Embed Size (px)
Citation preview
Muotoilualan avainlukuja
Katsauksen laati Ornamon toimeksiannosta Lith Consulting Group
Ornamon muotoilualan suhdanne- ja toimialakatsaus 2019Ornamon vuotuinen Muotoilualan suhdannekatsaus kartoittaa suomalaisen muotoilualan tilaa ja trendejä. Vuoden 2019 suhdannekyselyt toteutettiin syksyllä 2019 ja niihin vastasi 144 muotoilualan yritystä. Muotoilun toimialatiedot perustuvat Tilastokeskuksen yritystilastoihin, joiden tiedot kootaan uusimmista mahdollisista tilinpäätöstiedoista.
Vuonna 2019 toteutetun Ornamon suhdanne- ja toimialakatsauksen mukaan muotoiluyritysten muotoilualan liikevaihto jatkaa noususuunnassa ja yritysten kannattavuus paranee. Alan liikevaihto oli vuonna 2017 11,4 miljardia euroa. Kaikki muotoilun toimialaan kuuluvat alat työllistivät yhteensä 59 000 henkilöä.
Tämän vuoden suhdannekyselyn mukaan muotoiluyritysten odotukset vuosien 2019–2020 kehityksestä ovat hyvät. 62 prosenttia kyselyihin vastanneista yrityksistä uskoo liikevaihdon lisääntyvän seuraavan vuoden aikana.
Uutena teemana vuoden 2019 suhdannekatsauksessa kysyttiin muotoiluyritysten vastuullisuusnäkemyksiä. Muotoiluyritykset painottavat vahvasti kestävän kulutuksen merkitystä. Aihetta pitää tärkeänä peräti 89 prosenttia muotoiluyrityksistä. Muotoilualalla vastuullisuuskysymykset koetaan tärkeämmiksi kuin yrityskentässä keskimäärin. Kestävään liiketoimintaan erikoistuneen FIBS ry:n Yritysvastuu 2019 -kysely osoittaa, että kaikista yrityksistä kestävää kulutusta pitää tärkeänä 62 prosenttia.
Tässä katsauksessa esitellyt luvut ja teemat:
1. Muotoilualan liikevaihto on loivassa kasvussa 2. Muotoiluyritysten määrä on kasvussa 3. Työllisyys kasvaa palvelualoilla 4. Muotoilualalla on pieniä ja ketteriä yrityksiä 5. Muotoilualan optimismi näkyy suhdanneodotuksissa 6. Muotoiluala korostaa kestävää kulutusta 7. Ekologisuus on muotoilualalle tärkeä kilpailutekijä 8. Kasvuyrityksiä on enemmän kuin Suomessa keskimäärin 9. Keskimääräistä kansainvälisempää yritystoimintaa 10. Pohjoismaat ja muut EU-maat ovat muotoilun päämarkkina-alueet 11. Julkiset hankinnat ovat tärkeitä, mutta haasteellisia 12. Muotoiluala: teollisuutta, palvelutuotantoa ja taiteellista luomista
1. Muotoilualan liikevaihto on loivassa kasvussa
Muotoilualan yritysten liike-vaihto oli noin 11,4 miljardia euroa vuonna 2017. Summasta digitaalinen muo-toilu muodosti 63 prosenttia ja muotoiluintensiivisen teollisen valmistuksen osuus oli 28 prosenttia. Suurimpia teollisia toimialoja olivat puutuotteiden ja huonekalujen valmistus.
Muotoilualan palveluyritysten ja taideteosten luonnin toimialan osuus oli yhteensä yhdeksän prosenttia muotoilualasta. Muotoilualan palve-luyritysten merkitys asiakasaloille on kuitenkin huomattavasti kokoaan suurempaa.
Vuosina 2010–17 liikevaihdon määrä kasvoi muotoilualan toimipaikoilla 6,5 prosenttia. Kasvu oli nopeinta muotoilutoimistoissa (12 prosenttia) ja hitainta muotoiluintensiivisten valmistuksen päätoimialoilla (2,2 prosenttia).
