Embed Size (px)
Citation preview
hinta 5 e | no 3’2013
ensi- ja turvakotien liiton jäsenlehti
miten selvitä taloudellisesti
Kantti4kestää
ilmestymisaikataulu:
4/13 vk 385/13 vk 47
no 3’2013
Päätoimittaja: Ritva Karinsalo
toimitussihteeri: Essi Lehtinen
toimituskunta: Ritva Karinsalo, Essi Lehtinen, Salla Frisk,
Mari Manninen, Mikko Savelainen, Katariina Suomu ja
Kristina Sarivaara
Juttuideat ja palaute toimitukseen:
ilmoitukset: Kirsti Kaleva
ilmoitushinnat:
1/1 sivua 700 e | 1/2 sivua 500 e | 1/4 sivua 280 e
tilaukset ja osoitemuutokset:
tilaushinta: 25 e / vuosi
taitto ja ulkoasu: Rohkea Ruusu Oy
Painopaikka: Lönnberg Oy
Kannen kuva: sarri Kukkonen
www.ensijaturvakotienliitto.fi/liitto/jasenlehti-enska/
Ensi- ja turvakotien liiton jäsenlehti
31. vuosikerta, ISSN-L 1799-8069, ISSN 1799–8069
työttömyys on KoKo Perheen Kriisi
Työttömyys koettelee yhä useampaa lapsiperhettä. Irtisanominen keikauttaa nope-
asti perheen talouden ja suunnitelmat menevät uusiksi. Voiko perhe sitoutua pitkän
tähtäimen suunnitelmiin, kuten asuntolainaan tai lomaan? Voivatko lasten harras-
tukset jatkua?
Työ tuo mukanaan tärkeitä sosiaalisia verkostoja. Työyhteisössä ihmisiä yhdistää
sitoutuminen oman työnsä kehittämiseen ja yhdessä tekemiseen. Työpaikan mene-
tys koettelee käsitystä omasta identiteetistä. Työ kerryttää sosiaaliturvaa ja vanhuu-
den päiville tärkeää eläkettä. Työn myötä on tarjolla työterveyshuoltoa ja usein myös
tukea liikunnan tai kulttuurin harrastamiseen.
Yhteiskunnalle työn merkitys on aivan olennainen. Sosiaaliturva ja hyvinvointi-
palvelut rahoitetaan työstä kertyvillä verovaroilla. Siksi uusien työpaikkojen synnyt-
tämiseen ja työllisyyden vahvistamiseen tarvitaan kaikki hyvät keinot käyttöön. Jotta
on mitä jakaa, täytyy leipoa jaettavaa.
Pitkäaikainen työttömyys johtaa helposti kehään, jossa syrjäytyminen jatkuu su-
kupolvesta toiseen. Lapsiperheiden tukena ovat parhaimmillaan toimivat palvelut.
Koulu, iltapäivätoiminta ja -kerhot sekä maksuttomat liikunta- ja kulttuuriharras-
tukset ovat parasta lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyä. Jos niitä vähennetään
kunnan talouden tiukentuessa, samalla heikennetään juuri niiden lasten ja nuorten
mahdollisuuksia, jotka ovat kaikkein vaikeimmassa tilanteessa vanhempien vähäva-
raisuuden vuoksi.
Kirjastojen, teattereiden ja liikuntapalveluiden käyttö lisääntyy merkittävästi työt-
tömyyden lisääntyessä. Esimerkiksi kirjasto tarjoaa paikan, jossa voi tavata toisia,
lainata kirjoja, käyttää nettiä tai lukea lehtiä. Lasten ja nuorten kerhoissa ja nuoriso-
taloilla nuoret voivat olla omilla ehdoillaan ja maksutta, mutta saada myös ammat-
tiohjaajien tukea.
Vanhemman työpaikan menettäminen on aina kriisi, joka koskee myös lapsia.
Toimivalla työllisyyspolitiikalla elämää ravistavaa muutosta voi helpottaa ja antaa
mahdollisuuksia löytää uusi polku työhön. Kun vanhemmat saavat tukea ja voivat
uskoa tulevaisuuteen, se heijastuu myös lapsiin ja heidän turvallisuuden tuntee-
seensa.
Tuula Haatainen
puheenjohtaja
Kuv
a: S
arri
Kuk
kone
n
Riiaa
Porin ensi- ja turvakotiyhdistys ry:n jäsen, entinen turvakotiohjaaja Riia Luomanen luki jo ennalta Enskan 3/13.
”Kiinnostavimmaksi, ylitse kaiken, nousi Taloudellinen
eriarvoisuus on osa lasten arkea -kirjoitus.
Lehdistä saa jatkuvasti lukea yt-neuvotteluista ja
irtisanomisista, mutta harvoin asiaa peilataan lasten
ja nuorten näkökulmasta. Yhteiskunta on todellakin
jakautumassa köyhiin ja rikkaisiin. Mitkä tulevat
olemaan sen vaikutukset tulevaisuudessa, kun lapset
ja nykynuoret kasvavat aikuisiksi?”
kiinnosti!
4 Kantti kestää Lapsiperheiden köyhyydestä puhutaan paljon
8 Taloudellinen eriarvoisuus
Kuluttamisesta on tullut keskeinen osa lapsuutta
10 Evästauko Ulkoilu- ja luontoretki Vaasan Öjbergetille
11 Lyhyesti
12 Minun työviikkoni Oulunkylän ensikodin kasvatti
14 Määrittely selkiyttäisi vaativaa työtä Tapaamispaikat tarvitsevat lain tukea
17 Kolumni Hullunkuriset perheet
18 Jäsenyhdistykset
22 Kirjauutuus Becoming Sexual
sisältö:
4
Kannen kuvassa yksinhuoltaja Virve Holmlund. Kuva: Sarri Kukkonen
14
8
LapSiperHeiden KöyHyydeStä
puHutaan paLjon.
nuorten tyttöjen SeKSuaLiSaatio on Viime
VuoSina Herättänyt paLjon KeSKuSteLua.
kirjauutuus!
taLoudeLLinen eriarVoiSuuS on
LaSten arKea.
miten LapSi tapaa HäneStä eroSSa aSuVaa VanHempaa?
s.8
pääkirjoitus
52013 20134
laPsiPerheiden Köyhyydestä
Puhutaan PalJon. PäättäJät
KesKustelevat, miKä on Paras taPa
auttaa Perheitä. arKi Perheissä silti
JatKuu Ja siitä on selvittävä.
miKä Pitää Pystyssä Pienillä
tuloilla sinnittelevää vanhemPaa?
miKä teKee ihmisestä niin vahvan,
että hän monenlaistenKin vaiKeuKsia
KesKellä JaKsaa Päivästä toiseen?
– Halusin mukaan, kun huomasin, että Pienperheyhdistyksen ryhmä vaikut-taa epäkohtiin, Virve Holmlund kertoo muutaman vuoden takaisesta löydös-tään.
– Saan tuoda esiin omaa ääntäni ja yksinhuoltajien tilannetta, joka ei koske yksin minua, hän jatkaa.
Virve Holmlund käy vuorotyössä vanhusten palvelutalossa ja elättää it-seään ja kahta nuorinta lastaan. Kaksi aikuista poikaa on jo omillaan. Virven työssäkäyntiä säätelee 3-vuotiaan San-dran päivähoidon järjestyminen.
Ero Sandran isästä oli Virvelle jo toi-nen. Virve osasi nyt valmistautua eroon niin, ettei sen tullessa ollut yhtä hei-
TEKSTi: Essi Lehtinen KuvaT: Sarri Kukkonen
koilla kuin ensimmäisellä kerralla. En-simmäinen puoliso oli erotessa myös tahallaan tehnyt äidin ja lasten elämäs-tä vaikeaa. Nyt voimia riitti osallistua eduskuntavaali- ja kuntavaaliteesien te-kemiseen.
Virven mielestä yhdistyksen toimin-nan painopistekin on muuttunut. Hän oli mukana toiminnassa jo nyt 14-vuo-tiaan Hanna-tyttären syntymän jälkeen, mutta siitä ajasta mieleen jäivät retket. Nyt Virve osallistui Lapsilisä-projektin ryhmään Herttoniemessä ja Sandra pääsi yhdistyksen järjestämään lasten-hoitoon.
etuuKsia hanKKimassa?– Yksinhuoltajuus on ollut pitkään hä-vettäväkin asia. Se tuo kuitenkin muka-naan monenlaisia hankaluuksia, joista pitää puhua.
Arkinen ahdinko syntyy varsinkin pääkaupunkiseudulla kalliista asumis-kustannuksista ja siitä, että palkansaa-jia perheessä on yksi. Ruoka on Virven mielestä älyttömän kallista ja sähkökin.
vaiKuttaminen vahvistaa
Kanttikestää
– Monta asiaa joutuu arjessa pohti-maan, miten sen tekisi.
Virve kiittää vaikuttamistoimintaa hyvin organisoiduksi. Kontakteja ja ta-voitteita oli jo valmiina.
Herttoniemen ryhmän ohjaaja suun-nitteli, mistä tapaamisissa puhuttaisiin, mutta pian aiheita alkoi myös syntyä ryhmässä. Ryhmäläisiä puhuttivat päi-vähoidon järjestäminen ja yksinhuolta-jien olojen helpottaminen esimerkiksi verovähennyksellä. Ennen eduskunta-vaaleja Virve kävi muiden ryhmäläisten kanssa eduskunnassa tapaamassa kan-sanedustaja Outi Alanko-Kahiluotoa. Kuntavaaleissa kampanjoitiin, jotta yk-sinhuoltajien työssäkäynnin edellytyk-set paranisivat.
Vaikka yksinhuoltajuus on entistä yleisempää, Virven mielestä asenteet yksinhuoltajia kohtaan ovat muuttu-neet hyökkäävämmiksi.
– Hannan ollessa pieni en kohdan-nut asennetta, jonka mukaan olen vain hankkimassa etuuksia.
– Kun nyt järjestin vanhempain-
KaKsi ensi- Ja turvaKotien liiton
JäsenyhdistyKsistä
tuKea saanutta vanhemPaa
Kertoo.
viRvEn TaRina
Virve ja Sandra ulkoilevat usein Kingi-koiran kanssa.
