Opetussuunnitelman yhteinen osa

Opetussuunnitelman yhteinen osa

O U L U N S E U D U N A M M AT T I O P I S T O

WWW.OSAO.FI

KV

OSAO OULUN SEUDUN AMMATTIOPISTOOSAO.F I

8/2

01

2

OU

LU

N S

EU

DU

N A

MM

AT

TIO

PIS

TO

: OP

ET

US

SU

UN

NIT

EL

MA

N Y

HT

EIN

EN

OS

A

8/2

01

2

YRITTÄJY

YS

ATTO

HOPSOPS

?

??

?



Ammattiopiston lautakunta 19.4.2011

SisältöOpetussuunnitelman yhteinen osa ..................................................................... 41. Yhteiset toiminnan periaatteet .................................................................... 8 1.1 Perustehtävä ...........................................................................................8 1.2 Arvot .......................................................................................................8 1.3 Visio 2015 ...............................................................................................9 1.4 Strategiset päämäärät .............................................................................9 1.5 Opetus ja oppiminen .............................................................................10 1.6 Sidosryhmäyhteistyö .............................................................................11 1.7 Jatko-opintokelpoisuus .........................................................................12 1.8 Kansainvälisyys ja kansainvälinen toiminta .............................................12 1.9 Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus sekä kestävä kehitys ...............................12 1.10 Opiskeluoikeus ja esteettömyys ............................................................122. Koulutuksen järjestäminen ja opetuksen järjestämismuodot ......................... 16 2.1 Koulutuksen järjestämisen periaatteet ............................................... 16 2.2 Oppimisympäristöt .......................................................................... 16 2.3 Opetuksen järjestämismuodot .......................................................... 173. Yhteisöllisyyttä vahvistava toiminta ............................................................ 204. Opiskelijoiden oikeudet ja velvollisuudet sekä kurinpitomenettely .................. 215. Oppimisen ja osaamisen arviointi .............................................................. 23 5.1 Todistukset ...........................................................................................23 5.2 Arvosanat ja niiden dokumentointi .........................................................24 5.3 Arviointi erityisopetuksessa ...................................................................24 5.4 Maahanmuuttaja- ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien opiskelijoiden arviointi ............................................................................25 5.5 Osaamisen tunnustaminen sekä niihin liittyvät todistusmerkinnät ...........25 5.6 Ammattilukio-opintojen merkinnät .........................................................26 5.7 Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat ...............26 5.8 Arvioinnin oikaiseminen .........................................................................266. Opinto-ohjaus ja henkilökohtainen opiskelusuunnitelma .................................28 6.1 Opinto-ohjauksen tavoitteet ja opiskelijan oikeus opinto-ohjaukseen .....28 6.2 Opinto-ohjauksen järjestäminen ............................................................29 6.3 Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) laadinta ja sisältö .........27 6.4 Keskeyttäminen ja eroaminen ................................................................307. Työssäoppiminen ja työturvallisuus työpaikalla................................................328. Yrittäjyys ........................................................................................................349. Opinnäyte ......................................................................................................3510. Ammatillinen erityisopetus ..............................................................................3811. Maahanmuuttajien ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus.................................4012. Oppisopimuskoulutus ....................................................................................4213. Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus, ammattistartti.................................................................4314. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö .....................................................................4615. Opiskelijahuolto .............................................................................................4716. Opiskelijoiden ja oppilaitosyhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen ..4917. Oppilaitoksen itsearviointi ...............................................................................5218. Opetuksen suunnittelu, toteutus ja palautteen kerääminen .............................5319. Henkilöstön kehittämissuunnitelma ................................................................5420. Uusien tutkinnon osien suunnittelu .................................................................5521. Käsitteitä ........................................................................................................58

4 O P E T U S S U U N I T E L M A N Y H T E I N E N O S A / O U L U N S E U D U N A M M AT T I O P I S T O

Oulun seudun ammattiopisto OSAO on osa Oulun seudun koulutuskuntayhty-mää (OSEKK). Ammattiopiston tehtävä-nä on järjestää ja kehittää toisen asteen ammatillista perustutkintokoulutusta, aikuisten lisä- ja täydennyskoulutusta sekä oppisopimuskoulutusta.

Koulutuksen järjestäjä hyväksyy koulutusta varten opetussuunnitelman, joka perustuu Opetushallituksen päät-tämien ammatillisten perustutkintojen perusteisiin (L630/1998,13§). Lain no-jalla annetussa valtioneuvoston päätök-sessä (213/1999) säädetään tutkintojen rakenteesta ja yhteisistä opinnoista ammatillisessa peruskoulutuksessa. Päätöksen mukaan perustutkintoon

johtavaan koulutukseen kuuluu amma-tillisia tutkinnon osia ja niihin sisältyvää työssäoppimista sekä opinto-ohjausta, ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia (yhteisiä opintoja) ja vapaasti valit-tavia tutkinnon osia.

Opetussuunnitelman perusteet on laadittu niin, että tutkinto tuottaa laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin ja erikoistuneemman osaamisen sekä työelämän edellyttä-män ammattitaidon yhdellä tutkinnon osa-alueella. Koulutuksen järjestäjän laatimaan opetussuunnitelmaan tulee sisällyttää kaikkia koulutusaloja ja tut-kintoja varten yhteinen osa ja tutkinnoit-tain eriytyvät osat.


O P E T U S S U U N I T E L M A N Y H T E I N E N O S A / O U L U N S E U D U N A M M AT T I O P I S T O 5

Ammattiopiston opetussuunnitelman yhteinen osa määrittelee opetuksen järjestämisen keskeisiä periaatteita. Tavoitteena on antaa opiskelijoille ja henkilöstölle tärkeää tietoa yhteisis-tä käytänteistä, jotka koskevat koko opistoa. Se pyrkii antamaan myös sidosryhmillemme tietoa ammatillisen koulutuksen järjestämisestä.

Oulun seudun ammattiopiston opetussuunnitelma muodostuu opetussuunnitelman yhteisestä osasta, tutkintokohtaisista osista, kaikille tutkinnoille yhteisistä ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteiset opinnot) toteutus- ja arviointisuunnitel-mista sekä vapaasti valittavien tutkin-

non osien toteutus- ja arviointisuunni-telmista.

Toteutus- ja arviointisuunnitelmat sisältävät arviointitoimikunnan hyväk-symät suunnitelmat ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksesta ja arvioinnista. Ammattiopiston lautakunta hyväksyy opetussuunnitelman yhteisen osan. Ammattiopiston opetussuunnitelmatyö-tä koordinoi opetuksen kehittämistiimi. Tutkintokohtaisten osien, ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien ja vapaasti valittavien tutkinnon osien laatimisesta vastaavat tutkintotiimit. Opetussuunni-telman tutkintokohtaiset osat hyväksyy ammattiopiston rehtori.

Opetussuunnitelma ja siihen vaikuttavat tekijät

Lait ja asetukset ammatillisesta koulutuksestaMuu lainsäädäntö

Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen päätökset,

määräykset ja suositukset

Ammatillisen perustutkinnon perusteet

Oulun seudun ammattiopisto:

OSEKK/OSAOToiminta- ja

taloussuunnitelmaOpetussuunnitelman

yhteinen osa Tutkintokohtainen osa

Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon

osat

Vapaasti valittavat tutkinnon osat

KehittämistoimikunnatElinkeinoelämä

Yhteiskunta


Tiimit ja jaokset

Rehtori

Yhtymäkokous

Yhtymähallitus

Tarkastus-lautakunta

Kuntayhtymän johtaja

Oulun seudun ammattiopisto

Oulun seudun ammattikorkeakoulu

OSEKK organisaatio

Ammattiopiston lautakunta Toimielin

Oulun seudun ammattiopiston yksiköt

OSAO organisaatio

•Aikuis-jatyöpaikka- koulutus yksikkö •Hallintoyksikkö•Haukiputaanyksikkö• Liminganyksikkö•Kaukovainionyksikkö, liiketalous

•Kaukovainionyksikkö, tekniikka•Kempeleenyksikkö•Kontinkankaanyksikkö• Liminganyksikkö•Muhoksenyksikkö•Myllytullinyksikkö

•Pikisaarenyksikkö•Pudasjärvenyksikkö• Taivalkoskenyksikkö

Kuntayhtymä-palvelut

Neuvottelu-kunta

Johtoryhmä


Yhteiset toiminnan periaatteet 1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21


1.1 Perustehtävä

Oulun seudun ammattiopiston OSAO perustehtävänä on toteuttaa opiskelija-lähtöisesti työelämän tarpeita vastaavaa, monialaista ammatillista koulutusta. OSAO lisää erityisesti Oulun seudun ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnan osaamista, hyvinvointia ja kansainvä-listymistä. OSAO tukee opiskelijoiden kasvamista ja kehittymistä osaaviksi muutoskykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. (TTS 2011)

OSAO kouluttaa työelämän tarvit-semaa ammattitaitoista henkilöstöä koulutustehtävänsä mukaisilla aloilla. Niitä ovat matkailu-, ravitsemis- ja talousala, kulttuuriala, luonnontieteiden ala, luonnonvara- ja ympäristöala, sosi-aali-, terveys- ja liikunta-ala, tekniikan ja liikenteen ala sekä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala. Opetusta annetaan Haukiputaan, Kaukovainion (tekniikka, liiketalous), Kempeleen, Kontinkankaan, Limingan, Muhoksen,

Myllytullin, Pikisaaren, Pudasjärven ja Taivalkosken yksiköissä sekä Aikuis- ja työpaikkakoulutusyksikössä.

Ammattiopiston yhteisistä koulu-tuksen tavoitteista päätetään koko kuntayhtymän yhteisesti hyväksytyn toiminta-ajatuksen, vision ja arvojen pohjalta.

1.2 Arvot

OSAOn yhteiset arvot:

1. Oikeudenmukaisuus ja rehellisyys• Toimimmekaikissatoimissamme avoimesti, läpinäkyvästi ja ennalta sovittujen periaatteiden mukaisesti.• Kohtelemmetoisiamme,opiskeli- joitamme ja asiakkaitamme inhimilli- sesti, arvostavasti ja tasa-arvoisesti.

2. Luovuus ja rohkeus• Toimimmeinnovatiivisesti opiskelijoiden ja asiakkaidemme parhaaksi ja käytämme hyväksi

1. Yhteiset toiminnan periaatteet


tulevaisuuden mahdollisuudet tekemällä rohkeasti uusia avauksia.

3. Vastuullisuus• Toteutammekoulutustavastuullisesti työelämän tarpeita varten.• Mahdollistammeopiskelijallekoulu- tuksen, jonka avulla hän menestyy elämässä.• Tunnemmevastuummeyhteisistä tavoitteista ja noudatamme yhdessä sovittuja pelisääntöjä.

1.3 Visio 2015

OSAO – ainutlaatuinen osaamiskeskus (OSAOn Strategia 2015, ammattiopiston lautakunta 3.2.2009 § 2)

1.4 Strategiset päämäärät

Ammattiopiston visio toteutuu seuraavi-en strategisten päämäärien kautta, jotka kertovat opiston tilanteen vuonna 2015.

1. Olemme vuorovaikutteinen ja joustava osaamiskeskus, jossa opiskelijoilla ja henkilöstöllä on erin- omaiset valmiudet itsensä ja työuransa kehittämiseen.2. Toimintamme on pedagogisesti kestävää ja taloudellisesti kustannus- tehokasta.3. Kansainvälisyys ja yrittäjyys ovat vakiintunutta toimintaamme.4. Olemme innovatiivinen, aktiivinen ja arvostettu alueen kehittäjä.

OSAOn keskeisin toiminta on kuvattu prosesseina ammattiopiston toiminta-järjestelmässä. Prosessikuvauksissa kuvataan mm. opetus ja oppiminen, opintojen ohjaus, työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt sekä prosessien käytännön toteuttaminen. Prosessikuvauksissa kerrotaan myös vastuut sekä menettelytavat ja miten

ammattiopiston toimintaa kehitetään.

Ammatillisen koulutuksen tehtävään kuuluu mm.:

• työelämänjayksilöidenosaamis- tarpeisiin vastaaminen • yksilöllistenkoulutustarpeiden huomioon ottaminen • koulutuksentyöelämävastaavuuden lisääminen • työelämäyhteyksienvahvistaminen• koulutuksellisestatasa-arvosta huolehtiminen • syrjäytymisenehkäiseminen• erityistätukeatarvitsevienopiskeli- joiden koulutuksesta huolehtiminen. (KESU 2007–2012, OKM)

OSAO toimii yhteiskuntavastuullisesti, mikä tarkoittaa:

• toimimmeeettisestihuolehtimalla mm. toiminnan läpinäkyvyydestä ja viestinnän avoimuudesta. • hyödynnämmearviointi-ja palautejärjestelmää toimintamme suunnittelussa ja kehittämisessä• huolehdimmehenkilöstönja opiskelijoiden hyvinvoinnista, yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta, vahvistamalla yhteisöllisyyttä, ehkäisemällä syrjäytymistä ja syrjintää sekä psyykkistä ja fyysistä väkivaltaa. • etsimmemahdollisuuksiatoimia kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista edistävissä hankkeissa.• huolehdimmekestävänkehityksen toteutumisesta organisaation kaikissa toiminnoissa. • huolehdimme,ettäkokohenkilöstö ja opiskelijat ovat tietoisia keskei- sistä toimialaa koskevista säädök- sistä ja normeista ja niissä tapahtuvis- ta muutoksista.