Muotoilualan kehitys on ollut kokonaisuudes-saan parempaa kuin koko yritystoiminnassa, sillä koko yritystoiminnassa (pl. alkutuotanto) liikevaihto kohosi vain 4,4 prosenttia ja työlli-syys 3,6 prosenttia vuosina 2010–17. Yritystoiminnan koko työllisyydestä toimialan osuus oli 4,2 prosenttia ja liikevaihdosta 2,8 prosenttia.
Muotoilu on merkittävä ala Suomessa
Muotoiluintensiivinenteollisuus 3,7 mrd.€
Muotoilun palveluyritykset
261 milj.€
Taiteellinentoiminta 83 milj.€
Muotoilua käyttävätyritykset, liikevaihto 2017
+96% +30%
Arkkitehtuurija maisemanhoito
699 milj.€
LIIKEVAIHDONMÄÄRÄN LISÄYS
2010–2017
LIIKEVAIHDONMÄÄRÄN LISÄYS
2010–2017
-4%+54%+28%
LIIKEVAIHDONMÄÄRÄN LISÄYS
2010–2017
LIIKEVAIHDONMÄÄRÄN LISÄYS
2010–2017
LIIKEVAIHDONMÄÄRÄN LISÄYS
2010–2017
4444
Lähteet: Alueellinen yritystoimintatilasto, 2017, TilastokeskusYritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto 2017 Tilastokeskus. HUOM. Yritysten määrä sisältää yksityiset elinkeinoharjoittajat
Nopeimmin kasvaa digitaalinen muotoilu
KAUPPA
TEOLLISUUS
PALVELUT
RAKENTAMINEN
408,7mrd.€
Digitaalinenmuotoilu7,7 mrd.€
© ORNAMO
Koko muotoilun toimiala
yhteensä liikevaihto
11,4 mrd.€
2. Muotoiluyritysten määrä on kasvussa
2014 2015
3 825
0
4 000
8 000
2010 2013
2 000
6 000
10 000
2017
3 204
Muotoilualan yritykset Suomessa pääosaamisaloittain 2010–18
Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri ja yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto (Vuoden 2018 tiedot ennakollisia), Tilastokeskus
2016
12 000
14 000
2 111
3 623
3 526 3 0563 429 3 093
4 101 4 335
2 111 2 008
3 895
3 379
2 0812 161
3 776
2 112
Muotoiluintensiivinen valmistus Digitaalinen muotoilu Rakennetun ympäristön muotoilu Muotoilun palveluyritykset
1 772
Taideteosten luonti
2018
3 033
4 468
1 273
2 010
2 040
1 5761 431
2 002
1 439
2 006
1 424
2 058
1 483
2 016
1 579
2 090
Tilastokeskuksen yritysten rakenne- ja tilinpää-töstilastojen mukaan Suomessa toimi edellä mainittujen uusien määritelmien ja rajausten mukaan tarkasteltuna noin 13 140 muotoilu-alan yritystä vuonna 2017.
Yritysten lukumäärä on kasvanut vajaalla seit-semällä prosentilla eli 960 tilastoyksiköllä vuo-sina 2010–17. Pääosaamisaloittain tarkas-teltuna yritysten määrän kasvu oli suurinta digitaalisessa muotoilussa, taide-teosten luon-nissa ja muotoilutoimistojen keskuudessa.
Muotoiluintensiivisten tuotteiden valmistukses-sa (teollisuudessa) yritysten määrä on vähenty-nyt noin 770 yrityksellä 2010-luvulla.
3. Työllisyys kasvaa palvelualoilla
2014 2015
20 234
0
20 000
40 000
2010 2013
10 000
30 000
50 000
2017
24 323
Muotoilualan yritystoimipaikkojen henkilöstön kehitys päätoimialoittain 2010–17
Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri (2010) ja yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto (2017) © ORNAMO RY
2016
60 000
70 000
5 168
777
27 642
18 819
1 928
16 54816 968 16 472
30 63334 285
1 777
5 624
1 743
5 720
29 176
17 516
1 7725 684
5 430
905703
28 052
5 517
675 642 6681 807
Muotoiluintensiivinen valmistus Digitaalinen muotoilu Rakennetun ympäristön muotoilu Muotoilun palveluyritykset
1 515
Taideteosten luonti
Muotoilualan toimipaikkojen työllisyys oli Suo-messa kokovuosityöllisyyden käsitteellä mitat-tuna noin 59 000 henkilöä vuonna 2017. Vuosi-na 2010–17 työllisten määrä on kasvanut 7,9 prosenttia.