6 72013 2013
Velkojen hoitoTEKSTi: Essi Lehtinen
alkaa ensikodissa
Kuntoutuksessa tehdään asiakkaan kanssa maksusuunnitelma veloista selviämiseksi.
lomaani, jouduin väittelemään viran-omaisten kanssa. Olin joutua eriarvoi-seen asemaan kuin muut naiset.
Kohti vastavuoroisuutta Ryhmässä puhuttiin paljon myös sii-tä, miten yksinhuoltaja voi pitää huolta jaksamisestaan. Viisasten kiveä ei vielä löydetty, sillä kaikkeen omaan harrasta-miseen tarvittaisiin lastenhoidon järjes-tämistä.
– Kun on erottu, ollaan usein niin
Oulunkylän ensikodin asi-
akkaat ovat vauvojen
vanhempia, mutta sa-
malla myös päihdekun-
toutujia. Päihteiden käyt-
tö onkin usein aiheutta-
nut sen, että raha-asiat
ovat jääneet hoitamatta.
– Luottotiedot ovat yleensä menneet, kuvaa vastaava
ohjaaja Tuula Arajuuri asiakkaiden tilannetta heidän tul-
lessaan ensikotiin.
– Velat ovat tavallisesti jo vuosien takaa. Lainatut summat
ovat ehkä olleet alun perin pieniä, mutta hoitamattomina ne
ovat kasvaneet reilusti korkoa, Tuula Arajuuri jatkaa.
Vuosien kuluessa muutaman sadan euron velka muut-
tuu tuhansien eurojen velaksi. Kun velkoja on useampia,
summa voi kasvaa kymmeniin tuhansiin. Huumeista kun-
toutuvien äitien ja isien velat aineista, sakoista ja asun-
noista ovat yleensä suurimmat.
Tavallista on myös, että velat ovat jo siirtyneet perintätoi-
mistojen tai ulosoton saataviksi. Kun luottotietoja ei enää
ole, pikavippejäkään ei ole mahdollista saada. Kuntoutuk-
sessa tehdään asiakkaan kanssa maksusuunnitelma veloista
selviämiseksi.
– Tärkeää on, että korkojen kertyminen loppuu ja velkaa
lyhennetään vaikka vain pienelläkin summalla kuukaudessa,
sanoo Tuula Arajuuri.
Jotkut asiakkaat ohjataan myös Talous- ja velkaneuvon-
taan neuvottelemaan asioistaan.
Reilut viisitoista vuotta Oulunkylässä työskennellyt Tuu-
la on nähnyt, miten luottotietojen puuttuminen vaikeuttaa
lapsiperheen elämää, kun asiakkaat kuntoutuksen jälkeen
muuttavat pois ensikodista: kodinkoneita tai huonekaluja ei
ole mahdollista ostaa osaksikaan luotolla.
Katso myös Yksinkö hoituu? -lehden esittely tämän
lehden sivulla 21.
– Ei kannata ruveta liika leijumaan ja miettimään, mitä voisi olla. Vähän kerrallaan vaan eteenpäin, sanoo huu-me- ja rikoskierteestä hyvään perhe-elä-mään tiensä selvittänyt Jussi.
Jussilla ja hänen tuoreella vaimol-laan Jaanalla oli yhteensä 55 000 euron velat heidän aloittaessaan yhteistä elä-määnsä Helsingin ensikoti ry:n Oulun-kylän ensikodissa. Jussi oli vapautunut viimeisestä, vuoden kestäneestä van-keusrangaistuksestaan vähän etuajas-sa vaimonsa ja pienen tyttärensä luo ja pari alkoi tosissaan tutustua toisiinsa. Alku ei ollut ihan helppo.
– Kun selvin päin ei ollut puhuttu paljon mitään.
Jussi ja Jaana olivat oikeastaan tuttu-
Parisuhde KaiKen PohJa
ja jo hiekkalaatikolta. Teineinä he olivat ihastuneetkin toisiinsa, mutta ajautu-neet sitten vuosiksi omille teilleen. Jus-silla kului vuosia ”viinan ja amfetamii-nin läträämiseen”, vankilassa hän istui yhteensä kahdeksan vuotta. Tavatessa kumpikin oli kyllästynyt huumeiden täyttämään elämään ja halusi muutos-ta. Jaana alkoi odottaa vauvaa ja pari meni naimisiin juuri ennen Jussin van-kilaan lähtöä.
– Mietittiin, mitä tehdään. Jaana meni sitten ensikodille ja minä hakeu-duin vankilassa päihteettömälle osas-tolle.
– Tein oman osuuteni siellä.Käänteeksi ensikodissa muodos-
tui perheterapia, jossa pari kävi Jussin sanoin ”pitemmän kaavan mukaan”, puolitoista vuotta. Terapia loi pohjan parisuhteelle, jonka ympärille on kasva-nut kolmen yhteisen lapsen perhe. Ou-lunkylän ensikodissa syntynyt tyttö on jo koululainen ja pojat 3- ja 4-vuotiaat. Perheeseen kuuluvat myös lasten 24-, 20-, 17- ja 12-vuotiaat sisarukset.
Jussi on maatilalta kotoisin ja tottu-nut tekemään käsillään. Pienet huol-tohommat ensikodissa poikivat idean kouluttautumisesta huoltomieheksi. Ensikodin huoltomies otti Jussin en-
väsyneitä ja haavoilla, että on vaikea pyytää apua. Se koetaan nöyryyttäväksi. Jos apua on, se on usein hajallaan.
Ratkaisu voisi olla vastavuoroinen apu, jota projektissakin yritettiin virit-tää.
– Olisin ollut valmis perustamaan tyttöjen ryhmän, jossa auttaisimme toi-nen toisiamme, mutta se ei vielä alka-nut.
– Toivoisin myös aivan tavallista kyläilyä puolin ja toisin, sellaista kuin
sin oppisopimuksella oppilaakseen ja lopulta töihin. Kova paikka koitti, kun ensimmäisistä tienatuista tileistä piti ruveta lyhentämään menneisyydessä kertyneitä velkoja. Palkasta suuri osa meni ulosottoon.
– Muistan, kun tilillä oli vuokran, sähkön, laskujen ja ulosoton jälkeen 12 euroa.
Vuosien töissä käynnin aikana ja lasten synnyttyä tulojen suojaosuus on kasvanut. Juuri nyt ulosottoon ei mene rahaa ja elämä sujuu kohtuullisesti. Ra-haa on jäänyt jo ”mukavuushärpäkkei-siinkin”, televisioon ja sohvakalustoon, jotka ovat mukavuudenhaluiselle Jus-sille tärkeitä. Olennaista on kuitenkin, että pari pystyy puhumaan kaikenlaisis-ta asioista ja vaikeuksista selvitään. Sil-loin mukavuuksistakin voi nauttia.
– Olen rehellisellä työllä ne ansain-nut, summaa Jussi.
Haastateltavan nimi on muutettu.
kokonaisetkin perheet harrastavat. Ky-läilysuhteita vain ei luontevasti synny muiden kuin yksinhuoltajien kanssa.
Samanlaiset kokemukset yhdistävät, niiden kautta on helppo ymmärtää tois-ta ja puhua aremmistakin aiheista. Silti Virven toive on selvä.
– En haluaisi erottaa yksinhuoltaja-elämää muusta elämästä.
juSSin TaRina
toivoisin myös aivan tavallista kyläilyä puolin ja toisin, sellaista kuin kokonaisetkin perheet harrastavat. Kyläilysuhteita vain ei luontevasti synny muiden kuin yksinhuotajien kanssa.
8 92013 2013
Kuluttamisesta on tullut KesKeinen osa laPsuutta. laPsi Joutuu monta Kertaa
Päivässä miettimään, mihin hänellä on rahaa Ja mitä se hänestä Kertoo.
TEKSTi: Minna Rantalaiho
Taloudellineneriarvoisuus
on osa lasten arkea
Lapset rakentavat kulutta-misen kautta omaa iden-titeettiään. He määritte-levät itselleen ja toisille, kuka minä olen ja mihin asetun suhteessa muihin.
Kuluttamisen yhteydessä esiin nousee väistämättä kysymys taloudellisista voi-mavaroista. Suomessa on tuloerojen kasvun myötä herännyt huoli lasten ja nuorten jakautumisesta köyhtyviin ja rikastuviin.
Taloudellinen eriarvoisuus on läsnä lasten arjessa paitsi materiaalisina eroi-na, myös tunnetasolla. Eriarvoisuuden synnyttämät tunteet taas johtavat mo-nenlaisiin ratkaisuihin ja kannanottoi-hin, jotka ovat usein varsin ristiriitaisia.
Kännykät, tietokoneet ja pelikonsolit ovat lasten tavanomaisista kulutushyö-
dykkeitä, joita ilman toimeen tulemi-nen on haastavaa. Jos kaveriporukan puheenaihe välitunnilla on uusi vir-tuaalipeli, on selvää, että keskusteluun on vaikea osallistua ilman kokemusta pelin pelaamisesta. Materiaalista puu-tetta itseään haastavampaa lapselle onkin usein siihen kytkeytyvä sosiaali-nen stigma, joka seuraa siitä, että eroaa liiak si muista.
samanlainen Kulutustaso yhdistääKulutuksesta on tullut keskeistä so-siaalisten jakojen tekemisessä. Lasten kokemuksissa jako näkyy vahvasti ystä-vyyssuhteissa ja osallisuudessa omaan viiteryhmään. Yhteisten intressien ja samanlaisen kulutustason koetaan yh-distävän. Yhdessäolo liiaksi omasta
materiaalisesta tasosta poikkeavien las-ten kanssa saatetaan puolestaan kokea haasteelliseksi – puolin ja toisin. Jos normaaleiksi katsotut kulutusresurs-sit puuttuvat, siitä voi seurata, paitsi lapsen ulkopuolisuuden tunne, myös konkreettisesti sulkeminen pois ryh-mästä.
Materiaaliset erot aiheuttavat risti-riitaisia tuntemuksia. Lapset ihailevat varakkaita lapsia ja pitävät heitä usein aktiivisina, aikaansaavina ja menesty-vinä. Varakkailla lapsilla ajatellaan ole-van muita enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa sosiaalisessa viiteryhmässään – kavereita saa helposti, voi jopa valita ystävänsä. Toisaalta varakkaita lapsia voidaan pitää ylimielisinä ja muita är-syttävinä tavaroillaan kerskailijoina. Lapset pohtivat myös, miten varakas
lapsi tietää ystäviensä pitävän hänestä itsestään eikä vain hänen tavaroistaan.
