Embed Size (px)
DESCRIPTION
Trafiikki-lehden nro 19 teemana on Trafiikki-museoiden yhteishanke Liikkeelle! Suomi sodan jälkeen. Lehdessä käsitellään Suomen jälleenrakennuskauden keskeisiä ilmiöitä, sekä tietenkin aikakauden tunnetuinta kasvoa, presidentti Urho Kekkosta. Lähde kanssamme liikkeelle!
Citation preview
TRAFIIKKI 14• 1
TRAFIIKKI-MUSEOIDEN ASIAKASLEHTI 2015 NRO 19
4 TALKOOHENKEä 18 KAUKOMAITA 27 OSTOKSIA
Liitteessä: Liikkeelle! –Suomi sodan
jälkeen -teemanäyttelyt
S. 10
KEKKONEN ON jäTTäNyT jäLKENSä MyöS MUSEOIHIN
S. 12KUpLIA TEILLä!
2 • TRAFIIKKI 19
TRafiikki-muSeOT Ry:N puheeNjOhTaja maRjO mikkOLa
Toiseen maailmansotaan liittyneet sotatoimet päättyivät Suomessa 27.4.1945. Tänä keväänä tulee siis kuluneeksi 70 vuotta sotien päättymisestä ja jälleen-rakennuskauden alkamisesta. Vaikka Suomessa oli sodan jälkeen puutetta lä-hestulkoon kaikesta muusta kuin jälkeläisistä, sodan runtelema maa kuiten-kin nousi jaloilleen. Miten tämä tapahtui ja millaisia ilmiöitä siihen liittyi liikenteen ja mediakulttuurin osalta?
Yhdeksän Trafiikki-museota vastaa kysymykseen kukin omasta näkökul-mastaan kevään ja kesän aikana avautuvissa ”Liikkeelle! – Suomi sodan jäl-keen” -teemanäyttelyissä. Kyseessä on laajin Suomessa toteutettu museoiden tiiviille yhteistyölle perustuva näyttelykokonaisuus, jota täydennetään yleisö- ja kokoelmapalveluilla. Lisätietoa näyttelyistä ja niihin liittyvästä ohjelmasta saa tämän lehden keskiaukeamalta löytyvästä Liikkeelle-liitteestä.
Näyttelyt tarjoavat mielenkiintoisia näkökulmia erityisesti 1950- ja 1960-lukujen liikenne- ja mediakulttuurin ilmiöihin ja niiden vertailuun suh-teessa tähän päivään. Samoissa tunnelmissa olemme myös tämänkertaisessa Trafiikki-lehdessä, jossa niinikään kerrotaan sotien jälkeisen Suomen liiken-teen ja viestinnän kehityksestä.
Osa lehden jutuista sivuaa museoiden näyttelyteemoja, mutta olemme halunneet tuoda esille myös muita sodan jälkeiselle ajalle tyypillisiä ilmiöitä.
Sivuilla 4-7 kerromme sodan jälkeisen ajan mediasta. Lehdistössä pyrit-tiin pitämään yllä talvisodan henkeä, jolla Suomi haluttiin siivittää
uuteen nousuun. Omalla tavallaan Suomi lähti lentoon olym-piavuonna valmistuneen uuden lentokentän avulla. Seutu-
lan kentän varsin poikkeuksellisesta rakentumisesta ker-romme sivulta 15 lähtien.
Liikkeelle! -teemanäyttelyt ovat esillä museoissamme vaihtelevasti vuoden 2015 loppupuolelle saakka. Kaikki yhdeksän Trafiikki-museota toivottavat sinut lämpimästi tervetulleeksi näyttelyihin!
LIIKUTTAvAA yHTEISTyöTä
TRAFIIKKI 19 • 3
SISäLTö 2015 NRO 19
Trafiikki-lehti on Trafiikki-museoiden
asiakaslehti, joka ilmestyy kaksi
kertaa vuodessa. Trafiikki-museot
ry:n jäsenet ovat liikenteen ja
viestinnän alan museoita.
Yhdistykseen kuuluvat Forum
Marinum, Mediamuseo Rupriikki,
Mobilia, Postimuseo, Radio- ja tv-
museo, Suomen Ilmailumuseo,
Suomen merimuseo, Suomen
Rautatiemuseo ja Tekniikan museo.
Päätoimittaja: Helena Pärssinen
Toimitussihteerit:
Tiina Jantunen
Laura Ruippo
Avustajat:
Johanna Aartomaa
Inka Alén
Otto Holmborg
Elina Ijäs
Anna Iso-Ahola
Ilona Kangas
Petra Kotro
Elina Kytölä
Hanna Lassi
Riina Linna
Outi Penninkangas
Valeri Saltikoff
Teemu Siltanen
Tiia Tiainen
Henri Äijälä
Toimitus:
Drama Queen Communications Oy
Ulkoasu: Nina Kannisto
Kannen kuva: Lehtikuva
Toimituksen yhteystiedot:
www.trafiikki.fi
Julkaisija: Trafiikki-museot ry
Painos: 10 000 kpl
Painopaikka: Euraprint
11. vuosikerta.
Trafiikki-lehti ilmestyy kaksi kertaa
vuodessa.
ISSN 1796-0304 (painettu)
ISSN 1796-0037 (verkkolehti)
s. 15keSäLOmaLLe SeuTuLaaNHelsinki-Vantaan lentoasema kuokittiin
lentokuntoon ajokortittoman työvoiman
avulla. Vuosien varrella
työsiirtolassa käväi-
si muutamia koko
kansan tuntemia
henkilöitä kuten
irwin Goodman.
s. 18LaivaLLa LeNiNGRadiiN Menneillä vuosikymmenillä suomalaiset
risteilivät Tukholmaan, Tallinnaan, Köö-
penhaminaan, Visbyyn ja Leningradiin.
Meno laivoilla oli varsin
erilaista kuin tänä
päivänä.
s. 22kummiTukSia,
LuOkkaReTkiä ja TyöpajOja
Lue Trafiikki-museoiden kuulumiset ja
laita kalenteriin mielenkiintoisimmat ta-
pahtumat.
s. 4kaTSauS jäLLeeNRakeN-NuSajaN mediaaNSodanjälkeiset sanomalehdet korosti-
vat talkoohenkeä ja kansalaisten uh-
rautumista. Yhtenäistä kansakuntaa
korostettiin jatkumona talvisodan hen-
gelle. Median luomaan kuvaan tulee
kuitenkin suhtautua lähdekriittisesti.
s. 8RuOkaiLua RaiTeiLLaVielä 1980-luvulla junien ravintola-
vaunuissa alkoholia tarjoiltiin aino-
astaan ruoka-annosten yhteydessä.
Miten ravintolavaunutoiminta on muut-
tunut vuosikymmenten saatossa?
s. 12kupLa, kupLa, kupLa!Autotuonnin vapautuminen 1962 toi
länsiautot Suomen teille. Suomalais-
ten suosikkimerkeiksi nousivat Volks-
wagen, Ford, Opel ja Fiat.
4 • TRAFIIKKI 19
Teksti: Teemu Siltanen
Sodanjälkeiset sanomalehdet korostivat talkoohenkeä ja kansalaisten uhrautumista. Työnteko kuvattiin lähes pyhänä asiana. median luomaan kuvaan tulee kuitenkin
suhtautua lähdekriittisesti.
KOvALLA TyöLLä jA HAMMASTA pURREN
TRAFIIKKI 19 • 5
www.trafiikki.fi
Sodanjälkeinen tilanne oli kaikkea muuta kuin helppo.
”Voidaan puhua rauhan kriisistä. Monet sodan ai-kana peitossa olleet risti-riidat nousivat esille. Li-säksi asuntotilanne oli katastrofaalinen. Ihmiset asuivat pommisuojissa ja
parakeissa. Sanomaleh-dissä oli jatkuvasti lukuisia
pieniä uutisia henkirikoksis-ta, pahoinpitelyistä ja onnetto-
muuksista”, Jyväskylän yliopiston tutkija antero holmila taustoittaa.
”Suhtautuminen jälleenraken-nusaikaan on monin paikoin nos-talginen. Nykymediassa korostetaan usein yhdessä selviämistä ja me-hen-keä, vaikka todellisuus oli huomatta-vasti moninaisempi”, Holmila toteaa.
Sodanjälkeisen lehdistön histo-riaa tutkinut Holmila näkee, että me-dia pyrki ylläpitämään me-henkeä.
”Talkoohengestä puhuminen oli vallitseva tapa sanomalehdissä, ää-rivasemmiston lehdistöä lukuun ot-tamatta. Yhtenäistä kansakuntaa korostettiin jatkumona talvisodan hengelle. Lehdistö korosti itsehillin-tää ja vaali valistushengen mukai-sesti kansakunnan moraalia. Työ ja työn eetos olivat merkittävässä roo-lissa. Suomi kuvattiin keskelle sel-viytymiskamppailua, josta pääsisi eteenpäin ainoastaan kovalla työl-lä ja hammasta purren”, Holmila ku-vailee.
Rupriikissa Aamulehden lehtiku-vien digitointiprojektista vastannut jussi Lahtisen mukaan sama välittyi myös aikakauden kuvajournalismis-ta.
”Työnteko ja ruumiillisuus ko-rostuivat myös erilaisissa vapaa-ajan kuvissa. Kaupunkilaiset ottivat mittaa niin ojankaivuukilpailuissa, jääkiekkokaukaloissa kuin avanto-uinnissakin.”
kOhTi TuLevaiSuuTTa? Aamulehden kuvissa näkyi kehitty-vä Tampere, joka kasvoi korkeutta ja laajeni samanaikaisesti uusina kau-punginosina etäämmäs keskustasta. ”Kalevan tornitalot ja uuden vetu-rin vihkiäiset uutisoitiin näyttäväs-ti”, Jussi Lahtinen kuvailee aikakau-den lehdistöä.
