Maapallopelijokaisella valinnalla on väliä

OPAS OPETTAJALLE KULUTTAJA- JA YMPÄRISTÖKASVATUKSEEN

2

Sisältö1. Taustaa ympäristöasioihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .3

1.1 Kestävä kehitys – kestävä kulutus – kestävä elämäntapa . . . . . .3

1.2 Jätteiden synnyn ehkäisy etusijalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .4

1.3 Muuttuva Ympäristö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .4

2. Kuluttaja- ja ympäristökasvatus koulussa . . . . . . . . . . . . . . . . . .7

2.1 Tavoitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .7

2.2 Koulun oma tapa toimia – esimerkin vaikutus . . . . . . . . . . . . . . .7

2.3 Lähestymistavoista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .8

2.4 Virittäytyminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .9

3. Kestävän elämäntavan rakentaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .10

3.1 Omien kulutustottumusten arviointi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .10

3.2 Mistä tarpeet syntyvät? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .11

4. Vinkkejä Maapallopeliin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .12

4.1 Mistä ruoka tulee? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .12

4.2 Ruoka ja energiankulutus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .13

4.3 Energian säästäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .13

4.4 Liikenne ja energiankulutus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .14

4.5 Harrastukset ja energiankulutus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .14

4.6 Täytyykö aina ostaa uusi? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .15

5. Linkkejä Maapallopeliin ja kulutus- ja ympäristökasvatukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .17

6. Lähdekirjallisuutta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .19

uluttaja- ja ympä-ristökasvatuksella on

paljon yhteistä, mm.kulutuksen ympäristövai-

kutusten pohtiminen ja ihmisen kuluttaja-roolin arviointi – kuluttajan elämäntapa javalinnat vaikuttavat ympäristön tilaan.

Sekä kuluttaja- että ympäristökasva-tuksen tavoitteena on ympäristötietoisuus- se, että ihminen oppii tekemään omantaloutensa ja ympäristön kannalta järkeviävalintoja ja tuntemaan kulutuksen ympä-ristövaikutuksia sekä haluaa toimia ympä-ristöä säästävällä tavalla.

Halun syntyminen edellyttää useinomakohtaista kokemista, eläytymistä jaherkistymistä. Siksi sekä kuluttaja- ettäympäristökasvatuksessa korostetaan teke-mällä oppimista.

Tähän oppaaseen on opettaja LeenaHeinilä koonnut ideoita kulutukseen liitty-vien ympäristökysymysten opettamiseenja käsittelyyn. Ne liittyvät Maapallopeliin,joka on osa Tiedekeskus Heurekan Muut-tuva Ympäristö –näyttelyä ja jonka cd-rom –version YTV, Kuluttajavirasto ja Mo-tiva ovat kustantaneet.

Maapallopelissä pelaaja tekee arkisiakulutusvalintoja ja saa palautetta niidenvaikutuksista ympäristöön. Peliä voi pelatayksin, pareittain tai esimerkiksi opetuskes-kusteluna av-liitännällä televisioon taipiirtoheittimeen.

kk

1.1. Kestävä kehitys – kestävä kulutus– kestävä elämäntapa

Vuonna 1992 pidettiin Rio de Ja-neirossa YK:n suuri ympäristön jakehityksen konferenssi. Kestävä ke-hitys otettiin Rion julistuksessakaikkien maiden yhteiseksi tavoit-teeksi. Kaikessa yhteiskunnallisessapäätöksenteossa, talouselämässä jaihmisten toiminnassa pitäisi ottaahuomioon kestävän kehityksenvaatimukset.

Rion iskulauseita on myösThink globally – Act locally,ajattele maailmanlaajuisesti ja toi-mi paikallisesti. Riossa laadittiinkestävän kehityksen toimintaohjel-ma, Agenda 21. Sen pohjalta onkunnissa paikallisesti laadittu Pai-kallisagenda 21-ohjelmia. Neovat konkreettisia, jokaisen ihmi-sen elämään liittyviä ympäristöoh-jelmia, joita voi käyttää hyväksimyös kouluopetuksessa.

Kestävä kehitys on monitahoi-nen käsite, joka sisältää kolmeulottuvuutta. Ekologinen kestä-

vyys tarkoittaa luonnon monimuo-toisuuden säilyttämistä ja ihmisentoiminnan sopeuttamista luon-nonvaroihin ja luonnon sietoky-kyyn. Taloudellinen kestävyysedellyttää, että tavaroiden ja pal-veluiden tuottaminen ja kulutta-

minen koko niiden elinkaaren ajan,rasittaisi maailmanlaajuisesti ym-päristöä nykyistä vähemmän jasäästäisi luonnonvaroja. Sosiaali-sen ja kulttuurisen kestävyydentavoitteena on hyvinvoinnin edel-lytysten siirtyminen sukupolvelta

3

1. Taustaa ympäristöasioihin

Vinkki!Tutustukaa oman kuntanne/kaupunkinne paikallisagendaan!Ottakaa yhteyttä paikallisiinympäristöviranomaisiin! Mitkä ovatohjelman päätavoitteet? Millaisiaaihekokonaisuuksia siinä on?Millaisia kysymyksiä painotetaan?

Ehdotuksia paikallisten ongelmienratkaisemiseksi:Luokka voi laatia suunnitelmanjonkin paikallisen ongelman ratkai-semiseksi. Ongelmana voisi ollaesimerkiksi kauniin luontomaisemankaavoittaminen kerrostaloalueeksi,lähivesistön rehevöityminen,

pohjaveden pilaantuminen, liiken-teen ympäristöhaitat. Oppilaatperehtyvät lehtikirjoituksiin jahaastattelevat asiantuntijoita.Asiantuntijoina haastatellaanesimerkiksi paikallisia ympäristövir-kamiehiä, yrittäjiä, kunnan/kaupun-gin päättäviä virkamiehiä, paikallisiaasukkaita… Selvitetään ensin mitätiedetään, sitten mitä haluttaisiintietää ja mistä tiedon saisi. Senjälkeen arvioidaan, millaista tietoasaatiin ja miten tietoon voisivaikuttaa?

toiselle.Kestävän kehityksen edellytyk-

siä pohdittaessa on alettu puhuamyös kestävästä kulutuksesta jakestävästä elämäntavasta, joillatarkoitetaan sellaisia kulutusmalle-ja ja -tapoja, jotka kuormittavatympäristöä mahdollisimman vä-hän.

1.2.Jätteiden synnynehkäisy etusijalle

Käytännön ympäristönsuojelussaon parissa kymmenessä vuodessaedetty teollisuuden ja yhdyskun-tien päästöjen rajoituksesta japuhdistuksesta sekä kierrätyksestäja jätteiden lajittelusta siihen tosi-asiaan, että huomiota on kiinnitet-tävä myös tuotannon ja kulutuk-sen alkupäähän. Tehokkainta jät-teiden käsittelyä on estää niidenturha syntyminen. Silloin katseetkääntyvät kuluttajiin, jotka tekevätostopäätöksiä ja muita kulutusva-lintoja. Kuluttajien valinnoilla javalitsematta jättämisillä on vaiku-tusta tuotantoon ja tuotekehityk-seen. Ympäristötietoiset kuluttajatvoivat vaikuttaa omilla päivittäisilläpäätöksillään maapallon tulevai-suuteen.

