—a;f—-

H4*

rs

rannassa voipikirjakau

W l.

Etikettejä.Korehtuurinlukua ja käiinnöks

sitomusta toiniitetan

i.ilB>«l.ill.

Mini,iliicllrli.ja

Kortteja.

Ilmoitus-, Kihlaus-,Käynti- ja Osoitus-

Kirjeitä.Kierto- ja Kutsumus-

Kirjoja.

SANOMALEHTIÄ.

ottaa painettavaksi

uusillakirjaimilla varustettu

KIRJAPAINO

TelefoniM 138.

,*\H *A*Katetrit-*^ |nan Jcatu !

V< \ N:o 19.

kirjapainoon kuuluvia töitä,niinkuin:

OSAKEKIRJOJA.

Vero- ja Ylöskanto-Kuitteja.

Eri suuruisia ja laatuisiaTA PELLEJÄ,Erivarillisiäkin.

——0:0—

i painotöitä tilata J. PELKOSENpassa.

Paitsi tässä lueteltuja,suoritetaan

Kaikenlaisia muitakinKirjapainon alalle kuuluvia

painotöitä.ii vieraille kielille ynnä kirjain-kohtuuliisistä hinnoista.

Posti- ja Sälikö-osoitc: Wiipuri, Wiipurin Sanomain kirjapaino

Matkustajia.Heinäkuun 15 päiwänä: Kauppias SemänowPietarista, rakeimusm. Holpaia>,'nLappeenran-

nasta, Tuiwosfa. Neiti Pöllin Pietarista,herra Thomasson. Stockholmissa. KauppiasGlucksinan Nerliuistä, Andreassa. Ataakans-listi Arppe Lappeenraunasta,ruunuinlimismiesLind Walkjärweltä, ruununnimism. AndersinValkealasta, Imatransa. Paroni ja rouwaWrede. Velwederessä.

Wiipuri lii p. Heiuiil.Neljäs yleinen kauppias-

kokouskokoontuu Waasassa tuleman Elokuun4, 5 ja 6 päimäuä. Painatimme,mii»lue tiistai-numcrossamme kysymykset,jotka ohjeliuan niilkaan tulemat siinäkeskustelun alaiseksi. Näemme että niit-ten muassa on hyminkin tärkeitäseikkoja,niinkuin yleisen Suomen kauppiaskoko-uksen järjestämisestä,kauppiastoimikun-nan asettamisesta Tuomenmaata war-ten, elinkeinolain niiiuttanusesta ttmu-tainiosa kauppaa koskemissa suhteissay. >n. Tärkeä olisi tietysti että tähänkokoukseen saapuisi niin paljo kuinmahdollista osaanottajia, jotta asiattulisuvat punnituiksi maamme tosiolojenmaatimuöten eikä mnutamain henkilöit-ten eneinnmn tahi »'äheminän itsekoh-taisen käsityksen mukaan. Warsinkinolisimat snotamaettäsnonienmieliset kaup-piaat olisimat lukuisammasti edustetutnäissä kauppiaskokonksissa kilin tähänsaakka on ollut tamallista Erittäinowat maakauppiaat olleet hymin mahanniissä läsnä. Ia kuitenkin on selma,että maakauppiaitten tuttamuus kansain-nie olojen ja maatimusten kanssa olisihymä lisäyo niille tiedoille, jotka omatkauppiaskokonksissa edustetut. Puheen-alaisessa kokouksessa tulee m. m. esillekysymys, joka koskee erittäin maakanp-piaitten liitettä, nimittäin 9:s §, jonkasisällys on: Onko lnaakauppiaittenliikkeellä ollut liian suurta maikntus-ta kaupungin kauppiaitten malilla löy-tymään ylenmääräiseen kilpailuun ynnäsiitä jodtumaan konkurssien tamattomaansuureen lukuuu? Vtielestännne tämäkysymys on semlnoinen, joka maatiiwalaisemista jnuri maakauppiaittenomista piiristä, paitsi että muut kysy-mykset, jotka suoranaisesti tahimälillisestitookemat maakauppi vitakin. Emme senwlloksi woi olla lausumatta kummas-tustamme, ett'ei enemmän ole asiano-maisten puolelta tehty jotta osaanottokohta tapahtumassa yleisessä" kauppiaskokouksessa tulisi lukuisammaksi eiainoastaan kaupungin maau myösmaa-kauppioitteli puolesta. Iaettä keskuste-lu-ohjelma sev muoksi olisi tehty tun«netuksi niin lumeissa piirissä kuinmahdollista.

Meisten kokousten hyöty, joissa sa-maan ammattiin tahi toimeen kuulumiahenkilöitä kokoontuu yhteisistä asiois-ta keQkuotelemaan ja päättämään, onmeidän aikakaudessamme jo niin ylei-sesti tunnustettu, ett'emme näe tarpeel-liseksi täässä likemmin ottaasitäselmittääk-semme. kuulemme oleman kylläksi, ettämaan muistutamme asianomaisia paik-kakunnallamme ja lehtemme lukijapii-

Perjantaina 16 ft)Heinät. 1886antaa

Hmlsllicmcllii.S.V iin tiiiiii ii ii

Wenäläiset laulajat jalaulajattaret.

Sisiiänpänsymaksu 50 p., lapsiltaja palwelioilta 25 p.

D^T Jos ilma on sopimatonlykätään näytäntö toistaiseksi.

Höyrylaiwa liike kaupungin ja HuuSuie-men Viilillä jota '/, tnnnin pääst».

Päiwälista.Kilo '/,Io— l2 p. Merimieshuoneen-konttoori

4—54 — 5 kauminqin woutia tawataan,Rauta-

awomna.„ 10 1 p. Pastorinkanslia awoinna.„ 10—1 p. yhdyspankin konttori„ 10^ p. Euomenvanlin konttori „„ 10—2 p. ja 5—6 j. pp. Pohjoismaidenosakepankin konttori awoinna.tienl.ltu, oma talo.

Kaupungin kansakirjasto pidetään awoinnakesäkuun Ip.stä syyskuun 1 p:wään tiis-taisin ja perjantaisin k:lo I

—2 j. p. p.

keskiwiikkoisin ja lauwautaisin kl. 7—B7 — 8j. p. p.Kaupungin lääkäreitä tawataan:

Toht. Blomberg, k:lo 11-^l2 e. p. p. ja 5—6j. p. p. (Suonien kirkon wastassa, n:o 3„ Hoffftröm. k:lo 10—12 e. p. p. ja 5—6j^ p. p. (Hinnn perillisten talo kaup-patorin wie essä).

Heiseler k:lo 10—

11 e. p. p. ja 5—6 j.p. p. (Venäläinen realikoulu).. Palmberg k:lo 10—11 e. p. p.. (Mus-tainweljesten-katu oma kartano).

Profess. Strömborg, k:lo 9—lo'/,9 — 10'/, e p.p. ja-35^6 j. p.p.(Wahtito.ninkatu n:o 3).

Toht. Th. Thesleff l:lo 9—ll e. pp. ja '/,6— V27 j. PP. (Thomvson'inkartano n:o 4paradikentän wastassa.)„ Weymarn, k:lo 9—ll e. p. p. ja 5—6

3? p. talossa lau<

j. p. p. (Naukkarisen talo,Nepolan:o Z0).. slkesson k:lo N— w e. p. p. ja 5—6 j.

pungissa).Hammaslääkäri E. Nolle wastaanottaa sai»

raita joka päiwä k:lo 9—l e. p, p. fefc^i/23

—6 j. p.v. Kalippnneuwos ia

talo M 31. Alatadun warrella. Sisään-käynti sama kuin Telegrafi-konttoriin.

Maksutonta rokotusta toimitetaan kunakinKeskiwiikkona kello '/,12 rokoituspaikassaPunaisen lähteen tori n:o 80.

Laliasioitsijoita:hj. Erikson 4—6 j. p. p. (Punaisen lähteen

tori n:o 26, ssleckensteinin talo).Nchates A«delin'in lakiasiain toimisto Zib-

bäck'in kartanossakauppatorinwarrella awoin»

Junat lähtewät jola päiwä:

na jokaarkipäimä k:lo 9—lo'/, e. p.p. ja5— 6.Iwar Polen, waratuomari. Willund'inkiwikar»

tanossa.

Pietarista k:lo 1.15. päiwällä. kl.5. 9

Pietariin k:lo 5,,,« 8.15 aam.ll.2 j. pp.ja7.15,j.pp.Tamarajuna jotaseuraa kolmannenluo-kanmatkustaja-waunu k:lo 11,15 e.p.p. Pie»tariin.

Helsinkiin k:Io. 1,15' ja 3'/. j. pp.„ Tiistaina jaPerjantaina k:lo 11,30 j.p.p.Innat tulewat jola päiwä:

N.,« j. P. P.Helsingistä k:lo 7,4' j. p. p. ja yönma

l:lo '/,6 aamulla.K:lo s—l e. p. p. ja 3—7 j.p.p. Rautatien»

konttori pidetään auki. Pyhäpäilvina k:Io6—9 aam. Tawarakonttori joka arkipäimäk:lo B—l e. p. p ja k:lo B— N j. p. p.pyhäpäiwina k:lo B—lo aam.

Postit lähtewiit:

Perjantaina

Joka piiilvä. Kello 12'/. Päiwäll»: Nla-wuudelle, Porwoosen. Tammisaareen, Hami-naan (paitsi lauantaina ja sunnuntaina), Han-koniemeen. Helsinkiin. Kotkaan spaitsi sunnun-taina), Lonmsaan (paitsi lauantaina), Niapo»riin, Tampereelle, Hämeenlinnaan, Lappeen-rantaan, Turkuun sekä kaikkiin postiasemiin japysäyspaikkoihinrautatienwarrella. Kello6'/,j. p. p.: Uudellekirkolle, Perkjärwelle,Raiwoelaan, Pietariin, Venäjälle ja ulkomaille.

Kello 12'/^ päiwällä: Asikkalaan, Poriin,Raaheen, Ekteröön,Ewoon, Kokkolaan,Himan-loon, Pietarsaareen, Iywäskylään, Jämsään,Kalajoelle. Kaskiseen. Kemiin, Korpoon,Kris-tiinaan, Lauttakylään, Maarianhaminaan,Nan-woon, Niwalaan, Uuteen Kaarlepnhyn, Padas-joelle,Pyhäjoelle, Rowaniemelle,Saarijärwelle,Taloon,Sodankylään, Sundiin, Tornioon, Ou-luun, Viitasaarelle. Kello 6'/, j.P.P.: Muo-laan.