Antero Holmilan mukaan lehdis-tö ylläpiti tulevaisuuden uskoa. Toi-saalta ajan lehdistössä vallitsi selkeä ristiriita suhtautumisessa moderni-saatioon.
”Varsinkin visuaalisessa kerron-nassa kaupunkien uudet rakennuk-set ja korkeampi koulutus näyttäy-tyivät modernisoituvan Suomen kuvana. Toisaalta maan maatalous-valtaisuudesta johtuen kaupungit nähtiin usein myös synninpesinä, joihin nuoria tyttöjä ei tullut laskea yksin.”
Toisaalta sodanjälkeinen lehdistö rakentui vahvasti sotaa edeltäneel-le arvopohjalle, jossa koti, uskonto ja isänmaa olivat tärkeässä osassa.
”Lehtikuvissa perinteet olivat vahvasti läsnä. Juhannuksen juhlin-nat ja erilaiset kulttuuritapahtumat kuvattiin ahkerasti”, Lahtinen ku-vailee Aamulehden visuaalista maa-ilmaa.
vaLLaN vahTikOiRa vai uSkOLLiNeN ySTävä? Länsimaisessa ajattelussa lehdistön rooliksi mielletään usein vallan vah-tikoirana toimiminen, mutta Holmi-lan mukaan tämä tehtävä ei toteutu-nut ideaalimallin mukaisesti.
”Pääsääntöisesti lehdistö toimi valtiovallan sosiaalisen kontrollin välineenä, ja tämän roolin se otti it-selleen mielellään. Toki päivän poli-tiikassa lehdistö arvosteli hallitusta tai eduskuntaa, mutta suurissa kysy-myksissä media ja poliittinen eliitti olivat samoilla linjoilla.”
Kotiliesi opasti nuoria valistushengessä vuonna 1945. Kotiliesi 1/1945.
6 • TRAFIIKKI 19
Tätä selittää lehdistön ja poliitik-kojen läheinen suhde. Urho Kekkonen ja monet muut kärkipoliitikoista oli-vat myös ahkeria kirjoittajia.
”Monesti lehtimiehet istuivat kahdella pallilla, eivätkä olleet näin kovinkaan riippumattomia. Tämä myös heijastui median luomaan ku-vaan sodanjälkeisestä Suomesta”, Holmila valaisee.
MediaKriittisyys tärKeää ajasta riippUMatta Jälleenrakennusajan sanomalehdistö tarjoaa loistavan esimerkin lähdekri-tiikin tarpeellisuudesta, mutta sen tarve ei ole kadonnut minnekään.
Kotiliesi kehotti niukkuutta ja uhrautumista vaativana aikana kohottamaan perheen elintasoa rationalisoinnilla. Kotiliesi 1/1948.
“Mediakriittinen lukutaito on nykyi-sen informaatioyhteiskuntamme pe-ruskansalaistaito. Ilman mediataitoja ihminen syrjäytyy hyvin nopeasti”, toteaa projektisuunnittelijana Mo-biilimetka-hankkeessa toiminut Outi putkonen Tekniikan museosta.
”Kriittisessä lukutaidossa ei tar-vitse tietää kaikkia mediatalojen kyt-köksiä. On kuitenkin tärkeää, että tie-toa hankittaisiin useista eri lähteistä, sillä tieto ei ole milloinkaan objek-tiivista”, Putkonen kertoo. ”Niin so-danjälkeisten lehtijuttujen kuin uu-dempienkin kohdalla tulee pohtia, kuka jutun on kirjoittanut, sekä mik-si ja kenelle se on kirjoitettu?”
”Myös kuvia tulee tarkastella kriit-tisesti. Jo tuhansia vuosia sitten ihmi-set ymmärsivät kuvan propagandisti-sen voiman. Kuvamanipulaatiota on tehty aina, mutta kuvankäsittelyoh-jelmien myötä tämä on helpottunut ja yleistynyt. Katselijan tulee ymmär-tää, että kuvasta rajataan aina ulos kuvan suurempi konteksti, kokonai-nen maailma täynnä merkityksiä”, Putkonen kuvailee.
”Myös museon näyttelyitä tu-lee tarkastella kriittisesti. Kävijä voi miettiä, mitä näyttelyssä esitetään, mitä on jätetty pois ja millaista läh-deaineistoa on säilynyt esitettäväk-si”, Putkonen huikkaa lopuksi.
TRAFIIKKI 19 • 7
www.trafiikki.fi
Kovalla työllä ja itsehillinnällä kohti tulevai-suutta. Aamulehden lehtikuvassa viimeistel-lään Neuvostoliittoon vietävää sotakorva-usveturia vuonna 1952. Kuvaajana Veikko Kanninen. Vapriikin kuva-arkisto.
8 • TRAFIIKKI 19
KOLMEN RUOKALAjIN ILLALLISESTA
KäRRyMyyNTIIN
1912 oli merkittävä vuosi Suomen rautateillä, sillä tuolloin aloitettiin ravintolavaunuliikenne helsinki-pietari- ja helsinki-Turku-reiteillä. vuosikymmenten saatossa ravintolavaunutoiminta on kehittynyt ja muuttunut, mutta yksi asia on pysynyt: ruokailu on aina ollut oleellinen osa matkantekoa.
Tänä päivänä ravintolavaunujen tarjonnasta saavat nauttia yhtä-
läisesti kaikki matkustajat, mut-ta alkuaikoina rautateiden tarjoilut olivat herrojen herkkua.
”Kolmannen luokan matkus-tajat eivät päässeet ravintolavau-nuun ilman erillistä lippua, joka
oli sen verran kallis, että monilta se jäi hankkimatta. Ykkös- ja kak-kosluokan matkustajat sen sijaan nauttivat ravintolan tarjonnasta, ja ruokailu olikin tärkeä osa matkan-tekoa”, pitkän työuran ravintola- ja matkailualalla ja alan opettajana tehnyt Risto Nihtilä kertoo.
Jos ruokailulla oli merkittävä rooli junamatkailussa, samaa voi sanoa myös juomien nauttimisesta. Väkevät viinit maistuivat kolmen ruokalajin menun kyytipoikana ja tapana olikin, ettei herraporras poistunut ravintolaosastolta selvin päin.
Teksti: Laura RuippoKuvat: Suomen Rautatiemuseo
Ateriointia ravintolavaunussa 1930-luvun tapaan. Tupakointi oli sallittu ravintola-vaunuissa vuoteen 1964 asti. Kuva: Runeberg.
TRAFIIKKI 19 • 9
www.facebook.com/trafiikki
Junamyyjä palvelee matkustajia lounasvaunussa vuonna 1956.
ei juOmaa iLmaN RuOkaa Siinä missä varakkaammat matkus-tajat nauttivat ravintolavaunun tar-joiluista, oli muilla matkustajilla mu-kana omat eväät.
”Ruokailusta ei tingitty, vaan se kuului oleellisena osana matkante-koon. Vaikka sitten omien eväiden muodossa”, Nihtilä toteaa.
Ravintolavaunut tasa-arvoistui-vat vuonna 1956, kun kolmosluok-ka poistui junista. Tämän jälkeen kaikilla matkustajilla oli pääsy ra-vintolavaunuun. Tämä ei kuiten-kaan tarkoittanut sitä, että kansa oli-si rientänyt sinne sankoin joukoin.
”Useilla matkustajilla ei edel-leenkään ollut varaa usein hintavik-si miellettyihin tarjoiluihin. Ravin-tolavaunun hinnoittelu onkin ollut kautta vuosikymmenten yksi vakiin-tuneista junamatkustajien närkäs-tyksen aiheista”, Nihtilä toteaa.
Tuotteiden hintaa nosti osal-taan se, että alkoholijuomia tarjoil-tiin vielä 1980-luvulla ainoastaan ruoka-annosten yhteydessä. Näin ol-len juoman kylkiäisenä oli satsattava ruoka-annokseen. Vaikka voileipä tai lihapiirakka ajoi ruoan asian, tuli vii-nilasille kuitenkin hintaa sen verran, että se hillitsi janoisiakin matkaajia nauttimaan alkoholia maltillisesti.
Nihtilän mukaan ravintolavau-nuissa anniskellusta alkoholista joh-tunut häiriökäyttäytyminen olikin
verrattain harvinaista menneillä vuosikymmenillä.”Sen sijaan omat eväät tai ennen ju-naan tuloa nautitut juomat aiheutti-vat ongelmia.”
keSkiOLuT TuO vaRuSmieheT RaviNTOLavauNuuNVuosi 1969 oli käänteentekevä, sil-lä keskioluen vapautumisen myötä kansan suosikkijuomaa alettiin tar-joilla myös ravintolavaunuissa.
”Keskioluen vapautuminen muutti asiakaskuntaa varsin merkit-tävästi, sillä nyt myös opiskelijat ja
varusmiehet löysivät tiensä ravinto-lavaunuun”, Nihtilä kertoo.
Keskioluen vapautuminen ei kui-tenkaan vapauttanut alkoholia ruo-kapakosta, vaan edelleen alkoholin kanssa oli lunastettava myös ruoka-
annos. Ruokapakko koski vielä pit-kään keskiolutta vahvempia alkoho-lijuomia. Tuotteiden yhteismyynti ja sen mukanaan tuomat kustannuk-set hillitsivät osaltaan matkustajien ylenpalttista ajanviettoa ravintola-vaunuissa.
Asiakaspaikkoja oli rajoitetusti, joten matkustajia ohjeistettiin luo-vuttamaan paikkansa viipymättä ruokailun jälkeen muille nälkäisille.
”Ruokailujen kesto ei enää ollut samaa luokkaa kuin ravintolavau-nujen alkuaikoina. Kolmen ruoka-lajin menut vaihtuivat yksinkertai-sempiin tarjottaviin, ja lihapullista ja muusista tuli myös junamatkustaji-en kestosuosikki”, toteaa Nihtilä.
