Oma  Häme  –työryhmien  väliraportti  

17.5.2016  

1  

SISÄLLYS 1   YHTEENVETO  .............................................................................................................................................  1  

1.1   Esipuhe  ..............................................................................................................................................  1  

1.2   Keskeiset  väliraportin  pohjalta  tehtävät  ehdotukset  ........................................................................  4  

1.3   Tiivistelmät  työryhmien  työskentelystä  ............................................................................................  5  

1.3.1   Ikäihmisten  palvelut  ..................................................................................................................  5  

1.3.2   Lasten,  nuorten  ja  perheiden  palvelut  ......................................................................................  5  

1.3.3   Päihde-­‐  ja  mielenterveyspalvelut  ..............................................................................................  6  

1.3.4   Asukkaiden  osallisuus,  kuuleminen  ja  vapaa  valinta  .................................................................  7  

1.3.5   Sote-­‐integraatio,  palveluverkko  ja  hoidon  porrastus  ................................................................  8  

1.3.6   Tietohallinto  ja  sähköinen  asiointi  .............................................................................................  8  

1.3.7   Henkilöstövaikutukset,  omaisuuden  siirrot  ja  muutoksen  seuranta  .........................................  9  

2   IKÄIHMISET  -­‐  TYÖRYHMÄ  ........................................................................................................................  10  

2.1   Ikäihmisten  palveluiden  toiminnalliset  tavoitteet  2016  ..................................................................  11  

2.2   Ikäihmisten  palvelujen  käyttötalousluvut  vuonna  2016  .................................................................  11  

2.3   Yhteenvetoa  ikäihmisten  palveluista  ja  niiden  myöntämisperusteista  ...........................................  12  

2.3.1   Ikäihmisten  kuntoutus  .............................................................................................................  14  

2.3.2   Ikäihmisten  palveluohjaus  .......................................................................................................  15  

2.4   Ikäihmisten  palvelujen  haasteet  ja  rajapinnat  ................................................................................  16  

2.5   Ikäihmisten  palvelujen  hyvät  käytännöt  .........................................................................................  16  

2.6   Riskienhallinta  ja  jatkotyöskentely  ..................................................................................................  17  

3   LASTEN,  NUORTEN  JA  PERHEIDEN  PALVELUT  -­‐  TYÖRYHMÄ  ...................................................................  19  

3.1   Lasten,  nuorten  ja  perheiden  palvelujen  nykytila  ...........................................................................  20  

3.1.1   Terveydenhuolto  .....................................................................................................................  20  

3.1.2   Sosiaalitoimi  ............................................................................................................................  21  

3.2   Lasten,  nuorten  ja  perheiden  palvelujen  rajapinnat  .......................................................................  21  

3.2.1   Sosiaali-­‐  ja  terveydenhuolto  sekä  erikoissairaanhoito  ............................................................  22  

3.2.2   Uusi  kunta  ...............................................................................................................................  22  

3.2.3   Muut  valmistelutyöryhmät  ......................................................................................................  23  

3.3   Hyvät  käytännöt  ja  riskit  ..................................................................................................................  24  

3.4   Lasten,  nuorten  ja  perheiden  palvelujen  tavoitetila  .......................................................................  25  

3.4.1   Lasten,  nuorten  ja  perheiden  palvelujen  palvelurakennemalli  ...............................................  26  

 

3.5   Lasten,  nuorten  ja  perheiden  palvelujen  polku  vuoteen  2019  ........................................................  27    

2  

3.5.1   Työskentely  aikavälillä  2016–2017  ..........................................................................................  28  

4   PÄIHDE-­‐  JA  MIELENTERVEYSPALVELUT  ...................................................................................................  30  

4.1   Nykytilan  päihde-­‐  ja  mielenterveyspalvelujen  haasteet  ja  ratkaisut  ...............................................  31  

4.1.1   Hämeenlinnan  seutu  ...............................................................................................................  31  

4.1.2   Riihimäen  seutu  .......................................................................................................................  35  

4.1.3   Forssan  seutu  ..........................................................................................................................  35  

4.1.4   Kanta-­‐Hämeen  sairaanhoitopiiri  .............................................................................................  36  

4.1.5   Työryhmän  näkemys  nykytilan  haasteista  ja  ratkaisuista  .......................................................  37  

4.2   Päihde-­‐  ja  mielenterveyspalvelujen  yleiskuvaus  seuduittain  ..........................................................  38  

4.2.1   Kanta-­‐Hämeen  sairaanhoitopiirin  toiminta  .............................................................................  38  

4.2.2   Hämeenlinnan  seutu  ...............................................................................................................  40  

4.2.3   Janakkalan  ja  Hattulan  perusterveydenhuollon  yhteistoiminta-­‐alue  ......................................  42  

4.2.4   Riihimäen  seutu  .......................................................................................................................  43  

4.2.5   Forssan  seutu  ..........................................................................................................................  44  

4.3   Asukaslähtöisyys  ja  asukkaiden  tarpeiden  analysointi  ....................................................................  46  

4.4   Sote-­‐integraatio  ja  yhteistyö  terveyden  ja  hyvinvoinnin  edistämiseksi  ja  ylläpitämiseksi  ..............  48  

4.5   Kustannustehokkuus  .......................................................................................................................  49  

4.6   Tiedolla  johtaminen  ja  vaikuttavuus  ...............................................................................................  50  

4.6.1   Mittarit  ja  indikaattorit  ............................................................................................................  50  

4.7   Riskien  hallinta  ja  hyvät  käytännöt  ..................................................................................................  51  

4.8   Tavoitetilan  kuvaus  .........................................................................................................................  54  

5   ASUKKAIDEN  OSALLISUUS  JA  KUULEMINEN  SEKÄ  VAPAA  VALINTA  -­‐  TYÖRYHMÄ  ..................................  56  

5.1   Osallisuudesta  .................................................................................................................................  57  

5.2   Osallisuus  valtakunnallisena  kärkihankkeena  .................................................................................  58  

5.3   Sosiaalisen  osallisuuden  edistämisen  koordinaatiohanke  (Sokra)  ..................................................  58  

5.4   Oma  Häme  –  valmistelu  osallisuuden  näkökulmasta  ......................................................................  59  

5.5   Asukkaiden  osallisuuden  tapojen  ja  hyvien  käytäntöjen  kartoitus  .................................................  60  

5.5.1   Kanta-­‐Hämeen  sairaanhoitopiiri  .............................................................................................  61  

5.5.2   Hämeenlinnan  kaupungin  osallistumisen  käytänteet  .............................................................  61  

5.6   Tavoitetila  ja  viestinnän  merkitys  ....................................................................................................  62  

5.6.1   Viestintä  osallisuuden  edistämisen  välineenä  .........................................................................  63  

5.7   Osallisuus  Oma  Häme-­‐hankkeen  aikana  .........................................................................................  64  

5.7.1   Asukaskysely  sosiaali-­‐  ja  terveydenhuollon  palveluista  ..........................................................  64  

5.7.2   Lakisääteisten  neuvostojen  ja  nuorisovaltuustojen  rooli  ........................................................  64  

3  

5.7.3   Nuoret  erityisenä  kohderyhmänä  ...........................................................................................  65  

5.7.4   Asukasillat  ................................................................................................................................  65  

5.8   Jatkotyöskentely  ..............................................................................................................................  65  

6   SOTE-­‐INTEGRAATIO,  PALVELUVERKKO  JA  HOIDON  PORRASTUS  –  TYÖRYHMÄ  ......................................  67  

6.1   Väestömuutokset  ja  ikääntymisen  vaikutukset  palveluihin  ............................................................  68  

6.2   Talous  ..............................................................................................................................................  69  

6.2.1   Kalliit  potilaat/asiakkaat  ..........................................................................................................  70  

6.2.2   Päivystysasetus  ja  vapaa  valinta  ..............................................................................................  70  

6.2.3   Digitalisaatio  ............................................................................................................................  71  

6.3   Hyviä  käytäntöjä  maakunnasta  palveluintegraation  ja  palveluverkon  kehittämisen  kannalta  .......  72  

6.4   Integraatiota  edellyttävät  hyvinvointiongelmat,  asiakasryhmät  ja  tilanteet  ..................................  73  

4.1   Palveluverkon  muodostamisen  ja  palvelujen  porrastuksen  periaatteet  .........................................  74  

6.4.1   Palveluverkko,  saatavuus,  resurssit,  kysyntä  ja  kustannukset  ................................................  76  

6.4.2   Palvelujen  porrastus  ................................................................................................................  77  

6.5   Haasteet  ja  riskit  ..............................................................................................................................  80  

6.6   Johtopäätökset  ja  työryhmän  ehdotukset  jatkotyöskentelyksi  .......................................................  80  

7   TIETOHALLINTO  JA  SÄHKÖINEN  ASIOINTI-­‐  TYÖRYHMÄ  ..........................................................................  82  

7.1   Tietohallintoon  liittyviä  valtakunnallisia  linjauksia  ja  hankkeita  .....................................................  83  

7.1.1   Digitalisaatio  kansallisena  kärkihankkeena    ............................................................................  84  

7.1.2   Valtakunnalliset  tietohallintoon  ja  ICT-­‐palveluihin  liittyvät  linjaukset  ....................................  84  

7.1.3   Valtakunnallinen  Omahoito  ja  digitaalisen  palvelut  (ODA)  –  hanke    .......................................  85  

7.1.4   Valtakunnallinen  UNA-­‐  hanke    ................................................................................................  86  

7.1.5   Valtakunnallinen  Kanta  -­‐palvelu  ..............................................................................................  88  

7.2   Kanta-­‐Hämeen  Effica  -­‐tietokantojen  yhdistäminen  ........................................................................  88  

7.3   Tietojärjestelmiä  koskeva  kartoitus  ................................................................................................  90  

7.3.1   Asiakas-­‐  ja  potilastietojärjestelmät  .........................................................................................  90  

7.4   Sähköinen  asiointi  ja  asiakaspalaute  ...............................................................................................  91  

7.5   Hankkeet,  projektit  ja  toiminnan  muutokset  ..................................................................................  93  

7.5.1   Hankkeista  kuntakokeiluun  .....................................................................................................  93  

7.5.2   Kanta-­‐Hämeen  keskussairaalan  tietohallinnon  uudelleenjärjestely  .......................................  93  

7.6   Tietohallintoon  liittyvät  hyvät  käytännöt  ja  rajapinnat  ...................................................................  94  

7.6.1   Hyvät  käytännöt  ......................................................................................................................  94  

7.6.2   Tietohallintoon  ja  ICT-­‐palveluihin  liittyvät  rajapinnat  .............................................................  94  

7.7   Tietohallintoon  ja  ICT-­‐palveluihin  liittyvät  keskeiset  haasteet  ja  riskit  ...........................................  95  

4  

7.8   Tietojärjestelmien  yhtenäistäminen  ja  kokonaisuuden  hallinta  .....................................................  95  

7.9   Työryhmän  jatkotyöskentely  ...........................................................................................................  96  

8   HENKILÖSTÖ,  OMAISUUDEN  SIIRROT  JA  MUUTOKSEN  SEURANTA  –  TYÖRYHMÄ  ..................................  98  

8.1   Maan  hallituksen  linjaukset  6.4.2016  ..............................................................................................  99  

8.1.1   Henkilöstöä  koskevat  valtakunnalliset  linjaukset  ..................................................................  100  

8.2   Kanta  Hämeen  sote-­‐henkilöstö  .....................................................................................................  101  

8.2.1   Henkilöstöasioiden  alatyöryhmä  -­‐  työsuunnitelma  ...............................................................  102  

8.3   Omaisuus  .......................................................................................................................................  104  

8.3.1   Kiinteistökartoitus  .................................................................................................................  105  

8.4   Tukipalvelut  ja  hankinnat  ..............................................................................................................  107  

8.4.1   Hankinnat  ..............................................................................................................................  109  

8.5   Seurattavat  mittarit  .......................................................................................................................  111  

8.6   Haasteet  ja  riskit  ............................................................................................................................  112  

8.7   Johtopäätökset  ja  toimenpidesuositukset  ....................................................................................  113  

 

1(113)  

1 YHTEENVETO

1.1 Esipuhe Tämä väliraportti toimii jatkumona jatkoa Oma Häme -hankkeen valmistelulle 2015, jolloin määriteltiin Kanta-Hämeen yhteisen sote-valmistelun arvot ja painopisteet. Niistä muodostettiin valmistelumatriisi vuoden 2016 työskentelylle. Se on toiminut jäsennyksenä myös ensimmäisen aallon työryhmille, joiden työ kootaan tähän raporttiin.

Työryhmät perustettiin ajalle helmikuu – elokuu 2016 ja niihin osallistuu yli 100 asiantuntijaa kunnista, kuntayhtymistä ja erilaisista sidosryhmistä. Työryhmistä kolme on asiakasryhmittäistä

- lapset, nuoret ja lapsiperheet

- päihde- ja mielenterveyspalvelut

- ikäihmiset.

Näiden lisäksi työskenteli neljä teemallista ryhmää

- osallisuus,

- ICT,

- sote integraatio, palveluverkko ja hoidon porrastus

2(113)  

- henkilöstö, omaisuus ja muutoksen seuranta.

Työryhmät ovat työskennelleet valmistelumatriisin ja toimeksiantojen pohjalta. Tämä väliraportti on osoitus yhteisen valmistelun voimasta ja sitoutuneesta työskentelystä. Valmistelu on tapahtunut projektisuunnitelman mukaisesti osana hankkeen kokonaismaisemaa.

Väliraportti tehdään osana hankkeen perusteiden valmistelun vaihetta. Perusteiden valmistelusta siirrytään hankkeen toimeenpanon valmisteluun 2017 sekä toimeenpanon toteutukseen 2018. Tämä tapahtuu suunnitelmien mukaan osana maan hallituksen suunnittelemaa maakuntien väliaikaishallintoa, joka muodostetaan suoden 2017 aikana.

3(113)  

Tämä väliraportti ja tuleva loppuraportti palvelevat monia tarkoituksia:

- valmistelun kannalta keskeisten tekijöiden nykytilan inventointi ja olosuhteiden kartoitus

- hahmottaa maakunnan tasolla sote-valmistelun kokonaisuus ja oleelliset suunniteltavat, valmisteltavat sekä toimeenpantavat asiat maakuntauudistusta varten ja tarvittavat toimenpiteet nykyorganisaatioissa aikana ennen uudistuksen toimeenpanoa

- määritellä nykytilan pohjalta kehittämishaasteet tulevalle maakunnalle sekä kehittämispolut, joita voidaan edesauttaa jo ennen vuotta 2019

- antaa kaikille uudistuksesta kiinnostuneille ja sitä seuraaville tahoille mahdollisimman läpinäkyvä kuva maakuntauudistuksen valmistelusta. Raportti on pohja osallisuudelle ja varmistaa osaltaan sen toteutumisen mahdollisimman laajasti maakunnan asukkaiden ja eri sidosryhmien kanssa

- muodostaa maakunnan poliittisille päätöksentekijöille ja nykyorganisaatioiden johdolle sekä työntekijöille kuva siitä, millaista evoluutiota sote-palveluissa ja niihin liittyvissä toiminnoissa tarvitaan matkalla maakunnalliseen kokonaisuuteen

Maakuntauudistus on maamme historian suurin julkisen hallinnon ja palvelujen reformi. Se koskettaa tavalla tai toisella lähes jokaista asukasta erilaisten palvelujen muodossa. Se koskettaa lisäksi noin 6 000 työntekijää julkisella sektorilla, työntekijöitä yksityisissä ja 3. sektorin palveluissa, yrityksiä, järjestöjä, oppilaitoksia ja laajaa joukkoa muita tahoja. Uudistus on kuin valtava palapeli, joka pitää saada valmiiksi vuoteen 2019 mennessä, jolloin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyy maakunnalle ja palvelujen toteuttamisvastuuta varten on luotu maakunnallinen rakenne tulevan valmistelussa olevan lainsäädännön pohjalta. Vastuu kansalaisten hyvinvoinnista jakautuu tulevaisuudessa myös uudella tavalla kuntien ja maakunnan kesken.

Hankevalmistelu jatkuu siten, että nykyiset työryhmät antavat loppuraporttinsa elokuussa 2016. Samaan aikaan perustetaan uusia työryhmiä tekemään selvityksiä muutoksen muista osa-alueista. On selvää, että siirryttäessä uudistuksen

4(113)  

toimeenpanoon, on valmisteluun irrotettava koko ajan uusia tekijöitä. Maakuntauudistuksessa on jatkuvasti hankkeen työskentelyn pohjalta muodostettava pysyvää rakennetta valmistelulle ja toimeenpanolle.

Raportti on varsin laaja. Lukemisen helpottamiseksi se on koottu siten, että heti johdannon jatkoksi on hankkeen kokonaisuuden kannalta keskeisiä välittömiä ehdotuksia jatkotoimiksi sekä Oma Häme -hankkeen suuntaamisessa että nykyisten järjestämis- ja toteuttamisvastuussa olevien organisaatioiden toiminnassa. Seuraavana ovat tiivistelmät työryhmien työskentelystä ja niiden perässä työryhmien koko raportit, joissa syvennetään valmistelumatriisin ja toimeksiantojen pohjalta kulloistakin teemaa.

1.2 Keskeiset väliraportin pohjalta tehtävät ehdotukset Väliraportin pohjalta on syytä nostaa joitain maakunnan toimintaan vaikuttavia ehdotuksia. Tässä kohtaa nostetaan esille asioita, jotka eivät voi odottaa 2016 syksyä ja loppuraportin käsittelyä kunnissa ja kuntayhtymissä.

Keskeiset ehdotukset ovat:

1. Käynnissä olevilta työryhmiltä pyydetään loppuraportin yhteydessä esitys siitä, millainen pysyvä rakenne työryhmän toimialueelle muodostetaan työryhmän ehdotusten toimeenpanemiseksi ajalle ennen maakuntauudistusta.

2. Oma Häme hankkeen valmistelu edellyttää päätöksiä, jotka sitovat kuntia ja kuntayhtymiä. Nämä päätökset liittyvät esimerkiksi hankintoihin (esim. mobiilijärjestelmien harmonisointi kotihoidossa), toiminnallisiin linjauksiin tai erilaiseen hankevalmisteluun. Hankkeen ohjausryhmä kokoontuu harvajaksoisesti eikä projektiryhmässä ole kaikkien toimijoiden edustusta. Nopean ja joustavan päätöksenteon mahdollistamiseksi ehdotuksena on, että hankkeen työryhmä 7 (Henkilöstö, omaisuus ja muutoksen seuranta) tekee hanketta koskevat nykyisiä kuntia ja kuntayhtymiä sitovat päätökset ohjausryhmän välisinä aikoina työryhmien esitysten pohjalta.

3. Sosiaali- ja terveydenhuollon hankekehittämisessä panostetaan maakuntatasoisiin hankkeisiin, jotka kytketään kiinteästi yhteiseen Oma Häme – valmisteluun, tavoitteisiin ja toimintaan. Hankkeet sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan Oma Häme hanketoimiston yhteyteen. Kunnat ja kuntayhtymät rahoittavat yhteisesti hyväksytyt hankkeet osana Oma Hämeen talousarviota.

o Valtakunnalliset kärkihankkeet (ikäihmiset, lapset-, nuoret ja lapsiperheet jne.)

o Valtion 100-prosenttisesti rahoittama ikäihmisten palvelujen maakunnallinen muutosagentti

o YKÄ-hanke (erillinen päätös ohjausryhmässä 24.5.2016)

o Muut hankkeet, jotka tukevat maakunnallista valmistelua ja joihin on mahdollista hakea ulkopuolista rahoitusta

4. Nykyiset merkittävät maakuntaa koskevat kehittämishankkeet eri organisaatioissa sidotaan Oma Häme -valmistelun kautta maakunnalliseen kehittämiseen

o ODA-hankkeelle (kärkihanke) maakunnallinen ohjausryhmä ja kytkentä maakunnan valmisteluun

5(113)  

o UNA-hanke

o Muut maakuntaa koskettavat ja käynnissä olevat maakuntavalmistelun kannalta keskeiset hankkeet

5. Maakunnallinen näkökulma otetaan huomioon kaikissa keskeisissä sosiaali- ja terveydenhuollon investoinneissa.

1.3 Tiivistelmät työryhmien työskentelystä

1.3.1 Ikäihmisten palvelut Ikäihmiset työryhmä kokoontui väliraportin valmistumiseen mennessä neljä kertaa. Työryhmän tehtävänä oli valmistella ikäihmisten palveluja asiakkaiden ja prosessien näkökulmasta. Työryhmä tuotti yhteenvetotietoa ikäihmisten palveluista ja palveluiden myöntämisperusteista, palveluohjauksen käytännöistä ja ikäihmisten kuntoutuksen toteutumisesta kunnissa ja kuntayhtymissä. Työryhmä kartoitti myös riskit, onnistumiset/hyvät käytännöt ja huolen aiheet liittyen ikäihmisten palveluihin.

Ikäihmisten palveluita koskeviksi riskeiksi työryhmä tunnisti päätöksenteon haasteet, osallistumisen ja sitoutumisen muutokseen, ennaltaehkäisevän työn merkityksen ja mahdollisuuden, lähipalvelujen säilymisen, byrokratian korostumisen laadun kustannuksella ja asiakasmaksujen määräytymisen perusteet.

Hyviä käytäntöjä oli mm. liittyen palvelujen saatavuuteen ja palveluketjun toimivuuteen, asiakkaiden kokemaan palvelujen laatuun, varhaiseen puuttumiseeni, palveluohjauksen onnistuneisiin ratkaisuihin, omaishoidon tukemiseen, vapaaehtoistyöhön ja kustannusten maltilliseen kehittymiseen,

Kaikissa kunnissa ja kuntayhtymässä tarjotaan pääsääntöisesti samoja peruspalveluita. Tukipalveluissa ja kuntoutus/liikuntapalveluissa ja muutamissa muissa palveluissa on jonkin verran eroavaisuutta. Palvelujen osalta niitä kuvaavista käsitteistä ja palvelutarpeen arviointimenetelmistä olisi hyvä sopia yhteisesti. Kuntoutuksen osalta todettiin, että jokaisessa kunnassa tai kuntayhtymässä on käynnissä tai suunnitteilla kehittämistoimenpiteitä. Kuntoutuksen kokonaiskuvaa olisi maakunnan tasolla hyvä kirkastaa ja tehdä sen perusteella yhteiset tavoitteet, linjaukset ja kehittämissuunnitelma.

1.3.2 Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Työryhmän työskentelyn tavoitteena oli saavuttaa yhteinen koheesio ja toimintamalli lasten, nuorten ja perheiden palveluista. Lasten, nuorten ja perheiden palveluita on jäsennetty neljän eri teeman (asukaslähtöisyys, sote-integraatio, kustannustehokkuus ja tiedolla johtaminen) näkökulmasta. Työryhmä on löytänyt ja eritellyt kuntien, kuntayhtymän ja terveydenhuollon haasteita, rajapintojen ongelmakohtia sekä hyviä käytäntöjä. Työryhmän työskentelyn tuloksena on rakennettu yhteinen kolmiportainen lasten, nuorten ja perheiden palvelurakennemalli (lähipalvelu, alueellinen palvelu ja maakunnallinen palvelu).

6(113)  

Työryhmä on asettanut lyhemmän sekä pidemmän aikavälin tavoitteita vuoteen 2019 asti. Lyhyen aikavälin tavoitteina voidaan pitää esimerkiksi yhteistä maakunnallista kärkihanketta tai yhteisiä maakunnallisia sosiaali- ja terveydenhuollon indikaattoreita. Pidempiaikaisena tavoitteena on saada yhteinen maakunnallinen palvelutarjotin asiakkaille sekä yhteinen sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmä. Tavoitteiden avulla saamme rakennettua maakuntaan yhtenäiset hyvinvointikeskukset, jotka tuotetaan lähipalveluna, alueellisena palveluna sekä maakunnallisena palveluna. Hyvinvointikeskusten myötä painopiste siirtyy korjaavista palveluista kaikille yhteisiin yleisiin ja ennaltaehkäiseviin palveluihin sekä varhaiseen tukeen ja hoitoon. Polkujen rakentaminen ei tarkoita yksinomaan lasten, nuorten ja perheiden palveluiden tarkastelua, vaan Kanta-Hämeen sote-mallia on rakennettava elinkaarimaisesti niin, että vastaamme kaikenikäisten ja eri tarpeiden varassa olevien asiakkaiden tilanteisiin ja palvelupoluista sekä hoitoketjuista rakentuu saumattomia. Tavoitteenamme on rakentaa kanta-hämäläinen lasten, nuorten ja perheiden sosiaali- ja terveydenhuollon palveluverkosto, jossa on yhdenvertaiset palvelut maakunnan joka alueella.

1.3.3 Päihde- ja mielenterveyspalvelut Työryhmä kokoontui viisi kertaa kartoittaen palveluja neljän teeman eli asukaslähtöisyyden, sote-integraation, kustannustehokkuuden sekä tiedolla johtamisen mukaisesti. Palvelut on järjestetty eri seutukunnissa eri tavoin; Hämeenlinnassa on erikoissairaanhoidosta siirretty toimintaa perusterveydenhuoltoon ja A-klinikkasäätiö tuottaa päihdepalvelut kumppanuussopimukseen pohjautuen, Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä järjestää suureksi osaksi myös erikoissairaanhoidon psykiatriset palvelut ja Riihimäen seudulla on terveyskeskuksen mielenterveys- ja kaupungin päihdepalvelut yhdistetty vuoden alussa.

Toiminnan haasteita ovat mm. olemassa olevien palvelujen päällekkäisyys, potilas- ja asiakastietojärjestelmien integraation puute, päivystyksellisten palvelujen puute sekä kuntouttavan asumispalvelun ongelmat. Palvelurakennetta tulee keventää mm. lisäämällä avopalveluja sekä tuettua asumispalvelua ja kotiin vietäviä palveluja. Palveluvalikoimaa tulee lisätä esimerkiksi ryhmämuotoisia toimintamuotoja ja sähköisten palveluja hyödyntäen.

Työryhmä tarkentaa neljän teeman mukaan tavoitteitaan ja ehdottaa jatkotyöskentelyä seuraavasti:  

1) Asukaslähtöisyys ja asukkaiden tarpeiden analysointi

o Työryhmä jatkaa asiakassegmentointiin sopivan työkalun kartoittamista.

o Moniammatillinen alatyöryhmä jatkaa päihde- ja mielenterveyspalvelujen asiakaslähtöistä palvelutarpeen arvioinnin ja hoidon koordinoinnin selvittelyä.

o Työryhmä määrittelee päihde- ja mielenterveyspalvelut jaottelulla: omahoito, lähipalvelut, alueelliset palvelut ja keskitetyt palvelut sekä sähköiset palvelut.

2) Sote–integraatio ja yhteistyö terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi ja ylläpitämiseksi  

7(113)  

o Työryhmä tekee tarkennetun esityksen kerättyjen hyvien käytäntöjen pohjalta.

o Työryhmä jatkaa tavoitetilakuvauksiin liittyvien yhteistyörakenteiden ja eri toimijoiden välisen työnjaon kuvaamista huomioiden rajapinnat kuntaan, erikoissairaanhoitoon ja muihin toimijoihin.

3) Kustannustehokkuus

o Työryhmä laatii esityksen päihde- ja mielenterveyspalvelujen porrastuksesta sekä palvelurakenteen keventämisestä loppuraporttiin.

4) Tiedolla johtaminen ja vaikuttavuus

o Työryhmä tekee esityksen nykytilan keskeisten haasteiden ratkaisemiseksi.

o Maakuntaan otetaan käyttöön sähköinen hyvinvointikertomus, jossa hyödynnetään Sotkanet–indikaattoreita. Maakunnalliseen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelmaan laaditut tavoitteet ja toimenpiteet ovat osa työryhmän jatkotyöskentelyä.

o Työryhmä tekee jatkotyöskentelyn aikana esityksen siitä, miten ehkäisevä päihdetyö voidaan kunnissa järjestää yhdessä sote-alueen kanssa.

1.3.4 Asukkaiden osallisuus, kuuleminen ja vapaa valinta Työryhmä on käynyt vilkasta keskustelua ja selvittänyt asukkaiden osallisuuteen liittyviä käytäntöjä kuulemalla asiantuntijoita ja tekemällä maakunnallisen kyselyn. Väliraportissa maakunnan hyvistä käytännöistä on nostettu esiin Hämeenlinnan kaupungin ja Kanta-Hämeen keskussairaalan osallisuuteen liittyvät toimintatavat. Erityisesti työryhmän haluaa painottaa viestinnän merkitystä osallisuuden kokemuksen luomisessa.

Kuntien rooli ja tehtäväkenttä suhteessa asukkaisiinsa muuttuu merkittävästi sote-rakenneuudistuksen myötä. Työryhmän näkemyksen mukaan Oma Häme- valmistelun aikana tulee luoda uusia malleja ja tapoja sekä jatkuva osallistumisprosessi asukkaiden aktivoimiseen ja osallistamiseen. Työryhmän jatkotyöskentely etenee kolmen kärjen kautta:

1) Työryhmä toteuttaa kevään 2016 aikana maakunnallisen asukaskyselyn, jonka avulla asukkailta ja sote-palveluiden käyttäjiltä kerätään sote-uudistukseen liittyviä näkemyksiä ja odotuksia.

2) Maakunnan lakisääteisille vammaisneuvoille ja vanhusneuvostoille sekä nuorisovaltuusoille tehdään niiden Oma Häme- valmisteluun osallistumiseen ja vaikuttamiseen liittyvä kysely kesän 2016 aikana. Ao. foorumien puheenjohtajat ja sihteerit kutsutaan maakunnalliseen tapaamiseen syyskuussa.

3) Jokaisessa Kanta-Hämeen kunnassa toteutetaan elo-syyskuussa 2016 vähintään yksi asukasilta. Kaupungeissa asukasiltoja tarvitaan ainakin kaksi, Hämeenlinnassa useampia.

Työryhmän yhteinen näkemys on, että kuntalaisten nykyistä aktiivisempi osallistaminen kunnan päätöksentekoon, palvelutuotantoon ja palveluiden kehittämiseen on tärkeää. Tuleva Oma Häme painii aivan samojen osallistamishaasteiden kanssa kuin peruskunnat.

8(113)  

1.3.5 Sote-integraatio, palveluverkko ja hoidon porrastus Sote-integraatio, palveluverkko ja hoidon porrastus työryhmä on laajan materiaalin pohjalta koonnut tietoa maakunnan palveluverkon nykytilasta, integraation kannalta keskeisistä hyvinvointiongelmista ja palvelujen käyttäjäryhmistä ja tilanteista. Lisäksi on laadittu palveluverkon muodostamisen periaatteet eri näkökulmista, inventoitu hyviä käytäntöjä maakunnasta ja määritelty keskeiset toimintaympäristön tekijät, haasteet ja riskit. Työryhmän johtopäätökset ja ehdotukset on työstetty laajan materiaalin ja työryhmän työstämisen pohjalta.

Toimintaympäristön merkittävimmiksi tekijöiksi palveluverkon, porrastuksen ja integraation näkökulmista tulevaisuudessa määrittyvät väestörakenteen muutos, varautuminen matalaan menokehitykseen, avainasiakasryhmien määrittely, lainsäädäntömuutokset ja digitalisaatioon liittyvä kehittäminen. Kaikki palveluita käyttävät ryhmät eivät hyödy integraatiosta, mutta joillekin ryhmille palveluintegraatio on elintärkeä hyvän vaikuttavuuden aikaansaamiseksi. Monia palveluita käyttävien asukkaiden palveluintegraatio on tärkeä myös kustannusten hallinnan näkökulmasta. Palveluverkon muodostamisessa on määritelty palvelun eri vyöhykkeet käyttäjän näkökulmasta ja periaatteet, joilla tulevaisuuden palveluverkkoa maakunnassa suunnitellaan asiakkaiden, integraation, vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden näkökulmista.

Johtopäätöksissään työryhmä nostaa esille palveluverkon nopean kehittämisen vastauksena väestörakenteen muutokseen, talouden hallinnan merkityksen kaikessa toiminnassa sekä maakunnan vetovoimatekijöiden korostamisen tulevaisuuden vapaan valinnan olosuhteissa. Palveluohjaus ja selkeät palveluvastuut ovat tulevaisuuden onnistumisen tekijöitä. Palvelujen ja asioinnin monipuolistaminen edellyttävät digitaalisten palvelujen nostamista strategiseksi ja yhteiseksi kehityskohteeksi. Toimiva johtamisjärjestelmä ja tiedolla johtaminen ovat perusedellytyksiä hyvän palvelukulttuurin muodostamiselle Kanta-Hämeeseen. Palvelurakenteen muodostamisessa yhdistyvät lähipalveluperiaate ja tuotannollinen tehokkuus sekä tulevaisuuden palvelumallit. Palveluprosessien integraatio rakennetaan tarkasti erityisesti palveluja paljon käyttäville avainasiakasryhmille.

Maakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon rakentaminen edellyttää sitä, että nykyisten järjestämis- ja toteuttamisvastuullisten kuntien ja kuntayhtymien on suunnattava toiminnan johtamista, toteutusta, investointeja ja kehittämistä jo valmisteluvaiheessa suhteessa tulevaan maakuntaan.

1.3.6 Tietohallinto ja sähköinen asiointi Tietohallinto ja sähköinen asiointi työryhmä on koonnut tietoa maakunnassa tällä hetkellä käytössä olevista tietojärjestelmistä, tietohallintoon liittyvistä hankkeista ja projekteista sekä keskeisistä toiminnan muutoksista. Työryhmä on tunnistanut maakunnallisia hyviä käytäntöjä ja riskejä.

Työryhmän alustavan kartoituksen mukaan maakunnassa on käytössä satoja tietojärjestelmiä tai – sovelluksia. Kokonaisuuteen liittyy useita eri palveluntuottajia. Maakunnassa käytetään arviolta noin 15 milj. euroa vuodessa sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmiin. Huolestuttavaa on se, että kaikki organisaatiot eivät vaikuta olevan tietoisia siitä, millaisia tietojärjestelmiä niillä on käytössään ja/tai mitä niiden ylläpito maksaa.

9(113)  

Tietohallintotyöryhmä tunnisti erityisesti tietohallintoon ja ICT-palveluihin liittyviä Oma Häme-hankkeen selvitysvaiheen keskeisiä riskejä. Näistä kolmeksi kaikkein merkittävimmäksi todettiin seuraavat:

1) Puutteellinen osaaminen ja resurssit (erityisesti sosiaalihuollon osalta) 2) Tietojärjestelmien ja niiden toimittajien laaja kirjo 3) Kokonaisuuden hallinta ja johtaminen.

Johtopäätöksissä työryhmä esittää toimenpiteitä, jotka liittyvät:

1) Tietojärjestelmien ja ICT-palvelujen, niihin liittyvien hankkeiden ja hankintojen maakunnalliseen koordinaatioon.

2) Sosiaalihuollon tietojärjestelmien, tiedonmuodostuksen ja kirjaamiskäytäntöjen yhdenmukaistamiseen.

3) Osaamisen ja maakunnallisen koordinaation vahvistamiseen.

1.3.7 Henkilöstövaikutukset, omaisuuden siirrot ja muutoksen seuranta Henkilöstövaikutukset, omaisuuden siirrot ja muutoksen seuranta -työryhmä on koonnut yhteen maan hallituksen lainsäädännön valmistelun pohjana olevat linjaukset koskien omaisuutta, henkilöstöä sekä tukipalveluita. Kanta-Hämeen nykyisten sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja toteuttamisvastuussa olevien organisaatioiden välittömän henkilöstön määrä on kartoitettu. Lisäksi on todettu sote-uudistuksella olevan myös välillisiä henkilöstövaikutuksia erilaisissa tukipalveluissa. Työryhmän perustama henkilöstöasioiden alatyöryhmä on tehnyt karkean työsuunnitelman, tehtävien määrittelyn sekä käsittelytavan uudistuksen henkilöstöprosessille. Henkilöstöasioita käsittelevä alatyöryhmä tarvitaan pysyvänä rakenteena maakuntauudistuksen valmistelussa.

Työryhmässä on määritelty keskeiset omaisuuteen liittyvät kysymykset sekä tehty alustava kiinteistökartoitus sote-palvelujen käytössä olevien omistettujen sekä vuokrakiinteistöjen koosta, vuokrista, tasearvosta sekä muista kiinteistötiedoista maakuntauudistuksen kiinteistöjen hallintaa varten. Väliraportissa esitellään keskeiset kiinteistötiedot sekä tulevaisuuden palvelujen kehittämiseen liittyviä kiinteistöhaasteita.

Tukipalvelujen ja hankintojen osalta on tehty alustavat määrittelyt ja todettu, että molempien teemojen osalta tarvitaan kuntien ja kuntayhtymien sekä teknistä että strategista koordinaatiota jo ennen maakuntauudistuksen voimaan astumista. Seurattavien mittareiden osalta työryhmä täydentää aineistoa loppuraporttiin.

Haasteina ja riskeinä ovat sote-asioiden koordinointi aikana ennen uudistuksen voimaan astumista, tulevat vapaan valinnan toteuttamismallit, muutoksen henkilöstövaikutuksiin varautuminen ennakolta, kiinteistöjen vuokrasopimukset ja kunto sekä kuntayhtymien alijäämien hallinta siten, että kunnille ei jää maakuntauudistuksessa isoja alijäämiä katettavaksi. Johtopäätöksistä keskeisimmät ovat muutoksen kokoon suhteutetun valmisteluresurssin varmistaminen, jatkuva kuntien ja kuntayhtymien yhteinen strateginen suunnittelu ja päätöksenteko läpi valmisteluvaiheen, henkilöstöprosessien onnistumisen varmistaminen sekä aktiivinen hakeutuminen kokeiluihin muutoksen keskeisimpien teemojen osalta (mm. vapaa valinta).

10(113)  

2 IKÄIHMISET - TYÖRYHMÄ  Ikäihmisten työryhmän puheenjohtajana toimii Forssan seudun hyvinvointikunta-yhtymän vanhuspalvelujen palvelualuejohtaja Annukka Kuismin ja sihteerinä projektiasiantuntija Raija Virtanen.

Työryhmän jäseniä ovat: Ala-Kokko Satu, palvelujohtaja Hämeenlinnan kaupunki Andersson-Tapio Susanne, ylihoitaja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Haapanen Sisko, vanhuspalvelujen johtaja Lopen kunta Harjula Leena, tilaajapäällikkö Hämeenlinnan kaupunki Harmaa Soile, osastonhoitaja Hausjärven kunta Kangasmaa Eija, vanhustyön johtaja Janakkalan kunta 27.3.2016 Hintsala Anne, vs. vanhustyön johtaja Janakkalan kunta 28.3.2016 lähtien Kataja Eeva, sairaalan ylilääkäri Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Ylämurto Eeva, erityisasiantuntija Hattulan kunta Henkilöstön edustajat: Alasentie Maija-Liisa, KoHon edustaja Heino Leena, JHL:n edustaja Korpela Anne, JUKO ry/STHL

Ikäihmiset työryhmän tehtävänä on valmistella ikäihmisten palveluja asiakkaiden ja prosessien näkökulmasta. Tässä vaiheessa työryhmä ei vielä ole pohtinut ikäihmisten palvelujen rakennetta.

Työryhmän on tunnistanut alustavan toimeksiantonsa perusteella tehtäväkseen tuottaa väliraporttiin ja loppuraporttiin mennessä teemoittain seuraavia asioita:

1) Asukaslähtöisyys ja asukkaiden tarpeiden analysointi: ● Palvelujen porrastamisesta (asiakasnäkökulma ja prosessit) ja siihen

liittyvästä kriteeristöstä ja asiakasmaksuista

● Maakunnallisen palveluohjauksen (sisältää kotiutumisen) roolista koko

toiminnan koordinoijana

 

2) Sote - integraatio ja yhteistyö terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi ja ylläpitämiseksi:

● Kuntoutuksen uudesta roolista ikäihmisten elämässä ja myös

palvelutarjonnassa

● Muualla toteutetuista valmistelun näkökulmista (hyvät käytännöt ja

kokemukset), jotka on relevanttia huomioida

 

3) Kustannustehokkuus: ● Palvelujen porrastamisesta (asiakasnäkökulma ja prosessit) ja siihen

liittyvästä kriteeristöstä ja asiakasmaksuista

4) Tiedolla johtaminen ja vaikuttavuus: ● Nykytilanteen keskeisistä haasteista ja ratkaisuista

11(113)  

● Ikäihmisten palveluiden seurantatiedoista ja niiden keräämisestä uudistuksen

aikana

2.1 Ikäihmisten palveluiden toiminnalliset tavoitteet 2016 Maakunnan kuntien ja kuntayhtymien (FSHKY, Hattula, Hausjärvi, Hämeenlinna, Janakkala, Loppi, Riihimäki, Riihimäen seudun tkky) vanhuspalveluita koskevissa toiminnallisissa ja strategisissa tavoitteissa korostuvat monessa kunnassa/kuntayhtymässä kotihoitoon liittyvät tavoitteet, joiden mukaan ikäihmiset ovat aktiivisia ja toimintakykyisiä, he asuvat kotona tai kodinomaisessa ympäristössä ja kotona asuminen on ikäihmisen ensisijainen vaihtoehto sekä asumista kotona tuetaan eri tavoin. Kotihoitoon panostamalla pitkäaikaisen ympärivuorokautisen palvelun tarpeen odotetaan vähenevän. Teknologian hyödyntäminen kotihoidossa näyttäytyy selkeänä osana osa kotihoidon palvelukokonaisuutta. Tavoitteena on myös, että ikäihmiset saavat tarvettaan vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut oikeaan aikaan ja että palveluiden tuottaminen tai järjestäminen ikääntyneelle väestölle on osa sujuvia prosesseja (prosessien avaaminen). Kotisairaalatoimintaa kehitetään ja laajennetaan. Tavoitteista löytyvät myös vaativan saattohoidon kehittäminen, kotikuntoutuksen ja lyhytaikaispaikkojen lisääminen ja palveluihin liittyvän valinnanvapauden lisääminen (mm. palvelusetelin käytön laajentaminen).

Henkilöstön osalta tavoitteena on henkilöstöresurssien joustava johtaminen, henkilöstösuunnittelun positiivisen synergian lisääminen ja yksiköiden välillä joustavasti siirtyvä henkilökunta. Henkilöstöresurssien vapautumista tavoitellaan työjärjestelyillä ja kotihoidossa hyödynnettävien optimointiohjelmien avulla. Tavoitteena on kotihoidon resurssien määrän lisääminen asiakastarvetta vastaavaksi ja esimiehille tarvittavan ajan varaaminen suunnitteluun ja kehittämiseen. Tavoitteista löytyy myös maininta siitä, että vanhustenhuollon palvelujen kustannukset olisivat enintään valtakunnallista keskitasoa.

2.2 Ikäihmisten palvelujen käyttötalousluvut vuonna 2016 Alla olevassa taulukossa on koottu maakunnan kuntien ja kuntayhtymien ikäihmisten palveluja koskevat toimintakulut, toimintakate ja henkilöstö. Tämä taulukko täydentyy työryhmän loppuraporttiin mennessä.

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ja Riihimäen terveyskeskuskuntayhtymän luvut on jätetty vertailusta pois, koska ne eivät kohdistu pelkästään ikäihmisten palveluihin eivätkä ole siten vertailukelpoisia.

 

Kunta/kuntayhtymä   Toimintatuotot   Toimintakulut   Toimintakate   Henkilöstö  

FSHKY    9  099  570   -­‐34  616  350   -­‐25  516  780   406  

Hausjärvi   2  048  200   -­‐6  568  900   -­‐4  520  700   82  

Hattula   1  258  000   -­‐5  682  521     -­‐  4  424  521   82  

Hämeenlinna   14  239  000   -­‐61  482  000   -­‐  47  243  000   515  

12(113)  

Janakkala   3  141  332   -­‐12  265  948   -­‐9  124616   132  

Loppi   1  587  990   -­‐5  533  510   -­‐3  945  520   73  

Riihimäki   4  688  600   -­‐20  060  400   -­‐15  371  800   220  

 

2.3 Yhteenvetoa ikäihmisten palveluista ja niiden myöntämisperusteista

Kaikissa kunnissa (Hattula, Hausjärvi, Hämeenlinna, Janakkala, Loppi, Riihimäki) ja kuntayhtymässä (FSHKY) yhteisiä palveluja ovat

● Säännöllinen kotihoito: myöntämisperusteena on arvioitu toimintakyky (RAI,

Rava, ADL, IADL,CPS,CAPS, MAPLe, MMSE) ja yksilöllinen tarpeen

arviointi. Osassa kunnissa ei ole varsinaisia myöntämisperusteita tai ne ovat

valmistelussa.

● Tilapäinen kotihoito (ja kotisairaanhoito): palvelun tarpeen arvioidaan

olevan lyhytkestoista (alle 2 kuukautta) tai sen on arvioitu kestävän enintään

kolme kuukautta ja se on harvemmin kuin kerran viikossa tapahtuvaa tai

palveluita tarvitaan vähemmän kuin 1 h kuukaudessa. Se voi olla yksittäisiä

käyntejä tai rajatun ajanjakson ajan tapahtuvaa palvelua tai tilapäistä

sairaanhoidollista tarvetta. Tilapäistä kotihoitoa käynnistetään usein silloin kun

asiakkaan palveluntarpeen jatkuvuudesta ei ole tietoa tai käytetään muutoin

yksilöllistä harkintaa. Tätä ei arvioida varsinaisesti toimintakykymittareilla.

Myöntämiskriteereitä ei ole määritelty tai ne ovat valmistelussa.

● Päivätoiminta: Kohdentuu asiakkaille, joilla on muistihäiriö, he ovat

omaishoidettavia tai heidän muutoin arvioidaan hyötyvän päivätoiminnasta

(kuntoutuminen, toimintakyvyn säilyminen). Palvelua myönnetään matalalla

kynnyksellä.

