SUONENJOKI - KONNEVESI - RAUTALAMPI - VESANTO - TERVO

Painos joka numerossa vähintään kappaletta10.000

KYL ÄLÄINEN

s. 10-11

Rogo on Rautalammin oma juttu

6Ritva toivottaa piha-vieraat tervetulleiksi

8Kanadalainen Derek pitää Suomen kesästä

13

Anna-Mari Kaipainen

2

Etsin kauppiasta tositarkoituksella pestuumarkkinoista

alkaen, koska edelliset kauppiaat jatkavat opiskelujaan.

Olen persoonallinen kauppa, joka sijaitsee luonnonkauniilla

ja aktiivisella Kerkonkoskella. Olen kompakti ja toimiva.

Minuun kannattaa tulla tutustumaan tarkemmin.

Tule käymään tai soita 050 324 4586!

Kauppiaat Jukka Tiihonen,

Mari Suppula ja Marja Kämppi

ETSINTÄKUULUTUS:KAUPPA ETSII KAUPPIASTA

Tervetuloa!

Osoite: Kerkontie 6,

Kerkonkoski

Avoinna: ma–pe 9–19,

la 9–16, su 12–16

Kuopiontie 32, 77700 Rautalampi, puh. 020 155 0503, www.snjkiinteistokeskus.fi

MAATILA Vaajasalmi 2h+tupakeittiö+et+kph/wc+vinttikamari+vintti n 75 m².

Rak 1940-luvulla hirsirakennus,vanhat

hirret osittain näkyvissä. Pa 9,9 ha,

josta metsää n 9,4 ha. Hyväkuntoi-

nen navettarakennus, pihasauna.

Rauhallisella paikalla. Paikka vaatii

remonttia ja siistimistä. Hp 85.000 €

OK-TALO 5h+k+s+at+työ/varastotilaa yht 185 m². Valoisa 1.925 m² suuruinen

puutarhatontti. Siisti kuntoinen, voi re-

montoida myös kahdeksi asunnoksi.

Koulut ja palvelut lähellä. Hp.139.000 €

OK-TALO Vaajasalmi 5h+k+s+kph/wc+khh+wc n.112,5/143 m². Rak. 1983.

Tontti yhteensä n 1,85 ha. Erillinen

lämmin halli, jossa mm nosturi. Noki-

senkoskelle 300 m. Hp 115.000 €.

METSÄTILA Tallivirta Kiikarvuori49,84 ha Tallivirran rannalla, rantavii-

vaa n 400 m, puusto yhteensä

4.245 m3, tie perille. Hp 148.500 €METSÄTILA Kerkonkoski, Kiesimä12 ha määräalana. Puustoa 1.949 m3.

Ison tien varrella. Hp. 82.500 €

MAATILA Voutilantie4h+tupak+s+kph+veranta 140/150 m2.

Tila 29,6 ha josta peltoa n 9 ha, loput

hyvää metsää. Iso ja hyväkuntoinen

navetta sekä iso riihi. Kaunis puutarha.

Rakennukset, pellot ja metsät voidaan

myydä erikseen. Yhteishp. 259.000 €. VAPAA-AJAN ASUNTO / PIENTALO

Vekarolahti Iisveden rannalla 2h+k+s

+ph+et+kuisti n 56 m². Tontti 2.050 m²

Iisvesi. Aitta, varasto, maakellari. Säh-

kö/puulämm.Hyvä kulkuyht, hienolla

paikalla Vekarolahdella. Hp.129.500 €

OK-TALO Kerkonkoski 3mh+oh+k+s+var+at n 110 m².Hyväkunt ja siisti talo

isolla n 2 ha valoisalla puutarhatontilla.

Kauppa,koulu,satama yms lähellä.Lei-

vinuuni, vesikeskuslämm. Hp 105.000 €

OK-TALO Äijäniementie 1 Liimattalansalmen rannalla 4h+k+khh

+s+kps+at+kel+var 114/165 m2.

1996 valmistunut talo omalla ranta-

tontilla. Ulkovarasto/autotalli. Iso puu-

tarha pensaineen. Hp. 164.500 €

VAPAA-AJAN ASUNTO Kivisalmi Etelä-Konnevesi 2 h+tupak+et+s+

kph+pkh+wc 98/105 m² talviasuttava

pientalo. Upealla paikalla Kivisalmen

sillan kupeella oleva erittäin hyväkun-

toinen rakennus. Rantaan pääsee

isollakin venellä, hyvät kalavedet.

Erill varasto. Hp 129.000 €

OK-TALO Kanervapolku Rautalampi 3-4+k+s+kph+wc+et+at+var 94/148 m2

Tontti 1.350 m2 vuokrattu. Katto, läm-

pökeskus+putket+lattiat ja kph/s re-

montoitu. Iso ja erittäin valoisa piha-

alue Rautalammin keskustassa pal-

velujen lähellä. Hp. 115.400 €

TULOSSA.... OK-TALOTONTTI 1.401 m2 keskusta koulujen ja palve-

lujen lähellä, hieno kangasmaasto.

OK-TALO Kerkonkoski 3h+k+s+kph+wc n 80/100 m². Tontti n 1 ha mää-

räalana. Navetta, hirsinen pihasauna,

maakellari+varastoja. Rauhall paikalla

2 km päässä palveluista. Peruskorj.

1996. Tulikiven leivinuuni. Hp 75.000 €

VAPAA-AJAN ASUNTO Syväjärven rannalla 2 mh+tupak+et+kph/wc

n 91,5 m² osittain hirsirak, laajennus

1980-luvulla. Tontti n 4,5 ha. Ranta-

viivaa 0,5 km Iso aitta/varasto (v.1995),

rantasauna. Vesioikeus Konnevedelle.

Hp. 165.000 €.

KERROSTALO 3h+k+kph 71 m².Siisti ja hyväkuntoinen asunto kau-

pan ja koulun vieressä, parvekkeelta

hienot maisemat. Hp. 59.900 €

KYSY MYÖS MUITA KOHTEITA !!!MUMMONMÖKKI/VAPAA-AJAN ASUNTO Kiesimä2h+tupak n 50 m2. Tontti n 1,5 ha

rehevää puutarhaa. Pihasauna, aitta,

varasto. Venevalkama Sonkarilla.

Sähköt ja omakaivo. Erittäin siisti ja

hyväkuntoinen. Hp 55.000€

METSÄTILA Kerkonkoski 3 palstaa, n 12,7 ha määräalana. Puustoa

1.500 m3.Lähellä päätietä.Hp. 53.500 €

KT / RT Vuohiniementie 6 2h+k+kph 53,5 m2 + autokatos! Siisti asunto ja

erittäin hyväkuntoinen taloyhtiö.

Myös sijoitusasunnoksi.Hp. 38.500 €

MAATILA / OK-talo Kerkonkoski 4h+k+s+kph n 80/100m². Tila n 4 ha

metsämaata Sonkarin rannalla. Navet-

ta ja riihi. Vesiosuuskunnan vesi ja vie-

märi. Puu/sähkölämmitys. Sopii myös

vapaa-ajanasunnoksi. Hp 94.500 €

Syksy on parasta istutusaikaa!Syksy on parasta istutusaikaa!SYKSYN KUKAT JA

KASVIT SAAPUNEET!

AGRIMARKET SUONENJOKI puh. 010 768 3915

Avoinna: ma–pe 8–17, la

Kevät-

tuotteiden

poistoja

050 491 9970Kuopiontie 30, RAUTALAMPI

Avoinna ma–pe 9.30–17.30, la sopimuksen mukaan

Tervetuloa uudistumaan!

Koulut alkaa, hiukset kuntoon!

UUSI KOTITYÖPALVELUYRITYS RAUTALAMMILLA SEKÄ LÄHIKUNNISSA!

Esimerkkejä palveluista:KODINHOITO

kaikenlaiset kotiaskareet

pienet pihatyöt

VANHUSHOIVA asiointi apu virkistystoiminta ulkoilu

SIIVOUS viikkosiivous suursiivous ikkunanpesu

KOTITALOUS-VÄHENNYS

45%

Ota rohkeasti yhteyttä kun tarvitset apua, pientä tai isompaa!044 333 6862 / Taina Vepsäläinen

3

- Me suunnitellaan ja Asamak ra-kentaa, siinä yhteistyömme pääpiirteis-sään on. Asiakkaalle riittää yksi puhe-linsoitto, kaikki hoituu sitä kautta, Anja Räsänen Consiliumista lupaa.

Asamakin Markku Kotta kertoo, että yhteistyöstä hyötyy paitsi asiakas, myös suunnittelija ja rakentaja. Piirus-tuk- set, luvat ja suun-

nitelmat tarvi-taan nykyään käytännössä

kaikkiin pieniinkin rakennusprojektei-hin ja suunnittelijoita kysellään kentällä.

- Meiltä paljon kysellään saako suunnittelun meidän kautta. Suunnit-telijoille ja rakennustöiden valvojille on nykyään tiukat pätevyysvaatimukset, on helppoa sanoa, että yhteistyökumppa-nimme kautta onnistuu.

Kotta ja Räsänen tähdentävät, että Asamak ja Consilium toimivat edelleen omina yrityksinään eivätkä kuitenkaan ole sidottuja toisiinsa. Asiakkaalla on vapaus valita niin suunnittelija kuin ra-kentajakin.

SUUNNITTELULLA TIUKAT VAATIMUKSET

Markku Kotan mukaan rakentamista helpottaa, jos asiakas on käyttänyt asi-

ansa suunnittelijan pöydällä. Siihen voi joskus löytyä vaikka uusi ja toimivampi näkökulma.

- Suunnittelija maksaa joitan satasia, ja sillä voidaan säästyä myöhemmin il-meneviltä ongelmilta, parhaassa tapauk-sessa kymmenien tuhansien remontilta.

Uusilta rakennuksilta vaaditaan aivan erilaisia asioita kuin 70-luvulla, jolloin käytännössä kuka tahansa pystyi rakentamaan talon. Heinäkuun alussa voimaan astunut rakennuksen e-luku tuo myös omat haasteensa suunnitte-luun.

- Aika tiukassa on se käsitys, että kaksiulotteinen lupakuva riittää. Moni ei tule ajatelleeksi, että nykyaikaisella 3D-mallintamisella voidaan rakennus-hanke suunnitella varsin pitkälle jo en-

nen ensimmäisenkään timpurin työtä. Suunnittelijan asema on toki epäkiitol-linen, sillä saamme selittää asiakkaalle, että määräykset eivät ole meidän kek-simiämme, mutta silti niitä tulee nou-dattaa, Tero Räsänen Insinööritoimisto Consiliumista kertoo.

Räsänen ja Kotta kertovat koko 2000-luvun olleen kilpajuoksua ra-kennusmääräysten kanssa. Nyt tilanne näyttää rauhallisemmalta, sillä seuraa-vat suuremmat uudistukset ajoittunevat 2020-luvulle. Asamak ja Consilium ke-hittävät osaamistaan jatkuvasti.

