Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Pirkan tiedotuslehti 2/2011 • 17.6.2011

PEFC/02-21-15

Puunostajagallup

Tämä lehti on painettu

suomalaiselle sanomalehti-

paperille.

Puukauppavilkastuu

Italian matka toteutuu!

Vielä ehdit mukaan!

sivu 3

sivu 7

sivu 12

2 metsäpirkka 2/2011

PuheenjohtajaltaTalvipakkaset ovat vaihtuneet kesähelteisiin. Jääkiekossa ol-laan taas maailmanmestareita. Pikkuhiljaa on palattu ilmavei-vi-huuman jälkeen arkeen. Uu-si kasvu metsissä on alkanut ja istutuskausi menossa. Kunnon pakkastalven ansiosta saatiin pitkästä aikaa jäätiet kuntoon ja useasta saaresta korjattua jo useita vuosia hakkuita odotta-neet leimikot. Kiitos jääteiden tekijöille, jotka vakaalla osaa-misella ja kokemuksella saivat jäätiet jäädytettyä kantavik-si. Kiitoksen ansaitsevat myös puutavarayhtiöt jotka yhdessä mhy:n koneketjujen kanssa hoi-tivat korjuut nopealla varoitus-ajalla mallikelpoisesti. Myös vii-me kesän ukkosmyrskyjen puut on saatu korjattua ja toivoa so-pii, ettei vastaavanlaisia rajuil-

moja tulisi.Toivottavasti puukauppa al-

kaa käymään vilkkaasti ja jat-kuisi tasaisemmin, eikä olisi niin poukkoilevaa kuin se viime ai-koina on ollut, ja leimikoista yh-tiöt kävisivät todellista hintakil-pailua, että kartellit ja niistä pu-huminen olisi taaksejäänyttä ai-kaa. Liekö satumaa vai mitä, kun lukuisista leimikoista on viime kuukausinakin eri yhtiöiltä tul-lut lähes sentilleen samansuu-ruisia hintatarjouksia.

Välillä ihmetyttää kova pai-nostus metsäteollisuuden ta-holta metsänhoitoyhdistysten alasajoon. Yhtiöt kuitenkin tar-vitsevat metsänhoitoyhdistyk-sen liikkeelle saamaa puuta. Metsänomistajia mhy palve-lee puolueettomasti tilakoos-ta riippumatta. Vaikka puuta-

varayhtiöiltä tulee kauniita lu-pauksia, niin kuitenkin yhtiöi-den tarjoamat edulliset palve-lut ovat puun hinnasta pois. Il-maisia palveluita ei tälläkään saralla ole.

Uutta pienpuun energiatu-kea ei ole valitettavasti saatu käyttöön puutavarayhtiöiden EU-komissiolle tekemän vali-tuksen johdosta. Asiassa kum-mastuttaa valituksen tekijöiden väittämä, että energiapuun kor-juu vaarantaa yhtiöiden kuitu-puun saantia. Energiapuu ha-kataan suurelta osin peltojen reunoista, metsäteiden varsilta, nuoren metsän kunnostuskoh-teilta, sekä sellaisilta kohteilta, jotka eivät yhtiöille edes leimi-koiksi kelpaa. Näillä hakkuilla ai-kaansaadaan seuraaville met-sän hakkuu kerroille paljon pa-

rempilaatuista ja käyttökelpoi-sempaa kuitupuuta. Suomessa puuta käytetään kuitenkin niin paljon vähemmän kuin mitä vuotuinen kasvu on, että puu-ta riittää kaikille. Järkevää oli-si korvata tuontienergiaa mah-dollisimman paljon puhtaalla kotimaisella uusiutuvalla puu-energialla. Ilmeisesti kuitenkin suurin palko valittajilla on, että kuitupuusta pitää kysynnän li-sääntyessä ryhtyä maksamaan sen todellisen arvon mukaista hintaa.

Keväällä käytiin jytky-edus-kuntavaalit. Tätä kirjoittaessa-ni ei maahan ole saatu vielä hallitusta, vaikka kaikenvärisiä vaihtoehtoja on käyty läpi. Toi-vottavasti hallitus muistaa - sit-ten kun se aikanaan saadaan - oli mukana mitkä sateenkaa-

renvärit tahansa, että Suo-men hyvinvointi on edel-leen myös metsistä ja met-säteollisuudesta riippuvai-nen. Vaaleissa uudeksi kan-sanedustajaksi valittiin alu-eeltamme Arto Pirttilah-ti. Hän on ansiokkaasti ol-lut vaikuttamassa mm. maa-seutu-, metsä- ja yritysasioi-hin. Pitkäaikainen kokemus näistä asioista antaa tietoa tuleviin haasteisiin. Onnea ja menestystä Mhy Pohjois-Pir-kan edelliselle puheenjohta-jalle vaativassa kansanedus-tajan työssä!

Hyvää kesää kaikille toi-vottaen

Antero Unkila

Parin viime vuoden aikana puu-kauppaan ovat vaikuttaneet markkinoiden suuret heilahte-lut ja myös valtiovallan vero-tukselliset toimet. Puunmyyn-nin määräaikaiset verohuojen-nukset päättyivät viime vuoden lopussa ja kuluvana vuonna ele-tään puukaupassa verotuksel-lisesti pitkästä aikaa normaali-aikaa. Tämän johdosta metsän-omistajakunnassa vallitsee jon-kinasteinen epävarmuus ja sen myötä varovaisuus tuoda puuta markkinoille. Toivottavasti uu-si hallitus ei tule omilla toimil-laan sekoittamaan puumarkki-noita. Metsänomistuksen kan-nattavuus ei kestä uusia veroja tai maksuja.

Puun kysyntätilanne on ko-ko ajan parantunut kesää koh-den. Metsäteollisuuden käynti-asteet ovat olleet varsinkin ke-miallisella puolella korkeat, jo-ten puuta tarvitaan.

Hyvästä suhdanteesta huoli-matta on kotimainen kuitupuu Itämeren altaan alueen halvinta raaka-ainetta kotimaiselle teol-lisuudelle. Näyttääkin siltä, että kuitupuun vienti alkaisi olla kil-pailukykyinen vaihtoehto koti-maiselle kuitupuukaupalle.

Mekaaninen teollisuus, ja eri-tyisesti itsenäiset sahat, ovat merkittävä osa metsäteollisuut-

Tikusta asiaata. Kantorahatuloista ne maksa-vat noin 70 prosenttia.

Kotimaan markkinoiden mer-kitys Suomen sahatavaran tuot-tajille on noussut viime vuosi-na. Tällöin vaihtelut sahatavaran kysynnässä kotimaassa näkyvät voimakkaammin myös sahojen tilanteessa. Suomessa rakenta-minen on talvikautena luonnos-taan alhaisempaa ja tämä selit-tää osaltaan sahatavaramarkki-noiden talven rauhallisuutta. To-ki tilanne heijastaa myös vienti-markkinoiden suhdannetta ja va-luuttakurssien muutoksia. Kesää kohti tilanne on kuitenkin vil-kastunut ja se näkyy tukkipuun kysynnässä.

Metsänhoito ja kasvatus Metsänkasvatus on pitkäjän-teistä toimintaa. Metsän kas-vu ja tuotto ratkaistaan pitkäl-ti jo metsän kehityksen alkuvai-heessa. Hoidettu metsä antaa hy-vän taloudellisen tuloksen ja on omaisuutena arvokkaampi kuin hoitamaton metsä. Hoidetusta metsästä saat hakkuutuloja no-peammin ja enemmän kuin hoi-tamattomasta. Metsänhoidon tärkeimmät vai-heet:- uuden taimikon perustaminen

heti päätehakkuun jälkeen- taimikon varhaishoito (pelas-

taminen heinikosta) pian uu-distamista seuraavina vuosina ja hieman myöhemmin

- lehtipuuvesakon raivaaminen (5 - 6 vuotta istuttamisesta)

- taimikonhoito kasvatettavien puiden ollessa 4 - 7 metrisiäTaimikkovaiheessa ratkais-

taan metsän tuleva kehitys, jo-ten on ensiarvoisen tärkeää hoi-taa taimikot ajallaan. Myöhäs-tynyt taimikonhoito aiheuttaa mittavia taloudellisia menetyk-siä kasvutappioiden ja puuston laadun heikentymisen takia. Oi-kealla ajoituksella saat tiheikös-tä arvopuuston. Taimikonhoito on siis välttämätöntä, jotta met-sä tuottaisi jatkossa myyntikel-poista puuta. Kesä ja syksy ovat otollista aikaa metsänhoitotöille ja tulokset näkyvät heti.

Muistathan, että metsätöihin on mahdollista saada myös val-tion maksamaa tukea. Tarkem-pia tietoja saat metsänhoitoyh-distyksen alueneuvojilta. Ota yhteyttä, kerromme mielelläm-me lisää metsänhoitotöistä ja ra-hoitustuista.

Metsän vakuuttaminenViime vuonna myrskyt koetteli-vat alueemme metsänomistajia ja tämän kuun alussa on myrs-ky aiheuttanut merkittävää tu-hoa naapuriyhdistysten alueella.

Yhteistä kaikille metsänomista-jille on, että metsien vakuutus-turva on heikosti hoidettu. Vii-me vuonna vakuutusten määrä lisääntyi laajojen myrskytuho-jen jälkeen, mutta todennäköi-sesti metsävakuutuksia on vain joka toisella metsänomistajalla.

Myrskyvahinkojen lisäk-si metsässä tuhoja ovat aiheut-taneet myyrät. Myyräkantojen odotetaan kasvavan taas kuluva-na kesänä ja ensi keväänä saat-taakin olla edessä niiden aiheut-tamien tuhojen korjailua. Jokai-sen metsänomistajan kannattaa selvittää oman metsänsä vakuu-tusturvan taso tai ainakin miettiä sellaista vakuutusta, joka korvaa myrskyvahingot.

Tikusta asiaa nuorille Miten saadaan nuoret kiinnos-tumaan metsästä? Tämä kysy-mys on esillä monissa yhteyk-sissä. Todellisuudessa metsä ja luonto kiinnostavat lapsia ja nuoria. Lapsille ja nuorille tulee vain antaa mahdollisuus tasaver-taiseen tiedonvaihtoon metsään liittyvistä asioista. Jokaisen met-sänomistajan velvollisuus olisi-kin siirtää tietoa ja kokemuksia jälkikasvulle, jotta sille syntyisi suhde luontoon ja metsään. Kos-ketus luontoon tulee säilyttää ja miten se voisi paremmin välit-

tyä kuin vanhempien tai isovan-hempien metsään liittyvien ko-kemusten kautta. Pienikin ko-kemuksen tai muiston siirto jät-tää elinikäisen siemenen itä-mään otolliseen maaperään. On-ko sinulla vara jättää väliin tämä mahdollisuus?