1.3.Muuttuva Ympäristö

Muuttuva Ympäristö-näyttelykoh-teet kertovat maapallon materiaa-livirroista. Teollisuusmaiden ihmis-ten on opeteltava elämään ekote-hokkaammin eli säästämään luon-nonvaroja. On parannettava tuo-tannon ekotehokkuutta eli opit-tava tuottamaan vähemmästäenemmän. Tuotteen ympäristö-kuormitus kevenee mitä useamminja pidempään sitä käytetään. Ta-voitteena on, että luonnonvarojenkäytön tehokkuudessa täytyisipäästä 15-20 vuodessa noin neljäkertaa nykyistä suurempaan te-hokkuuteen ja 40-50 vuodessakymmenkertaiseen tehokkuuteen.Ihmisten tulee arvioida omaa elä-mäntapaansa uudelta kannalta jaoppia uusia malleja arkisiin kulu-tustilanteisiin pyrkien kestäväänelämäntapaan.

Ekologinen selkäreppu onkäsite, jota käytetään havainnollis-tamaan niiden luonnonvarojenmäärää, jota tuotteeseen joudu-taan käyttämään sen elinkaaren ai-kana. Esimerkiksi 5 g painavan kul-tasormuksen ekologinen selkärep-pu painaa 2000 kg. Kultasormuk-sen valmistamiseksi pitää pumpata

4

Vinkki!Käsitekartta(mindmap, miellekartta) soveltuuhyvin esimerkiksi ympäristö-ongelman analysoimiseen.Oppilaat kirjoittavat muutamanminuutin ajan mitä heille tuleemieleen kyseessä olevastaympäristöongelmasta. Näintoimittaessa nuorten omakokemusmaailma ja heilleajankohtaiset ja merkityksellisetasiat tulevat paremmin esille.Oppilaat voivat miettiä erilaisiaympäristökokemuksiaan –sellaisia kokemuksia, jotka ovatjääneet mieleen ja liittyvätajankohtaiseen ongelmaan. Miksine ovat jääneet mieleen?

VäittelyYmpäristöväittelyt innostavatoppilaita pohtimaan asioita japerustelemaan väitteitään.Asioista voidaan olla perustellus-ti eri mieltä. Antoisimpia ovatväitteet, joihin yksiselitteisiävastauksia ei ole.

öljyä, louhia kalliota ja raivatamaanteitä valtavia määriä verrat-tuna sormuksen omaan kokoon.Kestävä kehitys edellyttää näidenmateriaalivirtojen pienentämis-tä. Yhdelle tuotteelle voidaan las-kea ekologinen selkäreppu viidessäeri luokassa; abioottinen (elotto-mat perusmateriaalit), bioottinen(elolliset perusmateriaalit), maa-aines, vesi ja ilma. Heurekan Muut-tuva Ympäristö-näyttelyssä voikonkreettisesti kokeilla eri tuottei-den ekologisten selkäreppujen pai-noa.

5

Mieti,pohdi!Jokainen suomalainen kerää viikossanoin 1500 kg painavan ekologisenselkärepun (Vähä-Jaakkola 1999).Arvioi oman reppusi sisältöä japainoa!

Appelsiinimehun raaka-aineena onkäytetty Brasiliassa kasvatettujaappelsiineja. Appelsiiniviljelmillä onkäytetty kemiallisia torjunta- jalannoiteaineita, lisäksi viljelyaiheuttaa eroosiota. Vettäkin kuluu.Appelsiinit poimitaan ja kuljetetaanautoilla ja lentokoneilla Eurooppaan,puristetaan mehuiksi ja pakataan.Tämä vaatii paljon energiaa, mm.öljyä. Kun kaikki lasketaan yhteen,jokainen appelsiinimehutölkkiverottaa luonnonvaroja 25 kg.

Yhden puuvillapuseron valmistami-nen vaatii 680 kg vettä. Eroosiovai-kutus on 0,5 kg ja uusiutumattomialuonnonvaroja käytetään 850 g.Ilmaa saastuu noin 300 g ja uusiu-tuvia luonnonvaroja käytetään lähes6 kg.

Muita ekologisia selkäreppujakahvinkeitin 298 kghammasharja noin 1,5 kgmuoviämpäri 26 kghopeaketju 20 kg12 viinilasia 6 kgkultainen 5 g painava sormus 2000 kgpuuhelmet 0,5 kg

(Simonen 1999)

MIPS on yksikkö, joka on kehi-tetty kuvaamaan sitä, miten ekote-hokkaasti luonnonvaroja on käy-tetty tuotteen koko elinkaaren ajan(material input per service unit,

materiaalin käyttöhyöty yksikköäkohden). Tulevaisuudessa voi ehkänähdä kaupassa eri tuotteiden hin-nan rinnalla MIPS-luvun, jota ver-tailemalla kuluttaja voi valita eko-tehokkaimman

vaihtoehdon.

Ekologinen jalanjälki

Ekologinen jalanjälki havainnollis-taa, kuinka paljonpinta-alaa tarvitaankulutustavaroiden ja–palveluiden tuotta-miseen sekä jättei-den ja päästöjen kä-sittelyyn.

Lähtöoletuksena on, että kaikkienergian ja aineen kulutus sekäpäästöjen ja jätteiden palauttami-nen takaisin luontoon vaatii tietynmaa-alan, jonka suuruutta jalan-jäljen pinta-ala kuvastaa. Kulutuk-sen vaatimaa pinta-alaa eli ekolo-gista jalanjälkeä verrataan ekologi-seen kapasiteettiin eli biologisestituottavaan maa-alaan. Ekologinenkapasiteetti lasketaan käytettävissäolevan viljelymaan, laitumen, met-sän ja rakennetun maan yhteispin-ta-alana.

Suomalaisen keskimääräinenekologinen jalanjälki on 3,34 heh-taaria. Energian osuus siitä on ylipuolet. Suomalaisen ekologinenkapasiteetti on puolestaan 4,71hehtaaria. Koko maailman ekologi-nen kapasiteetti asukasta kohden

6

Vinkki!MIPSin laskukaava:MIPS=MI/S= ekologinen selkäreppu/ käyttökerta Mitä useammin tuotetta tai palvelua käytetään sitä enemmän siitä on hyötyä ja sitä ekotehokkaampi se on.

Mieti valitsisitko ostoksillesi muovi- vai puuvillakassin?

Ekologinen selkäreppuMuovikassi Puuvillakassi

(PE-muovia, 18 g) (54 g)abioottista ja bioottista materiaalia 0,1 kg 1,277 kgvettä 1,17 kg 214,704 kgilmaa 0,04 kg 0,216 kgmaa-ainesta 0 g 3,402 kg

(Vähä-Jaakkola 1999, Wuppertal-instituutti)

Jos joka kauppakerta ostaa uuden muovikassin, niin paljonko kasseille kertyypainoa vuoden aikana (ekologinen selkäreppu x kauppakerta)? Kangaskassikestää koko vuoden. Millainen on kangaskassin MIPS vuoden käytön jälkeen(ekologinen selkäreppu / käyttökertojen määrä)? Kumpaa kassia suosit?Miksi? Miten kangaskassin ekotehokkuutta vielä voisi lisätä?