• huolehdimmetyö-jaoppimisympä- ristön turvallisuudesta ja terveelli- syydestä tiloissamme.• ennakoimmejareagoimme koulutustarpeisiin.

1.5 Opetus ja oppiminen

Oulun seudun ammattiopiston perusteh-tävä on opiskelijoiden kasvun ja kehitty-misen tukeminen osaaviksi muutosky-kyisiksi ammattilaisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi. Opiston ydinprosessiksi on määritelty opetus ja oppiminen.

Opiskelijoita tuetaan saavuttamaan opetussuunnitelmassa kuvatut tavoit-teet. Opetuksen toteutuksessa käyte-tään tarkoituksenmukaisia ja vaihtelevia opetus- ja oppimismenetelmiä sekä op-pimisympäristöjä siten, että opiskelijoilla on mahdollisuus saavuttaa kykyjensä mukainen osaaminen.

Opetuksen kehittämistyötä koordinoi opetuksen kehittämistiimi (OK -tiimi). Sen tehtäviin liittyy myös opetussuun-nitelmatyön prosessin ohjaaminen. OK- tiimiin kuuluu edustaja kaikista opiston yksiköistä ja sitä johtaa kehittämisjohta-ja. Sen tukena toimivat jaokset, tiimit ja työryhmät.

Ammattiopistossa käyttöön otet-tu käsite pedagoginen kate tarkoittaa opiskelijoiden kouluttamista hyviksi am-mattilaisiksi normaalissa opiskeluajas-sa. Hyvään pedagogiseen katteeseen pyritään jakamalla osaamista ja tietoa ammattiopiston sisällä sekä hyödyn-tämällä yhteistyökumppaneiden hyviä käytäntöjä.

Hyvä pedagoginen kate vaatii kokonaisvaltaista opiskelijan ohjausta. Ammattitaito, sitoutuminen ja riittävät resurssit takaavat opetuksen, oppimisen ja opiskelijapalvelujen onnistumisen. Opiskelijoita tuetaan läpäisyn edistämi-seksi ja keskeyttämisien välttämiseksi. Opiskelijapalvelujen yhteiset toiminta-

mallit perustuvat nopeaan toimintaan ja varhaiseen puuttumiseen. Oppilaitos tukee, ohjaa ja neuvoo.

TutkintotiimiOpetuksen sisältöjä kehitetään tutkinto-kohtaisten tutkintotiimien toimesta.

Tutkintotiimien tehtävänä on:

• opetussuunnitelmienkehittäminen• työssäoppimisenjärjestelyjen koordinointi• esitystentekeminenjohtotiimilletai asian vastuuyksikölle perustutkintoon liittyvistä asioista • esitystentekeminentutkintoon liittyvistä pääsy- tai soveltuvuus- kokeista, joista päätökset tekee rehtori• muutajankohtaisetalaakoskevat tehtävät

Tiimin tulee laatia vuosittain toimin-tasuunnitelma, jonka hyväksyy yksi-könjohtaja. Usean yksikön yhteisillä tutkintotiimeillä sen hyväksyy vastuu-yksikön yksikönjohtaja. (Rehtori § 433 5.9.2005)

Toimintasuunnitelma sisältää suun-nitelman lukuvuosittain tapahtuvasta tii-min toiminnasta. Tutkintotiimi kokoon-tuu vähintään kaksi kertaa lukuvuoden aikana. Kokouksista tehdään muistio.Tutkintotiimi raportoi toiminnastaan ammattiopiston rehtorille, kehittämis-johtajalle ja johtoryhmälle. Tutkintotiimi on rehtorin nimeämä tiimi.

KehittämistoimikuntaTutkintotiimiä täydennnettäessä työelä-män ja mahdollisilla ammattikorkeakou-lun edustajilla, muodostuu alan kehittä-mistoimikunta.

Kehittämistoimikuntien tehtävänä on: • opetussuunnitelmankehittäminen,


• ammattiosaamisennäyttöjenkehittä- misen asiantuntijana toimiminen• työssäoppimisenkoordinointi• esityksientekeminenmuistaalaan keskeisesti liittyvistä asioista, kuten: o henkilöstön koulutustarpeet o kalustoinvestoinnit o Skills-toiminta o muut erikseen annettavat eritystehtävät

Koulutuksen korkea laatu edellyttää op-pilaitokselta toimivaa ennakointia ja toi-mintaympäristöjen muutoksen tulkintaa. Erityisen tärkeää on yhteistyö työelämän kanssa. Sitä vahvistetaan esimerkiksi laajentamalla kehittämistoimikuntien toimintaa sekä tukemalla opiskelijoiden työssäoppimisen käytäntöjä ja opettajien työelämäjaksoja.

ArviointitoimikuntaOSEKK:n yhtymähallitus nimeää kak-sivuotiskaudeksi ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua ja toteuttamista varten toimielimen, arviointitoimikunnan (§ 25 a, L 630/98, muutos L601/2005). Arviointitoimikunta hyväksyy koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman osana olevat suunnitelmat ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista, valvoo näyttötoimintaa sekä päättää ammattiosaamisen näyttöjen arvioijista. Lisäksi arviointitoimikunta käsittelee opiskelijan arviointia koskevat oikaisu-vaatimukset. Arviointitoimikunta myön-tää näyttötodistukset, jotka toimikunnan puheenjohtaja allekirjoittaa. Ammat-tiopiston opetuksen kehittämistyötä tehdään lisäksi laajasti erilaisten projek-tien kautta.

1.6 Sidosryhmäyhteistyö TyöelämäKoulutuksen ja työelämän yhteistyön avulla varmistetaan, että koulutus

vastaa sisällöllisesti työelämän ja yksi-löiden tarpeita sekä edistää tutkinnon suorittaneiden työllistymistä.

KehittämistoimikunnatKehittämistoimikunnat tekevät tärkeää yksittäisiä aloja koskevaa yhteistyötä. Niiden tehtävät on lueteltu luvussa 1.5.

NeuvottelukuntaAmmattiopiston lautakunta nimeää toimikaudekseen neuvottelukunnan työelämänedustajista. Nämä jäsenet edustavat Oulun seudun ammatti-opiston koulutustarjontaan kuuluvia koulutusaloja. Työelämän edustajien lisäksi neuvottelukuntaan kuuluvat ammattiopiston rehtori, kehittämis-johtaja ja lautakunnan puheenjohtajat. Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia ammattiopiston johdon ja elinkeinoelä-män yhteistyöfoorumina.

Sijaintikuntien sosiaali- ja terveystoimiOSAO käy vuoropuhelua yksiköidensä sijaintikuntien sosiaali- ja terveyden-huollon toimijoiden kanssa ammatillisen koulutuksen lainsäädännössä sekä kansanterveys- ja lastensuojelulaissa määritellyistä toimintamuodoista.

Muut oppilaitoksetOSAO tekee laajaa yhteistyötä pe-rusopetuksen kanssa, työmuotoina ovat mm. opiskelumahdollisuuksista tiedottaminen ja markkinointi sekä nivelvaiheen ohjausyhteistyö. Ammat-tilukiotoiminnassa vakiintuneita yhteis-työkumppaneita ovat Oulun lukiotoimi sekä muiden sijaintikuntien lukiot. Toi-sen asteen ammatillisten oppilaitosten ja erityisammattioppilaitosten kanssa on vakiintuneita yhteistyösuhteita erilaisten opetuksen kehittämishankkeiden osal-ta. Ammattikorkeakouluyhteistyössä tärkein toimija on Oulun seudun am-


mattikorkeakoulu. Yhteistyötä tehdään myös muiden ammattikorkeakoulujen sekä yliopistojen kanssa.

Koulutukseen hakijatOSAO tiedottaa hakuoppaassa, inter-netsivuilla sekä opiskelijan oppaassa tutkinnoista, tutkintokohtaisista tervey-dentilan ja toimintakyvyn vaatimuksista ja muista opintoihin liittyvistä edelly-tyksistä. Lisäksi tiedotetaan tilanteista, joissa koulutuksen järjestäjä voi edel-lyttää opiskelijalta rikosrekisteriotteen toimittamista.

Kodit ja huoltajatYhteistyö on kuvattu luvussa 14.

1.7 Jatko-opintokelpoisuus

Ammatilliset perustutkinnot antavat jatko-opintokelpoisuuden yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin siten kuin asetuksella säädetään ja yliopisto tai am-mattikorkeakoulu opiskelijan opinto-oh-jelman perusteella päättää (L 630/1998 § 4).

Ammatillisesta koulutuksesta anne-tussa laissa (630/1998) tarkoitettu am-matillisessa peruskoulutuksessa suoritet-tu laajuudeltaan vähintään kolmivuotinen ammatillinen perustutkinto tai vastaava aikaisempi tutkinto tuottavat yleisen kelpoisuuden ammattikorkeakouluopin-toihin. Laajuudeltaan tätä suppeampi perustutkinto tai vastaava aikaisempi tutkinto tuottavat kelpoisuuden vastaa-van alan ammattikorkeakouluopintoihin. (OPM asetus 1080/2009 § 1)

1.8 Kansainvälisyys ja kansainväli-nen toiminta

OSAOn kansainvälisyystoiminnan tavoitteena on, että opiskelijat osaavat toimia monikulttuurisessa ympäristös-sä Suomessa ja ulkomailla. He ovat

suvaitsevaisia ja kielitaidoltaan tasolla, joka mahdollistaa toimimisen monikult-tuurisessa ympäristössä. Kv-toiminnan alueeksi on linjattu Eurooppa.

Opiskelijoita tuetaan osallistumaan opiskelijavaihtoihin ja kansainväliseen työssäoppimiseen. Yhtenä teemana on kotikansainvälisyys, joka tuo kansainvä-lisyyden ulottuvuutta yksiköihin kaikille opiskelijoille.

Opiskelijoille ja heidän huoltajilleen on laadittu erillinen Kansainvälisyysopas, jossa kuvataan tarkemmin erilaisia kan-sainvälisen toiminnan mahdollisuuksia ja annetaan käytännön neuvoja. Tarkem-mat ohjeet kansainvälisestä toiminnasta on sijoitettu toimintajärjestelmään, www-sivuille sekä opiskelijanoppaaseen.

1.9 Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus sekä kestävä kehitys

Oulun seudun ammattiopistolle on laadittu erillinen tasa-arvo- ja yhden-vertaisuussuunnitelma sekä Kestävän kehityksen suunnitelma.

1.10 Opiskeluoikeus ja esteettömyys

OSAOn Oikeusturvatoimikunta toteut-taa ns. SORA –lakia. Toimielin päättää opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja palauttamisesta, määräaikaisesta erotta-misesta, asuntolasta erottamisesta sekä opiskelusta pidättämisestä. (951/2011 35 a §)

Esteettömyys ja opiskelijaksi ottami-sen edellytykset (951/2011 27 a §)Hakijan terveydentilaan tai toimintaky-kyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle. Opiskelijaksi ei kuitenkaan voida ottaa sitä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytän-nön tehtäviin tai työssäoppimiseen, jos opintoihin liittyvät turvallisuusvaatimukset


SORA-LAKI

sitä edellyttävät ja jos estettä ei voida kohtuullisin toimin poistaa.Opiskelijoille tiedotetaan tutkintokohtai-sista terveydentilavaatimuksista, rikos-rekisteriotteen pyytämisestä ja muista opintoihin liittyvistä edellytyksistä.

Rikosrekisteriotteen toimittaminen koulutuksen järjestäjälleOpiskelijalta voidaan edellyttää rikosre-kisteriotteen esittämistä silloin, kun opin-

noissa annetaan tehtäviä, jotka edel-lyttävät olennaisesti alaikäisten parissa työskentelyä. Jos opiskelija kieltäytyy rikosrekisteriotteen antamisesta, häneltä voidaan pidättää oikeus opiskeluun siihen asti, kunnes hän suostuu toimitta-maan rikosrekisteriotteen nähtäväksi.



Koulutuksen järjestäminen ja opetuksen järjestämismuodot

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21


2.1 Koulutuksen järjestämisen periaatteet

Opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa perusopinnoista tuleva suorittaa ammatillisen perustutkinnon kolmessa vuodessa. Opiskelijoilla on mahdollista sisällyttää tutkintoonsa opintoja ammattiopiston eri yksiköiden sekä muiden yhteistyöoppilaitosten tarjonnasta. Opiskelijoille laaditaan henkilökohtaiset opiskelusuunnitelmat. Mikäli opiskelijoilla on aiempaa osaamis-ta, se tunnustetaan. Tavoitteena on, että opiskeluaikaa voidaan lyhentää.

Oppimista tukeva toimintaOpiskelijoille järjestetään mahdollisuus saada lisätukea oppimiseen henki-lökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti. Tukimuotoja ovat esimer-kiksi yksilö- sekä pienryhmäohjaus ja -opetus. Elämänhallinnan tukemiseksi ja opintojen edistämiseksi opiskelijoille järjestetään yksilöllisiä oppimis-, tuki- ja

opiskelijahuoltopalveluja. Opiskelijoille tarjotaan myös opintojen ulkopuoli-sia aktiviteettejä ja yhteistapahtumia. Vapaa-ajantoimintojen monipuolistami-seksi opiskelijoilla on mahdollista osal-listua kulttuuri- ja liikuntaharrastuksiin mm. SAKU ry:n järjestämiin liikunta- ja kulttuurikilpailuihin. OSAO on mukana Ouluseutu Urheiluakatemiassa (OSUA). OSAO toimii erittäin aktiivisesti Skills -toiminnassa. Sen avulla opiskelijoita kannustetaan osallistumaan ammattitai-tokilpailuihin kansallisella ja kansainväli-sellä tasolla.