Henkilöstössä muutoksiaPitkään metsänhoitoyhdistyk-sessä töissä olleet alueneuvoja Seppo Laaksonen Virroilta ja metsuri Raimo Bister Pohjas-lahdelta jäävät viettämään an-saittuja vapaaherran päiviä. Kii-tokset molemmille metsänomis-tajien eteen tehdystä työstä. Sep-po Laaksosen hoitamalle alueel-le tulee alueneuvojaksi vastaavia tehtäviä Kurussa hoitanut Jere Leppämäki. Hänen paikalleen Kuruun on valittu alueneuvo-jaksi Reijo Rantala.

Hyvää kesää kaikille!

Harri Katajamäki

metsäpirkka 2/2011 3

2/2011 • 18. vuosikerta Julkaisija:MetsänhoitoyhdistysPohjois-Pirkka Kuruntie 12, 34600 RuovesiVaihde (03) 486 4550

Toimitus:Harri KatajamäkiSanna SyväkuruTaitto ja ilmoitusvalmistus:M-Print Oy, Vilppula

Paino:Pirkanmaan Lehtipaino Oy, 2011Painosmäärä:6800 kplLähetetään osoitteellisena alueella metsää omistaville.

ISSN 1459-2398

Pitkäjänteistä politiikkaa tilauksessaHiljaisen alkuvuoden jälkeen puukauppa käy vähitellen jo kunnon kierroksilla. Vuoden vaihteessa päättynyt verohuo-jennuskausi ja ostajien vetäy-tyminen markkinoilta hiljensi-vät puumarkkinat vuoden vaih-teessa. Kärsimättömimmät huu-telivat jo valtiota apuun puu-markkinoiden toimivuutta li-säämään. Mitään syytä puuttua markkinoihin ei ole, sillä mark-kinat ovat kehittyneet juuri odo-tetulla tavalla.

Tätä kirjoitettaessa ei Suomes-sa ole vielä hallitusta tai halli-tusohjelmaa. Uuden hallituksen on syytä muistaa, ettei markki-noille pidä aiheuttaa ulkopuoli-sia shokkeja. Lisäksi metsätalo-uden kannattavuutta heikentävät ratkaisut ovat myrkkyä uusiutu-vien luonnonvarojen käytön li-säämistavoitteille. Esimerkik-si pääomatuloverotuksen kiris-täminen toisi jälleen yhden siir-tymäajan ja samalla heikentäisi metsätalouden kannattavuutta. Metsätilojen sukupolvenvaih-dosten huojennus toisi puoles-taan aktiivisuutta markkinoilla

Puukauppa vilkastuu

ja olisi verovaikutuksiltaankin valtiolle positiivinen.

Puumarkkinoiden toimivuutta voidaan parantaa monella tapaa. Käytännön puukauppatoimin-nassa olisi hyvä kokeilla selke-ää markkinataloutta ilman tur-hia yrityksiä ohjata markkina-osapuolten käyttäytymistä. Kun puulle on kysyntää, löytyy sil-le myös tarjontaa. Tämä on käy-nyt viime vuosina selväksi. Val-tio voi kuitenkin luoda olosuh-teet markkinoiden toimivuudel-le. Maaseudun tiestön kunnos-sapito, metsätalouden rahoitus ja metsätilojen sukupolvenvaih-dokset loisivat pohjaa tulevai-suuden markkinoiden toimivuu-delle. Lisäksi puun käyttöön voi-daan kannustaa niin puurakenta-misen lisäämisellä kuin metsä-energian käytölläkin.

Kysyntää löytyy kaikille puutavaralajeille

Puolen vuoden ajan metsän-omistajilla saattoi olla vaikeuk-sia saada puitaan kaupaksi. Nyt kesän alettua tilanne on muut-tunut. Kysyntää löytyy kaikille puutavaralajeille. Puun hinnat-kin ovat seurailleet lopputuote-

markkinoiden kehitystä. Tukki-puun ja sahatavaran hintojen ke-hitykset seuraavat toisiaan. Myös kuitupuun hinta on vahvistunut. Sellumarkkinoiden hyvä kehitys antaisi ostajille kuitenkin mak-sukykyä toteutunutta enemmän. Kuitupuun kilpailuttamiseen on syytä kiinnittää huomioita. Met-säteollisuuden lopputuotemark-kinat näyttävät kohtuullisen va-kailta. Suuria heilahteluja suun-taan tai toiseen ei ole näkyvissä. Metsänomistajille on hyvät puu-kaupan edellytykset.

Näillä näkymin puukaup-paa käydään loppuvuoden ai-kana vilkkaasti. Kokonaisuu-tena kauppamäärät lienevät lä-hellä vuoden 2010 määriä. Met-sänomistajien näkökulmasta harmittaa tuontipuun lisääntyvä käyttö. Kotimaan kuitupuuvaro-ja jää huomattavasti käyttämättä samalla kun tuontipuusta mak-setaan hurjia hintoja. Jos ostot suuntautuisivat kotimaahan, pa-ranisi metsätalouden kannatta-vuus huomattavasti. Tämän seu-rauksena metsänomistajien ak-tiivisuus lisääntyisi ja metsän-hoidon kannalta tärkeät hakkuut saataisiin toteutettua. Hyvänä

lopputuloksena metsäteollisuu-den puun saanti paranisi myös pitkälle tulevaisuuteen. Tule-vaisuus näyttää metsänomista-jan kannalta mielenkiintoiselta. Puulle löytyy varmasti kysyn-tää kotimaan rajojen ulkopuo-lelta, jos maksuhalukkuutta kui-tupuusta ei Suomessa löydy.

Puukauppaa suunnittelevi-en metsänomistajien kannattaa tiedustella oman kuntansa puu-markkinatilannetta omasta met-sänhoitoyhdistyksestä. Näin sii-näkin tapauksessa, että aloite puukauppaan olisi tullut suo-raan metsäteollisuusyritykseltä. Eri ostajia kilpailuttamalla met-

sänomistaja voi ansaita useita euroja kuutiometriä kohden. Jo pienessäkin puukaupassa rahal-linen hyöty on merkittävä.

Marko Mäki-Hakolajohtaja

Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

Kaikki puolueet irtisanoutuivat metsätalouden kiinteistöveros-ta vaalikampanjan aikana. Kui-tenkin kiinteistövero, metsätila-maksu tai miten sitä nyt kutsu-taankin, on ponnahtanut näky-västi esille hallitusneuvottelujen aikana. Joku tai jotkut hellivät ajatusta metsätalouden kustan-nusrasituksen nostosta, ihmet-teli MTK:n puheenjohtaja Ju-ha Marttila Metsänomistajien liitto Länsi-Suomen vuosikoko-uksessa Parkanossa 9.6.2011.

Metsätalouden kustannus-rasitusta lisäämällä tai pak-kokeinoja metsätalouteen et-simällä ei edistetä sen enem-pää puumarkkinoiden toimi-

Metsämaan kiinteistö-verossa ei ole mitään järkeä!

vuutta kuin metsätilakoon kas-vuakaan. Metsäelinkeinon by-rokratian ja kustannusrasituk-sen lisääminen johtaisivat au-tomaattisesti puukaupan ongel-mien lisääntymiseen ja elinkei-non houkuttelevuuden romahta-miseen. - Kiinteistövero johtai-si myös pienten tilojen pirstou-tumisen lisääntymiseen ja siir-tymiseen kokonaan metsätalou-dellisen toiminnan ulkopuolel-le, totesi Marttila.

- Uskomatonta, että samaan aikaan kun säätelyä halutaan koko yhteiskunnasta purkaa, yhden elinkeinon osalta sitä ha-lutaan lisätä. Marttilan mielestä tässä ei ole järjen hiventäkään.

Metsänhoitoyhdistykset Jär-vi-Savo, Kuusamo, Pirkan-maa, Pohjois-Pirkka ja Päi-jät-Häme pilotoivat eli koe-käyttävät Metsänomistajat -markkinointinimeä vuo-den loppuun saakka. Yhdis-tysten nimiä ei olla muutta-massa, tarkoitus on vain ker-toa selkeämmin, kenen asi-alla yhdistykset ovat. Koe-käyttäjissä on mukana myös Metsänomistajien liitto Län-si-Suomi ja hankkeen taka-na on koko metsänomistajien organisaatio, eli metsänhoi-toyhdistykset, metsänomis-tajien liitot ja MTK.

MetsänomistajatUudella markkinointinimel-lä haluamme kertoa selkeäm-min, kenen asialla olemme.

Metsänhoitoyhdistys on nyt Metsänomistajat

Puun juurelta Brysseliin ja sitä-kin kauemmas. Yksittäisen met-sänomistajien etujen ajamises-ta kansainväliseen edunvalvon-taan. Haluamme muistuttaa, että olemme olemassa metsänomis-tajien omasta tahdosta ja heitä varten.

Metsänomistajien edunval-vontaa hoitaa heidän oma järjes-tönsä. Sitä eivät tee yhtiöt, yrit-täjät, yhden asian järjestöt tai valtiovalta. Huolehdimme ensi-sijaisesti metsänomistajan talo-

udellisesta menestyksestä, mut-ta Metsänomistajat on myös so-siaalista vastuuta. Metsänomis-tajat työllistävät suuren joukon metsureita ja metsäpalveluyrit-täjiä ympäri Suomen. Sielläkin, missä muita töitä ei ole.

Yksityismetsänomistajien asi-at ovat kansainvälisesti tarkas-teltuna Suomessa erinomaisel-la tolalla. Tämä ei ole sattumaa, vaan sadan vuoden järjestelmäl-lisen edunvalvontatyön ansiota. Siinä on metsänomistajien vah-

vuus. Mutta vaikka järjestöt ovat vanhoja, ne pystyvät uu-distumaan. Vahvoista perin-teistä on hyvä ponnistaa.

Metsänomistajat tarkoit-taa asiakaslähtöistä palve-lua. Jatkossa Metsänomista-jat-logoa käyttävät metsän-hoitoyhdistykset täyttävät hyvän palvelun vaatimuk-set ja takaavat, että metsääsi hoidetaan parhaalla mahdol-lisella tavalla sinun tavoittei-desi ja arvojesi mukaisesti.