Keksikää itse lisää laskuja. Ekologisia selkäreppuja löytyy esimerkiksi http://www.sll.fi/kestava/kvt.pdf

on noin 1,7 hehtaaria ja jalanjälki2,3 hehtaaria. (Hakanen 1999)

2.1. Tavoitteet

Opetuksen tärkeänä tavoitteena onherättää ja lisätä oppilaan ympä-ristötietoisuutta, jolla tarkoitetaankulutusta ja ympäristöä koskevientietojen, asenteiden ja toiminnankokonaisuuden hahmottamista.Kolme tärkeää kuluttamisen peri-aatetta on kuluttaa vähemmän,käyttää uudelleen ja laittaa kierrä-tykseen.

2.2. Koulun oma tapa toimia – esimerkinvaikutus

Ympäristöasioiden opetusta hel-pottaa, jos koulu itse toimii opet-tamallaan tavalla; kierrätyksestäon helpompi puhua, jos koulunomat jätteet lajitellaan. Koulunkaikilla työntekijöillä; oppilailla,opettajilla ja muulla henkilökun-nalla tulisi olla selkeä näkemysoman koulun perustehtävästä, vi-siosta ja toiminta-ajatuksesta. Olisi

7

2. Kuluttaja- ja ympäristö-kasvatus koulussa

Vinkki! Ympäristökatselmus oman koulun eri työtiloihinopettajienhuone, luokkatilat, koulunkeittiö, siivousvarasto, toimistotilat…tarkkailkaa erilaisia materiaaleja,energiankäyttöä, kulutustottumuk-sia… Löytyykö koulun arjesta esi-merkkejä, missä kestävän elämänta-van tavoitteet ja todellinen toimintaovat keskenään ristiriidassa?

Tarkastuksessa voi kiinnittäähuomiota esimerkiksi seuraaviinseikkoihin:• Säästetäänkö koulussa energiaakatkaisemalla virta koneista, joitakukaan ei käytä?• Ovatko valot päällä huoneissa,joissa ei ole ketään?• Onko tiloissa, joita kukaan eikäytä täyslämmitys?• Onko luokkahuoneissa liianlämmin?• Käytetäänkö auringon valoa jalämpöenergiaa hyväksi?• Onko koulussa vuotavia putkia ja

tippuvia hanoja?• Käytetäänkö koulussa kertakäyttö-astioita (-mukeja)?• Miten koulun paperinkeräys onjärjestetty?• Kuinka paljon kouluruokaa jääsyömättä ja mitä ruokajätteelletapahtuu?• Lajitellaanko biojäte myös opetta-jienhuoneessa?• Toimitetaanko ongelmajätteeterilliskeräykseen?• Kenellä on vastuu koulun piha-alueiden kunnosta?• Ovatko koulun työntekijät kiin-nostuneita koulun työympäristönkehittämisestä ja ympäristöasioista?

Ympäristökatselmusta vartenkannattaa laatia etukäteen tarkas-tettavien asioiden kortit. Oppilaat(opettajat, vanhemmat, muuhenkilökunta) jakautuvat ryhmiin erityötilojen mukaan. Kortteihin voilisätä välittömiä kommenttejahavainnoista ja mahdollisia kehittä-misideoita, joista sitten yhteisestikeskustellaan.

hyvä, jos työyhteisössä voidaanpäättää yhteisesti keskeiset tavoit-teet sekä keinot kuluttaja- ja ym-päristökasvatuksen tavoitteidensaavuttamiseksi.

2.3. Lähestymistavoista

Ympäristöongelmia kannattaa lä-hestyä useasta eri näkökulmastaeri oppiaineissa. Näin oppilaat oi-valtavat, että ympäristöongelmatliittyvät toisiinsa monin tavoin jaettä ongelman muuttamiseksi tar-vitaan toimintaa usealla eri alueel-

la. Jotta oppilaat voisivat muodos-taa kokonaisvaltaisen käsityksenympäristöasioista ja –ilmiöistä, nii-tä tulisi käsitellä laajenevin kehinläheltä kauas ja tutusta tuntemat-tomaan-periaatteella paikallisesti,alueellisesti ja maailmanlaajuisestitoisiinsa suhteutettuina.

Myönteinen keskusteluilmapiiriedistää luovuutta ja yhteistyötä.Opetuksella on paremmat edelly-tykset onnistua, jos oppilaat saavatilmaista mielipiteensä. Silloin hekokevat, että heilläkin on mahdol-lisuus vaikuttaa asioihin. Kysymi-

sen pitäisi olla sallittua, ky-seenalaistaminen, ennakkoluulot-tomuus ja uteliaisuus on suuri voi-mavara.

Ympäristöuhat ja –ongelmatvoivat olla ahdistavia. Sen vuoksiyksilön vaikutusmahdollisuuksienetsiminen ja esilletuominen ovattärkeitä – tilanne ei ole lohduton,vaan jokainen voi omalla toimin-nallaan vaikuttaa ympäristön ti-laan. Pisaroista meri muodostuu-periaate innostaa eli pienikin tekoympäristön suojelemiseksi on ar-vokas. Kun pelastaa yhden puun,

8

Vinkki!Järjestäkää oman koulun ympäristökeskustelupaneeli!Kutsukaa paikalle koulun asiantuntijoiden lisäksi kunnanympäristöasiantuntijoita ja eri alojen edustajia; kauppa,teollisuus, kunta, luonnonsuojeluyhdistys, asukasyhdistys,tiedotusväline, ympäristön hyvinvoinnista huolestuneitakansalaisia... Valitkaa aiheeksi oman koulun ympäristöoh-jelman suunnittelu; Mitä koulussa halutaan kehittää jamillaisia tavoitteita asettaa. Mikä on tärkeää? Kannattaasopia vastuuhenkilöistä, toimintatavoitteista ja aikatau-luista. Millä tavalla on tarkoitus sitoutua ja miten toimin-ta näkyy koulutyössä, arvoissa, opetussuunnitelmassa jatoiminta-ajatuksessa.

Toteutetaanko suunnitelma läpäisyperiaatteella erioppiaineissa, teemapäivinä, kurssiopetuksena… miten se

näkyy koulussa opetuksen ulkopuolella? Miten ympäristö-ohjelman toteutumista arvioidaan? Ympäristösuunnitel-maan kannattaa laatia toimintaohjeet siitä, miten toimi-taan vaikeissa tilanteissa, kun esimerkiksi ollaan eri mieltä.Kenen ehdoilla ratkaisut tehdään ja pidetäänkö perusteis-ta kiinni?

Paneelin voi myös lavastaa draamaharjoituksena.Pedagogisen draaman kautta oppilas samastuu aktiivisestikuviteltuihin rooleihin ja tilanteisiin ja oppii tutkimaanasioita, tapahtumia ja suhteita. Paneelin ideoista jaerilaisista vaihtoehdoista kannattaa tehdä kooste, jokaviedään tiedoksi esimerkiksi päättäville viranomaisille taitoimitettavaksi paikallislehteen.

Paneelin voi toteuttaa kaksivaiheisena ensin omankoulun oppilaat, opettajat, vanhemmat ja muu henkilö-kunta. Yhteisesti päätetään edustajat jatkopaneeliin.

on pelastamassa maailman metsiä!

