Embed Size (px)
Citation preview
EVIJÄRVEN, KAUHAVAN JA LAPPAJÄRVEN
MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESTRATEGIA
VUOSILLE 2010 - 2013
2 (35)
Sisällysluettelo 1 Johdanto.......................................................................................................................3
1.1 Strategian tarkoitus................................................................................................4 1.2 Strategian laadintaprosessi ja sisältö ....................................................................4
1.2.1 Kuulemistilaisuudet ........................................................................................5 1.2.2 Työryhmätyöskentely .....................................................................................6
1.3 Aikaisemmat strategiat ja suunnitelmat .................................................................7 2 Nykytilan kartoitus.........................................................................................................7
2.1 Edistävän ja ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön indikaattorit ......................7 2.1.1 Alkoholin myynti .............................................................................................7 2.1.2 Alkoholikuolemat ............................................................................................8 2.1.3 Itsemurhat ......................................................................................................8 2.1.4 Väkivalta.........................................................................................................8 2.1.5 Rikostilastot ....................................................................................................8
2.2 Riskitekijäindikaattoreita ........................................................................................9 2.2.1 Työttömyys, pitkäaikaistyöttömyys sekä nuorisotyöttömyys.........................10 2.2.2 Pienituloisuusaste ........................................................................................11 2.2.3 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet .................................................................12 2.2.4 Nuorten kouluterveyskyselyn tulokset (8 - 9-luokkalaiset) ............................12
2.2.4.1 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa ...................................13 2.2.4.2 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran ...........................................13 2.2.4.3 Tupakointi..............................................................................................14 2.2.4.4 Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus ................................................14 2.2.4.5 Vanhemmuuden puute ..........................................................................15
2.3 Palvelujärjestelmän indikaattoreita ......................................................................15 2.3.1 Mielenterveyspalvelut ...................................................................................15 2.3.2 Lääkityksen käyttö........................................................................................15
2.3.2.1 Psykiatrinen hoito..................................................................................16 2.3.2.2 Mielenterveysperusteiset työkyvyttömyyseläkkeet ................................18
2.3.3 Päihdepalvelut..............................................................................................19 2.3.3.1 Päihdehuollon kustannukset .................................................................19 2.3.3.2 Päihdepalvelujen käyttö ........................................................................19
3 Strategian visiot ja arvot .............................................................................................20 4 Strategian tavoitteet ja painopistealueet/kehittämiskohteet ........................................21 5 Strategian seuranta ja arviointi ...................................................................................22 6 Matriisimuotoinen toimenpideohjelma.........................................................................22
6.1 Kaikille toimijoille ja/tai käyttäjäryhmille yhteiset kehittämiskohteet ja tavoitteet ..22 6.2 Lapset, nuoret ja lapsiperheet .............................................................................23 6.3 Aikuisväestö ja ikääntyneet .................................................................................23 6.4 Lapset, nuoret ja lapsiperheet -työryhmä ............................................................25 6.5 Aikuiset ja ikäihmiset -työryhmä ..........................................................................30
7 Lähteet........................................................................................................................34 8 Kuvio- ja taulukkoluettelo............................................................................................35
3 (35)
1 Johdanto Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen mielenterveys- ja päihdestrategia 2010 - 2013 on valmistunut. Työ on ollut laaja-alainen, sillä se kattaa sekä mielenterveys- että päihdetyön. Härmänmaa/Järviseutu alueelle tehdyn Sillä Selevä! -päihdestrategian ensimmäinen päivittäminen olisi ollut ajankohtaista vuonna 2009. Koska Härmänmaata ja Järviseutua ei sellaisenaan enää ollut olemassa, päätettiin strategia päivittää Kuntayhtymä Kaksineuvoisen mielenterveys- ja päihdestrategiaksi. Strategioiden yhdistämiseen on päädytty myös Mieli 2009 -ohjelman suositusten mukaisesti. Kyseiset ilmiöt liittyvät yhteen sekä yksilötasolla että viranomaistyössä. Yksilötasolla on usein kyse sellaisesta elämäntilanteesta, jonka kuntoon saattamiseen eivät yksilön omat voimavarat riitä. Tällöin tarvitaan sellaista tukiverkostoa, joka vastaa oikealla tavalla yksilön usein moninaisiin tarpeisiin. Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen mielenterveys- ja päihdetyön strategioiden yhdistäminen on luonnollista myös siksi, että kyseiset perustason palvelut tuotetaan samassa organisaatiossa. Strategian laadinnassa on ollut tukemassa Pohjanmaa/Välittäjä 2009 -hanke ja tehty yhteistyötä kuntayhtymän jäsenkuntien (Kauhava, Evijärvi, Lappajärvi) sivistys-, nuoriso- sekä vapaa-aikatoimen, kolmannen sektorin, seurakuntien, psykiatrian poliklinikoiden ja muiden toimijoiden kanssa. Strategiatyön alussa toteutettiin kuntalaisten kuulemiset kahdessa tilaisuudessa kuntayhtymän jäsenkuntien alueella. Keskustelutilaisuuksiin osallistuminen oli melko vähäistä, mutta tilaisuuksissa käytiin antoisia keskusteluja ja niiden anti kirjattiin myöhempää hyödyntämistä varten. Samoin kuntayhtymän ja yhteistyötahojen henkilöstölle järjestettiin kaksi asiantuntijakuulemista sekä tilaisuus Tällä Selevä! -hankkeen työryhmien jäsenille. Yhteisen pohdinnan tuloksena on syntynyt strategian visio, joka on hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen. Strategian arvoiksi on määritelty kaksi asiaa: ihmisarvon kunnioittaminen sekä kuntalaisen osallisuus ja vastuullisuus. Arvot ovat sellaisia, jotka pätevät koko sosiaali- ja terveystoimen työkentällä. Alueen päihde- ja mielenterveyspalvelut on järjestetty asiakaslähtöisesti, ne ovat helposti saatavissa, vaikuttavia ja laadukkaita. Palveluista vastaa moniammatillinen sekä yhteisiin tavoitteisiin sitoutunut henkilöstö. Strategian toimenpideohjelmaa työsti kaksi työryhmää. Työryhmien toimenpideohjelmat on purettu kehittämiskohteiksi, joille on määritelty tavoitteet, menetelmä, mittarit ja seuranta sekä vastuutaho ja aikataulu. Työssä on pyritty konkreettisiin toimenpide-ehdotuksiin. Näin strategiasta löytyy eväitä niin työntekijöiden oman työn, kuntayhtymän palveluiden kuin hallintorajat ylittävän yhteistyönkin kehittämiseen. Strategialuonnokseen on pyydetty yhteistyötahojen lausunnot ja valmis strategia on toimitettu jäsenkuntien valtuustojen vahvistettavaksi. Jatkossa strategian toteutumista seurataan vuosittain.
4 (35)
Kuntayhtymän strategiatyön johtoryhmä esittää parhaimmat kiitokset kaikille tässä työssä mukana olleille tahoille. Etenkin Välittäjä 2009 -hankkeen tuki on ollut tärkeää asian etenemiselle. Tästä on hyvä jatkaa yhteistyössä eteenpäin.
1.1 Strategian tarkoitus Mielenterveystyön suunnittelun lähtökohdat perustuvat Mielenterveyslakiin (1116/1990). Mielenterveyslain 1 §:n mukaan mielenterveystyöllä tarkoitetaan yksilön psyykkisen hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja persoonallisen kasvun edistämistä sekä mielenterveyden häiriöiden ehkäisemistä, parantamista ja lievittämistä. Mielenterveystyöhön kuuluu myös väestön elinolosuhteiden kehittäminen. Mielenterveyslain mukaan kunnan tulee huolehtia alueellaan mielenterveyspalvelujen järjestämisestä osana kansanterveystyötä tai osana sosiaalihuoltoa ja palvelut on järjestettävä sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisiksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Päihdehuoltolaissa (41/86) kunnat velvoitetaan järjestämään päihdehuolto sisällöltään ja laajuudeltaan kunnan tarpeita tyydyttäväksi. Päihdehuoltoasetus edellyttää kuntoutussuunnitelman tekemistä päihdeongelmaiselle tilanteen niin vaatiessa ja kuulemaan asianomaista suunnitelman tekemisessä. Lisäksi Suomen lainsäädäntö sisältää lukuisia muita lakeja, jotka vaikuttavat mm. palvelujen järjestämiseen ja mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden asemaan (mm. alkoholilaki, huumausainelaki, raittiustyölaki, sosiaalihuoltolaki sekä lait potilaan ja sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista). Viime aikoina onkin käyty keskustelua mm. mielenterveyslain uudistamistarpeesta niin, että mielenterveyspalveluja tarkasteltaisiin kokonaisuutena nykyisen lainsäädännön ollessa pirstaleinen ja hajanainen. Mieli 2009 -työryhmän laatimia mielenterveys- ja päihdesuunnitelma edellyttää, että kunnat sisällyttävät mielenterveys- ja päihdetyön strategian terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen suunnitelmaan osana kuntastrategiaa. Mielenterveys- ja päihdestrategiaan sisältyvät mielenterveyttä ja päihteettömyyttä edistävä työ, mielenterveysongelmia ja päihdehaittoja ehkäisevä työ sekä hoitoa koskevat linjaukset. Strategian toteutumista arvioidaan vuosittain ja se päivitetään kokonaisuudessaan joka neljäs vuosi.
