Muutoksen suunnat 2/2012

Muutoksen suunnat

Ajankohtaiskatsaus Turusta 2/2012

Julkaisija:Turun kaupungin keskushallinto/Strategia ja viestintäKaupunkitutkimus ja tieto, PL 355 (Yliopistonkatu 27a) 20101 TURKU

1. VÄESTÖNMUUTOKSET 1.1. – 31.3.2012

Turun kaupungin vahvistettu asukasluku oli 178 630 vuodenvaihteessa 2011/2012, jossa oli kasvua 1 304 henkeä edelliseen vuodenvaihteeseen verrattuna.

Ajanjaksolla 1.1. -31.3.2012 Turun väestö kasvoi Tilastokeskuksen väestönmuutosten kuukausitilaston en-nakkotietojen mukaan 151:llä ja oli maaliskuun lopussa 178 781. Turussa syntyneitä oli 473 ja kuolleita 485, joten syntyneiden enemmyydeksi muodostui -12. Turun kuntien välinen tulomuutto oli 2 031 ja lähtömuutto 1 971, jolloin nettomaassamuutto oli 60. Maahanmuuttajia tuli Turkuun 252 ja maastamuuttajia lähti Turusta 149, joten nettomaahanmuutto oli 103.

Maamme muiden suurimpien kaupunkien väkiluvut olivat maaliskuun lopussa 2012 (suluissa muutos 1.1. – 31.3.2012): Helsinki 596 923 (+1 539), Espoo 253 099 (+660), Tampere 215 332 (+164), Vantaa 203 620 (+619) ja Oulu 144 234 (+325). Helsingin, Turun, Tampereen ja Oulun väestönkasvu nopeutui edellisen vuo-den vastaavaan ajankohtaan verrattuna, mutta hidastui Espoossa ja Vantaalla.

Tarkastelukaupunkien väestönmuutosten rakenteet poikkeavat toisistaan. Turussa syntyneiden enemmyys oli perinteiseen tapaan vertailukaupunkien hitainta ja ainoana kaupungeista negatiivista. Kuntien välinen nettomaassamuutto oli merkittävästi positiivista vain Helsingissä, kun se Turussa, Vantaalla ja Oulussa oli vain hieman positiivista. Espoon ja Tampereen nettomaassamuutto oli vähäisessä määrin negatiivista. Kaikki kuusi verrokkikaupunkia saivat maahanmuuton muuttovoittoa, eniten pääkaupunkiseudun kaupungeissa.

1.2. Ulkomaalaisperäisen väestön kasvu nopeutui Turussa

Turun väestönkehityksen merkittävä muutos on 1990-luvun alusta alkaen ollut ulkomaalaisperäisen väestön, jonka mittarina käytetään muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia eli muunkielisiä, osuuden nopea nousu 0,8 %:sta vuonna 1990 vuoden 2011 lopun 8,0 %:iin.

Muunkielisten määrä kasvoi 1.1. – 31.3.2012 noin 215 hengellä, mikä oli nopeampaa kuin vuoden 2011 vastaavana ajanjaksona (noin 145). Muunkielisiä oli Turun väestötietojärjestelmän ennakkotietojen mukaan maaliskuun 2012 lopussa noin 14 555 (8,1 % koko väestöstä). Sekä suomen- että ruotsinkielisten määrä näyt-tää ennakkotietojen mukaan vähentyneen hieman.

Sisällysluettelo:

1. Väestönmuutokset

2. Työmarkkinat

3. Rakentaminen

4. Asuminen

5. Liikenne

6. Matkailu

2/2012

1.1. Väestönmuutosten ennakkotiedot Turussa ja eräissä vertailukaupungeissa

2 Muutoksen suunnat 2/2012

Väestönmuutokset eräissä kaupungeissa 1.1. – 31.3.2012

Väestönmuutosten rakenne Turussa 1.1. – 31.3.2012

Väestö kuukausittain Turussa 2011 ja 2012

2. TYÖMARKKINAT

2.1. Alueella asuva työllinen työvoima neljännesvuo-sittain I/2001 – I/2012

Vuoden 2012 ensimmäisen neljänneksen luvut näyttävät työllisen työ-voiman kasvua koko maassa, Turussa, Tampereella ja Turun seutukunnas-sa edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Oulussa ja Helsingissä työllinen työvoima väheni hieman.