2.2 Oppimisympäristöt

Oppimisympäristöinä toimivat oppilai-tos ja työssäoppimispaikka sekä muut oppimista tukevat ympäristöt. Turvallinen ja terveellinen oppimisympäristö taa-taan opiskelijoille ja henkilöstölle. Hyvä oppimisympäristö koostuu fyysisestä, psyykkisestä, sosiaalisesta ja pedagogi-sesta toimintaympäristöistä.

2. Koulutuksen järjestäminen ja opetuksen järjestämismuodot


2.3 Opetuksen järjestämismuodot

Lähi- ja etäopiskelu Pääosa opetuksesta toteutetaan lähi-opetuksena oppilaitoksen opetus- ja työtiloissa tai muissa työympäristöissä sekä työssäoppimispaikoissa. Erilaisia oppimistehtäviä ja projektitöitä voidaan tehdä myös yksilöllisesti tai ryhmissä etäopiskeluna. Lähiopetuksen määrä päätetään lukuvuosisuunnittelun yhtey-dessä. Tutkinnon osille on opetussuun-nitelmien perusteissa määritelty nimellis-laajuus. Se kertoo, millaisen työmäärän tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten saavuttaminen koulutuksella keskimäärin edellyttää tilanteessa, jossa henkilöllä ei ole lainkaan tutkinnon osan edellyttä-mää osaamista (OKM). Lähiopetuksen määrä/sisältö voi olla opiskelijalle yksi-löllinen ja perustuu opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin tutkinnon osan tavoitteisiin ja arviointikriteereihin.

Verkko-opetusVerkko-opetuksessa opettaja ja opiske-lijat ovat vuorovaikutuksessa keskenään verkon välityksellä erilaisilla oppimisalus-toilla.

Monimuoto-opetus Monimuoto-opetuksen toteutuksessa käytetään useampia opetus- ja oppimis-muotoja. Opetus sisältää lähi-, etä- ja/tai verkko-opetusta. Opiskelu voi tapahtua oppilaitoksen tiloissa ja/tai tehtävän laadun mukaan muualla.

Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt Kaikkiin tutkintoihin sisältyy työpaikalla tapahtuvaa työssäoppimista vähintään 20 opintoviikkoa (ov). Työssäoppiminen kuvataan tutkintokohtaisessa opetus-suunnitelmassa. Ammattiosaamisen näytöt järjestetään ensisijaisesti työ-paikoilla työssäoppimisen yhteydessä

hyväksytyn tutkinnon osan toteutus- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa työssäoppimista ja ammattiosaamisen näyttöjä myös ulkomailla.

Tutkinnon suorittaminen osina ja tutkinnon täydentäminenKoko tutkinnon suorittaminen on tutkin-toon johtavassa koulutuksessa ensisijai-nen tavoite. Opiskelijat voivat suorittaa perustutkinnon myös suunnatumman ammattipätevyyden tuottava tutkinnon osa tai osia kerrallaan, silloin kun se on heidän opiskeluvalmiuksiensa, elämän-tilanteensa tai työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaista.

Opetussuunnitelman tutkintokohtai-sessa osassa kuvataan, miten tutkinnon eri osat pääsääntöisesti sijoittuvat eri opintovuosille. Tätä kuvausta käytetään pohjana opiskelijan kirjallista suunnitel-maa tehtäessä.

Siinä tapauksessa, että aikaisemman opetussuunnitelman mukaiset perus-tutkinnon opinnot ovat keskeytyneet (erotodistus), opiskelijan tulee hakeutua uudelleen opiskelijaksi vapaamuotoisella hakemuksella. Jäljellä oleva opiskeluaika on tällöin suorittamattomien opintojen laskennallinen suoritusaika lisättynä yhdellä vuodella. Tässäkin tapauksessa laaditaan kirjallinen suunnitelma tutkin-non suorittamisesta.

Muu opintojen tarjonta ja valinta Opiskelijat voivat valita osia muista ammatillisista tutkinnoista sekä syven-tää ammattitaitoaan vapaasti valittavilla opinnoilla. Ammattiopistossa opiskelevat opiskelijat voivat sisällyttää opintoihinsa lukio-opintoja.

Urheilussa menestyneillä opiskelijoilla on mahdollisuus hakeutua Ouluseutu Urheiluakatemiaan. Ohjattu valmennus luetaan tutkintoon pakollisina tai valinnai-sina opintoina.



Yhteisöllisyyttä vahvistava toiminta

Opiskelijoiden oikeudet ja velvollisuudet sekä kurinpitomenettely

Oppimisen ja osaamisen arviointi

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21


Ammattiopistossa ja sen yksiköissä järjestetään opiskelijoiden ja henkilöstön yhteisöllisyyden lisäämiseksi erilaisia tapahtumia, tilaisuuksia, koulutuksia, toimintapäiviä sekä juhlia. Perinteisiä tapahtumia ovat mm. lukuvuoden ava-jaiset ja lukukausien päättäjäiset, urheilu- ja kulttuurikilpailut.

Ammattiopisto on jäsenenä Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitossa SAKU ry:ssä. SAKU:n järjestämiin tapahtumiin ja kilpailuihin osallistumiseen kannustetaan sekä opiskelijoita että henkilökuntaa. Toimin-taan osallistuttaessa edustetaan Oulun seudun ammattiopistoa. Opiskelijoille kustannetaan hakemuksesta opiston edustustehtävistä aiheutuneet kulut yhteisten periaatteiden mukaisesti.

Jokaisella oppilaitoksella, jossa jär-jestetään lain 630/98 mukaista koulutus-

ta, on opiskelijoista muodostuva opis-kelijakunta. Opiskelijakunnan tehtävänä on edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa ja koulutyötä. Opiskelijakunta käyttää opiskelijoiden puhevaltaa koulutuksen kehittämisen sekä opintoihin ja muihin opiskelijoiden asemaan olennaisesti vaikuttavien päätösten tekemisen yhtey-dessä (L 630/1998, 41 § ja 36 §).

Ammattiopistossa kannustetaan ja annetaan opiskelijoille mahdollisuuksia osallistua yhteisölliseen ja yhteiskunnal-liseen toimintaan sekä koulutukseen ja yhteisten asioiden hoitamiseen. Yhtei-seen toimintaa osallistuminen voidaan sisällyttää opiskelijan opintoihin esimer-kiksi vapaasti valittavina tutkinnon osina.

3. Yhteisöllisyyttä vahvistava toiminta


Opiskelijoiden oikeusturvaa säätelevät perusoikeudet, laki ja asetus ammatilli-sesta koulutuksesta (L630/98, muutoksineen, A811/98), hallintolaki (L434/2003) ja työturvallisuuslaki (L738/2002). Opiskelijoiden tulee lisäksi noudattaa ammattiopiston järjestyssään-töjä.

Opiskelijoilla on oikeus• turvalliseenopiskeluympäristöönja asialliseen kohteluun oppimisympä- ristöissä• saadaopetussuunnitelmanmukaista opetusta ja opinto-ohjausta sekä opiskelijahuollon palveluita• saadaopetussuunnitelman tavoitteita ja vaatimuksia keskeisiltä osilta vastaavat aikaisemmin suorittamansa opinnot tai muutoin hankittu osaaminen arvioiduksi ja tunnustetuksi.• osallistuakoulutuksenkehittämiseen• opintososiaalisiinetuihinja eräisiin muihin etuihin

• ammatillisestakoulutuksesta annetun lain (21.8.1998/630) 37 §:n mukaan ammatillisessa peruskoulutuksessa opetus on opiskelijalle maksutonta. Opetusministeriön asetus 19.12.2001/1323 eräiden oppi- lailta ja opiskelijoilta perittävien maksujen perusteista säätää maksuista, joita koulutuksen ja tutkintojen järjestäjät voivat periä ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (631/1998) nojalla. Opiskelijoilta perittävistä maksuista OSAOssa päättää lain antamissa puitteissa Ammattiopiston lautakunta.• päätoimisissaopinnoissaopiskelijoilla on oikeus maksuttomaan ateriaan niinä työpäivinä, joina opetussuunnitelma edellyttää opiskelijan läsnä- oloa koulutuksen järjestäjän osoittamassa koulutuspaikassa.

4. Opiskelijoiden oikeudet ja velvollisuudet sekä kurinpitomenettely


• päätoimisestiluonnonvara-alan metsätalouden koulutuksessa sekä maatilatalouden ja puutarhatalouden ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa opiske- levilla on oikeus jokaisena työpäivänä maksuttomaan ruokailuun, johon kuuluu päivittäisen kouluaterian lisäksi aamiainen ja päivällinen• asuminenkoulutuksenjärjestäjän osoittamassa opiskelija-asuntolassa on opiskelijoille maksutonta• opiskelijoillematkoistaaiheutuviin kustannuksiin myönnettävästä tuesta ja opintotuesta päättää KELA

Opiskelijoilla on velvollisuus• osallistuaopetukseenjasuorittaa tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäytyä asiallisesti• suorittaaopintonsaenintäänyhtä vuotta opintojen laajuudeksi määriteltyä aikaa pidemmässä ajassa • noudattaajärjestyssääntöjä

KurinpitoOpiskelijoita ohjataan ensisijaisesti kasvatuksellisin keinoin, keskusteluin ja neuvoin siten, että heillä on mahdollisuus saattaa opintonsa päätökseen. Mikäli järjestyssääntöihin liittyvissä asioissa kasvatukselliset keinot eivät auta tai riitä, on käytettävissä ammatillista koulutusta koskeviin säännöksiin sisältyvä kurinpito-menettely.

Kurinpitomenettelyt (L630/1998) ovat • poistaminenopetustilastatai oppilaitoksen alueelta• kirjallinenvaroitus• erottaminenoppilaitoksestaenintään yhdeksi vuodeksi tai

• erottaminenopiskelija-asuntolasta määräajaksi tai opintojen jäljellä olevaksi ajaksi

Ennen kurinpitorangaistusta opiske-lijalle on yksilöitävä rangaistuksen syynä oleva teko tai laiminlyönti, kuultava opis-kelijaa ja hankittava tarpeellinen selvitys. Ennen erottamista on kuultava myös alaikäisen opiskelijan huoltajaa. Kurin-pitorangaistuksista ja opiskeluoikeuden menettämisestä tulee antaa kirjallinen päätös.

Opiskelijan erottamisesta päättää ammattiopiston lautakunta, ja muista rangaistuksista päättää oppilaitoksen rehtori tai yksikön johtaja siten, kuin heidän työnjaossaan on määrätty. Jos asian laatu on edellyttänyt sen siirtä-mistä tuomioistuimen käsiteltäväksi, oppilaitoksessa ei voida samasta syystä aloittaa tai jatkaa kurinpitomenettelyä, mutta opiskelijalta voidaan tutkimuksen ajaksi pidättää oikeus opiskeluun, jos se opiskelijan tekemäksi epäiltyyn rikok-seen tai siihen liittyviin seikkoihin nähden on perusteltua. Kurinpitorangaistuksiin haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen.

Opiskelijaa koskeviin muihin päätök-siin (mm. opiskelijaksi ottaminen, opis-keluoikeuden menettäminen, eronneeksi katsominen) haetaan muutosta valitta-malla aluehallintovirastoon.


Oppimisen arvioinnin tavoite on, että opiskelija tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Osaamisen ar-viointiin perustuen opiskelijalle annetaan todistukseen tulevat arvosanat voimassa olevan asetuksen ammatillisesta koulu-tuksesta mukaisella arviointiasteikolla. (Ammatillisen perustutkinnon perusteet luku 7.4). Arvioinnissa noudatettavia lakia ja asetuksia ovat L630/1998, L 601/2005, A811/1998, A603/2005, A488/2008.

Oulun seudun ammattiopisto mää-rittelee tässä suunnitelmassa arvioinnin toteuttamisen toimintatavat. Arvioinnin toteuttamissuunnitelma on osa ammat-tiopiston yhteistä opetussuunnitelmaa ja on laadittu voimassa olevien lakien ja asetusten mukaisesti.

5.1 Todistukset

Todistusten laadinnassa noudatetaan voimassaolevaa Opetus- ja kulttuurimi-nisteriön ohjetta.

Opiskelijalle, joka on suorittanut tutkinnon tai tutkinnon osia ja ammat-tiosaamisen näyttöjä, annetaan pyyn-nöstä tutkintotodistukseen tai todistuk-seen erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitettu liite, jossa annetaan riittävät tiedot oppilaitoksesta samoin kuin tutkintotodistuksesta tai todistuksessa tarkoitetuista opinnoista sekä niiden tasosta ja asemasta koulutusjärjestel-mässä.

Tutkintotodistus tehdään OSAOn opiskelijahallintojärjestelmään luodulle todistuspohjalle ja OSAOn todistuspa-perille.

