Oma PLUS Apteekkien asiakaslehti • 1/2012 • 15. vuosikerta

Ikääntyvä lemmikki kaipaa paljon

unta, rapsutuksia ja painonhallintaa.

Karvakuonot olisi hyvä käyttää

säännöllisesti ikääntymistarkastuksissa.

Geriatrian erikoislääkäri

Sirkka-Liisa Kivelän mielestä

vanhusten hoidossa on

edelleen paljon petrattavaa.

Tapani Kiminkinen

Kaipaan takaisin Niskavuoreen

Tiesitkö tämän MUISTISAIRAUKSISTA?

VAPPU TAIPALE iloitsee vanhenemisesta

LÄÄKETIEDOT ajan tasalle

❯PÄÄKIRJOITUS ❯TÄSSÄ LEHDESSÄ

❯AJANKOHTAISTA

LÄÄKÄRI ANTAA KASVOT terveyden huolto järjestelmälle

Tutustu!Vanhus- ja lähimmäispalvelun

liitto ja Vanhustyön keskusliitto

ovat yhteistyössä käynnistäneet

viisivuotisen KÄKÄTE-projektin

(Käyttäjälle kätevä teknologia).

Paljon tietoa osoitteessa

www.ikateknologia.fi

Tunnistatko muistisairauden? ............................................ 3Gallup ............................................................................. 3Olen aina rakastanut mummoja ......................................... 4Tuoteuutiset ..................................................................... 7Monilääkitys altistaa lääkehaitoille .................................... 8Kun lemmikin vauhti hidastuu ......................................... 10Uutisia eläinmaailmasta ................................................. 11Apteekkien paikallissivut ................................................. 12Ilo irti vanhenemisesta! .................................................. 14

Kysy apteekkarilta .......................................................... 15Kirjoja terveydeksi .......................................................... 16Voimaa ruoasta ja liikunnasta ......................................... 18Iäkkäiden hyvä hoito on asenteista kiinni ......................... 195 kysymystä: Muistisairaudet .......................................... 21Apteekin hyllyltä: Apua kuorsaukseen ............................. 22Apteekkien yhteystiedot ................................................. 23Ristikko ........................................................................ 23

1/2012

KOONNUT PIRKKO SOININEN KUVAT DREAMSTIME

TURHAKSI KOETTU lääkärikäynti nakertaa potilaan luottamus-

ta koko terveydenhuoltojärjestelmään. Pirkko Salokekkilä haas-

tatteli Itä-Suomen yliopistossa tarkastettua väitöstutkimustan-

sa varten polven ja lonkan nivelrikosta kärsiviä ihmisiä heidän

lääkärikokemuksistaan.

Potilaat harkitsevat tarkoin, ennen kuin varaavat ajan lää-

käriin. Kun he lopulta päätyvät kysymään lääkärin neuvoja,

he odottavat saavansa asiantuntijan apua, jotta ongelmaan

saataisiin oikea hoito ja terveydentila korjaantuisi mahdolli-

simman pian. Potilaalle on tärkeää, että lääkäri käytöksellään

osoittaa vastaanottokäynnin olevan aiheellinen ja suhtautuu

ongelmaan vakavasti. Osaava ja ammattitaitoinen lääkäri an-

taa kasvot järjestelmälle ja vaikuttaa potilaan käsitykseen ko-

ko terveydenhuoltojärjestelmästä tehden siitä luotettavamman

ja hyväksyttävämmän. ■

UNIAPNEAPOTILAAN kannattaa laihduttaaLIEVÄÄKIN UNIAPNEAA kannattaa hoitaa taudin pahenemi-

sen ja liitännäissairauksien ehkäisemiseksi. Ylipainoi-

silla laihduttaminen on tärkeä hoitokeino, totesi

lääketieteen lisensiaatti Johanna Sahlman Itä-

Suomen yliopistossa tarkastetussa väitöstut-

kimuksessaan.

Suurin osa uniapneapotilaista on ylipai-

noisia ja heillä on lisääntynyt riski saada

myös liitännäissairauksia, kuten verenpai-

netauti, sepelvaltimotauti, aivoverenkierto-

häiriö tai diabetes. Painon pudotus lievittää

elimistön tulehdustilaa, jonka tiedetään ole-

van yksi näiden liitännäissairauksien syntyme-

kanismi. ■

SUOJELE iäkästä läheistäsi HUIJAUKSILTAKULUTTAJAVIRASTON VERKKOSIVUILLA on Huijaus-tie-

topaketti, jonka avulla omaiset voivat havaita läheisensä

huijauksen ja katkaista kierteen. Tyypillisiä ikäihmisiin koh-

distuvia huijauksia ovat erilaiset puhelimitse tai postitse ta-

pahtuvat huijaukset, kuten arpajais- ja lottohuijaukset sekä

rahankeräys huijaukset. Hälytyskellojen pitäisi soida, jos iäk-

kään läheisen kotiin alkaa ilmestyä säännöllisesti uusia tava-

roita, hän saa postitse erilaisia avunpyyntö- ja rahankeräyskir-

jeitä tai puheluita tuntemattomilta ihmisiltä. ■

SUPERBAKTEERIT uhkanaSUOMESSA LÖYDETÄÄN keskimäärin kerran kuukau-

dessa potilas, jolla on niin sanottu superbakteeri,

joka on vastustuskykyinen lähes kaikille antibi-

ootille. Superbakteeri voi tarttua sairaalahoi-

dossa ulkomailla tai tietyille alueille, kuten

Intian niemimaalle, suuntautuneella matkal-

la. THL:n mukaan superbakteereita on ollut

Suomessa toistaiseksi vähän. Antibiootti-

resistenssi on kuitenkin muodostumassa

yhä vakavammaksi kansanterveydelliseksi

ongelmaksi Euroopassa. Antibioottien harkit-

tu käyttö voi estää vastustuskykyisten baktee-

rien kehittymistä ja ylläpitää antibioottien tehoa. ■

Tyyntä MYRS KYN jälkeenJOULUN JÄLKEISET myrskyt aiheuttivat monilla paikkakun-

nilla suuria mullistuksia ihmisten elämään. Infrastruktuuri

osoitti haavoittuvaisuutensa, kun sähkönjakelun ongelmat

aiheuttivat ongelmia vedenjakelulle ja langattomat tietolii-

kenneyhteydetkään eivät toimineet ilman sähköä, langalli-

sista nyt puhumattakaan.

Nämä ongelmat kohdistuivat suurelta osin haja-asutus-

alueisiin ja erityisesti siellä asuviin ikäihmisiin. Vaikka yh-

teiskunnan julkisiin palveluihin käytettävissä olevat rahava-

rat ovat tulevaisuudessa entistäkin niukemmat, emme voi

tuudittautua pelkästään hyvinvointiteknologian varaan van-

hushuollossa. Tekniikka on haavoittuvaista ja lisäksi se on

monesti kontaktiltaan kylmää.

Viranomainen ei voi olla aina lähin tai ainoa omainen,

vaan meidän pitää huolehtia lähimmäisistämme. Yhteis-

kunnan palveluiden tavoittamattomuus on viime aikoina

näyttäytynyt myös perhesurmien kohdalla, joissa yksilön

oman sietokyvyn ylittänyt paine on ajanut henkilön epätoi-

voisiin tekoihin.

Toivotan kaikille Oma PLUS Apteekkien asiakkaille välittä-

vää ja rauhallista alkanutta vuotta 2012!

Tatu Johanssonproviisori, päätoimittaja

Oma PLUS Apteekkipalvelut Oy

Olemme visuaalisesti uudistaneet Oma PLUS -lehteä ja

toivon, että se on entistä raikkaampi ja mukavampi lukea.

Huomaattehan myös, että tarjoukset on nyt jaettu kahdelle

eri kuukaudelle ja niitä on siis entistä enemmän. Oman ap-

teekkisi tarjoukset löydät keskiaukemalta. ■

Lugnet efter STORMENSTORMARNA KORT efter julen, orsakade stora förändring-

ar i livet på många orter. Infrastrukturens svaghet avslöja-

des, då problemen med elförsörjningen ledde till att vat-

tendistributionen och inte ens de trådlösa förbindelserna

fungerade.

De här problemen berörde i främsta rummet glesbyg-

den och ofta då de äldre personer som bor där. Trots att de

medel som i framtiden står till förfogande för offentlig ser-

vice blir allt knappare, kan vi nog inte lita på välfärdstekno-

login då det gäller äldreomsorgen. Tekniken är sårbar och

servicen oftas okänslig och kall.

Myndigheterna kan inta alltid vara den närmaste anhö-

riga utan vi måste sköta om våra närmaste. Under den se-

naste tiden har vi fått uppleva att samhällets service inte

når dem som behöver den, med tragiska följder i form av

familjetragedier, där den individuella toleranströskeln har

överskridits vilket lett till ofattbara händelseförlopp.

Jag önskar alla våra ”DittPlus-apoteks” kunder ett lugnt

och fridfullt år 2012.

Tatu Johanssonprovisor, chefredaktör

Oma PLUS Apteekkipalvelut Oy

Visuellt har din OmaPlus-tidning förnyats och jag hoppas

att det nu är ännu fräschare och trevligare att läsa. Ni mär-

ker kanske också att erbjudandena nu är fördelade på två

månader och att de har blivit fl er. Ditt eget apoteks erbju-

danden hittar du på mittuppslaget. ■

2 Oma PLUS 1 2012

US

❯GALLUPTEKSTI JA KUVAT MARI KUUSINEN

1MUISTISAIRAUDET OVAT VAIN VANHOJEN VAIVOJA.TARUA. Suomessa on 7 000–10 000 työikäistä muistisairasta. On

kuitenkin totta, että muistisairaudet yleistyvät iän myötä. Joka kah-destoista yli 65-vuotias suomalainen kärsii keskivaikeasta tai vaikeas-ta muistisairaudesta. Etenevistä muistisairauksista 70–75 prosent-tia on Alzheimerin tautia. ■

2AIVOVOIMISTELU EHKÄISEE MUISTISAIRAUKSIA.TOTTA. Aivoja pitää vaivata. Ristisanatehtävien, sudokujen ja

shakkipelin ohella suositeltavia ovat liikunta, kulttuuriharrastuk-set ja kaikki toiminta, missä ollaan tekemisissä toisten ihmisten kanssa. ■

3LÄHEISET EIVÄT TUNNISTA MUISTISAIRAUTTA AJOISSA.TOTTA ja TARUA. Osa omaisista tunnistaa oireet hyvinkin, mutta

liian suuri osa ei lainkaan tai liian myöhään. Varhain aloitettu hoito tehoaa parhaiten. Omaiset eivät välttämättä uskalla tai tohdi puut-tua läheistensä asioihin. Jotkut suorastaan kieltäytyvät näkemästä muistisairauden oireita tai luulevat niiden kuuluvan vanhuuteen. Lii-ankin tiukassa elää vielä käsitys, että vanhuuteen kuuluu höperyys. Jos läheistä tavataan harvoin ja vähän kerralla, oireet voivat yksin-kertaisesti jäädä huomaamatta. Muistisairas voi kaunistella pärjää-mistään ja varsinkin sairauden alkuvaiheessa peitellä oireita – jopa loukkaantua asian esille tuomisesta. ■

4MUISTIN HEIKKENEMINEN KUULUU VANHUUTEEN.TARUA. Muistitoiminnat ja uudenoppimiskyky korkeintaan hi-

dastuvat hieman iän myötä. Ne eivät kuitenkaan koskaan terveellä vanhuksella heikkene siinä määrin, että se vaikuttaisi hänen arkielä-määnsä millään lailla. ■

5MUISTISAIRAS VOI SAADA TÄYDET PISTEET MUISTITESTISTÄ.

TOTTA. Monet terveyskeskukset käyttävät MMSE-testiä, joka on tar-koitettu jo todetun muistisairauden etenemisen seurantaan. Taudin alkuvaiheessa muistisairas voi saada tästä testistä täydet pisteet, vaik-ka hän hyötyisi jo hoidosta. Laajempi kognitiivinen tehtäväsarja CE-RAD on herkkä testi varhaisen Alzheimerin taudin toteamiseksi. ■

6KUN MUISTI PÄTKII, SYYNÄ ON ALZHEIMER.TARUA. Vaikka Alzheimerin tauti on yleisin muistisairaus, niitä

on useita muitakin, kuten Parkinsonin taudin muistisairaus, aivo-verenkiertoon liittyvä muistisairaus ja otsalohkosairaus. Osa muis-tisairauksista on harvinaisia. Tietyt sisätautisairaudet, mutta myös

Tunnistatko MUISTISAIRAUDEN?

monet lääkkeet tai lääkeyhdistelmät voivat lisäksi vaikuttaa muis-tia heikentävästi. Oma lukunsa muistihäiriön aiheuttajina ovat ai-vovammojen ja keskushermostotulehdusten jälkitilat sekä alkoho-lin ja kemiallisen altistumisen vaikutukset. Myös masennus ja pit-kittynyt stressi voivat aiheuttaa muistivaikeuksia. ■

7MUISTISAIRAS LUULEE OLEVANSA TERVE.TARUA JA TOTTA riippuen muistisairaudesta ja sen vaiheesta. Kes-

kushermostoperäistä muistisairautta kuten Alzheimerin tautia sai-rastava kuvittelee usein olevansa terve ja suoriutuvansa arkitoimis-taan hyvin, vaikka toimintakyky olisi jo heikkokin. Toisaalta masen-tunut potilas voi olla erittäin huolestunut muististaan, vaikka hänel-lä ei ole Alzheimerin tautia. ■

8MUISTISAIRAALLA ON PAREMPIA JA HUONOMPIA PÄIVIÄ.

TOTTA. Moniin muistisairauksiin liittyy luonnostaan vaihtelua, mut-ta myös ympäristötekijät ja muu terveydentila vaikuttavat muistiin. Muistisairas voi tulla hyvin toimeen kotonaan, mutta ei pysty hah-mottamaan uutta ympäristöä. Esimerkiksi fl unssa tai virtsatietuleh-dus voi saattaa muistisairaan sekavaan tilaan. ■

9KAIKILLE MUISTISAIRAILLE SOPII SAMA LÄÄKE.TARUA. On tärkeää, että sairaus saa nimen ja sairastunutta hoi-

detaan juuri hänen sairauteensa sopivilla lääkkeillä. Lääkkeet eivät korjaa muistia, mutta pysäyttävät tai jarruttavat sairauden etene-mistä. Ne vaikuttavat yleensä eniten oman toiminnan ohjaamiseen eli parantavat aloitekykyä sekä syy- ja seuraussuhteiden hahmotta-mista. Arjessa ei ole välttämätöntä muistaa, mitä eilisessä lehdessä sanottiin, mutta jos ei enää ymmärrä, miten vesihana toimii, on vai-keaa asua kotona. ■

10MUISTISAIRASTA EI KANNATA KUNTOUTTAA.TARUA. Juuri kuntoutus parantaa muistisairaan mahdolli-

suutta pysyä laitoshoidon ulkopuolella. Diagnoosin saaneille muis-tisairaille on monenlaista kuntoutusta, kuten päivätoimintaa, muis-teluterapiaa, taide- ja musiikkiterapiaa. Myös omaishoitajan kuntou-tus on tärkeää, koska omaisen väsyminen johtaa muistisairaan var-mimmin laitoshoitoon. ■

11MUISTISAIRAUS TULEE, JOS ON TULLAKSEEN.TARUA. Muistisairauksia voi ehkäistä terveillä elämäntavoil-

la, jotka ovat yleisesti tiedossa. Tärkeintä on pitää verenpaine ja ve-ren kolesterolitasot kurissa keski-iässä. ■

TEKSTI MAIJA RAUHA KUVA DREAMSTIME

Moni vitsailee dementiasta aina jotakin unohtaessaan,

mutta sama ihminen ei välttämättä tunnista muistisairautta,

kun läheinen sairastuu siihen. Geriatrian erikoislääkäri Mervi Kähönen-Väre oikaisee muutamia yleisiä harhaluuloja

muistisairauksista.