4 metsäpirkka 2/2011

Kalenterin kääntyminen touko-kuulta kesäkuulle antoi viimein lupauksen kesäisemmästä sääs-tä varsin koleahkon toukokuun jälkeen, kun kutsuvieraat ko-koontuivat Parkanon Metsäntut-kimuslaitoksen pihamaalle yksi-kön 50-vuotista taivalta juhlista-maan. Ja kuten metsäalalla usein on tapana, juhlaa ei suinkaan vie-tetty salissa, vaan metsässä Kar-vian Alkkiassa. Noin 50 hengen joukko metsäalan ammattilaisia ja yhteistyökumppaneiden edus-tajia pakkautui bussiin ja matka kohti Alkkiaa alkoi.

Päivän ohjelmassa oli mo-nia maastokohteita metsäntut-kimukseen liittyen, ja siirtymä-taipaleidenkin aikana saimme kuulla Parkanon toimipaikan historiaa ja tulevaisuudensuun-nitelmia.

Metsäntutkimuslaitoksen en-simmäinen maakunnallinen tut-kimusasema perustettiin Par-kanoon vuonna 1961. Toiminta käynnistyi ensin Karvian Alk-kiassa Pohjois-Satakunnan met-säkoeaseman nimellä, ja vuonna 1975 asema siirtyi uusiin toimi-tiloihin luonnonkauniiseen Kai-roniemeen Parkanon keskus-tan tuntumassa. Tutkimusase-man laajennus valmistui vuon-na 1991. Tällä hetkellä Parkanon toimipaikassa on lähes 50 työn-tekijää, joista tutkijoita noin 20.

Nostalgiaretken matkanjohta-jana toimi Metlan Parkanon toi-mipaikan asiakaspäällikkö Las-se Aro. Ensimmäinen maasto-

Metsäntutkimuslaitos Parkano 50 vuotta – metsäretkeilyllä nähtyä ja kuultua

kohteemme Alkkiassa koski ka-rujen maiden uudistamista ja vanhempi tutkija Kaarlo Kin-nunen esitteli muun muassa kyl-vöajankohdan ja -alustan, sekä kylvömenetelmän vaikutuksia männyn uudistamiseen. Lisäk-si metsätalousinsinööri Han-nu Latvajärvi jatkoi jo bussis-sa aloitettua historiikkia Alkkian tutkimusaseman alkuvuosista.

Seuraavaksi saavuimme senai-kaisen tutkimusaseman tukikoh-taan, ja pihapiirissä vanhempi tut-kija Markku Saarinen täydensi historiankuvausta Alkkian tutki-musasemasta siirtäen vielä pu-heenvuoron tutkimusaseman en-simmäiselle toimihenkilölle ja aseman johtajalle, emerituspro-fessori Eero Paavilaiselle. Paa-vilaisen värikkäästä muistelusta mieliin painui muun muassa pää-konttorin kamreerin yllättäen jos-kus keskellä yötä tekemä tarkas-tusmatka tutkimusaseman kassan tarkistamiseksi. Osin tarinoissa siirryttiin vielä kauemmas his-toriaan – aikaan ennen tutkimus-asematoiminnan käynnistymistä, jolloin alue toimi varavankilana ja erityistyölaitoksena.

Sitten olikin jo aika siirtyä maukkaalle keittolounaalle kau-niisiin Kourajärven kodan mai-semiin. Siirtymätaipaleella lou-naalta seuraavalle maastokoh-teelle tutkija Eira Savonen ker-toi matsutakesta eli tuoksuval-muskasienestä ja siihen liitty-västä tutkimuksesta sekä sen markkinoista.

Tutkimusaseman vanhimmalle kenttäkokeelle ja sille rakennetul-le Paavin poluksi ristitylle koea-lareitille saavuttuamme emeri-tusprofessori Seppo Kaunisto ja Markku Saarinen alustivat suo-metsien hyödyntämisestä. Miten metsänparannustoiminnalla on hoidettu vesi- ja ravinnetaloutta ja lisätty kasvullisen metsämaan pinta-alaa maassamme noin vii-dellä miljoonalla hehtaarilla.

Matkalla päivän viimeisel-

le maastokohteelle Metsäntut-kimuslaitoksen Länsi-Suomen alueyksikön johtaja Jori Uusi-talo ja pääjohtaja Hannu Raitio kertoivat Metlan ajankohtaisista asioista. Perillä maastokohtees-sa tohtori Olavi Laihon ja van-hempi tutkija Pentti Niemistön alustukset käsittelivät tuorei-den kankaiden kuusikoiden hoi-toa – Laiho erirakenteisen met-sän kasvatuksen ja Niemistö voi-makkuudeltaan eriasteisten har-

vennusten näkökulmasta. Sitten olikin aika lähteä ko-

timatkalle ukkosenjylyn kan-tautuessa taivaanrannan takaa. Hieno päivämme päättyi siinä mielessä ikävissä merkeissä, et-tä luontoäiti muistutti meitä ole-massaolostaan ukkosmyrskyllä ja syöksyvirtauksella tehden ai-nakin Parkanon, Kihniön ja Jä-mijärven alueella taloudellises-sa mielessä tarpeettoman suu-ren leimauksen. Koettu sääilmiö

osoittaa, että ilmaston muutos-tutkimus on yksi tärkeistä tule-vaisuuden tutkimusaihealueista ja kuulemamme mukaisesti mu-kana myös Parkanon toimipai-kan tutkimustoiminnassa.

Marko Rajamäkikehittämispäällikkö

Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

metsäpirkka 2/2011 5

Metsä puhuu -tulevaisuushank-keessa metsäala ja sen ammat-tilaiset haluavat kertoa kaikil-le, mutta erityisesti nuorille mo-nipuolisesta ja kiinnostavasta metsäalasta. Ala tarjoaa mielen-kiintoisia opiskelu- ja työmah-dollisuuksia ympäri Suomea. Metsäalan toimijoita on paljon ja kaikkialla Suomessa. Kun he päättävät, että metsä puhuu, se kuuluu kaikille.

Mitä Metsä puhuu?Metsä puhuu siitä mikä nuoria kiinnostaa. Oli se sitten luon-nossa liikkuminen, käsillä teke-minen, luonnontiede, tutkimus, tekniikka, viestintä, markkinoin-ti, liiketoiminta tai vaikkapa kan-sainvälinen työ, metsien merki-

tys, metsien käyttö. Listaa mah-dollisista kiinnostuksen kohteis-ta voisi jatkaa loputtomiin.

Metsä puhuu -verkkosivulta löytää tietoa esimerkiksi metsä-alan tarjoamista opiskelu- ja työ-mahdollisuuksista. Metsäalal-le tarvitaan paitsi metsäammat-tilaisia, myös muiden ammat-

tien osaajia. Suomalaiset tuke-vat metsäalaa ja sen vastuullis-ta työtä Suomen, tai jopa maail-man tärkeimmän luonnonvaran, metsän parissa.

Kuka puhuu? Hankkeen Puhuvat tukipuut

Metsä puhuu -hankkeessa puhu-vat monet metsäihmiset. Aivan erityisesti tehtävään ovat suos-tuneet hankkeen Puhuvat tuki-puut. He kertovat metsäalasta sen, mistä juuri sinä olet kiin-nostunut. Puhuvat tukipuut tu-levat eri puolilta Suomea ja Pir-kanmaallakin heitä on monia. Jo heidän ammateistaan huomaa, kuinka monipuolista työtä met-säalalla voi tehdä.

www.metsapuhuu.fi

Metsä puhuu

Yhteismetsän perusta-minen kiinnostaa met-sänomistajia. Uusia yh-teismetsiä arvellaan syn-tyvän tänä vuonna 50.

Huhtikuussa yhteismetsien pin-ta-ala oli noin 540 000 hehtaa-ria. Seuraavan 10 vuoden aika-na se voi nousta jopa 800 000 hehtaariin.

Yhteismetsän osakkaaksi tul-laan yleensä perimällä yhteis-metsäosuuksia. Tai ostamal-la metsää, johon noita osuuksia kuuluu. Mutta yhteismetsän voi myös perustaa vaikkapa suvun metsistä sukupolvenvaihdok-sen yhteydessä. Yksi mahdolli-suus on myös liittää omistaman-sa metsäpalsta jo olemassa ole-van yhteismetsän osaksi.

Alkubyrokratiaan saa apuaYhteismetsä muodostetaan kiin-

Yhteismetsien osuus kasvaa

teistötoimituksella, johon tarvi-taan maanmittauslai tosta. Valtio tukee nykyisin yhteismetsien pe-rustamista ja toimituksesta ei pe-ritä maksua.

Tietoa yhteismetsistä ja nii-den perustamisesta saa met-sänhoitoyhdistyksistä, metsä-keskuksista, Yhteismetsät-net-tisivustolta ja maanmittauslai-tokselta.

Yhteismetsää perustettaes-sa on tehtävä perustamissopi-mus, ohjesääntö ja maanmit-taustoimitus.

Metsäsuunnitelma hoidon perustanaYhteismetsän toimintaa koske-vat omat hieman erilaiset sää-döksensä kuin tavallista met-sänomistusta. Yhteismetsien toiminta perustuu yhteismetsä-lakiin, ja metsätaloutta harjoi-tetaan metsätaloussuunnitelman mukaan. Isojen yhteismetsien

toiminnasta vastaa hoitokunta, pienissä riit-tää valittu toimitsija.

Yhteismetsä omistusmuotona sopii erityi-sesti metsänomistajille, jotka hakevat talou-dellista tuottoa ja hallinnollista helppoutta. Aivan pienillä pinta-aloilla hallinnon jär-jestäminen saattaa kuitenkin tuntua raskaam-malta kuin esim. yhtymänä metsän omista-minen. Mutta yhteismetsiä puoltaa se, että niissä puuvaroja yleensä käytetään ja päätök-set syntyvät. Yhteismetsät palvelevat myös yhteiskunnan tavoitetta metsä talouden kan-nattavuuden ja tilusrakenteen parantamisek-si.

Yhteismetsä maksaa verot tuloistaYhteismetsän ylijäämä jaetaan osakkaille heidän omistamiensa osuuksien suhteessa. Sitä ennen suoritetaan verot, eikä osakkaan tarvitse huolehtia niistä.

Tuloverolain mukaan yhteismetsä katso-taan yhteisetuudeksi, jota verotetaan erillise-nä verovelvollisena. Veroprosentti on 26, jo-ka on siis pienempi kuin yksityisen metsän-omistajan pääomatulojen vero 28 %.

6 metsäpirkka 2/2011

Tavataan Metsänomistajat osastolla ME 344

Metsänomistajat

Metsänomistajien osasto on metsän ystävien kohtauspaikka Farmarissa.

koko perheelle!

Onko metsä sinulle

asia?

Yhdessä hyvä tulee.

Pohjolan vakuutukset turvaavat yllättävän suuria asioita. Metsävakuutuksemme ovat helposti räätälöitäviä, joten ne sopivat metsälle kuin metsälle.