- Jos joku luulee tietävänsä raken-tamisesta kaiken, kannattaa lopettaa ne hommat ja kiertää kaukaa, Markku Kot-ta naurahtaa.

Talo vaikka avaimet käteen -periaatteella

Mittauksilla sisäilmaongelmien kimppuun

Teksti ja kuva: Iiro Lyytinen

INSINÖÖRITOIMISTON JA RAKENNUSLIIKKEEN YHTEISTYÖLLÄ PAREMPAA PALVELUA ASIAKKAALLE

Insinööritoimisto Consilium on hankkinut uusia mittalaitteita. Niitä

voidaan käyttää kuntokartoitusten yh-teydessä kosteusmittauksiin sekä sisäilmaon-

gelmien alustaviin tutkimuksiin. Kosteusmit-tarilla voidaan mitata vaikkapa betonilattian riittävä kuivuus pintamateriaalin asennukseen.

- Jos on mutu-tuntuma huonosta sisäilmas-ta, voidaan lähteä selvittämään missä vika pii-lee, Tero Räsänen kertoo.

Huono sisäilma voi olla merkki väärin suun-nitellusta tai säädetystä ilmanvaihdosta. Usein ongelmiin voidaan pureutua tekemällä pieniä asioita toisin tai pienillä muutostöillä.

Rautalampilehden toimituksessa tehdyn tunnin mittaisen haastattelun aikana il-man hiilidioksidipitoisuus nousi 594 ppm:stä 1054:ppm:ään. Tyydyttävänä sisäilmantasona pidetään pitoisuutta alle 1500 ppm (cm/m), joten siltä osin voimme jatkaa työskentelyä turvallisin mielin.

4

Teksti ja kuva: Sari Toikkanen

Tervo ammentaa luonnosta

Pienet luontomessut järjestetään nyt ensimmäistä kertaa. Tieto siitä on saanut näytteilleasettajia mukavasti liik-keelle.

– Näytteilleasettajia ja kauppiaita on tulossa ainakin kolmekymmentä. On luontokuvaajia, retkeilijöitä, urheilu-kalastajia, metsästäjiä, koiraharrastajia, hevosyrittäjiä, aseseppä ja puukkojen takoja – ovatkohan nämä messut enää niin pienet?, hanketyöntekijä ja tapah-tuman järjestäjä Antti Tulila tokaisee mielissään.

Näkemistä ja tekemistä tulee siis riittämään jokaiselle. Lapsille partiolai-set järjestävät seikkailuradan koskimai-semassa. Lisäksi heppatytöt ja -pojat pääsevät taputtelemaan samettiturpia ja ratsastamaan. Lapsia, ja aikuisiakin, kiinnostaa myös metsästäjien esittele-mät koirarodut.

Sienten tunnistaminen on nyt ajankohtaista. Seija Korhonen esittelee seiniä ja hän on myös luvannut viedä viisitoista ensiksi ilmoittautunutta sieni-retkelle iltapäivällä. Hänelle voi ilmoit-tautua paikan päällä.

LUONTOÄÄNIÄ JA KUVIA

Harvoin pääsee kuulemaan niinkin erikoisesta ammatista kuin luontoää-nittäjästä. Lauri Hallikainen on tehnyt pitkän uran äänittämällä lintu- ja luon-toääniä. Hän esiintyy messuilla kahdel-tatoista ja kahdelta. Valokuvauksesta voi kysellä puolestaan luontokuvaaja Seppo Sourulalta. Myös paikallisten tuntema luontokuvaaja Olli Korhonen on lupau-tunut paikalle, jollei joku lentävä muuta miehen suunnitelmia.

Pienet luontomessut päättävät Ter-von Luontokuvakesän.

– Tämä on huipennus Luontoku-vakesälle. Vielä viikonloppuna pääsee tutustumaan Hannu Hautalan valoku-vanäyttelyyn. Messupäivänä Riitta Raa-tikainen esittelee näyttelyä yhdeltä ja kolmelta, Tulila kertoo.

Hän muistuttaa, että sunnuntaina, 12.8., eräkirjailija ja kuvaaja Juha Jor-manainen vetää työpajaa ”Kaikkein pa-ras saaliskuva”. Kannattaa kysäistä, onko kesän viimeisellä kurssilla vielä tilaa.

ETÄTYÖKESKUS VAI TOIMISTOHOTELLI?

Luontokuvakesä tapahtumineen on saa-nut entisen Kalatietokeskus-rakennuk-sen heräämään henkiin parin vuoden hiljaiselon jälkeen. Sille suunnitellaan käyttöä jatkossakin.

– Talosta löytyy kymmenkunta työpistettä. Kunta voi vuokrata niitä etä-työn tekemiseen. Maaseudulla etätyötä jarruttaa usein tietoliikenne, mutta tän-ne on vuoden sisällä tulossa kohtuulliset laajakaistayhteydet.

Vaihtoehtona on ollut Kalatieto-keskuksen muuttaminen toimistohotel-liksi. Asiakas voisi yhdistää työnteon ja

harrastamisen upeassa koskimaisemas-sa. Aika näyttää, mihin rakennus vielä muuntuu.

Tervon luonnonläheisyyden toivo-taan houkuttelevan kuntaan myös pysy-viä asukkaita. Heille olisi tarjolla ylellis-tä asumisympäristöä.

– Täältä löytyy rantatontteja nor-maalituloisille perheille. Esimerkiksi kunta on kaavoittamassa kilometrin verran rantaa Koskivedeltä. Ensi kesä-nä on tarjolla kymmenen omarantaista tonttia. Niitä pääsee katsomaan vesiltä käsin Tuulikannel-laivaristeilyllä mes-sujen aikana, Tulila kertoo.

Sekä Pienet luontomessut, entisen Kalatietokeskuksen toiminnan kehittä-minen että uusien asukkaiden houkut-teleminen kuuluvat kaikki käynnissä olevaan Toimiva Tervo Yritteliäs Yhteisö -hankkeeseen. Sen tavoitteena on elävä ja toimelias Tervo.

VUOTTA

RAUT

ALAMPILEHTI

RAUTALAMPILEHTI JUHLI KESÄTREFFEILLÄ

KYLÄLÄISTEN JÄRJESTÄMI-NEN HAASTAVA TEHTÄVÄ

Matti LehmonenSami Vaskiharju Elina Hänni-nen Sisko Mäki-nen

Miika Laitinen

Rai-ja Mustonen Tuovi Pekkarinen

Marjatta Näk-kilä

Osmo Virtanen Eulalia Kai-vola

5

- Hankimme minibussin erästä messumatkaa varten, mutta siitä lähti ajatus, että täl-laisellehan voisi olla kysyntää vuokraus-mielessäkin, Anssi Heikkinen kertoo.

Yritys sai alkunsa vuonna 2010, kun Anssi Heikkinen ja Jussi-Pekka Vepsä-läinen ostivat limusiinin ja kunnostivat sen vuokrattavaksi. Yrityksellä oli välillä parikin limusiinia, mutta nyt vuokra-ajoeuvoina on yksi limusiini ja vastaval-mistunut minibussi.

Autot on läpikäyty ja kunnostettu omin voimin. Varusteisiin kuuluvat dvd- ja karaoke-laitteet. Kummatkin autot ovat kahdeksanpaikkaisia

ja niitä saa ajaa normaalilla b-ajokortilla.- Messumatkoille, polttariporukoille, kaveriporu-

koiden illanviettoihin ja viikonloppureissuille, Vepsä-läinen luettelee Savoluxin vuokra-autojen käyttömah-dollisuuksia.

- Tai vaikka lapsiperheille pidemmälle matkalle, Muumit kun laittaa dvd:ltä pyörimään, sujuu matka rattoisasti, Heikkinen lisää.

8,6 metrinen limusiini on näyttävä vaikkapa hääautoksi. Myös synttäreitä juhlivalle lapselle ajelu limusiinilla on ikimuistoinen elämys.

Autonvuokrauksen lisäksi Savolu-xin toimintaan kuuluu edullisten hen-kilöautojen kauppa. Piakkoin asiakkaille voidaan tarjota myös autojen sisäpesuja. Toiminta on edelleen lähinnä poikien

harrastus, sillä Heikkinen on leipätyössään kokki ja Vepsäläinen maanviljelijä.

Karaokea tien päälläLAULUAUTO VALMIINA TOSITOIMIIN

Teksti ja kuva: Iiro Lyytinen

SUMO KONSERTOI PITKÄN TAUON JÄLKEEN

OIKARIN TÄHTI PUUHAA FRISBEEGOLFRADAN SIIRTOA

RAUTALAMMIN HUBI HAKEE MALLIA TAMPEREELTA

LYHYESTI

VARKAUSPIEKSÄMÄKI

LEPPÄVIRTA

SUONENJOKI

RAUTALAMPI

”Muumit kun laittaa dvd:ltä pyörimään, sujuu pidempikin

matka lasten kanssa rattoisasti.”

6

Jere Petäjä

Petäjän kuvaus vilisee outoja ter-mejä, kuten teoria, pelinrakentaja ja päällyslauta. Ja miten tähän kaikkeen liittyy haudat ja kaivaminen? Pelaaji-en kanssa puhuessa on peliin perehty-mättömän aluksi hankala saada selvää, mistä yleensä puhutaan, sillä niin sy-

vällä lajissaan pelaajat ovat.Pääpiirteissään rogo (sanoista rai-

ders of lost gods, kadonneiden jumalien metsästäjät) on peli, jossa pelaajat toi-mivat haudanryöstäjinä. Hautoihin on sijoitettu pieniä pronssi-, kulta- ja ho-peamaalilla maalattuja upeita savipat-saita, jotka pelaajat saavat löytäessään palkinnoiksi omiin kokoelmiinsa.

Patsashaudan sijainti ratkeaa usein jännittävän seikkailutarinan muotoon kirjoitettujen vihjeiden avulla. Vin-keistä koostuvan tarinan avulla pelaa-jien täytyy päätellä, minne patsaat on haudattu. Tarina sijoittuu aina keski-aikaiseen fantasiamaailmaan, missä muinaiset valtakunnat käyvät valta-kamppailua keskenään. Lopulta lau-doilla suojattua hautaa etsitään kaiva-malla pelialueelta kuokkien ja lapioiden kanssa.

Parin tunnin tai päivän koitoksia

– Parhaita pelejä ovat mielestäni

isot joukkuepelit, joissa kolmi- tai ne-lihenkiset joukkueet pelaavat toisiaan vastaan, Petäjä arvioi.