Huolehditko IKÄÄNTYMISESTÄ?Miten ikääntynyt ihminen

pysyy parhaiten kunnossa?

Kerro omat terveysniksisi.

VESA, TURKUIkäihmisen pitää syödä hyvää ja ravitsevaa ruokaa, ku-

ten perunoita ja pihviä tai vaikka spagettia, jos siitä sat-

tuu tykkäämään. ■

TELLERVO, TURKUIkääntyminen on luonnollista, en siis huolehdi. Minulla

on sairauksia, joten noudatan lääkärien neuvoja ja otan

lääkkeet. Syön hyvin ja liikun ulkona. ■

ENSIO, TURKUOlen diabeteksen takia lääkärien valvonnassa. Yritän

harrastaa liikuntaa, kuten keilailua, pingistä ja biljardia.

Niihin lajeihin vielä riittää kuntoa. ■

ULLA, LIETOLaitatin suutarilla jääpiikit kengänkorkoihin ja kävin ham-

maslääkärissä. Syön myös paljon marjoja. Harmi kyllä

polvet eivät enää kestä marjastusta. ■

TERTTU, ÖRNSKÖLDSVIKLiikunta ja reipas kävely suojaavat ikääntymisen tuomia

terveyshaittoja vastaan. Terveellinen perusruoka pitää

kunnossa, en harrasta ihmedieettejä. ■

Oma PLUS 1 2012 3

Olen aina RAKASTANUT

MUMMOJA

YLI 55-VUOTIAISTA SUOMALAISISTA

800000:LLA EI OLE KÄYTÖSSÄ NETTIÄ.

VUONNA 2000 YLI 65-VUOTIAITA OLI 15% VÄESTÖSTÄ.

VUONNA 2060 YLI 65-VUOTIAIDEN MÄÄRÄ ON JO LÄHES

30% VÄESTÖSTÄ.LÄHDE KÄKÄTE-PROJEKTI JA TNS GALLUP OY LÄHDE TILASTOKESKUS

4 Oma PLUS 1 2012

Maalaislääkäri Ki-minkinen on jäl-leen kerran vetä-nyt salin täyteen tie donjanoista

yleisöä. Saarijärven oma poika on ajanut aamulla Turkuun ja illalla on edessä lähes 400 kilo-metrin kotimatka. Ei mikään ih-me, että vuodessa mittariin ker-tyy yli 100 000 kilometriä.

– Eihän sitä jaksaisi, jollen nauttisi tästä työstä ihan mah-dottomasti. Yritän kuitenkin pi-tää mielessä vanhan kansanvii-sauden ”kohtuus kaikessa”, ener-ginen mies sanoo.

Kiminkinen tekee Saarijär-ven terveyskeskuksessa edel-leen puolipäiväisenä töitä. Li-säksi hän heittää noin 170 keik-kaa vuodessa eli käy puhumassa erilaisissa tilaisuuksissa tervey-destä, hyvinvoinnista ja hyväs-tä ikääntymisestä sekä kirjoit-taa noin kirjan vuodessa ja vetää omaa radio-ohjelmaa. TV-ohjel-ma on tällä hetkellä jäissä, mutta jatkunee jossain vaiheessa.

– Minä olen vain tällainen köyhä maalaispoika. Kun mi-nunlaiselleni tarjotaan töitä ja vielä mukavia töitä, en minä osaa sanoa ei. Tiedänhän minä lääkärinä, että tässä piilee vaara. Moni on itsensä loppuun ajanut.

SISARUSTEN KAIPAUS– Minä en ole mielestäni lahja-kas, ellei tätä höpöttämistä nyt haluta sellaiseksi tulkita.

Kiminkisen isä sairastui po-lioon, kun Tapani oli pieni. Tä-män takia perheeseen ei koskaan syntynyt toista lasta, mistä maa-laistohtori on ollut monta kertaa pahoillaan.

– Olisin oppinut sosiaaliseksi paljon nuorempana, jos minulla olisi ollut sisaruksia. Ainoilla lap-silla on ihan omat ongelmansa ja yksinäisyyden tunteensa. Sik-si halusin itse monta lasta, kol-men tyttären isä sanoo.

TEKSTI PIRKKO SOININEN KUVAT PETTERI KIVIMÄKI

Vanhuus, viisaus ja

elämänkokemus.

Siinä kolmikko, jota

maalaislääkäri Tapani Kiminkinen arvostaa.

Kiminkisen isä oli sosiaalises-ti lahjakas ja äiti taas taiteelli-nen. Äiti laittoi pojan lausumaan runoja. Sitten runojen lausumi-nen unohtui vuosikymmeniksi, mutta kymmenisen vuotta sit-ten maalaislääkäri palasi uudel-leen lavalle. Ujosta nuoresta on tullut esiintymisestä nauttiva aikuinen mies.

Kiminkinen ei halunnut ker-toa kylällä, että hän pyrki lääke-tieteelliseen tiedekuntaan Hel-sinkiin. Vasta sisään päästyä sii-tä kehtasi mainita läheisille – to-ki vanhemmat ja tyttöystävä asi-asta tiesivät. Opinnot hän aloitti armeijan jälkeen vuonna 1974.

– Jaksan edelleen ihmetellä sitä, ettei lääketieteelliseen ole mitään psykologisia testejä. Lää-kärit tekevät ihmisten kanssa töitä. On käsittämätöntä, että lääkäriksi voi valmistua sosiaa-lisesti täysin lahjaton ihminen.

Kiminkinen palasi opiskelu-vuosien jälkeen saman tien ta-kaisin kotiseudulle. Saarijärvel-lä hän on myös pysynyt.

– Minulla on potilaita, jot-ka ovat käyneet vastaanotollani kolmekymmentä vuotta. Se on hienoa, tunnen ihmisten taus-tan ja elinpiirin, siitä on valta-vasti apua työssäni.

Kiminkisen tytär lähti opis-kelemaan lääketiedettä Kuopi-oon ja isä varoitti jo etukäteen, että tytär tulee pettymään.

EIHÄN SITÄ

JAKSAISI, JOLLEN

NAUTTISI TÄSTÄ

TYÖSTÄ IHAN

MAHDOT TO-

MASTI.

Hyväkuntoisten senioreiden määrä lisääntyy koko ajan. Kiminki-

nen kehottaa säilyttämään mahdollisimman laajan kosketuspinnan

elämään. – Kannattaa antaa palaa täysillä loppuun saakka. Se on

parhainta terveyden edistämistä, hän sanoo.

VUODEN 2010 LOPUSSA VANHAINKODEISSA JA

TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN YKSIKÖISSÄ OLI

44 726 ASIAKASTA. LÄHDE THL

ASIAKKAIDEN KESKI-IKÄ OLI

83,2 VUOTTA. ❯Oma PLUS 1 2012 5

MITEN RENTOUDUT?Keikan jälkeen otan lasin konjakkia ja vaimon kainaloon. Sit-

ten katsomme yhdessä jotain kivaa televisiosta. Jos aikaa on

enemmän, teemme koiran kanssa pitkän lenkin ja sen jälkeen

saunomme.

PAHEESI?Olin 35 vuotta absolutisti, nykyään juon kohtuudella. En ole

koskaan tupakoinut. Ei minulla ole sellaisia paheita, mutta pa-

heeni on se, että törmään joskus yksinäiseen lapseen sisällä-

ni. Käyttäydyn itsekkäästi.

HAAVEESI?Haluaisin joskus vielä kirjoittaa jotain fi ktiivistä, vaikka näytel-

män. En tiedä, tulisiko siitä mitään, mutta nautin kirjoittami-

sesta paljon. Mikään ei voita sitä euforista tunnetta, kun osaa

kuvata esimerkiksi jonkun hetken osuvasti.

MITEN LIIKUT?Minulla diagnosoitiin nivelreuma viisitoista vuotta sitten. Sitä

ennen juoksin maratoneja, mutta ne piti jättää. Yritän liikkua

esiintyessäni paljon. Istun paljon auton ratissa, joten paikat

kipeytyvät. Joskus on otettava kortisonipiikkiä, vaikka reuma

pysyykin lääkkeillä hyvin kurissa.

– Ja niin hän on joutunutkin hämmästelemään aluksi pääsy-kokeiden ydinfysiikan ja kemian painotteisuutta ja myöhemmin muutamien opiskelijoiden kapea-katseisuutta. Käytännön lääkärin työ perustuu kuitenkin keskeisel-tä osaltaan vuorovaikutukseen kansan parissa sekä ihmisyyden monipuoliseen hyväksymiseen.

SUORAA PUHETTAMaalaislääkäri-nimen keksi ai-koinaan Ulla-vaimo, joka teki Tapanille yhtä luentotilaisuutta varten paidan, johon painoi teks-tin ”Maalaislääkäri”.

– Kollega tuli tilaisuuden jäl-keen sanomaan, että olisi sen minusta muutenkin huoman-nut. Otin sen kohteliaisuutena, Kiminkinen kertoo kirjansa Ter-veys pidentää ikää esipuheessa.

– Eihän minulla muuta jär-keä olekaan kuin maalaisjärkeä. Pakko on tulla toimeen sillä mi-

tä on, hän nauraa.Kiminkinen muistaa lämmöl-

lä Tommy Tabermannia, joka sa-noi hänelle eräässä tilaisuudessa, että Tapani on luonut kokonaan uuden kielen.

– Olin ja olen edelleen noista sanoista kovin onnellinen. Poti-laiden kanssa on pystyttävä pu-humaan niin, että mummot ja vaarit ymmärtävät, mistä on ky-se. Loppujen lopuksi moni asia on hyvin simppeli.

Maalaislääkäri korostaa po-tilaiden kuuntelua. Hänellä al-kavat hälytyskellot heti soida, jos potilas valittaa esimerkiksi kovaa väsymystä.

TÄYTTÄ ELÄMÄÄKiminkinen listaa kolme suoma-laista kansanterveyttä uhkaavaa asiaa: lihominen, alkoholi ja tur-vaverkkojen romahtaminen.

– Minä kaipaan takaisin Nis-kavuoreen. Kaipaan mestari-ki-sälli-mallia, jossa vanhemmat ja kokeneemmat opettavat nuo-ria, jakavat hiljaista tietoa eteen-päin. Kaipaan rinnakkaineloa, että vanhukset ja nuoret olisi-vat enemmän kanssakäymisissä toistensa kanssa.

Hän uskoo, että sukupolvi-en välisen vuorovaikutuksen vä-hentymisellä on arvaamattomia seurauksia. Sivilisaatioiden ke-hitystason mittarina on pidet-ty aina sitä, miten heikoimmista eli lapsista, vanhuksista, sairais-ta ja vammaisista, huolehditaan.

– Olemme kadottaneet ky-vyn empatiaan. Emme osaa enää ajatella, miltä toisesta tuntuu,

mitä toinen kaipaa. Tämä on ta-vattoman surullista.

– Maailmassa on nykyään järjettömän paljon vääriä pro-feettoja, sellaisia, jotka julista-vat yhtä totuutta, yhtä dieettiä, joka tekee onnelliseksi, yhtä lisä-ainetta, joka poistaa kaikki vai-vat. Miksi ihmiset menevät tä-hän retkuun? Elämä on koko-naisvaltaista, ei yksi äärimmäi-nen liike korjaa kaikkea. Nämä profeetat ovat vastuuttomia.

EROON LUKOISTAKiminkiseltä ilmestyi vuoden alussa kirja Lukot auki, joka kä-sittelee meille kaikille kipeitä tunteita. Monet käsityksemme eivät ole todellisia, vaan ne on jo lapsuudessa lukittu tajuntaam-me ja olemukseemme.

– Meillä on paljon lukkoja, joista meidän tulisi yrittää pääs-tä irti.

Kiminkinen muistelee esi-merkiksi oman lapsuutensa nöy-ryyttäviä laulukokeita koulussa, kun koko luokka kuunteli vieres-sä yhden laulua.

– Siinä tuli tunnelukko ja sosi-aalinen lukko yhdellä kertaa. Jos olemme lapsena saaneet päähäm-me jostain, että emme esimerkik-si osaa laulaa, sitä on vaikea läh-teä muuttamaan. Tunne on niin sisäistettynä jossain syvällä.

– Nykyään on paljon uravan-hempia, jotka eivät ehdi kohda-ta omaa lastaan. Heillä on kiire ja he eivät ole läsnä, vaikka ovat paikalla. Väitän, että tämä tu-lee näkymään ja kostautumaan myöhemmin.

Vanhenemisen hyvä puoli on se, että energiaa ei enää kulu epäolennaiseen.

❯PIKATESTI

VANHUUS ARVOONMiten sitten voisi edesauttaa omaa hyvää vanhenemistaan?

– Senioreiden pitäisi harras-taa aivobicia, aerobicia, kulttuu-ria ja tavata kavereita, Kimin-kinen evästää. Sosiaaliset suh-teet ovat kaiken onnellisen elä-män perusta.

Hän ei usko, että iäkkäiden ihmisten kannattaa enää niin

Liikunnalla voidaan vaikuttaa rasvan liikkeisiin. Reilusti liikkuval-

la pahaa harmaata rasvaa ei kerry tulehtumaan sisäelinten ympä-

rille. Tulehtunut sisäelinten ympärysrasva on yhteydessä metaboli-

seen oireyhtymään, tyypin II sokeritautiin ja sitä kautta valtimoras-

voittumataudin eri ilmenemismuotoihin sekä hyvin todennäköisesti

myös masennukseen. Siksi liikkuminen kuten lukeminenkin kannat-

taa aina, maalaislääkäri neuvoo.

kovin paljon muuttaa elämän-tapojaan. Tupakointi on tietysti aina pahasta, mutta esimerkiksi kiloja ei kannata enää kamalas-ti tuijotella.

– Ei vanhojen ihmisten tar-vitse niin paljon välittää lihomi-sesta. Ei pidä lähteä laihdutta-maan, vaan pitäisi huolehtia siitä, että saa tarvittavat ravintoaineet. Itselleen pitää olla armollinen.

Kiminkinen kaipaa monen muun lailla vanhusten hoitoko-teihin kodinomaisuutta ja läm-pöä. Enemmän henkilökuntaa huolehtimaan vanhuksista.

– Vanhuksia pitäisi hoivako-deissa kunnioittaa ja tehdä arjes-ta vähän juhlaa. Miksei voi ruo-kahetken ajaksi laittaa pöytälii-noja pöytään, Olavi Virtaa soi-maan ja kukkia maljakkoon? ■

POTILAIDEN

KANSSA ON

PYSTYTTÄVÄ

PUHUMAAN NIIN,

ETTÄ MUMMOT

JA VAARIT

YMMÄRTÄVÄT,

MISTÄ ON KYSE.

6 Oma PLUS 1 2012

❯TUOTEUUTISETKOONNUT PIRKKO SOININEN KUVAT VALMISTAJAT

PUNOITTAVAN IHON hoitoonUUDET ANTI-REDNESS -sarjan ihonhoitotuotteet on suunniteltu

helposti punoittavan ja laikukkaan ihon hoitoon. Päivä- ja yövoide

rauhoittavat ihoa ja hillitsevät nopeasti ja pitkävaikutteisesti pu-

noitusta myös couperosa-iholla. Voiteiden vaikuttavat aineet autta-

vat pienentämään ihon pinnalla näkyviä hiussuonia.

Ihoa vahvistavien Anti-Redness -tuotteiden punoitusta hillitsevä

teho perustuu korkealaatuisiin ainesosiin. Tuotteiden sisältämä lakritsinjuuriuute rauhoittaa no-

peasti ärtynyttä ihoa ja vähentää näkyvästi punoitusta. Voiteiden vihreällä pigmentillä on ihon vä-

riä tasoittava vaikutus. Pigmentit toimivat punoittavan ihon vastavärinä neutralisoiden punoitusta.