Koko maan luvuista on nähtävissä työllisen työvoiman säännöllinen kau-sivaihtelu. Ensimmäisen ja viimeisen vuosineljänneksen luvut ovat yleen-sä matalimmat.

Luvut eivät kuvaa kaupunkien työpaikkojen määrää, sillä työlliset voivat käydä myös asuinkuntansa ulkopuolella työssä. Yksittäisten pisteiden vaihteluita on vaimennettu liukuvan vuosikeskiarvon (yhtenäinen viiva) käytöllä.

Työllisen työvoiman muutosta seurataan Tilastokeskuksen otospohjaisen työvoimatutkimuksen avulla. Tiedot kerätään kuukausittain ja muunne-taan neljännesvuosiarvoiksi. Yksittäisen kaupungin arvot voivat sisältää suurehkoja satunnaisia vaihteluja.

Suurimmat muunkielisten ryhmät olivat maaliskuun 2012 lopussa kie-len mukaan: venäjä 2 686, arabia 1 423, kurdi 1 294, viro 1 138, albania 1 084, somali 909, englanti 585, vietnam 518, kiina 375, persia 355, es-panja 306, romania 234, puola 217, saksa 214, turkki 213, bosnia 210 ja thai 206. Esitetystä luettelosta havaitaan, että muunkielisyys painottuu Turussa muihin kuin EU-maiden kansallisiin kieliin (muuttoliikkeen vai-kutuksista, ks. katsauksen työttömyyttä käsittelevä kohta 2.2.).

Turun väestötietojärjestelmän ennakkotietojen mukaan Turussa oli 9 633 ulkomaan kansalaista maaliskuun lopussa 2012. Suurimmat kansallisuu-det olivat Viro 1 251, Venäjä 1 050, Irak 683, Iran 529, Somalia 521, Ruotsi 369, Kiina 300, Afganistan 264, Bosnia ja Hertsegovina 220 sekä ent. Ser-bia ja Montenegro 219. Ulkomaalaisperäisen väestön näennäisesti ristiriitaista muutoskehitystä (ulkomaan kansalaisten määrä on kasvanut hitaammin kuin muunkie-listen määrä) selventää ulkomaan kansalaisille myönnettyjen Suomen kansalaisuuksien kasvava määrä: vuoden 2011 lopussa Turussa asui 4 784 sellaista entistä ulkomaan kansalaista, joille oli myönnetty Suomen kan-salaisuus vuosina 1990 – 2011. Tästä syystä kieli on kansalaisuutta pa-rempi kriteeri ulkomaalaisperäiselle väestölle.

2.2. Työttömyys Turussa

Turun työttömyysaste oli vuoden 2012 maaliskuussa 12,1 % (12,2 % maaliskuussa 2011) eli laskua vuoden takaiseen 0,1 prosenttiyksikköä. Muissa viidessä suurimmassa kaupungissa Oulussa työttömyysaste oli puoli prosenttiyksikköä korkeampi kuin edellisvuonna ja Vantaalla työttömyysaste kasvoi 0,1 prosenttiyksikköä. Espoon ja Helsingin työttö-

3Muutoksen suunnat 2/2012

Työllinen työvoima Turussa, Oulussa ja Tampereella neljännesvuosittain I/2001 – I/2012, 1000 henkeä

Työllinen työvoima Helsingissä ja Turun seutu-kunnassa, 1000 henkeä

Työllinen työvoima koko maassa, 1000 henkeä

myysasteet olivat samat kuin vuosi sitten ja Tampereella työttömyysaste laski vuodessa 0,9 prosenttiyksikköä. Korkeimmillaan Turun työttömyysaste oli runsaat 23 prosenttia vuo-denvaihteessa 1993/94. Sen jälkeen työttömyysaste laski hitaasti ja alitti kymmenen prosentin rajan syyskuussa 2006. Vuoden 2008 syksyllä sekä työttömien määrä että työttömyysaste kääntyivät kasvuun ylittäen edellisvuoden vastaavat luvut. Etenkin työttömien miesten määrä kasvoi nopeasti syyskuun 2008 alle neljästä tuhannesta yli seitsemään tuhan-teen vuoden 2009 loppuun mennessä. Työttömien naisten määrä kasvoi samana aikana noin 1 400 hengellä. Miesten osuus telakkateollisuudessa ja siihen liitännäisessä alihankintana tapahtuvassa raskaassa meri- ja metalliteollisuudessa on suuri.