Paljonko haluat korvauksia, jos myrsky tuhoaa metsäsi? Olemme uudistaneet metsävakuutuksemme. Nyt voit valita, minkä suuruisen enimmäiskorvauksenhaluat, jos myrsky tuhoaa metsääsi. Vaihtoehtoja on kolme: 14 euroa, 23 euroa tai32 euroa kiintokuutiota kohti.

Myrskyvahinkojen lisäksi Pohjolan metsävakuutus korvaa tulipalon ja salamaniskun aiheuttamiavahinkoja sekä myyrien, lumen, tulvan, hyönteisten ja sienitautien aiheuttamia vahinkoja.

Jos et ole vielä vakuuttanut metsääsi, se kannattaa tehdä nyt! Lisätietoja saat lähimmästä Osuuspankista, numerosta 0303 0303 tai osoitteesta pohjola.fi.

Sen edessä joutuujoskus nöyrtymään.Siksi se kannattaavakuuttaa.

E10-bensiinikin käyVuoden 2011 alussa bensiinin pe-ruslaaduksi tuli enintään kymme-nen tilavuusprosenttia etanolia si-sältävä bensiini E10. Nykyisen-kaltaista, enintään viisi tilavuus-prosenttia etanolia sisältävää ben-siiniä on ensi vuonnakin saatavil-la niitä moottoreita varten, joissa E10-bensiiniä ei voi käyttää.

Yleisimmissä Suomessa myy-tävissä pienkoneissa voi käyt-tää uudentyyppistä polttoainet-ta. Tämä koskee sekä neli- että kaksitahtimoottoreita.

Valmistajat suosittelevat pienkonepolttoainettaTeknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistyksen pienkonejaoston jä-

senyritykset kuitenkin suositta-vat, että niiden valmistamissa, maahantuomissa ja markkinoi-missa pienkoneissa käytettäisiin ensisijaisesti niin sanottua pien-konepolttoainetta eli alkylaatti-bensiiniä.

Pienkonepolttoaine on valmis-tusmenetelmänsä vuoksi matala-päästöistä ja sisältää muita vä-hemmän muun muassa liuotti-

Mitä polttoainetta moottori- ja raivaussahaan?

mia. Tämä puolestaan säästää polttoainejärjestelmää. Pienko-nepolttoaine myös palaa erittäin puhtaasti lisäten jopa mootto-rin tehoa ja vähentäen karstoit-tumista. Ellei sitä ole saatavil-la, tulisi käyttää E98-bensiiniä, ja ellei sekään ole mahdollista, E10-bensiiniä, pienkonejaos-ton puheenjohtaja, Husqvarnan metsätuotteiden tuotespesialisti

Tuomas Kuivamäki kertoo.Jos kaksitahtimoottoriin val-

mistetaan seospolttoainetta, kannattaa käyttää hyvälaatui-sia ja mielellään merkkikohtai-sia 2T-öljyjä. Hyvä laatu var-mistaa öljyn kunnollisen sekoit-tumisen polttoaineeseen ja näin moottorin hyvän voitelun. Mitä enemmän etanolia polttoainees-sa on, sen tärkeämpää on öljyn hyvä laatu.

Motivan ylläpitämällä www.e10bensiini.fi-sivustolla on lis-ta pienkonejaoston edustamista

tuotteista merkeittäin. Listasta voi tarkistaa, sopiiko E10-ben-siini omaan laitteeseen.

Teknisen Kaupan ja Palvelui-den yhdistyksen pienkonejaos-toon kuuluvat Black & Decker Oy, Brandt Oy Ab, Elfving Oy Ab, GGP Finland Oy, Hankkija-Maatalous Oy, Hautala Service Oy, Hitachi Power Tools Finland Oy, Husqvarna Oy Ab, J-Tra-ding Oy Ab, Kauppahuone Har-ju Oy, Makita Oy, Robert Bosch Oy, S.G. Nieminen Oy ja Techt-ronic Industries Finland Oy.

metsäpirkka 2/2011 7

Versowood OyHeikki Perttulahankintaesimies

1. Havutukkivaltaiset leimikot.2. Kauppa on käynyt nihkeästi. 3. Pylväs-/tukkivaltaiset leimikot4. Leimikot menevät hakkuuseen n. 3 - 4 viikon päästä kaupanteos-ta. Loppumaksu tulee 30 vrk loppumitasta.

Kinnaskoski OyHannu Juurakkohankintapäällikkö

1. Sahaamme kuusitukkia, joten sitä haemme ensisijaisesti.2. Hiljaisen talven jälkeen leimikoita on tullut tarjolle ja myyntiha-lukkuutta tuntuisi olevan. Lisää toki tarvitaan jatkossakin.3. Kesäkorjuukelpoiset kuusivaltaiset uudistusleimikot kiinnosta-vat aina.4. Ostetun varannon koko ja vallitsevat keliolosuhteet vaikuttavat luonnollisesti korjuuaikatauluihin. Puukaupasta maksetaan normaa-listi ennakkomaksu, ja lopputilitys tulee 30 vrk korjuun päättymi-sestä. Näistä asioista voidaan neuvotella puunmyyjän kanssa tapaus-kohtaisesti.

Metsäliitto Osuuskunta Hannu Leppäjärvipiiripäällikkö

1. Puulla on nyt erityisen hyvä kysyntä, ostamme kaikkia puutava-ralajeja kaikilla kauppamuodoilla sisältäen energiapuun.2. Kauppa on selvästi vilkastunut alkuvuoteen nähden. 3. Erityisesti kesällä ja kelirikkoaikana korjattavat leimikot har-vennuksesta päätehakkuuseen ja energiapuuhun ovat ns. ”erityisen haluttuja”, mutta myös näiden yhteydessä hyvistä talvileimikoista teemme mielellämme kauppaa.

4. Riippuen korjuukelpoisuudesta ja puutavaralajista, niin paikoi-tellen saamme leimikon hakkuuseen nopeimmillaan 1-3 viikossa. Tarjoamme myös hyväkorkoisen sijoitusmahdollisuuden puukaup-parahoille.

Stora Enso OyjJuha Sipinenhankintapäällikkö

1. Ostamme kaikkia puutavaralajeja. Ostoslistan kärjessä ovat tänä kesänä korjuuseen tulevat havukuituvaltaiset harvennukset ja pää-tehakkuukohteet.2. Kaupankäynti piristyi kevään edetessä, toukokuulla päästiin jo varsin kohtuulliselle tasolle. 3. Kesäkorjuukelpoiset leimikot ovat ensisijalla.4. Ajankohtaan sopivilla leimikoilla korjuukierto on jopa alle kol-me kuukautta.

Luvian sahaJari Antila, ostoesimies

1. Mänty- ja kuusitukkivaltaiset kesäpäätehakkuu leimikot kiinnos-taa.2. Kaupankäynti on ollut tosi hiljaista.3. Leimikkotarjonta huonoa.4. Tähän aikaan myytävät kesäleimikot korjataan nopeasti.

JPJ-Wood OyAarne Lehtosaarimetsäpäällikkö

1. JPJ-Wood Oy:n hankintalistan kärjessä on tällä hetkellä kesä- ja kelirikkokorjuukelpoiset kuusi- ja mäntytukkia sekä kuusi- ja män-typikkutukkia sisältävät päätehakkuuleimikot. 2. Puukauppa on virkistynyt toukokuun aikana, mutta määrien tulisi vielä kasvaa merkittävästi loppuvuoden puuhuollon turvaamiseksi. Erityisesti puhtaiden päätehakkuiden tarjontaa toivomme lisää.3. Kuusi- ja mäntytukkia sekä kuusi- ja mäntypikkutukkia sisältä-vät kesäkorjuukelpoiset päätehakkuuleimikot ovat erityisen halut-tuja tällä hetkellä. 4. Kaupanteon ja hakkuun välinen aika riippuu korjuuolosuhteista ja korjuuketjutuksesta. Kesä- ja kelirikkoleimikoiden osalta koh-teet tulevat korjuuseen yleensä muutamien kuukausien sisällä. Tal-vikorjuukohteet ja erityisesti kuusikoiden harvennushakkuut me-nevät luonnollisesti talvikauteen jo hyvän korjuujäljenkin varmis-tamiseksi.

Metsätaitoilua

Paikka: Pulesjärven leirintäalue, opastus Tampere-Teisko -tieltä 338 Sorilan kylän kohdalta, josta matkaa 8 km. Järjestäjät: mhy Pirkanmaa ja mhy Pohjois-Pirkka.

Metsänomistajakilpailukortti käytössä. Reitin voi kiertää kisailumielessä tai omaan tahtiin/järjestetty opas-tus. Ilmoita ilmoittautumisen yhteydessä.Tapion Malja on metsänhoitoyhdistysten välinen joukkuekilpailu, joukkueen muodostavat 2 miestä, 1 nainen ja 1 alle 30-vuotias. Lisäksi ammattilaisten sarja, hyvä harjoitusmahdollisuus! Tiedustelut ja ilmoittautuminen viimeistään 2 päivää ennen tapahtumaa 050 540 4354/Jukka Pohjonen tai jukka.pohjonen@mhy.fi. Osallistuminen järjestävien mhy:sten jäsenille ilmainen, muille 15 e.

Saunomismahdollisuus ja tarjoilua. Tervetuloa taitoilemaan ja tarkistuttamaan silmää !

Muista: La 27.8.2011 Metsänomistajien SM-Metsätaitokisat Tuuloksessa

Ja näin firmojen edustajat vastasivat:

Kesän alun puukauppagallup ostajille

Näitä kysyimme:

1. Mitä puutavaraa firmanne tällä hetkellä tarvitsee? Mikä on suursuosikkinne?

2. Miten kauppa on mielestäsi toukokuun lopulla käynyt?

3. Onko joku tietynlainen leimikkotyyppi nyt erityisen haluttu?

4. Kuinka pitkään yhtiölläsi keskimäärin menee kaupanteosta hakkuuseen ja lopputilitykseen?

UPMMatti Toivakainen, ostopäällikkö

1. Ostamme kaikkia puutavaralajeja, kuusi- ja mäntytukkikohteet halutuimpia.2. Meillä puukauppa on käynyt hyvin.3. Kesäkorjuukelpoiset päätehakkuut.4. Vaihtelee kohteen mukaan, kesäpäätehakkuita sopii vielä tämän kesän ja syksyn korjuisiin. Pohjois-Pirkanmaan viime viikon myrs-kykohteiden korjuut vaikuttavat varmastikin sillä alueella korjuu-aikatauluihin.