● Ruokahuoltoon liittyvät palvelut: Ateria kotiin kuljetettuna on tarkoitettu

asiakkaille, jotka eivät itse tai omaisten avustuksella pysty

valmistamaan/lämmittämään ruokaa eivätkä kykene kulkemaan

ateriointipaikkaan. Perusteena voi olla myös ravitsemustilan heikkous tai muut

terveydelliset syyt. Ateria voi olla lämmin, kylmä tai pakastettu. Ateriat voi

hankkia myös palvelukeskuksesta tai muusta toimipisteestä. Palvelu

myönnetään matalalla kynnyksellä.

● Omaishoito: Osassa kunnissa on hoidettavan toimintakykyyn liittyvät

arviointimittarit. Erityispalvelut: omaishoitajan vapaan aikainen hoito,

omaishoidon tuen palveluseteli.

13(113)  

● Kylvetyspalvelu: myönnetään kun peseytymistilat ovat puutteelliset tai

haasteelliset tai asiakas ei pysty itse huolehtimaan hygieniastaan. Palvelun

hankintaan on myös mahdollista saada palveluseteli.

● Vaatehuolto on mahdollinen kun asiallinen vaatteiden pesumahdollisuus

puuttuu tai asiakas tai omainen ei pysty siitä huolehtimaan

● Turvapuhelin: asiakkaalla on epävakaa terveydentila tai terveydellinen syy

mikä edellyttää nopeaa avun saantia, hän kokee turvattomuutta tai

toimintakyky on alentunut. Kaikissa kunnissa ei ole kriteereitä tai käytetään

tarveharkintaa (Hämeenlinna, Hattula, Janakkala, Loppi, Riihimäki).

FSHKY:ssä palvelu on täysin ulkoistettu.

● Lyhytaikainen asuminen (palveluasuminen, tehostettu palveluasuminen):

tarjotaan kotiutustilanteessa, kun kotiolosuhteet ovat haasteelliset ja

asunnossa tehdään muutostöitä. Tarjotaan kotihoidon ja/tai omaisen tuella

asuvan muistisairaan toimintakyvyn tukemiseen ja sosiaalisen ja/tai

psyykkisen toimintakyvyn tukemiseen. Toimii myös asiakkaan toimintakyvyn

arviointijaksona, omaishoitajan vapaan järjestelyn tapana ja vastaa

sosiaalipäivystyksen kautta tuleviin erityistilanteisiin. Kaikissa kunnissa ei ole

tarjolla lyhytaikaista asumispalvelua.

● Ympärivuorokautinen asumispalvelu, tehostettu palveluasuminen,

ympärivuorokautinen pitkäaikaishoiva ja hoito: asiakkaalla on

ympärivuorokautinen hoivan/hoidon tarve ja kaikki asiakkaan tilanteeseen

soveltuvat kotona selviytymistä tukevat palvelut on kokeiltu käytännössä.

Henkilö tarvitsee yhden tai kahden henkilön apua päivittäisissä toiminnoissa.

Tarve arvioidaan toimintakykymittareilla. Toimintakykyä ja asiakkaan

selviytymistä arvioidaan yksilöllisesti.

● Kunnissa/kuntayhtymissä on tarjolla pitkä- ja lyhytaikaista laitoshoitoa tai

osavuorokautista laitoshoitoa (päivä- tai yöhoito), joka edellyttää

lääketieteellistä tai asiakas- tai potilasturvallisuuteen liittyvää perustetta.

Palveluntarve on runsasta, asiakas on kahden autettava tai vuoteeseen

hoidettava. Ensin aina selvitetään mahdollisuus myöntää palveluja muilla

tavoin. Palvelua käytetään myös omaishoidettavien jaksohoitotarpeeseen,

kriisi- tai muuhun lyhytaikaistarpeeseen, päivä- ja yöhoitoon.

 Tukipalveluissa, kuntoutus/liikuntapalveluissa ja muutamissa muissa palveluissa kunnissa on eroja:

● Asiointipalvelu, kauppapalvelu / kauppakassipalvelu: välttämättömien

asioiden hoitamiseen tarkoitettu palvelu (asiakas tai omaiset eivät pysty

14(113)  

muulla tavalla hoitamaan), toteutetaan mahdollisesti yhdessä asiakkaan

kanssa kun arvioidaan sen tukevan toimintakykyä (FSHKY, Hämeenlinna,

Janakkala, Loppi, Riihimäki)

● Kuljetuspalvelu: kuljetus kylvetyspalveluihin tai päivätoimintaan, kun asiakas

ei itse tai omainen pysty sitä järjestämään (FSHKY, Riihimäki)

● Päiväkuntoutus /Päivätoiminta (kuntouttava)/ kuntoutus / liikuntaohjausta

yksilöllisesti sekä liikuntaryhmiä: FSHKY, Hämeenlinna, Janakkala, Loppi.

Kunnissa on tarjolla kuntosalin kausihinta ohjattuihin ja ei ohjattuihin vuoroihin

(FSHKY).

● Tehostetun palveluasumisen asiakkaalle on tarjolla ateriapaketti,

tukipalvelupaketti ja mahdollisuus liinavaatteiden vuokraukseen (FSHKY)

● Liikkumista tukevana palveluna henkilökohtainen taksikortti (Hämeenlinna)

● Riihimäellä tarjotaan lyhytaikaista perhehoitoa ja osavuorokautista

perhehoitoa. Riihimäen seudun terveydenhuollon kuntayhtymä tarjoaa

tilapäistä kotisairaanhoitoa (lääkärin tai muun henkilön kotikäynti) ja

lyhytaikaista kotisairaala palvelua/hoitoa (lääkärin, sairaanhoitajan käynti)

sekä laitoshoitoa vuodeosastohoitona (yö-ja päivähoito).

Yhteenvetona työryhmä toteaa, että palveluita kuvaavat käsitteet olisi hyvä maakunnallisesti yhtenäistää ja sopia yhteiset palvelun tarpeen arviointimenetelmät.

 

2.3.1 Ikäihmisten kuntoutus  

Kuntoutus käsitteenä on laaja-alainen ja tulkinnat siitä, mikä mielletään kuntoutukseksi vaihtelevat eri konteksteissa ja eri toimijoilla. Usein kuntoutuksesta puhuttaessa fokus on fyysisessä kuntoutuksessa, jolloin psyykkinen ja sosiaalinen kuntoutus jäävät vähemmälle huomiolle. Myös tässä maakunnallisessa tarkastelussa keskityttiin selvästi fyysiseen kuntoutukseen.

Maakunnan kuntien ja kuntayhtymien tuottaman tiedon perusteella jokaisella toimijalla on käynnissä kehittämistoimintaa kuntoutuksen osalta joko suunnitelmavaiheessa tai toteuttamisvaiheessa. Kuntoutuksen resurssit ovat kuitenkin hyvin vaihtelevia ja myös kuntoutuksen tämän hetken organisointi ja painotukset ovat erilaisia eri toimijoilla.

Maakunnallisessa tarkastelussa nousi seuraavia asioita:

● kuntouttaminen kotona asumisen tukena

● kuntouttamisen ympäristöt

● kuntoutus kaikkien työntekijöiden työssä

● koti vs. palveluyksikkö

● kuntoutusosaamisen ulottaminen koko henkilöstöön

15(113)  

● mm. kunnon hoitaja – koulutukset ja liikuntasuunnitelmat

● fysioterapeuttien rooli konsultoinnissa, kartoituksissa ja arvioinnissa sekä

yksilö- tai ryhmätoimintojen ohjauksessa

● kuntoutuksen erityisosaajat ovat pääsääntöisesti fysioterapeutteja ja

kuntohoitajia

● miten kuntouttaviin palveluihin ohjaudutaan

● mihin painotus

● tulisiko olla myös muita ammattiryhmiä kuten toimintaterapeutit

● millä kriteereillä

● miten tarve tunnistetaan

● miten kuntouttamisen vaikuttavuutta voidaan arvioida

● liikuntatoimen osuus ryhmätoiminnoissa

Kuntouttamiseen liittyvät kysymykset ovat kaikilla toimijoilla samankaltaisia. Myös tehdyt kehittämistoimenpiteet tai suunnitteilla olevat toimenpiteet istuvat hyvin ”samaan kuvaan”, vaikka voivat olla erilaisiakin. Kuntoutuksen kokonaiskuva olisi hyvä kirkastaa maakunnallisesti ja tehdä sen perusteella yhteiset tavoitteet, linjaukset ja kehittämissuunnitelma.

2.3.2 Ikäihmisten palveluohjaus Maakunnan kunnissa ja kuntayhtymässä ikäihmisten palveluohjaus koostuu palveluohjauksesta, palveluneuvonnasta ja palvelutarpeen arvioinnista. Palveluohjauksessa tehdään myös yksityisten ostopalvelujen koordinointia ja hallinnointia, lyhytaikaishoidon koordinointia, perhehoitoa ja omaishoidon tuen prosessia. Osassa kunnista palveluohjaksessa tehdään myös palvelusuunnitelma ja päätöksiä esim. tukipalveluista ja kotihoidon palveluista kuukauden ajalle. Toimintatapoina ovat puhelinneuvonta, kotikäynnit, tapaamiset palveluohjaajan vastaanotolla, neuvontapisteet / tiskineuvonta ja neuvontapäivät. Kunta ja alueellisia yhteistyöpalavereita pidetään säännöllisesti kotihoidon ja asumispalvelujen edustajien kanssa. Yhteistyötä tehdään myös raja-pinta asiakkaiden osalta vammaispalveluiden ja aikuissosiaalityön kanssa.

Ikäihmisten palvelutarpeen arvioinnissa käytetään erilaisia mittareita: MNA, MMSE,GDS, Cerad,RaVa,RAI, Audit, SPPB,VAS, Frop.

Palveluohjauksen henkilöresursseina ovat palveluohjaajat, palveluneuvojat, kotiutushoitaja, muistihoitaja ja -neuvoja, sairaanhoitaja, lähihoitaja, sosiaalityöntekijä, fysioterapeutti, geriatri (tarvittaessa) ja kotihoidon ohjaaja. Palveluohjauksen henkilökunnasta nimetään asiakkaan lakisääteinen vastuuhenkilö (FSHKY, Hämeenlinna). Hämeenlinnassa asiakasohjausyksikössä tehdään kaikki asiakasmaksuja koskevat viranomaispäätökset. FSHKY:ssä palvelupäätöksen tekee palveluohjauksen päällikkö omaan vastuualueeseensa kuuluvien asiakkaiden osalta. Janakkalassa tehdään yli 65 -vuotiaille kaikissa vastaanottotilanteissa ja myös tarvittaessa toimintakykyarvio ja hoitopolun mukainen ohjaus lääkäri-hoitaja työparin toimesta.

16(113)  

2.4 Ikäihmisten palvelujen haasteet ja rajapinnat Työryhmän ensimmäiseen tapaamiseen oli työryhmänjäsenillä tehtävänä koota kunnan/kuntayhtymän ikäihmisten palveluihin liittyvät huolet, ratkaisut ja onnistumiset.

Huolta/haastetta oli tehostettuun palveluasumiseen/laitoshoitoon liittyen lyhytaikaishoitopaikkojen riittävyydestä (FSHKY), ympärivuorokautisen asumisen riittävyydestä, ympärivuorokautisten hoivapaikkojen tarpeesta ja sijoituksesta tulevaisuudessa (FSHKY, Hattula, Loppi).

Kotihoitoon liittyviä huolia olivat ikäihmisten selviytyminen kotona mahdollisimman pitkään, ympärivuorokautiseen kotihoidon palveluntarpeeseen vastaaminen ja palvelujen tuottaminen, kotihoidon resurssin riittävyys, kotihoidon kaksi erillistä organisaatioita. Huolta aiheutti myös se, että vastaavatko kotiin tarjottavat palvelut sisällöltään tarvetta ja kotihoidon välittömän työajan lisääminen ja työn kehittäminen (FSHKY, Hattula, Hämeenlinna, Janakkala, Riihimäki).

Asiakkaisiin kohdistuvia huolia oli liittyen kasvavan asiakasmäärän palvelutarpeisiin, muuttuviin palveluihin liittyviin odotuksiin vastaamiseen. Huolta aiheuttivat päihde- ja mielenterveystaustaiset asiakkaat kotihoidossa ja muistisairaiden potilaiden lisääntyminen (Riihimäki, Riihimäki tk).

Henkilöstön osalta haastetta koettiin liittyen hoitajamitoituksiin, vaikeuteen saada päteviä sijaisia kotihoitoon ja yleensäkin vanhustyöstä innostuneen ja ammattitaitoisen henkilöstön saatavuuteen. Huolta oli myös siitä, vastaako henkilöstön osaaminen asiakkaiden laaja-alaista palveluntarvetta (FSHKY, Hausjärvi, Hämeenlinna, Janakkala).

Huolta oli myös siitä, miten lähipalvelut järjestetään tulevassa sotessa. Esimerkiksi huolta herätti se, jos palvelut hajaantuvat eri tahoille ja asiakkaan kokonaistilanne jää epäselväksi (Hattula, Riihimäki tk) . Muistisairaiden palvelujen ”oikeanlaisuus” huolettaa (Riihimäki tk). Ikäihmisten liikkuminen ja kuntoutumisen tukeminen oli huolen aihe (Loppi). Rahoituksen riittävyys suhteessa kasvaviin palvelutarpeisiin nähden huoletti (Hämeenlinna) ja tiedolla johtamisen puute ja vaikuttavuuden arvioinnin haasteet (Janakkala).

Ikäihmiset työryhmässä on tunnistettu merkittävä rajapinta sote-integraatiota hoidon porrastusta ja palveluverkkoa pohtivaan työryhmään; miten vältetään päällekkäisyydet ja mikä on tehtävien jako? Toiminnallisesti on tunnistettu rajapinta mielenterveys- ja päihdepalveluihin, tietohallintoon ja sähköiseen asiointiin, asukkaiden kuulemiseen ja vapaa valinta kokeiluun. Nämä rajapinnat edellyttävät tarkempaa konkreetista suunnittelua ja koordinointia eri työryhmien välillä ja myös keskustelua ja työstämistä Ikäihmiset työryhmässä. Rajapintoja kuntiin jääviin palveluihin työstetään loppuraporttiin.

2.5 Ikäihmisten palvelujen hyvät käytännöt Työryhmän ensimmäiseen tapaamiseen oli jäsenillä tehtävänä koota kunnan/kuntayhtymän ikäihmisten palveluihin liittyvät huolet, ratkaisut ja onnistumiset. Onnistumiset kuvaavat hyviä ja onnistuneita ratkaisuja ja hyviä käytäntöjä.

Onnistumisia on liittyen palvelujen saatavuuteen viivytyksettä ja vähintään asetetuissa aikarajoissa (FSHKY) ja tasavertaisuudessa (yhtenäiset kriteerit

17(113)  

palvelujen saatavuudessa ja asiakasmaksuissa) (FSHKY) ja asiakkaiden kokemaan palvelujen laatuun ja asumisympäristöjen parantumiseen liittyen (Hämeenlinna).

Palveluketjun toimivuudessa on onnistuttu: Vanhainkotitoiminnan päättyminen on lopettanut asiakkaiden turhan pallottelun vanhainkodin ja tehostetun palveluasumisen välillä (Hattula), vuodeosastolta löytyy lisäpaikkoja tarvittaessa ja jaksohoitopaikkoja on riittävästi (Hausjärvi) ja lyhytaikaisen asumisen järjestämisessä on onnistuttu (Riihimäki, Loppi) ja siten pystytty tasaamaan paikkoihin liittyvää painetta ja vähentämään siirtoviivemaksuja. Asumis- ja laitoshoitopaikkoja ja kotiin vietäviä palveluja on hyödynnetty yli kuntarajojen (FSHKY).

Varhaisen puuttumisen toimintamalli on luotu, jolloin toimintakyvyn havainnointia tehdään kaikissa vastaanottotilanteissa yli 65-vuotiaiden asiakkaiden kohdalta (Janakkala). Tehty palvelurakennemuutos on ollut onnistunut ratkaisu (Janakkala). Monipuoliset kuntoutuspalvelut (Janakkala), kotikuntoutuksen käynnistyminen ja kotisairaalatoiminta osana palveluketjua (Riihimäki) ovat olleet hyviä ratkaisuja.

Palveluohjaus- ja neuvonta (Hattula, Riihimäki) ovat olleet kunnissa onnistuneita ratkaisuja ja moniammatillisen tiimin toiminta (Hausjärvi) sekä geriatrian poliklinikka ja geriatrin osastokonsultaatiot (Riihimäki).

Onnistumisia on ollut myös omaishoidon tukemisessa (Loppi). Vertaistukea ja vapaaehtoistyötä on vahvistettu järjestöyhteistyöllä ja eri toimijoiden välisellä yhteistoiminnalla (Riihimäki).

Kustannusten maltilliseen kehitykseen on päästy monituottajamallilla, kilpailulla, tuotteistamalla ja kustannusvertailulla, talouden johtamisella ja kustannuksista ääneen puhumalla. Kotihoidon mobiili ja toiminnanohjaus ovat myös vaikuttaneet myönteisesti maltilliseen kustannuskehitykseen (Hämeenlinna).

Työryhmä tuottaa loppuraporttiin vertailua muiden organisaatioiden hyviin kokemuksiin (esim. Keski-Suomi ja Pohjois-Karjala).

2.6 Riskienhallinta ja jatkotyöskentely Työryhmä kartoitti keskeisimmät ikäihmisten palveluita koskevat riskit sote -muutoksessa ja niiden hallintakeinot. Lisäksi työryhmässä on laadittu alustavaa suunnitelmaa jatkotyöskentelystä. Riskeiksi ja niiden hallintakeinoiksi tunnistettiin seuraavia asioita:

● Päätöksen teon puute/kyvyttömyys (poliittinen taso)

● Faktojen ja vaihtoehtojen tuottaminen, perustelut

● Valtion napakka ohjaus

● Osallistuminen ja sitoutuminen muutokseen ovat heikkoja

● Rehellinen, uskottava ja riittävä tiedottaminen

● Paikallinen osallistaminen (tuloksista tiedottaminen)

● Ennaltaehkäisevän työn puuttuminen

● Etsivä työ, matala kynnys huolen ilmaisemiselle

18(113)  

● Julkiset neuvontapisteet, palveluohjaus

● Lähipalveluiden säilyminen (onko niitä ja jos on niin missä muodossa, ovatko

asiakkaat tasa-arvoisessa asemassa)

● Lähipalveluiden määrittely, yhteiset maakunnalliset periaatteet

● Digitalisaation hyödyntäminen

● Palvelukorttelit

● Asiakasmaksujen perusteet, sisältö, suurus: organisaatio- vai

asiakaslähtöisyys

● Valtakunnalliset maksut, joihin liittyy maksukatto

● Kuntien maksuperusteiden selvittäminen ja yhteisen kompromissin tekeminen

näiden perusteella

● Byrokratia korostuu laadun kustannuksella ikäihmisten palveluiden

tuottamisessa

● Tuotteistaminen ja laadun määrittely

● Valvonta, laatumittarit

Johtopäätöksenä työryhmän tähänastisesta työskentelystä voidaan todeta, että useimpiin tunnistettuihin riskeihin pystytään huolellisella valmistelulla ja suunnittelulla varautumaan (esim. tiedottaminen ja paikallinen osallistaminen), mutta osaan riskeistä on heikot vaikuttamismahdollisuudet (kuten päätöksenteko ja digitalisaation hyödyntäminen).

Riskeistä johdettuna välittömästi toimeenpantavana asiana työryhmässä on noussut esiin kotihoidon toiminnan ohjausjärjestelmän (ns. kotihoidon mobiili) yhtenäistäminen/yhteisen järjestelmän hankkiminen kuntiin. Maakunnassa on käytössä ainakin kolme eri toiminnanohjausjärjestelmää ja osa kunnista on sellaista hankkimassa tai hankinta on tulossa ajankohtaiseksi.

Sipilän hallituksen kotihoidon kehittämisen ja omaishoidon vahvistamisen kärkihankkeena on taata iäkkäille ja omaisille yhdenvertaisemmat, paremmin koordinoidut ja kustannusten kasvua hillitsevät palvelut. Kärkihankkeen tavoitteena on mm. kehittää iäkkäiden ihmisten kotiin annettavien palveluiden määrää ja sisältöä ja juurruttaa omais- ja perhehoitajien jaksamista tukevia käytäntöjä. Ikäihmisten kotihoidon ja omaishoidon kärkihankkeeseen on tulossa kuntien haettavaksi 20 miljoonaa euroa hankerahaa. Maakunnassa on suunnitteilla hankehakemus kotihoidon sisällön, laadun ja kuntoutuksen sekä omaishoidon kehittämiseen. Suunnittelutyö on integroitu osaksi Ikäihmisten palvelujen työryhmän toimintaa siten, että hankahakemuksen laatii perustettu alatyöryhmä.

Indikaattorit maakunnalliseen hyvinvointikertomukseen esitetään ikäihmisten työryhmän loppuraportissa.

19(113)  

3 LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT - TYÖRYHMÄ

Lapset, nuoret ja perheet työryhmälle oli etukäteen asetettu kolme keskeistä tavoitetta: 1. Laatii tavoitetilan kuvauksen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen asiakaslähtöisistä moniammatillisista palveluketjuista. 2. Kokoaa lasten, nuorten ja perheiden palvelujen hyvät käytännöt ja esittää niiden pohjalta muutoksia. 3. Laatii yksityiskohtaisen esityksen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen porrastuksesta Sote – integraatio -työryhmän alustavan jaottelun pohjalta.

Työryhmän jäsenet: Puheenjohtaja Jari Wihersaari (Sivistysjohtaja, Hattulan kunta), sihteeri Riikka Haahtela (Projektiasiantuntija), Riikka Lammintausta-Mäkelä (Palvelualuejohtaja, FSHKY), Arja Theis (Johtava sosiaalityöntekijä, Hausjärvi), Jari Pekuri (Tilaajapäällikkö, Hämeenlinna), Anna Roinevirta (Sosiaalityön johtaja, Janakkala), Marja Koljonen (Ylihoitaja, KHSHP), Arja Tomminen (Ylilääkäri, KHSHP), Marjo Mutanen (Palvelualuepäällikkö, Riihimäki), Saija Numari (Osastonhoitaja, Riihimäen seudun terveyskeskus), Seija Junno (Erityissuunnittelija, Sosiaalialan kehittämiskeskus Pikassos Oy). Työryhmän henkilöstön edustajat: Anneli Wilenius (JUKO ry/Talentia), Päivi Pöyry (KoHo ry/Super), Peter Petro (Kunta-alan Unioni/JHL ry).

Työryhmä on kokoontunut yhteensä yhdeksän kertaa. Tiivistahtisiin tapaamiskertoihin on sisältynyt vierailevia asiantuntijoita, viikoittaisia kotitehtäviä, erilaisia työparityöskentelytapoja sekä kuntakohtaisia näkemyksiä palveluiden järjestämisestä maakunnallisessa sotessa.

 

20(113)  

3.1 Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen nykytila Seuraavissa kappaleilla kuvataan olemassa olevia palveluja niin sosiaalihuollon kuin terveydenhuollon näkökulmasta. Tämän luvun pohjalta hahmotetaan riskit ja hyödyt sekä jo olemassa olevat hyvät maakunnalliset käytännöt, joihin pureudutaan seuraavissa luvuissa. Nykytilan kuvauksessa asioita käsitellään alla olevien valmistelumatriisin teemojen mukaisesti:

I Teema. Asukaslähtöisyys ja asukkaiden tarpeiden analysointi.

II Teema. Sote- integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi

III Teema. Kustannustehokkuus

IV Teema. Tiedolla johtaminen ja vaikuttavuus.

3.1.1 Terveydenhuolto Nykytilan kuvauksessa palvelupolun jäsennys lähtee liikkeelle neuvolapalveluista ja etenee kouluterveydenhuollon ikäryhmätarkastuksiin. Terveydenhuollossa palvelujen asiakaslähtöisyys ja asukkaiden tarpeiden analysointi toimii systemaattisesti eri osa-alueilla neuvolapalveluissa, kouluterveydenhuollossa, suun terveyshuollossa sekä muussa kunnan järjestämässä terveydenhuollossa.

Neuvolapalvelut on keskeinen osa perusterveydenhuollon ehkäisevää ja terveyttä edistävää toimintaa. Äitiys- ja lastenneuvoloissa järjestetään neljä laajaa terveystarkastusta, joissa arvioidaan koko perheen terveyttä, hyvinvointia ja niihin vaikuttavia tekijöitä.

Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta perusterveydenhuollon ehkäisevää palvelua. Koko ikäluokan kattavat vuosittaiset terveystarkastukset muodostavat kouluterveydenhuollon toiminnan rungon ja mahdollistavat jokaisen oppilaan ja hänen perheensä tapaamisen. Pediatrin palveluita on saatavissa joissakin Kanta-Hämeen kunnista. Neuvola- ja kouluterveydenhuoltoa ohjaa niistä annettu valtakunnallinen lainsäädäntö ja ohjeistus.1

Terveyden ja sairaanhoidon vastaanottopalvelut tuotetaan pääosin lähipalveluina avun tarvitsijan kotikunnassa. Alueella on toimiva terveyskeskusjärjestelmä, joka tosin on toteutettu eri kunnissa erilaisilla hallinnollisilla rakenteilla. Kunnan järjestämässä suun terveydenhuollossa tehdään yhteistyötä erikoissairaanhoidon, muun terveydenhuollon ja kunnan sosiaalihuollon kanssa.

Kanta-Hämeen alueen lasten erikoissairaanhoidon palvelut tuotetaan Kanta-Hämeen keskussairaalassa sekä osin Forssan sairaalassa. Keskussairaalassa on

                                                                                                                         1   Neuvolatoiminnan,   koulu-­‐   ja   opiskeluterveydenhuollon   sekä   lasten   ja   nuorten   ehkäisevän   suun   terveydenhuollon  

asetus  (338  /  2011).  Lastenneuvola  lapsiperheiden  tukena  Opas  työntekijöille  STM  Oppaita  2004:14  

 

 

21(113)  

lasten vuodeosastot, lasten päiväsairaala, lastentautien erikoissairaanhoidon poliklinikat sekä vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosasto. Synnytyksiä keskussairaalassa on noin 1600/ vuosi. Esimerkiksi lasten poliklinikkakontakteja vuonna 2005 oli 8 200, joista varsinaisia käyntejä 4 920 ja avo-osastokäyntejä 2 400. Uusia lähetteitä tulee vuodessa n. 1 600–1 700. Keskussairaalassa toimii alueen lastentautien päivystys 24/7. Forssan sairaalassa on lastentautien poliklinikkatoimintaa.

Erikoissairaanhoidon toimintaa seurataan ja arvioidaan ainakin seuraavilla mittareilla: lähetteiden määrä avohoidosta, hoitotakuun toteutuminen, avohoito- ja päivystyskäynnit, hoitojaksojen ja – päivien määrä, synnytykset, päiväsairaalakäynnit. Talouden näkökulmasta merkittäviä mittareita ovat talouden toteumaluvut sekä käytettyjen ostopalvelujen määrä. Tehokkuutta voidaan seurata kunnittain. Asiakaspalautteita sekä potilasturvallisuuteen liittyviä asioita seurataan HAIPRO- raportoinnin kautta.

3.1.2 Sosiaalitoimi Uuden sosiaalihuoltolain (SHL 1301/2014) mukaisesti lasten, nuorten ja perheiden palvelujen painopiste on ollut vahvistaa peruspalveluja siirtämällä painopistettä erityispalveluista yleispalveluihin ja kalliista korjaavasta toiminnasta ennalta ehkäisevään toimintaan, kuten lapsiperheiden kotipalveluun. Sosiaalitoimi on perinteisesti jakautunut kahteen eri palvelusektoriin: lasten, nuorten ja perheiden palveluihin sekä aikuissosiaalityöhön. Sosiaalihuoltolain mukaan lastensuojelu määrittyy yhä enemmän erityisen tuen palveluihin ja osa avohuollon tukitoimista on siirtynyt sosiaalihuoltolain mukaisiksi palveluiksi. Kuntien perustoimeentulotuki tulee siirtymään Kelaan vuodenvaihteessa 2017 ja se asettaa kuntien aikuissosiaalityön uuteen asemaan. Kunnissa tullaan jatkossa vastaamaan vain täydentävästä toimeentulotuesta nuorten ja perheiden osalta.

Kanta-Hämeen maakunnallisessa KiTi-hankkeessa kehitettiin sosiaalihuollon kirjaamista ja tilastointia2. Hankkeessa yhdenmukaistettiin Hämeenlinnan seudun kunnissa ja Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymässä tuotettujen lastensuojelun ja aikuissosiaalityön sosiaalipalvelujen kirjaamis- ja tilastointikäytäntöjä, sovittiin yhteisistä tilastoista sekä otettiin käyttöön kansallisten linjausten mukaisia asiakasasiakirjapohjia ja luokituksia. Kunnissa on jo nyt käytössä erilaisia mittareita: palveluihin osallistuneiden määriä (esim. asiakasmäärät, asiakkuuksien kestot, työllistämistoimien tunnusluvut, lastensuojeluilmoitusten määrät, huostaanottojen määrät), mutta tietojen keräämisessä on kuntakohtaisia eroja eikä mittareita ole kehitetty yhdessä terveydenhuollon kanssa. Sosiaalipalveluihin tuleekin kehittää mittareita, jotka mittaavat palvelujen vaikuttavuutta ja samalla arvioivat lopputulosta. Mittareiden kehittämisessä tulee kiinnittää huomiota laadullisen mittaamisen mahdollisuuteen.

3.2 Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen rajapinnat Maakunnallisten palveluiden tavoitteena on se, että palvelut muodostavat asiakkaan kannalta toimivan ja selkeän kokonaisuuden. Tavoite on, että asiakkaan palvelutarpeeseen vastataan oikea-aikaisesti ja oikein mitoitetuilla toimenpiteillä ja aina mahdollisuuksien mukaan lähipalveluna.

                                                                                                                         2  http://www.pikassos.fi/kiti  

22(113)  

3.2.1 Sosiaali- ja terveydenhuolto sekä erikoissairaanhoito Rajapinnat perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä on saatava selville asiakasnäkökulma huomioiden. Yhtenä selkeänä tavoitteena on tieto-taidon lisääminen perustasolla siten, että asiakkuuksia ei siirretä erikoissairaanhoitoon niissä tilanteissa, joissa tutkimus ja hoito ovat toteutettavissa perustasolla.

Tämän hetken rajapintaongelmana on yhteistyön vähäisyys sekä koulutuksellisen yhteistyön ja osaamisen siirtämisen vähäisyys. Olemassa olevia hoitopolkuja ja luotuja konsultaatiomahdollisuuksia voisi hyödyntää enemmän. Toiminnallisten muutosten jalkauttaminen ja yhteistyöstä sopiminen on käytännössä vaikeaa. Maakuntaan ei ole luotu lasten kotisairaanhoitoon yhtä toimintatapaa, josta seuraa suuret erot palvelun saamisessa maakunnallisesti. Riihimäen ja Forssan seudulla on onnistuttu luomaan toimiva palvelurakenne.

Rajapintayhteistyössä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä on huomattavia alueellisia eroja. Kun rakennetaan maakunnallisia toimintoja, on syytä tutkia Forssan seudun jo toimivia käytänteitä.

Sosiaalihuollon palveluiden ja perusterveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon väliltä puuttuvat toimivat tiedonvaihtokäytännöt. Asiakkaan tuen tarvetta ei näissä tilanteissa käsitellä kokonaisvaltaisesti. Havaittavissa on myös se, että sosiaalihuollon ja perusterveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon välillä ei ole yhteistä näkemystä siitä miten asiakkaan palvelukokonaisuus rakennetaan. Erityisesti tämä näkyy niissä tilanteissa, joissa arvioidaan asiakkaan tuen tarvetta psyykkisiin ongelmiin liittyen. Tavoitteet määritellään usein erikseen sosiaalihuollon ja terveydenhuollon näkökulmasta. Lasten, nuorten ja perheiden palvelukokonaisuudessa erityinen haaste on tarkastella sekä lasten että aikuisten eli koko perheen tilannetta kokonaisvaltaisesti ja koordinoida tarvittavaa palvelukokonaisuutta.

3.2.2 Uusi kunta Uuden kunnan perustehtäväksi jää jatkossakin terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Suuri haaste on se, miten tähän tavoitteeseen liitetään maakunnalliset Sote-palvelut. Kunnat vastaavat jatkossa varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta, jotka ovat lapsen ja nuoren peruskehitysympäristöjä. Nuoriso-, liikunta- ja vapaa-aikatoimi muodostavat merkittävän osan terveyttä ja hyvinvointia lisäävästä palvelukokonaisuudesta. Nämä palvelut tulee niveltää saumattomasti Sote-palveluiden kanssa jotta lasten, nuorten ja perheiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen onnistuu. Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, ettei tähän muodostu uutta rajapintaa.

Hyvinvointisuunnitelma tarjoaa tulevaisuudessa säännönmukaisen rakenteen suunnitella hyvinvointipalveluiden kokonaisuutta sekä lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen tuen prosesseja yleisellä tasolla. Yksittäisen lapsen, nuoren ja hänen vanhempiensa tilanteeseen ja tarpeisiin tulee kuitenkin rakentua aina yksilöllinen palvelukokonaisuus ja prosessi kunnissa perheen kanssa toimivien esim. kasvatusammattilaisten sekä sote-ammattilaisten välillä. Sote-ratkaisun yhteydessä onkin kiinnitettävä huomiota lähipalvelujen selkeään määrittelemiseen että niiden riittävään tarjontaan.

23(113)  

Kuntiin jäävien palvelujen palvelukokonaisuuden rakentamisen kannalta yhteistyötä on rakennettava 3. sektorin ja yritysten suuntaan. Tällä hetkellä palvelujen tuottamisessa ei ole hyödynnetty riittävissä määrin kolmannen sektorin toimijoita sekä yrityksissä olevaa osaamista. Paikallisesti monitoimijaisesti rakentuvat perhekeskus-rakenteet nivoutuvat tulevaisuudessa yhteen asiakasta lähellä oleviksi sote-palveluiksi (esim. hyvinvointineuvolat), kuntien vastuulle jääviksi kasvatus- ja opetuspalveluiksi (esimerkiksi avoin varhaiskasvatus), yksityisiksi palveluiksi sekä 3. sektorin muiksi palveluiksi.

3.2.3 Muut valmistelutyöryhmät Maakunnallisessa sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksessa lapset, nuoret ja perheet -työryhmä on hyvin keskeinen teemaryhmä niin asiakas- kuin palveluorganisaation näkökulmasta. Ensimmäisen aallon työryhmistä sote-integraatio -työryhmä määrittelee palveluiden tuotantoa ja vuoropuhelu näiden työryhmien välillä on tulevaisuudessa olennaisen tärkeää. Päihde- ja mielenterveys -työryhmä kytkeytyy niin lasten, nuorten kuin perheiden tuen tarpeisiin. Suunniteltaessa lasten ja perheiden erityispalveluita osana maakunnallista kokonaisuutta on otettava huomioon yhteistyön saumattomuus.

Tiedon kulku ja tietohallintorakenteet ovat merkittävässä asemassa niin uudessa kunnassa kuin maakunnan palveluissa. Yhteistyö tietohallinto – työryhmän kanssa on merkittävä, jotta voimme saavuttaa maakunnallisen yhteisen sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnan.

 

Työryhmä on väliraporttiin mennessä määritellyt, että keskeisiä toisen aallon työryhmiä ovat palveluohjaus sekä työllisyys. Palvelutarpeen arvio korostuu merkittävästi Sosiaalihuoltolain uudistuksen myötä. Se on työryhmän näkemyksen mukaan keskeisin tapa, jolla haluamme lähestyä kanta-hämäläistä asukasta uudessa kolmiportaisessa mallissamme (lähipalvelu, alueellinen palvelu ja maakunnallinen palvelu) sekä organisoida palveluitamme. Palvelutarpeen arvio tulee nähdä läpivalaisevana mallina ohi yksittäisten teemaryhmien. Sen lisäksi työryhmä haluaa kytkeytyä vahvasti työllisyys -työryhmään. Työllisyyden hoito tulee nähdä ennalta ehkäisevänä ja osana palvelutarpeen arviota. Kanta-Hämeen työllisyyttä edistävät toimenpiteet tulee rakentaa sekä nuorten että perheiden osalta tavoitteena

24(113)  

maakunnallinen palvelutarjotin, joka on tukemassa niin yksilöiden kuin perheiden hyvinvointia sekä edistämässä työllistymistä. Rajapinnassa olevat työllisyystoimenpiteet (esim. etsivät nuorisotyöntekijät) ovat osa nuorten ja perheiden palveluita ja siksi yhteinen suunnittelu sote-mallissa on välttämätön.

3.3 Hyvät käytännöt ja riskit Työryhmä on tarkastellut hyviä käytäntöjä monesta eri näkökulmasta. Kuntien edustajat ovat itse tuoneet esiin kuntiensa hyviä käytäntöjä. Sen lisäksi olemme koonneet laajemmin maakunnassa yhteisesti hyviksi todettuja käytäntöjä niin sosiaali- kuin terveydenhuollon näkökulmasta. Olemme myös perehtyneet muiden maakuntien hyviin käytäntöihin (esimerkiksi Eksote3 ja Siun Sote4) ja tavoitteena on, että loppuraporttiin mennessä jäsennämme vertailua eri maakuntien malleihin sekä tuomme analyyttisemmin esiin Kanta-Hämeen lasten, nuorten ja perheiden mallin erityisyyden.  

Väliraportissa esittämämme hyvät käytännöt perustuvat keskeiseen ajatukseemme siitä, että tällä hetkellä onnistuneiksi käytännöiksi jäsennämme sosiaali- ja terveyspalveluita yhdistävät kokonaisuudet. Esimerkiksi maakunnallisia, yli kuntarajoja olevia hyviä käytäntöjä ovat erilaiset digitaaliset kokeilut, kuten Kuntakokeilu ja Oda -hanke. Olemme työryhmässä vakuuttuneita siitä, että suuntana ovat hyvinvoinnin integroidut toimintamallit ja erilaiset sähköiset alustat, joihin asiakkaillakin on mahdollisuus kirjata omia tavoitteitaan.  

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä (FSHK) tuottaa jo tällä hetkellä viidelle kunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja ja on yksi keskeinen hyvä käytäntö maakunnallista mallia suunniteltaessa. Vuodesta 2001 alkaen on terveyspalvelut järjestetty Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymässä. Toiminnan kannalta merkityksellistä on ollut perusterveydenhuollon ja peruserikoissairaanhoidon yhdistäminen samaan organisaatioon. Se on madaltanut raja-aitoja terveydenhuollon sisällä, ja tuonut erikoissairaanhoidon osaamista lähemmäksi ja osaksi perusterveydenhuoltoa. Vuoden 2014 alusta alkaen myös sosiaalipalvelut yhdistettiin kuntayhtymään. Samalla muodostettiin kuusi palvelualuetta (perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, mielenterveys- ja päihdepalvelut, aikuissosiaalityö, perhepalvelut ja vanhuspalvelut). Perhepalveluiden palvelualue koostuu kolmesta tulosyksiköstä; lastensuojelu (ml. sosiaalihuoltolain mukaiset lapsiperhepalvelut ja lastenvalvoja), perheneuvola ja oppilashuolto (ml. puheterapia), sekä terveyden edistäminen (neuvolat, lapsiperheiden kotipalvelu ja kouluterveydenhuolto). Koko alueen palvelut ovat samanlaisia. Kunnan alueella olevana lähipalveluna tuotetaan neuvola- ja kouluterveydenhuollon palvelu sekä oppilashuollon. Lastensuojelu, lapsiperheiden sosiaalihuollon palvelut, perheneuvola, lastenvalvoja, lapsiperheiden kotipalvelu ja puheterapia toteutetaan keskitetysti Forssassa, mutta työntekijät jalkautuvat asiakkaiden luokse tarpeenmukaisesti. Palvelut ovat siten kaikilta osin sikäli seutukunnallisia, että prosessit, hallinto ja johtaminen ovat kaikkien kuntien osalta yhteneväiset. Myös toimiva yhteys peruskuntiin ja erityisesti varhaiskasvatukseen on säilytetty muodostamalla perhepalveluiden esimiesten ja kuntien varhaiskasvatusten keskeisten toimijoiden yhteistyön muoto.  

                                                                                                                         3  http://www.eksote.fi/Sivut/default.aspx  

4  http://www.pkssk.fi/sote  

25(113)  

PALVELU   MITÄ  TEKEE  

Uppsala-­‐talo,  Hämeenlinna.     Lasten  ja  nuorten  palveluiden  yhteinen  palvelualue.      

 

Nuorten  palvelupiste  Nuppi  (Riihimäki)     moniammatillinen  ohjaus-­‐,  neuvonta-­‐  ja  arviointipalvelu  alle  25-­‐vuotiaille  nuorille  ja  heidän  vanhemmilleen  tai  läheisilleen.  

KasvatusKioski  (Loppi)     moniammatillinen  lasten  ja  nuorten  kasvua  tukeva  matalan  kynnyksen  palvelu.  

Nuorten   terveysneuvontapiste  (Hämeenlinna)    

14  -­‐25  -­‐vuotiaille  nuorille,  jotka  tarvitsevat  tukea  ja  neuvontaa  terveyteen  liittyvissä  asioissa  ja  erilaisissa  huolissa.  

Topparin  (Hämeenlinna)     moniammatillisessa  tiimissä  tuetaan  5-­‐9  -­‐luokkalaisia  nuoria,  joilla  on  psyykkisiä  ja/tai  sosiaalisia  vaikeuksia.  

Hoidollis-­‐pedagoginen  nivelluokka  (Hämeenlinna)    

erityisluokka,  joka  palvelee  alakouluikäisiä  erityistukea  tarvitsevia  oppilaita.  

Janakkalan  perhetalo     suunnitteilla  oleva  moniammatillinen  matalan  kynnyksen  toimipiste.  

Vanhempana   vahvemmaksi   –   kohti  myönteistä  vuorovaikutusta”    

vanhemmuuden  tukemisen  malli,  jota  käytetään  useissa  palveluissa  maakunnassa.  

Liitteessä 1. on kuvattu työryhmän aiheeseen liittyvät riskit, niiden todennäköisyys sekä hallintakeinot. Riskit on jaoteltu kuntalaista/asiakasta, työntekijöitä ja organisaatiota koskeviin kokonaisuuksiin.

3.4 Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen tavoitetila Asiakkaan omatoimisuutta ja valinnanvapautta tulee jatkossa tukea ja sähköisten palvelujen käyttöönotto mahdollistaa sen, että kustannusten kasvua voidaan hillitä. Palveluohjauksen on oltava riittävän lähellä asiakkaan arkea ja aloitettava jo lähipalveluissa. Palveluohjauksen prosessi on harmonisoitava samanlaiseksi koko maakunnassa. Tavoitteena on toimiva palvelukokonaisuus, jossa lähtökohtana on kokonaisvaltainen palvelutarpeen arviointi (palvelutarjotin rakennetaan sosiaali- ja terveyspalveluista sekä muista palveluista, tuottajina voivat olla kunnat, yritykset ja 3. sektori). Tämän edellytyksenä ovat:

● yhteensopivat tietojärjestelmät

● tieto-taidon lisääminen perustasolla

● resurssit (lääkäriresurssi, erit. työntekijäresurssi)

● oikea-aikainen tuki oikeassa paikassa yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti

● maakuntien välinen yhteistyö huomioiden asiakkaan vapaa valinta

Yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon välillä on pyritty tehostamaan. Tavoitteena on palveluiden linkittyminen sujuvaksi sote-integraatiopalveluketjuksi. Seurauksena

26(113)  

on terveyserojen kaventuminen sekä kustannussäästöt. Uudistuksessa tulee varmistaa lähipalveluiden selkeä määriteltävyys sekä riittävä kattavuus (monipuolisuus/ laatu – havaita asiat varhaisessa vaiheessa). Tiedon kulun ongelmat ja rajoitukset johtuvat usein molemminpuolisista salassapitosäännöksistä ja perinteisistä toimintatavoista. Sosiaali- ja terveyspalveluiden yhtenäisyys ja yhteiset tietojärjestelmät mahdollistavat tiedonkulun uudella tavalla.

Tavoitteena ovat nykyistä lapsi- ja perhelähtöisemmät, vaikuttavammat, kustannustehokkaammat ja paremmin yhteen sovitetut palvelut. Lapsen etu ja vanhemmuuden tuki ovat ensisijaisia. Peruspalveluja vahvistetaan ja siirretään painopistettä ehkäiseviin palveluihin ja varhaiseen tukeen. Näin voidaan vähentää raskaita palveluita kuten lasten huostaanottoja ja laitoshoitoa sekä hillitä kustannusten nousua.

Henkilöstö voi keskittyä kokonaisvaltaisiin palveluita koordinoiviin työtehtäviin, jotka hyödyttävät eniten asiakkaiden hyvinvointia. Monialaisen palvelun mahdollistaminen vähentää päällekkäisyyttä ja tiedonkulun ongelmia. Kuntalainen (lapsi, nuori tai perhe) saa saman katon alta monenlaista asiantuntijapalvelua yhdellä kertaa. Monialaisella työllä varmistetaan myös muille ammattilaisille riittävä konsultaatiotuki, esim. aikuisten palveluille. Nykyhetkellä aikuisten palveluissa harvoin otetaan huomioon perheessä asuvat alaikäiset, esim. psykiatrisissa palveluissa. Lähipalvelussa on mahdollisuus turvata sosiaalihuoltolain mukainen monialainen palvelutarpeen arviointi ja kuntalaisen on mahdollista saavuttaa palvelut mahdollisimman matalalla kynnyksellä. Vastaavanlainen hyvinvointipalvelu on rakennettavissa myös aikuisten palveluihin, joten voidaan tavoitella kuntaan monialaista hyvinvointiyksikköä.

3.4.1 Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen palvelurakennemalli Resurssien riittävyyden arviointi on tehtävä maakuntatasolla siten, että koko palvelukokonaisuus otetaan huomioon. Investoinnit henkilöstöresursseihin kohdistetaan peruspalveluita vahvistaen niin, että erikoissairaanhoidon päivystystoiminta 24/7 turvataan.

