TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU SEUTUSIVISTYS MUISTIO 1/2016 11.2.2016

1/12

Aika: 11.2.2016 klo 9 Paikka: Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A 2. krs. Osallistujat:

Lehtinen Nina sivistysjohtaja Lempäälä, pj. Pikka Pauliina va. sivistysjohtaja Nokia Kivekäs Pekka tilaajapäällikkö Tampere Päivänen Maria tilaajapäällikkö Tampere Järvelä Kristiina tuotantojohtaja Tampere Viitasaari Leena kehityspäällikkö Tampere Hursti Matti sivistysjohtaja Ylöjärvi Pajukoski Leena sivistystoimenjohtaja Kangasala Saarinen Seppo talousjohtaja Kangasala Seppänen Mika sivistysjohtaja Vesilahti Silvennoinen Silja vs. kasvatus- ja opetusjohtaja Orivesi Savisaari Lauri tilaajapäällikkö Tampere Salkoaho Tuukka yhteyspäällikkö Tampere Suonio Jorma tuotantojohtaja Tampere Puskala Tarja palvelutuotantojohtaja Tampere Jussila Katja tietohallintokoordinaattori Tampere Rönnholm Harri sivistysjohtaja Pirkkala Kurikka Liisa henkilöstön edustaja Laine Toni K. kehittämispäällikkö TKS, esittelijä, siht.

Muut osallistujat ja kutsutut:

Nurminen Päivi seutujohtaja TKS Kostiainen Leena apulaispormestari Tampere Heinämäki Anna-Kaisa apulaispormestari Tampere

Almusa Liisa varhaiskasvatuksen johtaja Vihinen Johanna Yrityskylä, 4§ Lahtinen Marko koordinaattori OSAKE Välimaa Katja projektityöntekijä TKS Kaipainen Virpi harjoittelija Lempäälä

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU SEUTUSIVISTYS MUISTIO 1/2016 11.2.2016

2/12

Käsiteltävät asiat:

1 § KOKOUKSEN AVAUS 3

2 § EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO 3

3 § TIEDOKSI ANNETTAVAT JA KESKUSTELTAVAT ASIAT 3

4 § TYÖRYHMÄN VARAPUHEENJOHTAJAN VALINTA 4

5 § YRITYSKYLÄN RAHOITUS 2016-2019 4

6 § VARHAISKASVATUKSEN PALVELUSETELIN SÄÄNTÖKIRJAN PÄIVITTÄMINEN SETELIN ARVON OSALTA 2016 6

7 § SEUDULLISEN MOODLEN KÄYTTÖÖNOTTO (KEHYSKUNNAT) 8

8 § TAMPEREEN TOISEN ASTEEN TOIMINTAMALLISELVITYS 8

9 § MUUT ASIAT 11

10 § KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 11

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU SEUTUSIVISTYS MUISTIO 1/2016 11.2.2016

3/12

1 § KOKOUKSEN AVAUS

Puheenjohtaja avasi kokouksen kello 9.04. 2 § EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO

Muistio on asialistan liitteenä (extranet).

Seutusivistys 11.2.2016

Päätösehdotus. kehittämispäällikkö Laine: Työryhmä päättää hyväksyä kokouksen 8.12.2015 muistion.

Päätös. Muistio hyväksyttiin. 3 § TIEDOKSI ANNETTAVAT JA KESKUSTELTAVAT ASIAT

- Tampereen kaupunkiseudun toisen asteen lukio- ja kampusyhteistyön kehittämisryhmä kokoontui ensimmäisen kerran 2.2.2016 -Toponetin jatko -Perusopetuksen tasa-arvosuunnitelmat -Uuden varhaiskasvatussuunnitelman laadinta -Muut ajankohtaiset seudulliset asiat

Seuraavat kokoukset: 17.3 kello 9 13-14.4 (sovitaan, Yyteri) 12.5 kello 9

Seutusivistys 11.2.2016

Päätösehdotus. kehittämispäällikkö Laine: Työryhmä päättää merkitä tiedoksi annettavat ja keskusteltavat asiat tiedoksi.