– Joukkuepeleihin liit-tyvät kaikki hienoimmat ja samalla katkerimmat het-ket rogon parissa. On mah-tava tunne tulla joukkueen kanssa samalla autolla pelialueelta takaisin kyläl-le, kun peli on ratkennut oman joukkueen voittoon vaikkapa kahden päivän kaivamisen jälkeen! Vas-taavasti sellaisen pelin häviämisestä tuleva kitkerä pettymys tiivistyy jouk-kueen kanssa melkoiseksi, Petäjä heh-kuttaa.

Kaikki pelit eivät suinkaan veny monipäiväisiksi turnajaisiksi. Jotkut pelit kestävät vain tunnin pari, useim-mat ratkeavat yhden illan tai päivän ai-kana. Muutaman kerran vuodessa pela-taan isompia suurpelejä, jotka saattavat kestää useita päiviä. Silloin käydään

koulussa päivät ja äkkiä kotona syö-mässä, jotta ehditään taas illalla mietti-mään vinkkejä tai pelialueelle etsimään

patsaskätköä. Osa peleistä pelataan yksin, mutta suu-ri osa on joukkuepelejä.

Vaikka rogo on par-haimmillaan ajanviet-teenä, kehittää se taitoja, joista on hyötyä elämässä myös jatkossa.

– Huomasin tänä ke-väänä koulujen pääsyko-keissa käydessäni, että

erotin nopeasti isoista teksteistä olen-naisen. Rogossa on kyse ihan samasta jutusta, pitää nopeasti lukea, ymmärtää lukemansa, poimia olennainen ja miet-tiä, miten kaikki liittyy yhteen! keväällä ylioppilaaksi kirjoittanut Petäjä kertoo.

– Jotenkin minusta tuntuu, että rogon vuoksi on alkanut ajatella asioita vähän toisella lailla muutenkin, miet-tien aina syitä ja selityksiä asioiden ta-kana.

Rogo on Rautalammin

oma juttu

”Käydään koulussa päivät ja äkkiä

kotona syömässä, jotta ehditään taas illalla miettimään

vinkkejä tai pelialueelle etsimään

patsaskätköjä.”

Teksti: Jussi Karhunen Kuvat: Mikko Kannisto

6

7

Tyttöjä kaivataan mukaanJostain syystä peli on kiehtonut

pääasiassa poikia, mutta aina joukos-sa on ollut myös muutamia tyttöjäkin. Nykyisistä aktiivipelaajista Tiina Kop-panen on uhmannut jo useita vuosia miehistä rogohegemoniaa, ja kannustaa muitakin tyttöjä kokeilemaan lajia.

– Kai tytöt miettivät, mitä muut ajattelevat. Minusta kuitenkin kannat-taa mennä ihan rohkeasti kokeilemaan. Jos ei yksin uskalla, niin ottaa kaverin mukaan.

Tänä syksynä yläkouluikäisillä on jälleen ainutlaatuinen mahdollisuus päästä täysin omanlaisensa lajin pariin. Rogoa ei tiettävästi pelata tässä muo-dossa missään muualla Suomessa – tai itse asiassa koko maailmassa. Petäjän mielestä se on osa lajin viehätystä.

– Rogo on ollut meidän oma juttu, ei kenenkään muun. Sen ympärille on muodostunut oma kaveriporukkansa, jota laji yhdistää.

Mikko Kan-niston

Lisätietoja pelistä kiinnostuneille:

Turnauspäällikkö Aki Sirénin mukaan turnaukseen osallistui tänä vuonna noin 90 joukkuetta ja jopa yli 900 pelaajaa, katsojia paikalla veikkailtiin olleen jopa 4500. Ve-sannon urheilukentälle rakennetulla kisa-areenalla pelattiin viikonlopuyn aikana yhteensä yli 200 ottelua. Tänä vuonna mukana oli myös kansainvä-listä väriä, kun mukana oli esimer-kiksi virolainen “Estonia”-joukkue sekä Morton International, jossa oli pelaajia kuudesta eri maasta.

FC KESKIVIIKKO JA MANSIKKATYTÖT

MAAILMANMESTAREIKSI

Reinojen maailmanmestaruuden nappasi suonenjokelainen FC Keski-viikko, joka voitti kaikki turnauksen ottelunsa ja löi !naalissa AC Perfect Satisfactionin (Suolahti-Äänekoski)

maalein 5-3. Pronssia otti Teräsjor-mat (Vesanto) ja neljäs Team Slipo-vits (Rautalampi).

Ainojen maailmanmestareik-si leivottiin jälleen puhtaalla pelillä Mansikkatytöt (Suonenjoki). Tiukan vastuksen heille tarjosi Tikrut Jyväs-kylästä, joka taipui !naalissa lopulta maalein 2-1. Mitaliputkeaan jatkoi myös FC Keppihevonen (Keitele) pronssillaan. Neljänneksi sijoittui FC SB Puumat (Äänekoski-Suolahti).

Reinojen harrastesarjassa ylei-sön suosikiksi noussut Estonia Virosta yllätti lopulta itsensäkin voittamalla !naalissa "e Nothin-gin (Kuopio) tiukan taiston jälkeen maalein 3-2. Kolmas oli Mäntylän Sepot (Viitasaari) ja neljäs Ottopojat (Karkkila).

Ainojen harrastesarjan voitti Flying Cows (Vesanto-Jyväskylä-Kuopio) lyömällä !naalissa viime vuoden mestarit FC Taurinen (Ter-vo-Vesanto) selvästi 5-0. Kolmas oli Liepeen Liukkaat(Lievestuore) ja neljäs Kurittaret

RENTOA KUIN REINO

Ajatus turnaukseen lähti aikanaan itämään vesantolaisen Mauno Hut-tusen mielessä, kun hän kotipihassa pelaili palloa jälkikasvunsa kanssa.

Pelikengiksi sattuneet Reino-tohvelit lentelivät jalasta välillä, mutta haus-kaa riitti. Nyt näistä nämä pihapelit ovat kasvaneet yhdeksi Pohjois-Sa-von suurimmista kesätapahtumista. Hauska tapahtumaviikonloppu on tärkeä valopilkku Vesannon ja koko lähitienoon kesässä.

Tänä vuonna joukkueita oli mu-kana niin paljon kuin pystyttiin ot-tamaan. Mauno Huttusen mukaan mahdollisuuksia turnauksen laa-jentamiseen mietitään kaiken aikaa. Hänen mielestään reiskafutiksen suosion salaisuus on selvä:

- Reiskafutis on rentoa ja huole-tonta, ihan niinkuin tuon itse tohve-likin.

Huttusen mieltä lämmitti tänä vuonna paitsi mainiosti sujunut tur-naus myös se kuinka paljon turnaus on saanut ihmisiä liikkeelle turna-uksen ulkopuolellakin. -Vesannon kentälläkin näkyy melkein joka ilta olevan joku porukka tossut jalassa palloa potkimassa, Huttunen hymyi-lee.

Reiskafutiksen seitsemännet maailmanmestaruus kisat tullaan pelaamaan Vesannolla heinäkuussa 2013. Ilmottautuminen turnaukseen alkaa helmikuussa järjestettävällä Reiska Futis Bileristeilyllä.

Reiskafutiksen maailmanmestaruudet

Suonenjoelle

Rogoa pääsee kokeilemaan syksyllä

Teksti: Petri Virta Kuva: Aki Sirén

8

Tervetuloa pihavieraat!JO MONILLE TUTTU VESANTOLAINEN PUUTARHA AVAA OVENSA JÄLLEEN 19. ELOKUUTA

Yksi kohteista on Ritva Nurmisen ja Erkki Laitisen laaja maalaistalon pihapii-ri Vesannon Horonkylässä.

– Tätä ei ole varsinaisesti rakennet-tu esiteltäväksi. Tämä on minun hulluu-den laji, Nurminen nauraa.

Jonkinlaisesta hulluudesta, tai ai-nakin intohimosta, voikin puhua, sillä rakennettua pihaa riittää ja riittää. On lämmintä etelärinnettä kypsyvine hedel-mineen, on tuoksuvia ruusuja ja vieh-koja kärhöjä. Toisaalla polku johdattaa hämyiselle katvealueelle. Kun sen viiley-destä hennoo hellepäivänä jatkaa mat-kaa, avautuu lisää väriloistoa ja lopulta huikaiseva lampimaisema. Pihaa riittää hehtaariksi ja kasvilajeja tuhanneksi – ainakin.

– Olen jo vuosia sa-nonut kyseli-jöille, että la-jeja on tuhat. Ku i t e n k i n joka vuosi niska vääränä kannan uusia taimia. Kuka niistä pysyy perässä?

PIHATRAFIIKISTA KOKEMUSTA

Pihaan on jo moni ehtinyt tutustua. – Tra!ikkia on ollut jo ainakin viisi

vuotta. Pihavierailut ovat alkaneet kuin

huomaamatta. Nurminen on itse ollut innokas pihavierailija. Kun toinen har-rastaja on sitten vastaavasti tullut kylään, hän on saattanut ottaa kaverinsa mu-kaan. Niin sana on kiirinyt. Yksityisten lisäksi Horonkylän maisemiin ovat tu-tustuneet muun muassa martat, maa- ja kotitalousnaiset ja puutarhaseurat.

Kun Nurminen kuuli teemapäivästä, hän halusi ilmoittautua mukaan.

– Tykkään itsekin kierrellä toisten pihoissa. Enhän voi tyrkyttäytyä niihin, jos en päästä tänne ketään.

Hänestä on antoisaa tavata muita sa-manhenkisiä.

– Voi vaihtaa siemeniä, taimia, aja-tuksia ja hoito-ohjeita.

AURAUSMERKEILLE KÄYTTÖÄ

Nurminen on käynyt paitsi kym-menillä suomalaisilla pihoilla, myös

y k s i t y i s t e n puutarhoissa Virossa, Lat-viassa, Puo-lassa ja Irlan-nissa. Häntä on aina vie-hättänyt sama asia.

– Ei p u u t a r h a n

tarvitse olla niin ihmeellinen eikä vii-meisen rikkaruohon kitketty. Mutta on kiva, jos piha on tekijänsä näköinen.

Joskus joku tiptop-piha on kyllä saa-nut alemmuuden tunteen valtaamaan mieltä.

– Ei sellaiseen järjestykseen pysty työssäkäyvä ihminen, tilataksia ajava nainen sanoo.

Mutta onneksi ikävät tunteet ovat väistyneet milteipä saman tien. Pian harrastaja jo lumoutuu erikoisista kas-vilöydöistään, ostaa myös nipuittain oransseja aurausmerkkejä, joilla varjelee aarteensa ruohonleikkurilta ja suunnit-telee valtaavansa yhä uutta peltopohjaa puutarhaksi.

Entä mitä Nurminen haluaa esitellä vierailleen puutarhassa?

