K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i

№27 (1317) | Kolmaspäivy | Serota | 20.07.2016

Oma MuaOma Mua

Palkinnot pelaštajilla ta avuštajilla » Viime netälillä Karjalan halličukšešša palkittih niitä ihmisie, kumpaset ošallissuttih

ečintä- ta pelaššuštoimiloih Siämjärvellä, min vesillä 18. kešäkuuta myrškyšiänä tapahtu kauhie tragedija, kumpani vei 14 lapšen elämän. Tilaisuošša oli palkit-tu 26 Karjalan eläjyä. Niijen joukošša on Priäžän piirin paikallisie eläjie, pelaštajie, čukeltajie, liäkärijä, šekä eri laitokšien ta järještöjen johtajie.

Karjalan kielen statussikyšymyš ei šuanun deputattien kannatušta s. 2

Jo monie vuosie karjalan kielen statussikyšymyštä yritetäh eistyä eteh päin valtijollisella tašolla, on-nakko täh päiväh šuate tämä kyšymyš ei šuanun kannatušta. Šamoin tapahtu 14. heinäkuuta, Lakijenluajintakokoukšen issunnošša.

Kui myö Puadenele ad’voih kävyimmö s.6

Karhumäin piirin Puadenen kylä seizou čoman Seesjärven rannal. Enzimäzet tiijot täs eländy-paikas lövvytäh vahnois XVI vuozisuan knii-gois. Sanotah, buite XVIII lopul Puaden oli pie-nenny linnannu, ga loittuon periä täs stuatusas se ei olluh hätkie. Nevvostoliiton aigua Puaden oli piirin keskuksennu da bohatannu kylänny.

Muinosen muan uuvvet perintehet s. 3

Niin on šattun, jotta joka kešä Kalevalašša pietäh kakši rahvahanpruasniekkua, kum-paset liitytäh Uhtuon kylän istorijah. Viime vuosišuan 90-luvulla oli elävytetty Uhtuon pruasniekkaperinneh. Tämän pruasniekan juuret otetah alun 14. heinäkuuta 1907 vuote-na, konša Uhtuon eläjät keräyvyttih šuurella Uhtuon šuarella Kanervačäijyjuhlih.

Yhtehini tragedija yhisti ammattimiehet ta vapuaehto-set. Aleksandr Hudilainen myönti Karjalan Halličukšen kiitoškirjaset kaikilla, ket ošallissuttih pelaššuštoimiloih Siämjärvellä.

2 «Oma Mua»№27(1317)20. heinäkuuta 2016http://omamua.ru

» tašavalta

Karjalan kielen statussikyšymyš ei šuanun deputattien kannatušta OLGA MELENTJEVA

Karjalan La ki jen lua jin-ta kokoukšen V kovolla kuččumisen viimeseššä issunnošša 14. heinäkuu-ta käsiteltih Perušlajin ko-hentamisprojektie, kum-pani auttais karjalan kie-lellä šuaha tašavallan toi-sen valtijollisen kielen statussin.

Karjalan tašavallan Perušlajin mukah nyky-jäh kieli voit šuaha valti-jon kielen statussin vain pietyn referendumin kautti. Referendumi tar-kottau Karjalan kaikki-en eläjien iäneštämistä kanšallisuteh kaččomatta. Karjalan kielellä täššä tapahukšešša ei ole mitä-nä mahollisukšie šuaha kielistatussi, vet koko Karjalan väještöštä karja-laisie on vain 10% ta niijen antamat iänet karjalan kielen statussin puolešta ei šuaha vaikuttua tilan-teheh.

Jo monie vuo-sie karjalan kielen statussikyšymyštä yrite-täh eistyä eteh päin val-

tijollisella tašolla, on-nakko täh päiväh šuate tämä kyšymyš ei šuanun kannatušta. Šamoin ta-pahtu 14. heinäkuuta, Lakijenluajintakokoukšen issunnošša. Vielä kevy-ällä noin 30 Karjalan tašavallan La ki jen lua-jintakokoukšen deputat-tie oli kannatettu alotehta perušlajin kohentamisešta šiinä kohašša, mi koškou referendumie ta an-tua mahollisuon par-lamentin ičen piättyä statussikyšymykšeštä. Ko-hentamisprojekti oli otet-tu käsittelyh. Issunnošša šynty kiihkie keškuštelu. Kanšanetuštajien mie-let jakauvuttih kahtie: yhet kannatettih kohen-tamisprojektie, toiset ol-tih täyšin vaštah. Libe-rali-demokrattisen puo-luvehen etuštajat oltih täyšin vaššuššušpuolella. Puoluvehen jäšen Sergei Pirožnikov ehotti, jotta re-ferendumin lakkauttamis-ta koškijat kohennukšet ei kannata vovse ottua parlamentin käsittelyh. Onnakko tuo ehotuš ei

šuanun kannatušta muijen kanšanetuštajien puolešta.

L a k i j e n l u a j i n t a -ko kouk šen iäneš tä-mis prosedurin mu-kah projekti tahi ehotuš hyväkšytäh vain šiinä tapahukšešša, još šen puolešta iäneštäy 2/3 de-putattiloista. Tulokšena 45 paikallaolijašta kan-šan etuš tajašta vain 28 iänešti ko hen nuš-projektin puo lešta, kuuši oli vaštah ta 11 deputat-tie ei iäneššetty ollen-kana. Kanšanetuštaja Anna Pozdn’akova ehotti iäneštyä vielä kerran, ka toini iäneštämini ei paren-tan tilannehta – projektin puolešta iänešti vielä vä-hemmän kanšanetuštajie ili 26 (eryähillä deputat-tiloilla riitti vain muuto-ma miinutti, jotta täyšin muuttua oma mieleh).

Monet karjalaiset vuotettih myöntehistä piätöštä täštä käsittelyštä. Tuo kohentamisprojek-ti ei tällä vaihiella muut-tais tilannehta, onnak-ko še antais karjalaisil-la oikeuven ta šuuren toi-

von, jotta jatkošša kar-jalan kielen statussi olis mahollista. Lajin mukah šeuruavalla kertua tämän kyšymykšen käsittelyh voit myöštyö vašta vuuv-ven piäštä.

Tietyšti karjalan kie-len statussi on vaikie kyšymyš. Tietyšti status-sin hyväkšymini tois li-syä vaikeukšie, šuurta rahotušta, muutokšie elä-män eri aloilla, byrokrat-tisie proplemoja ta lisyä paperityötä. Onnakko viessojen toisešša kupissa on Karjalan tittelikanšan šäilymini. Šäilyykö kar-jalan kieli ta jiäykö koko karjalan kanša eloh šuurešti riippuu täštä kie-listatussista. Karjalan tittelikanšan luku vähe-nöy vuosi vuuvvelta. Mitä enemmän jatkuu tuon kyšymykšen käsittely, šitä vaikiemmakši še tulou to-teuttua. Kuluu vielä muu-toma vuosi ta karjalaisie ei enyä auta mikänä kie-listatussi eikä laki.

Lakijenluajintakokoukšen viimeseh issuntoh ošallistu 45 deputattie, niistä vain 26 iänešti Perušlajin kohentamisprojektin puolešta. Kuva otettu Karjalan Lakijenluajintakokoukšen nettišivuilta.

Valamolla avattih enšimmäini pankomatti » Nyt Valamon eläjillä ta viera-

hilla on mahollisuš toimittua eri pankkipalveluja pankoma-tin kautti

TATJANA TORVINEN

Pankomatin avajaiset oli pietty 10. heinäkuuta. Tilaisuuteh otettih ošua Valamon manasterin igu-meni, Stroičan piispa Pankrati, Karjalan piämieš Aleksandr Hudilainen ta Pošti-Pankin hallinnon enšimmäini varajohtaja Georgi Gorškov.

– Valamolla käyt ylen äijän turistija ta py-hilläkävijie ta vuosi vuuvvelta niijen luku vain kašvau. Pankomatin ilmeštymini manasterin alo-vehella luatiu Valamon vierahien ta turistien olon mukavammakši – nyt ei ole pakko noštua rahua ennein Valamolla lähtyö, šen voit luatie paikan piällä Pošti-Pankin pankomatista. Šamoin šen kautti voit makšua mopiiliyhteyven ta muut pal-velut, Valamon igumeni korošti.

– Nykyjäh on hyvin tärkietä, jotta ihmi-set olleššah loittuona keškukšista voitais šuaha hyväluatusen pankkipalvelun. Še on nykyajan tarpehellisuš. Mie olen kiitollini Pošti-Pankilla, jotta nyt Valamolla on hyvä mahollisuš lyhyöššä ajašša toimittua pankkipalveluja, Karjalan piämieš Aleksandr Hudilainen huomautti.

Laatokkajärven pohjoisošašša šijaiččija Vala-mon šuari miešmanasterineh on šuanun šuuren šuosijon Venäjän ta ulkomaijen turistien ta pyhil-läkävijien kešen. Šuareh ei ole auto- eikä junayh-teyttä, šiine voit piäššä vain laivalla tahi helikop-terilla.

