MUNKKINIEMI, LAPINMÄENTIE 1 (NS. POHJOLA-TALO ... ·

HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (20)KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO RAPORTTI

20.1.2015, täydennetty 8.12.2015 ja 10.5.2016

Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Faksi Tilinumero Y-tunnusPL 2100 Kansakoulukatu 3 +358 9 310 1673 +358 9 310 37409 800012-62637 0201256-600099 HELSINGIN KAUPUNKI HELSINKI 10 Alv. [email protected] http://www.hel.fi/ksv FI02012566

MUNKKINIEMI, LAPINMÄENTIE 1 (NS. POHJOLA-TALO),ASEMAKAAVAN MUUTOS NRO 12383

Hankenro 4229_1HEL 2013-015392

SISÄLLYS

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä 10.2.–7.3.2014

Viranomaisyhteistyö– Tiivistelmät viranomaisten kannanotoista ja vastineet

Mielipidekirjeet– Tiivistelmät mielipidekirjeistä ja vastineet

Yhteenveto keskustelutilaisuudesta

Arkkitehtuurikilpailun työt nähtävillä 19.3.–3.4.2014

Keskustelutilaisuuden keskeiset kommentit

Kaavaluonnos nähtävillä 5.5.–4.6.2015

Viranomaisyhteistyö– Tiivistelmät viranomaisten kannanotoista ja vastineet

Mielipidekirjeet– Tiivistelmät mielipidekirjeistä ja vastineet

Yhteenveto yleisötilaisuudesta

Kaavaehdotus nähtävillä (MRL 65 §) 29.1.–29.2.2016

Muistutukset– Tiivistelmä muistutuksesta ja vastine

Lausunnot– Tiivistelmät lausunnoista ja vastineet

LIITE Keskustelutilaisuuden 12.2.2014 muistioAsukastilaisuuden/näyttelypäivystyksen 12.5.2015 muistio


20.1.2015, täydennetty 8.12.2015 ja 10.5.2016


Mielipiteen tai muistutuksen esittäjät on ilmaistu koodein, kun kyseessäon yksityishenkilö. Koska henkilötietojen ja henkilörekisterin esittämistäavoimessa verkossa rajoittavat henkilötietolaki ja laki viranomaistoi-minnan julkisuudesta, ei koodien selitystä yksityishenkilöiden osalta olejulkaistu vuorovaikutusraportin internetversiossa.

Jäljennökset kaikista kannanotoista ja mielipiteistä sekä koodien selitysovat nähtävissä Helsingin kaupungin kirjaamossa, käyntiosoite: Kau-pungintalo, Pohjoisesplanadi 11–13.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä 10.2.–7.3.2014

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä rakennushistoriaselvitys jaarkkitehtuurianalyysi olivat nähtävänä kaupungintalon ilmoitustaululla jakaupunkisuunnitteluvirastossa 10.2.–7.3.2014 ja viraston internetsivuil-la. Suunnitelmaa koskeva yleisötilaisuus pidettiin 12.2.2014. Osallistu-mis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin viisi viranomaiskannanottoa jakaksi mielipidekirjettä.

Viranomaisyhteistyö

Rakennusvirastolla (6.2.2014), Helsingin seudun ympäristöpalve-lut -kuntayhtymällä (3.3.2014), rakennusvalvontavirastolla, var-haiskasvatusvirastolla, kaupunginkanslian talous- ja suunnittelu-osastolla, Helsingin Energia -liikelaitoksella, opetustoimella, nuo-risoasiankeskuksella ja liikuntavirastolla ei ole huomautettavaaosallistumis- ja arviointisuunnitelmasta.

Kiinteistöviraston tonttiosasto on ilmoittanut, että kaavamuutos ko-rottaa tontin arvoa merkittävästi, joten kaupunginhallituksen 9.2.2004tekemän maapoliittisen päätöksen mukaiset neuvottelut tulee käydätontin omistajan kanssa.

Ympäristökeskus toteaa (3.3.2014), että Huopalahdentie ja Lapinmä-entie aiheuttavat melu- ja ilmanlaatuhaittoja, jotka tulee huomioidaasuinrakentamista suunniteltaessa. Asumisen sijoittaminen mahdolli-simman kauas vilkasliikenteisistä kaduista, puiston puolelle, on suosi-teltavaa.

Vastine

Asemakaavan muutosperiaatteisiin on kirjattu, että "Huopalahdentienaiheuttamat ympäristöhäiriöt (melu- ja hiukkaspäästöt) otetaan huomi-oon rakennusten suuntaamisella, rakennusten massoittelussa ja riittä-vällä etäisyydellä häiriölähteestä. Lisäksi pyritään löytämään rakennus-


20.1.2015, täydennetty 8.12.2015 ja 10.5.2016


teknisiä ratkaisuja ympäristöhäiriöiden torjumiseen." Suunnittelukohdeon vaativa melun ja ilmanlaadun kannalta, koska ilmansuuntien kannal-ta edullisin asumiseen osoitettava alue soveltuu ympäristöhäiriöidenvuoksi huonosti asumiseen. Kaavavalmistelun yhteydessä jatketaanyhteistyötä ympäristökeskuksen kanssa hyvän ratkaisun löytämiseksi.

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) toteaa (3.3.2014), pi-tävänsä hyvänä lähtökohtana, että rakennukselle etsitään toiminnalli-sesti monipuolista käyttöä. Alueen kehittäminen tukee alueiden käytölleasetettuja tavoitteita tiivistämällä yhdyskuntarakennetta. Asukasmääränkasvu parantaa edellytyksiä joukkoliikenteen hyvälle palvelutasolle.Munkkivuoren ostoskeskuksen laajat kaupalliset palvelut sijaitsevatsuunnittelualueen välittömässä läheisyydessä, ja alue kytkeytyy sitäpalvelevien linjojen myötä hyvin joukkoliikenteen verkkoon.

Suunnittelukohde on kohtuullisen hyvien joukkoliikenneyhteyksien var-rella. Sitä palvelevat keskustan suuntaan bussilinjat 14, 18 ja 39 sekäpoikittaislinjat 52, 57 ja 552.

HSL:n ja kaupunkisuunnitteluviraston yhteistyönä on vuonna 2012 val-mistunut Munkkivuoren raitiotien tarve- ja toteuttamiskelpoisuusselvi-tys. Raitiolinja korvaisi alueella nyt liikennöivät bussilinjat 14 ja 18. Rai-tiohankkeen suunnittelu ja toteutus ajoittuisi 2020-luvun alkupuolelle.

Kaavoituksen yhteydessä tulee turvata PÄÄVE:n mukainen pyöräyh-teys Huopalahdentiellä seuturaittitasoisena ja tontin itäreunan kauttalaatukäytävätasoisena. Tontin tulevasta käyttötarkoituksesta riippuentulee varata vähintään mitoituksen mukainen minimimäärä polkupyörä-paikkoja.

Alueen sijainti nykyisen yhdyskuntarakenteen keskellä vaikuttaa uudenmaankäytön synnyttämien matkojen suuntautumiseen niin, että matkateivät suuntaudu vain Helsingin keskustaan. Tämä parantaa aluetta si-vuavien linjojen täyttöastetta ja kustannustehokkuutta. Toisaalta alueensijainti seudullisten pääväylien, kuten Turunväylän, Vihdintien ja Hä-meenlinnanväylän läheisyydessä edistää henkilöautoiluun perustuvaatyömatkaliikennettä. Sen vuoksi kaavoituksen pääpainon pitää HSL:nmielestä olla asuinrakentamisessa. Alueen suunnitteluratkaisulla tuleevälttää negatiivisia vaikutuksia Lapinmäentien jo nykyisin hyvinkinruuhkautuneeseen liikenteeseen.

Alueen suunnittelussa liikkumisen tulee perustua kestäviin liikenne-muotoihin. Alueen hyvä saavutettavuus pitää ottaa huomioon myös py-säköintipaikkamääriä mitoitettaessa.