Tutkimuksista tiedetään, että vähä-varaiset perheet käyttävät rahansa en-sisijaisesti lasten tarpeisiin. Vanhem-mat pyrkivät siten varmistamaan lasten osallisuuden ja samastumisen tiettyyn viiteryhmään. Vanhemmilla on tähän hyvä syy, sillä lasten mukaan materiaa-lisista normeista poikkeaminen voi joh-taa syrjimiseen ja kiusaamiseen. Lapset mieltävät köyhän lapsen elämän usein myös sosiaalisesti muita rajoittuneem-maksi. Köyhiä lapsia kuvataan syrjään vetäytyviksi ja aroiksi – jopa laiskoiksi.
laPset toimivatKiusaamisen kohteeksi voi joutua niin ”rikas” kuin ”köyhäkin” lapsi, mutta yleisesti ottaen lasten kokemusmaail-
massa kiusatuksi joutuvat lapset, joi-den taloudelliset resurssit ovat selvästi muita heikommat.
Vaikka näin on, lapset eivät suin-kaan aina jää toimettomiksi eriarvoi-suuden synnyttämissä vaikeissa tilan-teissa, vaan ratkovat niitä eri keinoin. He voivat parantaa taloudellista tilan-nettaan palauttamalla panttipulloja tai tekemällä vastikkeellisia kotitöitä. Ka-verilta voi lainata kioskirahat, ja joskus porukka päättää yhdessä rahoittaa jon-kun pääsyn mukaan pelihalliin. Lapset määrittelevät kuitenkin lainaamisen rajat. Usein toistuessaan lainaaminen muuttuu ärsyttäväksi ja alkaa rasittaa kaverisuhdetta.
Lapset saattavat myös luopua haluis-taan ja tarpeistaan. He voivat vältellä ja vetäytyä tietoisesti syrjään tilanteista,
joissa heidän taloudellisesti muita hei-kommat voimavaransa tulisivat esille. Lapset turvautuvat myös valehteluun ja asioiden liioittelemiseen.
Lasten hyvinvointiin vaikuttaa mer-kittävästi se, minkälaisena muut sa-manikäiset heidät näkevät. Lapset kertovat tilanteista, joissa heidän on korjattava muiden käsityksiä itsestään. Näin voi tapahtua riippumatta siitä, minkälaiset taloudelliset resurssit lap-sella on. Lapset muovaavat toiminnal-laan niin kuluttamisen kuin taloudelli-sen eriarvoisuuden merkityksiä.
Kirjoittaja on Salon kaupungin
sosiaalityöntekijä.
Mielestäni raha määrittelee liikaa
elämäämme. Olisi helpompaa, jos
kaikilla nuorilla olisi viikossa saman
verran rahaa, köyhillä sekä rikkailla.
Köyhien ei tarvitsisi olla kateellisia
eikä rikkaiden tuntea pahalta, että saa
enemmän rahaa.
artikkeli perustuu taloudellinen eriarvoisuus lasten arjessa -tutkimukseen, jossa tarkasteltiin taloudel-
lisen eriarvoisuuden ilmiötä lasten arjen kokemuksista ja näkökulmista käsin. tutkimukseen osallistui
yhteensä 30 iältään 11–15-vuotiasta lasta, joita haastateltiin, ja jotka tuottivat aiheeseen liittyviä eläyty-
mistarinoista ja piirroksia. Hakovirta m, rantalaiho m. taloudellinen eriarvoisuus lasten arjessa. Sosiaa-
li- ja terveysturvan tutkimuksia 124, 2012. Kela.
(8.-luokkalainen tyttö eläytymistarinassa)
10 112013 2013
Ensi- ja turvakotien liitto kutsui liiton pitkäai-kaisen puheenjohtajan, sosiaalineuvos Virpa Puiston kunniapuheenjohtajakseen liittoko-kouksessa 28.4.
Kokouksessa valittuun uuteen liittohalli-tukseen kuuluvat Tuula Haatainen puheen-johtajana, Virpi Dufva Helsingistä, Olli Hu-malamäki Mikkelistä, Marjatta Kiviranta Vaa-sasta, Markku Lehtinen Turusta, Riitta Mä-kinen Jyväskylästä , Raija Määttä Outokum-musta, Marja Salo-Laaka Oulusta, Helena Tiuraniemi Rovaniemeltä ja Tuula Väätäinen Kuopiosta. Varajäseninä jatkavat helsinkiläi-set Heli Kivelä, Kaija Matikainen ja Marja-Leena Meriläinen.
Ensi- ja turvakotien liiton kouluttamat verkko-vapaaehtoiset ovat kevään aikana jalkautuneet netin keskustelupalstoille. He jakavat tietoa perhe- ja lähisuhdeväkivallasta ja rohkaisevat nettikeskustelijoita hakemaan apua mahdolli-
simman varhaisessa vaiheessa.Vapaaehtoiset ovat myös ohjanneet ryh-
mächatteja Nettiturvakodissa. On osoittau-tunut, että läsnäololle verkossa on tarvetta ja että se innostaa vapaaehtoisia.
Lappeenrannassa pelataan 12.–13. heinäkuuta maailman pisin salibandyot-
telu. 26 tunnin peli kerää varoja vähävaraisten lasten harrastusten tukemi-
seen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen.Lappeenrannan teknillisen yliopiston opiskelijat ja PoNoVo ry pelaavat maa-
ilman pisimmän salibandyottelun Lappeenrannassa Huhtiniemen Liikuntakes-kuksella. Peli alkaa perjantaina 12.7. kello 18 ja päättyy lauantaina noin 20.30. Pelin yhteydessä on ilmaista koko perheen ohjelmaa.
Järjestäjät lahjoittavat tapahtuman tuoton lyhentämättömänä Etelä-Karjalan perhetoiminnan kehittämisyhdistys ry:lle. Tavoite on 10 000 euroa. Sponsori-tuloihin vaikuttaa, miten paljon katsojia tapahtumaan osallistuu ja miten moni tykkää siitä Facebookissa. Siis tykkäämään: facebook.com/maailmanpisinsali-bandyottelu.
Lisää tapahtumasta sivulla 18.
lyhyesti
TEKSTi ja Kuva: annukka nikkari
evästauKo
vaaSan EnSi- ja TuRvaKOTi ja
Kaupungin LaSTEnSuOjELu OvaT
YhdESSä KOuLuTTanEET MiEhiä
vapaaEhTOiSiKSi TuKihEnKiLöiKSi
LapSipERhEiLLE, jOiSTa puuTTuu
MiEhEn MaLLi. vapaaEhTOiSET,
äidiT ja LapSET TEKiväT YhdESSä
uLKOiLu- ja LuOnTORETKEn
SundOMin KYLään öjbERgETiLLE.
Reijo Liikkanen, millaiselle retkelle
osallistuit?
– Ulkoilu- ja luontoretkelle Vaasan Öjberge-
tille. Vietimme mukavaa aurinkoista iltaa ja
grillasimme, pelasimme ulkopelejä ja tutus-
tuimme lapsiin. Olin vapaaehtoisena muka-
na nyt toisessa tapahtumassa.
Keitä muita retkellä oli?
– Retkellä oli mukana viisi vapaaehtoista tu-
kihenkilöä, viisi lasta ja heidän äitinsä, sekä
Vaasan ensi- ja turvakodin työntekijät Tapio
”Osku” Oikarinen, Annukka Nikkari ja Heli
Näreaho.
Näittekö muuttolintuja?
– Katselimme lintuja rinteen huipulla olevas-
ta lintutornista, mutta useimmat muuttolin-
nut olivat jo ehtineet pois maisemista. Bon-
gasimme västäräkin ja kurkia.
Mölkynvirpa puistosta kunniapuheenjohtaja
Kirkas kevätaurinko lämmitti mölkyn pelaajia.
enska jsn:n valvontaan
Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsenlehdet ovat nyt myös virallisesti sitoutuneet noudattamaan hyvää journalistista ta-paa, kun Kultti hyväksyttiin Julkisen sanan neuvoston kannatusyhdis-tyksen jäseneksi. Enska taas on Kultti ry:n jäsen.
ensimmäiset vapaaehtoiset verkossa
maailman pisin salibandyottelu – tykkäämällä autat!
Suomen Nukkekotiyhdistys sisustaa vii-si nukkekotia ja lahjoittaa ne leikittäviksi turvakoteihin Turussa, Porissa, Oulussa, Vantaalla ja Helsingissä. Vapaaehtoiset si-sustavat talot vuoden mittaan ja ne luo-vutetaan turvakoteihin jouluun mennes-sä. Turkulaiset vapaaehtoiset saivat talon-sa jo valmiiksi ja luovuttivat sen ensi- ja turvakodille maaliskuussa Turun nukkeko-timarkkinoilla.
nukkekoti turkuun
ÖJBERGETILLÄ peluuta
Mitä muuta teitte?
– Kiipesimme Öjbergetin rinteen huipulle.
Mikä retkellä oli kivointa?
– Mukavinta oli yhdessä oleminen ja yhtei-
nen tekeminen lasten kanssa, sekä lasten
iloiset kasvot.
Mitä söit evääksi?
– Paistoimme makkaraa ja joimme mehua.
Mukavinta oli yhdessä oleminen ja yhteinen tekeminen lasten kanssa.
Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry palkitsi perinteisellä Esikko-tunnustuksellaan Kouvolan kaupungin lastensuojelun avo-palvelut. Lastensuojelussa toimivat työntekijät tekevät päivittäin monia tekoja lasten hyvinvoinnin edistämiseksi, mutta ne eivät yli-tä uutiskynnystä, korostaa yhdistys. Tunnustuksen ottivat vastaan sosiaalityöntekijä Riikka Kunnari (vas.), palveluvastaava Päivi Ääry-nen ja johtava sosiaalityöntekijä Päivi Pollari.
Kuva: Arja Moilanen.