Vaikka annokset saattoivat yk-sinkertaistua, se ei kuitenkaan tar-koittanut laadusta tinkimistä. Vielä 1980-luvun alussa ravintolavaunu-jen ruoka-annokset valmistettiin ju-nan keittiössä alusta alkaen itse. Val-misruoka-annosten aikakausi alkoi vuosikymmenen puolivälissä. Myös kärrymyynti aloitettiin 1980-luvulla. 2000-luvulla ravintolavaunutoimin-taa on leimannut toimintojen tehos-taminen.
Kiireettömyyden aika alkaa olla ohi rautateillä. Teknologian kehitys mahdollistaa yhä nopeamman mat-kustamisen ja kärrymyynti korvaa kohtaamiset ravintolavaunussa. In-dividualismi korvaa yhteisöllisyyttä myös rautateillä.
”Paitsi matkantekoa kohdanneis-sa ongelmatilanteissa, joissa vierus-toverit alkavat lähes poikkeukset-ta päivitellä tilannetta keskenään”, Nihtilä naurahtaa.
1959 peruskorjatun ravintolavaunun keitti-östä löytyy uudenaikainen nestekaasuliesi ja jääkaappi. Kuva: Olavi Karasjoki.
Ravintolavaunun kattaus 1950-luvun lopulta. Kuva: Olavi Karasjoki.
10 • TRAFIIKKI 19
Kuva
: Pos
timus
eo.
TRAFIIKKI 19 • 11
www.trafiikki.fi
vuosina 1956-1981 presidenttinä toiminut urho kaleva kekkonen on Suomen historian pitkäaikaisin presidentti. jälleenrakennuskauden presidentin suurimpina ansioina pidetään maamme idänsuhteiden menestyksekästä hoitamista sekä euroopan turvallisuus- ja yhteistyö konferenssi eTykin järjestämistä helsingissä vuonna 1975. Kekkosen tuntevat kaikki, niin myös Trafi ikki-museot, joiden kätköistä löytyy toinen toistaan mielenkiintoisempia kekkoselle kuuluneita tai häneenliittyviä esineitä.
Kuva
: Rad
io-
ja tv
-mus
eo.
1956Radio- ja tv-museon kokoelmissa on varsinainen aarre, 17-tuumai-nen Temp 2 -mustavalkotelevisio. Kyseessä ei ole ihan mikä tahansa televisio, vaan Neuvostoliiton joh-tajien Suomen tasavallan president-ti Urho Kekkoselle vuonna 1956 an-tama lahja.
1956-1970 Rautatiemuseosta löytyy presidentin virkavaunu A 30. Vuonna 1920 Pasi-lan konepajassa valmistunutta vau-nua ovat käyttäneet kaikki Suomen presidentit K. J. Ståhlbergista U. K. Kekkoseen. Vaunun sisätilat jakau-tuvat salonkiin sekä hytteihin, joita ovat presidentin työhuone ja makuu-hytti, presidentin puolison makuu-hytti sekä adjutanttien hytit ja keit-tiötila.
Kuva
: Suo
men
mer
imus
eon
kuva
koko
elm
at.
Kuva
: Tek
niik
an m
useo
.
Kuva
: Tom
mi A
rom
aa/M
obili
a.
1969Presidentti Kekkoselle hankittiin uu-tena viisi edustusautoa, joista yksi on Mobilian kokoelmista löytyvä Ca-dillac Fleetwood 75 Limousine. Vuo-den 1969 Cadillacia ei ole panssa-roitu, ja se poistettiin virkakäytöstä vuonna 1981.
1981Kekkonen valittiin ensimmäisen kerran presidentiksi vuonna 1956. Vuonna 1981 Kekkosen ennätys-pitkän presidenttikauden kunniak-si julkaistiin 25-vuotisjuhlaraha. 50 markan kolikon kipsimalli löytyy Tekniikan museosta.
KEKKONEN KOLIKOSSA, KEKKONEN pOSTIMERKISSä
1960Postimu-
seon koko-elmista löytyy
Urho Kekkosen 60-vuotispäivän kun-niaksi julkaistun postimerkin alku-peräinen originaali. Merkki ilmestyi 3.9.1960 ja se on taiteilija Olavi Vep-säläisen käsialaa.
Kuva
: Suo
men
Rau
tatie
mus
eo
1956-1971 Suomen merimuseon kokoelmissa on Kultaranta II, joka on palvellut valti-onpäämiehiämme aina Relanderista Kekkoseen. Presidenttien kesäasun-toon Kultarantaan ei ollut 1920-luvul-la siltayhteyttä, joten vieraat haettiin Naantalista Kultaranta-nimisellä avo-moottoriveneellä. Vuonna 1929 tilatul-le moottoriveneelle annettiin nimeksi Kultaranta II.
12 • TRAFIIKKI 19
HAAvEISSA KUpLA, ALLA pObEDA
”kupla, kupla, kupla”, kaikuu lasten kisailu auton takapenkiltä. aina saksalaiset autot eivät kuitenkaan olleet yhtä yleisiä Suomen teillä kuin nykyisin. autotuonti vapautui vuonna 1962, jolloin länsiautot yleistyivät. Tällöin myös autojen määrä alkoi kasvaa huomattavasti.
Teksti: Teemu Siltanen Kuvat: Mobilian kuvakokoelmat
TRAFIIKKI 19 • 13
www.facebook.com/trafiikki
Sota romutti Suomen jo valmiik-si vähäisen autokannan. Toipu-
minen ei ollut nopeaa, sillä vasta 1950-luvun alussa ylitettiin sotia edeltänyt autojen lukumäärä.
”Auto miellettiin pitkään ylelli-syystuotteeksi, eikä valtion vähäis-tä valuuttavarantoa haluttu tuhlata ulkomaiden tuontiautoihin”, ker-too Mobilian martti piltz.
1950-luvulla henkilöautojen määrä yleistyi. Aikakausi oli itäauto-
jen vuosikymmen, sillä niitä oli saa-tavilla. Taustalla oli Neuvostoliiton kanssa solmittu kahdenväli-nen kauppasopimus. Olympiavuo-si lisäsi auto-ja Suomes-sa, sillä ulkokuoren kiillotus kansain-väliselle yleisölle oli tärke-ää. Henkilö-autojen määrä ylitti tuolloin 50 prosenttia maan au-tokannasta.
”Tuskin itäautot monelle mi-tään unelma-autoja olivat. Suo-sio perustui saatavuuteen”, kertoo autokauppiaana ja myöhemmin myyntipäällikkönä toiminut mar-kus järvi.
Henkilöauton saaminen ei ol-lut helppoa, ja varsinkin länsiau-tot olivat harvojen herkkua. “Jo-notusajat olivat pitkiä ja kysyntä suurta. Länsiauton pystyi myy-mään Suomessa erittäin hyväl-lä voitolla, ja esimerkiksi monet merimiehet ostivat ulkomailta autoja, jotka he toivat Suomeen myytäviksi”, Järvi muistelee.
”Tilanne kannusti toisia salakuljetukseen, ulkomaille otettiin kuulemani mukaan suomalaiset rekisterikilvet ja takaisin ajettiin Volkkarilla. Toiminta oli paikoitellen hy-vinkin värikästä”, Järvi nau-rahtaa.
auTOTuONNiN vapauTumiNeN1950-luvun edetessä Suomi alkoi avautua lännen suuntaan. Pas-sivapaus Pohjoismaiden välillä sol-mittiin vuonna 1954 ja vuonna 1961
Suomi liittyi Euroopan vapaakauppa-järjestö EFTA:n liitännäisjäseneksi.
Tämän seurauksena valuutta-rajoitukset poistuivat
ja suomalainen autokauppa va-
pautettiin vuodesta 1962 läh-tien.
”Au-tokaup-pa räjäh-
ti, kysyntä oli valtavaa.
Tuontiautot eivät pölyttyneet
varastoissa, suuri osa autoista oli myyty jo en-
nen maahantuontia. Vaikka esimer-kiksi Skodat niittivät mainetta ralli-kisoissa, olivat länsiautot yleisesti halutumpia. Yleensä ihmiset halua-
Autotuonnin vapautuminen lisäsi huomattavasti länsiautojen
määrää. Vuonna1965 Suomeen tuotiin yli 17 000 Kuplaa.
Autoistumisen seurauksena myös nais-autoilijoiden määrä kasvoi. Kuvassa erityi-sesti naisille suunnattu Volkswagen-henkilö-auton myyntiesite 1960-luvulta.
14 • TRAFIIKKI 19
vat parempaa, jos saavat vali-ta. Joillakin tosin aate velvoitti aja-maan Mossea tai La-daa”, Järvi kuvailee aikaa.
”Aikaisemmin ihminen joutui ensin jonottamaan ja tyytymään sit-ten siihen länsiautoon, jonka sattui saamaan. Vapautumisen jälkeen pys-tyi itse valitsemaan jopa autonsa vä-rin”, Järvi muistelee.
Uusia suosikkimerkkejä Volks-wagenin ja Fordin lisäksi olivat Opel ja Fiat. Kysyntää lisäsi suurten ikä-luokkien aikuistuminen 1960-luvun alussa.
”Ajokortillisia oli runsaasti, rahaa enemmän ja kiinnostus autoihin suurempaa. Kyllä kauppiaat ainakin ottivat vapautumisen ilolla vastaan”, Järvi summaa.
Martti Piltz muistuttaa, et-
tei vapautumi-nen ollut kuiten-
kaan täydellistä. ”Vuosi 1962 ei va-
pauttanut autotuontia täysin, ja valtiovallalla oli uusia konnankouk-kuja. Esimerkiksi autoveroa nostet-tiin huomattavasti, mikä vaikutti hintatasoon.”
NimiSmieheN kihaROiSTa keSTOpääLLySTeeSeeN”Minullakin kerran puhkesi kolme rengasta yhdellä ja samalla matkal-la. Helsingistä lähti vain kolme kes-topäällystettyä tietä, joiden päällyste loppui tasan 30 kilometrin kohdal-la. Autoistumisen seurauksena myös asvaltti- ja moottoritiet yleistyivät”, Järvi muistelee 1950-luvun autoilu-
kokemuksia. Ajokokemus muuttui mukavam-
maksi, eikä tunkin varressa hikoilul-le ollut samalla tavoin tarvetta kuin ennen.