Lauantaina.Kello 12'/^ päiwällä: Poriin. Heinolaan

Ilmolaan, luwalle, Joroisiin, LauttakyläänLeppäwirroille. Mäntyharjulle, PieksämäelleNaumaan, Someroon,Mikkeliin,Nihtiin. Kello8 j. P. p.: Haminaan, Hiitolaan, Impilah-delle, Jaakkimaan, lääskeen, Käkisalmelle.Kir-wulle, Kurkijoelle, Salmiin, Sortawalaan,

Tunnuntaiua.Kello 12'/. Päiwiillii: Poriin. Raaheen

Kokkolaan, Haapawebelle, Heinäwebelle, Hi«mankoon, lisalmelle. Pietarsaareen, Joensuu,hun, Kajaaniin,Kalajoelle.Karttulaan,Kemiin,Kesälahdelle, Kiteelle, Kristiinaan, Kuhmonie»melle, Kuopioon, Liperiin, Mustialaan, Nil»siään, Nimalaan. Nurmiin, Uuteen Kaarlepy-hyn. Sawonlinnaan, Uuteenkaupunkiin, Naan»taliin. Orimattilaan. Parikkalaan,Pielawedelle.Pullkilaan. Pyhäjoelle, Pyhäjärwelle. Ranta-salmelle, Raumaan, Rautjarwelle, Rowanie-melle, Sodankylään, Tohmajärmelle.Tornioon,Ouluun, Nihtiin.

Maanantaina.Kello 12'/< Päiwällä: Poriin, Daalin teh.

taalle, Ikaliseen, Ilmolaan, Iywäskylään,Jäm-sään, Kaskiseen, Kemiöön,Kristiinaan, Kuo-pioon, Mäntsälään, Nurmiin, Parkanoon, Päl-käneelle, Rautalammille, Nuowedelle, Rymät-tylään. Wirtaille.

Tiistaina:ssello 7 e. p. P.: Käkisalmelle. Muolna-sen, Perkjärwelle. Sakkolaan. iiello12'/< P:llä

Ekkeröön, Emoon, beinolaan, Himankoon, Il-molaan, N. Karlepynhyn, U. Karlepnyhnn, Ka-lajoelle, Kerttulaan, Kemiin, Korpoon, Lam-mille, Lauttakylään, Maarianhaniinaan, Mus-tialaan, Mäntyharjulle, Mikkeliin. Ouluun, Po-riin, Padasjoelle, Pyhäjärwelle, Pyhäjoells,Raaheen, Rowaniemelle. Raumaan Sundiin,Sodankylään, Tornioon, Myoriin.

Kaitellaisia poStilähetulfiä ja lirjeitäVastaanotetaan: Arkipäinnnä kello V <päiwällä ja 4—7 j. pp., paitse Keskiwiikko-ja Lauantai-iltapuolella kello 4— H. Sun»nuntai» ja pyhäpäiwinä kellu 8—» e. pp. ja4-« j. PP.

Ulos anuetaan: Arkipiiiwinä kello 9—l9 — 1päiwällä, 4—6'/, j- pp. Sunnuntai- ja py-häpäiwinä kello B—9 e. pp., sekä sitä paitseVakuuttamattomia kirjeitä ja sanomalehtiä jotapäiwä kello I— >/,2 päiwällä ja B— B'/, j. pp.

Postilonttoori pidetään awoinna: Etu-huone postimerkkien myymistä warten jokaarkipäimä kello 9 e. pp., kello 9 j. pp. Sun-nuntai» ja pyhäpiulviuä kellu B—9 e. pp.12—9 j. pp.

Tutkimus ajuri JuhanaRopposen murhasta pidettiin eilenkihlakunnan oikeudessa Wiipurin pitä-jän käräjäkuunassa. Kihlakunnanoike-us kokoontui kl. 11 e. pp. lääninman»kilan kansselikamarissa. Puheenjohta-jana oli Rannankihlakunnan mirkaate-kemä tuomari homioikeudenauskultanttiE. Elfwengren. Wainajan lähimäistensllkulaisteu puolesta oli läsnä leskiMaria Ropponen, jota paitsi sanoma-lehtimiehiä ja muita kuulioita oli tul-lut saapumille.

Ensin otettiin tutkittawaksi mangittuIwan Wasiljeff Andrejeff, joka myöskinsanoi nimensä oleman Petrof, maannäistä ei kumpikaan olleet hänen oikeanimensä. Andrejeff kertoi: että hän oli23 muoden manha syntyisin, Tmerinkuwernementistä Wenäjältä- (Kum-minkin ei sitä ole uskomista.) Hänsanoi tulleensa Wiipuriin sunnuntainamiimekuluneen kesäkllun 20 p:nä illalla.Tarkoitus hänen matkallansa oli ettähän Wiipurissa, johon oli kuullut H.K. Majesteettinsa Suuriruhtinas Wla-dimir Aleksandromitsch'in,matkustamantoimoi tapaamansa H. K.M.Suuriruhti-naan ja saaduksensa tilaisuuden antaaH.K M. anomuskirjan, jossa hän, joka mii»me muonna piti palweleman Wcnäjälläasemelmollisena, maan palmeluksesta olijäänyt pois, anoisi mapautusta tätälaiminlyömistä seuraamasta rangais-tuksesta. Pietarin pysäkillä tapasi häntyömiehen Wasili lakowleff Gurtscheff'-in, jonka kanssa hän oli tutustunutnoin kuukausi takaperin ja sittemminusein häntä lamannut ramintoloissa,kumminkin tietämättä mitä tämä toimieli millä eli. Kerran oli Gurtschefisanonut olemansa metsokaupoissa. Wii«puriin saamuttuansa ottimat tomeritmajansa ramintola Stockholmissa. Ra-mintolassa kortteerin saatuansa anoiAndreijeff miinaa, joto saikinkarahmminja neljä munaa sekä leipää. M" le»mättyänsä ja aamulla herättyänsä oliAndreijeff mieltänyt enemmän osan päi«mästä ramintolassa, jossa Gurtscheffinseurassa ryypiskeli. Gurtschesi oli ker-ran käynyt kaupungilla ja miipynyt

MiMin ZllnmstPerjantaina t« päiwänä Heinäkuuta

Etaan ja myydään:Lehteä tilataan, ja

1886.N:o 110.

Lehti ilmestyy:

toon on amoinna k:lo N —1 ja 3—B j. pp

Tiistaisin, keskimiikkoisin, perjantaisin ja lauantaisin k:lo 10 e. pp.Ilmoituksia wastaanotetaan lehden konttoorissa 15 p:llä petiitiKrimiltäetusiwulla ja 10 p:llä muilla siwvilla. Wähin ilmoitushinta on 4l)p:niä. Ilmoitukset suomennetaan maksotta ja waihto-ilmoituksia wäli«tetään luaamme sanomalehtien kanssa. Lehden toimitus ja konttooriomat Antonoff'in perillisten talossa Katarinankadun warrella. Kont-

Wiipurissa:l Maalla postimalsuineen:Tilaushinta:

10 m. 71 xIb „ 6 „„ 96

10 m. — p7 „ 50 J5 „ 50j

Kolmelta neljänuelseltäPuolelta wuodelta .Nenäiällä 5 ruplaa koko- ja 2 r. 75 k. puoli wuosilerta.Vksityisnuineroita myydään Il> p. lehden konttoorissa, jakopailoissa

ja kirjakaupoissa.

Kaupungissa: Lehden konttoorissa.Pietarin esikaupungissa: Alku-yhtiön puod.

Kaupp. Kalpin puod. Kilikndun warreNa.Kaupp. Kiimalehdon puod. Pukkikadun w.Kaupp. D.SuominenPunasenläht. torinw.

Tuolla: Tuöwiien yhdistyksen puodissa.Papulassa:Kaupp. Schuschin'in puodissa.Sillanpäässä:Kaupp,Echaworonkoff'in puod.

Neitsytniemellii: Osakeyhtiönkauppapuodissa.Sorwalisfa: Kaupp. Na,afonoff'in puodissa

(kaupp. F, Alefsandrofsilla) ja hra Roni-muksella.

Sauualahdclla: Kaupp. Montosen puodissa.Hiekassa: Kaupp. Vergqwistin puodissa.Talittalan kljlässä: Kauppias Lindströmin

puodissa.

Snnnuniaina Heinäkuun 18 p:nätoimittaa

Wiipurin

luhlatoimikunta.

Wapaachtoincu PaloluutllKansanhuwit

Terwaniemen puistossa.

Wllml Muutos.F. Niisliscil Räätäli liike,

WM" Kangas t), m. kauppa "MUuit muutettuNeustrojess inperillisten ta-losta Konsuli Richardein taloon,Katha-rinan katu mu 28.

Wiipuri, 1p> Heinäkuuta.£. Räsänen.

Telefoni n:o 13

nI JM" T) ö t valmlstetaaß pikaiBe 8 li. ~W

rissa niaaseudnlla: eikö olisi syytämitä pikemmin kokoonkutsua, jokainenpaikkakunnallaan,kokouksen, jossa malit-taisiin, ei ainoastaan ne henkilöt jot-ka lähetetään puheenalaiseen yleiseenkauppiaskokoukseen, maan jossa myösotettaisiin puheeksi ne asiat, jotka,keskusteluohjelman mukaan tulemat sii-ilä käsiteltämiksi. Olisi tietysti tär-keä että asianomaiset edustajat saisimatkuulla mirkameljiensä mielipiteitä paik-kakunnallaan, jotta heidän toimintoyleisessä kokouksessa tulisi niin paljokuiu mahdollista yhtäpitämäksi maantarpeitten ja kansan maatimusten kans-sa. Ia

—toistamme sen mielii

—Marsinkin on kansallismielisten tässäkinmalmominen asiaansa. Meiset kauppias-kokokoukset omat tähän saakka liika pal»jo taimanneet kansallisia aineksia, jottaniitä moitaisiin sanoa maamme kauppa-säädyn ja siinä mallitsemien mieli pi-teitten todellisiksi edustajiksi. Eikä tämämoi olla asioitten käsittelemisen hyö»dyksi. — Aika ei ole enään pitkä. Eiole täyttä kolmea miikkoa siihen kuinkokous kokoontuu. Olisi sen muoksitarme heti kuuluttaa kokousta, jossaasiasta päätettäisiin ja jossa kentiesmyös malittaisiin toimikunta, joka wal«mistaisi yleisissä kokouksessa esiintule-mien kysymysten käsittelemistä.

--II

0). RikolaiOfftschennikoff:että joi kaksi lasia olutta siitä putelista,jonka Fredrik Sundholm toi Ropposelle.