Sote-palveluiden tehtävänä on tukea kuntiin jääviä peruspalveluita. Sote-tiimit tuovat erityistä asiantuntemusta peruspalveluihin. Hyvä johtaminen varmistaa työntekijöiden työhyvinvointia ja työssä jaksamista, tukee luovuutta sekä uusien toimintatapojen kehittämistä. Työnteon mielekkyyttä lisäävät kokeneet ja sitoutuneet työntekijät. Kustannustehokkuutta lisäävät vahvat ammattilaiset, moniammatilliset ja pysyvät tiimit. Kustannustehokkuutta lisäävät myös asiakkaan lähiyhteisöjen osallistuminen asiakkaan palveluprosesseihin (esim. Länsi-Pohjassa kehitetty avoimen dialogin toimintamalli psykiatrisessa hoidossa).

Palvelupolku etenee yleisestä erityiseen siten, että asiantuntemus keskittyy sinne, missä sitä voidaan eniten hyödyntää. Palvelupolun kolmiportaisessa mallissa toteutetaan kaikilla tasoilla sote-integraation periaatetta. Perusajatus on asiakasnäkökulman vahvistuminen eli palvelut jalkautuvat asiakkaan luokse niin pitkälle kuin mahdollista. Työryhmän mukaan tavoite saavutetaan seuraavan kolmiportaisen jaottelun avulla, jossa kullakin osa-alueella on omat vastuualueet seuraavan taulukon mukaisesti.

Lähipalvelun olemme määritelleet mahdollisimman lähellä kuntalaista tapahtuvaksi toiminnaksi, jotka ovat saman sisältöisiä kaikissa kunnissa. Toiminta rakentuu hyvinvointikeskuksina ja perhetaloina, joissa on mahdollista saada moniammatillisia palveluita samasta paikasta.

27(113)  

Aluepalvelut on keskitetty maakunnassa Hämeenlinnaan, Riihimäelle ja Forssaan, joissa on keskitetysti erityispalveluita. Toiminnan keskittyminen tehostaa palveluita sekä palvelun että kustannusten näkökulmasta. Lisäksi se vahvistaa henkilökunnan ammattitaitoa. Alueen erityisosaamista jalkautetaan lähialueelle ja asiakas liikkuu mahdollisimman vähän. Näin mahdollistetaan yhdenvertaiset palvelut maakunnan alueella.

Maakuntaan on keskitetty sellaiset terveyden- ja sosiaalihuollon erityispalvelut, joiden osaamista on mahdollista pitää yllä ja kehittää keskitetysti. Maakuntaan on keskitetty myös kaikki päivystysluonteinen toiminta. Asiakasnäkökulma on voimakkaasti mukana myös maakunnan palveluissa.

Kolmiportaiseen palvelurakennemalliin sisältyy voimakkaasti ajatus digitalisaation hyödyntämisestä sote-integraation palvelujen järjestämisessä. Tämä mahdollistaa entistä paremmin lähipalvelujen toteutumisen. Digitalisaation on edettävä samanaikaisesti kolmiportaisen mallin kehittämisen kanssa ja siksi vuoropuhelu tietohallinto – työryhmän kanssa on merkittävässä asemassa.

3.5 Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen polku vuoteen 2019 Lapset, nuoret ja perheet työryhmässä on rakennettu kokonaisvaltainen kuvaus siitä, millaisiin lyhyen ja pidemmän ajan suunnitelmiin teemaryhmän kokonaisuutta tulee rakentaa.

Välittömät ehdotukset liittyvät siihen, että työryhmä jatkaa työskentelyä Sote-mallin valmistumiseen asti eli vuoteen 2019. Olemme asettaneet tiettyjä vuositavoitteita ja keskitymme substanssikokonaisuuksiin sekä työryhmien väliseen integroitumiseen. Tavoitteenamme on rakentaa kanta-hämäläinen lasten, nuorten ja perheiden sosiaali- ja terveydenhuollon palveluverkosto, jossa on yhdenvertaiset palvelut maakunnan joka alueella.

28(113)  

 

3.5.1 Työskentely aikavälillä 2016–2017

1. Väliraportin jälkeen perustamme pienen sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijaryhmän pohtimaan yhteisiä maakunnallisia indikaattoreita (vaikuttavat toimintatavat). Tällä hetkellä ei ole käytössä yhtenäisiä indikaattoreita.

2. Olemme aktiivisesti ajamassa yhteistä sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmää (esimerkiksi hankkein ja kuntien yhteisestä tahtotilasta). Vain tätä kautta saamme integraation toimimaan.

3. Rakennamme yhteisen lapset, nuoret ja perheet kärkihankkeen maakunnallisella tasolla. Sen avulla saamme rakennettua sisällöllisesti yhdenmukaisen kolmiportaisen palvelurakennemallin.

4. Perustamme asiantuntijaryhmän sosiaali- ja terveydenhuollosta rakentamaan yhteisen palvelutarpeen arvion ja palvelutarjottimen (laajenee 3. ja 4 sektorin toimijoihin). Tämä prosessi tulee tapahtumaan jo lähipalveluissa.

5. Syvennämme rakentamaamme teemaryhmän yllä esitettyä kolmiportaista mallia (lähipalvelu, alueellinen palvelu, maakunnallinen palvelu) avaamme käsitteitä ja palvelumallien rajapintoja. Tuloksena rakennamme yhtenäisen palveluverkoston. Nimeämme palvelumallimme: organisoituminen, prosessit, konsultaatiorakenteet, erityisosaaminen.

6. Yhtenäisten digitaalisten palveluiden käyttöönotto kaikkialle maakuntiin.

29(113)  

7. Maakunnallisen koulutusjärjestelmän rakentaminen henkilöstölle.

8. Tutkimuksellinen yhteistyö yliopistojen kanssa. Alustavasti asiasta on keskusteltu Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun (prof. Asko Uoti) ja sosiaalityön oppaineen (prof. Kirsi Juhila) kanssa. Olemme myös verkostoitumassa (9.5.2016) Itä-Suomen yliopiston kanssa. Tavoitteena on saada tiedolla johtamiseen perusteita.

9. Teema-alueiden maakuntien välinen yhteistyö (Siun Sote 9.5.2016). Benchmarkkaamme muiden maakuntien organisaatio- ja palvelumalleja sekä hyviä käytänteitä.

Näiden välittömien toimenpiteiden avulla on mahdollista saavuttaa vuonna 2019 eheä ja toimiva lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kokonaisuus. Työskentelyn tulee rakentua sosiaalihuollon, terveydenhuollon ja sivistyksen yhteistyössä, koska uuden kunnan palvelut jäävät sivistystoimen järjestämisvastuulle.

Pidempiaikaisina tavoitteina (vuosina 2016–2019) on saada lyhytaikaisten tavoitteiden tukemana seudullisesti yhtenäiset hyvinvointikeskukset (lähipalveluna, alueellisena palveluna ja maakunnallisena palveluna). Hyvinvointikeskusten myötä painopiste siirtyy korjaavista palveluista kaikille yhteisiin yleisiin ja ennaltaehkäiseviin palveluihin sekä varhaiseen tukeen ja hoitoon. Polkujen rakentaminen ei tarkoita yksinomaan lasten, nuorten ja perheiden palveluiden tarkastelua, vaan Kanta-Hämeen sote-mallia on rakennettava elinkaarimaisesti niin, että vastaamme kaikenikäisten ja eri tarpeiden varassa olevien asiakkaiden tilanteisiin ja palvelupoluista sekä hoitoketjuista rakentuu saumattomia. Palveluiden saatavuuden ja palvelun piiriin pääsyn kriteerit tulee olla koko SOTE-alueella samanlaiset.

   

30(113)  

4 PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSPALVELUT  

Kanta-Hämeessä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen toteuttamiseksi perustettiin Sote III -hanke (Oma Häme). Hankkeen projektiryhmä pyysi kuntia ja kuntayhtymiä ehdottamaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoita Oma Häme -hankkeen seitsemään alatyöryhmään. Työryhmän tehtävät oli jaettu neljään teemaan. Toimeksiannon mukaan Oma Häme -hankkeen asettaman päihde- ja mielenterveyspalvelujen työryhmän tehtävät olivat:

1) Asukaslähtöisyys ja asukkaiden tarpeiden analysointi

● Laatia tavoitetilakuvaus päihde- ja mielenterveyspalvelujen asiakaslähtöisistä

moniammatillisista palveluketjuista.

● Tehdä esitys tavasta, jolla päihde- ja mielenterveyspalvelujen asiakkuuksia

jäsennetään (segmentoidaan).

2) Sote–integraatio ja yhteistyö terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi ja ylläpitämiseksi

● Koota päihde- ja mielenterveyspalvelujen hyvät käytännöt ja esittää niiden

pohjalta muutoksia nykyisiin toimintatapoihin.

● Kuvata tavoitetilan kuvauksiin liittyvät yhteistyörakenteet ja eri toimijoiden

välinen työnjako

.

3) Kustannustehokkuus

● Laatia yksityiskohtainen esitys päihde- ja mielenterveyspalvelujen

porrastuksesta Sote - integraatio – työryhmän alustavan jaottelun pohjalta ja

ottaen huomioon kansalliset ohjeistukset ja suositukset.

● Tehdä alustava suunnitelma palvelurakenteen keventämisestä

maakunnallisesti.

4) Tiedolla johtaminen ja vaikuttavuus

● Arvioida päihde- ja mielenterveyspalvelujen nykytilan keskeiset haasteet ja

esittää niihin ratkaisut.

● Esittää päihde- ja mielenterveyspalvelujen osalta tavoitteet ja toimenpiteet

maakunnalliseen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelmaan sekä

esittää indikaattorit maakunnalliseen hyvinvointikertomukseen ottaen

huomioon kansalliset ohjeistukset ja suositukset.

● Laatia esitys maakunnallisista, toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista

päihde- ja mielenterveyspalvelujen kokonaisuudelle.

31(113)  

● Tehdä esitys siitä, millä tavalla päihde- ja mielenterveyspalveluista tuotetaan

uudistuksen aikana tietoa ja tutkimusta.

Päihde- ja mielenterveyspalvelut- työryhmän puheenjohtajaksi nimettiin tilaajapäällikkö Liisa Lepola Hämeenlinnasta ja sihteeriksi projektiasiantuntija Sanna Puolakka Riihimäen seudun terveyskeskuskuntayhtymästä. Muut työryhmän jäsenet ovat:

Tarja Nurmi-Niemelä, A-klinikan päällikkö, Forssan seudun hyvinvointi ky Hanna Kiesi, psykiatrian ylilääkäri, Forssan seudun hyvinvointi ky, 27.4.2016 alkaen Sari Kiviranta, sosiaalipalvelujen ohjaaja, potilasasiamies, Hattula Satu Ahvonen, mielenterveys-päihdetyöntekijä, Hattula Suvi Linnanmäki-Koskela, sosiaalityöntekijä, Hausjärvi Minna Porras, palvelupäällikkö, Hämeenlinna Pirjo Meriläinen, avohoidon ylihoitaja, Janakkala Ilpo Vaarnamo, osastonylilääkäri, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri ky Johanna Hämäläinen, sosiaalityöntekijä, Riihimäen seudun terveyskeskuksen ky Leena Westerberg, psykiatri, Riihimäen seudun terveyskeskuksen ky Jaakko Maijala, osastonhoitaja, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri ky Matti Mäkelä, erityissuunnittelija, Pikassos Oy

Henkilöstön edustajina työryhmässä olivat Anna Kenni, KoHo/ Tehy ry, Joanna Terävä- Karhinen, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ja Jerkko Ahtinen JHL.

Päihde- ja mielenterveyspalvelujen työryhmä on kokoontunut viisi kertaa eli 17.2.2016, 9.3.2016, 23.3.2016 ja 6.4.2016 ja 27.4.2016. Työryhmä on työskentelyn aikana kuullut vs. psykiatrian tulosalueen ylilääkäri Tiina Tuomista ja tulee kuulemaan A-klinikkasäätiön aluejohtaja Juha Siliusta ja ylilääkäri Kaarlo Simojokea 25.5.2016.

4.1 Nykytilan päihde- ja mielenterveyspalvelujen haasteet ja ratkaisut Työryhmä kartoitti päihde- ja mielenterveyspalvelujen nykytilan haasteita Webropol-kyselyllä ja keskustellen työryhmän kokouksissa. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin psykiatrian vs. tulosaluejohtaja Tiina Tuomiselta ja A-klinikkasäätiön ylilääkäri Kaarlo Simojoelta pyydettiin alustusta päihde- ja mielenterveyspalvelujen haasteista. Kaarlo Simojoki osallistuu työryhmän työskentelyyn 25.5.2016, jonka jälkeen raportti täydentyy vielä loppuraporttiin mennessä. Työryhmä toteaa, että osa päihde- ja mielenterveyspalveluiden haasteista on kolmella eri seuduilla paljolti samoja. Työryhmän näkemys päihde- ja mielenterveyspalvelujen nykytilan keskeisistä haasteista on seuraava:

4.1.1 Hämeenlinnan seutu Hämeenlinnan ja Riihimäen seudulla on tehty mielenterveys- ja päihdepalvelujen hoidon porrastusta perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, päihdepalvelujen ja kolmannen sektorin kesken. Edelleen palveluissa on päällekkäisyyksiä ja yhteisissä pelisäännöissä on sopimisen tarvetta toimintaympäristön muutoksien, palvelujen kehittämisen sekä henkilöstön vaihtuvuuden vuoksi.

32(113)  

Terveys- ja sosiaalipalvelujen potilas- ja asiakastietojärjestelmien integraation puute estää tiedon jakamisen mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Tiedon siirto yksityisten palvelujen tuottajien kanssa ei ole myöskään mahdollista (asumispalvelut). Asiakkaiden hoidon turvaamisen kannalta tulisi saada tarvittavaa tietoa riippumatta siitä, missä järjestelmässä/tietokannassa tieto on alun perin tallennettu.

Runsas päihteiden käyttö vaurioittaa aivotoimintaa ja lisää tapaturma-alttiutta esim. aivovammoja. Tällä hetkellä alle 65–vuotiaiden päihdemuistisairaiden sijoittaminen ikäihmisten palvelujen piiriin ei vastaa asiakkaan oikeanlaista tuen tarvetta ja kuntoutustarpeita. Päihdemuistisairaat hyötyvät omasta arviointi- ja osaamiskeskuksesta, josta käsin voitaisiin tehdä myös liikkuvaa konsultaatiotyötä. Vuonna 2015 tehtiin kartoitus hämeenlinnalaisista päihdemuistisairaista. Kartoitus koski terveyspalveluiden osastoilla, erityisryhmien palvelutaloissa, kotihoidossa ja erikoissairaanhoidossa olevia henkilöitä. Päihdemuistisairaita oli 35, joista 10 arveltiin hyötyvän yksiköstä. Päihdemuistisairaiden hoitoyksikön puute aiheuttaa kotihoidon ja sairaanhoidon päivystyspalvelujen käyttöä.

Päihde- ja mielenterveyspotilaat muodostavat huomattavan osan päivystyksellisten palvelujen käytöstä iltaisin ja viikonloppuisin. Tapaturmien (kaatumiset, pahoinpitelyt) vuoksi hoidetut asiakkaat saattavat usein olla päihtyneitä. Päihtyneiden potilaiden tutkimus- ja hoitoprosessia tulisi edelleen kehittää. Päivystysklinikalla ei aina selvitetä potilaan päihtymystilaa ja suunnitella jatkohoitoa. Yksi vaihtoehto saattaisi olla selviämishoitoyksikön perustaminen päivystysyksikön yhteyteen. Satakunnan keskussairaalassa on Selma-selviämishoitoyksikkö. Päivystyksen rauhoittumisen lisäksi päihteiden käyttäjien varhainen tunnistaminen, hoitoon ohjaaminen, hoitopolun suunnittelu ja läheisten saaminen mukaan jatkohoitoon on parantunut selviämishoitoyksiköiden perustamisen myötä.

Päivystysklinikalla tulisi olla ainakin päivystävä päihde- ja mielenterveystyöhön perehtynyt sairaanhoitaja, jolla olisi tarvittava ammatillinen osaaminen ja kuntien päihde- ja mielenterveyspalvelujen tuntemus. Toiminnan tavoitteena on sairaalaan sisäänkirjoitusten vähentäminen. Päihdeongelmaisten katkaisuhoitoa toteutetaan Hämeenlinnassa A-klinikkasäätiön katkaisuhoitoasemalla tai terveyskeskuksen osastolla. Maakunnallinen katkaisuhoitoasema voisi toimia selviämishoitoaseman läheisyydessä.

Neuropsykiatristen häiriöiden piiriin kuuluvat nuoret aikuiset (Asperger oireyhtymä, aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö, Touretten oireyhtymä, monimuotoiset oppimiskyvyn ja kehityksen häiriöt) ovat psykiatrisen tutkimisen ja diagnostisoinnin jälkeen vailla kuntoutusta ja toiminnanohjauspalveluja. Suurin osa neuropsykiatristen häiriöiden piiriin kuuluvista nuorista aikuisista hoidetaan vammaispalvelujen puolella. Nuorilla aikuisilla, joilla on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, on usein myös jokin psykiatrinen liitännäissairaus, tavallisimmin käytös-, mieliala- tai ahdistuneisuushäiriö. Aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö voi vaikuttaa nuoren koulunkäyntiin, myöhempään rike- ja rikolliseen toimintaan. He ovat myös vaarassa syrjäytyä koulutuksesta ja työelämästä.5 Mielenterveyspalvelujen ja yksityisten kotiin vietävien palvelujen henkilöstö tarvitsee lisäkoulutusta neuropsykiatristen asiakkaiden kuntoutuksesta ja ohjauksellisista menetelmistä (esim. neuropsykiatrinen valmentajakoulutus). Kelan rooli neuropsykiatrisesti oireilevien nuorten palvelujärjestelmässä on tärkeä.

Maahanmuuttajien psyykkisiä häiriöitä ei tunnisteta tai hoitojärjestelmästä ei löydy riittävää osaamista. Maahanmuutto voi tapahtua työperusteisesti,

                                                                                                                         5  Lämsä, R. & ym. 2015. Kela työpaperi 78/2015. Neuropsykiatrisesti oireilevien nuorten hoito- ja kuntoutuspolut Suomessa.    

33(113)  

perheperusteisesti, opiskelun vuoksi, paluumuuttona tai humanitaarisena muuttona (kiintiöpakolaiset ja turvapaikanhakijat). Humanitaarisena muuttona tulleiden henkilöiden arvioidaan tarvitsevan heille suunnattujen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistä. Vuoden 2015 lopussa Kanta-Hämeessä oli 4 794 ulkomaataustaista henkilöä, eli 2,7 % Kanta-Hämeen väestöstä. Eniten heitä oli Hämeenlinnassa (2314), Riihimäellä (971), Forssassa (557) ja Janakkalassa (367). Kanta-Hämeessä on vastaanottokeskuksia aikuisille Forssassa, Lammin Pääjärvellä ja Mainiemessä, Iittalassa, Rengossa ja alaikäisille Evolla ja Harvialassa. Hämeenlinnan kaupunginhallitus perusti toukokuussa 2016 määräaikaisen psykiatrisen sairaanhoitajan toimen maahanmuuttajien mielenterveystyöhön. Vuoden 2016 alussa käynnistyi pakolaisten mielenterveystoimien valtakunnallinen kehittämishanke, jossa rakennetaan valtakunnallinen toimintamalli pakolaisten ja vastaavista lähtökohdista tulleiden mielenterveystoimiin. Hämeenlinnan kaupunki on mukana PALOMA –hankkeessa, jossa kerätään hyviä käytäntöjä, laaditaan toimintamallia ja juurrutetaan malli/suositukset Hämeenlinnan palvelujärjestelmään. Malli on tarkoitus laajentaa koko Suomeen.

Ikäihmisten mielenterveyden häiriöt ovat varsin yleisiä ja ne ovat samoja mielenterveyden häiriöitä kuin keski-ikäisillä. Ikäihmisillä elimellisiin sairauksiin saattaa liittyä myös psykiatrisia oireita. Kanta-Hämeen keskussairaalassa ei ole enää omaa vanhuspsykiatrista osastoa vaan heidät hoidetaan muiden potilaiden kanssa samalla osastolla. Suurin osa psyykkisesti sairaista ikäihmistä pärjää kotona tai ikäihmisten palvelutaloissa. Pienelle osalle tarvittaisiin vanhusten psyykkisten sairauksien hoitoon erikoistunut asumispalveluyksikkö. Tällä hetkellä psyykkisesti oireilevia ikäihmisiä on sijoitettu mielenterveyskuntoutujien asumispalveluyksiköihin, joissa heidän palvelutarpeet eroavat muiden asukkaiden tarpeista. Palvelujärjestelmästä puuttuu selkeä hoitopolku mielenterveysongelmaisille ikäihmisille. Keskitetty vanhuspsykiatrian liikkuva konsultaatioryhmä saattaisi tukea psyykkisesti oireilevien ikäihmisten laadukasta hoitoa sosiaali- ja terveyspalveluissa perustasolla.

Mielenterveyshäiriöiden merkitys kansanterveysongelmana korostuu, koska niihin sairastutaan nuorina ja osalla ne kroonistuvat ja johtavat työkyvyttömyyteen. Psykoosisairauksia sairastavien kuolleisuus somaattisiin sairauksiin on 2-3 kertaa suurempaa ja kuolleisuusero on erityisen suuri nuorissa ikäryhmissä. Sydän- ja verisuonisairaudet ja niiden riskiä lisäävät metaboliset häiriötilat, kuten lihavuus, diabetes ja metabolinen oireyhtymä ovat yleisiä skitsofreniaa sairastavilla. Somaattiset sairaudet laskevat elinikää 15 – 20 vuotta. Psykiatriset potilaat hyötyisivät kutsujärjestelmästä ja määräaikaisista terveystarkastuksista. Skitsofreniapotilaiden runsaaseen somaattiseen sairastamiseen myötävaikuttavia tekijöitä ovat taudinkuvaan liittyvä negatiivinen oireilu (puheen köyhtyminen, tahdottomuus ja tunne-elämän latistuminen) ja kognitiiviset puutosoireet, potilaiden epäterveellinen elämäntapa ja terveyskäyttäytyminen, hoidossa käytettävät lääkkeet, hoidon viivästyminen ja somaattisen hoidon heikompi taso muihin potilaisiin verrattuna. Skitsofreniaan sairastuneen psykiatriseen hoitoon tulee kuulua somaattisen tilan tutkiminen, terveeseen elämäntyyliin tukeminen ja somaattisten oireiden asianmukainen hoito.6 Terveydenhuollon henkilöstölle tulee lisätä koulutusta potilaan kokonaisvaltaisen tutkimuksen parantamiseksi. Tavoitteena on tarpeenmukainen somaattisen ja psyykkisen tilanteen arviointi hoitopaikasta riippumatta. Yhteiset ohjeistukset asiasta puuttuvat.

                                                                                                                         6 Esim. Heiskanen, T. 2015. Väitöskirja. Skitsofreniaan ja masennukseen liittyy usein metabolinen oireyhtymä.  

34(113)  

Mielenterveyden häiriöihin ja päihdesairauksiin liittyy toimintakyvyn ongelmia, jotka vaikeuttavat itsenäistä asumista. Itsenäisen asumisen tueksi tarvitaan kotiin vietäviä palveluja, jotka ovat tällä hetkellä riittämättömiä. Psykiatrinen kotikuntoutus edellyttää kuntoutujan omaa motivaatiota ja vapaaehtoisuutta. Kuntoutus tapahtuu kuntoutujan kotona, joten asiakkaan tulee olla kotona sovittuna ajankohtana. Kotikuntoutus on tavoitteellista, määräaikaista ja suunnitelmallista. Kotikuntoutuksen tavoitteena on auttaa kuntoutujaa selviämään arkielämästä omassa kotiympäristössään. Kuntoutujaa autetaan myös motivoitumaan huolehtimaan omasta psyykkisestä ja fyysisestä kunnostaan. Kuntoutujaa tuetaan säännölliseen lääkehoitoon ja häntä opetetaan ymmärtämään lääkehoidon tärkeys. Kuntoutujaa motivoidaan klubitalotoimintaan, lähiötoimintaan, päivä- tai työtoimintaan ja järjestöjen vertaistukitoimintaan. Tarvittaessa muut maksulliset tukipalvelut järjestetään kuntoutujalle, esimerkiksi turvapuhelin, ateriapalvelut sekä siivous- ja pyykkipalvelut. Psykiatrisen kotikuntoutuksen avulla voidaan ehkäistä toistuvia sairaalajaksoja ja tukea siirtymistä palvelutalosta itsenäiseen asumiseen. Kotona asumisen tueksi tarvittaisiin järjestöjen tukihenkilöitä kuntoutujien tavalliseen arkeen, käymään esim. ulkoilemassa, lääkärillä, uimahallissa tai kahvilla, tarpeista ja toiveista riippuen. Kotikuntoutuksen on todettu vähentäneen sairaalahoitojaksoja.

Ikääntyvän väestön päihde- ja mielenterveysongelmien kasvuun tulisi varautua. Usein kotihoidon henkilöstö kohtaa vaikeimmat ongelmat muun muassa siivottomissa asunnoissa. Ikääntyneiden päihdeongelmien hoito edellyttää kotipalvelun, kotisairaanhoidon, terveydenhuollon ja päihdetyön toimijoiden tiivistä yhteistyötä ja tehokasta palveluohjausta. Kotihoidon henkilöstöä tulisi kouluttaa ikäihmisten päihde- ja mielenterveysongelmien ehkäisyyn, tunnistamiseen, arvioimiseen ja hoitoon. Tavoitteena tulisi olla päihde- ja mielenterveysosaamisen lisääminen perustasolla sekä yhteistyön kehittäminen päihdetyöntekijöiden kanssa.

Haasteena nähtiin laittomien päihteiden saatavuuden helppous internetin ja paikallisten päihteiden välittäjien avulla. Huumeiden verkkokauppa välittää huumeita internetin kautta. Internetistä löytyy ohjeita huumeiden tilaamiseen ja yksittäiset kauppiaat ilmoittavat sinne myytäviä tuotteita. Huumeiden verkkokauppaa pyöritetään piilotetussa Tor-verkossa. Paikalliset päihteiden välittäjät, eli trokarit, toimittavat päihteitä asiakkaiden kotiovelle. Ehkäisevä päihdetyö vaatii työn koordinointia.

Työryhmä toteaa, että myös kunnallisia päihde- ja mielenterveyspalveluja voitaisiin kehittää kevyemmäksi ja joustavammaksi kuin nykyiset yksityisten tuottamat palvelut. Yksityisten palveluntuottajien koettiin määrittelevän tällä hetkellä palvelujen sisällöt.

Työryhmän käsitys on, että ikääntyvien tai vaikeasti päihdeongelmaisten mahdollisuus päästä eläkkeelle on vaikeaa ja asiakkaat jäävät pysyvästi toimeentulotuen asiakkaiksi. Kerättären mukaan (2016)7 monialainen työkyvyn ja kuntoutustarpeen arviointimallissa pitkäaikaistyöttömillä tunnistettiin sellaisia työkykyä heikentäviä tiloja (suurin osa mielenterveys- ja päihdehäiriöitä), jotka olivat jääneet tavanomaisissa palveluissa tunnistamatta ja hoitamatta. Nykyisten terveyspalveluiden kapea-alainen sairauksista lähtevä näkökulma vaikuttaa olevan osasyy pitkäaikaistyöttömien syrjäytymiseen myös hoito- ja kuntoutuspalveluista. Monimuotoisia toimintakykyongelmia ja niiden taustalla olevia sairauksia ei riittävästi tunnisteta eivätkä vaikeasti työllistyvät näin ollen tule ohjatuiksi hoidon tai kuntoutuksen piiriin. Kerättären luoma toimintamalli tulisi ottaa käyttöön työttömien työkyvyn ja kuntoutustarpeen arvioinnissa. Monialaisessa verkostossa oleva asiakastieto ja asiakkaan omat näkemykset tulisi hyödyntää nykyistä systemaattisemmin.

                                                                                                                         7 Kerätär, R. 2016. Väitöskirja. Kun katsoo kauempaa, näkee enemmän. Monialainen työkyvyn ja kuntoutustarpeen arviointi pitkäaikaistyöttömillä.  

35(113)  

Päihdeongelmaisten asumispalvelut puuttuvat joistakin kunnista, samoin nuorten psykoosidiagnoosin saaneiden kuntouttavat asumispalvelut. Psykiatrinen kuntoutus on siirtynyt enemmän kunnan vastuulle. Psyykkisesti sairaiden nuorten kuntoutuksen tulisi olla portaittaista, jossa tavoitteena olisi itsenäinen asuminen esim. opiskelupaikkakunnalla. Asumispalveluyksiköiden kuntoutusta tulisi kehittää. Syrjäytymisvaarassa oleville nuorille tulisi olla saatavilla riittävästi tukea esimerkiksi asumispalveluissa ja asumisyhteisöissä. Moniongelmaisille ja syrjäytymisen uhan alla oleville nuorille tulisi olla tarjolla pitkäkestoista kuntoutusta ja monialaista yhteistyötä sekä kotiin tehtävää työtä. Haasteelliseksi ryhmäksi nimettiin skitsofreniaa sairastavat asiakkaat, jotka tarvitsevat tuettua asumista liitännäissairauden vuoksi (muistiongelmat, liikuntavaikeudet, diabetes).

4.1.2 Riihimäen seutu Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän perusterveydenhuollon mielenterveyspalvelut ja Riihimäen kaupungin A-klinikan päihdepalvelut yhdistettiin samaan organisaation, Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän alaisuuteen Mielenterveys- ja päihdeyksiköksi (MPY) 1.1.2016. Kyseessä on vahvasti kehittämistyön alla oleva yksikkö, joka tuottaa avomuotoisia mielenterveys- ja päihdepalveluita seudullisesti Riihimäen, Hausjärven ja Lopen asukkaille. Riihimäen kaupungin palveluna ovat edelleen osa palveluista muun muassa päihde- ja mielenterveystyön kotiin annettavat tuetun asumisen palvelut sekä arviointijaksot, lyhytaikainen ja asumiskuntoutus Tiilikadun kuntoutumisyksikössä. Ehkäisevä päihdetyö toteutetaan Riihimäen kaupungin Nuorten palvelupiste Nupista käsin.

Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän Mielenterveys- ja päihdeyksikössä ei ole tällä hetkellä mielenterveyspalvelujen matalan kynnyksen päivystysvastaanottoa ilman ajanvarausta. Ryhmähoidon ja – toiminnan lisääminen sekä yksikkötasoiset strukturoidut hoitokäytänteet kuten yhteinen strukturoitu tutkimusjakso hoidon tarpeen arvioimiseksi ovat yksikössä kehittämistyön alla.

4.1.3 Forssan seutu

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän mielenterveys- ja päihdetyön vastuualueella tunnistettiin seuraavia haasteita.

Mielenterveys- ja päihdepalveluissa on keskeistä säilyttää palvelut aidosti lähipalveluina. Palvelujen keskittämisessä välimatkat pitenevät ja kulkuyhteydet haja-asutusalueilta palveluihin heikentävät niiden saatavuutta. Lähipalveluverkon mahdollisella karsimisella on vaikutusta erityisesti vähävaraisten mielenterveyskuntoutujien ja autottomien palvelujen saantiin. Myös nuorten psykoosipotilaiden mahdollisuus kuntoutukseen suljetulta osastolta käsin puuttuu, jolloin kuntoutujan on vaikea asettua paikallisiin palveluihin esim. tehostetun palvelun yksikön Purolaan päiväkäynneille.

Maakunnallisesti keskitettyä erityisosaamista tarvitaan mm. maahanmuuttajilla ja työ- ja toimintakykyarvioissa.

Kehitysvammaiset ovat tulleet enemmän perusterveydenhuollon ja paikallisen psykiatrisen erikoissairaanhoidon piiriin laitoshoidon ja -asumisen purkamisen myötä.

36(113)  

Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt ovat yleisiä kehitysvammaisilla ja kehitysvammapsykiatrian erityisosaamista tarvitaan lisää. Tämä edellyttäisi kehitysvammaneuvolan palvelujen kehittämistä palveluvalikkoon ja henkilöstön kouluttautumista sekä verkostoitumista eri toimijoiden kesken.

Mielenterveyden- ja päihdehäiriöiden siirtyminen vanhemmilta lapsille, on usein psykiatrisen ja päihdesairastavuuden taustalla. Lasten vaara sairastua mielenterveysongelmiin joko lapsuudessa tai aikuisuudessa on 2-3 kertainen, jos perheitä ei auteta riittävästi. Perheitä tukemalla on mahdollista vähentää lasten vaaraa sairastua ja ehkäistä sairastumista. THL:n kehittämällä Toimiva lapsi & perhe – menetelmällä tuetaan lasten hyvinvointia ja ehkäistään ongelmia.8 Menetelmät tulisi ottaa käyttöön koko maakunnassa yli hallinnon rajojen. Moniongelmaisten (perheessä mielenterveys- tai päihdeongelma, somaattinen sairaus ym.) perheiden auttaminen ja vastaaminen lastensuojelun vaatimaan vanhemmuuden arviointiin nimettiin yhdeksi haasteeksi.

Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien tuetun asumisen palvelu ja kotiin vietävät palvelut ovat riittämättömät. Asiakkaat toivovat työntekijöitä enemmän kentälle arjen tukemiseen kuin perinteiseen vastaanottotyöhön. Toivotaan myös ryhmämuotoista matalan kynnyksen päivätoimintaa.

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä on mukana valtakunnallisessa sosiaalisen kuntoutuksen SOSKU-hankkeessa (2015-2018). Hankkeessa mukana olleilta asiakkailta on noussut esiin palvelujen ”pirstaleisuus” ja luukulta toiselle juokseminen. Asiakkaiden toiveena on saada palveluita saman katon alle.

 

4.1.4 Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin yksiköt ovat Hämeenlinnassa ja Riihimäellä. Potilaiden näkökulmasta organisaatiorajat ylittävä tutkimus- ja hoitoprosessissa on päällekkäisiä toimintoja. Hoidon tulisi olla tavoitteellista ja toiminnan vaikuttavuutta tulisi arvioida. Väestön ohjauksen ja neuvonnan tulisi tapahtua yhdestä puhelinnumerosta ja erikoissairaanhoitotasoinen matalan kynnyksen tutkimus ja palveluohjaus ja vastaanotto tulisi olla saatavilla. Psykiatrian ja mielenterveyspalvelujen hoito tulisi antaa oikea-aikaisesti ja oikeassa paikassa. Palveluketjuja tulisi seurata aktiivisesti dokumentoitujen tietojen avulla ja hoidon arvioinnin tulisi olla systemaattista.

Vapaaehtoisen järjestötyön mahdollisuudet täydentää sote-palveluja on tunnistettu. Järjestötyön keskeisenä sisältönä on ennaltaehkäisevä työ ja ihmisten arjessa pärjäämisen edistäminen. Erityisesti päihde- ja mielenterveysjärjestöjen sekä seurakunnan yhteistyötä tulee tehostaa. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä on henkilöstöä koulutettu Potilas ensin -ajatteluun, käynnistetty monipuolinen asiakaspalautteen kerääminen ja asiakasraatitoiminta. Psykiatrisen hoitotahdon jalkauttaminen on vielä kesken, mutta lomakkeet ja ohjeistus on laadittu.

Psykiatrian erikoislääkäreiden pulaan tulisi varautua. Lääkäriliiton mukaan psykiatriaan erikoistuvia lääkäreitä ei ole riittävästi korvaamaan tulevien vuosien

                                                                                                                         8  Suomen mielenterveysseura.

http://www.mielenterveysseura.fi/fi/kehitt%C3%A4mistoiminta/lapset-ja-nuoret/toimiva-lapsi-perhe-ty%C3%B6

37(113)  

eläkepoistumaa. Keskustelu työnjaosta on aloitettu Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin sisällä.

Psykiatrian palvelujen järjestämistä lähellä asuinpaikkaa pidetään myös erikoissairaanhoidossa tärkeänä. Kanta-Hämeen sosiaalipäivystys ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ensiapu hyötyisivät toimintojen läheisyydestä. Kanta- Hämeen sairaanhoitopiirin alueella toimii Mielenterveys- ja päihdehoidon alueellinen strategiaryhmä sairaanhoitopiirin koolle kutsumana.

4.1.5 Työryhmän näkemys nykytilan haasteista ja ratkaisuista  

Edellä mainittuihin kuntien ja kuntayhtymien haasteisiin ja ongelmiin työryhmä esittää ratkaisuna alustavasti seuraavaa:

● Sovitaan kaikilla alueilla hoidon porrasteisuudesta ja laaditaan yhteiset

pelisäännöt sekä sovitaan työnjaosta.

● Erillisten potilas/asiakastietojärjestelmien integrointi saatetaan loppuun.

● Perustetaan päihdemuistisairaiden maakunnallinen yksikkö ja

osaamiskeskus.

● Lisätään päivystyksellisten päihde- ja mielenterveyspalveluja ja osaamista

koulutuksen ja työkierron avulla.

● Suunnitellaan neuropsykiatristen potilaiden kuntoutus- ja

toiminnanohjauspalvelu.

● Kehitetään maahanmuuttajien päihde- ja mielenterveyspalvelujen hoitoa

osallistumalla PALOMA – hankkeen työpajoihin ja koulutuksiin. Lisätään

erityisesti työntekijöiden traumaterapiaosaamista.

● Lisätään vanhuspsykiatrisen hoidon osaamista koulutuksen avulla ja

käynnistetään konsultaatiokäytäntö.

● Lisätään kehitysvammapsykiatrian osaamista koulutuksen ja työnkierron

avulla.

● Lisätään kotiin vietäviä päihde- ja mielenterveyspalveluita.

● Selvitetään maakunnallisen katkaisuhoitoaseman tarve selviämishoitoaseman

yhteyteen, mikäli yksikkö perustetaan.

● Siirretään Kanta-Hämeen sosiaalipäivystys Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin

ensiavun läheisyyteen sekä yhdistetään kriisipalvelut (ostetut

jälkipuintipalvelut) sosiaalipäivystykseen.

● Käynnistetään tukihenkilötoiminta mielenterveyskuntoutujille yhdessä

järjestötoimijoiden kanssa

● Lisätään järjestöyhteistyötä ja käynnistetään kokemusasiantuntijatoiminta

yhdessä järjestöjen kanssa.

38(113)  

● Käynnistetään keskustelu mielenterveyskuntoutujien somaattisen hoidon

tärkeydestä terveyspalvelujen kanssa. Tavoitteena on, että

terveyshyötypalvelut olisivat mielenterveyskuntoutujien saatavilla.

● Perustetaan matalankynnyksen mielenterveys- ja päihdepäivystyspalvelut

Kanta-Hämeen keskussairaalan päivystysklinikan yhteyteen.

● Laaditaan maakunnallisia ohjeita, esimerkiksi PKV-lääkkeiden

määräämisestä.

● Lisätään väestölle suunnattua valistusta päihde- ja mielenterveysasioista- ja

palveluista.

● Lisätään varhaisen tuen palveluita

● Otetaan käyttöön psykiatrinen hoitotahtolomake koko maakunnassa.

● Kehitetään mielenterveyskuntoutujien asumispalveluita kuntouttaviksi ja

arvioidaan toimintakyky yhteisellä mittarilla (esim. Mielenterveystyön RAI –

mittari, akuuttitilanne, avohoito ja sairaalahoito)

● Lisätään sähköisten palvelujen käyttöä päihde- ja mielenterveyspalveluissa

täydentämään muita palveluita (esim. tekstiviestimuistutukset, ajanvaraus,

päihdekuntoutusverkkokurssit, omien tietojen ja tutkimustulosten katselu,

reseptien uusiminen, hakemusten tekeminen, eOmahoitopalvelut,

Mielenterveystalo.fi)

● Työ- ja toimintakyvyn arvioinnin monialainen arviointimalli (Kerätär)

● Päihdeperheiden hoidon järjestäminen (ml. ennaltaehkäisevä työ)

● Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittäminen, Ehkäisevän

päihdetyön toimintaohjelman mukaisesti

4.2 Päihde- ja mielenterveyspalvelujen yleiskuvaus seuduittain

4.2.1 Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin toiminta Kanta- Hämeen sairaanhoitopiirin psykiatrian tulosalueen tuottama osastohoito on keskitetty Hämeenlinnaan (62 paikkaa aikuispsykiatriassa). Aikuispsykiatrian osastoja on neljä ja ne sijaitsevat Ahveniston sairaalakiinteistössä. Forssan seudun hyvinvointikunta-yhtymässä on psykiatriseen- ja päihdehoitoon 17 osastopaikkaa. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä, HUS-sairaanhoitopiirissä ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä on asetettu sairaalapaikkojen konkreettinen vähentämistavoite. Psykiatrisen vuodeosastohoidon vähentämisen tavoite voi toteutua vain hyvin toimivien avohoitopalvelujen kautta.

Päihdehoidon laitoshoitoa ei ole Kanta-Hämeessä Hämeen päihdehuollon ky:n toiminnan loputtua. Huumeiden käyttäjien oipioidiriippuvaisten korvaushoidon arvioinnin ja aloituksen Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri ostaa Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä (Pitkäniemi APS5). Opioidiriippuvaisten jatkohoidot toteutetaan

39(113)  

kunkin seudun palveluissa. Korvaushoito tulee toteuttaa mahdollisimman lähellä potilaan asuinpaikkaa sen pitkäkestoisuuden vuoksi.

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin avopalveluita antavat psykiatrian poliklinikat Hämeenlinnassa ja Riihimäellä, psykiatrian toimintaterapia sekä tehostettu kotiutusyksikkö (TEHKO). Hämeenlinnan aikuispsykiatrian poliklinikan toiminnot ovat tällä hetkellä fyysisesti hajallaan Keinusaaressa ja Ahveniston kiinteistössä. Vastaanottotoimintojen lisäksi poliklinikalla toteutetaan kotikäyntejä, magneettistimulaatiohoitoja ja fysioakustisia matalataajuushoitoja. Riihimäen yksikön psykiatrian poliklinikoiden toiminnot siirtyvät Kontiontieltä terveyskeskuksen tiloihin Penttilänkadulle vuoden 2016 syksyllä. Uudessa toimipisteessä yhteistyö terveyskeskuksen mielenterveys- ja päihdeyksikön kanssa mahdollistuu paremmin. Aikuispsykiatrian poliklinikka toimii lähete- ja ajanvarauspoliklinikkana eikä päivystysvastaanottoa ole.

Riihimäen ja Hämeenlinnan yksiköissä on yleissairaalapsykiatristen potilaiden konsultaatiotoimintaa. Masennuksen hoitoon käytetyt sähköhoito (ECT) ja ketamiinihoidot on keskitetty Hämeenlinnan osastoille. (Nykytilan kuvaus, sairaalasuunnittelutyöryhmä). Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin äitiyspoliklinikalla hoidetaan päihdeongelmaisia raskaana olevia naisia.

Kanta-Hämeen keskussairaalan toimintojen ja tilojen uudistaminen on parhaillaan käynnissä. Tavoitteena on saada tehokkaasti toimiva ja yhteistyötä edistävä terveydenhuollon palvelukeskus. Hämeenlinnan ydinkeskustan terveyspalvelut keskitetään samaan rakennukseen erikoissairaanhoidon palvelujen kanssa. Psykiatristen potilaiden hoidossa on lähtökohtana potilaslähtöiset palvelukokonaisuudet lähipalveluina. Psykiatrisia palveluja tuotetaan enemmän avopalveluina ja kotiin annettavina palveluina. Sähköisiä yhteydenpitokeinoja hyödynnetään. (Sairaalasuunnittelun periaatteet, sairaalasuunnittelu-ryhmä).

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin aikuispsykiatrian tulosalueella (Hml ja Riihimäki yhteensä) on virkoja ja toimia seuraavasti: lääkärit 18, tutkimushenkilöstö 15, hoitohenkilöstö 115, varahenkilöstö/sairaanhoitajat 11, kaikki yhteensä 148.

Psykiatrisen erikoissairaanhoidon kokonaiskustannukset vuonna 2015 olivat Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä 13 098 050 €, josta vuodeosastohoidon osuus oli 7 463 580 € ja avohoidonosuus 5 634 470 €. Kustannuksissa on suuria kuntakohtaisia eroja.

Psykiatrian hoidon arviointia odottavien lukumäärä poikkileikkauspäivänä 16.2.2016 oli alle 90 päivää odottaneissa lähetteissä kaksi pv ja mediaani 11 vuorokautta.

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin jäsenkuntien lähetteet vuosina 2015 ja suluissa vuosi 2014, Hämeenlinna 775 (930), Riihimäki 437 (447), Janakkala 118 (130), Hausjärvi 89 (89), Loppi 88 (77), Hattula 60 (72), Forssa 31 (40), Tammela 5 (6) ja Ypäjä 4 (7). Ulkomaalaisten lähetteitä oli 15 (6).

Taulukko 1. Aikuispsykiatrian hoitojaksot, hoitopäivät ja käynnit sekä hinnaston mukainen laskutus vuonna 2015. Lähde: KHKS perussuoriteaineisto  

40(113)  

    Hoitojaksojen

lkm  Hoitopäivien  

lkm  

Pkl-käyntien lkm  

Laskutus yhteensä €  

Kaikki yhteensä  

726   16 574   33 878   13 098 050  

Forssa   27   306   124   167 430  

Hattula   18   347   1 428   588 100  

Hausjärvi   31   1 086   1 916   780 790  

Humppila   2   6   20   6 640  

Hämeenlinna   412   9 814   16 621   6 845 330  

Janakkala   57   1 223   2 04   917 030  

Jokioinen   4   63   38   36 940  

Loppi   27   677   1 500   539 030  

Riihimäki   144   2 944   9 967   3 176 540  

Tammela   1   2   52   9 180  

Ypäjä   3   106   8   31 040  

 

4.2.2 Hämeenlinnan seutu Hämeenlinnan kaupungin henkisen hyvinvoinnin palvelut tuottavat perustason mielenterveyspalvelut Hämeenlinnan aikuisväestölle. Hämeenlinnassa mielenterveyspalvelujen tuottaminen perustuu tilaajan ja tuottajan väliseen palvelusopimukseen. Henkisen hyvinvoinnin palvelut koostuvat neljästä yksiköstä: avopalvelut, psykiatrinen päiväosasto, psykiatrinen kuntoutuspoliklinikka ja psykiatrinen päivätoiminta.