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU SEUTUSIVISTYS MUISTIO 1/2016 11.2.2016

4/12

Päätös. Merkittiin tiedoksi. Toponetti päätettiin ajaa yhteisen keskustelun myötä alas. Tasa-arvosuunnitelmien osalta päätettiin toistaiseksi edetä kuntakohtaisilla töillä. Seudullisen varhaiskasvatussuunnitelman osalta todettiin, että varhaiskasvatusryhmä jatkaa asian valmistelua. Päivi Nurminen selosti kuntayhtymän strategiaprosessin laadintaa. Marko Lahtinen selosti OSAKE:n ajankohtaisia asioita. 4 § TYÖRYHMÄN VARAPUHEENJOHTAJAN VALINTA

Tuomas Erkkilän siirtyessä uusiin tehtäviin on työryhmälle valittava varapuheenjohtaja. Seutusivistys 11.2.2016

Päätösehdotus. kehittämispäällikkö Laine: Työryhmä päättää valita keskuudestaan työryhmälle varapuheenjohtajan.

Päätös. Varapuheenjohtajaksi valittiin Kristiina Järvelä.

5 § YRITYSKYLÄN RAHOITUS 2016-2019

Yrityskylän rahoituksen osalta vuodesta 2016 eteenpäin ollaan kaupunki-seudun kuntien osalta sopimuksettomassa tilanteessa. Yrityskylän jatko Pirkanmaalla on riippuvainen kaupunkiseudun kuntien mukanaolosta. Kustannus olisi kaupunkiseudun kuntien osalta 94,91 eu-roa/kuudesluokkalainen.

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU SEUTUSIVISTYS MUISTIO 1/2016 11.2.2016

5/12

Alla on esiteltynä rahoitusjako kaupunkiseudun kuntien kesken. Summa on kokonaisrahoitus lukuvuosina 2016-2019, jonka voi maksaa kolmessa tai neljässä osassa. Tampereen kaupungin osuus tulisi olemaan ehdotuksessa suhteessa (yli 1500 oppilasta) huomattavasti suurempi kuin muilla. Yrityskylän tarkoi-tuksena on käyttää se kokonaisuudessaan tilavuokraan.

Tampere

Pirkkala 268 25 438,38 €

Nokia 458 43 473,06 €

Kangasala 428 40 625,49 €

Ylöjärvi 484 45 940,95 €

Lempäälä 359 34 076,04 €

Vesilahti 79 7 498,62 €

Orivesi 110 10 441,14 €

Kokouksessaan 8.12.2015 seutusivistys keskusteli asiasta ja katsoi, että rahoituksessa tulisi edetä edellisen sopimuskauden maksuosuuksien poh-jalta. Yrityskylä on kuitenkin jo ehtinyt tekemään uusia sopimuksia joi-denkin Pirkanmaan kuntien sekä yritysten kanssa uudella hinnoittelulla. Kaupunkiseudun kuntien taloudelliset mahdollisuudet nostaa rahoitus-osuuksia ovat rajalliset. Lähtökohtaisesti seudun kunnat ovat katsoneet, että rahoitusosuuksissa tulisi noudattaa edellisen sopimuskauden hin-noittelua. Johanna Vihinen Pirkanmaan Yrityskylästä on kutsuttu kokoukseen. Liitteet: Liite 1 Laskelmat, Liite 2. muu esitysmateriaali

Seutusivistys 11.2.2016

Päätösehdotus. kehittämispäällikkö Laine: Työryhmä päättää osaltaan kaupunkiseudun kuntien osallistumisesta ja maksuperusteista Yrityskylän rahoitukseen 2016-2019.

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU SEUTUSIVISTYS MUISTIO 1/2016 11.2.2016

6/12

Päätös. Työryhmä päätti esittää omalta osaltaan, että Yrityskylän toimintaan ja rahoitukseen osallistutaan 2016-2019.

Työryhmä kävi laajan keskustelun asiasta.

Työryhmä edellytti kuitenkin toimitettavan kuntien käsittelyjen perustak-si tarkempi kustannusrakenteen avaus sekä että Yrityskylä kehittää oppi-lashinnan tuotteistamista. Työryhmä ehdottaa Yrityskylälle ohjausryhmän perustamista toiminnan kehittämiseksi. Ohjausryhmä sovittiin nimettävän tarvittaessa seuraavas-sa kokouksessa.