Määrällinen ja suhteellinen henkilöstön lisäys oli suurinta digitaalisessa muotoilussa (44 pro-senttia). Muotoilutoimistoissa työllisyys kasvoi 19 prosenttia ja rakennetun ympäristön muo-toilussa kymmenen prosenttia.
Taideteosten luonnissa ja kaikilla muilla muo-toiluintensiivisen teollisuuden aloilla paitsi vaatteiden ja metallituotteiden valmistuksessa työllisyys aleni.
Tilastokeskuksen alueellisen yritystoiminta- tilaston mukaan yritysten toimipaikkoja muo-toilualoilla oli 13 750 vuonna 2017. Yritystoi-mipaikkojen lukumäärän kehitys on seurannut melko tarkasti yritysten määrän kehitystä vuosina 2010–17, sillä valtaosa muotoilualan yrityksistä on pieniä yksitoimipaikkaisia yrityk-siä. Muotoilualan yritykset ovat kooltaan varsin pieniä, sillä keskimäärin 71 prosenttia työllisti alle kaksi henkilöä vuonna 2017.
Pienintä yrityskokoa edustavat taideteosten luonnin ja graafisen muotoilun toimialoille tilastoidut yritykset. Pientyönantajia (2–9 hen-kilön yritykset) muotoilualan yrityksistä oli 21 prosenttia ja vähintään kymmenen henkilön yrityksiä kahdeksan prosenttia. Pientyönantajia ja vähintään kymmenen henkilön työnantaja- yrityksiä oli eniten puutuotteiden, huonekalujen ja kivituotteiden valmistuksessa sekä digitaali-sen muotoilun toimialoilla.
4. Muotoilualalla on pieniä ja ketteriä yrityksiä
0 % 25 % 50 % 75 % 100 %
Taideteosten luonti
Graafinen muotoilu
Tekstiilien valmistus
Keraamisten tuotteiden valmistus
Muotoilualan yritykset toimialoittain henkilöstö kokoluokittain 2017
Lähde: Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto, Tilastokeskus © ORNAMO RY
95,9 4
7,791,9
90,9 9,1
11,387
Metallituotteiden valmistus
Nahkatuotteiden valmistus
Lasituotteiden valmistus
85,6 13,2
14,684,1
82,6 12,3
19,678,4
Kultasepän tuotteiden valmistus
Vaatteiden valmistus
Sisustussuunnittelu
75 25
18,574,2
69,1 26,1
22,268,1
Maisemanhoitopalvelut
Puutuotteiden valmistus
Arkkitehtipalvelut 66,6 26,7
23,463,6
61 16,9
28,458
Teollinen muotoilu
Tietokonepelien kustantaminen
Alle 2 henkilöä 2–9 henkilöä Vähintään 10 henkilöä
Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus
Yhteensä
Huonekalujen valmistus 55,5 31,1
36,253,6
44,8 44,8
21,270,9
Kivituotteiden valmistus
Ohjelmistojen kustantaminen
0,1
0,4
1,7
1,2
1,3
5,1
22
13,6
134
10,1
7,8
10,3
2,0
7,3
1,3
1,3
1,3
4,8
5. Muotoilualan optimismi näkyy suhdanneodotuksissa
Odotukset vuosien 2019–20 kehityksestä ovat hyvät, sillä 62 prosenttia kyselyihin vastanneis-ta yrityksistä uskoo liikevaihdon lisääntyvän seuraavan vuoden aikana.
Kannattavuuden paranemiseen uskoo 60 prosenttia yrityksistä, sillä tuotantokustannus-ten ennakoidaan kehittyvän maltillisesti. Vuosi-na 2013–18 tehdyt kyselyt osoittavat kuitenkin, että ennustukset ovat usein astetta optimisti-sempia kuin toteutunut kasvu.