Henkisen hyvinvoinnin palveluiden yhteydessä toimii Hämeenlinnan kaupungin peruspalveluiden moniammatillinen tiimi, Koho. Kohotiimissä tavoitteena on moniongelmaisen, vaikeasti hoitoon sitoutuvan asiakkaan hoitaminen ja auttaminen kaikilla osa-alueilla integroidusti. Tarkoitus on saada asiakas aktivoitumaan jaetun päätöksenteon periaatteella oman tilanteensa asiantuntijaksi ja aktiiviseksi toimijaksi. Asiakkaan ei tarvitse asioida useassa eri pisteessä, Kohotiimissä yritetään ratkaista asiakkaan ongelmia monialaisesti.

Mielenterveys- ja päihdepalveluiden yhteinen walk-in -vastaanottotoiminta on suunnitteilla ja tarkoitus aloittaa syksyllä. Asiakas voi tulla vastaanotolle varaamatta aikaa, hänen tilanteensa kartoitetaan ja tarvittaessa hänet ohjataan tarkoituksenmukaisten palveluiden piiriin.

Neljän yksikön henkilöstö on seuraava: palvelupäällikkö, osastonsihteeri, 11 psykiatrista sairaanhoitajaa avopalveluissa, 2 psykologia avopalveluissa, 4

41(113)  

psykiatrista sairaanhoitajaa psykiatrisella ja mielenterveyshoitaja kuntoutuspoliklinikalla, palveluvastaava ja 2 psykiatrista sairaanhoitajaa psykiatrisella päiväosastolla, 3 ohjaajaa psykiatrisessa päivätoiminnassa, toimintaterapeutti päiväosaston (0,5) ja kuntoutuspoliklinikalla (0,5), 2 psykiatria ja kuntoutusohjaajan palvelut ostopalveluna.

Avopalvelujen psykiatriset sairaanhoitajat sijoittuvat terveysasemille. Psykiatriset sairaanhoitajat antavat tukea ja keskusteluapua erilaisissa elämäntilanteiden vaikeuksissa ja mielenterveyteen liittyvissä ongelmatilanteissa, esimerkiksi masennushoidot, mielenterveyskuntoutus ja perustason hoidon tarpeen arvioinnit sekä jatkohoidot. Työmuotoina ovat tarpeen mukaan yksilökäynnit, kriisihoito, perhetapaamiset, kotikäynnit ja ryhmähoito. Lisäksi hoidetaan osa opioidikorvaushoidon asiakkaista. Asiakkaan hoitava lääkäri on terveyskeskuslääkäri. Konsultoiva psykiatri on käytettävissä. Hämeenlinnassa on käytössä depressiohoitajamalli. Mielenterveystalo.fi on käytössä asiakasneuvonnassa ja materiaalipankkina.

Päiväosastolla hoidetaan masennus- ja ahdistusasiakkaat, joille ei riitä avohoidon tarjoama tuki. Hoito perustuu asiakkaan kanssa tehtyyn suunnitelmaan ja toteutetaan yksilö- yhteisö- ja ryhmähoitona. Kuntoutuspoliklinikalla hoidetaan pitkäaikaisasiakkaita yksilö- ja ryhmämuotoisesti. Ryhmiä ohjataan yhdessä kolmannen sektorin kanssa ja tarkoitus on ottaa vertaistoiminta tähän mukaan. Kuntoutuspoliklinikan yhteydessä toimii nuorten aikuisten päiväkuntoutusryhmä.

Päivätoiminnassa tarjotaan pitkäaikaismielenterveyskuntoutujille ryhmämuotoista hoitoa. Päivätoiminnan ohessa toimii kotikuntoutus puolikkaalla ohjaajan resurssilla. Henkisen hyvinvoinnin palvelujen yksiköt sijaitsevat Viipurintien terveysaseman yhteydessä lähekkäin.

Hämeenlinnan kaupungin järjestämiin ostopalveluihin kuuluvat mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, jälkipuintipalvelut Hyvinkään mielenterveysseuralta ja mielenterveyskuntoutujien työtoiminta.

Vuonna 2015 Hämeenlinnan mielenterveyspalvelujen ostoihin käytettiin 3 861 313 euroa ja suurin osa tästä kului mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen ostoihin. Vuoden 2016 kaupungin palvelutuotannon tilaus on 1 593 000 euroa. Hämeenlinnan kaupungin mielenterveyspalveluissa on tehty tuotteistus ja laskettu tuotteille hinnat.

Hämeenlinnan kaupungilla ja A-klinikkasäätiöllä (Sisä-Suomen palvelualue) on kumppanuussopimus päihdepalvelujen tuottamisesta. Päihdepalvelut sijaitsevat Henkisen hyvinvoinnin palvelujen läheisyydessä. Vuosittaisissa neuvotteluissa ja toteuttamisohjelmassa sovitaan painopisteet ja mitä palveluja tuotetaan. A-klinikkasäätiön asiakastietojärjestelmä on Mediatri. A-klinikkasäätiö on tuotteistanut palvelut. Hämeenlinnan kaupunki osti A-klinikkasäätiöltä päihdepalveluja 2.464.787 eurolla vuonna 2015. Päihdepalvelujen ostot jakautuivat seuraavasti: A-klinikan palvelut 430 000 euroa, opioidiriippuvaisten korvaushoito 115 000 euroa, alkoholi ja huumeongelmaisten katkaisuhoito 450 287 euroa, matalan kynnyksen terveysneuvontatyö 120 000 euroa, ehkäisevä päihdetyö 110 000 euroa, päihdekuntoutujien asumispalvelut 803 750 euroa, tukiasumispalvelut 132 000 euroa ja päihdelaitoskuntoutus 250 000 euroa. Päihdekuntoutujien Sotkan asumispalvelukeskus (25 –paikkainen asumispalveluyksikkö) on välivuokrattu Y-säätiöltä. Sotkan asumispalvelukeskuksessa on kaksi selviämishuonetta palvelutalon asukkaille. Päihdehuollon laitoskuntoutus ostetaan useilta eri palveluntuottajilta. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymän (Mainiemi) purkautumisen jälkeen Kanta-Hämeessä ei ole päihdehuollon laitosta. Lähin kunnallinen laitosmuotoinen

42(113)  

päihdekuntoutusyksikkö sijaitsee Hyvinkäällä. Hämeenlinnan kaupunki ostaa jälkipuintipalvelut Hyvinkään mielenterveysseuralta.

 

4.2.3 Janakkalan ja Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkala ja Hattula perustivat perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen vuonna 2009. Yhteistoiminta-alue vastaa Janakkalan ja Hattulan kansanterveyslain mukaisista terveydenhuollon palveluista. Yhteistoiminta-alue ostaa Hämeenlinnan kaupungilta psykiatrisia palveluita pienen määrän (päiväosasto ja nuorten päiväkuntoutus).

Janakkalan psykiatrisessa avohoidossa hoidetaan elämäntilannekriisejä, mielenterveyden häiriöitä ja psyykkisiä sairauksia Turengin ja Tervakosken terveysasemilla. Hoitoon pääsee ilman lähetettä. Hoitomuotona on yksilö-, pari- tai ryhmäkäynnit. Tarvittaessa psykiatrisesta avohoidosta voidaan tehdä kotikäyntejä. Janakkalassa on yksi päihdetyöntekijä sosiaalityössä ja yksi päihdetyöntekijä psykiatrian avohoidon yksikössä. Terveystoimen psykiatrian yksikössä on psykiatrin lisäksi viisi eritasoista psykiatrista hoitajaa. Päihdepalveluita ostetaan A-klinikkasäätiöltä.

Vuonna 2015 Janakkalassa käytettiin palvelujen ostamiseen rahaa toiminnoittain seuraavasti:

● Päihdetyö 340 548 euroa (ostopalvelu)

● Oma päihdetyö 37 000 euroa

● Psykiatrinen avohoito: 362 167 euroa

● Psykiatriset asumispalvelut: 425 674 euroa (ostopalvelu)

● Psykiatrinen työtoiminta: 11 570 euroa (ostopalvelu)

● Psykiatrinen kuntoutus: 44 281 euroa(ostopalvelu)

 Avoterveydenhuollon palveluita Hattulassa tuottaa Pihlajalinna Oy, Janakkala-Hattula perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti. Mielenterveyspalvelut ovat Hattulassa Henkisen hyvinvoinnin yksikössä. Yksikössä työskentelee psykiatrinen sairaanhoitaja ja psykologi. Kunnassa on myös mielenterveys-päihdetyöntekijä, joka sijoittuu aikuissosiaalityöhön. Lähetettä palveluun ei tarvita ja asiakas voi myös itse ottaa suoraan yhteyttä työntekijään ajan varaamiseksi. Mielenterveys-päihdetyöntekijän työ on pääsääntöisesti asiakkaiden kotiin tehtävää työtä, kotikuntoutusta. Se pitää sisällään asiakkaan tarpeista riippuen mm. terapeuttista keskustelua, sosiaalista kuntoutusta, arkielämän taitojen opettelua, asiakkaan ohjausta ja neuvontaa, asiakkaan läheis-ja viranomaisverkoston kanssa tehtävää yhteistyötä sekä asiakkaan aktivointia ja omien voimavarojen vahvistamista.

Henkisen hyvinvoinnin yksikön psykiatrisen sairaanhoitajan ja psykologin vastaanotolle ei tarvitse lähetettä. Työnjako psykiatrisen sairaanhoitajan ja psykologin kesken on sovittu siten, että psykologi hoitaa 15–18 vuotiaita ja antaa vanhemmille neuvontaa. Suuronnettomuuden tai muun vastaavan tapahtuman takia voidaan järjestää henkistä jälkihoitoa.

Hattulan kunta ostaa A-klinikan palvelut ja katkaisuhoidon A-klinikkasäätiöltä. Palvelut sijaitsevat Hämeenlinnassa. A-klinikalla on matalan kynnyksen päivystysvastaanotto. Päihdekuntoutusarvio tehdään A-klinikalla, jonka mukaan yksilöllinen hoito suunnitellaan.

43(113)  

Vuonna 2015 palvelujen ostamiseen käytettiin Hattulassa rahaa toiminnoittain seuraavasti:

● Psykiatriset asumispalvelut (sisältää työtoiminnan): 70 061 euroa

(ostopalvelu)

● Päihdepalvelut: 490 487 euroa (ostopalvelu)

● Kunnan omat palvelut: 182 192 euroa

● Tarvittaessa Hämeenlinnan kaupungilta ostetaan päivätoimintaa.

4.2.4 Riihimäen seutu Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän perusterveydenhuollon mielenterveyspalvelut ja Riihimäen kaupungin A-klinikan päihdepalvelut yhdistettiin samaan organisaation, Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän alaisuuteen Mielenterveys- ja päihdeyksiköksi (MPY) 1.1.2016. Kyseessä on vahvasti kehittämistyön alla oleva yksikkö, joka tuottaa mielenterveys- ja päihdepalveluita seudullisesti Riihimäen, Hausjärven ja Lopen asukkaille. Mielenterveys- ja päihdeyksikössä on virkoja ja toimia seuraavasti: psykiatri, joka toimii yksikön johtajana, sosiaalityöntekijä, joka toimii henkilöstön esimiehenä, kaksi sairaanhoitajaa, sosiaaliterapeutti, psykologi, lisäksi kuusi psykiatrista sairaanhoitajaa, joista neljä Riihimäellä, yksi Hausjärvellä ja yksi Lopella. Yksikkö tuottaa avomuotoisia mielenterveys- ja päihdepalveluita. Psykiatriset sairaanhoitajat ja psykologi auttavat mielenterveysasioissa, kuten masennus ja uupumistilat, ahdistuneisuushäiriöt, elämänkriisit tai sairauksien jatkohoito.

Yksikössä toimii päihdepalvelujen osalta matalan kynnyksen päivystysvastaanotto joka arkiaamu ilman ajanvarausta. Yksikön päihdepalvelut vastaavat avomuotoisista katkaisu- ja vieroitushoidoista sekä laitosmuotoisen katkaisu- tai vieroitushoidon sekä laitosmuotoisen päihdekuntoutuksen tarpeen arvioinnista sekä tarvittavasta päätöksenteosta ja maksusitoumuksista. Päihdehuollon laitosjaksot ostetaan eri palveluntarjoajilta. Mielenterveys- ja päihdeyksikössä toimii matalan kynnyksen palveluna terveysneuvontapiste Vinkki käytettyjen ruiskujen ja neulojen vaihtamiseksi puhtaisiin sekä terveysneuvontapalvelun toteuttamiseksi kahtena päivänä viikossa. Yksikön päihdepalveluissa vastataan myös opioidiriippuvaisten korvaushoidon toteuttamisesta.

Sekä mielenterveys- että päihdepalvelujen palvelumuotoina ovat muun muassa puhelinpalvelu- ja yksilövastaanottoajat, konsultaatio- ja verkostotyö sekä kotikäynnit tarvittaessa. Ryhmätoimintaa on yksikössä tällä hetkellä akupunktioryhmän muodossa. Yksikön lähitulevaisuuden kehittämistavoitteina ovat ryhmähoidon ja – toiminnan lisääminen sekä yksikkötasoiset strukturoidut hoitokäytänteet kuten yhteinen strukturoitu tutkimusjakso hoidon tarpeen arvioimiseksi.

Riihimäen kaupungin Nuorten palvelupiste Nuppi on moniammatillinen ohjaus-, neuvonta- ja arviointipalvelu alle 25-vuotiaille Riihimäen seudulla asuville nuorille ja heidän vanhemmilleen tai läheisilleen. Nuorten palvelupiste Nupista saa apua esimerkiksi, jos oma fyysinen tai psyykkinen terveys mietityttää tai kaipaa apua elämänhallintaan tai päihteidenkäyttöön. Nupissa asiointi on asiakkaalle maksutonta eikä vaadi ulkopuolista lähetettä. Nuppi toteuttaa ehkäisevää päihdetyötä ja toimii osana moniammatillista verkostoa. Ehkäisevän päihdetyön keinoin pyritään vähentämään päihteiden kysyntää, saatavuutta ja tarjontaa sekä haittoja.

44(113)  

Riihimäen kaupungin Tiilikadun kuntoutumisyksikkö tarjoaa yhteisöllistä kuntouttavaa asumispalvelua eri elämänhallinnan ongelmissa kuten esimerkiksi päihteet, mielenterveys ja peliriippuvuus. Kuntoutumisyksikkö tuottaa arviointijaksoja, lyhytaikaista kuntoutusta, kuntouttavaa asumispalvelua ja intervallijaksoja. Lisäksi Tiilikadun kuntoutumisyksikössä toimii Turvakotihuone-palvelu, joka palvelee koko Kanta-Hämeen aluetta sekä selviämishuone, joka on tarkoitettu myös Lopen ja Hausjärven asukkaille. Asiakkaat ohjautuvat Tiilikadun kuntoutumisyksikköön muun muassa Mielenterveys- ja päihdeyksikön, sosiaalitoimen, psykiatrian yksikön ja terveyskeskuksen kautta. Ennen arviointi- tai kuntoutusjaksolle tuloa tekee asiakkaan alueen sosiaalityöntekijä yhdessä Tiilikadun kuntoutumisyksikön työntekijän kanssa palvelutarpeen arvion. Tarpeenmukaisista päätöksistä ja maksusitoumuksista vastaa sosiaalityöntekijä.

Tiilikadun kuntoutumisyksikön alaisuudessa toimiva, neljän lähihoitajan päihde- ja mielenterveystyön tiimi (Pami-tiimi) tekee tuettua asumista kuntouttavalla työotteella antaen ohjausta ja tukea erilaisissa elämänhallinnallisissa asioissa. Tuetussa asumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan. Päihde- ja mielenterveystyön tiimi antaa ohjausta myös tukiasuntoihin. Päihde- ja mielenterveystyön tiimin palvelun aloittamista edeltää sosiaalityöntekijän ja Tiilikadun kuntoutumisyksikön työntekijän taholta asiakkaalle tehty palvelutarpeen arviointi. Sosiaalityöntekijä tekee päätöksen palvelun aloittamisesta sekä tuetussa asumisessa että tukiasumisessa.

4.2.5 Forssan seutu Forssan hyvinvointikuntayhtymän jäsenkunnat ovat Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela ja Ypäjä. Hyvinvointikuntayhtymä järjestää jäsenkuntien kansanterveystyön, ympäristöterveydenhuollon, eläinlääkintähuollon, sosiaalihuollon ja päihdeongelmaisten hoidon palvelut sekä Forssan sairaalan tuottamat erikoissairaanhoidon palvelut.

Mielenterveys- ja päihdetyön palvelualueella Mielenterveystyön peruspalveluissa työskentelee terveyskeskuspsykologi (50% työajasta) ja 1 ½ mielenterveys- ja päihdesairaanhoitaja sairaanhoitajaa. Forssan terveysasemalla mielenterveys- ja päihdesairaanhoitaja on arkipäivisin ja Jokioisten ja Tammelan terveysasemilla työpäivän viikossa sekä Humppilan ja Ypäjän terveysasemilla työpäivän joka toinen viikko.

Forssan sairaalassa toimii 17-paikkainen psykiatrinen avo-osasto. Osastolla hoidetaan laaja-alaisesti potilaita, joilla on akuutteja sairaalahoitoa vaativia mielenterveyden häiriöitä ja kriisejä, sekä järjestetään kuntouttavaa laitoshoitoa ja intervallihoitoa pitkäaikaispotilaille. Osastolla toteutetaan tutkimusjaksoja ja annetaan ECT –hoitoa, jota myydään myös Hämeenlinnan ja Riihimäen seuduille. Osaston paikoista kolme on varattu psykogeriatrisille tutkimuspotilaille ja 5 paikkaa on varattu alkoholikatkaisupotilaille. Osastokatkolle pääsee joustavasti myös virka-ajan ulkopuolella iltaisin ja viikonloppuisin. Ainoastaan selviämistilan puute haittaa alkoholikatkaisuun pääsyä. Viikonloppuisin ja juhlapyhien aikana osasto hoitaa opioidiriippuvaisten korvaushoitolääkkeiden jaon sairaalan päivystyksen tiloissa. Lisäksi osastolla voidaan tehdä valvottua huumetestausta iltaisin ja viikonloppuisin. Ainoastaan suljettua psykiatrista osastohoitoa tarvitsevat potilaat lähetetään Kanta-Hämeen keskussairaalaan. Maaliskuun 2016 alusta alkaen huumekatkot on muutettu ostopalveluksi ja on käytetty mm. A-klinikkasäätiön Anjalansalon päihdekuntoutuskeskusta Salossa.

45(113)  

Osastolla työskentelee osastonlääkäri, osastonhoitaja (jaettu muiden yksiköiden kanssa), 9 sairaanhoitajaa, 4 mielenterveyshoitajaa, osastonsihteeri, joka työpanosta jaetaan muihin yksiköihin. Osastolla on kaksi sairaanhoitajan varahenkilövakanssia.

Psykiatrian poliklinikan ajanvarausvastaanotto toimii pääsääntöisesti lähetepoliklinikkana. Akuuttiryhmä hoitaa akuutteja kriisejä ja vaikeita mielenterveyshäiriöitä, joissa tarvitaan tiivistettyä avohoitoa. Akuuttiryhmän vastaanotolle pääsee ilman lähetettä. Kiireelliset tapaukset voidaan arvioida hoitajan sekä lääkärin vastaanotolla virka-aikana. Virka-ajan ulkopuolella avo-osastolla vastataan Akuuttiryhmän puhelimeen.

Poliklinikalla työskentelee kaksi erikoislääkäriä, joista toinen työskentelee myös Akuuttiryhmän lääkärinä ja toinen myös Purolan lääkärinä. Psykiatrian poliklinikalla on 5 sairaanhoitajaa, joista kolme työskentelee Akuuttiryhmässä, 3 psykologia, 2 mielenterveyshoitajaa, joista toinen työskentelee Akuuttiryhmässä, osastosihteeri ja sosiaalityöntekijä. Lisäksi poliklinikalla toimii psykogeriatrinen konsultaatiopoliklinikka, jossa työskentelee avo-osaston lääkäri ja Purolan sairaanhoitaja.

Tehostetun avohoidon yksikkö (Purola) tarjoaa tutkimusta, hoitoa ja kuntoutusta mm. vaikeista mielenterveyshäiriöistä, masennuksesta ja vaikeasta ahdistuneisuudesta kärsiville potilaille. Purolassa toimii kaksi yhteisöhoidon yksikköä (Purola A ja B), ryhmäpolklinikka (Purola C) ja lääkepoliklinikka (ma, ti, to sovittuina aikoina). Purolassa työskentelee osastonhoitaja, kuusi sairaanhoitajaa, neljä mielenterveyshoitajaa, kolme toimintaterapeuttia sekä yksi ohjaaja. Erikoislääkärin ja psykologin palvelut tulevat psykiatrian poliklinikalta. Sosiaalityöntekijä on hoidossa mukana sovitusti. Purola A ja B toimivat terapeuttisen yhteisöhoidon periaatteiden mukaan. Hoitomuotoina ovat myös erilaiset hoidolliset ryhmät, yksilöhoitosuhteet, toimintaterapia sekä kotikuntoutus. Yksikössä toteutetaan myös ennalta sovittuja tutkimusjaksoja.

Aikuispsykiatrian viidestä erikoislääkärin virasta on tällä hetkellä täytettynä 3. Hyvinvointikuntayhtymässä lastenpsykiatrian poliklinikan henkilökuntaan kuuluu ylilääkäri, psykoterapeutti 1 ½ vakanssia ja psykologi. Nuorisopsykiatrian poliklinikan henkilökuntaan kuuluu osaston ylilääkäri, psykologi ja 4 sairaanhoitajaa.

A-klinikalla hoidetaan erilaisista päihdeongelmista kärsiviä, peliriippuvaisia ja läheisiä. A-klinikalle pääsee arkisin aamupäivisin ilman ajanvarausta. Alkoholin vieroitusoireiden hoito toteutetaan avokatkaisuna tai osastokatkaisuna. Alle 25-v nuorille on oma päihdesairaanhoitaja. Terveysneuvontapiste TerHo toimii A-klinikan tiloissa. A-klinikalla on opiodiriippuvaisten korvaushoito-ohjelma avoarviointiprosesseineen ja hoidossa on tällä hetkellä 20 asiakasta. Hoitomuotoina käytetään yksilö-, pari-, perhe- ja verkostotyöskentelyä, tehdään tarvittaessa kotikäyntejä ja sairaalan osastoilla päihdehoidontarpeen arviointia. Tukihoitona käytetään korva-akupunktiota sekä alkoholinkäyttöä estäviä tai hillitseviä lääkehoitoja. Avokuntoutuskurssi järjestetään kerran vuodessa. A-klinikalla työskentelee A-klinikan päällikkö, 4 sairaanhoitajaa ja palveluohjaaja (sosionomi). Tällä hetkellä lääkäripalvelu järjestetään osaksi ostopalveluna ja osaksi psykiatrian poliklinikan erikoislääkäreiden toimesta.

A-klinikka osti päihdelaitoskuntoutusta vuonna 2015 kuntayhtymän asukkaille 192 000 €:lla. Käytettyjä kuntoutuslaitoksia olivat mm. Ridasjärven päihdehoitokeskus, Anjalansalon päihdekuntoutuskeskus, Kankaanpään A-koti, Nuorten Huumekuntoutuskoti Villa Hockey, Kalliolan klinikka, Järvenpään Sosiaalisairaala, Hoivakoti Wanha Pehtoori

46(113)  

Sosiaalihuoltolain mukaisia asumispalveluja ostetaan mielenterveys- ja päihdekuntoutujille yhteistyössä aikuissosiaalityön palvelualueen kanssa yksilöllisen hoito- ja kuntoutussuunnitelman perustella henkilöille, jotka erityisestä syystä tarvitsevat apua ja tukea asunnon tai asumisensa järjestämisessä.

Ankkuritiimi työskentelee Forssan poliisiasemalla ja työryhmään kuuluu poliisi, sairaanhoitaja sosiaalityöntekijä. Ehkäisevässä päihdetyössä toimii seudullinen yhteyshenkilöverkosto. Hyvinvointikuntayhtymän työntekijöistä n. kaksikymmentä on koulutettu Toimiva Lapsi & Perhe kliinikoiksi.

Taulukko 2. FSHKY:ssä toteutunut mielenterveystyö vuosina 2014 ja 2015. Lähde: FSHKY suoritteet ja maksut.

Toteuma Toteuma

2014 2015 Aikuispsykiatria

- pkl-käynnit 15 008 15 733 joista poliklinikka 5 148 5 546 joista os 11 2 190 1 802 joista tehostettu avohoito 7 670 8 385 - lähetteet 708 583 - hoitopäivät vuodeosastolla 3 895 3 647 joista yleislääketieteen hpvt 445 517 - hoitojaksot 381 396 Lasten- ja nuortenpsykiatria - lastenpsykiatriakäynnit 1 242 1 079 - lähetteet 31 48 - nuorisopsykiatriakäynnit 1 826 1 802 - lähetteet 77 82 Mielenterveystyön peruspalvelut - psykologitoiminta, käynnit 234 216 - sairaanhoitaja, käynnit 1 521 A-klinikka

- käynnit 8 766 9 029

4.3 Asukaslähtöisyys ja asukkaiden tarpeiden analysointi Asiakkaiden palveluntarpeen arvioimisessa voidaan käyttää alueen väestöpohjaa tai segmentoituja asiakasryhmiä. Asiakasryhmittelyn haasteena on löytää ryhmittelyn oikea taso. Tiedon avulla voidaan löytää toiminnasta ne asiakasryhmät tai palvelut, joihin panostamalla saadaan pienimmällä panostuksella suurin hyöty sekä eniten palveluita kuluttavat asiakasryhmät. Asiakassegmentoinnissa väestö jaetaan asiakasryhmiin jonkin ominaisuuden tai palvelujen käytön perusteella (ikä, tautiryhmä, käytetyt palvelut). Tavoitteena on löytää paljon palveluja käyttävät asiakkaat (suurkuluttajat). Kun analysoidaan suurkuluttajien palvelujen käyttöä ja niistä aiheutuvia kustannuksia, voidaan kohdistaa palvelut tehokkaammin.9

Asukkaiden osallisuus ja asiakaslähtöisyys tarkoittavat ihmisten kuulemista ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä itseä koskevassa päätöksenteossa, palveluissa

                                                                                                                         9 Klemola k. Ym. 2014. Sitra. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tietojohtamisen käsikirja  

47(113)  

ja niiden kehittämisessä. Asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi on otettu käyttöön yhteisöllisiä työmenetelmiä, joita ovat esimerkiksi kokemusasiantuntijuus, asiakasraadit, psykiatrian tulosalueen asukasinfot, neuvostot ja foorumit.

Kansallisen mieliohjelman ohjausryhmä ehdottaa kokemusasiantuntijatoiminnan vakiinnuttamista ja kokemusasiantuntijakoulutuksen suositukset tulee huomioida kokemusasiantuntijatoiminnassa.10 Kanta-Hämeessä kokemusasiantuntijatoiminta tulisi käynnistää ja vertaistoimintaa lisätä. Kuntalaisten ja asiakkaiden osallistuminen palvelujen kehittämiseen on nostettu esille lainsäädännössä, kuten kuntalaissa (410/2015), terveydenhuoltolaissa, sosiaalihuoltolaissa sekä laissa ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä.

Työryhmä toteaa, että monia asukkaiden osallistumiskeinoja on jo käytössä Kanta-Hämeen maakunnassa ja saatavaa tietoa hyödynnetään palvelujen suunnittelussa. Potilas- ja omaisjärjestöillä on keskeinen rooli palvelujen uudistuksessa. Järjestöillä on sekä ammatillista että jäsentensä edustaman erityisryhmän kokemuksista nousevaa asiantuntijuutta palvelutarpeista ja erityispalveluista.

Asiakaslähtöisillä toimintamalleilla voidaan lisästä hoidon vaikuttavuutta, palvelujen kustannustehokkuutta ja asiakkaiden ja työntekijöiden tyytyväisyyttä. Asukkaiden tai asiakkaiden osallisuutta lisääviä työmenetelmiä, joita hyödynnetään päihde- ja mielenterveyspalveluiden kehittämisessä työryhmä nimesi seuraavasti:

● Päihde- ja mielenterveyspalvelujen asiakasraadit eri palveluissa /

asiakasfoorumit (Hml, Forssa, KHSHP)

● Kuntalaiskysely – esim. Hyvän elämän Riihimäki. (Riihimäki, Hml)

● Asiakastyytyväisyyskyselyt ja asiakaskyselyt palvelukokemuksista (Hml,

Forssa, KHSHP)

● Päihdefoorumi asukkaille ja ammattilaisille (Hml)

● Asiakasinfot (KHSHP)

● Päihdetilannekyselyt, päihdeasennekyselyt (Forssa, Hml)

● Sähköinen palautejärjestelmä kaupungin verkkosivuilla (Hml)

● Kokemusasiantuntijatoiminta (Forssa, Hml)

● Hämeen klubitalon jäsenkysely, FinFami ry:n omaiskyselyt (Hml, Hattula,

Janakkala)

● Sähköinen Omahoito -palvelu potilaille (Riihimäki)

● Ryhmämuotoiset toiminnat, missä asukkaat/ asiakkaat ovat mukana

suunnittelemassa toiminnan sisältöä (Riihimäki)

● Nuorten Työpajatoiminta (Riihimäki)

● Depressio- ja avioero- ym. vertaistukiryhmät (Riihimäki)

● Laaja ja monimuotoinen harrastustarjonta (Riihimäki)

                                                                                                                         10 Kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpanon ohjausryhmä. Mielenterveys- ja

päihdesuunnitelma 2009 -2015. Suunnitelman loppuarviointi ja ohjausryhmän ehdotukset. 2016,16, 22, 27.

48(113)  

4.4 Sote-integraatio ja yhteistyö terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi ja ylläpitämiseksi

Eri päihde- ja mielenterveysjärjestöt ovat mukana palvelujen kehittämisessä, tuottamisessa ja tukemassa julkisia palveluita. Järjestöjen toiminnan muotoja ovat vertais- ja tukihenkilötoiminta, kokemusasiantuntijatoiminta, koulutus, virkistystoiminta, ohjaus palveluihin, päivätoiminta, kuntouttava työtoiminta, klubitalotoiminta kunnan lakisääteisiä palveluita täydentävänä toimintana ja ryhmätoiminta. Järjestöt ovat osallistuneet hoidon porrastuksen laatimiseen. Seurakuntien päihde- ja mielenterveystyössä tehdään yhteistyötä muiden järjestöjen ja toimijoiden kanssa. Kunnat avustavat toiminta-avustuksilla toimintaa tai antavat toimitiloja käyttöön.

Kanta-Hämeessä järjestöyhteistyötä tehdään muun muassa seuraavien päihde- ja mielenterveysjärjestöjen kanssa:

● Irti huumeista ry, (omaisryhmätoiminta ja koulutus) Hml

● Samaria rf (päivätoiminta, avustusruuan jako ja asumisen tuki) Hml

● Hämeen Mokia (työtoiminta) Hml

● Ga-ryhmä (Nimettömät pelurit ryhmä) Hml

● Al-anon (läheiskahvila, ryhmä) Riihimäki

● AA-ryhmä Riihimäki, Hml, Forssa, Jokioinen, Tammela, Hämeenlinna

● NA-ryhmä Hml, Forssa

● A-kilta (ryhmät, retket, päivätoiminta) Riihimäki, Hml

● SPR henkinen tuki, (koulutus ja työnohjaus) Hml

● Hämi ry (klubitalotoiminta, vertaisryhmät) Hml, Hattula

● FinFami (omaistyö, koulutus ym.) Hml

● Mielenterveysyhdistys Mielikki (ryhmätoiminta) Forssa, Jokioinen, Tammela,

Ypäjä, Humppila

● Forssan seudun Mielenterveysseura ry, (tukihenkilötoiminta, ryhmätoiminta),

Forssa

● Päkälä ry (Päihteidenkäyttäjien läheiset) Forssa

● Hämeenlinnan seudun Mielenterveysseura ry (koulutus, hyvinvointitreenit)

Hml

● Riihimäen mielenterveysyhdistys ry

● Rikosuhripäivystys, Hml, Hattula

● Forssan Seurakunta (joulujuhla, kevätpäivä ja leirit, tilat) Forssa, Hml,

Janakkala

● Katukirkkoyhdistys r.y. Forssa

● Hyvinkään mielenterveysseura (jälkipuinti ja kriisikeskustelut) Hml, Janakkala,

Hattula

● Janakkalassa on monipuolista yhteistyötä eri järjestöjen kanssa

49(113)  

4.5 Kustannustehokkuus Palvelurakenteen keventäminen, palveluverkon asiakaslähtöinen optimoiminen ja toiminnan tuottavuuden parantaminen ovat työryhmän keskeiset huomiot. Sosiaalihuollon palveluista tehdään hallinnollinen päätös. Päätös tulisi tehdä määräaikaiseksi palvelutarpeen arvioinnin ja asiakkaan toimintakyvyn perusteella.

Laki julkisista hankinnoista velvoittaa kilpailuttamaan palveluja. Mielenterveys- ja päihdepalveluita on kilpailutettu melko vähän. Hämeenlinnassa on kilpailutettu mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut kahdesti. Tällä hetkellä voimassa oleva puitesopimus kuntouttavaista asumispalveluista päättyy 31.10.2018. Janakkalassa, Hattulassa ja Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymässä ei ole kilpailutettu mielenterveyskuntoutujien asumispalveluita. Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä suunnittelee laitosmuotoisten päihdepalvelujen kilpailuttamista (katkaisu-, vieroitus- ja kuntoutuspalvelut).

Palvelurakentamisen keventämiseksi työryhmä esittää seuraavaa:

● Palvelurakenteen kokonaisuudistus ja yhteisten toimintaperiaatteiden

luominen sekä päällekkäisen työn karsiminen eri organisaatioiden väliltä

● Päihde- ja mielenterveyspalvelujen järjestäminen yhtenä kokonaisuutena.

● Asiakkaiden omavastuun tukeminen ja kannustaminen sähköisten palvelujen

käyttöön

● Hyvä palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi, tavoitteena hoitaa potilas

tarkoituksenmukaisesti hoitoportaan oikealla tasolla, mikä myös minimoi

hoidon kustannukset

● Matala kynnys palveluissa ja lähetekäytäntöjen poistaminen

● Tarpeelliset lähipalvelut esim. päihdeongelmaisten matalan kynnyksen

päivätoiminnan järjestäminen lähipalveluna

● Palveluiden tuottaminen kotiin mielenterveys- ja päihdeongelmissa on

ensisijaista

● Liikkuvien mielenterveys- ja päihdepalveluiden lisääminen osana muita

palveluja

● Monipuoliset asumispalvelut ja edulliset vuokra-asunnot palvelujen lähellä

● Asumispalveluissa tavoitellaan kuntoutumista kevyempään tai itsenäiseen

asumiseen, kuntoutumista seurataan samalla toimintakykymittarilla

● Monipuoliset avopalvelut

● Psykiatrisen sairaalahoidon vähentäminen avopalvelujen kehityttyä

● Päihde-ja mielenterveyspalvelujen kehittäminen osana peruspalveluita

● Keskussairaalan tilojen ja toiminnan nykyaikaistaminen

● Palvelujen digitalisointi ja teknologian hyödyntäminen esim. verkkokuntoutus,

nettiterapiat, yhteiset asiakas- ja potilaskertomukset ym.

50(113)  

● Verkostomaiset työryhmät (nepsy-työryhmä, vanhuspsykiatrinen työryhmä,

kulttuuripsykiatrinen työryhmä)

● Keskitettyjen palvelujen konsultaatiokäytännöt sovittuina ja kirjattuina

tukemassa lähipalveluita

● Maakunnalliset uudet palvelut: katkaisuhoitoasema, päihdedementiaa

sairastavien arviointi- ja osaamiskeskittymä

● Yhteispäivystyksen psykiatrisen ja päihdeosaamisen lisääminen

(ohjautuminen osastohoitoon minimiin) tai mielenterveys- ja päihdepotilaiden

päivystysyksikön perustaminen

● Maakunnalliset hankinnat esim. mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen

kilpailutuksen valmistelu

4.6 Tiedolla johtaminen ja vaikuttavuus Tiedolla johtaminen sisältää aikasarjalliset indikaattoritiedot ulkoisista tietolähteistä (THL; Sotkanet, TEAviisari), taloustiedot kirjanpitojärjestelmistä, henkilöstötiedot henkilöstöjärjestelmistä, potilastiedot potilastietojärjestelmistä ja asiakastiedot asiakastietojärjestelmistä. Tällä hetkellä tieto on pirstaloitunut useisiin eri järjestelmiin. Hämeenlinnan, Forssan ja Riihimäen seudun kunnilla ja kuntayhtymillä on käytössä eri järjestelmiä. Osa tiedoista on yksityisten palveluntuottajien järjestelmissä. Kerätyillä tiedolla tulisi pystyä ennustamaan palvelujen kysyntää, suunnitella tulevia palveluja ja seurata kuntien väestön terveyden ja hyvinvoinnin kehitystä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tietojen yhdistäminen mahdollistaa palvelurakenteen ja palveluverkoston kehittämisen yhtenä kokonaisuutena. Tällä hetkellä tietojen kokoaminen ja yhdistäminen on hankalaa.

4.6.1 Mittarit ja indikaattorit Päihde- ja mielenterveyspalvelujen työryhmän alatyöryhmässä tarkasteltiin koko maata, maakuntaa ja seutuja kuvaavia hyvinvoinnin ja terveyden indikaattoreita. Tiedot kerättiin Sotkanet –tietokannasta erilliseksi diasarjaksi. Päihde – ja mielenterveysindikaattoreiden perusteella todetaan yleisesti, että maakunnan kolme seutua eroaa toisistaan päihde- ja mielenterveyspalvelujen järjestämistavan vuoksi. Lisäksi seuduilla on erilainen työllisyys-, asunto-, rikollisuustilanne ja koulutustaso.

Kansalliset ja paikalliset mielenterveys- ja päihdetyötä ohjaavat ohjeistukset ja suositukset kerättiin ja ne ovat työryhmän tausta-aineistoa. Työryhmä toteaa, että STM:n mielenterveys- ja päihdepalvelujen suositukset ovat vanhoja. Ajankohtaisin tieto löytyy tällä hetkellä julkaisuista. STM:n Kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman loppuseminaarissa 2015 julkaistiin artikkelikokoelma, johon on kerätty keskeiset Kaste –hankkeet ja kehittämissuositukset. Kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman 2009 -2015 loppuarviointiraportissa annetaan mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisen painopisteet vuoteen 2020 ja ulkoisen arvioitiryhmän suositukset. 11 Nämä suositukset huomioidaan työryhmän työskentelyssä.

                                                                                                                         11 Partanen, A & ym. 2015. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2009 - 2015. Miten tästä eteenpäin?  

51(113)  

Työryhmä kartoitti kunnissa ja kuntayhtymissä laaditut toimintaohjelmat. Sote-ohjelmat ovat seuraavat:

● Seudullinen mielenterveys- ja päihdeohjelma vuoteen 2015. Hämeenlinna,

Janakkala, Hattula.

● Hämeenlinnan kaupungin monikulttuurisuusohjelma. 2012.

● Hämeenlinnan kaupungin sekä Janakkalan ja Hattulan kuntien perhe- ja

lähisuhdeväkivallan ehkäisytyön toimintaohjelma vuosille 2012 - 2015.

● Hämeenlinnan lastensuojelusuunnitelma 2015 - 2017.

● Hämeenlinnan kaupungin hyvinvointikertomus.

● Hämeenlinnan kaupungin Vammaispoliittinen ohjelma 2014 – 2018.

● Terveyden edistämissuunnitelma. FSHKY.

● Mielenterveyden edistämissuunnitelma vuoteen 2015. FSHKY.

● Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, valmisteilla, FSHKY.

● Kotouttamissuunnitelma. FSHKY.

● Hyvinvointikertomus, valmisteilla. FSHKY.

● Lähisuhde- ja perheväkivaltatyön toimintasuunnitelma. FSHKY.

● Riihimäen seudun vammaispoliittinen ohjelma 2015 – 2020. Riihimäki.

● Riihimäen palvelutuotannon kehittämisohjelma. 2013. Riihimäki.

● Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin strategia.

● Psykiatrian tulosalueen toimintasuunnitelma 2016 -2019.

4.7 Riskien hallinta ja hyvät käytännöt Psykiatrian palvelujen tuottamisessa nähdään isona riskinä psykiatripula. Tällä hetkellä Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin psykiatrian tulosalueella on osa psykiatrian erikoislääkärin viroista täyttämättä. Koko maassa psykiatreja on vaikea rekrytoida sairaaloihin. Psykiatripula tulisi huomioida sote III –suunnittelussa, jotta psykiatrian päivystys voidaan turvata. Yksi riski on sosiaalityön integroinnissa epäonnistuminen tai jääminen vähäiseksi työryhmän esityksessä.

Oma Häme –projekti on hanke, johon liittyy myös aikatauluriskit. Riskinä voidaan pitää valtion hankkeen ja maakunnan hankkeen aikataulujen yhteensovittamisessa epäonnistumista. Samaan aikaan on aluehallinnon kokonaisuudistus ja kunnan johtotehtävissä olevat saattavat kuormittua valmistelutyöstä useissa työryhmissä. Yhtenä riskinä voidaan pitää Kantasairaala –hankkeen (psykiatria) ja pämi-työryhmän työskentelyn yhteensovittamisessa epäonnistumista. Riskinä nähdään myös sote-tietojärjestelmien maakunnallisessa integroinnissa ja harmonisoinnissa epäonnistuminen (aikataulu). Henkilöstöriskit liittyvät resurssien karsintaan, muutosjohtamisessa epäonnistumiseen, ammattilaisten ja palveluntuottajien sitoutumisen puutteeseen.

Työryhmä keräsi hyviä käytäntöjä webropol –kyselyllä ja lukemalla Siun Sote ja Eksote –hankkeiden raportteja sekä tutustumalla THL:n Mieli –hankkeen raportteihin.

● Lähiötupa- toiminta, matala kynnys

52(113)  

● Mielenterveys-päihdetyöntekijä perustasolla

● Mielenterveys-päihdesairaanhoitaja päivystyksen yhteydessä

● Depressiohoitajamalli

● Tuetun asumisen ohjaaja ja asumisneuvoja

● Asunto ensin -periaate

● Asumista tukeva sosiaalinen isännöinti

● Parityöskentely yksikössä ja asiakkaan kotona

● Psykiatrinen kotikuntoutus

● Yhdestä ovesta ja matalan kynnyksen yli –periaate mielenterveys- ja

päihdepalveluissa (lähetteetön toiminta)

● Psykiatrian yksikön monipuolinen palvelutarjonta (yksilö- ja kotikäynnit,

ryhmät, vastaanotot, perhe- ja pariterapia sekä psykiatripalvelut)

● Uusi hoitokulttuuri: Nopea palvelunpiiriin pääsy ja päihdekartoitus

● Päihdetyö joustavasti osana palvelutarpeen arviointia aikuissosiaalityössä,

lapsiperheiden sosiaalityössä ja lastensuojelun kanssa

● Matala organisaatiorakenne ja nopea reagointi palvelutarpeeseen

● PAKKA-toimintamalli (EPT), ikärajavalvonta

● Alkoholilupalausuntomalli (EPT)

● Ehkäisevän päihdetyön koordinaattorimalli

● Kokemusasiantuntijatoiminta osana palvelujärjestelmää ja osallisuuden

lisäämistä

● Vertaisvastaanotto päihde- ja mielenterveyspalveluissa

● Vakioitu palvelutarpeen arviointi ja mielenterveysRAI toimintakyvyn

seurannassa

● Verkkopalvelut: mielenterveystalo.fi ja päihdelinkki.fi, päihdeverkkokuntoutus

● Mielenterveys- ja päihdepalvelujen yhdistäminen

● Monipuolinen ryhmätoiminta

● Monipuoliset palvelut: päivystykselliset palvelut, liikkuvat- ja konsultaatio-

sekä nettiyhteyspalvelut

● Toimiva Lapsi & Perhe –menetelmät (ylisukupolvisuuden ehkäisy)

● Monialainen työkyvyn ja kuntoutustarpeen arviointi pitkäaikaistyöttömillä

(Kerätär)

● Yhteinen hoitosuunnitelma

● Selviämishoitoasematoiminta

● Tampereen maahanmuuttajien poliklinikkatoiminta

● Asiakasryhmien segmentointimallit: Kompassi, Suuntima

● Yhdistetty päihdepsykiatrian osasto ja päihdepsykiatrinen poliklinikka

53(113)  

● Takaisinsoittojärjestelmä ja tekstiviestimuistutukset

● Mini-interventio

Hyviä käytäntöjä on syntynyt eri hankkeissa. THL suosittaa hyvien käytäntöjen keräämistä Innokylä –palveluun. Työryhmä kartoitti mitä päihde- ja mielenterveyshankkeita kunnissa oli käynnissä tai alkamassa:

PALOMA - pakolaisten mielenterveystoimien valtakunnallinen kehittämishanke 1.1.2016–31.12.2018. Hankkeessa rakennetaan valtakunnallinen toimintamalli pakolaisten ja vastaavista lähtökohdista tulleiden mielenterveystoimiin. Hanketta rahoittaa Turvapaikka- maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto (EU). Hanketta koordinoi THL. Hankkeessa on mukana Hämeenlinnan kaupunki.

Kuntakokeiluhanke, hyvinvoinnin integroitujen toimintamallien kehittämisellä tavoitellaan asiakaslähtöisyyttä, ennaltaehkäisyä ja mahdollisuutta varhaiseen puuttumiseen sekä pyritään lisäämään tuottavuutta ja vaikuttavuutta Hämeenlinnan kaupungissa sekä Hattulan ja Janakkalan kunnissa. Kokeilussa oli mukana päihde- ja mielenterveyspalvelut. Hanke ajoittuu vuosille 2015 -2018. Hanketta rahoittaa valtiovarainministeriö. Hanketta koordinoi Hämeenlinnan kaupunki.