1.2 Strategian laadintaprosessi ja sisältö Strategiatyön ohjaamiseksi muodostettiin mielenterveys- ja päihdestrategian laadinnan johtoryhmä, joka ohjasi strategian työstämistä, kommentoi ja suuntasi strategiatyöskentelyä. Johtoryhmä linjasi keskeiset kehittämiskohteet ja kokosi strategiatyössä tarvittavien työryhmien jäseniä. Johtoryhmä kokoontui strategiatyön valmisteluineen ja työstämisprosessin aikana yhteensä kuusi kertaa. Strategiaprosessia varten nimettiin kaksi työryhmää: lapset, nuoret ja lapsiperheet -työryhmä sekä aikuiset ja ikäihmiset -työryhmä. Molemmat työryhmät työstivät kohderyhmiensä näkökulmasta laaditun matriisimuotoisiin toimenpideohjelman.
5 (35)
Strategian laadintaan liittyy myös kumppanuussopimus valtakunnallisen alkoholiohjelman kanssa. Sopimus liitteineen on laadittu kesäkuussa 2010 strategiatyön siinä vaiheessa, kun strategian sisältämät tavoitteet ja toimenpiteet ovat olleet tiedossa.
Avainhenkilöiden sitouttaminen ja työryhmien kokoaminen
Nykytilaselvityksenlaatiminen
Toimeksiannonselventäminen ja
työryhmätyöskentely
Strategiankokoaminen
Strategiantarkistaminen
Strategianhyväksyminen
Strategiantoimeenpano
Arviointijärjestelmänluominen
(indikaattorit)
Strategian arviointija tarkistus
Kuvio 1. Strategiatyön prosessi. Lähde: Pohjanmaa- /Välittäjä 2009 -hanke
1.2.1 Kuulemistilaisuudet Strategian mielenterveysosan nykytilaselvitykseen koottiin tietoa kahdessa kuntalaisille, potilaille sekä heidän omaisilleen järjestetyssä keskustelutilaisuudessa: Lappajärvellä 14.5.2009 ja Kauhavalla 18.5.2009. Omaiset mielenterveystyön tukena -yhdistys oli lupautunut aktivoimaan alueen toimijoita kirjeitse osallistumaan kuulemistilaisuuksiin. Kaikesta huolimatta keskustelutilaisuuksiin osallistuminen oli melko vähäistä, mutta tilaisuuksissa käytiin hyviä keskusteluja ja niiden anti kirjattiin myöhempää hyödyntämistä varten.
Sekä Lappajärvellä että Kauhavalla järjestettiin myös asiantuntijakuuleminen kuntayhtymän ja yhteistyötahojen työntekijöille sekä järjestöjen edustajille. Näissä henkilöstö ja yhteistyötahot olivat hyvin edustettuina ja keskustelu oli vilkasta ja monipuolista. Myöhemmin Tällä Selevä -hankkeen puitteissa järjestettiin vielä yksi keskustelutilaisuus hankkeen työryhmien jäsenille erityisesti päihdetyön strategian osuudesta.
6 (35)
Yhteenvedot keskustelutilaisuuksien sisällöstä ovat tämän strategian liitteenä.
1.2.2 Työryhmätyöskentely Mielenterveys- ja päihdestrategian toimenpideohjelman laadintaan koottiin Kuntayhtymä Kaksineuvoisen edustajista ja yhteistyötahoista kaksi työryhmää. Strategiatyö päätettiin jakaa elinkaarimallin mukaan: a) lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluihin ja b) aikuisväestön palveluihin. Mielenterveys- ja päihdestrategian johtoryhmän painottamat kehittämiskohteet, joita työryhmien ainakin tulisi käsitellä, olivat
- terveyttä ja päihteettömyyttä edistävä työ, - haittoja ehkäisevä työ, sekä - hoito- ja kuntoutuspalvelut.
Tavoitteita oli mahdollisuus laajentaa ja monipuolistaa työryhmien jäsenten oman asiantuntemuksen perusteella. Lapset, nuoret ja perheet -työryhmä Raili Mäenpää, äitiysneuvola Merja Fränti, lastenneuvola Heidi Wikman, päivähoito Tuija Viinamäki, kouluterveydenhoito Tarja Similä, perheneuvola Susanna Pelander, perhetyö Marketta Kokkinen-Jussila, tk-psykologi Sanna Puotinen, Evijärven kunta Tarja Puro, sivistystoimi, Lappajärven kunta Anne Koivisto, nuoriso- ja vapaa-aikatoimi, Kauhavan kaupunki Anne Heikkilä, Evijärven srk Lotta Kujanpää, Kauhavan srk Tiina Hauta, sivistystoimi, Kauhavan kaupunki Marja-Liisa Somppi/Teija Huhtala, avosairaanhoito Anita Paavola, sosiaalityön johtaja Raili-Helena Kangasluoma, päihdepalvelujen sos.tt. Pirjo Heino, suunnittelupäällikkö Aikuiset ja ikääntyneet -työryhmä Johanna Pernaa, kotihoito Risto Rankinen, psyk.pkl, Lappajärvi Taina Tegelsten, psyk.pkl, Kauhava Ari Vaaranmaa, Mendis Heli Hakala, Kauhavan Sininauha/Roihan Majakka Anne Heikkilä, Evijärven srk Teija Niinimäki, työvoiman palveluohjaus Hannu Ristaniemi, asuntotoimi, Kauhavan kaupunki Leo Ormiskangas, työterveyslääkäri Marja Kosola, varalla Sirkka Fränti, Kauhavan srk Marja-Liisa Somppi/Teija Huhtala, avosairaanhoito Raili-Helena Kangasluoma, päihdepalvelut Eija Ala-Toppari-Peltola, sosiaalipalvelujen johtaja
7 (35)
Terttu-Liisa Talosela, vanhuspalvelujen johtaja Pirjo Heino, suunnittelupäällikkö Molemmat työryhmät kokoontuivat syksyn 2009 aikana neljä kertaa. Työryhmien tuottamat toimenpidesuunnitelmat ovat matriisimuodossa esitetty strategian II osassa kohdassa ”Toimenpideohjelma”.
1.3 Aikaisemmat strategiat ja suunnitelmat Härmänmaa/Järviseutu alueelle tehty Sillä Selevä! -päihdestrategia, jonka ensimmäinen päivittäminen olisi ollut ajankohtaista. Koska Härmänmaata ja Järviseutua ei sellaisenaan enää ollut olemassa, johtoryhmä päätti päivittää päihdestrategian Kuntayhtymä Kaksineuvoisen mielenterveys- ja päihdestrategiaksi. 2 Nykytilan kartoitus Mielenterveyspalvelujen nykytilanteen kartoittamiseksi järjestettiin edellä mainitut fokusryhmähaastattelut. Päihdetyön osalta nykytilakartoitus tehtiin Tällä Selevä! -hanketyöstä nousevan tiedon perusteella. Nykytilaselvityksen tilastotietojen kokoamisessa on saatiin apua Pohjanmaa -hankkeelta. Mielenterveys- ja päihdestrategian johtoryhmä on valinnut tässä esitettäväksi nykytilan kuvaajiksi sellaisia indikaattoreita, joita esiintyvät toimenpideohjelman mittareina ja joita muutenkin strategian toteutumista voidaan seurata.
2.1 Edistävän ja ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön indikaattorit
2.1.1 Alkoholin myynti
Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa
0123456789
10
2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009
Koko maa
Etelä-Pohjanmaa
Kaksineuvoisenalue
Kuvio 2. Alkoholin myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa Lähde: Sotkanet
Alkoholijuomien myynti tilastoidaan myyntipaikan mukaan. Kunnissa myynti- ja anniskelupaikkojen lukumäärä ja kuntarajat vaikuttavat lukuihin. Kuntayhtymän alueella on kolme Alkon myyntipistettä: Alahärmässä, Kauhavalla ja Lappajärvellä. Alueen kuntien
8 (35)
keskiarvo myydyn 100 %:n määrässä on noussut kymmenessä vuodessa noin litralla asukasta kohti.
