Mmm... 2/2011

POHJOIS-SAVON MAASEUDUN MAKASIINILEHTI

Mmm…Marski, kolme seppää ja LAPINLAHDEN JÄTTIHAUKI

KYLIEN PUOLUSTAJAT

Amaze MeLEADER!

Kes

ä 2

011

Maaseutuyrittäjyyttä 100 megan laajakaistaa mutkatonta meininkiä maailmalla

HUASTELEPPALEVVEEMMIN !

Muuruveden ruuneperi ei pärjää ilman tuplakonsonantteja

Mmm…

2 • Mmm…

POHJOIS-SAVON MAASEUDUN MAKASIINILEHTI 2/2011

Julkaisijat: Pohjois-Savon ELY-keskus ja maaseudun kehittämisyhdistykset

Vastaava toimittaja: Ohjelmatiedottaja Jari Sihvonen, puh. 0440 760 710

Ulkoasu ja taitto: Jari Sihvonen [[email protected]]

Kansikuvassa: Timi Lexikon alias Timo Leskinen

Painomäärä: 4000 kpl

Painopaikka: Offsetpaino L. Tuovinen Ky, Kuopio

ISSN 1799-5671

Saturinteen Sieni on Kiuruveden Rytkyllä toimiva perheyritys, joka on viljellyt osterivinokassieniä jo kymmenisen vuotta. Olkisäkeissä kasvatettavat osterivinokkaat ovat kevyttä ja terveellistä syötävää sekä helppokäyttöisiä. Saturinteen Sienen osterivinokkaita myydään Lähiseudun Aarteet -lähiruokakaupassa Kuopiossa. Lisäksi niitä on saatavilla muutamissa lähiruokapuodeissa Helsingissä.Lähde: personal.inet.fi/yritys/saturinteensieni

Sketsihahmo Marja Tyrni tuli taannoin tutuksi lähes kaikille suomalaisille, mutta hänen nimikaimansa tyrnimarja (lat. Hippophae rhamnoides) on jäänyt etenkin Sisä-Suomessa melko tuntemattomaksi. Sitä ei voi kuin ihmetellä, sillä tyrni on todellista superfoodia. Se on luonnonvaraisista marjoistamme ravintorikkain. Se sisältää runsaasti C- ja E-vitamiineja, ravintokuitua sekä elimistölle hyödyllisiä rasvahappoja. Siinä on C-vitamiiniä 10–20 kertaa enemmän kuin appelsiinissä. Tyrni on Satakunnan maakuntakasvi.Lähde: www.satakunnantyrniseura.fi

Kuopion Syvänniemellä sijaitsevalla Poijaksen marja- ja mahlatilalla on neljännesvuosisadan perinteet koivunmahlan valmistamisessa. Suurin osa Poijaksen luomumahlasta viedään tällä hetkellä Italiaan. Koivunmahla eli maitiaisneste ‘lypsetään’ koivujen runkoihin poratuista pienistä rei´istä huhti-toukokuussa. Yksi koivu tuottaa kevään aikana jopa 6o litraa ‘luontoäidin maitoa’. Keräämisen jälkeen mahla pastöroidaan 90-asteiseksi ja pullotetaan. Joukkoon lisätään hieman sitruunahappoa säilyvyyden parantamiseksi.Kuopion seudulla koivunmahlaa on myynnissä Lähiseudun Aarteet -lähiruokakaupassa Kuopiossa.

Suomen 100 -kirjasarjassa vastikään ilmestynyt Lähiruokakohteet -opas (Karttakeskus 2011) esittelee sata paikallista lähiruokakohdetta ympäri Suomea Itämeren kalavesien ääreltä aina Lapin poromaille. Oppaan avulla löytyy mielenkiintoisia kohteita niin kaupunkien vilkkaista keskustoista kuin maaseudun idyllisestä rauhasta.

152-sivuisessa kirjassa on monipuolinen valikoima erilaisia pientuottajia, paikallisten tuotteiden suoramyymälöitä ja lähellä tuotettuihin raaka-aineisiin intohimoisesti suhtautuvia ravintoloita. Kohteet on ryhmitelty maakunnittain. Pohjois-Savosta oppaaseen ovat päässeet Vanhamäen luomutila, Kuopion kauppahalli ja tori, Alahovin viinitila, Topin maatilamyymälä, Väisäsen Kotiliha ja Kahvila-ravintola Iltalypsy.

Kirja on tehty yhteistyössä aitojamakuja.fi-hankkeen kanssa.

koonnut Jari Sihvonen

Satulamäen kotilammas on Kärkkäälän kylässä Suonenjoella toimiva lammastila, joka tuottaa luomukaritsanlihaa sekä taljoja ja lankoja. Kimmo Törrönen ja Jemina Koponen tekivät viime vuonna haaveestaan totta ja perustivat oman lammastilan. Tällä hetkellä katraaseen kuuluu 42 emolammasta ja pässi. Kevään aikana syntyi 80 karitsaa, joista osa jää kasvattamaan katrasta ja loput ilahduttavat kotimaisen lähiruuan ystäviä.Lähde: www.satulamaenkotilammas.fi

POHJOIS SAVOSTA

Aikaisemmin ilmestyneet numerot:

Oppaan avulla löytyy mielenkiintoisia kohteita

Saturinteen Sienen osterivinokkaita

Lähde: personal.inet.fi/yritys/saturinteensieni

Osteri-

vinokaskeitto

50 g voita

200 g osterivinokkaita

1 sipuli

2 rkl vehnäjauhoja

1,5 l kasvis- tai lihalientä

50 g koskenlaskija-

sulatejuustoa

(1 dl ranskankermaa)

Renja Raatikainen nuori yrittäjä ja Mansikka ry:n hallituksen nuorisojäsen

Yrittäjyyden lumo

Lokakuussa 2010 minä tein oman ratkaisuni. Halusin ko-

keilla siipiäni edes kerran ihan oikeana yrittäjänä kesän ajan.

Oli vain löydettävä paikka, joka tarjoaa sopivasti haas-

tetta, sillä halusin saada samalla itselleni paikan oppia uutta ja ke-

hittyä niin markkinoinnissa kuin käytännön asiakaspalvelussakin.

Päätimme yhdessä kouluni osuuskunnan kanssa tarttua tilai-

suuteen, joka meitä Tervossa kunnan karavaanialueella odotti. Al-

lekirjoitimme sopimukset lokakuun lopussa ja niin kesän 2011 ku-

viot olivat selvillä. Olisimme yrittäjiä, minä olisin yrittäjä. Hy-

västi säännöllinen palkkatulo! Karavaanarit kutsuvat!