2.4. Virittäytyminen

Erilaiset mielikuvaharjoitukset –aistielämykset ovat todellisia jakonkreettisia ja niillä on suuri mer-kitys arvioidessamme ympäristöntilaa. Näkö-, kuulo-, haju-, maku-ja tuntoaisti ovat kaikki tärkeitätyövälineitä. Luova ympäristö an-taa oppilaalle mahdollisuudenkäyttää kaikkia oppimiskanaviaan,sekä visuaalisia, auditiivisia että ki-nesteettisiä. Toiminnallisuus auttaaymmärtämään ekologisten ilmiöi-den dynaamisen luonteen.

Ympäristöllä on historiansa jatulevaisuutensa, joita voidaantarkkailla yleismaailmallisesti jaalueellisesti. Alueellinen tarkasteluon hyvin hedelmällinen tapa opis-kella historiaa, kulttuuria ja ympä-ristökysymyksiä.

Tärkeää on luonnossa liikkumi-nen ja havainnoiminen. Koulunoma ympäristönsuojelun toiminta-ohjelma voi sisältää suojelunarvoi-sen kohteen etsimisen lähiympäris-töstä, yhteistyötä paikallisten asu-kasyhdistysten kanssa esimerkiksiroskien siivoustalkoot, oman kou-lun kierrätyksen tehostamisen ja

9

Vinkki!Luokat voivat organisoida erilaisiaympäristöpolkujaOppilaat toimivat ympäristötutkijoina.Ympäristöpolku kehittää oppilaanhavainnointikykyä lähiympäristöstä;koulun ympäristöstä, lähiöstä, kotikyläs-tä, keskustasta, lähijärvestä…. Keskeistäon ympäristön arvojen pohtiminen,keskustelu koetun ja nähdyn perusteella.Miten liikenne, maisemat, vesistöt,rakennukset, esteettisyys, ympäristönsopusuhtaisuus, kasvillisuus, eläimistö,rakennusten ikä, taustaäänet, siisteys,virkistysmahdollisuudet, eri ikäryhmientarpeet, rakennusmateriaalit, turvallisuus,rakennettu ja luonnon maisema onotettu huomioon ympäristön suunnitte-lussa. Luonto tekee asioita näkyviksi –ympäristöä voi kuvata havainnoimallataloja, julkisia rakennuksia, toreja, teitä,puistoja, viheralueita, ulkoilualueita,metsiä, peltoja, niittyjä, alueiden kehitty-misen historiaa, ympäristöongelmia,ilmaa, vettä, maaperää, kasvillisuutta,teollisuusalueita, energiankäyttöä, meluaja jätettä… Erilaisia ympäristöjä voitarkkailla myös eri rooleissa; viranomai-sena, luonnonsuojelijana, tielaitoksenedustajana, autoilijana, turistina, pyöräi-lijänä…

Tarkkaile ja pohdi!Tutki ympäristöä jonkin aikaayksin, pareittain, ryhmässä.Mikä kohteessa on kiinnosta-vaa? Analysoikaa erilaisia ympäris-töääniä ja niiden tunnelmaa! Miteneroavat rakennetun ja luonnonympäristön värit? Miksi jokinluonnossa on epämiellyttävää/miel-lyttävää? Onko ympäristössähavaittavissa kirjoitettuja jakirjoittamattomia sääntöjä vallasta,sosiaalisesta hierarkiasta, pyhyy-destä, arkisuudesta, avoimuudestaja sulkeutuneisuudesta? Näkyvätkösaasteet ja ympäristövaurioitumisetluonnossa?

Vinkki!Kuvittele miltä tuoksuukesäinen niitty, tarkkailkaaympäristön tilaa, maistakaaluonnon tuotteita, tunnustel-kaa luonnon muotoja. Ontehtävä mittauksia, laborato-riokokeita, selvityksiä…

jätehuollon parantamisen… yhteis-tä jaettua vastuuta ympäristöstä.3.1. Omien kulutus-tottumusten arviointi

Jokainen meistä vaikuttaa ympä-ristössään. Teemme päivittäin ku-luttajina valintoja omien tottu-mustemme ja tapojemme mukaan.Ympäristöä säästävien arvojen jaasenteiden toteutuminen näkyyarjen valinnoissa ja toiminnoissa.

10

3. Kestävän elämäntavan rakentaminen

Pohdi! Millaisia päivittäisiä kuluttajavalintoja teemme esimerkiksi koulussa/ kaupassa/liikenteessä…? Millaisia ovat ekokuluttajan valintatavat ja -tottumukset? Tehkääkuluttajatutkimus luokassa/ koulussa/ kaupassa … oletko egokuluttaja/ tehoeko/kevyteko/ ekojuppi vai ikieko? Miksi? Miten?

Maapallopelissä ekokuluttaja säästää vettä ja energiaa. Ekokuluttaja järjestääasumisen, työn ja harrastukset lähekkäin ja vähentää siten liikkumisen tarvettaan.Hän liikkuu muutenkin paikasta toiseen harkiten, mieluummin omin voimin taijulkisilla välineillä kuin omalla autolla. Ekokuluttaja valitsee järkevällä tavallatarpeellisia tuotteita ja palveluita. Hän ostaa lähellä tuotettuja, kestäviä ja korjatta-via, kevyesti pakattuja tuotteita. Ekokuluttaja kierrättää ison osan jätteistä.

Mieti!Mitä oikeastaan arvostamme ja tarvitsemme? Miksi ekokuluttaja säästäävettä ja energiaa? Miksi hän suosii julkisia liikennevälineitä?

Kulutusasenteet ja -arvostukset saadaan ympäristöstä; kotoa,kavereilta, koulusta… Ympäristö ohjaa ajattelemaan tietyllä tavalla.Myönteiset elämänasenteet ja vahva itsetunto antavat hyvän pohjantunnistaa luonnonilmiöitä sekä ymmärtää koko maapalloa uhkaaviavaaroja ja etsiä niihin parannuskeinoja.

Vinkki!Elämäntapojen muutoslähtee siitä, että tiedostaamitä tekee ja näkee ristirii-dan ympäristöarvojensa jatapojensa välillä. Miettikääerilaisia esimerkkejä lähiym-päristössä, missä kestävänelämäntavan ympäristöta-voitteet ja todellinentoiminta ovat keskenäänristiriidassa?

3.2. Mistä tarpeet syntyvät?

Elämme jatkuvan kuvallisen vies-tinnän keskellä, jossa sanomilla onusein kaupallinen tarkoitus. Nuo-riin kohdistuvassa mainonnassakäytetään yleisesti hyväksi mur-rosikään liittyvää epävarmuutta.Vaatteilla, kengillä, kauneudenhoi-totuotteilla ja muilla tavaroillamyydään kauneutta, varmuutta,yhteenkuuluvuutta ja onnea. Kulu-tuksen avulla rakennetaan identi-teettiä ja yritetään hankkia so-siaalista hyväksyntää.