Anti-Redness -voiteet ovat miellyttävän kevyitä ja ne soveltuvat hyvin herkän ja kuivan ihon hoi-

toon. Tutkimuksissa osoitettiin voiteiden vähentävän merkittävästi ihon punoitusta neljän viikon

käytön jälkeen. Samalla tuotteet vahvistivat ja kosteuttivat ihoa tehokkaasti.

Valmistaja: BeiersdorfPakkauskoko: 50 ml

Tehokasta KOSTEUTTA VARTALOLLEVICHYN NUTRIEXTRA-VARTALOTUOTESARJAAN

kuuluvat suihkugeeli, kuorintavoide, vartalovoide ja

vartaloemulsio.

Raikkaan hedelmäiseltä tuoksuva suihkugeeli pe-

see hellävaraisesti ja kosteuttaa vartalon ihoa. Se sisältää B3-vitamiinia ja karitevoita. Kuorin-

tavoide sisältää kahdentyyppisiä hellänvaraisesti kuorivia rakeita: pienemmät rakeet silottavat

ihoa ja suuremmat rakeet poistava karhealta tuntuvaa kuollutta ihosolukkoa. Vartalovoide ja

-emulsio ravitsevat ja kosteuttavat ihoa tehokkaasti. Macadamia-öljy pehmittää ja karitevoi ra-

vitsee ihoa. HydrOvance© tehokosteuttaa ja vahvistaa ihon suojamuuria.

Valmistaja: L'Oréal

Apua SILMIEN ÄRSYTYKSEENSYSTANE BALANCE on lipidipohjainen silmätippa kuivien silmien

hoitoon. Systane Balance -silmätipat voitelevat silmän pintaa, ravit-

sevat ja tasoittavat kyynelkalvon lipidikerrosta ja vähentävät liiallis-

ta kyynelnesteen haihtumista. Systane Balance -silmätipat helpot-

tavat pitkäaikaista kuivista silmistä johtuvia oireita kuten polttelua

ja ärsytystä. Soveltuu hyvin esimerkiksi piilolinssien käyttäjille.

Valmistaja: Alcon Finland OyPakkauskoko: 10 ml

RIPULIN ennaltaehkäisyyn ja hoitoonPRECOSA KOOSTUU kylmäkuivatusta hiivasienestä (Saccharomyces

boulardii), joka tasapainottaa ruoansulatuskanavassa normaalisti

olevia bakteerikantoja ja estää bakteerien haitallisia vaikutuksia suo-

len limakalvolla. Näin ripuli lievittyy tai sen ilmaantuminen vähenee.

Saatavana annosjauheina ja kapseleina. Lisätietoa: www.ripuli.fi

Markkinoija: Algol Pharma OyPakkauskoko: 20 ja 50 kapselia sekä 10 ja 20 annosjauhetta

MAITOHAPPOBAKTEERIT ja D-VITAMIINI samassaGEFILUS® PLUS+D3 kapselissa yhdistyvät maailman tutki-

tuin maitohappobakteeri Lactobacillus GG sekä elimistölle

välttämätön D-vitamiini. Yksi kapseli päivässä tasapainot-

taa vatsan bakteeristoa ja auttaa vahvistamaan luontais-

ta vastustuskykyä turvaten samalla elimistölle välttämättö-

män D-vitamiinin päivittäisen saannin. Yksi kapseli sisältää

viisi miljardia Lactobacillus GG -bakteeria ja 10 μg hyvin imeytyvää D3-vitamiinia. Sopii koko per-

heelle päivittäiseen käyttöön ympäri vuoden.

Markkinoija: Oriola OyPakkauskoko: 50 kapselia

PAINONPUDOTUKSEN avuksiOBESIMED ON tarkoitettu ylipainon hoitoon. Kapselin

sisällä oleva OMTEC 19 on polysakkaridi, joka imee it-

seensä suuria määriä vettä ja muodostaa mahan täyt-

tävää luonnollista ainetta. Käyttäjä saavuttaa nopeas-

ti kylläisen olon, jolloin tulee automaattisesti syötyä

vähemmän.

Markkinoija: Sabora Pharma OyPakkauskoko: 45 ja 135 kapselia

0 ml

käisyyn

ienestä (Saccharomyces

anavassa normaalisti

itallisia vaikutuksia suo-

maantuminen vähenee.

ätietoa: www.ripuli.fi

annosjauhetta

Decubal Clinic Cream

Alkuperäinen Decubal-klassikko

Perusvoide, jonka voidepohjana erikoispuhdistettu lanoliini

Pitkävaikutteinen (lanoliini muodostaa ihon pintaan vettä varastoivan emulgaation)

Rasvapitoisuus 38%

Atoopikoille ja psoriaatikoille

www.actavis.fiwww.decubal.fi

1/20

12

Osallistu kilpailuun osoitteessa www.multitabs.fi ja voita kirkasvalolamppu!

Aurinkoenergiaakoko perheelle!

Virkeänä saat elämästä enemmän irti – joka päivä.

1/20

12

Oma PLUS 1 2012 7

Tohtorikoulutettava, pro-viisori Saija Leikola Hel-singin yliopistosta tote-aakin, että lääkkeiden aiheuttamat haittavai-

kutukset ovat iäkkäillä työikäi-siä yleisempiä. Tutkimusten mu-kaan iäkkäillä on moninkertai-nen riski joutua myös sairaalaan juuri haittavaikutusten takia.

– Ikääntyneillä on usein monia sairauksia ja niihin lää-kitys eli useiden lääkkeiden sa-manaikainen käyttö on yleistä. Myös tämä altistaa lääkehaitoil-le, muistuttaa Leikola.

Keskushermostoon vaikutta-vien lääkkeiden lisäksi esimer-kiksi ilman reseptiä myytävät tulehduskipulääkkeet voivat ikääntyneillä aiheuttaa vakavia-kin haittoja. Leikolan mielestä olisikin tärkeää keskustella ap-teekissa farmaseutin tai provii-sorin kanssa turvallisista lääke-vaihtoehdoista ja tarkistaa, mi-ten itsehoitolääkkeet sopivat yh-

MONILÄÄKITYS altistaa LÄÄKEHAITOILLE

TEKSTI JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVA SAIJA LEIKOLA

Vanhenemisesta johtuvat elimistön muutokset ja herkkyys

lääkeaineiden vaikutuksille aiheuttavat iäkkäille erilaisia

lääkkeistä johtuvia sivuvaikutuksia. Heillä saattaa olla myös

useita sairauksia ja näin monilääkitys altistaa entisestään

lääkehaitoille.

teen muiden käytössä olevien lääkkeiden kanssa.

Koska joillakin lääkkeillä saattaa olla voimakkaita hait-tavaikutuksia, on tärkeää, että potilas kertoo kokemuksistaan. Yleensä lääkkeelle löytyy sopi-vampi vaihtoehto. Esimerkik-

si kaatuilu on iäkkäillä yleinen lääkkeen haittavaikutus, jota ei aina edes osata yhdistää lääk-keeseen. Jos henkilö kaatuilee, on aina tarpeen tarkistaa myös kaikki käytössä olevat lääkkeet.

– Tutkimuksista tiedetään, etteivät iäkkäät suinkaan ai-

na kerro lääkärille kokemistaan haittavaikutuksista, vaan pitävät niitä tavalliseen ikääntymiseen kuuluvina vaivoina. Jos lääkäri ei tiedä haitoista, ei lääkehoidon kokonaisuuttakaan voida arvioi-da tai tehdä muutoksia. Etenkin uusista oireista on aina syytä kes-kustella lääkärin kanssa. Myös apteekissa osataan neuvoa lää-kehaitoista, muistuttaa Leikola.

LÄÄKKEISIIN REAGOIDAAN ERI TAVOIN– Sivuvaikutusten esiintymiseen on useita syitä, joista tärkeimpiä ovat ikääntymisen aiheuttamat elimistömuutokset, jotka voivat muun muassa hidastaa tiettyjen lääkeaineiden poistumista. Esi-merkiksi munuaisten toiminnan heikentyminen on iäkkäillä taval-lista ja silloin niiden kautta pois-tuvien lääkeaineiden vaikutuk-set voivat korostua. On kuiten-kin tärkeää muistaa, että iäkkäät reagoivat hyvin yksilöllisesti lääk-

keisiin juuri sairauksista ja hau-raudesta riippuen, kertoo Leikola.

Haittavaikutukset saattavat johtua myös siitä, että ikäänty-neet ovat herkempiä joidenkin lääkkeiden vaikutuksille. Näitä ovat etenkin keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet, kuten uni- ja rauhoittavat lääkkeet.

– Iäkkäiden onkin yleensä syytä välttää ainakin useiden keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden yhtäaikaista käyttöä, koska päällekkäiskäytössä hait-tojen riski korostuu. Usein hait-toja voidaan ehkäistä käyttämäl-lä riittävän pieniä lääkeannoksia.

Esimerkiksi antikolinergiset lääkkeet, joihin kuuluvat muun muassa tietyt psykoosi- ja virt-sankarkailulääkkeet sekä osa kroonisen kivun hoidossa käy-tettävistä lääkkeistä, aiheuttavat työikäisilläkin suun kuivumista tai ummetusta, joita tyypillisim-min pidetään iäkkäillä esiintyvi-nä haittavaikutuksina.

– Merkittävää on kuitenkin se, että kyseiset lääkkeet saat-tavat iäkkäillä aiheuttaa tavan-omaisten haittojen lisäksi kes-kushermostohaittoja, joista va-kavimmat ovat sekavuus ja muistin heikkeneminen. Joskus lääkehaitan erottaminen sairau-den oireesta voi olla hyvinkin haastavaa.

KAIKILLA LÄÄKKEILLÄ MERKITYSTÄLeikolan mukaan haittavaiku-tuksia voidaan ehkäistä tai lie-vittää monin keinoin.

– On tärkeää, että hoitaval-le lääkärille kerrotaan kaikis-ta lääkkeistä, joita potilas käyt-tää. Myös itsehoitolääkkeistä ja luontaistuotteista. Haittavaiku-tusten välttämiseksi on tärkeää aloittaa hoito riittävän pienel-lä annoksella, jota voidaan vä-hitellen nostaa. Iäkkäille riittää monista lääkkeistä pienempi an-nos kuin työikäisille.

Toisinaan sivuvaikutuksia ei voida kokonaan välttää, jos lää-ke on sairauden hoitoon muu-ten välttämätön. Tällaisessa ti-lanteessa pyritään kuitenkin lie-vittämään mahdollisimman mo-nia haittoja.

– Esimerkiksi lääkkeiden ai-heuttamaan ummetukseen on

Saija Leikola kertoo, että tutkimusten mukaan iäkkäät eivät ai-

na kerro kokemistaan haittavaikutuksista lääkärille, jolloin niihin

puuttuminen on vaikeaa.

ON TÄRKEÄÄ,

ETTÄ POTILAS KER-

TOO KOKEMUK-

SISTAAN.

Turvallisen lääkehoidon toteuttamisen perustana on iäkkään käyttämien lääkkeiden turvallisuuden ja

tarpeellisuuden säännöllinen arviointi ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteistyö.

LÄÄKITYSTIEDOT kuntoonLÄÄKKEIDEN MÄÄRÄ ei kerro, onko lääkehoito kunnossa. Lääketiedot tuleekin pitää

ajan tasalla ja kertoa lääkärille kaikista käytetyistä lääkkeistä ja niiden mahdollisesti ai-

heuttamista haittavaikutuksista. Lääkityslista auttaa tässä.

Lääkkeet voi kirjata itselleen ylös esimerkiksi Lääkekortti.fi -palvelussa, joka on Lääke-

tietokeskuksen kehittämä sähköinen palvelu lääkitys- ja rokotustietojen hallintaan. Sivus-

tolla voi ylläpitää ja muokata tietojaan ja tulostaa ne taskukokoiseen korttiin. Tulosteesta

esimerkiksi lääkäri näkee käytössä olevat lääkkeet nopeasti.

Useissa apteekeissa voidaan myös tulostaa lääkityskortti noudetuista lääkkeistä. ■

olemassa tehokkaita ja turvalli-sia hoitoja. Apua saa myös suun ja silmien kuivumiseen. Sopivia vaihtoehtoja voi kysyä lääkäril-tä tai apteekista.

– Iäkkäiden potilaiden koh-dalla ei pidä unohtaa lääkkeettö-miä hoitovaihtoehtoja kuten riit-tävää juomista ja liikuntaa mah-dollisuuksien mukaan.

MONILLA SOPIMATTOMAT LÄÄKKEETLeikola on ollut mukana teke-mässä tutkimusta siitä, saavatko iäkkäät sopimattomia lääkkeitä. Tulosten mukaan joka viides yli 65-vuotias suomalainen käyttää heille mahdollisesti sopimatto-mia lääkkeitä. Lääkehoidon ko-konaisarvioinnin avulla tällais-ten lääkkeiden käyttöä voitai-siin vähentää.

Kokonaisarvioinnissa kartoi-tetaan perusteellisesti iäkkään kaikki sairaudet ja niihin mää-rätyt lääkkeet ja tehdään tämän perusteella yksilöllinen lääkehoi-don suositus. Tällaista arvioin-tia on suositeltu kiinteäksi osak-si vanhusten terveydenhoitoa, koska heidän lääkehoitonsa pi-täisi tarkistaa vähintään kerran vuodessa.

– Tähän tarpeellisuuteen vii-tataan sosiaali- ja terveysminis-teriön vuonna 2007 antamassa kuntakirjeessä, jonka mukaan lääkehoidon kokonaisarviointi ja moniammatillinen työskente-ly ovat keskeisimmät keinot tur-vallisen lääkehoidon toteuttami-seksi vanhuksilla. Joillekin riit-tää kevyempi tarkistus, mutta jos on ongelmia tai on tarve sel-vittää haittavaikutusten syy, on kattava lääkehoidon kokonaisar-viointi tarpeen.

– Moniammatillisesti toteu-tettuna tämä tarkoittaa erityis-pätevöityneen farmaseutin tai proviisorin tekemää kotikäyn-tiä, jonka aikana voidaan rauhas-sa käydä läpi käytetyt lääkkeet ja keskustella lääkehoidon toteu-tumisesta, mahdollisista ongel-mista ja potilaan omista koke-muksista. Hoitava lääkäri voi sit-ten käyttää näitä tietoja päätök-senteon tukena, kertoo Leikola.

KIVUNHOITOAVOIDAAN LISÄTÄVanhusten lääkehoidon yhtey-dessä puhutaan liiankin paljon lääkekäytön lisääntymisestä, vaikka alihoito on yleistä.

– Esimerkiksi vanhusten ki-vunhoidossa on suomalaisten-kin tutkimusten perusteella pa-rantamisen varaa. Mitään lää-kettä ei siis pidä lähteä omin päin lopettamaan vain sen vuok-si, että lääkkeitä on paljon. Esi-merkiksi verenpaineen hoidos-sa voi olla turvallisempaa käyt-tää kahden tai useamman lääk-keen yhdistelmää pienellä an-noksella kuin käyttää yhtä lää-kettä suurella annoksella.

Leikola korostaa ikääntynei-den hoidossa säännöllistä seu-rantaa. Tämä liittyy myös lääke-hoidon kokonaisarviointiin.

– Koska potilaat näkevät ai-ka harvoin lääkäriään, on muun muassa kotihoidon henkilöstöl-lä merkittävä rooli potilaan jat-kuvassa seurannassa. Hyväkun-toiset vanhukset voivat toki it-sekin seurata vaikkapa verenpai-nettaan. Hoidon ja voinnin seu-ranta on iäkkäillä todella tärke-ää ja siinä on vanhuksen itsensä lisäksi tärkeä rooli myös omaisil-la, miettii Leikola. ■

8 Oma PLUS 1 2012

UUSI PANADOL NOVUM.HAJOAA HELPOSTI JA ALKAA LIEVITTÄÄ KIPUASI.