– Riippuu tulijasta. Jos tiedän, että hän harrastaa eksoottisia kasveja, käy-dään kurkkaamassa, mitä minun erikoi-suuksille kuuluu. Jos taas tulija katselee mielellään näkymiä, esittelen kukkivia.

Niin, kyläilijää ei pidä uuvuttaa. – Tavallisille tutuille en edes sano,

että lähdetään puutarhaan. Muuten käynnit voivat harveta, Ritva Nurminen nauraa.

Teksti ja kuvat: Sari Toikkanen

”Tavallisille tutuille en edes sano,

että lähdetään puutarhaan.

Muuten käynnit voivat harveta.”

”Tätä ei varsinaisesti rakennettu

esiteltäväksi. Tämä on minun hulluuden laji.”

9

Rautalampi

Suonenjoki

Konnevesi

Vesanto

Tervo

Rautalampilehti saatavilla myös seuraavissa paikoissa:

Näköislehti ja PDF-lehti ladattavissa www.rautalampilehti.fi

Kansalaisopistolla muutosten vuosi

Alkuvuosi otti meiltä isolla kä-dellä. Rakas työtoverimme Helena !omas nukkui ikiuneen 13.1.2012. Olemme kiitollisia siitä työnilosta, mitä hän jakoi meille matkan var-rella. Hänen rikas elämäntyönsä jatkuu opiston arjessa ja ihmisten lämpimissä muistoissa.

Helenan työtä opistolla jat-kaa suunnittelijaopettaja Min-na Rönkkö, joka vastaa kielten, ATK:n, koti- ja puutarhatalouden, kirjallisuuden ja sanataiteen sekä ensiavun ja myyntipalvelukurssi-en suunnittelusta. Minnan ensim-mäisen työtehtävä oli keväällä 2012 julkaistu Yhteismitta-tilinpäätösraportti, jon-ka voit tulostaa itsellesi kotisivuiltamme osoit-teessa: www.suonenjoki.!/kansalaisopisto. Koti-sivuja kannattaa muu-toinkin selailla pitkin vuotta, sillä sinne tulee aina päivityksiä opiston ajankohtaisista tapah-tumista. Ilmoittautuminen alkaa Internetissä päivää ennen puhelin-ilmoittautumista 20.8. klo 16.30.

Vesannon musiikin opettaja Pia Pakarinen siirtyy vakiokaartiimme 1.8. ja hän jatkaa myös Vesannon osastovastaavana. Hän vastaa jat-kossa Vesannon ja Tervon musii-kin sekä Vesannon kädentaitojen ja kuvataiteen alueiden suunnittelusta oman musiikin opetuksensa lisäksi. Pian lisäksi eri opistokuntien suun-nitteluasioissa voit ottaa yhteyttä osastovastaaviin Anneli Tarvaiseen (Rautalampi) ja Tiina Pulkkiseen (Tervo).

Kädentaidoissa ja kuvataiteis-sa on tulossa vakiokurssien lisäksi runsas määrä uusia kursseja mm. huovutukseen, kehruuseen, vanhan kirjan elämän muuttamiseen lam-puksi, kankaanpainantaan, kante-leen rakentamiseen, huvimajojen ja soittorasioiden tekoon saippuaa ja kotikosmetiikkaa unohtamatta. Kannattaa katsastaa kaikkien kun-tien ohjelmat, sillä lyhytkursseja on paljon! Kotitalouteen uusia tuu-lahduksia tuo HerkkuKokki Petri Forsblom, jonka johdolla voit tehdä Makumatkan Kreikkaan tai Intiaan kotitalouden peruskurssien lisäksi.

Uutuutena tänä vuonna on puutar-huri Pippa Rantalan opastamana paljon tarjolla puutarha-tietoutta pihan pe-rustamisesta ihaniin yrtteihin. Kielten ohjelmassa uusia tuulia nähdään mm. ranskan ja espanjan

opettamisessa. Kielten suunnitte-lijaopettaja Minna Rönkkö levit-tää Suonenjoen suosittuja co#ee morningseja nyt myös Tervoon ja Vesannolle. Kupposen kuumaa ja keskustelua suomalaisesta kirjalli-suudesta luotsaa puolestaan mustan teatterin koordinaattori ja kirjalli-suuden opettaja Annukka Marti-kainen. Muistia ja muisteluksia le-vitetään nyt myös Tervoon.

Liikunnassa uutuutena on Vesannolla tulossa Zumba sekä Tervossa ja Vesannolla Pilates kuopiolaisen Functional Team ko-koonpanon vetämänä. Suonenjoella

jatketaan keväällä kautta edellisen vuoden tapaan bikineissä biitsille ja senioreiden jumpan tukipakettien tiimoilta. Tanssikursseja on joudut-tu tänä vuonna karsimaan opetta-japulan takia. Yleensä ottaen lii-kuntaan ja tanssiin kaivataan joka vuosi sijaisia ja uusia vetäjiä, joten ilmianna opiston toimistolle mah-dollisia ohjaajia, jos heitä muuttaa paikkakunnalle!

Monenlaista myllerrystä riit-tänee kuntakentällä hallituksen kuntauudistushankkeen tiimoilta. Tästä ja monesta muusta asias-ta kannattaa tulla keskustelemaan kuntavaalipaneeleihin, joita järjes-tämme taas yhteistyössä Paikallis-lehti Sisä-Savon kanssa joka kun-nassa lokakuussa. Rautalammin paneeli järjestetään sunnuntaina 14.10. klo 14.00-16.00 Matti Lo-hen koulun vanhassa juhlasalissa. Kaikkien kuntien vaalipaneelien ja tapahtumien ajankohdat löydät op-paasta kunkin kunnan ohjelmasta. Luentoja on tulossa mm. perintö-oikeudesta ja ikäihmisten geriatri-sesta lääkehoidosta joka kunnassa syksyllä.

Keväällä tutustumme UNES-COn maailmanperintökohde Suomenlinnaan luennon ja kult-tuurimatkan kera. Lumo tuottaa vuodessa kaksi mustan teatterin esitystä, keväällä on Rautalammilla luvassa suuren suosion saavuttanut Stage ja vuosi sisältää monta muu-takin mielenkiintoista runo- ja te-atteriesitystä sekä konserttia. Terve-tuloa katsomaan ja osallistumaan!

KIRSTI HÄKKINEN kansalaisopiston rehtori

”Liikuntaan ja tanssiin kaivataan

sijaisia ja uusia vetäjiä. Ilmianna

mahdollisia ohjaajia opiston

toimistolle.”

välitämme kotimaisia joki- ja

täplärapuja, myös keitettynä

SaksiniekatPutkinotkontie 61, Suonenjoki

puh. 0400 374 672, 040 552 5650

elokuu on rapukuu

Torikuja 4, 77700 Rautalampi (017) 530 051

TARJOUS!

1490

1090

Devisol Berry

Norm. 17,20 Norm. 13,00

Biophilus Chew

D-vitamiini 10 g 200 tabl

Mansikka 30 tabl

Rautalammintie 13, Suonenjokipuh. (017) 511 540

Avoinna ma–pe 9.00–17.00, la 9.00–13.00

Syksyyn uutta

Tee vielä

löytöjä ale

n

lopetukse

sta!

-50%-50%-70%-70%

alkuperäis

estä

hinnasta.

10

Anna-Mari Kaipai-nen

Kiinnostus käsillä tekemiseen on lähtöisin kotoa, sillä hänen äitinsä oli kä-sityönopettaja ja mummo pukuompelija.

Peruskoulun jälkeen tie vei Savon-linnaan taidelukioon, joka Anna-Marin mukaan oli mukava paik-ka opiskella. Opiskelijoita oli ympäri Suomea ja kou-lussa sai tutustua erikoisiin persoonoihin.

- Koulussa oli myös musiikkipuoli, ja erityi-sen mukavaa oli se, ettei kuvataidepuolen ja mu-siikkipuolen opiskelijoita oltu jaettu eri ryhmiin. Niinpä minäkin lauloin kan-sanmusiikkiyhtyeessä nimeltä Takamus. Nimi tulee sanoista taidelukion kan-sanmusiikkiyhtye. Käytiin esiintymässä jopa Virossa ystävyyskoulun vieraina.

LUKIOSTA KIPINÄ NUKENTEKOON

- Ensimmäisen nukkeni tein lukion keramiikkakurssilla. Niiden tekeminen oli niin kivaa, että tein niitä useampia. Kun oli monta nukkea, piti tietenkin tehdä nukkekoti, Kaipainen naurahtaa.

- Nukkekodissa on oma pieni maail-ma, jota tehdessä pääsee pakoon oikeas-ta maailmasta.

Vuosia työn alla ollut nukkekoti alkaa nyt olla siinä määrin valmis, että

se miellyttää tekijäänsä-kin. Nukkekoti on vuoden loppuun asti esillä Rauta-lammin museossa Ihanat nukkekodit -näyttelyssä. Nukkekodin eteen on nähty paljon aikaa ja vaivaa, eikä se olekaan lasten leikkikalu vaan taide-esine.

Nukkekodin seinät on paneloitu jäätelötikuilla ja talon asukkaan sukat on neulottu hiuspinneillä. Nukkekoti-harrastuksen myötä silmä harjaantuu-kin näkemään erilaisissa arjen esineissä nukkekotiin sopivia, valmiiksi mittakaa-

vassa olevia tavaroita.Lukion jälkeen Anna-Mari haki Tai-

deteollisuusakatemiaan opiskelemaan kuvaamataidon opettajak-si. Kouluun pääseminen jäi ikävästi kiinni kahdesta pisteestä.

- En silloin muihin kouluihin edes hakenut, jo-ten edessä oli avoin tilanne. Kaveri oli lähdössä Aust-raliaan sukulaisten luokse, joten hyppäsin mukaan reissuun.

Puolen vuoden ajan Anna-Mari kierteli ystävänsä kanssa Australiassa Melbournen, Sydneyn ja Gold Coastin maisemissa. Kolmen kuukauden ajan he olivat myös töissä hotellisiivoojina Gold Coastilla.

KÄSILLÄ TEKEMINEN YHDISTÄÄ

Suomeen palattuaan Anna-Mari aloit-ti opiskelun Kuopion koti- ja taidete-ollisuusoppilaitoksessa tekstiililinjalla. Opiskelun aikana koulu muuttui am-mattikorkeakouluksi ja Anna-Mari val-mistui tekstiilialan artenomiksi vuonna

1996. Miehensä Juhan Anna-Mari tapasi ollessaan työharjoittelussa Kuopiolaises-sa verhoomossa.

Anna-Mari asui vii-meisen kouluvuotensa Iisvedellä Juhan luona. Anna-Marin valmistuttua koulusta he alkoivat etsiä taloa lähiseudulta.

- Täällä Kerkonkos-kella käytiin katsomassa tätä taloa ja sanottiin mo-

lemmat, että ”kamala, tuota ei ainakaan osteta”. Sitten alettiin kuitenkin miettiä, että paikkahan oli hyvä ja remontilla ta-lostakin saisi mukavan.

