Oikeustieteellinen tiedekunta Turun yliopisto OIKEUDELLISEN TIEDONHALLINNAN KURSSI Valinnaiset opinnot

Dosentti, professori Asko Lehtonen

OIKEUDELLISESTA TIEDONHALLINNASTA

JA

TIEDONHAUSTA INTERNETISSÄ

KL. 2003

I SISÄLLYSLUETTELO

I. OIKEUDELLINEN TIEDONHALLINTA OIKEUSINFORMATIIKAN

SYSTEMATIIKASSA.................................................................................................... 1 1. OIKEUDELLINEN TIEDONHALLINTA ................................................................ 1 2. INFORMAATIOLÄHDEOPPI .................................................................................. 5 3. OIKEUSINFORMATIIKKA...................................................................................... 7 3.1. Oikeudellinen tietojenkäsittely ................................................................................ 7 3.2. Oikeudellinen informaatio ....................................................................................... 8 3.3. Informaatio-oikeus................................................................................................... 9 3.4. Tietotekniikkaoikeus.............................................................................................. 10 4. OIKEUDELLISIA TIETOVARASTOJA ................................................................ 13 1. Perinteelliset tietopankit............................................................................................ 13 2. CD-ROM-levykkeet.................................................................................................. 13 3. WWW-palvelimet Internetissä.................................................................................. 14 4. Julkishallinnon tietojärjestelmät ............................................................................... 14 4.1. Oikeushallinnon tietojärjestelmät .......................................................................... 14 4.2. Eri hallinnonalojen tietojärjestelmät ...................................................................... 14

II. INTERNET............................................................................................................................... 15

1. Internetin keskeiset tietopalvelut .............................................................................. 15 1.1. Gopher.................................................................................................................... 15 1.2. WAIS (Wide Area Information Servers) ............................................................... 15 1.3. WWW (World Wide Web) .................................................................................... 16 2. Internetin peruspalvelut ............................................................................................ 17 2.1. Sähköposti.............................................................................................................. 17 2.2. Nimipalvelut ja postituslistat ................................................................................. 17 2.3. Uutis- eli keskusteluryhmät ................................................................................... 18 2.4. Etäpääteyhteydet .................................................................................................... 18 2.5. Tiedostonsiirto ....................................................................................................... 19 2.6. Internet-puhelin ja kuvapuhelin ............................................................................. 19 3. Domani-osoite........................................................................................................... 20 3.1. Domain-osoitteen käsite......................................................................................... 20 3.2. Domain-osoitteen rakenne ..................................................................................... 21 3.3. Domain-nimijärjestelmäosa ................................................................................... 22 3.4. Rekisteröinti........................................................................................................... 24

III. HAKUTAPOJEN PÄÄTYYPIT INTERNETISSÄ................................................................ 26

III.1. OSOITEHAKU.................................................................................................... 27 III.1.1. OIKEUDELLISIA TIETOVARASTOJA INTERNETISSÄ........................... 28

1. Valtion säädöstietopankki .................................................................. 28 1) Lainsäädäntö ...................................................................................... 29 2) Oikeuskäytäntö................................................................................... 30 3) Viranomaisnormit .............................................................................. 31 4) Valtiosopimukset................................................................................ 31 2. Eduskunnan palvelin .......................................................................... 33 3. Valtioneuvosto ja ministeriöt ............................................................. 35 4. Korkein hallinto-oikeus ja KKO ........................................................ 36 5. Euroopan unioni ................................................................................. 37 6. Verotus ............................................................................................... 40 7. Veronmaksajat .................................................................................... 41

II 8. Muita oikeudellisia osoitteita ............................................................. 42

III.1.2. Kirjastot ja kirjakaupat Internet-tietovarastoina ............................................... 47 1. Kirjakaupat................................................................................................................ 47 1.1. Suomalaisia verkkokirjakauppoja.......................................................................... 48 1.2. Saksalaisia verkkokirjakauppoja............................................................................ 50 1.3. Amazon.................................................................................................................. 51 1.4. Muita ulkomaisia verkkokirjakauppoja ................................................................. 52

a) Barnes & Noble .................................................................................. 52 b) All Direct Books ................................................................................ 52 c) Bookpages ..........................................................................................52 d) Bookshop............................................................................................ 52

1.5. Hintavertailupalvelut (vertailurobotit) ................................................................... 53 1.6. Kirja-antikvariaattien välitysketjuja....................................................................... 54

a) Bibliofind............................................................................................ 54 b) Bibliocity............................................................................................ 54 c) Antikka ............................................................................................... 54 d) Booknet .............................................................................................. 54 e) Oppis .................................................................................................. 54

1.7. Lainopillisia verkkokirjakauppoja ......................................................................... 55 1.7.1. Kauppakaari ........................................................................................................ 55 1.7.2. Edita .................................................................................................................... 56 1.7.3. Kluwer Law International ................................................................................... 57 1.7.4. Ruotsalaisia verkkokirjakauppoja....................................................................... 57 1.8. Ulkomaanhankintaa koskevia verotietoja .............................................................. 58 2. Kirjastot..................................................................................................................... 59 2.1. Hakujärjestelmiä .................................................................................................... 60

a) Pohjoismainen hakupalvelu................................................................ 60 b) SYKE-virtuaalikirjastopalvelu........................................................... 60 c) FinELib............................................................................................... 61 d) Aikakauslehtien sisällysluetteloita ..................................................... 62

2.2. Eduskunnan kirjasto............................................................................................... 63 1) Jussi, lainopillinen kirjallisuus ........................................................... 63 2) Eki, eduskunnan kirjaston kokoelmat ................................................ 64 3) ParLex ................................................................................................ 64 4) Into, kansainvälisten järjestöjen julkaisut .......................................... 64 5) Assa, asiasanastotietokanta ................................................................ 65 6) Ville, valtion virallisjulkaisut............................................................. 65

2.3. LIBRIS Databas ..................................................................................................... 66 2.4. REXWWW ............................................................................................................ 67 2.5. Dansk BiblioteksCenter ......................................................................................... 67 2.6. Bibsys (Norja)........................................................................................................ 67 III.1.3. Sanakirjoja Internetissä..................................................................................... 68 1. Suomi-Ruotsi-Suomi sanakirja ................................................................................. 69 2. Suomi-Englanti-Suomi sanakirja .............................................................................. 69 3. NetMOT sanakirjasto................................................................................................ 69 4. Linkkilistoja .............................................................................................................. 70 5. Encyclopedia Britannica ........................................................................................... 71 6. Sanastoja ................................................................................................................... 72 III.2. LINKKILUETTELOITA..................................................................................... 73

1. Oikeusinformatiikan instituutti........................................................... 74 2. ELKI, Eduskunnan kirjaston linkkitietokanta .................................... 76

III 3. Valtioneuvoston palvelimen EU-tiedon linkit.................................... 77 4. Veroinfon linkkisivut.......................................................................... 77 5. Turun yliopisto ................................................................................... 78 6. Vaasan tiedekirjasto Tritonia.............................................................. 79 7. FUNET ............................................................................................... 80 8. AKINFO - Internet tietopankkina ..................................................... 81 9. Muita linkkiluetteloita ........................................................................ 82 a) Ympäristöoikeudellisia linkkejä......................................................... 82 b) Tietoturva ........................................................................................... 82 c) Asianajajien lakilinkit......................................................................... 82

III.3. HAKUPALVELUT ............................................................................................. 83 1. Sanahaku................................................................................................................... 85 1.1. Boolen operaattorit................................................................................................. 86 1.2. Sanahakupalveluita ................................................................................................ 90

1) AltaVista ............................................................................................ 90 2) Google ................................................................................................ 90 3) Muita ulkomaisia hakupalveluita ....................................................... 91 a) EuroSeek ............................................................................................ 91 b) HotBot ................................................................................................ 91 c) Northern Light .................................................................................... 91 4) Suomalaisia hakupalveluita................................................................ 92 a) Evreka................................................................................................. 92 b) Ihmemaa............................................................................................. 92 c) Serveri ................................................................................................ 93 d) Makupalat -linkkikirjasto ................................................................... 93 e) Sonera Plaza .......................................................................................93 f) Jippii.................................................................................................... 94 g) Sirkus.................................................................................................. 94 h) ALKU - Suomen linkkiasema............................................................ 94

2. Metahaku................................................................................................................... 95 3. Listahaku................................................................................................................... 97 4. Tiedostohaku............................................................................................................. 99 5. Henkilöhaku............................................................................................................ 100

a) Eemeli............................................................................................... 100 b) Muita kotimaisia hakemistoja .......................................................... 100 c) Ulkomaisia hakemistoja ................................................................... 101

IV. LAINOPILLISET CD-ROM-LEVYT.................................................................................. 102

1. Kauppakaaren tuottamat cd-rom-levyt ................................................................... 102 2. Editan tuotanto........................................................................................................ 103 3. WSOY:n Yritystieto-sarja....................................................................................... 104 4. Justis Celex CD-ROM ............................................................................................ 105 5. CD-ROM-levyn käytön optimointiohje.................................................................. 105

V. INTERNET-SELAIMEN KÄYTÖN OPTIMOINTI............................................................. 106

1. Selaimen ikkunan suurentaminen ........................................................................... 106 2. Välimuistien hyödyntäminen.................................................................................. 107 2.1. Selainvälimuisti.................................................................................................... 108 2.2. Välimuistipalvelin................................................................................................ 110 2.3. Välimuistien tyhjentäminen................................................................................. 111 3. Kirjanmerkkien tallentaminen ................................................................................ 112

IV 4. Historialista............................................................................................................. 113 5. Hitaiden yhteyksien “niksejä”................................................................................. 114 5.1. Kuvien latauksen poistaminen ............................................................................. 114 5.2. Usean ikkunan käyttö........................................................................................... 115

I. OIKEUDELLINEN TIEDONHALLINTA OIKEUSINFORMATIIKAN SYSTEMATIIKASSA 1. OIKEUDELLINEN TIEDONHALLINTA Oikeudellisella tiedonhallinnalla tarkoitetaan kykyä ja taitoa - etsiä, - käyttää ja - ylläpitää oikeudellista informaatiota sekä käsitteellisellä että teknisellä tasolla. Tiedonhallinnan tavoitteena on pitää informaatio järjestyksessä siten, - että haluttua informaatiota voidaan löytää tietov arastois-ta helposti ja - että kyseistä informaatiota voidaan muuttaa, muok ata, siirtää, tallentaa ja tulostaa. Oikeudellisen tiedonhallinnan perusvälineitä ovat - oikeudellinen systematiikka ja - eri oikeudenalojen yleiset opit. Niiden avulla - tunnistetaan oikeudelliset ongelmat, - etsitään oikeudellista informaatiota sekä - käsitellään tarvittavaa oikeudellista ja muuta in formaa-tiota.

2

Käsitteet, periaatteet, instituutiot ja teoriat yle isten oppi-en työvälineinä yhdenmukaistavat oikeudellista vies tin-tää. Vastaavasti tekstitiedonhaku - tietopankeissa (esim. Finlexistä) ja niiden tieto kannois-sa, - CD-ROM-levykkeille (esim. Suomen Laki) ja - Internet-palvelimille (esim. Valtion säädöstietop ankki) tallennetuissa tietovarastoissa on yleensä käsite- ja systeemisidonnaista. Elektronisia (tai sähköisiä eli atk-pohjaisia) tietovarastoja käytettäessä havaitaan usein - teknisen toimivuuden ja - materiaalisen tiedonhaun onnistumisen erilaisuus. Vapaa tekstihaku toimii täsmällisesti merkkijonovalikoiden ja -kaavioiden avulla. Tiedonhakija saa hakukomennolla ne dokumentit, joissa on hänen etsimänsä - merkkijono tai - samaan merkkijonokaavioon kuuluvat merkkijonot. Hakuohjelmat eivät ymmärrä käsitteiden ja sanojen t aka-na olevia merkityksiä (merkityssisältöjä), vaan ohjelma hakee vain sille annettua merkkijonoa. Käytettävän kielen ja muiden merkkien tulee olla sa ma niin tiedonhakijalla kuin tietovaraston dokumenteis sa. Hakuohjelmiin perustuvassa tiedonhaussa on tärkeää - ensinnä kirjoittaa sanat oikein

3

(esim. ‘veririkos’ po. ‘verorikos’) , - minkä lisäksi pitää valita ‘oikeat’ hakusanat, mikä liittyy ns. hakustrategian luomiseen.

4

Tähän liittyy oikeudellisten käsitteiden ja systema tiikan hyvän tuntemuksen tarve oikeudellisessa tiedonhauss a. - Oikeudellinen ongelma täytyy ensinnä tunnistaa, - minkä jälkeen se tulisi pystyä ilmaisemaan yhdell ä sa-nalla (hakusanalla) tai enintään parilla kolmella s analla. Yleiskieleen eivät kuulu esim. ilmaisut - musta kauppahinta tai - peitelty osingonjako. - Niiden ymmärtäminen ja tunnistaminen edellyttää o i-keudellista tietämystä. Käsitejärjestelmän eli käsitteiden ja niiden välist en suh-teiden määrittely ja käyttö eivät yksinään riitä oi keudelli-sessa tiedonhallinnassa toimivuuden takeeksi. Elektronisessa ympäristössä toimittaessa on ratkais eva merkitys sillä seikalla, - miten oikeudelliset dokumentit ja tietovarastot l aaditaan ja kootaan sekä - millaisilla tiedonhaun apuvälineillä ne varusteta an. Teknisessä katsannossa oikeudellisen tiedonhallinna n perusteisiin kuuluu tiedonhaku- ja tallennusohjelmi en sekä järjestelmien tuntemus. Niiden käyttötaito kuuluu elektronisen lukemisen perus-edellytyksiin. Oikeudellisella tietovarastolla tarkoitetaan suppeassa merkityksessä oikeudellisen informaation järjestett yä ja ylläpidettyä laajaa kokonaisuutta, jonka tehokkain hyö-dyntäminen perustuu tietoverkkojen käyttöön. Erilaisista oikeudellisista tietovarannoista koostu u oi-

5

keudellinen kokonaistietovarasto. - Tämän tietovarannon ytimen muodostavat oikeuslähdeinformaatiota sisältävät tietovarastot. Elektronisella lukemisella tarkoitetaan sellaista elektronisten tietokantojen käyttöä, a) missä informaatiota etsitään - tiedonhakuohjelman, - erilaisten hakukoodien, - hakusanojen ja - kielen avulla sekä b) missä haku kohdistuu tietokannan dokumentteihin tai niiden osiin. Elektroninen lukeminen on digitaalisten oikeudellis ten tietovarastojen tyypillisin käyttötapa, joka edelly ttää oi-keudellista peruskoulutusta. Oikeudellisen tiedonhaun siirtyminen - tietoverkkojen kautta tapahtuvaan tietopankkien k äyt-töön, - WWW-järjestelmien hyödyntämiseen sekä - hypertekstien käyttöönotto tietovarastojen sisält ämissä dokumenteissa on lisännyt niitä koskevan a) opetuksen ja b) tutkimuksen tarvetta.

6

2. INFORMAATIOLÄHDEOPPI Informaatiolähdeoppi on oppi oikeudellisten informaatio-lähteiden - sisällöstä ja - käytöstä. Tavoitteena on oikeuslähteiden optimaalisen käytön edis-täminen. a) Muodollisessa informaatiolähdeopissa tarkastellaan erityisesti oikeudellisen informaation erilaisia - tallennustapoja, - toimittamistapoja ja - hakutapoja pitäen erityisesti silmällä niiden neutraalisuutta suhtees-sa oikeuslähdeoppiin. Painotettu asema on annettu neutraalisuuden vaatimu k-selle, jonka mukaan oikeudellisen informaation esit tämis-tapa ei saa johtaa sellaiseen informaatiolähteen kä yttöön, joka vääristää oikeuslähteiden asemaa. Tällöin korostuvat oikeudellisten informaatiovarast ojen - sisältöön, - informaation luotettavuuteen ja - oikeellisuuteen liittyvät seikat.

7

b) Materiaalisessa informaatiolähdeopissa kiinnitetään huomiota tietovarastojen käyttöön vaikuttaviin aineellisiin, oikeudelliseen asiantuntemukseen liittyviin tekijöi hin. Kysymys on tällöin oikeudellisen kielen tunnistamis tehtä-västä, mikä tiedonhallinnan näkökulmasta on viestin tää. Viestinnän onnistuminen edellyttää riittävän yhdenm u-kaista kieltä, mikä muodostuu oikeudellisessa ajatt elussa yleisistä opeista: - käsitteistä, - periaatteista ja - teorioista.