Koostumukseltaan uusittu Panadol Novum tarjoaa luottamaasi tehokasta kivunlievitystä. Se on hellävarainen vatsalle ja poistuu kehosta luonnollisesti 24 tunnin kuluessa.

Lievittää kipua.

11/2011 (2011-2148-1)

Panadol Novum 500 mg kalvopäällysteinen tabletti. Vaikuttava aine parasetamoli. Särky- ja kuumetilojen oireenmukaiseen hoi-toon. Annostus aikuisille on 1-2 tablettia korkeintaan 3 kertaa päivässä. Parasetamolin annos lapsille on 15 milligrammaa/kg kor-keintaan 3 kertaa päivässä. Alle 4-vuotiaille ja jatkuvaan käyttöön vain lääkärin ohjeen mukaan. Tabletteja ei pidä ottaa useammin kuin neljän tunnin välein. Annosteluohjetta ei saa ylittää. Älä käytä Panadol Novum-valmistetta, jos olet allerginen parasetamolille tai muulle tabletin aineelle. Tablettien sisältämät E219, E215, E217 voivat aiheuttaa allergisia reaktioita (mahdollisesti viivästyneitä). Käytä Panadol Novum-valmistetta varoen, jos sinulla maksasairaus. Kysy neuvoa lääkäriltä, jos sinulla on sydämen tai munuaisten vajaatoiminta. Muita parasetamolia sisältäviä lääkkeitä ei saa käyttää samanaikaisesti. Neuvottele Panadolin käytöstä lääkärin kanssa, jos käytät muita lääkärin määräämiä lääkkeitä esim. epilepsia- tai verenohennuslääkkeet. Lue huolella pakkausseloste. Lisätietoja: GlaxoSmithKline Tuoteinfo puh. 010 30 30 100. (14.2.2011)

UUTUUS

Markkinoija

Lysi Omega-3 Tupla+

Lysi Omega-3 Forte

UUTUUS

Oma PLUS 1 2012 9

Useimmat omistajat sopeutuvat lemmik-kiensä vanhenemi-seen ajan myötä muutoksia seurates-

sa. Nivelrikkoinen koira ei jak-sa juosta pallon perässä ja kissa hyppää pöydälle enää vain tuo-lin kautta. Ensiarvoisen tärkeää on kuitenkin muistaa, ettei ikä itsessään ole sairaus.

Kun LEMMIKIN VAUHTI hidastuu

TEKSTI JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT VETER OY JA DREAMSTIME

Ikääntynyt lemmikki ei välttämättä ole sairas, vaikka olemus on raihnainen. Eläinlääkäri

Hanna-Leena Terhonen toteaa vanhenemisen merkkien olevan samoja kuin ihmisellä:

lonkkaa kolottaa, näkö ja kuulo heikkenevät. Arvokkaasti harmaantuva lemmikki tarvitsee

paljon unta, rapsutuksia ja tiukkaa painonhallintaa.

– Lemmikin omistajan tulee oppia ottamaan huomioon se-niorin erityistarpeet ja olla kär-sivällinen esimerkiksi hidastu-neen lenkkeilyn kanssa. Lemmi-kin vanhenemisen merkit ovat samat kuin ihmisellä eli nivelet jäykistyvät, liikkuminen hidas-tuu ja kuono saattaa harmaan-tua. Yleistä on myös kaihi ja näön sekä kuulon heikkenemi-nen. Varmin ikääntymisen tun-tomerkki on lemmikin lisäänty-nyt nukkuminen, sanoo eläin-lääkäri Hanna-Leena Terhonen tamperelaisesta Veter Oy:stä.

Terhonen kertoo, ettei kis-soilla ikääntyminen näy niin sel-västi kuin koirilla, joiden kuo-nokin usein harmaantuu. Kis-sat myös elävät usein koiria van-hemmiksi. Vanhenevat kissat nukkuvat aikaisempaakin enem-män ja nivelrikkokivut haittaa-vat turkin hoitamista, joten eläin voi takkuuntua.

– Jyrsijät muuttuvat har-vemmin vanhanoloisiksi, mut-ta usein esimerkiksi rotille tulee iän myötä kasvaintauteja.

TARKASTUKSEEN AJOISSALemmikkien elinikä vaihtelee ja esimerkiksi koirilla on eroja myös rodun ja koon mukaan. Yleistäen voi ajatella, että koi-ran elinikä on 8–15 vuotta ja kis-san 10–18 vuotta. Jyrsijät voi-vat elää vain muutaman vuo-den, kun taas kilpikonnat elävät ihmistäkin pidempään. Ikään-tymisen aiheuttamia ongelmia alkaa esiintyä kissoilla ja koiril-la kahdeksan ikävuoden jälkeen. Vuosittaisen terveystarkastuk-sen tarpeellisuus korostuu, kun eläin vanhenee.

– Lemmikeille on tarjolla ikääntymistarkastuksia ja ne ovat erittäin suositeltavia. Ikä-haarukka vaihtelee lajista ja ro-dusta riippuen. Jättirotuinen koira siirtyy seniorivaiheeseen jo 6 tai 7 vuoden iässä, kun kää-piörotuisella se on edessä vas-ta kymmenvuotiaana. Kissoil-la vanhuus alkaa noin 12-vuoti-aana yksilöstä riippuen. Tarkas-tuksiin on hyvä tulla kuitenkin ajoissa, koska mitä varhaisem-massa vaiheessa esimerkiksi al-kava munuaisten vajaatoimin-ta todetaan, sen tehokkaammin sen etenemistä pystytään hidas-tamaan.

– Tarkastuksessa muun mu-assa kuunnellaan sydän, tarkas-tetaan suu, hampaat ja korvat sekä tutkitaan kivekset ja nisät kasvainmuutosten varalta. Li-säksi voidaan ottaa verikokei-ta maksa- ja munuaisarvojen selville saamiseksi. Usein tutki-taan myös kilpirauhasarvot, kos-ka etenkin kissoilla esiintyy van-hemmiten kilpirauhasen liikatoi-mintaa. Koirilla tilanne on päin-vastainen eli niillä on kilpirauha-sen vajaatoimintaa. Koirilla voi olla myös sydänsairauksia.

Tyypillinen vanhuuden vai-va on myös diabetes. Leikkaa-mattomat nartut taas voivat saa-da vakavan märkäkohdun, mikä pitää aina leikata. Uroksille saat-taa tulla kiveskasvaimia tai etu-rauhasongelmia.

Hanna-Leena Terhonen to-teaa lemmikin omistajien tie-dostavan aikaisempaa parem-min ikätarkastuksen tärkeyden. Monet vaivat ilmaantuvat lem-mikeille vasta ikääntyessä ja sil-loin niitä kuuluu hoitaa. Am-

Mietiskelevät GERBIILITSUOMEN GERBIILIYHDISTYKSEN mukaan gerbiileil-

lä on onnellinen vanhuus, koska vanhoillakaan yksilöil-

lä ei yleensä esiinny sairauksia tai kasvaimia. Useim-

miten vanha gerbiili löytyy itsekseen kuolleena omasta

terraariostaan. Jos gerbiilille tulee iän myötä sairaus,

joka tekee sen elämän tuskaiseksi ja onnettomaksi, on

se lopetettava.

Yhdistys toivoo, ettei vanhalta gerbiililtä enää vaadita

samoja asioita kuin nuorelta yksilöltä. Vanhuuden mer-

kit näkyvätkin usein jo ulkonäöstä. Turkki harmaantuu

ja saattaa tulla karkeammaksi. Gerbiili voi menettää pai-

noaan ja se muuttuu yleensä luonteeltaan rauhallisem-

maksi ja verkkaisemmaksi. Suurin osa lemmikin ajasta

menee gerbiiliasioiden mietiskelyyn omassa pesäkolos-

sa tai lempinurkkauksessa. ■

Lemmikin paino tulee pitää

kurissa, koska varsinkin koiril-

la nivelsairaudet ovat yleisiä

ja ylipaino pahentaa oireita.

Hanna-Leena Terhonen kertoo,

että kissoillakin on runsaasti

nivelvaivoja, mutta ne eivät oi-

reile niin selvästi kuin koirat.

Ikä itsessään ei ole sairaus, mutta sairastunutta senioria kannattaa hoitaa. Säännöllinen suunhoito ja

painonhallinta ovat lemmikin hyvän ikääntymisen perusedellytykset.

TÄRKEINTÄ

SENIORI-IÄSSÄ ON

SUUN KUNNOSTA

HUOLEHTIMINEN

JA PAINON-

HALLINTA.

mattilaisilla on tietoa ja keinoja yhä sairaampien eläimien aut-tamiseen.

HYVÄ IKÄÄNTYMINENHanna-Leena Terhosen mieles-tä lemmikin hyvään ikääntymi-seen liittyvät terveydestä huo-lehtimisen lisäksi ja siihen liit-tyen oikeanlainen ruokavalio ja riittävä liikunta. Ja tietysti raja-ton määrä rapsutuksia.

– Tärkeintä lemmikkien hoi-dossa yleensä ja juuri seniori-iäs-sä on suun kunnosta huolehti-minen ja painonhallinta.

Jos lemmikki syö täysipai-noista ikääntyville tarkoitettua ruokaa, ei lisäravinteille ole tar-vetta. Jos eläinlääkäri on toden-nut jonkun vaivan, on lisäravin-teista hyötyä. Niitä on tarjolla esimerkiksi nivelrikkoon, mu-nuaisten vajaatoimintaan, mak-san ongelmiin, ihovaivoihin ja hammaskiven ehkäisyyn. Lisäk-si on olemassa vanhoille eläimil-le suunnattuja virkeyden lisää-miseen tarkoitettuja valmisteita. Terhosen mielestä lisäravintei-ta voi antaa perusterveille lem-mikeille.

– Kotona on hyvä ottaa huomioon esimerkiksi vanhan koiran liikkumisen haasteet eli liukkaat lattiat on hyvä peittää matoilla. Pehmeät ja lämpimät nukkuma-alustat ovat tärkei-tä. Kissoille voi lisäksi raken-taa luiskia tai järjestellä huo-nekalut niin, että ne pääsevät helposti tähystyspaikoilleen. Kissa katselee mielellään ulos, joten ikkunan edessä olisi hy-vä olla helposti saavutettava ja pehmeä paikka, suosittelee Terhonen. ■

10 Oma PLUS 1 2012

kannattaa hoitaa. Säännöllinen suunhoito ja

lytykset.

TERVEIDEN HAMPAIDEN LYHYT KAAVA: 1+1=0

Nyt saat hampaillesi kaksin-kertaisen suojan yksin kertaisesti: Fludent Fresh -suuveden ksylitoli katkaisee syömisen jälkeisen happohyökkäyksen ja fluori ehkäisee kariesta. Kahdella suojalla saat vahvemmat hampaat ja reikiä voi olla pyöreät nolla. Muista myös 6–12-vuotiaiden oma suuhuuhde Fludent Fresh Junior!

Hymyile, hengitä ja nauti.Vahvempana kuin aiemmin.

www.vahvathampaat.fi

1/20

12

❯UUTISIA ELÄINMAAILMASTA

Tavallista monipuolisempi LINNUSTOLEUDON ALKUTALVEN takia lintulajeja on tavallista enemmän. Esimerkiksi jäättömillä järvillä

ja merenlahdilla on ollut runsaasti vesilintuja. BirdLife Suomen mukaan vesi- ja rantalintujen

lisäksi tavallista enemmän on ilmoitettu muun muassa västäräkkejä, niittykirvisiä ja sinisuo-

haukkoja. Selvästi vähemmän on ilmoitettu esimerkiksi marjalintuja, kuten räkättirastaita, tilhiä

ja taviokuurnia, koska pihlajanmarjasato oli niukka. Monipuolisuudesta kertoo myös se, että

joulukuussa havaittiin 160 lintulajia, mikä on kymmenisen lajia keskimääräistä enemmän. Jou-

lukuun harvinaisimmat linnut olivat punapyrstölepinkäinen sekä kashmirinuunilintu. Kumpaa-

kaan lajia ei ole meillä aikaisemmin havaittu talvikuukausina. ■ www.birdlife.fi

EETTISYYS tärkeää eläinlääkäreille TUOREEN TUTKIMUKSEN mukaan eläinlääkärit pitävät työtään kiireisenä, vaativana ja vaihte-

levana. Toisaalta työtä pidetään myös sydämen asiana, elämäntapana ja jopa kutsumuksellise-

na ja siksi palkitsevana. Työssä onnistumiseksi eläinlääkärit kokivat esimerkiksi sen, että eläin

saadaan kuntoon ja sen omistaja onnelliseksi. Myös vaikuttaminen siihen, miten ihmiset hoita-

vat eläimiään, nähtiin tärkeänä.

Tutkimus myös selvitti, että eläinlääkärit kokevat suomalai-

set eläinlääkintätuotteet turvallisiksi ja luotettaviksi. Tutkimuk-

sen toteutti liikkeenjohdon konsultointiyritys Redera Oy eläinlää-

kintäyhtiö Vetcare Oy:n toimeksiannosta. ■ www.vetcare.fi

Lemmikin TALVIHUOLTO TALVELLA PAKKANEN ja kuiva ilma voivat kuivattaa koiran

tassuja ja ne voivat myös halkeilla. Tassuja kannattaakin ras-

vata säännöllisesti asianmukaisella voiteella. Erittäin herkät

tassut on hyvä voidella ennen lenkkeilyä. Talvella tulee huoleh-

tia myös siitä, että koira saa tarpeeksi proteiinia. Trimmauk-

sen voi jättää pakkasella väliin ja antaa karvan kasvaa luon-

nolliseksi ja lämmittäväksi. ■

Vanheneva koira ja DEMENTIAIHMISILTÄ TUTTU dementia on myös vanhenevien lemmikkien vaiva, koska kissat ja koirat

elävät hyvän ruoan ja hoidon takia pidempään. Yksi dementian oireista koiralla on se, ettei se

enää tunne ympäristöään. Unirytmi voi olla sekaisin ja sosiaalisuus ja oppiminen heikentyä.

Ikääntyvää koiraa olisi hyvä aktivoida vaikkapa helppojen leikkien avulla. Ikääntyneen koiran

ravintoon on hyvä kiinnittää huomiota, koska vanhenemisen aiheuttamiin muutoksiin voidaan

vaikuttaa esimerkiksi antioksidanteilla, välttämättömillä rasvahapoilla ja ravintolisävalmisteilla.

Eläinlääkäriltä kannattaakin kysyä neuvoja ikääntyvän lemmikin ravitsemuksellisiin asioihin. ■

www.elainlaakariin.fi

Aikuinen vastuussa LAPSEN LEMMIKISTÄKANIT JA JYRSIJÄT tarvit-

sevat paljon hoivaa ja aikaa,

vaikka usein ajatellaan, että

ne ovat helppoja lasten lem-

mikkejä. Jyrsijöidenkin hoito

vaatii tietoa ja huolellisuutta,

joten taustalle vastuunkan-

tajaksi tarvitaan aikuinen tai ainakin asiantunteva yläkoulu- tai lukioikäinen. Jos

eläin on hankittu lapsen lemmikiksi, aikuisen tehtävänä on eläimen hyvinvoinnin

varmistaminen ja lapsen opastaminen sen hoidossa. ■ www.lemmikkitieto.fi

KISSOJEN KIIMA alkaa keväälläNARTTUKISSAT TULEVAT sukukypsiksi noin puolen vuoden ikäisinä, jonka jäl-

keen niille tulee kiima. Sukukypsyyden saavuttamiseen vaikuttavat esimerkiksi

kasvunopeus, rotu ja parittelukausi. Kiima ajoittuu yleensä maaliskuusta syys-

kuuhun. Kissan kiimassa on neljä vaihetta ja vasta varsinaisessa kiimassa nar-

tun käytös muuttuu: se on selkä köyryssä, kääntää häntäänsä sivulle ja ruoka-

halu voi heiketä. Jakso vaihtelee muutamasta päivästä kahteen viikkoon. Jos

narttu tulee tiineeksi, kiima loppuu parissa päivässä. Kiimojen välinen aika on

2–4 viikkoa. Kissalle voi kiiman jälkeen tulla kohtutulehdus, joka vaatii eläin-

lääkärin hoitoa. ■ www.elainlaakari.fi

KOONNUT JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT DREAMSTIME

KO

KO PERHEELLE

YKSI PÄIVÄSSÄ

Oma PLUS 1 2012 11

Entinen sosiaali- ja ter-veysministeri sekä Sta-kesin pitkäaikainen joh-taja Vappu Taipale jul-kaisi viime vuonna ihas-

tuttavan kirjan Vanha ja vireä, joka tutustuttaa meidät vanhan naisen kaikkiin puoliin.