– Venäjän vaikiepiäšyset paikat ei meitä pe-loteta. Ta pankomatin ašettamini Valamolla on hyvänä esimerkkinä šiitä. Tätä ennein tiälä ei ole ollun mimmosiekana pankkien ošaštoja eikä ičepalvelulaittehie. Nyt šuarella on pankomatti ta toivon, jotta lähiaikoina kuin manasterin manah-hat šamoin ni turistit arvijojah šen hyvyön.

Pošti-Pankin pankomatilla on cash recycling -funktijo, kumpani täyšin vaštuau tavallisen pankkikassan toimintua. Tämän pankoma-tin avulla asiekkahat voijah noštua rahua šekä panna rahua tilillä, toimittua jokakuukautisie laihinamakšuja, šiirtyä rahua toisilla tililöillä, makšua šakkoja ta eri valtijonmakšuja, mopii-li-, nettiyhteyš- ta kunnallispalveluja šekä monie muita makšuja.

Valamon manasterin igumeni, Stroičan piispa Pankrati kerto pankomatin ašettamisen tärkeyveštä Valamon šuarella. KUVA: ANDREI RAJEV

3«Oma Mua»№27(1317)

20. heinäkuuta 2016http://omamua.ru

» pruasniekka

Uhtuon oikieuš kosen šeu ra kun nan il meš ty mis is to rija liittyy 1846 vuo-

teh, konša Pyhän Sinodin issunnolla oli piätet-ty peruštua Uhtuošša iččenäini šeurakunta.

Muinosen muan uuvvet perintehetANTTI TUOMI

Niin on šattun, jotta joka kešä Kalevalašša pietäh kakši rahvahanpruas-niekkua, kumpaset lii-tytäh Uhtuon kylän is-torijah ta Uhtuon karja-laisien kulttuurih. Viime vuosišuan 90-luvulla oli elävytetty Uhtuon pruas-niekkaperinneh. Tämän pruasniekan juuret ote-tah alun 14. heinäkuuta 1907 vuotena, konša Uh-tuon eläjät keräyvyttih šuurella Uhtuon šuarella K a n e r v a č ä i j y j u h l i h . Šiinä pruasniekašša oli otettu yhtehi-ni kuva kaikista pruas-niekan ošallistujista. Valitettavašti ei ole šäilyn tietoja, oliko tuo, 1907 vuotena pietty pruasniek-ka enšimmäini, vain oliko niitä pietty aikasempah, kuitenki ennein Vienan Karjalašša muijenki ky-lien pruasniekat rikeneh järješšettih šuariloilla. Esimerkiksi Vuokkinie-men pruasniekka piettih Lietošuarella elokuušša Il’l’anpäivänä.

PERINTEHEN ELÄVYTTÄMINIŠen jälkeh kun, 2007 vuo-tena Šuomešta löyty še Uhtuon šuarella otettu is-torijallini kuva, a Arhan-kelin istorijamusejošta – ilmotuš, kumpasešša kaikkie Uhtuon eläjie kučuttih 14. heinäkuuta 1907 Ka ner va čäi jy pruas-niek kah, šilloin oli piä-tetty pityä Uhtuon karja-laisien pruasniekka Pet-runpäivänä ta 100-vuo-tispäivän kunnijakši šillä oli annettu Kanervajuh-la-nimi. Šamašta, 2007 vuuvvešta alkuan Kale-valan kylähallinnon ta Uhut-šeuran yhtehisellä piätökšellä Petrunpäivänä ruvettih juhlimah Kaleva-la-pos’olkan päivyäki.

UHTUON ŠEURAKUNNAN ISTORIJAŠTAKuitenki Uhtuon oikieuš-kosen šeu ra kun nan il-meš ty mis is to rija liittyy 1846 vuoteh, konša Pyhän Sinodin issunnolla oli piä-tetty peruštua Uhtuošša iččenäini šeurakunta. Uhtuon šeurakuntah oli liitetty Puanajärven šeurakunnan entiset ky-lät: Nurmilakši, Luušalmi ta Šalonpohja. Vuokki-niemen šeurakunnašta Uhtuon šeurakuntah šiirryttih Jyvyälakši, Uh-tuo, Kentjärvi, Röhö. Vie-

lä yksi Voikulan kylä piä-si Uhtuon šeurakunnan kirjoilla 1881 vuote-na Kiestinkin Tuoppa-järven šeurakunnašta. A 1856–1858 vuosien välil-lä Uhtuošša rakennettih Petrin ta Puavilan kirik-kö. Ka 1858 vuotena kirik-köh löi šalama ta še palo. Šitä ei keritty vielä i py-hittyä. Jälešti 1881-1886 vuosina oli rakennettu uuši kirikkö. Šen raken-tamisprojektissa oli lu-ajittu erehyš, kumpani il-meni vašta rakentuas’s’a. Kirikkö piti riiččie ta noštua uuvveštah. Neuvoštovallan aika-na tuo kirikkö oli hävi-tetty. Uuši Petrin ta Pua-vilan kirikkö noššettih Kalevalašša 1998 vuote-na.

Näin ollen Kalevalašša on nykyjäh juurtun ta varttun šamanaikasešti kakši kešäpruasniekkua: muallini Uhtuon karja-laisien pruasniekka, kum-

paista juhlitah kešäkuun puolivälissä ta kumpa-ni yhistäy kaikkie kale-valalaisie huolimatta hei-jän vierošta ta Petrunpäi-vä, kumpaista vaikka pie-tähki Kalevalan pos’olkan päivänä, ka šitä juhliu vain oikieuškoni kirikkö-kylänväki.

ŠEURAKUNNAN MERKKIPÄIVÄPertun ta Puavilan šeurakunnalla tämä vuosi on merkillini, šeurakunta juhliu 170-vuotispäivy-äh. Tämän yhteyveššä Kalevalašša oli järješšetty tavallista šuurempie juhlapitoja. Pruasniek-kana piettih juhlalli-sie jumalanpalvelukšie kiriköššä šekä rissinšuatto Kalevalan ka-tuja pitin, a kirikön pihal-la oli järješšetty konsert-tiohjelma ta tarittu pruas-niekkaruokie.

Petrin ta Puavilan ki-rikön pappi Isä Jevge-ni kerto šeurakunnan

istorijašta, kohtalokkahis-ta tapahtumista Uhtuon kirikköjen istorijašša šekä kirikön entistämistyöštä, kumpani oli rakennettu entisen kirikön paikalla. Kalevalan kulttuuritalon artistat ta lapšien musiik-kikoulun kašvatit laulet-tih lauluja Tarina- ta Lok-ka-folklorikollektivit esi-tettih vienankarjalaisie tanššija. Pruasniekka lop-pu perintehellisellä Ka-levalan Kruugalla, kum-paseh oli kučuttu kaikki pruasniekkah tulijat.

Pruasniekkah yhyttih vierahat nuapuripiirilöis-tä Kemin ta Louhen pii-ristä šekä Šuomen puo-lelta.

Uhtuon kešäjuhlat on mänty ta nyt on vuorošša kešäpruasniekat Kaleva-lan piirin muissa kylissä. Šeuruava pruasniekka – Marja-Makovei – pietäh elokuušša Vuonnisešša, šen jälkeh on Jyškyjärven kyläpruasniekka. Kaleva-

lalaiset vuotetah šamoin Vuokkiniemenki pruas-niekkua Il’l’anpäivyä. Vaikka Vuokkiniemi ei enyä kuulu Kalevalan pii-rih, ka monet kalevalalai-set pietäh šitä pruasniek-kua omana, šentäh kun heijän juuret ollah šiitä kyläštä.

No a nykyjäh Uh-tuon karjalaiset ollah vaššanšuantihommissa. Mimmoset vaššat ollah parahat Iivanan- ta Per-tunpäivän välillä vai Pet-

run- ta Il’l’anpäivän välil-lä leikatut? – Karjalaisilla šiih ei ole yhtehistä mieltä, še riippuu kešäštä. Yhet tykätäh lua tie vaštoja, konša lehti on vielä nuo-ri, pehmie ta tuokšuja, toiset pietäh parempana varttunutta lehtie – tum-manvihrietä, karčakkua, jotta pitän talven aika-na äkieššä kylyššä an-tua nahkalla ta koko eli-mistöllä kaiken šen, min ne ei oltu šuatu lyhyön pohjoiskešän aikana.

Petrunpäivänä Kalevalan kirikön pihalla oli järješšetty konserttiohjelma, kumpasešša esiinnyttih lapšet ta aikuhiset. KUVA: ANTTI TUOMI.

4 «Oma Mua»№27(1317)20. heinykuudu 2016http://omamua.ru

» kandurahvas

» VII KONGRESSU

Olen olluh viijenden ker-ran Suomelas-ugrila-zien rahvahien muail-man kongresal. Kezäkuul Suomes pietty huškahtih-meni poliittizien hoppu-loin da riädivyndöin vä-lis. Jogahine sai oman: poliitiekat nyrvittih toi-ne tostu, deleguatat da kaččojat saneltih omien rahvahien azielois, tutta-vat da dovarišat kodva-zekse aigua puututtih yh-teh, mediamiehet piettih omua ruaduo ken kuda-masgi puolespäi. Mieleh juohtuu meijän karjalazen Čiči liušku-tyttiteatran Varoi-spektakli, kudaman lopus jogahine sai oman lunnastetun: Mauru-neičyt – čomuon, milit-siimies – Mauran, Vas’ka-briha – perinän, vahnu babi – kolikkovastazen. Vai viizahin died’oi kui hambahittah oli, mugai hambahittah jäi. Minuu myöte ylen hyvin menöy kongressahpäi.