2.1.2 Alkoholikuolemat Työiässä (15 - 64-vuotiaana) kuolleiden yleisin kuolemansyy oli sekä miehillä että naisilla alkoholiperäinen tauti tai tapaturmainen alkoholimyrkytys. Vuonna 2007 alkoholin käytön seurauksiin kuoli työikäisenä 1 796 henkilöä ja eläkeikäisenä (yli 64-vuotiaana) 371 henkilöä. Työikäisten alkoholikuolemien määrä kasvoi edellisestä vuodesta 8,6 prosenttia. Alkoholikuolemista ei ole saatavissa alueellisia tietoja, koska kuolinsyitä ei tilastoida alueittain. Miehet Naiset
Sija Kuolemansyy Kuolleet
% Sija Kuolemansyy
Kuolleet
%
1. Alkoholisyyt 1 425 18,7 1. Alkoholisyyt 371 11,52. Sepelvaltimotauti 1 213 15,9 2. Rintasyöpä 332 10,33. Tapaturmat yht. 948 12,4 3. Tapaturmat yht. 241 7,5 4. Itsemurhat 618 8,1 4 Sepelvaltimotauti 206 6,4 5. Keuhkosyöpä 400 5,2 5. Itsemurhat 199 6,2 6. Aivoverenkierron sairaus 315 4,1 6. Keuhkosyöpä 189 5,9 7. Muut kuolemansyyt 2 710 35,5 7. Muut kuolemansyyt 1 681 52,2 Työikäisenä kuolleita miehiä yht. 7 629 100
Työikäisenä kuolleita naisia yht. 3 219 100 Taulukko 1. Työikäisten (15 - 64-v.) yleisimmät kuolemansyyt sukupuolen mukaan vuonna 2007 Lähde: Tilastokeskus
2.1.3 Itsemurhat Vuonna 2007 Suomessa teki yhteensä 995 henkilöä itsemurhan. Näistä 817 työiässä, 3 alle 15 -vuotiaana ja 175 eläkeiässä. Kolme neljännestä itsemurhan tehneistä oli miehiä. Itsemurhakuolemien määrä on vähentynyt kolmanneksen itsemurhien huippuvuodesta 1990, jolloin Suomessa tehtiin yhteensä 1 520 itsemurhaa. Itsemurhakuolemien määrää ei tilastoida alueellisesti. (Lähde: Tilastokeskus.)
2.1.4 Väkivalta
Vuonna 2007 kuoli maassamme väkivallan uhrina 116 henkilöä. Väkivaltakuolemien määrä Suomessa on vaihdellut viimeisten neljänkymmenen vuoden aikana 100 ja 180 tapauksen välillä. Viime vuodet luku on ollut noin 100 tapausta vuodessa. Väkivaltakuolemia ei tilastoida alueellisesti. (Lähde: Tilastokeskus.)
2.1.5 Rikostilastot Päihtyneinä väkivaltarikoksiin syyllisiksi epäiltyjä kuntayhtymän alueella on ollut vähiten vuonna 2006, jolloin heitä oli lukumääräisesti 47 henkilöä. Vuosikymmenen loppua kohti
9 (35)
määrä on kasvanut ollen vuonna 2009 yhteensä 80 henkilöä. Sekä kuntayhtymän alueella että maakunnallisesti luvut ovat lähentyneet valtakunnallisia lukuja, vaikka kuntayhtymän alueella luvut ovat olleet ajoittain merkittävästikin valtakunnallisia lukuja alempia.
Päihteiden vaikutuksen alaisena tehdyistä väkivaltarikoksista syyllisiksi epäillyt / 1000 as.
0
1
2
3
4
5
6
2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009
Evijärvi
Kauhava
Lappajärvi
AlueyhteensäKoko maa
Etelä-Pohjanmaa
Kuvio 3. Päihteiden vaikutuksen alaisina tehdyistä väkivaltarikoksista syyllisiksi epäillyt/1000 asukasta. Lähde: Sotkanet Rikostilastoista käy ilmi vuodelta 2009 muun muassa seuraavaa:
- pahoinpitelyrikoksia kuntayhtymän alueella yhteensä 91, joista 18 Evijärvellä, 64 Kauhavalla ja 9 Lappajärvellä
- törkeitä rattijuopumuksia alueella yhteensä 52, joista Kauhavan alueella 43 - huumausainerikoksia alueella yhteensä 19, jotka kaikki Kauhavalla - alkoholirikoksia ja -rikkomuksia alueella yhteensä 34, joista 31 Kauhavalla - vuonna 2009 alueella ei tapahtunut henkirikoksia.
(Lähde: Tilastokeskus.)
2.2 Riskitekijäindikaattoreita Seuraavassa on tutkittu kuntayhtymän alueella seuraavien mielenterveys- ja päihdeongelmien sekä syrjäytymisen riskitekijöiksi arvioitavien tekijöiden ilmenemistä mm. joka toinen vuosi tehtävän kouluterveyskyselyn tulosten perusteella:
- työttömyys - pienituloisuus - nuorten koulutuksen ulkopuolelle jääminen - nuorten päihteiden käyttö ja tupakointi - nuorten masentuneisuus, sekä - nuorten kokema vanhemmuuden puute.
10 (35)
2.2.1 Työttömyys, pitkäaikaistyöttömyys sekä nuorisotyöttömyys
Työttömät, % työvoimasta
0
2
4
6
8
10
12
14
2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009
Evijärvi
Kauhava
Lappajärvi
AlueyhteensäKoko maa
Etelä-Pohjanmaa
Kuvio 4. Työttömät, % työvoimasta Lähde: Sotkanet
Työttömyystrendi on alueella viime vuosikymmenen ajan ollut tasaisen laskeva vuoteen 2008 saakka. Alimmillaan työttömyys oli uuden Kauhavan alueella vuonna 2008 (4,2 %). Suhteessa eniten viime vuosikymmenellä laski Lappajärven kunnan työttömyys. Jo vuoden 2008 lopussa työttömyys kuitenkin kääntyi alkaneen laman myötä voimakkaaseen nousuun kaikissa alueen kunnissa.
Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä
0
5
10
15
20
25
30
2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008
Evijärvi
Kauhava
Lappajärvi
AlueyhteensäKoko maa
Etelä-Pohjanmaa
Kuvio 5. Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä. Lähde: Sotkanet
11 (35)
Nuorisotyöttömät, % 15-24 -vuotiaasta työvoimasta
0
5
10
15
20
2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008
Evijärvi
Kauhava
Lappajärvi
Alue keskim.
Etelä-PohjanmaaKoko maa
Kuvio 6. Nuorisotyöttömät, % 15 - 24-vuotiaasta työvoimasta Lähde: Sotkanet
2.2.2 Pienituloisuusaste Pienituloisuus määritellään kotitalouksien kulutusyksikköä kohti lasketun käytettävissä olevan vuositulon perusteella: talous luokitellaan pienituloiseksi, jos sen tulot ovat jääneet vähäisemmiksi kuin 60 prosenttia kaikkien kotitalouksien tulojen mediaanista. Tällä tavoin määritelty pienituloisuuden yläraja oli esimerkiksi noin 13 100 euroa yhden henkilön kotitaloudessa vuonna 2007. Vuosi 1995 2000 2004 2005 2006 2007 2008 Yhden hengen taloudet yhteensä 20 26 28
31
29 31 30
Yksinhuoltajat 8 22 27 25 25 32 27Lapsettomat parit 5 5 6 6 6 6 6Parit, joilla lapsia 4 9 9 8 9 10 10Muut 4 8 7 9 9 9 8Kaikki kotitaloudet 7 11 12 13 13 14 13 Taulukko 2. Pienituloisuusasteet (%) kotitalouden elinvaiheen mukaan Lähde: Tilastokeskus
Kotitalouden elinvaiheen mukaan tarkasteltuna yhden hengen talouksilla ja yksinhuoltajilla on selkeästi suurempi köyhyysriski kuin lapsiperheillä tai lapsettomilla pareilla. Sekä yhden että kahden huoltajan lapsiperheiden pienituloisuusaste on kasvanut vuodesta 2005. Yhden hengen talouksien pienituloisuusasteen kasvu taas on viimeisen kolmen vuoden aikana pysähtynyt ja lapsettomilla pareilla köyhyysriskin kasvu on ollut varsin vähäistä. Kaikkien kotitalouksien pienituloisuusaste ei nousukaudenkaan lopussa vuosina 2005 - 2008 ole juurikaan pienentynyt.
12 (35)
Lasten pienituloisuusaste
02468
1012141618
2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008
Evijärvi
Kauhava
Lappajärvi
Alue keskim.
Koko maa
Kuvio 7. Lasten pienituloisuusaste Lähde: Sotkanet Indikaattori ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien alle 18-vuotiaitten henkilöiden osuuden prosentteina kaikista alueella asuvista alle 18-vuotiaista henkilöistä. Kuvion perusteella suhteessa vähiten pienituloisia lapsiperheitä on Kauhavalla. Evijärven tilanne näyttää tässä suhteessa viime vuosina parantuneen, Lappajärven heikentyneen. Koko kuntayhtymän alueen taso vastaa suunnilleen koko maan tilannetta.