Parempi Arki -hanke, jossa kehitetään sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminnallista integraatiota. Hanke ajoittuu ajalle 1.3.2015–31.10.2017. Parempi Arki -hankkeen kohderyhmänä ovat kotona asuvat paljon erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon ja perusterveydenhuollon palveluja käyttävät yhteisasiakkaat: muun muassa ikäihmiset, monisairaat, päihde- ja mielenterveyspotilaat ja nuoret aikuiset. Kohderyhmä rajaus on tehty tietoisesti paljon palveluja käyttäviin asiakkaisiin. Hanketta rahoittaa STM ja kunnat. Hanketta koordinoi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Hankkeessa on mukana Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri.

Omahoito- ja digitaaliset arvopalvelut (ODA) -projektissa kehitetään omahoitoa. Omahoito- ja digitaaliset arvopalvelut palvelukokonaisuus koostuu sähköisestä hyvinvointitarkastuksesta - ja valmennuksesta, älykkäästä oirearviosta ja hyvinvoinnin arviosta sekä hyvinvointisuunnitelmasta. Palvelukokonaisuus muodostaa kansalaisen näkökulmasta sujuvia, pitkälle automatisoituja itse- ja omahoidon palveluketjuja, joissa korostuu kansalaisen oma rooli ja vastuu. Hanketta rahoittaa STM. Hanke ajoittuu vuosille 2016 -2018. Hankkeessa on mukana Hämeenlinnan kaupunki.

HECSAD –hanke, jossa asiakas voi seurata sensorien avulla omaa terveydentilaansa ja saada siihen perustuvaa päätöksentukea sekä omahoidon tukea. Hanketta rahoittaa Sitra. Hanke ajoittuu 1.3.2015 23.6.2016. Hankkeessa on mukana Hämeenlinnan kaupunki.

Yhteistyötä ja ohjausta –hanke, jossa Hämeenlinnan terveyspalvelut on mukana. Hankkeen päämääränä on tukea alueen pitkäaikaistyöttömien ja maahanmuuttajien hyvinvointia ja terveyttä matalankynnyksen toimintapisteissä (terveystietotupaverkosto). Hanke ajoittuu vuosille 2016 – 2018. Hankkeen tarkoituksena on ennaltaehkäistä terveysongelmia, edistää hyvinvointia erityisesti matalammissa sosioekonomisissa väestöryhmissä ja tuoda tieto sinne, missä ihmiset liikkuvat. Hanketta rahoittaa RAY ja STM. Haketta hallinnoi Setlementti ry.

KiTi-kirjaamisen ja tilastoinnin kehittäminen Kanta-Hämeen sosiaalipalveluissa 2014 -2016. Hankkeessa yhdenmukaistetaan lastensuojelun ja aikuissosiaalityön sosiaalipalvelujen kirjaamis- ja tilastointikäytäntöjä, sovitaan yhteisistä tilastoista sekä otetaan käyttöön kansallisten linjausten mukaisia asiakasasiakirjapohjia ja

54(113)  

luokituksia. Hankkeen rahoittaja on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen OPER-yksikkö. Hanketta koordinoi Hämeenlinnan kaupunki.

SOSKU – hanke on sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke. Hankkeessa on mukana Forssa, Tammela, Jokioinen, Huppila ja Ypäjä. Hanketta rahoittaa EU ja Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä. Hankkeen kesto on 1.4.2015–31.3.2018. Hanketta hallinnoi THL. Rahoitus on EU:lta.

Janakkalassa oli käynnissä kehittämisen kohteena neuvolaikäisten lasten perheet, joissa vanhemmalla päihde- ja mielenterveysongelma ja nuorten alle 30 – vuotiaiden mielenterveyskuntoutujien vertaisryhmä toiminta. Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän Mielenterveys- ja päihdeyksikkö on vahvasti kehitystyön alla.

4.8 Tavoitetilan kuvaus Työryhmä ehdottaa erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon rajapintojen tarkastelua ja tiiviimpää yhteistyötä. Asiakasmaksujen ja palvelukiriteerien yhtenäistäminen (sote-asiakasmaksut) tulisi käynnistää mahdollisimman pian. Työryhmä selvitti mitä toimintaohjelmia on kunnissa ja kuntayhtymissä, jatkossa olisi tarkoituksenmukaista laatia maakunnallisia toimintaohjelmia.

Työryhmä tarkentaa neljän teeman mukaan tavoitteitaan ja ehdottaa jatkotyöskentelyä seuraavasti:

Työryhmä kartoitti päihde- ja mielenterveyspalvelujen asiakkuuksien tunnistamisessa käytettyjä toimintamalleja ja asiakassegmentointiin tarkoitettuja työkaluja. Työryhmän tarkastelussa on ollut 27.2.2016 – 1.5.2016 seuraavat asiakasryhmittelytavat: suuntima -työkalu, tilanne- ja toimintakompassi –työkalu, seudulliset hoidon porrastustaulukot, kiireettömän hoidon kriteerit, HUS:n psykiatrian hoitolinjat, Hämeenlinnan terveyspalveluiden kaskadi-malli ja Eksoten mielenterveyspalvelujen asiakassegmentointimalli. Työryhmä jatkaa asiakassegmentointiin sopivan työkalun kartoittamista.

Pienryhmä suunnitteli päihde- ja mielenterveyspalvelujen asiakaslähtöistä palvelutarpeen arviointia ja hoidon koordinointia moniammatillisessa työryhmässä. Työryhmän esitys ei ole valmis ja pientyöryhmän työskentely jatkuu 1.5.2016 jälkeen.

Työryhmä määrittelee päihde- ja mielenterveyspalvelut jaottelulla: omahoito, lähipalvelut, alueelliset palvelut ja keskitetyt palvelut sekä sähköiset palvelut.

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen hyviä käytäntöjä kerättiin kunnittain ja kuntayhtymittäin. Lisäksi on kartoitettu Eksoten ja Siun sote –hankkeissa kerätyt hyvät käytännöt (Kanta-Häme ja Pohjois- ja Etelä- Karjala sekä Kainuu). Työryhmä kartoitti maakunnassa käynnissä olevat hankkeet. Työryhmä tekee tarkennetun esityksen kerättyjen hyvien käytäntöjen pohjalta nykyisiin toimintatapoihin jatkotyöskentelyn aikana.

Työryhmä jatkaa tavoitetilakuvauksiin liittyvien yhteistyörakenteiden ja eri toimijoiden välisen työnjaon kuvaamista. Työryhmä huomioi työssään rajapinnat kuntaan, erikoissairaanhoitoon ja muihin toimijoihin.

Päihde- ja mielenterveyspalvelujen porrastuksen laatiminen ei ole käynnistynyt. Yksityiskohtaisen esityksen laatiminen päihde- ja mielenterveyspalvelujen porrastuksesta laaditaan loppuraporttiin. Työryhmä on

55(113)  

laatinut periaatteet palvelurakenteen keventämisestä, mutta konkreettinen esitys on laatimatta.

Päihde- ja mielenterveyspalvelujen nykytilan keskeiset haasteet on kartoitettu työryhmän kokouksissa, kirjallisuudesta, hankkeista ja Sotkanet -indikaattoreiden tietoa hyödyntäen. Työryhmä tekee esityksen nykytilan keskeisten haasteiden ratkaisemiseksi.

Maakuntaan otetaan käyttöön sähköinen hyvinvointikertomus. Hyvinvointikertomuksessa hyödynnetään Sotkanet –indikaattoreita. Työryhmä esittää väliraportissaan maakunnalliseen hyvinvointikertomukseen päihde- ja mielenterveysindikaattorit. Maakunnalliseen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelmaan laaditut tavoitteet ja toimenpiteet ovat osa työryhmän jatkotyöskentelyä.

Työryhmä tekee jatkotyöskentelyn aikana esityksen siitä, miten ehkäisevä päihdetyö voidaan kunnissa järjestää yhdessä sote-alueen kanssa. Ehkäisevä päihdetyö koskettaa kunnissa varhaiskasvatusta, opetus-, kulttuuri ja nuorisoalaa, yhdyskuntasuunnittelua sekä elinkeinoelämää. Kuntien ja sote-alueen välille tarvitaan rakenteita, joilla varmistetaan ehkäisevä päihde- ja mielenterveystyö.

Kanta-Hämeessä järjestetään sähköisen hyvinvointikertomuksen käyttöönottokoulutus, johon työryhmän jäseniä osallistuu. TEAviisari-työkalun avulla saatua kokonaiskuvaa maakunnan ja alueiden terveyden edistämistyön nykytilasta hyödynnetään ja nostetaan esiin vahvuudet ja kehittämiskohteet. Työryhmä on saanut kirjattua väliraporttiin nykytilakuvauksen, mutta kuvausta tulee vielä tarkentaa. Esitys maakunnallisista toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista päihde- ja mielenterveyspalvelujen kokonaisuudelle on osa työryhmän jatkotyöskentelyä.

Työryhmä esittää, että päihde- ja mielenterveyspalvelujen tutkimuksen ja kehittämistyön osalta tehdään oppilaitosyhteistyötä (Koulutuskuntayhtymä Tavastia, Hämeen ammattikorkeakoulu, Hyria koulutus Oy, Tampereen yliopisto). Tällä hetkellä tilastointi tapahtuu kunnallisissa ja yksityisissä päihdepalveluissa eri tietojärjestelmissä. Vertailukelpoinen tiedon tuottaminen edellyttää yhtenäisiä kirjaamis- ja tilastointikäytäntöjä.

 

56(113)  

5 ASUKKAIDEN OSALLISUUS JA KUULEMINEN SEKÄ VAPAA VALINTA - TYÖRYHMÄ

Asukkaiden osallisuus, kuuleminen ja vapaa valinta työryhmän puheenjohtajana toimii Lopen kunnanjohtaja Karoliina Frank ja sihteerinä projektikoordinaattori Marjo Lindgren. Työryhmän jäseniä ovat:

Jaana Paasikangas, palvelualuejohtaja FSHKY Pekka Taipale, sosiaalityöntekijä Hattula Kari Masalin, kunnanvaltuuston pj Hausjärvi Tarja Majuri, kehitysjohtaja Hämeenlinna Timo Ilomäki, hankinta-asiamies Hämeen Yrittäjät ry Päivi Raukko, palvelutuotanto-johtaja Hämeenlinna Riitta Julin, vammaistyön johtaja Janakkala Michael Rossing, kehittämispäällikkö KHSHP Tommi Räty, kunnanhallituksen pj Riihimäki Sari Järvinen, johtava ylihoitaja Rmk seudun terveyskeskuksen ky Kristiina Laiho, toimitusjohtaja Sosiaalialan kehittämiskeskus Pikassos Oy Henkilöstön edustajat: JUKO ry/Lääkärikartelli, Elina Olander KoHo ry/SuPer, Jenni Törmä Kunta-alan Unioni/JHL ry, Tuija Linna

Työryhmän kokoonpano on säilynyt alkuperäisen mukaisena. Ulkopuolisena asiantuntijana on kuultu Hämeenlinnan kaupungin kehittämispäällikkö Juuso Heinisuota 16.3.2016.

Työryhmän on kokoontunut kevään 2016 aikana yhteensä kuusi kertaa. Kokouksia on pidetty 18.2., 2.3., 16.3., 30.3., 7.4. sekä 20.4.2016.

Alla taulukossa 1. on kuvattu työryhmän toimeksianto jaoteltuna Oma Häme valmistelun teemojen mukaan.

57(113)  

5.1 Osallisuudesta Osallisuus on jatkuva prosessi, johon kuuluu mukana oleminen sekä kuuluminen johonkin ryhmään tai joukkoon. Se on yhdessä tekemistä sekä vaikuttamista yhteisiin asioihin. Osallisuus vahvistaa hyvinvointia. 12

Osallisuutta voidaan tarkastella useista näkökulmista. Asiakaslähtöisyyden näkökulmasta lähtökohtana on se, että asiakas on osallinen omassa asiassaan sekä oman palvelunsa suunnittelussa ja toteutuksessa(subjekti). Tästä hieman laajemmassa tarkastelukulmassa asiakkaan kokemuksia palvelujen käyttäjänä hyödynnetään niiden kehittämisessä. Asiakkailta kerätään palveluun liittyviä kokemuksia tms. tai asiakkaat voivat toimia kumppanina palvelujen toteuttamisessa (kokemusasiantuntijuuden hyödyntäminen). Laajimmassa näkökulmassa osallisuus koskee asukkaita tai kansalaisia, joilta esimerkiksi kerätään tietoa hyvinvoinnista. 13

Osallisuuteen liittyy erilaisia tasoja, joita voi tiivistetysti hahmotella seuraavasti:

1) Tieto-osallisuus Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaiden tieto-osallisuuden vähimmäistaso omassa asiassaan on määritelty lainsäädännössä. Tieto-osallisuus liittyy informaatioon ja sen jakamiseen.

Tieto-osallisuus edellyttää palveluilta kohtaamista, kuuntelemista, kysymistä, asiakkaan hyväksymistä omana itsenään, yksilön äänen hyväksymistä, vuorovaikutuksen osaamista ja esteetöntä tiedottamista. Tieto-osallisuus voidaan ymmärtää myös perusedellytykseksi, jotta henkilö palvelun asiakkaana voi päästä mukaan niihin prosesseihin, joissa hän voi kokea osallisuutta.

2) Suunnitteluosallisuus Asiakkaalla on tietoa palvelutarjonnasta ja omasta palveluprosessista sekä lisäksi oikeus saada konkreetista tietoa valmisteilla olevista hankkeista ja osallistua suunnitteluprosesseihin. Suunnitteluosallisuus edellyttää palveluilta asiakkaan asiantuntemuksen hyväksymistä sekä hallinnollisia rakenteita, jotka sallivat ja mahdollistavat osallisuuden. Palveluiden ammattilaisten vuorovaikutusosaaminen luo perustan osallisuudelle.

3) Päätösosallisuus Päätösosallisuus tarkoittaa sitä, että asiakkailla tai asukkailla päätösvaltaa palvelujen tuottamiseen. Tämä voi välillisesti toteutua esimerkiksi asukasraatien kuulemisen kautta. Päätösosallisuus edellyttää palveluissa hallinnollisia rakenteita, luottamusta, vallan ja vastuun jakamista uudella tavalla viranomaisten ja asiakkaiden kesken sekä mahdollisuutta myös tuettuun päätöksentekoon.

4) Toimintaosallisuus Toimintaosallisuus tarkoittaa osallistumista toimintaan omassa elinympäristössään. Se edellyttää palveluissa todellisten toimintamahdollisuuksien luomista ja esteettömyyttä. Tehdään osallisuuden tunteen kokeminen mahdolliseksi toiminnassa yhdessä muiden kanssa, osallistumisen ja mukana olemisen lisäksi.

                                                                                                                         12 Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 28.9.2015. 13 Isola, A-M (2015) Asiakasosallisuus. Kaste-seminaari 10.11.2015.

 

58(113)  

5) Arviointiosallisuus Arviointiosallisuus viittaa palvelujen käyttäjien ja kansalaisten osallistumista palvelujen tai niitä koskevien mielikuvien arvioitiin. Tämä tarkoittaa sitä, että palveluissa varmistetaan asiakas- ja käyttäjäpalautteen kulku päättäjille ja viranomaisille sekä sen huomioiminen. Arviointiosallisuus edellyttää palveluissa hallinnollisia rakenteita ja organisaation valmiutta muuttaa tarvittaessa rakenteita palautteen pohjalta.

5.2 Osallisuus valtakunnallisena kärkihankkeena Hyvinvointi ja terveys on yksi hallituksen viidestä ns. kärkihankkeesta. Tavoitteina on muun muassa asiakaslähtöisyys ja omatoimisuuden tukeminen. Palvelut asiakaslähtöisiksi – kokonaisuuden tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaprosessit sekä nostaa asiakas keskiöön.

Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaprosessien uudistus käynnistetään. Toiminnat yhdistetään asiakaslähtöisiksi kokonaisuuksiksi. Digitalisaation keinot otetaan käyttöön ja byrokratiaa vähennetään. Asiakkaan omatoimisuutta tuetaan ja tietojen yhteiskäyttö mahdollistetaan. Resursseja kohdennetaan uudelleen kustannussäästöjen saavuttamiseksi. Tarvittavat lainsäädännön muutokset toteutetaan.

Uudistus tuottaa asiakaslähtöiset, matalan kynnyksen moniammatilliset ja sähköiset palvelut. Palvelut räätälöidään asiakkaiden tarpeiden ja valmiuksien mukaan. Hoito- ja palvelusuunnitelman avulla varmistetaan oikea-aikainen ja koordinoitu hoito/palvelu. Asiakkaiden kokemukset ja palaute otetaan huomioon palveluiden kehittämisessä ja ohjauksessa.

Toteuttaminen koordinoidaan muutosohjelmalla, joka edellyttää laaja-alaista ja poikkihallinnollista yhteistyötä kansallisen palveluarkkitehtuurin mukaisesti. Meneillään olevat tietojärjestelmämuutosten suunnitellaan olevan toteuttamisvaiheessa vuoden 2017 loppupuolella.

Innokylä -verkkoympäristössä tehdään parhaillaan valmistelua Asiakkaiden osallisuus ja asiakaslähtöisyys palvelujen toteuttamisessa – otsikon alla: Linkki Innokylä verkkoympäristöön

5.3 Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke (Sokra)14 Sokra kokoaa, tiivistää ja välittää sosiaaliseen osallisuuteen liittyvää tietoa ja tukee osallisuutta edistäviä ESR-hankkeita. Hankkeen tavoitteina on välittää tietoa osallisuuteen liittyvistä lakiuudistuksista, tukea osallisuuden toteuttamista ja kehittämistä koko Suomessa sekä koota hyviä käytäntöjä. Tukea asiakasosallisuutta. Lisäksi hanke kehittää indikaattorityökalu Kykyviisaria yhdessä Työterveyslaitoksen kanssa.

                                                                                                                         14 Leemann, L. & Hämäläinen, R.-M. (2015). Asiakasosallisuus. Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke (Sokra). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

 

59(113)  

Hankkeessa luodaan sosiaalisen osallisuuden kansallinen ja alueellinen kumppanuusverkosto sekä välitetään, luodaan ja kehitetään osallisuuteen liittyvää tietopohjaa esimerkiksi alueellisten tilaisuuksien, seminaarien ja viestinnän keinoin. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto ja sen toimintakausi kestää syyskuuhun 2017.

Hanketta koordinoi Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos. Yhteistyökumppaneita ovat Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak), Itä- ja Pohjois-Suomen eriarvoisuuden vähentämishanke (ISEA), Raha-automaattiyhdistys (RAY), Sosiaali- ja terveysministeriö ja Työterveyslaitos: Solmu-hanke (mittari- ja indikaattoriyhteistyö).

5.4 Oma Häme – valmistelu osallisuuden näkökulmasta Valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on Suomen historian suurin julkisen hallinnon reformi. Sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitusvastuun siirtäminen kokonaisuudessaan valtion vastattavaksi sekä, järjestämis- ja toteuttamisvastuun siirtäminen kunnilta maakunnille tarkoittaa valtavaa lainsäädännön uudistustyötä, joka on parasta aikaa käynnissä. Rahoitukselle, järjestämisvastuulle ja hallinnolle tarvitaan ohjaava lainsäädäntö. Lisäksi reformin yhteydessä on tavoitteena lisätä sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjien valinnan vapautta. Maan hallituksen tavoitteena on toteuttaa uudistus vuoden 2019 alusta.

Reformi merkitsee maakunnille suurta haastetta. Hanke koskettaa kokonaisuutena maakunnan koko väestöä, noin 6 000 ammattilaista erilaisissa tehtävissä, kuntia ja kuntayhtymiä sekä laajaa joukkoa erilaisia sidosryhmiä. Se on kokoluokaltaan valtava. Muutoksen tavoitteiden saavuttaminen Kanta-Hämeessä edellyttää valmistautumista. Valmistautuminen toteutetaan yhteisen Oma Häme- hankkeen kautta. Alkuvaiheessa hanke keskittyy sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen toteuttamiseen. Myöhemmin tähän integroidaan myös aluehallinnon uudistus.

Oma Häme-hanke etenee vaiheittain. Vuosina 2015–2016 luodaan perusteet uudistuksen toteuttamiselle. Vuoden 2016 toisella puoliskolla hankkeen tulevaisuus selkiytyy lainsäädännön valmistelun myötä. Hankkeelle tarvitaan päätökset toteuttamisvaiheen aikataulutuksesta sekä resursoinnista. Toimeenpanovaihe jakaantuu valmisteluvaiheeseen sekä varsinaiseen muutoksen toteuttamiseen. Suunnitelmat hankkeen jatkovaiheistuksesta tehdään syksyyn 2016 mennessä ja viedään hankkeen ohjausryhmän ja tarvittaessa kuntien ja kuntayhtymien päätettäväksi

60(113)  

Alla kuviossa 1. on hahmoteltu Oma Häme- hankkeen vaiheita vuosille 2015–2019.

 

Vuoden 2015 aikana pidettyjen tilaisuuksien ja toteutetun kyselyn perusteella vuoden 2016 strategisiksi painopisteiksi muodostuivat

1) osallisuuden edistäminen sekä

2) prosessien ja palvelurakenteen asukaslähtöinen suunnittelu.

Prosessien ja palvelurakenteen asukaslähtöinen suunnittelu tarkoittaa Kanta-Hämeessä sitä, että asukkaiden, palvelujen käyttäjien ja eri sidosryhmien näkökulmia hyödynnetään sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen ja asiakasprosessien suunnittelussa.

Vuoden 2015 seminaarien ja työpajojen aineistoa hyödynnetään jalostamalla edelleen hankkeessa esiin tulleita ajatuksia ja ehdotuksia konkreettiseksi tekemiseksi elämänkaarisia palveluprosesseja tai erilaisia teemoja käsittelevissä työryhmissä. Ensimmäiset seitsemän työryhmää ovat aloittaneet työskentelynsä helmikuussa 2016

Asukkaiden osallisuus, kuuleminen ja vapaa valinta työryhmä oli yksi keskeisistä seitsemästä työryhmästä, jotka perustettiin Oma Häme-valmistelun ensimmäisessä vaiheessa alkuvuodesta 2016.

5.5 Asukkaiden osallisuuden tapojen ja hyvien käytäntöjen kartoitus Työryhmä laati lyhyen kyselyn asukkaiden osallistumisen tavoista kuntien ja kuntayhtymien johtaville viranhaltijoille. Kysely lähetettiin vastaajille sähköpostilinkkinä 19.4.2016 ja vastausaikaa oli 27.4.2016 saakka.

Yhteenveto kyselyn tuloksista on tämän raportin liitteenä 1.

61(113)  

Vastausten perusteella Kanta-Hämeen maakunnan kunnissa ja kuntayhtymissä käytetään asukkaiden ja palvelujen käyttäjien osallisuuteen ja kuulemiseen eniten:

1) Toiminnasta kertovia kotisivuja (7 organisaatiota)

2) Esitteitä ja tiedotusmateriaalia (7 organisaatiota)

3) Mahdollisuutta ottaa yhteyttä ja antaa spontaania asiakaspalautetta sähköisesti (7 organisaatiota)

4) Teemallisia asukas- tai asiakastilaisuuksia (6 organisaatiota)

5) Satunnaisia, yksittäisiin muutostilanteisiin tai hankkeisiin liittyviä info- ja kuulemistilaisuuksia (6 organisaatiota)

5.5.1 Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri on edelläkävijä asiakkuuden johtamisessa. Asiakaskeskeisyys ja kattava asiakasymmärrys on menestyvän palveluyrityksen toiminnan lähtökohta. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä on asiakasymmärrystä syvennetty yleisesti ja erityisesti asiakassegmenteittäin. Asiakaskuuntelua on lisätty palveluprosessin eri vaiheissa eikä vain sen päätyttyä. Toimintaa kehitetään aktiivisesti asiakaspalautteen pohjalta. Vuonna 2015 vastaanotettiin yhteensä yli 16 000 kirjallista / sähköistä palautetta. Asiakaspalautetta saadaan mm. seuraavien kanavien / foorumien kautta:

1. internetsivut

2. palautelaatikot

3. HaiPro

4. asiakaspalautelomakekampanja (2 kertaa vuodessa)

5. yksikkö- ja tulosaluekohtaiset kyselyt

6. verbaalinen palaute mm. potilasasiamies

7. Happy or Not -laite

8. asiakasillat

9. asiakasraati- ja potilasjärjestötapaamiset

10. markkinatutkimus

 

5.5.2 Hämeenlinnan kaupungin osallistumisen käytänteet Kuntalainen Hämeenlinnassa voi vaikuttaa ja osallistua kunnan toimintaan usealla erilaisella tavalla. Asukkaalla tai asukasryhmällä on mahdollisuus tehdä kuntalaisaloitteita liittyen kunnan toimintaan. Luottamuselimien päätöksentekoa voi Hämeenlinnassa seurata esityslistojen ja pöytäkirjojen avulla sekä valtuuston kokouksia Internetin kautta. Oikeusministeriön ylläpitämässä Otakantaa.fi – palvelussa kansalaiset, järjestöt ja viranomaiset voivat käydä myös vuoropuhelua yhdessä.

62(113)  

Hämeenlinnan alueella toimii neljä (Kanta-Hämeenlinna, Hauho, Lammi ja Tuulos) nuorille suunnattua NuVa – vaikuttajaryhmää. NuVa-ryhmissä käsitellään nuorten asioita, kuten esimerkiksi nuorisotiloja ja nuorisotakuuta. Ikähaarukka NuVassa on 12–20 vuotta. NuVat kokoontuvat noin kerran kuukaudessa. Kaupungin asukkailla on mahdollisuus osallistua asioiden valmisteluun myös raatitoiminnan kautta. Tällä hetkellä kaupungissa toimii seitsemän vaikuttajaraatia (lapset ja nuoret, elämänlaatu, ikäihmiset, terveys- ja toimintakyky, yhdyskunta, ympäristö ja rakentaminen, maaseutuelinkeinojen neuvottelukunta ja yrittäjäraati ELPO). Vaikuttajaraatien näkemykset, palautteet ja havainnot otetaan huomioon poliittisessa päätöksenteossa.

Kaupungin palveluista voi antaa palautetta myös Internetin palautepalvelun kautta 24/7. Palautteet ohjautuvat suoraan asioista vastaaville tahoille. Kaupunki tekee säännöllisesti vuoden aikana eri palvelualueilla myös asiakaskyselyitä. Asiakaskyselyt liittyvät esimerkiksi palveluiden, kuten kotihoidon, opiskelijaterveydenhuollon, kirjaston tai koulujen kehittämiseen ja ne kytkeytyvät kiinteästi sopimusohjaukseen. Lisäksi laajempia asukaskyselyitä on toteutettu kerran vuodessa. Laajemmassa asukaskyselyissä on kysytty mielipiteitä Hämeenlinnan palveluista kokonaisuudessaan. Uusimpina osallistamisen keinoina kaupungissa on kokeiltu kaupunkisuunnittelua pelin ja kilpailun avulla. Pelaajat rakentavat Hämeenlinnan kaupungin valittua asuinaluetta pelissä ja Hämeenlinnan kaupungin virkamiesraati valitsee suunnittelukilpailun voittajan.

5.6 Tavoitetila ja viestinnän merkitys Tavoitteena on, että Kanta-Hämeen maakunnan asukkaat osallistuvat tulevaisuudessa tavoitteellisesti ja aktiivisesti oman hyvinvointinsa edistämiseen, asuinpaikastaan riippumatta. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoilla on osavastuu asukkaiden aktivoimisessa ja osallistamisesta hyvinvointikysymyksiin liittyen, kuten myös kunnilla oma tehtävänsä ja vastuunsa asukkaiden hyvinvoinnin rakentamisessa.

Lähtökohtana on, että aktiivinen, osallistuva kansalainen voi paremmin ja on tyytyväisempi elämäänsä kuin passiivinen kansalainen. Sote-rakenneuudistuksen myötä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämis- ja tuotantovastuu siirtyvät kauemmas kuntalaisesta. Aiemmin kyseisten palveluiden osalta on voitu olla yhteydessä sekä kehittämis- että palautekysymyksissä omaan kotikuntaan tai omiin kunnallisiin päätöksentekijöihin. Jatkossa päätöksenteko ehkä muuttuu kasvottomammaksi eikä sote-palveluita enää koeta ”omiksi” palveluiksi. Tämän välttämiseksi maakunnan asukkaat on otettava mukaan yhteisen sote-kokonaisuuden rakentamiseen. Asukkaita on kuultava, heidän kokemuksiaan ja näkemyksiään aidosti hyödynnettävä. Asukkaiden tulisi kokea maakunnan Sote-palvelut omikseen, omia tarpeitaan ja odotuksiaan vastaaviksi palveluiksi.

Uudistuksen myötä olisi pystyttävä luomaan uusia tapoja kuulla asukkaita ja asiakkaita, uusia tapoja osallistaa palvelun käyttäjiä ja uusia tapoja aktivoida asiakkaita osallistumaan subjekteina palveluketjuun. Myös uusia palautekanavia ja palvelukokemuksien keräämiskeinoja tulee kehittää – ja näiden tuloksia pitää pystyä hyödyntämään niin palveluiden sisällöllisessä kuin palveluverkonkin kehittämisessä.

 

63(113)  

5.6.1 Viestintä osallisuuden edistämisen välineenä Oma Häme – hankkeen ja koko sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valtakunnallisenkin onnistumisen kannalta kriittinen tekijän on keskeisten sidosryhmien sitouttaminen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Tämä tarkoittaa osallisuuden varmistamista kaikin tavoin sekä aktiivista viestintää. Keskeisiä sidosryhmiä ovat:

1) Asukkaat ja palvelujen käyttäjät

2) Henkilöstö ja henkilöstöjärjestöt

3) Poliittiset päättäjät ja puolueiden piirijärjestöt

4) Palvelutuottajat ja yrittäjäjärjestöt

5) Järjestöt ja kolmannen sektorin toimijat

Viestintä on osa Oma Häme -hankkeen ydintehtävää. Se edesauttaa tavoitteiden toteuttamista perustehtävistä osallistamiseen ja yhtenäisyyden tukemiseen. Viestintää ohjaavat samat arvot kuin koko hanketta. Arvojen lisäksi viestintää ohjaavat seuraavat tavoitteet:

1) Avoimuus Oma Häme -hankkeen toiminnasta pyritään tiedottamaan läpinäkyvästi ja selkeästi virkamieskieltä ja tietoähkyä välttäen. Tavoitteena on tiedon jakamisen ja aktiivisen tiedottamisen periaate, jossa tieto liikkuu reaaliaikaisesti.

Avoimuus tukee kantahämäläisten osallistumista hankkeen valmisteluun. Avoimuus lisää luottamusta, kiinnostusta ja motivaatiota hanketta kohtaan. Avoimuus on olennaista yhtenäisyyden kannalta, jotta viesti yhtenäisestä päätöksenteosta tavoittaa asukkaiden lisäksi poliittiset päättäjät, poliittiset ryhmät ja muut yhteistyökumppanit. Avoimuuden periaate vahvistaa mielikuvaa siitä, että kaikkia osapuolia kuullaan.

2) Nopeus Oma Häme -hankkeen viestinnässä pyritään ajankohtaisuuteen. Viestittävistä asioista tiedotetaan:

Viestitään riittävän nopeasti eikä kierrätetä jokaista viestiä työryhmissä viilattavana. Nopeudella vahvistetaan mielikuvia siitä, että meneillään oleva Oma Häme – hanke on ajan hermolla, kiinni reaaliajassa, katse tulevassa.

3) Suunnitelmallisuus Viestintä otetaan huomioon kaikessa toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa.

Suunnitelmallisessa viestinnässä mietitään tarkasti, miten viestitään. Pyritään selkeyteen, toimitettuun sisältöön ja palasteluun. Faktan lohkominen pienempiin paloihin helpottaa kokonaisuuden hahmottamista. Tehdään tiedon suodatustyö valmiiksi. Tiivistetään, toimitetaan ja suunnitellaan etukäteen, mitä tiedotetaan mistäkin aiheesta, miten, milloin ja miksi.

4) Monikanavaisuus Viestinnän ykkösfoorumi on Oma Häme -hankkeen oma verkkopalvelu. Se on ensisijainen viestintäkanava, jonka kautta palvellaan myös perinteistä mediaa, niin printtimediaa kuin sähköistä mediaa. Kaikki julkaistaan omassa verkkopalvelussa. Mitä ei voi tehdä nettiin, sitä ei kannata tehdä.

64(113)  

5.7 Osallisuus Oma Häme-hankkeen aikana Oma Hämeen valmistelun aikana on tarkoitus luoda uusia malleja ja tapoja asukkaiden aktivoimiseen ja osallistamiseen. Tavoitteena on luoda jatkuva osallistumisprosessi: Osallistuminen ei ole kertaluontoinen toimi vaan jatkuva toimintamalli. Uusien mallien lanseeraamisessa hyödynnetään muualla testattuja malleja ja pyritään hyödyntämään mm. nuorten osaamista ja uusia ajatuksia ja tapoja osallistua ja ilmaista näkemyksiä. Tavoitteena on hyödyntää nykyistä monipuolisemmin ja innovatiivisemmin erilaisia sähköisiä välineitä – niin ennakoivaan kuin jälkikäteiseenkin kuulemiseen.

Kuntien rooli ja tehtäväkenttä suhteessa asukkaisiinsa muuttuu merkittävästi sote-rakenneuudistuksen myötä. Kunnat pohtivat tällä hetkellä omaa uutta rooliaan ja joidenkin kuntien osalta jopa olemassaolon oikeutustaan. Näihin kysymyksiin vastausten saaminen edellyttää kanssakäymistä kuntalaisten – kunnan keskeisimpien rahoittajien kanssa. Kuntalaisten nykyistä aktiivisempi osallistaminen kunnan päätöksentekoon, palvelutuotantoon ja palveluiden kehittämiseen on tärkeää. Tuleva Oma Häme painii aivan samojen osallistamishaasteiden kanssa kuin peruskunnat. Kuntien ja Oma Hämeen yhteistyö ja vuoropuhelu on tärkeää: kuntien asukkaat ovat Oma Hämeen asiakkaita ja näiden asukkaiden ja asiakkaiden hyvinvointi ja aktiivisuu on kummankin toimijatahon etu.

Seuraavissa kappaleissa kerrotaan työryhmän hahmottelemat osallisuuteen liittyvät kärjet sekä esitykset Oma Häme- valmistelun aikaiseen asukkaiden osallistamiseen.

5.7.1 Asukaskysely sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista Vielä kuluvan kevään aikana maakunnan asukkailta ja sote-palveluiden käyttäjiltä kerätään kyselyn avulla näkemyksiä, odotuksia, epäilyjä ja pelkoja. Kyselyllä selvitetään, mitä palveluja asukkaiden mielestä ennen kaikkea pitäisi kehittää ja mitkä palvelut puolestaan toimivat nykyisin hyvin. Kyselyn avulla tunnistetaan asiakkaiden näkemysten mukaan hyvin toimivat käytänteet ja palvelut ja toisaalta keskeisimmät kehittämiskohteet. Kysely, joka markkinoidaan ja levitetään aktiivisesti kuntien kautta. Tavoiteaikataulu on julkaista kysely viikolla 19.

Osana työryhmän työskentelyä on jo kartoitettu maakunnassa käytössä olevat osallistamisen, vaikuttamisen ja asukkaiden kuulemisen tavat. Näistä toimivimpia esitetään hyödynnettäväksi myös jatkossa, sote-palveluiden kehittämiseen liittyen. vaikuttamisen näkökulmasta.

5.7.2 Lakisääteisten neuvostojen ja nuorisovaltuustojen rooli Koko maakunnan lakisääteisille vammaisneuvoille ja vanhusneuvostoille sekä nuorisovaltuusoille tehdään niiden Oma Häme- valmisteluun osallistumiseen ja vaikuttamiseen liittyvä kysely. Kyselyn tarkoitus on käynnistää keskustelu neuvostojen ja nuorisovaltuustojen Sote-uudistuksen myötä muuttuvasta roolista. Kysely laaditaan kesän aikana ja neuvostoilta pyydetään näkemyksiä kirjallisesti elokuun aikana.

Vammaisneuvostojen, vanhusneuvostojen sekä nuorisovaltuustojen puheenjohtajat ja sihteerit kutsutaan maakunnalliseen tapaamiseen syyskuussa. Tapaamisessa käydään keskustellen mielipiteen vaihtoa neuvostojen ja nuorisovaltuustojen tulevaisuuden roolista ja erityisryhmien osallistamisesta.

65(113)  

Neuvostoilta ja valtuustoilta pyydetään syyskaudella yhteinen lausunto niiden näkemyksistä kunkin elimen maakunnallisesta toiminnasta 1.1.2019 jälkeen.

5.7.3 Nuoret erityisenä kohderyhmänä Nuoret (16–25- vuotiaat) otetaan mukaan Oman Hämeen rakentamiseen. Tavoitteena on aktivoida alueen opiskelijoita mukaan ideoimaan palveluiden sisältöä, palveluverkkoa ja uusia palvelumuotoja.

Sosiaalialan kehittämiskeskus Pikassos Oy toimii Oma Häme- hankkeen ja työryhmän kumppanina osallisuuden toteuttamisessa. Nuorten osalta osallistamisen tavat tarkentuvat syksyllä 2016. Yhtenä kärkenä tässä tulee olemaan yhteistyö maakunnan oppilaitosten, erityisesti Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) kanssa.

5.7.4 Asukasillat Osallisuus ja valinnanvapaus- työryhmä esittää, että jokaisessa Kanta-Hämeen kunnassa toteutetaan elo-syyskuussa 2016 vähintään yksi asukasilta. Kaupungeissa asukasiltoja tarvitaan ainakin kaksi, Hämeenlinnassa useampia. Iltojen sisältönä ovat asukasnäkökulmasta mielenkiintoisimmat Oma Häme – työryhmien väliraporttien havainnot sekä toukokuussa toteutetun asukaskyselyn keskeisimmät tulokset.

Työryhmän näkemyksen mukaan asukasilloissa pitää ehdottomasti olla sekä kunnan että Oma Häme- tiimin edustus. Tilaisuudet voisivat olla esim. workshop-tyylisiä ja niissä voidaan esim. kertoa, millaista palautetta ja ideoita on saatu. Tavoitteena on saada Hamkin opiskelijat osallistumaan tilaisuuksien järjestämiseen ja mahdollisesti keräämään erikseen nuorilta palautetta aiheeseen liittyen.

Asukasiltoihin on tärkeää koota mahdollisimman paljon osallistujia jo olemassa olevien verkostojen kautta. Tässä on ajateltu hyödynnettäväksi esimerkiksi kyläyhdistyksiä.

5.8 Jatkotyöskentely Osallisuus- ja valinnanvapaustyöryhmän työskentelyn jatkosta on käyty Oma Hämeen valmistelun aikana keskustelua. Ryhmässä on todettu, että tarkoituksenmukaista olisi muodostaa osallistamisen konkretisointia ja valinnanvapauden toteutumisen koordinointia varten ”työnyrkki”, joka olisi muiden työryhmien tukena ja apuna näiden asiakokonaisuuksien osallistamis- ja asiakkaiden aktivointikysymysten osalta. Tämä ns. työnyrkki voisi olla ripeä, kuunteleva, konsultoiva ja konkreettisia toimenpiteitä täytäntöönpaneva ryhmä (3-4 henkilöä), joka toimisi tiiviissä yhteistyössä erityisesti koko hanketta koordinoivan projektiryhmän ja viestinnän kanssa mutta toimisi myös ”substanssiryhmien” apuna osallisuutta koskevassa suunnittelussa ja täytäntöönpanossa. Osallisuus ja osallistuminen, vaikuttaminen ja palautteen antaminen liittyvät kiinteästi palveluihin ja niiden käyttökokemuksiin eikä osallistuminen tai osallistaminen siten voi olla irrallaan varsinaisesta palveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta.

66(113)  

Työryhmä ottaa loppuraportissa kantaa seuraaviin asiakokonaisuuksiin:

● Asukas- ja asiakasraatien osallistaminen Oma Häme- valmisteluun

● Jatkotyönä pitäisi miettiä, mitkä ovat asukkaiden osallistamisen ja

osallistumisen maakunnalliset kärjet ja mitä toimenpiteitä tämä vaatii

● Valinnanvapauden mahdollistaminen ja sen edellyttämät toimenpiteet

● Osallisuuteen ja valinnanvapauteen liittyvät riskit ja niiden hallintakeinot

 

67(113)  

6 SOTE-INTEGRAATIO, PALVELUVERKKO JA HOIDON PORRASTUS – TYÖRYHMÄ

 

Työryhmään 5. Sote-integraatio, palveluverkko ja hoidon porrastus nimettiin seuraavat jäsenet:

Mirja Saarni, sosiaali- ja terveysjohtaja Riihimäki, (pj) Jukka Lindberg, projektipäällikkö, Hämeen liitto, (siht.) Katrina Harjuhahto-Madetoja, toimitusjohtaja Eteva kuntayhtymä Antti Heinilä, tekninen johtaja Forssa Katja Tommiska, hallintojohtaja FSHKY Anitta Leinonen, perusturvajohtaja Hattula Teija Suorsa-Salonen, perusturvajohtaja Hausjärvi Maarit Sihvonen, hallintojohtaja Humppila Markku Nurmikari, tilaajapäällikkö Hämeenlinna Juha Haukka, Hämeen Yrittäjät ry. Virpi Kröger, ylilääkäri Janakkala - Hattula Eija Patteri, ylihoitaja KHSHP Petrus Kukkonen, kuvantamisyksikön johtaja KHSHP Seppo Ranta, johtajaylilääkäri KHSHP Riitta Lehtinen, perusturvajohtaja Loppi Juha Tiainen, johtajaylilääkäri Riihimän seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Kristiina Laiho, toimitusjohtaja Sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos Oy Jorma Vettenranta, kamreeri Tammelan kunta Oili Aumo, KHSHP, henkilöstön edustaja Miikka Viitala, Pelastuslaitos, henkilöstön edustaja Ilkka Kankaanpää, FSHKY, henkilöstön edustaja

Työryhmä on kokoontunut helmi-huhtikuussa yhteensä viisi kertaa. Työryhmä perusti myös pienryhmän, johon kuuluivat Seppo Ranta, Markku Nurmikari, Juha Tiainen, Katja Tommiska, Mirja Saarni sekä Jukka Lindberg. Pienryhmällä on ollut kolme valmistelevaa kokousta. Työryhmässä on kuultu asiantuntijana Erkki Vauramoa sekä Jonna Taegenia Aalto yliopistosta.

Tässä väliraportissa vastataan toimeksiannon seuraaviin kohtiin:

● maakunnan palveluverkon nykytila

● integraation kannalta keskeiset hyvinvointiongelmat, tilanteet ja palvelujen

käyttäjäryhmät

● palveluverkon muodostamisen periaatteet eri näkökulmista

● hyviä käytäntöjä maakunnasta palveluintegraation ja palveluverkon

kehittämisen näkökulmista

● keskeiset tulevaisuuden haasteet ja riskit

● Johtopäätökset ja työryhmän ehdotukset jatkotyöskentelyksi

Keskeisiä tulevaisuuden haasteita tarkastellaan lyhyesti vain väestöllisten muutosten, talouden, kalliiksi muodostuvien asiakas- potilasryhmien ja digitalisaation näkökulmista. Lisäksi valtakunnallinen sääntely keskittämisestä ja vapaa valinta tulevat määrittämään palveluverkkoa ja palveluintegraatiota omalta osaltaan.

68(113)  

6.1 Väestömuutokset ja ikääntymisen vaikutukset palveluihin Voimassa olevan Hämeen liiton väestösuunnitteen tavoiteväkilukuna vuodelle 2040 on Kanta-Hämeessä reilut 191 000 asukasta. Väestön määrän ennustetaan kasvavan vuodesta 2015 yli 16 000 asukasta. Väestön määrää oleellisempi muutos ennustetaan tapahtuvan väestön rakenteessa. Ennusteiden mukaan lasten määrä vähenee yli 10 % ja työikäisen väestön määrä vähenee 7 %. Seniorikansalaisten - eli 65–74-vuotiaiden määrän ennustetaan pysyvän maakunnassa samana. Sote-palveluja enemmän käyttävän yli 75-vuotiaan väestön lukumäärä kasvaa 17 000 asukkaasta 33 000 asukkaaseen. Maakuntaliiton ennusteissa on otettu huomioon erilaisia tekijöitä kuten esimerkiksi maahanmuuton vaikutus. Maahanmuuton (kiintiöpakolaiset, pakolaisstatus ja maan sisäinen muutto) vaikutusta sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelutarpeeseen ja palvelukysyntään on vaikea ennakoida.

Johtopäätöksenä edellisestä voidaan todeta, että noin 6 % pienemmällä veronmaksukyvyllä on soten hoidettava kaksinkertainen määrä yli 75 v henkilöä. Lasten ja nuorten määrän väheneminen ja ikäihmisten määrän raju kasvu ovat tekijöitä, jotka on otettava sosiaali- ja terveyspalvelujen maakunnallisessa suunnittelussa huomioon. Rahoituksen siirtyminen valtiolle pehmentää aikuisväestön vähenemän vaikutusta palvelujen rahoitukseen.

Laskelmien mukaan vuonna 2013 Kanta-Hämeen maakunnassa ikäihmisten ympärivuorokautisen hoivan paikkoja oli n. 600 enemmän, kuin ikäihmisten laatusuosituksen taso olisi edellyttänyt. Vuoden 2013 ympärivuorokautisten paikkojen määrä riittäisi laatusuosituksen mukaan Kanta-Hämeen shp:ssä vuoteen 2023 (koko maassa 2028) asti, mikäli 91 % vanhuksista asuisi tuettuna kotonaan.

Palvelurakenteen suurimmat haasteet liittyvät ikääntymiseen, optimaaliseen palvelurakenteeseen ja tehokkaisiin toimintamalleihin prosesseissa, joita ikääntyminen kuormittaa erityisesti. Ikääntyneen väestön määrän kasvu edellyttää lisäpanostusta kotihoitoon ja kuntoutukseen, jotta voidaan vastata hoivan tarpeeseen lisäämättä raskaampia palveluja - tehostettua asumispalvelua ja laitoshoitoa.