20.1.2015, täydennetty 8.12.2015 ja 10.5.2016


Kyseessä on hanke, jonka suunnittelu on alkamassa. Alueen liikenne-järjestelyt on suunniteltava yhteistyössä HSL:n kanssa. HSL:llä on olta-va mahdollisuus antaa kaavasta lausunto myös luonnos- ja ehdotus-vaiheessa.

Vastine

Kaavamuutoksessa osoitettavan käyttötarkoituksen pääpaino tuleeolemaan asumisessa jo hakijankin toivomuksesta. HSL:lle varataanmahdollisuus antaa lausunto kaavasta myös luonnos- ja ehdotusvai-heessa.

Kaupunginmuseo toteaa (12.3.2014), että Pohjolan toimitalosta ontehty laaja rakennushistoriaselvitys (arkkitehdit mustonen oy, 2013).Tämän taustatyön pohjalta voidaan arvioida, että Pohjolan toimitalo onyksi 1960-luvun toimistorakentamisen avainkohteista Helsingissä.

Pohjolan toimitalon esille nousseet arvot tulee huomioida kaavoituk-sessa. Uuden käyttötarkoituksen tulee sopeutua olemassa olevaan ra-kennukseen. Kohteen arkkitehtonisten, yhteiskunta- ja rakennushistori-allisten arvojen vuoksi tulee tarkoin pohtia, kuinka suuria muutoksia ra-kennus kestää menettämättä arvojaan. Rakennus on säilynyt hyvin se-kä ulko- että sisäarkkitehtuuriltaan alkuperäistä vastaavana. Toimitalonsisätilat ja sisustus muodostavat yhdessä korkeatasoisen kokonaistai-deteoksen ja kaikki muutokset tulee toteuttaa harkiten.

Museo seuraa arkkitehtikilpailun perusteella jatkettavaa asemakaavanmuutosta ja lausuu asiasta tarkemmin asemakaavan muutoksen luon-nosvaiheessa.

Kaupunginmuseon lausunnossa todetaan Pohjolan toimitalon rakentu-misen vaiheet

Pohjolan toimitalo rakennettiin Munkkiniemeen 1960-luvulla. Talostajärjestettiin vuonna 1964 kutsukilpailu, johon kutsuttiin osallistujiksi ark-kitehdit Alvar Aalto, Heikki Sirén, Viljo Revell ja Eino Tuompo. Kilpailunaikana Viljo Revell menehtyi, mutta kilpailulautakunta katsoi, että ViljoRevell & Co:n arkkitehtien oli mahdollista jättää ehdotus arkkitehtiHeikki Castrénin johdolla. Kaikki kilpailuun kutsutut jättivät ehdotuksen-sa. Näistä parhaina pidettiin Alvar Aallon ja Viljo Revellin toimistojenehdotuksia, mutta niissä todettiin kuitenkin olevan puutteita, joidenvuoksi järjestettiin jatkokilpailu. Viljo Revellin puolesta osallistumisoi-keus jatkokilpailuun myönnettiin Heikki Castrén & Co:lle, joksi toimistooli muuttanut nimensä. Jatkokilpailun voittajaksi valittiin Heikki Castrén& Co:n ehdotus. Kilpailun tulos julkistettiin huhtikuussa 1965 ja suunnit-


20.1.2015, täydennetty 8.12.2015 ja 10.5.2016


telu lähti heti liikkeelle. Projektin vetäjänä toimi arkkitehti Juhani Katai-nen.

Rakentamisvaihe alkoi loppuvuodesta 1965 ja rakennustyöt jakaantui-vat kolmeen erilliseen urakkaan. Pohjolan uusi toimitalo avattiin käyt-töön elokuussa 1969. Alkuperäinen rakennus käsitti 11-kerroksisentorniosan, johon liittyi kaksikerroksisia rakennusmassoja sen pohjois- jalänsipuolella. Lisäksi rakennuskokonaisuuteen liittyi yksikerroksinen kir-japaino-osa sisääntulotorin länsipuolella ja neljä yksikerroksista siipeäHuopalahdentien puolella. Rakennuksessa toimi alusta lähtien vakuu-tusosakeyhtiö Pohjola sekä sen sisaryhtiö tapaturmavakuutusyhtiö Kul-lervo ja tytäryhtiö jälleenvakuutusyhtiö Osmo.

Pohjolan toimitalon laajennussuunnittelu aloitettiin 1977. Suunnittelustavastasi arkkitehtitoimisto Castrén-Jauhiainen-Nuuttila Oy. HeikkiCastrénin menehdyttyä vuonna 1980, suunnittelua jatkoi toimisto Jau-hiainen-Nuuttila Oy (myöh. CJN Oy). Laajennuksen ensimmäinen vaihevalmistui vuonna 1985. Tämä vaihe sisälsi uuden torniosan alkuperäi-sen torniosan pohjoispuolelle, uuden liittymän Huopalahdentielle sekälaajennetut paikoitustilat. Toisessa vaiheessa 1988 purettiin alkuperäi-set yksikerroksiset siivet ja laajennettiin vanhaa rakennusmassaa Huo-palahdentien suuntaan, rakennettiin uudet suuremmat siipiosat ja kes-kikäytävä, jolla siipiosat liittyivät vanhaan rakennuskokonaisuuteen.

1980-luvun lopulla valmistuneen laajennusosan jälkeen Pohjolan toimi-talossa ei ole tehty suuria muutoksia. 2000-luvulla talo on ollut jaettunakahdelle käyttäjälle. Tässä yhteydessä on tehty joitakin toiminnallisiasisätilamuutoksia mm. kulunvalvonnan vuoksi. Rakennusta on kunnos-tettu tarpeen mukaan, mutta hyvän ylläpidon vuoksi ei suurille korjaus-toimenpiteille ole ollut tarvetta.

Vastine

Pohjola-talo on käyttötarkoituksen muutoshankkeena poikkeuksellisensuuri ja lisäksi nykyisen rakennuksen tilat ovat käyttöönsä nähden hy-vin väljästi mitoitettuja. Kaavamuutoksen haasteena tulee olemaan ta-loudellisesti, kaupunkikuvallisesti ja rakennussuojelun kannalta toimi-van konseptin aikaansaaminen osittain nykyisiin ja osittain korvattaviinrakennusosiin. Kaavamuutoksen tavoitteena on nykyisen rakennuksenarvon säilyttäminen, mutta rakennussuojeluarvoja jouduttanee tässäyhteydessä puntaroimaan suhteessa rakennuksen taloudelliseen ar-voon ehkä enemmän kuin pienemmissä ja rakenteeltaan selkeämmissäkohteissa. Kaupunginmuseolle varataan mahdollisuus lausua asema-kaavan muutosluonnoksesta.


20.1.2015, täydennetty 8.12.2015 ja 10.5.2016


Esitetyt mielipiteet ja vastineet

Mielipiteen esittäjä (Mi1) toivoo, että jatkokehittämisessä otetaanhuomioon Yleiskaava 2050 periaatteet asuinrakentamisen tähdellisyy-destä ja liikenneväylien laitojen tiivistämisestä. Lisäksi hän toivoo, ettäarvokkaimmat osat rakennuksesta säilytetään. Olemassa olevat pysä-köintitilat ovat harvinainen etu täydennysrakentamisessa, jotka pitäisihyödyntää hyvin. Huopalahdentien varsi tulisi rakentaa tiiviisti ja alim-missa kerroksissa olla liiketilaa.

Vastine

Uuden parhaillaan valmisteltavan yleiskaavan periaatteet asuntoraken-tamisen painottamisesta ja liikenneväylien varsien tiivistämisestä ote-taan asemakaavan valmistelussa mahdollisuuksien mukaan huomioon.Liikenneväylien aiheuttamat melu- ja hiukkaspäästöjen vuoksi raken-tamisen osoittaminen niin lähelle liikennealueita kuin se pelkästäänkaupunkikuvalliset näkökohdat huomioiden olisi mahdollista, ei kuiten-kaan asuinympäristön terveellisyysvaatimusten vuoksi ole todennäköi-sesti mahdollista.

Arkkitehtoniset arvokkaat osat rakennuksesta pyritään säilyttämään janykyisten rakennusten muuttamista asumiseen tutkitaan.