8

3. OIKEUSINFORMATIIKKA Oikeusinformatiikka voidaan nykyisin jakaa neljään pää-osaan: 1) oikeudellinen tietojenkäsittely, 2) oikeudellinen informaatio, 3) informaatio-oikeus ja 4) tietotekniikkaoikeus. Oikeudellinen tiedonhallinta kuuluu toisen pääalueen eli oikeudellisen informaation alaisuuteen. Informaatio- ja tietotekniikkaoikeudesta - käytettiin aikaisemmin nimitystä ATK-oikeus (ADB- rätt), mutta nykyisin puhutaan myös informaatioteknologiaoikeudesta (IT-oikeus; IT-rätt ). 3.1. Oikeudellinen tietojenkäsittely (hantering av juridisk kunskap) Oikeudellisen tietojenkäsittelyn tutkimus kohdistuu tieto-tekniikan ja tietojärjestelmien käyttöön ja käyttöm ahdolli-suuksiin - oikeudellisessa elämässä yleensä sekä - erityisesti tuomioistuinlaitoksessa, oikeushallin nossa ja muussa hallinnossa. Oikeudellisen tietojenkäsittelyn otsakkeen alla käs itellään mm. seuraavia asioita: a) Tietokonepohjaisia oikeudellisia päätöksentekojä rjes-telmiä (datorbaserade rättsliga belutsstödssystem), kuten - oikeudellista päätöksentekoa tukevia ja korvaavia asian-tuntijajärjestelmiä,

9

- automatisointia ja muuta tietojenkäsittelyä lainv almiste-lussa, - oikeudellisia asiankäsittelyjärjestelmiä sekä - niiden kehittämis- ja käyttömahdollisuuksia ynnä - käytössä olevien järjestelmien vaikutuksia. d) Hallintoautomaatiota (förvaltningsautomation), kuten kysymyksiä, jotka koskevat - oikeudellisen aineiston tietokonepohjaisen käsitt elyn julkisoikeudellisia edellytyksiä ja vaikutuksia, - tietosuojaa ja tietoturvaa, mitkä kysymykset liittyvät myös informaatio-oikeute en, sekä - julkisen informaation saatavuutta tietoverkkojen välityk-sellä. 3.2. Oikeudellinen informaatio Oikeudellisen informaation tutkimus keskittyy a) erilaisiin oikeudellisiin tietovarastoihin, kute n oikeudellisen tiedon eli - säädöstekstien, - oikeustapausten, - lainsäädäntöaineiston ja - oikeuskirjallisuuden tallentamiseen ja esittämistapoihin, b) oikeudelliseen tiedonhakuun (juridisk informationssökning) eli - oikeudellista informaatiota ja - sen käyttöä sekä - niitä koskeviin palveluihin liittyviin kysymyksii n sekä

10

c) oikeudelliseen tietohuoltoon eli - oikeudellisen tiedon saatavuuteen yleensä ja - oikeudellisen tietohuollon järjestämistapoihin. 3.3. Informaatio-oikeus (data- eller informationsr ätt) Informaatio-oikeuden piiriin kuuluvia tyypillisiä a ihealuei-ta ovat olleet: 1) informaatiovapaus, 2) oikeus informaatioon, 3) informaation julkisuus ja salaisuus, 4) yksityisyyden suoja (tietosuoja), 5) tietoturvallisuus, 6) teletoiminnan informaatiokysymykset, 7) sähköisen kaupankäynnin eräät kysymykset, 8) tietotuotteiden tekijänoikeudellinen suoja ja 9) media- eli viestintäoikeus. Informaatio-oikeus suppeassa merkityksessä on - informaation yksityisyyttä ja julkisuutta, - kommunikaation ja tiedonvälityksen oikeudellista sään-telyä sekä - tietoturvallisuutta tutkiva tieteenala. Informaatio-oikeus laajassa merkityksessä on - informaatiota sekä - sen taloudellista hyödyntämistä ja - sen oikeudellista käyttöä koskevaa sääntelyä tutkiva oikeudenala. Informaatio-oikeuden käsitettä on toisinaan pidetty liian laveana, minkä vuoksi eräät tutkijat rajaavat sen a tk-pohjaisiin seikkoihin.

11

3.4. Tietotekniikkaoikeus Tietotekniikkaoikeudella tarkoitetaan sitä oikeus-informatiikan kohdealuetta, jonka puitteissa tutkit aan a) tietotekniikan sekä b) sen tuotteiden ja palveluiden - kehittämiseen, - käyttöönottoon ja - käyttämiseen liittyviä sääntely- ja tulkintaongelmia. Tietotekniikkaoikeus on ongelmakeskeinen kokonaisuu s samalla tavalla kuin esim. rakentamisoikeus tai ymp äris-töoikeus. Tietoteknisiä faktoja yhdennetään oikeudelliseen ti etä-mykseen systemaattisella tavalla. Asioiden ongelmakeskeinen käsittely tietotekniikkao i-keudessa vähentää epäyhtenäisten ratkaisujen riskiä pe-rinteisten oikeudenalojen puitteissa. Tietotekniikkaoikeuden alaan kuuluvat mm. seuraavat tie-totekniikkaan liittyvät oikeudelliset kysymykset: 1) Elektronisten tuotteiden immateriaalioikeudellin en suoja, johon kuuluvat mm. - tietokoneohjelmien, - tietokantojen ja - multimediatuotteiden tekijänoikeudellinen suoja. Aihepiiriin kuuluu myös

12

a) näiden tuotteiden - tavaramerkkisuoja, - patenttisuoja ja - liikesalaisuussuoja sekä b) integroidun piirin piirimallin suoja. 2) Sopimusoikeudelliset kysymykset, joihin kuuluvat a) ns. ATK-sopimukset (ADB-avtal), jotka ovat koskeneet mm. tietokoneohjelmien ja tiet ojär-jestelmien luomista, luovuttamista ja ylläpitoa sek ä lait-teistojen kauppaa, sekä b) elektroniset sopimukset (esim. EDI-menettely). 3) Teletoimintaoikeus eli telemarkkinoiden sääntely (telematiikka) 4) Sähköinen maksunvälitys (tilisiirto) 5) Sähköinen asiointi hallinnossa, kuten - sähköinen allekirjoitus ja - varmenne. 6) Internet-oikeus ongelmakeskeisenä kokonaisuutena , mihin kuuluvia aiheita ovat mm. - domain-nimen, - www-sivujen ja - linkkien oikeusasema. 7) Tietotekniikan vero-oikeudelliset kysymykset, kuten a) tietokoneiden ja ohjelmien liikevarallisuuslaji ja niiden hankintamenojen jaksottaminen elinkeinoverot uk-sessa sekä

13

b) sähköisen kaupankäynnin - arvonlisäverotus, - tuloverotus ja - tulliverotus. 8) Tietotekniikan (kuten sähköisten viestintäväline iden) käyttöön liittyvät todistusoikeudelliset kysymykset . 9) Tietotekniikan vastuukysymykset kokonaisuutena, kuten a) BBS- ja Internet-palvelimien ja -palveluiden - operaattorien ja ylläpitäjien, - datan ja informaation tallentajan sekä - käyttäjän vastuukysymykset, b) vastuu välitettävän informaation oikeellisuudest a ja c) virusvastuu. 10) Tietotekniikkarikokset.

14

4. OIKEUDELLISIA TIETOVARASTOJA 1. Perinteelliset tietopankit Oikeudellista aineistoa ryhdyttiin 1970-luvulla tal lenta-maan keskustietokoneiden levymuisteilla oleviin tie tokan-toihin, joita voitiin hyödyntää etäiskäyttönä joko modee-mien ja puhelinlinjojen tai suorien linjayhteyksien avulla. Esimerkkinä on aiheellista mainita: - Finlex, joka oli oikeusministeriön perustama oike udelli-sen aineiston informaatiojärjestelmä. Keskeisimmät tietokannat on nykyisin siirretty Valt ion säädöstietopankki Finlexiin. - Rättsbanken, joka Ruotsin vastaava järjestelmä. S iitä saa tietoa osoitteesta www.infotorg.sema.se. - Celex on puolestaan EU:n oikeudellinen tietopankk i. Nämä tietopankin ovat maksullisia ja tekniikoiltaan van-hanaikaisia, vaikka ne ovatkin nykyisin käytettävis sä In-ternetin välityksellä. 2. CD-ROM-levykkeet CD-ROM-levyn suuren tallennuskapasiteetin ja niiden helpon monistettavuuden vuoksi asetettiin aikanaan suu-ria odotuksia oikeudellisen materiaalin jakeluun CD -ROM-levyjen avulla. Levykkeet mahdollistavat yksilöllis en käy-tön omalla mikrolla tai ryhmäkäytön ao. organisaati on CD-ROM-palvelimelta. Jakelutavan laajan levikin est eeksi muodostui levykkeiden kallis hinta. - Esimerkkinä eräistä ensimmäistä tuotteista on aih eellis-ta mainita Suomen Laki CD-ROM.

15

3. WWW-palvelimet Internetissä Internet-verkkoa ryhdyttiin käyttämään merkittävän oi-keudellisen aineiston jakelukanavana vuodesta 1997 al-kaen. Tämän jälkeen oikeudellista aineistoa on ollu t saa-tavissa Internetissä jatkuvasti lisääntyvässä määri n. - Esim. Valtion säädöstietopankki Finlex (www.finle x.fi) - Oikeuslaitoksella on nykyisin omat Internet-sivut osoit-teessa (www.oikeus.fi). Oikeuslaitoksen aineisto on jaettu neljään asiakokonaisuuteen: 1) tuomioistuimet, 2) s yyttä-jät, 3) oikeusapua ja 4) ulosotto. Eräillä tuomioistuimilla ja viranomaisilla on myös omat Internet-sivut: - KKO (www.kko.fi) - KHO (www.kho.fi) - Markkinaoikeus: www.oikeus.fi/markkinaoikeus - Työtuomioistuin: www.oikeus.fi/tyotuomioistuin - Rovaniemen hovioikeus: www.rovahovi.fi - Valtakunnansyyttäjävirasto: www.oikeus.fi/vksv - Vankeinhoitolaitos: www.vankeinhoito.fi 4. Julkishallinnon tietojärjestelmät 4.1. Oikeushallinnon tietojärjestelmät 4.2. Eri hallinnonalojen tietojärjestelmät

16

II. INTERNET 1. Internetin keskeiset tietopalvelut 1.1. Gopher Gopher on valikkopohjainen verkosto (hajautettu tie to-palvelu), jossa linkitetään eri puolilla maailmaa s ijaitsevia gopher-palvelimia. Gopher oli ensimmäinen varsinainen tietopalvelu eli tie-don etsimisen apuväline Internetissä, joka otettiin käyt-töön vuonna 1991. Gopherissa edetään puurakenteisessa valikossa kohti et-sittävää tietoa. Järjestelmä on syrjäytynyt WWW-palvelun johdosta. 1.2. WAIS (Wide Area Information Servers) Tietokantapalvelimien verkosto, - joissa olevat tiedot on indeksoitu ja - johon voi tehdä kyselyjä standardoidulla vapaatek stiha-kuprotokollalla. Tämä järjestelmä lienee nykyisin lähes kokonaan jää nyt käyttämättömäksi WWW-palvelujen laajan levinnäisyyd en vuoksi.

17

1.3. WWW (World Wide Web) Maailmanlaajuinen hypermediaverkosto, joka koostuu palvelimista, joihin on tallennettu hypermediadokumentteja. Nämä HTML (Hyper Text Markup Language)-dokumentit voivat sisältää tekstiä, kuvia, ääntä, grafiikkaa j a videoku-via, mutta kuva ja ääni yms. aineisto on sijoitetta va erilli-seen tiedostoon, joka linkin avulla liitetään dokum enttiin. Dokumentit kytketään toisiinsa hyperlinkeillä, jotka alkavat ns. kotisivusta (home page). Palvelussa käytetään yleensä protokollaa HTTP (Hypertext Tranfer Protocol) . Linkin kautta voidaan siirtyä viitattuun dokumentti in, joka voi sijaita toisella puolella maapalloa Intern etissä. Viitattu dokumentti voi olla myös toisessa järjeste l-mässä, esim. FTP:ssä, gopherissa ja WAISissa. Nykyisin ovat yleisimmin käytetyt selaimet ovat - Netscape Navigator ja - MS Internet Explorer. - Aluksi käytettiin selaimena mm. Mosaicia.

18

2. Internetin peruspalvelut 2.1. Sähköposti Internetin yksi tärkeimmistä palveluista on jatkuva sti ollut sähköposti. Sähköpostin hyödyntämiseen tarvitaan yhteys posti-palvelimeen ja sähköpostiohjelma. a) Aikaisemmin oli yleinen SMTP-yhteyskäytäntö In-ternetissä ja TCP/IP-verkoissa. Liitetiedoston lähettämiseen tarvittiin MIME-laajen nus. b) Nykyisin suosittuja sähköpostiohjelmia ovat - Eudora, Peganus ja Pine sekä selainohjelmistoihin sisältyvät - Netscape Messenger ja Outlook Express. 2.2. Nimipalvelut ja postituslistat Postituslistat ovat ns. listapalvelimilla olevia sähkö-postiosoitteiden luetteloita, jotka voivat olla jul kisia tai suljettuja. Postituslistoilla olevista osoitteista saa tietoa p osti-tuslistaohjelmilla, joita sisältyy mm. käyttöjärjes tel-miin. Julkisiin postituslistoihin voi liittyä yleensä läh että-mällä omat tiedot sähköpostin välityksellä. - Internetin postituslistoista on omia luetteloita.

19

2.3. Uutis- eli keskusteluryhmät (NNTP) - Maailmanlaajuinen eri ryhmistä muodostuva keskus-telukanava (‘chat’) . - Usenet News. 2.4. Etäpääteyhteydet Pääteyhteyksissä ollaan yhteydessä (ns. etäkäyttö) omal-ta tietokoneelta (kuten mikrolta) jonkun toisen kes kustie-tokoneeseen tai esim. Internet-verkon palvelimeen, jotka ovat tällöin yleensä Unix-pohjaisia. Kysymys on mm. tietopalveluista, pankkipalveluista, säh-köpostin käsittelystä etäiskoneessa tai Unix-ohjelm ien ajosta. Aikaisemmin pääteyhteydessä käytettiin yleisesti Te lnet-ohjelmaa, joka kuului käyttöjärjestelmien vakio-ohj elmiin. - Klassikoksi muodostuneen Telnet-ohjelman käyttö o n nykyisin vähentynyt, mikä johtuu ohjelman alhaisest a turvallisuustasosta. - Nykyisin käytetään yleensä turvatasoltaan parempi a ohjelmia, kuten SSH-ohjelmaa.

20

2.5. Tiedostonsiirto FTP:tä (File Transfer Protocol) käytetään tiedostoj en siir-tämiseen esim. palvelimelta omalle mikrolle. Käytettävä FTP-ohjelmaa voi sisältyä - selaimeen, jota käytettäessä ohjelmistohakemistot ovat selattavissa listamuodossa, ja - Windows-hakemistoon, jolloin ohjelma on merkkipoh -jaisen ja sitä käytetään komennoilla. 2.6. Internet-puhelin ja kuvapuhelin Internetin puhelinpalvelun käyttö edellyttää omassa ja vastapuolen mikrossa olevaa äänikorttia, mikrofonia ja verkkopuhelinohjelmaa. Kuvapuhelimen käyttö edellyttää puolestaan videokam e-raa ja -korttia.

21

3. Domani-osoite 3.1. Domain-osoitteen käsite Domain-osoitteella tarkoitetaan yleensä Internet -verkon World Wide Wed (WWW) -informaatiopalveluihin liitty vän kotisivun rekisteröityä osoitetunnusta. Kysymys on selväkielisestä merkkijonosta, jonka nim i-palvelimet muuttavat neliosaiseksi numerosarjaksi e li Internet Protocol (IP) -tietoliikenneosoitteeksi (esim. 123.987.456.78). - Numerosarjat on työläitä kirjoittaa ja niitä kirj oitettaessa tulee helposti virheitä. - Kirjaimin ilmaistut tunnukset on helpompi myös mu is-taa. Domain-osoite vastasi alunperin puhelinnumeroa puhe -linliikenteessä tai postiosoitetta. Domain-osoitteesta käytetään myös nimityksiä Intern et-osoite, verkkotunnus, WWW- tai Web-osoite ja URL-osoite. - Nimitysten kirjavuus aiheuttaa epäselvyyttä. - Suomenkielisenä ilmaisuna on yleistymässä verkkot un-nus ja verkko-osoite. Tietoteknisessä merkityksessä on täydellisin URL-os oite. URL on lyhenne sanoista Uniform Resourse Locator. Domain-osoitteeseen liittyvien oikeudellisten kysym ysten sisäistämistä helpottaa osoitteen rakenteen ja reki ste-röintijärjestelmän tuntemus.

22

3.2. Domain-osoitteen rakenne Täydellinen domain-osoite eli URL-osoite ilmaistaan muodossa: [protokolla]://[tietokone].[domain-nimi].[maa- tai organi-saatiotunnus] - esim. http://www.utu.fi URL-osoite voidaan jakaa kahteen pääryhmään: a) protokollaosaan eli -metodiin sekä b) metodikohtaiseen osaa eli domain-nimijärjestelmä -osaan. Protokollia eli siirtokäytäntöjä on useita, kuten - tiedostonsiirtokäytäntö FTP (File Transfer Protoc ol) ja - hypertekstin siirtokäytäntö HTTP (Hypertext Tran fer Protocol). HTTP-protokollaa voi hyödyntää vain WWW-sivujen kanssa ja sen lyhenne merkitään osoitetunnuksen al-kuun: “http://”

23

3.3. Domain-nimijärjestelmäosa Domain-nimijärjestelmäosa muodostuu kolmesta tai ne l-jästä alueesta eli osasta. - Nimijärjestelmäosan eri osat erotetaan toisista a lueista pisteellä. Osoitetunnuksiin sisältyy yleensä WWW-lyhenne, mikä il-maisee, että osoitteen tarkoittama tietokone on WWW -palvelin. Osoitetunnuksen loppuosa muodostuu yleensä kahdesta muusta alueesta: - varsinaisesta domain-nimestä ja - maa- tai organisaatiotunnuksesta. Näitä loppuosia on kutsuttu myös domain-nimeksi. Maa- tai organisaatiotunnus (top level domain, TLD) eli ylätason alueen tunnus (ylädomain) tulee osoitetunn uk-sen loppuun. Kaikissa maissa rekisteröidään osoitetunnuksia, joi den loppuosan muodostaa maatunnus . Maatunnukset ovat kansainvälisen standardin mukaisia kaksikirjaimisia ly-henteitä. - Suomen maatunnus on “fi”. Eräät kansallistunnukset ovat saaneet kaupallista a rvoa joillakin kielialueilla. Esimerkkinä voidaan mainit a kasal-listunnukset - TM (Turkmenia), joka saatetaan englanninkielisill ä alu-eilla ‘sekoittaa’ tavaramerkin (Trademark) lyhennyk seen (TM), ja - NU (Niue), joka on tullut suosituksi Ruotsissa. Yhdysvalloissa rekisteröidään sen lisäksi organisaa-

24

tiotunnuksia , jotka ovat kolmikirjaimisia lyhenteitä Organisaatiotunnuksia on ollut seitsemän: 1) com (commercial; kaupalliset organisaatiot, kute n yri-tykset), 2) edu (educational; opetus- ja tutkimuslaitokset, kuten yliopistot), 3) gov (goverment; yhdysvaltalaiset viranomaiset), 4) int (international; kansainväliset organisaatiot ), 5) mil (military; yhdysvaltalaiset sotilaalliset or ganisaati-ot), 6) net (network; verkot yms.) ja 7) org (non-profit organization; aatteelliset organ isaatiot). Varsinainen domain-nimi (the second level domain name) eli toisen tason alueen tunnus (aladomain) sijoitet aan WWW-lyhenteen sekä maa- tai organisaatiotunnukseen väliin. Tätä nimiosaa rekisteröinnin hakija voi its e ehdot-taa. Oikeudelliset ongelmat ovat pääasiallisesti koskene et tätä yksilöllistä domain-nimeä. Epäselvyydet ovat j ohtu-neet - toisaalta osoitetunnusten rekisteröintijärjestelm ästä ja - toisaalta siitä, että yritykset pyrkivät yleensä saamaan domain-nimen, joka vastaa niiden toiminimeä tai tav ara-merkkiä.

