New Finnish ClassicsEuro RSCG:n tutkimus: Markkinointi- ja designvaikuttajat uskovat Marimekkoon

– ja peräänkuuluttavat suomalaisilta brändeiltä lisää rohkeutta

Markkinointivies-tintätoimisto Euro RSCG toteutti ennen vuodenvaih-detta luotauksen,

jossa tutkittiin 40 suomalaisen markkinointi- ja designvaikuttajan näkemyksiä tulevaisuuden Suomi-brändeistä ja kansainvälistymisen menestystekijöistä. Vaikuttajien suosikkibrändeiksi nousivat ensim-mäisen sijan napannut Marimekko, toiseksi kohonnut Iittala ja kolman-nen sijan ottanut Nokia.

Luotauksen kärkisijoille nous-seissa brändeissä ja vastauksissa yleensä korostui Suomen vahva design-osaaminen. Design-alan nousevista brändeistä mainintoja saivat muun muassa Artek, Gene-lec, IvanaHelsinki, Kone, Minna Parikka, Tapiovaara ja Tiia Vanha-tapio.

Vastaajat kuitenkin muistuttivat, ettei historia ole tulevaisuuden menestyksen tae, vaan kansainvä-lisessä kilpailussa vaaditaan sekä rohkeutta että pitkäjänteisyyttä.

Vastaajat nostivat esille myös

uudenlaisia immateriaallisia ja suomalaisuuteen liittyviä brände-jä, kuten uusi eettinen teknologia, suomalainen ruoka ja vapaa-aika, luomutuotanto, Suomen luonto, Helsinki ja suomalainen musiikki. Näiden kaupallistamisessa ja mark-kinoinnissa nähtiin merkittäviä tulevaisuuden mahdollisuuksia.

Marimekko vielä hiomaton timantti

Vastaajat luottivat Marime-kon uudistumiskykyyn ja potentiaaliin. Perusteluissa

mainittiin muun muassa yrityksen vahva tunnettuus, uusi kansain-välisesti suuntautunut johto ja toimitusjohtaja Mika Ihamuotila, omaperäisyys sekä uudet suunnit-telijat.

“Hiomaton timantti: tarina, nimi ja tuoterunko olemassa - myymä-läkonseptien ja visuaalisen ilmeen hiomisen myötä rajattomasti mah-dollisuuksia maailmalla”, yksi tutki-mukseen osallistuneista perustelee valintaa.

Toiseksi tulleen Iittalan vahvuuk-sina pidettiin muotokielen puhta-utta ja iättömyyttä, kansainvälistä kokemusta ja retail-osaamista.

“Upeat tuotteet, loistava kon-septi, laadukas imago. Potentiaalia vaikka mihin! Kestävä designtuote toimii hyvin samalla, kun ekolo-gisuuden arvostus kasvaa”, eräs vastaajista summasi.

Nokian valintaa tulevaisuuden brändien joukkoon perusteltiin globaalilla asemalla ja kehittyvillä markkinoilla, brändin tunnettuu-della ja luotettavuudella. ”Design kuntoon, niin vielä parempi!”, eräs vastaaja totesi.

Vastaajat esittivät myös kritiik-kiä. ”Ylimmän johdon tulee varoa liian arroganttia asennetta” ja “Oltava myös tulevaisuuden brändi, muuten se on sama kuin kuollut brändi”, kuuluivat terveiset Nokial-le. ”Murrosvaiheessa. Mielenkiin-toinen ja hurjasti potentiaalia, jos se ohjataan oikeaan suuntaan. Tar-vitaan pitkäjänteisyyttä”, arvioitiin Marimekkoa.

”Pitää uskaltaa kansainvälistyä heti!”

Huomattava osa vastaajista piti rohkeutta kriittisenä kansainvälistymisen me-

nestystekijänä: 70 prosenttia vas-taajista piti sitä erittäin tärkeänä, 23 prosenttia tärkeänä. Tärkeiksi tekijöiksi koettiin myös design (55 % piti erittäin tärkeänä), tuotteen tai palvelun laatu (55 % vastaa-jista) ja pitkäjänteisyys (50 % piti erittäin tärkeänä). Listatuista ominaisuuksista vähiten tärkeim-pinä nähtiin tuotteen tai palvelun hinta, kumppanit ja taloudelliset resurssit.

”Tarvitaan rohkeutta satsata, pitkäjänteistä toimintaa, kuluttaja-lähtöisyyttä ja mediahakuisuutta. Nysväämällä ei saa mitään aikaan”, kiteyttää yksi vastaaja.

Luotauksessa kysyttiin myös tär-keimpiä digitaalisen markkinoin-nin keinoja brändin rakentamises-sa. Blogit ja verkkomediat koettiin tärkeimmäksi keinoksi (75 % vastaajista), viraalimarkkinoinnin

ja word-of-mouth -markkinoinnin seuratessa perässä (58 %). Yrityk-sen omat nettisivut ja sähköiset kampanjat nähtiin vasta kolman-neksi tärkeimpänä (48 %) digitaa-lisen markkinoinnin keinona.

“Luotaus osoittaa, että meillä on huikea määrä kansainvälistä potentiaalia omaavia brändejä. Todellisten menestystarinoiden rakentaminen edellyttää kuitenkin resursseja, joita harvalla aloittele-valla yrityksellä on. Meidän tulisi-kin miettiä yhä enemmän keinoja luovien alojen kansainvälistymisen ja yhteistyön tukemiseen. Tekno-logiasektorilta tuttu born global -ajattelu tulisi siirtää myös muille toimialoille. Suomen kilpailuky-vyn näkökulmasta meidän tulisi myös pohtia, kuinka suomalaisesta ruuasta tai elämäntavasta luodaan todellisia brändejä. Pienellä maalla pitäisi olla joustavuutta ja kykyä hyödyntää orastavia kansainvälisiä trendejä”, sanoo Euro RSCG:n asiak-kuusjohtaja Janne Saarinen.

Tutkimukseen vastasivat: Laura Aalto, Ursula Blassar, Ami Hasan, Siru Heino, Patrik Holtari, Riitta Huuhtanen, Karri Jalkanen, Tuomas Kahri, Pilvi Kalhama, Harri Kangas, Sara Karlsson, Susanna Kivisilta, Kari Korkman, Samu-Jussi Koski, Anne Kukkohovi, Joni Kukkohovi, Hannu Leinonen, Anna Lundqvist, Jaana Num-mela, Elna Nykänen-Andersson, Caroline Lilius, Håkan Lång-stedt, Elina Aheristo, Marika Orkamo, Hanna Piippo, Anni Puolakka, Tuula Pöyhönen, Barbara Roos, Vesa Silver, Lisa Sounio, Paola Suhonen, Jenna Sutela, Teemu Suviala, Jaakko Tapaninen, Tuula Teeri, Pekka Timonen, Pekka Toivonen, Päivi Topinoja-Aranko, Juha Vesamä-ki, Ville Voipio.

Lisätietoja: Janne Saarinen, asiakkuusjohtaja, Euro RSCG, 044-5877 374, janne.saarinen@eurorscg.fi

”LUOTAUS OSOITTAA, ETTÄ MEILLÄ ON HUIKEA MÄÄRÄ KANSAINVÄLISTÄ POTENTIAALIA OMAAVIA BRÄNDEJÄ.”