Se miten tähän on tultu ja miksi juuri Tervo, on pitkä tarina. Lähdin

syksyllä 2009 opiskelemaan Jyväskylään Tiimiakatemiaan. Siellä olen

saanut entisestään vahvistusta haaveilleni oman yrityksen perustami-

sesta tulevaisuudessa. Tiimiakatemia on paikka, joka mahdollistaa ko-

keilut. Juuri sen ansiota on meidän kesän projekti Tervossa. On mahta-

vaa päästä kokeilemaan, mitä yrittäjän arki on todellisuudessa ja mikä

minulle vielä tärkeintä, tuoda omia oppeja käytäntöön omassa kotikun-

nassa. Olen myös kiitollinen siitä, kuinka hyvin meidät opiskelijat on

Tervossa otettu vastaan. Paikallisten yrittäjien yhteistyö on tiivistä ja se

välittyy myös meille, sillä neuvoja ja apuja on saanut aina tarvittaessa.

Paljon puhutaan siitä, kuinka maaseutu kuolee ja nuoret lähtevät

kasvukeskuksiin. Nuorten lähteminen on totta, koska etenkään korke-

ampaa koulutusta ei valitettavasti voi saada kahden tuhannen asuk-

kaan kunnassa. On hyvä, että nuoret kouluttautuvat, mutta mikä heitä

estää palaamasta takaisin kotikonnuille? Miksi yrittäjyys, joka ei ole

enää läheskään aina sidottu toimipaikkaan, on musta vaate monelle?

Mielestäni kaikki on asenteesta kiinni! Jos viihtyy kotiseu-

dulla tai maaseudulla yleensä, ei pitäisi nähdä vain esteitä. On totta,

että infra ei ole yhtä hyvä kuin pääkaupungissa, ei ole kaikkia pal-

veluita kilometrin päässä ja paljon joutuu tekemään jotta asiak-

kaat löytävät sinut. Tämä kaikki on kuitenkin sen arvoista. Itse olen

ollut muutaman viikon karavaanialuetta vetämässä, enkä ole ka-

tunut päivääkään. Ihmiset ovat mukavia, tutuilta on saanut apua

ja kaikki kaupungin minuuttiaikataulut ovat jo unohtuneet.

Suosittelen irtiottoa kaikille. Mikäpä sen mukavam-

paa kuin mieleinen työ, mahtavat ihmiset ja saat vielä kau-

panpäälle lukemattomia oppeja tulevaisuutta ajatellen.

Kenelle…Yritystukea maatalousyrityk-

sille, maaseudun mikroyrityksille

(jotka työllistävät alle 10 työnte-

kijää) ja yrittäjiksi aikoville. Han-

ketukea erilaisille yhteisöille mm.

kehittämisorganisaatioille, oppilai-

toksille, yhdistyksille ja kunnille.

Mihin…Yritystukea tuotannollisen toi-

minnan laajentamiseen tai palve-

lujen tuottamiseen. Tuki voi olla

investointitukea kone- ja laite-

hankintoihin tai rakentamiseen.

Se voi olla kehittämistukea tuote-

kehitykseen, markkinointiin sekä

yhteistyöhön tai käynnistystukea

ensimmäisen työntekijän palk-

kaamiseen. Hanketukea maaseu-

tuelinkeinojen toimintaedelly-

tysten kehittämiseen ja monipuo-

listamiseen tai maaseutualueiden

elämänlaadun parantamiseen.

Hanke voi olla luonteeltaan elin-

keinoja kehittävä tai koulutus-

hanke. Se voi olla asukkaiden

harrastus- tai kulttuuritoimintaa

edistävä tai sen avulla voidaan

toteuttaa yhteisöllinen investointi.

Mistä…Rahoitusta voi hakea joko Pohjois-

Savon ELY-keskuksen tai Leader-

toimintaryhmien kautta.

Kenelle…

Maaseutu-ohjelmasta rahoitusta

POHJOIS-SAVON MAASEUDUN MAKASIINILEHTI • 3

Rahoitustukea on

edelleen hyvin tarjolla

Ohjelmakaudella 2007–2013 maaseutuohjelman

yritystukea on hyödyntänyt Pohjois-Savossa kesä-

kuun 2011 loppuun mennessä lähes 500 yritystä

toimintansa kehittämiseen ja 170 yhteisöllistä han-

ketta on jo toteutettu tai käynnissä. Ohjelmakau-

den loppuvuosille rahoitustukea on edelleen hyvin

tarjolla. Maaseutuohjelman kokonaisrahoituksesta

(EU:lta ja valtiolta tuleva osuus) 55 miljoonasta

eurosta on käytettävissä vielä 21 miljoonaa euroa.

Tilaa Mmm...makasiinilehti ilmaiseksi kotiisi lähettämällä tekstiviesti TILAAMMM numeroon 0440 760 710. Kirjoita tekstariin nimesi ja postiosoitteesi. Seuraava lehti ilmestyy joulukuussa 2011.

16 • Mmm…

Mitä yhteistä on Johan Ludvig Runebergilla ja Timo

Leskisellä? No, nuori mies puhuu kuin ruuneperi. Hän on niitä tyyppejä, joita sanotaan

nykyajan runoilijoiksi ja moottoriturviksi. Puhua länkyttää savon murteella,mutta ei lässytä.

Hiphoppari. Räppäri.


Huaste leppa levveemmin

4 • Mmm…

teksti & kuva Jari Sihvonen

Voita Timi Lexikonin levy nimmarilla!

Mikä on mielestäsi paras savonkielinen sana, lause tai sanonta? Lähetä se 31.8.2011

mennessä sähköpostitse osoitteeseen [email protected] ja osallistut Timin

nimikirjoituksella varustetun Vähät valitan -levyn (2 kpl) arvontaan. Lisäksi kaikki ehdotukset

lähetetään Timille, joten juuri sinun ehdotuksesi saattaa päätyä vaikkapa uusiin biiseihin...


Kuopiossa asunut J. V. Snellman, jota pidetään suomalai-

suuden isänä ja suomen kielen puolustajana, kirjoitti 1800-lu-

vulla, että ”paha päivä menee menojaan niin kuin hyväkin”.

Timo Leskinen alias räp-artisti Timi Lexikon on riimitellyt

150 vuotta myöhemmin, että ”jätän huolet ja murheet, kun

tuntuu, että ne tekevät musta vaan surkeen. Mullon kaikki

hyvin tänään.” Kuulostaa niin samalta!

Lehtemme kansikuvapoikia yhdistää sekin, että heidän

mielestään suomen kieltä voi käyttää myös rahvaan sivistä-

miseen. Nuoriso jos mikä on tavallista kansaa...