7). August Kammo nen, po-liisikomisarius: että kun poliisi konstaa-pelit Petter Makkonen ja Petter Peso-nen olimat jnhannllspäiivänä löytäneetRoppos mainajan runmiin, oli Kam-monen matkustanut murhapaikalla jahuomannnt: että ruumis oli metsässänoin sl> askelta maantieltä,masemmallapuolella. Ruumis joka oli peitetty sam-malilla, loikoi masemmalla kupeellansaja oli määrällä. Pää oli erään maa-kimen päällä, ja koko masempi puolipäätä niili rikottn että aimot olimatjnosseet ulos ja kappale pääluusta oliirti. Oikeassa poskessa oli pienimus-telma, joka ehkä moi olla syntynyt pie-nestä luodista. Ruumiin pään mie-ressä oli noin 20 naulan painoinen,pitkullainen, maasta irroitettu kimi, jokaoli werinen, ja oli silminnähtämästiruämiin päällä noin 5 kyynärän pitui-nen kuimanut seimäs, jonka tymipuolioli werinen ja johon oli tarztunut hi-uksia. Vähänmatkan päässä ruumiistalöydettiin pieni, ruostunut linkkuweitsi.Roin parikymmentä askelta runmiistamaantielle päin näkyi jälkiä missä he-wonen oli kulkenut roskan kanssa. Tä-män huomasi warsinkin siitä että roskanakseli oli tarttunut usein puihin kiinnija wetänyt niistä kuoren pois. Jälkienlnonna oli myös piiska puuta wastenpystyssä. Kammonen tunsi hywinRop-posen, joka oli eläissänsä hymin sääs-

siellä nom tunnin ajan. Iltapuolellapäimää aikoi Andrejeff mattnstaa ta-kaisin Pietariin, maan Gnrtscheff olisilloin rumennut kehoittamaan häntälähtemään maanteitse Sainion ranta-tienasemalle, jossa Gurtscheffin oli mu-ka tamattama erästä metsäkanpoissa toi-mimaa kauppapalmeliaa. Gurtscheff olisittemmin mennyt ulos ja siellä sopi-nnt erään ajurin kanssa että hän lät-sisi heidä kyyeitscmään Sainiolle. )ioinkello 7 aikaan lähtimät tomerit, joillaoli pari putelia miinaa Ninassansa,ajurin kanssa tielle. Ajettuaannoin <imirstaa seisattni matka seura ja rupe-simat Gurtscheff ja ajllri ryyppimäänmyötäolemaa miillaa, waan Andrejeffjoi oilitta, jota hän oli ottanut kaksiputelia mnkaansa. Tästä lähdettyärupesimat Gnrtscheff ja ajuri riitele-mään keskenänsä, jolloin ajllri löiGurtscheffia piiskalla. Tästä mihas,tuneena tempasi Gurtscheff myötäote.-masta matkalankusta remolmerin ja am-pui ajuria selkään. Vankanksesta pe-lästyi hemonen niin että hyppäsi maan-tieltä yli ojan masemmalle puolellemetsään. Silloin pntosi ajllri istuin-sijaltansa hemosen jalkoihin ja Gnrt-sclieff hyppäsi myöskin ajopeleistä pois.Sittemmin näki Andrejeff, joka koettipidättää hewosta, joka kumminkin ku-letti hälltä hymäll matkaa metsässä,kuinka Gurtscheff otti ajnria kiinni jo-ko myöstä eli takista ja kantoi ruumis-ta metsään. Kun Andrejcff oli saannthewosen hillityksi ja käännetyksi metsäs-sä, ajoi hän sen maantielle. Heti tän-ne saamnttuansa näki Andrejeff, jolaei tiedä jos Gnrtscheff metsässä mieläpietsi ajuria, Gurtscheffin tnlemanluoksensa pllettuna ajurin takkiin jalakkiill. Nyt anneli Andrejeff knmmin-kin että murha oli tapahtunut. Tästämoitti Andrejeff Gurtscheffia sanoen:ei ihlnisell meri niin mene", ja kehoittiGurtscheff'ia kääntymään takaisin Vii-puriin, jossa asia olisi ilmiannettawa;maan Gurtscheff kämi tällaista aiko-musta ivastaan komasti, maittaen ett'-ei asia koske Andrejeffia. Samalla as-tni myös Gurtscheff ajoistuillielle aju-rinroskaan ja käski Andrejeffin myös-kin istumaan roskaan ja lälsi ajamaan.Ryt ajoimat he pitkin isoa maantietäPietariin, jonne saapuimat seuraamanapäimänä noin puolen päimäll aikaaneli maha myöhemmin. Pietarissa aje-limat he ympäri muun mnassa Rems-kyli kadulla ja kämimät useimmissaramintoloissa, maan ei hän sanonutmuistamansa nimittää niitä ainoatakaan.Pietariin tultua tahtoi Andrejeff erotaGurtscheffista, maan Gurtscheff estisitä ja sanoi että hänen piti pysyäyhdessä ainakin seuraamaan päimään.Tätä käskyä viti Andrejeff pakkonansatodella,Marsinkin kun pelkäsi Gurtscheff-ia, jolla oli remolweri. Pietarissakertoi Andrejeff, joka oli karannut wan-hempiensa luonto., wieraalla passillaasnneensa tätä ennen kolme muottnollen räätälillä, waan ei moinut ni-mittää ainoatakaan kortteeria eli työ-paikkaa missä olisi asnnut eli tehnyttyötä. Tutkinnossa Pietarissa oliAnd-rejeff sanonut ennen tehneensä sellaisenrikoksen että olisi siitä moinut joutuasotalain alle, maan nyt hän kielti kotorikosasiansa. Andrejeff on noin keski-korkea waalea mcrinen, ja waalea tuk-kainen, suoranenänen mies. Kasiuotpitkullaisen kaidat, huulet paksut. Muu-ten näytti hän hymin paatuneelta pa-hantekijältä. Juttunsa kertoi hän hy-win tylmämerisesti, malehdellen julki-sesti, jopa nauroikin toisinaan.

Kysymykseen mikfei Andrejeff, jollaoli aikomus antaa asia ilmi, sitä teh-nyt Pietarissa, knn he joutuimat kiin-ni? mastasi Andrejeff että Pietarinpoliisit eiwät sitä kysyneet, ja kun po-liisit muutenkin olimat royhkeitä heitäkohtaan niin ei hän tahtonut heilletunnustaa, waan olisi sen kyllä tehnyttutkintaoikeudessa.

Vasili lakomleff Gurt-s ch'c ff. Oman kertomuksensa mukaan26 wuoden wanha, kotoisin Tmerin kn-wernementistä, tawallinen työmies.Pie-tariin oli hän tullut kotipnolestaannoin enenimän kun kuukaus sitten.Täällä oli hän noin wiikko ennen läh-töään Viipuriin tutustunut Andrejeff'-in kanssa, ja tawannut häntä sittem.-mili hymin nsein, sillä Andrejeff'illä-tääii niin Gurtscheff'illa ei ollut mi-tään wakinaista tointa. Viimekuluneenkesäkuun tt p:nä m. l. (20 p. v. l.)tapasi Gurtscheff jossain rawintolassaPietarissa tuttamansa Isak Andrejeff-in, joka sanoi lähtemänsä ViipuriinH. K. M. Suuriruhtinas Vladimirille

antamaan jotakin anomuskirjaa, japyysi Gurtscheffia lähtemään senraansa.Gurtschcsfilla kn,: oli aikaa kyllin jaAndrejeff sitäpaitsi lupasi maksaa kaikkiknlut, niin piti hän tällaisia lmmimat-taa hymill somelijaana ja lälsi siis.Viipilriin sanmanttuansa kl. 11 illallaottimat he yökortteerinramintola Stock-Holmissa. Täällä nanttimat he ensiiikarahminin miinaa ja söiniät hiukan.Senraamana aamuna läksimät he yh-dessä kämcleinään, sillä Andrejeff tah-toi tawata H. K. M-iSuuriruhtiliasta.Sittemmin käytyänsä kirkossa jossa heolimat samalla aitaa kun H. K. Hi.Snurirnhtinas ja ostettuansa 2 pute-lia miiuaa palasimat he ramintolaan ta-kaisin, jossa tturtscheff joi yksinäänputelin miinaa olnen seassa. Ryt al-koi Andrcjeff pyytää Gnrtschesi'iä läh-temään maitse Sainion rautatien ase-malle, jossa Andrejeff'illä oli tnttamia.Kun Gurtscheff suostui tähän, meniAndrejeff ulos ja sopi ajnrin kalissamatkasta ja hinnasta. Gurtscheff taasautoi ajurille pari lasillista miinan se-kaista olutta. Ryt oli Glirtscheff jojuomuksissa ett'ei tietäuyt mihin aikaanläksimät Viipurista matkalle, maanluuli heidän lähteneen noin kello 2 ai-kaan. Kadulla olimat mielä ryyppi-neet Ropposen, ja erään toisen ajurinkanssa, jonka kanssa he ajoimat kirkostaStockholmiin,miinaa. Mattattnansa jon-kunmatkanmaantietä rupesimat Andrejeffja ajuri riitelemään keskenänsä, jolloinajnri löipiiskallansa, tamottnen Andre-jeff'ia, maan tapasikin Gurtscheff'ia kä-teen. Tästä Gnrtscheff mihastni niinettä otti Andrejeff'in matlalautnstaAndrejeffin remolmerin ja ampui silläajuria selkään. aulauksesta pelästyihemonen niin että hyppäsi yli maan-tien ojan masemmalle 'puolelle tietä,jolloin myös ajuri putosi pois istui-meltansa hemosen jalkoihin, jota paitsipyörä meni hänen ruumiinsa yli. Rytkantoimat Gnrtscheff ja Andrejeff ruu-miin yksissä metsään, johon hylkäsimät.Gnrtscheff riisui kumminkin ajnrilta si-tä ennen takin ja lakin pois ja pukilie päällensä. Tämän tehtyä, ja sitteknnolimat wähä riidelleet Andrejeffin kanssaläksimät lie ajamaan niin että Gurtscheffoli ajajaistuimella ja Andrejeff istuiperässä. Ajnrilta oli Gurtscheff myösottanut rahakukkaron, joka sisälsi noin<! markkaa rahaa, nntkä he tiellä käyt-timät tarpeihinsa. Raili matkattnansaja ryypittyänsä missä maan saimatsaapniwat he Pietariin seuraamana päi-mänä. Tiellä oli Gurtscheff ollut joniin juomuksissa että makasi roskassatunnottomana. Pietarissa he sitte aje-liwat ja ajoiwat muun mnassa Kres-tomskin saarelle. Täältä he ajoimatulkopuolelle kaupunkia ja miettimätyönsä jossakin kedolla. Aamulla kunGurtscheff heräsi seliväuä, huomasi hänettä Andrejeff oli poissa, maan tnliheti takaisin. Ryt aitoimat he jättäähemosen omaan huostaansa,maan päät-cimät kumminkun ajella sillä sen päi-mää wielä. ZMä^oli heiltä knmmin-kiin marastettu roskan istnimen peite-nahka ja kaksi hihnaa maljaista. And-rejeff osti kohta kumminkiin toiset hih-nat sijaan ja sitten lähtimät he uudel-leen ajelemaan. Ajeltuansa raminto-lasta ramintolaan kului päimä ja il-lalla otti heidät poliisi kiini eräästäramintolasta. Gurtscheff on myöskinkeskikokoinen, pimeä tukkainen, pimeäpintainen mies. Silmät hymin liehy-mat. Koko hänen olentonsa näyttäähymin inhottamatta paatuneelta rois-tolta.

Kun nyt selitettiin Gnrtscheffille ettäAndrejeff oli kertonut pääasiallisestipäin mastoin kuin Gurtschess, niinkninettä Gurtscheff pyysi Andrejeffiä lähte-inään Viipuriin eitä päinmastoin,syytti Gurtscheff juopumuksensa päälleniin ett'ei muka muistanut miten kaikkitapahtui. Ruumista ei Gurtscheff kum-minkaan luullut jaksaneensa yksin wie-dä metsään kun oli aiman juomuksissamaan ei kumminkaan marsin moinutmaittaa wastaakaan kun ei muistami-tään.