12 13
Kouluttaja Mailis Taskinen.
minun työviikkoni
ensikodin kasvattiTEKSTI ja KUVAT: Miia Pikulinsky
miia PiKulinsKyn viiKKo 6.–8.5. on lyhyt, mutta tehoKas. Pidä Kiinni
-hoitoJärJestelmän suunnitteliJa teKee esiteteKsteJä Ja osallistuu
motivoivan haastattelun KoulutuKseen JyväsKylässä. viiKKo Päättyy Keväisiin
lomaPäiviin.
toukokuu5
12
19
26
4
11
18
25
6
13
20
27
7
14
21
28
1
8
15
22
2
9
16
23
3
10
17
24
Tiia ja Aila lähdössä Jyväskylään.
Hanna, Maarit ja Niina tiimistämme.
Maanantai 6.5.Liittoon tulostani on kulunut kaksi kuukautta, mutta tuntuu, että olisin ollut täällä töissä jo pitkään. Siirryin maaliskuussa Helsingin ensikoti ry:n Oulunkylän ensikodin ohjaajan tehtä-västä Pidä kiinni®-hoitojärjestelmän suunnittelijaksi. Olen monessa asiassa mukana ja monta uutta juttua on tullut vastaan.. Jännää on ollut ja kiireisem-pää, kuin osasin ajatella.
Liittoon tullessani törmäsin Sofia-asiakastietojärjestelmään. Se oli tuttu Oulunkylän ajoilta, mutta yllätys oli suuri, kun tajusin, etten täältä käsin näe Sofiasta paljoakaan. Joskus Ou-lunkylän aikana ajattelin, ettei esimer-kiksi Pidä kiinni® -perustietolomak-keen täyttämisellä ole niin kiire. Nyt huomaan ajattelevani kollegoitani ja sitä, miten heidät saisi täyttämään tar-vittavat asiakastiedot mahdollisimman hyvin jo kuntoutuksen alkuvaiheessa, koska tarvitsemme tietoja täällä.
Olen aikeissa lähteä töistä suoraan Jyväskylään. Aamulla luen nopeas-ti muutaman sähköpostin ja vastaan niihin. Sitten suunnittelemme Niina Kokon kanssa Pidä kiinni® -hoitojär-jestelmän englanninkielisen esitteen tekstiä. Teemme oman versiomme rakenteesta, tavoitteista ja tuloksista. Käymme välillä lounaalla ja jatkamme.
Iltapäivällä lapsilähtöisen päihdetyön tiimi kommentoi toistensa esitekste-jä. Tiimiimme kuuluvat Niinan ja mi-nun lisäksi kehittämispäällikkö Maarit Andersson, ICDP:n projektipäällikkö Hanna Sellergren ja suunnittelija Mia Lahti sekä Mitä vauva toivoo -projek-tin päällikkö Eeva-Kaarina Veijalainen. Teemme palaverin jälkeen Niinan kans-sa nopeasti muutokset omaan osuu-teemme ja kiiruhdamme asemalle.
Asemalla tapaamme Oulunkylän ensikodin ohjaajan Tiia Danilotschkin ja avopalvelu Pesän ohjaajan Aila Elo-vuoren. Matkustamme yhdessä Jyväs-kylään ”Valmennan motivoitumaan”-koulutuksen viimeiseen päivään.
Tiistai 7.5Yö hotellissa on nukuttu kohtalaisesti. Mailis Taskisen vetämä koulutus on Avopalveluyksikkö Ainossa.
Paneudumme miettimään työnteki-jän ansoja. Huomaan laskevani, kuinka moneen ansaan olen asiakastyössä as-tunut. Työni Oulunkylän ensikodissa oli kyllä sellaista, ettei reflektoiminen ollut aina mahdollista äidin raskauden tai jo syntyneen vauvan takia. Uppou-dun täysin asiakastyön maailmaan. Tykkäsin kovasti asiakastyöstä Oulun-
kylässä, rooliin on helppo upota.Käymme läpi myös muutosvaihetta ja asiakkaan vastustusta ja teemme har-joituksen, jossa olen asiakkaan roolissa. Vaikken arvele olevani kovin hankala asiakas, saan työntekijäni lopulta epä-toivoiseksi. Niinpä niin. Itse ajattelen asiakkaan roolissa, että ”onpa minulla lempeä työntekijä”, sillä hänen turhau-tumisensa ei näy päällepäin. Koulutus-päivä on antoisa ja tunteita herättävä.
Keskiviikko 8.5Jyväskylästä tullessa pakkaan vielä vii-meisiä tavaroita Barcelonan reissua varten. Lähden illalla mieheni ja kah-den ystäväpariskunnan kanssa formu-lamatkalle. Oikeastaan miehet mene-
vät katsomaan formuloita ja me naiset rentoudumme jotenkin aivan muuten. Lapset ovat menossa mummin ja pa-pan ja naapurissa asuvan tädin perheen hemmoteltaviksi.
Sovin aamulla Riitta Savolaisen kanssa, että hän ottaa Päihteitä käyttä
vien äitien nettiryhmän ohjaajat vastaan ja ohjaa heidät minun huoneeseen työnohjaukseen. Kaikki muut tilat lii-tossa ovat varattuja. Itse menen liiton perehdytykseen. Siinä kuunnellessa mieleeni tulee taas, että minulla on vie-lä paljon opittavaa liiton toiminnasta. Onneksi olen päässyt hyvään vauhtiin ja Pidä kiinni -toiminta on minulle tuttua.
Huomaan monesti ajattelevani ja puhuvani vieläkin ”meistä”, kun kerron Oulunkylän ensikotiin liittyviä asioita.
Olenkin päätynyt siihen, että olen Ou-lunkylän ensikodin ”kasvatti”, joka on nyt lähtenyt uusiin tehtäviin.
Kiirehdin lounaalle nettiryhmäs-tä vastaavien kanssa, on erittäin mie-lenkiintoista jutella heidän kanssaan. Lounaan jälkeen on Pidä kiinni® -hoi-tojärjestelmän ohjausryhmä, johon osallistuu yksiköiden johtajia, yksiköi-tä ylläpitävien yhdistysten toiminnan-johtajia ja muita ryhmään kuuluvia. Käymme läpi niin yksiköiden kuin yleiset kuulumiset ja suunnitelmat ja paljon muita asioita. Esittelen nopeasti Satu Tammivuoren kanssa tekemäm-me opinnäytetyön, jossa selvittelimme, mikä Oulunkylän ensikodin entisten aikuisten asiakkaiden tilanne on nyt ja miten heidän kuntoutumisensa on jat-kunut. Sitten alkaakin lomani.
maanantai
9.00 sähköposteja
9.30 esitteen tekoa Niinan kanssa
11.20 lounas
11.50 esitteen teko jatkuu
13.00 palaveri Niinan, Maaritin ja
Eeva-Kaarinan kanssa
15.30 esitteen korjauksia
16.30 junalla Jyväskylään
20.00 Kirjautuminen hotelliin
Miia.
29 30 31
OulunKylän
Miehet ovat formularadalla. Aurinko paistaa Barcelonassa.
Työhuoneeseen.
14 152013 2013 15
>
taPaamisPaiKat tarvitsevat lain tuKea. nyt on
sattumanvaraista, miten Ja missä laPsi taPaa hänestä erossa
asuvaa vanhemPaa, Jos taPaamisten on oltava tuettuJa
tai valvottuJa, eiKä KotiKunnassa ole taPaamisPaiKKaa.
uudistuvan sosiaalihuoltolain Pitäisi velvoittaa Kunnat
JärJestämään turvalliset taPaamiset.
TEKSTi: helena niemi ja Essi Lehtinen KuvaT: Mari Männistö
Määrittely selkiyttäisi vaativaa työtä
Sosiaalihuoltolaki uudistuu Tapaamispaikkatoiminnan on tärkeää tulla sosiaalihuol-tolaissa mainituksi lapsiperheille tarkoitettuna palveluna. Kuntien tulisi silloin järjestää palvelu asukkailleen, esi-merkiksi ostaa se laatukriteerit täyttäviltä tekijöiltä, kuten liiton jäsenyhdistyksiltä.
Liiton jäsenyhdistykset pitävät yllä tapaamispaikkoja 18 paikkakunnalla eri puolilla Suomea ja järjestävät vuo-sittain yli 1100 lapselle mahdollisuuden tavata vanhem-paansa. Tapaamispaikkaa tarvitsevia lapsia ja vanhempia on vuosi vuodelta enemmän.
Jaana Koski-Aaltonen vastaa las-ten ja vanhempien tapaamisista Turun ensi- ja turvakoti ry:n Tenavatuvassa.
16 172013 2013
Kolumni
Elsa HeikoKirjoittaja on vapaa kirjoittaja,
yksinhuoltaja ja Helsingin ensikodin entinen asiakas. Elsa bloggaa
osoitteessa oimutsimutsi.bellablogit.fi
Kuva
aja:
Kik
ka A
arni
o
hullunkuriset perheetHullunkuriset perheet -pelin keksijä tus-kin arvasi, kuinka hullunkurisilta pelin perheet 2000-luvulla vaikuttavatkaan. Kaikilla on sama sukunimi! Perheeseen kuuluvat sekä äiti että isä, ja heillä on vielä sama ammatti! Lapsia ei ole ni-metty tai puettu sukupuolisensitiivises-ti! Jos korttipakkaan kuuluisi kummeja, he varmaan kuuluisivat kaikki kirkkoon. Kaikenlaista sitä kuuleekin.
Kun minulta kysytään, keitä perhee-seeni kuuluu, vastaan, että lapseni ja hänen isänsä, eikä se herätä hämmen-nystä. Mutta jos jatkan, että olen yksin-huoltaja ja lapsen isä asuu eri kaupun-ginosassa kommuunissa kolmen muun kolmikymppisen miehen kanssa, joista yhdellä on myös lapsi, alkavat silmät pyöriä. Lisättyäni, ettei lapseni isällä ja minulla ole parisuhdetta eikä lastenval-vojalla sovittuja tapaamisaikoja, vaan vietämme paljon aikaa yhdessä ilman-
kin, ollaan jo umpisolmussa. Siis miten niin teillä on perhe? No siten niin, että me määrittelemme sen niin.
Olen oman perhekuvioni ja sen toi-mimiseksi tehtyjen uhrauksien kautta oppinut suvaitsevaiseksi kaikenlaisille perheviritelmille, joissa yhteinen ajatus on lapsen hyvinvointi. Ja viritelmiä lähi-piiristämme löytyy ”perusperheistä” tei-niäitien kautta 7 lapsen yksinhuoltajaan, joka asuu ilman toista aikuista, mutta on parisuhteessa kolmen nuorimman lapsen isään. Vanhimpien lasten isä on homo ja keskimmäisen ruotsalainen merikapteeni. Kuulostaa ihan sadulta! Ja ennen kaikkea toimii hyvin.
