16 KESKISUOMALAINEN TORSTAINA 17.12.2015

Talous Esimies: Jorma Rahkonen, p. 014 622 276Uutispäivystys: p. 014 622 276

Sähköposti: talous@keskisuomalainen.fi, etunimi.sukunimi@keskisuomalainen.fi

Osoite: Talous, PL 159, 40101 Jyväskylä

Euribor 12 kk

0,05OMX Helsinki

8470Euro / Dollari

1,09

muutos

-0,001

muutos

+0,75 %muutos

-0,52 %

Päivän luvut

#

$

$

Bisnestä ilman suunnitelmaaJaana Siljamäki

Liiketoimintasuunnitelma ja budjetti on monella yrittäjäl-lä tekemättä tai päivittämättä. Asia on tullut ilmi naisyrittäjiä koskevissa tutkimuksissa, mut-ta Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malisen mukaan kyseessä ei ole mikään erityinen naisten ongelma.

– Ne puuttuvat valitettavasti monilta. Tutkittua tietoa pk-yrittäjistä yleensä ei ole, mut-ta eri yhteyksissä on tullut ilmi, että tämä pätee koko kentässä. Suunnitelma on toki yleensä tehty, kun yrittäjiksi on läh-detty, mutta sen päivittäminen on jäänyt.

Malisen mukaan päivittämi-nen olisi oleellista, sillä kun toi-mintaympäristö muuttuu, tarvi-taan suunnitelmallisuutta.

– Erityinen haaste on rahoi-tussuunnittelu, joka on vielä heikompaa. Investointisuunni-telmat puuttuvat yleensä täysin. Varsinkin pienemmillä yrityk-sillä aika menee arjen pyörit-tämiseen ja ydintoiminnan te-koon. Strategiset tai pidemmälle katsovat toimet jäävät tekemättä.

Liiketoimintasuunnitelman tarkoitus on kiteyttää liiketoi-minnan idea, selventää kannat-tavuutta ja muita menestyksen kannalta tärkeitä tekijöitä.

Työterveyslaitos julkaisi mar-raskuun lopulla kyselyn, jonka mukaan liiketoimintasuunnitel-ma tai budjetti oli vain vajaalla puolella vastaajista. Kysely kar-toitti naisyrittäjien jaksamista, ja huonon suunnittelun arvel-tiin olevan yhteydessä naisyrit-täjien yleisiin univaikeuksiin ja huoliin yrityksen kannattavuu-

desta. Kyselyyn oli vastannut 69 naisyrittäjää.

Työ- ja elinkeinoministeriö sai vastaavanlaisen tuloksen laajemmassa (yli 500 vastaa-jaa) tutkimuksessaan vuonna 2010. Silloin prosentti oli vie-lä heikompi: kirjallinen liike-toimintasuunnitelma tai bud-jetti oli vain joka kolmannella naisyrittäjällä. Viime vuoden ti-

laston mukaan kolmannes yrit-täjistä on naisia.

Puutteet suunnittelussa hei-jastelee myös pk-yritysbaromet-rissa saatua tulosta, jonka mu-kaan ulkoista rahoitusta haetaan vähän. Tämän syksyn baromet-rin mukaan ulkoista rahoitusta on ottanut 27 prosenttia yrityk-sistä ja 22 prosenttia on aikeis-sa hakea sitä. Rahoittajat lähes poikkeuksetta vaativat hake-muksiin ajantasaista liiketoi-mintasuunnitelmaa.

– Ulkoista rahoitusta hakee yl-lättävän pieni määrä. Rahoitta-jilta on myös kuultu, että he jou-tuvat marssittamaan rahoituksia hakevia yrityksiä kotiläksyjen äärelle siinä kohtaa, Keski-Suo-men Yrittäjien toimitusjohtaja Tuuli-Kirsikka Pirttiaho sanoo.

Suunnittelemattomuus ei kuitenkaan välttämättä ole kai-kille yrityksille heikkous, vaan osittain ajan hengen mukaista tai toimintaan ja kehitysvaihee-seen sopiva asia.

– Liiketoimintasuunnitelma tai budjetointi ei välttämättä ole päällimmäinen kysymys, jos yri-tys on hyvin pieni. Esimerkiksi käsityöalalla yrittäjän intohimo on käsillä tekemisessä, ei kas-vutavoitteissa tai investointi-tarpeissa, Jyväskylän Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen pohtii.

Salmisen mukaan paljon se-littää myös yrittäjyyden idea it-sessään.

– Yrittäjä ei ole riskinkartta-ja lähtökohtaisesti. Yrittäjyyden luonteeseenkin kuuluu epävar-muuden sietäminen ja tarkka suunnittelu jää.