2.2.3 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet
Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24 vuotiaat, % samanikäisistä
0
2
4
6
8
10
12
14
2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008
Evijärvi
Kauhava
Lappajärvi
Alue keskim.
Koko maa
Etelä-Pohjanmaa
Kuvio 8. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17 - 24-vuotiaat, % samanikäisistä Lähde: Sotkanet 2000-luvulla koulutuksen ulkopuolelle on suhteessa ikäluokkaan vähiten jäänyt nuoria Lappajärvellä. Koko kuntayhtymän alueen taso vastaa Etelä-Pohjanmaan tasoa.
2.2.4 Nuorten kouluterveyskyselyn tulokset (8 - 9-luokkalaiset) Kouluterveyskyselyssä kootaan valtakunnallisesti yhtenäisellä menetelmällä tietoa nuorten elinoloista, kouluoloista, terveydestä, terveystottumuksista, terveysosaamisesta sekä oppilas- ja opiskelijahuollosta. Kouluterveyskyselyllä tuetaan nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävää työtä, erityisesti oppilashuollon sekä koulu- tai opiskeluterveydenhuollon kehittämistä. Kysely toteutetaan joka toinen vuosi. Perustulokset
13 (35)
raportoidaan kouluittain niille kunnille, jotka osallistuvat kyselyn kustannuksiin. Kuntayhtymän alueen kunnat osallistuvat kouluterveyskyselyihin.
2.2.4.1 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa
Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- ja 9. luokkien oppilaista
0
10
20
30
40
50
2001 2003 2005 2007 2009
Evijärvi
Kauhava
Lappajärvi
Alue keskim.
Koko maa
Etelä-Pohjanmaa
Kuvio 9. Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8. ja 9. luokan oppilaista. Lähde: Sotkanet ja kouluterveyskyselyn tulokset 2009
Vuosina 2003 - 2007 nuoret ovat ilmoittaneet olevansa tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa useammin kuin nuoret Etelä-Pohjanmaalla tai koko maassa keskimäärin. Vuoden 2009 luvut lähentyvät kuitenkin em. vertailulukuja, joten nuorten alkoholinkäyttö näyttäisi jonkin verran vähentyneen alueella.
2.2.4.2 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran
Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8.- ja 9. luokan oppilaista
0
2
4
6
8
10
2001 2003 2005 2007 2009
Evijärvi
Kauhava
Lappajärvi
Alue keskim.
Koko maa
Etelä-Pohjanmaa
Kuvio 10. Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8. ja 9. luokan oppilaista. Lähde: Sotkanet ja kouluterveyskyselyn tulokset 2009
Laittomien huumeiden kokeilut ovat vähentyneet vuodesta 2005 kuntayhtymän alueella. Vuonna 2009 näyttäisi Etelä-Pohjanmaan tasokin olevan merkittävästi kuntayhtymän
14 (35)
alueen tasoa korkeampi. Valtakunnallinen trendi nuorten huumeiden kokeilussa ja käytössä on 2000-luvun ollut laskeva.
2.2.4.3 Tupakointi
Tupakoi päivittain, % 8.- ja 9. luokan oppilaista
0
5
10
15
20
25
30
2001 2003 2005 2007 2009
Evijärvi
Kauhava
Lappajärvi
Alue keskim.
Koko maa
Etelä-Pohjanmaa
Kuvio 11. Tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista. Lähde: Sotkanet ja kouluterveyskyselyn tulokset 2009
Nuorten tupakointi on vähentynyt alueella vuodesta 2005 alkaen ollen vuonna 2009 alle Etelä-Pohjanmaan tason.
2.2.4.4 Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus
Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, % 8.- ja 9. luokan oppilaista
0
5
10
15
20
25
2001 2003 2005 2007 2009
Evijärvi
Kauhava
Lappajärvi
Alue keskim.
Koko maa
Etelä-Pohjanmaa
Kuvio 12. Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, % 8. ja 9. luokan oppilaista. Lähde: Sotkanet, kouluterveyskyselyn tulokset 2009
Keskivaikeaa tai vaikeaa masennusta kokeneiden nuorten osuus alueella näyttää kasvaneen vuoden 2009 kyselyssä niin, että se ylittää Etelä-Pohjanmaan tason.
15 (35)
2.2.4.5 Vanhemmuuden puute Nuorten kokema vanhemmuuden puute kuntayhtymän alueella on vähentynyt vuodesta 2003 vuoteen 2007 ja tilanne oli keskimäärin Etelä-Pohjanmaan ja koko maan tilannetta parempi.
Vanhemmuuden puutetta, % 8.- ja 9. luokan oppilaista
0
5
10
15
20
25
30
2003 2005 2007
Evijärvi
Kauhava
Lappajärvi
Alue keskim.
Koko maa
Etelä-Pohjanmaa
Kuvio 13. Vanhemmuuden puutetta, % 8. ja 9. luokkien oppilaista Lähde: Sotkanet
2.3 Palvelujärjestelmän indikaattoreita
2.3.1 Mielenterveyspalvelut
2.3.2 Lääkityksen käyttö
Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 25-64 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä
02468
101214
2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008
Evijärvi
Kauhava
Lappajärvi
Etelä-Pohjanmaa
Koko maa
Kuvio 14. Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 25 - 64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä. Lähde: Sotkanet Depressiolääkkeistä korvasta saavien osuus kuntayhtymän alueella oli korkein Evijärvellä ja Lappajärvellä. Kauhavan taso vastasi Etelä-Pohjanmaan ja koko maan tasoa.
16 (35)
Vastaava tilanne on myös erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettujen kohdalla. Tässä tosin Etelä-Pohjanmaankin taso on muuta maata korkeampi.
Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettuja, % väestöstä
0
1
2
3
4
2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008
Evijärvi
Kauhava
Lappajärvi
Etelä-PohjanmaaKoko maa
Kuvio 15. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettuja, % väestöstä. Lähde: Sotkanet
2.3.2.1 Psykiatrinen hoito
Psykiatrian avohoitokäynnit / 1000 asukasta
0
100
200
300
400
500
600
2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008
Evijärvi
Kauhava
Lappajärvi
Etelä-PohjanmaaKoko maa
Kuvio 16. Psykiatrian avohoitokäynnit/1 000 asukasta Lähde: Sotkanet Psykiatrian avohoitokäyntien määrä on alueen kunnissa koko maan ja maakunnan tasoa korkeampi.
17 (35)
Psykiatrian laitoshoidon potilaat / 1000 asukasta
0
2
4
6
8
10
2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008
Evijärvi
Kauhava
Lappajärvi
Etelä-PohjanmaaKoko maa
Kuvio 17. Psykiatrisen laitoshoidon potilaat/1 000 asukasta Lähde: Sotkanet Psykiatrisen laitoshoidon käyttö oli vuosikymmenen puolivälissä keskimäärin samaa luokkaa kuin maassa ja maakunnassa keskimäärin, mutta viime vuosina käyttöön on tullut kuntakohtaisia piikkejä Evijärven ja Lappajärven kohdalla.
Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät / 1000 asukasta
0100200300400500600700800
2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008
Evijärvi
Kauhava
Lappajärvi
Alue keskim.
Etelä-PohjanmaaKoko maa
Kuvio 18. Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät/1 000 asukasta Lähde: Sotkanet Psykiatrisen laitoshoidon hoitopäivien määrä/1 000 asukasta ylittää vuosikymmenen puolivälin jälkeen maan ja maakunnan tason, mutta on kuitenkin kääntynyt laskuun vuonna 2008.
18 (35)
Psykiatrian laitoshoito, keskimääräinen hoitoaika
020406080
100120140160
2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008
Evijärvi
Kauhava
Lappajärvi
Etelä-PohjanmaaKoko maa
Kuvio 19. Psykiatrinen laitoshoito, keskimääräinen hoitoaika Lähde: Sotkanet Myös psykiatrisen laitoshoidon keskimääräinen hoitoaika ylittää vuosina 2007 ja 2008 koko maan ja maakunnan keskimääräisten hoitoaikojen pituudet.
2.3.2.2 Mielenterveysperusteiset työkyvyttömyyseläkkeet Kuntayhtymän alueella saa koko maan ja Etelä-Pohjanmaan tasoon verrattuna keskimääräistä useampi työkyvyttömyyseläkettä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden perusteella. Evijärven ja Kauhavan osalta määrät ovat olleet suhteellisen vakiot, Lappajärvellä osuus on vuosikymmenen kuluessa hieman noussut. Myös tässä Etelä-Pohjanmaan taso ylittää valtakunnan tason.
Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64 -vuotiaat, % vastaavanikäisistä
012345678
2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009
Evijärvi
Kauhava
Lappajärvi
Etelä-PohjanmaaKoko maa
Kuvio 20. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 25 - 64-vuotiaat, % vastaavanikäisistä Lähde: Sotkanet
19 (35)
2.3.3 Päihdepalvelut
2.3.3.1 Päihdehuollon kustannukset
Päihdehuollon nettokustannukset, euroa /asukas
0
5
10
15
20
25
30
35
2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008
Evijärvi
Kauhava
Lappajärvi
Alue keskim.
Etelä-PohjanmaaKoko maa
Kuvio 22. Päihdehuollon nettokustannukset, euroa/asukas Lähde: Sotkanet Päihdehuollon nettokustannukset ovat jonkin verran nousseet jäsenkunnissa vuosikymmenen aikana, kuten muuallakin maassa. Alueen kustannukset / asukas ovat kuitenkin Etelä-Pohjanmaan tasoa alemmat.
2.3.3.2 Päihdepalvelujen käyttö Päihdepalvelujen käytössä on tapahtunut viime vuosina jonkin verran sisäistä rakennemuutosta. Päihdehuollon avopalvelujen käyttö on lisääntynyt alueella vuodesta 2007 alkaen. Päihdehuollon laitoksissa hoidettujen asiakkaiden määrä on sen sijaan alentunut vuodesta 2008 vuoteen 2009. Laitoshoidon käyttö on nykyään myös alueella vähäisempää kuin maakunnassa ja maassa keskimäärin.
Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta
02468
1012
2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009
Evijärvi
Kauhava
Lappajärvi
Alue keskim.
Etelä-PohjanmaaKoko maa
Kuvio 23. Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita/1 000 asukasta Lähde: Sotkanet
20 (35)
Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta
0
1
2
3
4
2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009
Evijärvi
Kauhava
Lappajärvi
Alue keskim.
Etelä-PohjanmaaKoko maa
Kuvio 24. Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat/1 000 asukasta. Lähde: Sotkanet
Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta
0123456
2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008
Evijärvi
Kauhava
Lappajärvi
Alue keskim.
Etelä-PohjanmaaKoko maa
Kuvio 25. Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat/ 1 000 asukasta Lähde: Sotkanet Hyvään suuntaan muutosta on tapahtunut alueella myös siinä, että entistä vähemmän päihdeasiakkaita on katkaisuhoidossa terveyskeskuksen osastoilla. Tämä käytäntö on vähentynyt keskimäärin jo koko 2000-luvun alkuvuosista, toisin kuin tilanne koko maassa, missä sairaala- ja vuodeosastojen käyttö päihdehoitoon on pysynyt suhteellisen vakiona.
3 Strategian visiot ja arvot Mielenterveys- ja päihdestrategian johtoryhmä määritteli strategian vision ja arvot seuraavasti:
Strategian visio:
Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen
Strategian arvot:
Ihmisarvon kunnioittaminen
21 (35)
- kohdellaan ihmistä tasa-arvoisesti ja oikeudenmukaisesti - kunnioitetaan ihmisen itsemääräämisoikeutta ja elämänarvoja - kohdataan ihminen aidosti ja empaattisesti - ammatillisuus
Kuntalaisen osallisuus ja vastuullisuus
- asiakaslähtöisyys - yhteisöllisyyden tukeminen
4 Strategian tavoitteet ja painopistealueet/kehittämiskohteet Strategian tavoitteena on, että:
1. Jäsenkuntien ja kuntayhtymän kaikilla toimintasektoreilla otetaan huomioon mielenterveyden edistäminen ja haitallisen päihteidenkäytön ehkäiseminen
2. Toiminnan painopiste siirtyy edistävään ja ehkäisevään mielenterveys- ja päihdetyöhön.
3. Turvataan riittävät, laadukkaat ja oikea-aikaiset mielenterveys- ja päihdepalvelut.
Nykytilaselvityksestä saadun tiedon pohjalta johtoryhmä linjasi päihde- ja mielenterveysstrategiatyön painopistealueet / kehittämiskohteet seuraavasti:
- Mielenterveyden edistäminen ja ehkäisevä päihdetyö - Palvelujärjestelmä ja sen kehittäminen olemassa olevien resurssien puitteissa.
Näitä teemoja työryhmien tuli työssään käsitellä. Tavoitteita oli lisäksi mahdollisuus laajentaa työryhmien jäsenten omaan asiantuntemukseen perustuen. Lapset, nuoret ja lapsiperheet -työryhmän työskentelyssä asetettiin tavoitteeksi mm. vanhempien tukemiseen vanhemmuudessa ja kasvatuksessa sekä ehkäisevän päihdetyön organisoinnin selkiyttäminen ja toimivuus. Palvelujärjestelmän osalta tärkeäksi koettiin mm. nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittäminen. Aikuiset ja ikäihmiset -työryhmän osalta työstettäväksi tuli iäkkäiden elämänhallinnan tukeminen ja vertaistuen kehittäminen. Tässä ryhmässä palvelujärjestelmän kehittämistavoitteiksi nimettiin mm. kotona asuvien, nuorten aikuisten palveluiden selkiyttäminen. Tärkeäksi nähtiin myös yhteistyön ja tiedonkulun selkiyttäminen sekä kuntayhtymän omassa organisaatiossa, että suhteessa yhteistyötahoihin. Peruslähtökohtana oli miettiä ja työstää kehittämisen kohteiksi valittuja aihealueita periaatteella: Mitä minä ja edustamani taho voi tehdä tässä asiassa? Työryhmätyöskentelyn tulokset on esitetty strategian luvussa 6, jossa on sekä sanallisesti avattu keskeisimpiä asioita että työryhmien matriisit kokonaisuudessaan.
22 (35)
5 Strategian seuranta ja arviointi Mielenterveys- ja päihdestrategian toteutumista arvioidaan tavoite- ja toimenpidematriisien osalta vuosittain. Tällöin laadittua toimenpideohjelmaa on mahdollisuus tarkastella suhteessa vallitsevaan tilanteeseen ja mahdollisesti muuttuneisiin tarpeisiin. Jokainen toimintayksikkö on vastuussa omalta osaltaan mittarien seuraamisesta. Toteutumista arvioidaan kutsumalla kokoon strategian laadintaan osallistuneet työryhmät kerran vuodessa, minkä jälkeen kuntayhtymän johtoryhmä arvioi toteutumista omalta osaltaan ja ottaa kantaa mahdollisiin muutostarpeisiin. Tarkasteluajankohta on vuosittain keväällä. Strategian toimeenpanon etenemisestä raportoidaan yhtymähallitukselle. Yhtymähallituksen ja jäsenkuntien valtuustojen tasolla mielenterveys- ja päihdestrategia päivitetään joka neljäs vuosi. Ensimmäinen päivitysajankohta on vuonna 2014. Silloin käydään läpi strategian visio, arvot ja indikaattorit, koska näissä ei vuositasolla tapahdu suuria muutoksia. 6 Matriisimuotoinen toimenpideohjelma Mielenterveys- ja päihdestrategia laadittiin matriisimuotoiseen taulukkopohjaan, jota vastaavaa pohjaa on käytetty kuntayhtymän muussakin strategiatyössä. Matriisin sarakkeet sisältävät kehittämiskohteet, tavoitteet, konkreettiset menetelmät tai toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi tai sen suuntaan etenemiseksi, mittarit sekä toimenpiteiden toteuttamisesta vastaavan tahon ja aikataulun. Työryhmien tuotoksia läpikäytäessä voidaan todeta, että esille nousseet teemat eivät suinkaan ole ikäryhmiin tai palvelujen käyttäjäryhmiin sidottuja, vaan monilta osin kaikille yhteisiä. Matriiseissa on pyritty tavoitteet ja toimenpiteet esittämään kuitenkin niin, että on esitetty vain toisessa matriisissa päällekkäisyyksien välttämiseksi.
6.1 Kaikille toimijoille ja/tai käyttäjäryhmille yhteiset kehittämiskohteet ja tavoitteet Kuntayhtymän mielenterveyspalveluiden kehittämiseen keskeisesti liittyvä asia on strategian laatimisajankohtaan ajoittuva paikallinen kehittämishanke, jonka rahoittaa Pohjanmaa/Välittäjä 2009 -hanke. Hankkeen rahoituksella kuntayhtymän alueella toimii vuoden ajan (3/2010 – 3/2011) kehittäjätyöntekijä, jonka työn tavoitteena on alueen mielenterveyspalvelujen kehittäminen. Siinä erityisesti painopistealueina ovat mielenterveyskuntoutujien kotona asumisen tukeminen ja päivätoiminnan kehittäminen. Tavoitteena on alueellisesti yhtenäisen toimintamallin luominen mielenterveyskuntoutujien palveluihin. Hankkeen tavoitteisiin sisältyy myös muita mielenterveys- ja päihdestrategian kanssa yhteisiä tavoitteita, kuten esimerkiksi henkilöstön koulutustason parantaminen.