25

3.4. Rekisteröinti Domain-osoitteiden rekisteröintiä eivät kansainväli sellä tasolla hoida yleensä valtion viranomaiset vaan yks ityis-oikeudelliset organisaatiot. Suomessa hoitaa rekisteröintiä kuitenkin Viestintäv irasto (ent. Telehallintokeskus; ks. http://www.ficora.fi) . Rekisteröinnistä ei ole erityislainsäädäntöä Suomes sa eikä muuallakaan (ks. kuitenkin THK:n määräykset TH K 37/1997 M ja THK 34 A/2000 M, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.ficora.fi/suomi/internet/.) Organisaatiotunnuksen sisältävien osoitteiden rekis te-röintiä on aikaisemmin hoitanut yhdysvaltalainen yh tiö Network Solutions, Inc. (NSI). - Nyttemmin rekisteröintipolitiikkaa ohjaa The Inte rnet Corporation for Assigned Names and Numbers (ICANN). NSI:n pitämä rekisteri oli alunperin tarkoitettu yh dysvalta-laisia osoitteita varten, mutta rekisteriin otetaan myös WWW-palvelimia, jotka sijaitsevat USA:n ulkopuolel ta. Kaupallisten organisaatioiden tunnusta “com” ovat h a-keneet erityisesti kansainvälisillä markkinoilla to imivat yritykset. Maakohtaisten tunnusten rekisteröinnistä ovat huole hti-neet kansalliset organisaatiot.

26

Suomalainen yritys voi rekisteröidä domain-osoittee nsa - joko organisaatiotunnuksella USA:ssa - tai maatunnuksella Suomessa tai muussa maassa. Suomessa rekisteröityjen kotisivujen osoitehakemist o löytyy domain-osoitteesta: http://www.webinfo.fi. Domain-osoitteiden rekisteröinnin organisoimisesta yh-tenäisesti ja maailmanlaajuisesti on erilaisia suun nitel-mia, mutta niiden toteuttaminen on toistaiseksi ka riutu-nut Yhdysvaltojen ja eurooppalaisten organisaatioid en väliseen erimielisyyteen. - Pitkään on ollut suunnitelmia siitä, että tunnust en mää-rää joka tapauksessa lisätään. ICANN on pättänyt seuraavien tunnusten käyttöönotos ta: biz (yritykset), info (informaatiopalvelut), pro (k irjanpito, laki ja lääketiede), museum, aero ja coop. - Toteutuminen on eräiltä osin lykkääntynyt. Euroopan unionin komissio on 12.12.2000 antanut ase -tusehdotuksen ‘.eu’ aluetunnuksen toteuttamiseksi (KOM(2000)827 lopullinen). Tunnus voitaisiin rekisteröidä 1) yritykselle, jonka rekisteröity toimipaikka, kes kushal-linto tai pääasiallinen toimipaikka on EU:ssa, 2) yhteisöön sijoittuneelle organisaatiolle ja 3) EU:n alueella asuvalle luonnolliselle henkilölle .

27

III. HAKUTAPOJEN PÄÄTYYPIT INTERNETISSÄ Hakutavat Internetissä voidaan jakaa neljään pääryh -mään: 1. osoitehaku, 2. linkkiluettelot eli linkkejä pitkin eteneminen ( surffailu), 3. hakupalvelut (hakukoneet) ja 4. omat hakemistot. Selaimen käyttäjä voi itse tehdä domain-osoitteita koske-via omia hakemistoja selaimeensa eli - kirjanmerkkejä (Booksmarks) Netscapessa ja - suosikkeja (Favorites) Internet Exploressa. Niitä käsitellään jäljempänä tarkemmin Internet-sel aimen käytön optimoinnin yhteydessä.

28

III.1. OSOITEHAKU Osoitehaku lienee yleisin hakutapa. Osoitehaku suoritetaan siten, että käyttäjä kirjoittaa näp-päimistöllä haluamansa domain- eli verkko-osoitteen Internet-selaimen ao. syöttöriville: - Osoite tai Address Internet Exploressa ja - Location tai Netsite Netscapessa. Osoite voidaan hakea myös - Netscapen kirjanmerkeistä (Bookmarks) ja - Internet Exploren Suosikeista (Favorites), jos se on aikaisemmin tallennettu sinne. Edelleen osoite voidaan saada - historialistoista tai - välimuisteista, jos sivulla on aikaisemmin käyty eikä listoja ja mu isteja ole tyhjennetty. Osoitteen kirjoittamisen jälkeen haku käynnistetään pai-namalla käskynlopetin eli enter tai return -näppäin tä. Selainohjelma hakee halutun osoitteen tarkoittaman si-vun näytölle, - jos osoite on oikea ja olemassa sekä - jos kohdepalvelin ja yhteydet toimivat.

29

III.1.1. OIKEUDELLISIA TIETOVARASTOJA INTERNETISSÄ Tässä yhteydessä ei ole mahdollista luetella kaikki a sel-laisia Internet-palvelimia ja -sivuja, joilla on oi keudellista lähdemateriaalia. Jäljempänä selvitetään tärkeimmät tie-tovarastot ja esimerkinomaisesti muita hyödyllisiä lähtei-tä. Muista sivuista saa osoite- ja sisältötietoa mm. - jäljempänä mainittavien linkkiluetteloiden välity ksellä ja - hakupalveluiden avulla sekä - teoksesta Surakka, Jani (toim.): Navigoi nettioso itteita yrityksille Netissä. Helsinki 1998: Oy Edita Ab. 1. Valtion säädöstietopankki Finlex Valtion säädöstietopankki Finlexissä on nykyisin se uraa-vat kokonaisuudet: 1) Lainsäädäntö, 2) oikeuskäytäntö, 3) viranomaisnormit, 4) valtiosopimukset ja 5) hallituksen esitykset.

30

1) Lainsäädäntö Lainsäädäntö-osio sisältää viisi pääryhmää: a) ajantasainen lainsäädäntö, b) säädökset, c) säädösmuutosten hakemisto, d) sähköinen säädöskokoelma ja e) säädöskäännökset. Ajantasainen lainsäädäntö on ajan tasalle toimitettu sää-dösten (lakien ja asetusten) tekstitietokanta, jonk a käyttö on maksutonta. Säädökset eli säädöstekstien tietokantaan sisältyy - Suomen säädöskokoelmassa julkaistu aineisto kokon ai-suudessaan vuodesta 1987 lukien ja ennen vuotta 198 7 julkaistua lainsäädäntöä siltä osin, kun se on viel ä voi-massa, - ruotsinkieliset säädökset ja - saamenkieliset säädökset. Säädösmuutosrekisteri eli hakemisto on viitetietokanta, joissa on tietoja säädösten muutoksista ja kumoamis esta sekä niiden nojalla annetuista säädöksistä. Sähköisen Suomen säädöskokoelman katselu edellyttää Acrobat Reader -ohjelman käyttämistä. Säädöskäännösten tietokanta sisältää suomalaisten sää-dösten - vieraskielisten käännösten hakemiston ja - muutamia säädöstekstejä (englanniksi).

31

2) Oikeuskäytäntö Oikeuskäytäntö-osio sisältää seuraavien tuomioistui nten ratkaisuja: - korkein oikeus, - korkein hallinto-oikeus, - hovioikeudet, - hallinto-oikeudet, - työtuomioistuin, - vakuutusoikeus ja - Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ja - EY:n tuomioistuin. - KKO:n ratkaisut on tallennettu otsikkolyhenteinä vuo-desta 1926 alkaen ja täydellisinä vuosikirjatekstei nä vuo-desta 1980 lähtien. Uusia tietokantoja ovat - KKO:n muiden kuin ennakkopäätösten tietokanta ja - KKO:n valitusluparekisteri. - KHO:n ratkaisut on talletettu päätöslyhennelminä vuo-desta 1944 alkaen.

32

3) Viranomaisnormit Tietokantaan on koottu - ministeriöiden ja - valtion muiden viranomaisten antamia normeja eli määräyksiä ja ohjeita. - Pohjana on Finlexin FNOR-viitetietokanta, johon o n li-sätty myös viranomaisnormien tekstitietokanta. Viranomaisnormien julkaisemisesta Internetissä ks. - Laki ministeriöiden ja valtion muiden viranomaist en määräyskokoelmista (189/2000) ja - Valtioneuvoston asetus (259/2000). 4) Valtiosopimukset Valtiosopimusten tietokanta on muodostettu Finlexin kansainvälisten sopimusten FSOP tietokannan - viitetiedoista ja - sopimustekstiaineistosta. Tietokanta sisältää myös aiheittaisen hakemiston ka h-denvälisistä ja monenvälisistä sopimuksista.

33

Lainsäädäntö- ja oikeustapausaineistoa sekä säädös-käännöksiä ja valtiosopimuksia voi etsiä hakutoiminnoil-la. Esimerkiksi säädöskokoelmassa on a) nimikehaku , joka kohdistuu viitetietokannan nimikkei-siin, ja b) tekstihaku lainsäädäntöön, joka on vapaata tekstiha-kua säädösteksteihin. Sivuilla on myös ohjeita käyttäjille, joissa selvitetään yk-sityiskohtaisesti tekstihakuja. - Ohjeet saa käyttöön hakusarakkeen alapuolella sij aitse-valla kysymysmerkki (?) -painikkeella. Säädöstekstin voi tulostaa kokonaisuudessaan kirjoitti-melle Internet-selaimen print-komennolla. Valtion säädöstietopankin domain-osoite on nykyisin http://www.finlex.fi.

34

2. Eduskunnan palvelin Eduskunta on ollut eräs edelläkävijöistä Internetin avulla tapahtuvan tiedonvälityksen alueella. Eduskunnalla on oma palvelin, johon on otettu poikk euk-sellisen monipuolisesti ja laaja-alaisesti oikeudel lista tietoa. Palvelimella olevan kotisivun domain-osoite on seur aava: http://www.eduskunta.fi. Oikeuslähdeopillisesti merkittävin aineisto löytyy pääsi-vun valinnan ’Asiat ja asiakirjat’ alta. Täältä päästään käsiksi kaikkeen lainsäädäntöaineis toon, kuten - hallituksen esityksiin sekä - valiokuntien mietintöihin ja lausuntoihin. Valtiopäiväasiakirjat saa käyttöönsä - ‘Asioiden käsittelyvaiheet’ valikon kautta ja - hakutoimintojen avulla. Vapaa tekstihaku toimii tehokkaasti. Haku on mahdollista myös a) asiakirjojen tunnisteiden (esim. HE 1/2001) ja b) asiasanojen perusteella. Lainsäädäntöaineiston voi tulostaa selaimen print-komennon avulla kirjoittimelle. Laajat asiakirjat o n jaotel-tu osiin, joten niiden tulostaminen on suoritettava use-ammassa osassa. Eduskunnan palvelimella oleva tieto on monipuolista .

35

Hyödyllisiä ovat mm. pääsivulta avautuvat ryhmät: 1) eduskunnan kirjasto , jonka tietopalvelu on tehokas (ks. tarkemmin luentokalvojen osan ‘Kirjastot ja ki rjakau-pat Internet-lähteinä’ alakohta ‘Eduskunnan kirjast o’), 2) eduskunnan oikeusasiamies , jossa on muun muassa katsauksia eduskunnan oikeus-asiamiehen toimintaan ja lehdistötiedotteita, ja 3) valtiontilintarkastajat .

36

3. Valtioneuvosto ja ministeriöt Valtioneuvostolla on myös Internet-palvelin, jonka do-main-osoite on http://valtioneuvosto.fi. Valtioneuvoston pääsivun painikkeesta ‘ Hallituksen toi-minta ’ avautuu valinta ‘Päätökset’, josta pääsee useille päätösreferaatteja sisältävill e sivuil-le. Niissä on valtioneuvoston tiedotusyksikön laatimia lyhyi-tä referaatteja 1) tasavallan presidentin esittelyn, 2) valtioneuvoston yleisistunnon ja 3) raha-asiainvaliokunnan päätöksistä. Erikseen on syytä mainita painike ‘ Ministeriöt ’, jolta on linkit kaikkien ministeriöiden omille www- sivuille. Jokaisen ministeriön sivuilta löytyy nykyisin runsa asti myös oikeudellista lähdeaineistoa, kuten toimikunti en ja työryhmien mietintöjä, jotka tosin useimmiten ovat ly-hennelmien ja referaattien muodossa. Valtioneuvoston sivulta on linkki myös Oikeuskanslerinviraston www-sivuille (www.vn.fi/okv/), jotka ovat yleensä kovin yleisluonteisia. Parhaiten on ajan tasalla sivu ‘Lehdistötiedotteet’ .

37

4. Korkein hallinto-oikeus ja KKO Korkein hallinto-oikeus on vanhastaan ollut edelläkävijä tietotekniikan hyödyntämisessä. Finlexin perusteet ovat KHO:n tiedonhallinnan tarpeiden tyydyttämisessä. KHO:lla on pitkään ollut oma palvelin. Tosin suurin osa KHO:n www-sivuista sisältää vain y leis-luonteista tietoa korkeimmasta hallinto-oikeudesta. Oikeudellisena informaatiolähteenä on suurin merkit ys KHO:n päätöksillä, joita palvelimella on vuodesta 1 998 al-kaen. Mielenkiintoisia ovat myös KHO:n lausuntoja ja pres iden-tin puheita sisältävät sivut. Domain-osoite: http://www.kho.fi Korkeimman oikeuden oma palvelin on osoitteessa: http://www.kko.fi KKO:n palvelimelta löytyy tietoa - uusimmista (ennakko)ratkaisuista, - lausunnoista ja tiedotteista sekä - tuomioistuimen toiminnasta. Vanhempien ratkaisujen osalta on linkki Valtion sää dös-tietopankki Finlexiin.

38

5. Euroopan unioni Euroopan unionin komission oman käsityksen mukaan sen www-sivut muodostavat yhden maailman suurimmis-ta web-paikoista. - Sivuston laajuus johtuu osaltaan siitä, että niil lä on tie-toa kaikilla EU:n virallisilla kielillä. - Eräiden toimielimien sivuilla on kuitenkin vain p arilla pääkielellä laadittuja tekstejä. - Tiedon määrä on joka tapauksessa merkittävä. EU:n palvelimen pääkotisivun domain-osoite on: http://europa.eu.int. Palvelimella olevia sivuja voi selata kaikilla EU:n virallisil-la kielillä. - Käyttäjän on ensiksi valittava kieli. - Tämä tapahtuu ‘klikkaamalla’ kotisivulla asianoma ista ‘Tervetuloa’ -painiketta. Kielivalinnan jälkeen avautuu valikko, jossa linkit muille sivuille on jaettu neljään päär yhmään: 1) ajankohtaista , johon kuuluvat muun muassa EU:n eri toimielimien lehdistötiedotteet, tulevien tapahtumi en ai-kataulu ja tuoreimmat tilastot, 2) ABC , joka sisältää perustietoa mm. Euroopan unionista sekä linkkejä EU:n virallisiin asiakirjoihin ja oik eudellisiin asiakirjoihin sekä tietolähteisiin, 3) politiikat , jossa on aihekohtainen linkkisivu EU:n yhtei-siä politiikkoja koskeville sivuille, ja 4) toimielimet , josta avautuva sivu sisältää toimielinten

39

yleisesittelyn ja linkin kunkin toimielimen omalle ko-tisivulle, kuten - Euroopan parlamentti: http://www.europarl.eu.int , - Euroopan unionin neuvosto: http://ue.eu.int , - Euroopan komissio: http://www.europa.eu.int/comm, - Euroopan yhteisöjen tuomioistuin: http://curia.eu .int, - Euroopan keskuspankki: http://www.ecb.int, - Euroopan investointipankki: http://eib.eu.int, - Euroopan yhteisöjen talous- ja sosiaalikomitea: http://www.ces.eu.int, - Euroopan unionin alueiden komitea: http://www.cor.eu.int, - Euroopan tilintarkastustuomioistuin ( www.eca.eu.int ) ja - Euroopan oikeusasiamies (www.euro-ombudsman.eu.int ). Vuonna 1998 on otettu käyttöön ilmaisena palveluna EUR-Lex . - Palvelun toiminnasta ja hallinnosta vastaa EUR-OP eli Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimist o. - Järjestelmää on perustettu EU:n toimielinten pyyn nöstä Euroopan unionin lainsäädännön saattamiseksi kansa-laisten saataville. EUR-Lex-palvelun domain-osoite on: http://europa.eu.int/eur-lex .