Turun työttömyysaste oli maaliskuussa seitsemänneksi korkein, huhti-kuussa sijoitus oli sama. Samojen kaupunkien seutukuntakohtaisessa vertailussa Turun seutukunta säilyi toisella sijalla Helsingin seutukunnan jälkeen.

Työttömien naisten määrä Turussa on vuosina 1998 – 2008 ylittänyt ke-säisin miesten määrän, mutta sittemmin työttömiä miehiä on ollut jatku-vasti enemmän kuin naisia. Maaliskuun lopussa 2012 työttömiä miehiä oli 6 324 ja naisia 4 308.

Maaliskuun viimeisenä päivänä oli avoimia työpaikkoja tarjolla Turun työ- ja elinkeinotoimistossa 1 812 kappaletta eli 20 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten.

Pitkäaikaistyöttömien (yli vuoden yhtämittainen työttömyysjakso) mää-rä väheni Turussa edellisvuodesta 169 henkeä ja oli 3 111 maaliskuun lo-pussa 2012. Korkeimmillaan Turun pitkäaikaistyöttömien määrä on ollut 6 072 joulukuussa 1995.

Alle 25-vuotiaiden nuorisotyöttömien määrä oli maaliskuussa 1338, kasvua edellisvuodesta 104 henkeä. Korkeimmillaan nuorisotyöttömien määrä on ollut Turussa 3 960 heinäkuussa 1993.

Muita kuin suomen- tai ruotsinkielisiä työttömiä oli maaliskuussa 16 pro-senttia. Suurimmat muunkielisten ryhmät olivat äidinkielen mukaan ve-näjä, arabia, kurdi, albania ja somalia. Ulkomaalaisten (passin mukaan) osuus työttömistä oli 12 prosenttia, suurimpina ryhminä Venäjä, Irak, Viro, Iran ja ent. Serbia ja Montenegro.

Korkeintaan perusasteen koulutus oli 34:llä, keskiasteen 45:llä ja korkea-asteen koulutus 21:llä prosentilla.

Työttömien keski-ikä oli maaliskuussa 41,6 vuotta; miesten 41,0 ja nais-ten 42,6.

Työttömyys jakaantui kaupungin sisällä epätasaisesti. Yli sadan hengen työvoiman pienalueiden korkeimman, Pansio Itäisen 31,7 %, ja matalim-man, Papinsaaren 2,6 %, työttömyysasteiden erotus oli kesäkuussa 29,1 prosenttiyksikköä.


Työttömyysaste Turussa kuukausittain 2011 ja 2012, %

3. RAKENTAMINEN TURUSSA 1.1. – 31.3.2012

Korkeimman ja matalimman työttömyysasteen pienalueet Turussa maaliskuussa 2012:

Pienalue % Pansio It. 24,0Varissuo 23,4Lauste 23,0Pansio Länt. 22,6Härkämäki-Jyrkkälä 20,9Virusnäki-Raunistula 20,5Halinen 20,4Asuin-Perno 19,3Paaskunta 18,6Kurjenmäki It. 18,6

..Turku 12,1

..Toijainen 5,4Huhkola 5,2Asuin-Pitkämäki 5,1Puistomäki 5,1Vätti Et. 5,0Moikoinen 4,9Lauttaranta 4,4Friskala 4,3Kaistarniemi 3,8Papinsaari 1,0

Muunkielisten turkulaisten epätasainen jakautuminen pienalueille näkyy myös työttömyystilastoissa. Kun muiden kuin suomen- tai ruotsinkielis-ten työttömien työnhakijoiden osuus kaikista työttömistä koko kaupun-gissa oli maaliskuussa 16 prosenttia, Varissuolla se oli 47, Lausteella 46 ja Halisissa 35 prosenttia.