Pysäköintiä tullaan osoittamaan vain maanalaisiin tiloihin – nykyisiinpysäköintitiloihin ja mahdollisesti muihin nykyisestä käytöstä vapautu-viin maanalaisiin tiloihin.

Huopalahdentien varresta pyritään saamaan tilallisesti ja toiminnallises-ti mielenkiintoista elävää kaupunkitilaa joskaan kaupallisesti tien varsiei todennäköisesti ole kovin houkutteleva sijainti.

Asunto Oy Niemenmäentie 10 (Mi2) esittää vaatimuksen, että ase-makaavan muutoksessa on huomioitava uuden käytön mukainen pysä-köinnin lisätarve velvoittamaan kaavamuutosta. Nykytilanteessa Nie-menmäentien asukaspysäköinti on erittäin ruuhkainen Pohjola-talonpuoleisessa päässä. Mahdollinen pysäköinnin lisääntyminen Niemen-mäentiellä haittaa asukkaiden mahdollisuutta pysäköidä asuntonsa lä-hialueelle.

Vastine

Asemakaavassa tullaan määräämään vaadittavat autopaikat raken-nusoikeuden suhteessa. Autopaikat ovat jo nykyisin Pohjola-talon kella-ritiloissa ja niihin on tarvittaessa mahdollista rakentaa lisää autopaikko-


20.1.2015, täydennetty 8.12.2015 ja 10.5.2016


ja esimerkiksi nykyisiin varastotiloihin. Asukaspysäköintiin katualueilleei ole tarvetta.

Yhteenveto yleisötilaisuudesta

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavamuutoksen lähtökohtiaesittelevään tilaisuuteen osallistui 17 hankkeesta kiinnostunutta. Talonmuutokseen suhtauduttiin yleisesti mahdollisuutena rikastuttaa aluettaja tehdä uudenlaista asumista tai toimintaa. Hankkeessa arveluttivatrakentamisen volyymi ja alueen liikenteen sietokyky. Lisäksi alueenpäivähoidon järjestelyt keskusteluttivat.

Keskustelumuistio on tämän raportin liitteenä.

Arkkitehtuurikilpailun työt nähtävillä 19.3.–3.4.2014, keskustelutilaisuus

Tontin muutoksesta järjestetyn arkkitehtuurikilpailun työt olivat nähtä-vänä kaupunkisuunnitteluviraston info- ja näyttelytila Laiturilla ja Munk-kivuoren ostoskeskuksen ala-aulassa sekä kaupunkisuunnitteluvirastoninternetsivuilla 19.3.–3.4.2014. Osallisilla oli mahdollisuus kommentoi-da töitä ja saatu palaute välitettiin kilpailun arviointiryhmälle. Töistä jär-jestettiin esittely- ja keskustelutilaisuus Munkkivuoren seurakuntatalolla26.3.2014. Kaupunkisuunnitteluviraston internetsivuilla käydyn keskus-telun lisäksi kilpailutöistä ja asemakaavan muutoksen lähtökohdistakeskusteltiin vilkkaasti Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmän facebook-sivuilla. Kilpailutyöt herättivät odotettua vähemmän kiinnostusta ja kes-kustelua (tilaisuudessa 12 henkeä, 42 kommenttia internetsivuilla).

Keskeisiä teemoja· Kilpailutöiden massiivisuus ja korkeus· Tornitalot jakoivat mielipiteitä (liian korkeaa / liian matalaa)· Uudisrakennusten suhde ympäristöön· Liikenteen lisääntyminen· Katutilan muodostuminen Huopalahdentiellä· Arkkitehtuurin lähiömäisyys· Korttelin kytkeytyminen ympäristöönsä: katutilaan, puistoon, os-

tariin· Jääkö yksinäiseksi saarekkeeksi?

Asemakaavan muutosluonnos nähtävillä 5.5.–4.6.2015

Asemakaavan muutosluonnos oli nähtävänä info- ja näyttelytila Laituril-la, kaupungintalolla, Munkkiniemen kirjastossa sekä kaupungin verkko-sivuilla 5.5.–4.6.2015. Kaavoittaja ja tontin omistajan yhteistyökumppa-


20.1.2015, täydennetty 8.12.2015 ja 10.5.2016


nin SRV yhtiöt Oyj:n edustaja olivat tavattavissa Munkkivuoren ostos-keskuksen ala-aulassa 12.5. klo 15–18.

Viranomaisyhteistyö

Helsingin kaupungin ympäristökeskus toteaa (25.5.2015) kaava-muutoksen mahdollistavan asuinrakentamisen hyvien joukkoliikenneyh-teyksien lähellä, mikä tukee asumiseen ja liikkumiseen liittyviä energia-tehokkuustavoitteita. Kaavan tulee myös mahdollistaa rakentaminenvuoden 2021 voimaantulevan nollaenergiatehokkuusvaatimuksia sisäl-tävän EU-direktiivin mukaisesti. Myös olemassa olevan rakennuksenenergiatehokkuuden parantamista tulee pyrkiä edistämään rakennus-suojelu huomioiden.

Ympäristökeskus pitää kaavaluonnoksessa esitettyjä määräyksiä vi-herkansista ja -katoista viihtyisyyttä ja maisema-arvoa kohottavina sekäsadeveden viivyttämisen kannalta kannatettavina ratkaisuina. Ympäris-tökeskuksen mukaan kaavan jatkovalmistelussa tulee esittää kuvaustonttikohtaisen hulevesien hallinnan järjestelyistä ja mahdollisuuksistaluonnonmukaiseen vesien hallintaan. Hulevesien hallinnassa tulee va-rautua kasvaviin sademääriin ja rankkasateisiin.

Ympäristökeskus toteaa kaava-alueen uusien asuinrakennusten etäi-syyden ajoradasta täyttävän pääosin ilmanlaadun arvioinnissa käytet-tävän minimietäisyyden. Huopalahdentien varren eteläisin asuintorni ja-lamelli sijaitsevat minimietäisyyttä lähempänä katua. Näissä raken-nuksissa asuintiloja ei saa sijoittaa alimpaan kerroksiin. Kaavamää-räystä rakennusten ilmanotosta tulee ympäristökeskuksen mukaantäydentää siten, että ilman sisäänotto tulee sijoittaa mahdollisimmankorkealle ja liikennealueisiin nähden suojan puolelle.

Ympäristökeskuksen mukaan korttelin sisäosat ja piha-alueet on saatusuojaan melulta. Jatkosuunnittelussa täytyy kiinnittää huomiota päivä-kodin tai muun herkän toiminnon piha-alueen sijoittamiseen melukat-veeseen mahdollisimman etäälle Huopalahdentiestä. Syvärunkoistenasuintornien asumisterveys ja -viihtyisyys tulee turvata riittävillä äänita-soerovaatimuksilla ja muilla mahdollisilla rakenteellisilla meluntorjunta-ratkaisuilla. Myös uuden yleiskaavan Huopalahdentien pikaraitiotieva-raus ja raitioliikenteestä aiheutuva meluhaitta kannattaa ympäristökes-kuksen mukaan ottaa huomioon mitoitettaessa Huopalahdentien puo-leisten julkisivujen äänitasoerotuksia.

Ympäristökeskus huomauttaa myös, että tontilla sijaitsevan öljysäiliöntakia mahdollinen maaperän kunnostus- ja puhdistustarve tulee arvioi-da. Säilyvien rakennusosien osalta tulee varmistaa, että rakenteista ei


20.1.2015, täydennetty 8.12.2015 ja 10.5.2016


aiheudu tulevassa käytössä terveys- tai viihtyisyyshaittaa. Kaava-alueen itäpuolella Kangaspellon puistoalueella kulkevien voimajohtojensuojaetäisyyksinä tulisi noudattaa Säteilyturvakeskuksen suosituksia(110 kV:n voimajohdoilla suojaetäisyys vähintään 40 metriä).

