5
Nielemisvaikeus eli dysfagia

Nielimisvaikeus eli dysfagia

Embed Size (px)

DESCRIPTION

Oppaassa kerrotaan lyhyesti nielemisvaikeudesta ja annetaan vinkkejä ruokailuun.

Citation preview

Nielemisvaikeus eli dysfagia

2 3Nielemisvaikeus eli dysfagia

Nieleminen on monimutkainen liikesar-ja, jossa ruoka- tai juoma-annos kulkeu-tuu suusta nielun kautta ruokatorveen ja edelleen mahalaukkuun. Nieleminen on osittain tahdonalaista ja osittain refleksi-toimintaa. Nielemisvaikeus voi liittyä mm. ruoan pureskeluun, ruokapalan kuljet-tamiseen suussa tai nielemisen oikeaan ajoittamiseen. Nielemisvaikeudesta voi-daan puhua, jos henkilöllä on vaikeuksia niellä sylkeä, ruokaa, juomaa tai lääkkeitä missä tahansa muodossa. Nieleminen ja syöminen ovat myös osa sosiaalista vuoro-vaikutusta, päivittäistä ravinnonsaantia ja yleisterveyttä.

Ruoan tai juoman kulkeutumista henkitor-veen kutsutaan aspiraatioksi. Jos nielun automaattiset suojamekanismit eivät toi-mi kunnolla esim. aivoverenkiertohäiriön seurauksena, ruoka voi mennä "väärään kurkkuun" ja kulkeutua edelleen henkitor-

veen. Aspiraatio on vaarallista ja voi aihe-uttaa keuhkokuumeen. Jos nielemisvaike-us on huomattava ja aspiraatioriski suuri, voidaan ravinto antaa nenämahaletkun tai PEG-letkun kautta.

Nielemisvaikeutta voi liittyä mm. seuraaviin sairauksiin:•Äkilliset aivoverenkiertohäiriöt (aivoin-

farkti, aivoverenvuoto)•Aivovammat•Neurologiset rappeuttavat sairaudet:

esim. Parkinsonin tauti, ALS, Hunting-tonin tauti, Myasthenia gravis, MS-tauti, Alzheimerin tauti

•Suun ja kurkun alueen syöpäkasvaimet ja leikkaukset

Dysfagia = nielemisvaikeus

Aspiraatio = ruoan tai juoman kulkeutuminen henkitorveen

Aivoverenkiertohäiriö ja nielemisvaikeus

Nielemisvaikeutta esiintyy aivoveren-kiertohäiriöiden yhteydessä runsaasti. Sairastuneista 30–80 % saa jonkinasteisia nielemisen vaikeuksia. Esiintyvyys vaih-telee käytettyjen diagnoosimenetelmien tai tutkimusajankohdan mukaan. Usein nielemisvaikeus helpottuu 6 kk:n aikana sairastumisesta, mutta osalla oireet jäävät pysyviksi tai muuttavat kuntoutumisen myötä muotoaan.

Vasemman tai oikean aivopuoliskon aivo-verenkiertohäiriössä nielemisvaikeudet helpottuvat suurimmalla osalla ensimmäi-sen kuukauden aikana. Aivorungon alueen aivoverenkiertohäiriö aiheuttaa yleensä vaikea-asteisia nielemisvaikeuksia ja ne myös kuntoutuvat hitaammin.

Syljellä on tärkeä rooli syömisessä ja nie-lemisessä. Syljen sekoittuminen ruokaan kosteuttaa ruokaa ja tekee ruuasta hel-pommin nieltävää. Aivoverenkiertohäiriö voi muuttaa syljen eritystä. Tällöin suuta kosteuttavan syljen eritys häiriintyy, syl-jestä tulee paksumpaa ja ruokapalan hal-linta vaikeutuu. Muuttunut syljeneritys, huonosti istuvat proteesit ja hampaiston huono kunto vaikeuttavat ruuan käsittelyä suussa ja heikentävät suuhygieniaa.