2.3. Työttömyys vertailukaupungeissa ja – seutukun-nissa maaliskuussa 2012

Kymmenestä suurimmasta kaupungista Turun työttömyysaste oli seitse-männeksi korkein, perässä Jyväskylä, Oulu ja Lahti. Syyskuussa 2011 si-joitus oli yhdeksäs. Pääkaupunkiseudun suuret kaupungit Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat pysytelleet koko maan arvon alapuolella seitsemän muun kaupungin ylittäessä koko maan työttömyysasteen.

Työttömyysaste kymmenessä suurimmassa kaupungissa ja koko maassa maaliskuussa 2012:

Kaupunki %Lahti 13,9Oulu 13,0Jyväskylä 12,4Turku 12,1Tampere 12,0Kouvola 11,7Kuopio 10,2Koko maa 9,3Vantaa 8,1Helsinki 7,3Espoo 5,3

Turussa, kuten monessa muussakin seutukunnan keskuskaupungissa, työttömyysaste on korkeampi kuin ympäröivissä kehyskunnissa. Kym-

menen suurimman kaupungin seutukuntavertailussa Turun seutukunnan työttömyysaste oli Helsingin jälkeen toiseksi matalin.

Työttömyysaste kymmenen suurimman kaupungin seutukun-nissa ja koko maassa maaliskuussa 2012:

Seutukunta % Lahden 12,2Oulun 12,0Jyväskylän 11,9Kouvolan 11,6Tampereen 10,5Kuopion 9,7Turun 9,4Koko maa 9,3Helsingin 6,7

Lähteet: ELY-keskus ja Tilastokeskus.

Myönnettyjen rakennuslupien kerrosala oli jaksolla 1.1. – 31.3.2012 Turun rakennusvalvontatoimiston ennakkotietojen mukaan 18 000 k-m2, jossa oli vähennystä n. 60 % vuoden 2011 vastaavaan ajankohtaan ver-rattuna. Luvat mahdollistavat vain 27 asunnon rakentamisen, koska ra-kennuslupia ei myönnetty lainkaan kerrostaloille (vuonna 2011 vastaa-vasti 288).

Aloitettujen rakennusten kerrosala oli yhteensä 42 000 k-m2, jossa oli lisäystä n. 50 % vuoden 2011 ensimmäiseen neljännekseen verrattuna. Aloitettujen asuntojen määrä oli 141 (vuonna 2011 vastaavasti 166 asun-toa).

Keskeneräisten rakennusten kerrosala oli yhteensä 334 000 k-m2, jos-sa oli vähennystä n. 10 % alkuvuoteen 2011 verrattuna. Keskeneräisten asuntojen määrä oli 1 368 (vuonna 2011 vastaavana ajankohtana 1 585).


Työttömyysaste kymmenen suurimman kaupungin seutukunnissa maaliskuussa 2012, %

Valmistuneiden rakennusten kokonaiskerrosala ja valmistuneet asunnot Turussa 1.1. – 31.3.2002 – 1.1. – 31.3.2012

4. ASUMINEN

4.1. Asuntojen hinnat

4.2. Asuntojen vuokrat

Vuokria koskevat tiedot ovat peräisin Tilastokeskuksen asuntojen vuokri-en neljännesvuositilastosta, jonka aineisto perustuu työvoimatutkimuk-sen yhteydessä kerättävään haastatteluaineistoon sekä Tilastokeskuksen rekisteriaineistoihin.

Vuokrien suhteellinen taso vertailukaupungeissa noudattaa asuntojen hin-tatasojen eroja. Vuokrien suuruus (rahoitusmuodot yhteensä) oli kaupun-

geittain vuoden 2012 I vuosineljänneksellä seuraava: Helsinki (13,72 €/ne-liö/kk), Espoo (13,10 €/neliö/kk), Vantaa (12,38 €/neliö/kk), Tampere (11,34 €/neliö/kk), Turku (10,72 €/neliö/kk) ja Oulu (9,88 €/neliö/kk). Näin esim. Helsingin keskimääräinen vuokrataso oli 28 % korkeampi kuin Turussa.

Vuokrien vuosimuutos (rahoitusmuodot yhteensä) vaihteli ajanjaksol-la I/2011 – I/2012 vertailukaupungeissa seuraavasti: Vantaa (4,8 %), Tampere (3,7 %), Turku (3,7 %), Helsinki (2,5 %), Oulu (2,2 %) ja Espoo (1,9 %). Kolmen ensin mainitun tarkastelukaupungin vuokrien vuosinou-su ylitti edelleen Suomen keskimääräisen inflaatiovauhdin.

Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna verrokkikaupunkien vuok-rat (rahoitusmuodot yhteensä) muuttuivat vuoden 2012 ensimmäisen neljänneksen aikana seuraavasti: Espoo (1,4 %), Oulu (1,3 %), Vantaa (1,2 %), Tampere (0,9 %), Helsinki (0,4 %) ja Turku (-0,8 %).

Lähde: Tilastokeskus, ALTIKA.

Valmistuneiden rakennusten kokonaiskerrosala oli tarkastelujaksol-la 35 000 k-m2, jossa oli lisäystä n. 52 % vuoden 2011 vastaavaan ajan-kohtaan verrattuna.

Turussa valmistui nettomääräisesti vuoden 2012 ensimmäisen nel-jänneksen aikana 218 uutta asuntoa (vuonna 2011 vastaavasti 290 asun-toa), joista asuinkerrostaloihin 178 ja erillisiin pientaloihin 43. Niiden huoneistoala oli keskimäärin 75,6 m2.

Asuntojen hintatasoa kuvaavassa graafissa on esitetty ennakkotietoja vanhojen asuntojen vuoden 2012 I neljänneksen keskihintatasosta (ker-rostalo- ja rivitaloasunnot yhteensä) Turussa ja suurimmissa vertailu-kaupungeissa. Hintatilaston tiedot perustuvat verohallinnon aineistoon siten, että ennakkotiedot sisältävät noin kaksi kolmasosaa kaupoista.

Vertailukaupunkien väliset hintatasoerot ovat suuria: asunnot ovat kal-leimpia pääkaupunkiseudulla, erityisesti Helsingissä ja Espoo-Kauniaisis-sa sekä halvimpia Turussa ja Oulussa.

Hintojen eron aiheuttama hyvinvointimenetys on asunnonostajan nä-kökulmasta merkittävä: esim. vuoden 2012 I vuosineljänneksen hintata-solla Turusta ostettavan 100 m2:n asunnon hinnalla saa Helsingistä vain 49,7 m2:n asunnon. Asumisväljyydessä Helsingin korkeampien asumis-kustannusten vaikutukset näkyvät siten, että asuntokuntarakenteeltaan melko samanlaisessa Helsingissä asuntojen pinta-ala oli 34,2 m2 /henkilö v. 2010, kun se Turussa oli vastaavasti 38,0 m2/henkilö huolimatta Helsin-gin Turkua korkeammasta tulotasosta.

Asuntojen reaalihintoja kuvaavasta graafista havaitaan, että hintojen nousu kääntyi varsin nopeaan laskuun, joka jatkui vuodenvaihteeseen 2008/2009 asti. Vuoden 2009 aikana hinnat kääntyivät voimakkaaseen nousuun, joka taittui vuoden 2010 aikana. Kaikissa kuudessa vertailukau-pungissa reaalihinnat ovat kuluvan vuoden ensimmäisen vuosineljän-neksen aikana alempia kuin hinnat korkeimmillaan viimeisen nousujak-son aikana. Oulu on vertailukaupunkien ainoa, jossa käytetyn aineiston perusvuoden 2005 taso alittuu – vuoden 2012 alussa jo varsin selvästi.

Nimellishintatarkastelussa verrokkikaupunkien hinnat kehittyivät vuosi-tasolla (I/2011 – I/2012) seuraavasti: Vantaa +2,8 %, Helsinki +2,3 %, Turku +1,4 %, Espoo-Kauniainen 0,0 % ja Oulu -1,2 % ja Tampere -1,5 %.

Käytetyn ennakollisen aineiston mukaan nimellishinnat nousivat vuo-den 2012 I vuosineljänneksen aikana Helsingissä (+2,6 %), Tampereella (+2,1 %), Turussa (+1,7 %) ja Vantaalla (+1,0 %) sekä laskivat Espoo-Kauniaisissa (-0,5 %) ja Oulussa (-0,9 %).

Lähde: Tilastokeskus, Altika.