23 (35)
Kuntayhtymän alueella on meneillään myös lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn toimintamallin laatiminen. Työn valmistuttua vuoden 1020 aikana on ajankohtaista tehdä mallia tunnetuksi, järjestää siitä henkilöstölle koulutusta sekä aloittaa toimintamallin käytännön soveltaminen. Kaikkia toimijoita ja palvelujen käyttäjiä koskee yhteisesti myös tavoite lisätä asiakkaiden / kuntalaisten osallisuutta palveluiden suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa sekä vaikutusmahdollisuuksia ja asiakaslähtöisyyttä oman asiakkuuteensa liittyen. Tämä näkökulman muutos ja asiakkaan aseman vahvistaminen mielenterveys- ja päihdepalveluissa on tarkoitus toteuttaa läpäisyperiaatteella kaikissa palveluissa. Yhteistä myös kaikille asiakasryhmille on lisääntyvä ja suunnitelmallinen mini-intervention käyttö haitallisen päihteiden käytön ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi.
6.2 Lapset, nuoret ja lapsiperheet Keskeinen teema lasten ja nuorten mielenterveyden edistämisessä on hyvinvoinnin tukeminen jokapäiväisessä arjessa. Tavoitteena on tukea lasten ja nuorten harrastustoimintaa, lisätä vuorovaikutustaitoja kouluympäristössä esimerkiksi Kiva koulu -ohjelmaa toteuttamalla, tehostaa oppilashuoltoa ja hankkia tietoa nuorten terveydestä ja hyvinvoinnista kouluterveyskyselyillä. Tärkeää on myös tuen tarpeen tunnistaminen ja siihen vastaaminen. Lasten ja nuorten ehkäisevä päihdetyö organisoidaan uudelleen muuttuneissa kunta- ja yhteistoiminta-alueen organisaatioissa. Vanhempien tukeminen vanhemmuudessa ja kasvatusvastuussa on yksi keskeinen edistävän ja ehkäisevän työn kehittämiskohde. Vanhemmille pyritään tarjoamaan vertaistukea ja tunnistamaan riskiperheitä eri yhteyksissä ja palveluissa. Lapsiperheiden terveystarkastukset, äitien masennuksen tunnistaminen ja hoitaminen sekä varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen ovat lastenneuvolan työn keskeisiä teemoja. Myös kasvatuskumppanuutta vanhempien ja kuntien sekä kuntayhtymän toimijoiden välillä tiivistetään. Palvelujärjestelmän osalta tavoitteena on parantaa lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen tarjontaa alueella.
6.3 Aikuisväestö ja ikääntyneet Myös aikuisväestön ja ikääntyneiden osalta haitallisen päihteidenkäytön ehkäisemiseen ja vähentämiseen pyritään mm. mini-intervention keinoin. Tavoitteena on tukea aikuisten ja ikääntyneiden elämänhallintaa esimerkiksi työttömien ja muiden työterveyshuollon näkökulmasta ”väliinputoajien” terveystarkastuksia toteuttamalla. Asiakkaiden, etenkin ikäihmisten, palveluihin pääsyä parannetaan vuoden 2011 alussa alkavalla palveluliikenteellä.
24 (35)
Palvelujärjestelmän kehittäminen edelleen yhteistyön ja tiedonkulun osalta on yksi kehittämistavoite. Uutena toimintana käynnistyy kuntayhtymän alueella ja toimesta työpajahanke, jonka tavoitteena on omalta osaltaan tukea asiakkaidensa elämänhallintaa ja ehkäistä syrjäytymistä.
25 (35)
6.4 Lapset, nuoret ja lapsiperheet -työryhmä
KEHITTÄ-MISKOHDE
TAVOITE KONKREETTISET MENETELMÄT/ TOIMENPITEET
MITTARIT/ SEURANTA
VASTUUTAHO JA AIKATAULU
Lasten ja nuorten mielenter-veyden edistäminen lapsen arjessa
Lasten ja nuorten harrastustoiminnan tukeminen
Hankerahalla aloitettujen kerhojen ja luovan toiminnan järjestäminen sekä jatkuminen kouluilla Tarjotaan mahdollisuutta ja puitteet yhteistyötahoille kerhotoiminnan järjestämiseen kouluilla, mm. 4H, kansalaisopisto ja urheiluseurat.
Kerhotoiminta toteutuu mahdollisimman monella koululla Jos hankerahoitus loppuu, osa kerhoista siirtyy kuntien toimin- naksi.
Jäsenkuntien sivistystoimi/ vapaa-aikatoimi Seuranta: kerhotoiminnasta vastaava taho Kansalaisopisto Järjestöt Seurakunnat
Vuorovaikutus-taitojen lisääminen ja koulukiusaamisen tunnistaminen sekä vähentäminen
Kiva koulu -ohjelmaan osallistuminen kattavasti jäsenkuntien alueella − luokat 1, 4. ja 7.
Mahdollisimman moni koulu on mukana Kiva koulu -ohjelmassa, osallistuu koulutukseen ja käyttää menetelmää. Kouluterveyskyselyt
Jäsenkuntien sivistystoimi ja Kiva-tiimit
Minäkuvan ja omanarvontunteen vahvistaminen
Friends -ryhmämenetelmään kouluttautuminen ja käyttöönotto − työpari voi olla yhteistyöorganisaatiosta.
Koulutukseen (1 pv) osallistuneiden työparien määrä Kuinka monessa koulussa menetelmää käytetään Kouluterveyskyselyt
Jäsenkuntien sivistystoimi ja oppilashuoltoon kuuluvat tahot
Yhtenäiset käytännöt oppilashuollossa
Oppilashuollon strategia päivitetään ja siitä tiedotetaan jäsenkunnissa, mm. palvelupolkujen määrittely
Strategiat ovat päivitettyinä ja niistä tiedotettu vuoden 2010 aikana
Jäsenkuntien sivistystoimi
Tiedon kerääminen oppilaiden ja opiskelijoiden terveydestä ja hyvinvoinnista
Kunnat ja ammatilliset oppilaitokset sitoutuvat kouluterveyskyselyn toteuttamiseen.
Joka toinen vuosi toteutettu kysely ja sen tulokset, mm. - päihteiden käyttö - masennusoireet - vanhemmuuden puute
Jäsenkuntien sivistystoimi Ammatilliset oppilaitokset
26 (35)
Lapsen ja nuoren tuen tarpeen tunnistaminen, varhainen reagointi ja tuki
Tunnistamisen osaaminen – täydennyskoulutus mielenterveys- ja päihdeosaamiseen Yhteisesti sovitut työkalut, joita osataan käyttää (mm. erilaiset seulat) Yhtenäiset ja selkeät palvelupolut, jotka henkilöstö ja yhteistyötahot tuntevat. Yhteistyö eri toimijoiden kesken – palaverikäytännöt; erityisesti nivelvaiheiden siirtopalaverit.
Toteutuneet mielenterveys- ja päihdeosaamisen peruskoulutukset sekä niiden osallistujamäärät Sisäiset koulutukset lasten ja nuorten palveluissa käytettävistä työkaluista Palvelupolut ja työkäytännöt on läpikäyty / kuvattu Yhteistyö- ja siirtopalaverit toteutuvat säännöllisesti
Kuntayhtymä ja kuntien sivistystoimi, alueellinen Välittäjä-hanke Koulutuksen järjestämisen osalta Välittäjä-hanke Vuodet 2010 - 2011 Toimijatahojen esimiehet
Lasten ja nuorten ehkäisevä päihdetyö
Päihteetön lapsuus ja nuoruus - päihteettömyyden arvostaminen - päihteidenkäytön tunnistaminen ja jatkotoimenpiteet
Mini-intervention käyttö: Äitiysneuvolassa Audit -kysely ja tarvittaessa lyhyt neuvonta odottavalle äidille ja hänen kumppanilleen. (Kysely toistetaan tarvittaessa 4 kk ja kaikille 4 v. iässä lastenneuvolassa.) Kouluterveydenhuollossa Audit -kysely 5. luokan vanhemmille laajennetun terveystarkastuksen yhteydessä. Nuorten päihdemittari koululaisille 8. luokalla ja alle 18 -vuotiaille opiskelija-terveydenhuollossa toisen asteen opintojen alussa, yli 18 -vuotiaille Audit -kysely. Sosiaalityö: Audit -kysely lastensuojelun asiakassuunnitelman tekemisen ja päivittämisen yhteydessä.
Kyselyjen seurantajärjestelmän luominen Effica- ja Pro Consona -ohjelmaan, tulosten seuranta Kouluterveyskyselyn tulokset
Ky/neuvolapalvelut, sosiaalityö Seurantajärjestelmä: terveyspalvelujen esimiehet, atk-käyttöpäällikkö Toiminnan vakiinnuttaminen vuoden 2010 aikana
Päihdeputken (1 pv) tai päihteettömän teemaviikon toteutus kouluilla vuosittain yhdessä koululaisten, vanhempien (-yhdistysten) sekä yhteistyötahojen kanssa.