Kasvu itsenäiseksi, oman elä-mänsä hallitsevaksi ihmiseksi reali-soituu usein juuri kykynä erottaaomat tarpeet markkinoiden luo-

11

Pohdi!Mikä elämässä on todella tarpeellista ja tärkeää?Millaiset asiat tekevät onnelliseksi? Millaiset asiat,tavarat, ominaisuudet ja arvot ovat tärkeitä? Mitätarkoittavat hyvät elämisen mahdollisuudetnuorten näkökulmasta? Voisitko ostaa vaatteesikirpputorilta? Kuka tarvitsee turkiksia, kosmetiik-kaa…? Mitä ottaisit mukaan autiolle saarelle?

Vinkki jatehtäviä!Sanoma ja –aikakauslehdet, TV-ohjelmat, elokuvat, kirjallisuus jamusiikki tarjoavat monipuolisiavirikkeitä ympäristöopetukseen.Esimerkiksi sanomalehti yhdistääkoulun ympäröivään yhteiskuntaan,mahdollistaa erilaiset työtavat jaelävöittää opetusta. Mitä, missä,milloin, miten, miksi - kysymystenavulla voi etsiä vastauksia paikalli-siin, alueellisiin ja maailmanlaa-juisiin ympäristöongelmiin. Artikke-leita vertailemalla, analysoimalla jaarvioimalla nuorta kuluttajaa voiohjata aktiiviseksi ja arvostelukykyi-seksi kuuntelijaksi, katsojaksi jalukijaksi.

Miltä ympäristö näyttää erilehtien artikkeleissa?Sitä voi kuvata esimerkiksi adjektii-veilla tai tunteilla, jotka heräävätlehtiä selatessa.• Millaisia ympäristömielikuvialehdistä syntyy? Analysoikaa japohtikaa mielikuvianne! Miten neeroavat toisistaan? Miksi?

• Millaisia ympäristöuutisia erilehdissä on? Mitä ympäristössätapahtuu uutisten perusteella?Mitkä näkökulmat painottuvatuutisten otsikoinnissa?• Millaisia kuvia ympäristöstä onesillä?• Millaisia ympäristökannanottojaon paikallislehdissä? Miten kannan-ottoja perustellaan ja millaisiaarvoja niissä ilmenee?

Missä määrin uutisointi keskittyyoleellisiin asioihin?Miten suuren tai pienen määränhuomiota erilaiset ympäristöasiatsaavat lehdissä verrattuna niidentodelliseen merkitykseen? Mitkäpaikalliset/valtakunnalliset ympäris-tökysymykset ovat jääneet tiedotus-välineissä liian vähälle huomiolle?

Eroavatko asenteet ja arvostukset? Miksi?Lehtiartikkeleiden ympäristöuutisiavoi myös tarkastella rooliharjoituk-sena eri näkökulmista; kaupungintai maaseudun asukkaana, eriikäryhmän edustajana, eri ammatti-kuntien harjoittajana…

mista tarpeista.Maapallopelissä tehtävänä on pe-lastaa maapallo valitsemalla mah-dollisimman vähän energiaa jamuita luonnonvaroja kuluttavavaihtoehto. Omien valintojen mu-kaan maapallon sytytyslanka palaahitaasti tai nopeasti. Pelissä onkymmenen kysymystä. Kun on vas-tannut kaikkiin kysymyksiin ja teh-nyt omat valintansa, saa arvionomasta kulutuskäyttäytymisestämaapallon näkökulmasta.

Yli puolet kotitalouksien käyt-tämästä energiasta kuluu välillises-

ti; hankitaan tuotteita ja palvelui-ta, joiden valmistaminen, kuljetta-minen ja säilyttäminen vaativatrunsaasti energiaa. Avainsanoja al-haiseen energiankulutukseen ovatkotimaisuus, paikallisuus, lyhyetkuljetusmatkat, yksinkertaiset pak-kaukset, materiaalien helppo työs-tettävyys ja kierrätettävyys.

4.1. Mistä ruoka tulee?

Selvittäkää kouluruoan alkuperä.Millaisia raaka-aineita suositaan?Onko eri vuodenajoilla merkitystä

raaka-aineiden käytössä? Ovatkotuotteet/pakkaukset ympäristöys-tävällisiä? Miten kierrätys ja jättei-den lajittelu on järjestetty?

Kuvakertomus ruoan matkasta

Oppilaat voivat tehdä kuvakerto-muksen ruoka-aineen koko elin-kaaresta ja eri vaiheiden (raaka-ai-ne, valmistus, myynti, kulutus, hä-vittäminen) vaikutuksesta ympäris-töön. Mitä kuuluu eri vaiheisiin?Ruoan valmistuksessa kannattaakiinnittää huomiota muuhunkinkuin hintaan, makuun ja terveelli-syyteen. Kotimaisia ja mahdolli-simman lähellä tuotettuja elintar-vikkeita suosimalla vähentää tur-hien kuljetusten tarvetta. Mitä pi-dempi matka ja elinkaari jollakintuotteella on takanaan, sitä suu-rempi on myös sen energiakerty-mä. Ruoan tuottamiseen kulunutenergiamäärä alkaa kasvaa jo kyl-vöstä ja lannoituksesta. Sitä lisää-vät myös jalostus, pakkaaminen jakuljetus. Lisätietoja ruoka-aineidenelinkaaresta saa http://www.fin-food.fi/opetus -sivuilta.

12

4. Vinkkejä maapallopeliin

Mieti!Miten alkaa tavallisen suomalaisen kulutuspäivä? Miten se jatkuu? Tehkääsarjakuvia tai muita kuvakertomuksia erilaisten kuluttajien päivistä! Vertail-kaa ja analysoikaa näkemäänne ja kokemaanne!

Kun heräät ja peseydyt, montako litraa vettä kuluu suihkussa, hampaidenpesussa, wc:n huuhtelussa…? Kuinka paljon energiaa kuluu veden lämmittä-miseen ja valaistukseen, ruoan laitossa…? Millä rakennukset lämmitetään –uusiutuvilla energiamuodoilla vai fossiilisilla polttoaineilla? Miten liikutpaikasta toiseen? Mitä kaikkea ekologiseen selkäreppuun kertyy kulutuspäi-vän aikana?

4.2.Ruoka ja energiankulutus

Mitä suurempi energiakertymä(MegaJoule/kg) jollakin tuotteellaon, sitä enemmän se yleensä myössaastuttaa luontoa.

Elintarvikkeiden energiakertymiä vihannekset 5,7 – 7,6 MJ/kgperuna 7,5 MJ/kgmaito 6,3 – 7,8 MJ/kgleipä 13 – 16,6 MJ/kgkala 11,7 – 21,5 MJ/kgmargariini 16 MJ/kg,rypsiöljy 18 MJ/kgjuusto 16,8 – 32,7 MJ/kgsokeri 28 MJ/kgliha 25,7 – 50,3 MJ/kgkasvihuonevihannes 40 – 80 MJ/kgvoi 81 MJ/kg

(Ranne 1995)

4.3.Energian säästäminen

Kulutuksen vähentämisen ei vält-tämättä tarvitse merkitä elämän-laadun heikentymistä. On moniakeinoja, joilla saa saman hyödynvähemmällä tuhlaamisella. Jos ha-luaa lasin maitoa, ei tarvitse ostaa

koko lehmää!Mitä koulun keittiössätapahtuu?