Mennyh Kongressu oli muite muis – tämä jo on tiettäväine. Enzimäs-

ty kerdua mualoinväline poliitiekku šemaitti sugu-rahvahien piduo. Rodih nenga, ku ven’anpuolizii ozanottajii pieteltih lähte-mäs Suomeh täytty vägie. Moskovan rutto käsky oli piästiä Suomeh ei enäm-biä viitty deleguattua jo-gahizes Ven’an tazavallas-päi, vikse nimekse vai. Ei ni Karjalua bokkah jätet-ty, lähtendyohjaksii opit-tih pidiä kingieh. Karjala-zien kerähmös kevätkuul annettih valdu vallita vii-zi deleguattua kahtentos-tu sijah. Vijakse pandih jygien poliittizen tilande-hen da dengan vähyön.

Sanotun jälles omapäi-zet da omavaldazet akti-vistat, yhteiskunnallizih organizatsieloih kuulu-jat, ei puututtu sobumie-leh kerähmön piätöksen-ke da kuun aigah piettih ližät valličendat. Net oldih kuuzi yhtistysty: Karjalan Rahvahan Liitto, Nuori Karjala, Karjalan Kielen Kodi, Karjalan lyydilazet, Vienan Virta da Pyhärven d’uured. Yhtehizes luvet-telos sai lugie 18:n valli-tun ristikanzan nimet kui rajonois, mugai Petros-

koilpäi. Aktivistat pandih mieleh iče löydiä dengat lähtendäh dai se stuani-vui. Kuuzi organizatsiedu työndi Kongresan pidäjile yhtehizen kirjazen omah lähtendäh näh. Sen jäl-les Karjalazien Kerähmön vallittu piäliköstö rubei kuristamah nenien orga-nizatsieloin ristittyzii, pa-gizuttamah da prižmimäh ottamah omii protoko-loi iäres, čakkuamal kiro-mahgi. Tämä faktu on sel-gei kui päivän valgei. Ni yksi kuvves organizatsies ei mennyh myödäi. Kai-kin ket jouttih lähtiettih Lahteh – delegatsii Kar-jalan tazavallaspäi (kar-jalazet, vepsäläzet da in-kerinsuomelazet yhtes) oli kongresan suurembii. Suuren vuitin maksandois ližävölöis rahvahis otti omile olgupiälöile Karja-lan Sivistysseura. Saim-mo ajua kaikin, kui oigiet deleguatat, mugai “ebä-virrallizet ližäkse vallitut” Karjalan b’udžietaspäi maksetul avtoubusal. Jo-gahine ozanottai pani omangi denguvuitin.

Minä pien ylen tärgien-ny sanella rahvahale juu-

ri täs dielos. Anna se ei ole muga suuri hädä – kui äijy meidy sie Suomes oli – ga meigävellele lehmän mak-sau. Myö piäzimmö sinne kaikin, ken tahtoimmo. Se tuli meijän prinsipakse. Minä olen ylen ylbei kar-jalazien puoles. Vähem-bistönny olles maltoimmo olla omannu ičenny, puo-listua omua ristikanzan arvuo. Karjalazet nikon-zu ei oldu tsuarin käzin ual. Tirpua kibiedy mal-tammo seizojen jalloil, ei polvil. Omas puolespäi passiboiččizin kaikkii, ket kannatettih tädä pluanua da autettih meidy mennä vaigevuksis läbi. Olla hy-väzilleh edehpäi olis mei-jän yhtehine dielo. Lie-hukkah karjalazien lippu yhteh puolehpäi da joga tuulen riuhtandas älgäh hedi kiändykkäh toizeh. Andakkua puhuo yhteh hiileh!

Natalja Antonova,

Karjalazien VIII Kerähmön vallit-

tuloin nevvostolaine, Kongresan

“ebävirralline” ozanottai Nuori

Karjala -liitospäi.

Olen tuaste ylbei karjalazien puoles

Karjalan tazavallan delegatsii lähtendypiän. KUVA: NATALJA ANTONOVA, “OMA MUA”.

Omua kangastu puolistamas » KYLÄN ELOSTU

Kondupohjan piirin Suna-kylän eläjät vuorokkai yövy-täh meččäh, ku puolistua sidä puun kuadajis.

Internettah on pandu moskovalazien TV-ka-nualoin videorouliekkoi, kudamis Suna-kylän eläjät sanellah omas ruavos kylän ainavon syöttä-jän – pedäikangahan – puolistamizekse.

Tämä hoppu Saturn Nordstroi -laitoksen da kyläläzien keskes jatkuu jo kodvan aigua. Oldih suvvot, piettih ekspertiizoi, ga yksikai meččiä ru-vettih kuadamah karjeran kaivamizekse. Suna-kylän eläjät tuldih meččäh vastustamah puuloin kuadamistu, konzu kuultih tehniekän hälinehen.

Saturn Nordstroi -laitoksen johtajan Igor’ Fe-dotovan sanoin mugah, karjeran kaivamizen lit-senzii heil oli suadu jo vuvvennu 2011.

Tänävuon 4. sulakuudu Petroskoin suudo kiel-di karjeran kaivamizen, ku pedäjikös kazvau mostu jägälän da sammalen luaduu, kuduat kuu-lutah Ruskieh kniigah. Jo 27. sulakuudu Karja-lan korgevin suudo heitti iäres Petroskoin suvvon piätöksen.

Karjalan Luondoministerstvas sanotah, ku pedäjikkyö ei tahtota hävittiä kogonah, karjerah menöy vai kymmene gektuarua muadu yheksäs-kymmenes. Virguniekoin mieles, karjeran kaiva-mizes ei rodei suurdu vigua ekolougiele. Suna-kylän eläjäthäi ollah varmat, ku juuri net kymme-ne gektuarua meččiä syötetäh heidy: sie kazvau gribua da muarjua.

Yksi aktivistois Tatjana Romahina on varmu, ku kadajikon hävitettyy paikallizil eläjil tulou pidiä äijän dengua muar-jan da grivan ostamizeh.

Suna-kylän eläjät vuorokkai eletäh mečäs vardoijen sidä puunkuadajas tehniekäs.

Omii mielii kirjutakkuahttp://omamua.ru

5«Oma Mua»№27(1317)

20. heinäkuuta 2016http://omamua.ru

» kantarahvaš

Lamminpohja: Istorija jatkuu tänäpiänäki » PRUASNIEKKA

ANTTI TUOMI

Lamminpohjan starinoita -pru-asniekka Kalevalašša 10. heinä-kuuta alko tietotaulun avajaisis-ta Lamminpohjan ošašša Kor-pelatalon lähellä. Tietotaulu oli valmissettu karjalan kieltä ta kulttuurie kannattajan Uhut-šeuran jäšenien voimin. Ava-jaisissa piettih äijän pakinoja, monet ihmiset paistih šiitä, jot-ta pitäy šäilyttyä omie juurija, kieltä ta kulttuurie.

LAMMINPOHJAN ISTORIJAN ŠIVUJA ŠELAILLENLamminpohjan nykyset ta en-tiset eläjät kerrottih muissel-mie šiitä, mimmoista oli en-nein elämä piirissä, mimmoset laitokšet toimittih, mitein ihmi-set elettih, ruattih ta leväheltih. Tamara Pivankova on Lammin-pohjan yksi vanhimmista elä-jistä. Naini kerto šiitä, mitein šovan jälkeh hyö myöššyttih evakošta omah kyläh, šekä muisteli työvuosieh sovhosis-sa. Tänäpiänäki Tamara muis-tau kaikkien šillosien kauppie-hien šekä paikallisen kyläklu-pin haitarišoittajien nimet.

Raisa Samodajeva pakasi juhlašša karjalakši, hänen šanat kuuluttih erityisen lämpimil-tä ta košettih monien šyväimie, vet ne oli šanottu omalla kie-lellä, kumpasella jo monta vuosišatua on paistu Lammin-pohjan kavuilla: “Miän ei pie murehtie šitä, jotta ennein elä-mä oli hyvä, tänäpiänäki mei-jän pitäy ruatua ta luatie kaiken šen hyväkši, jotta meijän elämä muuttuis paremmakši.”

Uhut-šeuran johtaja Va-lentina Kovalenko kerto šiitä, mistä šynty ideja tietotaulu-jen luatimisešta. Hiän kiit-ti Karjalan tašavallan Kanšallisušpolitiikan ministeri-jyö projektin kannattamisešta

ta rahotukšešta.Valitettavašti pruasniekkah

ei tullun yksikänä piiri- eikä ky-lähallinnon etuštaja. Ylen on su-ali, jotta paikalliset virkamiehet jätetäh huomijotta šemmoset kanšallisen kulttuurin kannalta

tärkiet tapahtumat. Oikeuš avata tietotau-

lu oli annettu Lamminpoh-jan vanhimmalla eläjällä Vera Aničkinalla ta Kalevala-folklo-riyhtyvehen ošallistujalla Olga Karhulla. Pitäy mainita, jotta enši vuotena Vera Matvejevna rupieu juhlimah 90-vuotispäi-vyäh.

