Upload
ace
View
45
Download
0
Embed Size (px)
DESCRIPTION
Mitä Ruotsissa tapahtuu esteettömyyden saralla?. Esteettömyysseminaari 3.2.2006 Helsinki. Kansallinen vammaispoliittinen toimintaohjelma. Kolme pääaluetta. Vammaisnäkökulma tulee leimata kaikkia yhteiskunnan sektoreita. On luotava esteetön yhteiskunta. - PowerPoint PPT Presentation
Citation preview
Mitä Ruotsissa tapahtuu esteettömyyden saralla?
Esteettömyysseminaari
3.2.2006
Helsinki
Kansallinen vammaispoliittinen toimintaohjelma
Kolme pääaluetta
• Vammaisnäkökulma tulee leimata kaikkia yhteiskunnan sektoreita.
• On luotava esteetön yhteiskunta.
• On parannettava vammaisten saama kohtelu.
Vammaisnäkökulma tulee leimata kaikkia yhteiskunnan sektoreita
• Valtiolliset viranomaiset tulee integroida vammaisnäkökulma omaan toimintaansa.
• Valtiolliset viranomaiset tulee toimia esikuvana kun on kyse toiminnan, informaation ja toimitilojen esteettömäksi tekemisestä.
On luotava esteetön yhteiskunta• Kaavoitus- ja rakennuslakiin on lisättävä velvoite
poistaa helposti korjattavia esteitä jo olemassa olevissa julkisissa tiloissa ja paikoissa vuoteen 2010 mennessä.
• Esteettömyysvaatimuksia uudis- ja korjausrakentamisessa on selvennettävä.
• Julkinen liikenne tulee olla esteetön henkilöille joilla on toimintarajoite vuoteen 2010 mennessä.
• Voimassa olevat määräykset kulkuneuvojen esteettömyydestä eri liikennelajeissa tulee tarkasta ja tiukentaa.
On parannettava vammaisten saama kohtelu
• Vammaisten ihmisten saamassa kohtelussa ei ole kyse ainoastaan ihmisten välisestä kohtaamisesta, vaan myös miten yhteiskunta lainsäädännössä, resurssien jakamisessa ym. osoittaa mikä näkemys vallitsee ihmisistä joilla on toimintarajoite.
• Toimenpiteitä tuomioistuinuhmaa vastaan.• Erityisiä varoja tulee varata monivuotiseen
panostamiseen eri yhteiskunta-alojen henkilöstön pätevyyden kehittämiseen kysymyksissä jotka liittyvät toimintarajoitteisten ihmisten saamaan kohteluun.
Viranomaiset esikuvana• Asetus valtiollisten viranomaisten vastuusta
vammaispolitiikan toteuttamisessa– hallituksen alaisuudessa olevien viranomaisten tulee
muotoilla ja harjoittaa toimintaansa ottaen huomioon vammaispoliittiset tavoitteet
– viranomaisten tulee edistää toimintarajoitteisten henkilöiden täyttä osallistumista yhteiskuntaan sekä tasavertaisuutta elinolosuhteissa
– viranomaisten on erityisesti toimittava, jotta niiden toimitilat, toiminta ja tiedotus on esteetön henkilöille joilla on toimintarajoite.
• 14 keskeistä viranomaista on valittu sektoriviranomaisiksi, joilla on erityinen vastuu ajaa vammaispolitiikan toteuttamista kukin omilla yhteiskunta-alueillaan.
Kansallinen esteettömyyskeskus
• Perustettiin 2001 osaksi valtiollisen vammaisasiamiehen toimintaa.
• Lisätä viranomaisten tietoutta kehittämällä, kiinnittämällä ja levittämällä suuntaviivoja viranomaisten työlle tehdä toimitilat, toiminnan ja informaation esteettömämmäksi henkilöille joilla on toimintarajoite.
• Kehittää menetelmiä millä voi seurata viranomaisten esteettömyystyötä.
• Tukemalla ja koordinoimalla myötävaikuttaa, jotta sektoriviranomaisten työ toteuttaa vammaispolitiikka kehittyisi.
Suuntaviivat esteettömälle valtionhallinnolle
Suuntaviivat – tie kohti esteetöntä viranomaista
• Työprosessin suuntaviivat– vastuunjako, toimintasuunnitelma, kilpailuttaminen
sekä pätevyyden kehittäminen.
• Viestinnän ja informaation suuntaviivat– puhelut, kirjeenvaihto ja viestintä, kirjallinen
informaatio, sähköiset palvelut, elokuvat ja video sekä kokoukset ja seminaarit.
• Toimitilojen suuntaviivat– esteettömät toimitilat, toimitilojen muotoilu,
yksityiskohtaisia vaatimuksia sekä hoito ja rutiinit.
• Työpaikan suuntaviivat– henkilöstöpolitiikka, työtilat sekä toimistovarustus.