40

EUR-Lexin sisältämä ‘Euroopan unionin lainsäädäntö’ muodostuu seuraavista osista: 1) Euroopan yhteisöjen virallinen lehti , sarjat (lainsäädän-tö) ja C (tiedonannot). Viralliset lehdet ovat saat avilla ilmaiseksi 20 päivän ajan. Tämän jälkeen niistä saa tieto vain maksullisista a) Eudor-arkistosta ja b) Celex-tietokannasta. 2) Sopimuskokoelma , joka sisältää a) konsolidoidut perustamissopimukset ja b) ratifioitavat perustamissopimukset. 3) Voimassa oleva lainsäädäntö . 4) Lainsäädännön valmisteluasiakirjat , jotka muodostuvat KOM-asiakirjoista, kuten - komission lainsäädäntöehdotuksia ja tiedonantoja sekä - parlamentin asiakirjoja ja - komiteoiden lausuntoja. 5) Oikeuskäytäntö , joka sisältää vain uusimman oikeus-käytännön. Edellä ei ole lueteltu kaikkia Euroopan unionin tie donläh-teitä, jotka ovat käytettävissä Internetin välityks ellä. Niistä saa lisätietoja palvelimilla olevilta www-si vuilta, joissa on myös hakutoimintoja. Muita tiedonlähteitä voi hakea esim. - EUR-OPin sivuilta ( http://eur-op.eu.int ) tai - sivulta http://www.europa.eu.int/geninfo/info-fi.htm 6. Verotus

41

Sekä tullihallituksella että verohallituksella on o mat Inter-net-palvelimet. Domain-osoitteet ovat seuraavat: - http://www.tulli.fi ja - http://www.vero.fi. Kummankin sivut sisältävät runsaasti monipuolista t ie-toa. Tullihallitus perusti oman palvelimensa varhain, mutta verohallitus aloitti vasta vuonna 1998. Tullihallituksen palvelimella on myös maksullisia p alve-luita, kuten EU:n tullilainsäädäntö ja tullihallitu ksen tiedo-tuksia. Tämä ei vastaa oikeusministeriön kustantama n Valtion säädöstietopankin toimintaperiaatteita eli valtio-vallan perusvelvoitetta lainsäädäntöä koskevan tied on jakelusta. Ongelmallisena on pidettävä sitä asianti laa, että tullilainsäädännöstä on saatavissa vain maksul lista informaatiota. Näissä olosuhteissa voidaan kysyä, m iten voidaan edellyttää kansalaisten ja yritysten noudat tavan tullilainsäädäntöä, jos siitä on saatavissa tietoa ainoas-taan maksua vastaan. Verohallituksen palvelimelta löytyy ilmaispalveluina olennaisesti enemmän oikeudellisesti hyödyllistä ti eto kuin tullihallituksen sivuilta. - Verohallituksen linkkiluettelo on myös hyvä. - Siinä on linkkejä mm. vastaavien ulkomaisten vira n-omaisten sivuille. - Keskusverolautakunnan päätökset vuodesta 1993 alk a-en ovat saatavissa osoitteesta: www.vero.fi/kvl/index.html

42

7. Veronmaksajat Oikeudellista aineistoa sisältävät Internet-sivut o vat suu-rimmaksi osaksi viranomaisten ylläpitämiä. Ne edust avat ymmärrettävästi viranomaisten näkemystä asioista. Merkittävä vaikutus käytettävissä olevaan informaat ioon on esimerkiksi sillä seikalla, mitä tietoa valitaan tallennet-tavaksi www-sivuille. Tasapuolisuus edellyttää, että kansalaisten tai hei tä edus-tavien intressijärjestöjen sivut saisivat vastaavan aseman informaatiolähteenä. Positiivista kehitystä edustavat Veronmaksajien Kes kus-liitto ry:n www-sivut, joiden domain-osoite on: http://www.veronmaksajat.fi. Parhaat sivut ovat kuitenkin vain jäsenistön käytös sä. Kaikilla on pääsy mm. linkkikokoelmaan, johon on ke rätty linkkejä - veronmaksajia palvelevien ulkomaisten järjestöjen ja - viranomaisten sivuille.

43

8. Muita oikeudellisia osoitteita Monien viranomaisten ja organisaatioiden ylläpitämi llä web-sivut sisältävät oikeudellista informaatiota mm . nii-den omalta toimialalta. Keskeisiä osoitteita ovat s euraa-vat: Ajoneuvohallintokeskus: www.ake.fi Arkistolaitos: www.narc.fi Eläketurvakeskus: www.elaketurvakeskus.fi - Sivuilta löytyy mm. Eläkemonipalvelu eli ELMO-eläketietopankki, jossa on eläkelakeja koskevaa tie toa. Energiamarkkinavirasto: www.energiamarkkinavirasto.fi (ent. sähkömarkkinakeskus) Helsingin Pörssi: www.hex.fi Heuni (The European Institute for Crime Prevension and Control, affiliated with the United Nations): www.heuni.fi. - Sivuilla on mm. julkaisuluettelot ja eräitä julka isuja pdf-tiedostoina. Ilmailulaitos: www.ilmailulaitos.com Immateriaalioikeusinstituutti: www.iprinfo.com - Immateriaalioikeudellisia kirjoituksia ja HelpDes k mm. EU-aineiston hakemiseksi. Julkisen sanan neuvosto: www.jsn.fi - Sivuilla ovat neuvoston päätökset vuodesta 1995 a lka-en.

44

Julkishallinnon portaali: www.suomi.fi Kansalaisen käsikirja: www.opas.vn.fi - Viranomaisten ja organisaatioiden ylläpitämä opas kirja eri alojen lainsäädännöstä. Kansaneläkelaitos: www.kela.fi Keskuskauppakamari: www.kauppakamari.fi - Saatavana on mm. lainsäädäntökatsauksia, liiketap alau-takunnan ratkaisuja vuodesta 1998 alkaen ja tilinta rkas-tuslautakunnan kannanottoja ja ohjeita. Kilpailuvirasto: www.kilpailuvirasto.fi Kirjastojen yhteispalvelu: www.kirjastot.fi Konkurssiasiamies: www.konkurssiasiamies.fi Kuluttajatutkimuskeskus: www.kuluttajatutkimuskeskus.fi Kuluttajavirasto: www.kuluttajavirasto.fi - Sivuilta on saatavissa mm. kuluttajaviraston ja k uluttaja-asiamiehen esitteitä ja julkaisuja sekä päätökset. Lääkelaitos: www.nam.fi Maanmittauslaitos: www.nls.fi Metsähallitus: www.metsa.fi Museovirasto: www.NBA.fi

45

Oikeuslaitos: www.oikeus.fi - Oikeuslaitoksen www-sivuja on käsitelty edellä luvussa I.4. Oikeudellisia tietovarastoja.

- Oikeusministeriön sivut ovat osoitteessa www.om.fi Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos: www.om.fi/optula/ - Sivuilla on luettelo tutkimuslaitosten julkaisuis ta ja niitä koskevat mediatiedotteet sekä eräitä www-muotoisia jul-kaisuja (kuten vuosittaiset Rikollisuustilanne -jul kaisut). Patentti- ja rekisterihallitus: www.prh.fi - Sivuilta saa tietoa mm. immateriaalioikeuksista, kuten patentista, hyödyllisyysmallista, mallioikeudesta j a tava-ramerkistä, sekä - kauppa- ja yhdistysrekisteristä. Poliisi: www.poliisi.fi Rahoitustarkastus: www.rata.bof.fi Ratahallintokeskus: www.rhk.fi STAKES: www.stakes.fi Suomen Asianajajaliitto: www.asianajajat.fi Suomen kuntaliitto: www.kuntaliitto.fi Suomen Pankki: www.bof.fi Suomen Pankkiyhdistys: www.pankkiyhdistys.fi Suomen standardisoimisliitto: www.sfs.fi Sähköinen henkilökortti: www.sahkoinenhenkilokortti .fi

46

Tekijänoikeusneuvosto: www.minedu.fi/opm/asiantuntijat/tekijanoikeusneuvos to/ - Sivuilla on tekijänoikeusneuvoston lausuntojen lu ettelo vuodesta 1996 alkaen ja saatavissa eräitä lausuntoj a. Tekijänoikeusjärjestöt: - www.teosto.fi (Teosto: musiikkiteokset), - www.gramex.fi (Gramex: äänitteet), - www.kuvastory.fi (Kuvasto: kuvateokset) ja - www.kopiosto.fi (Kopiosto: muut teoslajit) sekä - www.antipiracy.fi (Tekijänoikeuden tiedotus- ja v alvon-takeskus). Työneuvosto: www.mol.fi/tyoneuvosto/TNkotisivu/ Viestintävirasto (ent. telehallintokeskus): www.ficora.fi - Domain-osoitteet (verkkotunnukset) - teletoimialan säädöksiä (esim. THK:n määräyksiä) Tielaitos: www.tieh.fi Tietosuojavaltuutetun toimisto: www.tietosuoja.fi - Tietosuoja-lehden sisällysluettelo - Lainsäädäntöä ja ohjeita Tilastokeskus: www.stat.fi Turvatekniikan keskus: www.tukes.fi Työvoima- ja elinkeinokeskukset: www.te-keskus.fi Ulkomaalaisvirasto: www.uvi.fi Valtiokonttori: www.valtiokonttori.fi

47

Valtioneuvoston hankerekisteri: www.hare.vn.fi - HAREen on vuodesta 1998 alkaen tallennettu tietoa mm. VN:n ja ministeriöiden asettamista komiteoista, toi mikun-nista ja lautakunnista sekä lainsäädäntöhankkeista ynnä kehittämis- ja uudistushankkeista. Väestörekisterikeskus: www.vaestorekisterikeskus.fi Ympäristöhallinto: www.vyh.fi Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä: www.ytj.fi Ålands författningssamling (vuodesta 1998 lukien): www.ls.aland.fi/lagboken/lagboken.html

48

III.1.2. Kirjastot ja kirjakaupat Internet-tietovar astoina 1. Kirjakaupat Monet kirjakaupat ovat perustaneet Internet-palveli mia, joiden välityksellä ne harjoittavat epäseuraan verk ko-kauppaa.

Verkkokauppa eli sähköisen kaupankäynti jaetaan kahteen pääryhmään: a) suora verkkokauppa (digitaaliset tuotteet, kuten äänitteet ja atk-ohjelmat sekä elektroniset julkais ut) ja b) epäsuora verkkokauppa (lähinnä postimyyntiä tai tilauspalvelu). Epäsuorassa verkkokaupassa ti-laus tehdään Internetin välityksellä, mutta tilattu tuote toimitetaan perinteellisellä tavalla esim. po s-titse.

Kirjakauppojen Internet-palvelimilla on yleensä laa jat luettelot varastossa tai myyntivalikoimissa olevist a teok-sista, joista voidaan hake tietoa hakuohjelmien avu lla. Verkkokirjakaupan hakuohjelmia voidaan käyttää kirj alli-suuslähteiden etsimiseen, varsinkin - uusien teoksien löytämiseksi, - uusimman painoksen tarkistamiseksi taikka - lähdeluettelon bibliografisten tietojen saamiseks i. Verkkokirjakauppojen palvelimilla on usein erillise t ha-kemistot - uutuuskirjoista ja - tulevista teoksista.

49

Niiden avulla on usein saatavissa tietoa uusista lä hteistä aikaisemmin kuin kirjastojen tietojärjestelmistä. Kirjakauppojen palvelimilla on usein teoksista - tuotekuvauksia (tiivistelmiä) ja - sisällysluetteloita. Niiden avulla saa nopeasti yleiskuvan teoksen sisäl löstä, minkä perusteella on helpompi ottaa kantaa kirjan h an-kintaan. Kansainvälisten Internet-kirjakauppojen myyntivalik oimat ovat parhaimmillaan paljon laajemmat kuin suurella kir-jastolla. 1.1. Suomalaisia verkkokirjakauppoja Kotimaisten kirjakauppojen verkkokauppaluetteloihin sisältyy yleensä tietoja varastossa olevista ja väl itettävis-tä teoksista sekä niiden hinnoista ja toimitusajois ta. Suomalaiset yleiskirjakaupat ja ketjut aloittivat s ähköisen kaupankäynnin pahasti ’jälkijunassa’. Tämän vuoksi ruotsalainen Bokus pääsi Suomessa ns. markkinarakoo n. - Kotimaisten verkkokirjakauppojen hintakilpailukyk y on huono, sillä ne myyvät kirjan yleensä samaan hintaa n kuin paikallinen kirjakauppa eli verkkokirjakauppia s ottaa itselleen kirjakaupan osuuden. Hintaan lisätään myö s kuljetuskulut. Ulkomaiset verkkokirjakaupat myyvät teok-sen noin 20-30 % halvemmalla kuin kirjakauppa.

50

Nykyisin Suomessa toimivat mm. seuraavat verkkokirj a-kaupat: a) Akateeminen kirjakauppa Akateemisen kirjakaupan verkkokaupan valikoimaa on pi-detty oikeustieteellisen kirjallisuuden suhteen par haana. - Domain-osoite on http://www.akateeminen.com b) Info-kirjakaupat - Osoite: http://www.info.fi c) Suomalainen kirjakauppa Suomalaisen kirjakaupan verkkokaupassa on yli 100.0 00 suomalaista nimikettä. Toimitusvalmius ei ole kovin hyvä oikeustieteen ala lla. -Osoite: http://www.suomalainen.com d) WSOY SanomaWSOY -konsernin omaan tuotantoon kuuluvista teoksista saa tietoa domain-osoitteesta: http://www.wsoy.fi e) ATK-alan verkkokirjakauppoja Domain-osoitteita: - www.dataclub.fi, - www.satku.fi ja - www.teknolit.fi. 1.2. Saksalaisia verkkokirjakauppoja

51

Saksalaisella oikeuskirjallisuudella on aikaisemmin ollut huomattava vaikutus Suomessa. Nyttemmin sen asema on kokenut renessanssin rikosoikeudessa. Saksalaise n oikeuskirjallisuuden virikevaikutus on edelleen mer kittä-vä. Sitä koskevalla tiedonsaannilla on siten merkitystä . a) Telebuch Ensimmäinen saksalainen verkkokirjakauppa oli Tele-buch, mutta yhdysvaltalainen Amazon on ostanut sen. Domain-osoite: http://www.amazon.de b) Libri Suuria saksalaisia kirjatukkukauppoja on Libri. Lib rin tilauskanta yli milj. nimikettä. Sen palvelimella o n - älykäs tietopankki ja - agenttiteknologia. Domain-osoite: http://www.libri.de c) Muita verkkokirjakauppoja Muiden saksalaisten verkkokirjakauppojen domain-osoitteita: - www.boulevard.de , - www.buch.de ja - www.buecherwurm.de

52

1.3. Amazon Useiden käsitysten mukaan tunnetuin ja suosituin ve rk-kokirjakauppa on Amazon. Domain-osoite: http://www.amazon.com Toiminnan suuruus merkitsee myös laajaa kirjavaliko i-maa, joten hakutoimintojen avulla voi saada hyödyllistä tietoa lähteistä. Amazonin Internet-palvelimen tarjoamien palveluiden vahvuutena pidetään teosten hyvää tuotekuvausta . Tuotekuvauksesta saa jonkinlaisen käsityksen siitä, kan-nattaako kirja a) hankkia kaukolaina tai b) ostaa. Toimitus on tarvittaessa nopea (1-4 pv), mutta täll öin ko-konaishinta nousee kalliiksi (kuriiripalvelu). Postitoimitus on edullinen (yleensä selvästi halvem pi kuin suomalaisessa kirjakaupassa). Asiakkaan ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen lähet e-tään tilausvahvistus.

53

1.4. Muita ulkomaisia verkkokirjakauppoja a) Barnes & Noble Amazonin merkittävin kilpailija on Barnes & Noble, jonka domain-osoite on: www.bn.com - Yrityksellä on hyvin jäsennelty tietokanta. - Muistuttaa huomattavasti Amazonin järjestelmää. - Books oli aikaisemmin merkittävä verkkokirjakaupp a, joka harjoitti hintakilpailua, mm. tarjousten muodo ssa. - Nyttemmin se kuuluu Barnes & Noblelle ja jäljellä on vain domain-osoite: www.books.com b) All Direct Books Domain-osoite: www.alldirect.com - Hyvä aiheenmukainen hakujärjestelmä c) Bookpages Amazonilla on tytäryhtiö Englannissa . Tämän domain-osoite on: http://www.amazon.co.uk d) Bookshop Amazonin pahin kilpailija Englannissa on The Intern et Bookshop, jonka domain-osoite on www.bookshop.co.uk - Bookshopin valikoima on laaja. - Hakutoiminnan tulosten luokittelua pidetään hyvän ä.

54

1.5. Hintavertailupalvelut (vertailurobotit) Hintavertailu on kuluttajalle työlästä ja se vaatii yleensä paljon aikaa. Internetin välityksellä tapahtuvassa verkko-kaupankäynnissä pääsee usein paljon helpommalla, ko s-ka siellä on käytettävissä hintavertailupalveluita. Tämä perustuu siihen, että tuotteiden tiedot ovat jossak in tieto-kannassa ao. verkkokaupan palvelimella. - Internetistä löytyy ns. vertailurobotteja eli hakukoneita, a) jotka etsivät pyydettyä tuotetta eri verkkokaupp ojen si-vuilta ja b) jotka luettelevat hakutulokset eli löy detyt tuot-teet ja niiden hinnat. - Helpoimmillaan käyttäjä voi ‘klikata’ halvimman t uotteen linkkiä ja siten siirtyä ao. tuotteen myyjän sivull e teke-mään tilauksen. Monet vertailupalvelut ovat keskitt yneet johonkin erikoisalaan, kuten tietotekniikka-alaan. Kirjoihin erikoistuneina vertailukoneina voidaan ma inita: BookFinder ( www.bookfinder.com ) ja Bargainbot (www.ece.curtin.edu.au/~saound/bargainbot ). Laajempaa tuotevalikoimaa koskevia hintavertailupal ve-luita löytyy useita. Seuraavista palveluista saa ve rtailutie-toja myös kirjoista: - Kelkoo (www.uk.kelkoo.com), jonka lähin palvelu o n ny-kyisin Ruotsissa ( www.se.kelkoo.com ) ja - kotimainen Vertaa ( www.vertaa.fi ). Vertailurobottien antama hakutulos ei ole välttämät tä ‘täy-dellinen’, koska eräät verkkokauppiaat ovat tehneet si-vustoilleen estoja, jotka estävät robotteja hankki masta tietoja niiden sivuilta. Tämä seikka on aiheellista ottaa huomioon arvioitaessa palvelun antaman hintavertail un edustavuutta. 1.6. Kirja-antikvariaattien välitysketjuja

55

Hyödyllisiä hakujärjestelmiä ulkomaisten klassikoid en hankkimiseksi halvalla on mm. kirja-antikvariaattie n pal-velimilla. Hakuja suoritettaessa on huomattava, että sama anti kva-riaatti on voinut antaa tiedot useisiin järjestelmi in. a) Bibliofind - Hakujärjestelmä mahdollistaa kattavat haut. - Tietokantojen ajantasaisuus vaihtelee voimakkaast i. - Domain-osoite: http://www.bibliofind.com b) Bibliocity (nykyisin Alibris) - Kehittyneet hakutoiminnot - Kyselyjen tallennusmahdollisuus Domain-osoite: http://www.bibliocity.com c) Antikka Antikka on kotimainen neljän antikvariaatin yhteine n verkkokauppa, jossa on hakutoiminto ja nimikkeiden va-rauspyyntö. Osoite: http://www.antikka.net d) Booknet - Tietokanta on suppea ja järjestelmää pidetään hei kkona. - Domain-osoite: http://booknet.cultnet.fi e) Oppis - Käytettyjen oppikirjojen verkkokirjakauppa. - Osoite: http://www.oppis.fi 1.7. Lainopillisia verkkokirjakauppoja

56

1.7.1. Kauppakaari Domain-osoite: www.kauppakaari.fi a) Kirjakauppa Toimii epäsuoran verkkokaupan toimintaperiaatteella . Sivuilla olevaa hakuohjelmistoa voi käyttää ilmaise ksi - Kauppakaaren (ent. Lakimiesliiton Kustannus) ja - Yrityksen Tietokirjat tuotantoon kuuluvien teosten a) etsimiseksi ja b) tuoteselostusten saamiseksi. b) Internet-tuotteet Internet-tuotteet ovat maksullisia On-line -palvelu ita: - Suomen Laki Online, - Euroopan unionin laki Online, - Ajantasa, joka on juridinen uutistietopalvelu, ja - Laki-Info, mikä sisältää edellä mainitut kolme pa lvelua. - Kauppakaaren kotisivun valinnasta ‘Laki-info’ pää see oi-keudellisiin linkkeihin, jotka on jaoteltu organisa atioittain ja aihealueittain. - Suomen Laki online -palvelu on käytettävissä ylio pisto-jen päätteiltä (IP-numerolla). Uutena palveluna on Lakiverkko ( www.lakiverkko.com ), jossa on maksuttomina palveluina osiot Lakitieto (mm. lin k-kilista oikeusaloittain) ja Lainkehitys (mm. HE). 1.7.2. Edita Domain-osoite: www.edita.fi tai www.edilex.fi

57

a) Netmarket NetMarket on tilauksentekojärjestelmä eli se toimii epä-suoran verkkokaupan toimintaperiaatteen mukaisesti. Järjestelmää voi käyttää oikeustieteellistä kirjall isuutta koskevien lähteiden hakemiseen. - Tietokanta on tosin suppea. Teoskohtaisilla tuotekorteilla on Editan myymien te osten - bibliografiset tiedot, - tuoteseloste ja - hintatiedot. b) Sähköiset julkaisut Edita oli Suomessa edelläkävijöitä sähköisten julka isujen kustantamisessa, mutta valikoima on edelleen suppea . - Edilex on uusi lainopillisen aineiston Internet-p alvelu, joka on osittain maksuton ja osittain maksullinen (domain-osoite: www.edilex.fi). c) Veroinfo Veroinfo on maksullinen vero- ja kirjanpitolainsääd äntöä koskeva On-line-tietopalvelu. Veroinfon linkkisivu sisältää linkkiluettelon vero- ja kir-janpitoalan Internet-palvelimista tai -sivuista.