KILPAILUJA TA HUVIJA ERI MAKUHVähän myöhemmin Kaleva-lan urheilukoulun pihašša alet-tih kanšanhuvit. Kalevalan rahvahan teatterin artistat esi-tettih pruasniekan vierahil-la kappalehen Tavallini istorija -näytelmäštä, a Kalevalan kult-tuuritalo oli valmistan konsert-tiohjelman.

Joka pruasniekkah tulija oli voinun yhtyö mukavih huvi-loih ta kilpailuih. Miehet ta nai-set kilpailtih keškenäh parahan niittäjän ta parahan vaštojen lat’t’uajan arvošta. Yštävyš voit-

ti molommissa kilpailuissa.Pruasniekan järještäjät oli

pietty erikoini talojen kilpailu. Niin Muatalouštilojen lašenta -kilpailušša parahakši oli va-littu Slepovien pereh, kumpa-sen hoijošša on äijän šiivattua ta šuuri tontti. A vot Iivana ta Marija Popovien talo ta tontti on kuin Lamminpohjan šamoin ni koko Kalevalan kauneutena. Heijän talo piäsi enšimmäisellä šijalla Paraš talo -kilpailušša.

Pruasniekkamieltä lisäsi yh-tehini Kalevalan kruuga, kum-paseh kaikkie kučču Kalevalan rahvahan teatterin johtaja Va-lentina Saburova.

Lopukši vain himottais li-sätä, jotta huolimatta pahois-ta šiäeinuššukšista, kumpaset oli luvattu vihmua, ukkoista ta myrškytuulta, šiä šinä päivänä oli mainijo: oli lämmin, päivyä paisto eikä yksikänä vesipisara pilannun kalevalalaisien pruas-niekkamieltä.

Yhtehini Kalevalan kruuga lisäsi kaikilla pruasniekkamieltä.

Pruasniekašša oli esitetty Lamminpohjan eläjistä kertoja valokuvanäyttely.

KUVAT: L’UDMILA KAPANEN.

Miehet ta naiset kuotel’tih voimieh niittä-jien ta haravoiččijien kilpailušša.

6 «Oma Mua»№27(1317)20. heinykuudu 2016http://omamua.ru

» kylän elostu

» TUTKIMUSMATKU

Karhumäin piirin Puadenen kylä seizou čoman Seesjär-ven rannal. Enzimäzet tiijot täs eländypaikas lövvytäh vahnois XVI vuozisuan kniigois. Sano-tah, buite XVIII lopul Puaden oli pienenny linnannu, ga loit-tuon periä täs stuatusas se ei ol-luh hätkie. Nevvostoliiton aigua Puaden oli piirin keskuksennu da bohatannu kylänny. Läs kai vahnemban polven puadenela-zet mustellah kui 1950-luvun lopul Seesjärves vetty nostettih, silloi kodiloin enzimäzen riävyn siirrettih toizih kohtih. Joga toi-ne pagizijois mainičči, gu kylä paheni tämän jälles.

Allus algajen Puadenel ele-täh karjalazet, kuduat paistah omua ylen čomua karjalan kiel-dy. Seesjärven čuppu on sežo kuulužu omal vuvvennu 1935 perustetul horal. Paikallizet eläjat ylen äijäl kunnivoijah sen alguhpanijua Grigorii Savits-koidu.

Kanzanrunohuon tutkijoil kezä algavuu ruadomatkas, joga vuottu myö ajelemmo Karjalan eri kylih pagizuttamah rahvas-tu da suamah uuttu tieduo. Hos nygözet kyläläzet ei malteta ee-pillizii pajoloi libo pitkii itkuvir-zii, heijän mustos on vie kuda-midä semmostu, midä myö nuo-ret emmo ni tiijä. Tänä kezän oli vuoro lähtie Puadenel. Pidäy sa-

nuo, gu Seesjärven kylil on ly-kystännyh, ku mennyön vuozi-suan toizel puoliškol sinne pu-aksuh käydih tiedomiehet ke-riämäh ainehistuo. Sen mater-jualan pohjal ilmah piäzi kak-si suurdu kniigua. Vuvvennu 1980 nägi päivänvalgien Unel-ma Konkan da Aleksi Konkan kniigu “Material’naja kul’tura segozerskih karel”. Vuottu myö-

hembi piäzi ilmah Jevgenii Kle-mentjevan kniigu “Material’naja kul’tura i dekorativno-priklad-noje iskusstvo segozerskih ka-rel kontsa XIX-načala XX veka”. Ližäkse täl čupul čokältettihes suomelazet, puaksumbah kaik-kii kävyi Markku Nieminen. Hänel oli sih näh oma pričin: Ižänmuallizen voinan aigua hänen muamo da tuatto men-

dih yhteh Puadenen kyläs. Puu-tui minulgi enne olla Puadenel, tämä kerdu oli jo toine.

Petroskoispäi matku kes-ti läs päivän: ezmäi tulimmo Karhumäin linnah, siepäi vie kaksi čuassuu ajoimmo Puade-nele. Dorogu Karhumäis Pua-denele on immin kummaine, ei sua ellendiä, kui rahvas vie ajellah sidä myöte. Meidy kyläs

jo vuotettih, passibot pidäy sa-nuo Etnokul’tuurizen keskuk-sen emandäle Raisa Bogdano-vale. Yökse puutuimmo Alek-sandra Bogdanovan kodih, emmo ni smiettinyh, ku häi on toven hyvä runoniekku da pa-joloin kirjuttai. Hänel tallel on enämbi 90 pajuo da runuo kar-jalan da ven’an kielel, toiči niidy pajoloi pajatetah Puadenen ho-ralazet. Matkan aigua pagizu-timmo 25 ristikanzua, pidäy sanuo, gu suurin vuitti niis oli piäle 80-vuodehizii. Kaikin hy-väl mielel otettih meidy vastah, saneltih omas elaijas da mustel-tih voinan aigua, pagoh lähten-diä, školah käyndiä da kolho-zan aigua. Toiči musteltih, kui ennevahnas pruazniekkoi piet-tih, kui sulhazet käydih da kui svuad’boi piettih. Välis kuului pajoloi da častuškoi – kudamii iče pajatettih nuorennu olles da kudamii horas opastettih. Mo-net ylbienny saneltih vie kui puutui 1950-luvun lopul horan-ke kävvä Moskovah omua pajo-neruo ozuttamah.

Matkan aigua kävyimmögi Etnokul’tuurizeh keskukseh da kuundelimmo, kui pajatetah nygypäiväzet horalazet. Meil oli ylen hyvä matku. Passibo teile, puadenelazet, paginois, hiilavas čuajus da magielois piirualois.

Petroskoin ad’voit

Valentina Mironova da L’udmila Ivanova.

Sanotah, buite XVIII lopul Puaden oli pienenny linnannu, ga loittuon periä täs stuatusas se ei olluh hätkie. KUVA: RAISA

BOGDANOVA

Kui myö Puadenele ad’voih kävyimmö

Potapov Jakov Ivanovič, 1937 vuvvennu rodivunnuh, saneli kui kavyi Seesjärven horanke Moskovah.

Jelena Ol’šakova ozuttau oman buaban ruutat. KUVAT: VALENTINA MIRONOVA.

Puadenen vahnin inehmine, 1926 vuvvel rodivunnuh Mihkal'jeva Klavdija Jegorovna pajatti meile vahnoi pajoloi.

7«Oma Mua»№27(1317)

20. heinykuudu 2016http://omamua.ru

» lähtin minä Läkköiläh

Kus elettih Kaskesniemen kaskenajajatOL’GA OGNEVA

Algu n:s 26

AHPOISELGY MYÖHÄ ROINNUH SELGYKYLÄ1800-vuozisual Suvi-Karja-las rubei liženemäh selgy-ky-liä. Ilmu lämbeni, ajua kaskie da kylviä nagristu da vil’l’ua sai ei vai järvi- da jogirannoil, kus oli lämmembi, ga korgiembis kohtisgi, sellil, kus oldih vien-jagajat. Toizekse, vahnois jär-vi- da jogikylis liženi rahvastu, jo ei täydynyh muadu kaikile, pidi mennä elämäh uuzih koh-tih. Kolmandekse, selgy-kylien lugu äijäl kazvoi, konzu Karja-las liženi muatielöi, kudamil sai ajua kezäl ratasdelegöil. Kuibo muite rahvas puututtus sellile, kus ei olluh vezitiedy – suurdu järvie libo jogie? Nenga on roit-tu monet Kaskesniemes ymbä-ri olijat selgykyläzet. Niilöin ni-mih on jiädy algueläjien nimet. Moizii on Jelena Kornilovan roindukylä Ahpoiselgygi. Jelena Pavlovna hyvin tiedäy, kui on roinnuh sen nimi:

– Minul sanottih, enzimäine mužikku, kudai tuli sinne elä-mäh, oli Ahpoi. Karjalaine nimi Ahpoi. I sen mužikan nimel ky-läl annettih se nimi Ahpoiselgy. Onhäi karjalaine nimi moine Ahpoi. Afanasii.