Juhan puusepän taidoista onkin ol-lut hyötyä, sillä Kerkonkosken ensim-mäiseksi osuusmeijeriksi rakennetussa puisessa talossa riittää puuhasteltavaa. Vuosien varrella talon ulkovuori ja kat-to on uusittu, rakennus on saanut kaksi kuistia ja parvekkeen. Myös aiemmin kylmään vinttiin on tehty huoneet. Si-sustus on muodostunut vähitellen ja talossa on monia yksityiskohtia, kuten Anna-Marin maalaamat lummefriisit ja

Teksti: Iiro Lyytinen Kuvat: Iiro Lyytinen, Anna-Mari Kaipainen

”Kaveri oli lähdössä Australiaan

sukulaisten luokse, joten hyppäsin

mukaan reissuun.”

”Lauloin kansanmusiikki-

yhtyeessä nimeltä Takamus. Nimi tulee sanoista taidelukion

kansanmusiikkiyhtye.”

KYL ÄLÄINEN

Keijutaiteilija Anna-Mari Kaipainen

FANTASIAMAAILMASSA OIKEAN MAAILMAN HUOLET JA MURHEET UNOHTUVAT

11

Luonnottaret olohuoneen seinillä.- En tykkää uusista kalusteista, jo-

ten kalusteet on keräilty mikä mistäkin. Mitä ei ole ollut saatavilla, on tehty itse, Kaipainen kertoo.

Vuonna 2000 syntyi Anna-Marin ja Juhan esikoinen Hanna ja pari vuot-ta myöhemmin Maija. Molemmat lapset ovat koulussa Kerkonkoskella.

Etenkin nuorempi ty-tär on kovasti innostunut ja lahjakas piirtäjä. Keijujen sijasta hänen intohimonaan ovat lohikäärmeet, jollaisen Anna-Mari onkin yhdessä tyttärensä kanssa kotipi-haan rakentanut.

- Maija haaveili kovasti lohikäärme-sängystä, mutta sen tekeminen olisi ollut liian haastavaa, joten päädyimme teke-mään sängyn yllä leijuvan lohikäärmeen, hän naurahtaa.

KEIJUT LÖYTYIVÄT INTERNETIN KAUTTA

Vuonna 2006 Anna-Mari eksyi interne-tissä kuuluisan amerikkalaisen keijunte-

kijän nettisivuille. Vaihe vaiheelta tehdyt ohjeet keijunteosta saivat innostumaan.

Keijut ovat rautalankarungosta ja polymeerimassasta valmistettuja pari-kymmensenttisiä pienoisveistoksia. Nu-keista keijut eroavat, koska niiden raajat eivät liiku ja ne seisovat jalustalla.

Keijuntekijältä vaaditaan vakaita ja tarkkoja käsiä. Työkaluja ovat esi-

merkiksi kirurginveitsi, suurennuslasi ja pinsetit. Hammaslääkäreiltä saadut vanhat työkalut ovat myös kovassa käytössä. Ihmisen anatomia on oltava keijun-tekijällä jokseenkin hallus-sa.

- Olen perfektionisti, minkä vuoksi keijuni ovat vähissä pukeissa. Kun on nähnyt paljon vaivaa vartalon työstämi-sessä, ei sitä halua peitellä vaatteilla.

Tekemänsä keijut Anna-Mari myy eBay-verkkohuutokaupassa. Vain pari ensimmäistä tekemäänsä keijua hän on jättänyt itselleen muistoksi. Ostajat ovat ulkomaalaisia, pääasiassa yhdysvaltalai-sia keräilijöitä, Suomeen hän on myynyt

vain kaksi keijua. Ostajakuntaa harven-tanee taidekeijujen hinnat, jotka liikku-vat seitsemänsadan dollarin (n. 500 eu-roa) yläpuolella. Lama on tosin hieman laskenut hintoja ja vähentänyt keräilijöi-den ostohaluja.

Anna-Mari Kaipainen sanoo suh-tautuvansa hieman ristiriitaisin tuntein taiteen tekemiseen rahasta. Intohimosta tehty taide on palkitse-vampaa.

- Joskus haluaisi pitää työn itsellään. Muutaman päivän päästä kuitenkin totean, että olen sen myy-täväksi tehnyt ja myyntiin sen myös laitan.

Ideat ovat joskus alusta alkaen sel-villä, toisinaan idea syntyy vasta tekemi-sen myötä. Työtunteja hän ei kerro kos-kaan laskeneensa. Nopeimmillaan keijut valmistuvat muutamassa päivässä, mutta toisinaan työhön voi kulua kuukausia.

Kaikki tekemänsä keijut hän ku-vaa ennen myyntiä. Kuvaamista varten rakennetaan fantasiamaailma puulaa-tikkoon, jonka taustalle tulostetaan

maisema ja pohjalle asetetaan sopivaa materiaalia tuomaan tunnelmaa. Kuvat näyttävät hämmästyttävän aidoilta.

MERENNEITO KANAVAN RANNALLE

Rakas harrastus Anna-Marille on myös puutarhanhoito. Heidän muuttaessaan nykyiseen taloonsa ei pihalla ollut juuri

mitään. Monen kukkapen-kin rakentamisen jälkeen Anna-Mari kertoo pihasta löytyvän lähes parisataa eri-laista perennaa jayli 30 eri-laista ruusua. Kärhöjen mää-rä alkaa olla pian samoissa lukemissa.

Rannalla olevalle suurelle kivelle hän on suunnitellut rakentavansa aidon kokoisen merenneidon veneilijöiden ih-meteltäväksi.

- Niin isokokoisessa työssä runkoa ei voi tehdä ihan rautalangasta kuten pienissä keijuissa, joten tarvitsen vähän apua mieheltäni hitsaustöissä. Mutta us-kon kyllä, että ensi kesänä neito ottaa au-rinkoa kiven päällä.

”Lohikäärmesängyn tekeminen olisi ollut

liian haastavaa, joten päädyimme

sängyn yllä leijuvaan lohikäärmeeseen.”

”Olen perfektionisti, minkä vuoksi keijuni

ovat vähissä pukeissa. Huolellisesti työstettyä

vartaloa ei halua peittää vaatteilla.”

12

Nykyisen ratsastuslukion rehtori Eeva Ruotsa-lainen kiitteli aktiivista luokkaamme ja oli iloinen luokkamme iloisesta ilmeestä näinkin monen vuo-den jälkeen. Hän esitteli nykyisen lukion historiaa ja toimintaa. Tapaamisemme jatkui Rautalammin kirkossa. Eläkkeelle jäänyt rovasti Raimo Jalkanen esitteli kirkon historiaa ns. ”emäpitäjän” seurakunnan ensimmäisestä kirkosta nykyisen kirkon parin vuo-den takaiseen suurremonttiin. Opettajamme Risto Tahvanainen esiintyi säestäjänään kanttori Kaisa-Lii-sa Pirkkanen. Tutustuimme seuraavaksi Peuran mu-seoon, jonka näyttelyjä museonjohtaja Leni Koukkari esitteli saatuaan äänekkäältä ryhmältämme suunvuo-ron. Useimmat meistä olivat viimeksi käyneet mu-seossa yli neljäkymmentä vuotta sitten ja monella oli hauskoja muistoja aiemmista käynneistään.

Tapaamisemme jatkui ravintola Vanhassa Peuras-sa hyvän illallisen, hauskojen muistojen ja seurustelun merkeissä. Useilla meistä on yhteyksiä kotiseutuun; Rautalammilla ja Konnevedellä on vanhempia, sisa-ruksia tai muita sukulaisia, monella kesäasuntokin. Useilla meistä on lapsia ja lastenlapsia hellittävänä, mihin aikaakin alkaa olla, koska jotkut ovat jo osa-aikaisella tai työeläkkeellä. Erään luokkalaisen ollessa vakituisesti Saksassa useimmat ovat vielä työelämän

pyörityksessä ympäri maata, lähinnä kuitenkin Keski-Suomessa. Risto Tahvanaisen vetämien muutamien laulujen lomassa päätimme tavata viiden vuoden ku-luttua uudelleen, mutta kuitenkin viimeistään ”rie-muylioppilaina” keväällä 2022. Yhteislaulua jatkettiin sunnuntain puolelle Ravintola Mortonissa Risto Tah-vanaisen ja Eero Pekkarisen vetämänä.

Lämpimät kiitoksemme kokoontumispaikoillem-me ja tapahtuman ansiokkaille vetäjille Vesa Vauhko-selle ja Pekka Saarikolle.

40-vuotisjuhlatapaaminenRAUTALAMMIN YHTEISKOULUN VUODEN 1972 YLIOPPILAAT KOKOONTUIVAT

Teksti ja kuvat: Hilkka Sipilä

Uudisrakennukset Saneeraukset Sälekaihtimet Nostotyöt Kattotyöt Sisustusremontit

RAKENNUSLIIKEA. KimonenKaatronpolku 23, 77600 Suonenjoki0400 131 737

Ota yhteyttä!helionjuhlapalvelu.fi

Heli Matilainen

045 875 9333

jolta saat juhliisi tai muihin tilaisuuksiisi suunnittelupalvelun, pitopalvelun, tarjoilun tai kokkauksen, kun niitä tarvitset!

HELPOMMIN JUHLAKSI – ARKESI AVUKSI

Varastotie 277600 Suonenjokip. (017) 512 000 0400 376 884

TMI Mikon rakennus ja kalaP. 040 549 8342 Mikko Hänninen

Uudisrakennukset, remontit, kylpyhuoneet

Vesanto ja lähikunnat

Sähköasennukset ja tarvikkeet luotettavasti ja ammattitaidolla.

Tuomo Saarisilta 040 558 3515 tuomo@saarisilta.fiUusitalontie 63, 72380 HORONTAIPALE

www.kiteksa.fi

0400 205 100

13

RAUTALAMPILEHDEN PESTUUNUMERO ILMESTYY

4.9.2012Mainostaja!

Varaa tilasi ajoissa!Tari 050 569 1669

Carita 050 327 7014

Derek FletcherSaku Koivua

Tämän kesän Suomen vierailun ohjelmaan kuului muun muassa osallistuminen reiskafutiksen MM-ki-soihin Vesannolla. Lisäksi Fletcher tahtoi nähdä kesäi-sen Rautalammin parhaat puolet. Hän vuokrasi alleen retkikajakin ja lähti kiertämään Rautalampia vesiteitse, virallista melontareittiä pitkin. Ensimmäisenä päivänä matkaa taittui viidessä ja puolessa tunnissa Pitkälahden uimalaitokselta Konneveden puolelle Pakarilaan saak-ka. Hankavedestä Konneveteen siirtyminen onnistui näppärästi Karinkosken kautta, joka oli näin korkeiden vesien aikana jopa hauskan vauhdikas lasketeltava.