Taipale käyttää surutta sanaa vanha, vaikka yhteiskunnassam-me yritetään kovasti lanseerata laimennettuja sanoja, kuten se-

ILO IRTI vanhenemisesta!TEKSTI PIRKKO SOININEN KUVA VEIKKO SOMERPURO

Positiivinen asenne pitää henkisesti vireänä. Pitkän iän

kannalta paras ennuste syntyy Vappu Taipaleen mukaan

siitä, millaiseksi itsensä tuntee. Jos hyvinvoinnin elementit

ovat tunnettavissa, silloin eivät diagnoosit määrittele ihmisen

elämää, hän sanoo.

niori ja ikääntyvä tai vaikkapa ai-kuinen nainen.

– Mielestäni suomenkielen sana ”vanha” on oikein kaunis ja selkeä, siinä ei ole mitään vi-kaa. Minä olen mielelläni van-ha nainen, olenhan jo 71-vuoti-as, ja olen saanut olla nuori kol-mekymmentä ja keski-ikäinen neljäkymmentä vuotta. Seniori ja muut viritelmät kuulostavat minusta turhan hienostelevalta.

– Mutta, vanhus minä en ole. Mielestäni vanhukseksi tulee sit-ten, kun itse huomaa tarvitsevan-sa ikänsä vuoksi apua tavallisissa arjen askareissa. Äitini eli melkein 95-vuotiaaksi, ja vasta 93 vuotta täytettyään hän alkoi sanoa: ”mi-nusta tuntuu, että minusta on nyt tullut vanhus”. Totta se oli-kin, hän ei enää jaksanut käydä kaupassa eikä pestä omaa pyyk-kiään, joten minä autoin häntä.

HENKISET VIHANNEKSET VAPPU TAIPALEEN MUKAAN

Liity

Harrasta

Opi uutta

Anna

Naura

ASENNE RATKAISEEVanhuutta voi ja ei voi suun-

nitella, kirjoittaa Taipale. Kun vanhenee, elämän rajallisuus viimeistään konkretisoituu. Kukaan ei voi valita ulkoisia olosuhteita, mahdollisia sai-rauksia ja menetyksiä, joita

elämä heittää eteen.– Elä tässä hetkessä, on iki-

vanha kehotus, jonka vanhana ymmärtää. Toisaalta ei kanna-ta heittäytyä vain ajan armoille. Onhan kaksivuotiaallakin suun-nitelma siitä mitä hän tekee tul-lessaan aikuiseksi - hän suunnit-telee aikuisen elämää, johon on suunnattoman pitkä jänne hä-nen arkipäivästään. Meidänkin pitää suunnitella tulevaa, jotta voimme sitten astella tuota mie-likuvasiltaa pitkin, ja varautua siihen – eli pitää hyvää huolta omasta kunnostamme.

Omalla asenteella taitaa ol-la suurin merkitys siinä, että vi-reys säilyy?

– Se on kyllä ihan totta! Yli satavuotiaaksi elänyt ruu-kinpatruuna Torsten Carlander-Reuterfelt tapasi sanoa ilkikuri-sesti: ”Jos haluat kuolla katkera-na, aloita tyytymättömyydestä”. Niinhän se on, katkeruus myr-kyttää koko elämän ja ihmissuh-teet. Sen sijaan valoisa elämän-asenne vaikuttaa koko sosiaali-seen ympäristöön.

– Tapanani on väittää, että mielenterveys tarttuu ja hyvä mieli leviää. Eivät vain bakteerit ja virukset temmellä ympäris-tössämme, vaan tätäkin enem-män ihmisen hyväntuulisuus ja aurinkoisuus.

MONENKIRJAVA JOUKKOKirjaa kirjoittaessaan Taipale huomasi, että vanhojen ihmis-ten arjesta on kerrottu lehdis-sä hyvin vähän, varsinkin van-huuden psykologiaa on tutkit-tu niukasti. Hän uskoo, että glo-baali ikääntyminen on päässyt yllättämään monenlaiset toimi-jat, vaikka teoriassa siihen olisi pitänyt osata varautua.

– Olemme tienneet vuosi-kymmeniä, että maailma vanhe-nee, ja toisaalta sitä ei ole halut-tu ottaa huomioon. Minä epäi-len, että vanhenemisella on yh-teiskunnissamme stigma, kiel-teinen leima.

Oleellisinta on hänen mu-kaansa huomata, että vanhat ihmiset eivät ole mikään yhden-mukainen harmaa massa, vaan juuri päinvastoin.

– Esitänkin, että termi ikädi-versiteetti, ikääntymisen moni-muotoisuus otettaisiin käyttöön yhtä lailla kuin biodiversiteetti, luonnon monimuotoisuus.

– Lastenpsykiatrina tiedän, että jos kerätään sata kahdek-

sankuukautista lasta tai sata viisivuotiasta, voimme enna-koida aika tarkkaan, mitä näi-den lasten tulisi osata ja tietää, mutta meillä ei ole mitään kä-sitystä siitä, millainen joukko on sata 75-vuotiasta ihmistä. Ainoa asia, mistä voimme olla varmoja, on että he ovat tavat-toman erilaisia mielipiteiltään, koulutustaustaltaan, työhisto-rialtaan, sosiaaliselta asemal-taan, terveydentilaltaan, kult-tuurimieltymyksiltään ja har-rastuksiltaan.

IKÄ TUO PERSPEKTIIVIÄSuurin osa vanhoista on tyyty-väisiä elämäänsä, vaikka heillä olisikin sairauksia. Brittiläistut-kimuksen mukaan ihminen on onnellisimmillaan 74-vuotiaana, Taipale kertoo. Mistä tämä mah-taa johtua?

– Uskon, että siihen on mon-ta hyvää syytä. Vanhat ovat näh-neet sota-ajan ja monenlaiset pula-ajat. He ovat eläneet niu-koissa oloissa, jolloin nykyinen elämänmuoto on tuonut monta hienoa uutuutta aiempaan ver-rattuna.

– Kun keskustelimme riemu-ylioppilaina 70-vuotiaiden luok-katovereitten kesken vastikään, nämä Tipulan ”tytöt” nostivat esille sellaisia naisenelämää mul-listavia asioita kuin pyykinpesu-koneen, ehkäisypillerin, päivä-hoidon ja kännykän. Ulkohuus-sin kanssa eletään aika harvassa kotitaloudessa ja sisään tulevaa lämmintä vettä pidetään itses-täänselvyytenä.

Toisaalta vanhojen elämän-asenne on tyytyä siihen, mitä on käsillä. ”Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa.”

– Ja kolmanneksi, ei olla to-tuttu pitämään meteliä itses-tämme tai omista tarpeistam-me, varsinkin naiset ovat aina tottuneet asettamaan muiden tarpeet omiensa edelle.

ARJEN PIENIÄ ILOJAOmasta mielenterveydestä pi-tää siis pitää huolta. Mielen-terveyshän on uusiutuva luon-nonvara. Mielenterveys ei ole staattinen ominaisuus tai lah-ja, joka pikku hiljaa kuluu ja lo-pulta loppuu. Se on uusiutuva ominaisuus, Taipale kirjassaan muistuttaa. Mielenterveyden ylläpitoon on paljon aivan ar-kisia keinoja.

– Keinot voivat olla hyvin yk-sinkertaisia. Aivan tavallinen ar-ki tarjoaa monia iloja, kun tar-kemmin katsoo: on ihana istua teekupin ääreen, ihana katsoa kukkaa ikkunalla, ihana kuul-la ystävän ääntä puhelimessa, ihana saada piirustus lapsenlap-selta. Kaikki nämä pikkuruiset ilon hetket uusintavat mielen-terveyttämme, kuten kävely ul-kona, puutarhan hoito, tai mikä tahansa harrastus.

Kannattaa muistaa, että ajoittainen alakulo ei ole sairaut-ta, vaan liittyy tavalliseen vanhe-nemiseen.

– Mieleen voi tulla vanho-ja asioita, epäonnistumisia tai harmeja. Ne jäävät pyörimään mielessä, ja ottavat vallan unet-tomina öinä. Silloin on parasta vaikka lähteä kävelylle aamusel-la tai siivota joku kaapin hylly. Toiminta auttaa! ■

– Jokainen vanhuksen lai-

minlyönti tai huono kohtelu on

aina liikaa, yhtään sellaista ei

saa sietää. Mutta ikävät asiat

peittävät alleen sen loistavan

laadukkaan ja antaumuksel-

lisen työn, jota niin monis-

sa vanhusten hoitopaikoissa

tehdään sekä ammattihenki-

lökunnan että vapaaehtoisten

voimin, Vappu Taipale sanoo.

ELÄ TÄSSÄ

HETKESSÄ,

ON IKIVANHA

KEHOTUS, JONKA

VANHANA

YMMÄRTÄÄ.

14 Oma PLUS 1 2012

❯KYSY APTEEKKARILTA

1MITEN KAAPPEIHIN KERTYNEET LÄÄKEJÄTTEET HÄVITETÄÄN ASIANMUKAISESTI?Paras tapa on kerätä hävitettävät lääkkeet yhteen muovipussiin tai pahvilaatikkoon ja tuo-

da ne apteekkiin hävitettäviksi. Useimmat apteekit ottavat lääkejätteet vastaan maksutta.

Neulat, ruiskut ja muut terävät esineet sekä elohopeaa sisältävät kuumemittarit tulee pakata

erikseen ja niistä pitää aina mainita lääkejätteitä apteekkiin tuodessa. Myös lasiset lääkeasti-

at, kuten yskänlääkepullot tulisi erotella muusta lääkejätteestä. Lääke pakkauk set saa useim-

piin apteekkeihin tuoda sellaisenaan eli tabletteja ei tarvitse ottaa pois lääkepurkeista eikä

myöskään läpipainopakkauksista.

Reseptilääkkeistä on hyvä repiä ohjelaput pois jo kotona, etteivät lääkettä käyttäneen henki-

lön tiedot joudu vääriin käsiin. Apteekit puolestaan hoitavat lääkejätteiden hävittämisen useim-

miten yhteistyössä oman kuntansa jätehuollon kanssa. ■

2VANHEMMITEN MINULLA ON YHÄ ENEMMÄN UNIVAIKEUKSIA, MUTTA UNILÄÄKKEET TUNTUVAT VASTENMIELISILTÄ. ONKO MUUTA KEINOA PAREMMAN UNEN SAAVUTTAMISEEN?

Unilääkkeet on tarkoitettu tilapäisiin unihäiriöihin, sillä yleensä ne menettävät tehoaan sään-

nöllisessä käytössä, jolloin käytettävää annostusta joudutaan lisäämään. Uusien, elimistön

omia mekanismeja mukailevien lääkehoitojen vahvuutena on unen luonnollisuus sekä käytön

turvallisuus, sillä ne eivät aiheuta riippuvuutta tai väsymystä seuraavana päivänä. Hyvä esi-

merkki on melatoniini. Se ei kuitenkaan auta kaikkia. Apteekeista saa myös luontaistuotteita,

joilla unenlaatua voidaan parantaa. Valeriaanalla eli rohtovirmajuurella on rauhoittava ja unetta-

va vaikutus. Sen teho on hyvä eikä se turruta aisteja. Tryptofaani, L-teaniini, magnesium ja B6-

vitamiini puolestaan helpottavat unentuloa ja edistävät keskeytymätöntä unta ja hyvää uniryt-

miä. Lisää tietoa unettomuuteen käytettävistä tuotteista saat omasta apteekistasi. ■

3SAIRASTIN ALKUTALVESTA FLUNSSAN JA SIITÄ ON JÄÄNYT MUISTONA SITKEÄ YSKÄ. MUUTEN OLEN JO AIVAN TERVE. MITEN PÄÄSEN IKÄVÄSTÄ YSKÄSTÄ EROON?Virusten aiheuttamia lieviä hengitystieinfektioita sairastetaan vuodessa useita ja on

mahdollista, että olet sairastunut uuteen hengitystieinfektioon, ennen kuin olet kokonaan pa-

rantunut edellisestä, ja siksi yskä on pitkittynyt.

Vaikka pitkään jatkunut yskiminen väsyttää, sitä ei pitäisi hoitaa lääkityksellä kokonaan

pois, koska yskiminen on elimistön luontainen tapa puhdistaa keuhkoputkia limasta. Jos yski-

minen on ärsyttävää ja haittaa esimerkiksi nukkumista, voidaan käyttää yskänärsytystä hillitse-

viä yskänlääkkeitä. Tärkeimmät asiat pitkittyneen yskän hoidossa ovat lepo ja runsas nesteen-

juominen. Tärkeätä on olla rasittamatta itseään niin kauan kun tuntee vointinsa yleisesti huo-

noksi. Myös ilman kostuttaminen ja höyryn hengittäminen saattavat helpottaa hengitystä.

Apteekista voi ostaa eteerisiä öljyjä sisältäviä luontaistuotteita, joita voi käyttää tehosta-

maan höyryhengityksen vaikutusta. Tupakanpoltosta olisi syytä pitää tauko niin kauan kun on

häiritsevää yskää. Jos yleiskunto huononee, hengitys vaikeutuu, kuume pitkittyy tai ysköksiin il-

maantuu verta, on syytä mennä lääkärin vastaanotolle. ■

Tällä palstalla lukijat voivat kysyä

apteekkareilta heitä askarruttavia, terveyteen

liittyviä kysymyksiä. Vastaajana tällä kertaa

apteekkari Henrik Brenner Naantalin

Apteekista.

Oma PLUS 1 2012 15

❯KIRJOJA TERVEYDEKSIKOONNUT MAIJA RAUHA KUVAT KUSTANTAJAT

Löydä SELÄN LUONNOLLINEN ASENTOSUURIN OSA selkä-, niska- ja hartiakivuista olisi vältettävis-

sä kiinnittämällä huomiota kehon asentoon ja opettelemalla

säilyttämään hyvä, luonnollinen ryhti pakottomasti. Noel Kings-leyn kirja Vapaaksi selkäkivusta (Minerva) kertoo, miten. Mene-

telmä perustuu Alexander-tekniikkaan, josta on tutkitusti ollut

merkittävää ja pitkäaikaista apua selän kiputiloihin. Suomen-

kielisen laitoksen alkusanat on kirjoittanut Kuntoutus Ortonin

toimitusjohtaja, dosentti Heikki Hurri. ■

SOPUSUHTAISEKSI ilman kirurgiaaKEHON ULKOMUOTO heijastaa elimistön hormonaalista

tilaa. Biosignature-valmentaja Kaisa Jaakkola kertoo kir-

jassaan Hormonidieetti, opas yksilölliseen täsmälaihdutuk-

seen (Tammi), miksi rasva kertyy juuri sinne minne kertyy,

ja miten siitä pääsee eroon elämäntapamuutoksen avulla.