Andrejeff mäitti nyt ivastaan ett'eihän maksanut Gurtscheff'in edestä muil-ta kuin yösijasta yhden ruplan, jonkaGurtscheff kumminkin kohta maksoi ta-kasin.

Gurtscheff taas kiisti ett'ei hänelläollut ensinkään rahoja.

Muista tamaroista, niinkuin nimi-korteista, liipatuista kiivistä y. m. jot-ka näiltä mangituilta oli poisotettu, eiGurtscheff sanonut tietämänsä mitään,ivaan Andrejeff omisti ne omiksensa,

sanoen mmm muassa saaneensa kimeterälilta lemmitlltänsä Pietarissa.

Klln Ankojefille muistlitcltiili että sepassi, joiita jälkeeii lian näin itseänsänimittää, ei ole hänen, maan että hänon sen määryyoellä saanut, myöiuiyltihän sen, maan ei sanonut oikeata ni-meänsä eikä synnyin paikkaansa; sillä,sanoi hän, turhaa on että suknlaisetsaamat kuulla täkäläisistä kehuoistatöistä; parempi kärsiä yksinänsä.

Andrejeff mäitti niyöskiil ett'ei hänollut rllumista kantamassa metsään,niin knin Gurttscheff kertoi. Mnutenkinei hän sanonut olleeilsa mitenkään osal-lisena mnrhaan.

Nyt rumettiin kuulustelemaan mieras-miehiä jotta kertoimat:

1). Fr eorikSu no holill, edes-käypä ramintolassa Stockl>olm": ettäAndrcjefi ja Gurtscheff sunnuntaina mii-mekuluneen kesäkuun 20 päimänäolimatsaapnneet ramintola ,,Stockholmiin"kellol1 ehtuolla, ja pyytäneet kamaria, jonkamyös saimatkin. Sittemmin anoimat hemiinaa, jota myöskin sauvat sekä leipää.Senraamana päimänä oli A. ja (N. läh-teneet kaupungille, josta palasimat liointl. 4 aikaan j. p. p. ajurin kanssa.Heti ramintolaan saamuttnansa olimathe pyytäneet saada ajurille pntelinolutta,jouta mierasmies meikin. Tästä olnestajoi mainaja Ropponen lasin eli pnoli-toista ja antoi tähteen eräälle toiselleläsnäolemalle njnrille. Mitkä nimet A.ja G. olimat kirjoittaneet ramintolanmatknstamaisten kirjaan ei mierasmies,joka ei osaa lnkea menäjän kieltä eikäsitä ymmärrä, tietänyt. Vierasmiehenkäsityksen mukaan olimat Andrejeff jaGurtscheff melkein selmat miehet. And>rejeff oli puettu enemmän herrasmaiseenpllkllun, maan Gnrtscheff oli työmiehenmaatteissa, miliailien huimi kaillassa.Sittemmin oli mierasmies käynyt po-liisikomisario Kammosen kaitssa Pieta-rissa A. ja G. peräänajamassa ja olinähtyänsä heidät, heti heidät tuntenut,

2). Aleksander Hakanen,ajuri: että kohtasi noin puolen päimänaikaan Gnrtscheffin Tnrun sillali kan-pungin puolimaisessa päässä, jostaGnrtscheff kämi mierasmiehen roskaanja käski ajamaan ramintola Stockhol-niiin, jonka käskyn mierasmies nondat-tikin. Saamuttuansa Stockholm"inedustalle meni (hurtschefs sisään jakäskimierasmiehen odottamaan häntä. Roin15) minutin knlnttna palasi Gnrtschefframinlolasta Andrejeffin ja erään kol-mannen mieshenkilöll kanssa. )iyt kä-mimät A. ja (h. istliinaan mierasmiehenroskaan ja käskimät ajamaan menäjänkirkkoon kaupungissa. Tänne seurasiheitä myöskin se kolmas mies eri aju-rilla. A. jaG. menimät nyt kirkkoonsisällemiipyimät siellä sen aikaa kun H. K.M. Suuriruhtinaskin sumaitsi siellä olla.Kirkostakyyditsimierasmies Gnrtscheffia,ja Andreffia miinapnotiin kaupuugissa,josta lie ostimat putelin miinaa. Rytajoimat he uudelleen Pietarinesikaupun-kiin, jossa ostimat toisen pnllonmiinaa,jonka jälkeen mierasmies kyyditsi heidätrautatien pysäkin edustalla olemalle to-rille, jossa he erosimat. Sittemmin knnjuna, jolla H. K. M. Sunriruhtinasmatkusti, oli lähtenyt, huomasi mieras-mies G. ja A. puheleman ajuri Roppo-sen kanssa, ja kuuli että he pyysimätRopposta kyyditsemään heitä, tarjotenRopposelle 2 markkaa kyytipalkkaa,maaliHakanen ei tietänyt mihin heillä oliaikomus matkustaa. Viimein tämimät-kin A. ja G. Ropposen roskaan istn-maan ja Ropponen alkoi ajaamenäjänkirkonmäelle päin; maan lihamies Ko-min kartanon takana, johon Hakanensenrasi heitä, hnomautti joko G. eli A.että Ropposen hemoselta oli pudonmttkenkä jostakin jalasta. Ropponen tämänhnomattuansa kieltäytyi lähtemästä kyy-ditsemään A. ja G., sekä pyysi tästäajostansa 25 penniä. Tomerit A. jaG. sanoimat maksamansa 25 penniä,josRopponenkyyditsisi heidät Stockholmramintolaan, johon Ropponen myössuostuitin. Kun he näin läksimät aja-maan ei mierasmies heitä sen jälemminnähnyt. Kello moi silloin olla noin Vz4aika ja G. ja A. olimat selwät miehet.

Sen jälkeenoli Ropponen toisen mat-katomerinsa kanssa käynyt kengittämässähewostansa.

3). Mikko Takala, ajuri: ettämierasmies miime kuluneen kesäkuun 21p:nä, noin kl. aikaan j. p.p.aju-rina ollessansa tuli ramintola Stockhol-min edustalle, jossa hän tupasi ajuriRopposen, joka sanoi lähtemänsä kyy-ditsemään paria reisaamaista Sainiolle.Kohta senjälkeen toiGurtscheff lasissaolu-ennäköistäjuomaa,jota tarjosiRopposelle,

Wiipurin Sanomat. Mia 110 — 1880.Perjantaina Heinäkuun Is> p:nä.

tämu ja jnomatoil mies. Pikarissa tunsiKanlmonell heti nähtym,sä Roppos >vai-najan Heimosen ja roskan.

Tämän todistllksen johdosta kiln ky-syttiin rikoksillisilta, miten mainajanpää oli »iin pahasti rikkauiitllNllt ;niillmastasi (^lirtscheff että kun mamajaplitosi ajliriistuiineltansa mahtoi pääkäydä kimeen ja rikkaantila siinä.

8). Petter Pesonen poliisi-konstaapeli: että kun poliifimartiolont-tooriin Pirtarinesikailpniigissa jlihanapäimäll aamuiia oli ilmoitettu että lä-hellä hornia oli metsässäeräänä ilt>il>a knult» hätälmlitoja, jakun ajllri Ropponenoli tateissa,päättimätkonstaapeli Petter Makkonen ja Peso-nen lähteä etsimään metsästä ehkä ruu-mista. Riin kutsutusta Paamolan lor-pasta saimat lie «> niiestä niukaailsaja eräs näistä osoitti niiltä tienoiltahuuto kuului. Ryt rupenmat he mie-hissä etsimään metsästä ja löysiwlitkinkohta ruumiin, joka loikoi niin kninKamlllonenkin jo kertoi.

'.»). Petter Makkonen poli-fikonstaapeli todisti melkein samoinluin Pesonenlin.

N)). Knstaa T aherm an,poliisikonstaapeli; että mierasmies po-liisimestarin käskystä läksi ajamaanmurhamiehiä wkaa, ja sillä tiellänsäensin kämi katsomassa murhapaikkaa,josta ruumis kumminkin jo oli mietypois, sekä sitten kysellyt rantatienmah-din asmmossa, jossa kerrottiin että olinähty kaksi miestä ajaman ajnrin he-mosella ja ajoknkuilla siitä simu erino-maisen komaa maulitia. Sittemmin ajoimierasmies Sainion kylään> jossa mur-haajia myöskiil oli nähty, maan tääl-tä olimat ne kääntyneet, niinknin mie»rasmies, joka jatkoi matkaansa Unden-kirkon kalltta Pietariin,sittemnnn knnli,isolle maantielle ja sitä pitkin ajaneetVenäjälle. Sittemmin sai micrasmiesselmille että rosmot olimat tiistai aa-mnna kl. 4 ja 5) malilla menlleet suo-nien tullista lämitse Rajajoella. Kello11 ja 12 malilla oli heitä sitten näh-ty Valkeasaarella, ja mielä sen peräs-tä Allotsaaren kiilassa Venäjällä,maansitten ei heistä enään mitään tietty.Pietarissa tunsi mierasmies Ropposenhemosen ja roskan, jotka hän toi ta-kasin Viipuriin.

Andrejeff kertoi nyt että hän minnesyksynä kerran matkalla Pietarista Hel-sinkiin erään kauppias Wigenti Dali-nakin kanssa, oli yötä Viipurissaramintola Stockholm'issa.

II.) A n t t iiR a s anä ne n, jahtimoutiettä konstaapeli Makkoselta tiedon saa-tuansa murhapaikasta, kämi hakemassaruumiin sieltä pois.

12.) Salomon Liff länder,että maanantaina kesäkuun 21 p:nänoin kl. «i j. pp. tuuli useamman lau-kauksen, jota paitsi mainio Alina Itko-nen kertoi knnllensa hätälmutoja.

Aleksejeff sanoi nyt ett'ei Ropponenmoinut huutaa sillä häll kuoli^laukauk-sesta niin että maan kerran hnokasi.

13.) Juhana Rasilainen:että mainitttuna päimänä näki kaksihenkilöä ajaman ajurin hcmosella jaajopelillä, maan ajoimat niin komasti,ett'ei huomannut ketä olimat, luulimaantoisella olleen ajurin takin harteilla.

Aleksejeff nanroi ja sanoi: ei takkiollnt ainoastaan harteilla, kyllä se olipäällä.

14.) Aleksander Paajanen:että oli poliisien kanssa silloin kuinlöysimät ruumiin.

Is).) Samuli Tapianpoika:että nseinmninittuna maanantaina noinkl. 7 aikana j. pp. knnli Z laukaustaja huutoa siltä paikalta missä ruumissitten löydettiin.