5. Oppimisen ja osaamisen arviointi


5.2 Arvosanat ja niiden dokumentointi

Arvosanat tallennetaan opiskelijahallinto-ohjelmaan seuraavasti:

Arvosana/merkintä kirjaimin lyhenne

tyydyttävä 1 hyvä 2 kiitettävä 3 hyväksytty H suoritettu S (MAMU -valmentava, Ammattistartti) hylätty 0 (suorituksia puuttuu, tai hylätty koe)kesken Kosallistunut opetukseen OS vapautettu V mukautettu M

Arvosanoihin liittyvää lisätietoaHylätty (0): osaamisen arviointi: suori-tuksia puuttuu, tai hylätty koe, selitys/alaviite: mitä suorituksia opiskelijan on tehtävä, jotta hän saa hyväksytyn suori-tuksen.

Osallistunut opetukseen (OS): oppimisen arviointi: opiskelija on suorittanut tutkin-non osan opintoja, mutta ammattiosaa-misen näyttö/muu osaamisen arviointi vielä puuttuu, merkitään myös montako opintoviikkoa suoritusmerkintä kattaa ja mitä opiskelijan pitää vielä tehdä saa-dakseen arvosanan.

Opiskelun aikana tapahtuva opiske-lijan arviointi dokumentoidaan arvioin-tiasiakirjoihin. Kaikki arviointiasiakirjat säilytetään vähintään 6 kuukautta arvosanan antamisesta arkisto-/säily-tysohjeen mukaisesti. Jos opiskelijalle ei voida antaa arvosanaa tutkinnon osasta, opiskelijahallinto-ohjelmaan tallennetaan tiedot, mitä opiskelijan pitää suorittaa saadakseen arvosanan. Tutkinnon osien arvosanat tulee merkitä opintokorttiin kolmen viikon kuluessa tutkinnon osan opiskelun päättymisestä.

5.3 Arviointi erityisopetuksessa

Erityisopiskelijoiden arvioinnissa noudatetaan opetussuunnitelman mukaisia arviointiperusteita. Tavoitteisiin pääsemiseksi voidaan erityisopiskelijalle järjestää lisäopetusta tai muita tukitoimia henkilökohtaisen opetuksen järjestämis-tä koskevan suunnitelman mukaisesti. Erityisopiskelijoiden ammattiosaamisen näytöt voidaan arvioida myös sanallisesti (A 603/1998, 10 §).

Kun opetussuunnitelman tavoitteita mukautetaan lain (630/1998 20 §:n ja 21 § 2 ja 3 mom.) mukaisesti, siitä on tehtävä merkintä sekä päättötodistuk-seen että näyttötodistukseen ja opiske-lijan arviointi suoritetaan mukautettuihin tavoitteisiin suhteutettuna. Mukautta-mispäätös kirjataan opiskelijan henki-lökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan (HOJKS). Mukautetuille tavoitteille laaditaan am-mattitaitovaatimukset tai tavoitteet sekä arviointikriteerit. Mukautetut tutkinnon osat merkitään todistukseen M-viitteellä.

Asetuksen 603/2005, 10 §:n mu-kaan erityisopetuksena järjestettävässä koulutuksessa ammattiosaamisen näytöt


voidaan arvioida myös sanallisesti. Mukautuspäätöstä tehtäessä on var-mistettava, että opiskelija tietää mukau-tettujen tavoitteiden mukaan suoritetun koulutuksen vaikutuksen jatko-opintoihin pääsyyn ja niissä menestymiseen.

Jos opinnot jäävät olennaisilta osin puutteellisiksi, annetaan tutkintotodis-tuksen sijasta todistus suoritetuista opin-noista. Todistuksen liitteeksi annetaan selvitys siitä, mitä opiskelija parhaiten osaa.

5.4 Maahanmuuttaja- ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien opiskelijoiden arviointi

Maahanmuuttajaopiskelijoiden ja muiden kieli- ja kulttuuriryhmien opiskelijoiden osaaminen arvioidaan samalla tavalla kuin muidenkin opiskelijoiden. Tietoja ja taitoja arvioidaan sellaisilla menetelmillä, että kielitaidon mahdollinen puutteel-lisuus tai erilainen kulttuuritausta eivät vaikuta arvosanaan heikentävästi.

Jos suomi ei ole opiskelijan äidinkieli, on hänen opintojaan arvioitava suomi toisena kielenä tavoitteiden mukaisesti myös siinä tapauksessa, ettei hänelle ole erikseen järjestetty suomi toisena kielenä opetusta. Mikäli opettaja ja opiskelija yhdessä arvioivat opiskelijan suomen kielen taidon äidinkielen tasoiseksi, osaaminen arvioidaan äidinkielen suo-menkieli tavoitteiden mukaan. Päättöto-distukseen merkitään, kumman tavoit-teiden mukaisesti suorituksia on arvioitu. Opiskelijan opiskelusuunnitelma, myös arviointi, voi koostua molemmista edellä mainituista äidinkielen opinnoista.

Opiskelijan arvioinnissa käytetään monipuolisia arviointimenetelmiä ja kirjal-lista arviointia voidaan täydentää suulli-sella tentillä. Opiskelijalla, jonka äidinkieli on muu kuin oppilaitoksen opetuskieli, on oltava ennen ammattiosaamisen näyttöä sellainen kielitaito, että hän

ymmärtää ammattiosaamisen näyttö-nä tehtävään työhön liittyvät ohjeet ja määräykset. Tuen tarve on tunnistettava ja sen perusteella suunniteltava tukitoi-met yhdessä oppilaitoksen, työelämän edustajan ja opiskelijan kanssa. Ammat-tiosaamisen näytön arvioijat ja näytön toteutukseen osallistuvat tulee tarvitta-essa valmentaa siihen, miten kulttuuriset tekijät vaikuttavat yksilöiden väliseen viestintään. Lisäksi ammattiosaamisen näytön toteutukseen osallistuvat ja näytön arvioijat tulee valmentaa selkeän kielen käyttöön ohjeita annettaessa.

Viittomakielisten opiskelijoiden suomen kielen taito arvioidaan suomi viittomakielisille -tavoitteiden mukaisesti.

Jos opiskelija ei ole opiskellut ruotsia toisena kotimaisena kielenä, päättöto-distukseen merkitään mitä hän on sen tilalla opiskellut.

5.5 Osaamisen tunnustaminen sekä niihin liittyvät todistusmerkinnät

Opiskelijan tulee hakea muualla suorit-tamiensa opintojen tai muutoin hankki-mansa osaamisen arvioimista ja tunnus-tamista. Hakemus tulee tehdä riittävän ajoissa ennen mainittujen opintojen tai opintokokoinaisuuden alkamista. Opis-kelijan tulee esittää osaamisen arvioinnin edellyttämä selvitys opinnoistaan tai osaamisestaan (L 630/1998, § 12).

Osaamisen tunnustamisella korvat-tujen tai hyväksiluettujen tutkinnon osien arvosanoja voi korottaa koulutuksen aikana (ammatillisen perustutkinnon perusteet luku 7.3).

Osaamisen tunnustamisen todis-tusmerkinnöissä noudatetaan voimas-saolevaa Opetus- ja kulttuuriministeriön ohjetta.


5.6 Ammattilukio-opintojen merkinnät

Lukio-opinnot kirjataan ammatilliseen todistukseen ”muualla suoritetut opin-not” -periaatteiden (laki 630/98, § 14) mukaisesti. • Lukionkurssisuorituksetkertyvät ammatilliseen opintokorttiin opintojen aikana ja osajakson nimikkeenä on ammattilukion kurssinimike. • Tutkinnonosanimetäänammatillis- ten opintojen nimikkeen mukaisesti.

5.7 Ammatillista osaamista yksilölli-sesti syventävät tutkinnon osat

Mikäli opiskelijalla on suorituksia enem-män kuin 120 opintoviikkoa: • Ensisijaisestitunnustetaanniitä opintoja, jotka takaavat tutkinnon muodostumisen 120 opintoviikkoon asti. Tutkinnon valmistumis- vaiheessa tarkistetaan yhdessä opiskelijan kanssa, mitä opintoja päättötodistukseen merkitään. • Josopiskelijasuorittaaopintojen aikana enemmän kuin 120 opintoviikkoa, kaikki hyväksytysti suoritetut opinnot merkitään päättötodistuk- seen.

5.8 Arvioinnin oikaiseminen

Arvioinnin oikaisemisesta on voimassa, mitä laissa ammatillisesta koulutuksesta (L 601/2005, 25c §) on säädetty.

Opiskelijalla on oltava mahdollisuus tutustua kirjalliseen tai muuten tallen-nettuun opintoja, osaamista tai ammat-tiosaamisen näyttöjä koskevaan arvi-oinnin perusteena olevaan aineistoon.

Opinto-, näyttö- tai tutkintosuorituk-sensa arviointiin tai osaamisen tun-nustamiseen tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua opettajalta, muulta päätöksen tehneeltä henkilöltä tai yksikön johta-jalta. Oikaisupyynnön vastaanottavan henkilön on dokumentoitava oikaisu-pyyntö. Tieto arvioinnista katsotaan saaduksi, kun kokeen, tehtävän tms. palautteenantotilaisuus on järjestet-ty, tai arvosana on nähtävissä opin-tokortissa tai opintorekisterissä, tai näyttötodistuksessa. Arvioinnista tulee keskustella ensin arvioinnin antaneen opettajan tai muun arviointipäätöksen tehneen henkilön kanssa. Oikaisupyyn-tö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset tai osaamisen tun-nustamisen päätöksen tietoonsa.

Jos opiskelija on tyytymätön teh-tyyn uuteen arviointiin tai päätökseen, jolla pyyntö on hylätty, opiskelija voi pyytää arviointiin oikaisua arviointitoi-mikunnalta kirjallisesti 14 päivän kulu-essa siitä, kun hänellä on ollut mahdol-lisuus saada oikaisupyynnön jälkeisen arviointipäätöksen tietoonsa. Arviointi-toimikunta voi velvoittaa toimittamaan uuden arvioinnin, jos arviointipäätös on virheellinen.


Opinto-ohjaus ja henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Työssäoppiminen ja työturvallisuus työpaikalla

Yrittäjyys

Opinnäyte

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21


Opinto-ohjauksen tehtävänä on tukea OSAOn perustehtävää tarvelähtöisil-lä ja monipuolisilla ohjauspalveluilla. Opinto-ohjauksen tarpeet vaihtelevat yksilöittäin ja ne ovat erilaisia opiske-lupolun eri vaiheissa. Lisäksi valinnai-suus, opintotarjonnan laajeneminen ja osaamisen tunnustaminen lisäävät opinto-ohjauksen tarvetta ja muuttavat myös ohjausmenetelmiä ja -toimintaa. Opinto-ohjauksella ja ohjaustoimin-nalla tuetaan opiskelijoita saavutta-maan kokonaisvaltaisesti tavoitteensa. Opinto-ohjausta järjestetään opintoihin liittyvänä ohjauksena, henkilökohtaisena ohjauksena, ryhmäohjauksena ja muu-na ohjauksena.

6.1 Opinto-ohjauksen tavoitteet ja opiskelijan oikeus opinto-ohjaukseen

Opinto-ohjauksen tavoitteena on, että opiskelija saa riittävästi tietoa ammatil-lisesta koulutuksesta jo hakuvaihees-

sa. OSAO tiedottaa ammatillisesta koulutuksesta ja siihen hakeutumisesta nuorille, perusopetuksen oppilaille, heidän huoltajilleen, oppilaanohjaajille, opettajille ja muille yhteistyö- ja sidos-ryhmätoimijoille. Koulutustiedotusta ja ohjausta on suunnattu myös perusope-tuksen päättymisen jälkeen koulutuksen ulkopuolelle jääneille nuorille, heidän huoltajilleen ja nuorten palveluiden toimijoille.

Opinto-ohjauksen tavoitteena on, että opiskelija saa riittävästi tietoa koulutuksestaan ennen sen aloitusta ja sen aikana. Opiskelijan tulee tietää perustutkintoonsa sisältyvät tutkin-non osat ja valinnan mahdollisuudet. Opiskelija osaa toimia oppilaitosyh-teisössään, osaa kehittää opiskelu- ja vuorovaikutustaitojaan ja itsetuntemus-taan sekä arvioida omaa toimintaansa, oppimistaan ja osaamistaan. OSAOssa perustutkintoihin sisältyy ryhmä- ja pienryhmämuotoista opinto-ohjausta yksi opintoviikko vuodessa.

6. Opinto-ohjaus ja henkilökohtainen opiskelusuunnitelma


6.2 Opinto-ohjauksen järjestäminen

Opiskelija saa opinto-ohjausta opiske-lunsa tueksi ja valintojen tekemiseen, jotta hän kykenee suunnittelemaan opiskelujensa sisällön ja rakenteen omi-en voimavarojensa mukaisesti. Opinto-ohjauksella edistetään opiskelijoiden yhteisöllisyyttä. Opiskelijoiden opiskelua ja hyvinvointia seurataan ja tuetaan yhteistyössä huoltajien kanssa.

OSAOssa kiinnitetään erityistä huo-miota niiden opiskelijoiden ohjaukseen, joilla on opiskelu- tai oppimisvaikeuksia, poissaoloja koulutuksesta tai elämänhal-lintaan liittyviä vaikeuksia.

Ohjauksen tulee perustua kulttuurisel-le tietoisuudelle, mutta jokaista opiskelijaa kohdellaan yksilönä, jolla perhe, elämänti-lanne, oma elämän-, opiskelu- ja työ-historia vaikuttavat kulttuurisen taustan lisäksi arvoihin, asenteisiin sekä käsityk-siin asioista ja yhteiskunnasta yleensä.