Toteutettujen tapahtumien määrä ja osallistujamäärät
Kuntien nuoriso- ja sivistystoimi
27 (35)
Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden vahvista-minen heitä koskevassa työssä
Asenne- ja toimintatavan muutos: lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden vahvistaminen läpäisyperiaatteella – missä eri toiminnoissa ja vaikuttamisessa asiakkaat voivat olla mukana?
Nuorisovaltuustojen tai vastaavien elinten kuuleminen osallisuuden ja vaikuttamisen tavoista. Palvelujen käyttäjien kuuleminen ja huomiointi toiminnan suunnittelussa. Osallistamismahdollisuuksien huomioiminen / läpikäyminen, kokeilu ja käyttöönotto soveltuvin osin.
Kuntayhtymän järjestämä tilaisuus koskien omia palvelujaan Palautejärjestelmät, asiakastyytyväisyyskyselyt, asiakassuunnitelmat Asiaa on käsitelty palavereissa
Kuntayhtymä Jäsenkuntien sivistys- ja nuorisotoimi Ky.n ja jäsenkuntien esimiehet Ky:n esimiehet
Vanhempien tukeminen vanhem-muudessa ja kasvatus-vastuussa
Vertaistuen tarjoaminen vanhemmille
Avointen päivähoitopalvelujen tarjoaminen jäsenkuntien alueella (tarvekartoitus ja toimintamallin luominen, mm. vertaisryhmien tarjoaminen).
Suunniteltu toimintamalli Käynnistyneet toiminnot Asiakasmäärät Asiakaspalaute
Kuntayhtymä / päivähoito, perhetyö Kartoitus ja suunnittelu v. 2010, toteutus aikaisintaan 2010 syksyllä
Riskiperheiden tunnistaminen ja tuki neuvolassa, päivähoidossa, koulussa ja sosiaalityössä.
Asetuksen mukaiset laajat terveystarkastukset perheen hyvinvoinnin tilan selvittämiseksi - äitiysneuvola: odottava perhe - lastenneuvola: 4 kk, 18 kk ja 4 v. - kouluterveydenhuolto: 1, 5. ja 8. luokat.
Käyttöönotosta sopiminen ja toteutus Osallistumisen seuranta
Kuntayhtymä / neuvolan oh Voimassa 2009 alkaen. Siirtymäaika opiskelija-terveyden-huollossa v. 2011 loppuun.
Vuorovaikutteinen kasvatuskumppanuus: - yhteistyö ja keskustelut vanhempien kanssa päivähoidossa ja koulussa mm. varhaiskasvatussuunnitelmat ja ”vanhempainvartit”
Päivähoidossa ja alakouluilla vakiintunut toimintatapa. Yläkoulujen 7. luokalla mahd. kattavasti käyttöön ”vanhempainvartit” (v. 2012 mennessä), yläkouluilla vanhempain-illat. Osallistumisen seuranta
Päivähoito Sivistystoimi
28 (35)
Menetelmäkoulutuksen järjestäminen - Toimiva lapsi ja perhe- ja/tai Lapset puheeksi -koulutukset Epshp:n Huomioi lapset -poliklinikan kautta
Toteutuneet koulutukset Työkalujen käytön seuranta (mm. Vertti, perheneuvonpito).
Kuntayhtymä Kuntien sivistystoimi Aikataulutus suhteessa muihin koulutuksiin
KERSAnet -internetportaalin kehittäminen ja tunnetuksi tekeminen
Sivuston käytön seuranta
LapsiKaste-hanke
Perheen taloudellisen tilanteen kartoittaminen asioinnin yhteydessä – ohjaus tarvittaessa sosiaalityöntekijälle tai velkaneuvontaan.
Jatko-ohjattujen asiakkaiden määrä
Kuntayhtymä, jäsenkunnat, seurakunnat
Äidin masennuksen tunnistaminen ja hoito
MASU-projekti; masentuneiden äitien seulontakysely − jatkohoidon organisointi ja tuen tarjoaminen perheelle.
Kyselyn tulosten seuranta. Tutkitaan kirjausmahdollisuutta Effica –ohjelmaan.
Kuntayhtymä / neuvolapalvelut
Vuorovaikutusongelmien tunnistaminen ja vuorovaikutuksen tukeminen
VAVU -haastattelujen toteuttaminen asetuksen mukaan kuukausi ennen laskettua aikaa ja vauvan ollessa 2 kk:n ikäinen.
Toteutuneiden haastattelujen määrä – toteutus kirjataan Efficaan.
Kuntayhtymä Kaksineuvoinen / neuvolapalvelut
Palvelujär-jestelmän kehittämi-nen turvaamaan riittävät peruspal-velut
Ehkäisevän päihdetyön organisaation selkeys ja toimivuus
Ehkäisevän päihdetyön työryhmien perustaminen - Kuntayhtymä: koordinointityöryhmä (koko väestöä koskeva) - Kauhavan kaupunki: lasten ja nuorten ehkäisevän päihdetyön työryhmä.
Työryhmien säännöllinen toiminta käynnistyy v. 2010 aikana.
Kokonaiskoordinaatio: Kuntayhtymä/ päihdepalvelut Nuorten ehkäisevä päihdetyö: Kauhavan kaupunki/ nuorisotoimi (sis. Evijärvi, Lappajärvi)
Lasten ja nuorten mielenterveys ja päihdepalvelujen kehittäminen, erityisesti terapiapalvelut.
Erikoissairaanhoidon jalkautuvien palvelujen saaminen alueelle - pilotointi KASTE-hankkeen kautta.
Toteutunut pilottikokeilu ja sen tulokset.
LapsiKaste -hanke, Seinäjoki
29 (35)
Perheterapian, perhekäyntien ja perhevastaanottojen lisääminen perheneuvolasta resurssien mukaan ja yhteistyössä muun henkilöstön kanssa.
Asiakasmäärät
Perheneuvola
Riittävien ja asianmukaisten palvelujen tarjoaminen nuorten aikuisten riippuvuuksissa
Mini-interventiot opiskelija- ja kouluterveydenhuollossa. Ohjaus tarvittaessa lastensuojelu- ja /tai päihdepalveluihin.
Mini-interventioiden määrä Asiakasmäärät
Kuntayhtymä/koulu- ja opiskelijaterv.huolto
30 (35)
6.5 Aikuiset ja ikäihmiset -työryhmä
KEHITTÄMIS-KOHDE
TAVOITE KONKREETTISET MENETELMÄT/ TOIMENPITEET
MITTARIT/ SEURANTA
VASTUUTAHO JA AIKATAULU
Aikuisväestön ja ikääntyneiden mielenterveyden edistäminen ja ehkäisevä päihdetyö
Päihteettömyy-den arvostaminen ja asenteisiin vaikuttaminen
Säännöllinen tiedottaminen ja osallistuminen valtakunnallisiin kampanjoihin (mm. paikallislehdet, eri ryhmille kohdennettu muu tiedotus, tilaisuudet).
Toteutuneen tiedotuksen määrä
Ehkäisevän päihdetyön työryhmä Päihdepalvelujen sos. työntekijä Aijjoos-hanke
Haitallisen päihteidenkäytön ehkäiseminen
Mini-intervention käyttö: Äitysneuvolassa Audit -kysely ja tarvittaessa lyhyt neuvonta odottavalle äidille ja hänen kumppanilleen. (Kysely toistetaan tarvittaessa 4 kk:n iässä ja kaikille 4-vuotiaiden vanhemmille lastenneuvolassa.) Kouluterveydenhuollossa kysely 5. luokan lasten vanhemmille laajennetun terveystarkastuksen yhteydessä. Opiskelijaterveydenhuollossa toisen asteen opintojen alussa Audit -kysely yli 18-vuotiaille. Sosiaalityössä Audit -kysely asiakkuuden alussa ja tarvittaessa. Aikuissosiaalityön jatkuvassa asiakkuudessa 1 x/vuosi.
Audit -kysely on säännöllisessä käytössä. Selvitetään kyselyn seurantajärjestelmän luomista Effica- ja Pro Consona-ohjelmaan. Kyselyjen toteutumisen ja tulosten seuranta.
Seuranta-järjestelmä: terveys- ja sos.palvelujen esimiehet, atk-käyttöpäällikkö ja Pro Consona -pääkäyttäjä Vuoden 2010 aikana
Tuetaan aikuisväestön ja iäkkäiden elämänhallintaa
Työttömien työnhakijoiden ohjaaminen terveystarkastuksiin. ”Aikuisneuvola” tai mt-asiakkaiden ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevien säännöllinen terveystarkastus − tarpeen kartoitus ja toimintamallista sopiminen - hyvinvointia edistävän kotikäynnin mallin kokeilu palvelutarpeen kartoituksessa. ”Ikäneuvolan” tai muun matalan kynnyksen ohjaus- ja neuvontapalvelun luominen.
