Muistoissa...

Mun sydämeni tänne jääKun aika on mun mennä poisSyystuuli vaan soi lauluaan

Kuin kaiken tietää vois

Mun sydämeni tänne jääAina asuinpaikalleen

Vaik' itse saan vain viivähtääKesäiltaan viimeiseen

Kun mennyt oon, niin kuuletVain kuiskeen rantamainingin

Jos uskot enemmän, kuin luuletSiinä sua tervehdin

Sä kevään näät taas kerranJa kuulet laulut lintujen

Jos herkistyt ees hetken verranSilloin ymmärrät sen

Mun sydämeni tänne jääSe lähelläsi aina on

Sen tavoitat, jos haluatVaik' maa ois lohduton.

-Katri Helena-

Hero

Hero ja Blackie

Minä ja Hero

Siru

Lili

Jami syntyi 13.6.98. Nukkui ikuiseen uneen 12.1.09

Niin vaikeni ääni tassujen, sammui liekki suuren sydämen.

Jätti suuren surun, aivan valtavan, sisintä hiljaa aivan kuin riipien kalvavan.

Poissa on katse tummien silmien,poissa on se suuri viisaus, sitä enää näe en.

Muistoissa juokset rinnalla rakkaiden ystävien!

Pppprrrr.....

Viiru, syntyi vuonna 2004, katosi elokuussa 2009.

Pyry, Biekkas Barfi.Syntyi 17.1.2010,

kuoli tapaturmaisesti 4.3.2010.

Oi kultaisin, tää on kylmä maa,Et sydäntäs palelluttaa saa,

Niin tahtoisin kanssas kulkea,Ja pahalta silmäs sulkea...

Mut viereltäin mun, täytyy nyt sunKääntyä pois.

Sun taivaalles laulan auringon,Sun kasvoilles kuutamon,

Sun sudämes olkoon karttasi,Sun muistosi, sun kotisi..

Siel ootan sua ainiaan.

Kauniimpi kuin itse elämä, oli tämä suloistakin suloisempi

ystävä.

Yhtä pörröinen kuin äitinsä pienenä,Oli tämä suloinen ystävä.

Elämä voi tuoda tullessaan paljon surua, paljon iloa, paljon siltä väliltä. Muistot säilyvät ja

lievittävät sydämen haavoja.

Iloitkaa hetkistä, niistä hyvistä tapahtumista, jotka tapahtuvat juuri nyt.

Käy enkelivieressäs

taivaan rantaan,on kulkusi

kevyttä, jalkasikantaa.

Et suruja tunnetaivaan tiellä, onmonet rakkaatvastassa siellä.

Sinä elätmyöskin

keskellämme,koska säilyt ainasydämissämme.

Roope kuoli 26.7.2010. Melkein 18 vuotta saimme tuntea hänet.

Nukahti ikiuneen, syliini, vanhuuden väsyttämänä.

Koskaan ei tiedäonko aikaa paljon

vai vähän,yht´äkkiä huomaa

se päättyikin tähän.On paikkasi tyhjä ja

korvaamaton, jakaipuu suuri

sanaton.

PörriSyntyi 3.7.2009Jäi auton alle

ja kuoli7.3.2011.

Saanan omaPörröinenYstävä..

Pörri nautti lämmöstä ja läheisyydestä. Käpertyi kaulalle nukkumaan, kehräten kuuluvasti. Hipaisten tassulla hellästi.

Kuin pörröinen kehräävä huivi,

halusi ollaaina vieressä,

kehräten lämpöä ja rakkautta.

Arttu, Tejakes Namahu.Syntyi 4.2.2003, Kuoli 9.5.2011.

Arttu oli ensimmäinen Tiibetinmastiffini.Rauhallinen, viisas ja erittäin rohkea.

Arttu,pieni viisas

koirani. Joka oliArvokkuudeltaansuurempi kuin kukaan muu.

Toista samanlaista ei koskaan tule.

Se, mitä olimme, olemme nyt.Se, mitä meillä oli, on edelleen.

Yhteinen menneisyys, lähtemättömästi läsnä.Kun siis kuljen metsässä, jossa kuljimme yhdessä

ja etsin aurinkoiselta pientareelta varjoasi,kun pysähdyn kukkulalle katselemaan kaukaisuuteen

ja kädelläni etsin tapani mukaan sinua,enkä enää löydä ja tunnen surun

hiipivän sydämeeni,olen hiljaa.

Suljen silmäni. Odotan, rauhoitun….Ja kuuntelen sinun hengityksesi tuhinaa sydämessäni.Tunnen pehmeän karvan kädelläni, sydämmessäni…

Et ole poissa, kuljet mukanani,aina minussa.