58

1.7.3. Kluwer Law International Lainoppisen kirjallisuuden kansainvälisistä kustant ajista voidaan mainita Kluwer Law International, joka on tosin 1.8.2002 lukien osa Aspen Publishers, Inc. - Verkkokaupan kirjojen tuoteselosteet ovat olleet hyviä. - Hakutoiminnot ovat monipuolisia. Domain-osoite on: http://www.kluwerlaw.com tai http://www.aspenpublishers.com 1.7.4. Ruotsalaisia verkkokirjakauppoja Ruotsalaista lainopillista kirjallisuutta löytyy mm . sivuilta: a) Iustus Förlag Ab Kirjallisuustietojen lisäksi sivuilla on - linkkiluettelo ja lehtien sisällysluetteloita, ku ten - Svensk Juristidning ja - Skattenytt. Domain-osoite: http://www.iustus.se b) Fritzes Fritzes kuuluu osana Norstedts Juridik Ab ja kansai nväli-seen kustannuskonserniin Wolters Kluwer. Domain-osoite: http://www.fritzes.se c) Jure Jure bokhandel lienee Ruotsin suurin oikeustieteell inen verkkokirjakauppa. Osoite: http://www.jure.se

59

1.8. Ulkomaanhankintaa koskevia verotietoja Epäsuora verkkokauppa on kaukomyyntiä arvonlisävero -tuksessa. EU-maassa asuvalle kuluttajalle myyntiin sovelletaa n ns. alkuperämaaperiaatetta. - Esim. ostettaessa kirja Saksasta maksaa arvonlisä veron saksalainen myyjä Saksan verokannan mukaan (7 %). - Kirjojen arvonlisävero on Englannissa 0 %. - Kaukomyynnin myyntiraja on 200.000 mk. Postimyynti EU:n ulkopuolelta on - myyjälle vientiä ja verotonta. - Veron maksaa Suomessa ostaja. - Tavaran maahantuonti tapahtuu tullivalvonnassa. Maahantuonti on verotonta tullisäännösten mukaan, j os postilähetyksen arvo on alle 130 mk (enint. 22 ecua ). Tulli ei kanna kuitenkaan alle 50 markan veroa. Kirjojen arvonlisävero on 8 %:ia Suomessa. Nämä seikat merkitsevät sitä, että kirjan osto verk kokau-pasta EU:n ulkopuolelta on verotonta, jos kirjan hi nta toimituskustannuksineen jää alle 620 markkaa. Elektronisia julkaisuja pidetään arvonlisäverotuksessa ‘palveluina’, joten niiden arvonlisävero on 22 %. - Elektronisten julkaisujen suhteen ei toteudu vero tuksen neutraalisuus, koska vastaavan painetun kirjan saa 8 %:n verolla. - EU:n ulkopuolelta ostettu elektroninen julkaisu o n vero-vapaa, jos sen hinta jää alle 225 markan.

60

2. Kirjastot Oikeustieteellinen kirjallisuus julkaistaan edellee n pää-asiallisesti painettuina teoksina. Kirjastojen merk itys tietovarastoina on siten säilynyt. Tämä asema tulee ilmei-sesti säilymään ainakin lähivuosina, koska lainopil lista kirjallisuutta (aikakauslehtiä ja kirjoja) ilmestyy elektroni-sina julkaisuina suppeasti - varsinkin Suomessa -, vaikka niiden määrä koko ajan kasvaa. Aikaisemmin kirjastojen tietovarastoja piti käydä t utki-massa paikan päällä kortistojen avulla. Jälkikäteen jul-kaistiin painettuja yhteisluetteloita. Kirjastojen tietojärjestelmien digitaalisuus ja ver kottami-nen on muuttanut tilannetta olennaisella. Interneti n avulla on nykyisin mahdollista saada tietoja kaikkien koti mais-ten yliopistokirjastojen kokoelmista sekä monista v astaa-vista ulkomaisista kirjastoista. Kirjastojärjestelm ien tun-temus on siten ratkaisevassa asemassa nopeassa tai omatoimisessa tiedonhankinnassa.

61

2.1. Hakujärjestelmiä a) Pohjoismainen hakupalvelu Nordic Web Index (NWI) on pohjoismaisten tieteellis ten kirjastojen yhteinen hakupalvelu, joka sisältää tie tokan-nan pohjoismaisista web-sivuista. - Palvelun avulla saa tietoja Pohjoismaisista sivui sta, joita voi hakea kaikilla Pohjoismaisilla kielillä. - Käytettävissä ovat Boolen operaattorit: ja/tai/mu ttei, joiden avulla hakua voidaan tarkentaa. - WWW-sivujen sanastoa voi selata maittain. Domain-osoite: http://nwi.funet.fi - Linkki NWI:iin löytyy mm. FinELib:in www-sivuilta . Uudempaa yhteistyötä edustaa NORDINFO (Nordiska samarbetsorganet för vetenskaplig information), jok a on saatavissa osoitteessa: www.nordinfo.helsinki.fi/index.htm - www-palvelu NORDGUIDE sisältää luettelon julkises ti käytettävissä olevista Pohjoismaisista tietokannois ta. b) SYKE-virtuaalikirjastopalvelu SYKE (Suomen yleisten kirjastojen etusivu) on koonn ut tiedonhakusivuilleen tietoa suosituimmista hakupalv e-luista kotimaasta ja ulkomailta. - Sivustoja on pidetty ammattitaidolla toimitettuna . - Kunkin hakukoneen käytöstä on ollut lyhyt suomenk ie-linen selostus. - Domain-osoite: www.lib.helsinki.fi/syke/tiedonhaku , joka johtaa nykyisin Helsingin yliopiston kirjaston sivuille. c) FinELib

62

Kansallinen elektroninen kirjasto FinELib on osa Su omen kansalliskirjaston toimintaa. FinELibin välityksellä on käytettävissä - noin 3.000 elektronista lehteä, - yli 80 viitetietokantaa, - sanakirjoja (NetMOT sanakirjasto) ja - lainopillista aineistoa (mm. Suomen Laki online-p alvelu). Viime vuonna otettiin käyttöön portaali eli aloitus sivu 20 yliopiston tarpeisiin. - Domain-osoite on www.lib.helsinki.fi/finelib Aineistoa voivat käyttää yliopiston henkilökunta ja opis-kelijat, mutta maksullinen aineisto on käytettäviss ä vain yliopiston laitteilta (IP-numeroista). Monien yliopistojen kirjastot ovat hankkineet tämän li-säksi omia käyttöoikeuksia elektronisiin julkaisuih in. - Esimerkkinä elektronisia julkaisuja koskevasta ti edon-hausta ks. Turun yliopiston kirjaston osalta osoite tta: www.utu.fi/kirjasto/tellu/ Suomalaisten verkkolehtien luettelo SUOMA sisältää tie-dot yli 600 verkkolehdestä. - Verkkolehtiä voi hakea luettelosta monella tavall a, kuten - lehden nimen ja - aiheen mukaan. - Julkaisun nimestä on suora linkki verkkolehteen. Domain-osoite: www.lib.helsinki.fi/suoma/

63

d) Aikakauslehtien sisällysluetteloita Ulkomaisten mallien mukaisesti ovat eräät suomalais et aikakauslehden ryhtyneet julkaisemaan Internetissä sisäl-lysluetteloitaan. Sisällysluetteloita on saatavana Internetin välityk sellä: - Advokaatti (Suomen Asianajajaliiton jäsenlehti) v uodes-ta 1996 alkaen (www.asianajajat.fi/julkaisut/advoka atti/), - Defensor Legis -lehdestä vuodesta 1996 lukien (osoite: www.asianajajat.fi/julkaisut/defensor.htm) , - Lakimies -lehdestä vuodesta 1998 alkaen (osoite: www.lakimies.org/lm/index.html) - OHOI -lehti (oikeushallinnon tiedostuslehti) (osoite: www.om.fi/2809htm) ja - Verotus -lehdestä vuodesta 1998 alkaen (osoite: www.verotus-lehti.fi). Oikeus -lehti on julkaissut Internetissä hakemiston sa, joka kattaa vuosikerrat 1972-1997. Hakemisto on laadittu - aikajärjestyksessä ja - tekijän mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Osoite: http://home.icon.fi/demla/oikeus.htm. Seuraavista lehdistä on saatavissa kirjoituksia - Haaste (www.om.fi/haaste/index.htm ) - IPR Info ( www.iprinfo.com ) - Kuluttajansuoja ( www.kuluttaja-asiamies.fi ) - Tietosuoja ( www.tietosuoja.fi ) - Valtiotyönantaja (http://www.vm.fi/vtml)

64

2.2. Eduskunnan kirjasto Eduskunnan kirjastolla on merkittävin oikeustieteel lisen alan kirja- ja aikakauslehtikokoelma Suomessa. Tarvittavan teoksen saantimahdollisuutta kannattaa sel-vittää Eki-palvelusta (eduskunnan kirjaston kokoelm at), jollei omasta lähikirjastosta löydy asianomaista ju lkaisua. - Eduskunnan kirjaston Domain-osoite on seuraava: http://www.eduskunta.fi/kirjasto/ Internetin välityksellä ovat käytettävissä Eduskunn an kirjaston tuottamat mm. seuraavat palvelut: 1) Jussi, lainopillinen kirjallisuus (Juridisk lit teratur) Oikeustieteellisen kirjallisuuden etsinnä on merkit tävin apuväline eduskunnan kirjaston Jussi-tietokanta. Jussi-tietokanta sisältää Suomen lainopillisen kirj allisuu-den vuodesta 1982 lukien eli tiedot kotimaisista - monografioista, - kausijulkaisuista ja - artikkeleista. Viitetietokanta, jossa on noin 25.00 tietuetta. Lainopillisen opinnäytetyön ja muun kirjoituksen (k uten kirjelmän ja muistion) laatijan on hyödyllistä aloi ttaa läh-deaineiston kartoittaminen Jussi-tietokannan hakuto imin-tojen avulla, koska tietokantaan on tallennettu kai kki oi-keustieteelliset julkaisut vuodesta 1982 alkaen. - Lähdeaineistoa voidaan etsiä lainopillisten hakus anojen avulla. Hakusanahaussa voidaan hyödyntää Boolen ope -raattoreita and, or ja not sekä käyttää hakusanan k atkai-sumerkkiä (#). 2) Eki, eduskunnan kirjaston kokoelmat

65

Eduskunnan omissa kokoelmissa olevista julkaisusta (kirjoista, lehdistä ja artikkeleista) saa tietoa E ki-tietokannoista, joita on kolme: - Eki1, kirjat, - Eki2, lehdet ja - Eki3, artikkelit. Uusia tietoja siirretään näihin järjestelmiin 10 ke rtaa vuo-dessa. Eduskunnan kirjaston VTLS-kirjastojärjestelmää kuts u-taan Selma-WWLS, joka on nykyisin käytettävissä Int er-netin välityksellä. Viitetietokanta sisältää noin 3 40.000 tietuetta. Tietoja voidaan etsiä tekijä-, nimike-, sana- ja asiasanahakuna sekä Boolen operaattoreiden että kat kai-sumerkin (*) avulla. 3) ParLex Tietoja Pohjoismaisissa kirjastoissa olevista eri m aiden valtiopäiväasiakirjoista sekä säädös- ja lakikokoel mista. 4) Into, kansainvälisten järjestöjen julkaisut Kansainvälisten järjestöjen julkaisuja koskeva viit etieto-kanta, joka sisältää noin 23.900 tietuetta.

66

5) Assa, asiasanastotietokanta Assa mahdollistaa a) aakkosellisen ja b) aiheenmukaisen asiasanahaun suoraan kirjallisuuden viitetietoihin. - Tietokanta on suljettu 3.9.1999 lähtien. 6) Ville, valtion virallisjulkaisut Tietokanta sisältää tiedot valtion virastojen, lait osten ja komiteoiden julkaisuista. - Tietokannan ylläpito on lopetettu 23.7.1999.

67

2.3. LIBRIS Databas (Ruotsi) LIBRIS Databas -tietokanta sisältää mm. 1) Ruotsin kansallisbibliografian vuodesta 1976 luk ien, - mm. paikkatiedot ja saatavuus 2) ennakkotietoja julkaistavasta ruotsalaisesta kir jalli-suudesta, 3) Suomen kansallisbibliografian vuodesta 1996 alka en ja 4) Ruotsiin hankitun ulkomaisen kirjallisuuden vuod esta 1968 ja 5) aikakauslehtitiedot noin 90 - norjalaisesta, - suomalaisesta ja - tanskalaisesta kirjastosta. Tietokantaan kuuluu ilmainen hakuohjelmisto (Enkel sökning), jota voi käyttää yllä mainittujen kirjall isuusläh-teiden etsimiseen. Hakutoimintoja varten on yksityi skoh-taiset ohjeet (söktips). Domain-osoite: http://www.libris.kb.se

68

2.4. REXWWW (Tanska) Tanskan kuninkaallisen kirjaston informaatiojärjest elmä eli online-palvelu on nimeltään REXWWW. Siihen sisältyvät viitetiedot - kuninkaallisen kirjaston (Det kongeline Bibliotek ) ja - Kööpenhaminen yliopiston kirjastojen koti- ja ulkomaisista teoksista. Hakuohjelmisto toimii tanskan- ja englanninkielisen ä. Domain-osoite http://rexwww.kb.dk 2.5. Dansk BiblioteksCenter Dansk BiblioteksCenter (DBC) tietojärjestelmä sisäl tää mm. Tanskan kansallisbibliografian, johon rekisteröidään esim. - noin 750 tanskalaisen aikakauslehden artikkelit j a - tanskankieliset EU:n virallisjulkaisut. Osoite: http://www.dbc.dk 2.6. Bibsys (Norja) Kirjastojärjestelmä BIBSYS sisältää viitetiedot yli 70 nor-jalaisen kirjaston kokoelmista, joihin kuuluvat mm. Kan-salliskirjasto, kaikki yliopistot ja useimmat korke akoulut. Osoite: http://www.bibsys.no.