Toteutuneiden tarkastusten määrä, jatko-ohjaukset Tarve ja mahdollinen toimintamalli on selvitetty, tarkastuksiin ohjaamisesta on sovittu. Tarve ja mahdollinen toimintamalli on selvitetty
Työttömiä asiakkaita kohtaavat työntekijät Välittäjä-hankkeen kehittäjätyöntekijä, ohjausryhmä. Ky / vanhuspalvelut, Aijjoos-hanke
31 (35)
Palveluihin pääsyn ja erilaiseen toimintaan osallistumisen helpottaminen.
Palveluliikenteen käynnistäminen kuntayhtymän alueella Kyytitakuu -hankkeen kautta v. 2011 alusta.
Hankkeen käynnistymisen ja toimivuuden arviointi.
Kuntayhtymä ja hankkeen ohjausryhmä Jäsenkunnat
Kehitetään vertaistukea: ystävä-, lähimmäis-tukihenkilö- ja vertaisryhmätoi-minta
Vertaisryhmien käynnistäminen eri ikä- ja kohderyhmille
Käynnistyneiden vertaisryhmien määrä
Kuntayhtymän sosiaali-, vanhus- ja terveyspalvelut Aijjoos-hanke
Kuntayhtymän alueella on lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn toimintamalli
Toimintamallin valmistelu, käyttöönotto, koulutus ja tiedottaminen.
Toimintamalli on laadittu vuoden 2010 aikana, jonka jälkeen käyttöönotto ja seuranta.
Mt- ja päihde-strategian jory, päihdepalvelujen sos. työntekijä, seurantaryhmä
Palvelujärjestel-mä: Toimivat perustason palvelut ja alueellisesti toimiva palvelukokonai-suus
Asiakkaan asemaa vahvistetaan: - mielenterveys- ja päihdeasiakkaan yhdenvertainen kohtelu suhteessa muihin asiakkaisiin, ja - palveluihin pääsy.
Hoito- ja palvelutakuun toteutuminen: - Käypä hoito -suositus: psykoterapian hoitotakuu 6 kk:n sisällä - alle 23-v. päihde- ja psykiatrinen hoitotakuu 3 kk:n sisällä
Asiakkaiden palaute
Kuntayhtymän mt- ja päihdepalvelujen esimiehet
Asiakkaan osallisuutta vahvistetaan läpäisyperiaatteella - asiakkaat/ läheiset/ kokemusasiantuntijat/ vertaistoimijat mukaan palvelujen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin.
Kokeilu Välittäjä-hankkeen paikallisen kehittämistyön puitteissa. Osallistamismahdollisuuksien huomioiminen/läpikäyminen, kokeilu ja käyttöön ottosoveltuvin osin.
Potilas- ja/ tai omais-järjestön edustaja ohjausryhmässä. Focus-ryhmän kokeilu hankkeen aikana. Asiaa on käsitelty palavereissa.
Välittäjä-hankkeen paikallinen ohjausryhmä Mt- ja päihdepalvelujen esimiehet
32 (35)
Selkiytetään kotona asuvien aikuisten/ nuorten aikuisten mielenterveys- ja päihdepalveluita
Mielenterveys- ja päihdetyön osaamisen vahvistaminen kotihoidossa ja muissa palveluissa. Hyödynnetään Välittäjä-hankkeen koulutusmahdollisuuksia ja esim. yöparityöskentelyä. Päivä- ja työtoiminnan järjestäminen alueellisesti tasapuolisesti: ehdotus resursoinnista ja toiminnan sisällön kehittämisestä.
Koulutustarpeen selvitys ja suunnitelma koulutuksista v. 2010 aikana Yhtenäinen alueellinen toimintamalli on luotu v. 2010 aikana
Välittäjä-hankkeen kehittäjätyöntekijä ja ohjausryhmä Välittäjä-hankkeen kehittäjätyöntekijä ja ohjausryhmä
Työterveyshuolto reagoi työkykyongelmiin ajoissa
Mini-intervention suunnitelmallinen käyttö Mielialaongelmien tunnistaminen ja jatko-ohjaus
Audit -kyselyjen mahd. Effica-seuranta. Päihde- ja jatkohoitoon ohjattujen määrä
Joht. työterveyslääkäri, oh.
Yhteistyön ja tiedonkulun kehittäminen kuntayhtymän sisällä ja suhteessa sidosryhmiin (mm. kotiutta-minen erikoissairaan-hoidosta, päihdehuollon laitoshoidosta, yhteistyö seurakuntien kanssa).
Yhteisesti sovitut toimintamallit, mm. Tällä Selevä! -hankkeessa kehitettyjen palvelupolkujen käyttöönotto. Yhteistyöpalaverit ja SAS-ryhmä
Toimintamallien toimivuuden arviointi Vakiintunut palaverikäytäntö
Kuntayhtymän päihdepalvelut Esimiehet ja verkostoissa toimivat työntekijät
Työpajatoiminnan käynnistäminen ja kehittäminen
Työpajatoiminta käynnistyy syksyllä 2010
Hankkeen toiminnan arviointi ohjausryhmässä puolivuosittain.
Hankkeen ohjausryhmä ja johtoryhmä
Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen laadun kohottaminen
Asumispalvelujen laatukriteerien käyttöönotto asumispalvelujen laadun kehittämisessä, mm. arjen sisällön ja kuntouttavan toiminnan rooli ja osuus asumispalveluissa.
Lääninhallituksen valvonta ja palvelujen ostajan omat kriteerit Ky:n sos. työntekijän osallist.kuntou-tussuunnitelmien laadintaan
Välittäjä-hankkeen kehittäjätyöntekijä Sosiaalityöntekijät
33 (35)
Asiakkaita kuntoutuu myös itsenäiseen asumiseen tukipalvelujen turvin
Tuetun asumisen ja sosiaalisen isännöinnin Punainen tupa -projekti: tarpeen, laajuuden, kustannusten ja toimintatavan selvittely
Selvitys on tehty. Toimeenpanosta ja toteutustavasta päättäminen.
Kauhavan Vuokra-asunnot Oy Kuntayhtymän päihdepalvelut
Mielenterveyspal-velujen järjestäminen toimivaksi kokonaisuudeksi
Välittäjä-hankkeen resurssin avulla toteutettava vuoden mittainen kehittämishanke (3/2010 - 3/2011). Painopisteenä kotona asumista ja kotihoitoa tukevien palvelujen kehittäminen kuntayhtymän alueella.
Kehittämishankkeen esitysten ja tulosten täytäntöönpano
Välittäjä-hankkeen kehittäjätyönte- kijä, hankkeen ohjausryhmä.
34 (35)
7 Lähteet Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma. Mieli 2009 -työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:3. Helsinki. Mielenterveyslaki (14.12.1990/1116) Päihdehuoltolaki (17.1.86/41)
35 (35)
8 Kuvio- ja taulukkoluettelo Sivu Kuvio 1. Strategiatyön prosessi 5 Kuvio 2. Alkoholin myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa 7 Taulukko 1. Työikäisten (15 - 64-v.) yleisimmät kuolemansyyt sukupuolen mukaan vuonna 2007 8 Kuvio 3. Päihteiden vaikutuksen alaisina tehdyistä väkivaltarikoksista syyllisiksi epäillyt/1000 asukasta 9 Kuvio 4. Työttömät, % työvoimasta 10 Kuvio 5. Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä 10 Kuvio 6. Nuorisotyöttömät, % 15 - 24-vuotiaasta työvoimasta 11 Taulukko 2. Pienituloisuusasteet (%) kotitalouden elinvaiheen mukaan 11 Kuvio 7. Lasten pienituloisuusaste 12 Kuvio 8. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17 - 24-vuotiaat, % samanikäisistä 12 Kuvio 9. Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8. ja 9. luokan oppilaista 13 Kuvio 10. Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8. ja 9. luokan oppilaista 13 Kuvio 11. Tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista 14 Kuvio 12. Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, % 8. ja 9. luokan oppilaista. 14 Kuvio 13. Vanhemmuuden puutetta, % 8. ja 9. luokkien oppilaista 15 Kuvio 14. Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 25 - 64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 15 Kuvio 15. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettuja, % väestöstä 16 Kuvio 16. Psykiatrian avohoitokäynnit/1 000 asukasta 16 Kuvio 17. Psykiatrisen laitoshoidon potilaat/1 000 asukasta 17 Kuvio 18. Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät/1 000 asukasta 17 Kuvio 19. Psykiatrinen laitoshoito, keskimääräinen hoitoaika 18 Kuvio 20. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 25 - 64-vuotiaat, % vastaavanikäisistä 18 Kuvio 22. Päihdehuollon nettokustannukset, euroa/asukas 19 Kuvio 23. Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita/1 000 asukasta 19 Kuvio 24. Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat/1 000 asukasta 20 Kuvio 25. Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat/1 000 asukasta 20
