Nuorten osallisuus ja

syrjäytyminen

Kuka syrjääntyy ja miksi?

Päivän sisältöjä:

• Yhteiskunta-analyysi: Mikä on tunnusomaista nykypäivän yhteiskunnalle?

• Yhteiskunnan erityispiirteitä 2000-luvun Suomessa

• Kasvatuksen kriisi- onko sitä?

• Nuorten osallisuus ja syrjäytyminen

• Käsitteinä

• Ilmiöinä

• Tilastoina

• Osallisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja lievittäminen

Saatteeksi:

• ”Syrjäytyneiden ydinryhmä ”hukkuneet” 32 500 nuorta, on löydettävä pikaisesti.

• Työttömiksi työnhakijoiksi ilmoittautuneisiin, syrjäytyneisiin nuoriin verrattuna hukkuneiden asema on vakavampi. Työttömät nuoret voidaan ohjata toimiviksi todettujen työllistämistoimenpiteiden piiriin- heitä voidaan auttaa.

• Hukassa olevien auttaminen on paljon vaikeampaa.”

-Pekka Myrskylä, 2012 EVA-analyysi 19/2012-

1. Yhteiskunta-analyysi:Yhteiskuntamme

erityispiirteitä 2000-luvulla

• SUOMI ON:

• Korkean ammattitaidon tieto- ja koulutusyhteiskunta, suoritusyhteiskunta, sähköisen vuorovaikutuksen yhteiskunta

• Globalisaation ja kansainvälisyyden yhteiskunta

• Moniarvoisuuden ja yksilöityneen elämäntavan yhteiskunta

• Nopean muutoksen, riskien, epävakauden yhteiskunta

• Moninaisten hyödykkeiden yhteiskunta-> nautintokeskeisyys- ja elämyshakuisuus

• Polarisoituva yhteiskunta, hyvinvoinnin eriarvoistumisen ja syrjäytymisen yhteiskunta?

Kasvatuksen kriisi-onko sitä?

• Perheinstituution muuttuminen ja sukupolvien välisen vuorovaikutuksen

väheneminen. ->

• Välittämisen kulttuurin ja kasvatuksellisen vastuuntunnon muutos->

• Lähiyhteisöjen antaman tuen korvautuminen enenevästi yhteiskunnan

antamilla palveluilla

• Kasvatustehtävän muuttuminen sekä koti että oppilaitosmaailmassa

• ONKO NÄIN?

Mediasta poimittua:

• "Lapsilähtöinen kaverinäkökulma kasvatuksessa on varmaankin kaikista kivaa, mutta valitettavasti johtaa lopulta yhteiskunnan veltostumiseen sekä henkiseen ja taloudelliseen köyhtymiseen." (HS, 29.9.2011)

• ”Englannissa asuneen on vaikea ymmärtää miksi lapset saavat Suomessa riehua ja valvoa myöhään yöhön kuin lattiakanalassa kenenkään kieltämättä. Vaikutelmaksi jää että monet vanhemmat pelkäävät lapsiaan tai eivät jaksa komentaa, kun on helpompi olla komentamatta." (HS, 29.9.2011)

• ”Osallisuus ja vaikuttaminen on oppimisen polku. Polulla on kasvatettava sekä yksilöitä että kehitettävä niitä yhteisiä rakenteita ja yhteisöjä, joissa yksilöt toimivat. Osallisuus on lapsia ja nuoria kunnioittava asenne, joka voi muuttua käytännöksi monin erilaisin tavoin” (Oulun kaupungin verkkosivut, 3.9.2014)

• ”Suomi 24

• 26.8.2014 07:10+1

• On se nyt perkkele jos aikuinen mies ei saa rauhassa syrjäytyä omaan asuntoonsa! Menkää helevettiin siitä oven takaa märisemästä ja turha soitella perään! ”

• ”Oon lintsannut tänä vuonna monta kertaa koulusta. Osaan esittää hyvin sairasta, ja äiti antaa mun jäädä kotiin aina kun vaan sanon, että mulla on paha olla. Oon tipahtanut kärryiltä koulussa ja tuntuu entistä enemmän siltä, että en halua mennä kouluun. Mitä mä voin tehdä? ” (Nuorten Netti, 3.9.2014)