Harvestia OyHannu Lehdonmäki hankintaesimies

1. Kaikki puutavaralajit haluttuja, myös energiapuu. Tukit ja kuu-sikuitupuu suosikkeja.2. Toukokuussa kauppa vilkastunut. Toivottavasti positiivinen vi-re jatkuu!3. Kuusivaltaiset kesäkorjuukelpoiset leimikot.4. Kesäleimikoissa n. 2 kk. Koska viime talvi oli pitkä, saimme kaik-ki talvileimikot korjattua. Tämän vuoksi pystymme ostamaan myös ensi talven korjuuseen paljon leimikoita.

Koskitukki OyJussi Joensuumetsäpäällikkö

1. Jalostamme itse kuusi-, mänty- ja koivutukkia. Koivutukkipitoisia leimikoita kannattaa tarjota meille kaikilla kauppatavoilla. 2. Alkuvuoden puukauppatahti on ollut riittämätöntä, mutta touko-kuun loppupuolella on kaupankäynti vilkastunut ja uskon loppuvuo-desta tulevan vilkas puukauppavuosi. Puun hinta on samalla tasolla kuin viime syksyllä, jolloin puukauppa kävi kuin häkä, joten eväät puukaupantekoon ovat hyvät.3. Koivutukkipitoiset päätehakkuut ovat halutuimpia, mutta kaiken-laisia leimikoita kannattaa tarjota. 4. On mahdotonta sanoa keskimääräistä aikaa, mutta alkukesällä os-tettu kesäleimikko tulee hyvin todennäköisesti korjuuseen vielä sa-man vuoden aikana, mutta syksyllä ostetuista kesäleimikoista osa siirtyy seuraavalle vuodelle. Talvileimikoita kertyy varantoon pik-kuhiljaa vuoden aikana ja suurin osa päätyy hakkuuseen ensimmäi-sen talven aikana, mutta osalle kahden vuoden korjuuaika tulee tar-peeseen. Korjuuaikatauluihin vaikuttavat monet tekijät (korjuukelit yms.), mutta ketteränä perheyhtiönä pyrimme olemaan joustava ai-kataulujen järjestelyssä.

Raunion SahaJuha Mäki metsäpäällikkö

1. Kuusi- ja mäntytukki ovat ostolistan kärjessä. Kuusitukin osuus on 75 prosenttia tuotannostamme. 2. Kauppa on käynyt toukokuun toisen viikon jälkeen viikko vii-kolta paremmin. 3. Tällä hetkellä ollaan syksyllä korjuukelpoisten kohteiden peräs-sä. 4. Kaupat tehdään normaalisti kahden vuoden kauppa-ajalla. Syk-syllä ostetut leimmikot korjataan talven ja seuraavan kesän aikana.

Tiistaina 9.8.2011 klo 17 avoimet TAPION MALJA -metsätaitokilpailut sekä Mhy Pirkanmaa ja Mhy Pohjois-Pirkan metsätaitomestaruuskilpailut

8 metsäpirkka 2/2011

Metsänhoitoyhdistys-ten toiminta synnyttää tuntuvasti työpaikkoja. Ei pelkästään omaan or-ganisaatioon vaan myös yrittäjille ja maakunnan muulle elinkeinoelämäl-le. Maaseudun hyvin-vointi lisääntyy ja elin-voimaisuus säilyy.

Metsänhoitoyhdistykset tekevät tärkeää työtä puun saamisek-si ulos yksityismetsistä metsän-omistajan hyödyksi, teollisuuden raaka-aineeksi ja edelleen kulut-tajille lopputuotteiksi. Toiminta on ollut tuloksekasta ja metsän-hoitoyhdistykset ovat metsän-omistajien luotettuja kumppa-neita, sillä yli 70 prosenttia yksi-tyismetsien puukaupoista käyn-nistyy metsänhoitoyhdistysten avustamana.

Metsänviljelyssä yhdistys-ten työn osuus on vielä korke-ampi – lähes 80 prosenttia yk-sityismetsien metsänviljelytöis-tä toteutetaan metsänhoitoyh-

Yhdistystoiminnasta hyvää koko maakuntaan

Toukokuun alussa Metsän-omistajien liitto Länsi-Suomes-sa aloitti työt uusi toimihenki-lö. Hän on kehittämispäällikkö Marko Rajamäki, 40.

Rajamäki on valmistunut yh-teiskuntatieteiden maisteriksi v. 1995 Jyväskylän yliopistos-ta. Pääaineena hän opiskeli yh-teiskuntapolitiikkaa ja sivuainei-na mm. yrityshallintoa ja kaup-paoikeutta.

Marko Rajamäki on syntyisin Parkanosta, jossa hän nykyisin-kin asuu vaimonsa Saritan ja kahden tyttärensä Tildan (12) ja Ruutin (7) kanssa.

Työkokemusta Rajamäelle on kertynyt runsaan 15 vuoden ver-ran, pääosin seudullisesta elin-keinoyhtiöstä Pohjois-Satakun-nan kehittämiskeskuksesta ja li-säksi mm. Satakunnan TE-kes-kuksesta.

Harrastuksenaan Marko Ra-jamäki harjoittaa sivutoimista maa- ja metsätaloutta, puuhas-telee kaikenlaista kodin piiris-sä ja kuljettaa lapsiaan erilaisiin harrastuksiin.

Yhden kuukauden työkoke-muksella Marko on yllättynyt metsäalan tiedon tulvasta. Koska

Metsänomistajien liitolle kehittämis-päällikkö

distysten avulla. Tason ymmär-tää. Ovathan yhdistykset jäsen-tensä, metsänomistajien itsensä perustamia, hallinnoimia ja ra-hoittamia yhteenliittymiä.

Välitön työllisyysvaikutus PirkanmaallaPäätehtäväänsä toteuttaessaan, metsänomistajaa metsänhoito-töissä ja puukaupassa avustaes-saan, metsänhoitoyhdistys toi-mii samalla myös aluetaloudel-lisena vaikuttajana. Näitä alueta-loudellisia ja työllisyyden vaiku-tuksia ei kovinkaan usein pysäh-dytä tarkastelemaan osana maa-seudun hyvinvointia ja elinvoi-maisuuden säilyttämistä. Met-sänhoitoyhdistykset ovat merkit-täviä työllistäjiä maaseudulla.

Pirkanmaan alueella toimii kahdeksan metsänhoitoyhdistys-tä. Vuonna 2010 niissä työsken-teli 78 toimihenkilöä ja 77 vaki-tuista tai osa-/määräaikaista met-suria. Yhdistyksillä oli yhteistyö-kumppaniyrityksiä noin 180. Näi-den kokonaistyöllistävyys yrittäjät

mukaan lukien oli noin 350 - 450 työpaikkaa. Pirkanmaalla met-sänhoitoyhdistysten välitön ko-konaistyöllisyysvaikutus on siten noin 500 - 600 työpaikkaa.

Välillisestikin vaikuttavaa toimintaa

Välittömien työllisyysvaikutus-

ten lisäksi huomioitavaksi tule-vat lisäksi välilliset työllisyys-vaikutukset. Metsänhoitoyhdis-tykset ostavat paikallisilta yri-tyksiltä erilaisia tuotteita ja pal-veluita, samoin kuin yhdistys-ten käyttämät yhteistyökump-paniyritykset, ja synnyttävät si-ten liikevaihtoa näissä yrityksis-

sä, ja edelleen tarvetta sekä mah-dollisuuksia työllistämiseen. Li-säksi osana välillisiä työllisyys- ja aluetalousvaikutuksia tulee huomioida Pirkanmaan alueen 500 - 600 työpaikan synnyttä-män ostovoiman kanavoitumi-nen paikkakuntien vähittäiskau-pan ja palvelualan yrityksiin.

Pirkanmaalaisilla metsänhoi-toyhdistyksillä on positiivinen vaikutus alueen työllisyyteen ja aluetalouteen. Lisäarvoa syntyy lisäksi siitä, että tämä ”hyvä” ja-kautuu ympäri maakuntaa, lisä-ten paikkakuntien hyvinvointia ja säilyttäen niiden elinvoimai-suutta.

Koko maassa – joka kylässä

Jokaisen kunnan alueella maas-samme toimii joku 105 metsän-hoitoyhdistyksestämme. Niis-sä työskentelee noin 1 000 toi-mihenkilöä, 1 200 metsuria ja 2 000 itsenäistä yrittäjää tai yritys-tä. Yrittäjistä suuri osa työllistää itsensä lisäksi myös muutaman, tavallisesti 1 - 4 työntekijää. Va-rovainen arvio välittömästä ko-konaistyöllisyysvaikutuksesta on siten 5 000 - 6 000 työpaikkaa.

Marko Rajamäkikehittämispäällikkö

Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

Johan Grönros, gsm 0500-569 566Jarko Leskinen, gsm 050-530 6321

www.nordicforestplants.fi

TÄRKEÄ TIEDOTE SINULLE

METSÄNOMISTAJAPäätökselläsi

metsänuudistuksen yhteydessä vaikutat siihen,

kuinka paljon metsäsi tulee tuottamaan ja

milloin.

Sitä niittää mitä kylvää pätee myös metsätaloudessa.

metsäsektori ei ole hänelle täy-sin tuttu entuudestaan, on vielä vaikeaa erottaa tulevasta tiedos-ta tärkeitä ja oleellisimpia. Hän on tyytyväinen työympäristöön ja toteaa, että metsäala vaikuttaa edelleenkin todella mielenkiin-toiselta ja vaihtelevalta alalta.

Kehittämispäällikön toimen-

kuvaan kuuluu metsänhoitoyh-distysten liiketoiminnan ja han-ketoiminnan tukeminen ja ide-ointi. Seuraavana vuorossa on-kin tarkempi tutustuminen kent-tään yhdistyksiä kiertämällä. Siinä sitten tulevat selvitettyä toiveet ja tarpeet, joita Rajamä-ki olettaa riittävän.

metsäpirkka 2/2011 9

Pohjois-Pirkan metsänhoitoyh-distyksen Kurun toimistol-la aloittaa kesän lopulla työnsä paikkakunnalla monelle metsä-aiheissa ennaltakin tutuksi tul-lut neuvoja. Kurulainen Rei-jo Rantala siirtyy puukaupan osalta pitkästä aikaa neuvottelu-pöydän toiselle puolelle myyjän edustajaksi. Tähän asti Rantala on tullut tutuksi puunostajana niin Aureskosken kuin UPM:n ja Visuveden ostomiehenä. Nyt mhy:n neuvojana arvokas puu-kauppakokemus saadaan alueen metsänomistajien hyödyksi.