Mutta raja se on silti minullakin ja löysin sen, kun lapseni isä kertoi lähte-vänsä pojan kanssa viikonloppukylään lapsiperheeseen. Perheeseen, jossa on kaksi äitiä, yksi isä ja viisi lasta. Aikani köhittyäni ja makusteltuani sanaa polya-
moria päädyin siihen, että rakkauttahan se vain on, eikä rakkaus voi olla pahasta. Menköön sinne, kunhan ei ala vaatia ko-tiin muita aikuisia rakastettaviksi. Sillä niin paljon kuin minulla rakkautta las-tani kohtaan riittää, sitä ei kyllä tällä het-kellä riitä muille aikuisille jaettavaksi. Vaikka meidän hullunkuriseen perhee-seen kuuluu kolme jäsentä, kotiin asu-maan mahdumme vain minä ja lapsi.
J o 15 vuotta turkulaisten las-ten ja vanhempien tapaami-sia ensi- ja turvakodin Te-navatuvalla tukeneen Jaana Koski-Aaltosen mielestä toi-
minnalle pitäisi saada lain tuki. – Toiminta pitäisi määritellä niin,
että sen sisältö olisi selvä ja yhtenäinen eri puolilla Suomea. Kysymys on lapsen kannalta tärkeästä oikeudesta.
–Määrittely selkiyttäisi sekä lasta ta-paavan että lähivanhemman oikeuksia ja velvollisuuksia.
Lapsen ja vanhemman tapaaminen niin, että sitä tukee tai valvoo joku ul-kopuolinen aikuinen, on usein oikeu-den päätös. Vanhemmalla, olipa hän isä tai äiti, on silloin tavallisesti päihde- tai mielenterveysongelma. Oikeuden kan-taan vaikuttaa tavallisesti myös, jos van-hemmat ovat keskenään hyvin riitaisia, erokriisissä tai selvittelevät pitkittynyttä huolto- ja tapaamisriitaa. ”Jännittää nähdä isKä”Tapaamisia järjestetään, koska lapsella katsotaan olevan oikeus tavata molem-pia vanhempiaan. Tapaamisiin osallis-tuu usein myös sisaruksia ja isovan-hempia, joihin yhteys muuten katkeaisi.
– Tapaamiset ovat lapselle tärkeitä, jotta hänellä säilyy yhteys juuriinsa, sii-hen kuka minä olen ja kuka minusta voi tulla, sanoo Jaana Koski-Aaltonen.
Ensi- ja turvakotien liitto selvitti maa-liskuussa, ketkä liiton jäsenyhdistysten ylläpitämissä tapaamispaikoissa tapaa-vat ja miten tapaamiset sujuvat. Tapaa-
mispaikkojen työntekijöitä pyydettiin muun muassa kuvaamaan, miten lap-set suhtautuvat tapaamisiin. Työntekijät päätyivät kommentoimaan lasten jän-nittämisen määrää. Lapset ovat aiem-min nähneet ja kuulleet vanhempien riitelyä tai päihteidenkäyttöä. Tavallises-ti lapsen olo helpottuu, kun hän kokee olevansa tapaamispaikassa turvassa.
Työntekijät kuvaavat lasten suhtautu-mista tapaamiseen myös näin:
”Tyttö ei ollut tavannut isäänsä vuo-siin ja oli hyvin jännittynyt ja puhuma-ton useissa ensimmäisissä tapaamisis-sa. Tilannetta vaikeutti se, että tytön äiti suhtautui tapaamisiin ja isään negatii-visesti. Pikkuhiljaa tyttö alkoi puhua ja nauraa tapaamisissa.”
Lapset itse kertovat olevansa tyytyväi-siä tapaamispaikkaan. He sanovat tule-vansa mielellään, vaikka joskus ”isän näkeminen jännittää”. Yhden paikka-kunnan viidestätoista tapaamisissa käy-västä lapsesta viisi piti huonona tai oi-kein huonona ajatusta ”nähdä äiti tai isä kahden kesken ilman ohjaajia”. JoKa Kymmenes vaiKeaTapaamisista suurin osa – reilusti yli puolet – sujuu työntekijöiden mieles-tä hyvin ja kohtalaisestikin neljäsosa. Hankalia tapaamisista on joka kymme-nes, mutta juuri ne aiheuttavat paljon työtä. Hankalia tapaamisia on vaikea so-pia, niitä peruutetaan ja niistä myöhäs-tytään. Työntekijöitä tarvitaan kaksi ar-vioimaan, onko tapaaja siinä kunnossa, että hän voi tavata lapsen.
Jos vanhempi ja lapsi tapaavat, hanka-lissa tapaamisissa valvoja joutuu tois-tuvasti puuttumaan vanhemman epä-asialliseen käytökseen tai puheeseen ja asettamaan sille rajoja. Lapsi hakeutuu valvojan läheisyyteen ja jännittää. Lapsi voi joutua lähtemään kurjalla mielellä ja lähivanhempi kritisoi tapaamista lapsen kuullen. Riitaisuus vanhempien välillä on silloin usein jatkunut pitkään. vieraannuttaminen näKyyTapaamispaikoissa on havaittu viittei-tä myös viime vuosina paljon keskus-tellusta vieraannuttamisesta (Parental Alienation Syndrome, PAS). Se on mo-nesta eri tekijästä koostuva ilmiö, jonka tarkoitus on estää lasta pitämästä yh-teyttä etävanhempaansa. Vaikka teoria vieraannuttamis-oireyhtymästä on kiis-tanalainen, työntekijät tunnistavat sen ja kuvaavat havaintojaan näin:
”Toisesta vanhemmasta puhutaan negatiiviseen sävyyn.”
”Lähivanhempi tuo lasta ”tapaamis-paikan tätejä” tapaamaan, ei vanhem-paansa. Jatkuvat uudet syytteet ja uusi-en oikeusprosessien käynnistäminen.” tilanteet vaihtelevatSelvityksen tehneen kehittämispäällik-kö Helena Niemen mukaan kokonais-kuva tapaamispaikkojen toiminnasta on, että tilanteet vaihtelevat nopeasti ja voivat olla joskus uhkaaviakin. Toi-saalta työntekijät saavat myötävaikuttaa myös hyvin positiiviseen kehitykseen: vanhemmat sopivat riitansa, päihteiden käyttö vähenee ja tapaamiset siirtyvät pois tapaamispaikasta.
– Tapaamispaikka on kuin lennon-johtotorni, jossa pitää tarkkailla monia eri asioita yhtä aikaa ja saada kokonai-suus toimimaan, vertaa Helena Niemi.
Lapset jännittävät erityisesti, jos eivät ole tavanneet vanhempaa pitkään aikaan tai jos edellinen tapaaminen on päättynyt tunne-kuohuun, sanoo Jaana Koski-Aaltonen.
Siis miten niin teillä on perhe? No siten niin, että määrittelemme sen niin.
Kuvien mies ja poika eivät ole Tenavatuvan asiakkaita.
18 192013 2013
jäsenyhdistykset
etelä-KarJalan Perhetyön Kehittämisyhdistys ry Salibandyllä Guinnessin
Ennätysten kirjaanSaimme mukavan yhteydenoton Lap-peenrannan teknillisen yliopiston opis-kelijalta Toni Nikuselta. Yliopiston opis-kelijat ovat yhdessä PoNoVo ry:n kanssa järjestämässä maailman pisintä saliban-dy-ottelua ja pyrkimässä 26 tunnin otte-lulla Guinnessin Ennätysten kirjaan.
Upeaa peliä he täydentävät hyvänte-keväisyyskampanjalla, jonka tuoton he lahjoittavat pitkän tiedonkeruun, haas-tattelujen ja pohdintojen jälkeen Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistys ry:n lapsiperhetyön hyväksi.
Maailman pisin salibandyottelu pela-taan 12.–13.7.2013 Huhtiniemen Liikun-takeskuksessa Lappeenrannassa. Peli alkaa perjantaina kello 18 ja kestää 26 tuntia. Pelin yhteydessä on myös muu-ta ilmaisohjelmaa lapsiperheille. Hyvän-tekeväisyystuoton tavoitteeksi on laitettu 10 000 euroa ja se ohjautuu lyhentämät-tömänä yhdistyksen kautta lapsiperhei-den hyväksi muun muassa leirien, ret-kien ja urheiluvälineiden hankkimiseksi lapsiperheille.
Meille yllätyksenä tullut hyväntekeväi-syyskampanja piristää iloisesti työtäm-me, kiitos jo etukäteen kaikille järjestäjil-le, tukijoille ja pelaajille!
Tervetuloa maailman pisimpään sali-bandy-otteluun heinäkuussa!Liisa Kiukas
KaaPatut laPset ryPulinakerhot jatkuvat syksylläKesän retkestä kerromme sähköpostilla ja nettisivuillamme.
Kaikille kiinnostuneille avoimissa ver-
taisilloissa eli pulinakerhoissa on tilai-suus jakaa kokemuksia lapsikaappauk-sesta, sen uhasta tai erosta kahden kult-tuurin liitosta yhdessä muiden samaa kokeneiden kanssa.
Elokuun illassa keskiviikkona 28.8. klo 17.30–19.30 on vapaata pulinaa vertais-ten kesken.
Syyskuun pulinakerhoon tiistaina 24.9. klo 17.30–19.30 saamme vieraak-semme Malmin Martat, jotka opastavat ruokakaapin täytössä ja käytössä. Saam-me tietoa niin riperuoanvalmistuksesta, koululaisten välipaloista kuin ekologises-ta siivoamisestakin. Tule kuulemaan ja jakamaan tietoa ja viihtymään yhteisessä illassamme.
Paikka on Toivon Talo, Malmin Kaup-patie 26, lähellä Malmin asemaa.
Lisätietoa: www.kaapatutlapset.fiMerja Korpisaari
Kanta-hämeen Perhetyö ryAlvari-työ väheneeHämeenlinnan kaupunki kilpailutti las-tensuojelun perhetyön palvelut maalis-kuussa ja tulos oli, ettei yhdistyksemme pärjännyt kilpailutuksessa. Siihen osal-listui yhteensä 55 palveluntuottajaa ja 10 edullisinta valittiin. Yhdistyksemme ei ollut valittujen joukossa.