I<>.) P e h t o riPy ö t si: näki noinkl. 52/4 j. pp. näki 7^4 wirstaa Vii-purin kaupnncusta ajurin kyyditsemänkahta miestä, jotka nyt tunsi näissämangituissa, noin 20 minutin perästäkllilli mierasmies huutoa ja lankanlsensekä nnllltanlan silmänräpäyksen peräs-tä 4 lankausta peräkkäin. Kohta ajoitumminkin eräs matkalainen samaa tie-tä, jonka muoksi mierasmies luuli ettäjos siellä määräkin olisi tarjona, niinsaapnihan siihen apnakin, eikä senmnotsi osannut pitää asiasta sen enem-pää.

17.) Matti Paajanen: ettäseisoi Kiljusen torpan rapuilla noin kl.7 j. pp. näki kuin ajuri kyyditsi kahtamiestä ja kuuli mahan ajan perästähuutoa ja A laukausta.

1".) Anna Itkonen: että kunhaki lähteestä mettä kuuli huudonpaa, tappaa," w^an samassa wastasijoku toinen ääni: ei ole heikkoakaan."

maan tämä ei sitä huolinut, ja antoilasin mierasmiehelle, joka joikin sen,maan tunsi sen oleman mäkewätä, jonkainnoksi luuli että oli sekoitettu miinaaoluen sekaan; knmminkin joi nnerasmiestätä N 2 lasia ja antoi mielä tähteenajurin pojalle Taawetti Vaittiselle.

4). Sosia Rawin-tola Stockholmin" isännän waimo,us-koltaan juutalainen. Häneltä walaaottaessa oli oikeudella apunna rabbiniJonna Veilin:että mierasmies kesäkuun20 p.nä iltasella, jälkeen kello N hno-masi Andrejeff'in ramintola,,Stockholm'-in" käytämässä, ja kysiii Eineitä mitähän tahtoi, killoin ivastasi Anorejeffettä hän oli raiointolnssa majaa, maanei ollnt tyl)tywäinen heille aimettuunkamariin, joitta imlotsi I>äu pyysi loilla,jonka hän myös saikin. Sittemmin ti-lasi Andrejeff larahmin nninaa, 4 mn-naa ja leipää, jotka hänelle myöskinmieliin. Seuraamana päimänä oli mie-rasmies nälmyt Alidrejeff'in istnmanruokasalissa yksin, josta hän sitten tulipuhmetti kainariin. Roill tl. 4 aikaanoli Andrejeff lliidelleen plihmetissa, jossamierasmies rupesi häntä puhuttelemaan.Nyt kertoi Andrejeff että liänellä on puukauppoja lähellä Viipuria ja että hänen,joka muuteu jo oli oleskellut Suomessanoiu kolme muotta, oli nyt lähteininentoimipaikallensa lähettämään pnita Pie-tariin eli jotakin sellaista, maan ettähän ehkä palaisi seuraamana päimänä.Sittemmin oli hän pyytänyt rnotaa jatilannnt kananpoika paistia, sekä pyy-tänyt saada syödä sen pallongilla, jossalämi malin katselemassa ympäri, Ruo-kaa odottaessa kun Anorejeff puheliSofia kanssa, tnli Gurts-cheff, jota mierasmies ennen ei ollutnälmyt sisässä ja meni palkongillc is-tumaan. Gurtscheff oli mierasmiehenmielestä ollllt niin ruman näköinenettämierasmies oli säikähtänyt. Sen muoksikys^i mierasmies Aleksejesf'ilta kuka semies oli:' johon Aleksejeff wastasi, seon minnn palmelijaili. Vierasliliehenkysymykseen jos Gnrtschefs oli tattari-lainen mastasi Aletsejeff, mitä sitten,eikötattarilaiset myös ole ihnlisiä. Kohtasen jälkeen puhui Gurtscheff Aleksejeff'-ille jotaliil, maan mierasinie) ei ymmär-tänyt kolo sitä kieltä, maan luuli senoleman tattarilaisten kieltä. Ateriansyötyänsä läksimät Andrejeff ja Gurts-chefs matkaan Kopponen oli käynyt ra-mintolassa sisässä puhumassa A:n ja(^:il kanssa, jonkamuoksi mierasmieslinomasi että Ropponen niinknin Alek-sejeffkin olimat selmat, maan Gurts-cheff'istä ei mierasmies tiennyt juurimitään. Matkalle lähtimät he noin kl.li aikaan.

Tämän todistuksen johdosta wäittiwätAlerejeff ja Gurtschess etteiwät he osaa»nitään munta kieltä kuin wenäjätä, jo-ten eiwät siis woilleetkaan mnuta pu-lma, maun Sosia Lippman pysyi sa-nassansa, että he pnhuiwat jotakin eris-lummallista kieltä.

5). Taawetti W a it tm e n,ajurin poika: ci tiennyt muuta kvinetta joi mimalla sekoitettua olutta, jotamierasmies Takala hänelle tarjosi.

"^ r*

— Toimon ainoastaan, että hän kärsisi niinma-han kuin mahdollista, mastasi hän lyhyesti; — se onminun toimoni ja ainoa ajatukseni.

Clemeus ei hamainnut markiisin ääntä eikä sitähymäntahtoista, ihmettelemää katsetta, joka seurasinäitä sanoja.

Sitte nousi hän ylös poistuakseen

Chkä mietti hau tällä hetkellä miten suuresti ja^lon sydämen tieteet woittamat, tahi ainakin mastaa-mat niitä tieteitä, joita hän tähän saakka niin innok-kaasti oli tutkinut.

Markiisi pudisti hänen kättänsä sydämmelisyydelläja lammilla jotahän Harmoin osoitti, ja Clemens'inlähdettyä, istui hän kaumaumiettimäisenä.

Palatcysaau ilmoitettiin Clemens'llle hänen serk-kllnsa kysellen jo monta kertaa häntä, ja hän kiirehtiheti siihen huoneeseen, missä Fleurange'n oli tapanaoleskella. Clemens'in mielenliikutus, kun hän hänetnäki, oli, maikka wähemmän odottamaton, kuin hänenästöinen liikutuksensa, kuiteukiu suurempi kuin hau oliaamistauut, sillä hän ei suinkaan luullut muutamantunnin woiwan niin suuresti muuttaa Fleurange'nulkomuodon. Hän oli kuitenkin yhtä hiljainen ja

Suomen Suuriruhtinau-maan Asetus-Kokous N:o 21 m18««l on ilmestynyt ja sisältää: I)Keisarillisen Majestetin Armollisen Käs-kykirjeen 1880 muoden asemelmollisenmiehistön kutsumisesta makinaiseen so-tapalmelukseen. Annettu Pietarhomissa31 p:ilä Toukokuuta (12 p:nä Kesä-kiluta) 1880; 2) Keisarillisen Majeste-tin Armollisen Julistuksen Wenäjänsotamäestä erotetlln tahi maramäkeensiirretyn alipäällitkötunnall ja miehistöny. m. oitelldesta oleskella Suomessa.Anuetlu Helsingissä, l!> p:ilä Kesäkuutal"8<! ja 3) Keisarillisen Majestetiu Ar-mollisen Julistuksen 48 i>.-n säännöksenmuuttamisesta ohjesäännössä Suomensimilikuuuan leski- ja orpokassalle l9p:ltä Heinäkuuta 1859 kassan laskujentarkastajille tuleman korwauksen määränsuhteen. Annettu Helsingissä, 19 p:näKesäkuuta 188<>.— Ne neljä hengenpelastus»venettä, jotta wiime kesänä lahjoi-tettiin H. M. Keisarinnalle, ja jotkasiitä ajasta omat olleet Lappeenran-nassa säilytettyinä, miimeiseksi Keisarintalon alla, lähetettiin wiime lauantai-na rautatiellä määräpaikoilleen, nim.,yksi Wiipuriiu yksi Turkuun, yksi Al>menanmaan ja yksi Waasan mesille.Rakettikone lähetettiin myös Viipuriin.

l>!. U.)— Komeus luotsilaiwoissa Eläköön" ja Willmanstrand"A. T. kertoo että H.M. Keisari, jokaoli käynyt kuminallakin laimalla, olilausunut että niiden sisustus on liiankomea ja kallis siihen tarkoitukseen johonne omat aiotut. Tuhlaawaisuus mal'tion warain käyttämisestä on siis täs-sä kohden saamuttanutpaheksumista kaik-kien korkeimmaltakin puolelta.

Senation kesäkuun 21 p. sallinut että, kunmoita joltakin asemalta maltiorautateilläsäännöllistä kuletusta marteu lähete-tään ulkomaille ja se on pantuua sitämarten tarmittamiin pyötlitynnöreihin,tutin marllstettuna osoitemerkillä, jossaei anloastaan ole lähettäjän ja lä-hetys-aseman nimi, maan myös was-taan-ottajan niuli määräpaiassa, yh-tä suureu luwull samallaisia uu-sia astioita saa toistaiseksi ja siksikun asiasta toisin päätetään,määräpai-kasta lähetys-asemalle maksuttomastilähettää, tuiteutin sillä ehdolla että jo-kaisessa sellaisessa palaamassa astiassapitää olla tallella lähetys-asemalta mää-räpaikkaan tullut osoitemerkki.

U. S.— Kotkan rata. Senatin ehdotusKotkan radan rakentamisesta kuuluulnuuten oleman korkeimmassa paikassahymätsytty, mutta on määrätty että esi-tys mainitun radan rakentamisesta an-netaan jo ensi maltiopäimille.— Kunuiaterwehdys Wiime ke-säkuun 27 p. kämi Hiitolan kunnan ma-litsema lähetystö lausmunssa kunnanpuolesta kiitollisuuttahenlimouti S. Gu-linille, joka ennen nykyistä Mirkaansaoli lähes 10 nmotta Hiitolan nimismie-henä ja on sillä ajalla rehellisenä ja

19.) Mariala rm e np äa: ettänäki muutamia miehiä seisomau hemo-sen ja njopelie» ympärillä maantiellä,maan ei tuntenut ketä olimnt, maanjuomuksissa ne olimat .

20.) Em a Maria Heikkinenettä kuuli huutoa ja 3 laukausta.

21.) 5? a(Ie Heikinpo tla: näkitaksi miestä ajanen Sainion kylässäajurin ajopelillä, ja luuli Gurtscheff'inistuman perässä.

Andrejeff nauraa.22.) Wilh elm Tiitto, 23 An t-

ti Pullinenja 24Clia s Suik-ki: että mainittuna päimänä noin 7aikaan j. pp. näkiwät kaksi miestä aja-man ajurin ajopelillä noin lo mirstaakallpui'gista.

25.) Nilo la iBo ga t ir o sf: et tarautatien sillan alamäessä näki ajamankaksi miestä, joista toinen oli Andrejeffniin komasti tuiu hemonen suiukiu moijuosta.

20.) Jaakko Pelkonen olimyöskin nähnyt nämät ajaman.

Uleinen päällckantnja nimismies I.A. Calonius katsoi toteennäytetyksi osaksimastnajien ristiriitaisten kertomustenja kun heiltä löydettiin murhatuu o-maisliuci srtä osaksi mastnajien tunnus-tuksen wierasiniesten todistusten kaut-ta oleman toteen näytetyn heidän syyl-lisyytensä ja pyysi siis heitä edeswas-taukseen että aikomuksella yhdessä oliwatmurhanneet ja ryömanneet ajuri Rop-posen, N. K. 12 lum.l if.län jälkeen.