Esteettömyyskeskuksen muita tehtäviä
• Selvittää montako viranomaista on laatinut toimintasuunnitelman siitä miten heidän toimitilansa, toiminta ja informaatio tulisi esteettömämmäksi henkilöille joilla on toimintarajoite.
• Levittää tietoutta ideasta ”Design for All” yhteiskunnan eri toimijoille.
• Kehittää menetelmä, jolla voisi seurata kuntien esteettömyystyötä.
Viranomaiskyselyt• Suoritettu vuosina 2003, 2004 ja 2005.• Yhteenveto vuoden 2005 tuloksista
– 363 viranomaista 395 on vastannut kyselyyn– 52 prosenttia viranomaisista on aloittanut
toimintaohjelman esille ottoa– 32 prosenttia viranomaisista on muotoillut
toimintaperiaatteet viranomaisen esteettömyystyölle– 79 prosenttia viranomaisista on aloittanut
esteettömyystarkastuksen– 30 prosenttia viranomaisista on solminut suhteet
vammaisjärjestöjen kanssa– 21 prosentilla on valmis toimintasuunnitelma.
Rakennettu ympäristö• Lisäys kaavoitus- ja rakennuslakiin vuonna
2001, joka velvoittaa poistamaan helposti korjattavia esteitä jo olemassa olevissa julkisissa tiloissa ja paikoissa.
• Rakennuslaitoksen (Boverket) määräykset vuodelta 2003 helposti korjattavista esteistä.
• Rakennuslaitoksen määräykset vuodelta 2004 esteettömyydestä julkisilla paikoilla ja alueilla, jotka on tarkoitettu muille laitoksille kuin rakennuksille.
• Selvitys kaavoitus- ja rakennuslainsäädännöstä – mietintö vuodelta 2005
Liikenne• Liikennelaitosten tiivis yhteistyö esteettömyysasioissa
Rikstrafiken-viranomaisen johdolla.• Yhteiset suuntaviivat liikennelajien yhtymäkohdissa.• EU:n bussidirektiivi implementoitu Tielaitoksen
(Vägverket) määräyksiin.• Tielaitoksen ohjeet teiden ja katujen muotoilusta.• Ratalaitoksen (Banverket) ohjeet asemaympäristön
muotoilusta sekä informaatiosta.• Merenkulkulaitoksen (Sjöfartsverket) määräykset
matkustajalaivojen muuttamisesta soveltuviksi henkilöille joilla on toimintarajoite sekä siihen liittyvä käsikirja.
• EU määräys tomintarajoitteisten lentomatkustajien oikeuksista.
Syrjintälait
• Laki joka estää vammaisuudesta johtuvan syrjinnän työelämässä– luoda vertailukelpoisen tilanteen kohtuullisilla
tukitoimilla ja muutostöillä.
• Laki korkeakouluopiskelijoiden yhdenvertaisesta kohtelusta– luoda vertailukelpoisen tilanteen tekemällä tilat
esteettömiksi, jos se on kohtuullista vaatia.
• Laki joka estää syrjinnän– laki ei sisällä vaatimuksia esteettömyydestä.
Parlamentaarinen syrjintäkomitea
• Kokonaisnäkemys syrjintäkäsitteelle eri syrjintäperusteista katsottuna.
• Tehtävänä on harkita jos ja miten esteettömyys tulisi sisältyä yleiseen syrjintälakiin.
• Päätöksenteon perustaksi Vammaisasiamies on tehnyt raportin ”Syrjintä ja esteettömyys” (Diskriminering och tillgänglighet).
• Komitean mietintö valmistuu 24. helmikuuta.
Vammaisasiamiehen kannanotto
• On luotava laillinen suoja sellaista syrjintää vastaan joka johtuu puutteellisesta esteettömyydestä.
• Syrjintäkielto tulee myöskin koskea tilanteita jossa ei ryhdytä toimenpiteisiin, kuten– kohtuullisiin ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin, jotka
lisäävät esteettömyyttä– tarjoamaan tukea, palvelua tai samanarvoista
vaihtoehtoa kohtuullisissa rajoissa.• Toiminnan harjoittajalla on vastuu ryhtyä
kohtuullisiin toimenpiteisiin esteettömyyden lisäämiseksi.
• Kohtuuharkinta on tehtävä jokaisessa yksittäisessä tapauksessa.
Myndigheten för handikappolitisk samordning – HANDISAM
• Vammaispolitiikan koordinoinnista vataava viranomainen.
• Aloitti 1.1.2006• Edistää kansallisen vammaispolitiikan strategista
ja tehokasta toteuttamista.• Avustaa hallitusta tarvittavalla pohjatyöllä, jotta
saadaan aikaiseksi vammaispoliittisen työn tehokas ohjaus.
• Esteettömyyskeskuksen työ siirtynyt uuden viranomaisen alaisuuteen.