Tutustukaa koulun keittiön ener-giankulutukseen! Onko keittiö mu-kana koulun ympäristöohjelmassa?Otetaanko keittiön hukkalämpötalteen? Käytetäänkö siellä energi-aa suosivia työmenetelmiä? Miten?Millaiset käyttö- ja hoito-ohjeetkeittiökoneilla on? Miten niitä käy-tetään? Onko koneissa/laitteissaenergiamerkintä, joka kertoo val-mistajan ja mallin, energiankulu-tusluokan, energiankulutuksenvuodessa, äänestä ja tilavuudesta?Eri laitteiden energiankulutuksestasaa tietoa www-sivuiltahttp://www.energia.fi/koti/. Am-mattikeittiöiden energiankulutuk-sesta löytyy tietoa http://www.motiva.fi/tietopankki/palvelut –si-vuilta (Ammattikeittiön hallittuenergiatalous ja sisäilmasto).

Kuinka energiaa voisi säästää?

Järjestäkää opetuskeskustelu ener-giansäästövinkeistä! Miettikää on-ko koulun/keittiön ympäristöohjel-ma ekotehokas? Koulun energian-säästäjän työkirja ja toimintamal-

leja koulun energiankäytön tehos-tamiseksi löytyy http://www.moti-va.fi/-sivuilta.

Maapallopelissä ekokuluttajatekee aterian perunasta. Hän myösliikkuu paikasta toiseen harkiten,mieluummin omin voimin tai julki-silla välineillä. Käveletkö kaup-paan? Ajatko pyörällä tai kuljetkoautolla, bussilla vai junalla? Valin-nat vaikuttavat epäsuorasti esi-merkiksi kauppaostosten ympäris-tövaikutuksiin. Liikenteen pakokaa-supäästöjen lisääntyminen vaikut-taa ilmakehän hiilidioksidipitoisuu-teen. Maapallon ilmakehä toimiikasvihuoneen tavoin. Se päästääsisään auringon lyhytaaltoista sä-teilyä, mutta estää samalla maan-

13

Pohdi!Onko kotona/koulussa/kaupoissaluomutuotteita? Millainen onluomutuotteen elinkaari?Millainen ekologinen selkäreppuon pellolla/ kasvihuoneessatuotetuilla elintarvikkeilla?Suositko kotimaisia elintarvikkei-ta? Miksi?

pinnan ja ilmakehän lähettämänpitkäaaltoisen lämpösäteilyn pois-tumista. Kasvihuonekaasujen mää-rän lisääntyminen nostaa ilmake-hän lämpötilaa, mikä vaikuttaa sa-teiden ja tuulisuhteiden ajallisen jaalueellisen jakauman muutoksiin jamyrskyjen yleistymiseen.

4.4. Liikenne ja energiankulutus

Eri liikennemuotojen energiate-hokkuutta mitataan energiankulu-tuksella matkustajakilometriä koh-

den.Henkilöauton, bussin, raitiovau-nun ja polkupyörän ekologinenselkäreppu on Wuppertal-insti-tuutin mukaan seuraava:

Abioottinen ja bioottinen selkäreppuhenkilöautolla 847 g/hlökmbussilla 460 g/hlökm raitiovaunulla 613 g/hlökmpolkupyörällä 162 g/hlökm

Veden kulutus henkilöautolla 11240 g/hlökmbussilla 4592 g/hlökmraitiovaunulla 10329 g/hlökmpolkupyörällä 5314 g/hlökm

Ilman kulutus henkilöautolla 218 g/hlökmbussilla 144 g/hlökmraitiovaunulla 76 g/hlökmpolkupyörällä 19 g/hlökm

Maa-aineksen kulutus eri kulkuneuvoilla 0 g/hlökm

4.5. Harrastukset jaenergiankulutus

Vapaa-ajan harrastukset vaativatmyös paikasta toiseen liikkumista.Esimerkiksi ympäristöä ajattelevaurheilun harrastaja pyrkii kulutta-

maan harrastuksissaan vain omaafyysistä energiaansa ja kierrättääurheiluvälineitä. Välillinen ener-gian kulutus eli tavaroiden ja pal-veluiden valmistukseen kuluvaenergia, maiseman muokkaus, väli-neet, matkat, rakennukset ja niidenylläpito… lasketaan kokonaisener-giakertymään. Energian kulutuksenvoi laskea kertomalla laitteen te-hon laitteen käyttöajalla: Esimer-kiksi teho (1000 W eli 1 kW) xkäyttöaika (1 tunti) = sähkön kulu-tus (1 kWh).

Energian kokonaiskulutus (välitön ja välillinen yhteensä) yhtäharrastuskertaa ja harrastajaa kohti oneri harrastuksissa keskimäärin:

kahvilassa käynti 6 kWh ravintolassa käynti 17 kWh jääkiekko-ottelussa käynti 17 kWhautourheilukilpailuissa käynti 290 kWh veneily soutuveneellä 1 kWh moottoriveneellä 35 kWh maastohiihto 6 kWh

(Mäntylä et al. 1996)

14

Vinkki!Tutkikaa koulumatkan ekologistahintaa eri kulkuneuvoilla? Mikäolisi ekotehokasta liikkumista?Laskekaa eri kulkuneuvojenpäivä-, viikko- ja vuosikulutus!Mitkä tekijät vaikuttavat liikku-mistavan valintaan? Vinkkejävastuullisiin valintoihin liiken-teessä löytyy sivuiltahttp://www.motiva.fi/tietopank-ki/ (liikenne ja liikkumistottu-mukset).

4.6. Täytyykö ainaostaa uusi?

Lähes kaiken hampaiden pesustaleivän leipomiseen ja pankissaasioimiseen voi nykyisin tehdä jol-lakin laitteella. Kotitalouksiin han-kitaan paljon kodinkoneita ja viih-de-elektroniikkaa, mutta tarvitaan-ko niitä todella? Tarvitseeko jokai-nen todella oman ruohonleikkurin,vai voisiko sen hankkia naapurinkanssa tai taloyhtiöön vai voisikohomman teettää jollakulla – varsi-nainen tarvehan on saada nurmik-ko lyhyeksi, ei omistaa omaa ko-netta.

15

Vinkki!• Haastatelkaa koulun oppilaita,opettajia ja muuta henkilökun-taa heidän harrastuksistaan!Kootkaa Top 10-lista koulunsuosituimmista harrastuksista.Millaisia ympäristövaikutuksiaharrastuksilla on?

• Järjestäkää luokan/koulun‘Turhien tavaroiden näyttely’!Laatikaa tavaroista perusteelli-nen selvitys; alkuperämaa, raaka-aine, ostopaikka, hankintatarve,miten joutunut sinulle, ostitkoitse vai saitko lahjaksi…

Mieti!Mitkä asiat vaikuttavat energiankokonaiskulutukseen? Mitkäharrastukset kuormittavat taihyödyttävät luontoa ja ympäris-töä? Mitä hyviä puolia onharrastaa yksin/ryhmässä? Mitenhyötyliikkuja ja –harrastajaviettää vapaa-aikaansa?