Vastine

Suojellun rakennuksen energiatehokkuuden parantaminen on mahdol-lista ja tullaan tekemään mm. talotekniikan uusimisen yhteydessä il-manvaihdon lämmön talteenotolla. Suojellun rakennuksen sisäpuolinenlämmöneristäminen ja ikkunoiden uusiminen energiatehokkaammiksion mahdollista. Kaavamuutos mahdollistaa myös uusiutuvaan energiantalteenoton rakennusten kattopinnoilla, kunhan arkkitehtuuri ja maise-malliset näkökohdat otetaan huomioon. Uudet asuinkerrostalot ovatnormaalia uudisrakentamista.

Kaavan valmistelun yhteydessä on tehty hulevesitarkastelu, jossa tode-taan tontin pihojen viheralueiden määrän lisääntyvän noin 40 % maan-käytön muuttuessa. Uudisrakennusten katot on määrätty rakennetta-vaksi osittain viherkattoina. Kaavassa on osoitettu hulevesien viivytys-painanteet ja -alueet Kangaspellonpuiston puoleiselle maanvaraiselletontinosalle.

Kaavamääräyksiä rakennusten ilmanotosta ja asuntojen sijoittamisestasuhteessa ilman epäpuhtauksien lähteisiin on laadittu yhteistyössä ym-päristökeskuksen kanssa. Määräykset pohjautuvat Ilmatieteenlaitoksenlaatimaan ilmanlaatuselvitykseen. Lähimpänä Huopalahdentien ja La-pinmäentien risteystä olevissa asuinrakennuksissa ei sallita asuntojaliikennealueiden suuntaan. Mahdollisen päiväkodin piha-alueen ilman-laadun on todettu olevan herkälle kohteelle riittävä.

Akukon Oy:n laatiman meluselvityksen mukaan herkät toiminnot, kutenpäiväkoti saadaan sijoitettua melukatveeseen. Mahdollisen raitiovaunu-liikenteen melu on otettu huomioon melumallinnuksissa. Hankkeentoimesta on esitetty parvekeratkaisu, jolla parvekkeiden äänitasoerotusja ilmanlaatu saadaan asumisen suhteen hyväksyttävälle tasolle. Kaa-vaehdotuksessa on määräys tarvittavasta ääneneristävyydestä julkisi-vuille.

Tontilla on öljysäiliöitä, jotka ovat palvelleet mm. aikaisemman toimin-nan edellyttämiä varavoimakoneita. Öljysäiliöt poistetaan tarpeettomi-na. Jos säiliöiden poiston yhteydessä paikallista pilaantuneisuutta ha-vaitaan, suoritetaan tarvittavat kunnostustyöt.


20.1.2015, täydennetty 8.12.2015 ja 10.5.2016


Kangaspellon puistoalueella kulkevan voimalinja aiheuttamista mag-neettikentistä on pyydetty kannanotto Helen Sähköverkolta. Sen mu-kaisesti:

"Normaalikäyttötilanteessa johtokadun reunassa, joka on siis 15 m joh-don keskilinjasta, johdon aiheuttamat magneettikentät ovat luokkaa 0,4µT. Poikkeustilanteessakin maksimit ovat luokkaa 2,5-3 µT.

Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa (2002) magneettivuon ti-heyden väestöaltistukselle on asetettu suositusarvoksi 100 µT, kun ti-lassa oleskellaan pitkään. Raja on asetettu akuuttien terveysvaikutus-ten perusteella. Akuutteja terveysvaikutuksia (näköharhat, lämpenemi-nen) havaitaan vasta suositusarvoon nähden 1000-kertaisilla kentän-voimakkuuksilla. Sähkölaitteet voivat häiriintyä väestöaltistuksen raja-arvoa pienemmillä magneettikentän voimakkuuksilla.

Näihin vedoten voin sanoa, että rakentamisen raja voi olla kilpailuoh-jelman mukainen." Kaavaehdotuksessa rakentaminen on lähimmilläänosoitettu yhtä etäälle voimalinjasta, kuin mitä se mahdollistettiin hank-keen aluksi järjestetyssä arkkitehtuurikilpailussa (15 m). Kaavaehdo-tuksesta pyydetään vielä Säteilyturvakeskuksen lausunto.

Helsingin kaupungin opetusvirasto mainitsee (23.6.2015) kaava-muutosalueen kuuluvan perusopetusalueelle A3 LÄNSI-POHJOINEN,läntiseen suurpiiriin Haagan peruskoulun, Munkkivuoren ala-asteenkoulun ja Pikku Huopalahden ala-asteen koulun oppilaaksiottoalueidenyhtymäkohtaan. Opetusvirasto toteaa, että Pohjolan alueen kaavanvalmistelun yhteydessä on varmistettava yhdessä opetustoimen kans-sa opetustilojen riittävyys alueella tarkastellen yhdessä lähimpiä ala-asteen oppilaaksiottoalueita.

Vastine

Asiasta on keskusteltu opetusviraston kanssa. Opetusviraston mukaankaavamuutosalue kuuluu parhaillaan meneillään olevaan alueelliseenkoulujen palveluverkkoselvitykseen. Pohjola-talon kaavamuutos mah-dollistaa noin 900 uuden asukkaan sijoittumisen alueelle. Tästä mää-rästä peruskouluikäisiä arvellaan olevan noin 100. Tontin rakentaminentulee tapahtumaan vuosien mittaan vaiheittain, joten mahdollisten uu-sien koulutilojen tarve voidaan tarkastella ja ottaa huomioon laajemmanalueen suunnittelussa. Kaavamuutos sallii opetustilojen sijoittamisentontin suojeltuun rakennukseen.

Helsingin kaupunginmuseon lausunto (25.5.2015) on laadittu kulttuu-riympäristön vaalimisen näkökulmasta. Kaupunginmuseo katsoo, että


20.1.2015, täydennetty 8.12.2015 ja 10.5.2016


Pohjolan toimitalon kulttuurihistorialliset arvot on pyritty huomioimaanasemakaavan muutosluonnoksessa ja suojelumerkinnät ovat hyvin kat-tavat. Kaupunginmuseon mielestä on kuitenkin myös oleellista, millai-nen käyttö A-torniin sovitetaan. Asemakaavaluonnoksessa koko kortte-lille merkityn käyttötarkoituksen C (keskustatoimintojen korttelialue) pe-rusteella on vaikea arvioida, miten A-tornin ja sen jalustaosan suojelukäytännössä sovitetaan yhteen rakennuksen uuden tai uusien käyttö-tapojen kanssa.

Vastine

Pohjola-talon tontin suojelumääräykset on valmisteltu yhteistyössä Hel-singin kaupunginmuseon kanssa. Suojellun rakennuksen rakennusalal-la on kt-merkintä, joka mahdollistaa A-torniin, sen jalustaosaan jamaanalaisiin tiloihin seuraavat toiminnot: " liike- ja toimitilaa, varastoti-laa tai ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta teollisuustilaa sekä yleisiä ti-loja, jotka palvelevat julkista lähipalvelua, hallintoa, opetustointa, sosi-aali- tai terveydenhuoltoa, kulttuuri-, urheilu- tai museotoimintaa." A-tornin torniosan suojeluarvojen turvaaminen on pyritty varmistamaankaavamääräyksellä, jossa kielletään A-tornin käyttö hotelli- tai palvelu-asumiseen. Hotelli tai asuntokäytön vuoksi torniin jouduttaisin sijoitta-man talotekniikkahormit kuhunkin huoneeseen liittyen, koko rakennuk-sen läpivietyinä ja hormimäärä oleellisesti muuttaisi tornin tilarakennet-ta.

Helsingin kaupungin rakennusvirasto toteaa (4.6.2015) asemakaa-van muutoksen mahdollistavan Pohjola-talon käyttötarkoituksen muu-toksen sekä rakennuskokonaisuuden voimakkaan rakenteellisen jatoiminnallisen muuttamisen. Rakennusvirasto toteaa, että yleisiä alueitakoskevat suunnitelmat tulee laatia rakennusviraston ohjeiden mukaanja ne tulee hyväksyttää rakennusvirastossa. Rakennusviraston mukaankaavan toteuttaminen ei aiheuta kaupungille kustannuksia.