Pirttiaho huomauttaa, että nykyisin joillakin toimialoil-la kvartaaleissa ja sitäkin ly-hyemmässä syklissä eläminen yleistyy.

– Toisessa ääripäässä on no-pealiikkeisiä yrityksiä, jotka ovat niin muuttuvassa markki-nassa että siellä koetaan, ettei ole tarpeellista laittaa paukkuja suunnitelman päivittämiseen. Start up-yrityksissä on esimerk-kejä tästä. Uskotaan enemmän ideaan ja tiimiin, kuin perin-teiseen liiketoimintasuunni-telmaan.

Sekä Malinen, Salminen että Pirttiaho näkevät kuitenkin yh-teyden yrittäjän suunnitelmal-lisuuden ja jaksamisen välillä.

– Täydellinen suunnitelmalli-suuden puute on varmaan yksi tekijä, mikä aiheuttaa työn kuor-

mittavuutta, jos ei tiedä minne on menossa ja miksi, Salminen sanoo.

– Meidänkin (järjestönä) pi-täisi pystyä viestimään, mikä hyöty siitä on, että nämä asiat ovat kunnossa, Malinen sanoo.

Pk-yrittäjyys: liiketoimintasuunnitelmat ja budjetit puuttuvat monilta yrittäjiltä. toisille se on tietoinen valinta, toisille turhaan kuormittava laiminlyönti.

Päiväkoti Löytöretken yrittäjä Sirkku Vahvaselkä sanoo liiketoimintasuunnitelman antavan työlle raamit. Vahvaselkä arvelee monen yrittäjän toimivan intohimolla eikä taloustietämys ole vahvinta aluetta.

Jaana Kautto

”Erityinen haaste on rahoitus-

suunnittelu, joka on vielä heikompaa.Petri Malinen, Suomen Yrittäjät

Huippukokki perusasioiden äärelläKOMMENttI

Yrittämisessä näyttäisi aina-kin julkisuuden perusteella olevan nykyisin kaksi ääri-päätä: seksikäs ja sähäkkä start up -skene ja perusraata-jat, joiden kasvun valtatie on jo vuosia sitten metsittynyt kituuttamisen kinttupoluksi.

Jälkimmäistä on häm-mentävällä tavalla valaissut Nelosella jo pari vuotta pyö-rinyt televisiosarja Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! Se avaa vähemmän mairittelevan kuvan (ravintola-alan) yrittä-jyydestä useimmiten ruuhka-Suomen tuolla puolen. Huip-pukokki Sukula kiertää juma-lan ja asiakkaiden hylkäämiä ravintoloita ja katselee touhua

jonkin aikaa. Sitten hän lataa tiskiin pielessä olevat asiat ja pistää homman uusiin puihin televisio-ohjelman sallimissa rajoissa. Kyse on pitkälti liike-toimintasuunnitelman päivit-tämisestä.

Kohteen hahmogalleriaan kuuluu tyypillisesti enem-män tai vähemmän pihalla oleva yrittäjä, asiansa osaava mutta sittemmin lannistettu väliportaan pomo ja väärän alavalinnan tehnyt alainen, jolla on olematon motivaatio ja keskivaikea nikotiiniriip-puvuus.

Rakennetusta draamasta huolimatta katsoja saa häm-mästellä joka kerta samaa paradoksia: kaikki hoituu va-semmalla kädellä, mutta yritys on joten kuten pyörinyt jopa vuosikausia. Jotkut yrittäjistä eivät ole osanneet sanoa edes

viime vuoden liikevaihtoaan. Silloin tavallinen palkan-

saaja alkaa miettiä, että ei se yrittäminen niin ihmeellistä taida ollakaan – tekemällä asi-at edes suurin piirtein oikein eläisi varmaan suht mukavasti muuttotappioalueellakin.

Kitukasvun takana on toki usein inhimillinen tekijä, jonka valossa voi yrittää ym-märtää yrittäjän koottuja se-lityksiä. On pieleen menneitä unelmia, vääriä ajoituksia, huoltajuusriita tai tuen puu-tetta. Eikä olisi pahitteeksi omata kunnianhimoa kuin Amerikassa tai intohimoa kuin Pauligin kahvimainok-sessa. Jos ne puuttuvat, puut-tuu paljon.

Mutta pelkkä perusasioiden kirkastaminen, kuten ajan ta-salla oleva liiketoimintasuun-nitelma, voisi auttaa.