Pohdi!Mistä tarpeet syntyvät?Ennen kuin hankit tavaran, kysy itseltäsi:Tarvitsenko tämän tavaran todella?Kuinka tärkeä se on verrattuna muuhunmitä tarvitsen? Voisinko ostamisen sijastatehdä itse, vaihtaa, lainata tai vuokrata?Tavaroista on saatavissa useimmitenerilaisia vaihtoehtoja. Mikä niistä onlaadultaan parasta? Mikä haittaa vähitenympäristöä, kun ajattelen valmistusta,käyttöä, hävitystä?

Kun jo omistat tavaran, kysy: Kuinka voinhoitaa ja säilyttää sitä niin, että se kestäämahdollisimman kauan? Miten voinkorjata sen, jos se menee rikki?

Kun et enää tarvitse tavaraa, mieti:Voinko käyttää sitä jollakin muullatavalla? Voisiko joku muu vielä käyttääsitä? Jos ei, miten hävitän tavaranympäristöystävällisesti? WWW-sivuiltahttp://www.kuluttajavirasto.fi/tietoa/talous/kodinkone.html saa tietoa kodin-koneiden ostoon. Sivuilla on esimerkkejäkodinkoneista ja niiden tavanomaisim-mista vioista ja siitä, miten vikoja voiyrittää itse tarkastaa ennen kuin turhaanostaa uuden tuotteen.

16

Vinkki!Tehkää taulukko kuluttajan valintakriteereistä. Mitkä ominaisuudet ovat tärkeitä?Mitä kaikkea vaaditaan, jotta esimerkiksi pesuaineet saavat Euroopan tai pohjois-maisen ympäristömerkin? Suunnitelkaa nuorisolle suunnattu ekotuotemerkki!

Mieti!EkomarkkinointiaMillaisia mielikuvia mainoksen vihreä luontoystävällinen ekotuote herättää?Teetkö valintoja, ostatko tuotteen, jota mainostetaan puhtaamman ympäristönpuolesta? Kerrotaanko mainoksissa tuotteiden ympäristövaikutuksista? Valitkaajokin tuote, jota on mainostettu ympäristöystävällisenä tuotteena. Arvioikaaympäristöväittämien olennaisuutta suhteessa tuotteen kaikkiin ympäristövaiku-tuksiin. Onko pakkaukset esimerkiksi kierrätettäviä, mutta tuote itse haitallinenympäristölle, tai tarvitaanko pakkausta ollenkaan? Mihin ympäristöväittämätliittyvät? Mainonnassa käytetään erilaisia houkuttimia tuotteen myymiseksikuluttajalle. Millaisia tehokeinoja ympäristömainonnassa käytetään; luontokuvia,värejä, ääniä…? Onko mahdollista arvioida tuotteen todellisia vaikutuksia ympä-ristölle? Onko tuote yleistetty ympäristöystävälliseksi ilman tietoja tuotteen kokoelinkaaresta? Onko tuote ympäristövaikutustensa kannalta parempi kuin muutmarkkinoilla olevat saman ryhmän tuotteet?

Ekomarkkinoinnista löytyy lisätietoa sivuilta http://www.kuluttajavirasto.fi/lait/ohjeet/markkinointi/ymparist.html

Vinkki!Oppilaat vierailevat esimerkiksipaikallisissa kaupoissa tutustuenerilaisiin tuotteisiin ja niiden mainon-taan. Miten ympäristöystävällisyysnäkyy kaupoissa ja markkinoidaankotuotteita ympäristöystävällisyydennimissä? Miten tuotteet pakataan,millainen on energiankulutus, jättei-den käsittely, tuotteiden ominaisuu-det…

Vinkki!Millaisia tuotteita eko-opas suositte-lisi kaupassa kuluttajille? Aiheesta voilaatia draamaesityksen.

Mieti,pohdi!Mitä tarkoittaa sanonta ‘köyhän eikannata ostaa halpaa’? Millaisetarvostukset ja kulutusasenteetsanontaan liittyvät?

Adato Energia Oy - tietoa esimerkiksi kodin sähkönkäytöstä (koti ja sähkö) http://www.energia.fi/

EDU.fi - Opetushallituksen ylläpitämä opetusalan uutis-ja tietopalvelu http://www.edu.fi/koulu/oppimat.html

Ekokem – ongelmajätteiden käsittelylaitoshttp://www.ekokem.fi/

Eko-ostajan opas ja tietoa ympäristömerkeistä (eko-ostajan linkit) http://www.kuluttajavirasto.fi/tietoa/ymparisto/index.html

Energiapeli – paljonko on paljon http://www.tilastokes-kus.fi/tk/tp_db/energia/energia.html

Energiansäästövinkkejä arkipäivän tilanteisiinhttp://www.espoo.fi/energia/

EU:n ympäristömerkkitietoahttp://europa.eu.int/comm/environment/ecolabel/

EU:n ympäristösivut http://europa.eu.int/comm/environment/

Freenetin ympäristötietoa http://www.freenet.hut.fi/ymparisto/

Geologian tutkimuskeskus – tietoa luonnonvarojen kes-tävästä ja tasapainoisesta käytöstä http://www.gsf.fi/

GLOBE-projekti – toiminnallinen ympäristötiede ja–kasvatusohjelma opiskelijoille, opettajille ja tutkijoillehttp://www.edu.fi/projektit/globe/

Hallituksen kestävän kehityksen ohjelmahttp://www.vyh.fi/poltavo/keke/keke.htm

International Energy Agency http://www.iea.org/

Joutsenmerkki – opetusmateriaalia Pohjoismaisesta ym-päristömerkistä http://www.sfs.fi/svanen/

Kansainvälinen Eco-Schools-ympäristöohjelmahttp://www.feee.org/

Kuluttajan tietopankki http://www.kuluttajavirasto.fi/

Motiva – energiankäyttäjän tietopankki (liikenne, lapsetja nuoret…) ja koulun energiansäästäjän työkirjahttp://www.motiva.fi/

Multimedia Suomen ympäristön tilastahttp://www.vyh.fi/tutkimus/ymptieto/mm2000/projekti.htm

17

5. Linkkejä maapallopeliin ja kulutus- ja ympäristökasvatukseenLinkkien päivitysosoite http://www.kuluttajavirasto.fi/tietoa/koulut/index.html

Suomen energiastrategia http://www.vn.fi/ktm/3/enstrat/ensisalt.htm

Suomen luonnonsuojeluliittohttp://www.sll.fi/

Säteilyturvakeskus http://www.stuk.fi/

Tiedekeskus Heureka http://www.heureka.fi/

Tietoa ympäristöhallinnostahttp://www.vyh.fi/

Turvatekniikan keskus http://www.tukes.fi/

Opus – kestävän elämäntavan käsikirjahttp://www.kaapeli.fi/visio/opus/

Perustietopaketti ilmastonmuutoksestahttp://www.ilmasto.org/

Pohjoismaiden Neuvoston ja Ministerineuvoston ympäristösivut http://www.norden.org/verksamhet_sk/miljoe/index.html

Valtion teknillinen tutkimuskeskushttp://www.vtt.fi/

Luonto-Liitto – lasten ja nuorten luonnonharrastus- jaympäristönsuojelujärjestöhttp://www.luontoliitto.fi/

Wuppertal-instituutti - ympäristötietoahttp://www.wupperinst.org/

YK:n ympäristöohjelma http://www.unep.org/

Ympäristöalan linkkejähttp://www.yle.fi/ympuut/linkit.htm

Ympäristökasvatus, -etiikka ja -filosofia - kirjallisuus-vinkkejähttp://www.ouka.fi/wwwymp/kasvatus.html

Ympäristökasvatukseen liittyviä WWW-sivuja ja linkkikokoelmiahttp://www.tukkk.fi/org/sykse/linkit.htm

YTV-pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta, tietoamm. jätehuollosta ja ilmansuojelustahttp://www.ytv.fi/

18

19

6. LähdekirjallisuuttaBerninger, K., Tapio, P. & Willamo, R. 1997. Ympäristönsuojelun perusteet. Tammer-Paino Oy. Tampere.