Puukaupan lisäksi Reijo Ranta-lalla on varsin hyvä tuntuma käy-tännön metsänhoitoon ja metsän-omistukseen. Kotitilan metsätyöt Poikeluksessa ovat Reijolle lähes päivittäisiä asioita. Metsänkasva-tuksessa itse tehdyt metsänhoito-työt antavatkin hyvän näkemys-pohjan oikea aikaisista ja välttä-mättömistä toimenpiteistä.

- Työt metsässä on tehtävä ajallaan. Erityisesti taimikon-hoidossa töiden ajoittaminen ja toteuttaminen ovat äärimmäisen tärkeitä, toteaa Rantala. Metsät

Reijo Rantala neuvojaksi Kuruun

tulisi pitää aktiivisella hoidolla koko ajan kasvukunnossa.

Puukaupan tärkeysjärjestystä Rantalalla kuvaa hyvin miehen metsällinen motto: ”Harvennus kannattaa aina!” Reijon mukaan erityisesti ensiharvennusten ja harvennushakkuiden toteutuk-set tulee tehdä metsän ehdoilla. Kasvukunnossa pitäminen edel-lyttää aktiivisuutta myös hakkui-den osalta.

Puukaupan osalta Reijo Ran-tala jakaa monen metsänomis-tajan kanssa yhteisen huolen. Puun ja erityisesti tukin ostajia ei markkinoilla ole koskaan lii-kaa. Mahdollisimman kirjava ja suuri joukko ostajia varmistaa metsänomistajille toimivat puu-markkinat, sanoo Rantala. Tässä aiheessa paikkakuntakohtaisia erojakin on toisinaan valtavasti. Kurulaisesta puukaupasta Reijo Rantalalla onkin ollut näköala-paikka aiemmat 27 vuotta, joten mies tietänee mistä puhuu. - Täl-lä hetkellä Kurussa puumarkki-nat ovat onneksi melko hyvällä mallilla ja ostajaehdokkaita löy-tyy varsin pitkä lista.

Uutta työtehtäväänsä Reijo Rantala odottelee rauhallisin, mutta innokkain mielin.

- Tuttuun työympäristöön on helppoa tulla töihin. Kurun met-sät ja metsänomistajat ovat pit-kälti ennalta tuttuja. Samoin tut-tuja ovat työntekijät metsureis-ta ja konekuskeista toimihenki-löihin.

Kuka?Reijo Rantala• syntynyt Kurussa

30.12.1960• asuuKurussa,Poikelukses-

sa• perusjakso Kurun metsä-

oppilaitos 1979 • metsätyönjohtaja Kullaan

metsäoppilaitos 1980-81• puunostajana;• Metsäliitto (Kuhmalahti-

Luopioinen) 1983-85• AureskoskiOy1985-2000• UPM2000-2002• VisuvesiOy2003-2011• Mhy Pohjois-Pirkka alue-

neuvoja, Kuru 8/2011 al-kaen

Sepon taival metsäalalla alkoi jo nuorena miehe-nä, kun hän seurasi isän-sä jalanjälkiä Kuhmois-ten mhy:ssä. Ura alkoi harjoittelijana ja jatkui mm. Yhtyneillä ja Kaipo-lan paperitehtailla muu-taman vuoden ajan. Met-säalan koulutuksen Sep-po sai Rajaniemen met-säoppilaitoksessa sekä Tuomarniemellä.

Vuonna 1974 huhtikuussa Sep-po sai työpaikan Virtain met-sänhoitoyhdistykseltä. Silloin Virroilla oli töissä Sepon lisäk-si mm. toiminnanjohtaja Ee-ro Hertsi sekä 3 metsänhoidon neuvojaa ja toimistonhoitaja Aki Valli. Vuosina 1974 - 1982 olin pystymittaryhmän vetäjä, josta sitten siirryin metsänhoi-don neuvojaksi Vaskuun, Ko-ronkylän ja Vaskiveden alueil-le Siirtolan Kallen jäätyä eläk-keelle, kertoo Seppo.

Metsätaitokisat sokerina pohjallaPaljon ovat työt ehtineet muut-tua neljän vuosikymmenen ku-

Seppo Laaksonen 37 vuotta metsänhoitoyhdistyksen palveluksessa

luessa, mutta suurin muutos lie-nee paperityön ja tietotekniikan lisääntymisessä. Vielä 1980- lu-vulla leimikon ja hoitotöiden te-ossa pärjättiin 1-2 lomakkeen täytöllä, mutta nykyään paperia tarvitaan moninkertainen mää-rä. Myös oman työn painopiste on kokenut melkoisen myller-ryksen: alussa oltiin päivät met-sässä ja tehtiin pääasiassa yksin puin leimausta kirveellä, käy-tiin luovutusmitoilla, jakomitoil-la sekä suunniteltiin hoitotöitä, mutta nykyään yhä suuremman osan työajasta vie paperien te-keminen ja muut toimistotyöt, pohtii Seppo.

Kaikenlainen urheilu ja lii-kunta ovat aina olleet tärkeä osa Sepon elämää ja etenkin metsä-taitokisat ovat tuoneet mukavaa vaihtelua arkiseen aherrukseen. Vaikka koko ikäni olen metsä-taitokisoja kiertänyt, niin paras saavutus on niinkin kaukaa kuin vuodelta 1975 saatu henkilökoh-taisen kilpailun 3. sija talvikil-pailuista Rovaniemeltä, muiste-lee Seppo. Viestimitaleita sen si-jaan on kertynyt vuosien aikana lähemmäs kolmekymmentä kap-paletta.

Vapaa-aika kuluu varmastiKun Seppo juhannuksen jälkeen jää pois töistä, on sen jälkeen ai-ka keskittyä täydellä teholla har-rastuksiin. Suunnitelmiensa mu-kaan heti aamulla mennään muu-tamaksi tunniksi kalaan, sitten syödään ja vähän levätään, jon-ka jälkeen iltapäivä soudetaan, pyöräillään tai hiihdetään vuo-denajan ja innostuksen mukaan. Loppuilta voidaan sitten pyhit-tää kotielämälle. Myöskään len-topalloa ja lauluharrastusta Vas-kiköörin riveissä ei sovi unohtaa. Mikäli ”paikat kestävät” aikoo Seppo tähdätä kuntohuippunsa vuoden 2013 keskikesään, jol-loin suunnistetaan Jukolan vies-ti Sepon kotimaisemissa Jäm-sässä. Myös jokakeväiset pilkki-reissut pohjoiseen vaimon kans-sa saavat varmasti jatkoa.

Seppo haluaa kiittää kaikkia maanomistajia, työkavereita ja yhteistyökumppaneita kuluneis-ta vuosista, ja toivoo metsänhoi-toyhdistyksen pärjäävän alan ki-ristyvässä kilpailussa ja muutok-sen tuulissa.

Sari Kaleva

10 metsäpirkka 2/2011

Raimo Bister aloitti ansaitut eläkepäivät kesäkuun alussa. Hänen metsämiesuransa met-sänhoitoyhdistyksen palveluk-sessa kesti kunnioitettavat 35 vuotta. Metsätöihin hän sai tun-tumaa jo koulupoikana isänsä kanssa. Metsä veti puoleensa ja hän teki metsätöitä useammal-lekin metsäfirmalle. Vakinainen työsuhde alkoi Yhtyneet Paperi-tehtaat Oy:n palveluksessa met-surina. Tosin eihän siihen aikaan metsureista puhuttu vaan metsä-työmiehistä tai jätkistä. Metsä-työt koneellistuivat ja Raimokin

Tampereen kaupunki-seudun virkamiesten esitys laskee maapohjan arvoa ja aliarvioi maa-seudun asukkaitaKangasalan, Lempäälän, Noki-an, Oriveden, Pirkkalan, Tam-pereen, Vesilahden ja Ylö-järven kunnat allekirjoitti-vat 2.3.2011yhdessä minis-teriöiden edustajien kans-sa Suomen ensimmäisen laa-ja-alaisen MAL-aiesopimuk-sen. MAL tarkoittaa maankäyt-töä, asumista ja liikennettä. MAL-aiesopimuksen yhtenä perusperiaatteena on asutuksen ohjaaminen taajamiin eli yh-dyskuntarakenteen tiivistämi-nen. Sopimukselle seuraa nyt suoraa jatkoa. Kyseisten kunti-en kaavoittajat ovat kevään ai-kana laatineet ehdotuksen, jo-hon Tampereen seutuhallitus pyytää kunnilta lausuntoa ke-säkuun loppuun mennessä.

Väestövyöry asutettava ohjatusti Tampereen kaupunkiseudun kunnilla ja niiden kaavoittajil-la on omasta mielestään ylitse-pääsemättömät ongelmat edessä lähitulevaisuudessa. Tampereen seudun väkiluvun arvioidaan vuoteen 2030 mennessä lisäänty-vän 90 000 ihmisellä ja ne pitäisi asuttaa hallitusti sekä ohjatusti.

Kyseinen ehdotus on saanut viime aikoina runsaasti julki-suutta. Seutualueen kylistä on koottu työryhmä, jossa yrite-tään puuttua esityksen epäkoh-tiin ja pitää maaseutu ja sen ky-lät elinvoimaisina, sekä säilyttää maaomaisuuden arvoa ja turva-ta maanomistajien yhdenvertai-suus. Olen ko. työryhmän jäsen ja tuon tässä kirjoituksessa esiin työryhmän, metsänomistajajär-jestön ja omia mielipiteitäni.

Vyöhykemalli suoraan AmerikastaSeutuhallituksen ehdotukses-sa keskeisenä keinona on vyö-hykemalli. Siinä kuntataaja-mien ympärille on suunniteltu laajat vyöhykkeet, joille asuin-rakentaminen on käytännös-sä mahdotonta. Näille alueil-le on kunnan mukaan raken-tamispaineita ja tällä vyöhy-kerajauksella kunta varaa alu-een mahdollisten tulevaisuuden kaavoitustarpeiden reserviksi. Kyseinen vyöhykemalli on il-meisesti vanha kaavoitusop-pi, joka on kaivettu esiin Pir-kanmaalle Oregonista, USA:n ja Kanadan rajalta. Oregonin väestö on kasvanut n. 400 000 asukkaalla viimeisen vuosikym-menen aikana. Ongelmat ovat siis aivan eri mittasuhteessa. Vyöhykemalli asettaa maan-

omistajat eriarvoiseen asemaan. Vyöhykerajan toiselle puolen saa rakentaa hajarakentamis-säännöin ja toinen puoli vyö-hykkeestä on rakennuskiellos-sa. Vyöhykerajat kulkevat kau-kana haja-asutusalueella. Maal-la rakentaminen on aina perustu-nut - ja tulisi jatkossakin perus-tua – paikkoihin, eikä kaavoitta-jan laatimiin vyöhykerajoihin. Kylä ei olekaan kyläMaankäyttö- ja rakennuslaki an-taa kaavoittajalle riittävät työka-lut kaavoitusalueiden varaami-seen. Ne ovat lain mukaisia toi-mia ja parantavat maanomistaji-en tasapuolista kohtelua.