Asuntojen reaalihintaindeksi eräissä kaupungeissa vuosineljänneksittäin I/2006 – I/2012

Vanhojen asuntojen hintataso eräissä kaupungeissa,I vuosineljännes 2012

Turun lentoaseman matkustajat 1.1. -31.3.2008 – 1.1.31.3.2012

5. LIIKENNE

5.1. Turun sataman tavaraliikenne supistui

Turun sataman tavaraliikenne oli ennakkotietojen mukaan 1.1. – 31.3.2012 yhteensä 0,7 milj. tonnia, jossa oli laskua 8 % verrattuna vuoden 2011 vastaavaan ajankohtaan. Ulkomaan tavaraliikenteen osuus koko sataman tavaraliikenteestä oli 96 %.

Sataman suuryksikköliikenne supistui koko tavaraliikennettä vähemmän (-2 %) vuoden 2011 vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kokonaiskap-palemäärästä 31 788 oli kontteja 2 142 (TEU 2 736), rekkoja ja trailereita 29 646 ja junavaunuja 0.

Turun sataman matkustajaliikenne supistui 5 % ja oli 715 670 matkus-tajaa.

Saapuneiden alusten määrä kasvoi 2 % ja oli 568 alusta.

Lähde: Turun satama.

5.2. Turun lentoaseman matkustajaliikenne edelleen kasvussa

Turun lentoaseman matkustajaliikenne oli ennakkotietojen mukaan vuoden 2012 I neljänneksen aikana yhteensä 91 782 matkustajaa, jossa oli kasvua 8 % vuoden 2011 vastaavaan ajankohtaan verrattuna (koko maan matkustajamäärä keskimäärin +10 %, Helsinki +9 %, Oulu +41 % ja Tampere -15 %). Kotimaan liikenteen matkustajia oli Turussa 27 087 (-2 %) ja kansainvälisen liikenteen matkustajia 64 695 (+13 %).

Lähde: Finavia.

6. MATKAILU

Turun osuus koko maan majoitusliikkeiden yöpymisistä oli kulttuuripää-kaupunkivuonna 2011 neljä prosenttia. 2000-luvulla Turun markkina-osuus on vaihdellut neljän prosentin molemmin puolin.

Varsinais-Suomen majoitusliikkeissä kirjattiin 130 749 yöpymistä tam-mi-helmikuussa 2012, joka oli kaksi prosenttia vähemmän kuin edellis-vuoden vastaavana ajanjaksona. Ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset (22 933) vähenivät seitsemän prosenttia ja kotimaisten (107 816) pro-sentin. Ulkomaalaisten suurimmat ryhmät olivat Ruotsi, Venäjä, Saksa ja Viro. Turun majoitusliikkeissä rekisteröidyt yöpymiset (83 728) vähenivät tammi-helmikuussa edellisvuodesta puoli prosenttia. Kotimaiset yöpy-miset kasvoivat puolitoista prosenttia, mutta ulkomaiset vähenivät lähes yhdeksän prosenttia. Eniten ulkomaalaisyöpymisiä kirjattiin Venäjältä, Ruotsista, Saksasta ja Virosta.

Kaupunkikohtaisessa tarkastelussa Turku oli kaupungeista kuudentena yöpymisten määrällä mitattuna. Edellä olivat Helsinki, Vantaa, Tampere, Rovaniemi ja Kuusamo, perässä Oulu, Jyväskylä, Kuopio ja Espoo. Koti-


Turun markkinaosuus koko maan majoitusvuoro-kausista vuosina 2000-2011, %

TILASTOKESKUS/ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU: TURUN SEUTUKUNNAN SUHDANNETIETOJA

maisissa yöpymisissä Turku oli neljäs. Ulkomailta tulleiden yöpymislu-vuissa Turun sijoitus oli yhdestoista.

Yöpymiset lisääntyivät tammi-helmikuussa edellisvuodesta koko maas-sa 6,9 %, Helsingissä 4,6 %, Vantaalla 8,5 %, Tampereella -2,9 %, Ro-vaniemellä 10,1 %, Kuusamossa 10,2 %, Oulussa 1,3 %, Jyväskylässä 5,5 %, Kuopiossa 3,1 ja Espoossa 29,8 %.