Toisena päivänä Derek meloi Pakarilasta Koipi-niemeen tarkoituksenaan viettää lounastaukoa Koi-piniemen päässä. Paikka oli kuitenkin niin mukava ja sää hieno, että hän päätti jäädä lukemaan kirjaa, ihaile-maan maisemia ja maistelemaan luonnon antimia.

- Pysähdyspaikkani ohi käveli nainen, joka oli ul-koiluttamassa koiraa ja juttelimme vähän. Hän näytti minulle mitä sieniä voin poimia ja näytti mistä löydän mustikoita. Olin innoissani mustikoista ja keräsin niitä puuron sekaan.

YLLÄTYSKUTSU SAUNOMAAN

Kesäisellä mielellä olleet suomalaiset ilahduttivat kana-dalaista.

- Kaikki ohi kulkevat veneet moikkailivat ja vaih-doimme usein pari sanaa kalastajien kanssa. Nokisen-koskella olin laittamassa ruokaa kodassa kun paikalle saapui muutamia mökkiläisiä lähistöltä. He kutsuivat minut saunomaan mökilleen ja vietimme hauskan illan makkaran ja oluen merkeissä. Tällainen vieraanvarai-suus ja avoimuus teki minuun suuren vaikutuksen.

Urheilulliselle Derekille verkkaisella tahdilla ve-detty melontareissu ei ollut kova ponnistus, vaikka melontakokemusta entuudestaan ei ollut kovin paljoa. Hän vietti retkellään viisi päivää käyttäen melomiseen yhdestä kuuteen tuntia päivässä. Näin aikaa jäi hyvin kauniista kesästä nauttimiseen. Hyvällä säällä reitti on helppo ja turvallinen, mutta sääolot vaikuttavat tieten-kin melonnan miellyttävyyteen. Yönsä hän nukkui joko teltassa tai reitille merkityissä kodissa. Väsyneenä, mut-ta onnellisena melontareissultaan takaisin pitkälahteen palannut kanadalainen säteilee innostusta.

- Toivottavasti pääsen pian taas takaisin tänne, De-rek Fletcher hymyilee haikeasti.

KANADALAINEN MELOI RAUTALAMMIN YMPÄRI

Derek nauttii Rautalammin kesästä

Teksti: Petri Virta Kuvat: Derek Fletcher

Tulossa 24.8.Urhea

EsityksessäMadagascar 3

Tulossa 24.8.Tie Pohjoiseen

044 096 4707 Keskuskatu 4, Suonenjoki

Olen palannut opintovapaaltani takaisin työn pariin.

Tervetuloa uudet ja vanhat asiakkaat! t: Sirpa

Tarjoukset voimassa 31.8.2012 asti.Tarjousta ei voi yhdistää muihin etuihin.

Permanentit

-15%Väri & leikkuut

-10% Avoinna

LA 18.8. SIKAJUHLATTERVETULOA!

Tiedustelut, Sami 0400 467 966 www.kerkonkoski.fiTiedustelut, Sami 0400 467 966 www.kerkonkoski.fi

14

Konsertti kirkkossa

Yrittäjien kirkkopyhä

Pestuuseurat kirkossa

TAPAHTUMAT

KIRKKOHERRANVIRASTO Kuopiontie 38, 77700 Rautalampi

Puh. 020 155 6160

Salla Lehtinen

Salla Lehtinen aloitti pianonsoiton 7-vuotiaa-na. Lauluharrastus tuli mukaan kuorojen kautta ja klassisen laulun tunteja hän alkoi ottaa 16-vuotiaana Pohjois-Kymen musiikkiopistossa Kouvolassa. Lukion jälkeen suunta oli selvä, opinnot jatkuivat musiikin pa-rissa Savonia AMK:n laulunopettajan opinnoilla.

Kirkkomusiikin opiskelijaksi Sibelius-Akatemiaan Lehtinen kertoo joutuneensa vähän vahingossa.

- Molemmat koulut ovat Kuopion Musiikkikes-kuksen yhteydessä, matkaa on vain muutamat portaat. 2010 päädyin yllättäen hakemaan ja pääsin sisään, hän naurahtaa. Osaamisen monipuolistaminen ja maisterin paperit houkuttelivat.

MONIPUOLISTA MUSIIKKIA

Kanttorin työssä pääsee monipuolisesti yhdistämään klassista ja kevyempää musiikkia. Ensimmäiset häät ja hautajaiset ovat nuorelle kanttorille jännityksen paikka.

- Kyllähän ensimmäinen kerta aina jännittää. On kuitenkin ihanaa saada olla tuomassa tunnelmaa ih-

misten tärkeisiin juhliin.Tulevaisuudessa Lehtinen toivoo voivansa työsken-

nellä kanttorina, laulunopettajana ja esiintyvänä taitei-lijana.

Kanttorin työtä hän kehuu monipuoliseksi ja mie-lenkiintoiseksi palveluammatiksi. Haasteena on tarjota musiikkia monipuolisesti siten, että myös nuoremmat kiinnostuisivat seurakunnan toiminnasta. Tässä Salla Lehtinen voinee katsoa onnistuneensa, sillä seurakun-talaiset ovat kiitelleet kesäkanttorin musiikkivalintoja Rautalammin seurakunnan Facebook-sivulla.

Seurakunnan kirkollisten toimitusten lisäksi Lehti-nen on kesän aikana ehtinyt myös konsertoimaan kir-kossa veljensä Leo Lehtisen kanssa.

KIRKON TYÖ ON MUKAVAA

Rautalammin seurakunnassa kiitosta saavat ystävälliset ja avuliaat työkaverit.

- Kun kokemusta ei kovin paljon ole, niin välillä tulee sellaisia mitä-missä-milloin -tilanteita. Apua on kyllä onneksi saanut.

Kirkkoa Salla Lehtinen kehuu työympäristönä mie-lekkääksi. Kiitosta saavat myös Rautalammin kirkon hyvät urut, joiden ansiosta harjoittelu on mielekästä. Kirkon työtä hän suosittelee kaikille siitä kiinnostuneil-le. Opiskelemaan kannattaa hakeutua ennakkoluulotto-masti, jos tuntee vetoa alan pariin.

Kesäkanttorina Rautalammin seurakunnassa

Teksti ja kuva: Iiro Lyytinen

Syksyllä Rautalammin seurakunnassa alkaa uusi Raamattuopetussarja, joka toteute-taan Rautalammin, Suonenjoen ja Tervon seurakuntien yhteistyönä. Raamattuopetus-sarjan teemana on ”Seurakunta?”. Sarja koostuu kolmesta luennosta, jotka järjestetään sekä Rautalammilla, Suonenjoella että Tervossa. Luennoitsijoina toimivat seurakuntien

kirkkoherrat Pekka Tuovinen, Ismo Haapanen ja Marja-Leena Niinivaara-Koskell. Seuraa tiedotusta internetissä ja lehdissä.

Kirkossa musiikkipitoinen heinäkuu

Salla Lehtinen Leo Lehtisen

Nikita Jushanin

Työntekijämuutoksia seurakunnassa

Sanna Husson Tuula Markkasen

Terhi HärmäSuvi Iso-Herttua

15www.rautalampilehti.fi

Rautalampilehden kamera kiertääKuvia lehden toimitukseen voi lähettää osoitteella toimitus@rautalampilehti.!

Liitä mukaan pieni tarina tapahtumasta sekä kuvaajan nimi.

Parhaat julkaistaan tällä palstalla.

www.rautalampilehti.fi

16

RAUTALAMMIN KUNTA TIEDOTTAA

Etsivästä nuorisotyöstä hyviä kokemuksia

TAVOITTEENA EHKÄISTÄ NUORTEN AJAUTUMISTA YHTEISKUNNAN ULKOPUOLELLE

kuntatakuun mukaisesti jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastaval-mistuneelle tulisi tarjota työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Etsivän nuorisotyön kanssa kiinteässä yhteistyössä onkin nuorten työ-paja, jota Rautalammilla pyörittää Kokka-toiminta.

Ohjauksesta nuorten työpajalla vas-taavat Anu Hotti sekä huhtikuun alussa yksilövalmentajana aloittanut Jukka Veh-viläinen.

- Meidän työpaja on erittäin moni-puolinen, täällä on mahdollisuus puu- ja metallitöihin, ompeluun, kudontaan sekä oma pesula. On tässä itsekin joutunut ihan uusia töitä opettelemaan, Vehviläinen nau-rahtaa. Tarjonnan monipuolisuus takaa sen, että jokaiselle voidaan tarjota yksilölli-

sesti suunniteltu paketti, hän jatkaa.

KOKEMUKSET KANNUSTAVAT

Ensimmäisen toimintavuoden aikana et-sivään nuorisotyöhön on etsitty sopivia toimintamalleja. Anne Haukka kertookin, että työtä on nyt helppo lähteä jatkamaan. Pienellä paikkakunnalla työ on erilaista kuin suurissa kaupungeissa. Pienet piirit ja välittämisen ilmapiiri käännetäänkin Rau-talammilla hyödyksi.

- Rehellisyys ja luottamus on kaiken perusta. Kenenkään ei tarvitse pelätä, että asiat tulisi kylällä vastaan, Haukka lupaa. Apu on vapaaehtoista, mutta hyöty kan-nattaa ehdottomasti ottaa irti, hän koros-taa.

Ensimmäisen vuoden aikana etsi-vän nuorisotyön piirissä on ollut vajaa 30 nuorta. Osa on jo jatkanut eteen päin, osal-

le etsitään vielä oikeita uria. Yhteiskunnan rattaista putoamisen ehkäisemiseksi on tärkeää toimia ajallaan.

- Osalle riittää pienempi ohjaus ja herättely, joskus tehdään enemmän töitä oikean suunnan löytämiseksi, Jukka Veh-viläinen kertoo.

KÄYTÄNNÖN TYÖTÄ VAIHTOEHTOJEN LÖYTÄMISEKSI

Työpaja on vain yksi vaihtoehto nuoriso-takuun mukaiseksi toiminnaksi. Yhtä lailla etsivä nuorisotyö auttaa nuoria opiskelu- tai työpaikan löytämisessä sekä työhar-joittelun järjestämisessä. Työharjoittelu on työnantajalle turvallinen keino tarjota työ-tä nuorelle, joka haluaa tutustua eri alojen töihin. Nuorisotyö tekee yhteistyötä kun-nan elinkeinotoimen ja yrittäjäjärjestön kanssa. Yhteistyötä pyritään kehittämään

nuorisotakuun toteutumiseksi.- Suuri kiitos kuuluu niille yrittäjille,

jotka ovat ennakkoluulottomasti ottaneet nuoria työkokeiluun. Tästä on molemmin puolin saatu paljon hyviä kokemuksia, Vehviläinen kertoo.