Ehdotuksessa ollaan lisäämäs-sä yleiskaavoitusta kyliin. Se on sinällään ihan kannatettava asia, ainoastaan kylän määritelmä on uusi. Tavallisen ihmisen kylänä pitämä taajama on kaavoittajan silmissä vain pahainen riesa ja ta-lorypäs. Esimerkiksi Orivedellä ja Tampereen Teiskossa kehitet-tävän kylän tunnusmerkit täyttää kummassakin vain kaksi kylää. Suomalaisten kylien muotoutu-minen hajanaisiksi on isojaon aikaista perua, eikä niitä maa-omistuksellisista seikoista joh-tuen saada keskieurooppalais-tyylisiksi, tiiviiksi kyliksi.

Seutuhallituksen ehdotukses-sa on siis taajamien lievealue-

vyöhykkeet ja kylät. Loppu on erämaa-aluetta. Ehdotukseen on jo luonnosteltu kuntien yhteis-ten rakennusjärjestysten perus-teita ja mitoitusta haja-asutus-alueilla. Pahimpana vaihtoehto-na maanomistajan pitäisi omis-taa 15 hehtaaria maata, jotta voisi muodostaa yhden kahden hehtaarin rakennuspaikan. Ny-kyisin kunnittain vaihdellen mi-toitetaan 2-5 rakennuspaikkaa kymmentä hehtaaria kohden. Edellä mainituilla esityksen kohdilla pudotetaan kiinteistö-jen rakennusmahdollisuuksien arvoa rajusti. Lisäksi menettely eriarvoistaa maanomistajat nii-den kiinteistöjen sijainnin mu-kaan.

Valta virkamiehilleEhdotuksessa on vielä yksi pöyristyttävä asia. Se on pää-täntävallan antaminen virka-miehille - käytännössä kaa-voittajalle. Luvanhakijalla oli-si vain valitustie kuntaan. Tä-mä lisää esityksen mukaan ta-sapuolisuutta luvanhakijoi-den kesken. Epäilenpä suuresti. Kaavoittajat ovat perustelleet asi-aansa argumentein: taajaman lie-peillä asuvat ovat taajaman loisia, maaseudulla on kurja asua, lap-semme kärsivät maaseudusta jne. Lisäksi maalla asuminen on eh-dotuksen mukaan riskialtista lu-

Hajarakentamisen hallinta uhkaa elävää maaseutua

Tavallinen ihminen näkee tässä kauniita rakennuspaikkoja. Kaavoittaja ja virkamies taajamalaidan loisia

mimyräkän, tulvan tms. takia. Kyseessä on kaavoittajien ra-ju haja-asutusalueiden ihmisten aliarvioiminen ja halveksunta. Tutkimusten mukaan maaseu-dulla asuvat ovat entistä tyyty-väisempiä asuinpaikkaansa ver-rattuna kaupunkiasujiin. Kunta-palveluiden kalleus maaseudun ja taajaman välillä ei ole tutki-musten mikään itsestäänselvyys. Eikä viimeisten tutkimusten va-lossa hiilijalanjäljellä ole käy-tännön eroa maalaisen ja kau-punkilaisen välillä.

Oma koti avaralla maaseudulla saavuttamaton haave

Seutuhallinnolla ja kaavoittajil-la ei mielestäni ole perusteita eh-dotukselleen. Sillä aliarvioidaan suomalaisten haave ja unelma: omakotitalo maaseudulla reilun kokoisella tontilla. Meille, jot-ka jo asumme maaseudulla, ei rakentamissäännöillä ole juuri merkitystä. Mutta monet muut perheet haluaisivat muuttaa elä-mänsä rakentamalla maaseudul-le. Miksei heille voisi suoda sitä mahdollisuutta? Ei kai täällä ole tilasta pulaa?

Mieleen herää kysymys, mi-kä on kunta ja kenen hyväksi kunnan virkamiehet töitä oikein tekevät? Ja kuka heidän palk-kansa maksaa? Eikö kunta ole-

kaan kuntalaisten yhteenliitty-mä, joka palvelee kuntalaisia?

Paineet leviävätMikäli kaupunkiseudun esi-tys hyväksytään kunnissa, siir-tyvät mahdollisuudet ja pai-neet sopimuksen ulkopuolella oleviin lähikuntiin, kuten Päl-käneelle ja Hämeenkyröön. Entäs sitten muun Suomen maa-seudun asukkaat ja maanomista-jat? Sama käytäntö levinnee lä-hivuosina koko valtakuntaan, kunhan nyt ensin saataisiin pi-lottialueena tämä Tampereen kulmakunta hoidettua.

Seutuhallituksen ehdotus pi-täisi hylätä kaikissa kunnissa. Koko esitys on rinnastettavissa asiasisällöltään ja vaikutuksil-taan tiukkaan kaavoitustoimeen sillä erolla, että lain mukaises-sa kaavoitustoimessa on kaikil-la asianosaisilla osallistumis- ja vaikutusmahdollisuus. Tässä ei. Toivon, että kaikki luottamus-henkilöt ovat kunnissa hereillä ja ihmiset lähestyvät omia val-tuutettujaan. Muuten häntä hei-luttaa koiraa entistä iloisem-min.

Miika Bucktman Teiskon ”erämaa-alueella”

asuva kenttäesimiesMhy Pohjois-Pirkka

suunnitteli konemiehen uraa. Hän kävi Jämsänkosken metsä-konekoulun kurssin. Konehom-mat kuitenkin jäivät, kun Pohjas-lahden mhy:n neuvoja Yrjö Sora-nummi pyysi häntä yhdistyksen töihin. Työt olivat monipuolisia käsittäen työnjohtotehtäviä, met-sän leimauksia kirveellä, puuta-varan mittauksia ja metsänhoi-totöitä. Yhdistyksen työtapojen muutokset 90-luvulla siirsivät Raimon työpanosta yhä enem-män varsinaisiin metsuritöihin.

Työjälki on aina ollut Raimol-le kunnia-asia. Monilla pohjas-

lahtelaisilla tiloilla metsänhoi-totöistä sovittaessa metsäomis-tajan päätös varmistui, kun hän kuuli, että Bisteri tekee työn. Luonteeltaan aitona ja rehelli-senä ihmisenä Raimo on tullut hyvin juttuun ihmisten kanssa. Vaikka joskus oudommille Rai-mon persoonallinen ja hersyvä ote railakkaine voimasanoineen on aluksi kummeksuttanut, on luottamus pian muodostunut ja tiivistynyt vuosia kestäväksi yh-teistyösuhteeksi.

”Yhtenäkään aamuna ei ole harmittanut, että pitää lähteä

metsään” toteaa Raimo ja jat-kaa ”Haluan välittää lämpimät kiitokset metsänomistajille ja yhteistyökumppaneille hyvästä suhtautumisesta työtäni kohtaan. Sanaharkkoja ei ole ollut ja aina on hyvillä mielin voinut jutuilta lähteä.” Nuo lausahdukset todis-tavat, että mies on valinnut oi-kean alan ja voi olla ylpeä teke-mästään työurasta. Vapaaherran päiviä on tarkoitus viettää elä-mänkumppani Marketan kanssa Koivulehdon tilalla rästiin jää-neitä hommia tehden. Avuliaan luonteen takia tonttipuiden kaa-

Bister vapaaherraksito, tuulikaatojen korjuu ja polt-topuun teko kylillä tulee toden-näköisesti jatkumaan niin kau-an kuin terveyttä riittää. Toivo-tan Raimolle omasta ja työyh-teisön puolesta nautittavia elä-kepäiviä.

Markku Laukkarinen

metsäpirkka 2/2011 11

Ruoveden alueKuruntie 1Puh. 03 486 4551

ToiminnanjohtajaHarri Katajamäki 044 776 4553

Toimistonhoitajat:Katri Moskari 03 486 4552Lomalla: 27.6.-16.7.

Sanna Syväkuru 03 486 4551Lomalla: 18.7.-13.8.

Metsänparannus-esimiesJari Hemminki 044 776 4549Lomalla 20.6.-9.7.

KorjuuesimiesSari Kaleva 044 557 8589Lomalla: 4.7.-30.7.

Alueneuvojat:Jorma Penttilä 044 776 4554Lomalla: 27.6.-30.7.

Ville Haavisto 044 776 4555Lomalla: 15.8.-10.9.

Jani Mäkinen 044 776 4556Lomalla: 4.7.-23.7.

MetsäsuunnittelijaTitta Heikkinen0400 745 715Lomalla: 25.7.-30.7.

Kurun alueSuittilahdentie 1

Reijo Rantala 1.8. alk.044 776 4559

Vesa Kastari 044 776 4560Lomalla: 4.7.-30.7.

Teiskon alueTerälahdentie 1095

Leo Kinnunen044 776 4552Lomalla: 4.7.-30.7.

Vesa Haapaniemi 044 776 4551Lomalla: 4.7.-30.7.

Kuoreveden alueKotovainiontie 8 A 2

Niina Laivanen 044 776 4550Lomalla: 4.7.-30.7.

Oriveden alueKeskustie 35

KenttäesimiesMiika Bucktman 040 557 3947Lomalla: 18.7.-30.7.

Alueneuvojat:Antti Kujala0400 131 337Lomalla: 11.7.-30.7.

Markku Lehtimäki 040 835 0239Lomalla: 4.7.-9.7. ja 1.8.-20.8.

Rami Raittinen 0400 131 340Lomalla: 18.7.-13.8.

Virtain alueVirtaintie 40 A

SuunnitteluesimiesHannu Kivi-Mannila 0400 159 151Lomalla: 27.6.-23.7. ja 12.9.-19.9.

Alueneuvojat:Mauri Bär 0400 339 562Lomalla: 27.6.-30.7.

Jere Leppämäki 0400 159 153

Mänttä-Vilppulan alueKaarikatu 1

Markku Laukkarinen 044 776 4557Lomalla: 4.7.-30.7.

Tero Puolitaival 044 776 4558Lomalla: 27.6.-9.7. ja 18.7.-30.7.