Tämän opetussuunnitelman yhteisen osan liitteenä on opinto-ohjaussuunnitel-ma, jossa kuvataan tarkemmin ohjauk-seen osallistuvien tehtävät ja työnjako. Opinto-ohjaussuunnitelma toimii koko oppilaitoksen ohjaustyön kehittämisen välineenä. Siinä määritellään, miten ja minkälaista tukea opiskelija saa ohjaus-toimintaan osallistuvilta.

Suunnitelmassa esitetään, miten yhteistyö eri koulutuksen järjestäjien kanssa on järjestetty, jotta opiskelija voi valita tutkinnon osia ja opintoja eri koulutusohjelmista ja tutkinnoista sekä suunnitella useamman kuin yhden tut-kinnon suorittamista. Siinä määritellään myös yhteistyö oppilaitoksen ulkopuolis-ten asiantuntijoiden ja huoltajien kanssa. Opiskelijahuoltosuunnitelma on osa ohjaussuunnitelmaa.

Ohjaustoimintaan osallistuu koko henkilöstö. Opinto-ohjaajalla on pää-vastuu opinto-ohjauksen sekä ohjauk-sen kokonaisuuden suunnittelusta ja

toteutuksesta. Opettajan tehtävänä on ohjata ja motivoida opiskelijaa tutkinnon suorittamisessa ja opintojen suunnitte-lussa. Hänen tehtävänsä on myös aut-taa opiskelijaa löytämään vahvuuksiaan ja kehittämään oppimisen valmiuksiaan. Opintojen alkuvaiheen ohjauksen tavoit-teena on perehdyttää uudet opiskelijat ammatillisiin opintoihin ja opiskeluun, vahvistaa tai selkeyttää ammatillis-ta suuntautumista, tukea opiskelijaa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatimisessa sekä ehkäistä alkuvaiheen keskeyttämistä. Opiskelijoille tulee luoda mahdollisimman turvallinen, viihtyisä ja terveellinen opiskeluympäristö. Koulu-tuksen alkuvaiheessa korostuvat sekä henkilökohtaisen kasvun tukeminen että opiskelijahuollollinen yhteistyö.

Opintojen jatkuessa on tärkeää, että opiskelija saa riittävästi tietoa koulutuk-sesta sekä tietoa ja kokemusta työelä-mästä, yrittäjyydestä ja ammateista. Opiskelija saa tukea opiskeluun ja elä-mään liittyvissä ongelmatilanteissa sekä häntä tuetaan jatko-opintoihin ja työllis-tymiseen liittyvissä asioissa. Opiskelija saa tietoa ja kokemusta työelämästä, työpaikoista, työnhausta, yrittäjyydestä ja jatko-opintomahdollisuuksista. Opis-kelijaa tuetaan ammatillisessa ja henki-lökohtaisessa kasvussa sekä tutkinnon suorittamisessa.

6.3 Henkilökohtaisen opiskelusuun-nitelman (HOPS) laadinta ja sisältö

Kaikille opiskelijoille laaditaan henkilö-kohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS).Se pohjautuu opetussuunnitelmaan sekä opiskelijan yksilöllisiin tarpeisiin ja suunnitelmiin. Opiskelija osallistuu oman opiskelunsa suunnitteluun, opintojen va-lintoihin, yksilölliseen opinnoissa etene-misen seurantaan ja oman oppimisensa arviointiin. HOPS:n laativat yhteistyössä opiskelija ja ryhmänohjaaja opinto-ohjaa-


jan ja muun opiskelijapalvelu-henkilöstön avustuksella opintojen alkaessa ja sitä tarkistetaan ja arvioidaan opintojen ku-luessa. Ryhmänohjaaja käy valmistuvan opiskelijan kanssa urasuunnittelua tuke-van palautekeskustelun, jonka keskeiset asiat kirjataan HOPS:iin.

HOPS laaditaan opiskelijahallintojär-jestelmään ja se on opiskelijan, ryhmän-ohjaajan, opettajien, opinto-ohjaajan ja opiskelijahuoltoryhmän käytettävissä. Opiskelijalle tulee antaa riittävästi tukea ja ohjausta suunnitelman laatimisessa. Ryhmänohjaaja kirjaa ja päivittää tiedot HOPS:sta opiskelijatietohallintajärjestel-män HOPS-välilehdelle yhdessä opiske-lijan kanssa ja tulostaa sen opiskelijalle. Ryhmänohjaaja ohjaa opiskelijaa seuraa-maan opintojen etenemistä ja hakemaan ohjausta ja tukea opiskelu- ja urasuun-nitteluun koko koulutuksen ajan.

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma on opiskelijan kehittymissuunnitelma, joka sisältää:• opiskelijanhenkilötiedotsekätiedot ryhmästä ja ryhmänohjaajasta• lyhyetkuvauksetopiskelijan aikaisemmista opinnoista ja työkokemuksesta• opiskelijanoppimisentavoitteet ja suoritustavat, sekä aikataulu (myös työssäoppimisen)• opiskelijanvahvuudetjatulevai- suuden suunnitelmat• opiskelijanvalitsematkaikillevalin- naiset ja vapaasti valittavat tutkinnon osat• opiskelijanaikaisempiensuoritusten osaamisen tunnustamiset• mahdollisetvapautuksetopiskelusta ja opiskelun rajoitteet• maahanmuuttajienvalmistavassa koulutuksessa selvitetään erityisesti opiskelijan Suomalaisen yhteiskunnan ja työkulttuurin tuntemus sekä työkokemuksen laatu

• koulutuksenjatukitoimientarve erityisesti suomen tai ruotsin kielen osalta; valmiuksia• verrataantavoiteltavantutkinnon ammatillisiin kielitaitovaatimuksiin (myös toisen kotimaisen kielen vaatimustaso) ja samalla otetaan huomioon muu kielitaito• tietokoneenkäyttööntaiverkko- opiskeluun tarvittavat valmiudet• lähtökulttuuriinjaelämän- tilanteeseen liittyvät tekijät, jotka voivat vaikuttaa opintoihin sitoutumiseen

Mikäli opiskelija tarvitsee erityistä tukea opinnoissaan, laaditaan lisäksi opiskeli-jan henkilökohtainen opetuksen järjes-tämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). HOJKS-prosessin sisältö on kuvattu luvussa 10.

6.4 Keskeyttäminen ja eroaminen

Opiskelijan suunnitellessa opinnoista eroamista tai keskeyttämistä, hänen kanssaan käydään ohjauskeskustelu, jossa keskustellaan mahdolliseen eroa-miseen / keskeyttämiseen johtaneista syistä, niiden ratkaisumahdollisuuksista ja jatkosuunnitelmista. Jos opiskelija eroaa/keskeyttää opintonsa, hän tekee sen kirjallisesti.

Opintojen keskeyttäminenOpiskelija hakee opintojen keskeyttämis-tä opintojen määräaikainen keskeyttämi-nen -lomakkeella. Alaikäisen opiskelijan huoltaja allekirjoittaa lomakkeen. Lomak-keelle opiskelija ottaa ryhmänohjaajan lausunnon. Koulutusjohtaja / osaston-johtaja / opinto-ohjaaja (yksikön mää-räämä) tekee esityksen opiskelupaikan varaamisesta / opiskelijan ilmoitusvel-vollisuudesta opiskelupaikan säilyttämi-seksi tai perumiseksi. Päätöksen tekee yksikönjohtaja.


Opinnoista eroaminenOpiskelija ilmoittaa eroavansa opinnois-ta Opiskelijan eroaminen -lomakkeella. Opiskelija täyttää henkilötiedot ja ala-ikäisen opiskelijan huoltaja allekirjoittaa ilmoituksen. Ryhmänohjaaja merkitsee opiskelijan viimeisen opiskelupäivän lomakkeelle, jonka jälkeen opiskelija käy keskustelemassa eronsa syistä ja jatkosuunnitelmistaan opinto-ohjaajan

ja tarvittaessa yksikönjohtajan kanssa, jolloin syy ja jatkosuunnitelma merkitään ilmoitukseen ja opiskelija allekirjoittaa lomakkeen. Opintojen päättämiseen liittyvien asioiden (asunnon luovutus, laskut, avaimet ja oppilaitoksen muu omaisuus) tarkistuksen tekevät lomak-keella mainitut henkilöt, jonka jälkeen opiskelija toimittaa lomakkeen opintotoi-mistoon/kansliaan.

HOPS


Työpaikkojen ja OSAOn yhteistyöllä varmistetaan työssäoppimisen ja muun ammatillisen koulutuksen työelämä-vastaavuus, laatu ja ajantasaisuus, jotta opiskelijat saavuttavat tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimukset. Työssäoppimista ohjaavat opettajat ja työpaikkaohjaajat huolehtivat siitä, että opiskelijat saavat riittävästi ohjausta, opetusta, palautetta ja arviointia koko työssäoppimisjaksoon liittyen.

OSAO pyrkii huolehtimaan opettajien työelämäosaamisesta ja kouluttamisesta sekä työpaikkaohjaajien kouluttamisesta. OSAOssa työssäoppiminen järjestetään erillisen prosessikuvauksen mukaisesti.

Työssäoppimisen aikana opiskelijat eivät yleensä ole työsuhteessa työn-antajaan, eikä heille makseta palkkaa työssäoppimisjaksojen aikana. Työssä-oppimisjakson aikana opiskelijat ovat oikeutettuja saamaan opintotukea ja opintososiaalisia etuja niistä erikseen annettujen ohjeiden mukaan. Työssäop-pimisen toteuttaminen oman yrityksen

puitteissa on mahdollista, mikäli yritys-toiminta on ammattimaista ja jakson tavoitteet voivat toteutua suunnitelman mukaisesti, kuten oppilaitos edellyttää kaikissa työssäoppimispaikoissa. Mikäli jaksolla suoritetaan ammattiosaamisen näyttö, ammattiosaamisen näytön arvi-ointiin tulee nimetä yrityksen ulkopuo-linen edustus. Mikäli työssäoppiminen toteutetaan ulkomailla, järjestämisessä otetaan huomioon myös paikalliset määräykset.

Sen lisäksi, mitä laissa ammatillisesta koulutuksesta (L 630/1998, 19 §, 28 §) ja voimassa olevissa työturvallisuussää-döksissä on säädetty, työturvallisuusasi-oissa noudatetaan seuraavaa:

Jokaisen työssäoppimispaikan kanssa on tehtävä sopimus. Ohjaava opettaja vastaa työssäoppimisessa vaadittavien sopimusten laatimisesta työssäoppimisen järjestäminen -proses-sin mukaisesti. Sopimukseen työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävästä koulutuksesta ja ammat-

7. Työssäoppiminen ja työturvallisuus työpaikalla


tiosaamisen näytöistä (työnantajan ja oppilaitoksen välinen sopimus) kirjataan turvallisuuteen, tapaturmiin ja vahingon-korvauksiin liittyvät vastuut ja vakuutuk-set.

Ennen työssäoppimisjakson aloitta-mista työpaikkaohjaaja, ohjaava opettaja ja opiskelija käyvät jakson tavoitekeskus-telun ja laativat opiskelijan suunnitelman. (Opiskelijan suunnitelma työssäoppimi-sesta ja ammattiosaamisen näytöistä) Samalla työpaikkaohjaaja ja työssäop-pimista ohjaava opettaja varmistavat yhdessä, että opiskelijalla on edellytykset tehdä ko. työtä turvallisesti ja terveyttään vaarantamatta sekä ohjeita noudattaen.

Koulutuksen järjestäjään sovelletaan työturvallisuuslain 4 §:n 2 momentin mu-kaan työnantajaa koskevia säännöksiä silloin, kun työ tapahtuu oppilaitokses-sa tai muutoin koulutuksen järjestäjän

osoittamalla tavalla. Työssäoppimista säätelee myös laki nuorista työnteki-jöistä (19.11.1993/998) ja Valtioneu-voston asetus nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä (15.6.2006/475).

Opiskelijan arvioinnista työssäop-pimisjaksoilla sekä ammattiosaamisen näytöistä on määrätty tutkinnon perus-teissa. Mikäli työssäoppimista ei voida arvioida ammattiosaamisen näytöillä, suoritetaan erillinen arviointi niiden tutkinnon osien arviointikriteereiden mukaisesti, joiden ammattitaitovaati-musten mukaisesti työssäoppiminen on suoritettu.

Työssäoppimisjaksosta kerätään pa-lautetta opiskelijoilta, työpaikkaohjaajilta ja opettajilta. Tutkintotiimit ja kehittämis-toimikunnat osallistuvat työssäoppimisen kehittämiseen koulutusaloittain.


OSAOn strategia (2015) määrittelee OSAOn strategiset päämäärät. Yhtenä päämääränä on ”yrittäjyys on vakiintu-nutta toimintaamme”. Erikseen määritel-tynä TTS-tavoitteena on ” työelämä- ja yrittäjyysosaamisen vahvistaminen”. Yritysten ja yrittäjyyden merkitys talou-dellisen kasvun ja työllisyyden edistäjänä kasvaa edelleen. Aloitteellisuus ja yritte-liäisyys lisäävät opiskelijoiden menesty-mistä yhteiskunnassa, jatko-opinnoissa ja työelämässä.

OSAOssa toimii edellä kuvattujen tavoitteiden saavuttamista varten yrittä-jyysjaos, jonka tehtävänä on levittää yrit-täjyyttä ja yrittäjämäisiä toimintamalleja

sekä kehittää ja koordinoida yrittäjyyteen liittyviä toimenpiteitä, opetusta ja yhteisiä käytäntöjä.