PYHÖILAMBI RAJALAMBIAhpoisellän kylä on sijoitunnu-hes vienjagajal. Tämä kuvastuu kylän lähäl olijan pienen Pyhöi-lammin nimes.

– Tämä pyhä vahnas vezini-mistös on merki rajas, rajamua-lois. Täs on pyhä-sanan vahnu merkičys. Pyhä on rajakohtu. Aijattu aloveh. Sildy ku alguu-dah myö pyhä-sana merkičči aijattuu, pyhitettyy muadu, ku piäzendy sinne oli kielletty. Täs Pyhöilammispäi piäzöy oigiedu vezitiedy myöte Važenilepäi, siepäi – Svirile. Vie on olemas toine vezitie, kudai vedäy Tuop-pajärvele, siepäi Anusjogeh da siepäi oigieh Luadogah. Kaskes-niemen järvespäi viet virratah Manganjogeh, siepäi – Pyhä-jogeh, Pyhäjovespäi – Šuojuh. Šuojuspäi sit Oniegujärveh. Tämä tovengi on vienjagairan-du.

Ahpoiselläl on vahnu kalmužin da aiga suuris kivis lad’d’attu kiviaidu sen rinnal. Aidu on pandu juuri vienjaga-jahpäi. Voibi olla, täl on olluh mitahto vahnembi merkičys, ku vai kalmužiman aidu, kerdou Irma Mullonen.

Mindähbo vienjagajat en-nevahnas oldih moizet tärgiet rahvahal? Innunmannun aigua, konzu vie ei olluh muatielöi, rahvas on kulgiettu vezitielöi – jogiloi da järvilöi myöte. Kezäl

– venehel da lautal, talvel – riel da suksil. Jovespäi libo järves-päi toizeh toiči jovvuttih kanda-mah venehii muadu myöte. Nii-löi kohtii eri vezistölöin välil sa-nottih vie taibalehekse.

VAHNIN KYLÄ KASKESNIEMEN ČUPUL Yhtelläh kudaibo kylä on vah-nin? Kusbo on eletty Kaskesnie-men kaskenajajat?

– Vahnembat ainos sanot-tih, kui vahnu on Nuožarvi, Nuožarvihäi on jo ylen vahnu kylä, nämmä kylät oldih vähäs-ty myöhembä srojittu, ga vahnat kylät oldih, sanou Jelena Korn-ilova.

Larisa Saveljeva oppiu andua tarkemban vastavuksen:

– Meijän kyläl jo on 270 vuottu. Toizet, naverno, jällem-bä on srojittu kai. Tänne na-verno ezmäzikse tuldih elämäh rahvas.

Paikannimistön tutkijal Irma Mullozel tuaste on muudu ajatustu:

– Konzu kaččelet nämmien kylien nimii, ga tulou mieleh, ku vahnimii kylii vois olla Kok-koilu. Juuri sen periä, ku nimen lopus on -lu-suffi ksu. Sehäi on vahnembien kylien merki. Toine -lu-loppuine nimi on onnuako olluh kylä, kudamua nygöi tu-tah Röbätty-nimel. Ga vahnois kartois löydyy nimi Ребятулы, se Röbättylä libo Röbättylän kylä. Mollembas nimes, Kok-koilas dai Röbättyläs on vah-nu ristikanzan nimi, liigunimi. Röbätty on luajittu deskriptii-vizes verbis "röbättiä". Röbät-tiä se on paista äijän. Karjalan kielen sanakirjas lövvytäh sa-nat röbätti, röbötti ja röbö, ku-damat merkitäh äijän pagizijua ristikanzua.

KOKKOILU KOKKOIN KYLÄ Kokkoilan kylä on Kaskesnie-men järven toizes piäs, sie kus järvespäi virduau jogi. Kylä on kuulužu erinomazel pyhän Var-voin časounal. Se jo ammui on puuttunuh vardoittavien arvok-kahien puuhizien mustomerki-löin luvetteloh. Tämä 1800-vuo-zien lopus nostettu časounu eruou kaikis toizis enne kaikkie omil kuupoloil. Net on azuttu ei laukanmoizekse, ga kuuzen kä-vyn moizekse. Da jogahine kä-bysuomut on vestetty pienen kuuzahazen moizekse. Kyläs enne vie eroitettih kaksi kyliä — Pieni da Suuri Kokkoilu. Mis on roinnuh tämä nimi?

– Kokkoilu? muhahtah La-risa Saveljeva. – Toinah tiijät-tö iče, mibo on kokoi? Figa! On-nuako sendäh kučuttih Kokkoi. Vai lienne leivän täh kučuttih kokkoi? Kokkoihäi oli leiby tožo. Kaksi oli nimie — Kokkoi sie, Kokkoi sie.

– Onnuako kokkoidu pastet-tih. Kokkoi tiijät mi on? kyzyy

minul Jelena Kornilova. – Kok-koidu ruisjauhos pastettih, sin-ne talkunua pandih toiči, her-nehty pandih. I moizet ylen hy-vät pastokset, piduličat piirait, minä mustan vie pastettih voi-nan jälgeh niidy kokkoidu. Na-verno sit lähti se nimi Kokkoilu.

Irma Mullozel on nengoine sellitys:

– Kokoi karjalakse on toven paha, satattai sormiazetelmu. Kokoi-nimii, kylien nimii on ylen äijy. Minä tiijän mostu ni-

mie vepsäläzien mualoil dai tiä, Karjalas. Tämägi nimi arbai-tuttau, konzu rubiet ajattele-mah sen alguperiä. Yksi ajatus on se, ku monet la-loppuzet ni-met on azuttu vahnan liiguni-men pohjal. Moine nimi siirdyy suvus polvespäi polveh. Toinah tämän suvun alguhpanii tund-iettih täl nimel — Kokkoi. Ke-däbo voidih nimittiä Kokoikse? Minul ei ole lopullistu vasta-vustu. Olemmo nimistöntutki-jan Ol’ga Karlovan kel paissuh

täh näh. Äijät taiginas da pii-railois lähtenyöt nimitykset lii-tytäh vähä-älyzien ristikanzoin nimityksih. Kokoihäi on moi-ne piirai, kudai on ylen kebjei pastua. Dai sen muodo on ylen prostoi. Tämän tagua vois olla kuva moizes ristikanzas, ku-daman ajatuksetgi ollah ihan prostoit, yksinkerdazet. Se on moine vähä-älyine ristikanzu, töytty. Tämä vois olla yksi sel-litys, ga ei ainavo, ei lopulline.

Pyhän Varvoin časounu nostet-

tih Kokkoilah XIX vuozisual.

8 «Oma Mua»№27(1317)20. heinäkuuta 2016http://omamua.ru

» tervehyš

Horšmačäijyö huomenekšešta iltah šuateNATTO VARPUNI

Horšma kašvau Karjalašša joka paikašša, ka vähä ken tietäy, mimmoista hyötyö ta parennušvoimie tällä kašvilla on. Mie maistelin horšmačäijyö tänä kešänä. Še miellytti mil-ma niin kovašti, jotta rupe-sin iče tutkimah mitein šitä ke-rätäh ta kuivatetah ta läksin varuštamah horšmua talvekši. Konša oikiella tavalla kuivatat horšmua, niin šiitä tulou kun-non muššanvärini čäijy eikä mi-känä heinäjuoma!

– Ennein vanhah karjalai-set varuššettih horšmua lehmil-lä ta lampahilla ta ičeki juotih horšmačäijyö, kašvientietäjä ka-levalalaini Jelena Kračkovskaja kertou, – meijän Malvijaisen kylä oli 42 kilometrin piäššä Kalevalašta. Pitkä matka, mie-li lähtie čäijyö käymäh. Juotih šitä, mitä kašvo paikan piäl-lä. Nytki horšmačäijy on mei-lä Kalevalašša muotissa. Tiijän šemmosie ristikanšoja, kum-paset ei oššeta čäijyö kaupašta jo yli kolmie vuotta – juuv-vah omin käsin valmissettuo horšmačäijyö. Horšmua, niin kuin ni muitaki kašvija, kerä-täh, konša kuu on kašvamašša, kuun 13.–14. päivänä, huo me-nešpuolella, mečäštä eikä tien varrelta. Kerättyö horšman, muistakkua kiittyä mečän isän-tyä, jotta še anto teilä tätä luon-nonliäkehtä.

HORŠMAČÄIJY Nyhi horšmua Iivanan ta Pet-runpäivän välin. Murjo še hy-väsisti käsillä, jotta lehet an-nettais oman mehun. Šiitä lat’t’ua horšma mal’l’ah, pane kanši tahi lautani piäl-lä ta šen piällä pane kivi. Anna horšman olla näin vuorokau-ven ajan. Šeuruavana päivä-nä ota horšma mal'l'ašta. Niät-kö muutokšie? Lehet muu-tuttih aivan muššiksi ta tuokšutah makiella. Kuiva-ta horšma kiukuašša tahi avo-tuulella. Kuni horšma kui-vau, käše ukkuoš vettä tuo-mah. Šano, jotta hiän olis va-rovaini telašilloilla, ne ollah li-piet. Kua kirkašta vettä samo-vuarih ta vuota, kuni še mel-kein kiehuu, no elä anna šillä kiehuo kunnolla. Anna vejen vähäsen jähtyö, jotta še olis 80 aštehen lämmintä. Pane kop-rallini horšmua čäiniekkäh ta vala šiih kuumua vettä. Muis-sa kuččuo čäijyllä omahisie tai sussietoja. Kuni horšmačäijy hautuu, kuuntele kylän vii-mesie uutisie, mitä sussieta šiula juttelou. Horšmačäijy an-tau tervehyttä, pitkyä ikyä ta kaikentiijuštamista. Šitä voit juuvva huomenekšešta iltah šuate, čäijyllä ei ole yhtäkänä pahua ainehta.