”Autoistuminen mahdollisti ih-misille entistä vapaamman elämän sekä monipuolisen automatkailun”, Järvi summaa. Tämä näkyi myös au-tomatkoilla leikittävien pelien yleis-tymisessä.
Mosse eli Moskvitsh 407 Helsingin liikenteessä 1960-luvulla. Itäautot olivat suosittuja etenkin 1950-luvulla.
Fiat oli suosittu automerkki erityisesti nuor-ten aikuisten keskuudessa. Mainoskuva kol-miovisesta Fiat 127 -henkilöautosta.
TRAFIIKKI 19 • 15
www.trafiikki.fi
AUTOLLA KANARIAN SAARILLE helsingin 1952 olympialaisiin valmistunut Seutulan (helsinki-vantaan) lentoasema kuokittiin kuntoon ajokortittoman työvoiman avulla. Tarttuipa vuosien varrella lapionvarteen muutama koko kansan tuntema henkilökin, muun muassa irwin Goodman.
Sodan jälkeisessä Suomessa tarvit-tiin työvoimaa lukuisissa raken-
nusprojekteissa, joten jopa vanki-loissa olleita työikäisiä ja -kykyisiä miehiä haettiin työmaille. Valtio perusti ensimmäiset työsiirtolat vuonna 1946. Näin Suomi ryhtyi toimeenpanemaan vankeusrangais-tuksia ja sakon muuntorangaistuk-sia tavalla, jollaista ei oltu kokeiltu aikaisemmin missään muualla.
Seutulan lentokentän rakenta-minen aloitettiin työllisyystöinä helmikuussa 1950. Valtio perusti työsiirtolan Seutulaan 1.3.1950.
Lentokenttätyömaan salaojitustöitä kesällä 1950. Kuva: Bertel Hellmanin kokoelma/Suomen Ilmailumuseon valokuva-arkisto.
Työsiirtolassa asuttiin parakeissa. Kuva 1950-luvulta. Kuva: Bertel Hellmanin kokoelma/Suomen Ilmailumuseon valokuva-arkisto.
TiukaSSa kuRiSSa ja NuhTeeSSaVangit ja rattijuopumustuomios-ta kärsivät miehet rakensivat lento-kenttää kaksivuorotyönä. Alkuaiko-jen tärkeimmät työkalut olivat lapio
Teksti: Laura Ruippo
16 • TRAFIIKKI 19
ja kuokka, joten töitä painettiin kir-jaimellisesti hiki hatussa. Enimmil-lään lentokenttätöissä kuokan var-ressa ahkeroi 450 miestä.
”Vangit työskentelivät fyysisyyt-tä vaativissa tehtävissä muun muas-sa suon kuivatuksen ja puuston rai-vauksen parissa”, toteaa Seutulan historiaa tunteva arto Tolkki. Tolkki toimi Seutulan viimeisenä apulais-johtajana ennen kuin toiminnot siir-rettiin vuonna 2009 Keravan vanki-lan alaisuuteen.
Koska työ oli raskasta, siitä sai asiankuuluvan korvauksen.
”Miehille maksettiin työstä palk-kaa, joka määräytyi henkilön am-mattitaidon ja ahkeruuden mukaan. Työsiirtolan alkuaikoina osa palkasta
meni pakkosäästöön. Säästöt sai lu-nastaa vapautumisen yhteydessä”, Tolkki kertoo.
Työsiirtola oli monelle huomat-tavasti miellyttävämpi vaihtoehto kuin suljettu vankila. Kuitenkin vä-lillä kävi niin, että siirtolan arjen ko-vuus tuli miehille yllätyksenä. Lais-kottelua ei hyväksytty, ja jos työ ei maistunut, oli seurauksena siirto tel-kien taakse.
”Kuri oli työsiirtolan alkuaikoi-na tiukka, mikä heijasteli laajemmin yhteiskunnan käsityksiä kurinpidos-ta. Vankien ja vartijoiden väleissä on tapahtunut vuosikymmenten saatos-sa huomattava muutos. Tänä päivä-nä välit ovat hyvinkin mutkattomat, kun aikaisemmin hierarkiasta pidet-
Irwin Goodman kertoi tuntemuksiaan Seutulasta Hymy-lehdessä. Kuva: Hymy-lehti 11/1966.
tiin kiinni tiukemmin, ja se myös heijastui ihmisten käyttäytymises-sä”, toteaa Tolkki.
kaikki TeRveydekSi kuOkkimaaNKesälomalle Seutulaan, valtion täysi-hoitolaan, Suomihan on suuri urhei-lumaa, siis kaikki terveydeksi kuok-kimaan. Näin lauloi Irwin Goodman 1960-luvulla laulussa Autolla Ka-narian saarille. Tuohon aikaan oli-kin tavallista, että lehdissä vitsail-tiin Kanarian saarista, kun joku pääsi Seutulaan.
Vuosien mittaan lentokenttätyö-mailla työskentelikin useita aikansa julkisuuden henkilöitä. Irwinin lau-lu sai alkunsa Seutulan työsiirtolas-sa, missä laulaja sovitti rattijuopu-
LiikeNNeyhTeydeT kuNTOON myöS TeiLLäMyös Suomen tieliikenneverkostos-
sa oli sodan jälkeen vakavia puuttei-
ta. 1940-1944 välisenä aikana Suo-
meen rakennetuista uusista teistä 79
prosenttia tehtiin Oulun ja Lapin lää-
neihin. Vuodesta 1949 eteenpäin
Pohjois-Suomen tiehankkeita rahoi-
tettiin pääasiassa työttömyysvaroin
– talvella 1949–1950 työllistettyjen
osuus oli yli 85 prosenttia.
Maaseudun talvityöttömyys vai-
kutti tienrakentamiseen 1950- ja
60-luvuilla. Sen seurauksena raken-
nuspäätöksiä tehtiin vain yksittäisistä
tienrakennuskohteista. Aluksi tietyö-
maita perustettiin pahimmille työt-
tömyysalueille Pohjois- ja Itä-Suo-
meen, ja Etelä-Suomi uhkasi jäädä
tienrakentamisessa alakynteen.
Tietyömaiden alueellista vinou-
maa korjattiin siirtotyömaiden avul-
la. Tällöin tuhannet miehet joutuivat
lähtemään kauas kotoaan talvek-
si tietyömaiden parakkeihin. Esimer-
kiksi Varsinais-Suomen tietyömailla
oli 1950-luvun lopulla työntekijöitä
kaikkiaan 197 kunnasta. Siirtotyö-
maana aloitettiin myös Suomen en-
simmäinen moottoritien, Tarvontien,
rakentaminen Helsingistä Turkuun
päin (1956–1962).
1960-luvun puolivälissä tienra-
kentamisen viimeistelytöihin ja ka-
lustehankintoja varten otettiin lainaa
YK:n erityisjärjestöltä Maailmanpan-
kilta. Maailmanpankin rahoitus edel-
lytti irrottautumista työllisyyspolitiikan
vetämästä tienrakennuksesta ja sa-
malla tienpidon nykyaikaistaminen
alkoi. Lapiolinja tienrakennuksessa
kuitenkin haudattiin lopullisesti vas-
ta 1970-luvun alussa työllisyyslakien
uudistuksella.
Lähde: Kirsti Lehtomäki: Hätäaputöis-
tä elinkaarihankkeisiin. Teiden rakenta-
minen 1920-luvulta 2000-luvun alkuun.
TVH Valtion tiet (Mobilia 2008).
TRAFIIKKI 19 • 17
www.facebook.com/trafiikki
Seutulassa rakennuspäällikkönä vuosi-na 1950-1951 toiminut rakennusinsinöö-ri Bertel Hellman sai siirtolan työntekijöil-tä ”kunniakonnadiplomin”. Hellman vastasi työssään muun muassa siirtolavankien työn-ohjauksesta ja piti diplomia molemminpuo-liseen luottamukseen pohjautuneena kun-nianosoituksena. Kuva: Bertel Hellmanin kokoelma/Suomen Ilmailumuseo.
Tarvontien rakentaminen keväällä 1959. Kaksoispeltirummun asennus ja putken kanto. Kuvaaja: Liisa-Maija Tolonen-Pirhonen/I.V.O Pirhonen. Liikenneviraston kuvakokoelmat/Mobilia.
mustuomiotaan. Hymy-lehti haastatteli yksinoike-
udella Irwin Goodmania Seutulassa vuonna 1966. Jutussa suosikkilaula-ja kuvailee Seutulan oloja pikemmin armeijaksi kuin vankilaksi. Armei-jaksi, jossa tehdystä työstä makse-taan parhaillaan päälle kaksi mark-kaa tunnilta. Päivärytmi oli tiukka. Miehet heräsivät kello kuusi, jonka
jälkeen ohjelmassa oli aamupala ja -pesut sävelradion tahtiin. Työmaal-le suunnattiin seitsemäksi.
Goodmanin haastattelu kertoo varsin avoimesti työsiirtolan olois-ta. Miehet asuivat useamman hen-kilön tuvissa, eikä kenelläkään ol-lut toisiin nähden erikoisvapauksia. Goodmanin sanoin ”kaikki ovat kes-kenään vain konnia”, joilla on keske-nään hyvä henki.
Hyvästä yhteishengestä huoli-matta Goodman odottaa malttamat-tomana vapautumistaan, jonka jäl-keen hänellä oli suunnitelmissa hyödyntää kättensä jälkeä nouse-malla niille oikeille Kanarian saarille suuntaavaan lentokoneeseen. Lähde: Hymy-lehti 11/1966.
