Upload
others
View
1
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
1
Ari Lähteenmäki
Suomen metsäkeskus
Metsätalouden vesiensuojelurakenteet
Metsäkeskus
kartalla
Kehitysjohtaja
Organisaatio
Elinkeinopalvelut
Elinkeinojohtaja Metsäjohtaja
Metsätieto- ja
tarkastuspalvelut
Hallintopalvelut
Johtaja
Johtokunta
Maa- ja metsätalousministeriö
Metsäkeskus on osa välillistä
valtionhallintoa.
Kehityspalvelut
Viestintä
Hallintojohtaja
Kehityspalvelut
Hallintopalvelut
Viestintä
Suomen metsäkeskus edistää metsien hoitoa ja käyttöä,
metsien monimuotoisuutta sekä metsiin perustuvia elinkeinoja
Palvelut
– Metsään.fi-asiointipalvelu metsänomistajille ja toimijoille
– Metsätiedon tuottaminen ja metsätietotuotteet
– Metsälakien valvonta
– Kemera-tuet
– Neuvontaa ja koulutusta metsänomistajille, yrityksille ja yhteisöille
– Vaikuttaminen metsäelinkeinojen ja kestävän metsätalouden puolesta sekä
aluekehitys
Metsäkeskuksella on laaja alueellinen toimipisteverkosto
ja 590 työntekijää
Metsäkeskus on osa välillistä valtiohallintoa
Toimintaa ohjaa, rahoittaa ja valvoo maa- ja metsätalousministeriö
Suomen metsäkeskus lyhyesti
5
Yleistä luonnonhoitohankkeista
Hankkeita toteutetaan yksityismailla
Metsäluonnon hoitohankkeet toteutetaan yleensä usean tilan alueella
Yksityiset metsänomistajat ja muut kestävän metsätalouden rahoitustukeen (kemera) oikeutetut maanomistajat
Rahoitus kestävän metsätalouden rahoituslain luonnonhoitomomentilta, omarahoitusosuus ?
Rahoitusta suunnitteluun ja toteutukseen
Ei suojelukorvauksia
6
Luonnonhoitohankkeet
Talousmetsien monimuotoisuutta tai virkistys- ja monikäyttöä edistäviä hankkeita
Elinympäristöjen hoito ja kunnostustyöt
Arvokkaiden maisema-alueiden hoito
Talousmetsien maisemanhoitotyöt
Ojituksen vesistöhaittojen estäminen
Ojitusalueiden ennallistaminen
Muita luonnonhoitoa korostavia hankkeita
7
Fosfori
Metsätalouden kuormitus keskimäärin pienehkö,
metsäisillä latvavesillä suuri
8
Typpi
9
Vesistöhaittojen vähentäminen
luonnonhoitohankkeena, Kemeralaki 20 §
4) metsäojitusalueiden laskeutusaltaiden tyhjentämistä tai metsäojituksista aiheutuneiden vesistöhaittojen estämistä tai korjaamista, jos toimenpiteellä on tavanomaista laajempi merkitys vesien ja vesiluonnon hoidon kannalta eikä kustannuksia voida osoittaa tietylle aiheuttajalle
Metsäluonnon hoitohankkeet suunnitellaan ja toteutetaan metsäkeskuksen toimesta tai valvonnassa. Hankkeisiin sisältyvät työt tulee suunnitella yhteistyössä maanomistajan kanssa ja töiden suorittaminen edellyttää maanomistajan suostumusta.
10
Vesistöhaittojen vähentäminen
luonnonhoitohankkeena
Aloitteesta selvitetään perusteluita hankkeen jatkotyöstämiselle
metsäojitusalueiden ja /tai metsämaan osuus valuma-alueilla suuri
metsätalouden vaikutus vesistöjen laatuun merkittävä
onko mahdollisella hankealueella vesiensuojelun kannalta merkittäviä seikkoja
tunnettuja metsäojituksen aiheuttamia ongelmia
alueen maalaji eroosiolle herkkää
ojastossa näkyvissä syöpymiä tai vesistöjen purkukohdissa liettymiä
11
onko vanhoja kunnostettavia vesiensuojelurakenteita
vesistöllisesti sopiva hanke-alue, merkittävyys
virkistyksellisesti merkittävä tai paikallista vesiensuojelullista aktiivisuutta
luonnonsuojelullisesti arvokas vesistö
onko muita alueen ympäristöön liittyviä kehittämishankkeita
kunnostettava tahi kunnostettu vesistö
kyläympäristön kehittämishanke tms.
Yksityiset metsänomistajat ja muut kestävän metsätalouden rahoitustukeen (kemera) oikeutetut maanomistajat
Rahoitusta suunnitteluun ja toteutukseen, jopa 100 %
Ei suojelukorvauksia
12
Esimerkki
•valuma-alue kokonaan
metsää
•kunnostusojitus
tulossa 3-10 vuoden
kuluessa
•vedet laskevat järveen,
jossa runsaasti virkistys-
käyttöä
Mitä vesistökuormitus on (1)? Kiintoainekuormitus
› Kiintoaines voi olla kivennäismaalajeja (esim. hiesu) tai
orgaanisia maalajeja (esim. turve).