Vastine

Kaavan toteuttaminen aiheuttaa muutoksia kaupungin omistamille puis-toja katualueille. Kaduilla, yleisillä alueilla ja puistossa sijaitsevien pe-lastusteiden ja niiden edellyttämien nostopaikkojen sijainnista tulee so-pia Helsingin rakennusviraston kanssa. Toteuttamiseen ryhtyvä vastaamuutosten aiheuttamista kustannuksista niiltä osin, kuin ne johtuvathankkeen toteuttamisesta. Kävely- ja pyörätie nostetaan Lapinmäen-tien tonttiliittymän kohdalla muun liikenteen kanssa samaan tasoon.Tämä aiheuttaa myös paikallisia johtosiirtoja. Asemakaavan muutos-alueella VP alueelle on suunniteltu muutoksia olemassa olevaan alikul-kuun. Alikulun muutoksesta tarvittavine johtosiirtoineen aiheutuu kus-


20.1.2015, täydennetty 8.12.2015 ja 10.5.2016


tannuksia kaupungille ilman arvonlisäveroa arviolta 1 280 000 euroa.Kustannustenjaosta kaupungin ja hankkeen kesken neuvotellaan erik-seen.

Helen Oy toteaa (5.6.2015) täydennysrakentamisen olevan energiate-hokkaan korjausrakentamisen perusta. Helen Oy:n mukaan kaupunki-rakenteen täydentäminen sopivasti vanhaa säilyttämällä ja korjaamallasekä harkiten purkamalla antaa tilaa uudelle energiatehokkaammalle jatulevaisuuden vaatimuksiin ja haasteisiin vastaavalla rakennustuotan-nolla. Tornitalojen Helen Oy toteaa mahdollistavan passiivisen aurin-koenergian hyödyntämisen, mikä yhdessä modernin talotekniikan käy-tön kanssa puolestaan mahdollistaa niin korkean energiatehokkuudenkuin erittäin hyvät sisäilmaolosuhteetkin vuoden jokaisena päivänä.

Helen Oy esittää, että alueen rakennuksia tarkasteltaisiin kokonaisuu-tena SunZEB-filosofian näkökulmasta. SunZEBin mukaan monimuotoi-nen aurinkoarkkitehtuuri, moderni talotekniikka ja edistyksellinen ener-giajärjestelmä muodostavat kokonaisuuden, jossa rakennukset toimivatuusiutuvan energian lähteinä. Tällöin rakennukset saavuttavat lähesnollaenergiarakennustason ilman paikallista uusiutuvan energian tuo-tantoa ja pitämällä rakennusten palveluasteen, ts. olosuhteet erittäinkorkealla tasolla niin valoisuuden kuin lämpötilaviihtyvyyden osalta.

Helen Oy:n mielestä Pohjola-talon asemakaavaluonnos on erittäin hyväalusta toteuttaa Helsinkiin edistyksellistä, modernia ja kustannusteho-kasta teknologiaa hyödyntäviä rakennuksia. Helen Oy esittää, että tä-män kaavahankkeen osalta käynnistetään dialogi ja kehitystyö hank-keeseen ryhtyvän, kaupunkisuunnitteluviraston ja Helen Oy:n keskenuudenlaiseen filosofiaan perustuvalle kaavoitukselle ja hankekehityk-selle.

Vastine

Kaavamääräyksissä sallitaan uusiutuvan energian tuotantolaitteidenarkkitehtonisesti korkeatasoinen integrointi kaikkien rakennusten katoil-le. Tuotantolaitteita ja niiden integrointia rakennuksiin sekä muun tek-nologian hyödyntämistä voidaan tutkia tarkemmin toteutussuunnittelunyhteydessä yhteistyössä hankkeeseen ryhtyvän sekä Helen Oy:nkanssa. Kaupunkisuunnitteluvirasto on mielellään mukana hankekehi-tyksessä.

Esitetyt mielipiteet ja vastineet

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on asemakaavaosastolle saapu-nut kirjeitse yhteensä kaksi mielipidettä koskien muutosluonnosta. Li-


20.1.2015, täydennetty 8.12.2015 ja 10.5.2016


säksi suullisia mielipiteitä on esitetty keskustelutilaisuudessa ja puheli-mitse.

Pro Haaga - Pro Haga ry (Mi3, 19.5.2015) ja mielipiteen jättäjä (Mi4,5.5.2015) kantoivat huolta viitesuunnitelman sopivuudesta ympäris-töönsä ja kokivat uuden arkkitehtuurin joiltain osin vievän voimaa Nie-menmäen tornitaloilta ja Pohjolan toimitalolta.

Vastine

Niemenmäen tornitalot sijaitsevat maastollisesti erityyppisessä ympä-ristössä kuin kaavamuutosalueen uudet tornit. Niemenmäessä tornitnousevat runsaspuustoiselta mäeltä ja muodostavat oman, vahvan,väljyyteen ja vehreyteen perustuvan kokonaisuutensa. Niemenmäkeennähden Pohjolan tontti on maastossa laakson puolella. Uudisrakennus-ten sommittelu perustuu tontin rakennusperintöä kunnioittavan ratio-naalisuuden ja alkuperäisestä moduulijärjestelmästä lähtevän mitoituk-sen moderniin tulkintaan. Sekä Pohjolan tontilla, että Niemenmäellä onoma identiteettinsä eivätkä ne kilpaile keskenään. Uusi pistetaloraken-taminen tuo uuden kerroksen Munkkivuoren ja Niemenmäen alueilletyypilliseen tornitalotypologiaan. Modernit pistetalot täydentävät osal-taan myös pistemäisen Pohjola-talon kokonaisuutta. Kaupunkikuvalli-sesti tärkeästä näkymäsuunnasta Huopalahdentieltä ja Lapinmäentievarresta katsottuna uudet tornitalot ovat Pohjola-taloon nähden alistei-sia. Ne reunustavat Pohjola-taloa ja antavat sille tilaa. Pohjola-taloakorkeammat tornit ovat kohteliaan välimatkan päässä. Pohjoisosassatonttia uudet tornitalot ja niiden väliin jäävä yhteinen piha-alue muodos-tavat oman uuden kokonaisuuden. Kaavamuutoksen valmistelun ede-tessä uudisrakentamisen määrää on jonkin verran vähennetty, jottaPohjola-talon tärkeä asema alueen kaupunkikuvassa säilyisi jatkossa-kin.

Yhteenveto asukasillasta 12.5.2015

Kaavaluonnoksen nähtävilläoloaikana (5.5.–4.6.2015) järjestettiinMunkkivuoren ostoskeskuksessa 12.5.2015 asukasilta, johon osallistuinoin 50 henkilöä. Useimmat kävijät pitivät kaavahanketta positiivisenaasiana ja alueelle rakentamista - tehokastakin - hyvänä. Osa oli kiin-nostunut jopa asuntojen varaamismahdollisuuksista.


20.1.2015, täydennetty 8.12.2015 ja 10.5.2016


Keskustelussa esiin nousivat seuraavat teemat:- Rakennusten korkeus. Useampien mielestä korkea rakentaminen

sopii tähän paikkaan hyvin ja tehokas maankäyttö säästää tilaamuualla. Toisaalta joitakin asukkaita ympäristöä korkeampi raken-taminen huolestutti.

- Alueelle toivottiin omistusasuntojen lisäksi myös kaupungin vuokra-asuntoja ja palveluasuntoja.

- Lähipalveluiden (ostoskeskus, päiväkodit) säilyminen ja kehittymi-nen on asukkaille tärkeää. Myös uimahallia toivottiin.

- Liikenneratkaisut. Alueelle toivottiin toimivaa joukkoliikennettä (mie-luiten raitiovaunua) sekä etenkin Lapinmäentien liikenteen sujuvoit-tamista ja läpiajelun rajoittamista. Pysäköintipaikkoja toivottiinsuunniteltavan riittävästi.

Kaavaehdotus nähtävillä (MRL 65 §) 29.1.–29.2.2016

Asemakaavan muutosehdotus oli julkisesti nähtävillä 29.1.–29.2.2016.