”Räppi on tosi tehokas keino kommunikoida nuorison

kanssa. Sillä saa asioita menemään perille. Itse opin 15-vuo-

tiaana monta asiaa pelkästään musaa kuuntelemalla.”

Savolaiset sukujuuret kuuluvat hyvin Timin sanoituksista

ja biiseistä. Hänen mielestään savolaisuus ja hyvässä mie-

lessä myös maalaisuus tulevat kuitenkin vielä paremmin

esille hänen jalat maassa -asenteessaan. Biisit, joissa pauku-

tellaan henkseleillä, eivät kuulu hänen tyyliinsä.

”Räppipiireissä on tavallista, että omasta paremmuudesta

pidetään isoa ääntä ja se on osa sitä kulttuuria, mutta ite en

koe sitä kauheen läheiseksi.”

Juankosken Muuruvedellä syntynyt ja lapsuutensa viettä-

nyt Timi nousi viime vuonna laajemman yleisön tietoisuu-

teen Vähät valitan -debyyttilevyltä radiohitiksi pongahtaneen

Reivaa-biisin myötä.

Savolaisille hän tuli tutuksi viimeistään Huasteleppa lev-

veemmin -biisistään. Kuopiossa kuvatusta musavideosta on

tullut pienimuotoinen Youtube-hitti.

Jo kappaleen nimestä voi päätellä, että siinä viännetään ja

kiännetään, murteella niäs. Timin mielestä ‘Huasteleppa lev-

veemmin’ on hyvä esimerkki siitä, että kotoisa murre, tupla-

konsonantit ja astetta levveempi puhe oli biisin arvoinen idea.

”Silloin kun kirjoitin sitä minulla ei ollut mitään tarinaa mie-

lessä, vaan rupesin tavallaan juttelemaan keskenäni savon

murteella ja kirjoitin paperille ajatukset ja riimiparit mieleen.

Oon huomannu sen tekemisen jälkeen, että uusiin biiseihin-

kin eksyy joitakin lyhyitä viittauksia tai sanontoja, joita kave-

riporukassa länkytetään ja heitellään toisillemme. ”

Timi on tehnyt sanoituksia myös muille artisteille. Hän

on saanut ujutettua savonkielisiä ilmauksia myös viimeisim-

mälle julkaistulle kappaleelleen, joka löytyy tamperelaisräp-

päri Seren levyltä:

”Peitän jälkeni huastellen savvoo, ja tästkään ei monet

vaan tajua / Mittee se oekeen länkyttää, jottaen jonniin joo-

tavoo änkyttää / On taenna ne Oriki-Orikinaattorit käävä käs-

kynkkään.”

Timin mukaan räppipiireissä savon murteeseen suhtau-

dutaan lämpimällä huumorilla. Savo on loppujen lopuksi

hyvin universaali kieli.

”Savon murretta on jumalattoman vaikeeta lukkee, mutta

se kuulostaa mukavalta. Siitä tullee tervetullut ja kotoisa fiilis.

En tiedä, kuinka moni savon ulkopuolinen ihminen ymmär-

tää mun sanoituksia, mutta ei varmaan kaikki savolaisetkaan.”

Voisiko savonkielisellä räpillä breikata maailmalla?

”Se olis tosi outoa, mutta samalla tosi hauskaa. Mikä not-

tei!”, hän nauraa.

Länkyttämisestä on pitkä matka lässyttämiseen. Lässyttä-

mään Timi ei halua sortua, vaan yrittää etsiä teksteihinsä pu-

naisen langan. Positiivisuuden kautta.

”Keikkailu on parasta tässä hommassa. Parhaimmat keikat

saa sillä, että on ite hyvällä fiiliksellä ja jakaa yleisölle sitä fii-

listä ja energiaa. Jos kertoo siitä, että voi kun masentaa, niin

ei sillä saa bailumeininkiä aikaiseksi”, innostuu Timi, jota on

sanottu yhdeksi Suomen energisimmistä artisteista.

Hänen sanoituksensa eroavat muista nyykoordimaisista

räppibiiseistä siinä, että niissä ei käsitellä pelkästään bilettä-

mistä, rennosti ottamista tai viinanjuontia, vaan tarinoinnin

taustalta löytyy aitoa sanomaa tasa-arvosta ja asenteesta.

”Tässä maailmassa jokainen voi olla oma itsensä. Siihen on

oltava vapaus ja oikeus”, hän linjaa.

Kantaaottavien sanoitusten tekemistä hän kuvailee työ-

lääksi, vaikka sanookin olevansa tosi närkästynyt nykyisestä

eriarvoistamisen ilmapiiristä.

”Viime viikolla istuin koneella ja koetin miettiä biisiä, jossa

olisin sivunnut rasismiaihetta. Jotenkin sitten kun rupeet kir-

joittamaan ja räppäämään ääneen, niin se kuulostaa jotenkin

vaan niin kornilta. Ehkä se johtuu siitä, että itelle nää asiat on

niin selkeitä, että miksi sitä sitten enää pitäisi sanoa ääneen.

Mutta kun kattoo tätä meininkiä, niin ei se taida olla ihan kai-

kille selkeetä. Rasismi ei kuulu tähän maailmaan.”

Toisen levynsä hän aikoo saada valmiiksi kuluvan kesän lop-

puun mennessä. Levy ilmestyy näillä näkymin viimeistään

ensi keväänä. Uutukaisesta tulee hämmentävä sekameteli-

soppa.

”Levylle tulee enemmän laulamista kuin eka levyllä. Vaikut-

teita on monestakin eri konemusagenrestä. Soundi- ja tuo-

tantopuoli kallistuu enemmän brittein saarten suuntaan. Se

ei ainakaan kuuulosta eka levyltä. Toivottavasti se on enem-

män hyvä kuin huono asia.”

Keskellä kesää räptähden mieli kääntyy jo jäälle ja Niira-

lan monttuun.

”Kalpalle haluaisin ehdottomasti tehdä kannustusbiisin.

Pitäisköhän se tehä, vaikka Kapasen Sami ei sitä pyytäskää.

Saattaa olla niinnii...”

Huaste leppa levveemmin

Hankkeen kohderyhmään kuuluu 1700 asukkaan

paikkakunnalla parisensataa alakoulu- ja yläkouluikäistä

lasta ja nuorta. Hankevetäjä Leena Nousiaisen

(kuvassa oik.) mukaan haasteellisinta ei ole se,

että nuoret pitäisi saada pois notkumasta

kaupan nurkalta Nuorisotalo Mantulle.

Suurin osa heistä on jo aktiivisesti mukana

mm. urheiluharrastusten parissa.