69

III.1.3. Sanakirjoja Internetissä Internet-selaimen käytön yhteydessä voi tulla tarve var-mistaa tai muutoin selvittää, mikä on suomenkielen tietyn sanan käännös esim. englanniksi tai päinvastoin. Asia voidaan hoitaa melko kätevästi, koska Internet issä on useita ns. nettisanakirjoja eli palvelimia, jois sa on vastikkeetta käytössä sanakirjoja ja käännösohjelmi a. Sanakirjaa voidaan käyttää istunnon aikana avaamall a selaimessa uusi ’ikkuna’, jolla otetaan yhteys nett isana-kirjaan (esim. Netscapessa uuden selaimen käyttööno tto tapahtuu File-valikosta New Web Browser valinnalla) . Sanakirjojen ja käännösohjelmien osalta on otettava huomioon se asiantila, että sanakirjojen taso vaiht elee suuresti ja että eräät sanastot ovat vaatimattomia. Monet käännöspalvelut pystyvät kääntämään käyttäjän kirjoittamia kokonaisia sivuja. Automaattiseen kään nös-palveluun liittyy kuitenkin monia ongelmia. Klassin en esimerkki koskee ilmaisua ‘Voi pojat’, jonka ohjelm a voi kääntää sanoiksi ‘butter boys’. Käännösohjelmat eiv ät pysty tunnistamaan ns. kielikuvia. - Tunnetuin kääntäjä lienee AltaVistan Babelfish. - Osoite: http://babelfish.altavista.com

70

1. Suomi-Ruotsi-Suomi sanakirja Ruotsin kouluverkossa on Suomi-Ruotsi-Suomi sanakir ja osoitteessa: www.nada.kth.se/skolverket/svefin.htlm - Ohjelma kääntää sanan suomeksi tai ruotsiksi. - Palvelu näyttää myös sellaisia sanoja, jotka muis tuttavat haettua sanaa. - Ruudulle tulostetaan myös lauseita, joissa sanaa voi-daan käyttää. 2. Suomi-Englanti-Suomi sanakirja Suosittu on ollut Mofilen ohjelma, joka sisältää - sanakirjan ja - synonyymisanaston. Sanakirja on muuttunut maksulliseksi. Osoite: www.mofile.fi/~db.htm Vastaava nettisanakirja on myös osoitteessa: http://www.freedict.com/onldict/fin.html 3. NetMOT sanakirjasto Kielikone Oy:n kehittämä NetMOT sanakirjasto on yle en-sä yliopistojen henkilökunnan ja opiskelijoiden käy tettä-vissä yliopiston laitteilta FinELibin kautta. Sanakirjastoon kuuluvat mm. seuraavat sanakirjat - suomi-englanti-suomi, - suomi-ruotsi-suomi, - suomi-ranska-suomi ja - suomi-saksa-suomi. FinELibin kotisivu on www.lib.helsinki.fi/finelib/ 4. Linkkilistoja

71

Monille kotisivuille on tehty linkkilistoja nettisa nakirjoi-hin. Esimerkkinä voidaan mainita seuraavat: a) Online Dictionaries Vaasan yliopiston sivuilla on sanakirjoja koskeva l inkki-lista, jota ylläpitää professori Anita Nupponen. Listat on laadittu erikseen - yleissanakirjoista (Word-online) ja - erityissanakirjoista (Term-online). Sivuilla on erillinen linkkilista, joka koskee tiet otekniikkaa ja Internetiä (Computing and Internet). Ne on saatavissa osoitteesta: http://www.uwasa.fi/comm/termino/collect b) Nettisanakirjoja koskeva linkkilista löytyy myös osoit-teesta: http://syy.oulu.fi/sanakirjat.html c) Yahoo-hakupalveluun sisältyy sanakirjoja koskeva hakutoiminto ja linkkilista. Osoite: http://www.yahoo.com

72

d) Travlang Kääntäviä nettisanakirjoja koskeva linkkiluettelo y li 60 eri kielen sanakirjoista on osoitteessa: http://dictionaries.travlang.com Suomen kielen osalta on mainittu seuraavat kielet: - Englanti-Suomi- Englanti, - Espanja-Suomi-Espanja ja - Ranska-Suomi-Ranska. e) A Web of Online Dictionaries Linkkikokoelma noin tuhanteen sanakirjaan yli 200 k ielel-lä. Domain-osoite on seuraava: www.facstaff.bucknell.edu/rbeard/diction.html 5. Encyclopedia Britannica Encyclopedia Britannica on legendaarinen englantila inen 32-osainen tietosanakirja, joka on ilmaiseksi käyte ttävis-sä Internetissä. Samoilla sivuilla on myös englanninkielen sanakirja . Pal-veluihin sisältyy kuuluisa Merriam Websterin englan ti-englanti -sanakirja, joka sisältää mm. selityksiä, etymolo-gisia viitteitä ja ääntämisohjeita. Sivuston merkittävin palvelu on kuitenkin hakukone tie-tosanakirjan sisältöön. Osoite: http://www.britannica.com

73

6. Sanastoja Sanakirjojen lisäksi Internetissä on runsaasti sana stoja, joista monissa selvitetään tarkemmin termien sisält öä. Kysymys on usein erikoisalojen sanakirjoista. Eräitä esimerkkejä sanastoista: Internet-sanasto (Pekka Kettu) osoitteessa: http://fi.soneraplaza.net/apu/info/opas/juuso/sanas to.htm Internet-termien englanninkielinen hakemisto: osoite: www.netlingo.com Ordlista i informatik finsk-svensk-engelsk: osoite: www.domlang.fi/svenska/ordlistor Svenska datatermgruppens ordlista: osoite: www.nada.kth.se/dataterm/rek.html Tietotekniikan keskuksen suosituksia: osoite: www.tsk.fi/termitalkoot Tietoliikennealan termejä ja lyhenteitä, jotka sisältyvät FUNETin tietoliikenneoppaaseen: osoite: www.csc.fi/funet-opas/verkkoopas_8.thml

74

III.2. LINKKILUETTELOITA Monet Internet-palveluiden ylläpitäjät ovat ottanee t omille sivuilleen linkkiluetteloita , joissa on valmiit linkit muille Internet-sivuille. - Tällaiset luettelot helpottavat usein Internet-kä yttäjiä löytämään tarvitsemaansa tietoa. - Niiden avulla saattaa kätevästi päästä suoraan oi keaan tietovarastoon. Hakupalveluiden (hakukoneiden) yhteydessä niitä kut su-taan aihehakemistoiksi , jos linkkiluettelo on laaja ja systematisoitu (list ahaku). Hakukoneet voivat tuottaa hakutuloksen, jossa on useita satoja tai tuhansia domain-osoittei ta, vaikka hakua on yritetty tarkentaa. - Tässä tilanteessa saattaa apu löytyä linkkiluette loista. Linkkilistojen etuna on hakukoneisiin verrattuna se , - että käyttäjä voi valita haluamansa aihealueen lu ettelos-ta, joissa on toisinaan selitetty lyhyesti, mitä ti etoa linkin takaa löytyy, ja - että osoitetiedon laatu on yleensä parempi. Tämä johtuu siitä, että linkkilistat ovat usein asi antunte-vien ihmisten (eikä hakurobottien) laatimia luettel oita. Ongelmana monissa linkkiluetteloissa on kuitenkin - niiden epäsystemaattisuus ja satunnaisuus sekä - ylläpidon puute eli linkit eivät toimi. - Näistä ongelmista huolimatta linkkiluetteloista o n usein apua erityisesti silloin, kun käyttäjällä itsellään ei ole tie-dossaan tarvittavia domain-osoitteita. Jäljempänä luetellaan eräitä hyödyllisiä linkkiluet teloita,

75

mutta Internetistä löytyy ymmärrettävästi monia mui takin listoja. 1. Oikeusinformatiikan instituutti Kotimaisista oikeudellisia Internet-lähteitä koskev ista linkkiluetteloista on laajin ja monipuolisin sekä p arhaiten ylläpidetty Lapin yliopiston oikeusinformatiikan in stituu-tin sivuilta löytyvä luettelo, joka sisältää sekä k otimaisia että ulkomaisia oikeustieteellisiä sivuja koskevia linkkejä. Linkkeihin perustuva listahaku on suositeltavinta s uorit-taa tämän linkkiluettelon avulla oikeudellisessa ti edon-haussa. - Muita linkkiluetteloita voi käyttää lähin nä silloin, kun yhteys instituutin sivuille ei toimi. Domain-osoite: http://www.urova.fi/home/oiffi ja tämän jälkeen valinta: Linkit. - Luetteloon on kerätty linkkejä vain sellaisiin lä hteisiin, joista voi löytää alkuperäistä oikeuslähdemateriaal ia. Linkit on jaettu kuuteen pääalueeseen: 1) oikeudellisia informaatiolähteitä maantieteellis esti, 2) oikeudellisia informaatiolähteitä aiheittain, joka sisältää kaksi aihealuetta: a) immateriaalioikeudet, lähinnä tekijänoikeus, ja b) tietosuoja, 3) oikeudellista lähdemateriaali, joka koostuu teki jänoi-keutta, tietosuojaa ja tietoturvaa koskevasta ainei stosta, 4) hakupalvelut (yleiset ja oikeudelliset hakupalve lut), 5) juridiska källor i Finland på svenska ja 6) muita oikeusinformatiikan instituutteja. Merkittävin on ensimmäinen pääalue, joka sisältää s eu-raavat luokitukset:

76

1) Yleistä, jossa ovat aihealueet: a) Oikeudelliset elektroniset julkaisut: - Hakemistot, - Oikeusinformatiikka, - IT, - Uutisjulkaisut, - Muu oikeustiede ja - Julkaisut aakkosissa. b) Oikeudelliset hakupalvelut ja c) Yleiset hakukoneet, 2) Suomi, jossa on linkkiluettelot: a) Oikeuslähteittäin: - Säädökset, - Säädösvalmistelu, - Oikeuskäytäntö, - Oikeuskirjallisuus ja - Maksullinen aineisto sekä b) Aakkosellinen lista, 3) Muut Pohjoismaat, 4) EU ja EU-valtiot, 5) Muu Eurooppa, 6) Pohjois-Amerikka (Kanada ja USA), 7) Etelä-Amerikka, 8) Aasia, 9 Australia ja Oceania (Uusi-Seelanti), 10) Afrikka (vain Etelä-Afrikka) ja 11) Kansainväliset järjestöt, joka jaoteltu 3 osaan : a) oikeuslähteittäin (sopimukset ja oikeuskäytäntö ), b) aakkosellinen lista ja c) sopimukset.

77

2. ELKI, Eduskunnan kirjaston linkkitietokanta Eduskunnan kirjaston Internet-sivuille on otettu or gani-saatioiden tuottamista verkkosivuista monipuolinen link-kiluettelo ELKI-tietokanta , joka sisältää linkkitietoja eri puolille maailmaa oleville www-palvelimille. Linkit on kategorioitu a) aiheittain (25 ryhmää) ja b) maittain (80 maata). - Linkit on asiasanoitettu ja - niiden sisällöstä on esitetty lyhyt kuvaus. Haku voidaan suorittaa tietokannasta - vapaalla tekstihaulla (hakusanoilla) tai - luokituksen mukaan. Omana ryhmänä ovat elektroniset julkaisut. - Yhteyksiä elektronisten aikakauslehtien kotisivuille. Osoite: http://www.eduskunta/kirjasto/elki/elki.htm l Elki on julkinen Internet-linkkien tietokanta, - joka on rakennettu yhteistyössä valtioneuvoston k irjas-tojen ja tietopalveluiden kanssa ja - johon on otettu linkkejä vain maksuttomille sivui lle.

78

3. Valtioneuvoston palvelimen EU-tiedon linkit Valtioneuvoston palvelimelle on otettu EU-tietoa ko skeva linkkiluettelo sekä kotimaisille että ulkomaisille www-sivuille. Se muodostuu lähinnä linkeistä a) EU:n omille sivuille ja b) muihin EU-tiedon linkkilistoihin. Osoite: http://www.vn.fi tai http://valtioneuvosto.fi ja valinta: Euroopan unioni. Monipuolinen linkkiluettelo EU-asioista löytyy myös Eurooppa-tiedotuksen palvelimelta osoitteesta: http://www.eurooppa-tiedotus.fi/suomi/linkkeja.html 4. Veroinfon linkkisivut Oy Edita Ab on kerännyt erityisesti - vero-oikeutta, - kirjanpitoa ja - tilintarkastusta koskevia koti- ja ulkomaisia linkkejä omaan linkkikokoelmaan sa. Luettelon Domain-osoite on http://www.edita.fi/veroinfo/linkmuu.html

79

5. Turun yliopisto Kaikkien yliopistojen www-sivuilta löytyy jonkinlai sia linkkiluetteloita. Parhaat ovat yleensä kirjastojen sivuilla. Käytännössä tehdään monenkertaista työtä, kun useat yliopistot pitävät omia linkkiluetteloitaan samoist a asiois-ta. Listojen laajuus ja taso vaihtelee. Oman yliopi ston linkkilistoja ei tule väheksyä - niissä voi olla jo pa sellaisia linkkitietoja, joita ei ole muilla sivuilla. Niiden käyttöarvo on korvaamaton silloin, kun yhteys ulkopuoliseen pa lve-limeen ei tilapäisesti toimi sähkökatkoksen, ohjelm ien kaatumisen tai linjojen ylikuormituksen vuoksi. Turun yliopiston omilta www-sivuilta löytyy useita linkki-luetteloita. Huomion arvoinen on myös oikeustieteel lisen tiedekunnan oma www-palvelu Juristin, jonka käyttö edel-lyttää käyttäjätunnusta ja hakusanaa. Yliopiston kirjaston sivuilla on myös oikeudellisia tieto-lähteitä koskevia linkkiluetteloita. - Niiden avulla pääsee yleensä keskeisimpiin oikeud ellis-ta aineistoa sisältäville www-sivuille. - Domain-osoite: http://www.utu.fi/kirjasto/tellu/linkit.html - Linkkejä voi etsiä myös hakupalvelulla, joka löyt yy elektronisen lukusalin Tellu tietokannan etusivulta ja jos-sa haku voidaan tehdä valitun tieteenalan perusteel la. - Samaan Tellu tietokantaan liittyy linkkilista - www-haku (~/wwwhaku.html) erilaisiin hakupalvelui hin ja - tietokantaluettelo (~/tietokannat.html), jossa ha ku voi-daan tehdä tieteenalan perusteella. Jälkimmäisestä päästään valinnalla ‘CD-ROM-tietokan nat’ yliopiston CD-verkossa oleviin tietokantoihin, kute n Jus-tis Celex, Justis Official Journal C Series ja Suom en Laki. 6. Vaasan tiedekirjasto Tritonia

80

Vaasan tiedekirjasto Tritonia on Vaasan yliopiston, Åbo Akademin Österbottens högskolanin ja Svenska Handel s-högskolanin Vaasan yksikön yhteinen kirjasto. Tritonian www-palveluiden etusivuilta pääsee kirjas ton yl-läpitämiin linkkiluetteloihin, joihin on otettu lin kkejä koti-maisiin ja ulkomaisiin Internet-lähteisiin. - Domain-osoite: http://www.tritonia.fi/etusivu_su.php Huomion arvoisia ovat seuraavat aihealueet: 1) Tietokannat, joka sisältää aiheryhmittelyyn peru stuvan linkkiluettelon eri kirjastojen kokoelmiin, kirjall isuusluet-teloihin sekä lukuisiin tietokantoihin ja tietovara stoihin. - Tritonian etusivulta valinta: Tietokannat. 2) Elektroniset lehdet on elektronisten lehtien lin kkiluette-lo, joka muodostuu aakkosellisesta ja aihealakohtai sesta lehtilistasta. - Etusivulta valinta: Lehdet. 3) Eurotietokeskuksen EU-tietoa Internetissä sivust o si-sältävät monipuolisia linkkejä EU-tietoon, kuten - EU-sanastoihin ja bibliografioihin, - EU:n omille palvelimille ja tietokantoihin sekä - elektronisiin julkaisuihin, - Osoite: www.tritonia.fi/eu/euinternet_su.php 4) Sukkula (Länsi-Suomen läänin verkkokirjasto), jo hon kuuluu myös linkkilista mm. Suomen kirjastojen etus ivuil-le, kirjastotietokantoihin ja tiedonhakusivuille, - Osoite: www.uwasa.fi/~sukkula/linkit.php3 5) sanakirja- ja termipalvelut, jonka osalta on huomion arvoinen Anita Nuopposen lu o-ma englanninkielinen Terminology Collection yleiski elen ja erikoiskielen sanakirjojen linkkilistat. - Osoite: http://www.uwasa.fi/comm/termino/collect/ . 7. FUNET

81

FUNET on Suomen korkeakoulujen ja tutkimuksen tieto -verkko, jossa opetusministeriön hallitsema CSC-Tieteellinen Laskenta Oy (tieteen tietotekniikan ke skus) ylläpitää luetteloa eräistä suomalaisista www-palvelimista. Luetteloon sisältyy linkkejä yliopistojen ja niiden toi-mintaan liittyviin virastojen, tutkimuslaitosten ja yritysten sekä eräiden Internet-operaattoreiden Internet-sivu ille. Sivuilta saa myös asiantuntevaa tietoa mm. www-käytöstä, muisteista (cache), nimipalveluista, tie donsiir-rosta, verkkotekniikasta ja -turvallisuudesta. Domain-osoite: http://www.csc.fi CSC vastaa myös uuden tietopalvelun Research.fi tek ni-sestä toteutuksesta (osoite: www.research.fi ). Palvelusta saa tietoa Suomen tieteestä ja teknologiasta. Tietosivu illa on kuvattu eri asiakokonaisuuksia. Niiltä löytyy yli 1 00 link-kiä tausta-aineistoihin, keskeisiin tilastoihin, ju lkaisuihin ja organisaatioihin sekä palvelun yhteisosapuolten ylläpi-tämiin tiede- ja teknologiapolitiikkaa käsittelevii n ajan-kohtaistietoihin.

82

8. AKINFO - Internet tietopankkina Akinfo on OikM:n tietohallinnon virkamiehen vapaa-aikanaan ylläpitämä linkkisivusto. Akinfo sisältää laajan linkkiluettelon, joka on jae ttu 11 pääryhmään: - Laki ja järjestys Internetissä (lainsäädäntö, lak iesitykset, oikeustapaukset, kansainväliset sopimukset ja kaupu nki-en järjestyssäännöt), - Valtio Internetissä (ministeriöt, virastoja ja la itoksia, yli-opistot ja tutkimuslaitokset sekä valtionyhtiöitä), - Kansainväliset sopimukset (YK-aineistot, EU:n sää dös-aineostot, Euroopan neuvoston aineistot, talous- ja kauppaoikeuden aineistoja, kansainvälisiä tuomioist uimia sekä muita tietokantoja ja hakemistoja), - EU:n päätöksenteon seuranta, - Yhteistyö oikeus- ja sisäasioissa, - Eurooppa-tietokannat: hakemisto, - Eri alojen EU-tietokantoja, - EU-asiat Suomessa, - EU-aikakausjulkaisut, - Eri alojen tietokantoja ja - Finnish Legal Information Systems. Linkkiluettelon jaottelu on oikeudellisesti eräiltä osin epäsystemaattinen, mutta siihen on otettu myös link kejä lähteisiin, jotka ovat harvinaisia monissa muissa l inkkilis-toissa. Domain-osoite: http://www.saunalahti.fi/haki/

83

9. Muita linkkiluetteloita Lukuisten linkkiluetteloiden joukosta on aiheellist a maini-ta eräitä sellaisia sivustoja, joille on kerätty li nkkejä tietyl-tä aihealueelta tai tiettyyn käyttötarkoitukseen. N ämä listat ovat hyödyllisiä lähinnä silloin, kun tiedon tarve koskee ao. aihealuetta. a) Ympäristöoikeudellisia linkkejä Teknisen korkeakoulun talousoikeuden laboratorio yl läpi-tää ympäristöoikeudellista linkkikokoelmaa, joista on linkkejä koti- ja ulkomaisiin tietovarastoihin. - Osoite: www.hut.fi/Yksikot/Talousoikeus/linkit.html b) Tietoturva Viestintäviraston www-sivuilta löytyy tietoturvaa k oskeva linkkiluettelo. - Osoite: www.ficora.fi/suomi/tietoturva/linkkeja.htm c) Asianajajien lakilinkit Suomen Asianajajaliiton www-sivuilla ylläpidetään e rit-täin monipuolista linkkiluetteloa (Lakilinkit), jok a on jao-teltu aihealueittain. - Osoite: www.asianajajat.fi/link.htm

84

III.3. HAKUPALVELUT Hakupalvelusta käytetään myös termiä hakukone, hakurobotti tai hakupalvelin. Hakupalvelulla tarkoitetaan palvelua, - jonka avulla Internetissä voi hakea halutun aihei sia sivu-ja ja uutisryhmiä ym. aineistoa sekä - joka on yleensä ilmainen. Hakupalvelut ovat pohjimmiltaan tietokantoja, joihi n on indeksoitu eli luokiteltu Internetistä löytyviä siv uja. Hakupaleluista voidaan erottaa kaksi perusmuotoa : 1) (varsinaiset) hakukoneet, jotka muuttuivat ‘IT-kuplan’ aikana usein portaalei ksi (mainostäytteisiksi sivustoiksi), ja 2) aihehakemistot (hakemistopalvelu). Hakukone (search engine) on ohjelmisto, jonka avulla käyttäjä voi antamiensa hakusanojen ta i -lauseiden (keyword, search phrase) perusteella etsi ä www-sivuja koskevaa tietoa tietokannasta. - Hakurobotit (search robot) käyvät läpi Internetiä sekä keräävät ja indeksoivat tietoa www-sivuista ja niid en si-sällöstä (esim. avainsanoja) hakutietokantaan. Aihehakemistot ovat ainakin osittain manuaalisesti koot-tuja hakemistoja tai (linkki)luetteloita, jotka on luokiteltu aihepiireittäin: saman aihepiirin sivustot on koottu yhteen.