6 § VARHAISKASVATUKSEN PALVELUSETELIN SÄÄNTÖKIRJAN PÄIVITTÄMINEN SETELIN ARVON OSALTA 2016

Varhaiskasvatuksen palveluseteli otettiin käyttöön Tampereen seudulla Tampereella, Ylöjärvellä ja Pirkkalassa vuonna 2013. Sääntökirja valmis-teltiin kuntien yhteistyönä ja kukin kunta päätti siitä omissa toimielimis-sään. Tämän jälkeen myös Nokia ja Kangasala ovat ottaneet palvelusete-lin käyttöönsä ja Lempäälä on päättänyt käyttöönotosta. Tällä hetkellä sääntökirja on yhtenevä seudun eri kunnissa. Palvelusetelin yhtenäinen sääntökirja mahdollistaa sen että seutukuntien asukkaat voivat käyttää joustavasti varhaiskasvatuksen palvelusetelipal-velua kuntarajojen yli, koska palvelusetelipäiväkodit toimivat samoja pe-riaatteita noudattaen. Lisäksi seudulla on ollut tavoitteena, että palvelu-setelin arvo on yhtenevä jokaisessa kunnassa. Yhtenevä arvo asettaa kuntien asukkaat samanarvoiseen asemaan, koska näin palveluseteliyrit-täjä saa asiakkaasta saman tulon kotikunnasta riippumatta. Ero palvelu-setelin arvosta kuntien välillä johtaisi helposti siihen, että palveluseteli-päiväkoti yrittäjä valikoisi asiakkaat asuinkunnan perusteella. Kun palve-lusetelin arvo on sama, kilpailevat yrittäjät palvelun laadulla ja asiakkaal-ta mahdollisesti perittävältä asiakasmaksun lisäosalta. Palvelusetelin laa-jentuessa on erityisen tärkeää, että sekä palvelusetelin sääntökirja että palvelusetelin arvo ovat samanlaiset koko seudulla. Varhaiskasvatuksen palvelusetelin arvo tulee tarkistaa tämän vuoden huhtikuun loppuun mennessä kuntien tekemin päätöksin. Alla on kat-kelma palvelusetelin sääntökirjasta, jossa määritellään, miten palvelu-setelin arvon tarkistus määräytyy: Palvelusetelin arvon ohjeellisena tarkistusperiaatteena käytetään sosiaa-lipalveluiden ansiotasoindeksin ja elinkustannusindeksin yhdistettyä in-

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU SEUTUSIVISTYS MUISTIO 1/2016 11.2.2016

7/12

deksiä. Indeksi muodostuu siten, että sosiaalipalveluiden ansiotason vai-kutus on 70 % ja elinkustannusindeksin vaikutus 30 %. Palvelusetelin ar-voa tarkistetaan aina parillisen vuoden keväällä 30.4. mennessä. Tarkis-tetun palvelusetelin uusi arvo tuodaan päätettäväksi lautakuntaan. Uusi tarkistettu setelin arvo otetaan käyttöön aina uuden toimintakauden alusta elokuun 1. päivä. Laskennan tuloksena saatu hinnankorotusprosentti pyöristetään aina kahden (2) desimaalin tarkkuuteen. Mikäli palvelusetelin hintaan on in-deksikorotuksen lisäksi tehtävä muutoksia (esim. palvelun tarpeiden muuttumisen takia) käydään niistä kunnan ja palveluntuottajien kanssa erilliset neuvottelut ja muutokset tulevat voimaan yleisen osan kohdan 15 mukaan. (Sääntökirjan luku 6: Palvelusetelin arvo ja palvelusetelipal-velun hinnoittelu) Indeksikorotuksen lisäksi palvelusetelin arvoa muuttaessa tulee kiinnittää huomiota siihen, että valtioneuvosto on päätöksellään 22.10.2015 muuttanut asetusta, jolla määritellään päiväkotien lasten ja kasvattajien välinen suhdelu-ku( http://valtioneuvosto.fi/paatokset/paatos?decisionId=0900908f8048cd8b ). Lisäksi eduskunta on muuttanut varhaiskasvatusla-kia(https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/HE_80+2015.aspx HE 80/2015), jolla säädetään jokaisen varhaiskasva-tusikäisen lapsen oikeudesta vähintään 20 tuntiin varhaiskasvatusta vii-kossa. Palvelusetelin piirissä olevissa seudun kunnissa on tehty hieman toisistaan poikkeavia päätöksiä näiden lakimuutosten täytäntöönpanos-ta. Niiden Tampereen seutukuntien, joilla palveluseteli on käytössä, tulisi valmistella yhtenevästi tarvittavat muutokset palvelusetelin sääntökir-jaan ja tehdä yhteneväinen esitys palvelusetelin uudesta arvosta. Asiasta on myös neuvoteltava palvelusetelituottajien kanssa. Palvelusetelin ar-von muutos on valmisteltava ja neuvoteltava 30.3. mennessä, jotta kun-nat ehtivät hyväksyä uuden palvelusetelin arvon huhtikuun loppuun mennessä. Muutokset sääntökirjaan on valmisteltava 30.4. mennessä, jotta uudesta sääntökirjasta on mahdollista päättää toukokuun aikana. Seutusivistys 11.2.2016