2. Nuorten osallisuus ja syrjäytyminen

• SYRJÄYTYMISEN MÄÄRRITELMÄ:

• Syrjäytyneeksi määritellään nuori, jolla on vain perusasteen koulutus ja joka ei ole työssä,

opiskelemassa tai hoitovapaalla. (5% ikäluokan nuorista)

• Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan syrjäytymisriskiin vaikuttaa perhetausta,

ulkomaalaisuus ja vanhempien koulutustaso, huostassa oleminen ja asunnottomuus

• Eivät vuodesta toiseen samoja henkilöitä 5 v kuluessa 60% työelämään

Oma määritelmä versus tilasto

Nuoret ilman työtä, koulutusta, kurssitusta

Valtiontalouden tarkastusvirasto: Nuorten

syrjäytymisen ehkäisy (2007)

• SYRJÄYTYMISEN VAIHEET OVAT:

• Vaikeudet koulussa, kotona tai sosiaalisessa toimintaympäristössä

• Koulun keskeyttäminen tai alisuorittaminen

• Työmarkkinavaihe, jossa ajautuminen huonoon työmarkkina-asemaan

• Täydellinen syrjäytyminen (työn vieroksunta, kriminalisoituminen, sosiaaliavustusten varassa toimeentulo, alkoholisoituminen, eristäytyminen tai muu vastaava marginalisoituminen) ja

• Laitostuminen tai eristyminen muusta yhteiskunnasta

Tutkittua tietoa, Vinnerlung 2010

SISUKAS- projekti, Pesäpuu ry

Neljällä viidestä rikostaustaisesta nuoresta oppimisvaikeuksia

Lastensuojelun asiakkailla ja sijoitetuilla lapsilla iso riski:

- menestyä huonosti koulussa ja saada olennaisesti heikompi koulutustaso

- sairastua päihderiippuvuuksiin ja psyykkisiin sairauksiin

- ajautua itsemurhaan

- teiniraskauksiin

- päätyä työttömäksi

Ammatillisen koulutuksen suorittaminen suojaa em asioilta

Lasten ja nuorten syrjäytyminen tilastoina

• Viimeisten 15 vuoden aikana:

• Köyhien lapsiperheiden määrä on yli kaksinkertaistunut

• Kodin ulkopuolelle sijoitettujen ja huostaanotettujen sekä lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä olevien lasten määrä on lähes kaksinkertaistunut

• Erikoissairaanhoidon käynnit lastenpsykiatriassa ovat lähes kolminkertaistuneet

• Erikoissairaanhoidon käynnit nuorisopsykiatriassa ovat yli kolminkertaistuneet

• Peruskoulussa erityisopetukseen siirrettyjen oppilaiden määrä on lähes kolminkertaistunut

>>> Palvelujärjestelmällä on suuria vaikeuksia vastata tarpeisiin

Mitä tilastot siis kertovat?

• * Lasten ja nuorten avuntarve on lisääntynyt

• * Diagnosointi on kehittynyt-> ongelmat ja tuen tarve tunnistetaan aiemmin ja paremmin

• * Syrjäytymisen ennalta ehkäisemiseen kiinnitetään yhä enemmän huomiota

>>> Tilastot osoittavat, että yhteiskunta pyrkii lisäämään resursseja lasten ja nuorten

auttamiseen

NUORI JA OSALLISUUS?

• * Mistä nuori tai nuoriso on osallinen ollessaan osallinen?

• * Miten tämä osallisuus saa alkunsa? Voiko sitä tuottaa? Onko se kaikkien

• saavutettavissa? Haluavatko kaikki sitä?