Mhy Pohjois-PirkkaKuruntie 12, 34600 RuovesiPuh. 03 486 4551Faksi 03 486 4558Toimisto avoinna 7.30–15.00www.pohjois-pirkanmhy.fietunimi.sukunimi@pohjois-pirkanmhy.fitoimisto@pohjois-pirkanmhy.fi

Toukokuun lopulla Länsi-Suo-men metsänomistajaliiton vie-raana Pirkanmaalla oli joukko sveitsiläisiä metsäammattilai-sia. Ryhmä koostui metsureis-ta, metsäkoneen kuljettajista ja paikallisista työnjohtajista sekä kahdesta opettajasta. Metsäalan jatko-opiskelijat vierailivat kah-den päivän ajan seutumme met-säkohteilla, kartuttaen tietoaan harvennuksista, päätehakkuis-ta ja metsänviljelystä. Metsän-omistajaliitosta heitä oli opas-tamassa ja tulkkaamassa johta-ja Marko Mäki-Hakola.

Erittäin motivoitunut parinkym-menen hengen ryhmä kävi Vilp-pulassa seuraamassa päätehak-kuutyömaata. Samalla kohteella myös keskusteltiin metsänuudis-tamisesta ja energiapuunkorjuus-ta uudistusaloilta. Risujen keräys uudistusalalta ja siihen liittyvä työtekniikka oli heille uutta, ih-metystä herätti risujen teko ajou-ran viereen kerättäväksi.

Sveitsissä hakkuutyömailla metsurikaato hakkuukoneille on yleistä. Korjattavien puunrun-kojen koko on Sveitsin metsis-sä huomattavasti suurempi. Alp-pimaan asukit pitivät myös mei-dän vuoriamme lähinnä tasanko-maina.

Tero Puolitaival

Sveitsiläiset metsämiehet tutustumassa suomalaiseen metsätalouteen

Marko Mäki-Hakola metsänomistajaliitosta selvittää sveitsiläisille metsämiehille suomalaisen metsänuudistamisen periaatteita, säästöpuiden valintaa ja sertifiointikriteerejä.

12 metsäpirkka 2/2011

OsoitteenmuutosVanha osoite:

(liimaa tähän osoitetiedot tästä lehdestä)

Uusi osoite:

Katuosoite

Postinumero

Metsän sijaintikunta:

Metsänomistajien liittoLänsi-Suomi

Tunnus 5007161

60003 VASTAUSLÄHETYS

MhyLehti maksaa

posti-maksun

Postitoimipaikka:

Sähköpostiosoite

Naisten metsäpäivä pidetään Kuorevedel-lä lauantaina 27.8 2011 klo 9-14. Ilmoittau-tumiset 19.8.2011 mennessä sähköpostilla niina.laivanen@pohjois-pirkanmhy.fi tai pu-helimella 044-7764550. Ilmoittautuessa lisä-ohjeet.

Metsäiltamat Vehkakosken lavalla 6.8 2011 klo 18.00. Metsäistä asiaa ja lopuksi tanssi-taan Matin ja Tepon & Horizonin tahtiin.

Avoimet TAPION MALJA -metsätaitokilpai-lut sekä MHY Pirkanmaa ja MHY Pohjois-Pirkan metsätaitomestaruuskilpailut tiis-taina 9.8.2011 klo 17.

Metsätilan sukupolvenvaihdos Juupajoel-la Hyytiälässä pe 16.9.2011 klo 9-15, kouluttajana lakimies Tuomo Pesälä. Ilmoit-tautumiset mhy:n toimistoon 03 486 4551 tai sähköpostilla toimisto@pohjois-pirkanmhy.fiHinta 20 euroa, sis. ohjelman, materiaalin ja ruokailun.

Tapahtumia metsänomistajille

Uudenkyläntie 2, Kuru P. 0500 332 757 tai

(03) 473 3435Ark. 8.30–17.00, la 8.00–12.00

Matkan hinta:Jaetussa kahden hengen huoneessa 1330 EUR/henkilö(Yhden hengen huoneen lisä 120 EUR) Hinta sisältää:1. Kotimaan bussikuljetukset mhy:n alueelta lentokentälle ja takaisin2. Edestakaiset lennot turistiluokassa Helsinki-Rooma-Helsinki,3. lentokenttäkuljetukset kohdemaassa4. Majoituksen ***-tason hotellissa aamiaisella5. Suomenkielisen oppaan palvelut koko perillä oloajan6. Matkaohjelmassa mainitut ruokailut: ruokajuomana vesi ja talon viini7. Kaikki matkaohjelmassa mainitut retket, opastukset sekä sisäänpääsymaksut Hinta ei sisällä:Matkavakuutusta, jonka ottamista suosittelemme kaikille matkustajille. Ilmoittautumiset ja tiedustelut:Lisätietoja sekä ilmoittautuminen 30.6.2011 mennessä puh. 03 486 4551 tai sähköpostilla: toimisto@pohjois-pirkanmhy.fi

Vastuullinen matkanjärjestäjä: Trio Travels Ltd Oy.

Matka toteutuu!

Vielä ehdit mukaan.

MHY POHJOIS-PIRKAN ILOINEN METSÄOPINTOMATKA ITALIAN TOSCANAAN Matka-aika: Su 9.10. – La 15.10.2011 MATKAOHJELMA (oikeus pieniin muutoksiin pidätetään) SUNNUNTAI 9.10. Finnairin aamulento Roomaan, jossa oppaamme on meitä vastassa. Lähdemme bussilla kohti Toscanaa. Vierailemme tämän päivän aikana antiikkimarkkinoilla Anghiarissa. Anghiari on kaunis ja maalauksellinen pikku kylä, missä katseltavaa riittää. Markkinoiden jälkeen saavumme Castiglion Fiorentinoon ja majoitumme ***-tason hotelliin. Palaamme hotellille ja päivän päätteeksi nautimme yhteisen illallisen hotellilla. MAANANTAI 10.10. PATIKOINTI KANSALLISPUISTOSSA JA CORPO FORESTALE Aamiaisen jälkeen lähdemme tutustumaan Casentinon kansallispuistoon. Puistossa meitä on vastassa alueen vastaava, joka kertoo puiston kasvi- ja eläinkannasta sekä historiasta. Teemme pienen patikointiretken luonto-oppaamme johdolla. Nautimme lounaan, jonka jälkeen tutustumme viehättävään Camaldolin luostariin, jossa munkit elävät symbioosissa luostaria ympäröivän metsän kanssa. Iltapäivällä tutustumme italialaiseen metsäviranomaisorganisaatioon, Corpo Forestaleen, jossa kuulemme metsänvartijan mietteitä työstään ja voimme kysyä häneltä Italian metsien hoidosta. Casentinossa on Corpo Forestalella hieno tukikohta keskellä kansallispuistoa! TIISTAI 11.10. MAATILAN METSÄT JA VIINITILA CHIANTISSA Aamiainen hotellilla, jonka jälkeen suuntamme Gaiole in Chiantiin. Vietämme aamupäivän Chiantin Metsäliiton vieraina ja tutustumme hakkuuseen. Nautimme yhteisen toscanalaisen lounaan. Iltapäivällä vierailemme paikallisella viinitilalla ja maistelemme tilan Chianti -viinejä. KESKIVIIKKO 12.10. SAHAVIERAILU CASENTINOSSA JA POPPIN KESKIAIKAINEN LINNA Aamiainen hotellilla. Tänään pääsemme tutustumaan Campaldino Legnamin sahaan sekä metsiin Casentinossa. Lounaan nautimme Poppissa. Iltapäivällä vierailemme Poppin keskiaikaisessa linnassa. TORSTAI 13.10. FIRENZE Nyt on aika ”valloittaa” Firenze, jonka renessanssin kauneus Toscanan kulttuurimaisemassa tekee siitä eittämättä yhden Euroopan tärkeimmistä taiteellisista keskuksista. Anna kauniin kaupungin lukuisten nähtävyyksien tehdä sinuun vaikutus! Teemme opastetun kaupunkikierroksen suomalaisen kaupunkioppaamme johdolla. Illallisen nautimme hotellilla. PERJANTAI 14.10. TAIMITARHA JA CORTONA Aamiaisen jälkeen vierailemme paikallisella taimitarhalla, jossa kuulemme taimitarhan toiminnasta. Vierailun jälkeen nautimme yhteisen lounaan biologisella viinitilalla. Lounaan jälkeen paikallinen luonto-opas kertoo meille Toscanan metsien virkistyskäytöstä ja metsästyksestä. Iltapäivän vietämme Cortonan hurmaavassa kaupungissa. Vapaata aikaa tutustua kaupunkiin ja ostaa tuliaisia. Illaksi palaamme hotellille, jossa nautimme yhteisen läksiäisillallisen. LAUANTAI 15.10. KOTIMATKA Aikaisen aamiaisen jälkeen lähdemme kohti Rooman lentokenttää, josta lennämme Helsinkiin. Hyvää kotimatkaa! Matkan hinta: Jaetussa kahden hengen huoneessa on 1295 EUR/henkilö (Yhden hengen huoneen lisä on 120 EUR), Trio Travelsin palvelumaksu on 15 EUR/henkilö Hinta sisältää:

1. Edestakaiset lennot turistiluokassa Helsinki-Rooma-Helsinki, 2. lentokenttäkuljetukset kohdemaassa 3. Majoituksen ***-tason hotellissa aamiaisella 4. Suomenkielisen oppaan palvelut koko perillä oloajan 5. Matkaohjelmassa mainitut ruokailut: ruokajuomana vesi ja

talon viini 6. Kaikki matkaohjelmassa mainitut retket, opastukset sekä

sisäänpääsymaksut Hinta ei sisällä:

1. Matkavakuutusta, jonka ottamista suosittelemme kaikille matkustajille jo ennakkomaksun maksamisen jälkeen. 2. Kotimaan matkoja lentoasemalle 3. Muita matkaohjelmassa mainitsemattomia palveluita: Trio Travelsin palvelumaksua 15 EUR/henkilö

Ilmoittautumiset ja tiedustelut: MHY:n toimistolle viimeistään 31.5.2011 mennessä. Vastuullinen matkanjärjestäjä: Trio Travels Ltd Oy.

Metsäiltamat

Pohjaslahden Vehkakosken lavalla lauantaina 6.8.2011 klo 18.00–01.30.

Metsäosuus klo 18.00–22.00

Tarjolla mm. moottorisahaveistoa, ajankohtaista metsäasiaa,

paneelissa keskustellaan puunhinnan heilahtelusta, petoasiaa, luontopolku, puomilla juoksua.

Iltamien lopuksi tanssit tahdittaa Matti ja Teppo & Horizone.

Järj. Virtain Urheilijat yhteistyössä metsälan toimijoiden kanssa.

Liput 15,-Tervetuloa!

Hinta sis. alv 23%. Toimituskulut 5,00.Lähetä tiedot osoitteeseen aineisto@m-print.fi.

Käyntikortit 100 kpl

www.m-print.fi

KesäTARJOUS!

48,-