Päätösehdotus. kehittämispäällikkö Laine: Työryhmä päättää että kunnat, joissa palveluseteli on käytössä, valmistelevat yhtenevät muutokset palvelusetelin sääntökirjaan ja tekevät yhtenevän esityksen palvelusetelin arvosta. Seudullinen varhaiskasvatustyöryhmä vastaa asi-an valmistelusta selosteosassa mainitussa aikataulussa.

Päätös. Työryhmä päätti, että yhteneväisyyteen palvelusetelin sääntökirjan osal-

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU SEUTUSIVISTYS MUISTIO 1/2016 11.2.2016

8/12

ta pyritään tulevaisuudessa soveltuvin osin tiedostaen tämänhetkiset kuntakohtaiset eroavaisuudet.

7 § SEUDULLISEN MOODLEN KÄYTTÖÖNOTTO (KEHYSKUNNAT)

Kehyskuntien yhteisen Moodle-alustan käyttöönotosta on keskusteltu viimeksi keväällä 2015. Tuolloin seutusivistystyöryhmä totesi tarvitsevan-sa tarkemmat selvitykset mm. voimassa olevista lisensseistä ym. talou-dellisesti vaikuttavista tekijöistä. Aikataulu johti siihen, että asian edis-täminen siirtyi vuodelle 2016. TVT- seutukehittäjät esittävät, että seutukunnissa siirryttäisiin yhteiseen seudulliseen Moodle -oppimisympäristöön. Kaikissa kunnissa on jo ole-massa Moodle, jonka kukin kunta maksaa ja ylläpitää joko itse tai ostaa ylläpidon palvelun tarjoajalta. Yhteinen seudullinen ympäristö olisi selvästi kuntaa kohden halvempi ratkaisu ja lisäksi se tuo mahdollisuuden vaihtaa opettajien tekemiä kurs-seja kunnasta toiseen. Samalla Moodleen voidaan räätälöidä erilaisia hyödyllisiä teknisiä ratkaisuja, mitä yksittäinen kunta ei pysty asennuksen vaativuuden takia tekemään. Asiaa valmistelleen työryhmän muistiot ja laskelmat asiaan liittyen ovat liitteenä. Liitteet: Liitteet 3-5. Seutusivistys 11.2.2016

Päätösehdotus. kehittämispäällikkö Laine: Työryhmä päättää seudullisen Moodlen käyttöönotosta.

Päätös. Työryhmä päätti suhtautua positiivisesti seudullisen Moodlen käyttöön- ottoon. Työryhmä edellyttää, että TVT-ryhmä tarkistaa, että eri järjestelmien päällekkäisyyksiä ei synny seudullisen Moodlen käyttöönoton myötä.

8 § TAMPEREEN TOISEN ASTEEN TOIMINTAMALLISELVITYS

Palvelutuotantojohtaja Tarja Puskala:

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU SEUTUSIVISTYS MUISTIO 1/2016 11.2.2016