Jaana Siljamäki

”voi olla vähän vaiettu juttu”MuuraMeJaana Siljamäki

Poista, supista, korosta, luo, säilytä. Päiväkoti-yrittäjä Sirk-ku Vahvaselän itselleen versi-oima SWOT-analyysi (vahvuu-det, heikkoudet, mahdollisuu-det, uhat) on liiketoiminnan raami, joka on Vahvaselällä esi-merkillisesti hahmoteltuna. Hän on koostanut liiketoimintasuun-nitelmastaan Power Point -esi-tyksen, jota hän tarpeen tullen esittää myös henkilökunnalle. Päiväkodin täyttöaste, kannat-tavuus, kassavirta ja kustannus-rakenne ovat säntillisinä käppy-

röinä suunnitelmassa.– Tykkään graafisista esityk-

sistä, niistä näkee heti missä mennään, Vahvaselkä sanoo.

Hän päivitti liiketoiminta-suunnitelmansa kolme vuotta sitten, ja se vastaa edelleen ti-lannetta. Budjetin Vahvaselkä tekee vuosittain.

– Minulla on niin isollaan kuitenkin tämä bisnes, on 18 työntekijää, joten ne pitää il-man muuta olla.

Vahvaselkä on myös Keski-Suomen Yrittäjänaisten puheen-johtaja. Hän ei ole törmännyt siihen, että suunnitelmat puut-

tuvat monilta yrittäjiltä.– En tosin ole sitä suoraan jäse-

nistöltä kysynytkään. Voi olla vä-hän vaiettu juttu. Voisimme jär-jestönä lisätä tietämystä asiasta.

Vahvaselkä arvelee asiassa ole-van montakin selitystä.

– Mitä naisyrittäjiä tiedän, mo-nilla on mieletön kiire ja pitkät työpäivät, jolloin nämä on asioi-ta, jotka ohitetaan ensimmäise-nä. Tosi tärkeitä ne kyllä olisivat.

Vahvaselän mukaan liiketoi-mintasuunnitelman merkitys ko-rostuu viimeistään siinä vaihees-sa, jos bisnes alkaa horjahdella.

– Ilmankin pärjää, jos menee hyvin.

Pankit ennustavat nollakasvua Vuosi 2016: Dansken ja Handelsbankenin ensi vuoden arvioissa iso ero.

HelSinkiSTT

Sekä Danske Bank että Han-delsbanken ennakoivat Suo-men tämän vuoden brut-tokansantuotteen pysyvän suurin piirtein viime vuo-den tienoilla.

Danske ennustaa BKT:n kasvuksi pyöreää nollaa, Han-delsbanken on piirun verran anteliaampi 0,2 prosentilla.

Ensi vuoden suhteen pank-kien arviot vaihtelevat enem-män. Danske povaa Suomelle 0,6 prosentin kasvua, Han-delsbanken puolestaan 1,2 prosentin kasvua.

Kotimaan tilanne näyttää molempien pankkien mukaan synkältä, ja ainoa toivo Suo-

men taloudelle on Euroopan paranevassa taloustilanteessa.

Dansken mukaan inves-tointien kasvu Euroopas-sa, Euroopan keskuspankin EKP:n elvytys, heikko euro ja halpa öljy auttavat.

Handelsbankenin mukaan Suomen ongelmia korostaa vientituotteiden valikoima, sillä Suomen tuotanto painot-tuu markkinoitaan kasvattavi-en kulutushyödykkeiden sijas-ta teollisuuden välituotteisiin.

Molemmat rahoituslaitok-set ennakoivat työttömyy-den pahenevan ensi vuon-na. Dansken arvion mukaan työttömyysprosentti on ensi vuonna 9,5 prosenttia, Han-delsbankenin näkemyksen mukaan 9,8 prosenttia.

Handelsbankenin ja Danske Bankin ennusteetKysyntä ja tarjonta Handelsbanken Danske Bank

2016

STT

BKTTuontiVientiYksityinen kulutusInvestoinnit

Inflaatio, %Työttömyys, %

Muita keskeisiä lukuja

Muutos, % 20150,2

-2,4-2,31,3

-1,8

1,03,83,21,03,7

1,23,02,50,74,5

-0,29,4

0,89,5

1,29,3

2017 201620150,0

-1,5-1,01,1

-2,5

0,62,02,00,42,0

1,13,54,00,53,5

-0,29,4

1,09,8

1,29,5

2017

Keski-Suomi: palveluissatoivonpilkahduksiaJyväSkyläJorma rahkonen

Keski-Suomessa yritysrahoi-tuksen kysyntä on vähenty-nyt kesän jälkeen. Danske Bankin Keski-Suomen yri-tysasiakkaista vastaava joh-taja Kirsi Huusko kertoo, että vielä keväällä tilanne näytti paremmalta.