Kaikkien majoitusliikkeiden huonekäyttöaste oli tammi-helmikuussa Turussa 43,1 % eli yli kolme prosenttiyksikköä alempi kuin vuotta aikai-semmin. Koko maassa kaikkien majoitusliikkeiden käyttöaste oli tammi-helmikuussa 47,2 %.

Majoitusmyynnin arvo oli Turussa tammi-helmikuussa 4,4 miljoonaa eu-roa eli 135 000 euroa korkeampi kuin vuotta aikaisemmin. Yöpymisen keskihinta oli tammi-helmikuussa Turussa 52,55 euroa eli lähes kaksi euroa korkeampi kuin edellisvuonna. Koko Varsinais-Suomen majoi-tusmyynnin arvo oli tammi-helmikuussa 6,9 miljoonaa euroa eli noin 260 000 euroa korkeampi kuin vuotta aikaisemmin.

Turun tilastoissa mukana oleva rekisteröity majoituskapasiteetti oli tammi-helmikuussa 4 011 vuodetta eli 272 vuodepaikkaa suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Varsinais-Suomen tilastoissa mukana oleva rekiste-röity majoituskapasiteetti oli tammi-helmikuussa 7 230 vuodetta; lisäys-tä edellisvuodesta 415 vuodepaikkaa. Lähteet: Tilastokeskus ja Turku Touring.

Henkilöstön määrän kehitys toimialoittain 2000 - 2011Turun seutukunnassa

1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 92000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Kuukausi/vuosi

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170Trendisarja, 2005 = 100

C TeollisuusF RakentaminenG Tukku- ja vähttiäiskauppaMeriteollisuusH-S Muut palvelut

Liikevaihdon kehitys toimialoittain 2000 - 2011Turun seutukunnassa

1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 92000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Kuukausi/vuosi

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170Trendisarja, 2005 = 100

C TeollisuusF RakentaminenG Tukku- ja vähttiäiskauppaMeriteollisuusH-S Muut palvelut

Teollisuus (toimialaluokka TOL C)Vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä teollisuuden liikevaihto kas-voi Turun seutukunnassa 10,9 prosenttia ja toisella neljänneksellä kasvua kertyi 9,2 prosenttia. Kasvu jatkui vahvana yli 12 prosentissa vielä kol-mannellakin vuosineljänneksellä mutta tasaantui vuoden 2011 viimei-sellä neljänneksellä vajaaseen prosenttiin edellisen vuoden vastaavasta ajanjaksosta. Vuonna 2011 liikevaihto kasvoi 7,0 prosenttia. (Koko maas-sa vastaavasti +8,1 prosenttia)

Henkilöstömäärän kehityksessä käänne parempaan tapahtui vuoden 2011 tammi-maaliskuussa, jolloin kasvua kertyi jo 2,2 prosenttia. Vuoden 2011 huhti-kesäkuussa henkilöstön määrä kasvoi 2,9 prosenttia ja lähes saman verran kasvua kertyi myös kolmannella neljänneksellä, kasvun ol-lessa 2,5 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä teollisuuden henkilöstömäärän nousu jatkui, kasvun ollessa 1,7 prosenttia vuodentakaisesta. Vuoden 2011 yhteenlas-kettu henkilötyövuosien määrä kasvoi Turun seutukunnan teollisuudessa 2,3 prosenttia.

Painopaikka: Keskushallinnon painatuspalvelukeskus, Turku 2012

Lisätietoja:Kalervo Blomqvist, puh. (02) 2627 411, [email protected] Lemmetyinen, puh. 050 5590 412, (02) 2627 412, [email protected] Martikainen, puh. (02) 2627 442, [email protected]

Julkaisun tilaukset, jakelu: puh. (02) 2627 442Raportti on luettavissa sähköisessä muodossa osoitteessa:http://www.turku.fi/tilastot Ku

va: H

annu

Wah

er

MUUTOKSEN SUUNNAT – Ajankohtaiskatsaus TurustaIlmestyy neljä kertaa vuodessa

ISSN 1795-441X (Painettu)ISSN 1796-9085 (Verkkojulkaisu)

Rakentaminen (TOL F)Vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä rakentamisen kasvu jatkui Turun seutukunnassa edelleen ripeänä ja oli 16,7 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Koko vuodelle liikevaihdon kasvua kertyi yhteensä 15,7 prosenttia. (Koko maassa vastaavasti +11,3 prosenttia).Vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä rakentamisen henkilöstömäärä kasvoi edellisvuoden vastaavaan ajan-jaksoon verrattuna 3,4 prosenttia mutta kehitys kääntyi laskuun vuoden viimeisellä neljänneksellä (-1 prosentti). Tosin viimeisen neljänneksen ainoa negatiivinen yksittäinen kuukausi oli lokakuu (-8,2 prosenttia). Rakentamisen toimialan henkilöstömäärä kasvoi Turun seutukunnassa koko vuonna 2011 yhteensä 0,4 prosenttia.