18 • TRAFIIKKI 18
LAKKALIKööRIä jA HAITARIMUSIIKKIA Suomalaiset ovat tunnetusti innokasta risteilykansaa. Laivamatkustaminen mullistui ja matkustajamäärät lisääntyivät huimasti 1960-luvulla autolauttojen tultua itämerelle. yksi suosituimmista matkakohteista oli Tukholma, mutta myös Tallinna, kööpenhamina, visby ja Leningrad houkuttelivat suomalaisia. miten vuosikymmenten takainen laivaelämä poikkesi tämän päivän risteilyistä?
Laivoilla ei tarvinnut kuluttaa aikaa pelkästään vaihtu-via maisemia katsellen. Yksi suosituimmista ajanviet-
teistä risteilyillä on aina ollut tanssiminen. 1950-luvun ahtaat tupakkasalongit vaihtuivat 1960-luulla tanssilatti-alla varustetuiksi baareiksi, yökerhoiksi ja diskoiksi, jois-sa tanssittiin aamun pikkutunneille. Elävä musiikki on aina ollut tärkeässä roolissa risteilytunnelman luomises-sa, eikä soittajien ole koskaan tarvinnut soittaa tyhjille saleille. Tavallisia 1950- ja 60-lukujen instrumentteja oli-vat haitari ja piano.
Vielä 1960-luvulla laivamatkalle lähdettiin koh-desatama mielessä. Suomalaiset halusivat näh-
dä ja kokea uusia paikkoja, joten itse laivamatka ei sinänsä ollut matkan ydin. Vasta 1970-luvun alus-sa alkoi olla tavallisempaa, että aluksella matkat-tiin edestakaisin nousematta maihin määräsatamas-sa. Leningradissa ja Tallinnassa liikuttiin bussilla ja yhdessä ryhmän kanssa. Omatoimiseen päiväohjel-maan ei ollut mahdollisuutta.
Vielä 1960-luvulla laivamatkalle lähdettiin koh-Laivoilla ei tarvinnut kuluttaa aikaa pelkästään vaihtu-
Alkoholin, savukkeiden, makeisten ja hajuvesien myynti muodosti matkustajamäärien lisääntyes-
sä merkittävän osan varustamoiden tuloista. Itsepal-velumyymälät tulivat laivoille 1960-luvun lopulta al-kaen. Ennen sitä ostokset tehtiin kioskeista. 1960- ja 70-luvuilla alkoholijuomien osalta suosikkituottei-ta olivat lakka- ja mesimarjalikööri. Vaikka risteilyn päätarkoitus ei ollutkaan alkoholin ostaminen, edul-linen hintataso sai useimmat matkustajat ostamaan kotiin viemiseksi pullon tai pari. Alkoholia myytiin laivoilla vielä 1960-luvulla rajoituksetta, joten tulli-riskin tiedostaen sitä saattoi ostaa omatunnon mu-kaan. Täysin tavatonta ei ollut, että pulloja ostet-tiin yli omien tarpeiden, ja myytiin muille janoisille maissa. Makeisten myyntiä sen sijaan rajoitettiin 1960-luvun lopulla. Suklaata sai ostaa kaksi levyä ja vihreitä kuulia yhden rasian. Välillä makeanhimoiset matkustajat pyrkivät kiertämään rajoitusta ostamalla makeisia useista eri myyntipisteistä.
maissa. Makeisten myyntiä sen sijaan rajoitettiin 1960-luvun lopulla. Suklaata sai ostaa kaksi levyä ja vihreitä kuulia yhden rasian. Välillä makeanhimoiset matkustajat pyrkivät kiertämään rajoitusta ostamalla makeisia useista eri myyntipisteistä.
LAKKALIKööRIä jA HAITARIMUSIIKKIA
Hajuvettä, alkoholijuomia ja makeisia myytiin risteilyjen
alkuaikoina omista kioskeistaan.
Teksti: Laura Ruippo Kuvat: Sjöhistoriska institutet vid Åbo Akademi
TRAFIIKKI 19 • 19
www.trafiikki.fi
Ruoka oli jo 1950-luvulla risteilyjen veto-naula. Seisova pöytä on kuulunut ristei-
lyalusten vakiovarustukseen alusta saakka. Vasta 1970-luvulta lähtien matkaajilla on ol-lut mahdollisuus valita ruokapaikaksi myös à la carte -annoksia tarjoilevia ravintoloita.
Notkuvat noutopöydät tutustuttivat suomalaiset myös uusiin makuihin. Yksi suomalainen sukupolvi onkin saanut ensi-kosketuksensa katkarapuihin nimenomaan risteilyillä.
1950-luvulla suosituimpia risteilykohtei-ta olivat Visby, Kööpenhamina ja Rønne.
Kesästä 1954 lähtien Turusta tehtiin viiden päivän mittaisia reissuja Rønneen. Visby ja Kööpenhamina sen sijaan säilyttivät suo-sionsa risteilyväen keskuudessa vielä tule-villakin vuosikymmenillä. Visby tunnettiin kesäisenä ja kukkivana rauniokaupunki-na, jossa oli mukava piipahtaa kesälomal-la. Kööpenhaminaan puolestaan risteiltiin myös kesäkauden ulkopuolella, muun mu-assa jouluna ja uutena vuotena.
Vaikka suurin osa suomalai-sista risteili Itämerellä, 1960-
ja 70-luvuilla oli tarjolla myös eksoottisempia kohteita. 1965 Finnlines vei suomalaisia Välime-relle ja Länsi-Afrikkaan. Vuonna 1973 pakkasta pakoon suunnat-tiin Välimerelle, Mustallemerelle ja Afrikan länsirannikolle. Vuosi-na 1975-77 puolestaan risteiltiin Kanariansaarien ympäristössä. Kaukoristeilyt lopetettiin kannat-tamattomina vuonna 1980.
TRAFIIKKI 19 • 19
www.trafiikki.fi
risteilyillä.
aikka suurin osa suomalai-sista risteili Itämerellä, 1960-
ja 70-luvuilla oli tarjolla myös eksoottisempia kohteita. 1965 Finnlines vei suomalaisia Välime-relle ja Länsi-Afrikkaan. Vuonna
TRAFIIKKI 19 • 19TRAFIIKKI 19 • 19
Suomalaiset turistit nauttivat auringosta Afrikan risteilyllä
vuonna 1979. Kuva: Tuure Korhonen.
uoka oli jo 1950-luvulla risteilyjen veto-
Buffet on aina ollut yksi laivamatkan kohokohdista.
Matkalle suunnattiin määräsatama mielessä. Laivassa oleskelu ei ollut risteilyjen alkuaikoina pääasia.
20 • TRAFIIKKI 19
pALjASjALKAINEN KOIvISTOLAINEN
jatkosodan päätyttyä jäljelle jääneeseen Suomeen sijoitettiin noin 430 000 siirtolaista, joista 407 000 oli karjalaisia. Näihin siirtolaisiin kuuluu myös esko kaukiainen, eläkkeellä oleva 81-vuotias lentokapteeni, jonka evakkomatka alkoi Rautasen kylästä joulukuussa vuonna 1939.
Teksti: Hanna Lassi
Kaukiainen muistelee ensim-mäistä evakkomatkaansa:
”Meidän perheestä lähti sotaan isä, täti ja hevonen. Evakuointi-käskyn jälkeen meidät vietiin jou-lukuun alkupäivinä Makslahden asemalle, jossa oli veturi ja härkä-vaunuja. Kun oltiin matkattu jon-kin aikaa, pysähdyttiin metsätai-paleelle ja kaksi sotilasta käskivät tyhjentämään junan. Kohta paikalle tuli toinen partio ja junan pysäyttä-neet miehet paljastuivat desanteik-si, eli venäläisiksi suomalaisissa so-tilasasuissa.”
Määränpäässä Orivedellä per-he lastattiin kuorma-auton lavalle ja heidät vietiin Kuhmoisissa sijait-sevaan maalaistaloon, jossa he viet-tivät talven. Välirauha toi Kaukiai-sen isän kotiin ja pian matka jatkui:
”13.3.1940 sota loppui ja haa-voittunut isäni palasi sotasairaa-lasta meidän luo toukokuussa. Ke-väällä meidät siirrettiin proomulla pitkin Päijännettä Orimattilaan. Saimme sieltä saunatuvan käyt-töömme. Seuraavaksi siirryimme Karunan Kärkkisten kartanon maa-paikalle, johon ryhdyimme raken-tamaan taloa keväällä 1941. Jat-kosota alkoi ennen juhannusta ja rakentaminen jäi, kun isä lähti so-tahommiin Hiittisten saareen.”
Kaukiaisen perheen vaikeim-mat hetket koettiin Karunassa:
”Karunan aika oli kamala paikka Kaukiaisen perhe ennen sotaa ja evakkomatkoja. Kuvassa äiti-Siiri, isä-Viljam sekä lapset Esko ja Anja.
kuva
: esk
o kau
kiaise
n per
healb
umi, d
igitoi
nti:
pent
ti Lou
kone
n
TRAFIIKKI 19 • 21
www.facebook.com/trafiikki
meidän perheelle. Isä oli hakemas-sa lomapapereita 20. heinäkuuta, kun venäläinen lentokone tyhjensi pommilastiaan siinä saaren päällä. Yksi pommi osui siihen ja isä kuoli. Se oli surkea kohtalo. Äijä kuoli elokuun lopussa suruunsa ja minulta katkesi kouluun hiihtäes-sä reisiluu.”
kaRjaLaaN ja TakaiSiN Tutkija ulla Savolainen on perehtynyt muistelukir-joituksiin lapsuuden evakkomat-koista. Savolainen painottaa muiste-lutarinoiden kertovan myös eletystä elämästä ja nykyhetkestä. Esimerkik-si tarkat päivämäärät ja sotahistoria osana evakkotarinaa tuovat omat ko-kemukset osaksi laajempaa historial-lista kontekstia.