Kuntoutuksen tulee perustua tavoitteellisiin ja intensiivisiin ohjelmiin. Kuntouttava hoito-ote ei ole riittävän tavoitteellista ja tuloksellista, vaikka sitäkin tarvitaan koko järjestelmän läpileikkaavana periaatteena. Kuntoutuksen tulee olla systemaattista siinä vaiheessa, kun arjen hallinnan vaikeuksia ilmaantuu ja jo ennen sitä. Kuntoutuksen pitää tapahtua erillisissä osaavissa yksiköissä, mutta myös kaikissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa kuntouttavan työotteen tulee olla läpikulkevana keskeisenä teemana. Laitoskuntoutuksen lisäksi tarvitaan joustavia kotikuntoutusohjelmia. Ympärivuorokautiseen hoivaan ei saisi päästä ilman intensiivistä kuntoutusjaksoa

Nykyiseen verrattuna vuosittain alueelta pystyttäisiin kuntouttamaan satoja ikäihmisiä selviytymään tuettuna kotona, mikäli kuntoutusjärjestelmä toimisi hyvin. Kuntoutuksen haasteita ei kuitenkaan voida ratkaista pelkästään sosiaali- ja terveydenhuollon keinoin. Tarvitaan myös hyvää ja ennakoivaa asuntopolitiikkaa ja vetovoimaisia asumisympäristöjä, joissa turvallinen ikääntyminen on mahdollista. Tästä esimerkkinä ovat erilaiset palvelukortteli -tyyppiset ratkaisut.

Erikoissairaanhoidon avohoitokäyntien ennakoidaan kasvavan keskimäärin noin 15 % Kanta-Hämeessä vuoteen 2040 mennessä. Resursseja ei kyetä lisäämään kysynnän kasvua vastaavaksi. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon

69(113)  

integrointi edellyttää uusia toimintamalleja. Erityisen suuren haasteen aiheuttaa toimintojen järjestäminen vapaan valinnan oloissa markkinatalouden säännöillä.

6.2 Talous Kanta-Hämeen kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kustannustaso on koko maahan verrattuna varsin maltillinen. Kanta-Hämeessä oli kolmanneksi alhaisimmat sote-kustannukset (€/asukas) vuonna 2013.

THL:n Kanta-Hämeen aikaisemman selvityksen mukaan tarvitaan vuoden 2010 tasoon (430 M€) noin 330 M€ lisää rahaa vuoteen 2040 mennessä, jotta nykyistä palvelurakennetta kyettäisiin ylläpitämään (Pekurinen 2010). Julkisen talouden kestävyys edellyttää puolestaan sosiaali- ja terveydenhuollon vuosittaisen menokasvun painamista 0,9 % tasolle aina vuoteen 2030 saakka, jotta saavutettaisiin julkisen talouden kannalta kestävä taso. Tämä on myös asetettu Sote-uudistuksen taloudelliseksi tavoitteeksi. Rahoituksen näin matala kasvu-ura edellyttää selkeästi uutta toimintakulttuuria ja -tapaa resurssien suunnittelussa ja käytössä. Talouden hallinta edellyttää jatkuvaa parantamista ja valmistautumista erityisesti ikääntymisestä johtuvan kysynnän kasvuun.

Kinnula, Malmi ja Vauramo (2015) ovat vertailleet kuntien ja maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia raportissaan sekä todellisilla että tarvekorjatuilla kustannuksilla. Vertailuja on tehty kuntien kustannusten keskiarvoihin, keskikokoisten kuntien kustannuksiin ja tehokkaisiin kuntiin. Eri malleilla tarkasteltuna Kanta-Hämeessä sosiaali- ja terveydenhuollossa löytyy tehostamisen varaa, mutta lähtökohtaisesti Kanta-Hämeen sosiaali- terveydenhuoltoa ei voi pitää kalliina.

70(113)  

6.2.1 Kalliit potilaat/asiakkaat Pieni osa palvelun käyttäjistä käyttää valtaosan sosiaali- ja terveydenhuollon resursseista. Riihimäen seutu on selvittänyt kalliita asiakasryhmiä yhdessä Nordic Healthcare Groupin kanssa. Selvityksen tuloksia voidaan karkealla tasolla yleistää koskemaan koko maakuntaa. Kuvassa alla on eritelty asiakasryhmäkohtaisia kustannuksia ja asiakasryhmien koko.

Paljon palveluja käyttävät asiakkaat ovat keskeinen haaste tulevaisuuden palveluverkon ja palveluintegraation toteuttamisessa. Oleellista on keskittyä erityisesti niihin kalliisiin asiakasryhmiin ennaltaehkäisevästi, joiden palvelupolkuun voidaan vaikuttaa. On tärkeää tunnistaa nämä paljon palveluja käyttävät asiakkaat varhaisessa vaiheessa. Nämä palvelujen käyttäjäryhmät hyötyvät eri palvelujen yhteisistä palvelusuunnitelmista, tehokkaasta ja kohdennetusta kuntoutuksesta, sekä palvelutarjottimen jatkuvaan kehittämiseen perustuvasta palvelumuotoilusta. Näitä asiakasryhmiä pitää voida tunnistaa myös kunnalle jäävissä palveluissa.

 

6.2.2 Päivystysasetus ja vapaa valinta Tätä kirjoitettaessa sekä päivystysasetuksen että vapaan valinnan osalta lainsäädännön valmistelu on kesken. Suunnitelmien mukaan sekä päivystävää että elektiivistä leikkaustoimintaa tullaan keskittämään erikoissairaanhoidossa. Vapaa valinta vaikuttaa jo nyt erikoissairaanhoidon kustannuksia lisäävästi. Lisäksi vapaan valinnan piiriin tulevien perustason palveluiden kohdalla osa palvelun kysynnästä tulee kohdistumaan mahdollisesti maakunnan oman palvelutuotannon ulkopuolelle yksityisesti tai kolmannella sektorilla tuotettuihin palveluihin. Vapaa valinta voi pitää sisällään myös velvoitteita maakunnalle yhtiöittää vapaan valinnan (kilpailun) piirissä

71(113)  

olevat palvelut, jotka voivat koskea peruspalveluita sekä tietyin osin myös erityispalveluita.

Näillä molemmilla uudistuksilla tulee olemaan vaikutusta sekä palveluverkon suunnitteluun että palveluintegraation toteutumiseen. Keskeistä maakunnan sote-suunnittelussa on seurata ja ennakoida uudistusten sisältöä ja valmistautua uudistuksiin etupainotteisesti myös maakunnan palveluverkon suunnittelussa. Erilaisiin vapaan valinnan kokeiluihin on tarkoituksenmukaista hakeutua mukaan jo ennen maakuntauudistuksen toteutumista.

6.2.3 Digitalisaatio Palveluverkon suunnittelun kannalta digitalisaatio on keskeinen tulevaisuuden tekijä, sillä se tulee merkittävästi muuttamaan asioinnin tapoja. Digitalisaation laajentaminen palveluissa on yksi keskeisistä valtakunnallisista kehitysurista. Käyntiasiointia pyritään korvaamaan osittain digitaalisilla yhteydenpidon tavoilla. Oletuksena on, että kehitys jatkuu tulevaisuudessa tämän suuntaisena - todennäköisesti kiihtyvänä - digitaalisten kanavien laajenevan kehityksen ja käytön kautta. Digitalisaatio vaikuttaa sekä ammattilaisten työhön että palveluverkon suunnitteluun. Käyttäjien aktiivisuuden omahoidossa ja vastuun hoidon seurannasta ennakoidaan edelleen kasvavan. Digipalvelut sopivat niille asiakkaille, jotka pärjäävät hyvin arjessa ja joiden ongelmat ovat yksittäisiä. Osalle väestöä palvelut tulee kuitenkin tuottaa perinteisillä tavoilla. Alla oleva kuva kertoo Hämeenlinnan perusterveydenhuollon osalta eOmahoidon käyttöönoton kasvun vuosina 2011–2014. Sähköinen asiointi kasvaa nopeasti hitaan alun jälkeen, kun käyttäjät ja ammattilaiset oppivat hyödyntämään sitä. Samanaikaisesti käyntiasioinnin määrä vähenee.

 

72(113)  

6.3 Hyviä käytäntöjä maakunnasta palveluintegraation ja palveluverkon kehittämisen kannalta

Työryhmä kartoitti hyviä käytäntöjä maakunnan sisältä, jotka liittyvät integraatiota edellyttäviin asiakasryhmiin, tilanteisiin ja hyvinvointiongelmiin. Lisäksi tarkasteltiin palveluverkon kehittämiseen liittyviä hyviä käytäntöjä. Kartoituksessa koottiin noin 70 erikokoista hanketta ja hyvää käytäntöä maakunnan eri puolilta. Kokonaisuutena voidaan todeta, että jo nyt Kanta-Hämeessä on todella paljon hyviä käytäntöjä, joita monistamalla ja laajentamalla maakunnalla on mahdollisuus kehittää osuvia ja vaikuttavia työmuotoja. Hankkeet ovat kuitenkin usein paikallisia ja rajattuja eikä niistä nykyisellään muodostu maakunnan tasolla strategista kokonaisuutta.

Maakunnan hyviä käytäntöjä integraation ja palveluverkon näkökulmista voi jaotella seuraaviin ryhmiin:

● varhaiseen riskiryhmien ja -tilanteiden interventioihin keskittyvät hyvät

käytännöt (lapset, nuoret ja lapsiperheet, ikäihmiset)

● ammattilaisten verkostoitumiseen ja yhteistoimintaan keskittyvät hankkeet

● konsultaatioiden lisäämiseen keskittyvät hankkeet

● eri käyttäjäryhmien hoito- ja palveluketjujen ja palvelukokonaisuuksien

kehittäminen

● avainasiakasorganisaation luominen

● tiedon integraatio (mm. Effica-tietokantojen yhdistäminen) ja yhteiset

palvelusuunnitelmat

● henkilöstökoulutuksen koordinaatio yli organisaatiorajojen

● palvelujen yhdistämisiä integroiduiksi kokonaisuuksiksi (mm. kotipalvelun ja

kotihoidon yhdistäminen, päihde- ja mielenterveyspalvelujen yhdistäminen,

Forssan integroitu palvelukokonaisuus jne.)

● uudet palvelukonseptit satelliittiterveysasemille

● uudet palvelukonseptit ikäihmisten palveluissa (mm. Iittalan

hyvinvointikeskus)

● Järjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön kehittäminen (mm. Kumppanuustalo)

● Kantasairaala -hanke ja siihen liittyvä palveluintegraatio

● digitalisaation hyödyntäminen ja asiointimallien kehittäminen (ODA-hanke,

Riihimäen terveysaseminen etä-lääkärimallin kehittäminen)

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakentamisvaiheessa ennen vuotta 2019 on tarpeen koota nykyisiä hyviä käytäntöjä ja kehittämishankkeita maakunnallisiin kokonaisuuksiin. Keskeistä on lisäksi jakaa hyviä käytäntöjä toimijoiden kesken systemaattisesti ja hakea rahoitusta maakunnan kokoisiin kärkihankkeisiin.

73(113)  

Kehittämisyhteistyön organisoiminen maakunnan tasolla on keskeinen valmisteluvaiheen tehtävä erityisesti kehitettäessä yhteisiä ratkaisuja suurimpiin tulevaisuuden haasteisiin.

6.4 Integraatiota edellyttävät hyvinvointiongelmat, asiakasryhmät ja tilanteet

Järjestelmäintegraatiosta saadaan hyötyä rakenteiden ja kokonaisuuksien tasoilla, joissa palveluja myös tarkastellaan suuremmilla suunnittelupöydillä osana kokonaisuuden resursointia ja johtamista. Näihin kysymyksiin palataan Oma Häme -valmistelussa keskeisen lainsäädännön valmistuttua. Väliraportissa integraatiota on tarkasteltu lähinnä asiakkaiden (mikrotaso) ja asiakasryhmien tasolla (mesotaso).

Kaikki asiakasryhmät eivät hyödy tai eivät tarvitse palvelujen yhteensovittamista ja integraatiota. Monissa tapauksissa palvelun käyttäjä saa avun yksittäiseen palvelun tarpeeseen yhdestä palvelupisteestä. Työryhmä on määritellyt keskeisiä hyvinvointiongelmia, tilanteita tai asiakasryhmiä, joissa sosiaalipalvelujen, perusterveydenhuollon ja / tai erikoissairaanhoidon integraatiota tarvitaan. Asiaa on tarkasteltu eri käyttäjäryhmien näkökulmasta (lapset, nuoret ja lapsiperheet, aikuiset ja ikäihmiset).

Lapset, nuoret ja lapsiperheet

1) Päihdepalvelujen tarve (jollakin perheenjäsenellä) 2) Nuoren mielenterveyspalvelujen tarve 3) Nuoren syrjäytyminen 4) Erilaiset elämänkriisit (esim. perheenjäsenen kuolema) 5) Lapsen tai vanhemman vammaisuus, kehitysvammaisuus tai pitkäaikaissairaus 6) Lähisuhde- ja perheväkivalta sekä lapsen muu kaltoin kohtelu - erityisesti

seksuaalinen hyväksikäyttö 7) Lasten mielenterveysongelmat 8) Alaikäiset yksin maahan tulleet henkilöt

Aikuiset

1) Monisairaat, kriisiytyneet tilanteet ja vammaiset potilaat/asiakkaat 2) Pitkäaikaistyöttömät ja toimeentulotukiasiakkaat 3) Elämänhallinnan ongelmat: ● päihde- ja mielenterveyspotilaat,

● palvelujen suurkuluttajat

● henkilöt, joilla on vaikeutta pärjätä arjessa

● Maahanmuuttajien kotoutustilanteet

● Perheväkivalta

Ikäihmiset

1) Moniasiakkuus.

74(113)  

● Tilanteet, joissa tarvitaan monipuolista kuntoutusta (fyysinen, psyykkinen,

sosiaalinen, päihteet)

● paljon päivystystä käyttävät

● heikosti toimeentulevat asiakkaat

2) Muistisairaat 3) Palvelutarpeen muutostilanteet: palvelujen piirissä olevan akuutti tai

vähittäinen muutos, joissa palveluohjauksen (case management) tarve, ● kotiutustilanne,

● omaishoidon päättyminen

● muutos palvelutarpeessa,

● uusi asiakas,

● riittämättömät palvelut

4) Palveluista kieltäytyjät, joilla ilmeinen palvelun tarve 5) Maantieteellisesti, somaattisesti tai systeemisesti väliin pudonneet asiakkaat

Työryhmä tulee täydentämään tätä osiota loppuraporttiin mennessä tarkemmalla kyselyllä. Lisäksi tullaan kartoittamaan integraation toteutumista edellä mainituissa ryhmissä sekä mahdollisia ratkaisuja integraation parantamiseksi.

4.1 Palveluverkon  muodostamisen  ja  palvelujen  porrastuksen  periaatteet Työryhmä on koonnut tiedot seutukunnittain julkisesta palveluverkosta, seudun alueella olevista toimipisteistä, sopimuskumppaneista, palveluseteliyrittäjistä sekä kunnan avustuksista järjestöille. Aineisto on varsin laaja, sillä sosiaali- ja terveystoimi koostuu monipuolisesta julkisesta ja yksityisestä toimipaikkaverkostosta, minkä lisäksi julkisesti rahoitettua palvelutuotantoa tukee joukko yksityisiä ammatinharjoittajia, jotka eivät käy ilmi toimipaikkareksiteristä tai kunnan ja kuntayhtymien sopimustoimijoista. Esimerkiksi yksityisesti toimivia fysioterapeutteja jää tältä osin kartoittamatta. Olemassa olevan palveluverkon inventointi käsittää toimipisteiden lisäksi kartoituksen palveluseteliyrittäjistä sekä järjestöistä, joita kunnat avustavat. Kartoitus esitellään loppuraportissa.

Väliraportissa on määritelty palveluverkon muodostamisen periaatteita ottamatta kantaa palvelujen organisointiin ja johtamistapaan, koska keskeinen lainsäädäntö palvelujen organisoinnista vielä puuttuu. Joka tapauksessa on selvää, että palveluja tuotetaan myös tulevaisuudessa eri käyttäjäryhmille soveltuvilla tavoilla

● asukkaiden kotiin fyysisessä tai digitaalisessa muodossa

● lähipalveluina ja liikkuvina palveluina

● asiakkaan lähelle verkostoituvina palveluina

● seuduille koottuina kokonaisuuksina

● maakunnallisesti keskitettyinä palveluina

● maakunnan ulkopuolelta hankittuina palveluina

 

75(113)  

Palveluverkon muodostamisen periaatteita on työryhmässä tarkasteltu asiakkaan, integraation, kustannustehokkuuden, ja vaikuttavuuden näkökulmista. Työryhmässä työstetyt palveluverkon periaatteet on koottu alla olevaan taulukkoon.

ASIAKASNÄKÖKULMA   VAIKUTTAVUUS   INTEGRAATIO   KUSTANNUSTEHOKKUUS  

Kansalaisten  hyvin  tuntemat  palvelut  on  helppo  saada  ja  saavuttaa  eri  asiakasryhmille  tyypillisillä  tavoilla  (fyysisesti,    digitaalisesti)  

Tarvelähtöiset  ja  oikea-­‐aikaiset  palvelut  oikeille  väestöryhmille  ennakoivalla,  proaktiivisella  ja  kuntouttavalla  tavalla  

Alueellinen  moniammatillinen  yhteistyö  perustuu  hoitovastuun  määrittelyyn  mahdollisimman  lähelle  asukasta  (yleislääkäri,  vastuutyöntekijä)  ja  hyvään  yhteistyöhön  muiden  palveluiden  kanssa    

Resursseja  (henkilöstö,  tilat,  laitteet)  käytetään  optimaalisesti  (kustannustehokkuus,  virtaustehokkuus)  

Osaavat  palvelut,  joihin  kansalaiset  luottavat,  turvaavat  hengen,  hyvän  elämän  käyttäjän  kannalta  saumattomina  kokonaisuuksina  

Hyvin  johdetut  ammattilaiset  oikeissa  paikoissa  muodostavat  oikein  mitoitetut  palvelut,  joissa  vakioidut  näyttöön  perustuvat  menetelmät  ja  työkalut  

Haja-­‐asutusalueiden  palveluintegraatiota  varten  on  olemassa  ratkaisuja  (liikkuvat  palvelut,  kotisairaala,  mobiilitoiminnot)  

Usein  tai  paljon  tarvittavat  palvelut  annetaan  aina  mahdollisimman  lähellä  asukasta  tai  viedään  digitaalisesti  kotiin  

Usein  ja/tai  jatkuvasti  palvelua  tarvitsevien  palvelut  ja  ammattilaisten  osaaminen  lähelle.  Moniammatillinen  yhteistyö  perustuu  selkeisiin  hoitovastuisiin  (vastuuhenkilö)  ja  ammattilaisten  verkostoitumiseen.  

Johtaminen  perustuu  jatkuvasti  vertailtuun  tietoon  ja  mittareihin.  Toiminnan  laatu  pidetään  tasaisena  jatkuvalla  seurannalla.  

  Harvoin  tai  vähän  tarvittavat  ja  erityistä  osaamista  vaativat  palvelut  järjestetään  seudullisesti,  maakunnallisesti  tai  maakuntien  yhteistyönä  

Palveluverkko  on  julkisten,  yksityisten  ja  3.  sektorin  kokonaisuus,  jossa  yhteys  kunnan  hyvinvointipalveluihin  turvataan  ja  palvelujen  saamisen  määräajat  toteutuvat  

Älykkäät  teknologiat  mahdollistavat  ammattilaisten  paikalla-­‐olon  digitaalisesti  ja  joustavan  ammattilaisverkoston  toiminnan  

  Digitaalisuutta  hyödynnetään  maksimaalisesti  kaikissa  palveluissa  

Palveluluissa  toteutuu  käyttäjien  yhdenvertaisuus  

    Palvelun  käyttäjän  omat  ja  lähiverkostojen  resurssit  ovat  maksimaalisessa  käytössä  prosessin  eri  vaiheissa  

76(113)  

6.4.1 Palveluverkko, saatavuus, resurssit, kysyntä ja kustannukset Palveluverkon muodostamisen periaatteita voidaan hahmotella erilaisilla muuttujilla. Kun palvelujen saatavuus resurssien ja kustannusten näkökulmasta on hyvä ja palvelun kysyntä suuri, palvelut voidaan viedä kustannustehokkaasti lähelle palvelujen käyttäjiä. Saatavuuden heiketessä ja kysynnän pienentyessä palveluja kannattaa tuottaa keskitetysti suuremmille väestöille seudullisesti, maakunnallisesti ja ylimaakunnallisesti.

 

Palvelun tarpeen ollessa kertaluontoinen ja tilan pysyvyys tilapäinen, voidaan palveluja keskittää. Mitä jatkuvampi ja pysyvämpi palvelutarve on, sitä lähemmäs palvelut on tuotava joko fyysisesti tai digitaalisesti. Alueellisten palveluiden volyymit voivat vaihdella, joten palvelut tuottamissa voidaan käyttää digitaalisia sovelluksia ja liikkuvia yksiköitä.

Vaativa hoito, joka tarvitsee vakioidut tilat, tekniikan ja prosessit, on järkevää keskittää maakunnalliseen osaamiskeskukseen. Osaamiskeskuksella varmistetaan vaativamman hoidon laatu ja joustava konsultaatio. Osaamiskeskus tukee ja koordinoi alueellista toimintaa liikkuvilla palveluilla. Strategisen yhteistyön tarkoituksena on varmistaa erittäin vaativan hoidon saatavuus ja laatu. Erittäin vaativa hoito on yleensä tilapäistä. Jatkuvan vaativan hoidon osalta yhteistyö yli maakuntarajojen korostuu.

Kustannusten ja palvelun vaativuuden kasvaessa palveluprosessien toimivuus korostuu. Palvelujen keskittäminen on osa palveluprosessin kehittämistä. Alhaisen kustannuksen (esim. teknologiakustannukset) ja alhaisemman hoidon vaativuuden tilanteissa palvelut voidaan viedä asiakkaan lähelle.

77(113)  

 

6.4.2 Palvelujen porrastus Palvelujen porrastuksen suunnittelussa ei tässä valmistelun vaiheessa ole sijoitettu erillisiä palveluita eri vyöhykkeisiin. Palveluverkosta päättäminen edellyttää myös poliittisia käsittelyä Maakunnan eri seuduilla on tehty erilaisia kartoituksia ja selvityksiä palveluverkosta. Forssan hyvinvointikuntayhtymässä, Hämeenlinnan kaupungissa ja Hattula-Janakkalan yhteistoiminta-alueella on kullakin omat suunnitelmansa sosiaali- aj terveydenhuollon palvelurakenteesta ja sen kehittämispisteistä. Kattavin ja suhteellisen tuore kartoitus seudun palvelurakenteesta ja sen kehittämiskohteista on tehty Riihimäen seudulla kuntaliitosselvityksen yhteydessä. Tämä materiaali on koottu väliraportin tausta-aineistoksi.

 

78(113)  

Alla olevassa kuvassa on esimerkinomaisesti esitetty Riihimäen palvelurakennevision kuva palvelujen sijoittamisesta palvelun käyttäjän näkökulmasta eri vyöhykkeisiin. (Sosiaali- ja terveyspalvelut, Työryhmäraportti, Hausjärven, Lopen ja Riihimäen kuntarakenneselvitys). Väliraportin valmistelussa kuvan palveluvalikoimaa on edelleen täydennetty erityisesti sosiaalipalvelujen osalta. Tältä pohjalta työstämistä jatketaan siirryttäessä toimeenpanon valmisteluun.

 

 

 

79(113)  

Palvelukokonaisuuden arkkitehtuuria ja visiota pohditaan eri puolilla. Uuden-Seelannin Canterburyn alue koostuu noin 500 000 asukkaan kokonaisuudesta, missä erilaiset integroidut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut on kuvattu eri vyöhykkeille alla olevan kuvan mukaisesti. (Timmins, Ham, 2013)

 

 

Työryhmän valmistelussa on lisäksi todettu, että erikoissairaanhoidon osalta palveluverkon muodostumiseen vaikuttaa käynnissä oleva Kantasairaalan valmistelu, johon on välttämätöntä kytkeä sekä Kanta-Hämeen maakunnan että Hämeenlinnan seudun palveluverkon kysymykset. Lisäksi valmistelussa ovat terveydenhuoltolain ja päivystysasetuksen muutokset, jotka vaikuttavat terveydenhuollon yksiköiden työnjakoon - erityisesti päivystys- ja leikkaustoimintoihin - sekä Forssan ja Riihimäen sairaaloiden palvelutarjontaan. Maakunnassa on myös käynnissä erilaisia hankkeita perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen palveluketjujen integraation parantamiseksi (Parempi Arki -hanke, Effica tietokantojen yhdistäminen, konsultaatioiden lisääminen jne.). Tätä kehitystyötä on tarpeen jatkaa jo maakuntahallintoon siirtymisen aikana.

Seutujen palveluverkkojen ja porrastuksen suunnittelu, visiot, tavoitteet ja toteuttaminen tapahtuvat nykyisten organisaatioiden johtamisen ja päätöksenteon rakenteissa kunnissa, yhteistoiminta-alueilla ja kuntayhtymissä ennen maakuntauudistuksen toteuttamista. Keskeinen haaste maakunnan Oma Häme -hankkeen ohjausryhmälle, projektiryhmälle ja projektin toteuttamiselle on luoda rakenteet, joiden varassa nykyisten toimijoiden palveluverkon suunnittelu tapahtuu maakunnan kokonaisuus huomioon ottaen.

80(113)  

6.5 Haasteet ja riskit Työryhmän näkökulmasta keskeiset haasteet ja riskit uudistuksen valmistelun tässä vaiheessa ovat:

1. Vapaan valinnan toteuttamistapa valtakunnallisesti ja vapaata valintaa säätelevän lainsäädännön riskinä on palveluketjujen ja –kokonaisuuksien pirstoutuminen ja palvelukoordinaation häviäminen erityisesti monipalvelutilanteissa.

2. Palvelukysynnän kasvun, matalan menotason ja kiristyvien talouden tasapainotusvaatimusten yhdistäminen erityisesti tilanteissa, jossa asukkaiden oikeudet ja odotukset palveluihin kasvavat.

3. Keskeiset strategiset kehittämiskokonaisuudet (digitalisaatio, palveluprosessien parantaminen, palvelutarjottimen kehittäminen, kalliit asiakkaat, palveluohjaus jne.) on koottava maakunnallisiksi yhteisiksi kehityspoluiksi valmisteluvaiheessa kohti maakuntaa.

4. Aikana ennen maakuntahallinnon aloittamista on luotava yhdenmukaisia rakenteita sille, miten nykyiset sote-palveluista vastaavat organisaatiot (kunnat, kuntayhtymät) niveltävät toimintansa, suunnittelunsa ja päätöksenteon tulevaisuuden rakenteeseen.

6.6 Johtopäätökset ja työryhmän ehdotukset jatkotyöskentelyksi Väestörakenne muuttuu merkittävästi. Seniorikansalaisten määrän kasvuun on varauduttava ennakolta. Erilaisiin toimintaympäristöihin sopivan palveluverkon ja palvelusisältöjen kehittäminen on keskeinen onnistumisen edellytys. Monipuoliset asumisvaihtoehdot, ennakoiva tehokas kuntoutus, palvelutarjottimen monipuolisuus ja aktiivisten kansalaisten toiminta ja osallisuus tukevat ikääntyvien laaja-alaista hyvinvointia ja toimintakykyä. Resursseja on siirrettävä supistuvilta sektoreilta kasvavan kysynnän osa-alueille.

Talouden hallinnassa valtion rahoitus tasoittaa maakunnan oman huoltosuhteen alenemaa. Resurssit kasvavat selvästi kysynnän kasvua hitaammin. Sosiaali- ja terveydenhuollossa on mahdollisuuksia tehostamiselle, jolle on asetettava selkeät mitattavat tavoitteet. Palvelujen tuotantokustannukset ovat läpinäkyviä ja vertailtavia, jotta löydetään tarkoituksenmukaisimmat palvelujen tuottamistavat ja – kokonaisuudet. Julkisen ja yksityisen tuotannon parhaita tuotantotapoja hyödynnetään palvelukokonaisuuksien rakentamisessa.

Vetovoimatekijät on rakennettava. Maakuntapohja mahdollistaa asukkaan palvelupisteen valinnan kuntarajoista riippumatta. Maakunnan sijainti ja liikenneyhteydet ovat vetovoimatekijä myös maakunnan ulkopuolella asuville. Palvelujen käyttäjien kasvava valinnanvapaus merkitsee sitä, että raha seuraa palvelun käyttäjän valintoja. Terve palvelurakenne, laadukkaat ja vaikuttavat palvelut, asiakaslähtöinen palvelukulttuuri ja sujuvat prosessit ovat vetovoimatekijä, joilla palvelut pysyvät mahdollisimman lähellä käyttäjiä.

Palveluohjaus ja selkeät palveluvastuut asiakkaan eri palveluprosesseissa luovat asiakkaalle palvelukokonaisuuksia, joissa jatkuvuus on turvattu. Tarvittaessa nimetään vastuutaho (omatyöntekijä, moniammatillinen omatiimi) huolehtimaan palvelujen yhteensovittamisesta. Asiakasryhmien tarpeet on tunnistettu ja erilaisille asiakkaille on rakennettu vaikuttava ja monipuolinen palvelutarjotin, jonka kaikki ammattilaiset tuntevat. Palveluja kehitetään jatkuvasti laajassa yhteistyössä, jossa on positiivinen suhtautuminen kehittämiseen ja kokeiluun.

81(113)  

Turvallisten ja helppokäyttöisten digitaalisten palveluratkaisujen kehittämisen ja käyttöön siirtämisen edelläkävijyys on strateginen onnistumisen tekijä. Digitalisaatiolla mahdollistetaan omahoito, ammattilaisten tehokas työ ja verkostoituminen, vertaistuki ja asiantuntemuksen tuominen lähelle. Digitalisaatiolla tavoitellaan tuloksellisuuden – erityisesti vaikuttavuuden – kasvua ja hyvää asiakaskokemusta.

Tiedolla johtaminen ja toimiva johtamisjärjestelmä ovat perusedellytyksiä hyvän toimintakulttuurin ja toimintamallien kehittämiselle. Toiminnan kehittäminen perustuu tietoon ja lähtee asiakkaiden tarpeista. Tietojärjestelmiä on kehitettävä arvontuotannon lähtökohdasta palvelemaan palveluintegraatiota ja vaikuttavia palvelukokonaisuuksia. Maakunnan omien palvelujen on tunnettava toimintojensa kustannusvaikuttavuus suhteessa muihin palvelun tuottajiin.

Palvelurakenteissa yhdistyvät lähipalveluperiaate ja tuotannollinen tehokkuus. Arkipalvelut viedään kotiin tai lähelle asiakasta. Palvelujen merkitys paikalliselle elinvoimalle tunnistetaan. Liikkuvia palveluita kehitetään. Rakennetaan muuntojoustavia ratkaisuja sekä monikäyttöisiä tiloja väestörakenteen ja teknologioiden muuttaessa palvelun kysyntää ja tuottamistapoja.

Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio palvelee asiakkaan tarpeista lähtevää palvelua, poistaa päällekäisyyksiä ja lisää vaikuttavuutta. Järjestelmäintegraation ja palveluintegraation hyödyt saadaan toteutumaan käytännössä.

Palvelukulttuuri ja henkinen ilmapiiri rakennetaan tukemaan edellä mainittujen tavoitteiden toteutumista, asukkaiden omaa aktiivisuutta, hyvää yhteisöllisyyttä ja vertaistukea

Maakunnan sosiaali- ja terveydenhuoltoa rakennetaan nykyisissä organisaatioissa maakuntauudistus silmällä pitäen tavoitteelliseksi kokonaisuudeksi jo aikana ennen maakunnan rakenteiden valmistumista. Luodaan yhdessä maakunnalliset kehittämiskokonaisuudet strategisesti tärkeimmille alueille mahdollistaen samalla jatkuvan ammattilaisten työn kehittämisen.

 

82(113)  

7 TIETOHALLINTO JA SÄHKÖINEN ASIOINTI- TYÖRYHMÄ

Tietohallinto ja sähköinen asiointi-työryhmän toimeksianto on erittäin laaja. Alkuperäisen toimeksiannon mukaan väliraportissa kuvattavia kokonaisuuksia ovat kuvaus tietohallinnon keskeisistä haasteista ja ratkaisuista, suunnitelma sähköisen asioinnin toteuttamisesta sekä esitys maakunnallisten tietohallintohankkeiden koordinoinnista sekä kuvaus tietohallinnon keskeisistä haasteista ja ratkaisuista.

Työryhmä päätti nimettyjen edustajien ehdotuksesta muuttaa alkuperäistä kokoonpanoaan siten, että Hattulan kunnan edustajaksi pyydettiin ICT asiantuntija Petri Heino ja työryhmään kutsuttiin Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän sosiaalihuollon Effica-pääkäyttäjä Juha Hörhä. Työryhmän työskentelyyn on RHL-Data Oy:sta osallistunut toimitusjohtajan lisäksi kehittämispäällikkö Pentti Palomäki.

Tietohallinto ja sähköinen asiointi työryhmän puheenjohtajana toimii Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän tietohallintopäällikkö Johanna Tulander-Välkki ja sihteerinä projektikoordinaattori Marjo Lindgren. Työryhmän jäseniä ovat:

Leena Järvenpää, talousjohtaja Forssa Petri Heino, ICT-asiantuntija Hattula Timo Rantanen, toimitusjohtaja RHL-data Oy (Hausjärvi, Loppi, Rmk edustaja) Lea Jaakkola, IT-asiantuntija Humppila Jouni Jäkkö, tietohallintojohtaja Hämeenlinna Niina Haake, kehittämispäällikkö Hämeenlinna Mirja Ottman-Salminen, ylihoitaja KHSHP Henri Yoki, tietohallintojohtaja KHSHP Hanna Narsakka, controller KHSHP Mari Kuusinen, Effica-pääkäyttäjä (terv.huolto) Rmk seudun terveyskeskuksen ky Juha Hörhä, Effca-pääkäyttäjä (sos.huolto) Rmk seudun terveyskeskuksen ky Matti Karvonen, erikoissuunnittelija, Sosiaalialan kehittämiskeskus Pikassos Oy Henkilöstön edustajat: JUKO ry/Lääkärikartelli, Johannes Kerälä KoHo ry/Tehy, Varpu Partti Kunta-alan Unioni/JHL ry, Sirpa Virtanen

83(113)  

Alla taulukossa 1. on kuvattu työryhmän toimeksianto jaoteltuna Oma Häme valmistelun teemojen mukaan.  

 

 

 

7.1 Tietohallintoon liittyviä valtakunnallisia linjauksia ja hankkeita15  

Tietohallinto on määritelty osana valtakunnallista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta laajasti johtamistoiminnoksi, joka sisältää tietohallinnon perinteiset osa-alueet (mm. toimintaa tukevat tietojärjestelmät, perustietotekniikka, tietoliikenne) sekä organisaation toiminnassaan tarvitseman tiedonhallinnan. Tietohallintoon voidaan katsoa kuuluvan tietojenkäsittely- ja tiedonhallintavälineitä ja – palveluja tuottavan tukitoiminnon lisäksi myös toiminnassa käsiteltävien ja säilytettävien tietojen hallintaan liittyvät tehtävät. Tietohallinnolla tarkoitetaan ohjaustoimintoja, joiden tarkoituksena on kehittää, ylläpitää ja varmistaa organisaation tietojenkäsittelyä, tietovarantojen ja tietojärjestelmien yhteen toimivuutta sekä varmistaa tietotoimintojen turvallisuus ja taloudellisuus. Tietohallinnot tehtävät ovat julkisessa hallinnossa lähtökohtaisesti palvelutoiminnasta vastaavan organisaation (järjestämisvastuu) vastuulla. Tietohallinto on toisaalta myös organisaation osa, jonka vastuulle on määritelty tietohallintoon kuuluvia tehtäviä.

                                                                                                                         15  Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, tiedonhallinto sosiaali- ja terveysalalla: https://www.thl.fdsfsdffi/fi/web/tiedonhallinta-sosiaali-ja-terveysalalla/tietojarjestelmapalcxvzvxczvxcvelut/sosiaalihuollon-tiedonhallinta  

84(113)  

Tietohallinto ja ICT- palvelut tarkoittavat (palvelun)tuottajan tilaajalle toimittamia palveluja. ICT – palveluita ovat esimerkiksi kapasiteettipalvelut ja työasemapalvelut. Tietohallintopalveluita ovat erilaiset tietohallintotehtävien hoitamiseen liittyvät asiantuntijapalvelut kuten esimerkiksi kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen asiantuntijatyö. Vaikka tietohallinnon palveluita hankittaisiin organisaation ulkopuolelta, ei tietohallinnon vastuita voi kokonaisuudessaan ulkoistaa. Tulevaisuudessa palvelun järjestäjä toimii rekisterinpitäjänä ja järjestelmän omistajana ja vastaa järjestelmän lainmukaisuudesta.

 

7.1.1 Digitalisaatio kansallisena kärkihankkeena 16 Pääministeri Sipilän hallitusohjelman läpileikkaava teema on digitalisaatio. Hallitus on ilmoittanut digitalisaation kärkihankkeeksi julkisten palvelujen digitalisoinnin ja siihen liittyviksi päätoimikseen kaikkia julkisia palveluja koskevien digitalisoinnin periaatteiden luomisen, hallinnonalojen ja kuntien prosessien digitalisoinnin sekä yhden luukun palvelumallin käyttöön ottamisen hallituskauden aikana.

Digitalisaatio liittyy olennaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen. Uudistuksen keskeisten sote-integraatioon ja kustannuksen hillitsemiseen liittyvien tavoitteiden saavuttamisen kannalta olennaisia välineitä ovat palvelujen digitalisaatio sekä tietohallintoon ja ICT-palveluihin liittyvät ratkaisut. Jatkossa tietojärjestelmät ja uudet sähköiset palvelut tukevat asiakkaita ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia mahdollisimman hyvin. Digitalisaation avulla palveluita myös voidaan tuottaa täysin uusilla tavoilla ja tehostaa prosesseja.

ICT-ratkaisut ja digitalisaatio ovat välineitä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden paremmalle palvelulle sekä hyvinvoinnin ja toimintakyvyn ylläpitämiselle ja kehittämiselle. Sähköisillä palveluilla voidaan myös tukea kansalaisten mahdollisuuksia itse ylläpitää toimintakykyään ja terveyttään. Tietojärjestelmien kehittämisen yhtenä tavoitteena on palvelun käyttäjän pääsy kaikkeen häntä koskevaan tietoon ja avoimet rajapinnat niin, että myös käyttäjä voi tallentaa tietoa järjestelmään.

 

7.1.2 Valtakunnalliset tietohallintoon ja ICT-palveluihin liittyvät linjaukset17  

Hallituksen reformiministerityöryhmä käsitteli digitalisaatiota, ICT-palveluja ja tietohallintoa koskevat peruslinjaukset jatkovalmistelua varten tammikuussa 2016. Sote-uudistuksen projektiryhmä on hyväksynyt linjaukset 14.1.2016.

Lähtökohtana on se, että kukin maakunta vastaa tietohallinnon ja ICT-palveluidensa järjestämisestä. Maakuntien ICT-palveluiden tuottamista keskitetään valtakunnalliseen ICT-palvelukeskukseen tai kilpailutetaan valtakunnallisen

                                                                                                                         16  Pääministeri Sipilän hallitusohjelman toteutus: http://valtioneuvosto.fi/hallitusohjelman-toteutus  

17  Sote- ja aluehallintouudistus – sivusto: Kuntien ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon ja ICT-toiminnan nykytila Sote- ja alueuudistuksen näkökulmasta 26.1.2016: http://alueuudistus.fi/documents/1477425/2096487/Versio_1.0_Muistio_tietohallinnon+nykytila_luonnos.pdf/85d78523-a5eb-4581-b810-0d9ce98acaf0  

85(113)  

yhteishankintayksikön kautta. ICT-palveluiden tuotantoa voidaan myös hoitaa maakuntien yhteistyönä tai maakuntien ja kuntien välisenä yhteistyönä.

Valtakunnallisen ICT-palvelukeskukseen liittyvä selvitystyö valmistuu syyskuun 2016 loppuun mennessä. Selvityksessä tuotetaan tarkennetut ehdotukset palvelukeskuksen organisointimalliksi, liiketoimintasuunnitelmaksi sekä käydään neuvottelut sen vastuulle siirtyvistä tehtävistä ja palveluista. Tämä tarkoittaa samalla sitä, että palvelukeskuksen, valtion ja maakuntien välistä työnjakoa on selkiytettävä. Keskitettävät palvelut määritellään selvitystyön tulosten pohjalta. ICT-palvelukeskuksen organisointimuodoksi on ehdotettu maakuntien omistamaa osakeyhtiötä. Valtion ja Kelan mahdollinen omistus ICT-palvelukeskuksessa arvioidaan osana selvitystyötä. Selvitystyö kytketään yhteen maakuntien tietohallinnon valtakunnallisen ohjausmallin selvitystyön ja muutossuunnitelman valmistelun kanssa. Valtakunnallisena tavoitteena on tietojärjestelmien koordinaatio kansallisesti.

 

7.1.3 Valtakunnallinen Omahoito ja digitaalisen palvelut (ODA) – hanke 18 Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut -hanke ODA on hallitusohjelman digitalisaatio-osuuden ja Sotetieto hyötykäyttöön – strategian kärkihanke. ODA liittyy sosiaali- ja terveyspalveluihin ja tukee keskeisesti Sote-uudistuksen tavoitteita.

Hankkeessa luodaan kaikkien kuntien ja sairaanhoitopiirien käyttöön palvelu, jossa asiakkaat voivat laatia oman hyvinvointisuunnitelman sekä tehdä hoidon tarpeen arvioinnin. ODA:n tavoitteena on sosiaali- ja terveyspalvelujen perinteisen toimintamallin uudelleen muotoilu. Hankkeessa kehitetään, hankitaan ja otetaan käyttöön sähköinen palvelukokonaisuus, joka mahdollistaa uuden toimintamallin.

ODA:n tavoitteena on kansallisen palvelukokonaisuuden syntyminen ja kytkeytyminen tiiviisti muihin kansallisiin hankkeisiin (mm. kansallinen PHR, palveluväylä, tunnistautuminen, suostumusten hallinta, SADe-Sote- palvelut). Palvelukokonaisuus on kaikkien kuntatoimijoiden käyttöönotettavissa ilman kilpailutusta vuonna 2018. Tarkoitus on ennen kaikkea tehdä muutosta, mutta kehittää myös järjestelmää. Toimijat ovat sitoutuneet toiminnalliseen muutokseen.

                                                                                                                         18  Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut esitys 7.3.2016 Hanna Nordlund ja Niina Haake.

 

86(113)  

Alla kuviossa 1. on kuvattu ODA-kokonaisuuden palvelut.

Omahoito ja Digitaaliset Arvopalvelut Hämeenlinnan pilotin ohjauksesta vastaa ohjausryhmä, johon on nimetty edustajat Hämeenlinnan kaupungilta ja Kanta-Hämeen keskussairaalasta. 13.5.2016 ohjausryhmän kokouksessa tullaan esittämään, että ohjausryhmää laajennetaan Riihimäen ja Forssan seudun edustajilla. Ohjausryhmä toimii myös tiedonvälityskanavana kansallisen ODA-hankkeen toiminnasta.

7.1.4 Valtakunnallinen UNA- hanke 19 Alueiden ja kuntien, Kuntaliiton sekä sosiaali- ja terveysministeriön yhteinen AKUSTI-yhteistyö pyrkii lisäämään sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallintoyhteistyötä. AKUSTIn tavoitteena on systematisoida ja vakinaistaa yhteistyömalli kuntien, sairaanhoitopiirien sekä muiden sosiaali- ja terveysalan toimijoiden välille. AKUSTI-yhteistyön projektisalkkuun kuuluva UNA-hanke on sosiaali- ja terveydenhuollon

                                                                                                                         19  UNA-hankkeen esittelymateriaali: http://www.kunnat.net/fi/palvelualueet/projektit/akusti/akustiprojektit/una/Sivut/default.aspx  

87(113)  

tietojärjestelmän kokonaisuuden vaatimusten määrittelyn projekti. Projekti on kuntarahoitteinen.20

Hankkeen tavoitteena on tuottaa organisaatio- ja toimittajariippumaton vaatimusmäärittely asiakaslähtöisten ja vaikuttavien hyvinvointipalveluiden tuottamisessa edellytettävästä yhteen toimivasta sote-tietojärjestelmä-kokonaisuudesta. Hankkeessa toteutettavan vaatimusmäärittelyn perusteella voidaan jatkossa arvioida nykyisten järjestelmien toimivuutta ja mahdollisesti käynnistää järjestelmäkilpailutuksia. Määrittelyssä huomioidaan laajasti eri sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeet aina kotiin tuotavista palveluista yliopistotasoiseen sairaanhoitoon asti. Kehittämistyön tavoitteena on tukea vaikuttavien ja asiakaslähtöisten sote-palveluiden uudistamista siten, että tietojärjestelmäratkaisujen mahdollistamat toimintamallit ovat otettavissa käyttöön erilaisissa tulevaisuuden sote-alueiden organisoitumismalleissa. 21

Keväällä 2015 käynnistyneessä UNA-yhteistyössä ovat mukana 18 sairaanhoitopiiriä 20:stä. HUS valmistelee pääkaupunkiseudulle omaa Apotti-kokonaisuuttaan ja Satakunnassa on meneillään vuonna 2012 alkanut uuden Effica-järjestelmän käyttöönotto. HUS-alueelta mukana on kuitenkin Espoon kaupunki. Muita kaupunkeja hankkeessa ovat Oulu, Kuopio, Kokkola, Lahti, Tampere ja Turku. Lisäksi työhön osallistuvat kuntaomisteinen Hyvis ICT oy, sairaanhoitopiirien inhouse-toimittajat Istekki oy ja Medbit Oy sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Sosiaali- ja terveysministeriö. UNA-hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä myös APOTTI-hankkeen kanssa. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä toimii UNA-hankkeen isäntäorganisaationa. Kanta-Hämeestä UNA – työskentelyyn on lähtökohtaisesti osallistunut sairaanhoitopiiri. UNA ja ODA- hankkeiden kehittämiskoordinaatiota toteutetaan kansallisella tasolla.