Kuinka nielemisvaikeus voi ilmetä?Ruuan käsittely suussa on vaikeaa:•Ruokaa tai sylkeä valuu suupielestä•Ruokaa jää suuhun tai poskiin•Ruokailu on huomattavasti hidastunut•Ruokaa kulkeutuu nenään

Nielemisen refleksi-vaiheessa:•Tunne, että ruokaa menee väärään

kurkkuun•Suun tyhjentämiseen tarvitaan useita

nielaisuja•Yskiminen tai kakominen ruokailun tai

juomisen aikana tai välittömästi sen jäl-keen

•Puheääni muuttuu vetiseksi (kurlaava) ruokailun jälkeen

Ravitsemustilan heikkeneminen, painon lasku tai toistuvat keuhkokuumeet ovat vakavia nielemisvaikeuden seurauksia. Nii-hin tulee puuttua välittömästi ja hakeutua lääkärin ja puheterapeutin tutkimuksiin. Hiljaisessa aspiraatiossa sairastunut ei itse havaitse aspiraatiota eikä yskänrefleksi laukea, vaikka ruokaa tai juomaa kulkeu-tuu hengitysteihin. Hiljainen aspiraatio on mahdollista erityisesti, jos oirekuvaan liit-tyy suun ja nielun alueen tuntopuutoksia. Aspiraation vakavin seuraus on keuhko-kuume.

Mitä on nielemisvaikeus?

4 5Nielemisvaikeus eli dysfagia

ENNEN RUOKAILUARuokailutilanne ja vireystila•Kiire ja häiriötekijät vaikeuttavat niele-

mistä, joten ruokailutilanteesta tulee tehdä rauhallinen ja miellyttävä.

•Keskity jokaiseen nielaisuun.•Vireystilan vaihtelu vaikuttaa nielemi-

sen sujumiseen.•Suosi helposti nieltäviä ruokia, kun olet

väsynyt.

Suuhygienia•Suun, hampaiden ja proteesin puhdis-

tus on tärkeää sekä ennen ruokailua että ruokailun jälkeen.

Hyvä asento•Ryhdikäs ja tukeva istuma-asento on

tärkeä. Ruokaillessa on hyvä nojata hie-man eteenpäin.

•Makuuasennossa syöminen ja juomi-nen on vaarallista ja saattaa aiheuttaa ruoan kulkeutumista henkitorveen.

Kiinnitä huomiota ruoan koostumukseen ja valitse itsellesi sopivia ruokia. Mieluisan ruuan tuoksu lisää syljeneritystä, mikä hel-pottaa nielemistä.

Helposti nieltäviä•Pehmeät, sosemaiset ruoat (peruna-

muusi, sosekeitot, kiisselit)•Tasalaatuinen ruoka •Paksuhkot nesteet (piimä, juotava ju-

gurtti)

Vaikeammin nieltäviä•Murumaiset tai sitkeät ruoat (ruisleipä,

liha)•Ruoka, jossa on kiinteää ja nestettä yh-

dessä (makkarakeitto) •Tavalliset ohuet nesteet (vesi, mehu)

•Nesteet kannattaa juoda hyvin jääh-dytettyinä. Kylmä aktivoi nielua toimi-maan tehokkaasti. Ennen ruokailua ja ruokailun aikana kannattaa juoda muu-tama kulaus kylmää juotavaa nielun vir-kistykseksi.

•Tarvittaessa nesteitä voi sakeuttaa ap-teekista saatavalla helppokäyttöisellä sakeutusjauheella.

•Lääkkeet on helpompi ottaa sakeute-tun nesteen kanssa. Apteekista voi ky-syä myös suojakalvoja, jotka helpotta-vat lääkkeen nielemistä.

•Jos mahdollista, ruokavalioon tulee lisä-tä myös karkeampia ruokia, sillä niiden syöminen aktivoi suun aluetta ja lisää syljeneritystä.

Mikä voi auttaa?

Kun nieleminen on vaikeutunut, syöminen on hitaampaa ja vaatii enemmän keskittymistä kuin ennen. Nielemistä voidaan merkittävästi helpottaa huomioimalla muutamia perusasi-oita ruokailutilanteissa. Näin arjen syömistilanteista voidaan saada turvallisempia.

RUOKAILUN AIKANANauti yksi suupala kerrallaan•Tyhjennä suu kunnolla ennen seuraa-

vaa suupalaa. Nielaise tarvittaessa use-ampi kerta, jotta saat suun tyhjäksi.

•Jos ruoka juuttuu nieluun, yskäise ja nielaise uudelleen.

Syö useita pieniä aterioita päivässäNälkä pysyy loitolla ja annoksen jaksaa syödä väsymättä.

•Pienet annokset pysyvät lämpimänä koko ruokailun ajan. Jos ruoka ehtii jäähtyä, lämmitä sitä hetki.

•Kokonaisenergian määrä pysyy turvat-tuna, kun syödään useasti.

•Ruokavalioon voi tarvittaessa lisätä ap-teekista saatavia täydennysravintoval-misteita.

