Pakistanin museoille oppia

Suomesta

KULTTUURIYMPÄRISTÖ52. VUOSIKERTA

3 / 2014

ROCK'N VANTAA LÄHIÖKULTTUURIN YTIMESSÄ SIVU 8 AARRE MULLAN ALLA SIVU 14

SIVU 30

2 MUSEO 3/2014

Toinen vaihtoehto on muuttaa teksti muotoon: ”tavoitteeksi on asetettu heikentää kansallisessa ja kansainvälisessä toimintaympäristössä kulttuurin perustaa, huonontaa luovan työn tekijöiden toimin­taedellytyksiä vähentää kansalaisten kulttuuriosal­listumisen mahdollisuuksia sekä heikentää kulttuurin taloutta.” Samalla voisi kirjata, että olemme päät-täneet lipsua allekirjoittamistamme kansainväli-sistä sopimuksista.

Kolmaskin vaihtoehto luonnollisesti on. Voi-daan tehdä vähemmällä enemmän.

Merkittävä työn tehostaminen tarkoittaa usein koneellistamisen ja automaation lisäämis-tä tai tehtävien ulkoistamista Kiinaan. Uutiset kertovat, että kiinalaiset investoivat huikeita summia uusien museoiden perustamiseen ja vanhojen kasvattamiseen, mutta Suomen kult-tuuriympäristöä ja tai muuta kulttuuriperintöä eivät kiinalaiset pelasta.

Suomalaisen kulttuuriperinnön säilyttämi-sen osalta ajatus ”vähemmällä enemmän” on mahdollista toteuttaa vain siten, että väheneviä resursseja priorisoidaan. Johonkin panostetaan enemmän ja saadaan enemmän. Johonkin pa-nostetaan vähemmän tai ei ollenkaan ja saadaan vähemmän tai ei mitään.

Tämäkin vaihtoehto edellyttää strategioiden ja toimintakuvausten muuttamista. Priorisoin-teja ja valintoja tähän mennessä julkaistuissa strategioissa ei kuitenkaan tehdä.

Poliittisessa päätöksenteossa ne ovat muu-tenkin hukassa. Se näkyy juustohöyläpäätöksinä. Kaikesta leikataan, kun nyt jos koskaan olisi aika myös johonkin panostaa. Jälkiteollisessa maa-ilmassa, jossa Suomi ja muu Eurooppa elävät, kulttuuri on kaikkien selvitysten ja strategioiden – sekä luonnollisesti myös tämän Museo-lehden perusteella – hyvä ja kannattava valinta.

Kimmo Levä on Suomen museoliiton pääsihteeri.

Pääkirjoitus

Vähemmällä halutaan taas enemmän

Kulttuurinperintö ja sen suojelu ovat valtiollisella agendalla ”in”. Unescon aineettoman kulttuuri-perinnön suojelua koskeva yleisso-

pimus tuli voimaan reilu vuosi sitten. Kulttuu-riympäristön säilyttämisestä on julkistettiin juuri strategia vuosille 2014–2020.

Suomi on myös tekemässä päätöstä Euroopan neuvoston laatiman Faron sopimuksen ratifioin-nista. Toteutuessaan Suomi sitoutuu kulttuuripe-rinnön vaalimiseen entistä tiukemmin yhdessä muiden Euroopan valtioiden kanssa. Linjaan sopien Euroopan unionin neuvosto teki kevääl-lä päätöksen, jossa kulttuuriperintö nostettiin tärkeään asemaan maanosamme kansainvälisen kilpailukyvyn ylläpitämisessä.

Kaikissa sopimuksissa ja strategioissa on sävy-nä se, että kulttuuriperinnön merkitys ihmisten hyvässä elämässä lisääntyy. Kulttuuriperintö on yhteiskunnallinen voimavara ja mahdollisuuksien antaja.

Valtion vuoden 2015 budjetin tavoitteena on ”vahvistaa kansallisessa ja kansainvälisessä toimin­taympäristössä kulttuurin perustaa, parantaa luovan työn tekijöiden toimintaedellytyksiä, lisätä kansa­laisten kulttuuriosallistumisen mahdollisuuksia sekä tukea kulttuurin taloutta”.

Kaikkea, mikä liittyy kulttuuriperintöön ja kulttuuriympäristöön halutaan siis lisätä, paran-taa ja vahvistaa. Yleinen käsitys on, että jos ha-luaa enemmän tuotoksia, pitää laittaa enemmän panoksia. Valtion numeromuodossa julkaisemat päätökset ja linjaukset ovat kirjoitetun kanssa räikeässä ristiriidassa: Kulttuuriperinnön ja kult-tuuriympäristön säilyttämisen mahdollistavaa museoiden perusrahoitusta tullaan leikkaamaan vähintään seuraavat kolme vuotta.

Uskottavuuden ja rehellisyyden nimissä teks-ti- ja numero-osan välinen ristiriita on ratkais-tava. On muutettava joko numeroita tai tekstiä. Valtion vuoden 2015 tulo- ja menoarviossa tämä merkitsisi kulttuurirahoituksen viiden miljoonan euron miinuksen vaihtamista vähintään saman kokoiseksi plussaksi.

Kannessa: Rakennus Kamalian vanhassa kaupungissa Pakistanissa. Vasemmalla ylhäällä: The Barbed Wires valokuvaaja Anna-Liisa Nupposen ikuistamana Tikkurilassa 1964. Oikealla alhaalla: Saamelaista kulttuurimaisemaa Kevon reitiltä Luomusjärven suuntaan.

KU

LTT

UURIYMPÄ

RISTÖ

SYKSY2014

Päätoimittaja Kimmo Levä Toimitussihteeri Seppo Honkanen Toimituskunta Kalle Kallio, Heli Heinäaho, Hanna-Kaisa Melaranta, Marjo Mikkola, Antti Mäkinen, Kimmo Levä ja Seppo Honkanen Ulkoasu Kirmo Kivelä ja Inari Savola Kustantaja Suomen museoliitto ry., osoite Annankatu 16 B 50, 00120 Helsinki, puhelin 09 5841 1700 Tilaukset ja osoitteenmuutokset 09 5841 1700, museoliitto@museoliitto.fi Hinnat 2014 Kestotilaus 34 euroa, määräaikaistilaus 38 euroa, jäsenhinta 25 euroa Ilmoitukset Helena Piipponen, helena.piipponen@museoliitto.fi, puhelin 0444 300 701 Painopaikka Esa Print Oy ISSN 0781-0032

Hollannissa myydään miljoona Museokorttia vuodessa. Suomen museoliitto rakentaa esimerkin innoittamana omaa Museokortti-järjestelmää.

Rock'n Vantaa nelinkertaisti Vantaan kaupunginmuseon kävijämäärät. Keski-ikäiset miehetkin innostuivat.

Pelloilla ja uimarannoilla kuljetaan nyt metallinpaljastimet piipittäen. Harrastajamäärien kasvu on johtanut löytöjen lisääntymiseen, mutta saanut ammattilaiset huolestumaan.

6

8

14

8 2 Pääkirjoitus 4 Museokuvioita 6 Pyörällä museoon 14 Aarre mullan alla 18 Renkipoika raivasi historiaa 20 Faron sopimus 22 Kelpo strategia juuri meille29 Lomaromanssi wieniläisittäin 30 Museo-osaamista Pakistaniin 33 Näkymätön saamelaisuus näkyväksi36 101 Föremål ur Sveriges historia

A N N A - L I I S A N U P P O N E N

33

14

PÄ

IVI

MA

GG

AM

ER

JA

PU

HA

KK

A