Kihlakunnan oikeus katsoi Isak Andrejeff'in ja Wasili (>nlrtscheff'ill eliketähe lieuemätkin oleman yllä mainittuunkanteesen syylliset j« tuomitsi heidätsiis mestnttawiksi ja teilattawiksi sekämaksauiaan mauiajau leskelle mnhingoilkormaustn 1:50 m. ja 1^ ruplaa sekäkaikki muutkiu klilut. Asia alistetaanK. Wiipurin Homioikeuden lähimpääntutkintoon. Tuomitut ilmoittimat tyy-tymättömyyttä.— Tuomio 8:u Wiipurin suomeutarkkampuja pntaljoouau sotaoikeustuomitsi istunnossaan tämän kuun 10päimänä tarkkampujan 3:sta koiuppaui-asta Petter Pylkkäsen, tekemästään wä-kimnllostn kaupungilla, metämään sak-koa kasikymmentämiisi markkaa, eli ma-rojen puutteessa pidettämätsi mankeu-dessa neljä päimää medellä ja leimalla.— Karannut. Asemelmollisuudenyli palmelemn manhempi alaupseeri B:saWiipurin Suomen tarkkampuja patal-joonassa Wilhelm Parikka, kotoisin Heinjoen pitäjästä, on tämän kuun B:eupäimän iltanakarannut palmeluksestansa.

legoroffin jutussa on humi-oikeus nykyään mahmistanut raastuman-oikeuden tuomiou.— Konknrssihakemuksen on täkraastumauoikeuteen jättänyt kasmitar-hanhoitaja Aleks. Worontzoff. Warojaon ilmoitettu 4,003 mk. 90 p. jamel-toja 14,429 mk. 52 p.

Kirkonrakennuskassaau onajurin Pietar Jäppisen lapsen risliäi-sistä saatu 7 m. 2b p. ja ajurin Wil-helm Henttosen mihkiäisistä 11 m. 75 p.

Wiinaa on kaupunkimme an-niskeluyhtiön kautta myyty edelliselläpuolimuodella 1880 yhteiseen 21,782^kannua, niin että miinakaupoissa onmyyty 17,948 kannua ja anniskeluissa3,834^ 2 kannua. Muuten jakauutuu tä-mä pääsumma seuraamalla tamalla:

Myyntipaikoissa:N:o 1 entisessä linnoituksessa 9833^/g.N:o 2 Pietarin esikaupungissa 3985^.N:o 3 Wiipurin esikaupungissa 4129^/^N:o 1 entisessä linnoituksessa 451'.^

Anniskeluissa

sill sill I^i>l/^9t:o 3 Pietarin efifaupungiftfa 494. Å!)l:o 4 Wiipurmcsikaupunaiösa 41J2.M4lJ2.Mm.vi.o 6 Punasella lähteellä— HO. Senaatti on kumonnutS. Pohjalaisen ja D. Teimosen y. m.malitukset n. k. tisuurin tekemisestä.— Huusniemellä esiintyy tänä il-tana Wenäläinen lauluseura;myöstans-sia on ohjelmassa.— Mansikoita on näinä päiminäollut runsaasti torilla,miltei jota kuor-massa, josta näkyy ettei halla ole kuk-kia turmellut, maan pysymät tamalli'sessa hinnassa noin 20 ja 30 venuiätuohinen.- Mansikoita saatiin Taipalsaa-rella juhaunuspäimänä ensikerran.

Sanomalehoistössä olleilteukertomusten johdosta, että Kuopiontuomioromasti ei ole antanut tuomio-kirkkoa käytettämätsi raittiuskokouksenjuhlallisuuksien alkuun, ilmoittaa tuo-mioromasti Calamnius Finlandissa,että häneltä ei oltu pyydetty lupaa

täällä siksi kilin lähden keisarinnan kappeliin, missähän minua odottaa, joka sitte on seuraama minuasiihen huokeaan maanpakoon, johon me olemme tuo-

Waikeata olisi kuivailla sitä tilaa, mihin tämäkirje, joka seurasi heti ensimäistä, saattoi Adelardin.Hänen oli mahdotonta tietää oliko hän tyytymäinenwhi murheelliueu, harmistunut tai liikutettu, kaikesta,mitä liäu uyt kerrassaan oli saanut tietää, ja maikkahän mielä epäselmästi aamisti asian oikean laidan,käsitti hän kuitenkin Fleurange'n saaneen tamalla tahitoisella tietää ennen häntä Georg'in armahduksen sekäne ehdot, jotka sitä seurasimat. Markiisi sai tästäsangen yksinkertaisen selityksen Fleurange'n päätökseenjoka markiisin mielestä oli niin jalomielinen, liikutta-ma ja ylemä, että hänen huomionsa kokonaan kääntyituon jalon, miehättämän tytön puoleen, jonka kirjeoli mitä suurimpana mastakohtana Georg'in kirjeelle,joka ainoastaan kylmää itsekkäisyyttä jakemytmielisyyttähenkäili. Kaikessa tapauksessa ei nyt tullut ajatellaGeorg'in asioita, Georg'in, jolle kaikki näytti hymyi-lemä», maan Fleurange'n, joka Georg'in sitä aamista-matta oli tahtonut uhrata itsensä hänen edestään, jasitä tänään samaten kuin eilenkin, ja wielä tuhatmertaa jalommasti ja omahyödyttömästi kuin ennen.

Samassa aukeni omi ja markiisi huudahti ilosta,kun Clemens ilmoitettiin. Juuri häntä hän ajatteli,mielien puhutella häntä. Heti hänet nähtyään huo-masi hän kuitenkin ett'ei Clemens tiennyt mitään asi-asta. Clemens oli nimittäin palannut kotio marsinmyöhään edellisenä iltana, ja nyt aamulla mennytaikaisin ulos, jottei hän ollut tamaunut Fleurange'asiitä saakka kun he kämimät sairashuoneessa. Hänpalasi nyt siitä yksinäisestä, kaukaisesta kollasta, johonheidän! onneton serkkunsa oli haudattu, ja tuli pyytä-

Wiipurin SanomatPerjantaina .heinäkuun 10 p:nii. No f CO — I*H«.

toiselta otetaan maikka 100"/,, korkoaja toiselle annetaan 0"/<,. Se on tietystirahamiehien salaisuus, jota ei yksinker-tainen ymmärrä. Luulisin minä sem-moisilla korkojen kiskojilla oleman mitäsuurimman syyn hämetä, kun sellaiset,jotka rakastamat kohtuullisia korkoja sekärehellisiä tekoja niitä inholla halmeksi-mat. Sentähden mainitsen rehellisiätekoja, kun melaksi antaja, josta maini-tulla lamalla olen kuullut kerrottamansopii melka kirjan kirjoittamis ehdoistamelaksi antajan kanssa ainoastaan kah-den kesken. Takaajat ja mieraat mie-het eimät saa rahoja nähdä, ainoastaankuten welkakirja on kirjoitettu, lainaa-jan täytyy tunnustaa täyden saaneensa,olkoonpa todellisuudessa saanut kuinkahymänsä. Siis kun on jostain pelkoeli häpy ettei muut kukaan saisi tietää,silloin se tietysti on epä rehellistä.

Jos edellä mainitut korko asiat oli-simat perättömiä olisi niinkuin jo edelläon mainittu hymä kyllä. Jos kukaanei tiedä olemansa syyllinen niihinkorkokepposiin, ei ole siis kellään mitäänsyytä ajatella tämän oleman itsestään.Mutta jos joku, tahi useampi on sellaisia,niin heidän jokaisen sopii ajatella tämänoleman itsestään, sillä onhan jokaisellasyy ajatella, ei oleman ketään muitasellaisia. Ehkä se mahan älähtää, jo-hon kalikka kalahtaa.

— — armeleeYksi.

kirkon käyttämiseen, mnikka oli jo en-nestäpään ilmoitettu, että kirkossa pi-detään jumalanpalmelus kokouksen alus-sa. Eräs raittiusseuran jäsen ilmoittiettä aikomus oli ollut pyytää hänensuostumusta, mutta e'ta mia oli un-hotettu. Tuouuoproumasti ilmoitti sa-man raittiusseuran jäsenelle yksityisestiettä jos joku seurakunuau papeista pi-tää jumalanpalmeluksen, on kirkko saa-tamana, muutoin ei;syy tähän oli se —lausuu hra Ealamnius — että häntuutee mirkameljiääu eikä sen muoksitarmitse epäillä ettei he selmästi ja il-man simutarkoituksia selmittää juula-lan sanaa. Mutta jos muilla olisi ol-lut lupaa toimittaa jumalanpalmelustnei hau olisi woiuut olla manna siitä,ettei saarnaan olisi sekoitettu sopimat-lemia ustontooil tlililulnattomia asioita,mintuin miime aitana on nähty teh-tämän. Hra Tuomiorowasti pyytääniitä lehtiä, jotta owat asiasta mai-ninneet antaa lukijoille tiedou tästähänen selityksestään.

Oikaisu: Painowirheen kautta seisoo »vii-meisessä numerossamme että pääkirjoitusSilm-äys Suomen historiaan" on jatko 1<»<;n:oon,pitää olla 102 n:oon. Ensimmäisen siwunwiimeisen palstan II riwillä «Itäpään seisoo

en tarkoita"; pitää olla on takeita". Nimi-merkki .5 jäi lopulta pois.

Prowasti Ca!a»inius'en plihcen loppu lau-seessa oli lehtemme N:ssa 105 tullut paino-wirhc. Loppulause kuuluu näin: .soittakoonpian se painia, jolloin Snellman'in nimi ym-pärillensä yhdistää kaikki Suomen kansalaisetilnum erotuksetta silloin on meillä olema uksiyhdistetty yksimielinen ja wäkewä isänmaa!"

100:lta.

Kurssit.

Wp. 123:20 122:70

s>op. 123:20 122:70

. 90p. 99:80. l. a. 124:20

PietariLontoo

Pankki 14 p. Heinäk.Myynti. Osto.

.. l.a. 246: — 242:— 100:lta r... l. a. 25:35WWW .. 90p. 25: 17 25:08 pun:lta st.Pariisi.. .l. a. 100:50 lHampuri

ynbeffi . .^^^24^o

Franlf, a.M. l. a. 122-70Ämsterdain . Wp. 208:40 206:40Tukholma. . l. a. 13!»:- 138:bU

(^aat.)

tunnollisena mirkamiebenä moittauutyleisesti pitäjäläisten suosion. Samansatilaisuudessa autoi lähetystökunnan puo-lesta herra Guliu'ille muistoksi 3<»omarkkaa maksaman kultakellon perineen.