ApuvälineetNielemistä helpottamaan on olemassa eri-laisia apuvälineitä, mm.

•Muki, joka sallii pään hyvän asennon juodessa (nokkamuki EI ole hyvä).

•Pieni lusikka, jolla ruoka on helppo oh-jata kielen päälle.

RUOKAILUN JÄLKEENSuuhygienia•Huolehdi suun, hampaiden ja proteesin

puhtaudesta.•Suu tulee puhdistaa huolellisesti joka

aterian jälkeen. Poskien ja ienten välit voi puhdistaa esimerkiksi kostutetulla vanupuikolla.

•Jos veden nieleminen onnistuu, suu kannattaa puhdistaa purskuttelemalla ruoan jälkeen.

Asento•Ruokailun jälkeen tulee olla pystyasen-

nossa ainakin 15 minuuttia ennen ma-kuuasentoon menoa.

Ruokailutilanteet ovat tärkeitä sosiaalisia tapahtumia ja syöminen on yksi elämän suurista nautinnoista. Pienillä muutoksilla ruokailutilanteesta voidaan saada turval-lisempi nielemisvaikeudesta huolimatta. Muista nauttia makuelämyksistä!

Kuva 2. Ruoan koostumuksella on merkitystä!

6

Kuva 1. Lääkkeet on helpompi ottaa sakeutetun nesteen kanssa.

Tutkiminen•Puheterapeutin nielemistutkimuksessa

arvioidaan nielemisessä olevat vaike-udet ja haetaan keinoja, joiden avulla nieleminen sujuu mahdollisimman tur-vallisesti vaikeudesta huolimatta.

•Kuvantamistutkimuksen (useimmiten röntgentutkimus) avulla nähdään tar-kasti, mitä nielemisen aikana tapahtuu.

•Tutkimusten perusteella puheterapeut-ti laatii suunnitelman nielemisvaikeu-den kuntouttamisesta ja antaa ohjeita nielemisen helpottamiseen.

Ruokailuun ja nielemiseen liittyvien oh-jeiden tulee olla kirjallisena ja helposti saatavilla jokaisessa ruokailutilanteessa. Sairaalassa sekä henkilökunta että omaiset noudattavat ohjeita. Myös kotona ohjeet kannattaa pitää esillä.

Kuntoutuminen•Aivoverenkiertohäiriöissä nielemisvai-

keus usein lievittyy huomattavasti tai jopa korjaantuu itsestään akuuttivai-heen jälkeen.

•Oireet voivat olla myös pitkäkestoisia, häiriön vaikeusaste voi vaihdella huo-mattavasti kuntoutumisen aikana.

Nielemisvaikeutta voidaan kuntouttaa. Pu-heterapeutti arvioi kuntoutustarpeen aina yksilöllisesti ja suunnittelee kuntoutuksen menetelmät.

Nielemisvaikeuden tutkiminen ja kuntoutuminen

Nutricia Medical Oy (02) 274 4111 [email protected]

Lisää jaksamista helposti nieltävillä täydennysravintovalmisteilla

Runsaasti energiaa ja monipuolisesti ravintoaineita

Pehmeä rakenne

Makuvaihtoehdot: banaani, kaakao, metsämarja ja vanilja

Myyntipakkaus: 4 x 125 g

Saatavilla hyvin varustelluista apteekeista

Kuitu 3,9 g

Proteiini 10,5 g

kcal 200

Gluteeniton

Kuitu 0,1 g

Proteiini 11,9 g

kcal 200

Gluteeniton

Runsaasti energiaa ja monipuolisesti ravintoaineita

Lähes 40 % omenasosetta

Amylaasiresistentti rakenne ei pilkkoudu syljen vaikutuksesta

Makuvaihtoehdot: mansikka, omena

Myyntipakkaus: 3 x 125 g

Aivoliitto ry Suvilinnantie 2 20900 Turku p. 02 2138 200 [email protected] www.aivoliitto.fi

Nielemisvaikeus ilmenee aina yksilöllisesti. Näiden perusohjeiden lisäksi oma puheterapeutti osaa antaa tarkemmat, yksilölliset ohjeet tutkittuaan sairastu-neen henkilökohtaisesti. Mikäli epäilet nielemisvaikeutta itselläsi tai läheisellä-si, ota asia puheeksi hoitavan lääkärin kanssa ja pyydä lähete puheterapeutille.

Lisätietoa: Helposti nieltävä – Apua nielemisen vaikeuksiin, Suomen MS-liiton julkaisuja. http://www.ms-liitto.fi/oppaat

Painola 2011