Määrittelytyön painopiste on toiminnallisissa vaatimusmäärittelyissä. UNA:ssa tavoitellaan modulaarista järjestelmäkokonaisuutta joka ei edellytä yhtä laajaa kertahankintaa kuin Apotissa (yksi tuottaja). UNA:ssa mahdollistuu hankintojen vaiheistaminen, joka puolestaan mahdollistaa useiden toimittajien valikoitumisen toteuttajiksi. Tavoitteena on hankintojen sarja, ei yksi iso kilpailutus ja kokonaisvastuullinen toimittaja. Tavoitteen toteutuminen vähentäisi riippuvuutta harvoista toimittajista.

UNA:n määrittelyvaihe päättyy toukokuussa 2016. Määrittelyt ovat yhteistyökumppaneiden kommentoitavana 11.–24.4.2016. Määrittelytyötä on tehty kymmenissä työpajoissa, Kanta-Hämeestä edustajia niissä on ollut ainakin sairaanhoitopiiristä. Sosiaalihuollon määrittelytyöstä on vastannut Turun kaupunki. Tietohallinnon työryhmässä on sovittu pientyöryhmä, joka käy määrittelyt läpi. Määrittelyn rinnalla käynnistyi vuoden alussa toinen yhteistyöhanke, jossa pohditaan, millaisilla hankintamenettelyillä voidaan päästä siihen tavoitetilaan, joka UNA:ssa määritellään.

                                                                                                                         20  AKUSTI- yhteistyön kehittämissalkku: http://www.kunnat.net/fi/palvelualueet/projektit/akusti/akustiprojektit/Documents/AKUSTI-kehitt%C3%A4missalkku_9-10_2015_1.1.pdf  

21  Kuntalehti 3/2016, ”Asiakas- ja potilastietojärjestelmät uudistuvat kansallisessa yhteistyössä”, korjattu 5.3.2016: http://kuntalehti.fi/kuntauutiset/sote/asiakas-ja-potilastietojarjestelmat-uudistuvat-kansallisessa-yhteistyossa/  

88(113)  

7.1.5 Valtakunnallinen Kanta -palvelu Kanta-palvelu on yksi valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäpalvelu, joka kattaa tällä hetkellä terveydenhuollon ja myöhemmin myös sosiaalihuollon. Palvelut otetaan käyttöön vaiheittain koko Suomessa.

Kanta on sähköinen potilastiedon järjestelmä, jonne terveydenhuollon yksiköt vievät potilaiden terveystietoa ja luovuttavat niitä toimipisteestä toiseen potilaan suostumuksella. Tällä hetkellä Kanta sisältää Sähköisen lääkemääräyksen, Kansallisen lääketietokannan, Potilastiedon arkiston ja Omakannan. Sähköistä lääkemääräystä ja Potilastiedon arkistoa käytetään potilastieto-ja apteekkijärjestelmien kautta. Kansalaiset voivat käyttää omia terveystietojaan Omakannan kautta. Tavoitteena on myös kansalaisen omien hyvinvointitietojen tallennusmahdollisuus.

Kanta-palveluihin kuuluvaan sähköiseen lääkemääräykseen ovat liittyneet kaikki julkisen terveydenhuollon toimijat (noin 180 kuntaa ja kuntayhtymää), noin 250 yksityisen terveydenhuollon toimintayksikköä sekä kaikki noin 820 apteekkia Suomessa. Sähköisiä lääkemääräyksiä on laadittu noin 70 miljoonaa kappaletta ja toimituksia apteekeista on tehty noin 110 miljoonaa. Kansalaisista noin 90 prosenttia on saanut sähköisen lääkemääräyksen.

Potilastiedon arkistoon ovat liittyneet kaikki julkisen terveydenhuollon yksiköt (noin 180 kuntaa ja kuntayhtymää) ja yksityisten terveydenhuollon toimijoiden liittyminen on käynnistynyt vuosien 2015–2016 vaihteessa. Potilastiedon arkistoon oli joulukuussa 2015 kertynyt yli 275 miljoonaa asiakirjaa ja arkistossa oli 4,65 miljoonan potilaan tietoja.

Omakanta-palvelu tarjoaa kansalaisille tietoturvallisen näkymän valtakunnallisten Reseptikeskuksen ja Potilastiedon arkiston tietoihin. Tämän lisäksi kansalainen voi laatia palvelussa eräitä asiakirjoja (suostumus, kielto, hoitotahto tai elinluovutustahto) tai laittaa pyyntöjä terveydenhuoltoon esimerkiksi lääkemääräyksen uusimista varten. Omakantaan oli vuoden 2015 lopussa kirjauduttu noin 10 miljoonaa kertaa ja kuukausittainen kirjautumismäärä oli yli 500 000 kirjautumista. Lukumäärä on ollut voimakkaassa kasvussa.

Sosiaalihuollon liittyminen Kanta-palveluun etenee vaiheittain, joista ensimmäinen alkaa helmikuussa 2018. Käynnissä olevassa ”Kansa-hankkeessa” luodaan edellytykset sosiaalihuollon valtakunnallisen kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilan mukaiselle toimintatavalle (lainsäädännön mukaan). Vuoden 2018 jälkeen Omakanta laajenee vastaamaan myös sosiaalihuollon tarpeita ja Kanta-palvelu tulee toimimaan muun muassa sosiaalihuollon sähköisistä asiakasasiakirjoista koostuvana arkistona.

 

7.2 Kanta-Hämeen Effica -tietokantojen yhdistäminen Kanta-Hämeessä toteutetaan vuoden 2016 loppupuolella merkittävä tietojärjestelmien yhtenäistämiseen liittyvä hanke. Sairaanhoitopiiri ja kaikki Kanta-Hämeen terveyskeskukset sekä ikäihmisten kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoivan palvelut käyttävät Effica- potilastietojärjestelmää. Kanta-Hämeen Effica-kantojen yhdistämisen tavoitteena on yhtenäistää perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, kotihoidon ja palveluasumisen toimintamalleja ja kirjaamista potilastietojärjestelmään.

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin alueella on käytössä alueEffica, joka mahdollistaa sen, että esimerkiksi keskussairaalassa hoidossa olevasta potilaasta

89(113)  

sairaanhoitopiirin henkilöstö voi nähdä aluekatselun kautta myös perusterveydenhuollon ja vanhustenhuollon tiedot. Vastaavasti sairaanhoitopiirin hoitotiedot ovat nähtävissä kaupungin palveluiden puolella. Nykyjärjestelmässä ei kuitenkaan ole mahdollista kirjata tietoja toisen tietokannan tietoihin, joten esimerkiksi terveyskeskuslääkäri ei voi tehdä sähköistä kysymystä sairaanhoitopiirin erikoislääkärille suoraan erikoissairaanhoidon tietoihin. Asiasta on tehtävä erillinen lähete ja vastaus tiedusteluun tulee myös erillisenä. Myöskään yhteisiä hoitosuunnitelmia ei ole mahdollista tehdä Efficaan.

Käytännössä työ toteutetaan siten, että Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin Effica -kantaan yhdistetään Hämeenlinnan kaupungin, Riihimäen terveyskeskuksen kuntayhtymän (sis. Riihimäen kaupungin sekä Hausjärven ja Lopen kuntien sosiaalihuollon Effica-tiedot) ja Janakkala-Hattulan yhteistoiminta-alueen Effica-kantojen tiedot. Tavoitteena on saada kantojen yhdistäminen tehdyksi kuluvan vuoden 2016 aikana.

Forssan seudun tietokantaa ei voi toistaiseksi yhdistää keskussairaalan tietoihin, koska Forssassa on omaa erikoissairaanhoitoa eikä Efficassa ole teknisesti mahdollista olla rinnakkain kahta erikoissairaanhoidon yksikköä. Effican seuraavassa kehitysversiossa, Lifecaressa tämä ilmeisesti on mahdollista. Forssan seudulla Lifecareen liittymistä on suunniteltu alustavasti vuonna 2017.

Effica-tietokantojen yhdistäminen edistää merkittävästi Kanta-Hämeen alueen vertikaalista integraatiota seuraavilla tavoilla:

● Tarvitaan vain yhdet ylläpidettävät tuotanto-, testi- ja koulutuskantakannat.

Monia tuotanto-, testi- ja koulutusympäristöjä ei tarvita.

● Potilaiden kaikki tiedot ovat ajantasaisesti käytettävissä käyttöoikeuksien

puitteissa (ajanvaraukset, laskutustiedot jne.).

● Potilaat voivat hakeutua hoidettavaksi mille tahansa toimipisteeseen, tiedot

ovat käytettävissä kaikkialla.

● Sijaishenkilöstön liikkuvuus helpottuu yhtenäisten toimintamallien ja yhteisen

tietojärjestelmän myötä.

● Tiedon tuottamis- ja hyödyntämistavat ovat yhtenäiset. Toiminnalliset

prosessit on yhtenäistetty ja potilasasiakirjojen dokumentoinnissa syntyvät

tiedot ovat yhteismitallista

● Käytäntöjen vertailtavuus paranee yhteisten tilastointi- ja

raportointikäytäntöjen myötä.

● Potilastiedon arkisto: yksi ja yhteinen järjestelmä liitetään osaksi kansallisia

palveluja. Kanta-arkistoon pystytään toimittamaan yhtenäiset potilastiedot

yhteisestä Effica-järjestelmästä

● Laskutus ja tilastointitiedot ovat samassa kannassa. Tämä mahdollistaa

tarvittaessa tukipalvelujen (raportointi, taloushallinto) käytäntöjen

yhtenäistämisen.

● Toimintaa voidaan tehostaa, koska pystytään hoitamaan monen organisaation

raportointi ja laskutus keskitetysti.

90(113)  

● Pääkäyttäjien tehtäviä on mahdollista ja suositeltavaa keskittää.

Suurin hyöty yhdistämisestä tulee ammattihenkilöiden ajan säästön kautta. Siirtymällä yhteiseen tietokantaan, hoidossa olevaa potilasta koskevat kaikki tiedot ovat käytettävissä siellä, missä asiakas/potilaskin on. Yhteisellä tietokannalla voidaan helpottaa ammattilaisten keskinäistä tiedonvaihtoa.

 

7.3 Tietojärjestelmiä koskeva kartoitus Työryhmä päätti selvittää maakunnan nykytilaa kartoittamalla käytössä olevia tietojärjestelmiä. Työryhmä laati Excel -taulukon, johon organisaatioiden tuli kuvata lyhyesti käytössään olevat tietojärjestelmät, kertoa niiden toimittajat, määritellä tuotantotapa, käyttäjien lukumäärä ja järjestelmien vuosikustannukset. Taulukko oli otsikoitu siten, että siinä oli ehdotettu valmiiksi esimerkiksi asiakas- ja potilastietojärjestelmä ja kuvantamisjärjestelmät. Taulukko laadittiin hyödyntäen Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymässä tehtyä tietojärjestelmäkartoitusta.

Tietojen saaminen osoittautui osittain haasteelliseksi ja osa niistä jäi puuttumaan. Ennen tietojärjestelmien integraatiota ne on käytävä vielä huolellisesti läpi kussakin organisaatiossa. Alustavan selvityksen perusteella maakunnassa on esimerkiksi käytössä yli 80 jollakin tavalla pelkästään asiakas- tai potilastapahtumaan liittyvää erilaista tietojärjestelmää tai – sovellusta. Sairaanhoitopiirillä on näiden lisäksi käytössä vähintään 50 erikoissairaanhoitoon liittyvää ohjelmaa.

7.3.1 Asiakas- ja potilastietojärjestelmät Kanta-Hämeen maakunnassa käytetään kahta sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmää Efficaa ja Pro Consonaa. Hämeenlinnassa käytetään Effica Yksilö- ja Perhehuoltoa (YPH). Lisäksi Hämeenlinnan ja Riihimäen seudun sosiaalihuollon organisaatioiden koti- ja vanhuspalvelut käyttävät asiakastietojärjestelmänä Efficaa.

Forssan seudulla käytössä on yksinomaan Pro Consona. Lisäksi Riihimäen seudulla, Janakkalassa ja Hattulassa käytetään sosiaalihuollon asiakastietojen kirjaamiseen pääsääntöisesti Pro Consonaa.

Koko maakunnassa on terveydenhuollon osalta käytössä Effica, joka on maakunnallisesti käytössä myös suun terveydenhuollossa. Terveydenhuollon kuvantamisesta on tehty oma esiselvitys Effica-kantojen yhdistämiseen liittyen. Suurimmat haasteet terveydenhuollon tietojärjestelmien harmonisoinnissa liittyvät tällä hetkellä kuvantamisen tietoihin.

Terveydenhuollon osalta tilanne tietojärjestelmien osalta näyttäytyy melko selkeänä. Käynnissä oleva Effica-tietokantojen yhdistämisen yhteydessä tullaan tekemään ratkaisuja, jotka edistävät maakunnallista potilastietojärjestelmien integraatiota. Tähän liittyen tulee huomioida, että maakunnassa on tällä hetkellä käytössä kolme eri kotihoidon mobiilisovellusta (Hilkka, Effica ja eHoiva). Lisäksi Riihimäen seudulla ollaan tekemässä mobiilisovelluksen hankintaa.

Sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmien osalta kokonaisuus on pirstoutunut. Maakunnassa on käytössä kaksi eri pääasiallista asiakastietojärjestelmää ja lisäksi joissakin kunnissa käytetään kahta järjestelmää. Kokonaisuutena arvioiden maakunnan tilanne lienee melko lähellä sosiaalihuollon valtakunnallista tilannetta.

91(113)  

Tieto- ja viestintäteknologian käyttöä sosiaalihuollossa vuonna 2014 selvittäneen valtakunnallisen kyselyn mukaan sosiaalihuollon organisaatioiden käyttämien tietojärjestelmien rakenteet eivät ole keskenään yhtenäisiä. 22 Lisäksi eri organisaatioiden asiakastietojärjestelmien sisältämissä rakenteissa on huomattavia eroavaisuuksia ja tämä luo haasteita sosiaalialan organisaatioille. Ylipäätänsä valtakunnallisen standardin mukaisia rakenteita käyttää selvä vähemmistö kaikista palvelun tuottajista. Laajasti tietojärjestelmiin sisällytettyjä luokituksia hyödynnetään ensisijaisesti sovellettuina, eikä yhtenäisesti koodistopalvelumuodossa.

Talous- ja henkilöstöhallinnossa maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa käytettävät tietojärjestelmät määräytyvät pitkälti palveluntuottajan mukaan. Hämeenlinnan seudulla ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä palveluntuottajana toimii KuntaPro Oy. Yhtiö vaihtoi vuoden 2016 alusta kirjanpitojärjestelmäksi Kuntax-järjestelmän sekä talousarvion laatimiseen ja – seurantaan FPM-ohjelman.

Forssan seudulla palveluntuottajana on Loimijoen kuntapalvelut Oy. Loimijoen Kuntapalveluissa kirjanpitojärjestelmänä käytetään Raindancea ja budjetoinnissa ja raportoinnissa Budnettia ja Tanea. Riihimäen seudulla on palveluntuottajana RHL-Data ja käytössä myös Raindance. Lopen kunnassa on käytössä omat ohjelmansa. Johdon raportointi – järjestelmät poikkeavat myös toisistaan.

7.4 Sähköinen asiointi ja asiakaspalaute Sähköistä asiointia on kehitetty Kanta-Hämeen alueen terveydenhuollon organisaatioissa. Hämeenlinnassa, Riihimäellä sekä Janakkalassa ja Hattulassa on käytössä Effican Omahoito – sovellus, jonka kautta omahoitosopimuksen tehneet asiakkaat näkevät tiettyjä potilastietojärjestelmään tallennettuja tietoja ja voivat viestiä turvallisesti terveyteen ja sairauteen liittyvissä asioissa terveysaseman henkilöstön kanssa. Lisäksi Hämeenlinnassa on toteutettu useita edistyneitä sähköisen asioinnin osioita kuten oirearviointi, terveystarkastus ja -valmennus, terveystili sekä havaintoja terveydestä – palvelut. Palvelut ovat koottu Minunterveyteni.fi – sivustoon.

Effican Kansalaisen ajanvaraus – sovellus on käytössä Hämeenlinnassa, Riihimäellä ja osittain myös KHSHP:ssä. Forssassa käyttöönotto on juuri meneillään. Sovellusta käytetään erityisesti suun terveydenhuollossa, mutta sitä on käyttöönotettu myös avoterveydenhuollon toiminnoissa. Palvelun avulla asiakas näkee ajanvarauksensa ja ajasta riippuen asiakas voi perua, siirtää tai varata uuden ajan netin kautta. Lisäksi Fimlabin laboratoriolla on käytössään sähköinen ajanvaraus.

Forssan ja Riihimäen seudulla sekä Janakkalassa on käytössä ajanvarauksien tekstiviestimuistutus. Tavoitteena on vähentää perumattomia poisjääntejä.

Mielenterveystalo.fi on HUSin tuottama verkkopalvelu, jonka tarkoituksena on tarjota mielenterveyteen liittyvää tietoa niin asukkaille kuin terveysalan ammattilaisillekin. Verkkopalvelusta löytyy luotettavaa ja ajan tasalla olevaa tietoa mielenterveys- ja päihdeongelmista sekä palveluista. Palvelussa on omat osionsa täysi-ikäisille ja

                                                                                                                         22  Jarmo Kärki ja Miia Ryhänen (2015) Tieto- ja viestintäteknologian käyttö sosiaalihuollossa vuonna 2014. THL raportti nro 20/2015: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/129708/URN_ISBN_978-952-302-593-6.pdf?sequence=1

 

92(113)  

nuorille. Lisäksi tarjolla on nettiterapiaa, johon voi päästä lääkärin lähetteellä. Kanta-Hämeen alueella kaikilla organisaatioilla on mahdollisuus käyttää Mielenterveystalo.fi palveluja mutta toistaiseksi niitä on käytetty ainoastaan KHSHP:ssä. Kaikki Kanta-Hämeen terveydenhuollon organisaatiot ovat liittyneet valtakunnalliseen Kanta-palveluun, joka sisältää sähköisen lääkemääräyksen (eResepti) ja potilastiedon arkiston (eArkisto). Kansalaisilla on mahdollisuus katsella omia sähköisiä resepti – ja terveystietojaan Omakanta-palvelun kautta. Sähköinen hakemus on käytössä Hämeenlinnassa (e-Business Suite-, Liferay- ja Orbeon-pohjainen portaali). Lisäksi Riihimäen seudulla on käytössä eLomakepalvelu, jonka käyttötuki on päättymässä.

Taulukko 2. Terveydenhuollon sähköisen asioinnin nykytila Kanta-Hämeessä

Asiakaspalautteen keräämiseen käytetyt järjestelmät ovat kaikilla seuduilla erilaiset. Sairaanhoitopiiri käyttää happy or not- järjestelmää nettisivujen kautta.

Hämeenlinnassa on meneillään merkittävä sähköisten terveyspalvelujen kehitystyö. Kehittäminen on keskitetty ns. Virtuaaliyksikköön sekä hankkeina että varsinaisena toimintana, erityisesti osana minunterveyteni.fi – palvelujen kehittämistä. Tällä hetkellä Virtuaaliyksikössä työskentelee hoitaja (ja lääkärin työpanosta osa-aikaisesti); lisäksi hankkeiden kautta mukana useampi ammattilainen. Virtuaaliyksikössä toteutetaan sekä ODA-hanketta, etämittauksiin ja oirearviointien kehittämiseen tähtäävää HECSAD-hanketta (päättyy 6/2016) sekä käynnistetään etäyhteyspilotti.

Liittyen sähköisten palvelujen kehittämiseen Hämeenlinnan ikäihmisten kotihoidossa on kokeilussa ja myös käytössä useita erilaisia älylaitteita. Sähköinen ovenavaus on käytössä kolmessa tiimissä, työn apuna on 50 Evondos-lääkeautomaattia ja lisäksi käytetään erilaisia ikäihmisten toimintakykyä, muistia ja vireyttä ylläpitäviä apuvälineitä.

Aikaisemmin mainitun lisäksi Hämeenlinnassa käynnistyy terveyspalveluissa toukokuussa 2016 etäyhteyspilotti, joka mahdollistaa tietoturvallisen yhteyden ammattilaisten sekä ammattilaisen ja asiakkaan välille. Pilotin demovaiheessa kokeillaan yhteyden toimivuutta myös ikäihmisten hoidon ja hoivan sekä asiakasohjauksen kanssa. Pilotti kestää vuoden 2016 loppuun.

93(113)  

7.5 Hankkeet, projektit ja toiminnan muutokset Pientyöryhmä laati Excel -taulukon, johon organisaatioiden tuli kuvata lyhyesti käynnissä olevat tai vuosina 2016–2018 suunnitellut tietojärjestelmiin liittyvät hankkeet tai projektit sekä investoinnit, jotka ovat kustannuksiltaan tai toiminnallisesti merkittäviä. Lisäksi kartoitettiin suunnitelmissa olevat toiminnan muutokset, esim. ulkoistukset ja toiminnan yhdistämiset.

Vastauksia saatiin vain neljästä organisaatiosta (KHSHP, Hämeenlinnan kaupunki, FSHKY ja Riihimäen tk). Vastausten perusteella suuri osa käynnissä olevista tai suunnitelluista hankkeista liittyy Effican tietokantojen yhdistämiseen sekä Effican osajärjestelmien tai lakisääteisten versioiden käyttöönottoon. Lisäksi Hämeenlinnan kaupungilla ja FSHKY:llä on käynnissä strategiset hankkeet teknologian hyödyntämiseen.

7.5.1 Hankkeista kuntakokeiluun

Koko maakuntaa koskeva hanke on Sähköinen pitkäaikaisarkistointi, joka alkuvaiheessa korvaa Effican ns. oheisdokumenttitoiminnon alueelliseen yhteiseen Effica-tietokantaan siirryttäessä. Arkistointiratkaisun tulee skannattujen potilasasiakirjojen lisäksi soveltua erilaisilta lääkintälaitteilta ja erillisjärjestelmistä tulostettavien sekä hallinnollisten dokumenttien tallennukseen ja arkistointiin. Ratkaisun tulee myös mahdollistaa vanhojen käytöstä poistuneiden järjestelmien (esim. Finstar ja Pegasos) arkistointi ja tietojen katselu sekä vanhojen, ennen Potilastiedon arkistoon liittymistä, syntyneiden sähköisten potilasasiakirjojen valmistelu ja siirto Kanta-arkistoon pitkäaikaisarkistoitavaksi.

Sairaanhoitopiirillä on käytössä potilaskohtaisten kustannusten seurantaan ja raportointiin Ecomed-tuoteperheeseen kuuluvia ohjelmia. Näitä tietoja hyödynnetään myös Hämeenlinnan kanssa käyttöönotettavassa Alue-Ecomed ohjelmistossa, jossa voidaan mm. seurata potilaiden hoitopolkuja ja kustannuksia. Järjestelmää voidaan laajentaa myös koko maakunnan alueelle.

Hämeenlinnan seudun kuntakokeilussa ”Hyvinvoinnin integroidut toimintamallit” edistetään monialaista hyvinvointipalvelujen toimintamallia ja yksilöllisten palvelusuunnitelmien monialaista yhdistämistä yhdelle lomakkeelle (YPA-lomake). Yhdistetty palvelusuunnitelma on sähköisellä alustalla. Hanke kestää vuoden 2016 loppuun. Mukana ovat Hämeenlinna, Hattula ja Janakkala ja se kattaa sekä lasten ja nuorten palvelut, ja perusterveydenhuollon avopalvelut (myös päihde- ja mielenterveyspalvelut).

7.5.2 Kanta-Hämeen keskussairaalan tietohallinnon uudelleenjärjestely

Kanta-Hämeen keskussairaalan tietohallinnosta tehtiin syksyllä 2015 selvitys, jonka keskeisten tulosten mukaan nykyinen tiehallinnon organisointi ei mahdollista toiminnan kehittämistä, palveluissa on usein häiriöitä, järjestämisvastuut ovat epäselviä ja tietoisuus kustannuksista, sopimuksista ja vastuista on heikko. Lisäksi tietohallinnon toteutusta ei ole strategisesti mietitty.

Edellä mainittuun perustuen sairaanhoitopiirin johtoryhmä esittää hallitukselle ja edelleen valtuustolle esitettäväksi, että sairaanhoitopiirin tietotekniikkapalveluiden uudelleenjärjestelyä viedään eteenpäin seuraavin reunaehdoin:

94(113)  

- Tietotekniikkapalvelujen tavoitetilan palvelumallit, laatumittaristot ja hinnoittelumallit kuvataan toimintalähtöisesti kesän ja syksyn 2016 aikana

- Palvelujen tuottamisesta ja tähän liittyvästä liikkeenluovutuksesta neuvotellaan ensisijaisesti Istekki Oy:n ja Medi-IT Oy:n kanssa hybridimallin mukaisesti

- Valtuustolle esitetään tarkemmat reunaehdot, joiden sisällä valtuusto valtuuttaa sairaanhoitopiirin hallituksen tekemään asiasta päätöksen.

7.6 Tietohallintoon liittyvät hyvät käytännöt ja rajapinnat Pientyöryhmä laati Excel -taulukon, johon organisaatioiden tuli kuvata lyhyesti organisaation hyvät käytännöt. Hyviä käytäntöjä tunnistettiin lähinnä Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymässä ja Hämeenlinnan kaupungilla. Jälkimmäisen osalta toimintaa on kuvattu aikaisemmassa kappaleessa 6.4.1.

Työryhmä tunnisti useita erilaisia rajapintoja, jotka vaikuttavat tietohallinnon ja ICT-palvelujen toimintaan ja toisaalta vaikuttavat niihin liittyviin odotuksiin. Rajapinnat liittyvät myös riskeihin.

7.6.1 Hyvät käytännöt Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä on sote-integraatiossaan tietohallinnon osalta pisimmällä. Lounais-Hämeen kansanterveystyön ja Lounais-Hämeen aluesairaalan yhdistyessä vuoden 2001 alusta otettiin uudessa terveydenhuollon organisaatiossa käyttöön yhteinen Effican asiakaskertomusjärjestelmä. Jäsenkuntien vanhuspalvelut liittyivät vuodesta 2005 lähtien terveydenhuollon Efficaan. Ensimmäinen yksityinen toimija, Hoivakoti Wanha Pehtoori, liittyi seudun yhteiseen asiakaskertomusjärjestelmään vuonna 2006. Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä (FSHKY) perustettiin 1.1.2014, jolloin Forssan kaupungin sekä Humppilan, Jokioisten, Tammelan ja Ypäjän sosiaalihuollon palvelut, lasten päivähoitoa lukuun ottamatta, siirrettiin hyvinvointikuntayhtymän toiminnaksi.

Tällä hetkellä FSHKY:n Effica-tietojärjestelmä kattaa alueen viiden jäsenkunnan ja 11 yksityisen toimijan kertomustiedot. Alueen hyvät käytännöt liittyvät lähinnä Effican hyötykäyttöön ja yhteisten tietojen hyödyntämiseen. FSHKY:llä ajanvarauksia voi tehdä joustavasti yli kunta- ja erikoissairaanhoito/perusterveydenhoito-rajojen, käytössä ovat sisäiset lähetteet ja konsultaatiot. Lisäksi kotihoidon hoitohenkilökunnalla ja lääkäreillä on käytössään Citrix ja 4G -liittymällä varustettuja kannettavia tietokoneita mukanaan asiakkaan luona, jolloin kaikki asiakasta koskevat tiedot ovat käytettävissä käynnin aikana. Lisäksi asiakasta koskevat kirjaukset, tutkimuspyynnöt ja sähköiset reseptit pystytään kirjaamaan asiakkaan luona. Uusi käytäntö on nopeuttanut prosesseja ja nostanut kirjaamisen tasoa. Lisäksi asiakkaan luona käytettävissä oleva aika on lisääntynyt.

7.6.2 Tietohallintoon ja ICT-palveluihin liittyvät rajapinnat Tietohallinto- ja ICT-palvelut liittyvät keskeisesti kaikkien muiden työryhmien toiminnan muutosten toteuttamiseen. Toimintaa ei voi uudistaa eikä prosesseja tehostaa ellei ole toimivia ICT-palveluja tukemaan tätä kehitystä. Jossakin määrin toiminnan suunnittelussa pitää ottaa huomioon myös nykyisten tietojärjestelmien

95(113)  

ohjaava vaikutus. Tavoitetilana tulee kuitenkin olla tilanne, jossa tietojärjestelmät tukevat tarkoituksenmukaisia asiakasprosesseja.  

Tietohallinnon ja ICT-palvelujen kokonaisuuden hallinnan haasteellisuutta lisää se, että kokonaisuuteen liittyy useita eri palveluntuottajia. Aikaisemmin mainitun alustavan selvityksen perusteella vaikuttaa siltä, että organisaatiot välttämättä itsekään eivät aina ole tietoisia siitä, millaisia tietojärjestelmiä niillä on käytössä tai mitä niiden ylläpito maksaa.  

Tietojärjestelmien osalta suurimmat palveluntuottajat ovat Tieto Oyj (Effica) ja CGI (Pro Consona, talous- ja henkilöstöhallinto). Infrastruktuurin eli palvelin- ja perustietotekniikan kolme suurinta palveluntuottajaa ovat Istekki (HML seutu), CGI (Forssan seutu) ja RHL-Data (RMK seutu). Työasematukea tuottavat HTK, CGI ja RHL-Data. Riihimäen terveyskeskuksen kuntayhtymällä on oma kahden henkilön It-tuki, joka vastaa terveyskeskuksen työasematuesta.  

Palkka- ja henkilöstöhallinnon palveluja tuottavat KuntaPro (HML seutu), Loimijoen kuntapalvelut (Forssan seutu), RHL-Data (Riihimäen seutu) ja Lindorff Potilaslaskutus (KHSHP).

 

7.7 Tietohallintoon ja ICT-palveluihin liittyvät keskeiset haasteet ja riskit

Kuntia koskevat rakennemuutokset tuovat aina muutoksia myös kuntien tietohallinnon ja ICT-toiminnan järjestämiseen. Käytännössä rakennemuutokset tarkoittavat lähes poikkeuksetta esimerkiksi tietojärjestelmien yhtenäistämistä ja uusimista. ICT-toiminnan muutostarpeisiin vaikuttavat esimerkiksi rakennemuutoksen laajuus, kuntien tietohallinnon tuotantotavat ja ICT-palvelujen käytännön toteutustavat. Mitä laajempi rakennemuutos ja mitä enemmän kunnilla on erilaisia sisällöllisiä ratkaisuja, joiden tuotantotavat ja tuottajat poikkeavat toisistaan, sitä haastavampi rakennemuutos on tietohallinnon näkökulmasta.

Työryhmä nimesi keskustelujensa perusteella erityisesti tietohallintoon ja ICT-palveluihin liittyviä Oma Häme-hankkeen selvitysvaiheen keskeisiä riskejä. Näistä kolmeksi kaikkein merkittävimmäksi todettiin seuraavat:

1) Puutteellinen osaaminen ja resurssit (erityisesti sosiaalihuollon osalta) 2) Tietojärjestelmien ja niiden toimittajien laaja kirjo 3) Kokonaisuuden hallinta ja johtaminen.

Keskeisimmät tietohallintoon liittyvät riskit ja niiden hallintakeinot on kuvattu tämän raportin liitteessä 3.

7.8 Tietojärjestelmien yhtenäistäminen ja kokonaisuuden hallinta

Työryhmän alustavan kartoituksen mukaan maakunnassa on käytössä satoja tietojärjestelmiä tai – sovelluksia. Yksinomaan Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä hallinnoimia järjestelmiä on 101. Pienimuotoinen selvitys toi

96(113)  

esille tietohallintoon ja ICT-palveluihin yleisesti liittyvän ongelman – kokonaisuus on laaja ja sen hallinta on erittäin haastavaa. Osittain organisaatioilla on vaikeuksia tunnistaa käytössään olevia tietojärjestelmiä ja niiden kokonaiskustannuksia. Toisaalta Kanta-Hämeessä on käynnissä erittäin laaja Hämeenlinnan ja Riihimäen seutujen sekä sairaanhoitopiirin Effica-tietokantojen yhdistäminen. Tietokantojen yhdistäminen on merkittävä askel tietojärjestelmien integraatiossa. Integraation edistämiseksi myös käynnissä olevat tietojärjestelmähankinnat tulee ehdottomasti koordinoida maakunnallisesti.

Kokonaisuuteen vaikuttavat myös valtakunnalliset linjaukset liittyen valtakunnalliseen ICT-palvelukeskukseen sekä asiakas- ja potilastietojärjestelmien yhtenäistämiseen. Kokonaisuutena arvioiden maakunnassa käytettiin vuonna 2015 sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien vuosittaisiin käyttökustannuksiin noin 15 milj. euroa, tämä sisältää osittain myös ulkoistettuja palveluita etenkin infrastruktuurin ja talous- ja henkilöstöhallinnon osalta. Tässä kustannuksessa ei ole mukana organisaatioissa omana toimintana työskentelevien ICT-henkilöiden palkkakustannuksia.

Työryhmän ehdotuksia tietojärjestelmien yhtenäistämisen osalta:

1) - Riihimäen seudun kotihoidon mobiilijärjestelmän hankinta linjataan alueellisessa tietohallintoryhmässä.

2) - Haetaan THL:lta hankerahoitusta sosiaali- ja terveydenhuollon lasten, nuorten ja perheiden palvelujen rajapintatoimintojen kirjaamisen sekä toimintakäytäntöjen yhtenäistämiseen (2 htv).

3) - Sosiaalihuollon tietojärjestelmien nykytila selvitetään ja kuvataan. 4) - Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien maakunnallisen

kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila kuvataan ja laaditaan toimenpide-ehdotukset. 5) - Edellä mainittuun määrittelytyöhön esitetään erillistä resurssia, joka

integroidaan osaksi maakunnallista Oma Häme – valmistelua. Resurssi osallistuu alueellisen tietohallintotyöryhmän työskentelyyn.

6) - Maakunnan osallistumista UNA – hankkeeseen vahvistetaan ja koordinoidaan nykyistä paremmin. Sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tasapainoinen osallistuminen hankkeen jatkovaiheisiin tulee varmistaa. Vastuu esitetään alueelliselle tietohallintoryhmälle.

7) - UNA- ja ODA-hankkeiden maakunnallinen ja keskinäinen koordinaatio esitetään jatkossa alueelliselle tietohallintoryhmälle.

8) - Sairaanhoitopiirin tietohallinnon uudelleenjärjestelyn osalta työryhmä ehdottaa, että tarkastelu tulisi joko laajentaa koko maakuntaa koskevaksi tai toteuttaa mahdolliset toiminnalliset muutokset määräaikaisesti siten, että sopimukset päättyvät ennen maakunnallisen soten aloittamista 1.1.2019.

7.9 Työryhmän jatkotyöskentely

Tietohallinto- ja sähköinen asiointi työryhmässä on päätetty muodostaa asioiden valmistelemiseksi pientyöryhmä, jonka tehtävänä on valmistella asiat varsinaisen työryhmän käsiteltäväksi. Pientyöryhmään osallistuvat puheenjohtaja, sairaanhoitopiirin edustajana Hanna Narsakka, Pikassos Oy:sta Matti Karvonen ja sihteeri. Pientyöryhmä kokoontuu tarvittaessa ja koko työryhmän tapaamisia on jatkossa noin kerran kuukaudessa.

97(113)  

Sähköisen asioinnin nykyistä laajempi ja monipuolisempi mahdollistaminen on Soten ydinkysymyksiä. Maakunnassa tehtävän sähköisten palvelujen kehittämistyö tulisi koordinoida maakunnallisesti ja varmistaa, että hyvät käytännöt on mahdollista ottaa käyttöön mahdollisimman pian koko maakunnassa. Sähköisten palvelujen kehittämiseen liittyy myös asiakaspalautteen systemaattisen hyödyntämisen kehittäminen.  

Vapaan valinnan mahdollistamiseksi asukkaalla pitää olla tietoa, jotta hän voi vertailla puolueettomasti eri palvelun tuottajia. Asukkaan vapaan valinnan johdosta osan palveluista tuottavat yksityiset palveluntuottajat tai kolmas sektori. Taloushallinnossa tulee kasvavilla palveluvolyymeillä pystyä varmistamaan, että palvelutuottajan laskuttama palvelu vastaa annettua päätöstä (esim. asumispalvelut tai käynnit yksityisellä lääkäriasemalla). Jatkossa palveluseteleillä toteutettavaa palvelua varten tarvitaan sähköinen järjestelmä, jossa tiedot siirtyvät automaattisesti ja ne pystytään tarkistamaan ilman käsityötä (PSOP).

Työryhmän ottaa jatkotyöskentelyssään kantaa ainakin seuraaviin kokonaisuuksiin:

● - Valtakunnallisten linjausten vaikutus maakunnalliseen valmisteluun

● - Sähköisten palvelujen kehittäminen koko maakunnassa, ODA- hankkeen

hyvien käytäntöjen hyödyntäminen ja hankkeen koordinointi

● - Vapaan valinnan mahdollistaminen

● - Maakunnallisen tietojärjestelmäarkkitehtuurin laatiminen

 

98(113)  

8 HENKILÖSTÖ, OMAISUUDEN SIIRROT JA MUUTOKSEN SEURANTA – TYÖRYHMÄ

 

Työryhmän puheenjohtajaksi nimettiin Janakkalan kunnanjohtaja Tanja Matikainen ja sihteeriksi projektipäällikkö Jukka Lindberg. Ryhmään nimettiin seuraavat henkilöt:

Petri Alaluusua, henkilöstöjohtaja, KHSHP Aleksi Heikkilä, vt. kunnanjohtaja, Hausjärvi Marja-Liisa Forsell, henkilöstön edustaja Jarmo Määttä, kunnanjohtaja, Jokioinen Juha Isosuo, apulaiskaupunginjohtaja, Hämeenlinna Kalle Larsson, kunnanjohtaja, Tammela Karoliina Frank, kunnanjohtaja, Loppi Timo Kenakkala, kaupunginjohtaja, Hämeenlinna Lauri Inna, kunnanjohtaja, Hattula Kirsi Leino, hallintoylihoitaja, KHSHP Maarit Sihvonen, vt. kunnanjohtaja, Humppila Antti Mali, henkilöstön edustaja Matti Pietilä, kaupunginsihteeri, Forssa Miia Luukko, hallintojohtaja, KHSHP Helena Pimperi, henkilöstön edustaja Päivi Uusi-Rauva, henkilöstöpäällikkö, FSHKY Heini Ristavaara, henkilöstön edustaja Seppo Keskiruokanen, kaupunginjohtaja, Riihimäki Tanja Matikainen, kunnanjohtaja, Janakkala Tapio Vekka, hallituksen jäsen, KHSHP Tero Pitkämäki, yhtymäjohtaja, Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Timo Finning, talousjohtaja, FSHKY Matti Valtonen, perusturvajohtaja, Janakkala Vesa Ketola, kunnanjohtaja, Ypäjä Päivi Vähämäki, henkilöstön edustaja Työryhmä on kokoontunut maali-huhtikuussa 4 kertaa. KHSHP:n henkilöstöjohtaja Petri Alaluusua on koonnut pienemmän henkiöstöasioita valmistelevan alatyöryhmän tekemään suunnitelmaa henkilöstöasioista hankkeen perusteiden valmisteluvaiheessa ja siirryttäessä hankkeen toimeenpanoon. Työryhmässä on kuultu asiantuntijoina RHL-datan, Loimijoen kuntapalveluiden, Tekme Oy:n sekä KuntaPron edustajia tukipalveluihin liittyen. Työryhmä on seurannut tiiviisti keskeisen lainsäädännön valmistelua liittyen kuntien ja kuntayhtymien omaisuusjärjestelyihin, henkilöstön asemaan sekä seurannut keskustelua valtakunnallisista tukipalveluratkaisuista. Hankkeen kokonaisuuteen liittyvä seuranta on toteutettu Oma Häme alatyöryhmien puheenjohtajien tuottaman aineiston sekä projektipäällikön ja työryhmän puheenjohtajan raporttien kautta.

Tässä väliraportissa vastataan toimeksiannon seuraaviin kohtiin:

● siirtyvien organisaatioiden (kuntien ja kuntayhtymien) henkilöstökartoitus ja

henkilöstöasioiden linjaukset sekä osallisuus uudistuksen valmisteluvaiheessa

● toimenpideohjelman luonnos, jolla henkilöstöasioiden valmistelu tapahtuu

maakuntauudistuksen eri vaiheissa

● omaisuuteen liittyvien linjausten seuranta maakuntauudistuksessa

99(113)  

● alustava selvitys kuntien ja kuntayhtymien omista toimitiloista sekä

vuokratiloista ja niiden sopimuksista

● tukipalveluiden alustava kartoitus

● alustavat linjaukset hankintaperiaatteista

Loppuraporttiin mennessä työstetään esitys eri henkilöstöryhmien rekrytoinnin periaatteista (johtajat, toimistohenkilöstö, tukipalvelut) sekä esitys yhteisistä menettelytavoista koskien investointeja, hankkeita, sopimusten hallintaa ja hankintoja. Talouden mittarit, joilla muutoksen suuntaa mitataan sote-uudistuksessa, käsitellään väliraportissa alustavasti. Sote-uudistuksen johtamisperiaatteita työstetään loppuraporttiin. Tulevan maakunnan johtamisrakenne ja – vastuut on luonteva käsitellä toimeenpanon valmistelun yhteydessä 2017 eteenpäin, kun maakuntahallintoa ja sosiaali- ja terveystoimen organisointia säätelevä lainsäädäntö menee eduskuntakäsittelyyn. Tutkimuksen ja kehittämisen integraatio valmisteluun liittyen siirtyy loppuraporttiin.

8.1 Maan hallituksen linjaukset 6.4.2016 Sipilän hallituksen keskeiset linjaukset esiteltiin reformiministerityöryhmän tiedotustilaisuudessa 6.4.2016.

● kestävyysvajeen vähentäminen 3 Mrd eurolla sekä terveys- ja

hyvinvointierojen kaventaminen

● kustannusten hallinnan parantaminen

● taitava muutosjohtajuus

● valtio vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista

● käyttäjän valintaan perustuvan valinnanvapauslainsäädännön valmistelu

● palveluiden järjestämisen ja tuottamisen eriyttäminen – mahdollisuus

yhtiömuotoiseen maakunnan palvelujen tuottamiseen, markkinoilla

tapahtuvien toimintojen yhtiöittämisvelvoite

● maakunta vastaa sosiaali- ja terveydenhuollosta, pelastustoimesta,

ympäristöterveydenhuollosta, alueellisista kehittämistehtävistä ja elinkeinojen

edistämisestä sekä alueiden käytön ohjauksesta ja edistämisestä.

Pelastustoimen ja ensihoidon tehtävien järjestämisvastuu kuuluu viidelle

yliopistosairaalaa ylläpitävälle maakunnalle rahoituksen säilyessä kuitenkin

kaikilla maakunnilla.

● kunnat hoitavat päättämiään itsehallintotehtäviä (yleinen toimiala) sekä laissa

säädettyjä paikallisia tehtäviä. Kunnalle jää vastuu työllisyyden hoidosta ja

edistämisestä, osaamisen ja sivistyksen edistämisestä, terveyden ja

hyvinvoinnin edistämisestä, liikunta-, kulttuuri ja vapaa-ajan palveluista,

nuorisotoimesta, paikallisesta elinkeinopolitiikasta, maankäytöstä,

rakentamisesta ja kaupunkisuunnittelusta

100(113)  

8.1.1 Henkilöstöä koskevat valtakunnalliset linjaukset  

Erityisesti henkilöstöä koskevat linjaukset 6.4.2016 maan hallituksen tiedotustilaisuudessa olivat

● henkilöstö, joka palvelee pääosin maakuntaan siirrettäviä tehtäviä, siirtyy

maakuntiin liikkeen luovutuksen periaatteilla ja hyvän henkilöstöpolitiikan

mukaisesti ja hyvillä yt-prosesseilla. Muutostilanteissa huolehditaan

henkilöstön asemasta

● kunnallista viranhaltija- sekä työ- ja virkaehtosopimuslainsäädäntöä

muutetaan sovellettavaksi myös maakunnan työntekijöihin ja viranhaltijoihin

● maakunnat tulevat jäseniksi Keva:an ja maakuntien henkilöstöön sovelletaan

kunnallista eläkejärjestelmää

● Kuntatyönantajat KY toimii myös maakuntien työnantajaedustajana

● maakunnan yhtiöille jää vapaus valita, tulevatko kunnallisen eläkejärjestelmän

sekä kunnallisen ja maakunta-alan työehtosopimuksen piiriin

Henkilöstön asemaan vaikuttavia tekijöitä maan hallituksen sote-valmistelussa ovat erityisesti vapaaseen valintaan ja yhtiöittämiseen liittyvät linjaukset. Yleiskatteinen sote-rahoitus kohdistetaan maakunnalle palvelun järjestäjänä. Järjestäjä voi tuottaa tarvittavat palvelut joko itse, yhteistyössä muiden maakuntien kanssa tai hankkimalla niitä yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta, kuten tähänkin saakka. Reformin yhteydessä toteutetaan valinnanvapauslainsäädäntö, jonka perusteella palvelun käyttäjä voi laajasti valita palvelujen tuottajan. Valinnan vapaus koskee hallituksen linjauksen mukaan pääosin perustason palveluja. Vapaan valinnan laajuus ja toteuttamistapa vaikuttaa merkittävästi maakunnan palvelujen järjestämiseen ja toteuttamiseen. Maakuntareformin valtakunnallisena tavoitteena on palvelutuotannon monipuolistaminen ja yhtiömuodon hyödyntäminen myös maakunnan omassa palvelujen tuotannossa. Maakunnan kannalta keskeinen henkilöstökysymys – ja samalla henkilöstöriski – on se, miten valinnan vapaus käytännössä toteutetaan ja millaisia palvelujen siirtymiä eri tuottajien välillä uudistuksen toteutuksessa tapahtuu.