Hämeenlinnan Alvari-perhetyössä on ollut kahdeksan työntekijää ja kilpai-lutustulos on lähes musertava yhdistyk-sellemme. Perhetyö ei kuitenkaan lakkaa heti, sillä nykyiset asiakkuudet hoidetaan loppuun asti. Käytännössä tämä tarkoit-taa sitä, että Alvari-perhetyö voi jatkua Hämeenlinnassa vielä ensi vuonnakin jollakin volyymilla. Janakkalassa jatkaa edelleen kaksi työntekijää entiseen ta-paan. Muut toimintomme eli Tapaamis-paikka Poukama ja Vankilan perheosasto jatkuvat niin ikään normaalisti.
Alvari-perhetyö ehti huhtikuun alussa viettää 15-vuotisjuhliaan ja halumme jat-kaa tämän työn perinteitä on suuri. Tut-kimme, miten voisimme laajentaa per-hetyön markkinointialuetta ja mitä mui-ta palveluja voisimme kehittää, ja sitä kautta säilyttää nykyiset työpaikkamme.
Osaamista henkilöstöllämme on vaikka mihin ja työmme laatu tunnetaan alueel-la. Toivoa siis on!Liisa Jormalainen
KymenlaaKson ensi- Ja turva-Kotiyhdistys ryJaana Kemppainen jatkaa Vuosikokouksessamme 19.3. oli tarkoi-tus valita yhdistykselle uusi puheenjoh-taja. Toisin kuitenkin kävi, sillä sitkeistä yrityksistämme huolimatta emme löytä-neet ajoissa tehtävään halukasta henki-löä. Onneksi Jaana Kemppainen ilmoit-ti, että hän voi ottaa vastaan vielä vuo-den jatkopestin ja niin saimme uuden puheenjohtajan löytämiseen lisäaikaa. Myös johtokunnan kokoonpano säilyy ennallaan, kun erovuorossa ollut Matti Järvinen valittiin uudelle kolmevuotis-kaudelle.
Vuosikokouksessa luovutettiin perin-teinen Esikko-tunnustus Kouvolan kau-pungin lastensuojelun avopalveluille. Yhdistys halusi korostaa, että lastensuo-jelussa toimivat työntekijät tekevät päi-vittäin monia tekoja lasten hyvinvoin-nin edistämiseksi, mutta ne eivät ylitä uutiskynnystä. Kouvolan kaupungin las-tensuojelu on muun muassa esimerkilli-sellä tavalla ohjannut lasten vanhempia hakemaan apua lähisuhde- ja perheväki-valtaongelmissa yhdistyksen Ota ajoissa väkivalta puheeksi -hankkeeseen. Yhteis-työ lastensuojelun kanssa on ollut mut-katonta ja joustavaa sekä kaikin tavoin lasta ja hänen vanhempiaan kunnioitta-vaa.
Ennen kesälomia henkilöstö ja johto-kunta kokoontuvat yhteen iloitsemaan yhdistyksen kuluneen vuoden saavutuk-sista ja ideoimaan, millaiseen toimin-taan tulemme erityisesti panostamaan tulevien vuosien aikana. Toivomme, että yhteisestä päivästä johtokunta saa hyvät eväät syksyllä käynnistyvään strategia-työhön.
Yhdistyksen toimisto on lomalla 1.–26.7. Leppoisia kesätuulia!
Jaana Vaittinen
lahden ensi- Ja turvaKoti ry Tilaa vapaaehtoisilleYhdistyksen vuosikokous valitsi johtokun-nan johtamaan osaltaan yhdistyksen toi-mintaa ja sen kehittämistyötä. Aiemmin mukana olleista jatkavat Ulla Koskinen-Laine puheenjohtajana ja jäseninä San-na Mäkinen, Tarleena Patrakka, Sirkku Hildén ja Tiina Luttinen. Kiitokset heille ja myös kaikille nyt johtokunnasta pois jää-
neille heidän tekemästään työstä! Uusina jäseninä johtokuntaan valit-
tiin Teppo Heinonen, Ulla Lilius, Anne Louhelainen, Johanna Tuliainen ja Riitta Varkemaa. Tervetuloa työhön mukaan!
Vuosikokouksessa keskusteltiin jäse-nistön mahdollisuuksista osallistua ja toimia. Syksyllä järjestetään jäsenilta, jonka ajankohdasta tarkemmin jäsenkir-jeessä. Yhdistyksemme vapaaehtoistyön vaihtoehtojen laajentamiseksi ja uusien vapaaehtoisten tavoittamiseksi järjeste-tään syksyllä vapaaehtoistyön koulutus. Jos jäsenenä tai muuten lehden lukijana olet kiinnostunut vapaaehtoistyöstä yh-distyksessämme, ota yhteyttä. Yhteystie-toja löydät kotisivuiltamme.Jukka Ihalainen
lyömätön linJa esPoossa ry
Malli MARAKin rinnalleLyömätön Linja Espoossa toimii kesäi-sin mielin. Viime vuonna palveluihim-me tuli yhteydenottoja aikaisempiin vuo-siin verrattuna runsaasti myös kesäkuu-kausien aikana. Se oli väkivallan uusiu-tumisen estämisen näkökulmasta hyvä. Perheiden kärjistyviä elämäntilanteita on
hyvä hoitaa ajoissa, ei vasta syksyllä. Toiminnoistamme on hyvä nostaa
esiin erilaiset kehittämistehtävät, joita toteutamme perustehtävämme rinnalla. Olen erityisen iloinen erilaisista miesten vertaisryhmistä niin kantaväestön kuin maahan muuttaneiden parissa. Ryhmi-en tavoitteita ovat väkivallan ennaltaeh-käisy ja katkaisu. Ryhmissä keskustel-laan väkivallan ohella myös isyydestä ja kumppanuudesta. Hyvää mieltä tuotta-vat myös uudet ennaltaehkäisevän työn kokeilut, kuten osallistuminen päiväko-
tien vanhempainiltoihin.Olemme saaneet valmiiksi yhdessä
THL:n kanssa toteutetun hankkeen. Sii-nä sovellettiin Espoossa pitkään toimi-nutta poliisiyhteistyömalliamme. Mallis-sa väkivallasta epäilty ohjataan väkival-lan katkaisuohjelmaan. Malli on kehitet-ty toimimaan MARAK-mallin rinnalla ja sitä voidaan soveltaa laaja-alaisesti kai-kissa lähisuhde- ja perheväkivallan tapa-uksissa. THL on julkaissut oppaan kehi-
tetystä yhteistoimintamallista.Kiitos laajan yhteistyöverkostomme
toimijoille, yhdistyksemme luottamus-henkilöille ja osaavalle henkilökunnal-lemme. Aurinkoista ja rentouttavaa ke-
sää!Jari Hautamäki
oulun ensi- Ja turvaKoti ry
Uusi hallitusTuula Ervelius valittiin vuosikokouksessa yksimielisesti jatkamaan puheenjohtaja-na seuraavan kolmivuotiskauden. Ero-vuoroisista valittiin Anna-Mari Vallius-Räsänen ja Marja Salo-Laaka. Arja Sute-lan ja Kaisa-Leena Takkisen ilmoitettua etteivät ole enää käytettävissä, heidän tilalleen valittiin Tiina Niemelä ja Kirsi Ii-sakka. Marjo Oikarinen (vpj.), Marja Ti-monen, Hilkka Manner ja Merja Savolai-
nen jatkavat. JUURI-hankkeessa haetaan hyviä kei-
noja puuttua vanhojen ihmisten kaltoin-kohteluun. Hanketta hallinnoi Suvanto ry ja sitä pilotoidaan yhdessä Oulun seu-dun Mäntykoti ry:n kanssa. Yhdistyksen projektityöntekijänä on aloittanut Maria
Lappalainen. Ensi- ja turvakodilla, osoitteessa
Kangastie 9, on monenlaista vapaaeh-toistyötä osaaville käsille. Tarvitsemme muun muassa tukihenkilöitä ja läsnäoli-joita. Kirpputorille tarvitaan lajittelijoita sekä tavaran kuskaajia. Kysy lisää ja ker-ro ideasi [email protected], puh. 0500 438 858. Katso myös www.face-book.com/oulunensijaturvakoti
Yhdistys järjestää valtakunnallisen lähisuhde- ja perheväkivaltaa työssään
kohtaavien foorumin 19.–20.9. Oulus-sa. Foorumin teema on seksuaalinen väkivalta pari- ja lähisuhteissa. Foorumi on tarkoitettu kuntien, seurakuntien, jär-jestöjen, poliisin ja sairaanhoitopiirien työntekijöille, vapaaehtoisille ja luotta-mushenkilöille. Ohjelma ja ilmoittautu-
minen: www.oetk.fi Timo Peltovuori
Porin ensi- Ja turvaKoti- yhdistys ry
Asuinhuoneet jo remontoituYhdistyksen sääntömääräinen kevätko-kous pidettiin 20.3. Porin Esikossa ja kokoukseen osallistui 13 yhdistyksen jä-
sentä. Asuin- ja palvelutalo Porin Esikon
mittava pintaremontti alkoi maaliskuun lopussa ja useat eri Leijona klubit osal-listuvat vapaaehtoistyönä yhteiseen pro-jektiin. Uutta ilmettä on jo saatu muun muassa asuinhuoneistoihin, käytäville, porrastorneihin ja neuvottelutilaan. Työn alle tulevat vielä yhdistyksen muut yhtei-set toimitilat. Käytävien valaisimet uusi-
taan kaikissa kerroksissa. Materiaali- ja värisuunnittelusta
vastaa tamperelainen sisustuspalvelu Amanda´s Eye Oy, jonka työntekijät tai-teilivat kookkaat, satuaiheiset seinämaa-laukset asuinkäytävien seinille. Remont-ti on kesän ajan tauolla ja jatkuu jälleen
syksyllä. Tapaamispaikka on suljettu koko hei-
näkuun ajan tuettujen ja valvottujen ta-paamisten osalta. Muilta osin yhdistyksen
toiminta jatkuu ennallaan koko kesän. Lämmintä ja virkistävää kesää kaikille
jäsenillemme!Arja Saarinen
20 212013 2013
TEKSTi: Essi Lehtinen
Tiivis yKsinhuoltaJat KoKosivat lehden siitä,
miltä tuntuu hoitaa yKsin KaiKKi:
työssäKäynti, talous Ja lasten hoivaaminen.
