Opeussuunnitelman yhteinen osa - esedu.fi · Rakennusalan perustutkinto sisältää neljä osaamisalaa - talonrakennuksen osaamisala, talonrakentaja - maarakennuksen osaamisala, maarakentaja

1

Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

OPETUSSUUNNITELMA

Rakennusalan perustutkinto

Talonrakentaja

Tutkinnon oppilaitoskohtainen

opetussuunnitelma koskee

- ammatillista peruskoulutusta

- näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta

- oppisopimuksen tietopuolisia opintoja

Voimassa 1.8.2015 alkaen

2

Tutkinnon oppilaitoskohtainen opetussuunnitelma

Tutkintokohtainen opetussuunnitelma on tarkoitettu käytettäväksi yhdessä tutkinnon perusteiden ja

Etelä-Savon ammattiopiston pedagogisen ohjelman kanssa.

SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ........................................................................................... 4

1 RAKENNUSALAN PERUSTUTKINTO ..................................................... 5 1.1 Ammattialan kuvaus .......................................................................................................................................... 5 1.2 Tutkinnon muodostuminen............................................................................................................................... 7 1.3 Tutkinnon rakenne ja tutkinnon osien tarjonta Etelä-Savon ammattiopistossa ............................................... 8 1.4 Tutkinnon osien suorittamisjärjestys ja toteutustavat ................................................................................... 10 1.5 Alan ammatit – opintopolkuesimerkkejä ........................................................................................................ 10

2 AMMATILLISET TUTKINNON OSAT ................................................. 13

2.1 PAKOLLINEN TUTKINNON OSA ........................................................................................................................ 13 2.1.1 Perustustyöt (25 osp) ...................................................................................................................................... 13

2.2 TALONRAKENNUKSEN OSAAMISALAN PAKOLLINEN TUTKINNON OSA .......................................................... 16 2.2.1 Runkovaiheen työt (50 osp) ............................................................................................................................ 16

2.6 VALINNAISET TUTKINNON OSAT ........................................................................................................................... 20 2.6.1 Sisävalmistusvaiheen työt (15 osp) ................................................................................................................. 20 2.6.2 Ulkoverhous- ja kattotyöt (15 osp) ................................................................................................................. 22 2.6.3 Muuraus (15 osp) ............................................................................................................................................ 24 2.6.4 Laatoitus (15 osp) ............................................................................................................................................ 26 2.6.5 Raudoitus ja betonointi (15 osp) ..................................................................................................................... 28 2.6.6 Rappaus (15 osp) ............................................................................................................................................. 30 2.6.7 Muottityöt (15 osp) ......................................................................................................................................... 32 2.6.8 Teräsrakentaminen (15 osp) ........................................................................................................................... 34 2.6.9 Teräsohutlevyrakentaminen (15 osp) ............................................................................................................. 35 2.6.10 Hirsirakentaminen (15 osp) ........................................................................................................................... 37 2.6.11 Korjausrakentaminen (15 osp) ...................................................................................................................... 39 2.6.12 Telinerakentaminen (15 osp) ........................................................................................................................ 41 2.6.13 Ikkunatyöt (15 osp) ....................................................................................................................................... 43 2.6.14 Vesirakentaminen (15 osp) ........................................................................................................................... 45 2.6.15 Vedeneristys (15 osp) .................................................................................................................................... 47 2.6.23 Maanrakennuskoneen käyttö (15 osp) ......................................................................................................... 48 2.6.26 Piharakentaminen (15 osp) ........................................................................................................................... 50 2.6.39 Rakentamispalvelut (15 osp) ......................................................................................................................... 52 2.6.40 Yritystoiminnan suunnittelu (15 osp) ............................................................................................................ 54 2.6.41 Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta ........................................................................................... 55 2.6.42 Tutkinnon osa ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta .............................................................. 56 2.6.43 Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista, vain ammatillisessa peruskoulutuksessa .......................... 56 2.6.44 Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen (5 osp), vain ammatillisessa peruskoulutuksessa ......................... 56 2.6.45 Yrityksessä toimiminen (15 osp), vain ammatillisessa peruskoulutuksessa ................................................. 58 2.6.46 Huippuosaajana toimiminen (15 osp), vain ammatillisessa peruskoulutuksessa ......................................... 60 2.6.47 Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia, vain ammatillisessa peruskoulutuksessa 62 2.6.48 Tutkinnon osa vapaasti valittavista tutkinnon osista, vain ammatillisessa peruskoulutuksessa .................. 62

3

3 YHTEISET TUTKINNON OSAT ............................................................ 62

3.1 VIESTINTÄ JA VUOROVAIKUTUSOSAAMINEN (11 OSP) ........................................................................................ 63 3.1.1 Äidinkieli .......................................................................................................................................................... 63 3.1.2 Toinen kotimainen kieli, ruotsi........................................................................................................................ 66 3.1.3 Vieras kieli, englanti ........................................................................................................................................ 69