TAVOITTEENA OSALLISUUS JA AKTIIVINEN KANSALAISUUS

Etsivän nuorisotyön tavoitteena on tukea nuoria, jotka ovat joutuneet tai joutumassa koulutuksen ja työmarkkinoiden ulkopuo-lelle. Tavoitteena on osallisuus ja aktiivinen kansalaisuus.

Vaikka etsivä nuorisotyö onkin paljon henkilökohtaista keskustelua ja ohjaamis-ta, on etsivä nuorisotyö näkyvillä myös kouluilla sekä kunnan nuorisotiloissa. Et-sivän nuorisotyöntekijän tavoittaa myös Facebookista.

Rautalammilla toiminta alkoi viime vuoden elokuun alussa. Vuoden ajan etsi-vänä nuorisotyöntekijänä toiminut Anne Saari jäi heinäkuun alussa äitiyslomalle ja tehtävässä jatkaa rautalampilainen Anne Haukka.

Uuden lain mukaan etsivän nuoriso-työn piiriin kuuluvat peruskoulun päättä-vät nuoret, jotka eivät saa opiskelupaikkaa sekä toisen asteen opinnot tai armeijan keskeyttävät nuoret. Oppilaitoksilla on keskeyttäneistä ilmoitusvelvollisuus. Et-sivän nuorisotyöntekijän tehtävänä on yhdessä nuorten kanssa kartoittaa tulevai-suuden suunnitelmia.

- Ohjataan etsimään itse, kannuste-taan ja muistutellaan tarvittaessa, Anne Haukka kertoo.

NUORTEN TYÖPAJALLA PÄÄSEE KOKEILEMAAN TYÖNTEKOA

Uuden lain mukaisen nuorten yhteis-

NUORISO- JA LIIKUNTATOIMI Minna Laitinen

Anne Haukka

KOKKATOIMINTA Anu Hotti Jukka Vehviläinen

ELINKEINOTOIMI Marita Leskinen,

PERUSTURVAOSASTO Mira Laasonen,

AAMUKAHVIT

VANHASSA PEURASSA torstaina 9.8. kello 9.00

TutustumisretkiHUB Tampereelle

23.8. klo 9.00

17

IMUAUTOPALVELUTKAIVOJEN

TYHJENNYKSET

Soita040 705 1586Sami Lehmonen

JUHA 040 765 3398SIRKKA 0400 670 777

Autokierrätys/romutustodistukset

Rehupaalien kuljetus

40 t autovaaka

Romumetallin nouto/osto

Rumpuputkea 160/315/500

Pasi PulkkinenLintikonkatu 2677600 Suonenjoki Puh. 0400 175 058

Romunkeräys

PULKKINEN OY

www.romunkerayspulkkinen.fi

Jari Pietiläinen

040 581 8771nuohooja.pietilainen@hotmail.fi

Tero Hiltunen

040 149 0123nuohooja.hiltunen@hotmail.fi

Sisä-SavonNuohouspalvelu Oy

Konnekoskentie 251 B

77700 Rautalampi

KAIVINKONETYÖT10-20 tonnin pyörä- ja telakoneilla

Koneurakointi Sami Lehmonen040 705 1586040 027 8075

Rautalampi

KAIVINKONETYÖT

044 751 4555

RautalampiHOIKANKULJETUS KYHOIKANKULJETUS KY

HOIKANHUOLTOHOIKANHUOLTO

JT

PARKETTITYÖT

JT

PARKETTITYÖT

HUOMIO!Tienhoitokunnat ja

yksityisteiden omistajat.

Antti 040 729 7226Raimo 0400 272 294

TIENVARSIEN NIITTOPIENNAR-

MURSKAIMELLAT:mi Antti Jäntti

Rautalampi

Ari Pitkänen 0400 372 572

TARVITSETKO SIIRTOLAVAA • pihasiivoukseen • rakennustyömaalle • roskien kuljetukseen • pitkäaikaisempaan käyttöön esim. yrityksille

Käytössämme on nosturilla varustettu vaihtolavakuorma-auto • nostopalvelut 8 tnm nosturilla • rahtilava • konekuljetukset

Myös eläinkuljetukset

Rautalampi040 564 0309, 0400 544 955

18

Juuristaan ylpeä Rautalammilla syntynyt Jussi-Pekka Lämsä on Helsingin poliisilaitoksen operaatiopäällikkö.

Kävin pari vuosikymmentä jokainen arkiaamu työpaikkani kuntosalilla. Minua ärsytti vielä kym-menen vuotta sitten suunnattomasti paikan epäjär-jestys. Kirjoittelin silloin tällöin henkilökunnalle omasta mielestäni humoristisia viestejä, joiden toivoin korjaavan tilanteen. Laitoin levyt omille paikoilleen, samanpainoiset samaan tappiin. Nos-telin taljanvarret ja muut välineet niille varatuille paikoille sekä taivuttelin jumppamatot puolapui-den väliin kauniiseen jonoon. Kahvakuulat asetin niin kuin sotamiehet riviin pituus- ja painojärjes-tykseen. Vajaat juomapullot kannoin ovenpieleen ja työnsin koristehiekkaan pojottamaan. Vuosi-kymmenen työ alkoi kantaa hedelmää ja joinakin aamuina siivottavaa oli hyvin vähän. Ikävää on, että olemme muuttaneet toisille saleille Pasilaan, siellä niitä on käytössä neljä, joten kuuden jäljellä olevan vuoden takia en enää tämänkaltaiseen kas-vatustyöhön ryhdy. Minusta saattaa tulla jonkun keskustan liikuntakeitaan asiakas. Aamutuimaan olen siis itsekseni sättinyt kasvattamattomia lapsia. Sanamukaisesti, sillä yksi punnertaja on poikani. Vanhaksi kärttyisäksi Helsingin parhaiten palka-tuksi siivoojaksi tiedän itseäni nimitettävän.

Aamuisin kuuntelen radiota. Ennen oli kanava aina Radio-Suomi ja jätin vastaanottimen piruut-tani tuolle taajuudelle suihkuun lähtiessäni. Kun-toaan kävi ylläpitämässä päivittäin 20 - 50 minua nuorempaa virkamiestä. Ikinä eivät yleisradion ohjelmat kuuluneet klo 5.30, kun rakkineen avasin. Sittemmin olen laajentanut näkemystäni kuuntele-malla myös muita asemia. Kaikille on ominaista, että äänitteet pilataan hölöttämällä joutavia intro-jen ja outrojen päälle. Aamujuontajat pyrkivät ole-maan innostuneita sekä virkeitä ja ennen kaikkea mielettömän vitsikkäitä. On muuten mahdottoman vaikea olla hauska, jos ei ole hauska. Jokaisessa oh-jelmassa on typerääkin typerämpi kysymys, johon oikein vastaamalla saattaa voittaa edestakaisen kä-velymatkan Vantaalle ja takaisin. Minulla on omat inhokkini. Yksi juontajista kykenee tekemään yh-dyssanavirheet puhuessaan. Toinen nauraa kiher-tää kaikelle, vaikka kertoisi presidentin kuolemasta.

On vielä onneksi jokunen taajuus, joissa pölötykset alkavat vasta lähempänä kello seitsemää.

Kävellessäni kaupungilla noidun huolto!rmat alimpaan helvettiin. Liukkautta ei osata torjua kuin joillakin kemikaaleilla, mitkä syövät kengät ja housujenlahkeet piloille. Töhkä kulkeutuu jaloissa huoneisiin aiheuttaen suunnatonta mielipahaa ja ärtymystä. Raitiotievaunuihin nousen kuuliaisesti sen jälkeen, kun minua vanhemmat ja nuoremmat ovat ensin rynnänneet vapaille istumapaikoille, joista osalla matkustavat kulkijoiden kauppa- ja urheilukassit. Keskustan asematunnelitason ison sokkeloisen osuuskaupan tungoksessa valitsen yleensä kärryjen kanssa pikakassajonon. Näköyh-teyden saatuani ja virheen havaittuani pujottelen hermostuneen 15 metriä pitkän letkan jatkeeksi puoleksi tunniksi nojailemaan. Tavallisesti jonkun asiakkaan jogurttipurkki särkyy hihnalle viiväs-tyttäen maksutapahtumia.

Illalla tuijotan vähän aikaa telkkaria. Kun vaihdan kanavaa, kone joko mölähtää hirvittävällä volyymillä tai sitten pitää tökkiä ääntä lisää. Ylen kanavilla ei mainosteta mitään kaupallista. Sen si-jaan tulevista ohjelmista kerrotaan kyllästymiseen asti ja ne insertit tulevat ainakin meidän televisi-ostamme todella paljon kovemmalla äänellä kuin esimerkiksi uutisia edeltänyt ajankohtaisohjelma. Vanha mies saa olla tarkkana ja jos emäntä on en-nättänyt vetäytyä yöpuulle, palaute tulee aivan vä-littömästi ja suoraan.

Kesällä on pidettävä vanhassa kerrostalossa makuuhuoneen ikkunaa auki yöllä. Kadun puolel-ta eivät sisäpihalle mölyt ja liikenteen meteli kovin häiritsevinä kantaudu. Ikkunani alla sen sijaan tupakoivat suositun ravintolan kokit ja tarjoiluhen-kilökunta - aivan mahdottomasti muuten. Huo-neistossamme on viilennyksen vuoksi läpiveto ja sauhu kulkeutuu osin nokkaani viistäen sisemmälle taloon. Vetelin aikoinaan kaksi askia norttia päivässä. Nyt ei enää haise rööki hyvältä. Päivystävän komisarion tekstiviesti saattaa ajaa hereille ennen aamua, joten se niistä öistä.

Verenpaineen noustessa ja sykkeen tihenty-essä alan muistella, mikä on minun tilanteeni oi-keasti. Olen 57-vuotias mies ja terveydentilani on hyvä. Sama vaimo on ollut vihittynäkin vierellä jo 31 vuotta. Meillä on kolme aikuista poikaa, joilla kaikilla on hyvät työpaikat, autot ja asunnot sekä kahdella ihanat perheet. Isovanhempien aarteet Laura ja Luka täyttivät tänä kesänä kaksi vuotta. Asumme mukavassa asunnossa Helsingin keskus-tassa kävelymatkan päässä työmaasta. Meillä mo-lemmilla on vakaat, hyvät työpaikat. Hermoja voi lepuuttaa Aitoon vapaa-ajan asunnolla. Vaihdoin tämän vuoden puolella Rautalammin Koneesta uuden auton. Saan laulaa, kirjoittaa, lukea, käydä kuntosalilla, pelaamassa lentopalloa sekä teatte-rissa riittävästi. Syön joka päivä mainiota ruokaa ja otan silloin tällöin oluet. Olen hyvissä väleissä muiden ihmisten kanssa.