Muotoilualan odotukset ovat liikevaihdon, kannattavuuden ja työllisyyden osalta paljon myönteisemmät kuin koko pk-yrityskentässä. Ero kasvaa vielä suuremmaksi, jos vertailu- kohtana ovat pky-barometriin sisältyvien yksinyrittäjien näkemykset. 0 25 50 75 100
Muotoilualan yritysten näkemykset liikevaihdon, henkilöstön, tuotanto-kustannusten ja kannattavuuden kehityksestä nyt (syksy 2019) verrattu-na vuoden takaiseen (syksy 2018) tilanteeseen, prosenttia yrityksistä
Lähde: Ornamo suhdannekyselyt 2019
Suurempi, % Pysynyt ennallaan, % Pienempi, %
Liikevaihto
Kannattavuus
Tuotantokustannukset
Henkilöstö
45
38,4 42,9 18,8
16,567,915,6
12,4 81,9 5,7
33,3 21,6
© ORNAMO ry
41,1 33,9 25,0
Vakavaraisuus 22,5 61,3 16,2
Tilauskanta
6. Muotoiluala korostaa kestävää kulutusta
Muotoilualan yritykset painottavat ennen kaikkea kestävää kulutusta, kiertotaloutta ja ilmastomuutoksen vakavuutta. Ylipäätään kaksi kolmasosaa kyselyyn vastanneista yrityk-sistä piti ekologisuutta tärkeänä kilpailutekijänä tuotteissa ja palveluissa. Seuraavaksi tärkeim-miksi luokiteltiin ihmisoikeudet ja tietosuojasta huolehtiminen.
Verrattuna kestävään liiketoimintaan erikoistu-neen FIBSin Yritysvastuu 2019 -tutkimuksen tuloksiin verrattuna ilmastonmuutos ja kiertotalous koettiin suunnilleen yhtä tärkeiksi teemoiksi kuin yrityskentässä keskimäärin. Sen sijaan kestävä kulutus painottui vahvasti: kun Yritysvastuu 2019 -kyselyyn vastanneista sitä piti tärkeänä tai melko tärkeänä 62 prosenttia, oli muotoilualan osalta luku peräti 89 prosenttia.
Biodiversiteetin eli luonnon monimuotoisuuden suojelun tarve tunnistettiin myös muotoilualalla vahvemmin kuin muussa yrityskentässä, jossa vain 8 prosenttia vastaajista mainitsi sen erit-täin tärkeäksi painopistealueeksi – muotoilu-alan luku oli jopa 36,7 prosenttia.
Työntekijöiden oikeudet (palkkaus yms.)
0 25 50 75 100
Yhteiskunnalliseen yritysvastuuseen kuuluvien tekijöiden merkitys muotoilualan yrityksissä, prosenttia vastanneista
Lähde: Ornamo suhdannekyselyt 2019 © ORNAMO RY
Ilmastonmuutos
Erittäin tärkeää, % Melko tärkeää, % Kohtalaisen tärkeää, % Ei kovin tai lainkaan tärkeää, %
Luonnon monimuotoisuus (biodiversiteetti)
Verotus (taloudellinen vastuullisuus)
65
44,1
40,6
51,5
39,2
41,7
38,6
36,7
34,4
Prosenttia yrityksistä
Ihmisoikeudet
Tietosuoja (asiakastiedot yms.)
Monimuotoisuus/ yhdenvertaisuus työyhteisössä
Kestävä kulutus
Kiertotalous
24,3
30,4
19,832,7
18,6
29,9
24
25
25,5
27,1
19,6
7,8
20,6
25
21,6
17
26,5
30,2
65
4,9
10,3
11,2
2,9
9,4
9,3
19,3
8,3
7. Ekologisuus on muotoilualalle tärkeä kilpailutekijä
Muotoiluyritykset edistävät monin tavoin kestä-vää kehitystä, jota yritykset pitävät kyselyn perusteella tärkeimpänä yritysvastuullisuuden osatekijänä. 46 prosenttia vuoden 2019 kyse-lyyn vastanneista piti kuluttajavalistusta erittäin tärkeänä. Seuraavaksi tärkeimpiä ovat fiksut julkiset hankinnat, yritysten vapaaehtoiset toimenpiteet ja kansainväliset sopimukset.
Vastuulliseen yritystoimintaan, vastuullisuuden arvioitiin ja vastuullisuusviestintään liittyy run-saasti haasteita. Vuoden 2019 suhdannekyse-lyjen mukaan vastuullinen toiminta vaatii tavan-omaista enemmän voimavaroja, mikä nostaa tuotantokustannuksia. Yritysten mukaan vas-tuullisen toiminnan toteuttamista hankaloittavat tiedon ja luotettavien mittareiden puute. Eri toimialojen väliset erot voivat olla suuria.