LisätietoaHankevetäjä Leena Nousiainen Puh. 045 3487554leena.nousiainen @jump.fi

MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITON TERVON

OSASTON NUORET AKTIIVISIKSI -HANKE ON SAANUT

LEADER-RAHOITUSTA MANSIKKA RY:LTÄ.

6 • Mmm…

Tervosta maailmalle ponnistanut Nightwish-

muusikko Marco Hietala on lohkaissut

syntymäpaikkakunnastaan, että hän voi lähteä

Tervosta, mutta Tervo ei lähde hänestä.

Marcon veli Zachary Hietala, kansanedustaja

Tuula Väätäinen ja runoilija Jouni Tossavainen

etunenässä ovat lupautuneet kummeiksi keväällä

käynnistyneeseen Nuoret aktiivisiksi -hankkeeseen,

jossa paikkakunnan nuoria aktivoidaan

järjestämään itselleen ja toisilleen toimintaa.

”Suurin haaste on saada jokin juttu elämään pidem-mäksi aikaa. Ta-voitteena on innos-taa nuo-ria järjestä-mään toi-mintaa ja tapahtumia, jotta Tervon nuo-risotoiminta kehit-tyisi ja säilyisi ak-tiivisena ja mielek-käänä”, Leena Nou-siainen sanoo.

Oikealla seisomassa Leena Nousiainen, istumassa Tiia Jääskeläinen (oik.), MLL:n Tervon osaston puheenjohtaja Katja Suhonen ja Hanna Turpeinen. Etualalla velmuilee Jere Kautto.

Tää on niin Tervoo !


Laajakaista-tv (IPTV)

PuhepalvelutPuhepalvelut

Etävalvonta- ja hälytyspalvelutEtävalvonta- ja hälytyspalvelut

Etätyöskentely ja -opiskelu

Pilvipalvelut

Laajakaista-tv (IPTV)

Internet-palvelut

Pilvipalvelut

Hyvinvointi- ja terveyspalvelut

Lisätietoa

Viestintäpäällikkö

Minna Jaakkola

Puh. 040 7269119

minna.jaakkola

@futuria.fi

Nopeat

yhteydet

avaavat oven

uusiin

palveluihin

teks

ti &

ku

vat

Jari

Sih

von

en

POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS RAHOITTAA KAISTA SAVOON -HANKETTA EU:N MAASEUTURAHASTOSTA.

Laajakaista tuo aariatkin taimitarhaan

Rautavaaran Kangaslahdella

asuvien Timo ja Maarit Korhosen

perheyrityksen ja kuusihenkisen

perheen tietoliikennepalvelut

siirtyvät elokuussa mokkulasta

valokuituun. Samalla yhteysnopeus

kasvaa satakertaiseksi.

Kertamuutos on niin raju, että fyy-

siset välimatkat – Rautavaaran kir-

konkylälle 17, Nilsiään 38 ja Kuopioon

90 kilometriä – menettävät ainakin

osittain merkitystään.

Korhoset päättivät hankkia kerralla

kaksi valokuituyhteyttä Rautavaaran

Tietoverkko-osuuskunnalta.

Taimitarha Timo Korhonen Oy:öön

ei rakenneta runkoverkosta erillistä

piuhaa, vaan se vedetään sinne tien

toisella puolella sijaitsevan kodin

kautta. Toinen tulee heidän vuokra-

mökilleen.

”Kyllähän se lisää myös lomakiin-

teistön houkuttelevuutta”, he perus-

televat.

Korhosten mukaan huippu-

nopean laajakaistayhteyden

merkitys kirkastuu heille vasta

ajan kuluessa. He uumoilevat

sen luovan sellaisia uusia tar-

peita, joista eivät tiedä vielä

itsekään.

Tulevaisuudessa esimer-

kiksi taimitarhan robottien päi-

vitykset hoitunevat nettiyhtey-

dellä suoraan valmistajan palve-

limelta.

”Jos täysautomaattiseen istutus-

koneeseen tulee häiriö, niin tehdas

voi olla suoraan Hollannista yhtey-

dessä siihen ja tehdä lisäsäätöjä ja

sitten tyrkätä tänne takaisin”, Timo

suunnittelee.

Korhoset miettivät parhaillaan tai-

mitarhan etävalvontajärjestelmän

uusimista. Jatkossa pakkasvahtien ja

liike- ja savutunnistimien ilmoitukset

liikkunevatkin valokuitua pitkin.

Kotona laajakaista näkyy ehkä par-

haiten televisiokanavien kuvanlaa-

dussa. Kuva on ollut yleensä huono

erityisesti kehnolla ilmalla.

”No, on se näkynyt huonosti hyväl-

läkin säällä. Sumu, lumisade, vesisade,

ei näy. No signal”, Timo virnistää.

”Minä menisin ilman muuta Celicia

Bartolin konserttiin tai katsoisin jon-

kin hienon oopperan”, Maarit puoles-

taan haaveilee IPTV:stä.

Tää on niin Tervoo !

www.kaistasavoon.fi

14 • Mmm…

Maaseudulla toimivan mikroyrityksen asiakas-

työt eivät useinkaan kerro mitään yrityksen koosta.

Työt voivat olla hyvinkin monumentaalisia. Hyvä esi-

merkki on Lapinlahden Taidevalu Oy, jossa valmiste-

taan parhaillaan valuosia Suomen suurimpaan julki-

seen taideteokseen. 14 metriä korkea teos nousee ke-

sällä 2012 Helsingin Musiikkitalon piha-aukiolle.

Valimoyrittäjä Tomi Sinisalo on vakuuttunut, että

oululaisen kuvanveistäjän Reijo Hukkasen suun-

nittelemasta Laulupuut-patsaasta tulee yhtä tun-

nettu ja valokuvattu kuin esimerkiksi Mannerhei-

min ratsastajapatsaasta ja Kolmen sepän patsaasta.

Yhteistä kaikille patsaille on, että ne on va-

lettu Lapinlahdella. Sieltä löytyvät myös suoma-

laisen taidevalimotoiminnan juuret yli sadan vuo-

den takaa. Alan uranuurtajia olivat Halosen tai-

teilijasukuun kuuluneet Arttu ja Elias Halonen.

”Melkein kaikki valurit tulevat Lapinlahdelta. Minä

taidan olla ensimmäisiä, joka ei ole täältä lähtöisin.”

Laulupuut-taideteoksen muotokieli kumpuaa suo-

malaisen maaseudun ja Kalevalan kansalliskuvastoista.