Viimeksi asettelin oikeasti asioita vaakakup-piin 5.3. lukiessani lööpeistä kirjailija Kari Hota-kaisen kolarista. Laitoin tekstiviestin ja sain parin päivän päästä vastauksen: ”Mies elää kaikki raajat leikattuina hissukseen. Mutta onnellisena, että saa elää.” Kari opettelee tätä kirjoitettaessa kävele-mään. Ja miehen tuntien oppii.

1970-luvun loppupuolella istuskelin Pikku-roban päivystyksessä sunnuntaina aamupäivällä. Päivystävän ylikonstaapelin puhelin soi. Siellä oli erittäin tuohtunut veronmaksaja, joka vaati poliisia paikalle sakottamaan, kun kerrostalon sisäpihalle oli pysäköity ilman lupaa. Leo Niinimäki kyseli, onko siellä tilaa vielä jäljellä talon asukkaille. Soit-taja sanoi ruutuja olevan tyhjillään kosolti, mutta piti rikosta edelleen varsin törkeänä. Leksa tiedus-teli mieheltä, tietääkö tämä, mikä ohjelma tulee nyt television ykköskanavalta. Kun vastaus oli kieltävä,

jatkoi ylikonstaapeli edelleen: ”Sieltä tulee ju-malanpalvelus. Avaatteko vastaanottimen ja

katsotte toimituksen loppuun. Mikäli tämä pysäköintiasia vielä sen jälkeen vaivaa

mieltänne, soittakaa uudelleen.”

Isot asiat - pienet asiat

Pakarilan koulun luona oleva Säkinsilta oli valmistunut 1840-luvulla. Siihen aikaan Pakarilan kylällä asunut 15-vuoti-as Herman Suuronen oli havainnut uuden sillan olevan hyvä onkipaikka. Niinpä hän meni eräänä kesäisenä sunnuntai-aa-muna sinne ongelle. Siinä innoissaan etelänpuoleisen siltakai-teen yli ahvenia nostellessaan ei hän havainnut kirkkovenettä, joka selän takaa Lyhinselältä sukelsi sillan alitse. Tällä hetkellä Herman toheloi sillä tavalla, että ongen koukkuun tarttui nai-sen huivi. Kirkkovene pysäytettiin ja huovattiin sillan luokse. Herman sai huivin irti koukusta ja pudotti alas veneeseen. Sit-ten vene jatkoi matkaansa.

Kirkkovene oli lähtenyt varhain aamulla Särkisalosta

Keiteleen etelärannalta. Neiturin kannaksen yli se oli vetäisty Konneveden puolelle ja se oli nyt matkalla Haapalahteen, josta loppumatka kirkkoon tapahtui jalan.

Herman oli noheva miehen alku. Hänestä tuli pystyvä metsätyömies ja aikaa myöten metsätyöjohtaja. Hänen toi-mialuettaan oli nykyisen Konneveden alueet. Sieltä hän löysi myös vaimon itselleen.

Vuosisadan lopulla Herman vietti eläkepäiviään Koipi-niemessä. Eräänä kesäisenä sunnuntai-aamuna kiikkutuolissa istuessaan hän ääneen muisteli, miten poikasena oli saanut Säkinsillalla onkeensa naisen huivin. Silloin vaimo löi kädet yhteen ja sanoi: "Se ol minu huivin".

Kyliltä kuultua: Onkipoika ja kirkkoveneTarinan kertoi Jorma Pakarinen Pakarilan

Rantalasta 1990-luvun alussa.

Aarne Hirvonen

19

Maalaistorin kesän päättäjäisetLauantaina 11.8. Rautalalammin

Maalaistorilla. Ohjelmassa mm. talutus-ratsastusta, mukana miniponi.

Pienet Luontomessut TervossaLauantaina 11.8. Lohimaassa kello 10-

17. Runsaasti luontoon ja luontoharras-tuksiin liittyvää ohjelmaa.

Morton Live! Kapula RattaissaLauantaina 11.8. Rautalampilaisen

Kapula Rattaissa -yhtyeen juhla- ja jäähy-väiskeikka. Lämppärinä Makrofagi. Show-time 23.00, liput 5€. K-18.

Konsertti kirkossaSunnuntaina 12.8. klo 18. Viulu-, sel-

lo- ja pianomusiikkia esittävät Jeanny, Jussi, Fransien ja Pauli Paananen. Ohjelma 5€.

Ruskaretki Närhilän Erän kodalleLauantaina 18.8. kello 10. Lähtö När-

hilän kentältä patikoiden tai autolla. Omat eväät mukaan. Nokipannukahvit. Järj. Närhilän kylätoimikunta ja nuoriso-seura.

SikajuhlatLauantaina 18.8. Kerkonkosken Lohi-

keitaalla.

HUB-matka TampereelleTorstaina 23.8. lähtö klo 9. Mukaan

toivotetaan tervetulleeksi HUB-toimin-nasta kiinnostuneet yrittäjät. Järj. Rauta-lammin kunnan elinkeinotoimi.

Kultakurkku-karaokePerjantaina 24.8. klo 21 alkaen Rock

Bar Wankkurissa Vesannolla. Kultakurk-ku-karaoke ja esikarsintakilpailu.

Komediailta MortonissaLauantaina 25.8. klo 20 alkaen. Stand-

up -komediaillassa lavalle nousevat Jaak-ko Suomala, Joonatan Pitkänen ja Joonas Korhonen. Liput 7€ myynnissä 10.8. alka-en. K-18.

RockOnki 2012Lauantaina 8.9. Rock-kalastuksen SM-

kisat ja Lohimaan kesän päättäjäiset Tervos-sa. Livemusiikkia mm. Tommi Huovinen.

Pestuumarkkinat8.-9.9. Rautalammin perinteiset pes-

tuumarkkinat. Ohjelmaa pestuulavalla molempina päivinä.

Masinistiin kulttuurj’päevät ja rompetori

8.-9.9. Rautalammilla. Rompetori Ra-vintola Mortonin takana keskellä kylää, ajoneuvonäyttely Matti Lohen koulun sisäpihalla. Järj. Sisä-Savon Mobilistit ry.

Rautalampilehti 8/2012Painos: 10.000 kplJakelualue: Rautalampi, Suonen-joki, Tervo, Vesanto ja KonnevesiOsoitteeton jakelu, ItellaPainopaikka: I-Print, Seinäjoki

Kustantaja: Viestirauta Oy

Toimitus: Kuopiontie 30 77700 Rautalampi toimitus@rautalampilehti.!

Päätoimittaja: Iiro Lyytinen 050 536 5570 iiro@rautalampilehti.!

Myyntipäällikkö: Carita Toivola 050 327 7014 carita@rautalampilehti.!

Ilmoitusmyynti: Tari Toivola 050 569 1669 tari@rautalampilehti.!

Ilmoitusvalmistus: Tarja Kovero 040 487 1203 tarja@rautalampilehti.!

Päätoimittajan palstaSyksy tulee, oletko valmis?

Tänä kesänä lomailijoita on hellinyt perin ”toden-näköinen sää”, kuten jotkut tapaavat sanoa. Ainakin sosiaalista mediaa ja lehtiä seuraamalla on saanut sen käsityksen, että aina on liian kuuma, liian kylmä, sataa liikaa tai liian vähän. Jos sää on poutainen ja sopivan lämmin, pilaa tuuli todennäköisesti muutoin niin mu-kavan ilman. Liian sopivaa säätä ei liene sattunut ke-nenkään kohdalle. Ainakaan siitä ei muisteta mainita.

Liian sateinen tai kuiva sää luo haasteita esimer-kiksi marjanviljelijöille. Haastavaa on ruskettuminenkin, jollei aurinko paista.

Monia asioita on ihmiskunta aikojen saatossa op-pinut muokkaamaan mieleisekseen, mutta vallitsevaan säähän emme toistaiseksi osaa erikoisemmin vaikut-taa. Hyvä niin, sillä ennen pitkää jossain päin maailmaa

onnistuttaisi kämmäämään kunnolla ja asiansa tun-nollisesti hoitavat suomalaiset joutuisivat luopumaan omasta säästään muiden pelastamiseksi.

Sään menettäminen onkin tilanne josta ei paljoa ole puhuttu. Jos säätä ei joku aamu herätessä olisi ollen-kaan. Valittaisimmeko siitä vai hyväksyisimmekö hiljai-sesti tilanteen? Moni keskustelun avaus jäisi tekemättä jos säätä ei olisi.

Syksyn sateet tulevat joka vuosi, halusimmepa niitä tai emme. Meillä sentään on sää, joka aina tulee yllätyksenä ja josta jaksamme puhua loputtomasti. Otetaan siitä ilo irti syksyn ja talven koittaessa.

Sopivaa syksyä kaikille!

Iiro Lyytinen, päätoimittaja

Tulevia tapahtumia

Tapahtumakalenteri net

issä

www.rautalampilehti.fi

RAUTALAMPILEHDEN

PESTUUNUMERO ILMEST

YY

TIISTAINA 4.9.

20

Markkinalehti ilmestyy tiistaina 4.9., lehdessä suurjakelu 11 500 kpl. Lehti jaetaan jokaiseen kotiin jakelualueellamme, Rautalammin kesä-asukkaiden kotiosoitteisiin Suomessa sekä telinejakelussa lokakuulle, 16.10. saakka joten markkinointiaika on pitkä!

PERINTEISET PESTUUMARKKINATRAUTALAMMILLA SYYSKUUSSA LA JA SU 8.–9.9.

Lämmintä ja aurinkoista elokuuta kaikille lukijoillemme!

Rautalampilehden väki

YRITTÄJÄ, OTA YHTEYTTÄ Tari 050 569 1669 tari@rautalampilehti." tai Carita 050 327 7014 carita@rautalampilehti."  ja varaa ilmoituspaikkasi pian, käytä hyväksesi syksyn suurjakelu ja VAUHDITA KAUPANTEKOA SYKSYLLÄ!

Tehtävät aineistot viimeistään 27.8. ja valmiit 29.8. mennessä: tarja@rautalampilehti."

RAUTALAMPILEHTI TAVOITTAA ENTISTÄUSEAMPIA LUKIJOITA!

joten laita vinkkiä!

www.rautalampilehti.f i

VIIMEHETKEN TARJOUKSET

- muutamme uusiin tiloihin elokuun lopulla!

(Herralantie 3, ent. värisilmän liikehuoneisto)

Tarjoukset voimassa 22.08. asti

Varpaankynsien geelaus 50,-(sis. varvaskorun!)

Ripsienpidennys 80,-Geelikynnet 80,-

Kouluun ja toimistoon Marimekon vihkot ja muistikirjat sekä koulu- ja työmatkoille tietenkin Marimekon reput ja laukut!

Elokuun hämärtyviin

iltoihin paljon uusia kynttilöitä

ja värillisiä tuikkuja