Muotoilualan yritysten välillinen vaikutus eko-logisuuteen, kestävään kehitykseen ja raken-nettuun ympäristöön voi olla alan asiakkaiden kautta moninkertainen yritysten omaan kokoon verrattuna.
7,1
Kansainväliset (globaalit) sopimukset
0 25 50 75 100
Käytettävissä olevat parhaat keinot, joilla voidaan edistää kestävää kehitystä muotoilualan yritysten kilpailukykyä vahingoittamatta, prosenttia vastanneista
Lähde: Ornamo suhdannekyselyt 2019 © ORNAMO RY
Yritysten vapaaehtoiset toimenpiteet
Erittäin tärkeää, % Melko tärkeää, % Kohtalaisen tärkeää, Ei kovin tai lainkaan tärkeää, %
EU:n toiminta (regulaatio)
Toimialan sitoumukset
42,7
45,9
42,4
39,3
41
35,8
30,7
Prosenttia
Tuotteiden ja palvelujen loppukuluttajien vapaaehtoinen toiminta
Julkiset hankinnat
Lainsäädäntö (kansallinen)
19,832,3
28,6
30,6
27,4
24,1
23,5
26,1
19,4
22,6
20
19,3
25,9
30,7
5,2
6,1
14,8
10,7
15,7
12,5
Lähde: Ornamon suhdannekyselyt 2019 © ORNAMO ry
Ympäristövastuullisuuden (ekologisuuden) merkitys muotoilualan yritysten toiminnassa kilpailutekijänä, prosenttia vastanneista
Osuus muotoilualan yrityksistä, % Osuus kaikista pk-yrityksistä, %
Ei lainkaan merkitystä
3
13
18
36
30
Ei kovin paljon merkitystä
Kohtalainen Melko
30
20
25
15
10
5
0
35
Osu
us y
rityk
sist
ä
40
Erittäin suuri
7. Ekologisuus on muotoilualalle tärkeä kilpailutekijä
Lähde: Pk-yritysbarometri syksy 2019 ja Ornamon suhdannekyselyt 2019 © ORNAMO ry
Muotoilualan yritysten ja Suomen koko pk-yrityskentän kasvuhakuisuus 2019, prosenttia yrityksistä
Osuus muotoilualan yrityksistä, % Osuus kaikista pk-yrityksistä, %
Voimakkaasti
10,8
52,5
30,0
6,79,0
34,0
28,0
29,0
Kasvaa mahdollisuuk-sien mukaan
Pyrkii säilyttämään nykyisen markkina-
aseman
Ei ole kasvu- tavoitteita
60
40
50
30
20
10
0
Osu
us y
rityk
sist
ä
Ornamon kyselyihin syksyllä 2019 vastanneista yrityksistä voimakkaasti kasvuhakuisia oli noin 11 prosenttia. Mahdollisuuksien mukaan kasvavia oli 53 prosenttia ja asemansa säilyttämiseen keskittyviä 30 prosenttia.
Voimakkaasti kasvuhakuisia yrityksiä oli suhteellisesti saman verran kuin edellisenä vuonna. Kaikkiaan kasvuyrityksiä on ollut vuosina 2014–19 suurin piirtein yhtä paljon, jos mahdollisuuksien mukaan kasvavat yritykset lasketaan mukaan.
Kokonaisuudessaan kasvuyrityksiä on muotoilualalla enemmän kuin maamme pk-yrityskentässä keskimäärin.
8. Kasvuyrityksiä on enemmän kuin Suomessa keskimäärin
9. Keskimääräistä kansainvälisempää yritystoimintaa
Ornamon kyselyjen mukaan yli viidennes muo-toilualan yrityksistä harjoitti vientiä tai muuta ulkomaista toimintaa, jonka osuus oli vähintään 10 prosenttia liikevaihdosta. Pienimuotoista ja satunnaista myyntiä ulkomaille oli lisäksi lähes 40 prosentilla yrityksistä, joten muotoilualan yritykset ovat kansainvälisempiä kuin pk-yrityk-set Suomessa keskimäärin.