3.2 MATEMAATTISLUONNONTIETEELLINEN OSAAMINEN (9 OSP) ............................................................................. 74 3.2.1 Matematiikka .................................................................................................................................................. 74 3.2.2 Fysiikka ja kemia ............................................................................................................................................. 77 3.2.3 Tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen ..................................................................................... 80

3.3 YHTEISKUNNASSA JA TYÖELÄMÄSSÄ TARVITTAVA OSAAMINEN (8 OSP) ............................................................. 84 3.3.1 Yhteiskuntataidot ............................................................................................................................................ 84 3.3.2 Työelämätaidot ............................................................................................................................................... 87 3.3.3 Yrittäjyys ja yritystoiminta .............................................................................................................................. 89 3.3.4 Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto............................................................................................. 91

3.4 SOSIAALINEN JA KULTTUURINEN OSAAMINEN (7 OSP) ........................................................................................ 95 3.4.1 Kulttuurien tuntemus ...................................................................................................................................... 95 3.4.6 Osa alue kohdista 3.1.1 – 3.3.4 ....................................................................................................................... 98

4 VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT ..................................... 104

4.1 Ammatillisia tutkinnon osia ........................................................................................................................... 104 4.2 Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia ................................................................. 104 4.3 Yhteisten tutkinnon osien osa-alueita tai lukio-opintoja .............................................................................. 104 4.4 Jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia opintoja ........................................................ 104 4.5 Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuvia yksilöllisiä tutkinnon osia ............................... 105

5 TUTKINTOA YKSILÖLLISESTI LAAJENTAVAT TUTKINNON OSAT ...... 105

6 KAIKKIA PERUSTUTKINTOJA KOSKEVIA YHTEISIÄ OHJEITA ............ 105

6.1 Arviointi ............................................................................................................................................................... 105 6.2 Työssäoppiminen ................................................................................................................................................ 108 6.3 Ohjaus ................................................................................................................................................................. 109

Liitteet Rakennusalan perustutkinnon perusteet 2015 (Opetushallitus)

www.esedu.fi –sivuston Opetussuunnitelmat-alasivulta löytyvät mm.

Pedagoginen ohjelma liitteineen

Ammattiosaamisen näyttöjen toteutus- ja arviointisuunnitelmat

Opintojen jaksotussuunnitelmat

Näyttötutkintotoiminnan suunnitelma

http://www.oph.fi/download/162888_rakennusalan_pt_01082015.pdf

http://www.esedu.fi/

http://www.esedu.fi/nykyisille_opiskelijoille/opetussuunnitelmat

4

JOHDANTO

Etelä-Savon ammattiopiston ammatillisen perustutkinnon suorittamista ohjaa tutkintokohtainen

opetussuunnitelma. Tämä opetussuunnitelma on tarkoitettu sekä ammatillisen peruskoulutuksen

opiskelijoille että perustutkintoa näyttötutkintona suorittaville. Opetussuunnitelma perustuu

tutkinnon perusteisiin, joka on Opetushallituksen antama määräys koulutuksen järjestäjille.

Ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 630/1998 (muutos 787/2014) mukaan

Opetushallitus määrää perustutkinnon perusteissa tutkintonimikkeet, tutkinnon muodostumisen,

tutkintoon sisältyvät tutkinnon osat sekä tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset tai

osaamistavoitteet ja osaamisen arvioinnin. Jokaisesta tutkinnon osasta on linkki OPH:n

ePerusteet-palveluun, josta saa tarkat tiedot tutkinnon osan arviointikriteereistä.

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa sisältää mm. ammattialan kuvauksen, tutkinnon

muodostumisen, tutkinnon rakenteen ja tutkinnon osien tarjonnan, suorittamisjärjestyksen ja

toteuttamistavat, esimerkkejä opintopoluista sekä kaikkia perustutkintoja koskevia yleisiä ohjeita.

Suunnitelma on laadittu yhteistyössä opettajien, työelämän edustajien ja opiskelijoiden kanssa, ja

sen on vahvistanut oppilaitoksen johtoryhmä. Kaikkien perustutkintojen opetussuunnitelmat ovat

nähtävillä oppilaitoksen internetsivujen (www.esedu.fi) Opetussuunnitelmat-alasivulla.

Tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat ovat osa Etelä-Savon ammattiopiston Pedagogista ohjelmaa,

joka toimii samalla oppilaitoksen tutkintokohtaisten opetussuunnitelmien lakisääteisenä

yhteisenä osana. Pedagoginen ohjelma sisältää pedagogisen toiminnan ja kehittämisen linjaukset

sekä ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavan koulutuksen opetussuunnitelmaa koskevat

lakisääteiset päätökset. Ohjelman kokonaisuuteen kuuluu tämän asiakirjan lisäksi erilaisia

opetuksen järjestämistä koskevia suunnitelmia.