Gershon, D. & Gillman, R. 1994. EkoTiimikirja.Ekologisen Elämäntavan toimintaohjelmamaamme kotitalouksille. Ekologisen Elämäntavanyhdistys GAP FINLAND ry. Painatuskeskus Oy. Helsinki.

Hakanen, M. 1999. Yhdyskuntien ekologisestikestävän kehityksen arviointi, kriteerit ja mittaa-minen. Acta 107/1999. Suomen Kuntaliitto. Kuntaliiton painatuskeskus. Helsinki.

Helsingin kaupungin ympäristökeskus. 1997. Ympäristökasvatuksen keinot ja vaikuttavuus.Seminaariraportti. Moniste 13/1997. Ympäristökeskus. Helsinki.

Helsingin yliopiston maantieteen laitos. 1999.Globus. Ympäristökasvatuksen opiskeluohjelma.Oy Edita Ab. Helsinki.

Järvinen, M. 1995. Ympäristöystävä vai vapaamatkustaja? Tutkimus nuorten ympäristö-asenteista. Suomen ympäristö. Ympäristöpolitiikka 1. Suomen ympäristökeskus. Helsinki.

Jääskeläinen, L. & Nykänen, R. (toim.). 1994. Koulu ympäristön vaalijana. Ympäristökasvatus.Opetushallitus. Painatuskeskus. Helsinki.

Kaila-Kangas, L., Kangas, R. & Piirainen, H.1994.Ympäristöasennebarometri. Vesi- ja ympäristö-hallinnon julkaisuja sarja A 182. Painatuskeskus Oy. Helsinki.

Kantola, A. et al. 1999. Maailman tila ja Suomi.Gaudeamus.

Kauppa- ja teollisuusministeriö. 1998. Ekotehok-kuus ja factor-ajattelu. Kauppa- ja teollisuusmi-nisteriön työryhmä- ja toimikuntaraportteja1/1998. Ekotehokkuustyöryhmä. Oy Edita Ab. Helsinki.

Kuluttaja-asiamiehen ohjeita. 1992. Ympäristömarkkinointi. http://www.kuluttajavi-rasto.fi/lait/ohjeet/markkinointi.html

Käpylä, M. & Wahlström, R. (toim.). 1994. Ympäristökasvatuksen menetelmäopas. Jyväsky-län yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen oppi-materiaaleja 17. Yliopistopaino. Jyväskylä.

Käpylä, M. & Wahlström, R. (toim.). 1997. Vihreäihminen. Ympäristökasvatuksen menetelmäopas2. Jyväskylän yliopiston täydennyskoulutuskes-kuksen oppimateriaaleja 25. Kopijyvä Oy. Jyväskylä.

Leskinen, A., Paldanius, J. & Tulkki, K. 1998. Kun haluat vaikuttaa osallistu elinympäristösisuunnitteluun. Ympäristöministeriö. Oy Edita Ab. Helsinki.

Lähdesmäki, S. (toim.). 1999. Kestävä kehitys jakoulutyö. Opetushallitus. Kehittyvä koulutus3/1999. Hakapaino Oy. Helsinki.

Mäntylä, K. & Alppivuori, K. 1996. Vapaa-ajanharrastuksiin liittyvä energiankulutus. Linkki. Kuluttajien käyttäytymisen ja energiansäästöntutkimusohjelma. Julkaisu 18/1996. Yliopistopaino. Helsinki.

Nuorten Ympäristöparlamentti. 1996. Toimintavinkkikansio. Luonto- Liitto ry. Suomen Partiolaiset ry. Kansiopalvelu.

Pekkarinen, S. 1996. Energiansäästöön opetuksenkeinoin. Poweria – Opetusohjelmakokeilu. Linkki.Kuluttajien käyttäytymisen ja energiansäästöntutkimusohjelma. Julkaisu 19/1996. Yliopstopaino. Helsinki.

Ranne, A. 1995. Elintarvikkeiden elinkaari jaenergiakertymät. Linkki. Kuluttajien käyttäytymi-sen ja energiansäästön tutkimusohjelma.Julkaisu 9/1995. Yliopistopaino. Helsinki.

Saloranta, P. 1999. Energiaa. Taloudellinen Tiedo-tustoimisto et al. Kirjapaino Libris Oy. Helsinki.

Schmidt-Bleek,F. 1993. suom. Lettenmeier, M.2000. Luonnon uusi laskuoppi - ekotehokkuudenmittari MIPS (työnimi).Gaudeamus.Helsinki. Ilmestyy syksyllä 2000. Alkuperäisteos: Schmidt-Bleek, F.1993. Wieviel Umwelt braucht derMensch? MIPS - Das Maß für ökologischesWirtschaften. Birkhäuser. Berlin, Basel, Boston.

Simonen, K. 1999. Kultasormuksen ekologinenpaino 2000 kiloa. Kuluttaja-lehti 5/1999; 38-39.Kuluttajavirasto. Oy Edita Ab. Helsinki.

Stenstrand, K. 1994. Toimi Nyt. Ympäristö-opettajan virikekirja. Ammattikasvatushallinnonkoulutuskeskus. Opetushallitus. Painatuskeskus Oy. Helsinki.

Suomen Kuntaliitto. 1994. Kestävän kehityksenkäsikirja kunnille. Forssan kirjapaino. Forssa.

Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry. 1998.Eko-open Tietolähteet. B:1/98. Satakunnan Painotuote. Kokemäki.

Timonen, P., Heiskanen, E., Kärnä, A. & Niva, M.1998. Tuotteiden ympäristölaadun parantami-nen. Kooste kuluttajien, kaupan ja valmistajiennäkemyksistä. Kuluttajatutkimuskeskus. Julkaisuja 2/1998. Ykköspaino Oy. Helsinki.

Tulokas, R. 1998. Suomalaiset ja ympäristö. Tilastokeskus. Ympäristö 1998:10. Hakapaino Oy. Helsinki.

Valtion Teknillinen Tutkimuskeskus. 1999. Energia Suomessa. Tekniikka, talous ja ympäris-tövaikutukset. VTT Energia. Oy Edita Ab. Helsinki.

Vähä-Jaakkola, K. 1999. Kestävien valintojen taito. Ekotehokkuus ja kohtuus koulussa. Suomen luonnonsuojeluliitto ry.http://www.sll.fi/kestava/kvt.pdf

Vähä-Rahka, M. 1999. Energia-asiat paikallis-agendatyössä. Paikallinen Agenda 21 -projektinjulkaisu. Suomen Kuntaliitto. Kuntaliiton painatuskeskus. Helsinki.