Tukku- ja vähittäiskauppa (TOL G)Heinä-syyskuussa 2011 Turun seutukunnan kaupan alan liikevaihto kasvoi 6,5 prosenttia ja loka-joulukuussakin liikevaihto kehittyi suotuisasti, kun kasvu oli 4,5 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Tukku- ja vähittäiskau-pan liikevaihto kasvoi vuonna 2011 yhteensä 6,5 prosenttia. (Koko maassa vastaavasti +8,0 prosenttia edellisestä vuodesta).Vuoden 2011 tammi-maaliskuussa henkilöstömäärä kasvoi edellisvuodesta jo 4,5 prosenttia, huhti-kesäkuussa 4,8 prosenttia, heinä-syyskuussa 4,2 prosenttia ja loka-joulukuussa 2,7 prosenttia. Koko vuonna Turun seutukunnan tukku- ja vähittäiskaupan henkilöstömäärä kasvoi yhteensä 4,0 prosenttia vuotta aiemmasta.

Palvelut (TOL HIJKLMNRS)Vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä palveluiden liikevaihdon positiivinen kehitys jatkui 8,0 prosentilla, toisella vuosineljänneksellä kasvua kertyi 6,6 prosenttia, kolmannella neljänneksellä 8,3 prosenttia ja viimeisellä neljänneksellä edelleen 6,1 prosenttia vuoden 2010 vastaavista ajankohdista. Koko vuonna 2011 palvelut kasvoivat Turun seutukunnassa yhteensä 7,2 prosenttia.Vuoden 2011 tammi-maaliskuussa henkilötyövuosien määrä kasvoi 4,2 prosenttia, huhti-kesäkuussa 3,9 prosent-tia, heinä-syyskuussa 3,5 prosenttia ja viimeiselläkin neljänneksellä kasvua tuli 1,6 prosenttia edellisvuoden vas-taavasta ajanjaksosta. Koko vuonna 2011 Turun seutukunnan palvelualojen henkilöstömäärä kasvoi yhteensä 3,3 prosenttia.

Meriteollisuus (yritysryhmä)Vuonna 2011 Turun seutukunnan meriteollisuuden yritysryhmän liikevaihto väheni 12,2 prosenttia vuotta aiem-masta. Vuoden viimeisellä neljänneksellä liikevaihdon kehitys kääntyi kolmannen neljänneksen vähäisen kasvun jälkeen 7,1 prosentin laskuun - tosin joulukuussa kasvua kertyi edellisvuodesta peräti 25,3 prosenttia. Koko vuonna 2011 Turun seudun meriteollisuuden yritysryhmän henkilöstömäärä väheni 5,3 prosenttia vuoteen 2010 verrattuna. Vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä henkilöstömäärä kuitenkin kasvoi jo 4,9 prosenttia vuotta aiemmasta.

Aineistokuvaus:

Tilastokeskuksen suhdannepalvelun tuottamat kuukausitason indeksit kuvaavat tarkasteltavan muuttujan (liikevaihto, henkilöstömäärä) muutosta suhteessa perusvuoden (2005=100) tasoon. Lähdeaineistoina käytetään verohallinnon kau-siveroaineistoa sekä Tilastokeskuksen suoraa tiedonkeruuta ja vuositilastoja.

Suhdannetiedot ovat ennakollisia ja ne voivat päivittyä noin vuoden ajan tarkasteltavan ajanjakson päättymisestä, mikä tulee huomioida tuoreimpien vuosineljänneksien tietoja tulkittaessa.

Tässä katsauksessa esitetyt tiedot kuvaavat suhdannetilannetta vuoden 2011 loppuun asti.

Documents

Muutoksen suunnat 2/2012