Myös Kaukiaisen evakkotarinan sotahistoria on tarkkaa: ”Palasimme Koivistolle vuonna 1942. Kun meillä ei ollut aikuista hakemaan vankia vankileiriltä töihin, minä hain sen aina aamulla. Kaksi vuotta siellä yritettiin jatkaa elämää, mutta ei se koti valmistunut koskaan, kun vuon-na 1944 tuli käsky lähteä. Aikaa oli 1,5 tuntia. Lainasin naapurista polkupyö-rän. Päästiin Makslahden lentoken-tälle, kun venäläiset lentokoneet tu-livat yllättäen lentokentän päälle ja ryhtyivät ampumaan. Palopommi pu-tosi 30 metrin päähän ja ilmanpaine lennätti minut nurin, mutta onnek-si se osui risukasaan, eikä tullut sirpa-leita. Viipurin Säiniöllä alkoi kamala ukonilma ja kaatosade. Paperinarus-ta tehdyt kengät sulivat siinä satees-sa. Sen takia sanon, että olen paljasjal-kainen koivistolainen.”
vieRaS OmaSSa maaSSa Sodan jälkeen oli yhteiskunnallista painetta luoda kertomus yhtenäises-
tä Suomesta. Todellisuudessa evakko-jen kohtelu ei ollut aina asianmukais-ta. Kaukiainen muistelee:
”Perniössä Kuusiston talo oli epä-miellyttävä kokemus. Meitä oli äiti, minä, sisko ja vuonna 1943 synty-nyt uusi pikkusisko. Yhden kuhmui-sen alumiinikattilan ne antoivat, että äiti sai keittää perunoita. Oli kesäai-ka ja äiti ja Paula-vauva saivat yöpyä talossa, mutta minä ja Anja yövyttiin heinäladossa. Onneksi alkusyksys-tä pääsimme muuttamaan sieltä pois Osalaan, jossa oli hyvä olla.”
Savolaisen mukaan monet evakot kertovat myös kulttuurillisesta outou-den kokemuksesta:
”Kun Karjalassa lämmitettiin usein uunia ja syötiin pehmeää lei-pää, Länsi-Suomessa leivottiin har-voin, leipä oli kovaa ja tuvat totuttua kylmempiä.”
Oma Tupa, Oma Lupa Kaukiaisen perheen oma koti nousi lopulta Mäntsälään:
”Vuonna 1946 saimme ostaa Mäntsälästä maata. Sinne rakennet-tiin saunatupa, vuonna 1948 tehtiin ulkorakennus ja seuraavana vuonna valmistui rintamamiestalo. Talvet kä-vin koulua Haminassa ja kesät viljelin maata Mäntsälässä. En kerinnyt yli-oppilaaksi kirjoittaa vaikka lukion kä-vin. Vuonna 1954 pääsin ilmavoimiin, jonka jälkeen olen tehnyt 40-vuotisen elämäntyöni lentäjänä Finnairilla ja Kar-Airilla sekä Saksassa Aero Lloy-dilla. Onneksi matkassa ei hajonnut muuta kuin kengät.”
Rautasen kylän kylänvanhimpana toiminut Esko Kaukiainen on tehnyt ja järjestänyt useita kotiseutumatkoja Karjalaan. Viimeksi hän vieraili synnyinkotinsa raunioilla Koiviston Rauta-sen kylässä kesällä 2014.
kuva
: han
na La
ssi
Postimuseon ja Rupriikin Liikkeelle! – uuteen kotiin -näytte lyssä tutustutaan
myös evakkojen ja pako-laisten tarinoihin.
TRAFIIKKI-uuTIsIA
Kangasalla 29.6.–5.7. järjestettävä
Löytöretki-viikko tuo puuhaa perheen
pienimmille. Mobiliassa viikon huipen-
nus on taikuri Risto Pajusen taika-
show 2.7. Shown liput tulevat ennakko-
myyntiin Mobilian sivuille www.mobilia.
fi. Arkipäivinä Mobiliassa on leikkiauto-
jen katsastuspäivät. Tarjolla on myös as-
kartelupaja, jossa pääsee rakentamaan
pyykkipoika-autoja.
LöyTöReTki-viikkO TuO LapSeT mObiLiaaN
22 • TRAFIIKKI 19
Vapriikki tarjoaa esiopetusryhmille ja
koululuokille luokkaretkipaketteja, joi-
ta voi varata 5.5.–29.5. ti-pe klo 9–16
(lähdöt tasatunnein). Pakettiin kuuluu
joko kävelykierros, toiminnallinen opas-
tus tai opastus ja työpaja. Paketit on
suunnattu eri ikäisille oppilaille. Paketin
hinta on 7 €/oppilas (sis. Vapriikin pää-
symaksun 4 €). Tamperelaisilta opetus-
ryhmiltä ei peritä pääsymaksua, ja heille
retkipaketin hinta on 3 €/ oppilas. Pos-
LuOkkaReTkipakeTiT 2015 vapRiikiSSa
timuseon luokkaretkipaketti on Millais-ta postissa oli ennen? – Kierros viestien matkassa. Lasten oma tarinaopastus Pos-
timuseon Viestinviejät-näyttelyyn. Kier-
roksella selviää muun muassa se, miksi
postitalonpojalla oli keihäs ja ratsupos-
tilla miekka. Lopuksi tehdään rintamerk-
ki kierroksella tutuksi tulleesta esineestä.
Kierros ja työpaja sopivat esiopetusryh-
mille ja alakouluille.
jääNmuRTaja TaRmO SuLjeTTuNaSuomen merimuseon aluskokoelmaan
kuuluva jäänmurtaja Tarmo on suljettu
yleisöltä kesällä 2015. Alus odottaa te-
lakointia, ja valmistelujen takia alus pi-
detään suljettuna. Museoaluslaituri ja
mm. presidenttien käytössä ollutta Kul-
taranta II -venettä esittelevä ulkonäyt-
telytila ovat avoinna yleisölle 15.5.–
31.8. ja niihin on vapaa pääsy.
Koko viikon ajan Mobili-
an pihalla pääsee kokei-
lemaan valokuvasuun-
nistusta.
Löytöretki-viikon
koko ohjelmatarjonta on
tapahtuman kotisivuilla.
www.kimppa.me/loytoretki
Rupriikki avautuu Vapriikissa 16.10.
Uusi näyttelykokonaisuus käsittelee ver-
kottumisen historiaa ja nykypäivän ilmi-
öitä. Uudistuneessa Rupriikissa etsitään
vastauksia muun muassa siihen, miten
maailman verkottuminen on vaikuttanut
elämäämme ja minkälainen identiteet-
ti internet-sukupolville on muodostunut.
RupRiikki avauTuu LOkakuuSSa
ääNimuSeO kiRjaSTO-kORTiLLa paLveLu-kOdiN käyTTööN
TekNiikka TuTukSi TekemäLLäTekniikan museossa järjestetään 2.6.–
9.8. klo 15 tunnin pituisia yleisötyöpa-
joja kaikkina aukiolopäivinä. Työpajois-
sa tutustutaan tekniikan alan ilmiöihin
itse tekemällä ja kokemalla. Vanhem-
mat ovat tervetulleita pajaan lastensa
kanssa. Työpajojen teemat vaihtuivat
kuukausittain. Työpajamaksu 5 €, ikä-
suositus yli 8-vuotiaille. Tarkat päivät ja
lisätiedot:
Rupriikin äänimuseolaite on lainattavis-
sa Tampereen kaupunginkirjaston koti-
palvelun kautta palvelu- ja ryhmäkotien
iloksi. Laitteen kautta voi nauttia tampe-
relaisesta kirjallisesta perinteestä Eila
Roineen, Ahti Jokisen ja Eriikka
Magnussonin lukemana. Äänimu-
seoon on tallennettu otteita muun mu-
assa Lauri Viidan, Anni Polvan ja
Kristiina Harjulan teksteistä. Lait-
teen avulla voidaan toteuttaa moniais-
tinen muistelutuokio ja sen käyttöön voi
yhdistää toiminnallisia elementtejä ku-
ten maalausta, sanataidetta tai tanssia.
Äänimuseo mahdollistaa ikäihmisille
museoelämyksen omassa asuinympä-
ristössä. Äänimuseon ovat toteuttaneet
Mediamuseo Rupriikki ja kulttuurikasva-
tusyksikkö TAITE yhteistyökumppanien-
sa avulla.
www.tekniikanmuseo.fi tai puh. 09 7288 440.
Lisätietoja: www.tampere.fi/taite/konkarit
TRAFIIKKI 19 • 23
www.trafiikki.fi
Airisto Segelsällskap i Åbo r.f. täyttää
tänä vuonna 150 vuotta. ASS on Tu-
run vanhin urheiluseura ja Suomen
kolmanneksi vanhin pursiseura. Fo-
rum Marinumissa on esillä näytte-
ly seuran historiasta. Lisäksi 29.7.-
puRjehdukSeN hiSTORiaa fORum maRiNumiSSa
2.8. järjestetään juhlaregatta, ja
Aurajoen varrelle odotetaan noin
100 venettä miehistöineen. Forum
Marinumin edustalla on nähtävis-
sä upeat puurunkoiset klassikkokau-
nottaret.
Museokortti on suomalaisten mu-
seoiden yhteinen pääsylippu, jolla
voi vierailla järjestelmään liittyneis-
sä museoissa niin usein kuin haluaa
54 euron vuosimaksulla. Kortti tulee
käyttöön mm. Suomen kansallis-
museossa ja Kansallisgallerian mu-
muSeOkORTTi TuLee TRafiikki-muSeOihiN
seoissa sekä kaikissa Trafiikki-mu-
seoissa Radio- ja tv-museota lukuun
ottamatta. Kortin voi ostaa järjestel-
mään liittyneistä museoista ja Mu-
seoliiton verkkokaupasta toukokuus-
ta 2015 lähtien.
kuva
: airi
sto Se
gelsä
llska
p i Å
bo r.f
.
Mobilian näyttelytilojen laajennus
valmistuu kesäkuussa. Myös näyttely-
hallin vanha osa on peruskorjattu ja
museo saa uudet opetustilat. Vuoden
2015 päänäyttely Liikkeelle, sanoi Kekkonen avautuu 12.6. Mainos-
mObiLia LaajeNee ja Sai uudeT kOTiSivuT
toimisto Leimahdus uudisti Mobilian
kotisivut, jotka toimivat nyt myös mo-
biililaitteilla.