› Kiintoainekuormitukseen vaikuttaa maalaji, valunnan
määrä, pinnanmuodot, virtaamanopeus, kaivuun
ajankohta, sademäärät.
› Metsätalouden toimenpiteet lisäävät
kiintoainekuormitusta enemmän tai vähemmän.
Ravinnekuormitus
› Haitallisimpia kasvien pääravinteet typpi (N) ja fosfori
(P).
› Ravinteet voivat olla kiintoaineessa tai veteen
liuenneina.
22.5.20
18
S
u
o
m
e
n
m
e
t
s
ä
k
e
s
k
u
s
13
Mitä vesistökuormitus on (2)?
Humuskuormitus
› Humus on liuennutta orgaanista ainetta, joka
tummentaa veden.
Happamuuskuormitus
› Happamoituminen tarkoittaa veden pH-arvon
laskua. Pintavedet normaalisti hieman
happamia.
› Ongelmaa esiintyy rannikkoseutujen
happamilla sulfaattimailla.
Pohjavesiin kohdistuva kuormitus
› Haitallinen valunta pohjavesiin (esim.
öljypäästöt).
22.5.20
18
S
u
o
m
e
n
m
e
t
s
ä
k
e
s
k
u
s
14
Mikä kuormitusta aiheuttaa?
Toimenpiteet, jotka paljastavat maanpintaa jättäen sen
alttiiksi eroosiolle ja syöpymiselle. Näitä ovat ojitus,
maanmuokkaus, kantojen nosto, tienrakennus, koneurat.
› Kiintoainekuormitus, ravinnekuormitus Toimenpiteet, jotka voimistavat hetkellisiä virtaamia ja
aiheuttavat siten syöpymiä ja eroosiota.
› Kiintoainekuormitus, ravinnekuormitus Lannoitus, hakkuut, kulotus
› Ravinnekuormitus
22.5.20
18
S
u
o
m
e
n
m
e
t
s
ä
k
e
s
k
u
s
15
Mitä kuormitus aiheuttaa (1)?
Kiintoaine samentaa veden, laskeutuu pohjaan, aiheuttaa
liettymistä ja ojien tukkeutumista.
Pienissä virtavesissä pohja ”umpeutuu”, jolloin esim.
kutupaikat katoavat.
Ravinteet ja orgaaninen hiili lisäävät veden
perustuotantoa, levien ja vesikasvien kasvua, joka
edelleen voi aiheuttaa leväkukintoja, veden samentumista,
hapettomuutta, kalakuolemia ja veden yleistä
käyttökelvottomuutta.
Orgaaninen aines kuluttaa hajotessaan veden happea ja
voi aiheuttaa syvänteiden hapettomuutta. Hapettomuus
vapauttaa pohjasta ravinteita.
22.5.2018esim veden väri,
happamuus,
happipitoisuus, kalakanta
S
u
o
m
e
n
m
e
t
s
ä
k
e
s
k
u
s
16
Mitä kuormitus aiheuttaa (2)?
Humuksella on monia suoria ja epäsuoria vaikutuksia,
esim. veden väri, happamuus, happipitoisuus, kalakanta.
Vesistökuormituksen haitat ovat usein monen tekijän
yhteisvaikutuksen tulosta.
Haitat - eivät ainakaan kaikki - näy heti kuormituksen
alettua eivätkä lopu sen päätettyä.
Veden laadun huononeminen vähentää vesistön
virkistyskäyttöarvoa ja voi välillisesti vaikuttaa
rantatonttien hintaa.
22.5.20
18
S
u
o
m
e
n
m
e
t
s
ä
k
e
s
k
u
s
17
Kiintoainekuormitus
Merkittävin metsätaloustoimenpiteiden aiheuttama
vesistöhaitta on kiintoainekuormitus.
Yksittäisistä toimenpiteistä kiintoainekuormitusta
aiheuttaa eniten kunnostusojitus.
Kiintoaineen taustakuormitus keskimäärin 5 kg/ha/v
Kunnostusojitus lisää kiintoainekuormaa ensimmäisinä
vuosina 3 -10-kertaisesti, jopa 20-kertaisesti.
Kiintoainekuormituksen riski suuri 2–3 vuotta
kunnostusojituksen jälkeen.
22.5.20
18
S
u
o
m
e
n
m
e
t
s
ä
k
e
s
k
u
s
18
Kiintoainekuormituksen riski kasvaa, jos maalaji irtoaa helposti virtavan
veden mukaan ja laskeutuu hitaasti seisovassa vedessä. Vesiensuojelun
kannalta hankalin kivennäismaalaji on hiesu.