Teoskokonaisuuden keskelle nousee 14-metrinen

hauki, jonka pronssinen pää tehdään Lapinlahden Tai-

devalussa. Pelkästään hauenpäällä tulee olemaan kor-

keutta 4,5 metriä! Lisäksi Lapinlahdella tehdään useita

satoja alumiinihalkoja, jotka pinotaan ja hitsataan Töö-

lönlahden rannalle liki nelimetrisiksi pinoiksi. Savolai-

nen maaseutu tuodaan Helsinkiin – alumiinihalkoina!

29-vuotias Tomi Sinisalo on kulkenut muu-

tamassa vuodessa taipaleen valimon harjoit-

telijasta ensin työntekijäksi ja sen jälkeen toi-

seksi yrittäjäksi ja toimitusjohtajaksi.

”Olihan se tosi iso riski lähteä yrittäjäksi ja ottaa

asuntolainan päälle lisää velkaa. Mutta usko tähän

hommaan on ollut vahva koko ajan. Työläisenä näin,

että hommia on ja paikalla on hyvä maine. Maine tulee

kestämään, kun tekee jatkossakin hyviä patsaita.”

Valimo työllistää kahden yrittäjän lisäksi

yhden työntekijän ja yhden harjoittelijan.

Mannerheim, kolme seppää ja jättihauki

teks

ti &

ku

va J

ari

Sih

von

en

LAPINLAHDEN TAIDEVALU JA KALUSTEVEISTÄMÖ A. KOLARI OVAT SAANEET EU:N MA ASEUTURAHASTON INVESTOINTITUKEA TOIMITILOJEN RAKENTAMISEEN JA KONEHANKINTOIHIN.8 • Mmm…

LuomupuuseppäKuopiolainen Antti Kolari on kuin

suoraan Pauligin kahvimainoksesta.

Tiedäthän ne tv-mainokset, joissa

alansa arvostetut kädentaitajat kerto-

vat työtään ohjaavista arvoista. Tinki-

mättömällä ammattitaidolla ja koke-

muksella syntyy tuotteita, joiden kor-

keaan laatuun voi luottaa.…

Ikä ja arvot ovat voimakkaasti

läsnä myös Kalusteveistämö A. Kola-

rin verstaalla valmistuvissa huoneka-

luissa.

”Hyvin tehty huonekalu vanhe-

nee arvokkaasti. Se näyttää hyvältä ja

huokuu omistajansa arvo-

maailmaa”, 23-vuotias yrit-

täjä pohtii.

Nuori mies ei pahastu,

vaikka häntä tituleerataan

vanhan ajan puusepäksi.

Hän tekisi mieluusti kaikki

työvaiheet perinteisesti kä-

sityökaluilla, jos se olisi

mahdollista.

”Monesti yksittäiset huonekalut on

nopeampi tehdä käsityökaluilla. Mitä

monimutkaisempi työ, niin sitä nope-

ampi se on tehdä käsin.”

Kolarin kohdalla voidaan puhua to-

dellisesta luomumuotoilusta. Tarvit-

taessa nuori luomupuuseppä valmis-

taa esimerkiksi höylätkin itse saadak-

seen haluamansa jäljen.

”Käsihöylällä tulee lastuja, puu ei

katoa pölynä puruimuriin.”

Hänen mielestään vintage ja uus-

vanha myyvät tänä päi-

vänä hyvin juuri sen takia,

että ostajat pitävät peit-

telemättömästi esillä ole-

vista virheistä. Näkyvissä

ovat paitsi elämisen mutta

myös tekemisen jäljet.

”Niissä näkyy tekijän

käden jälki. Se miten tuote

on tehty ja millä välineillä. Sitä kautta

saa ehkä myös viitteitä tekijästä. Näin

persoonallisuus tulee esiin massatuo-

tantoon verrattuna.”

Viime keväästä lähtien maaseutu-

yrittäjänä Riistavedellä toiminut Ko-

lari haluaisi viedä luomumuotoilun

vielä pidemmälle.

Hän haaveilee tuorepuuteknii-

kasta, jossa puuta ei tarvitse kuivata

koneellisesti, vaan huonekalut val-

mistetaan suoraan tukista.

teks

ti &

ku

vat

Jari

Sih

von

en

tahtoo jättää pysyvän jäljen

LAPINLAHDEN TAIDEVALU JA KALUSTEVEISTÄMÖ A. KOLARI OVAT SAANEET EU:N MA ASEUTURAHASTON INVESTOINTITUKEA TOIMITILOJEN RAKENTAMISEEN JA KONEHANKINTOIHIN.POHJOIS-SAVON MAASEUDUN MAKASIINILEHTI • 9

ten vetoomus koulunsa säilyttämi-

sen puolesta ei auttanut. Blom ker-

too, että Maaningallakaan ei ole enää

jäljellä kuin muutama kyläkoulu.

Nuoret ihmettelevät, perustuvatko

poliitikkojen päätökset riittävään kau-

konäköisyyteen.

”Kyliä, joissa on eloa, on puolustet-

tava, jotta trendi kääntyy”, Blom nos-

tattaa henkeä.

Puhe kääntyy maaseudun muutto-

liikkeeseen.

”Moni haluaa muuttaa maalle,

mutta tyrehtyykö virta, jos kylillä ei

ole mitään palveluja.”

Blom jaksaa olla optimisti.

”Jokainen on oman onnensa

seppä, itse voi löytää omia juttuja.

Yrittäjyys voi olla yksi vaihtoehto,

nuorten yrittäjien määrä lisii. Siksi

sekä liikenne- että nettiyhteyksien pi-

täisi toimia.”

Sirviö on huolissaan maatiloista.

”Lopettavatko maatilat, jos tuotta-

jahinnat aina vain laskevat.”

Tikkanen ei ole asiasta huolestu-

nut. Hän on päättänyt jäädä jatka-

maan perheensä lypsykarjatilaa.

Komulainen ei aio muuttaa Sonka-

järveltä minnekään.

”Kaupungissa ei ole kivaa. Maalla

on rennompaa.”

”Ei tarvitse miettiä, miltä näyttää”,

Tikkanen tuo keskusteluun naisnäkö-

kulman.

”Ja tuntee kaverit. Mitä isompi kau-

punki, sitä etäisempiä ovat ihmiset”,

muotoilee Ojala.

Seuraavaan nuorten kylätuunaajien

tapaamiseen Maaningalle on tulossa

parikymmentä nuorta.

”Ja lisää odotamme. Olkaa minuun

tai jo mukana oleviin nuoriin yhtey-

dessä”, kannustaa Vinberg.

Osallistujan ei tarvitse olla maa-

seudulta – kunhan intoa riittää. Kai-

kista kunnista pitäisi olla vähintään

viisi nuorta poissaolojen varalta.