» Horšmaviisahutta Karjalan kielen šanakirjašta

Horsma = horma Mäne i n’yhi hormua lehmillä d'uomizeh! (Rukajärvi); Rist’kanz on ku hormu pitky (Si-ämärvi);Miss om märgä paikka, ei hyvä, i miss om puhaš š ettu, š ielä kaž vaa horš mua. (Tihvinä)

Parentau veren ainehie ta lujentau verišuonet;

Auttau šiänalan huavojen parenomista;

Vahvistau immunitettie;

Vaikuttau hyvin endokriiniseh sistemih;

Auttau toksiinien, šätelyainehien ta jykeijen metal-lien poistamisešša;

Hyvä liäkeh tulehušprosessie vaštah;

Parentau verenpainuo;

Hyvä- tai pahaluatusien puhallukšien profi laktikkua varoin;

Vähentäy hammaškipujen uhkua;

Hyvä juoma stressi- tahi hermotilantehešša tahi konša šuat alkoholi- ta ruokamyrkytykšen;

Horšmačäijyö juuvvah konša: pernua kivistäy ta on kivijä makšašša- tahi munu-aisissa; još on tulehukšie tai ajottumie;konša tukat lähetäh pois;konša piätä kivistäy;

Horšmačäijy šuau tervehykšeš entiseh kuntoh, još olet vaipun tahi laihtun; kripin ta viluššukšen aikana.

» Horšmačäijyn voimua:

Konša oikiella tavalla kuivatat

horšmua, niin šiitä tulou kunnon muššanvärini čäijy eikä mikänä heinäjuoma.

Horšmua kerätäh, konša kuu on kašvamašša, kuun 13.–14. päivänä, huomenešpuolella, mečäštä eikä tien varrelta. KUVA: BORIS KASJANOV.

Ennein vallankumoušta horšmačäijyö myötih ulkomailla šuurin miärin.

Ulkomailla še oli tunnettu nimeltä Ko-porski čai. Čäijyö valmissettih Piiterin

lähellä olijašša Koporje-kyläššä.

9«Oma Mua»№27(1317)

20. heinäkuuta 2016http://omamua.ru

» istorija

» VANHAT KYLÄT

ULJANA TIKKANEN

Nämä molommat kylät ollah Puanajärven puiston alovehel-la ta ennein šotua niissä elettih karjalaiset, vain Puanajärvi oli Šuomen, a Vartiolampi Venäjän puolella.

Näistä kylistä on hyvin vä-hän tietoja. Kirjutan täššä šiitä, mitä kuulin Puanajärven puistošša kierrokšen aikana.

Näijen paikkojen enšim-mäisinä eläjinä oltih kivikauven kalaštajat ta mečäštäjät. Hyö elettih Oulankajoven rannoilla šiirtyen yheštä paikašta toiseh. Enšimmäisien ihmisien jälkeh näillä paikkoin ašettauvuttih elämäh saamelaiset. Ka laš ta-misen ta mečäštämisen lisäkši hyö vielä hoijettih poroja. Saa-melaisien elinjälkijä näil-lä šeuvuilla tovissetah seidit, kumpaset šeisotah Nuorusen vuaralla ta Kivakkatunturilla. Näitä kivikašamie saamelaiset piettih pyhinä ta tuotih niillä uhrija – poroja, ruokua ta muita lahjoja. Heijän mieleštä joka ki-vellä on henki.

Saamelaiset elettih tiä-lä XVI vuosišatah šuaten. Šiitä näillä mailla tultih karjalaiset, a saa melaiset šiirryttih poh-joseh. Karjalaiset harraššettih kalaššušta, mečäššyštä, kaš-vatettih kualie, nakrista, luuk-kuo, hoijettih poroja, šuatih

Vartiolammen kyläh on rakennettu karjalaini talo-musejo. Šiinä turistit voijah tutuštuo karjalaisien entiseh elämäh ta kulttuurih.

Puanajärvi ta Vartiolampi: kačahuš istorijah

tervua, käytih kauppamatoil-la. Vartiolammen kautti kul-ki kauppamatka Kantalahešta Pohjanlahteh šuaten. Tavallisešti kauppiehat myö-tih lihua ta kalua, a Arkankelin alovehelta tuotih vil’l’ua. Tämä kauppamatka autto rahvašta nälkävuosina. Vartiolampi oli melko šuuri ta pohatta kylä. En-nein šotua šiinä toimi kolho-

si, kumpasešša oli noin 50 leh-myä. Puanajärviki oli pohatta kylä, XX vuosišuan alušša tiälä oli kymmenie muatalouštiloja. Nytki näillä paikoilla ollah hy-vät olot kašviksilla, puiston alo-vehella kašvau äijän erilaisie heinijä, še kiinnoštau lapšie, kumpaset tullah ekoleirih.

Kylien elämä muuttu šovan alottuo. Puanajärven kylän elä-

jät oli enšimmäistä kertua eva-koitu 1939 vuotena, vain jälešti hyö myöššyttih ta ruvettih uuvveštah rakentamah omie ta-loja. Isämuallisen šovan aikana šekä Puanajärven kylän, jotta Vartiolammen eläjät evakoitih tuaš eikä hyö enyä piäšty omilla kotipaikoilla. Rahvašta ei enyä lašettu rajan lähellä olijih kylih ta heijän oli pakko ašettautuo

elämäh muuvvalla. Vartiolam-men kylän niittyjä oli annet-tu niittyä 1990-luvun alkuh šuaten.

Vartiolammešša näytehkap-palehena on rakennettu karja-laini talo, täššä talošša turisti-ja tutuššetah karjalaisien elä-mäh, naisien ta miehien ruato-loih, näytetäh vanhoja työkalu-ja. Šiinä on šamoin Osmo Bo-rodkinin reproduktijien näyt-tely. Borodkin šynty Oulankan kyläššä, eli Petroskoissa, oli Neuvoštoliiton kuvataiteilijien liiton jäšenenä, hiän mualasi tauluja Kalevala-eepossah, hä-nen taulujen toisina teemoina ollah Karjalan luonto ta Isämu-allini šota.

Vartiolammen kylän kartta 1930-1940 -luvulta. KUVA OTETTU KARJALAN ŠIVISSYŠŠEURAN NETTIŠIVUILTA.

Puanajärvi šanan paana-miäritehoša saamen kieleštä merkiččöy kaitaista ta šyvyä järvie.

Oulankakylä – entini šuuri kylä Piäjärven rannalla, še joutu vejen alla 1950 vuosien lopušša, kun rakennettih voimala ta Piäjärveššä vejen tašo nousi yhekšällä metrillä.

» Lisyä tietuo:

Vartiolam-men kautti

kulki kauppamatka Kantalahešta Pohjanlah-teh šuaten.

10 «Oma Mua»№27(1317)20. heinäkuuta 2016http://omamua.ru

» Anuksen piiri

Karjalan tazavallan päiväkse vuv-vennu 2017 Anukses kohendetah dorogoi da pannah uuttu pihatulen pačastu.

Tulii Karjalan tazavallan päi-vy pietäh Anuksenlinnas. Pi-von hyväkse Anukses pannah kundoh erähät dorogat da aze-tetah uvvet pihatulen paččahat. Anuksen piirin piälikön Ser-gei Prokopjevan sanoin mu-

gah, vuv vennu 2017 kezäkuun 1. päivässäh linnas pannah kundoh Voiton 30-vuozipäi-vän, Karl Marksan, Puškinan, Svirskoloin diviizieloin, Leni-nan da Uritskoin pihat, uvvis-tetah Gagarinan lagevo. Uuttu pihatulen pačastu azetetah Voi-ton 30-vuozipäivän, Karl Mark-san, Puškinan, Proletarskoin da Svobodan pihoile.

Tazavallan päiviä vastatah Anukses

Vuvves 2013 algajen Karjalan

piämiehen Aleksandr Hudi-

lazen kehitykses Tazavallan päiviä

pietäh Karjalan eri linnois.

Pruazniekkua jo piettih Priäžäs,

Kondupohjas da Sortavalas.

Ihaškoitimmo Tuuloksen hierun eläjiiVALENTINA LIBERTSOVA

Heinykuun 12. päivänny, ihan Pedrunpiän, Tuuloksen hierus piettih pruazniekku, kuduadu jo ammui da täytty vägie vuotettih paikallizet eläjät. Pivon valmis-tajikse ottavuttih Alavozen ky-länhaldivo da kul’tuurutaloi.