Haasteisiin vastataan työssäoppi-misen, ammattiosaamisen näyttöjen, oppisopimuskoulutuksen ja yrittäjyys-opintojen kehittämisellä sekä opetus-henkilöstön osaamisen varmistamisella. Kaikkiin ammatillisiin perustutkintoihin sisältyy pakollisia ja valinnaisia yrittäjyys-opintoja.

8. Yrittäjyys


Ammattitaitoa osoittava opinnäyte sisältyy vain ammatilliseen peruskoulu-tukseen. Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa ammatillista osaamistaan kokoa-van opinnäytteen, joka voi olla esimer-kiksi tuote, työnäyte, portfolio, esitys tai kirjallinen tutkielma. Opinnäyte voidaan tehdä myös osana työssäoppimista ja ammattiosaamisen näytön yhteydes-sä. Opinnäyte raportoidaan kirjallisesti ja esitetään suullisesti. Opinnäytettä tehdessään opiskelija tunnistaa keskei-set ammatilliset vahvuutensa ja kehittää luovuuttaan, innovatiivisuuttaan sekä edistää ammatillista kasvuaan.

Opinnäytteen laajuus on vähintään

kaksi opintoviikkoa (2ov) tai kuten opetussuunnitelman tutkintokohtaisessa osassa määritellään. Opinnäytteeseen liittyy aina riittävä ammatillinen ja kielel-linen ohjaus. Opinnäytteelle nimetään ammatillinen ohjaava opettaja ja lisäksi kielellistä ohjausta tehdään äidinkielen tai muiden kielien opetukseen liittyen. Opin-näyte arvioidaan niiden tutkinnon osien yhteydessä, joihin se sisältyy. Opinnäyt-teestä merkitään päättötodistukseen laajuus ja nimi, erillistä arvosanaa ei anneta. Opinnäytteestä jää kirjallinen dokumentti oppilaitokselle. Yksiköt antavat opinnäytteen laatimiseen liittyviä täydentäviä ohjeita.

9. Opinnäyte



Ammatillinen erityisopetus

Maahanmuuttajien ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus

Oppisopimuskoulutus

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus, ammattistartti

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21


10. Ammatillinen erityisopetus

Erityisopetuksen järjestäminen perustuu lainsäädäntöön, jonka avulla turvataan yhdenvertaiset koulutuspalvelut kaikille kansalaisille heidän edellytystensä mu-kaisesti (L680/1998, asetus 811/1998). Ammatillisen peruskoulutuksen ta-voitteena on taata kaikille opiskelijoille sopiva, esteetön ja helposti saavutettava oppimisympäristö.

Erityisopetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tehtävänä on varmistaa opiskelijoille tasapuoliset ja yhdenvertaiset opiskelumahdollisuudet. Suunnitelmassa kuvataan toiminnan jär-jestämisen käytäntöjä. Lisäksi laaditaan yksikkökohtainen toteutussuunnitelma, jossa kuvataan yksikkökohtaiset tarkem-mat käytänteet.

Tarkoituksena on luoda toiminnalliset puitteet ja tasa-arvoiset toimintamallit, joiden avulla autetaan, tuetaan ja mah-dollistetaan opiskelu toisella asteella ja joissa huomioidaan opiskelijan valmiudet ja vahvuudet. Erityinen tuki on toiminta-periaate, joka läpäisee kaikki opetuksen

ja ohjauksen elementit. Opetuksen tuki pyritään antamaan aina etukäteen niin, että vältytään mahdollisilta epäonnistu-misilta. Tuki suunnitellaan yksilöllisesti, kunkin opiskelijan valmiuksien mukaan.

Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS)Opiskelija nimetään erityistä tukea tarvitsevaksi, kun hän ei suoriudu opin-noistaan ilman erityistä tukea ja erityis-opetuksen järjestämiselle on peruste. Opiskelijalle tehdään henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suun-nitelma (HOJKS), jota täydennetään opiskelun kuluessa. HOJKS tehdään yhteistyössä opiskelijan, huoltajien, oppilaitoksen opettajien ja opiskelija-huollon kanssa. HOJKS:n tekemisestä vastaa ryhmänohjaaja tai muu yksikön määräämä henkilö.

Erityisopetusta tarvitsevalle opiske-lijalle laaditaan kirjallinen henkilökohtai-nen opetuksen järjestämistä koskeva


suunnitelma (HOJKS) (L 630/1998, 20 §). Suunnitelma sisältää (A 811/1998, 8 § mukaan)

• suoritettavatutkinto• opetuksessanoudatettavat tutkinnon perusteet• tutkinnonlaajuus• opiskelijallelaadittuhenkilö- kohtainen opetussuunnitelma ja mahdollinen opetuksen mukauttaminen• opiskelijansaamaterityisetopetus- ja opiskelijahuollon palvelut• muuthenkilökohtaisetpalvelu-ja tukitoimet sekä erityisopetuksen peruste ja perustelut

Erityisopetus toteutetaan integroituna opetuksena ja tarvittaessa yksilöllisenä tai pienryhmäopetuksena. Integroitu opetus tarkoittaa sitä, että kaikki opis-kelijat opiskelevat samassa ryhmässä. Sen tavoitteena on, että opiskelija saa tarvitsemansa tuen ennaltaehkäisevästi painottuen opiskelun alkuvaiheeseen.

Erityisopetusta antaa opettaja tai muu tähän tehtävään nimetty ohjaaja. Tavoitteena on, että opiskelija voi suoriu-tua opinnoistaan tavoiteaikansa puit-teissa, opiskeluryhmänsä suunnitelman mukaisesti. Erityisopetuksesta ei tule merkintää opiskelijan tutkintotodistuk-seen, ellei arviointia ole mukautettu.

HOJKS-prosessiHOJKS-prosessilla tarkoitetaan sitä opetuksen suunnittelua, jota toteu-tetaan erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan opintojen onnistumiseksi. Prosessi voi kestää koko opiskelun ajan tai se voi olla lyhempi. Opiskelijan tarpeet määrittelevät HOJKS-prosessin pituuden ja laajuuden. Prosessi koko-naisuudessaan on kuvattu OSAOn eri-tyisopetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa.

HOJKS kirjataan opiskelijahallinto-järjestelmään HOJKS peruste-sivulle, johon on luku- ja kirjaamisoikeus opis-kelijan ryhmänohjaajalla, opiskelijahuol-toryhmän jäsenillä, erityisopetuksesta vastaavilla kyseisen osaston opettajilla ja opintoasiansihteerillä. HOJKS:n kirjataan opiskelijan opiskeluun liitty-vät henkilökohtaiset järjestelyt. Hänen opiskelujensa etenemistä seurataan ja kirjataan HOJKS:n säännöllisesti. HOJKS:n seurantasivulle on luku- ja kirjaamisoikeus opiskelijan osaston/koulutusalan/opetustiimin ja yhteisten aineiden opettajilla, opiskelijahuoltoryh-män jäsenillä, osaston koulunkäynti-avustajilla ja opintoasiansihteerillä.

Opiskelijan edistymistä seurataan koulutuksen aikana, ja henkilökohtai-sia tavoitteita ja tukitoimia muutetaan tarpeen mukaan. Määräykset erityisopis-kelijoiden arvioinnista ovat ammatillisen perustutkinnon perusteissa luvussa 7.10.

Opetussuunnitelman yhteistä osaa täydennetään erityisopetuksen järjestä-mistä koskevalla sähköisessä muodossa olevalla suunnitelmalla.


11. Maahanmuuttajien ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus

Maahanmuuttajilla tarkoitetaan tässä yhteydessä Suomeen muuttaneita ja Suomessa syntyneitä maahanmuutta-jataustaisia opiskelijoita. Ammatillisissa perustutkinnoissa maahanmuuttajien ja muiden kieli- ja kulttuuriryhmien opiskelijoiden, kuten saamenkielisten, romaanien ja viittomakielisten opiske-lijoiden ammattitaitovaatimukset ovat samat kuin muidenkin opiskelijoiden. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisia opiskelijoita tuetaan opetusjärjestelyin oppilaitoksen enemmistökielen ja -kulttuurin rinnalla. Jos opiskelijan äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi, voi koulutuksen järjes-täjä jakaa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain12§ 2 mukaiset äidinkielen ja toisen kotimaisen kielen pakolliset tutkinnon osat valtioneuvoston pää-töksen 213/99 ja asetuksen 616/2001 mukaisesti.

Maahanmuuttajaopiskelijoiden opintojen arvioinnista on ohjeistettu opiskelijan arvioinnin toteuttamissuunni-telmassa.

KielikoeOSAOn johtoryhmä on linjannut, että kielikokeet toteutetaan Kontinkankaan yksikön toteuttamalla mallilla.

Kielikokeen toteuttaminen Kontinkankaan yksikkö toteuttaa kes-kitetysti yhteishaun varsinaisen haun ja täydennyshaun kielikokeet. Mikäli jossakin yksikössä toteutetaaan lisähaku, se tehdään yksikkökohtaisesti. Kieliko-keeseen kutsutaan kaikki hakijat, joiden äidinkieli on muu kuin opetuskieli (suomi).

Kielikoe voi sisältää kuullun/luetun ymmärtämisosioita, sanasto- ja rakenne-tehtäviä sekä tekstin tuottamistehtäviä. Arviointikriteerit määrittyvät käytettävän kielikokeen perusteella. Kielikoe arvioi-daan hyväksytty/hylätty-periaatteella. Arvioinnin jälkeen kielikokeen vastuu-henkilöt toimittavat kielikokeen tulokset Kontinkankaan yksikön opintoasiainsih-teerille. Kontinkankaan yksikön opin-toasiainsihteeri kirjaa tulokset Kouluta-järjestelmään.


Kielikokeessa käynyt hakija voi kysyä kielikokeen tulosta varsinaisen haun tai täydennyshaun tulosten julkaisemisen jälkeen Kontinkankaan yksikön opinto-asiainsihteeriltä. Tulosten julkaisemisen jälkeen kielikokeen tulokset arkistoidaan Kontinkankaan yksikköön.

Hyväksytty kielikoe on voimassa vuoden ajan. Esimerkiksi hakija voi käyttää kevään yhteishaussa hyväksyt-tyä kielikoetulosta seuraavan kevään yhteishaussa.

Opiskelupaikan antanut yksikkö vastaa oleskelulupien ym. tarvittavien asiakirjojen tarkistamisesta.

Kieltenopetuksen järjestelytSeuraavia valtioneuvoston päätöksen 213/1999 mukaisia opetusjärjestelyjä voidaan soveltaa maahanmuuttajien, saamenkielisten, romanien ja viittoma-kielisten kielten opinnoissa (äidinkieli, toinen kotimainen kieli, vieras kieli), jos heidän äidinkielensä on muu kuin suomi tai ruotsi. Kieltenopetuksen järjestelyt täsmennetään henkilökohtaisessa opis-kelusuunnitelmassa.

MAMU


Oppisopimuskoulutuksesta säädetään ammatillisesta koulutuksesta ja amma-tillisesta aikuiskoulutuksesta annetuissa laeissa (630/1998 8§, 17§ ja 631/1998, 4-5§) sekä ammatillisesta koulutuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetuissa asetuksissa (811/1998, 6-7§ ja 812/1998, 9§) sekä laissa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (635/1998).

Oppisopimus on pääosin työpaikalla järjestettävää koulutusta ja perustuu opiskelijan ja työnantajan väliseen kirjal-liseen määräaikaiseen työsopimukseen. Laki edellyttää lisäksi, että työnantaja ja oppisopimuskoulutukseen lain mu-kaan oikeutettu koulutuksen järjestäjä ovat tästä asetuksessa säädetyllä tavalla sopineet. Oppisopimuskoulu-tuksessa sovelletaan työsopimuslakia (L630/1998,18§). Myös yrittäjänä toimi-va henkilö sekä virkamies tai julkisoikeu-dellisessa työsuhteessa oleva henkilö voi kouluttautua oppisopimuksella (30.12.1998/1185 ja 21.12.2007/1341).

Oppisopimuskoulutuksen johtoon ja valvontaan liittyvistä viranomaistehtävistä vastaa Oulun seudun ammattiopistossa Aikuis- ja työpaikkakoulutusyksikkö.

Ammatillisena peruskoulutuksena toteutettavassa oppisopimuskoulutuk-sessa noudatetaan voimassa olevia tutkinnon perusteita. Opetussuunnitel-maperusteisena suoritetusta tutkinnosta tutkintotodistuksen antaa koulutuksen järjestäjä.

Ammatillista peruskoulutusta näyttö-perusteisena koulutuksena järjestettävää oppisopimuskoulutusta ohjeistetaan ammatillista aikuiskoulutusta koskevan lainsäädännön perusteella Oulun seudun ammattiopiston ”Opetussuunnitelman yhteinen osa – näyttötutkinnot” (LTK 18.8.2009) ja ”Arvioinnin dokumentointi näyttötutkintoperusteisessa koulutuk-sessa” (rehtorin päätös 1.10.2008) asiakirjoissa.

12. Oppisopimuskoulutus


13.Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus, ammattistartti

Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaan ammatilliseen koulutukseen hakeutumisen edistämiseksi ja opiske-luvalmiuksien vahvistamiseksi voidaan järjestää ammatilliseen peruskoulutuk-seen ohjaavaa ja valmistavaa koulutusta. Asetuksen mukaan koulutuksen laajuus on vähintään 20 ja enintään 40 opinto-viikkoa.

Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle tietoa ja tarvittavia valmiuksia ammatilliseen koulutukseen hakeu-tumisen edistämiseksi. Koulutuksen tavoitteena on lisäksi tukea ja vahvistaa opiskelijan edellytyksiä suorittaa am-matillinen perustutkinto. Koulutuksessa tulee noudattaa Opetushallituksen vah-vistamia opetussuunnitelman perusteita.

Koulutuksen järjestämisessä koros-tuvat ohjaus, yksilöllisyys, toiminnallisuus ja käytännönläheinen, myös oppilaitok-sen ulkopuolella tapahtuva opiskelu. Ohjaavassa ja valmistavassa koulutuk-sessa on erityisesti otettava huomioon opiskeluympäristössä ja laajemmin

yhteiskunnassa hyväksytyt tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusvelvoitteet ja -tavoitteet.

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavassa ja valmistavassa koulutuk-sessa työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävästä koulutukses-ta käytetään ilmaisua työssäoppimiseen valmentautuminen. Sen järjestämisessä tulee noudattaa lain 630/98, 16 §:ssä annettuja säädöksiä työpaikalla käytän-nön työtehtävien yhteydessä järjestettä-västä koulutuksesta.

Opiskelijaksi ottamisen perusteista, ammatilliseen perustutkintoon johtavas-sa koulutuksessa, annetun opetusminis-teriön asetuksen (4 §:n 2 mom. 1 kohta, OpMA 772/2006) mukaan hakijalle annetaan pisteitä ammatilliseen perus-koulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen suorittamisesta.



Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö

Opiskelijahuolto

Opiskelijoiden ja oppilaitosyhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21


14. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö

OSAOn yksiköt ovat aloitteellisia yhteis-työn käynnistämisessä ja ylläpitämisessä opiskelijan vanhempien tai huoltajien kanssa. Ryhmänohjaajat ovat ensisi-jaisia toimijoita kodin ja oppilaitoksen välisessä yhteydenpidossa. Yksiköissä järjestetään vuosittain opiskelijoiden vanhemmille/huoltajille ja muulle kotivä-elle yhteisiä tilaisuuksia sekä tarvittaessa opiskelijakohtaisia tapaamisia. Yhteis-työ järjestetään niin, että se vahvistaa opiskelijan itsenäisyyttä ja vastuullisuut-ta, edistää opiskelua sekä mahdollistaa opiskelijalle tuen saannin opiskelijan

terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia koskevissa asioissa.

Kodin ja koulun välisen yhteistyön ja tiedottamisen välineenä käytetään pää-sääntöisesti opiskelijahallintojärjestelmää ja www-sivuja. Kodin ja oppilaitoksen välisen yhteistyön toimintatapoja on kuvattu opiskelijan oppaassa. Erityisesti on huomioitava, että eri kieli- ja kult-tuuritaustaiset vanhemmat ja opiskelijat saavat tarvittavat tiedot oppilaitoksen ja opiskelijahuollon toiminnasta. Tarvittaes-sa yksiköt voivat tarkentaa toimintatapo-jaan omilla ohjeillaan.


15. Opiskelijahuolto

Opiskelijahuolto on oppilaitoksen kas-vatus- ja opetustyötä tukevaa toimin-taa ja sen tavoitteena on turvallisen ja terveellisen oppimis- ja työympäristön luominen. Vastuu opiskelijahuollosta kuuluu ammattiopiston koko henkilöstöl-le. Yksiköissä tehtävä opiskelijahuoltotyö edesauttaa opiskelijoiden opintoja ja oppimista sekä koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista. Opiskelijahuolto on ensisijaisesti ehkäisevää työtä ja lisäksi se on oppimisvaikeuksien ja muiden ongelmien varhaista tunnistamista ja niihin puuttumista. Opiskelijahuoltoon kuuluu myös terveydenhoitajan, lääkärin ja mahdolliset kuraattorin palvelut.

Keskeisiä opiskelijahuollollisia näkökulmia ovat:

• turvallisuusjaterveys• oppimisenolosuhteet• opiskelijoidenkeskinäinen vuorovaikutus ja osallisuus • kodinjaoppilaitoksenyhteistyö

• yhteistyöyksikönulkopuolisten yhteistyöverkostojen kanssa

Opiskelijalle tiedotetaan ohjauksen ja opiskelijahuollon toteutuksesta, eri hallinnonalojen palveluista, paikallisista tukiverkostoista ja tutkintokohtaisista terveydentilavaatimuksista. Työssäoppi-misen työturvallisuuteen ja työsuojeluun liittyvistä asioista tiedotetaan opiskelijan lisäksi alaikäisen opiskelijan huoltajalle. Opintojen alussa varmistetaan, että opiskelijat tuntevat oppilaitoksessa ja asuntolassa noudatettavat järjestyssään-nöt. Ensisijainen vastuu oppilaitoksen sääntöjen ja muiden ohjeiden noudat-tamisessa on jokaisella opiskelijalla ja työyhteisön jäsenellä.

Opiskelijahuoltoryhmä Yksiköiden opiskelijahuoltoryhmiin kuuluu yksikön johdon edustus, ter-veydenhoitaja, mahdollinen kuraattori ja opinto-ohjaaja sekä tarvittaessa opetta-jakunnan edustaja/edustajia. Opiskelija-


huoltoryhmää täydennetään tilanteen ja tarpeen mukaan esim. erityisopetuksen, sosiaalitoimen, asuntolan ja/tai opiske-lijaterveydenhuollon edustajilla. Opis-kelijahuoltoryhmä laatii lukuvuosittain toimintasuunnitelman, jossa kuvataan ryhmän työnjako, kokouskäytännöt, toi-mintatavat ja yksikön opiskelijahuollolli-set keskeiset periaatteet. Opiskelijahuol-toa koskevat asiakirjat ovat julkisuuslain 24 §:n 30 kohdan mukaan salassa pidettäviä.

Kuraattoritoiminta Osassa opiston yksiköitä toimii kuraattori opiskelijahuollon psyykkisten ja sosiaa-listen ongelmatilanteiden asiantuntijana. Hänen tehtävänään on opiskelijan hyvin-voinnin turvaaminen ja elämänhallinnan tukeminen. Kriisitilanteissa kuraattori huolehtii yhdessä muun opiskelijahuollon henkilöstön kanssa riittävän tukiverkos-ton luomisesta opiskelijan kasvun ja kehityksen turvaamiseksi. Mikäli yksi-kössä ei ole tarjolla kuraattoripalveluita, on yksikön opiskelijahuoltoa koskevassa toimintasuunnitelmassa määriteltävä, miten kuraattorin työtä koskevat opiske-lijapalvelut järjestetään.

Opiskelijaterveydenhuolto Opiskelijaterveydenhuollosta vastaa yksikön sijaintikunta. ”Opiskelijater-veydenhuollon palveluihin sisältyvät oppilaitosten terveydellisten olojen valvonta, opiskelijan terveydenhoito ja sairaanhoito sekä hammashoito (KTL

66/72)”. Opiskeluterveydenhuollon palvelut koskevat yli neljä kuukautta päätoimisesti opiskelevia. Opiskelijalle tehdään säädöksen mukaiset määrä-aikaiset terveystarkastukset (380/2009 §9). Terveydenhoitajat ohjaavat opiskelijoita erilaisten terveydenhoidon palveluiden piiriin. Opiskelijaterveyden-huollon palvelut kuvataan tarkemmin yksikön Opiskelijahuollon toiminta-suunnitelmassa. Opiskelijan tervey-dentilan ja tulevan ammatin yhteenso-pivuus korostuvat tarkastuksissa, ja tarvittaessa opiskelija ohjataan lääkärin vastaanotolle.

Kriisityö Yksiköt laativat OSEKK:n kriisitoiminta-mallin mukaisen kriisisuunnitelman.

Päihdetyö OSEKK:n päihdetyön toimintamalli on käytössä koko OSAOssa.

Toimintaohjeita, jotka löytyvät OSAOn www-sivuilta: • Järjestyssäännöt (tupakointi, päihteet) • Asuntolanjärjestyssäännöt (tupakointi, päihteet) • Tasa-arvosuunnitelma• Kiusaamistilanteidenehkäisymalli• Päihdetyöntoimintamalli• Asiallinenkohtelutyöyhteisössä


16. Opiskelijoiden ja oppilaitosyhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen

Oulun seudun koulutuskuntayhtymässä on turvallisuustyön tavoitekuvaksi asetettu: ”OSEKK on työ- ja opiskelu-paikka, jossa motivoituneet, tyytyväiset ja osaavat henkilöt työskentelevät turval-lisessa ja terveellisessä ympäristössä.” (Yhtymähallitus 29.8.2005 § 98)

OSEKK:n laatimassa Yksikön turval-lisuustyön toimintaohjelma ja -suunni-telma asiakirjassa on lueteltu yksiköiden turvallisuustyön toimintaohjelman sisältö. Toimintasuunnitelma laaditaan syksyllä vuosittain toimintaohjelman pohjalta talousarvion kanssa samanaikaisesti koskemaan tulevaa vuotta. Suunnitel-man valmistelee esimerkiksi turvalli-suusvastaava ja työyhteisövaltuutettu. Turvallisuustyön toimintasuunnitelma käsitellään työpaikkakokouksessa tai henkilöstötoimikunnassa ja sen hyväk-syy yksikön johto.

Työturvallisuuteen vaikuttavia lakeja ovat: • Asetusnuoristatyöntekijöistä, 508/1986• Lakityösuojelunvalvonnastaja muutoksenhausta työsuojeluasioissa, 131/1973• Asetustyösuojelunvalvonnastaja muutoksenhausta työsuojeluasioissa, 954/1973• Työaikalaki,605/1996• Työterveyshuoltolaki,1383/2001• Työturvallisuuslaki,783/2002• Työsopimuslaki,55/2001



Oppilaitoksen itsearviointi

Opetuksen suunnittelu, toteutus ja palautteen kerääminen

Henkilöstön kehittämissuunnitelma

Uusien tutkinnon osien suunnittelu

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21


OSAOssa arviointi toteutetaan vuo-sittain päivitettävän arviointisuunnitel-man mukaisesti. Suunnitelma sisältää arviointikohteet, arviointimenetelmät, aikataulun ja vastuut. Arvioinnissa käy-tetään erilaisia menetelmiä, kuten itsearviointia, ulkoisia arviointeja, sisäistä auditointia, vertaisarviointia, mittareita ja erilaisia kyselyitä opiskeli-joille sekä henkilöstölle.

Arvioinnin tuloksia analysoidaan ja niiden perusteella päätetään kehittä-mistoimenpiteistä sekä asetetaan uusia tavoitteita. Kehittämistoimenpiteiden ja tavoitteiden toteutuminen ja vaikut-tavuus arvioidaan sovitulla aikataululla ja tavoilla. Vertaisarviointia toteutetaan sisäisesti ammattiopiston eri yksiköiden välillä sekä yhdessä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa.

17. Oppilaitoksen itsearviointi


18. Opetuksen suunnittelu, toteutus ja palautteen kerääminen

Opetuksen suunnittelu tehdään ope-tus ja oppiminen prosessikuvauksen mukaisesti. Suunnittelusta vastaa kyseisen tutkinnon osan opettaja/opet-tajat. Erityistä huomiota on kiinnitettävä opiskelijoiden osallistamiseen opintojen suunnittelussa.

Opetuksessa ja sen suunnittelus-sa käytetään kunkin perustutkinnon perusteita ja tutkintokohtaista osaa sekä tarvittaessa ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien ja vapaasti valittavien

tutkinnon osien toteutus- ja arviointi-suunnitelmia.

Sovituilta opetusjaksoilta kerätään opiskelijoilta palautetta opetusjakso-palautelomakkeella tai sähköisesti. Saatuja palautteita hyödynnetään mm. henkilöstön kehityskeskusteluissa ja opetusta kehitettäessä. Opiskelijoil-le tulee esitellä saatuja palautteita ja muiden kyselyiden tuloksia tarkoituksen mukaisilla tavoilla.


19. Henkilöstön kehittämissuunnitelma

OSAOn strategiassa 2015 määritellään uudistumisen ja työkykyisyyden kriittisik-si menetystekijöiksi osaamisen johtami-nen, vahva pedagoginen, ohjauksellinen asenne sekä luovuuden tukeminen. Prosesseissa, rakenteissa ja toimintata-voissa menestystekijöitä ovat osaamisen jakaminen organisaatiossa, henkilöstön kansainvälistäminen, henkilöstön yrit-täjyysvalmiuksien kehittäminen, hanke-osaamisen ja hankekoordinaation ke-hittäminen ja osallistuminen alueellisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin foorumeihin ja toimintoihin.

Tuloskorteissa kuvataan vuosit-tain henkilöstön kehittämiseen liittyvät toimenpiteet ja valmisteluvastuut. Tavoitteiden toteutumista seurataan ja arvioidaan henkilöstöraportin ja toimin-nanohjausjärjestelmän (Navigaattori) avulla. Työhyvinvointibarometri -kysely toteutetaan kolmen vuoden välein.

Työnantajalla ja henkilöstöllä on vastuu osaamisen ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Henkilökohtaisissa

kehittämiskeskusteluissa määritellään osaaminen, arvojen ja tavoitteiden mukaiset toimenpiteet sekä kehitty-mis- ja kouluttautumistavoitteet. Niiden toteutumista seurataan ja arvioidaan kehittämiskeskusteluprosessin kuvauk-sen mukaisesti.