Kyselyt paljastavat, että ulkomainen toiminta on vakiintunut osa yrityksen liiketoimintaa noin kahdeksassa prosentissa muotoilualan yrityk-siä. Lisäksi 45 prosenttia yrityksistä panostaa voimakkaasti tai jonkin verran kansainvälisty-miseen. Varsinkin suunnittelupalveluja tarjoavil-la muotoilualan yrityksillä on entistä enemmän ulkomaisia asiakkaita.
Rakenteeltaan 45 prosenttia ulkomaisesta toiminnasta koostui pääasiassa tavaraviennis-tä vuonna 2019. Yksitoista prosenttia harjoitti pääasiallisesti suoraa palveluvientiä sähköisten kanavien kautta. Projektiviennin oli pääasialli-nen ulkomaisen toiminnan muoto 27 prosen- tille.
Muotoilualan yritysten kansainvälistymistä koskevat tavoitteet 2018, prosenttia yrityksistä
Lähde: Ornamo suhdannekyselyt 2019
Kansainvälinen toiminta vakiintunut-ta/tasaisesti kehittyvää
Haluaa kansainvälistyä, mutta sen suhteen ongelmia
Ei lainkaan tarvetta kansainvälistyä
Kansainvälistyminen kasvu- ja kehitysvaiheessa/panostaa voimak- kaasti kansainvälistymiseen
Kansainvälistyminen kasvu- ja kehi-tysvaiheessa/panostaa jonkin verran
0 5 10 15 20 25 30
9,9
9,9
25,2
10,8
20,7
Ulkomainen toiminta/vienti vähäistä; ei panostuksia kansainvälistymiseen
© ORNAMO ry
23,4
Prosenttia yrityksistä
10. Pohjoismaat ja muut EU-maat ovat muotoilunpäämarkkina-alueet
Ulkomaista toimintaa harjoittavien yritysten sel-västi suurimmat päämarkkina-alueet ovat Poh-joismaat ja muut EU-maat. Molemmilla alueilla toimintaa on ollut noin 28 prosentilla kyselyihin vastanneista.
Seuraavaksi tärkeimpiä vientikohteita ovat Pohjois-Amerikka, Kiina ja muut Aasian maat noin seitsemän prosentin osuuksilla. Sen sijaan Venäjälle ja muualle Itä-Eurooppaan on vähän tuote- ja palvelumyyntiä.
Kansainvälistymistä haittaa ulkomaisten part-nerien, kuten laadukkaiden alihankkijoiden, myyntikanavien ja jälleenmyyjien löytäminen. Pieniin mikroyrityksiin ei ole myöskään help-poa löytää ja palkata kansainvälisen myynnin ja markkinoinnin osaajia. Varsinkin yksinyrittä-jät ovat pattitilanteessa. Osin tästä syystä ky-selyyn vastanneista neljänneksellä ulkomainen toiminta oli satunnaista.
Lähde: Ornamon suhdannekyselyt 2019 © ORNAMO RY
0 10 20 30
Muut EU-maat (ml. Sveitsi)
Pohjoismaat
Yhdysvallat ja Kanada
Muu aasia (pl. Lähi-itä)
Kiina
Muu Aasia (pl. Lähi-itä)
Venäjä
Itä-Eurooppa (pl. EU ja Venäjä)
Intia
Austaralia ja Oseaania
Latinalainen Amerikka
Muu Afrikka
155 25
Kansainvälistä toimintaa harjoittavien muotoilualan yritysten pääasialliset markkina-alueet 2019, prosenttia yrityksistä
28,1
27,8
7,4
7,2
6,5
3,3
2,2
2,2
1,1
3
0
0
Osuus yrityksistä, prosenttia
Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka 0
11. Julkiset hankinnat ovat tärkeitä,mutta haasteellisia
Ornamon vuoden 2019 kyselyiden mukaan jul-kiset hankinnat ovat tärkeitä tai jossain määrin tärkeitä miltei 50 prosentille muotoilualan yri-tyksistä.
Kyselyyn vastanneet osoittivat kuitenkin tyyty-mättömyyttä julkisten hankintojen toimintaan. Tyytymättömyys on suurta, vaikka hankinta-lain uudistuksen 2017 tarkoituksena oli paran-taa pk-yritysten osallistumismahdollisuuksia julkisiin hankintoihin. Tämä on harmillista, sil-lä julkisten hankintojen tarjoama kokemus ja referenssit voivat auttaa yrityksiä kehittämään toimintaansa ja kasvamaan myös yksityisillä markkinoilla.