Uudet sivut ovat osoitteessa www.mobilia.fi.
TRAFIIKKI-uuTIsIA
6.6. Kesän avajaistapahtumassa juh-
litaan museon 100 vuotta täyttävää
Prinsessa-veturia (Hv1, nro 555). Juh-
lan kunniaksi prinsessaksi tai prinssik-
si pukeutuneet pääsevät päivän aika-
na ilmaiseksi museoon ja tapahtumaan.
Myös museon kesäkahvila Café Ström-
berg avaa ovensa.
6.6.–9.8. Museon puistojuna on lii-
kenteessä koko kesän (juhannuksena
19.-21.6. ei liikennöidä). Junan kyydis-
sä niin lapset kuin aikuisetkin pääsevät
matkustamaan museon puiston ympäri.
Puistojuna on sään salliessa liikenteessä
joka päivä. Junakierros on maksullinen:
lapset 1 €, aikuiset 2 €.
4.7., 11.7., 18.7., 25.7. ja 9.8.
Leena-veturi liikenteessä Rautatiemuse-
on museoraiteella. Lisätiedot: www.rau-
tatiemuseo.fi.
11.7. Fergusonit ja muut vanhat trak-
torit tapaavat museon puistossa. Trakto-
rikatselmuksen jälkeen traktorit kiertävät
paraatissa Hyvinkään katuja. Museon
puistoalueelle on vapaa pääsy. Sisään-
pääsy museoon on maksullinen. Museo
on avoinna klo 10–17.
22.7. Leenan päivä on hauska van-
hanajan tapahtumapäivä kaikenikäisille
museon asemalla. Nimipäivän kunniak-
si Leena-höyryveturi on liikenteessä mu-
seoraiteella ja kaikki Leenat pääsevät il-
maiseksi tapahtumaan ja museoon.
9.8. Rautatiemuseopäivä klo 10–17
on koko perheen tapahtuma, jossa on
hauskoja aktiviteetteja ja reipasta rau-
tatiemenoa. Kokeile matkustamista van-
han ajan höyryjunassa, seuraa kääntö-
pöytänäytöksiä ja testaa resiinan kulku.
Tapahtumapäivä sopii kaiken ikäisille
vauvasta vaariin.
24 • TRAFIIKKI 19
SuOmeN peLihiSTORia muSeOON
keSäTapahTumia SuOmeN RauTaTiemuSeOSSa
TuNNeTkO TyypiN? fORum maRiNumiSSa TapahTuu Tunnetko tyypin? Kirjaintyyppien mer-
killinen maailma -näyttely on esillä
Rupriikissa 1.9.–4.10. Näyttelyssä kurkiste-
taan kirjainten taakse, tutustutaan kirjaintyyp-
pien historiaan ja ihmetellään typografian
nykytyylejä. Näyttely antaa näkökulmia kir-
jainten merkilliseen maailmaan, kirjainmuo-
toiluun ja kirjaintyyppien käyttöön. Tunnetko
tyypin? on Päivälehden museon, Suomalai-
sen kirjan museo Pukstaavin ja Rupriikin yh-
teistuotantoa.
Museoalukset avataan 30.5. Samana
päivänä Suomen Joutsenella avautuu
irlantilaisen kuvataiteilijan Eve Parnel-
lin näyttely Dressing Ship – laivat juh-
lalipuissaan. Myös Sukelluksen päivää
vietetään 30.5. Viiden hengen viesti-
nä uitava kilpailu Aurajoessa on hauska
tempaus vaikka työ- tai kaveriporukal-
le. Ilmoittautumiset ja tiedustelut: jouko.
[email protected]. Päivä jatkuu
Vapriikkiin aukeaa loppuvuodesta
2016 Suomen pelimuseo, joka kertoo
suomalaisen pelaamisen monikymmen-
vuotisen historian. Kävijät saavat kokeil-
la pelejä niiden oikeissa ympäristöis-
sä. Museossa on mm. pelihalli, jossa
on peliautomaatteja aina 1970-luvun
elektromekaanisista laitteista alkaen.
Jokaista aikakautta havainnollistetaan
pelattavilla esimerkeillä. Vaikka pääpai-
no on digitaalisissa peleissä, mukana
on myös lauta- ja roolipelejä.
Museo hakee tukijoita ensimmäisen
näyttelyn toteutukseen joukkorahoitus-
kampanjalla. Rahoittamiseen voi osal-
listua osoitteessa Mesenaatti.me. Edul-
lisimmat vastikkeet maksavat 10 € ja
kalleimmat useita tuhansia. Jos museo
toteutuu suunnitellusti, ovet avautuvat
joulukuussa 2016. Kyseessä on Suo-
men ensimmäinen pelaamiseen keskit-
tyvä museo ja yksi harvoista koko maa-
ilmassa. Pelimuseo on Mediamuseo
Rupriikin, Pelikonepeijoonien ja Tampe-
reen yliopiston yhteistyöprojekti.
Suomen Sukellushistoriallisen Yhdistyk-
sen näytöksillä, joissa esittäytyy myös
meripelastusseura. 31.5. Forum Mari-
numin Saaristomeri-aukiolla esitellään
vesistöjensuojelua ja muuta ympäristö-
tietoutta lapsia ja aikuisia kiinnostaval-
la tavalla. Samaan aikaan Forum Mari-
numin laivakoira Axel viihdyttää perheen
pienimpiä Suomen Joutsenen nurmiken-
tällä.
kuva
: Ree
tta Te
rvaka
ngas
.
fORum maRiNumiN muSeOLaivaSTO TäydeNTyy
pROfeSSORi uTOpiaN kekSiNTöLeiRiT TekNiikaN muSeOSSa
eTSiNTäkuuLuTuS: muSeOLLe uuSi Nimi!
vaLTakuNNaLLiNeN muSeOajONeuvOpäivä mObiLiaSSa
kummiTukSeN kuvaSuuNNiSTuSTa mObiiLiSTi
Missä voit tavata Tiilikaisen Pe-
kan, Ransun, Sopasen Teijan ja
Arvi Lindin? Radio- ja tv-museossa
tietenkin. Museossa tehdään parhail-
laan remonttia ja museolle haetaan
uutta nimeä. Museon nykyinen nimi
Radio- ja tv-museo on käytössä
kömpelö, eikä herätä suuria tunteita.
Radio- ja tv-museo esittääkin etsintä-
kuulutuksen: keksi museolle uusi tart-
tuva, suuhun sopiva nimi. Ehdotukset
Mobiliassa 13.6. järjestettävän val-
takunnallisen museoajoneuvopäivän
teema on tänä vuonna 70-luku. Ta-
pahtuma kerää museon ulkoalueel-
le satoja erilaisia ajoneuvoja ja ai-
kakauden mukaisesti pukeutuneita
Kummituksen kuvasuunnistus on
Tekniikan museon omatoimipalve-
lu, jonka voi ladata nyt myös mobii-
lilaitteisiin. Suunnistuksessa etsitään
kummituksen vihjeiden avulla kirjai-
mia ja tutustutaan museon perus-
Forum Marinumin museolaivasto täy-
dentyy Wilhem Carpelan -aluksella,
joka valmistui S4 Kartesch -nimisenä
1915 Helsingissä Kone ja Silta Oy:n te-
lakalta Venäjän rannikkotykistölle. Car-
pelan esitellään yleisölle 12.5. aluksen
täyttäessä 100 vuotta. Museolaivastoon
liittyy myös toinen merkittävä alus, pre-
sidentti Mauno Koiviston veneenä pal-
vellut Kultaranta VII. Molemmat aluk-
set ovat kesäkuun alusta lähtien Forum
Marinumin pienvenelaiturissa.
Tekniikan museossa järjestetään kesällä
kaksi lastenleiriä yhteistyössä Innokas-
teknologiakasvatusverkoston kanssa.
Leireillä tutustutaan mm. arjen tekniik-
kaan ja sen muutoksiin sekä materiaa-
leihin ja rakenteisiin. Lapset työskente-
levät ohjatusti työpajoissa, näyttelyissä
sekä ulkoalueella museon läheisyydes-
sä. 9–12-vuotiaille tarkoitetut leirit jär-
jestetään 1.–5.6. klo 9–15 ja 8.–12.6.
klo 9-15. Molemmille leireille mahtuu
16 osallistujaa. Viiden päivän leirin hin-
ta on 150 €/lapsi. Hinta sisältää ohja-
tun ohjelman, lounaan ravintola Kos-
kenrannassa sekä vapaan sisäänpääsyn
Tekniikan museon näyttelyihin.
23.4.2015 mennessä sähköpostitse
otsikolla ”Nimikilpailu” osoitteeseen
[email protected], nettisivuilla
www.lahdenmuseot.fi tai puhelimitse
+358444164223. Parhaan ehdo-
tuksen esittäjä palkitaan Tivoli Audio
-radiolla. Museon uusi nimi julkais-
taan Kuva liikkeelle!-näyttelyn
avajaisissa lauantaina 25.4. Lahden
Historiallisella museolla. Uudistunut
museo avataan vuonna 2016.
TRAFIIKKI 19 • 25
www.facebook.com/trafiikki
matkustajia. Päivän ohjelmassa on
opastettuja kierroksia, herkullinen
kesälounas, esittelypisteitä ja ajelu-
ja 70-luvun ajoneuvoilla.
näyttelykohteisiin. Kun kirjaimet ovat
koossa saadaan selville, mikä sana
kirjaimista muodostuu.
Lisätietoja www.mobilia.fi.
Palvelun voi ladata osoitteessa:
tarinasoitin.fi/tm.