Esimerkiksi liian korkea insuliinitaso näkyy jenkkakahvoina,

ja suoliston hyvinvointi ja alavartalon rasvakertymät liittyvät

toisiinsa. Biosignature-menetelmän on kehittänyt kanada-

laissyntyinen voimaharjoitteluvalmentaja Charles Poliquin. ■

KÄYTETYT AIVOT toimivat parhaitenKäytä aivojasi tehokkaasti (Otava) on kirja niille, jotka haaveilevat pa-

remmin toimivista aivoista. Kirjan laatijat James Harrison ja Mike Hobbs uskovat, että aivojen omin kieli on visuaalinen, ja siksi kirja

on kauttaaltaan kuvallinen ja värikäs – sanalla sanoen houkuttele-

va. Tehtävät ja neuvot auttavat oppimaan helpommin sekä paran-

tamaan muistia, keskittymiskykyä, päättelykykyä ja luovuutta. Suo-

mennos on Tarja Kontron. ■

Kuinka paljon on SOPIVASTI?SOSIAALIPSYKOLOGI Janne Viljamaa paljastaa kirjassaan Pakko saada! (WSOY) addiktin muotokuvan. Riippuvuus voi syntyä niin tekemiseen kuin

aineisiinkin: työhön, liikuntaan, peleihin, nettiin, seksiin, ihastumisiin, ruo-

kaan, tupakkaan, alkoholiin. Kaikista ei kuitenkaan tule riippuvaisia, kos-

ka siihen tarvitaan myös otollinen perimä. Kirja esittelee koukuttavat mie-

lihyvähormonit ja keinot, joilla niitä voi estää pääsemästä hallitsemaan

elämäänsä. Useimpien riippuvuuksien hallitsemiseen pätevät samat peri-

aatteet. ■

PARISUHDELEIRI kansien välissäNIILLE, JOTKA pystyvät ottamaan opikseen lukemastaan, sopii

avioliittoleirin asemesta Arto Pietikäisen kirja Joustava mieli pari-suhteessa (Duodecim). Se antaa kättä pidempää parisuhteen vaa-

limiseen ja auttaa myös eroa harkitsevia. Pietikäisen mukaan

moni pariskunta yrittää kaivaa lapiolla tietään ylös vaikeuksien

kuopasta, kun toimivampaa olisi rakentaa tikkaat. Pietikäisen tik-

kaiden puolat ovat psykologisen joustavuuden osa-alueita, joiden

kehittämiseen hän antaa ohjeet. Hän muistuttaa myös, että rak-

kauden tunteet tulevat ja menevät, mutta rakkaudellisia tekoja

voi tehdä milloin tahansa. ■

Tarvitsetko LAPION vai TIKKAAT?

Kun ratkaistavana on jokin ongelma, tartutko

lähimpään lapioon ja alat kaivaa tietäsi

ulos? Entä, jos oletkin kuopassa, ja tikkaiden

rakentaminen olisi parempi ratkaisu? Niin tai

näin, tilanteeseen sopiva kirja löytyy aina.

16 Oma PLUS 1 2012

Oma PLUS 1 2012 17

Pienikin kävelylenkki ulkona tai jumppa ja venyttely lisäävät ruo-kahalua. Se, että ruo-ka maistuu on tärke-

ää, koska hyvinvoinnin perus-tana on monipuolinen ravinto.

– Ikääntyneiden energian-kulutus pienenee, koska elintoi-minnot hidastuvat ja liikunta vä-henee. Varsinkin naiset saattavat olla hyvinkin hentoja. Energiaa, proteiinia ja muita ravintoainei-ta tarvitaan kuitenkin myös van-hetessa eli säännöllinen syömi-nen on yhtä tärkeää kuin sään-nöllinen liikkuminen. Kun liik-kuminen tuntuu hankalalta, lii-kutaan entistä vähemmän ja li-haskudosta menetetään edel-leen, miettii ETT Merja Suomi-nen.

– Perusruoasta pitäisi saa-da riittävästi energiaa, proteii-neja ja kuituja sekä tietysti vi-tamiineja ja kivennäisaineita ja myös fl avonoideja. Laihduttami-nen ei olekaan ikäihmisten jut-tu, koska silloin hupenevat lo-putkin ravintoainevarastot, joi-ta tarvitaan esimerkiksi sairas-tuessa tai toipilaana.

D-VITAMIINILISÄ TARPEENRavintolisiä ja -valmisteita tarvi-taan silloin, kun ravinto on puut-teellista tai ravinnontarve on ti-lapäisesti muuttunut. Suomisen mielestä esimerkiksi C-vitamii-nia voi hyvin nauttia fl unssa-ai-kaan, jos siltä tuntuu.

– D-vitamiinin vajaus on yleistä vanhuksilla ja ravitse-musneuvottelukunta suosittaa-

TEKSTI JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT DREAMSTIME

Ravitsemussuunnittelija Merja Suomisen mielestä on tärkeää, että ikäihmiset liikkuvat ja syövät

monipuolisesti. Näin saadaan ylläpidettyä lihaskuntoa ja turvattua riittävä ravinnonsaanti.

kin yli 60-vuotiaille 20 mikro-gramman D-vitamiinilisän naut-timista päivittäin. Kalsiumia suomalaiset saavat aika hyvin, koska maitotaloustuotteita käy-tetään säännöllisesti. Jos niitä ei käytä, niin lisäkalsiumin tarvetta voi harkita. Kalsiumia ei kuiten-kaan pitäisi saada liikaa.

– Usein unohdetaan, että riittävä nesteen saanti on myös olennaista ikääntyneiden ravit-semuksessa.

RUOAN JA LIIKUNNAN LIITTOSuomisen mielestä lihaskunnon ja lihasmassan kasvattaminen esimerkiksi kuntosalilla sopii hy-vin ikäihmisille, kun harjoituk-set tehdään ohjatusti. Oikean-lainen ravitsemus, riittävä pro-teiinin saanti ja voimaharjoitte-lu käyvät yhdessä aseiksi ikään-tymistä vastaan.

Janne Sallinen on väitös-tutkimuksessaan todennut, et-tä voimaharjoittelulla voidaan

TOIMINTAKYKY KUNTOON kunto salillaLIHASKUNTOA KASVATTAVAA voimaharjoittelua olisi hyvä harrastaa läpi elämän. Esi-

merkiksi ikääntymisen vaikutuksia voidaan hidastaa lihaskuntoharjoittelulla.

Hyvä lihaskunto on fyysisen kunnon ja suorituskyvyn kannalta oleellinen asia. Kunto-

saliharjoituksissa voi vahvistaa varsinaisen lihaskunnon lisäksi sydän- ja verenkiertoeli-

mistöä sekä liikkuvuutta. Tärkeintä ikääntyneiden lihasharjoittelussa on toimintakyvyn

parantaminen ja henkisen vireyden lisääminen.

Turvallisuussyistä kuntosaliharjoittelu tulee aloittaa koulutetun ohjaajan kanssa. Oh-

jaajan kanssa on hyvä käydä läpi tavoitteet, miettiä peruskuntoa ja laatia näiden pohjalta

harjoitusohjelma, jota muutetaan harjoittelun edetessä. Ennen harjoittelun aloittamista

on hyvä varmistaa terveystilanne. ■

LAADUKASTA RUOKAA ja useita aterioitaIKÄÄNTYNEILLÄ HYVÄ ravitsemustila edesauttaa ter-

veenä pysymistä ja vaikuttaa elämänlaatuun sekä fyysi-

sen että henkisen vireyden kautta.

HYVÄ RUOKA: • On monipuolista, terveellistä ja värikästä.

• Sisältää sopivasti energiaa, riittävästi proteiinia ja

muita ravintoaineita.

• Sisältää kohtuullisesti rasvaa ja mielellään pehmeää

rasvaa.

• Sisältää kasviksia, hedelmiä, marjoja ja viljatuotteita.

• Sisältää kohtuullisesti suolaa ja sokeria.

• Rytmittyy noin viiteen tai kuuteen ateriaa päivässä.

TÄYSIPAINOINEN ATERIA SISÄLTÄÄ: • Lihaa, kalaa, munia, sisäelimiä tai papuja ja herneitä

100–120 g, vähintään 60 g.

• Kasviksia, marjoja ja/tai hedelmiä tuoreina tai kyp-

sennettyinä vähintään 100 g.

• Täysjyväleipää vähintään yksi viipale tai täysjyväpuu-

roa 1 dl tai vastaava määrä muuta ruokaa, johon on

käytetty täysjyväviljaa.

• Maitoa tai maitovalmisteita: vähintään yksi lasillinen

maitoa tai piimää tai vastaava määrä viiliä, jogurttia,

maitorahkaa tai suurehko viipale juustoa.

• Margariinia, öljyä tai rasvasekoitetta energiankulutuk-

seen suhteutettuna. ■

tehokkaasti vähentää vanhuu-den hauraus-raihnausoireyhty-män riskiä lisäämällä lihasmas-saa ja voimaa sekä parantamalla aineenvaihdunnallista terveyttä. Esimerkiksi ikääntyvillä naisil-la ravitsemussuositusten mukai-nen riittävästi energiaa ja prote-iinia sisältävä ruokavalio edis-ti voimaharjoittelulla saatua li-hasmassan kasvua ja aikaansai positiivisia muutoksia veren ras-va-arvoissa.

YKSILÖLLISYYS MUISTETTAVAVajaaravitsemus on lähinnä lai-toshoidossa olevien vanhusten vaara, mutta myös kotona asu-vat vanhukset voivat huomaa-

mattaan syödä liian vähän, kun ruoka ei maistu tai sitä ei muis-teta syödä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että hyvällä ravitse-mushoidolla ja ravitsemustilan arvioinnilla pystytään paranta-maan vanhusten ravitsemustilaa ja sairastuneiden paranemista.

Valtion ravitsemusneuvotte-lukunnan suositusten tavoittee-na on vähentää vanhusten ravit-semukseen liittyviä eroja ja lisätä tietämystä ikääntyneiden ravit-semuksen erityispiirteistä.

Suominen korostaa, että pi-tää kunnioittaa vanhusten yksi-löllisyyttä myös ravitsemuksen suunnittelussa. Eletty elämä vai-kuttaa tottumuksiin ja mielty-myksiin. Hänen mielestään olisi tärkeää, että perusterveydenhoi-don lisäksi ikääntyville saataisiin ammattilaisten eli alan koulu-tuksen saaneiden asiantuntijoi-den tekemiä ravitsemuksen arvi-ointeja ja räätälöityä ravitsemus-neuvontaa. ■

Lihaskuntoa harjoittamalla edesautetaan ikääntyneiden oma-

toimisuutta ja kykyä selviytyä arkiaskareistaan ilman apua.

Liikkuminen lisää myös henkistä vireyttä.VOIMAA ruoasta ja liikunnasta

LÄHTEET WWW.RAVITSEMUSKOTONA.FI, WWW.VRN.FI

18 Oma PLUS 1 2012

Iäkkäiden HYVÄ HOITO on asenteista kiinni

TEKSTI MAIJA RAUHA KUVAT MAIJA RAUHA JA DREAMSTIME

Yleislääketieteen ja geriatrian erikoislääkäri, professori

emerita Sirkka-Liisa Kivelä on jo pitkään ollut iäkkäiden

hyvän hoidon tärkeä puolestapuhuja Suomessa.

Laadukkaita palveluja ja hyvää hoitoa saadaan hänen

kokemuksensa mukaan siellä, missä vanhoja arvostetaan

ja heidät kohdataan tasavertaisina.

jatkuu. Hetken päästä hänet tuo-daan uuden murtuman kanssa takaisin. Tämä on erittäin yleistä, mutta onko tämä halpaa? Kut-sun tätä pyöröovisyndroomaksi, Kivelä sanoo.

Joskus toipuneelle murtuma-potilaalle määrätään lääkityksen vähentämisen sijasta lisää lääk-keitä, joiden ansiosta hän me-nettää liikuntakykynsä ja jou-tuu vuodepotilaaksi. Myöskään tämä menettely tuskin säästää yhteiskunnan varoja.

– Ongelma on, että kukaan ei ole kiinnostunut hoidon ko-konaiskustannuksista. Tutkijoi-den olisi mahdollista laskea nii-tä sairaskertomustietojen perus-teella, mutta niin ei ole tehty, Ki-velä jatkaa.

KANTELUT EIVÄT TEHOA LAINKAANVanhusten laitoshoidon laadus-ta ja ongelmista on tehty vii-me vuosina useita raportteja ja selvityksiä. Suomen Senioriliike ry:n keräämä yli sadan vanhus-ten hoitoa koskevan kirjeen ai-neisto, jonka Kivelä ja Sari Vaa-

pio esittelevät kirjassa Vanha-na tänään, vahvistaa selvitysten antamaa kuvaa: vanhusten hoi-don isoin ongelma on eriarvoi-suus. On myös erittäin laadu-kasta hoitoa, mutta huonoa hoi-toa on liikaa.

– Yksi viidesosa kirjeistä ker-toi hyvästä hoidosta ja loput on-gelmista. Kirjeiden perusteella ei voi päätellä, kuinka yleistä hyvä tai huono hoito on, mutta se on selvää, että iäkkäiden tasa-arvo ja yhdenvertainen kohtelu eivät toteudu. Näin on, vaikka ikään-tymiseen ja vanhustenhoitoon liittyviä suosituksia on annet-tu 1980-luvulta lähtien ja tieto-kirjoja, oppaita ja oppikirjoja on julkaistu.

Puutteita on muun muas-sa vanhojen ravitsemuksessa ja henkilökohtaisessa hygieniassa. Unilääkkeitä ja rauhoittavia lääkkeitä käytetään paikoin pi-tämään vanhukset vuoteissaan. Liikuntaa, ulkoilutusta ja kun-toutusta on vain vähän. Hoito-suunnitelmat puuttuvat tai ovat vanhentuneita. Myös asenteiden tasolla on ongelmia: vanhusten

mitätöintiä ja kielteisiä asenteita sekä potilaita että heidän omai-siaan kohtaan tuli esiin useis-sa kirjeissä.

– Kirjoittajat kuvasivat myös ponnistelujaan läheistensä hoi-don laadun parantamiseksi. Kaik-ki esitellyt kantelut ja valitukset, yhteydenotot laitosten johtajiin, kuntien luottamushenkilöihin, aluehallintovirastoihin, Valviraan, eduskunnan oikeusasiamieheen ja oikeuskansleriin olivat olleet tuloksettomia. Tästä aiheesta ei esiintynyt kirjeissä yhtään myön-teistä kommenttia.

– Tämä on mielestäni hälyt-tävää. En osaa sanoa, mistä se kertoo – virkamieskunnan lep-suudesta kenties, Kivelä sanoo.

PITKÄAIKAISHOITO ON OMA LAJINSAKirjeiden valossa pahimpia paik-koja ovat pitkäaikaista hoitoa järjestävät terveyskeskusten ja kaupunginsairaaloiden vuode-osastot, joissa tyypillisesti on useita ihmisiä samassa huonees-sa. Hoitojärjestelyjen lähtökoh-tana tuntuu usein olevan laitok-

sen arkirutiinien säilyttäminen, eivät niinkään vanhusten yksi-lölliset tarpeet.

– Uskon tämän johtuvan virheellisestä hoitoideologiasta. Hoidon malli on otettu akuut-tihoidosta, jota on perinteisesti arvostettu enemmän kuin pit-käaikaissairaanhoitoa. Pitkäai-kaishoito on kuitenkin aivan oma hoitotyön lajinsa, jota kos-kevat omat periaatteet. Työ on vaativaa, sitä tehdään omaa persoonallisuutta käyttäen ja se edellyttää monipuolista osaa-mista. Työn vaativuutta ei ole tuotu riittävästi esiin – jos aja-tellaan, että kuka tahansa osaa hoitaa vanhuksia, syyllistytään vanhustenhoidon mitätöintiin.