Tuunaa kylä -hanke myöntää ra-

hallisia avustuksia nuorten ideoiden

tukemiseen, esimerkiksi tapahtumien

järjestämiseen, musiikkilaitteiden tai

muun harrastusvälineistön hankki-

miseen. Avustuksien saajista päättää

tämä kylätuunareiden ryhmä.

Vinberg uskoo, että hankkeen

kansainvälisen yhteistyö vetää nuo-

ria mukaan. Kylätuunarien opinto-

matka tehdään ulkomaille, verkottu-

maan ja hankkimaan uusia ideoita.

Viisi nuorta Ruotsista ja Englannista

on tulossa vierailulle Ylä-Savoon sa-

moin ajatuksin.

”Kaikki on mahdollista. Nyt vain

hakemaan avustuksia, neuvomme

kyllä siinä”, Vinberg kannustaa.

”Facebookissa hankkeella on omat

sivut, käy tutustumassa”, Marita Han-

kila vinkkaa.

Lisää nuoria halutaan mukaan

maaseudun tulevaisuutta

koskevaan päätöksentekoon.

teks

ti &

ku

vat

An

na-

Liis

a P

ekka

rin

en

Kuusi nuorta istuu ideoimassa kylil-

leen toimintaa. Tomerat nuoret eivät

anna periksi tutulle virrelle maaseu-

dun autioitumisesta. Heidän mieles-

tään kylille on saatava lisää elämää,

eikä nykyisen saa antaa kuolla.

Areenan pohdinnoille tarjoaa Tuu-

naa kylä -nuorisohanke. Se on Ylä-Sa-

von Veturi ry:n hallinnoima ja EU:n

maaseuturahaston rahoittama kehit-

tämishanke, joka kestää vuoden 2012

loppuun.

Pilottihankkeen tavoitteena on in-

nostaa alueen kuntien nuoria päättä-

mään ja toimimaan yhdessä maaseu-

dun puolesta, ”tuoda äksöniä kylän

raitille”.

Hanke toimii Iisalmessa, Kiuru-

vedellä, Sonkajärvellä, Lapinlahdella,

Vieremällä, Keiteleellä, Pielavedellä ja

Maaningalla.

Hanketta vetää nuorisoaktivaattori

Laura Vinberg apunaan Marita Han-kila.

Sonkajärveläinen Henry Komulai-nen, kiuruvetinen Ellinoora Tikka-nen, iisalmelais-kiuruvetinen Leevi Ojala, maaninkalainen Ville Blom

sekä Iisalmessa asuvat Sonja Sirviö ja Jari Suominen tunnustautuvat elä-

vien kylien puolustajiksi.

Heidän mielestään moni nuori pa-

laisi opintojensa jälkeen mielellään

takaisin maalle, jos toimeentulo jär-

jestyisi.

”Tiet ovat huonossa kunnossa, ei

ole bussiyhteyksiä, ei koulua, ei kaup-

paa”, Sirviö kertoo haikeana kotikyläs-

tään.

Hän sai onnekseen käydä pientä

kyläkoulua oman kylän turvallisessa

yhteisössä. Nyt koulu on lakkautettu.

Vuolaasti kyynelehtivien koululais-

10 • Mmm…

Kylien puolustajat


Kylien puolustajat

Jari Suominen (vas.), Leevi Ojala, Ville Blom, Ellinoora Tikkanen, Sonja Sirviö ja Henry Komulainen.

Laura Vinberg (vas.) ja Marita Hankila.

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

�

Amaze Me Leader!

Amaze Me Leader on ensimmäistä kertaa järjestettävä nuorten kansainvälinen

seikkailuseminaari, jossa 16–28-vuotiaat maaseutunuoret tutustuvat

autokunnittain suomalaiseen Leader-toimintaan Helsingin, Saarijärven,

Pihtiputaan, Ylä-Savon sekä Etelä- ja Pohjois-Karjalan Leader-alueiden kautta.

Seikkailuseminaariin tulee satakunta nuorta eri puolilta Eurooppaa: Ruotsista,

Virosta, Latviasta, Liettuasta, Englannista, Alankomaista, Belgiasta, Saksasta,

Ranskasta, Sveitsistä, Itävallasta, Unkarista, Espanjasta sekä tietysti Suomesta.

Ylä-Savossa heille järjestetään toimintarasteja, jotka sisältävät monenlaista

puuhaa Eukonkannosta ”traktoripilikseen”. Nuoret yöpyvät leirintäalueilla

ja kouluilla sekä tutustuvat Leader-hankeohjelman eri toimijoihin.

”Tarkoituksena on kertoa nuorille, mitä Leader-toiminta tarkoittaa Suomessa ja

auttaa paikallisia toimijoita verkostoitumaan ulkomaiden vastaavien toimijoiden

kanssa”, kertoo nuorisoaktivaattori Laura Vinberg Ylä-Savon Veturista.

Järjestäjäorganisaatioina ovat Ylä-Savon Veturin lisäksi Viisari ry,

Joensuun Seudun Leader ry ja Etelä-Karjalan Kärki-Leader ry. Muina

yhteistyötahoina ovat 4H, seurakunta, partiolaiset, kuntien nuorisotyö,

kyläyhdistykset ja muut Leader-hankkeita toteuttaneet toimijat.

Kansainvälinen seikkailuseminaari

Ylä-Savossa elokuun lopulla

Mikä ihmeen Leader?Leader-toimintaryhmä on rekisteröity yhdistys, joka kannustaa maaseudun asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään uusia työpaikkoja ja yrityksiä.

Suomessa toimii tällä hetkellä kaikkiaan 56 toimintaryhmää.Leader-toimintaryhmät rahoittavat yleishyödyllisiä ja elinkeinotoimintaa edistäviä hankkeita sekä yritystukia. Ryhmät myös neuvovat tuen

hakijoita hakemusten valmistelussa ja hankkeiden toteuttamisessa.

Poh

jois

-Sav

oss

a to

imii

kolm

e Le

ader

-to

imin

tary

hm

ää:

Man

sikk

a ry

, K

alak

ukk

o r

y ja

Ylä

-Sav

on

Vet

uri

ry.

Leader-tunnus >

22.–28.8.2011

www.maaseutu.fi/fi/index/leader.html

LisätietoaNuorisoaktivaattori Laura VinbergPuh. 0400 227 [email protected]

4 • Mmm…

teks

ti A

nn

a-Li

isa

Pek

kari

nen

LEADER = Liason Entre Actions de Developpement l’Economie Rurale[Suom.] Yhdyssiteet maaseudun talouden kehittämiseen tähtäävien toimien välillä

12 • Mmm…

22.–28.8.2011

LEADER = Liason Entre Actions de Developpement l’Economie Rurale[Suom.] Yhdyssiteet maaseudun talouden kehittämiseen tähtäävien toimien välillä

POHJOIS-SAVONLEADER-TOIMINTARYHMÄT

AUTTAVAT SINUA KANSAINVÄLISTYMÄÄN!