— Kymölan semiuariin on pyrkiMtä tänä nutcmna: iiiies=ofaötoUe 57janaiösofaötottef).'», yhteensä 110, 9läi*«ta on saanut fiitfunutsfirjecn pääsötut^fintooji miehisistä hakijoiltakin ja najjy spellawanwiljelystä jahoitoaon agronomi (^. A. liattiin, Längel-mäeltä, tutfimaöia (S^mni^itfÖ Saksanmaalla ja on liamcnnnoistansa lähettä-nyt kertomuksen Keis. Senatin maattsnnljelystoimikunnalle, kertoo Häm.

Muinaistutkimuksia. Professori Aspeliin tutkii paraikaa 'l/inna-mäkeä Pormoossa, muinaistieteelliseltäkannalta. Linnan pohja, joka on 4kulmainen, on ympäröitynä kahdellapenkereillä, joiden malissa käy I—2sylen symyisct haudat. Keskineliössäon pari symää kllnppaa ja yksi kumpare.Näitä miimeksi mamit tujn on prof. A.tarkastanut ja aluksi neliön takeita pit-kin kyynärän symyisen ojan kaimattanutja kohdannut pieniä löytöjä:pajan jakeittohuoneen sijat, 2 rautameistä, vuo-len karkin, pari rahaa, joista manhem-pi Kaarle X11:n ajoilta, naudan luita,sekä oudon samiteokseu jälkiä, joissa onristimiimoja ja uria, mutta ei moipäättää omatko jonkunlaisia tillejä taiastioita olleet. Niiden muruja on kokotuo pieni kumpu täyunä. Perinpoh-jaista tutkimusta ei tällä kerralla mielämoitane tehdä warojen puutteessa, silläsiihen tarmittaisiin epäilemättä useitasatoja työpäimiä ja tuhansia markkoja,sanoo H. S.

Hengen makuuttaminen alkaa mähite^len tulla tamaksi Hämeessä-kin. Janakkalassa on muine aikoinamakuuttanut Kaleman yhtiössä toistakymmentä henkeä, enimmäkseen tilallisia,kertoo H. S.— Hattulassakin on suomentyön suosio saatu alkuuu, sillä seuraon perustettu, johon kirjoittausi hetijäseneksi 12 henkeä. Suomen työnsuo-sijaiu asiamies on siellä H. I.Säuuä-!ä. Ehkä tulee wielä tarpeeu vaati-maksi hankkia pitäjän eri kulmilta muu-tamia apulaisasiamichiä, kertoo H.S.

Wähäisiä muinaislöytöjäousattunut niiden miesten käsiin, jotka o-mat knimanneet Hämeenlinnan lyseen pe-rustusta, nim. kasakan piikin kärkipuoli,ruotsalaisia rahoja 2 maskiäyriä m. 1760

a y. m.—Karhu kuuluu äsköttäin kaata-

neen kolme lehmää Puikkolan ja Kar-hun kylistä Pälkijärmen ja Tohmajär-men rajalta. Meidän komaosaiset kar-hunampujat, kirjoitetaan sieltä meille,omat turhaan haaskoilla mainuelleet.

(^aat.)

Kiljcita maaseuduilta.- Luumäeltä Heinäkuunsa l8«(i.

)loin 2 kuukailtta siitä oli WiipurinSanomissa kertomus itäkarjalan loronkiskureista. Kuu esim. 20 ruplaa lai-vaa rahoja, kirjoitetaau 30 ruplan ar-woinen welkakirja <i" „ jälleen j. n. e,moni lukia ehkä arweli seil paikau jos-sa kirjoittaja asuu, oleman ainoan,jossa ihmisiltä omatunto ja häpy onniin tarkoin kadonnut. Mutta olenkuullut, sen pahempi saugen usealta,josta syystä en epäile sen totuutta,(parempi jos olisi waletta), että täälläyksi on lainannut esim. 100 markanainoastaan sillä ehdolla että on pitänytantaman 175 markan welkakirja 0"/<,,sekä 125) m. 200 markan welka kirjaamnstnan ja 10 m. kuukaudeksi, sille 2 m.korkoa, y. m. m. Mitähän todellakinajattelee se, joka ottaa rahoja lainaksisellaisia korkoja wastaan.hän woiwansa täyttää sellaisen koronkiskurin pohjattoman arkun. Wai eiköole syytä pitää siitä mitään huolta mi-ten toisena muonna tullaan toimeen,kunhan maan aikanaan läpi pääsee, seu-.ratkoompa sitte hywä eli paha. Mitä-hän ajattelee se, joka sellaisia korkojawastaan antaa rahoja lainaksi! Minkä-tähden ei wähempi piisaa? Luuletteko senmaksun sille tyhmälle olewan waan lei-kin tekoa. Hywin ymmärrettäwä on,että kuka lupaa, eli kenen pitää niinpaljon korkoja maksaa, että häneltä en-nen pitkää myydään miimeinenkin leh-mä; tekisi mieleni kysyä. Onkohan mel-kojat niin ankarat, että waatiwat wii-meisenkin elämän toimeen toiselta pa-kolla myytäwäksi, sanoaksensa itselleentäydellisesti toisen lupaamat äärettömätkorot; kuin maksaja möisi pääoman jakohtuullisen koron maksun joutumattasuurempaan hätään? Jos niin on, kylläsitte omatunto Jumalan edessä ja tuntosääliä toista ihmistä on kuollut puus-tami. Olisi hymä, jos muutkin lehdetottaisimat tämän palstoihinsa, että suu-rempi lukiakuuta tulisi hamaitsemaansen ikäwän puolen miukälaisista korkoJuutalaisista maassamme kansa kertoo.Meisesti sanotaan: mihin omat joutu-ueet rahat? Eikö ole suurelle osalle siiuätyllul syytä kun tuollaisia Juutalaisuu-den esikumia kansan selaan tuon tuos-takin ilmestyy. Sopisi kysyä: onko heil-lä huonot rahan ajat? päin mastoinkulta ajat, niillä paikkakunnilla, joissakansa on niin tyhmää, että antautumatmaikka minkälaiseen 7paulaan, se pääasia, että maan saamat. Olen kuullutsaman rahamiehen, jota tässä enin tar-koitan (sillä täällä niinkuin ehkä joka-paikassakin löytyy mitä pikku Juuta-laisia:) lainaaman kohtuullista 0"/ykor-koakin mastaan rahoja ilman mitäänomia keksimiä keinoja malilla käyttämät-tä. Sitä minä en moi käsittää mikä»viisauden aate siellä takana piilee, kun

Kukkaisenleli

Torihintoja Wiipurissa.14 päiwä Heinäkuuta.

Rms-leipä, kuiwa, leiwiskä 2 ,n.

KanPerunat, punaset, tyim. 10 ja 11 m.Tamän kesäset 60 p. kappa.Maito, kuorimaton, kannu 50 p.

kuorittu, 25 p. kannu.Kerma 25 ja 30 p. kortt.Woi, tuores 60 p. naul.Nuoka-nioi 55 p. naul.sDlitotifat 50 ja 60 p. kannu.

„ suolanen 25 p.Lohi suolainen 90 p. ja 1 m. n.„ tuore 60 ja 70 p. naula.Siika, tuore 60 p. naut.

25 ja 30 p. naulaöttiUtTtuövoTo^riäTäl„ suolanen 1m. 50 p. leiwHeinät, 30 ja 35 p. leiw.Halot, koiwuset 4: 60 p. syli.

r, pöydät 1: 50 p. kappaleWarpu tuolit 1m. kappale.

Hirkarrit 40 p. mltl^HLankut 6 m. tllsincMlSaanut 1 m. fajni]^ämpärit 50 p^^^^H

ÄiyljtWilllä.V«^ Ätikkän, -fß^|

criuomaiscn hywää,summissa ja wähittäin huokeasta hinnasta

Frithiof Schalienilla,Repolan katu N:o 23.

sisälllltullcita:Kauuiita ryschcjä,

Käsiucitä,stampoja ja nnlita

Hiwuskoristcita.E. Albrecht'illa.

tulemaa heinäkuuta kello kymmenestäkello yhteenpäiwallä, niinkuin Mais-traatin ilmoitustaululla löytywäkuulutus tarkemmin osoittaa. Vii-purin Paatihuoncessa 26 p:nä kesä-kuuta 1886.

Maistraatin puolesta:I.G. HeinnciuS.

TH. Aschan. Nyt tulleita:Hcugcupitäloiä Ulluillolilia

huokeihin hintoihinStallljohauu ja lump.

Kesälahden ja Sawoulinnauwälillä,poiketen Punkaharjulla jaPv«tikolla, ja lähtee:

Kesnlnhdclta joka Keskiwiiklo lello « e.p. p.Sanionliuunsta joka Torstai „ 8 „

ottaen matkustawaisia ja rahti- tawsraa.Lähempiä tietoja antamat herrat W. Couper

Lappeeullninassa.H.Heinonen )ouhenniemellä,M. Pennanen Kesälahdella sekä Kapteini lai-walla. Wiipuri, Heinäl. 1886.

Paul Wahl.Huom.! Höyrywcuc Aiuo odottaa

Pyhäjärwcllä laiwau tuloa Kcfälahdclleottaen matkustawaisiaHortawalaanpäin.

koto m* P. K.kutsutaan miehissä harjoitukseensun-'nnntaina 18 p:nä Heinäkuuta kello

e. p. p.

Huom<! Musikantit ottakoontorwensa mukaan.

Kunnan päällikkö.

Kaimu katsojat hoi!Antrean pitäjäli Kappalaisen pap^

pilaan on katsottawa ja kaiwettawakaiwo. Paikasta ja hinnasta saapisopia allekirjoittajan kanssa, palkkahywä, sille joka meden saapi kestä-män, ja työ pitää oleman malmisisyyskuun lopussa. Antreassa 3 p..heinäkuuta 1886.

M. Koljonen.K»»», lautnlunn. Esimies.

Kulut UuraasenArkipäiwiuä:

Viipurista. i- pp

Pyhäpäiwiuä:kello '/,8 e

4 j. PP.

/,9 e. pp.

3 j. pp.

uraaöta

Soittoharjoitus tänään perjan-taina kello V-i9 j.P. P. lukusalissa.

W. P. Soittajat: Kailcllaisia maalarinlnnmat-tiiu lllnluloia töitä

tekee huokeasta hinnasta 21. Nousiainen.3l:o 228, Karjalan katu N:o 228.

SPtftoff*!*! tnlnss>l

z^aiwalista.Eisääntulleita:

Ulosmenneitä:

14 p. Heinät. Suomal. soima Wasil, W.Heikkurinen, Sortawala, tyhjä, Hackman H C:o',Tanslal. priki Johanna Emilie, I.U. Aloes.Nenvastle, liwihiiliä, Order.

—15 p. Heinäk.

Öster! priki Emerico, C. Walentin, Carlstron^,tiwiä ja suolaa, Order; Suomal, jaala Vella-mo, A. Timofejefi, Pietarista, tyhjä, Order;Suomal. sotma Nikolai, L. Andrejeff, Pieta-rista, tyhjä, Order; Suomal. donstot Laine,N. Osipoff, Pietarista, tyhjä, Order; Suomal.galiot Lilli,I.Nykänen, Pietarista,tnhjä. W.Dippel; Suomal. galiot Iwan, I.Iwanoff,Pietarista, tyhjä, Hackman k C:o; Ruotsal.parkki Anna, N. Larsson, Amstertamista,hietalasti Rosenius k Seseman; Suoin. höyryl.Sirius, E. E.Forsson, Hullista, sekatawaraa F.Alfthan; Norjalainen kuunari Pally, S. Sö-rensen, Liwerpolista, suolaa, Order.