9/12

Pormestarin asettaman ohjausryhmän tehtävänä on arvioida toisen as-teen koulutuksen nykyisen toimintamallin ja järjestämistavan toimivuus, tunnistaa kehittämistarpeet ja laatia esitys kehittämistoimenpiteistä. Sel-vitystä tehdään yhteistyössä ammatillisen koulutuksen yhteistoiminta-alueen kuntien kanssa ja kunnilta pyydettiin lausunnot lokakuussa 2015 asiaan liittyen. Ohjausryhmä päätti hankkia selvitystehtävänsä tueksi sel-vitystyön toimeksiantona FCG Konsultointi Oy:ltä, joka luovutti selvitys-työnsä ohjausryhmälle 13.11.2015. Talouden näkökulmasta toisen asteen koulutuksen yhteistoiminta-alueelle aiheutuu merkittäviä haasteita lähivuosina valtionosuuksien pie-nentyessä. Toiminnan ja talouden sopeuttaminen vähentyvään yksikkö-hintarahoitukseen on välttämätöntä. Lukioiden rahoitus on kaventunut jo aiemmin ja lukiokoulutuksessa on tehty merkittäviä sopeutustoimia. FCG:n selvityksessä kehittämiskohteina mainitaan erityisesti hallinnon keventäminen, toiminnan ja koulutussuunnittelun joustavuuden lisäämi-nen, opiskelijoiden joustavien opintopolkujen mahdollistaminen sekä ny-kyistä vielä vahvempi yhteys työelämään. Valtaa ja vastuuta toivotaan selkiytettävän sekä lisättävän päätösvaltaa toiminnasta operatiiviselle ta-solle. Hallintomallilla (vastuukuntamalli – liikelaitosmalli - osakeyhtiö) ei selvityksen perusteella ole juurikaan merkitystä keskeisiin toiminnan ke-hittämistarpeisiin. Poikkeuksena tästä esille nousivat osakeyhtiön mah-dollisuudet markkinaehtoisen palveluiden myynnin toteuttamiseen sekä selkeämpään päätösvaltaan ja vastuuseen alaisestaan toiminnasta. Tule-vaisuuden kilpailukyvyn kannalta selvitys nostaa keskiöön toiminnan ket-teryyden ja yhteistyön eri sidosryhmien kanssa. FCG:n selvityksen mukaan nykymallissa ei havaittu merkittäviä puutteita tai toimimattomuutta, mikä ratkaistaisiin suoraan toisella hallintomallilla. Rahoituksen väheneminen, kiinteistökulujen hallinta ja kokonaisuuden johtaminen ovat jokaisessa mallissa tärkeitä kehittämiskohteita. Tampe-reen kaupungin johtamismallissa lukiokoulutus ja ammatillinen koulutus kuuluvat samaan hallinnolliseen yksikköön ja ikäluokan koulutus-palveluita kehitetään yhtenä kokonaisuutena. Tulevaisuudessa tulee lisä-tä yhteisten resurssien käyttöä nykyisestä, minkä toteuttaminen vaatii selvityksen mukaan lähinnä sisäistä johtamista, jotta yhteisiin tavoittei-siin sitoudutaan. Toisen asteen koulutus muodostaa elinvoimatoimialan keskeisen ytimen ja yhteistyö elinkeinoelämän kanssa on vilkasta. Selvi-tyksen mukaan toiminnan kehittäminen nykymallin pohjalta on tehok-kain vaihtoehto, mikäli Tampereen johtamisrakenteeseen tehdään mer-kittävät muutokset erityisesti talousvastuita selkiyttäen. Toimintaympä-ristön epävarmuuden sekä arvokkaan lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen yhteiskehittämisen vuoksi FCG ei tässä vaiheessa suosittele toiminnan hallinnollista hajauttamista tai koko toiminnan osakeyhtiöit-tämistä. FCG esittää, että toisen asteen koulutuksen hallintomallina toi-mii nykyinen vastuukuntamalli. Tampereen sisäistä hallintomallia ja joh-tamisrakennetta selkiytetään ja toisen asteen kilpailukyvyn kehittämisek-

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU SEUTUSIVISTYS MUISTIO 1/2016 11.2.2016