Kivelä pahoittelee, että paran-tavien hoitojen yliarvostaminen johtaa hyvää elämänlaatua yllä-pitävien hoitojen väheksymiseen. Iäkkäiden sairauksien lääkkeet-tömiä hoitoja on tutkittu mel-ko paljon. Lääkärit eivät kuiten-kaan arvosta niitä, koska niitä ei opeteta heidän koulutuksessaan.

– Esimerkiksi masennuksen hoidossa on näyttöä liikunnan, sosiaalisen toiminnan, muiste-lun ja muisteluterapian tehos-ta. Myös unettomuutta ja muis-tisairauksia voidaan menestyk-sellisesti hoitaa lääkkeettömäs-ti. Toimintaterapia, päivänvalo, hyvä ruoka ja liikunta paranta-vat tutkitusti vanhojen vointia.

– Hyvän ravitsemuksen mer-kitystä ei voi korostaa liikaa. Ter-

Vanhojen hyvä laitos-hoito ei ole Kivelän mukaan ainakaan suo raan rahasta kiin-ni. Mikään tutkimus

ei tue väitettä, että hyvä hoito maksaisi enemmän kuin huono.

– En pysty esittämään tutki-mustietoja tästä, mutta olen it-se nähnyt todella hyvää ja laadu-kasta hoitoa, joka on toteutettu suhteellisen pienellä työntekijä-määrällä. Hyvää hoitoa antavan laitoksen kustannustaso voi ol-la täysin vertailukelpoinen ja se voi menestyä tarjouskilpailuissa siinä missä muutkin, hän arvioi.

Hyvässä laitoshoidossa van-hus puetaan joka aamu ja hänen kanssaan lähdetään tavanomai-siin päivätoimiin. Seurustellaan ja puuhaillaan vanhan voimien mukaan. Henkistä ja ruumiillista kuntoa ylläpidetään kunnollisel-la ravitsemuksella, ulkoilulla ja kanssakäymisellä. Kivelä uskoo, että tällainen hoito tulee lopul-ta halvemmaksi kuin vuoteeseen hoitaminen. Lisäksi se on henki-lökunnalle mielekkäämpää kuin vuodepotilaiden hoitaminen.

– Hyvän hoidon keskeisiä pe-rusteita ovat iäkkäiden ja vanhus-ten arvostaminen ja heidän yk-silöllisyytensä kunnioittaminen sekä henkilökunnan tiedollinen osaaminen. Työntekijöiden tulee myös ymmärtää vanhojen ihmis-ten ajatuksia ja toimintaa. Hyvää hoitoa antavat hoitajat ovat käsi-telleet oman vanhenemisensa ja

kuolemansa kysymyksiä ja pys-tyvät myös tunteiden tasolla koh-taamaan vanhoja ihmisiä.

PYÖRÖOVISYNDROOMA TULEE KALLIIKSIKivelän mukaan yksi hyvän hoi-don tunnusmerkeistä on se, et-tei vanhojen päätä sekoiteta tar-peettomilla lääkkeillä. Asiantun-temattomasti toteutetussa hoi-dossa voidaan käyttää heikoin perustein esimerkiksi virtsan-karkailua ehkäiseviä lääkkeitä, unilääkkeitä ja psykoosilääkkei-tä, jotka voivat heikentää muis-tia. Kun ihmisen kognitiiviset kyvyt heikkenevät näiden lääk-keiden haittavaikutuksena, hän kaatuu helposti ja saa murtumia, joiden hoito on kallista.

– Jos hoito poliklinikalla on hyvää, murtuman syyt selvite-tään, niihin puututaan ja lääki-tystä vähennetään tarvittaessa. Potilas toipuu. Huonossa tapauk-sessa kukaan ei ota vastuuta hoi-dosta eikä kaatumisen syytä sel-vitetä, vaan vanha lähetetään ta-kaisin kotiin, palvelutaloon tai laitokseen, jossa entinen meno

Oma PLUS 1 2012 19

UUTUUS

veydenhuollon ammattilaisten ravitsemuskoulutus on kuiten-kin puutteellinen. Kaikki ammat-tilaiset eivät tunne valtion ravit-semusneuvottelukunnan uusia ikääntyneiden ravitsemussuosi-tuksia. Myöskin lääkealan turval-lisuus- ja kehittämiskeskus Fime-an ylläpitämä iäkkäiden lääketie-topankki on harmillisen vähän tunnettu. Näistä apuvälineistä tarvittaisiin lisää viestintää vi-ranomaisilta hoitohenkilöstölle.

TAUSTALLA SÄÄSTÖT JA SYRJINTÄHuono hoito johtuu Kivelän mielestä osin vanhoja syrjivis-tä asenteista, osin koulutuk-sen puutteista. Syytä on myös suomalaisen yhteiskunnan no-peassa muutosvauhdissa. Ennen 1990-lukua Suomessa oli vain kourallinen ihmisiä, jotka osa-sivat hoitaa iäkkäitä, koska yli 85-vuotiaita hoidettavia oli sii-hen asti ollut vain vähän. Kun heitä sitten alkoi tulla, heitä ei osattu hoitaa.

– Hoitotyön tai lääketieteen geriatrista koulutusta ei ollut juuri lainkaan. Siihen vielä ry-tisi lama, jonka vaikutukset oli-vat rajut. Koulutettua väkeä ve-dettiin 1990-luvun lamavuosi-na pois vanhustenhoidosta, ja heidän tilalleen otettiin ihmisiä työvoimatoimistosta.

Vaikka 2000-luvun nousu-kauden aikana geriatrista koulu-tusta lisättiin ja ongelmista jo pu-huttiin, puhujia oli Kivelän mie-lestä liian vähän. Markkinaläh-töisyydestä, kaupallistamisesta, yksityistämisestä ja kilpailutta-misesta tuli iskusanoja. Kivelä on ehdottomasti sitä mieltä, ettei-vät markkinatalouden periaat-teet sovi ihmisten hoitamiseen.

– Suomeen syntyi 1990-lu-vulla paljon pieniä, ammattitai-toisesti johdettuja vanhusten-hoidon yrityksiä. Ne eivät kui-tenkaan pärjänneet kilpailutuk-sessa isommille yrityksille. Kun-tien olisi ollut täysin mahdollis-ta suosia kotimaista, laadukasta osaamista ja pieniä vanhusten-hoidon yksiköitä, mutta tätä va-lintaa ei tehty. Nyt näitä isom-pia suomalaisyrityksiä on myyty kansainvälisille toimijoille.

– Ruotsin kokemukset osoit-tavat, että kun vanhusten hoita-minen on bisnestä, jonka ainoa tavoite on tuottaa rahaa omista-jilleen, se johtaa väistämättä työ-voiman vähentämiseen ja palve-lun heikkenemiseen. Tämä tren-di tulee johtamaan pohjoismai-sen hyvinvointiyhteiskunnan tu-hoon, Kivelä murehtii.

Kivelän mukaan kilpailut-tamisen tuomista säästöistä ei ole näyttöjä. Häntä huolestut-taa, että Suomen tulisi EU:n kan-nan mukaan kilpailuttaa palve-luitaan nykyistäkin enemmän.

– Monissa EU-maissa on luo-vuttu sosiaali- ja terveyspalvelui-den kilpailuttamisesta. Tähän pi-tää Suomessakin ryhtyä, Kive-lä kehottaa.

APTEEKEILLA OMA ROOLINSAApteekeilla on Kivelän mieles-tä oma, tärkeä roolinsa vanhus-ten hoidossa. Farmaseutit ja proviisorit ovat hänen mukaan-sa lähteneet melko innokkaas-ti toteuttamaan moniammatil-

lista lääkehoidon kokonaisarvi-ointia, jossa käydään läpi asiak-kaan koko lääkehoito, karsitaan päällekkäisyydet ja pidetään sil-mällä lääkkeiden haitallisia yh-teisvaikutuksia. Lääkärit eivät kuitenkaan osaa käyttää apteek-kiväen asiantuntemusta riittä-västi hyväksi.

– Terveydenhuolto ja aptee-kit hoitavat ja palvelevat samoja ihmisiä, mutta tekevät liian vä-hän yhteistyötä. Lääkäreiden tie-doissa on paljon aukkoja asioissa, jotka ovat farmasisteille tuttuja. Toisaalta farmasian koulutus on ollut apteekkikeskeistä, eivätkä farmasistit ole tottuneet toimi-maan osana terveydenhuoltoa.

– Farmasistien pitäisi työn-tyä rohkeasti terveydenhuoltoon ja tarjoutua mukaan tiimeihin perusterveydenhuollossa. Ap-teekkien ja kotona asuvien iäk-käiden kannattaisi solmia pit-käkestoisia asiakassuhteita, jol-loin apteekissa voitaisiin antaa neuvontaa, seurata lääkkeiden käyttöä sekä arvioida lääkkei-den yhteisvaikutuksia. Lääkehoi-don kokonaisarviointi voisi olla maksullinen palvelu, joka olisi mahdollista myös kytkeä kanta-asiak kuuteen, Kivelä ideoi.

Ajantasainen lääkelista oli-si tärkeä niin nuorelle kuin van-hallekin ihmiselle etenkin hoito-paikkojen vaihtuessa. Tällä het-

Näin IKÄÄNTY-MINEN näkyyVANHENEMINEN AIHEUTTAA ihmisessä suuren joukon

muutoksia, jotka nuortenkin on hyvä tuntea. Kuusikymp-

pisen voimat riittävät vain harvoin samaan kuin kolme-

kymppisen tai nelikymppisen, vaikka yksilölliset erot

ovatkin suuria. Muutosten etenemistä voi hidastaa esi-

merkiksi liikunnalla.

• Ulkonäkö muuttuu: iho ohenee, veltostuu ja rypistyy.

Näyttää kuin käsien ja jalkojen tai vatsan iho roikkui-

si. Monien hiukset ohentuvat ja harmaantuvat. Ryhti

saattaa painua hieman kumaraan.

• Lihasmassa pienenee ja lihasvoimat heikentyvät.

Myös sydämen toimintakyky heikkenee. Jo keski-ikäi-

nen huomaa väsyvänsä entistä nopeammin. Esimer-

kiksi valvottu yö tuntuu eri tavalla kuin nuorena.

• Nivelet ja selkäranka jäykistyvät hieman, jolloin liikku-

vuus heikkenee.

• Lihasten, nivelten ja hermoston yhteistoiminta hidas-

tuu. Kaikki toiminta voi olla hieman hitaampaa kuin

aiemmin.

• Henkinen ja fyysinen palautuminen hidastuu 55–60

ikävuoden jälkeen: työviikon jälkeen tarvitaan koko

viikonloppu lepoon.

• Aineenvaihdunta hidastuu, mikä johtaa helposti liho-

miseen. Toisaalta yli 75-vuotiailla pitkää ikää ja hy-

vää toimintakykyä ennustava paino on lievä ylipaino.

• Näkö alkaa heikentyä jo 45–50 vuoden iässä, kun sil-

män linssi jäykistyy. Lähinäön heikentyminen jatkuu

vähitellen. Iäkkäät tarvitsevat myös enemmän valoa

kuin nuoret nähdäkseen hyvin ja he häikäistyvät esi-

merkiksi pimeällä ajaessaan helpommin kuin nuoret.

• Kuulo heikkenee tyypillisesti siten, että sanojen erot-

taminen vaikeutuu, kun taustalla on hälinää. Myös

äänen tulosuunnan erottamisesta tulee vaikeampaa.

• Lopulta myös makuaisti ja tuntoaisti heikkenevät.

• Suun terveydessä voi olla puutteita, jotka vaikeutta-

vat syömistä.

• Luut haurastuvat ja osteoporoosi vaanii etenkin nai-

sia vaihdevuosien jälkeen.

• Munuaisten ja maksan toiminta hidastuu, mikä vai-

kuttaa lääkkeiden hajoamiseen ja erittymiseen. Moni

lääke vaikuttaa vanhalla pidempään kuin nuorella.

Myös alkoholin vaikutus voimistuu.

• Toipuminen hidastuu. Flunssa tai muu tulehdus voi

kestää pitkään ja viedä voimia.

• Nälän tunne ja ruokahalu heikkenevät myöhäisvan-

huudessa.

• Keskittymiskyky heikkenee tilanteissa, joissa on pal-

jon aistiärsykkeitä.

• Työmuisti hidastuu, joten oppiminen edellyttää entis-

tä enemmän kertausta. Oppimistulokset ovat kuiten-

kin hyvät. Asiakokonaisuuksien ymmärtäminen voi

jopa parantua.

• Nimien ja tapahtumien mieleen palauttaminen voi

viedä aikaa.

• Nopea päättelykyky saattaa hieman hidastua, mutta

kiteytynyt älykkyys säilyy ja paranee 65 ikävuoteen

asti, jonka jälkeen se alkaa heikentyä hitaasti.

• Luovuus säilyy, mutta se muuttaa muotoaan. Yksi-

tyiskohdat kiinnostavat entistä vähemmän, kokonai-

suuksien hahmotus helpottuu. Näköalat laajenevat,

hiljainen tieto lisääntyy.

• Monet kokevat, että tunteet vaimenevat. Ilo ja suru,

onni ja viha voivat tuntua miedommilta kuin nuorena.

Sirkka-Liisa Kivelän mielestä vanhustenhoidon hyvä laatu edellyttää kaikkien kansalaisten myönteistä

suhtautumista iäkkäisiin, iäkkäiden arvostamista yhteiskunnassa ja iäkkäitä tukevien henkilöiden kor-

keatasoista eettistä toimintaa.

kellä sellaisia ei juurikaan tehdä. Apteekit voisivat Kivelän mieles-tä auttaa, koska sähköisen resep-tin myötä apteekki pääsee kat-somaan, mitä lääkkeitä asiakas on ostanut. Lääkelistasta voisi kehittää maksullisen tai kanta-asiakkuuteen liittyvän bonuspal-velun, jossa asiakas saisi tuloste-tun lääkelistan mukaansa tar-peen mukaan tai ainakin kerran vuodessa. ■

LISÄTIETOJA: Sirkka-Liisa

Kivelä ja Sari Vaapio: Vanhana

tänään. Kustantaja Suomen

Senioriliike ry, tilattavissa

Senioriliikkeestä. www.seniori-

liike.fi . Myös kirjakaupoissa.

20 Oma PLUS 1 2012

❯5 KYSYMYSTÄ: MUISTISAIRAUDETTEKSTI SIMO ARVO KUVA ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI JA DREAMSTIME

1MITKÄ ASIAT LISÄÄVÄT RISKIÄ SAIRASTUA MUISTISAIRAUTEEN?Sairastumisriskiin vaikuttaa moni asia, kuten ikä, kolesteroliarvot, verenpaine ja muut sairaudet. Myös fyysisen

ja sosiaalisen aktiivisuuden puute sekä alkoholi, tupakointi ja epäterveelliset elämäntavat lisäävät sairastumis-

riskiä. Perinnölliset syyt ovat pienin riskitekijä. ■

2MITÄ VOI TEHDÄ ENNEN OIREIDEN ILMENEMISTÄ?Terveelliset elämäntavat auttavat muistista huolehtimisessa. Kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista kannattaa

pitää huolta; ylös, ulos ja lenkille. Alkoholin, tupakan ja eläinrasvan käyttöä pitäisi vähentää. Ruokavaliossa

olisi hyvä suosia kalaa, marjoja, hedelmiä ja kasviksia. Stressiä kannattaa välttää ja aivoja aktivoida sen sijaan

esimerkiksi ystävyyssuhteiden ylläpidolla. Päähän kohdistuvilta iskuilta on suojauduttava. Käytä siis kypärää pyö-

räillessäsi. ■

3VAIKUTTAAKO IKÄ ENNALTAEHKÄISYN TAPOIHIN TAI TEHOKKUUTEEN?Suoranaista vaikutusta iällä ei ole, vaan asia on hyvin henkilökohtainen. Tärkeintä on halu huolehtia itses-

tään ja ylläpitää hyvinvointia. Iän tuomilla fyysisillä rajoitteilla voi toki olla vaikutusta asiaan. ■

4KENEN KANNATTAA TEHDÄ GEENITUTKIMUS ALTTIUDESTA MUISTISAIRAUKSILLE?Pääsääntöisesti lääkäri suosittelee potilasta geenitutkimukseen, mutta tutkimuksia tehdään vain harvoin.