– Onneksi palveluyrityk-sissä on toivonpilkahduksia. Niistä monen tilanne antaa toivoa ja luo tulevaisuuden mahdollisuuksia. Osalla pal-veluyrityksistä on myös vien-tiä, hän sanoo.

Keski-Suomen palveluyri-tysten odotukset ovat olleet Suomen myönteisimpiä myös Elinkeinoelämän Keskuslii-ton suhdannekyselyssä. Teol-lisuus- ja rakentamisyritysten odotukset ovat puolestaan ol-leet pessimistisiä.

Konkurssien määrä laski

maakunnassa tammi–loka-kuussa viime vuoden vas-taavaan ajanjaksoon verrat-tuna. Keski-Suomessa haet-tiin kymmenen kuukauden aikana konkurssiin 91 yritys-tä, kun vuosi sitten määrä oli 110 yritystä.

Yritysrahoituksesta pääosa käytetään omistusjärjestelyi-hin, mutta tärkeässä roolissa on myös käyttöpääomarahoi-tus yritysten kasvun mahdol-listamiseen.

– Kasvurahoitus on tietys-ti myönteinen asia, Huusko sanoo.

Hänen mukaansa monet yritykset ovat sinnitelleet pit-kään ilman velkaa ja useat yritykset pystyvät tekemään kohtalaisen kokoisia inves-tointeja ottamatta lainaa.

Keski-Suomen ongelmana on Suomen pahimpiin kuu-luva työttömyys.

Kymen Sanomat

Karhulan valimo suljetaanKarhulan valimon toiminta loppuu, kertoo Kymen Sa-nomat. Valimon henkilöstö sai kuulla asiasta tiedotus-tilaisuudessa aamupäivällä. Henkilöstö reagoi tietoon ulosmarssilla.

Valimon omistaa sveitsi-

läinen Sulzer Pumps. Sen mukaan valimon toiminta on ollut jo pitkään kannat-tamatonta.

Päätös johtaa enintään 160 työsuhteen päättymiseen. Yt-neuvottelujen piirissä oli 175 henkilöä.

Sulzerin pääasiakkaita ovat öljy- ja kaasuteollisuus, voi-mantuotanto sekä veden kä-sittely sellu- ja paperiteolli-suus mukaan lukien.

RaKentaminen

Lidlin suunnittelema uuden myymälän rakennushanke vii-västyy.– Alun perin purkutyöt oli tar-koitus aloittaa tammikuus-sa 2016, mutta nyt olemme päättäneet ottaa hankkeessa pienen aikalisän ja tarkaste-lemme hankkeen vielä koko-naisuutena lävitse, Laukaan kiinteistötoimiston päällikkö Janne Toivanen kertoi Keski-

suomalaiselle.Näin ollen tontilla oleva Ahjo Grilli (kuvassa) ei joudukaan sulkemaan oviaan ensi viikol-la, vaan sen vuokrasopimusta on jatkettu toistaiseksi.

Toivasen mukaan rakennus-hankkeen aloitusajankohtaa ei tällä hetkellä ole tiedossa lain-kaan. Lidl on sopinut Ahjo Gril-lin kanssa, että grillitoiminta jatkuu kiinteistössä siihen as-

ti, että hanke nytkähtää jälleen eteenpäin.

Lidl kertoi aiemmin syksyllä, että se ei jatka vuokrasopimus-ta Ahjo Grillin kanssa, koska se suunnittelee rakentavansa gril-lin tontille uutta myymäläänsä.

Ahjo Grilli puolestaan on ker-tonut etsivänsä liiketoiminnal-leen uusia tiloja.

Asiasta ensimmäisenä kertoi Yle Keski-Suomi.

Lidlin myymälähanke viivästyy RaVintola

Keväällä Jyväskylässä aloittanut Boho & keittiö -ravintola sulkee ovensa sunnuntaina. Kyseessä ei ole lopettaminen vaan tyy-lin muuttaminen, mahdollisesti uudella nimelläkin.

Restamaxin toimitusjohtajan Markku Virtasen mukaan ra-vintola avaan ovensa jälleen ensi vuoden puolella uudella kon-

septilla. Virtanen kuvaileekin taukoa joululomaksi ja kertoo tässä vaiheessa, että uusi kon-septi on ”lähempänä italialais-ta”. Bohon menu on painottu-nut Skandinaviaan.

Boho & keittiö kuuluu Priima-ravintoloihin, joka on Restama-xin tytäryhtiö. Ravintolassa on yli 100 asiakaspaikkaa.

Boho & keittiö sulkee ovensa – avaa uudella konseptilla