Ja miltä tuntuu, Kun Kahden huoltaJan
Perheille suunnitellussa yhteisKunnassa
ei yKsinKertaisesti Pysty rePeämään
KaiKKeen, mihin Pitäisi.
Yksinkö hoituu? -lehden keskeinen viesti on, että yksinhuoltajien ta-loudellisen ja ajankäy-tön ahdingon on pakko olla yhteiskunnallinen
ongelma, koska yksinhuoltajien ko-kemus siitä on kaikilla sama. Ongel-maa halutaan pitää yksityisenä, yksin perhettään huoltavan äidin tai isän laiskuutena tai harkitsemattomuute-na, mutta vuosien ryhmätoiminnan ja tiivistysten tulos on, että arjen palikat eivät ole yhteen sovitettavissa niin, et-
tei pienikin heilahdus romahduttaisi yk-sinhuoltajaperheen arkea.
Yksinhuoltajien rahat eivät riitä, eivät niidenkään, jotka käyvät töissä. Pienipalkkaisissa ammateissa pääkau-punkiseudulla lapsiaan elättävät yk-sinhuoltajat ovat huolissaan lastensa ulkopuolisuuden ja vaille jäämisen ko-kemuksista ikäistensä seurassa. Lapset taas kertovat, että joutuvat elämään il-man äitiäkin, joka tuntuu olevan aina töissä hankkiakseen elannon.
Yksinkö hoituu? tiivistää Pienperhe-yhdistyksen Lapsilisä-projektin (2010–
Lehti on tilattavissa Pienperheyhdistyksen toimistolta, p. (09) 720 6810 ja ladattavissa www.lapsilisa.fi/yksinko-hoituu-lehti/
tamPereen ensi- Ja turvaKoti ryKysyntä jatkuuHämmästelemme edelleen ensi- ja tur-vakodin isoa kysyntää. Talo on täynnä ja lisää asiakkaita olisi tulossa. Tampereel-la suureen kysyntään vaikuttanee myös naisten suojakodin toiminnan loppumi-nen. Heidän asiakkaitaan ohjautuu nyt
myös meille. Siinä missä lapsiperheiden palve-
luissa on kovasti kysyntää, ikäihmisten palveluissa meillä on vajaakäyttöä, kun emme voi vapautuneita paikkoja täyttää ennen kuin Aluehallintovirasto on lupa-
hakemuksemme käsitellyt. Asiakaskiireiden ohella yhdistystä
työllistää hallinnon rakenteen vahvista-minen, säästöohjelman teko ja tietenkin yhteinen puristuksemme eli kehittämis-hankkeen vieminen eteenpäin. Kehittä-mishanke (uusia tiloja ja palveluita) on edennyt, kuten useimmat isot hankkeet, välillä eteenpäin ja toisinaan takapakkia. Periksi ei silti anneta. Tämän vuoden
puolella pitäisi suunnitelmien kirkastua.Kevät on ollut työntäyteinen ja kii-
reinen. Syksyllä tuskin kiireet helpottaa, mutta onneksi sitä ennen voi ja pitää ladata akkuja kesästä nauttien. Toivon, että kesä tuo lämpöä ja aurinkoa kaikki-
en elämään. Nautitaan suvesta!Maria Länsiö
suomen vanhusten turva-Kotiyhdistys ryPukeudu purppuraan 15.6.Kansainvälistä ikääntyneiden kaltoin-kohtelun vastaista kampanjapäivää vie-tetään lauantaina 15.6. Päivä tunnetaan Suomessa nimellä Kätketyt äänet. Hel-singissä kampanjapäivänä järjestetään ”Pukeudu purppuraan” -tempaus Nyky-taiteen museon Kiasman edustalla.
Kampanjapäivän seminaari ”Kaltoin-kohtelun ehkäisy ja hyvä hoito” pidetään perjantaina 14.6. klo 9.00–12.30 osoit-teessa Kirkkohallitus, Satamakatu 11, Helsinki. Seminaari on maksuton ja oh-jelma julkaistaan Kätketyt äänet sivuilla www.katketytaanet.fi
Suomen vanhusten turvakotiyhdistys arvostaa ikäihmisten kanssa työskennel-lessä gerontologista osaamista ja laaja-alaista tietoa vanhustyöstä. Osallistum-me siksi myös Gerontologian päiville Helsingissä 5.–7.6. Päivien teema on hy-vän elämän edellytykset.
Haluamme vaikuttaa ikääntyvien hyvään elämään tekemällä kaltoinkohtelun vastais-ta työtä. Tervetuloa juttelemaan kanssam-me tapahtumissa. www.suvantory.fiSusanna Rikkinen
vaasan ensi- Ja turvaKoti – vasa mödra- och sKyddshem ryVarastokadulle kesäkuussaYhdistyksemme puheenjohtaja Marjatta Kiviranta on valittu Ensi- ja turvakotien
liiton hallitukseen. Onnea! Muutamme kesäkuussa uusiin tiloi-
hin osoitteeseen Varastokatu 12. Saam-me ensi- ja turvakodille isommat asia-kashuoneet ja paremmat mahdollisuu-det ryhmille ja avopalveluille. Tilat si-jaitsevat Klemettilän alueella. Etäisyydet asioinnissa, neuvolaan, synnyttämään ja poliisilaitoksellekin ovat lyhyitä. Alue on viehättävä, tilamme sijaitsevat vanhassa peruskorjatussa punamultamaalatussa makasiinissa, jossa uusien seinien rin-nalle on jätetty näkyviin talon kauniita
hirsirakenteita.Muuton myötä voimme ottaa vas-
taan enemmän ensikotiperheitä ja vah-vistaa perheiden yhteisöllisyyttä. Uusina työntekijöinä aloittavat miestyön avopal-veluohjaaja Petri Luikku ja ensi- ja turva-
kodin vastaava ohjaaja Virpi Haapala.Tapio Oikarinen kokoaa ainutlaatuis-
ta tietoa 15 vuotta tehdystä miestyöstä. Lapselle vahvat verkostot -hankkeesta Annukka Nikkari on avannut keskustelua lasten kuritusväkivallasta erilaisissa ryh-missä, päiväkodeissa ja kouluissa ja lap-sityöntekijämme Heli Näreaho on Turva-verkko-hankkeen myötä puhuttanut nuo-ria omasta väkivallattomasta tulevaisuu-desta ja hyvän perheen pohdinnoista. Tiina Mäkinen aloitti keväällä naistyön
avopalveluohjaajana. Syksyllä aloitetaan
uusia ryhmiä. Lisää toiminnastamme www.vaasan-
turvakoti.fi. Virpi Hagström
vantaan turvaKoti ryTalo on ollut täynnäTakana ovat työntäyteinen talvi ja kevät. Asiakkaita on ollut paljon kaikissa toi-minnoissa, turvakoti on ollut täynnä yh-täjaksoisesti kuukausia. Asiakastyötä te-kevän henkilöstön kaksivuotinen isätyön kehittämisprosessi päättyy; isien kans-sa työskentely on asettunut luontevaksi osaksi yhdistyksen työkäytäntöjä.
Eri toimintamuotojen välinen integ-raatio on ollut sekä haasteellista että antoisaa. Se on lisännyt työntekijöiden välistä vuoropuhelua ja monipuolista-nut asiakastyön mahdollisuuksia. Oman työmme kehittämisen ohella olemme aloittaneet yhteistyöhankkeita muiden toimijoiden ja sidosryhmien kanssa.
Olemme saaneet joukkoomme myös uutta henkilökuntaa, kun Mari Tikkasen äitiysloman sijaisuutta tuli tekemään perheterapeutti Soile Hakalehto ja uute-na turvakodin ohjaajana aloitti sosiono-mi Sari Heikkinen.
Ideoimme maaliskuussa uusia va-paaehtoistyön muotoja ja innostavia ajatuksia syntyikin. Turvakodissa järjes-tetään viikoittain vapaaehtoisvoimin as-kartelu- ja musiikkituokioita. Toivom-me vapaaehtoisia myös tukihenkilöiksi muun muassa turvakodista kotiutuville asiakkaille. Jos olet kiinnostunut vapaa-ehtoistyöstä tai muuten yhdistyksen tu-kemisesta, olethan yhteydessä. Tehdään työtä yhdessä lapsiperheiden, turvaa tar-vitsevien ja jokaisen ihmisen selviytymi-sen ja jaksamisen hyväksi!
Yhdistyksemme nimi on muuttunut ja se on Vantaan Turvakoti ry.
Jäsenille, vapaaehtoisille tukijoille ja hen-kilöstölle lämpöistä ja aurinkoista kesää!Kristiina Väänänen
paketti
2013) annin. Siihen on koottu muun muassa projektin idea vaikuttamiseen tähtäävästä ryhmätoiminnasta, ehdo-tus toimeentulotukijärjestelmän kor-jaamiseksi, kooste yksinhuoltajuuden näkymisestä hallitusohjelmassa, lasten valokuvia siitä, millaista on olla köyhä, kolumneja ja Köyhät kyykkyyn -jump-paohje.