Geenitutkimus voidaan toki järjestää, jos potilas haluaa ehdottomasti tietää sairastumisriskistään. ■

5MITÄ KANNATTAA TEHDÄ, JOS TIETÄÄ OMAAVANSA KORKEAN SAIRASTUMISRISKIN? Jos riski on tiedossa, kannattaa edellä esiteltyihin asioihin kiinnittää erityistä huomiota. Terveelliset elämänta-

vat ja aktiivisuus ovat paras tapa taistella muistisairauksia vastaan. ■

MUISTIHOITAJA MARITA MATIKAINEN, ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

Muistisairaudet huolestuttavat usein

varsinkin elämän ehtoopuolella.

Muistista huolehtimiseen ei ole taika-

temppuja. Tärkeintä on pitää huolta

kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista.

det. Myös fyysisen

äävät sairastumis-

nista kannattaa

. Ruokavaliossa

da sen sijaan

is kypärää pyö-

huolehtia itses-

■

n vain harvoin.

kistään. ■

veelliset elämänta-

usein

a.

taika-

uolta

sta.

Naso-ratiopharm on säilytysaineeton sumute nuhasta johtuvan nenän tukkoisuuden hoitoon. Vaikuttavana aineena on ksylometatsoliini, joka vähentää nenän ja nielun alueen limakalvojen turvotusta. Naso-ratiopharm 1,0 mg/ml on tarkoitettu aikuisille ja yli 10-vuotiaille lapsille annostuksella 1 suihke kumpaankin sieraimeen korkeintaan 3 kertaa vuorokaudessa, yhtäjaksoisesti enintään 7 päivän ajan. Naso-ratiopharm 0,5 mg/ml on tarkoitettu 2-10–vuo-tiaille lapsille annoksella 1 suihke kumpaankin sieraimeen korkeintaan 3 kertaa vuorokaudessa, yhtäjaksoisesti enintään 5 päivän ajan. Käyttö raskauden ja imetyksen aikana vain lääkärin ohjeen mukaan. Yleisiä haittavaikutuksia ovat nenän limakalvon kirvely ja kuivuminen. Valmisteen suositeltua pitempiaikainen yhtäjaksoinen käyttö voi johtaa vaikutuksen heikkenemiseen ja käytön lopettamisen jälkeen esiintyvään voimakkaaseen nenän limakalvojen turvotukseen. Tutustu huolella pakkausselosteeseen. Pakkaukset ja hinnat 1.1.2012: Naso-ratiopharm nenäsumute 0,5 mg/ml 10 ml (4,24 €), 1,0 mg/ml 10 ml (4,24 €). Apteekista ilman reseptiä. Lisätiedot: www.laakeohje.fi , info@ratiopharm.fi A27

Anna ilman kulkea.

Nopeasti tehoavaSäilöntäaineetonEdullinen

Naso-ratiopharm avaa tukkoisen nenän.

Lapsille oma

vahvuus

Oma PLUS 1 2012 21

❯APTEEKIN HYLLYLTÄTEKSTI PIRKKO SOININEN KUVA MEDCASE

Yli joka kymmenes meistä kuorsaa öisin. Kuorsaaminen hei-kentää unen laatua ja häiritsee muita nuk-

kujia. Kuorsaamista lisäävät yli-paino, alkoholi, tukkoinen nenä ja isot nielurisat. Tupakointi ai-heuttaa nenän tukkoisuutta ja sitä tietä pahentaa kuorsausta. Toiset kuorsaavat voimakkaim-min nukkuessaan selällään. Laih-dutus vähentää kuorsaamista, samoin kyljellään nukkuminen.

Yksi kotikonsti kuorsauksen rajoittamiseen on smartLAB gut-

Apua KUORSAUKSEEN

night -laite, jonka mikrosensorit reagoivat yli kolme kertaa tois-tuviin kuorsauksen ääniin. Ran-teessa oleva laite aktivoituu ja lä-hettää mikroimpulsseja rantee-seen. Impulsseja lähettää laitteen takaosaan liitetty itseliimautu-va elektrodi. Kuorsaava henkilö reagoi alitajuisesti impulsseihin, muuttaa heräämättä asentoaan ja lakkaa kuorsaamasta.

Impulssin taajuuden käyttäjä voi itse säätää laitteessa olevasta säätöpyörästä sopivaksi.

– Laitteen toiminalle on olennaista, että impulssien voi-

makkuus on säädetty henkilöl-le yksilöllisesti sopivaksi. Tällöin henkilö ei herää impulsseihin, vaan alitajuisesti vaihtaa asen-toa, jolloin kuorsaus yleensä lop-puu. Laitteen teho on yksilöllis-tä ja riippuu paljon siitä, että im-pulssin voimakkuus on sopiva, sanoo maahantuojan, MedCa-sen, toimitusjohtaja Ilkka Sirén.

Säätäminen kannattaa aloit-taa asettamalla pyörä keskiasen-toon. Impulssin voimakkuutta voi kokeilla valveilla ollessa, mut-ta lopullinen säätö on tehtävä pa-rin yön kokemusten jälkeen. Käy-tännössä kannattaa siis aloittaa keskeltä ja säätää tasoa heikom-maksi tai voimakkaammaksi pa-rin yön kokeilun jälkeen.

TYYNYT VAIHTOONLaitetta on myyty Suomes-sa puolen vuoden ajan. Se on myynnissä noin 20 maassa maa-ilmanlaajuisesti.

– Suomessa laitteesta ei ole tehty kliinisiä testejä, mutta muun muassa Taiwanissa laitet-ta on tutkittu kliinisesti ja sen on todettu auttavan kuorsauk-seen, kertoo Sirén.

Laitteella on automaattises-ti kahden vuoden ja rekisteröi-tynä viiden vuoden takuu. Lait-teen voi rekisteröidä lähettämäl-

smartLAB gutnight kiinnitetään yöksi ranteeseen ja laite lähettää toistuvasti kuorsaajan ranteeseen

impulsseja, jotka saavat hänet vaihtamaan asentoa. Tällöin kuorsaus yleensä loppuu.

Kuorsaus on ikävä vaiva. Se

haittaa sekä kuorsaajaa että

hänen vierustoveriaan. Yksi

keino kuorsauksen ehkäisyyn

on smartLAB gutnight -laite, jonka lähettämät

impulssit saavat kuorsaajan

vaihtamaan asentoa.

le valmistajalle maahantuojan, eli MedCasen, kautta sarjanu-meron sisältävän rekisteröinti-kortin, joka on mukana laitepak-kauksessa.

SmartLAB gutnightin vähit-täismyyntihinta on noin 120 euroa ja pakkauksessa on muka-na kolme kontaktityynyä. Kon-taktityynyjä myydään sen jälkeen erikseen kolmen kappaleen pakkaukses-sa, jonka vähittäismyynti-hinta asettuu 25 eu-ron tuntumaan. Yk-si tyyny kestää noin kuukauden, jos lai-tetta käytetään jo-ka yö.

MILLOIN LÄÄKÄRIIN?Tarkempiin tutkimuksiin on syytä hakeutua, jos kuorsauk-seen liittyy hengityskatkoja ja päiväaikaista väsymystä tai suo-ranaista nukahtelua, sillä täl-löin kyseessä voi olla uniapnea.

Uniapnea voi myötävaikuttaa sy-däninfarktin ja aivohalvauksen syntymiseen. ■

Lisätiedot:

www.medcase.fi

Apteekista

22 Oma PLUS 1 2012

❯RISTIKKO 1/2012

Forssan KeskusapteekkiTimo HeinonenKartanonkatu 11, 30100 Forssa p. (03) 422 2835

Haminan III, Itäväylän ApteekkiKyllikki LisitsinHelsingintie 1, 49460 Haminap. (05) 345 5120

Hangon ApteekkiSilja KyllönenNycanderinkatu 18, 10900 Hanko p. (019) 248 2312

Helilän Keskus-apteekkiVesivallinaukio 5, 48600 Karhulap. (05) 262 447

Helsingin 45. Etelä-Kaarelan ApteekkiAnita OksanenVanhaistentie 1, 00420 Helsinkip. (09) 566 0080*Malminkartanon sivuapteekkiMalminkartanonaukio 4 00410 Helsinkip. (09) 566 2193

Helsingin 42. Munkki ApteekkiVeikko TudermanRaumantie 1 A (Munkkivuoren ostoskeskus)00350 Helsinkip. (09) 565 6010

Hämeenlinnan 6.Tiiriön ApteekkiRitva OrtamalaWartiamäentie 2 (Prismakeskus)13130 Hämeenlinnap. (03) 674 2321

Ikaalisten ApteekkiTimo Pentti Vanha Tampereentie 15–1739500 Ikaalinen p. (03) 458 9992

Karhuvuoren ApteekkiEija LappelaTaruraitti 2, 48350 Kotkap. (05) 223 1900*Metsolan apteekkiKiuruntie 49–51, 48220 Kotkap. (05) 223 1930

Karjaan Apteekki Henrik BrennerKauppiaankatu 9, 10300 Karjaa p. (019) 230 078

Kauhavan I ApteekkiMinna JaansonKauppatie 48 , 62200 Kauhavap. (06) 434 8000

Kirjavantolpan Apteekki HyvinkääSven Söderlund Uudenmaankatu 7005830 Hyvinkää p. (019) 431 642

Kouvolan 10. Inkeroisten ApteekkiMerja WiioPäätie 22, 46900 Inkeroinenp. (05) 317 1554

Lahti 12. Renkomäen Apteekki Johanna PennanenPasaasi 2, Renkomäki (Kärkkäisen kauppakeskus)15700 Lahtipuh. 020 789 3570

Lappeenrannan Keskusapteekki Ossi SarvilahtiBrahenkatu 353100 Lappeenranta p. (05) 630 0300*Kourulan sivuapteekki Katajakatu 10–1253850 Lappeenranta p. (05) 630 0600 *Sammonlahden sivuapteekki Korpikunnaankatu 153850 Lappeenranta p. (05) 630 0400

Lempäälän II Sääksjärven ApteekkiHanna-Maija Syrjänen Pitkäahteentie 1, 33880 Lempääläp. (03) 367 0480*Apteekki IdeaparkIdeaparkinkatu 437570 Lempääläp. 029 090 8030

Lieksan Pietari-ApteekkiUlla-Riitta Savolainen Pielisentie 30, 81700 Lieksap. (013) 521 003

Lielahden Apteekki Kyösti LaitinenPossijärvenkatu 2 33400 Tampere p. (03) 347 3800

Linnan ApteekkiMarkku Knuutila Kauppiaskatu 10, 20100 Turku p. (02) 275 0400*Patterinhaan ApteekkiKanslerintie 10, 20200 Turkup. (02) 275 0810

Naantalin ApteekkiHenrik Brenner Luostarinkatu 2521100 Naantalip. (02) 431 2720*Rymättylän sivuapteekki Vanhatie 121140 Rymättylä p. (02) 252 1202

Nurmeksen ApteekkiAnja-Riitta MartinsenKauppatori 1, Liikekulma75500 Nurmesp. (013) 480 395

Ojamon ApteekkiHelena MensonenOjamonharjuntie 61 (Citymarket)08200 Lohjap. (019) 388 100

Orimattilan ApteekkiSinikka LankinenErkontie 12, 16300 Orimattilap. (03) 887 430

Oulaisten ApteekkiKalle Tuori Rautatienkatu 5, 86300 Oulainen p. (08) 470 477

Porvoon I Vanha Apteekki Robert JärnströmPiispankatu 34, 06100 Porvoop. (019) 689 4400*Gammelbackan sivuapteekkiSuolaketie 2, 06400 Porvoop. (019) 575 3990*Pornaisten sivuapteekkiLatiskantie 1, 07170 Pornainenp. (019) 664 7247

Salon Vanha ApteekkiTimo Johansson Vilhonkatu 8, 24100 Salo p. (02) 777 6400*Kuusjoen sivuapteekki Ylikulmantie 250, 25330 Kuusjoki p. (02) 777 6480

Tampereen II Keskustorin Apteekki Esko SorvalaKeskustori 1, 33100 Tampere p. (03) 225 0300*Atalan apteekkiPulkkakatu 8, 33580 Tamperep. (03) 362 2702*Peltolammin apteekkiPeltolamminkatu 1233840 Tamperep. (03) 266 1055

Tampereen XVI Kaukajärven Apteekki Markku KnuutilaKeskisenkatu 5, 33710 Tampere p. (03) 3143 9500

Tampereen Tammelan Apteekki Harri SalonpääItsenäisyydenkatu 1733500 Tampere p. (03) 254 9300

Tampereen Tesoman Apteekki Kyösti LaitinenTesoman valtatie 3733310 Tampere p. 010 420 4711*Raholan sivuapteekki Jurvalankatu 8, 33300 Tampere p. 010 420 4715

Tervolan ApteekkiPetri KiviluomaKeskustie 94, 95300 Tervolap. (016) 435 003

Turun Keskus-apteekkiMinna JaansonHumalistonkatu 10, 20100 Turkup. (02) 880 0860*Littoisten apteekkiUusi Littoistentie 4820660 Littoinenp. (02) 246 1291

Vantaan I Tikkurilan ApteekkiTarja SaesmaaKielotie 1101300 Vantaa p. (09) 836 2540

Varkauden Vanha ApteekkiKirsi PuurunenRelanderinkatu 3078200 Varkausp. (017) 266 4700*Käpykankaan sivuapteekki Sammonkatu 678870 Varkaus p. (017) 266 4730 *Könönpellon sivuapteekki Pitkälänniementie 178500 Varkaus p. (017) 266 4740

Ylihärmän ApteekkiTimo LehtimäkiJärventie 162375 Ylihärmäp. (06) 482 3100

Ähtärin ApteekkiTimo LehtimäkiOtsolantie 1263700 Ähtärip. (06) 211 3100

KUSTANTAJA Oma PLUS Apteekkipalvelut Oy, Kauppiaskatu 10, 20100 Turku | p. (02) 275 0432 | www.omaplus.fi | toimisto@omaplus.fi PÄÄTOIMITTAJA Tatu Johansson, Salon Vanha Apteekki, Vilhonkatu 8 L 1–13, 24100 Salo | p. 050 560 4344 | tatu.johansson@omaplus.fi TOIMITUS JA TAITTO OS/G Viestintä, Aurakatu 14 B, 20100 Turku | p. 0207 806 800 | www.osgviestinta.fi | viestinta@osg.fi PAINOPAIKKA Suomen Lehtiyhtymä Oy, PL 52 (Klaavolantie 5), 04301 Tuusula | painosmäärä noin 600 000 kplPaikallissivujen sisällöstä vastaavat paikallisapteekit.

VANHEMMAN KONSTAAPELIN valvovan silmän alla on

lehden 4/2011 ristikon onnelliseksi voittajaksi arvottu:

LEA KINNUNEN, TAMPERE.

Vastaukset voi lähettää 15.3.2012 men nessä osoit teeseen:

Oma PLUS Apteekkipalvelut Oy, Kauppiaskatu 10, 20100 Turku.

Voit myös palauttaa ristikon paikkakuntasi lähimpään Oma PLUS

-apteekkiin.

Oikein vastanneiden kesken arvotaan 85 euron arvoinen tuote-

lahjakortti Oma PLUS -apteekkiin. Ristikon oikea ratkaisu seu-

raavassa lehdessä.

nimi ___________________________________________________

osoite __________________________________________________

________________________________________________________

________________________________________________________

puh. ___________________________________________________

Ristikon 4/2011 ratkaisu:

www.omaplus.fi

Oma PLUS 1 2012 23