Asemakaavan muutosehdotuksesta saatiin Helen Sähköverkko Oy:n,Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän, kiinteistölautakun-nan, yleisten töiden lautakunnan, pelastuslautakunnan, ympäristölauta-kunnan, Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän, Helsingin kaupun-ginmuseon, Säteilyturvakeskuksen sekä Uudenmaan elinkeino-, liiken-ne- ja ympäristökeskuksen lausunnot. Ehdotuksesta tehtiin 1 muistu-tus.

Muistutuksen tiivistelmä ja vastine

Muistuttaja (Mu1, 1 allekirjoittaja) toteaa (29.1.2016), että asema-kaavan muutos on erittäin tervetullut Munkinseudulle. Allekirjoittajanmukaan Pohjola-talon uudet asunnot ja liiketilat lisäävät alueen elin-voimaisuutta, auttavat juuri oikealla tavalla kaupunkirakenteen tiivistä-misessä sekä lievittävät osaltaan pääkaupunkiseudun asuntopulaa.

Vastine

Muistuttajan esiin tuomat näkökohdat ovat yhdenmukaisia asemakaa-van muutoksen tavoitteiden ja ratkaisujen kanssa. Muistutus tukeeasemakaavan muutoksen hyväksymistä edellyttämättä siihen muutok-sia.

Lausuntojen tiivistelmät ja vastineet

Helen Sähköverkko Oy:llä ei ole (1.3.2016) muutosehdotukseenhuomautettavaa.


20.1.2015, täydennetty 8.12.2015 ja 10.5.2016


Säteilyturvakeskuksen (STUK) lausunto (3.3.2016) koskee kaava-muutosalueen itäpuolisen puiston halki menevää Helen SähköverkkoOy:n 2 x 110 kV voimajohtoa ja sen vaikutuksia rakentamiseen.STUK:n laskelmien mukaan voimajohto ei aiheuta säteilyturvallisuudenkannalta merkittävää magneettikenttää lähimpiinkään suunniteltuihinkerrostaloihin. Pitkäaikaisesti voimajohdon aiheuttama magneettivuontiheys ei ylitä merkittävästi 0,4 mikroteslaa lähimpänä johtimia sijaitse-vissakaan rakennusten osissa. STUK toteaa, etteivät säteilyturvalli-suussyyt rajoita asemakaavan muutoksen toteuttamista kaavaehdotuk-sen mukaisesti.

Helsingin kaupunginmuseon lausunnossa (23.2.2016) todetaan, ettäPohjolan toimitalon olennaiset kulttuurihistorialliset arvot on pyrittyhuomioimaan asemakaavan muutoksessa suojelumerkinnöin. Suoje-lumerkinnät ovat kaupunginmuseon johtokunnan näkemyksen mukaanhyvin kattavat. Jatkosuunnittelun ja arvojen säilymisen kannalta oleel-lista on, millainen käyttö suojeltavaan A-torniin sovitetaan tulevaisuu-dessa. Kaupunginmuseo myös toteaa uuden asuinrakentamisen väis-tämättä muuttavan A-tornin dominanssia ympäristössään. Kaupungin-museon edustaja on ollut mukana asemakaavatyössä rakennussuoje-lun osalta. Museo toteaa tulleensa kuulluksi kattavasti kaavatyön yh-teydessä. Museon johtokunta puoltaa asemakaavan muutosehdotusta.

Kiinteistölautakunnan lausunnossa (25.2.2016) huomautetaan, ettäasemakaavan muutoksen toteuttaminen edellyttää aluejärjestelyjä kau-pungin ja tontinomistajan kesken. Tontinomistajan kanssa tulee käydäkaupunginhallituksen 9.6.2014 tekemän maapoliittisen päätöksen mu-kaiset neuvottelut tontin merkittävän arvonnousun vuoksi. Kaavamuu-toksen käsittelyä ei tulisi jatkaa ennen kuin maankäyttösopimus on teh-ty. Lautakunnalla ei ole huomauttamista asemakaavan muutosehdo-tukseen.

Yleisten töiden lautakunnan lausunnossa (23.2.2016) todetaan, ettäVP-alueella sijaitsevan tonttiliittymänä toimivan sillan ja alikulun muu-toksesta johtosiirtoineen aiheutuu kustannuksia arviolta 1 280 000 eu-roa (ilman arvonlisäveroa). Näiden kustannusten jaosta hankkeen jakaupungin välillä sovitaan erillisissä neuvotteluissa. Yleisten töiden lau-takunnan mukaan sillan purkutyö tulee osoittaa kiinteistön vastuulle,kuten myös Kangaspellon puistoon rakennettavien pelastusreittien ja-paikkojen suunnittelu, rakentaminen, ylläpito ja hoito. Yleisiä alueitakoskevat suunnitelmat tulee laatia rakennusviraston ohjeiden mukaanja ne tulee hyväksyttää rakennusvirastossa.


20.1.2015, täydennetty 8.12.2015 ja 10.5.2016


Lisäksi lausunnossa todetaan, että Lapinmäentien katumuutoksista jaKangaspellon puiston muutoksista aiheutuu rakennusvirastolle kustan-nuksia arviolta noin 600 000 euroa. Arvio saattaa tarkentua kustannus-jakoneuvottelujen jälkeen.

Yleisten töiden lautakunta puoltaa asemakaavamuutoksen hyväksymis-tä edellä esitetyin huomautuksin.

Vastine

Yleisten töiden lautakunnan mainitsemista kustannus- ja työnjakonäkö-kohdista on keskusteltu kiinteistöviraston edustajan kanssa parhaillaankäytäviä maankäyttösopimusneuvotteluja ajatellen.

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) toteaa(4.3.2016), että kaavamuutoksen myötä kaikki alueen tontit eivät rajau-du katualueeseen, jolla sijaitsee yleisiä vesihuoltolinjoja. Koska kaava-muutos ei edellytä muutoksia nykyisiin vesihuoltoverkostoihin, tuleeuusien tonttien liittyä HSY:n verkostoon tarvittaessa yhteisin järjestelyintoisten tonttien kautta. HSY:n mukaan asemakaavaan tulee lisätä kaa-vamääräys siitä, että korttelin 30127 tonteille saa sijoittaa korttelin mui-ta tontteja palvelevia johtoja.

HSY:n mukaan alueella jouduttaneen tekemään johtosiirtoja alueenkaakkoiskulmassa sekä Lapinmäentien ajoliittymän siirron yhteydessä.Johtosiirtojen suunnittelusta ja toteutuksesta tulee sopia HSY:n kanssa.

HSY:n mukaan Huopalahdentiellä korttelin 30127 lounaiskulman lähei-syydessä sijaitsevaa yleistä vesijohtoa varten kaavaan tulee merkitäjohtokuja siten, että se ulottuu putken keskilinjasta kolme metriä tontillepäin.

Vastine

Asemakaavaan on lisätty määräys siitä, että korttelin 30127 tonteillesaa sijoittaa korttelin muita tontteja palvelevia johtoja. HSY:n mainitse-ma johtokuja korttelin lounaiskulmassa on lisätty kaavakarttaan. Johto-kuja viistää tonttia vinosti ja on leveimmillään 1,8 m tontin puolella.Kaavaselostuksessa on selostettu laajemmin tonttien liittymistä vesi-huoltoverkostoihin.

Pelastuslautakunta toteaa (15.3.2016) lausunnossaan, että asema-kaavassa tulee huomioida riittävä sammutusveden saanti. Pelastuslau-takunnan mukaan jatkosuunnittelussa tulee myös huomioida, ettei kak-


20.1.2015, täydennetty 8.12.2015 ja 10.5.2016


sikerroksisia asuntoja sijoiteta alueelle kaavoitettujen korkeimpien ra-kennusten (yli 8 krs.) ylimpiin osiin.

Vastine

Hankkeesta on laadittu palotekninen selvitys kaavoituksen tarpeisiin(16.11.2015), jossa on esitetty lähellä sijaitsevat nykyiset kaduilla jamuilla yleisillä alueilla olevat palopostit. Sammutusvesijärjestelyt ote-taan huomioon katujen toteutussuunnittelun yhteydessä. Laajan kortte-lialueen sisäiset sammutusvesijärjestelyt käsitellään rakennuslupavai-heen suunnittelussa.