10/12

si sekä talouden tasapainottamiseksi laaditaan suunnitelmat. Lisäksi esi-tetään, että maksullisen palvelutoimintayhtiön perustaminen Tredun alaisuuteen selvitetään nopealla aikataululla. FCG ehdottaa lisäksi, että yhteistoiminta-alueella verkostoidutaan nykyis-tä vahvemmin eri koulutuksen järjestäjien kesken ja lähdetään suunni-telmallisesti etsimään konkreettisia yhteistyön sekä tehostamisen mah-dollisuuksia. Tavoitteena yhteistoiminta-alueella tulee olla nostaa alueen profiilia koulutuspalveluiden joustavana ja modernina tuottajana sekä valtakunnallisena keskustelun avaajana. Selkeä hallinto- ja toimintamalli on edellytys tälle kehitykselle ja sidosryhmäyhteistyölle. Selvityksen lo-pussa todetaan, että Tredu on yksi Suomen suurimmista toisen asteen koulutuksen tuottajista ja avaimet jopa koko alan uudistamiseen Suo-messa voisivat olla nykyistä vahvemmin Tampereen yhteistoiminta-alueen käsissä. -- Tammikuussa 2016 Tampereen kaupunki on tehnyt seuraavanlaisia lin-jauksia. Tampereella lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestämis-mallina säilyy toistaiseksi nykyinen malli, jossa Tampereen kaupunki toi-mii koulutuksen järjestäjänä ja ammatillisen koulutuksen yhteistoiminta-alueen isäntäkuntana. Toiminnan kehittäminen jatkuu nykymallin pohjal-ta siten, että johtamisrakennetta tehostetaan muun muassa talousvas-tuita selkiyttäen. Kilpailluilla markkinoilla tehtävää koulutus- ja kehittä-mistoimintaa varten perustetaan osakeyhtiö. Tampereen kaupunki teki selvityksen toisen asteen koulutuksen järjes-tämistavasta ja toimintamallin kehittämisestä. Selvitystyö hyväksyttiin jatkovalmistelun pohjaksi kaupunginhallituksen suunnittelukokouksessa 25.1.2016. Suunnittelukokous lisäsi päätökseen ponnen, että toisen as-teen koulutuksen hallintoa yksinkertaistetaan ja tehostetaan osana toi-mintamallin uudistamista. Maksullista palvelutoimintaa varten tullaan perustamaan erillinen osake-yhtiö. Koulutusmyyntiyhtiön perustamiseen liittyvä liiketoimintasuunnitelma valmistellaan 28.2.2016 mennessä siten, että yhtiö voi aloittaa toimin-tansa 1.8.2016. Tampereen kaupungin uudessa toimintamallissa toisen asteen koulutus sijoittuu 1.1.2017 alkaen elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueelle. Ta-voitteena on, että lukiokoulutusta ja ammatillista koulutusta kehitetään suunnitelmallisesti yhtenä kokonaisuutena huomioiden kummankin pai-nopisteet ja perustehtävät. Lukio- ja ammatillisen koulutuksen välistä yh-teistyötä vahvistetaan erityisesti yritysyhteistyön ja joustavien opinto-polkujen kehittämisessä, muun muassa kehittämällä yhdistelmätutkinto-

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU SEUTUSIVISTYS MUISTIO 1/2016 11.2.2016

11/12

ja. Tredun toimintaa kehitetään yhteistyössä yhteistoiminta-alueen kun-tien kanssa kumppanuuteen perustuen. Toisen asteen koulutuksen ohjaus- ja johtamisjärjestelmää selkiytetään ja tehostetaan osana palvelualueen suunnittelua vuoden 2016 aikana. Kil-pailukyvyn varmistamiseksi laaditaan kilpailukykysuunnitelma, joka sisäl-tää talouden ja toiminnan sopeutussuunnitelman vuosille 2016–2020. Suunnitelmassa otetaan kantaa muun muassa toimitiloihin, kiinteistöin-vestointeihin ja resurssien käyttöön. Se tuodaan luottamuselinten pää-tettäväksi kevään 2016 aikana. Liitteet: Liite 6 - FCG:n raportti

Seutusivistys 11.2.2016

Päätösehdotus. kehittämispäällikkö Laine: Työryhmä päättää merkitä esittelyn tiedoksi.

Päätös. Merkittiin tiedoksi. Asiaa selostivat Jorma Suonio, Anna-Kaisa Heinämäki ja Leena Kostiainen.

Keskusteltiin laajasti yhteistoimintasopimusten uudistamistarpeista sekä Tampereen toisen asteen hallinnon kehittämisestä.

9 § MUUT ASIAT

Keskusteltiin perusopetuksen yhteisten tunnuslukujen keräämisestä ja

kustannusvertailun toteuttamisesta jatkossa talousarviovalmisteluiden perustaksi. Tommi Ruokonen valtuutettiin valmistelemaan asiaa.

10 § KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN

Puheenjohtaja päätti kokouksen kello 11.00.

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU SEUTUSIVISTYS MUISTIO 1/2016 11.2.2016

12/12

Muistion vakuudeksi Toni K. Laine sihteeri