 

101(113)  

8.2 Kanta Hämeen sote-henkilöstö Työryhmä toteutti henkilöstökartoituksen nykyisissä organisaatioissa. Tässä vaiheessa tyydyttiin kartoittamaan sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa välittömästi oleva työvoima kunnissa ja kuntayhtymissä. Tilanne kartoitettiin henkilöstötilinpäätöksistä 2015 viimeisen päivän tilanne, joka esitetään taulukossa alla.

 

 

Luku ei kuvaa koko työssäkäyvää henkilöstömäärää. Esimerkiksi Forssan Hyvinvointikuntayhtymä ilmoitti lisäksi vuokratyövoiman määräksi 79 henkilöä. Lisäksi kunnissa ja kuntayhtymissä on erilaisilla työllistämistoimilla ja oppisopimuksilla työskentelevää henkilöstöä. Kokonaisuutena henkilöstömäärä on tässä kartoituksessa hieman pienempi kuin valtion kartoituksessa vuoden 2014 tietojen perusteella saatu luku, joka oli noin 6060 henkilöä. Todellinen henkilöstömäärä, jota muutos koskettaa on siis noin 6000 henkilöä.

Maakuntauudistuksen välillisiä henkilöstövaikutuksia selvitettiin Valtiovarainministeriön toimesta joulukuussa 2015. Kanta-Hämeen osalta nämä tiedot on saatavissa ainoastaan Janakkalasta, Hausjärveltä, Hämeenlinnasta ja KHSHP:stä. Kartoituksessa selvitettiin tukipalvelujen piirissä kunnissa olevaa henkilöstöä sekä tukipalveluiden ostopalveluita euroina. Tukipalveluita kyseisessä selvityksessä olivat:

● hankintatoimi

● taloushallinto

● henkilöstöhallinto

● tietohallinto

● toimitilapalvelut

● tutkimuksen koordinaatiopalvelut (kehittäminen)

Organisaatio  

Henkilöstö  31.12.2015.  Vakituinen  ja  määrä-­‐aikainen  

HML  kaupunki   1183  

Riihimäen  seudun  terveyskeskuksen  ky   396  

Janakkalan  perusturva   333  Hattulan  suun  terveydenhuolto   10  KHSHP   1923  Lopen  kunta,  perusturva   87  FSHKY   1080  Hausjärven  kunta   119  Riihimäen  kaupunki   443  Hattulan  kunta   161  Eteva  kuntayhtymä/Kanta-­‐Häme   158  

Yhteensä   5892  

102(113)  

● laiteinfraan liittyvät palvelut

● muut palvelut

Maakuntauudistuksen toimeenpanovaiheessa on syytä kiinnittää erityistä huomiota kuntien tukipalveluhenkilöstön tarkempaan kartoittamiseen sekä hyvään henkilöstösuunnitteluun, jotta sekä kuntiin jäävän että maakuntaan siirtyvän henkilöstön määrä ja osaaminen on tasapainossa suhteessa organisaatioiden tehtäviin. Lainsäädännön valmistuessa saadaan myös tarkempi kuva siitä, mitkä tukipalvelut siirtyvät valtakunnallisille toimijoille, tukipalvelut, joiden suhteen tavoitellaan maakunnallisia ratkaisuja ja miltä osin tukipalveluita kannattaa tuottaa yhteistyössä kuntien ja maakuntahallinnon kesken.

Maakunnan organisaatioon siirtyy henkilöstöä myös muista organisaatioista - maakuntahallinnosta, ELY-keskuksesta ja mahdollisesti pelastustoimesta. Henkilöstön siirtoihin liittyvät prosessit on syytä toteuttaa yhdessä kaikkien henkilöstöä luovuttavien ja vastaan ottavan maakunnan kesken.

8.2.1 Henkilöstöasioiden alatyöryhmä - työsuunnitelma

Työryhmä perusti KHSHP:n henkilöstöjohtaja Petri Alaluusuan johdolla alatyöryhmän. Alatyöryhmän työskentelyyn osallistuivat Alaluusuan lisäksi Hämeenlinnan kaupungin henkilöstöjohtaja, Forssan Hyvinvointikuntayhtymän henkilöstöpäällikkö sekä kolme henkilöstön nimeämää edustajaa.

Alatyöryhmältä pyydettiin aluksi määrittely henkilöstötietojen keräämisen tavasta väliraporttiin sekä annettiin tehtäväksi laatia työsuunnitelma loppuraporttiin kerättävistä henkilöstötiedoista.” Lisäksi työryhmä sai toimeksiannoksi tehdä työlista ja aikataulu maakuntauudistuksen muutoksen valmistelun ja toteuttamisen myöhempiin vaiheisiin henkilöstön osalta. Samassa yhteydessä alatyöryhmän työtä koordinoiva Petri Alaluusua kutsuttiin Oma Häme henkilöstöfoorumin varsinaiseksi jäseneksi, jotta foorumin ja henkilöstöasioiden valmistelun yhteys henkilöstöä askarruttaviin kysymyksiin saadaan muodostettua.

Alatyöryhmä on listannut henkilöstönäkökulmasta valmisteltavat Oma Häme hankkeen asiakokonaisuudet:

Työsuhteen ehtoihin, muutoksen hallintaan ja yhteistoimintaan liittyvät kysymykset:    

● keskeiset siirtymisen ehdot tulevassa lainsäädännössä ja henkilöstöpolitiikan

periaatteet tulevassa vastaanottavassa organisaatiossa

● palkkojen ja henkilöstöetuuksien harmonisointi, työn vaativuuden arviointi

● paikalliset sopimukset liittyen henkilöstöön, ammattiryhmiin, toimialoihin

● yhteistoimintarakenne valmistelussa ja tulevassa organisaatiossa – myös

työsuojeluorganisaatio

● työnantajan edustajien määrittely (edellyttää, että organisaatio on perustettu)

● viestintärakenne – muutoksen aikana ja toiminnan käynnistyttyä

103(113)  

● osaamisen kehittäminen, osaamiskartoitukset – osana organisaation

muodostamista ja sijoittamista eri tehtäviin

● muutosvalmennus

● eläkepoistuma ja henkilöstön vaihtuvuus

 Organisaatioiden toiminta ennen maakuntahallintoa:

● henkilöstömäärän kehitys ja rekrytointien seuranta

● palkkatason korotuksista pidättäydyttävä

● henkilöstöä koskevien tietojen ylläpito

● henkilöstöasioiden kytkeminen tulevan organisaation organisaatiomalliin

● avainhenkilöiden valintaprosessit

 Alatyöryhmä ehdotti erillisten valmisteluryhmien perustamista seuraaviin asioihin:

● Tehtävien vaativuuden arviointi ja palkkojen harmonisointitarpeen periaatteet

ja määrittelyt

● palkkaus- ja palvelussuhdeasiat

● henkilöstöetuudet (etuuksien läpikäynti, valitaan uuden organisaation

henkilöstöetuudet – etuuksien harmonisointi)

● henkilöstön osaamisen kehittäminen ja muutosvalmennus

(osaamiskartoitukset, urapolut, muutosvalmennuksen rakenne)

● informaatio – ja viestintätyöryhmä (luo viestintärakenteen ja vastaa

muutokseen liittyvästä tiedottamisesta, tuottaa ja ylläpitää tietoa

henkilöstöstä)

Työryhmässä todettiin henkilöstöasioiden valmistelun tärkeys ja työryhmien tarpeellisuus. Henkilöstöasioiden yhteistoiminnallisuus on tärkeä reformin onnistumisen edellytys ja henkilöstöasioiden valmistelun ja yhteistoiminnan toteuttamiseen liittyvät muutoksen suuret mahdollisuudet ja myös riskit, joiden realisoituminen voidaan hyvällä valmistelulla estää.

Lähes kaikilla organisaatioilla on olemassa jo nyt täyttölupamenettely henkilöstön rekrytoinnissa, mutta maakuntauudistus on otettava huomioon nykyisten organisaatioiden kaikessa henkilöstöpolitiikassa. On todettu, että maakuntauudistus ei ole peruste määräaikaisten työsuhteiden käyttämiseen niidenkään henkilöstöryhmien osalta, joissa sen käyttämisestä olisi hyötyä ennakoivassa henkilöstösuunnittelussa. Lisäksi työryhmässä linjattiin, että henkilöstöasioita varten tarvittava työ erillisine valmisteluryhmineen nivelletään ja aikataulutetaan maakuntauudistuksen valmisteluun. Työryhmä tarkentaa loppuraporttiin mennessä henkilöstöasioiden valmistelun ja alatyöryhmien perustamisen aikatauluja ja tekee ehdotuksen alatyöryhmän kokoonpanosta Työryhmä saadaan näin nimettyä Oma Häme -hankkeen viralliseksi valmisteluelimeksi osaksi Oma Häme -valmistelun pysyvää rakennetta. Työryhmässä käsitellään edelleen sitä, minkälaisia suosituksia

104(113)  

henkilöstön osalta annetaan nykyisiin organisaatioihin. Mahdolliset suositukset annetaan loppuraportin yhteydessä elokuussa 2016.

8.3 Omaisuus Erityisesti omaisuutta koskevat linjaukset 6.4.2016 maan hallituksen tiedotustilaisuudessa olivat varsin niukat ottaen huomioon omaisuuskysymysten laajuus ja vaikuttavuus:

● omaisuusjärjestelyt toteutetaan suppean jakautumismallin periaatteiden

mukaisesti

● lakisääteisten kuntayhtymien varat ja velvoitteet sekä kuntien irtain omaisuus

siirtyvät maakunnille voimaanpanolaissa säädetyllä tavalla ilman

kompensaatiota

● suppean jakautumismallin mukaisesti kuntien rakennukset eivät siirry

maakuntien omistukseen, vaan maakunnat vuokraavat toimitilat

● omaisuusjärjestelyt säädetään järjestämislain voimaanpanolaissa ja

toteutetaan niin, että niillä ei ole alijäämävaikutusta kunnissa

● jatkovalmistelussa haetaan kansalliset ratkaisut kuntien käyttämättä jääneiden

kiinteistöjen jalostamiseen niin, että ne eivät jää yksittäisten kuntien rasitteeksi

(6.4.2016 uusi linjaus)

Omaisuuskysymysten valtakunnallista valmistelua on työryhmässä seurattu tarkasti eri valmistelufoorumien kautta. Keskeisiä omaisuuteen kytkeytyviä kysymyksiä maakunnan tasolla ovat:

● kiinteistöjärjestelyt maakuntaan siirtämisen jälkeen. Minkä roolin

valtakunnallinen kiinteistöyhtiö ottaa? Ohjataanko valtakunnallisella

kiinteistöjen hallinnalla myös maakunnan palvelurakennetta?

● nykyisten kiinteistöjen vuokrat eivät eri puolilla maakuntaa joka tilanteessa

vastaa todellisia käyttö- ja pääomakustannuksia, moniin kiinteistöihin on

kerääntynyt korjausvelkaa

● kuntien tarpeettomaksi jäävien kiinteistöjen jatkojalostus, koska

omaisuusmassaa ennakoidaan jäävän käyttämättömäksi uudistuksen jälkeen

● ylimenokauden vuokrasopimusten pituus, kiinteistöille tarvitaan riittävä

siirtymäaika

● maakunta kiinteistöjen vastaanottavana puolena (oikeushenkilönä) puuttuu

vielä valmistelun tässä vaiheessa, väliaikaishallinnon perustamisen aikataulu

on auki

105(113)  

● kunnille ja kuntayhtymille ei suunnitelmien mukaan ole jäämässä sosiaali- ja

terveyspalvelujen tuotanto-oikeutta uudistuksessa eikä näin ollen kiinteistöjen

käyttötarvetta tähän tarkoitukseen

● maan omistus vs. kiinteistön omistus

8.3.1 Kiinteistökartoitus Lakisääteisiä kuntayhtymiä, joita omaisuuden jakautumista koskevat linjaukset koskevat ovat maakuntien liittojen lisäksi sairaanhoitopiirin kuntayhtymät sekä erityishuollon kuntayhtymät. Näin ollen Kanta-Hämeessä omaisuuden siirrot koskevat Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymää sekä Eteva-kuntayhtymän Kanta-Hämeessä sijaitsevia toimintayksiköitä, joita on maakunnassa viisi, 3 kpl Hämeenlinnassa sekä yksi yksikkö Janakkalassa ja yksi Lopen kunnassa. Omaisuuskysymyksillä on kiinteä yhteys maakunnan sote-palveluverkon kokonaisuuteen, jota inventoidaan työryhmän 5 valmistelussa. Palveluverkon muodostamisessa myös kuntakonsernien yksiköillä ja yksityisillä palveluntuottajilla on käytössään osa palvelun tuotannon infrastruktuurista, joka ei käy ilmi tässä kartoituksessa. Kuntakonsernien inhouse-tuotannon suunnittelu osana kokonaisuutta on tärkeä osa uudistuksen toimeenpanoa.

Toteutettu kiinteistökartoitus on väliraportissa jäänyt tiedoiltaan osittain vajaaksi, mutta se antaa riittävän hyvän kuvan siitä, minkälaisesta kiinteistömassasta sosiaali- ja terveydenhuollossa maakunnan tasolla on kysymys. Väliraportin tausta-aineistona ovat vastaajien antamat seikkaperäiset tiedot kiinteistöistä, joita ei raportoida kokonaan väliraportissa. Kartoitusten pohjalta valmistelua voidaan luontevasti jatkaa siirryttäessä muutoksen toimeenpanoon. Nykyisten toimijoiden omistettujen ja vuokrattujen kiinteistöjen koko, vuokra ja tasearvotiedot on koottu alla olevaan taulukkoon (5.5.2016 versio, tietoja puuttuu).

Kiinteistöyhteenveto  Oma  Häme  (5.5.2016)   Sarake1   Sarake2   Sarake3   Sarake4  

Organisaatio  m2/oma  tila   m2/vuokratila  

Vuokra  M€   Tasearvo  

Riihimäki  tk  ky   15950    

0,2   4,1  Riihimäen  kaupunki   15500   5000   2,5   15,6  Janakkala   19639  

 1,8   13,4  

Hausjärvi   5140   916   0,5   2,5  Hämeenlinna   46576   15862   0,5   26,3  Forssan  seutu   56950   13500   6,4   39,7  Loppi   4785   817   0,4   3,8  SHP  Hämeenlinna   73440  

  102,8  

SHP  Riihimäki   19800    

11,1  Eteva  Kanta-­‐Häme   6028  

  3,7  

Hattula     Yhteensä   263808  m2   36095  m2   12,2M€   223M€  

106(113)  

 

Taulukosta käy ilmi, että sosiaali- ja terveydenhuollolla on käytössä

● noin 300 000 m2 omistettua ja vuokrattua tilaa, josta ulkoa vuokratun tilan

osuus on vajaat 40 000 m2.

● kaikille tiloille ei ole määritelty vuokraa (vrt. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri).

Karkeasti laskien sisäisiä ja ulkoisia vuokria peritään yli 12 M€/vuosi

● kiinteistöjen tasearvo on noin 220 M€, josta noin puolet koostuu Kanta-

Hämeen sairaanhoitopiirin sairaaloista Hämeenlinnassa ja Riihimäellä

● erikoissairaanhoito toimii pääosin omissa kiinteistöissä. Muut kuntayhtymät ja

kunnat käyttävät myös ulkoa vuokrattuja kiinteistöjä

● Hämeenlinna, Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä, Forssan

seutu, Janakkala sekä Hausjärvi ilmoittavat vuokrien kattavan pääsääntöisesti

käyttö- ja pääomakulut. Muualla pääomakuluja ei kateta tai lainoja ei

käytännössä lyhennetä. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiristä on saatu tiedot

rakennuksista, rakennusvuodesta/peruskorjauksesta ja jäljellä olevasta

rakennusoikeudesta. Tietoihin ei kuulu erikseen kiinteistöjen käyttö- ja

pääomakulut tai niiden kohdentuminen eri rakennuksille.

● Forssan seudun sote-kiinteistöistä reilu 1/3 on kuntayhtymän ja vajaat 2/3

seudun kuntien omistuksessa.

● ulkoisten vuokratilojen vuokrasopimusten pituus ei käy kartoituksesta

kattavasti ilmi. Ainakin joistain kiinteistöstä on tehty pitkiä vuokrasopimuksia,

joiden hallinta ennen maakuntaan siirtymistä on tärkeää. Vuokrasopimusten

pituudet on syytä kartoittaa jatkotyössä tarkemmin.

Kiinteistöt muodostavat maakuntauudistuksen kannalta haasteellisen kokonaisuuden. Palvelurakenteen muutos ja uudet palvelukonseptit asettavat uudenlaisia vaatimuksia tilojen muodoille, sijainnille ja koolle. Palvelujen integraatio saattaa edellyttää uudenlaisia tilakonsepteja. Digitalisaation ennakoidaan vähentävän käyntiasiakkuuksia ainakin keskipitkällä aikajänteellä. Joissain palveluissa osa kiinteistä palvelupisteistä on tarkoituksenmukaista tehdä liikkuviksi ja siirtää pyörille. Laitosten muotoon rakennettuja tiloja tullaan korvaamaan modernilla esteettömällä asumisella. Tehokas kuntoutus edellyttää toimivia ympäristöjä. Tilojen käytön tehostaminen vähentää toimitilojen kokonaistarvetta. Tilojen yhteiskäytöllä ja palveluaikojen laajentamisella voidaan nostaa tilojen käyttöasteita. Vapaa valinta saattaa vähentää maakunnan omien toimitilojen tarvetta ja luoda uusia tilakonsepteja, joissa julkinen ja yksityinen toimivat samoissa tiloissa.

Maakunnallinen palvelukokonaisuus edellyttää peruskorjaus- ja uusinvestointien koordinaatiota sekä palvelualueilla että perus- ja erityispalveluissa. Palvelurakenteen kannalta Kantasairaalan (www.kantasairaala.fi) suunnittelu on kytkettävä

107(113)  

Hämeenlinnan seudun ja keskitettyjen maakunnallisten palvelujen suunnitteluun. Oulun Yliopiston selvityksen mukaan perusterveydenhuollon palveluverkkoa on mahdollista tiivistää erityisesti kaupungeissa. Hämeenlinnan kantakaupungin osalta uusi Kantasairaala voi tarjota mahdollisuuden harventaa terveydenhuollon palveluverkkoa ja luoda tilojen puolesta edellytyksiä aidolle perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluintegraatiolle. Lasten- ja nuorten palvelujen osalta palvelupisteiden sijoittelulla voidaan puolestaan edesauttaa integraatiota kuntiin jäävien ja maakuntaan siirtyvien palvelujen välillä. Muiden investointien ja peruskorjausten osalta on tarpeellista luoda kuntien ja kuntayhtymien sekä maakuntasuunnitteluun rakenteet, joilla investoinnit tukevat tulevaisuuden palveluja

8.4 Tukipalvelut ja hankinnat Työryhmä totesi toisessa kokouksessaan, että hankintoja ja tukipalveluita ei voi maakuntauudistuksen perusteiden valmistelussa jättää käsittelemättä. Tukipalvelut koostuvat kuntien ja kuntayhtymien seuraavista kokonaisuuksista:

● talous- ja palkkahallinto

● ICT-tukipalvelut (laite- ja käyttäjätuki, tietojärjestelmät, tietohallinto)

● hankinnat

● varastointi ja logistiikkapalvelut

● ateria- ja ruokahuollon palvelut

● sairaala- ja laitoshuoltopalvelut

● siivous,

● kiinteistönhuolto,

● laitehuolto

● rekrytointipalvelut

● pesulapalvelut

● vaatehuolto

● erilaiset (henkilö)kuljetuspalvelut

Terveydenhuollossa tukipalveluiksi määrittyvät ainakin lisäksi seuraavat palvelut, jotka on myös järjestetty maakunnassa toisistaan poikkeavalla tavalla.

● laboratoriopalvelut

● röntgenpalvelut

● välinehuolto

 

Tukipalveluita tuotetaan monin eri tavoin. Osa tehdään omana työnä, osa tehdään inhouse-yhtiöillä ja osa ostetaan kilpailutuksella markkinoilta. Valmistelun perusteiden vaiheessa on tarkoituksenmukaista varata resurssia tukipalveluiden erilaisten tuotantotapojen kartoittamiseen. Lisäksi on syytä jakaa tukipalvelut ainakin seuraaviin kategorioihin.

● tukipalvelut, jotka siirtyvät maakuntien yhdessä hoidettaviksi

● tukipalvelut, jotka maakunta hoitaa itse ja kunnat tahollaan itse

108(113)  

● tukipalvelut, joita varten kannattaa tehdä kuntien ja maakunnan välistä

yhteistyötä ja perustaa esimerkiksi yhteisiä tukipalveluyhtiöitä

Työryhmä on kuullut kokouksessaan Loimijoen kuntapalvelujen, RHL-datan, Tekme Oy:n ja KuntaPron edustajia, jotka tekevät seudullisesti, maakunnallisesti ja yli maakunnan rajojen erilaisia tukipalveluita.

Keskustelusta kävi ilmi, että tukipalvelut ovat:

● usein palveluita, joissa volyymillä saadaan yksikköhintoja alenemaan

● kuntien ja maakunnan yhteistyöstä on saavutettavissa hyötyjä

● integroitumisesta on hyötyä (esim. arteria-, siivous- ja kiinteistöhuolto).

Suurempien toimijoiden kokoamista on jo tapahtunut, mutta kenttä on

maakunnallisesti vielä hajanainen

● vähintään seutukunta on luonteva kokonaisuus tukipalveluille ja itse työn

(työpaikkojen) olisi tarpeen säilyä seutukunnilla, vaikka toimijoiden koko

kasvaisi

● talous- ja palkkahallinnossa kannattaa hakea isompia kokonaisuuksia, jotka

pilvipalvelut mahdollistavat. Pilvipalvelujen kehittäminen vaatii panoksia ja

teknologinen kehitys tulee olemaan nopeaa (esim. ohjelmistorobotit)

● on hyvä odottaa rauhassa valtakunnan ratkaisut, jotta selvitään ainoastaan

yksillä muutoskustannuksilla

● yhtiöiden kannattaa verkottua (joissain palveluissa fuusioitumisesta saataisiin

vahvempi toimija) ja yhteistyötä on syytä tiivistää.

● Verkottumisen lisäksi tarvitaan strategista omistajapolitiikkaa mielekkäiden

kokonaisuuksien rakentamisessa

● talous- ja palkkahallinto sekä ICT-tukipalvelut muodostavat kokonaisuuden.

Hankinnat on siitä erillinen strateginen kokonaisuus (hankintatekninen

neuvonta)

● ateriapalvelut, laitoshuolto, siivous ja kiinteistönhuolto muodostavat yhden

kokonaisuuden (jonka sisällä on myös erityisiä osaamisalueita)

● tukipalveluista kannattaisi muodostaa isompia kokonaisuuksia

● henkilöstön saaminen tukipalveluihin on pääsääntöisesti onnistunut – joistain

henkilöstöryhmisstä on rekrytointiongelmia (esim. siivous)

● kustannustehokkuudella on suuri merkitys tukipalvelujen kohdalla nyt ja

tulevaisuudessa, kun varaudutaan matalaan menokehitykseen

● hyvä ennakkosuunnittelu vähentää muutoskustannuksia

 

Kokonaisuutena voidaan todeta, että tukipalvelujen kehittäminen edellyttää sekä nykyisten tuottajien verkostoitumista synergiahyötyjen saamiseksi. Vähintään yhtä

109(113)  

tärkeätä on omistajien strateginen yhteistyö riittävien kilpailukykyisten tukipalvelutoimijoiden muodostamisessa.

Johtopäätöksenä väliraportin vaiheessa on se, että tukipalvelut on kartoitettava tarkasti ennen siirtymistä toimeenpanovaiheeseen ja kartoitukseen tarvitaan valmistelussa resurssi, yhteinen visio ja päätös yhdessä tehtävistä tukipalveluista.

8.4.1 Hankinnat Työryhmä on pohtinut maakuntaan siirtyvien hankintasopimusten muotoa. Minkälaiset hankintasopimukset ovat tulevan maakunnan toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisia? Miten hankintojen koordinaatio hoidetaan kuntien/kuntayhtymien kesken 2016–2018, jos maakuntaan siirrytään 2019? Mitä hankintojen siirtyminen edellyttää kunnalliselta/kuntayhtymien päätöksenteolta? Alla olevaan taulukkoon on koottu työryhmän alustava pohdinta hankintojen linjaamisesta ennen maakuntauudistusta.

 

Periaatteet   Sopimuksen  muoto   Sopimuksen  osapuolet  

Koordinaatio  ja  yhteistyö  

Ensimmäinen  tehtävä:  Sopimusarsenaalin  kartoittaminen  (11  kuntaa  +  kuntayhtymät)  

Kaikki  sopimukset  eivät  saa  päättyä  31.12.2018  

Selvitettävä,  onko  maakunta  oikea  sopimushallinnoitsija  (vrt.  Erva-­‐alue)  

Korkeatasoinen  yhteistyöryhmä  isompiin  sopimuksiin/rekrytointeihin  (hyväksymismenettely)  ja  tälle  mandaatti  hallitusten  päätöksillä  

Resurssi  syksystä  2016  asian  selvittämiseen  ja  kokonaisuuden  suunnitteluun  

Sopimukset  tehtävä  yli  muutos-­‐ajankohdan  (2019  loppuun)  +  riittävät  optiot  sopimuksiin  (2+1+1)  

Sopimusten  rajapinnat  kunta  –  maakunta.  Mahdolliset  yhteiset  hankinta-­‐  ja  palvelusopimukset  tulevaisuudessa?  

 

Koordinaatio  maakunnan  valmisteluorganisaatiossa  ja  toimintamalli  koordinaatiolle  

Ylimenokausi  on  kriittinen  kohta  

Puitesopimuksiin  sitouduttu.  eri  organisaatioilla  samanlaiset    -­‐  ei  ongelmia  

  Kuntiin  ohjeistus  syksyllä  2016  hankinnoista,  malli  sopimusaikatauluihin  ja  linjaus  sopimuspolitiikasta  

Hankintojen  kohdalla  katsottava  pitemmälle  tulevaisuuteen  (esim.  tietojärjestelmät)    

 

Uudet  ulkoistukset  

Leasing  on  voimassa  sopimuskauden  loppuun  (vastuu  ei  siirry  ilman  toimittajan  suostumusta)  

  Sopimusten  henkilöstövaikutukset  arvioitava  

110(113)  

harkittava  tarkkaan.    

  Hankintasopimuksiin  ei  sellaisia  ehtoja,  jotka  vaikeuttavat  siirtoa  tai  aiheuttavat  riskejä  

   

 

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että hankinnat, tukipalvelujen tapaan, edellyttävät maakunnallista koordinaatiota ja selkeitä periaatteita jo valmisteluvaiheessa. Osa koordinaatiosta on teknistä, jolla luodaan jo valmiiksi yhdenmukaisia käytäntöjä maakunnan hallintoon siirtymisen pohjaksi. Osa koordinaatiosta on strategista, jolla valmistaudutaan kuntien ja maakunnan väliseen yhteistyöhön sitä vaativissa asioissa.

Hankittaviin ja kilpailutetttaviin palveluihin liittyy toimialakohtaisesti suuriakin kokonaisuuksia. Esimerkiksi ikäihmisten ja eri erityisryhmien palveluasuminen muodostaa suuren kokonaisuuden, jossa on paljon palveluntarjoajia. Kilpailutettavat puitesopimukset on tarkoituksenmukaista jo nyt koordinoida hankintasopimusten pituuden ja sisällön suhteen mahdollisimman yhdenmukaiseksi.

 

111(113)  

8.5 Seurattavat mittarit Työryhmä ei ole ensimmäisen vaiheen kokouksissaan käsitellyt mittareita, joilla muutoksen suuntaa nykyorganisaatioissa seurataan. Henkilöstön siirtoja käsittelevän alatyöryhmän tehtäväksi on luontevaa antaa valmisteluun henkilöstöön liittyvien mittareiden määrittely, seuranta ja tiedon tuottaminen. Maakuntavalmistelun eri substanssityöryhmät keskittyvät sosiaali- ja terveydenhuollon osa-alueiden tiedolla johtamiseen ja indikaattoreihin myös osana hyvinvoinnin kartoitusta, seurantaa ja raportointia. Eri palvelujen prosesseihin keskittyvät työryhmät luovat tahollaan yhteisiä seurantamittareita maakunnallisen valmistelun pohjaksi.

Tämän työryhmän toimialaan on tarpeen liittää sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuuteen liittyvien mittareiden seuranta niin kauan kun sote-palveluiden rahoitus-, järjestämis- ja toteuttamisvastuu on nykyisillä organisaatioilla. Näin ollen keskeisiä seurattavia mittareita ovat.

● sote-kustannusten kokonaisuus e/asukas maakunnassa, seuduilla, kunnissa

ja kuntayhtymissä reaalisesti ja tarvekorjattuina

● sote-kustannusten vertailu kaikkein tehokkaimpiin kuntiin, seutuihin ja

maakuntiin

● väestömuutokset ja elinvoiman indikaattorit

● työllisyys ja elinkeinorakennetta kuvaavat indikaattorit

● yleiset hyvinvointi-indikaattorit (THL:n avainindikaattorit)

● kuntayhtymien talous

Työryhmän on tarpeen seurata sosiaali- ja terveydenhuollon yleiskuvaa ja sen sisällä määritellä hyviä ja haitallisia ilmiöitä maakunnassa, seuduilla ja kunnissa. Sosiaali- ja terveyspalveluihin käytetyt resurssit ovat Kanta-Hämeessä suhteellisen maltillisella tasolla. Euroa/asukas mitattuna Kanta-Häme on maan kolmanneksi edullisin maakunta. On tärkeä säilyttää matala ja kilpailukykyinen taso myös maakuntaan siirryttäessä. Se on varmin pohja kehittää maakunnan hyvinvointia vakaalla uralla, kun siirrytään valtiolta tulevaan yleiskatteiseen rahoitukseen suoraan maakunnille.

Maakuntaan siirtyvien kuntayhtymien ali- ja ylijäämät ovat keskeinen seurattava tekijä maakuntauudistuksen lähestyessä. On epätodennäköistä, että lakisääteisten kuntayhtymien yli- tai alijäämät siirtyvät maakuntaan - saati uudistuksen vuoksi purettavien vapaaehtoisten kuntayhtymien. Isojen alijäämien jääminen kuntien vastattavaksi on maakuntauudistuksen riski, johon on syytä varautua sillä, että kuntayhtymillä on selkeä, seurattava ja realistinen talouden tasapainottamisohjelma aikana ennen maakuntauudistusta.

Tiedon tuotannon näkökulmasta maakunnan ja kuntien on järkevää luoda yhteiset rakenteet hyvinvoinnin seurannalle. Maakunnalle jää vastuu sote-palveluista ja kuntien tuesta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Niin maakunta kuin kunnat hyötyvät jatkossa yhteisestä tietopohjasta hyvinvoinnin kartoituksessa, suunnitelmissa sekä seurannassa.

 

112(113)  

8.6 Haasteet ja riskit  

Väliraportin aineiston pohjalta Oma Häme hankkeen valmistelun haasteiksi ja riskeiksi näyttäytyvät:

● yleisenä haasteena ja riskinä on maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon

suunnittelun sekä nykyisten sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta,

järjestämisestä ja toteuttamisesta vastaavien organisaatioiden toiminnan

koordinoimattomuus. Riski on kohtalainen ja sitä voidaan vähentää luomalla

hyvät yhteissuunnittelun rakenteet

● vapaan valinnan toteuttamiseen liittyy maakunnan osalta henkilöstöriski,

mikäli vapaan valinnan lainsäädäntö nopeasti siirtää palvelujen kysyntää joko

maakuntaan siirtyvistä palveluista ulkoisille tuottajille tai kysyntää maakunnan

ulkopuolelle. Riski on varsin suuri. Sitä voidaan ainakin osittain hallita hyvällä

ennakoivalla henkilöstösuunnittelulla sekä panostamalla asiakaslähtöisiin,

laadukkaisiin ja vaikuttaviin palveluihin.

● tiettyjen henkilöstöryhmien osalta (johto, hallinto, tukipalvelut) riskinä on se,

että rekrytoinnit jatkuvat nykyorganisaatioissa toistaiseksi voimassa oleviin

virka- ja työsuhteisiin ilman ennakointia maakunnan johto- ja

hallintorakenteesta. Riski on varsin suuri ja sitä voidaan pehmentää

ennakoinneilla sekä nykyorganisaatioiden yhteistyöllä

● riskiksi maakunnalle voivat muodostua vuokrakiinteistöjen pitkät sopimukset

tai väärin suunnatut investoinnit, jotka jäykistävät tarvittavaa palvelurakenteen

muutosta ja kiinteistöjen käytön suunnittelua tai palvelujen muuttamista

digitaalisiksi tai liikkuviksi. Riski on kohtalainen ja se on hallittavissa hyvällä

ennakkosuunnittelulla.

● kuntayhtymien alijäämien hallinta ja talouden tasapainotuksessa

onnistuminen aikana ennen maakuntauudistusta. Riskinä on alijäämien

siirtyminen kuntien taseisiin.

 

113(113)  

8.7 Johtopäätökset ja toimenpidesuositukset Johtopäätökset ja toimenpidesuositukset työryhmän työskentelyn pohjalta liittyvät seuraaviin asioihin.

1) Kuntien ja kuntayhtymien olisi tarkoituksenmukaista irrottaa valmistelijoita osana omaa toimenkuvaa ja luotava yhteiset valmistelun rakenteet osaksi Oma Häme -hanketta maakuntauudistuksen valmisteluun liittyen koskien ainakin:

• henkilöstöä • viestintää muutoksesta • sopimusten hallintaa • kiinteistöjä ja investointisuunnittelua • tukipalveluita • hankintoja • omistajaohjausta • tiedolla johtamista  

2) teknisen valmistelun lisäksi kunnissa ja kuntayhtymissä tehdään yhteiset strategiset linjaukset ja visiot koskien tukipalvelujen tulevaisuuskuvaa, jotta niihin löydetään maakunnan ja kuntien kannalta kustannustehokkaimmat ratkaisut

3) kaiken maakuntaan siirtyvän henkilöstön osalta on suositeltavaa käyttää samanlaisia prosesseja (myös non-sote-henkilöstö)

4) hakea aktiivisesti keinoja pehmentää maakuntauudistuksen henkilöstövaikutuksia

5) Oma Häme -hankkeen loppuraportti lähetetään kaikkiin kuntiin ja kuntayhtymiin elokuun 2016 jälkeen. Loppuraporttiin liitetään ehdotus tarvittavasta yhteissuunnittelusta, yhteistyörakenteista sekä koordinaatiosta ajalle ennen väliaikaishallinnon pystyttämistä maakunnan isäntäorganisaatioksi

6) maakunta hakeutuu aktiivisesti mukaan vapaan valinnan kokeiluun/kokeiluihin, jotta saadaan mahdollisimman ennakoidusti tietoa vapaan valinnan vaikutuksista

 

 

Oma Häme - hankkeen selvitysvaiheessa tietohallintoon liityvät keskeiset riskit ja niiden hallinta

Riski

Kategoria Kuvaus

Vai-

kutus

Tod.

näk.Hallinta Vastuu

1Valtakunnalliseen

uudistukseen liittyvät riskit

1.1.

Aikatauluriski. Valtakunnalliset tietohallintoon ja ICT-palveluihin

liittyvät linjaukset eivät ole tiedossa viimeistään syksyllä 2016.

Valmisteluaika maakunnalliselle tietohallintoarkkitehtuurille ja ICT-

palveluille jää liian lyhyeksi.

3 2

Valtakunnalliseen aikatauluun ei ole käytännössä

mahdollista vaikuttaa. Selvityshenkilöt ovat

aloittaneet työnsä, jonka pitäisi valmistua

syyskuun loppuun mennessä. Riskiä voidaan

vähentää käynnistämällä valmistelu ja

osoittamalla siihen riittävät resurssit.

Ohjausryhmä (päätökset) ja

tietohallinnon ja sähköisen asioinnin

työryhmä (esitys toimenpiteistä).

1.2.

Päällekkäisen työn riski. Tällä hetkellä ei ole tiedossa linjausta

valtiollisten toimijoiden, maakuntien kansallisesti yhteisten ICT-

palvelujen ja maakuntien ICT-palvelujen välillä. Maakunnallista

valmistelua ei jatketa, koska ei haluta tehdä päällekkäistä työtä.

4 2

Valtakunnalliseen aikatauluun ei ole käytännössä

mahdollista vaikuttaa. Selvityshenkilöt ovat

aloittaneet työnsä, jonka pitäisi valmistua

syyskuun loppuun mennessä. Riskiä voidaan

vähentää keskittymällä selvitysvaiheessa

maakunnan tietohallinnon, ICT-palvelujen ja

tietojärjestelmien selvittämiseen, kuvaamiseen

sekä harmonisoinnin alkuvaiheen suunnitteluun.

Ohjausryhmä (päätökset) ja

tietohallinnon ja sähköisen asioinnin

työryhmä (esitys toimenpiteistä).

2

Hallinnolliseen ja

poliittiseen

päätöksentekoon liittyvät

riskit

2.1.

Päätöksentekoriski. Maakunnallisen tietohallinnon ja ICT-

palvelujen kokonaisuuden suunnittelu sekä nykyisten

toimintamallien ja ratkaisujen osittainenkin harmonisointi

edellyttää erittäin paljon työtä, joka koskee koskee laajasti kaikkia

kuntia ja kuntayhtymiä. Aloittaminen edellyttää kaikkien

toimijoiden sitoutumista maakunnallisen kokonaisuuden

rakentamiseen.

4 2

Hankkeen ohjausryhmässä sovitaan selkeät

linjaukset sekä sovitaan, miten ne käsitellään

kuntien ja kuntayhtymien päätöksenteossa.

Ohjausryhmä, projektiryhmä,

projektipäällikkö sekä tietohallinnon

ja sähköisen asioinnin työryhmä

(esitys toimenpiteistä).

3Toimintaan ja ympäristöön

liittyvät riskitekijät

3.1.

Diversiteettiriski. Maakunnassa on käytössä yli sata erilaista

tietojärjestelmää ja lukuisia ICT- palveluntuottajia. Kukaan ei

hallitse kokonaisuutta. Kirjoa ei pystytä tai haluta harmonisoida.

3 3

Ks. edellinen kohta. Kukin organisaatio tekee

päätöksen yhteisen tietohallinto- ja ICT-

palvelukokonaisuuden valmistelun aloittamisesta.

Ohjausryhmä, projektiryhmä,

projektipäällikkö sekä tietohallinnon

ja sähköisen asioinnin työryhmä

(esitys toimenpiteistä).

4Muutoksen hallintaan

liittyvät riskit

4.1.

Johtamisriski. Tietohallintoon ja ICT-palveluihin liittyvän

kokonaisuuden valmistelua ei koordinoida tai johtamisvastuu on

epäselvä.

4 3

Tietohallintoon ja ICT-palveluihin liittyvästä

kokonaisuudesta laaditaan erillinen suunnitelma,

jossa määritellään johtamisvastuu ja suhde Oma

Häme valmisteluun.

Ohjausryhmä, projektitiimi sekä

tietohallinnon ja sähköisen asioinnin

työryhmä (esitys toimenpiteistä).

5Omiin resursseihin liittyvät

riskitekijät

5.1.

Osaamis- ja resurssiriski. Maakunnassa ei ole riittävää

tietohallinon ja ICT-palvelujen kokonaisuuden suunnitteluun

liittyvää osaamista ja resursseja. Terveydenhuollon järjestelmien

osalta osaaminen on hyvää, mutta samanaikaiset hankkeen

sitovat vähiä resursseja. Sosiaalihuollon järjestelmien osalta

puuttuvat käytännössä sekä osaaminen että resurssit.

4 1

Tietohallintoon ja ICT-palveluihin liittyvästä

kokonaisuudesta laaditaan erillinen suunnitelma,

jossa esitetään myös tarvittava osaaminen ja

resurssit. Osaan kokonaisuutta haetaan

hankerahoitusta THL:sta.

Ohjausryhmä, projektitiimi sekä

tietohallinnon ja sähköisen asioinnin

työryhmä (esitys toimenpiteistä).

6

Kokonaisuuden

monimutkaisuuteen

liittyvät riskitekijät

6.1.

Priorisointiriski. Maakunnassa on Oma Häme - valmistelun alla

tehtävän alustavan kartoitustyön lisäksi käynnissä useita

yhtäaikaisia kehittämishankkeita kuten UNA, ODA sekä laaja

terveydenhuollon Effica-kantojen yhdistämishanke. Näiden

keskinäinen vaiheistaminen ja priorisointi epäonnistuu, parhaat

osaajat ovat varattuna muualle ja maakunnallinen kokonaisuus jää

tekemättä.

5 3

Ks. edellinen kohta. On tärkeää, että kunnat ja

kuntayhtymät irrottavat tarvittavat osaajat

maakunnallisen kokonaisuuden valmistelutyöhön.

Ohjausryhmä, projektitiimi sekä

tietohallinnon ja sähköisen asioinnin

työryhmä (esitys toimenpiteistä).

Osallisuuskysely

1. Kunta/ kuntayhtymä

Vastaajien määrä: 7

Kunta/ kuntayhtymä

Forssa 2

Hattula 0

Hausjärvi 1

Humppila 0

Hämeenlinna 1

Janakkala 0

Jokioinen 1

Loppi 1

Riihimäki 0

Tammela 0

Ypäjä 0

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä 0

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri 0

Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä 1

2. Käytämme seuraavia tapoja asukkaiden ja palvelujen käyttäjien osallistamiseen ja kuulemiseen (voit valita useita vaihtoehtoja):

Vastaajien määrä: 7

3. Mitä muita asukkaiden ja palvelujen käyttäjien osallistumisen ja kuulemisen tapoja kunnassanne tai kuntayhtymässänne on käytössä?

Ei vastauksia.

Kuntalainen/asiakas Työntekijä Organisaatio

Riski 1. Hyvinvointia vaarantavat tekijät määritelty

psyykkisenä, fyysisenä ja sosiaalisena.

2. Onko asiakas osallisena riskien määrittelyssä vai

määritelläänkö riski palveluntuottajan näkökulmasta.

3. Toteutuuko asiakkaan oikeus saada lain mukaista

kohtelua ja hyvää palvelua (laki asiakkaan oikeuksista,

SHL ym.)

1. Riittämätön, kapea-alainen osaaminen ja

ammattitaito.

2. Työntekijällä ei ole mahdollisuutta vaikuttaa

eikä omalla osaamisalueella aikaa reagoida

rakenteellisiin muutoksiin.

3. Onko varmistettu, että henkilöstö pääsee

riittävästi vaikuttamaan maakunnalliseen

SOTE:een?

1. Palveluorganisaatio ei vastaa kuntalaisen/asiakkaan

monimuotoisiin ongelmiin oikea-aikaisesti ja osuvasti.

2. Johtamisen malli ei tue toimintatapojen, uudenlaisen

ja kokonaisvaltaisen toimintakulttuurin kehittämistä

Riskin

todennäköisyys

1. Riskin toteutuminen todennäköistä, jos asiakas ei saa

tarpeeseen nähden kokonaisvaltaista palvelua eikä

arvioida asiakkaan/kuntalaisen palvelutarvetta

kokonaistilanne huomioiden.

2. Arviointi tapahtuu ilman asiakkaan osallisuutta ja

palveluiden kriteerit määritellään organisaation tai

talouden näkökulmasta.

3. Asiantuntijat, ammattilaiset, toimijat eivät ole

tietoisia lainsäädännön velvoitteista

1. Työtehtäviin, työnkuvaan, ammatillisuuteen ja

organisaatioon ei olennaisesti kuulu

verkostomainen ja monialainen työote.

2. Toimintakulttuurissa dialogisuus, asiakkaan

kuuleminen ja huolen puheeksi otto on vierasta.

3. Työntekijällä ei ole mahdollisuutta tuoda

näkyviin palveluissa ilmeneviä puutteita ja sen

mukaisesti vaikuttaa rakenteellisten muutosten

välttämättömyyteen.

1. Organisaatio ei ole omaksunut

asiakas/asukaslähtöisyyttä arvona, palvelut ja

toimintakulttuuri määrittyy organisaatiolähtöisesti.

2. Organisaatioiden tasoilla ei yhteistä palvelun

tavoitteiden määrittelyä; tavoitteet määritellään

organisaation ulkopuolella luottamuselimissä ja

talouden näkökulmasta.

3. Organisaatiorakenne ja työnjako hierarkkinen.

Riskin hallinta 1. Hoidon- ja palveluiden piiriin pääsy tulee käynnistyä

kasvokkaisella palvelutarpeen arvioinnilla.

2. Asiakas/kuntalainen pääsee palveluiden piiriin

ohjatusti (palveluohjaus).

3. Monialaiset tiimit ovat omaksuneet ja tiedostaneet

velvoitteensa monialaiseen yhteistyöhön.

4. Toimintakulttuurinen muutos: kuntalainen oman

elämänsä asiantuntija

1. Johdon ja henkilöstön määriteltävä yhdessä

palvelun tavoitteet ja arvot.

2. Uudet, luovat ideat ovat usein

kustannustehokkaita.

3. Tiimille riittävästi lähiesimiehen tukea.

4. Johtaminen tukee kriittistä ajattelua, kannustaa

erimielisyyteen ja erilaisten näkökulmien

esilletuomiseen

1. Kaikilla organisaation tasoilla on yhtenäinen näkemys

palveluiden tavoitteista ja arvoista

2. Organisaatiolla vahvaa tahtoa ja kykyä muutos- ja

tiimijohtamiseen.

3. Organisaatiota ja palveluita johdetaan hyödyntäen

kuntalaisilta ja asiakkailta saatua tietoa palveluiden

vaikuttavuudesta.

4. Organisaatio tukee luovia ja rohkeita ratkaisuja