Viitesuunnitelmissa on suunniteltu kaksikerroksisia asuntoja asuintor-nien ylimpiin kerroksiin ja arkkitehtuurin näyttävyyden ja elävyydenvuoksi niiden toivotaan myös toteutuvan. Kaksikerroksisia asuntoja eivoida sijoittaa nykyisen poistumistielainsäädännön puitteissa ohjeellis-ten tonttien 4 ja 6 asuintornien ns. ilmastointikonehuonekerroksiin, kos-ka lisäkerros aiheuttaisi velvollisuuden lisätä poistumisteiden määrää.Jos rakennusvaiheessa tontille 4 halutaan rakentaa lisäkerros (yhdek-säs kerros), se on kerroslukumerkinnän puitteissa mahdollista. Tällöinrakennukseen tulee tehdä toinen poistumistie. Tontilla 6 lisäkerroksenrakentaminen (17. kerros) on niin epätodennäköistä, ettei sitä ole otettuhuomioon kerroslukumerkinnässä. Muiden asuintornien kohdalla lisä-kerros ei aiheuta poistumisteiden lisäystarvetta.

Ympäristölautakunnan lausunnon (16.2.2016) mukaan kaavaehdo-tuksessa on otettu huomioon ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutu-miseen sekä liikenteen haittoihin liittyvät teemat. Liikenteen haittojentorjumiseen on kaavahankkeen aikana haettu uudenlaisia keinoja, esi-merkiksi ns. pistäytymisparvekeratkaisu, jolla äänitaso ja ilmanlaatusaadaan asumisen kannalta hyväksyttävälle tasolle. Tornitalojen pis-täytymisparvekkeita ympäristölautakunta suosittelee lausunnossaankaikesta huolimatta lasitettaviksi etenkin Huopalahdentietä lähinnä si-jaitsevissa torneissa.

Ympäristölautakunta toteaa, että kaavamuutoksella säilytettävien ra-kennusosien osalta tulee varmistaa, ettei rakenteista aiheudu käytössäterveys- tai viihtyisyyshaittaa.

Vastine

Viitesuunnitelmissa esitettyjen ja kaavassa pistäytymisparveke-nimellämainittujen parvekkeiden ideana on tarjota asukkaalle mahdollisuuskäydä piipahtamassa aidosti ulkoilmassa tai esim. kasvattaa parvek-keella ulkokasveja. Samalla avoimet parvekkeet yhdessä lasitettujen


20.1.2015, täydennetty 8.12.2015 ja 10.5.2016


melulta suojattujen parvekkeiden kanssa antavat mahdollisuudensommitella parvekkeiden erilaisen syvyysvaikutelman avulla kookkaillerakennuksille mielenkiintoiset julkisivut. Kaikkien parvekkeiden lasitta-minen vesittäisi sekä ajatellun käyttöidean, kuin myös sommitteluidean.Kaikkiin asuntoihin on määrätty rakennettavaksi melulta ja ilman epä-puhtauksilta suojattu parveke, joten riittävän suojattu ulko-oleskelumahdollisuus asuntojen yhteydessä on turvattu. Avoin parvekeon asukkaille tarjoutuva lisämahdollisuus.

Säilyvien osien rakenteita, tekniikkaa ja rakennusmateriaaleja ei olevielä tarkkaan tutkittu kaavan valmistelun yhteydessä. Tarkempi kor-jausrakentamisen ohjaus ja esimerkiksi rakennusmateriaalien terveelli-syyden varmistaminen jää myöhemmän suunnittelun ja valvonnan teh-täväksi.

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) lausunnon(22.2.2016) mukaan asemakaavamuutos parantaa edellytyksiä joukko-liikenteen hyvälle palvelutasolle kasvattamalla linjojen täyttöastetta jakustannustehokkuutta. HSL:n mukaan Huopalahden katualueen nykyi-nen poikkileikkaus ei kuitenkaan mahdollista kaikkien liikennemuotojentilan säilyttämistä Huopalahdentiellä, mikäli kadulle suunnitellaan myöskorkeatasoinen pikaraitiotien linjaus. Katualueen leveydessä on HSL:nmukaan ehdottomasti otettava huomioon mahdollisuus pikaraitiotielin-jaan. Tätä tukisi HSL:n mielestä suunnittelualueen rakennusten rajaa-minen suoraan Huopalahdentiehen ja istutusaluemerkinnän poistami-nen.

Vastine

Pikaraitiotielinjauksen mahdollisuuksia on tutkittu kaavaehdotuksennähtävillä olon jälkeen aiempaa tarkemmin. Rakennusliike teetti pika-raitiotiestä alustavan yleissuunnitelman. Sen mukaisesti pikaraitiolinja,ajoneuvoliikenne, pyöräily ja jalankulku sekä puuistutuskaista ovat sovi-tettavissa pääpiirteissään nykyisen levyiselle katualueelle kaavamuu-tosalueen länsireunalla. Huopalahdentien ja Lapinmäentien risteyksenläheisyydessä kuin myös kaavamuutosalueen pohjoisosan ajoyhteydenläheisyydessä katualuetta todennäköisesti joudutaan leventämään niinnyt kaavamuutoskohteena olevalle tontille kuin myös Huopalahdentienlänsipuolen tonteille. Alustava yleissuunnitelma on lisätty asemakaava-selostuksen liitteeksi.

Alustavan yleissuunnitelman pohjalta on kaavaehdotukseen osoitettu ti-lavaraus, jolla varmistetaan, ettei tontin länsirajan tuntumaan rakennetauusia maanalaisia rakenteita, jotka estäisivät mahdollisesti tarvittavankatualueen leventämisen. Jo olemassa olevat kellarikerrokset ja niihin


20.1.2015, täydennetty 8.12.2015 ja 10.5.2016


liittyvät maanalaiset rakenteet ulottuvat lähelle tontin rajaa ja ne joudu-taan ottamaan huomioon mahdollisessa myöhemmässä katualueen le-ventämisessä ja rakenteissa.

Pikaraitiotiestä ei ole toistaiseksi ole tarkempia suunnitelmia, rakenta-mispäätöstä tai arviota mahdollisesta rakentamisaikataulusta. Toteutu-essaan linja tulee mahdollisesti tarvitsemaan muutoksia alueen tonttienrajoihin, mutta muutoksia ei ole järkevää tehdä alustavien suunnitel-mien pohjalta.

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) lausunnon (16.2.2016) mukaan Pohjola-talon arvokkaan ra-kennuskokonaisuuden A-tornin, kirjapainosalirakennuksen sekä eteläi-sen piha-alueen suojelutavoitteet on huomioitu kaavassa riittävin suoje-lumääräyksin. ELY-keskus myös katsoo, että jäljelle jäävät rakennuksetsietävät ympärilleen mittavaa rakentamista, mikä parhaimmillaan jäsen-tää ympäristöä etenkin Huopalahdentien suuntaan. ELY-keskus huo-mauttaa, että asemakaavakartan sr-p -määräystä ei ole kaavamäärä-yksissä ja se tulee lisätä sinne.

ELY-keskus toteaa, että kaavamääräykseen "kaikkiin asuntoihin tuleeliittyä parveke tai viherhuone, jotka tulee suunnitella siten, ettei niillä yli-tetä ulko-oleskelutilojen äänitason ohjearvoja" tulee kirjoittaa, mitä oh-jearvon lukuarvoa tarkoitetaan. ELY-keskus esittää, ettei asuinraken-nusten 1A, 1B, 2A, 2B ja 3 julkisivuille tule rakentaa parvekkeita, vaanvaihtoehdoista tulee valita viherhuone. Sekä Huopalahdentien että La-pinmäentien asuinrakennusten kaikille huoneistoille on ELY-keskuksenmukaan pyrittävä varmistamaan tuuletusmahdollisuus sellaiselta julki-sivulta, jossa piha-alueen melun ohjearvovaatimukset toteutuvat. Tä-män lisäksi ELY-keskuksen mukaan on myös syytä määrätä, etteiHuopalahdentien varren talojen ensimmäisessä kerroksessa ole asun-toja ja päiväkoti tulee sijoittaa niin, että ilmanlaadun ohjearvot alittuvatselvästi.