14 p. tzeinak. Englanti!, höyrylaiwa TunnaLawsson, John Mills, Rochefort, lautoja,Egerton Hubbard H< C:o; - - 15 p. Heinä!.3ianslal. priki Fete Diull, L.Grouhell,Quibe.Roniin, lautoja ja lankkuja, G. Cederberg kC:oi Ruotsalaine priki Mathilda,I.Jönsson,Dundeeniin, parruja Hackman k C:o.

Myytäwänä>Asfalttihuopaa,

Asfalttilakkaa,Laattavernissaa.

Keltaista pingoi-tuspaperia,

huokeimpaaii hintaanE. F. GALLENiIIa.

Kulut JuustilaauArkipäiwiuä:

2 e. pp

Viipuristalello !) e. pp

luustilnstakello '/,9 e. pp.„ '/,4 j. pp.

Pyhäpäiwiuä:MP" Aiaiffen "HM

Suutarin työtäottaa wastaan huokeasta hinnasta

Juho NckmlailMl.,Uoikkelin'in talossa uudessa kaupunssissa, ka-

dulta käynti kiwikartcmo.-m.

Kuulutus.rVk l)tH'it kaupungin waltuusmic-H>> lion maali fanfafontuntavfad-

taja Oskar Hynen'in sijaanpidetäänRaatihuoneessa Vta-

istraatin edessä lauwantaina 34 p:nä

Myytäwana.Oilccu hywN

Wiittia75 pennia

Uuo A. MMM28i!n<f»«pass«. Telefoni 4

/^riuomaiscn lclloollisianaiswäen sade-

waippa kankaitaW. Helenius clla.

Niittijiirweltii:kello 2 j. pp.„ PP.

Kulut Rattijarwellewastaiseksi

lokapäiwä:luustilaöta:lello '/,11 e. pp.„ 3'/. j. pp

14 päiwän sisään tule lunastamaan,hyyrystään jätettyä taskukelloa, niinmenettelen kuin omani kanssa. Wu-puri 15 p. Heinäkuuta 1886.

P. Timofejeff.

Höyrylaiwaliikettä.

jonka omistaja saa periä Ratames-tari Englund'ilta Papulassa.

Wesiajolta löhdctNjwcuc,

Kulut SakkijäVwelle,poiketenUuraassa, Terwajoella,Niemen»

laudalla,Nisalahdella, Wilaniemellaja Wilajoella

Arkipäiwinä:Wilajoelta

kello 7e. ppViipurista

kello 4j. pp

Pyhäpäiwinä:

Wiipnristakello 3 j. VV

Kulut Makslahdellepoiketen Horttanassa,Lihaniemebsä, No-

kolla, Niemelässä, Vaahtolassa,ja RömpötitzsäNrkipäiwiuä:

Malslahdeltakello 7 e. vp.

Puhäpäiwiuä:ello 3 i. pp. kello 6 e. pp.

Wiipmissa. 12 p. Toukokuuta 1886.Dtto Spränger.lailm-liitc.

Höyrylaiwa

JuanMuutettu

Ton

- 426maan markiisin wälitystä, saadakseen luwan asettaayksinkertaisen knviristin hänen haudalleen.

Mutta ei hän ehtinyt tästä aineesta puhua, en-nenkuin markiisi, äskensaatujen uutistensa waltaamanaia rakkaudella, joka alussa esti häntä huomaamasta

hänen sanansa Clemens'iin waikuttiwat, ilmoittihänelle Georg'in armahduksen sekä ehdot siihen. Nuorimies jäi liikkumattomana seisomaan, ja hänen sano«maton hämmästyksensä esti häntä isoon aikaan mitäänwastaamasta. Hän katsahtitin markiisiin niin omitui-sesti että tämä wiimein hawaitsi selmästi kostesta-neensa jännettä, joka oli paljon Hellempi ja syniempikuin hän oli aawistanutkaan.— Suokaa minulle anteeksi, Dornthal, sanoi hän,— olen liikuttanut teitä enemmän kuin tahdoin, enem-män kuin luulin.

Vastaukseksi ojensi markiisi hänelle Fleurange'nkirjeen.

— Niin, wastasi Clemens wärähtäwällä äänellä,—myönnän sen; mutta tietääkö Gabriella jo sen,

mitä minulle olette sanoneet?

Kuten helposti saattaa käsittää luki hän sen wie-lätin suuremmalla liikutuksella, tuin mitä hän äskentunsi,muttahän ymmärsi nyt paremminhillitä itseänsä.—

Gabriella raukka, se on epäilemättä ensimäi»nen tunne, jalo ja hänen arwoisensa. Mutta, lisäsihän kokonaan toisella äänellä, missä kumautin harmijota hän ei enään koettanut salata, — en imeläkäänkäsitä tämän . . . tämän kreinn Georg'in suostumanepäilemättä näihin ehtoihin, sillä en saata uskoa ettäkeisari waati häntä niin tarkasti niitä täyttämään, jawielä wähemmin että se, joita ne koskemat suostuuniihin, jos kreiwi Georg, kuten hänen tulee, ilmoittaahänelle syyt, jotta estäwät häntä täyttämästä niitä.

Markiisi epäili hetken, maan sanoi sitte:

Kapteim I.Penttiläkulkee Heinäkuun15 p:stä säännöllisesti

Lappeenrannan ja Kesälahdenwiilillii,

poiketenPuumalassa,Eultawalla,Sawonlinnas»sa, Punkaharjulla ja louhenniemellu ja lähtee:

Lappeenrannasta jota Maanantai iltajunantultua.

Kefälahdelta jokaPerjantaikello 12päiwallä

W P.K:nLukusali pidetään nn^inna lunnan jäsenille jo»la pyhiipäiioänii lello K»:stii e. p. p. kello 10j. p. p. ja arlipänvinä kello 7—lo j. p. p.Uaiuatirjasto pidetään awoinna kunnan jKs«»nille joka Perjantai lello B—9 j. p. p.Perjantaina Lillbacka, I.F. „

„ Ljungstedt, G. A„ Kortelainen, E.Maanantaina Siiri, E.

Lauantaina NSunnuntaina Wiltto, A.

Kautto, K

Wiipuri,Wiiurin S«nomain lirjapaino, 1866.

- Kuulkaa, Clemens' aika joutuu, ja parastaon että iviipymättä saatte tietää koko totuuden.

Min sanoen ojensi hän hänelle Georg'in kirjeenElementin sitä lukiessa kuwasnuat hauen kas-

wonsa niin suurta harmia ja ylenkatsetta, että mar-kiisi seisoi ikäänkuin sen wihan säteen kohtaamana,joka salaman tawalla wälähti Clemens'in silmissä.Hän rutisti kirjeen kädessänsä ja heitti sen sitte pöy-dälle.

Tätähän, sanoi hän, — minun juuri olisi pitä-nyt arwaamankin hänestä, josta eilen puhuimme. OiGabrielin raukka ! jatkoi hän kyyneleisellä äänellä, -tälläkö tawalla sinun sydämesi aarteet tuhlataan jahylätään.

Hän nojasi päätänsä pöytään ja peitti kaswotkäsillään. Sitte seurasi hetkinen äänettömyyttä, jotaei kummankaan tehnyt mieli keskeyttää.

Wihdoin tointui Clemens.—Suokaa anteeksi, herra markiisi, sanoi hän;—

en tiedä mitä ajattelette minusta, nähtyänne mi-nut näin tunteitteni wallassa. Mutta yhtäkaikki, nytei ole minusta puhetta, maan Gabriellasta. Sydä-messäni lepää asia, jonka uskon teille, ja se on ett'eihänelle koskaan ilmoitettaisi tämän kirjeen sisältöä,ett'ei hän koskaan, ymmärättekö, ei koskaan, saisitietää sen rakkauden oikeata laatua, jonka hän luulioman rakkautensa wertaiseksi, ja jonkahän kohotti niinkorkealle.

Markiisi katsahti kummastuneena Clemenö'in.Tekö Dornthal, sanoi hän, — tahdotte niin

mielellään että serkkunne säilyttää hywän muistonGeorgista?

Clemens'in pyyntö, jossa ei ollut wähintäkäänhalpamaista woitonriemua tahi itsekkäisyyttä, enensiwielä niitä hämmästyttäwiä tapauksia, joita markiisitänä amuna oli kokenut.

Wiipurin Sanomat 3t:o R49 — IN*«

Tittcll janu unnn ilmoittaa iiiihiinitiiiiilc Dieijiilfe,D^" etta olen lawentanut "MU

MWntihusneustoniPerjantaina Heinäkimn 16 p:nä.

KunnioituksellaA. W. Nrofcheit.

ja »varustanut siihen osaston, jossa myyvään kaikenlaisiatalouden tarwekalnja.

karbslmeum,Aivoa myyntioitcus Tuomessa: Hcrold Viipurissa

Amuarius,Puunsäilytys ja siwellys-öljyä

käytettäwäksi terwan ja öljywärin asenmsta, puun warjclemiseksi matanemisestä ja sienistä y. m. Noin kymmenen nmotta tunnettllim plnainnnaksikaikista warjelusaineista, todistawat sen erinomaista maikutusta mätänemistäja sieniä n. m. wastaan ensimäiset rakennushallitukset ja arkitchtit lilkoinailla.

Suomessakin, sillä lyhyellä ajalla kun tätä öljyä on ollut saatawaua,owat monet tunnustaneet sen sullren hyödyn puurakennuksissa, silloissa y.m.

Samalla waroitctaan kelpaamattomista jäljitetyistä jaMarsinkin Carboliucum Prcsscr'istä" joka on aiwan mitätöntä.

Viipurissa Herra Starckjohann ja Kumup.Helsingissä „ I.E. Cromvall.Turilssa „ Conr. Spoof.Hämeenlinnassa „ C. H. Lampn,.Kuopiossa „ C. G. Grönholm,kulussa „ K. A. Kanniainen.

SH ii lifanp p aSeth Sohlberg,

Wiipmssa.R a u t a- ja

Juusto, 80 p. naula.Paistettu juusto 30 p. pala.Munat 60 p. 10.ncn.Naudan liha, tuore 25 ja 35 p. naul.Sian-liha, tuore 40 p.Wasikka, juotettu 20 ja 30 p. n.

juottamaton 15 p. n.Sian porsaat elämät 4 n,, kappale.Kanat 80 p. kappl.Kukko 1 m.Hauki, tuore 20 p. naul.Ahwenet, tuore 30 ja 40 p. uaul.Säret, suolaset 15 p. nalll.Silakat, suolaset 10 p. naul.Kuha, tuore 50 p. n.Säynäs, tuore 30 ja 35 p. naul.Lahna, tuore 40 p. naul.