Omaehtoinen täydennyskoulutus voi olla ammatillista perus-, lisä- tai täyden-nyskoulutusta sekä tutkinto- ja arvosa-natavoitteista ja muuta eri uravaiheisiin sopivaa täydennyskoulutusta. Oma-ehtoinen koulutus tapahtuu henkilön omasta aloitteesta, pääsääntöisesti omalla ajalla ja henkilö vastaa usein kou-lutuksesta aiheutuvista kustannuksista itse. Kuntayhtymän henkilöstölle voidaan myöntää palkallista virka-/työvapaata enintään kuusi työpäivää vuodessa omaehtoiseen koulutukseen edellyttä-en, että koulutuksesta tai opinnoista on olennaista hyötyä hakijan työtehtävien hoitamiselle tai että opinnot edistävät yksikön työtehtävien suorittamista. (Yh-tymähallitus 23.04.2007 § 51.)


20. Uusien tutkinnon osien suunnittelu

Alakohtainen tutkintotiimi vastaa uusien tutkinnon osien suunnittelusta opetus-suunnitelmaprosessin mukaisesti. Tässä työssä huomioidaan kehittämistoimi-kunnan esille tuomia työelämätarpeita. Suunnitelmatyötä tehdään kehittämis-johtajan ja opetuksen kehittämistiimin ohjaamana. Opetussuunnitelmakoordi-naattori tarkistaa ja esittelee suunnitel-mat ennen arviointitoimikunnan käsit-telyä. Arviointitoimikunnan kokouksissa kuullaan alan tutkintotiimin edustajan esitys alan suunnitelmista. Rehtori hy-väksyy toteutus- ja arviointisuunnitelmat käyttöön.



Käsitteitä

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21


21. Käsitteitä

Ammatillinen perustutkinto Opetussuunnitelmaperusteinen amma-tillinen perustutkinto on ammatillinen toi-sen asteen tutkinto(120 ov). Se koostuu ammatillisista tutkinnon osista (90 ov), ammattitaitoa täydentävistä tutkinnon osista (yhteisistä opinnoista) (20 ov) ja vapaasti valittavista tutkinnon osista (10 ov). Ammatillinen perustutkinto antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden yliopis-toihin ja ammattikorkeakouluihin.

AmmattialaKoulutusohjelman sisällä eriytyviä am-mattiopintoja (käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinnossa).

Ammatillisen koulutuksen lautakuntaAmmattiopiston toimintaa johtaa ja ohjaa yhtymäkokouksen kuntalain mukaisesti valitsema lautakunta.

AmmattilukioOulun seudun ammattiopiston yksiköt

tarjoavat kaikille opiskelijoilleen mahdol-lisuuden opiskella lukio-opintoja. Niitä voidaan sisällyttää ammatillisen perus-tutkinnon opintoihin.

Ammattiosaamisen näyttöAmmatilliseen opetussuunnitelmapoh-jaiseen tutkintoon sisällytetyt näytöt ovat arviointimenetelmä, joita toteutetaan yleensä työssäoppimisjaksojen aikana. Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan mahdollisimman laajasti ammattitaito-vaatimuksissa määritelty osaaminen, mutta vähintään se, mitä tutkinnon perusteissa on määrätty.Ammattiosaamisen näyttö on ammatil-listen tutkinnon osien keskeisin ammatti-taidon arviointimenetelmä.

ArviointiTukee opiskelijan myönteisen minäku-van kehittymistä ja kasvua ammatti-ihmisenä, ohjaa ja kannustaa opiskelijaa myönteisesti omien tavoitteiden saavut-tamiseen ja kehittää hänen itsearviointi-


taitojaan. Arvioinnin tulee tuottaa tietoa opiskelijan osaamisesta opettajille, työnantajille ja jatko-opintoihin pyrkimis-tä varten. Oppimista arvioidaan koko koulutuksen ja opiskelun ajan antamalla opiskelijalle suullista ja kirjallista palautet-ta opintojen etenemisestä. Osaamisen arviointiin perustuen opiskelijalle anne-taan todistukseen tulevat arvosanat.

ArviointimenetelmäErilaiset oppimisen ja osaamisen arvioin-nissa käytettävät menetelmät. Näitä voi-vat olla esim. ammattiosaamisen näytöt, kokeet, työnäytteet ja portfoliot.

ArviointitoimielinAmmattiosaamisen näyttöjen suun-nittelusta ja toteuttamisesta vastaava toimielin. Toimielin hyväksyy koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman osana olevat suunnitelmat ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista, valvoo näyttötoimintaa sekä päättää ammattiosaamisen näyttöjen arvioijista. Lisäksi toimielin käsittelee opiskelijan arviointia koskevat oikaisuvaatimukset. (Laki 601/2005 25 a §)

ArvosanaArvioinnin määräytymisperusteet on kuvattu tutkinnon toteutus- ja arviointi-suunnitelmissa. Huomioitavaa on, että arvosana ei ole tutkinnon osan osajak-sojen aritmeettinen keskiarvo.

ATTOAmmattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (yhteiset opinnot).

ErityisopetusOpetusta, jota annetaan erityistä tukea tarvitsevalle opiskelijalle. Opiskelijalle laaditaan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) tilastokeskuksen luokittelun mukaisin kriteerein.

EtenemisehtoToteutus- ja arviointisuunnitelmassa määritelty osaaminen tai suoritetut opin-not, jotka vaaditaan ennen kuin opiske-lija voi osallistua tietyn tutkinnon osan opintoihin (myös työssäoppimiseen).

HOJKSHenkilökohtainen opetuksen järjestämis-tä koskeva suunnitelma, joka laaditaan jokaiselle erityisopiskelijalle.

HOPSHenkilökohtainen opiskelusuunnitelma, joka perustuu opiskelijan yksilöllisiin tarpeisiin, valintoihin, yksilölliseen opin-noissa etenemiseen ja oman oppimisen arviointiin.

ItsearviointiOpiskelijan oman oppimisen ja osaami-sen kriteeriperustaista arviointia.

Kaksoistutkinto Opiskelija suorittaa ammatillisen perus-tutkinnon ja ylioppilastutkinnon.

KehittämistoimikuntaOulun seudun ammattiopistolle on nimetty kehittämistoimikuntia, joiden tehtäväalue kattaa joko yhden tai use-amman ammatillisen tutkinnon toimikun-nasta riippuen. Kehittämistoimikunnissa on työ- ja elinkeinoelämän, ammattikor-keakoulun sekä ammattiopiston edus-tus.

Kolmoistutkinto Opiskelija suorittaa ammatillisen perus-tutkinnon, lukion oppimäärän ja ylioppi-lastutkinnon.

Kotikansainvälistyminen Tarkoittaa oppimisympäristön, mm. työssäoppimispaikkojen, kansainvälisty-mismahdollisuuksien hyödyntämistä.


Koulutuksen järjestäjäOpetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) koulutusorganisaatiolle antama lainsää-däntöön perustuva asema, jonka nojalla sillä on lupa koulutuksen järjestämiseen.

Koulutusala Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) luokitukseen perustuva valtakunnallinen koulutuksen luokittelu (esim. tekniikka- ja liikenne).

KoulutusohjelmaAmmatillisen perustutkinnon sisällä eriy-tyvät ammatilliset opinnot, jolla voi olla yhteisvalinnassa oma hakukoodi ja jolla voi olla oma tutkintonimike.

Mukautetut tavoitteetL630/98 20 § (Erityisopetus) perusteellaopiskelijalle laaditut opiskelutavoitteet.

Neuvottelukunta Koulutuksen järjestäjän nimeämä pai-kallista elinkeino- ja työelämää edustava alakohtainen elin, joka tuo asiantunte-muksensa koulutuksen kehittämiseen.

Opetussuunnitelma (OPS) Perustuu Opetushallituksen (OPH) antamiin ammatillisten perustutkintojen valtakunnallisiin perusteisiin.Opetussuunnitelma sisältää koulutuk-sen järjestäjäkohtaisen yhteisen osan, tutkintokohtaiset osat, ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (ATTO) ja vapaasti valittavat tutkinnon osat sekä henkilökohtaiset opiskelusuunnitelmat. OpetusjaksosuunnitelmaOpetusjaksosta laaditaan suunnitelma opetusjaksosuunnitelmalomakkeelle ja opetusjaksosta otetaan suunnitellusti palautetta.

Opinto-ohjausOpiskelijoille suunnattua ohjaus-, tiedo-

tus- ja neuvontapalvelua. Opinto-ohjaus on opiskelijan opiskelun, kasvun ja kehi-tyksen sekä uranvalinnan ohjaamista.

Oppimisen arviointiOppimisen arvioinnin tavoite on, että opiskelija tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Oppimisen arviointia annetaan koko opiskelun ajan antamalla opiskelijalle suullista tai kirjal-lista palautetta oppimisen etenemisestä.

OppisopimuskoulutusTyövaltainen opiskelumuoto, jossa suurin osa ammattitaidosta hankitaan työpai-kalla. Koulutusta täydennetään tietopuo-lisilla opinnoilla yleensä jossakin oppilai-toksessa. Oppisopimuskoulutus johtaa samoihin ammatillisiin tutkintoihin kuin oppilaitoksissa järjestettävä koulutus.

Osaamisen arviointiOpiskelijalle annetaan todistukseen tulevat arvosanat osaamisen arviointiin perustuen. Osaamisen arvioinnin arvioin-tikriteerit ovat tutkinnon perusteissa, ja niiltä osin, kun opiskeluun liittyy koulu-tuksen järjestäjän suunnittelemia tutkin-non osia, arviointikriteerit ovat kyseisissä suunnitelmissa.

Osaamisen tunnistaminen Opiskelijan osaaminen ja sen taso selvi-tetään opiskelijan vahvuuksien tunnista-miseksi ja aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisen määrittelemiseksi.

Osaamisen tunnustaminenMikäli opiskelijan osaamisen tunnis-tamisessa on jollekin tutkinnon osalle asetetut tavoitteet tai osa tavoitteista saavutettu, se osaaminen tunnustetaan. Osaamisen tunnustaminen kirjataan opiskelijan henkilökohtaiseen opetus-suunnitelmaan. Osaamisen tunnustami-sella korvataan tai luetaan hyväksi suori-tettavaan tutkintoon kuuluvia opintoja.


OsajaksoOsa tutkinnon osaa.

OSAOOulun seudun ammattiopisto

OSEKKOulun seudun koulutuskuntayhtymä

PerustutkintoPerustutkinto voidaan suorittaa amma-tillisena peruskoulutuksena tai näyttö-tutkintona. Tutkinto muodostuu amma-tillisista tutkinnon osista, ammattitaitoa täydentävistä tutkinnon osista (yhteiset opinnot) sekä vapaasti valittavista tutkin-non osista.

RyhmänohjaajaOpiskelijaryhmälle nimetty ohjaava opettaja.

SORA-lakiOpiskeluun soveltumattomuuteen ratkaisuja (SORA), uusi lainsäädäntö tuli voimaan 1.1.2012 koskien mm. opiskeluoikeuden peruuttamista ja palauttamista, opiskelijaksi ottamisen esteitä sekä huumausainetestausta ja kurinpitoa. Erityisesti sillä pyritään paran-tamaan potilas- ja asiakasturvallisuutta, liikenteen turvallisuutta, alaikäisten turvallisuutta, opiskelu- ja työyhteisön turvallisuutta sekä yksittäisen opiskelijan oikeusturvaa.

TutkintonimikeTutkintonimike on perustutkinto- tai kou-lutusohjelmakohtainen ammattinimike.

TutkintotiimiOSAOlle on nimetty tutkintotiimejä, joiden tehtäväalue kattaa, joko yhden tai useamman ammatillisen tutkinnon. Tut-kintotiimit kehittävät opetuksen sisältöjä.

Tutkinnon osaOn perustutkinnon opintojen osa, joko ammatillinen, ammattitaitoa täydentävä (kaikille yhteinen) tai vapaasti valittava kokonaisuus. Ammatilliset tutkinnon osat on muodostettu ammattialan kuvauksessa esitettyjen työelämän toimintakokonaisuuksien pohjalta. Tutkinnon osassa on määritetty opetus-suunnitelman perusteissa nimi, laajuus, ammattitaitovaatimukset, arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle (T1, H2, K3) sekä arvioinnin kohteet.

TyössäoppiminenKoulutuksen järjestämismuoto, jossa osa tutkinnon tavoitteista opitaan työpai-kalla työtä tehden.

Verkko-opetusOn opetusta, jossa hyödynnetään verk-kopohjaisia, avoimia oppimisympäristöjä. Verkko-opetus voi varsinaisen verkko-oppimisympäristössä työskentelyn lisäksi sisältää lähiopetusta, projektitöitä tai esimerkiksi työssäoppimista muissa oppimisympäristöissä.




WWW.OSAO.FI

KV

OSAO OULUN SEUDUN AMMATTIOPISTOOSAO.F I

8/2

01

2

OU

LU

N S

EU

DU

N A

MM

AT

TIO

PIS

TO

: OP

ET

US

SU

UN

NIT

EL

MA

N Y

HT

EIN

EN

OS

A

8/2

01

2

YRITTÄJY

YS

ATTO

HOPSOPS

?

??

?

Documents

Opetussuunnitelman yhteinen osa