ELY-keskus toteaa, että rakentamisesta voimajohtolinjan läheisyyteenon syytä pyytää Säteilyturvakeskuksen kannanotto.

Vastine

Suojeltua piha-aluetta koskevaa kaavamääräystä on täydennetty siten,että määräysselitysosasta puuttunut sr-p-merkintä on lisätty.

Oleskelutilojen äänitason ohjearvoa koskevaa kaavamääräystä ontäsmennetty siten, että määräyksessä mainitaan päiväaikaan noudatet-tava äänitaso 55 dB ja yöaikaan noudatettava äänitaso 50 db.


20.1.2015, täydennetty 8.12.2015 ja 10.5.2016


Kaavamuutoksen yhteydessä rakennusliike on teettänyt edistyksellisiäsuunnitelmia hyvin melulta suojaavasta parvekeratkaisusta. Ratkaisuaovat yhteistyössä etsineet arkkitehti-, rakenne-, akustiikka- ja lasitusyri-tyksen suunnittelijat. Tehty parvekeratkaisu esiteltiin ELY-keskuksen jakaupunkisuunnitteluviraston yhteisessä kokouksessa 30.3.2016. ELY-keskus totesi esitetyn ratkaisun melusuojauksen riittävyyden. Parvek-keen kautta huoneistot ovat myös meluttomasti tuuletettavissa. Raken-nusliikkeen toiveesta parvekeratkaisu ei ole mukana kaava-aineistossa.

Ilmantieteenlaitoksen tekemässä ilmanlaatuselvityksessä on todettupäiväkodin ilmanlaatu riittävän hyväksi. Saman selvityksen pohjalta onmyös kielletty ensimmäisen kerroksen asunnot ohjeellisella tontilla 4.Ohjeellisille tonteille 5 ja 6 tulevien asuntojen ilmanlaatua on varmistet-tu määräyksellä, jonka mukaan näillä tonteilla ensimmäisessä kerrok-sessa saa olla asuntoja vain, jos rakennus sijaitsee vähintään 10 metäisyydellä Huopalahdentiestä.

Säteilyturvakeskuksen lausunto voimajohdon läheisyyteen rakentami-sesta on saatu ja sen mukaan säteilyturvallisuussyyt eivät rajoita ase-makaavamuutoksen toteuttamista ehdotuksen mukaan.

Helsingin kaupunki ASUKASTILAISUUSMUISTIOKaupunkisuunnitteluvirastoAKu 13.5.2015

Y:\Virasto\Aos\Kaavoituspalvelut\Asiakirjojen valmistelu\Listalle\Kslk 10.5.2016\Pohjola-talo\12383 Pohjola muistionäyttelypäivystys kevät 2015.docx

LAPINMÄENTIE 1 NS. POHJOLA-TALOKaavaluonnos nähtävillä

Asukasilta Munkkivuoren ostoskeskuksen ala-alussa, Raumantie 112.5.2015 klo 14.30 – 18

Läsnä kaupunkisuunnitteluvirastosta:Anu Kuutti, projektipäällikköMarina Fogdell, arkkitehtiJuha-Pekka Turunen, vuorovaikutussuunnittelija

Läsnä hankkeen edustajana:Miia Ajo, asiakkuusjohtaja, Rakennusliike SRV Oyj

Hankkeesta koottua esittelyaineistoa kävi katsomassa ja niiden pohjalta keskustelemassa yh-teensä noin 50 henkilöä. Kaavavalmisteluaineisto oli nähtävillä myös kaupunkisuunnitteluviras-ton internet-sivuilla 5.5.–4.6.2015.

Keskusteluissa esiin nousseita asioita

Useat näyttelyssä poikenneet olivat kiinnostuneita tulevasta rakentamisesta ja halusivat siitä li-sätietoa. Useimmat pitivät kaavahanketta positiivisena asiana ja sen aikataulusta ja jopa asun-tojen varaamismahdollisuudesta oltiin kiinnostuneita. Rakentaminen, myös tällainen tehokas ra-kentaminen, nähtiin hyvänä asiana alueelle.

Muita yksittäisiä mielipiteitä

Kaavahanke

- Uusien rakennusten tulee olla riittävän korkeita, jottei taloja tarvitse rakentaa joka paik-kaan.

- Joitakin asukkaita rakentamisen ympäristöä suurempi korkeus huolestutti, vaikkakinyleensä siihen suhtauduttiin positiivisesti.

- Aikataulu kiinnosti kovasti ja odotus tuntui muutamasta kävijästä pitkältä.

- Hyvä että rakennetaan uusia koteja, niitä tarvitaan. Paikka on keskeinen ja sopii hyvintiiviille rakentamiselle.

Lähiympäristö

- Alueen palvelut pitää turvata ja niitä tulee vielä edelleen kehittää, uudet asukkaat ovattästä syystä hyvä lisä ja luovat edellytyksiä ostoskeskuksenkin kehittymiselle.

- Munkkivuoren ostoskeskus pitäisi laajentaa ja kunnostaa.

- Päiväkodin säilyminen Kangaspellontiellä on tärkeää (kaava-alueen viereinen päiväkoti).

Helsingin kaupunki ASUKASTILAISUUSMUISTIOKaupunkisuunnitteluvirastoAKu 13.5.2015

Y:\Virasto\Aos\Kaavoituspalvelut\Asiakirjojen valmistelu\Listalle\Kslk 10.5.2016\Pohjola-talo\12383 Pohjola muistionäyttelypäivystys kevät 2015.docx

- Keskusteltiin toisesta lähiympäristön kaavamuutoksesta, Luuvanniementien ja Rakuu-nantien täydennysrakentamissuunnitelmat. Muutosta pidettiin myös positiivisena. (valmis-teilla oleva kaavamuutos, HUS-kiinteistöjen työsuhdeasuntoja Niemenmäen eteläosaanja toimistotalotontin muutos asumiseen Huopalahdentien varressa).

- Yleiskaavan täydennysrakentamissuunnitelmista/bulevardeista ja niiden vaikutuksista lii-kenteeseen keskusteltiin.

- Toivottiin, että uusi rakentaminen pysyy Pohjola-talon nykyisellä tontilla, eikä leviä laa-jemmalle.

Palvelut

- Uimahalli pitää saada alueelle. On suorastaan häpeä, ettei alueella ole omaa uimahallia.

- Kaupungin vuokra-asuntoja tai palveluasuntoja kaivataan alueelle.

- Munkkivuoren ostoskeskuksen puolelta oltiin kiinnostuneita Pohjola-hankkeen päivittäis-tavarakaupan mitoituksesta. Toivottiin, ettei hankkeeseen ole tulossa kilpailevaa suureh-koa päivittäistavarakauppaa.

Liikenne

- Alueelle pitäisi saada kunnollinen joukkoliikenne, järkevin ratkaisu olisi raitiotie keskus-tasta Munkkivuoreen. Muuten liikenne ei tule toimimaan

- Liikennejärjestelyihin ja sujuvuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota, Lapinmäentien lä-piajo pitäisi kieltää tai estää.

- Haluttiin varmistaa, että pysäköintipaikkoja on riittävästi eikä autot jää katualueille tukki-maan muiden liikennettä ja pysäköintiä.

- Asukaspysäköinnin laajeneminen koskemaan myös Niemenmäkeä nähtiin hyvänäasiana.

- Liikenne huolestuttaa, ennen kaikkea Lapinmäentien läpikulkuliikenne. Niemenmäentieltäon todella vaikea päästä mukaan liikenteeseen.

- Huopalahdentien liikennejärjestelyjen riittävyydestä oltiin myös huolestuneita.

Documents

MUNKKINIEMI, LAPINMÄENTIE 1 (NS. POHJOLA-TALO ... ·