85

Eräiden selvitysten mukaan Internetissä on yli 550 miljar-dia dokumenttia, mutta parhaissakin hakukoneissa on tiedot vain yli 1 miljardista dokumentista. Hakutulos ei ole aina luotettava, koska - tietokantoihin sisältyvät tekstit jäävät yleensä indeksoi-matta, - joillekin sivuille on asetettu esto hakukoneille esim. sijoittamalla tiedosto (ns. piilosivu) palvel imen juu-rihakemistoon, - salasanoilla suojatut palvelut jäävät hakujen ulk opuolel-le, koska hakukoneet eivät tavoita niiden sivuja, - ns. spammaajat lähettävät hakupalveluihin roskapo stik-si kutsuttuja osoitetietoja (yleensä indeksoitavist a tarjo-tuista osoitteista on 1/3 spammattuja) ja - hakukoneita harhautetaan lisäämällä web-sivujen m ega-tageihin sanoja, jotka ovat suosittuja hakukoneissa , vaik-ka aihetta ei edes käsitellä sivuilla (‘spamdexing’ ). Hakutavat jaetaan yleensä seuraaviin ryhmiin : 1) sanahaku, 2) metahaku, 3) listahaku (eli aihehakemistot), 4) tiedostohaku ja 5) henkilöhaku.

86

1. Sanahaku Sanahaussa hakukoneelle annetaan haettava sana ( haku-termi ), joka kirjoitetaan sille varattuun tilaan. - Sanahaku vastaa ns. vapaata tekstihakua perinteel lisis-sä tietopankeissa. Haettava tieto pyritään määrittelemään ja yksilöimä än etukäteen valittujen hakusanojen perusteella. - Yleisluonteinen hakusana tai - huonosti yhdistetyt hakusanat tuottavat yleensä liian suuren hakutuloksen eli luettelon lähteistä, - josta vain pieni osa on etsittyä tietoa tai - jota ei ole kohtuudella mahdollista käydä läpi. Haku käynnistetään ‘hae’ tai ‘etsi’ (search) -komen nolla. Hakupalvelu tulostaa näytölle listan tulosjoukosta. Useissa hakupalveluissa voidaan määritellä, kuinka monta löydöstä näytetään kerralla. Lisähaulla tarkoitetaan hakua, jolla pyritään aikaisempaa hakua tarkentamaan - uudella hakusanalla tai - rajamaan sitä muilla menetelmillä tulosjoukon pienentämiseksi. Eräissä hakupalveluissa lisähaun tai rajoitukset sa a käyt-töönsä ns. kehittyneen haun (advanced search) tai v as-taavan toiminnan avulla.

87

1.1. Boolen operaattorit Hakujoukon täsmentämisessä voidaan monissa hakupal-veluissa käyttää Boolen operaattoreita , joiden avulla yhdistetään hakutermejä. Puhutaan ns. suppilovahveromenetelmästä, - jossa tehdään ensinnä laaja haku, - jota supistetaan tarkentamalla hakua, kunnes listalla on helposti käsiteltävissä oleva tu -losjoukko. Boolen operaattoreita voidaan käyttää a) tiedonhaun laajentamiseen (saanti paranee) tai b) haun supistamiseen eli rajaamiseen, jolloin haun tarkkuus paranee eli täsmentyy. Haun laajentamiseen käytetään OR (suomeksi TAI, ruotsiksi ELLER) operaattoria. - Operaattorin avulla haetaan kaikki ne lähteet, joissa esiintyy jompikumpi tai jokin operaattorin yhdistävistä hakutermeistä. Esimerkki: Murha TAI tappo

88

Haun supistamiseen voidaan käyttää - AND (suomeksi JA; ruotsiksi OCH) operaattoria tai - NOT (suomeksi EI, ruotsiksi INTE) operaattoria. - AND-operaattorin avulla etsitään niitä lähteitä, joissa esiintyvät molemmat tai kaikki operaattorin yhdis-tämät hakutermit. - Joissakin hakuohjelmissa tai -palveluissa vastaa and-operaattoria (+) plus-merkki, joka tarkoittaa hakusanan edessä sitä, ao. hakusana täytyy löytyä etsittävältä sivulta. - NOT-operaattoria käytetään epärelevanttien lähtei den poistamiseen. - NOT-operaattorin jälkeinen hakutermi ei saa esiin tyä lähteessä. - NOT-operaattoria vastaa usein (-) miinus-merkki, jolla tarkoitetaan, että ao. sanan sisältäviä sivuja ei esitetä hakutul oksessa. Esimerkki: Veropetos EI arvonlisävero Lähteessä tulee olla termi ’veropetos’, mutta siinä ei saa olla sanaa ’arvonlisävero’. - Jälkimmäisen sanan sisältävät lähteet jäävät pois haku-tuloksesta.

89

Hakupalveluissa voidaan usein hyödyntää fraaseja : Peräkkäin esiintyvät hakusanat merkitään fraasiksi yleensä lainausmerkeillä (“”). Fraasien käytöstä on hyötyä silloin, kun tietyt san at esiin-tyvät etsittävässä tiedossa peräkkäin fraasin tavoi n. - Lainausmerkeillä haku rajoitetaan koskemaan ao. s ana-paria (peräkkäisiä sanoja). Esimerkiksi etsittäessä englanninkielistä tietoa Turun yliopistosta voidaan käyttää fraasia: “University of Turku” Near-komennolla voidaan varmistaa, että hakusanat ovat asiakirjassa (dokumentissa) läh ellä toisiaan eli esim. alle 10 sanan päässä toisistaan. Esimerkki: Law near Computer

90

Katkaistu haku eli sanavartalon katkaisu: - Sanavartalo päätetään katkaisumerkkiin, joka vaihtelee eri hakuohjelmissa. Yleisimpiä katkaisumerkkejä ovat - tähtimerkki (*), - ns. risuaita (#) tai - tavuviiva (-). Hakuohjelma jättää haussa huomiotta katkaisumerkin jäl-keisen osan sanasta, mikä saa siten olla ‘mitä taha nsa’. - Hakutulokseen tulevat kaikki ne sanat, joiden alkuosa vastaa katkaisumerkkiä edeltävää san a-vartaloa. - Hakutulokseen saadaan sanavartalon mukaiset sanat riippumatta niiden taivutusmuodosta. - Esimerkki: vero- (=vero, veron, verosta, veroon j ne.). - Vrt. ‘laki’ ja ‘lain’. Monissa hakuohjelmissa hakua voidaan rajata myös si -vun - päivitysajankohdan, - maantieteellisen sijainnin tai - domain- eli verkko-osoitteen perusteella.

91

1.2. Sanahakupalveluita 1) AltaVista AltaVistaa pidettiin aikanaansuurimpana ja nopeimpa na hakupalveluna, jonka hakemistossa on tietoja mm. no in 140 milj. www-sivusta, mutta ongelmana ovat vanhentuneet linkit sivuille. AltaVistan pääpalvelin (AltaVista Palo Alto): http://www.altavista.com. Hakupalvelua voidaan käyttää eri kielillä. - Valitsemalla kieleksi Suomi AltaVista hakee halut usta aiheesta ensisijaisesti suomenkielisiä sivuja. - Pohjoismainen palvelin, joka on ruotsinkielinen, on osoitteessa http://altavista.se. - Suomalainen versio: http://altavista.mtv3.fi. tai http://fi.altavista.com AltaVistan lisäehtohaussa voi käyttää Boolen operaa tto-reita: and/or/not/near. Esimerkki: Law and Computer . 2) Google Pidetään nykyisin parhaana hakupalveluna, jolla on laajin hakutietokanta ja hyvin toimiva hakuteknologia. Domain-osoite: www.google.com Hakupalvelu toimii nopeasti, koska siinä ei ole ras kaita mainoksia. Siitä puuttuvat myös maksetut tulokset.

92

3) Muita ulkomaisia hakupalveluita a) EuroSeek - Eurooppalainen hakupalvelu, joka palvelee monilla eu-rooppalaisilla kielillä, kuten suomeksi. - Innovatiivinen hakupalvelu, jossa hakua voi rajoi ttaa maittain ja maanosittain. - Domain-osoite: www.euroseek.com. b) HotBot - Lomakkeiden käyttöön perustuva hakumenetelmä, mik ä helpottaa Boolen operaattoreiden käyttöä. - Linkkilista, joka on kategorioitu aiheiden mukais esti. - Osoite: www.hotbot.lycos.com. c) Northern Light - Hakupalvelu tarjoaa mahdollisuuden hakutuloksen p a-rantamiseen lisähakujen avulla. - Hakupalveluun kuuluu myös Special Collection koko -tekstitietokanta, joka sisältää noin 5.400 artikkel ia lehdis-tä, kirjoista ja uutispalveluista. Lähdetiedot ovat ilmaisia, mutta suurin osa artikkeleista on maksullisia. - Osoite: www.northernlight.com.

93

4) Suomalaisia hakupalveluita Kotimaisiin hakupalveluihin liittyy eräs rajoitus: - Suomessa on satoja palvelimia, jotka on rekisterö ity vain yhdysvaltaiseen rekisteriin. - Yhdysvalloissa rekisteröidyt domain-osoitteet (WW W-sivut), kuten com-päätteiset osoitteet, eivät tule mukaan kotimaisiin hakuihin, koska palvelimet on yleensä r ajattu Suomessa rekisteröityyn fi-maatunnukseen. a) Evreka Scandinavia Onlinen ylläpitämä hakupalvelu, josta l öytyy yli 2,6 milj. suomalaista sivua (Suomi-tietokanta). - Maailmantietokanta eli kansainvälinen tietokanta on myös edustava ja se perustuu Fast-yhtiön hakuteknol o-giaan, mitä pidetään edistyksellisenä. - Tulostussivulla näkyy kerallaan 10 linkkiä. - Palvelu sisältää myös aihehakemiston. - Heikkoutena pidetään päivämäärärajauksen puuttumi s-ta. Domain-osoite: www.evreka.fi b) Ihmemaa - Hakupalvelussa voi käyttää Boolen operaattoreita: ja/tai/muttei. - Palvelu toimii hyvin, jos hakukohde on suomalaist a al-kuperää. - Ihmemaa sisältää yli 3 milj. suomalaisen www-sivu n tiedot ja noin 13.000 linkin linkkihakemiston. - Domain-osoite: http://www.fi - Ihmemaa on muuttunut aloituspalveluksi.

94

c) Serveri Serveriä on aikanaan pidetty Suomen suosituimpana linkkikeskuksena, jossa on yli 10.000 lajiteltua li nkkiä. Serverin etuihin kuuluu se, että siinä on linkin os oite-tiedon lisäksi lyhyt kuvaus linkin sivuilla olevist a tiedois-ta. Serverissä on erillinen luettelo uusista linkeistä. Samanlainen sisältyy myös Liskoon. Domain-osoite: www.serveri.net; www.suomi24.fi d) Makupalat -linkkikirjasto Makupalat -linkkikirjasto on Hämeenlinnan kaupungin -kirjaston ylläpitämä linkkiluettelo, joka viime aik oina tul-lut tunnetuksi ja suosituksi. Domain-osoite: http://www.makupalat.fi (tai www.htk.fi/kirjasto/cool2.htm) Päivityksestä huolehtii nykyisin päätoimisesti yksi kirjas-totyöntekijä. e) Sonera Plaza Soneran iNet muuttui vuonna 1999 aloituspalveluksi (por-taaliksi), jossa on hakupalvelu ja aihehakemisto. Vanha osoite iNET: http://haku.inet.fi. Uusi osoite: http://fi.soneraplaza.net - Hakupalvelu perustuu Alta Vista teknologiaan. - Tietokanta on suppea.

95

f) Jippii Kotimaisista hakupalveluista on syytä mainita myös Jip-pii Group Oy:n www-palvelu, joka on lähinnä portaal i. Osoite: www.jippii.fi (ent. Saunalahti). g) Sirkus Sircus on Telian portaali, joka sisältää hakupalvel un. Aiheet on ryhmitelty kokonaisuuksiksi. Osoite: www.sirkus.com (www.suomi24.fi) h) ALKU - Suomen linkkiasema Alku on toiminut vuodesta 1995 alkaen. Se on kotimaisia konkareita ja toimii vapaaehtoisvo imin. Suomalaisten Internet-sivujen lisäksi Alkuun on lis tattu myös suomenkieliset keskusteluryhmät. Linkeistä ei ole kuvauksia, mutta sen sijaan linkit on lue-teltu ja systematisoitu havainnollisessa ja selväss ä jär-jestyksessä. - Osoite. http://alku.hrsk.edu.fi

96

2. Metahaku Metahaku on rinnakkaishakua. Metahakupalvelu etsityttää hakusanaa usealla haku-koneella eli kysely ohjataan useammalle hakukoneell e. Metahakukoneet eivät ylläpidä omia tietokantoja Int ernet-sivujen sisällöstä eli ne eivät ole itsenäisiä hake palvelui-ta. Metahakukone yhdistää käyttämiensä hakukoneiden tie -tokannoista löytyneet lähteet yhdeksi listaksi. Metahaun tarve johtuu siitä, että hakukoneiden tiet o-kantojen välillä on suuria eroja. - Tämä johtuu mm. siitä, että tietoa Internet-palve limilta indeksoivat robotit toimivat eri tavoin. - Kattavan hakutuloksen saadakseen tiedon hakijan o n käytettävä useampaa hakukonetta, mikä voidaan toteu t-taa metahaulla. Tunnetuimmat Metahakukoneet: a) All40ne Search Machine (all4one.com) - Hakusanaa etsitytetään 4:llä hakukoneella. b) CUSI (www.nexor.com/public/) - Palvelu käyttää 11 eri hakukonetta. c) Cyber 411 (www.cyber411.com)

97

- Samanaikaisesti käytetään 15 hakupalvelua. - Palvelu osaa vain yksinkertaisia hakuja. d) DogPile (www.dogpile.com) - Palvelu hakee 1) www-sivuja 13:lla, 2) Usenet-keskusteluryhmistä kuudella ja 3) FTP-tiedostoja kahdella hakukoneella. e) Highway61 (www.highway61.com) f) MetaCrawler (www.metacrawler.com) - Vanhimpia hakukoneita, jossa on monia lisäpalvelu ita. - Hakutulosten esittämistapaa pidetään tehokkaana. g) MetaSearch (www.metasearch.com) h) Ask Jeeves (www.askjeeves.com) - Innovatiivinen metahakupalvelu, jossa kysymykset on esitettävä englanniksi. - Hakua voidaan tarkentaa jatkokysymyksillä, jotka teh-dään valikoissa. i) Kompassi - Suomalainen metahakupalvelu, joka hakee samanaika i-sesti neljästä suomalaisesta hakupalvelusta (Eemeli , Ha-ku.net, Ihmemaa ja Keltaiset sivut) ja eräistä ulko maisista hakupalveluista (kuten AltaVista ja Evreka). - Osoite: http://kompassi.kolumbus.fi.

98

3. Listahaku Listahaut perustuvat erilaisiin luokituksiin eli ai he-piireittäin kategorioituihin aihehakemistoihin, jot ka on laadittu ainakin osittain manuaalisesti. Aihehakemi stot ovat usein linkkilistojen tyyppisiä. Halutun tiedon löytyminen on toisinaan jotensakin s atun-naista sekä kattavuuden että ajanmukaisuuden suhtee n. Listoja (hakemistoja) tarjoavia hakupalveluita ovat mm.: a) Yahoo - Internetin suurin luokittelija. - Yahoo on jäsennelty hakukone, joka hakee lähinnä kä-sin poimituista ja eri aihealueille sijoitetusta si vujoukos-ta, mutta ei koko Internetin sisällöstä. - Palvelun etusivulla valitaan aihepiiri. - Aihepiiriä tarkennetaan, kunnes löydetään linkki halutul-le sivulle. - Hakusanahakua kannattaa käyttää vasta aihepiirin riittä-vän tarkentamisen jälkeen, jolloin haku kohdistuu v ain ko. tarkennetun aihepiirin sivuihin (tällöin valint a: just this category). - Domain-osoite: www.yahoo.com b) Britannica Internet Guide (www.ebig.com) c) Look Smart (www.looksmart.com) d) Lycos (www.lycos.com) e) Webstudio (www.webstudio.fi)

99

- Aihehakemisto, joka sisältää yli 51.000 linkkiä. - Luokittelua pidetään huolellisesti laadittuna. - Osasta linkeistä on lyhyt kuvaus. f) Lisko ( www.lisko.oulu.fi ) - Sisältää aihehakemiston ja etsintätoiminnan.

100

4. Tiedostohaku Tiedostohaulla tarkoitetaan tietojen hakemista shar e-ware-ohjelmista, joita on tarjolla Internetissä. Esimerkkejä: a) Archie - Funetin Archie-järjestelmä, jossa on linkit noin 15 mil-joonaan tiedostoon. - Osoite: www.funet.fi/funet/archie/archieplexform. b) Filez - Filez omaan laajimman palvelun, jossa on linkit n oin 75 miljoonaan tiedostoon. - Osoite: www.filez.com. C) Tucows-ohjelmakirjasto - Ohjelmakirjasto sisältää viimeisimmät päivitykset halpa- ja ilmaisohjelmista. - Palvelu on englanninkielinen. - Osoite: http://tucows.eunet.fi.