Yli puolet Ornamon kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että julkiset hankinnat pysyvät suu-rin piirtein ennallaan seuraavien vuosien aika-na. Vain neljäsosa ennusti niiden lisääntyvän.
Muotoilualan yritysten näkemykset julkisten hankintojen merkityksestä yritystoiminnassa 2019, prosenttia vastanneista
Lähde: Ornamo suhdannekyselyt 2019
Ei lainkaan tärkeä
0 5 10 15 20 25 30
26,4
25,3
16,1
9,2
23,0
© ORNAMO ry
Osuus yrityksistä
Ei kovin tärkeä
Jossain määrin tärkeä
Melko tärkeä
Erittäin tärkeä
Muotoilualojen palvelu- yritykset tarjoavat suunnittelu- palveluita erikoistuneissa yrityksissään, joita voidaan kutsua termillä muotoilun KIBS-yritykset (Knowledge Intensive Business Services). KIBS-palveluja tuottavat muo-toiluyritykset toimivat teollisen suunnittelun, graafisen suun-nittelun ja sisustusarkkitehtuu-rin erikoisaloilla. KIBS-yrityksiä kutsutaan palveluntuottajiksi siksi, että niiden toimintaan ei sisälly tuotteiden valmistusta.
Muotoiluala: teollisuutta, palvelutuotantoa ja taiteellista luomista
Nämä yritykset synnyttävät ja välittävät uusia ajatuksia ja osaamista esimerkiksi julkisyhteisöihin, yrityksiin ja muihin yksityisiin yhteisöihin. Muotoilualojen ammattilaiset tuke-vat asiakasorganisaatioiden, kuten tuote- valmistusta harjoittavien teollisten yritysten toimintaa tarjoamalla ulkopuolisia asiantuntija-ratkaisuja vaativiin erityistilanteisiin.
Muotoiluintensiiviseen teollisuuteen kuuluu teollisia sarjavalmistajia, pk-yrityksiin luettavia piensarjatuottajia sekä käsityöalan yrityksiksi rinnastettavia tuotteiden valmistajia. Muotoilu-intensiivisessä teollisuudessa muotoilukustan-nukset ovat suhteellisen pieniä, mutta tärkeä osa yrityksen toimintaa kuten suunnittelutyö yleensäkin. Varsinaista puhdasta muotoilupal-velujen ulosmyyntiä on niillä vähän, sillä tehty työ sisältyy valmistettuihin tuotteisiin. Muotoilu- panoksen merkitys korostuu ja henkilöityy usein tekijöihin siirryttäessä teollisesta sarja-valmistuksesta piensarjatuotantoon tai käsityö-mäiseen tuotteiden valmistukseen.
Taideteoksen luonti lukeutuu toimialaluokituk-sessa palvelualoihin, vaikka toimialalla valmis-tetaan fyysisiä tuotteita. Toimiala poikkeaa tavanomaisesta käsityövalmistuksesta siten, että taideteosten luonnissa on kysymys yksi-löllisten ja ainutkertaisten taidekäsitöiden yms. teosten valmistuksesta. Muotoilun merkitys on suuri ja henkilöitynyt taideteoksen tekijää sekä hyvin vaikeasti rahamääräisesti erotettavissa tekijän valmistustyöstä.
Yritykset, julkisyhteisöt ja muut organisaatiot hankkivat tarvitsemansa muotoilun KIBS- palvelut ostopalveluina ulkopuolisilta palvelun-tuottajilta tai palkkaavat omia näiden muotoilu-asiantuntijoita eli muotoilun kisa-ammattilaisia, omaan organisaatioonsa. Monet organisaatiot yhdistelevät ulkoa ostettuja ja sisäisesti tuotet-tuja muotoilupalveluja. Asiakastoimialoja ovat mm. tekstiili- ja vaatetusteollisuus, sähkö- ja elektroniikkateollisuus, metalliteollisuus ja muu teollisuus, tukku- ja vähittäiskauppa, informaa-tio ja viestintä ja liike-elämän palvelut.