Mustan teatterin toiminnanaloittaminen Sisä-Savossa

Sisä-Savon kansalaisopisto

Black LightTheatre

Mustan teatterin toiminnan

Sisä-Savon kansalaisopisto

Aktiiviset ja luovat maaseutunuoretkohtaavat kansainvälisen

ihmisyyden

Järvi-Kuopion seurakunta ja Setlementti Ukonhattu ry

Holy Youth in Action

Maaseutuyrittäjien ja -toimijoiden

kansainvälistymisen edistäminen

Kalakukko ry ja Mansikka ry

RuralPartners

Kansainvälistä ilmaisutaitoa ja katuteatteria

Kaavin, Juankosken ja Leppävirran 4H-yhdistykset

Ilmaiseiloisesti

Slow Travel -reitin luominen Järvi-Suomesta Itä-Virumaalle

Koillis-Savon matkailuyrittäjät ry

SlowLi

• Farmarit vaihtoon• Metsästäjävaihto• Maahanmuuttajalapset

ja -nuoret suomalaisessa luonnossa

• Rising Youth Bands – kansainvälinen bändivaihto

• Sticks and Stones – puu- ja kivirakentamisen osaamisvaihto

• Kulttuurimatkailu• Makumatkat, brändiperunat

ja hullut kisat maaseudun kehittämisessä

• Maaseudun mikroyritysten bisneskumppanihaku

Kv-hankkeitaideahautomossa

ja -nuoret suomalaisessa

Kansainvälistä ilmaisutaitoa ja katuteatteria

Kaavin, Juankosken ja Leppävirran 4H-yhdistykset

Leader avaa ikkunan

Eurooppaan

Kansainvälisiä yhteistyöhankkeita toteutetaan

paikallisten Leader-toimintaryhmien kautta.

Yhteistyöhankkeiden odotetaan tuottavan alueelle

todellista lisäarvoa. Rajojen yli tapahtuvalla

yhteistyöllä tavoitellaan uutta tietoa ja uusia

ajatuksia, uuden oppimista toisilta mailta

sekä uusien innovaatioiden syntymistä.

Lisätietoja:

www.maaseutu.fi/fi/index/kansainvalisyys.html

Kalakukko ry:n ja Mansikka ry:n kv-hankkeita vuosina 2010–2011


Maaseudunkasvottutuiksi

Ohjelma-

päällikkö

Pekka

Kärkkäinen

on juuston

ystävä

teks

ti &

ku

va J

ari

Sih

von

en

Maaseutu tuntuu seuraavan Pekka Kärkkäistä kaikkialle, vaikka hän ei

ole omien sanojensa mukaan asunut

koskaan kilometriä kauempana Kuo-

pion torista.

Pohjois-Savon ELY-keskuksen

maaseutuasioista vastaava ohjelma-

päällikkö istuu aamukahvilla Kuopion

torilla ja joutuu kuuntelemaan pitkä-

kaulaisten kurkien voimakasta ään-

telyä. Nostokurjet rakentavat uutta

mualiman napaa.

”Hyvin paljon kauhistellaan, että

hyvänen aika mitä menivät teke-

mään. Mutta minusta tämä on omalla

tavallaan komea ja mielenkiintoinen

ja osoittaa vaan elämän eteenpäin

menoa.”

”Sama on maaseudullakin. Kyllä

sielläkin tarvitaan investointeja ja

uuden rakentamista. Oli se sitten

maitotila, matkailuyritys tai mikä ta-

hansa”, hän rohkaisee.

Kuopion alatorihanke on yksi nä-

kyvimmistä rakennusurakoista Poh-

jois-Savossa, mutta myös maaseu-

dulla tapahtuu paljon sellaista, mikä

ei ole yhtä paljon esillä.

Sonkajärvelle valmistui kesäkuun

alussa Suomen suuri navetta. Mit-

takaavasta kertoo jotain, että Iskola

Oy on viime vuonna rakenteille tul-

leista pihattonavetoista Pohjoismai-

den suurin.

Pohjois-Savon ELY-keskus jakaa ku-

luvalla ohjelmakaudella (2007–2013)

yritys- ja hanketukirahoitusta 55 mil-

joonaa euroa. EU:n maaseuturahas-

tosta tuetaan myös muita kuin puh-

taasti alkutuotantoon liittyviä inves-

tointeja.

Kärkkäinen tervehtii ilolla esimer-

kiksi hoivapalvelu- ja bioenergiain-

vestointeja, jotka ovat tuoneet suh-

teellisesti tarkasteltuna melko paljon

uusia työpaikkoja maakuntaan.

Yritystukien määrä on Pohjois-Sa-

vossa valtakunnallisesti hyvällä ta-

solla, mutta parina viime vuotena ne

ovat olleet euromäärältään pieniä.

”Yrityksille ne ovat tietysti tärkeitä

ja tarpeellisia, mutta tuottavat suh-

teellisen vähän lisäarvoa aluetalou-

teen. Taloudellisen taantumankin ai-

kana on ollut vuosittain 2–3 selvästi

muita isompaa yritysinvestointia,

joista tietenkin on aina mielissään.”

Yksi asia on kuitenkin selvää.

Ruoka pitää maaseudun pinnalla.

”Jos kotimaista elintarviketuotan-

toa pystytään ylläpitämään, niin maa-

seudulla on vahva asema tulevaisuu-

dessakin. Mutta se vaatii kovasti työtä

etenkin ympäristöön, palveluihin ja

ikääntymiseen liittyvissä asioissa.”

Maaseutu seuraa Kärkkäistä myös

vapaa-ajan harrastuksiin. Hän toimii

Kuopion Juustoseuran puheenjohta-

jana. Se on jäsenmäärältään Suomen

Juustoseuran 22:sta alueellisesta ala-

seurasta toiseksi suurin. Jäseniä on

tällä hetkellä seitsemisenkymmentä.

Juusto osaa yllättää – monessa-

kin mielessä.

”Minulla oli pitkään sellainen kuvi-

telma, että pienjuustoloita olisi Suo-

messa. Selvityksen mukaan niitä on

kuitenkin alle 30 ammattimaisesti te-

kevää tuottajaa.”

Kotimainen ruoka tukevoittaa maaseutua

14 • Mmm…

Iisalmen kainalossa sijaitseva Son-

kajärvi on kesäisin yksi kansainväli-

sesti tunnetuimmista maalaispitäjistä

maassamme. Eukonkannon MM-ki-

sat houkuttelevat heinäkuun alussa

5000 asukkaan kuntaan satoja ulko-

maalaisia kilpailijoita ja median edus-

tajia.