Kodikas hieruine ihan Lua-dogan järven rinnal, sie eletäh paikallizet rahvas, kuduat ei tahtota muuttua iäres tävvel-leh toizih kohtih da kezämökki-läzet. Nygöi se kylä kuuluu toi-zien ozattomien hyllätylöin hie-ruloin joukkoh, kudamis ei ole nimittustu ruadosijua. Ga hie-ruine lujah ponnisteleh, ei tah-to kuolta: nostettih rahvas omal väil kirikköine, pietäh omii ko-diloi da pihoi kunnos. Dai kylän elaijas ei kiändävytä, sanom-mo, Voitonpäivän pruazniekak-se ainos tullah Alavozeh da yh-tytäh pruazniekkupidoloih. Sit rahvas ruvettih pokoroimahes azuo heilegi Tuuloksen hierun päivy. A mittumal aijal se pidiä – nevvottih vahnembat ristit-työt: ennenvahnas gostih sinne kučuttih Pedrunpäiväkse.

Alavozen kylän haldivo da kul’tuurutaloi otettih vastah net mielet, ruvettih varustumah, vai siänennustukset ei uroitet-tu, dai kolmie čuassuu enne sovittuu aigua kahahtihes luja puadari. Yksisama vihmas ala-vozelazien auto libui Tuulokseh. Kluuban endizes huonukses jo ei sua nimidä pidiä, sit avattih endine kirjaston kodine, kus lagi happani, ga late, ikkunat da veriät vie pyzytäh kunnos da is-tundusijat oldih valmehet. Sei-nät čomendettih tilkuhurstiloil, kuduat ommeltih Alavozen ne-rokkahat naizet, päčin da tyh-jien kniigupualičoin tagan sai sellitä ruuttih. Azetettih muu-zikkukonehet, repetiiruittih da sit ilmoitettuh aigah kerävyi täyzi perti kaččojua – ni smiet-tie emmo voinnuh, ku täs pie-nes hieruzes eläy nenga äijy ris-

tittyy!Kerävynnyzii tervehtet-

tih Alavozen souhozan joh-tai da Zakonoinhyväksyndyke-rähmön deputuattu Antonina Žerebtsova, Alavozen kylän ad-ministratsien piämies Gennadii Stepanov da kylähaldivon johtai Julija Minina. Konsertah ugo-dihgi Ven’an Duuman deputuat-tu Valentina Pivnenko. Kaikin uskoiteltih, ku ainos puolistetah pienien hieruloin eläjien hyö-dylöi, ollah valmehet auttamah niilöin kuhkutuksii.

A konsertah tulluot täytty vägie ozutettih omii neroloi da ihaškoitettih hierulazii kaččojii. Lapsien Nuoret tuulet -joukon ozanottajat tansittih da pajatet-tih mielihyväl. Kuulužan Kum-mazet-joukon pajattajat naizet ilaškoitettih kuundelijoi pajoloil livvin da ven’an kielel. Tundo oli moine lämmin, ga vihmupilvet-gi kunnelienne hävittih mečän tuakse, libui räšköttämäh räkki päiväine.

Konsertan toine puoli “Ves-selät kižat” sai pidiä pihanur-

mel, sih mielihyväl tartui Ala-vozen kul’tuurutaloin metodis-tu Irina Palatina, valmisti da mustoitti kaikenjyttyzii karja-lan da ven’an iloloi. Kel oli himo, voidih kižata Karjalan matkus-tai -kižah da suaha livvin kielen kortin lahjakse. Yksi naine al-lus sanoi minule ammui tutta-vat sanat: “Konzu lähtin školah, sanastu en tiedänyh ven’akse, nygöi onnuako en musta ni-midä“. Yhtelläh jälles inehmi-ne lugi kai, midä pidi, vastai, avvutti toizile, lähti ihastuksis,

ku mustoitti muaman kielen da kodvazen pagizi minunke li-vvikse.

Pieneh senčoihuoh Tuu-loksen emändät navedittih čuajustola kodipiirualoinke.

Erotes Tuuloksen rahvas passiboittih da kiitettih pruaz-niekan valmistajii da gostii, kučuttih tulla vie toičigi. A meil oli hyvä mieli da päiväine sydä-mes, ku puutui ihaškoittua huo-lekkahii ristittyzii. Olis himo uskuo: hieru eläy ielleh.

Konsertan toine puoli “Vesselät kižat” piettih pihanurmel. KUVA: VALENTINA LIBERTSOVA

11«Oma Mua»№27(1317)

20. heinykuudu 2016http://omamua.ru

» sanasuari

» UUTTU RUNUO

ZINAIDA DUBININA

Minä mustelen suodu

Karjalan mečis, järvis ken ei lugenuh, kuulluh.Toiziengi kohtien rahvas niidy kaččomah tullah. Meijän kezä gu kukku, kudual on lyhyt igä.Joga heinäine kukkiu, kazvau muarjaine joga. On meijän mečis muarjua, must'oidu, buolua, muudu.Miksebo minä ainos mustelen loittostu suodu. Väzyn ku mieron hälys, paginois, tyhjis kiistois,Sit tämä suoloin vällys on rouno rauhažu viesti. Ei rahvastu tiä, ei jälgii, vai lagevus silmii vedäyDa kuikan kakattai iäni rounoku kuččuu kedä... Poimičus kypset muur’oit, meile se lahju suon.Muarjaine čoma da tuores lapsile ilon tuou. Ristikanzu vai hyviä suolois da mečis suau,Sikse on annettu meile Jumalan kačottu mua.

ALEKSANDR KRÄKKIJEV

IhalmusVäistyi päivän tiel yön pimei valdu.Kuldusormet pitkät päivöinvaletah pilvilöih sulua kulduahalgi ilmois sinitaivoil.

Rannas pulčistutah urvat huavan,lainehtiu vällänny meri.Mieron miehen suonis palua huavuaunuorehko kižuaju veri.

Koivikos kukundan aigua kägöinmečän sebäilys olluh tuulutomua oppiu, kohahtajen, vägiekidžerladvoi lyndžyttäjes puuloin.

Himoittas joga lumuojuildua,joga huondestu hualavuaihailla kägöidy kuldurindua,pajostu kiurun heleviä.

Pajo čoma linduhoran helly,kirkien joven kosken bauhu,niityn heiny humalduttai, herkymielen täyttäy hoival, rauhal.

A ilmankannel lievästi, huavahuijellah, buito hyllätyt,pehmiet, turbiet kidžervilluvuanat,pilvet, kudakous kullatut.

Suataldau eri sijoispäi suvenharvazeh n’apakko tuulisulavii suittosanazii suaren,mis runo nečilleh tuli.

» USKOMUSTU

Nuamoilaspäi astujes vas-tain paimoin, kudai oli karjua keriämäs. Tämä nuori paimoi on rodužin Arhangelin gubernies-päi, ruadau täs palkal, suau 350 rubl’ua kezäs. Murginale kävyy lehmien ižändöillyö vuoroloi myö. Kuččuu lehmii karjah tor-ven vuoh. Emändy torven kuultuu, piästäy lehmii. Meloudii on ylen pros-toi, puaksuh toistuu, ga kuunnelta sidä on mieleh. Torven iäni on puhtas, ei ole ylen madal, barhatan moine, pehmei. Torvi on luajittu huavan kahtes on-gurdetus piduličas lauda-zes. Nämä kaksi laudastu sivottih yhteh.

Minä pagizin vahnan

paimoinke, Bajannoinke. Häi jo ei paimenda. Čak-kuau nuorii paimoloi, ku-damat ruatah ilmai varoi. Hänen mieles, net ollah pahat paimoit, eihäi sua valvoittua karjua varoit-tah, sendäh lehmät nygöi ei ni tulla kodih kolme-nelli päiviä peräkkäi. Iče häi paimendi varoinke. Varat on moine paimoin kniigu, kuduah oli kir-jutettu paimendustabua da luguu vahnas tiedäjäs. Kniigu tämä vältämät-täh pidi olla käil kirjutet-tu, pečatoittu “ei rua”. Sih niškoi, ku “varat” ruvet-tas ruadamah, pidi ku net lugis iče paimoi, a ku pai-moi ei maltanuh lugie, sit kentahto toine lugis hä-nele. Kniigu se oli ostet-tavu, kniigan vägi siirdyi myöjäs ostajale. “Väin”

karjan piäl suadih nenga: paimoi ottau varat, ajau karjan pellole da lugou varoi karjas ymbäri kolme kerdua astujes. Ku paimoi ei malta lugie, hänen ies astuu maltai da lugou va-roi hänes tuači. Sen jälles paimoi ottau varat da as-tuu meččäh, sie häi peit-täy varat muah libo pa-nou net kiven alle muga, ku varoi niken ei nägis. Sit aijas varoil rodieu tie-dovoittu vägi. Ku ken-tahto varrastannou va-rat, libo sen syvväh hiiret, paimoi puuttuu kondien kynzih. Kai pahat henget roitah paimoidu vastah. Läs viittytostu vuottu ta-gaperin erähäl paimoil brihačut varrastettih va-rat. Samannu piän se pai-moi mindählienne lähti meččäh, da sie sai surman

kondies. Paimoidu ennevah-

nas kuunneltih da varat-tih, tiettih, ku paimoin vägi on hänen varois. Ku lehmän ižändy abevutan-nou paimoidu, paimoi voi-bi lua die pahua lehmäle: ottua maijot libo ruadua muga, ku lehmän revit-täs kondii. Sih niškoi häi lähtöy meččäh da ottau muas päi varat. Pidäy mai-nita, ku hairahtustu täs ruavos ei voi olla: pahuttu suau juuri se lehmy, kuda-man ižändy abevutti pai-moidu.