22 232013 2013
Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistys ryKarjalantie 22 53300 Lappeenrantap. (05) 415 0045www.ek-perhetyo.fi
Etelä-Pohjanmaan Ensi- ja turvakotiyhdistys ryYrjöntie 5 A 101 61800 Kauhajokip. 050 405 2136www.etelapohjanmaan-ensijaturvakoti.fi
Helsingin ensikoti ryEnsi-Kodin tie 400510 Helsinkip. (09) 774 2460f. (09) 701 4277www.helsinginensikoti.fi
Kaapatut Lapset ryMalmin Kauppatie 2600700 Helsinkip. 044 262 6662www.kaapatutlapset.fi
Kanta-Hämeen perhetyö ry Koulukatu 1613100 Hämeenlinnap. 040 770 1087www.khperhetyo.fi
Keski-Suomen ensi- ja turvakoti rySuuruspääntie 1140520 Jyväskyläp. 010 423 7500www.ksetu.fi
Kokkolan ensi- ja turvakoti rySairaalakatu 967100 Kokkolap. (06) 831 9518www.kokkolanensijaturvakoti.fi
Kuopion Ensikotiyhdistys ryPuijonkatu 27 B 2470100 Kuopiop. (017) 369 7200www.kuopionensikotiry.net
Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ryOpistokatu 8 B48100 Kotkap. 044 744 0330www.kymenlaakson-ensijaturvakoti.fi
Lahden ensi- ja turvakoti ryAhvenistonkatu 2 as. 404 15110 Lahtip. (03) 883 3181, f. (03) 883 3190www.lahdenensijaturvakoti.fi
Lapin ensi- ja turvakoti ryLähteentie 596400 Rovaniemip. 020 741 4732, f. (016) 310 915www.lapinensijaturvakoti.fi
Lapsen Kengissä ryPuistokuja 3 B 1779600 Joroinenp. 040 831 [email protected]
Lapsen Oikeus Väkivallattomaan Elämään LOVE rypäivystysp. 041 701 0385 www.yhdistyslovery.com
Lyömätön Linja Espoossa ryMaalarinkuja 3 B02650 Espoop. (09) 2766 2830www.lyomatonlinja.fi
Oulun ensi- ja turvakoti ryKangastie 990500 Oulup. (08) 561 5500, f. (08) 382 484www.oulunensijaturvakoti.fi
Pienperheyhdistys ryKinaporinkatu 11 A, 2. krs, 00500 Helsinki.p. (09) 720 6810 f. (09) 7206 8130www.pienperhe.fi
Pohjois-Karjalan ensikoti ryKyykerinkatu 32,83500 Outokumpup. 0400 819 841, 0400 819 842www.pohjoiskarjalanensikoti.fi
Porin ensi- ja turvakotiyhdistys ryTiilimäentie 2, 28500 Porip. (02) 633 3850, f. (02) 633 3530www.porinensijaturvakoti.fi
Pääkaupungin turvakoti rySteniuksentie 20, 00320 Helsinkip. (09) 477 7180 f. (09) 4777 1828www.paakaupunginturvakoti.fi
Raahen ensi- ja turvakoti ryFellmaninpuistokatu 11 92100 Raahep. (08) 221 202, f. (08) 221 [email protected]
Suomen vanhusten turvakotiyhdistys ryHämeentie 15 B, 6400500 Helsinkip. (09) 726 2422www.suvantory.fi
yhteystiedotEnsi- ja turvakotien liittoAsemamiehenkatu 4 A, 00520 Helsinkip. (09) 454 [email protected]ähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@ensijaturva-kotienliitto.fiwww.ensijaturvakotienliitto.fi Liiton puheenjohtajaTuula HaatainenToimitusjohtaja Ritva KarinsaloTalouspäällikkö Kirsti KalevaKehitysjohtaja Sari LaaksonenJärjestöpäällikkö Katariina SuomuTiedottaja Mikko SavelainenToimitussihteeri Essi LehtinenSihteeri Riitta SavolainenTaloussihteeri Sari NiemiToimistosihteeri Ulli Toiviainen
Miestyön kehittämiskeskusKehittämispäällikkö Jussi Pulli
Perheväkivallan estäminenKehittämispäällikkö Miia Pitkänen
Pidä kiinni®-hoitojärjestelmäKehittämispäällikkö Maarit Andersson
Vaativa vauvatyöKehittämispäällikkö Mari Manninen
KehittämisprojektitImetys ilman stressiä -projekti, projektikoordinaattori Jaana Wikgren
Kannusta minut vahvaksi! -hanke Projektipäällikkö Kaisa Lumijärvi
Lapsikeskeinen päihdetyö, ICDP -hankeProjektipäällikkö Hanna Sellergren
Mitä vauva toivoo. Odottavan perheen päihde- intervention kehittäminen äitiysneuvolassa -hankeProjektipäällikkö Eeva-Kaarina Veijalainen
Vapaaehtoistyötä ja osallisuutta -hankeProjektipäällikkö Taina Keinänen
Vauvaperhe turvapaikanhakijana -hanke Projektipäällikkö Anna Mikkonen
NeuvokeskusPalkkatilankatu 3 K, 00240 Helsinki(sisäänkäynti Palkkatilantorilta)p. 040 759 3406
Koulutuskeskus SopukkaUusi Porvoontie 482, 01120 Västerskogp. (09) 720 6850Toiminnanohjaaja vs. Tanja Heikkilä[email protected]
Koko henkilöstön yhteystiedot: www.ensijaturvakotienliitto.fi
23
becoming sexual – a critical appraisal of the sexualization of girls
r. danielle eganPolity books, 2013, 200 s.
Tampereen ensi- ja turvakoti ryMutkakatu 38 b-c 33500 Tamperep. (03) 3143 4800 f. (03) 3143 4814www.tetuko.fi
Turun ensi- ja turvakoti ryLuolavuorentie 7 20810 Turkup. (02) 513 4100, f. (02) 513 4150www.turunensi-jaturvakotiry.fi
Vaasan ensi- ja turvakoti –Vasa mödra- och skyddshem ryVöyrinkatu 2 65100 Vaasap. (06) 312 9666, f. (06) 312 9667www.vaasanturvakoti.fi
Vantaan Turvakoti – Vanda Skyddshem ryKarsikkokuja 17 01360 Vantaap. (09) 8392 0071 f. (09) 874 7122www.vantaanturvakoti.fi
VIOLA – väkivallasta vapaaksi rySavilahdenkatu 2450100 Mikkelip. (015) 365 330www.violary.fi
Vuoksenlaakson Ensi- ja turvakoti ryKarhumäenkatu 73 55120 Imatrap. (05) 472 4909, f. (05) 431 [email protected]
Ylä-Savon Ensi- ja turvakotiyhdistys ryKarjalankatu 34 A 74120 Iisalmip. 050 371 4208toimisto@ ylasavonensijaturvakoti.fi
Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ryRatakatu 9 00120 Helsinkip. 040 725 6229www.aima.fi
KirJanmerKKi esittelee KirJoJa avuKsi Ja iloKsi työssä
lasten hyväKsi. JosKus myös vain iloKsi elämässä.
jäsenyhdistykset
Sosiaalinen ongelma
Nuorten tyttöjen seksualisaatio on vii-me vuosina herättänyt paljon keskuste-lua. Seksualisaation on sanottu johtavan masennukseen ja tunnehäiriöihin ja sen uskotaan myös vievän tytöiltä mahdol-lisuuden lapsuuteen. Todellisuudessa ilmiön luonne on kuitenkin paljon mut-
liioi teltuja tai osoittautuvat keksityiksi. Aikuisten paniikki ja huolestuneisuus ovat kuitenkin aitoja. Aikuisten ajatuk-sia ja tunteita ohjaa tarve säilyttää lasten viattomuus ja mahdollisuus turvalliseen lapsuuteen.
Mediassa toistetaan ja jaetaan sek-sistisiä kuvia ja mielikuvia nuorista ja nuorille. Totta on, että nuoret altistuvat niille. Seksuaalinen hyväksikäyttö ja sek-suaalinen väkivalta ovat myös todellisia uhkia nuorten elämässä. Egan kuiten-kin uskoo, että tästä huolimatta on har-haanjohtavaa ajatella, että tytöt ovat jon-kinlaisessa seksuaalisten materiaalien ja mainosten ansassa, josta heidän on mahdotonta päästä pois.
Becoming Sexual haastaa ajattele-maan lasten ja nuorten hyvinvointia maailmassa, jossa elämme. Sosiaalises-ta uhasta tai pelosta tulee niin kovin hel-posti todellisuutta.
Tuulia Kovanen
kikkaampi. Kirjassaan Becoming Sexual professori Danielle Egan kyseenalaistaa tyttöjen seksuaalisuuteen liittyvän panii-kin. Eganin mukaan paniikki näyttäytyy enemmänkin aikuisten huolestuneisuu-tena kuin tyttöjen todellisuutena. Beco-ming Sexual ei olekaan kirja ainoastaan lasten ja nuorten tyttöjen seksuaalisesta käyttäytymisestä, vaan enemmän aikuis-ten luomasta sosiaalisesta ongelmasta.
Englannissa tehtyjen tutkimusten mukaan tytöt harrastavat ensimmäi-sen kerran seksiä noin 17-vuotiaina. 30 vuotta sitten ikä oli 16. Suurin osa tytöis-tä kertoo harrastaneensa ensimmäisen kerran seksiä pidempiaikaisen seurus-telukumppaninsa kanssa. Kuitenkin on olemassa paljon tarinoita, jotka ohjaavat meitä ajattelemaan toisin. Tarinoissa ty-töt esitetään uhreina, jotka eivät kykene ajattelemaan järkevästi, tekemään omia päätöksiä tai luottamaan omaan har-kintakykyynsä. Todellisuudessa kaikki ty-töt eivät ole uhreja ja tarinat ovat usein
BM9 1BM9 1
XV Lähisuhde- ja perheväkivaltaa työssään kohtaavien foorumi:
SEKSUAALINEN
PARI- JA LÄHISUHTEISSA
VÄKIVALTAFoorumi on tarkoitettu kuntien, seura- kuntien, järjestöjen, poliisin ja sairaanhoito-piirien työntekijöille, vapaaehtoisille ja luot-tamushenkilöille.
NÄKÖKULMINA
• VÄKIVALLAN JA SEKSUAALISUUDEN PSYKODYNAMIIKKAA
• SEKSUAALINEN VÄKIVALTA PARISUHTEESSA JA ERON JÄLKEEN
• PARISUHTEEN TASAVERTAISEN SEKSUAALISUUDEN TUKEMINEN
Runsaasti alaseminaareja, muun muassa
• Miten kohtaan ja hoidan pari- ja lähisuhteessa seksuaalista väkivaltaa käyttänyttä?
• Digitaalinen vaino – ilmenemismuodot ja vaikuttavuus.
• Työntekijän kehon ja mielen yhdistävä itsehoito.
• Järjestäytynyt rikollisuus ja lähisuhde- ja perheväkivalta.
Hinta 170 euroa. Huonevaraukset erikseen, varaus
suoraan hotellista. Katso lisää ja ilmoittaudu: www.oetk.fi
Järjestää: Oulun ensi- ja turvakoti ja Ensi- ja turvakotien liitto yhteistyökumppaneineen
19.–20.9.2013Oulu, Hotelli Scandic ja Finnkino Plaza
Varaa paikkasi alan huipputapahtumaan.
Tule tapaamaan kollegoitasi!