22.5.20
18
S
u
o
m
e
n
m
e
t
s
ä
k
e
s
k
u
s
19
0
0,2
0,4
0,6
0,8
1
1,2
1,4
1,6
savi
hieno h
iesu
karkea h
iesu
hieno h
ieta
karkea h
ieta
hieno h
iekk
a
karkea h
iekka
hieno s
ora
karkea s
ora
Ved
en v
irta
usn
op
eus
m/s
0
2
4
6
8
10
12
14
16
Hiu
kkas
en l
aske
utu
mis
no
peu
s m
/h
Vesiensuojelun tavoite
Tavoitteena on, että pintavesien ekologinen tai
kemiallinen tila ei heikkene. Tavoite voi olla se, että tila
paranee.
Tavoitteena on, että vesien virkistyskäyttöarvoa ei
huonone tai se paranee.
Tavoitteena on käyttää parhaimpia ja taloudellisesti
tehokkaimpia menetelmiä.
Hyvä suunnittelu ja ongelmien ennaltaehkäisy ovat
vesiensuojelun avainsanoja.
22.5.20
18
S
u
o
m
e
n
m
e
t
s
ä
k
e
s
k
u
s
20
22.5.20
18
S
u
o
m
e
n
m
e
t
s
ä
k
e
s
k
u
s
21
Vesiensuojelun menetelmät: Suojakaista
Riittävän leveällä suojakaistalla voidaan vähentää
kiintoaineen (ja ravinteiden) valumista vesistöihin
hakkuiden, maanmuokkauksen, kantojen noston ja
lannoituksen yhteydessä
Suojakaistan suositusten mukainen minimileveys
– Vesistöjen ja pienvesien varteen vähintään 5 metriä.
Metsälakikohteella rajaus ominaispiirteiden mukaan
– Metsäojien varteen 3 metriä, mistä ei nosteta kantoja
– Muokkauksessa ojien varteen vähintään 1 metri
– Lannoitus: ojat 5 m, purot 10-15 m, vesistöt 30 m.
Lentolevityksessä suojakaista vesistöihin 50 m.
– Tuhkanlevitys suojakaista vesistöihin 50 m.
Leveyden tulisi olla minimiä enemmän, kun maalaji on
hienojakoista, rinne jyrkkä, vettä valuu laajalta alueelta.
22.5.20
18
S
u
o
m
e
n
m
e
t
s
ä
k
e
s
k
u
s
22
Suojakaista (2) Huomioitava tulva – suojakaista ei saa jäädä tulvan alle
Yksittäisiä puita voi poimia, jos se onnistuu maanpintaa
rikkomatta eikä kyseessä ole metsälakikohde.
PEFC-sertifioinnin standardien mukaan suojakaistan
puuston voi hakata, mutta pensaskerrosta ei saa
raivata
Hakkuutähteet puidaan suojakaistan ulkopuolelle.
Leveydessä kannattaa huomioida maanpinnan muodot ja
veden virtaamakohdat. Virtaamakohtiin leveyttä.
Maiseman kannalta monotoninen tasaleveä kaistale on
yleensä huono. Suojakaistalle tai sen läheisyyteen hyvä
sijoittaa säästöpuuryhmiä.
1. Pieni notko eli veden purkautumisreitti – lisää leveyttä
2. Jyrkkä rinne – lisää leveyttä
3. Alava ranta, huomioitava tulvaraja
22.5.20
18
S
u
o
m
e
n
m
e
t
s
ä
k
e
s
k
u
s
23
1.
2.
3.
Riittävän leveä suojakaista. Suojakaistan leveydessä
huomioitu kuvan oikeasta reunasta tuleva painuma
(vedenkulku-uoma), jota ei ole hakkuussa ylitetty.
22.5.20
18
S
u
o
m
e
n
m
e
t
s
ä
k
e
s
k
u
s
24
Reunimmaisesta muokkausurasta rantaan 10-15 m eli leveyttä
vesiensuojelun kannalta riittävästi. Rantavyöhyke turvetta.
Maiseman kannalta toteutus ei ole paras mahdollinen.
22.5.20
18
S
u
o
m
e
n
m
e
t
s
ä
k
e
s
k
u
s
25
22.5.20
18
S
u
o
m
e
n
m
e
t
s
ä
k
e
s
k
u
s
26
Lähde: Luke SVT ja Smk Amo-seuranta
Kunnostusojitus, Pirkanmaa
3 817
2 074 1 979
954
1 669
704939
1 700
0
500
1 000
1 500
2 000
2 500
3 000
3 500
4 000
4 500
2 0 0 2 2 0 0 5 2 0 1 0 2 0 1 2 2 0 1 4 2 0 1 5 2 0 1 6 A m o - t a v o
P i r k a n m a a
hehtaaria
28
Kiitos