Osallisuutta on monenlaista:

• Poliittinen: kansalaisvaikuttaminen, edunvalvonta, kansalaistaidot

• Sosiaalinen: ihmissuhteet, yhteisöllinen osallisuus, harrastukset, yhteiskunnallinen identiteetti

• Taloudellinen: työ, toimeentulo, sosiaalipoliittinen osallisuus, taloudellinen turvallisuus

• Kulttuurinen: sivistysosallisuus, tiede, taide, arvot, teknologia, osallisuus kulttuuriperinnöstä

Osallisuuden edistämisen muotoja

• Poliittinen

• tähtää osallisuuden edistämiseen ”ulkoisesti” vaikuttamalla yhteiskunnan rakenteisiin, instituutioihin ja lainsäädäntöön

- > huomio nuorten osallisuutta edistäviin organisatorisiin, toiminnallisiin ja kulttuurisiin rakenteisiin yhteiskunnassa

• Pedagoginen

• tähtää osallisuuden edistämiseen ”sisältä päin” vaikuttamalla ihmisiin

-> huomio osallisuutta edistäviin nuorten henkilökohtaisiin ominaisuuksiin ja nuorisokulttuurisiin seikkoihin

Osallisuuden edistämisen muotoja

oppilaitoksessa, nivelvaiheyhteistyö (Matti Hursti)

• Lähtötilanne (tyypillinen koulun kehittämisessä):

• Yhtäältä:

• - aihe on tuttu

• - esitietoa ja näkemyksiä asiasta on runsaasti

• - hyviä käytänteitä tunnetaan

• - niitä ei kuitenkaan välttämättä käytetä, käyttöä usein harkittu

• - hyviä käytänteitä jaetaan

• Toisaalta:

• - käytänteissä esiintyy kirjavuutta:

• - kuntien ja koulujen välillä on usein merkittäviä eroja

• - laatukriteerit vaihtelevat tai niiden määrittely on kesken

• - laatukortin tavoite: ”nivelvaiheisiin on kehitetty toimiva käytäntö”

• - koulujen lähtökohdat vaihtelevat

• - yhden oppilasalueen yhtenäiskoulu vs. useiden oppilasalueiden iso yläkoulu

• - alakoulun ja yläkoulun henkilöstö

• - tarkoituksenmukainen työnjako, yhteinen työ, vastuut, roolit, päätöksenteko

• - oppilaiden (+vanhempien) asema, osallisuus, oikeus tulla kuulluksi

NITOJA - nivelvaihe, toiminta ja jatko

työelämään ( esimerkki nivelvaiheen toimintamallista)

• Hankkeen tavoitteena oli nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen, opintojen keskeyttämisten vähentäminen, perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen siirtymisen tehostaminen sekä opintojen kautta työelämään siirtymisen edistäminen. Lisäksi hankkeen kautta pyrittiin lisäämään oppilaitosten henkilöstön tietotaitoa ja kehittämään heidän välistä verkostotyötä. Hankkeen kautta järjestettiin myös koulutus- ja verkostotapaamisia (NITOMO-toiminta = perusopetuksen, ammatillisen koulutuksen ja työelämän tuntemuksen lisääminen). Hankkeen tuloksena syntyivät nivelvaiheen toimintamalli, toimintamalli Omnian ja Espoon TE-toimiston yhteistyölle, orientaatiojakson malli, Niitti-koulutukset, valmistuvien ryhmien ryhmänohjaajien koulutusmalli sekä valmistuneiden opiskelijoiden seurantamalli.

Linkkejä nivelvaiheyhteistyömalleihin

• http://www.nitoja.fi/

• http://arjenarkki.fi/menetelmapankki/hyvat-kaytannot/49

• http://www.vaskooli.fi/maahanmuuttajat/etusivu/mutkat_suoriksi_7mt.pdf

Lopuksi:

• Lasten ja nuorison kasvatus on ihmisen tärkein yhteiskunnallinen tehtävä

• Syrjäytyvät ja syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret eivät ole viallisia

• -> syrjäytyminen on seurausta yhteiskunnallisista olosuhteista

• Lasten ja nuorten osallisuutta voidaan edistää sekä poliittisin että pedagogisin keinoin

• Yhteiskunta on velvollinen tekemään kaikkensa lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja lievittämiseksi

• http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/mista_johtuu_nuorten_syrjaytyminen_91870.html#media=91869