Lisätiedot: www.tekniikanmuseo.fi
TRAFIIKKI-uuTIsIA
Autojen määrä lisääntyi Suomessa
1920-luvulla. Samaan aikaan kirjaili-
ja Juhani Ahon pojat Heikki Aho
ja Björn Soldan opiskelivat Saksas-
sa hakien taiteellisia virikkeitä ja tek-
nistä ammattitaitoa. Autot & Helsinki
Ilmailumuseon yötapahtumassa 16.5.
kierretään opastetusti lentokoneissa ja
tiloissa, joihin ei ole normaalisti sisään-
pääsyä. Museon pihalla on Vääpelikil-
lan toimintarastit ja makkaranpaistoa.
Sunnuntaina 17.5. vietetään Lasten
päivää, jolloin alle 18-vuotiaat pääse-
vät museoon ilmaiseksi. Museon pihalla
oleva Lasten maailma avaa päivän ai-
kana porttinsa kesäkaudeksi.
Lasten päivän ohjelma:
10.00 museon ovet avataan,
tapahtuma alkaa
10.00-15.00 Ohjaamoesittelyt
10.00-12.00 Keski-Uudenmaan
pelastuslaitos
10.00-17.00 Ohjattua virtuaali -
lentämistä Draken-simulaattorilla
11.00-15.00 Lentoaseman poliisin
yksikkö ja Finavian pelastuspalvelut
11.00-13:00 Lennokkityöpaja ja
pituusheittokilpailu
13.00-15.00 Pienoismallityöpaja
13.00 Yleisöopastus
(lähtö museon aulasta)
17.00 Tapahtuma päättyy,
museo suljetaan
Tekniikan museossa 16.5. klo 17-23
järjestettävän Museoiden yö -tapahtu-
man ohjelma kietoutuu museon kum-
mituksen ympärille. Tapahtuma on osa
kansainvälistä museoviikkoa.
Museoiden yön ohjelma:
17.30, 18.30 ja 19.30
Kummituksen kellarikierrokset.
Kesto n. 25min, ikäsuositus 6-10 v.
Kierrokselle mahtuu max 20 lasta.
17.30, 18.30 ja 19.30
Tarinamaton kummitustuokiot.
Kesto n. 25min, ikäsuositus taaperoista
esikouluikäisiin.
20.30-22 Kummitustietoa lisätyn todel-
lisuuden avulla.
22-23 Näyttely pimennetään – löydät-
kö kummituksen?
Näyttelyyn voi tutustua koko illan ajan
kummituksen kuvasuunnistuksen avulla.
Viihtyä voi myös itsenäisten tehtäväpis-
teiden parissa.
-näyttely perustuu Aho & Soldanin va-
lokuviin 1920–1950-lukujen Helsingis-
tä. Näyttely on ollut aikaisemmin esillä
Kansallismuseossa ja on nyt nähtävil-
lä supistetussa muodossa Mobiliassa
12.6.–31.10.
veLLamON keSäSSä OpaSTukSia ja TyöpajOja
pieNOiSjuNa-TReffiT SuOmeN RauTaTiemuSeOSSa
auTOT & heLSiNki mObiLiaSSa
iLmaiLumuSeOSSa TapahTuu
TekNiikaN muSeOSSa SeikkaiLLaaN kummiTukSeN jäLjiLLä
Merikeskus Vellamossa järjestetään
16.6.–15.8. yleisöopastuksia. Opas-
tukset kuuluvat pääsymaksun hintaan.
Suomenkieliset yleisö opastukset:
Laivakoira Vellun jalanjäljissä.
Ti klo 12, kesto 45 min.
Vartti Voimaa.
Johdatus Voimalla liikkeelle! -näyttelyyn. Ke ja la klo 14.30,
kesto 15 min.
Katse Karhulan suuntaan.
To ja su klo 14.30, kesto 30 min.
Vartti Vemmasta.
Johdatus Merivartiomuseoon.
Pe klo 14.30, kesto 15 min.
Lasten kesälomapaja pyörii Merikeskus
Vellamossa 9.6.–31.7. ti-pe klo 10–
14 (ei 18.–19.6.). Maksuton paja toimii
nonstop-periaatteella.
16.–17.5. järjestettävät Pienoisjuna-
treffit on tapahtuma, jonne kaikenikäi-
set museokävijät ovat tervetulleita. Ta-
pahtumassa voi tutustua erikokoisiin
pienoisrautateihin ja juniin sekä seura-
ta pienoismallirakentajien työtä. Ohja-
tussa työpajassa voi rakentaa pienois-
mallin materiaalimaksua vastaan. Sään
salliessa museon puistojuna on liiken-
teessä. Tapahtuma on avoinna la 16.5.
klo 10–17 ja su 17.5. klo 12–17. Pie-
noisjunatreffeille voi tehdä elämykselli-
sen päiväretken perinnejuna Valtterilla
lauantaina 16.5. Juna lähtee Helsingin
rautatieasemalta.
1930-luvun lopussa otetussa kuvassa muun muassa packard, kaksi Chevroletia ja Cadillac keskuskadulla. kuva: ahO & SOLdaN, Copyright: jb.
Lisätietoa: www.merikeskusvellamo.fi.
26 • TRAFIIKKI 19
maNNeRheimiN meRCedeS Sotamarsalkka Carl Gustav Emil Mannerheimin Mercedes-Benz 770 Offener Tourenwagen on yksi Suomen valtiollisen his-torian kiehtovimmista autoista. Adolf Hitler lahjoitti auton Mannerheimille vuonna 1941. Kirja kertoo auton historian. Hinta: 30 €
mONi-iLmeiNeN meRihiSTORiaMuseoviraston/Suomen meri-museon ja Suomen merihisto-riallisen yhdistyksen julkaisema Nautica Fennica 2013–2014 – Moni-ilmeinen merihistoria tuo uusia näkökulmia merihistori-aan. Tuoreeseen tutkimustietoon perustuvien artikkelien aihepii-rit vaihtelevat Porin Reposaaren kalliohakkauksista parkkilaiva Helioksen rahtimatkoihin. Hinta: 21 €
Suomen Rautatiemuseon mukissa on kuvituksena museon logo ja vanhoista jun-avaunuista löytyviä tekstejä. Mukeja on kaksi erilaista. Muovinen muki sopii sekä isomman että pienemmän junabongarin varusteeksi. Konepestävä muki on väril-tään musta ja painatukset ovat hopeanvärisiä. Hinta: 15 €
juNabONGaRiN muki
WEBsHOP.
TRAFIIKKI.FI
kiRjeiTä SOdaSTa kekkONeN paidaSSa ja TiSkiRäTiSSäPostimuseon ja Tampereen histo-
riallisen seuran julkaisu Kirjeitä sodasta antaa Suomessa ensimmäi-sen kerran kokonaiskuvan kriisiaiko-jen kirjeenvaihdosta. Sota-ajan kirje oli elonmerkki, jota odotettiin malt-tamattomana. Kirjeistä tuli aarteita, jotka säästettiin ja luettiin uudestaan ja uudestaan, jopa vuosikymmenes-tä toiseen. Hinta: 27 €
Presidentti Kekkosen kuvalla varus-tettu t-paita on laadukasta Fruit of the Loom -laatua. Koot S–XXL. Hinta: 14 €”Liikkeelle, sanoi Kekkonen” -tekstillä varustettu biohajoava tiskirätti. Konepesu 40°C. Hinta: 2,90 €
Postimerkkirintaneulan pohjana on uusiopahvi. Neula on epäaitoa metallia, nikkelitön. Saatavana punaisella, oranssilla tai sinisellä leijona-postimerkillä. Hinta: 12 €.Nahkainen postimerkkiavaimenperä on saatavana punaisella, harmaalla, oranssilla tai sinisellä leijonamerkillä. Hinta: 12 €.Harmaana ja sininenä saatavan postimerkkisolmioneulan pohjana on uusiopahvi. Hinta: 12 €.
LeijONa-pOSTimeRkeiSTä vaLmiSTeTTuja TuOTTeiTa
www.trafiikki.fi
Kustaa Kolmannentie 75 • Kangasala
MOBiLia
www.mobilia.fi www.rautatiemuseo.fi
Hyvinkäänkatu 9 • Hyvinkää
SUOMENraUtatiEMUSEO
www.forum-marinum.fi
Linnakatu 72 • TurkufOrUM MariUM
raDiO- Ja tV-MUSEORadio- ja tv-museo avautuu vuonna 2016
www.lahdenmuseot.fi> radio- ja tv-museo
www.postimuseo.fi
POStiMUSEOMuseokeskus VapriikkiAlaverstaanraitti 5 • Tampere
www.merimuseo.fi www.merikeskusvellamo.fi
SUOMEN MEriMUSEOMerikeskus Vellamo• Tornatorintie 99 • Kotka
www.rupriikki.tampere.fi
Rupriikki avautuu 16.10. museokeskus Vapriikissa Tampereella
MEDiaMUSEO rUPriikki
www.suomenilmailumuseo.fi
Tietotie 3 • VantaaSUOMEN iLMaiLUMUSEO
www.tekniikanmuseo.fi
tEkNiikaN MUSEOViikintie 1 • Helsinki
Nimi
Osoite
Sähköposti
Minulle voi lähettää myös muuta
Trafiikki-museoiden postia
Vastaanottaja:
Trafiikki-museot ryc/o Tekniikan museoViikintie 100560 Helsinki
Liimaa
postimerkki
uusi tilaus osoitteenmuutos tilauksen peruutus
Lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy syksyllä 2015.
Voit tilata Trafiikki-lehden jatkossa kotiisi:
Täyttämällä tämän kupongin tai kirjoittamalla
samat tiedot postikorttiin
Lähettämällä yhteystietosi sähköpostilla
Samoja keinoja voit käyttää osoitteenmuutokseen tai
tilauksen peruuttamiseen. Laita osoitteenmuutokseen
myös vanha katuosoite. Jos olet jo tilannut Trafiikki-
lehden, ei sinun tarvitse tehdä mitään. Lehden voi
myös lukea osoitteessa www.trafiikki.fi.
TILAA TRAFIIKKI-LEHTI ILMAISEKSI!
1
2