Juuri D’užev,

“Šuoju kezäkuu 1929”

Karjalakse on kiändänyh

Ol’ga Smotrova.

Paimoin vägi on varois » Tämä pagin oli kirjutettu lyydiläzen Nuamoilan kylän lohkol. Pagizut-

ti paimoidu Karjalah tutkimusmatkah Leningruadaspäi tulluh opastui.

Mennyt vuon vepsäläzet kuvattih Paimnen torvut -fi l’man, kus tarkembah saneltih paimendamizen perindölöis. Paimoin roulis on Kalagen eläi Jevgenii Fotejev. KUVA: LARISA ČIRKOVA.

ArbuaMi lehmäl on kieles, lypsäjäl käis, a paimoil jallois?

SananpolviPaimoi vuarole – talois piirait čirižemäh

12 «Oma Mua»№27(1317)20. heinykuudu 2016http://omamua.ru

Karjalan Kanzalline muzei. Rauhoitettu aloveh “Kivačču” – 85 vuottu.17.06. – 31.08 Ozutteluh on pandu rauhoitetun alovehen –

elättilöin, kazvoksien da kosken fotokuvua.TOINARGI-PYHÄPÄIVY

10.00-18.00

Adressi: : Engelsan piha, 5 Telefon: 76-94-79

» joudoaigu

KAČČOKKUA KANZALLISKIELISTY OMIN SILMIN PROGRAMMUA NELLÄNPIÄN, 21. HEINYKUUDU, 9.00 AIGUA ROSSIJAKARELIJA KANUALAL.JUONDAJANNU OL’GA OGNEVA

KIRJAKAMARI. JEREMEI AIPIN. Juondajannu Jaana Žemoitelite. Suomen kielel.

VIENAŠŠA TULOU HAVULLA. VIENAN KARJALAN KIELEN DA KUL’TUURAN KURSAT PIÄJÄRVES. Luadinuh Ul-jana Tikkanen. Karjalan kielel.

VUONNISEN VEDENNEITO. Karjalan kielel. KOTIKOKKI. RUAHTOPIIRAI. Juondajannu Aleksan-

dra Bogdanova. Suomen kielel. MUUZIKKUVIDEO. KALINKA. Pajattau Kaikuja Kar-

jalasta -joukko. Karjalan kielel. VLADIMIR BRENDOJEVAN 85VUOZIPÄIVÄKSE. Lu-

vemmo runuo livvikse.

KAČČOKKUA KANZALLISKIELISTY OMIN SILMIN PROGRAMMUA TOSSARGEN, 26. HEINYKUUDU, 9.00 AIGUA ROSSIJAKARELIJA KANUALAL.JUONDAJANNU OL’GA OGNEVA

KRISTINUSKON ABC. Midä meil pidäy olla, gu oli-zimmo ozakkahat. Juondajannu pastoru Pentti Smeds. Suomen kielel.

SUOMELASUGRILAINE MUAILMU. Teležurnualu №225. Ven’an kielel.

KOTOSALLA. KUKKATATUOINTI. Juondajannu Tatja-na Titova. Suomen kielel.

VLADIMIR BRENDOJEVAN 85VUOZIPÄIVÄKSE. Lu-vemmo runuo livvikse.

Programmois on ven’ankieline tekstukiännös.

SANAŽIKKOŠLINGU – ŠAŠOKKU – SAŠOKKU on uksen, veriän založku, kuduan vuoh se salvatah.Salvata kingei šašokku ukses.

» HYVITTELEMMÖ! » MIDÄ? KONZU? KUS?

» SIÄNENNUSTUS

On otettu: www.gismeteo.ru

Petroskoi Anuksenlinnu Priäžy Koštamuš Kalevala Louhi

YÖ PÄIVY YÖ PÄIVY YÖ PÄIVY YÖ PÄIVY YÖ PÄIVY YÖ PÄIVY

21/07 +18 +25 +16 +26 +14 +21 +11 +19 +14 +19 +11 +19

22/07 +20 +21 +18 +26 +15 +23 +12 +20 +14 +21 +13 +21

23/07 +19 +24 +18 +26 +15 +25 +12 +23 +15 +21 +13 +21

24/07 +21 +26 +19 +28 +18 +27 +13 +24 +15 +22 +13 +22

25/07 +21 +25 +20 +28 +19 +27 +16 +22 +16 +23 +13 +25

26/07 +20 +26 +20 +25 +18 +27 +17 +24 +19 +24 +17 +23

27/07 +20 +26 +19 +27 +19 +27 +16 +25 +18 +23 +17 +21

Karjalan tašavallan Lakijenhyväkšymiskokouš,Karjalan tašavallan hallituš,Karjalan Rahvahan Liitto takuštantamo “Periodika”

Karjalan rahvahan lehti

Peruššettu kešäkuušša 1990

PERUŠTAJAT:

Oma MuaOma Mua INDEKSI 51894 Allakirjutettava aikataulun mukah

klo 12. 00. Allakirjutettu painettavakši

klo 12.00 19.07.2016 Painoš 500 Tilauš 982 Hinta 30 rpl

Piätoimittaja Natalja Anatoljevna SinitskajaJulkaisijan ta toimitukšen ošoite:Titovinkatu 3, 185035 Petroskoi,Karjalan tašavalta

Tel: (814-2) 78-05-10, 78-29-32 E-mail: omamua@mail.ru

INTERNET: http://omamua.ru №27 (1317) 20. heinäkuuta 2016

JULKAISIJA: Karjalan tašavallan autonomini laitoš Periodika-kuštantamo

Painettu valmehešta originali-make-tista 4+4-kirjapainošša, 185014, Petroskoi, Lesnoi-prospekti, 51

Lehen on rekisteröinyn Yhteyšalan, tiijotuš-tehnologijien ta joukkoviestimien Federatiivisen tarkissušvirašton KT:n toimisto

Rekisterinumero ПИ №ТУ10-00281 Redizaini – Fenomen-mediajoukko (Piiteri) www.design-smi.ru

Omua sizärdy, ty-tärdy da bunukkua

Veronika KLIMOVUA hyvittelem-mö Roindupäivänke! Toivotammo ozua, lykkyy, hyviä svuad’bua da sobuu uvves perehes. Omahizet

Anuksen muuzikku-festivuali kuččuuVI Anuksen muuzikkufestivuali pie-täh tänävuon 30.07. – 2.08. päivinny Anuksen da Priäžän piiris.

Festivualin aigah roih pietty lä-hes kymmendy kul’tuurupiduo Anuk-ses, Videles, Suuris sellis, Nurmoilas, Kuujärvel, Tulemjärvel da Vieljärves.

Pajattamah tulou Anuksen da Priäžän piirin pajojoukkuo dai Suomes-päi rahvastu tulou ynnälline joukko, enämbi sadua hengie – pajattajii da turistoi.

Festivualin piäkonsertu rodieu ez mässargen 1.08 Anuksen kul’ tuu-rutalois. Tossargen, festivualin jälgi-mäzenny päivänny, on Il’l’anpäivän pruazniekku Suuris sellis.

Festivualin luadijat ollah Anuksen da Priäžän piirin administratsii yhtehizes ruavos Pohjanmaa-Karjala ry:n kel.

Käygiä kaččomah Muuzikku-festivualin programmua saitale www.aunuksenmusiikkifestivaali.com.

Terveh tulgua Mägrän päiväle Mägriäh

FESTIVUALIN PROGRAMMU:23.0717.00 Mägrät startukohtah! -mägrien kižat.17.30 Nelli- da kolmerattahizil motosik-loil kiistai ajandu lapsih niškoi.18.00 Mägry-pido.20.00 Etnoillačču karjalas-suomelazeh tabah.

24.0711.00 Festivualin avajazet.11.00-18.00 Kui on hyvä olla lapsennu -sportupivot lapsile.11.30-18.00 Neroniekoin piha "Konzu silmät varatah, käit luajitah".12.00-15.00 Eläy kieli, eläy sugu -pajo-konsertu.15.00 Teatruozutelmu. 12.00-15.00 Ven’an rahvahallizen artis-tan Georgii Štil’an U men’a vse roli – gla-vnije! -kniigan prezentatsi.12.00-15.00 Tsigun- da gong -terapiet. Mägriän školan sportuzualu. Kogo päivän aloh rubieu ruadamah Karjalaine perti -ozuttelu.

Mägrän päiviä pietäh 23. – 24. heinykuudu Anuksen piirin Mägriän kyläs.

Heinäkuušša Vieno VLASOVA täyttäy 80

vuotta. Onnittelemma šilma ta toivotamma hyvyä tervehyttä, aina olla reippahana ta nuorena, huolimatta ijäštä. Piäjärven karjalaiset.

Hyvittelen omua muamua!

Armas muamo, Svetlana Iškina! Minä suvaičen sinuu da hyvitte-len Roindupäivänke! Toivotan sinule lujua tervehytty da hyviä ruaduo suures palkas. Sinun tytär, Nataša.