101

5. Henkilöhaku Henkilöhaulla pyritään hankkimaan tietoja sähköpost i-osoitteista ao. hakemistoista. - Sähköpostiosoitteista ei ole olemassa virallista valta-kunnallista rekisteriä, mikä on selvä puute. a) Eemeli Eemeliä on pidetty kattavimpana ja suosituimpana su o-malaisena sähköpostihakemistona. - Osoitetietojen määrä on yli 165.000 kpl. - Haku onnistuu henkilön nimen perusteella. - Jokainen voi ilmoittaa oman osoitteensa Eemeliin. Osoite oli aikaisemmin www.eemeli.net, mutta nykyis in käyttäjä ohjautuu usein osoitteeseen emailha-ku.soneraplaza.fi, koska osoitepalvelu on siirtynyt Sone-ralle. b) Muita kotimaisia hakemistoja Julkishallinnon palveluksessa olevien henkilöiden s äh-köpostiosoitteista löytyy parhaiten tietoa Julha-palvelusta, jonka osoite on www.julha.fi. Yritysten sähköposti- ja domain-osoitteita on saata vissa mm. osoitteesta www.luotain.com. Webinfo ( www.webinfo.fi ) on suomalaisten kotisivujen hake-misto, jossa on yritysten, yhteisöjen ja yksityishe nkilöi-den kotisivujen linkit ja muita yhteystietoja. - Linkkien määrä on yli 23.000.

102

c) Ulkomaisia hakemistoja Esimerkkeinä voidaan mainita seuraavat hakemistot: - BigFoot (www.bigfoot.com), - WhoWhere? (www.whowhere.lycos.com) ja - Worlds Email Directory (www.worldemail.com).

103

IV. LAINOPILLISET CD-ROM-LEVYT Cd-rom-levykkeet ovat käyttökelpoisia tietovarastoj a yk-sittäisillä mikroilla ja organisaatioiden sisäisill ä verkoilla käytettyinä, mutta myös ns. matkatyössä eli kannettavilla mikroi lla. - Nämä levykkeet ovat tosin kovin kalliita, joten ‘ laatu ja hinta’ -suhde on kohdallaan vain, jos käyttö on mää rälli-sesti merkittävää. - Useiden cd-rom-levykkeiden sisältämä aineisto on saa-tavissa online-palveluna Internet-verkon välityksel lä. 1. Kauppakaaren tuottamat cd-rom-levyt Kauppakaaren tuottamille cd-rom-levyille tallennett uja oi-keudellisia tietovarastoja ovat: - Suomen Laki cd-rom, - Finlands lag cd-rom, - Euroopan unionin laki cd-rom, - Kiinteistölainsäädäntö cd-rom, - Suomen valtiokalenteri cd-rom, - Taloushallinnon lait cd-rom, Korolainen - Näsänen , - Tieliikennelait cd-rom, - Verolait cd-rom, - Verotuskäytäntö 2000 cd-rom, Linnakangas - Immone n - Puronen, - Työsuhdeasiain lakikirja cd-rom, Hietala - Kaivan to, - Asiakirjamalleja cd-rom, Ikonen - Kemppinen - Lou nat-vuori - Nikupaavola ja - Selittävä asiakirjamalliopas yrityksille cd-rom.

104

Suomen Laki cd-rom on sijoitettu Turun yliopiston kirjas-ton cd-verkkoon (vanha versio). - Opiskelijat voivat käyttää sitä Calonian mikroluo kan mikroilta ja kirjaston asiakaspäätteiltä. - Opiskelijat voivat käyttää Suomen Laki online-pal velua yliopiston mikroilta (TY:n IP-numero). 2. Editan tuotanto Edita Oyj on kustantanut seuraavia tietovarastoja: - Tieliikenne 2002 -lakikokoelma cd-rom, - Verosäädökset 2002 -tietokanta cd-rom, - Ympäristö ja rakentaminen -lakikanta cd-rom, - Yrityksen lakikanta cd-rom ja - Yrityksen asiakirjat selityksineen, Holopainen - Levo-nen. - Henkilöverotuksen käsikirja (verohallitus) on lev ykkeillä.

105

3. WSOY:n Yritystieto-sarja WSOY:n Yritystieto-sarjan teokset on julkaistu myös cd-romina: - Arvonlisäverotus, Nieminen - Anttila, - Ennakkoperintä, Mirjam Laitinen, - Henkilöverotus, Heikki Niskakangas, - Kansainvälinen verotus, Marjaana Helminen, - Liikekirjanpito + KILAn ratkaisut, Jarmo Leppinie mi, - Maatilaverotus, Esko Kiviranta, - Työoikeus, Rautiainen - Äimälä - Nyyssölä - Åströ m, - Yhtiöoikeus, Koski - Sillanpää, - Yritysrahoitus, Jarmo Leppiniemi - Yritysverotus I-II, Tikka - Nykänen Nämä kaikki teokset saa yhdellä cd-rom-levyllä. Samalla levyllä voidaan hankkia myös seuraavat teok set: - Hyvä tilinpäätöskäytäntö, Jarmo ja Raili Leppinie mi, - Oikeat ja riittävät kirjaukset, Jarmo ja Raili Le ppiniemi, - Tilinpäätöksen tulkinta, Jarmo ja Raili Leppiniem i, - Tilinpäätös- ja verosuunnittelu, Jarmo Leppiniemi ja - Yksityisyyden suoja työsuhteessa, Mikko Nyyssölä. Erikseen on saatavissa cd-rom-muodossa julkaisu: - Työsuhteen asiakirjat cd-rom, Juha Nyberg

106

4. Justis Celex CD-ROM Justis Celex cd-rom vastaa EU:n virallista tietopan kkia, joka sisältää primääri- ja sekundäärilainsäädännön sekä EY:n tuomioistuimen tuomiot. CD-ROM on myös Turun yliopiston kirjaston CD-verkossa. - Opiskelijat voivat käyttää sitä Calonian mikroluo kan mikroilta ja kirjaston asiakaspäätteiltä. 5. CD-ROM-levyn käytön optimointiohje Windowsissa käytettävissä cd-rom-levykeiltä ladatta vissa ohjelmissa (kuten Suomen Laki cd-rom:ssa) muodostuu yleensä oletusasetuksissa ikkuna kovin pieneksi. Ikkunaa voi suurentaa koko ruudun kokoiseksi napsa ut-tamalla ohjauspainikkeiden suurennuspainiketta (vas em-massa yläkulmassa).

107

V. INTERNET-SELAIMEN KÄYTÖN OPTIMOINTI 1. Selaimen ikkunan suurentaminen Työkalupalkit tuovat käskyt nopeasti käyttäjän saat aville, mutta palkit eli rivit vievät tilaa kuvaruudulla py stysuun-nassa, mikä lisää tarvetta sivujen “rullailuun”. Palkkeja poistamalla saa kuvaruudulle kerralla näky viin isomman osan www-sivusta, mikä vähentää dokumentin selailun tarvetta. Yleensä kannattaa jättää vain (esim. Netscape-selaimessa) 1) osoitepalkki (location) ja 2) navigointipalkki eli työkalurivi (toolbar). Muut palkit voi sulkea. Suositeltavaa on myös puolittaa peruspainikkeiden v iemä tila poistamalla tekstit sen jälkeen, kun kuvakkeet ovat tulleet tutuiksi. Netscapessa työkalupalkit voi poistaa käytöstä pain amal-la palkin eli rivin vasemmassa laidassa olevaa ns. kah-vaa. - Netscapen selaimissa voi vaihtoehtoisesti poistaa ku-vakkeet ja jättää tekstit. - Säädöt löytyvät valinnalla: Edit/Preferences/Appearance. MS Internet Explorerissa saa valinnalla Näytä/Koko näyt-tö (Full Screen -painikkeella) tai F11-näppäimellä se-laimen täyttämään koko kuvaruudun eli selattava dok u-mentti näkymään koko ruudun kokoisena. Vain pieni t yö-

108

kalurivi jää ruudun yläreunaan. 2. Välimuistien hyödyntäminen Välimuistien käytön avulla voidaan - nopeuttaa selaamista ja - vähentää ns. Internet-kuormaa sekä - alentaa verkon liikennöintikustannuksia. Aikaisemmin käytettyjä www-sivuja ei tarvitse nouta a alkuperäiseltä Internet-palvelimelta, vaan selain h akee ne lähempää eli ns. välimuisteista, ensiksi selainväli muis-teista ja sen jälkeen välimuistipalvelimilta. - Merkittävin hyöty koskee ulkomailta noudettavia s ivuja ja hakutoimintaa hitailla verkkoyhteyksillä. Välimuistien käyttöön liittyy myös haittoja: - Alkuperäisellä www-sivulla tapahtuneet muutokset eivät tule tiedoksi käyttäjälle, jos selain noutaa aikais emmin haetun sivun vain välimuistista. Esimerkkinä voidaan mainita ‘Asian käsittelyvaiheet ’ -dokumentti, joka sisältää tietoja hallituksen lakie sityksen käsittelystä eduskunnassa. - Selain hakee vanhan dokumentin välimuistista eikä eduskunnan palvelimelta, jos vanha www-sivu on tall en-nettu välimuistiin. - Tämän vuoksi välimuistit tulisi tyhjentää ennen u utta ha-kua, jos halutaan varmistua tiedon aktuaalisuudesta . - Välimuisteihin tallentuneet sivut ovat myös muide n käyttäjien saatavilla. Sanottujen haittojen välttämiseksi ja etujen hyödyn tämi-seksi on tunnettava välimuistien tekniikka ja käytt ö.

109

WWW-selailussa voi hyödyntää kahden tyyppisiä väli-muisteja: 1) selainvälimuisteja ja 2) välimuistipalvelimia eli välityspalvelimia (prox y). Selainvälimuistit voidaan jakaa kahteen ryhmään: a) RAM- eli käyttömuistissa sijaitseva välimuisti j a b) mikron kovalevyllä oleva välimuisti (disk cache) . Välimuistipalvelimien (proxyn) osalta on erotettava: a) lähiverkon palvelimella oleva välimuisti ja b) Internet-palveluntarjoajan proxy. 2.1. Selainvälimuisti Käyttömuistissa sijaitseva välimuisti tyhjenee, kun virta katkaistaan mikrosta. Selain tallentaa selattujen www-sivujen sisältöjä m yös käyttäjän mikron kiintolevyllä olevaan selainvälimu istiin. Käyttäjä voi hyödyntää mikronsa selainvälimuistiin tallen-tuneita www-sivuja esim. silloin, - kun yhteys on katkennut palvelimelle tai - kun yhteyttä ei saada palvelimeen, jossa on alkuperäinen sivu.

110

Välimuistin kokoa voi säätää Netscape Navigatorissa Edit/Preferences/Advanced/Cache -valikosta Levymuistin (disk cache) kooksi on suositeltavaa sä ätää vähintään 10 megatavua (MB). MS Internet Explorer 5.0:ssa pääsee säätämään levytilaa Työkalut/Internet-asetukset/Yleiset -välilehti, jossa painetaan painiketta Asetukset (Settings). Valinta suoritetaan kohdassa Käytettävä levytila. Omaan koneen välimuistia pääsee tutkimaan kirjoitta mal-la Netscapen osoitekenttään “About:cache”. Komento kertoo, - mitä tiedostoja levyllä olevassa välimuistissa on ja - miten paljon ne vievät tilaa. - Komento About:image-cache kertoo vastaavat tiedot kuvista. - Komento About:global näyttää, missä palveluissa s e-laimella on viime aikoina vierailtu. - Komento About:memory-cache antaa tietoja RAM-muistissa olevasta välimuistista. Netscapen View-valikon Refresh-komennolla voidaan ladata sivu välimuistista. Explorerissa voidaan katsella Väliaikaiset Internet-tiedostot (Temporary Internet Files) kansiossa olev ia tie-dostoja valinnalla: Työkalut/Internet-asetukset/Yle iset-välilehti, jossa valitaan painike Asetukset ja sen jälkeen Näytä tiedostot.

111

2.2. Välimuistipalvelin Kysymys on jollakin välityspalvelimella (Proxy) ole vasta välimuistista, jolle selain tallentaa selattuja www -sivuja. Netscapessa proxy-asetuksiin pääsee Edit/Preferences/Advanced/Proxies -valikosta. Tässä valikossa voidaan välimuistipalvelin kytkeä p äälle ja pois päältä. MS Internet Explorer 5.0:ssa löytyvät proxy-asetukset Työkalut/Internet asetukset/Yhteydet-valikon Asetukset -kohdasta (välityspalvelin). Välityspalvelin kannattaa kytkeä pois päältä silloi n, kun välitetään luottamuksellista tietoa. Ns. salatut sivut (mm. pankkien mikropalvelut) käyt tävät yleensä suojattuja protokollia (esim. https:ää; tai SSL=Secure Sockets Layer). - Näitä sivuja ei tallenneta välimuistipalvelimelle . - Tällöin ei tarvitse turvallisuussyistä kytkeä pr oxyä pois päältä.

112

2.3. Välimuistien tyhjentäminen Välimuisteihin jäävät selatut sivut sisältöineen, - jollei niitä erikseen tyhjennetä tai - jollei sivujen tallentamista ole kielletty. Välimuistipalvelimelle ja selaimen välimuistiin tal lennetut tiedot on suositeltavaa tyhjentää välimuisteista is tunnon päätteeksi, - jos ei halua tietojen joutuvan muiden käyttöön ta i - jos haluaa varmistua www-sivujen päivittymisestä. Netscapessa tyhjennys suoritetaan Edit/Preferences/Advanced/Cache -valikossa painikkeilla - “Clear Memory Cache” (tyhjentää tiedostot muistis ta) ja - “Clear Disk Cache”(tyhjentää tiedostot kovalevylt ä). Välimuistin tyhjennys Explorer-selaimessa valinnalla Työkalut/Internet asetukset/Yleiset-välilehti - Paina Poista tiedostoja -nappia, joka on välilehd en alu-eella Väliaikaiset Internet tiedostot. - Poista kaikkien tilauksien sisältö -kohdan OK-näp päin.

113

3. Kirjanmerkkien tallentaminen Domain- eli verkko-osoitteita voi tallentaa omaan s e-laimeen toiminnolla, joka on nimeltään - Netscapessa Kirjanmerkit (Bookmarks) ja - MS Internet Explorerissa Suosikit (Favorites). Kirjanmerkkien avulla pääsee kertaalleen käytetylle sivul-le nopeasti ilman sivun osoitteen uudelleen kirjoit tamista. - Osoitteiden tallentamisella ja tallennetun tiedon käytöllä vältetään myös uudelleen kirjoittamisessa syntyvien kir-joitusvirheiden aiheuttamat haitat. - Kirjanmerkkeihin on hyödyllistä tallentaa osoitet iedot - aloitussivuista, joita käytetään toistuvasti (esi m. Valtion säädöstietopankki), tai - muusta sivusta, jonne mennään uudelleen (esim. ti etty hallituksen lakiesitys eduskunnan palvelimella). Netscapessa saa kirjanmerkin lisättyä - Bookmarks -valikossa ‘Add Bookmark’ valinnalla ta i - Ctrl-D näppäinyhdistelmällä (komennolla). Tällöin aktiivisen sivun domain-osoite tallentuu Bo ok-marks-valikossa olevaan listaan. Kirjanmerkkejä voi tallentaa eri kansioihin esim. a iheiden mukaan. Osoitelistaa ja kansioita voi muokata Bookmark-vali kossa ‘Edit Bookmarks’ valinnalla. Exploreressa sivun domain-osoitetietot voi tallentaa Suosikit (Favorites) -valikossa olevan ‘Lisää Suosikit-kansioon’ (Add Favorite) valinnan a vulla.

114

4. Historialista Selaimet pitävät kirjaa viimeksi selatuista sivuist a. Historialistan käyttäminen on hyödyllistä haluttaes sa mennä aikaisemmin haetulle sivulle, joka ei ole kir jan-merkeissä (suosikeissa). Historialistan haittana on se, että se on kaikkien samaa konetta ja selainta käyttävien saatavilla, jos list aa ei pois-teta. a) Netscapessa löytyy koko historialista valinnalla: Communicator/Tools/History - History-käskyllä (Ctrl + H) saa esille saman list an eli esim. viimeisen päivän aikana selatut sivut. - Asianomainen sivu saadaan näkyviin kaksoisnapautt a-malla listan ko. riviä. GO-valikon alta löytyy 10 viimeksi selattua sivua. Netscapessa historialistan tyhjennys: Edit/Preferences/Category/Navigator-sivun - Clera History -nappi (tyhjentää sivuhistorian) ja - Clear Location Bar -nappi (tyhjentää osoiterivin nuolesta avautuvan listan). b) Explorerin historialista löytyy työkalupalkin Sivuhisto-ria (History) valikosta: - Valitaan ajankohta (Näytä-painike) ja haluttu siv u. Historialistan tyhjennys: Työkalut/Internet-asetukset/Yleiset-välilehti - Tyhjennä-nappi (välilehden alueella Sivuhistoria)

115

5. Hitaiden yhteyksien “niksejä” 5.1. Kuvien latauksen poistaminen Selailun nopeuttamiseksi hitailla yhteyksillä ja ru uhka-aikana kannattaa ottaa päältä pois automaattinen ku vien lataus. Suuri osa kuvista on asiaan kuulumatonta mainosta. Tarpeelliset kuvat voi ladata jälkikäteen. Netscapessa saa kuvien näytön pois päältä Edit/Preferences/Advanced -valikossa ottamalla rastin pois kohdasta Automatically load i ma-ges. Explorerin 5.0 versiossa poistetaan kuvat valinnalla Työkalut/Internet-asetukset/Lisäasetukset-välilehde llä poistamalla rasti Multimedian Näytä kuvat -kohdasta . Lopuksi painetaan OK-painiketta. Kuva saadaan näkyviin käytön aikana: - Hiiren oikeanpuoleista painiketta klikataan kuvan paikanvaraajan päällä. - Avautuvasta valikosta valitaan kohta Näytä kuva.

116

5.2. Usean ikkunan käyttö Useampaa selainikkunaa voi pitää avoinna samalla ke r-taa. Kahden sivun samanaikainen käyttäminen ei hidasta s a-nottavasti sivujen lataamista, mutta se nopeuttaa n iiden käyttöä. Toisessa ikkunassa voidaan selata sivuja samaan aik aan, kun toisessa sivu latautuu. Netscapessa uusi ikkuna avataan valinnalla File/New/Navigator Window. Netscapessa ja Exploressa uusi ikkuna voidaan avata myös komennolla Ctrl + N. Ikkunasta toiseen pääsee siirtymään Alt+Tab -komennolla.