Eukonkanto on leviämässä Sonka-

järveltä muuallekin Eurooppaan. Esi-

merkiksi Itävallassa suunnitelmat eu-

konkannon yhdistämiseksi puunlat-

vakävelyyn ovat jo varsin pitkällä!

Eukonkanto on saattanut yhteen

Sonkajärven ja Länsi-Virossa sijait-

sevan Väike-Maarjan kunnan. Väike-

Maarjassa pidettiin ‘naisekandmisen’

mestaruuskisat kesäkuun alussa.

Kuntien välillä on ollut melko aktii-

vista ja säännöllistä ystävyyskuntatoi-

mintaa jo parisenkymmentä vuotta,

mutta yhteistyö on toden teolla sy-

venemässä eukonkannon välityksellä.

Tulevaisuudessa Sonkajärven ja

Väike-Maarjan yhteistyötä aiotaan vi-

ritellä muun muassa käsityöopetta-

jien, taiteilijoiden ja esiintyjien kes-

kuuteen. Vaihtoja on suunniteltu

myös nuorten kuvataide- ja musiikki-

leirikoulujen välille.

Kansainvälisyydestä haetaan veto-

apua myös Sonkajärven kylien elä-

vöittämiseen. Kyläyhdistysten kan-

sainväliset ryhmävaihdot halutaan

vakiinnuttaa osaksi normaalia kylä-

toimintaa. Kansainvälisyys voisi tuoda

kivaa lisäväriä tapahtumiin.

”Toisaalta Sonkajärvellä on paljon

pieniä kylätapahtumia, joista on mah-

dollista kehittää kaikkien kylien yhtei-

siä tapahtumia”, ynnää hankevetäjä

Saara Patokoski.

Kansainvälistä yhteistyötä, kylätoi-

mintaa ja tapahtumien kehittämistä

yhdistellään Saaran luotsaamassa

Yhteistyöllä lähelle ja kauas -hank-

keessa. Ensi vuoden loppuun kestä-

vässä hankkeessa kehitetään kylien

tapahtumia, yhteismarkkinointia ja

kylätalojen toimintaa.

Lisäksi päivitetään jo olemassa

olevat kyläsuunnitelmat ja tehdään

suunnitelmat niille kylille, joilta ne

vielä puuttuvat.

Saaran mielestä maaseudun elin-

voimaisuuteen oman panoksensa

voisivat antaa myös nuoret ja maa-

hanmuuttajat.

”Ehkäpä kansainvälisyys voisi juur-

tua maaseudulle vakinaisen maa-

hanmuuttajaväestön myötä. Nuorten

osallistaminen kehittämiseen ja mo-

nikulttuuriseen toimintaan vaikut-

taa varmasti positiivisesti maaseudun

väestörakenteeseen”, hän miettii.

LisätietoaYhteistyöllä lähelleja kauas -hankeHankevetäjä Saara PatokoskiPuh. 040 160 3622

Saaran Sonkajärvi kurkistaa kyliltä kansainvälisyyteen


YHTEISTYÖLLÄ LÄHELLE JA KAUAS -HANKE ON SAANUT LEADER-RAHOITUSTA YLÄ-SAVON VETURI RY:LTÄ.

Tuemme intoa, uskallusta.

& kovaa työtä .

YRITYKSEN LIIKETOIMINTA-EDELLYTYSTEN SELVITTÄMINENAloittavan tai toimintaansa muutostilanteessa suunnittelevan yrityksen liiketoimintaedellytysten selvittäminen esim. liiketoimintasuunnitelman laatiminen asiantuntijatyönä, erilaisiin selvitystöihin liittyen uusiin markkinoihin, kansainvälistymiseen tai asiakastarpeiden kartoittamiseen.

INVESTOINNIT • Koneiden ja laitteiden hankinta• Rakennusinvestoinnit • Aineettoman käyttö-omaisuuden hankinta

YRITYSRYHMÄN KEHITTÄMINEN• Yritysten yhteismarkkinointi (vähintään 2 yritystä)• Yhteistyön syventäminen • Muu kehittäminen

KEHITTÄMINEN• Asiantuntijapalvelut• Tuotekehitys• Koulutus• Markkinoinnin tehostaminen

KÄYNNISTYS• Yrityksen ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaaminen

YR TYSTUETmaaseudun mikroyrityksille, maatalousyrityksille ja yrittäjiksi aikoville

ALKAEN

1000,-

KÄYNNISTY

ALKAEN

500,-

ALKAEN

500,-

ALKAEN

1000,-

Aloittavan tai toimintaansa muutostilanteessa suunnittelevan

MAx

2700,-

JOPAJOPA

JOPA JOPA

JOPA

Ylä-Savo ja Maaningan kuntaKankaankatu 1 A 6, 74120 IISALMIPuh. 0440 760 773 www.ylasavonveturi.fi

Sisä-Savo, Karttula (ent.), Leppävirta sekä Varkauden maaseutualueetJalkalantie 6, 77600 SUONENJOKIPuh. 040 532 5310 www.mansikkary.fi

Koillis-Savo sekä Kuopion ja Siilinjärven maaseutualueetHietapohjantie 926, 73460 MUURUVESIPuh. 040 510 3258www.kalakukkory.fi

Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualueViestikatu 1–3, 70600 KUOPIOPuh. 040 514 9316, 040 536 7468 www.ely-keskus.fi/pohjois-savo

tttttttteeeeuuuuurraaaasstttaaaaaaaaajjjjaaaaaaaaaaaaaa

oooppppeettttttaaaajjaaa

amettsäääkoneeenkuulljjettaajja

kkkkiiirrrrjjjjaaaannppiittääjjää

hissiyrittäjä

p

oAAArrtttt ddiireectoo

kkyyläätaaaallonnmmiees

mökkivvuookrkrkrkraaaaaaaajajajj

tttttttaaaaaaakkkkkkkkooooooojjjaa

vapalveeluluulul yryryrrititttättäjäjä

mmmuuuuu

viiiniittillaallllinnen

kkääddeennttaaiittaajjjaaaa

viv nvnvointipaalveveluuyryryryry itittääääjäjj

o

k

tttatt kssiyyritttääjäjjää

kkkaupuppiass

siivvoooo jaaj

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 myöntää tukia maaseudun yritysinvestointeihin ja kehittämiseen.

www.maaseutu.fi

uelu

uusssssiikkkkkkkoooo

Maaseudullatilaa elämälle

Euroopan maaseudunkehittämisen maatalousrahasto:Eurooppa investoi maaseutualueisiin

Documents

Mmm... 2/2011