Kullekin peruskoulutuksena tutkintoa suorittavalle opiskelijalle laaditaan opetussuunnitelman

pohjalta oman henkilökohtaisen opiskelusuunnitelma (HOPS). HOPS on opiskelun suunnitteluun,

yksilöllisiin valintoihin, opinnoissa etenemiseen liittyvä asiakirja Wilmassa. Opiskelija saa

henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadintaan ja sen toteutumisen seurantaan ohjausta sekä

ryhmänohjaajalta että opinto-ohjaajalta. Opiskelijaa tekee HOPSissa omaa oppimistaan koskevia

päätöksiä ja sitä voi tarvittaessa muuttaa ja muokata opintojen edetessä.

Jokaiselle näyttötutkinnon suorittajalle laaditaan henkilökohtaistamisen suunnitelma, joka käsittää

hakeutumisen, tutkinnon suorittamisen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen

henkilökohtaistamisen. Henkilökohtaistamisen suunnitelma dokumentoidaan Wilmaan.

Oppisopimusopiskelijoille tehdään henkilökohtainen opiskeluohjelma, HEO.

https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi


5

1 RAKENNUSALAN PERUSTUTKINTO

1.1 AMMATTIALAN KUVAUS

Rakennusalan perustutkinto sisältää neljä osaamisalaa

- talonrakennuksen osaamisala, talonrakentaja

- maarakennuksen osaamisala, maarakentaja

- maarakennuskoneenkuljetuksen osaamisala, maarakennuskoneenkuljettaja ja

- kivialan osaamisala, kivirakentaja.

Etelä-Savon ammattiopistossa on tarjolla talonrakennuksen osaamisala. Talonrakennusta voi

opiskella ammatillisena peruskoulutuksena ja näyttötutkintona Juvalla, Mikkelissä ja Pieksämäellä.

Valinnaisista tutkinnon osista voi valita myös maarakentamiseen tähtääviä polkuopintoja.

Talonrakentaja on rakennusalan ammattilainen, jonka tehtäviin kuuluvat lähes kaikki

talonrakennuksen ja betonirakentamisen työt. Talonrakentajat työskentelevät pääsääntöisesti

rakennusliikkeiden ja rakennustuoteteollisuuden palveluksessa. Ammatissa tarvitaan hyviä

kädentaitoja, erilaisten rakennusmateriaalien tuntemusta, tietoteknisiä taitoja, monipuolista ja

luovaa ongelmanratkaisukykyä. Talonrakentajan on kyettävä itsenäisen työskentelyn lisäksi myös

sujuvaan ryhmätyöhön sekä toimimaan kansaivälisessä ja monikulttuurisessa työyhteisössä.

Talonrakentaja tekee työnsä rakennusalan laatuvaatimusten mukaisesti sekä käsittelee

materiaaleja huolellisesti ja taloudellisesti. Hän osaa soveltaa oppimiaan taitoja ja tietoja

vaihtelevissa työelämän tilanteissa ja pystyy näkemään työnsä myös osana suurempia

tehtäväkokonaisuuksia sekä ottaa huomioon lähialojen ammattilaisten tehtävät omassa työssään.

Talonrakentaja on luotettava, laatutietoinen, oma- aloitteinen sekä asiakaspalvelu- ja

yhteistyöhenkinen.

Talonrakentajat työskentelevät työmailla, joilla rakennetaan uudisrakennuksia tai peruskorjataan

vanhempia rakennuksia. Talonrakennuksen ohella rakennusmiehiä työllistävät erilaisiin

pienrakennuksiin kuten vajoihin, katoksiin jne. liittyvät rakennustyöt. Työmaat vaihtuvat usein ja

työympäristö sen mukana. Työssä käytetään apuna monenlaisia rakennustyökaluja vasaroista

sahoihin ja poriin sekä erilaisia koneita ja digitaalisia mittalaitteita. Työmaalla työskentelevien

talonrakentajien ja muiden rakennustyöntekijöiden lukumäärä vaihtelee kohteesta riippuen parista

työntekijästä jopa yli sataan. Talonrakentajat työskentelevät yleensä rakennusmestareiden

alaisuudessa.

Ammattina talonrakentajan työ on suhteellisen raskas ja edellyttää hyvää fyysistä kuntoa. Lisäksi

talonrakentajan tulee kyetä työskentelemään pölyssä, melussa ja vaihtelevissa sääolosuhteissa

työnsä laadusta tinkimättä. Työturvallisuussäännösten tunteminen ja noudattaminen on tärkeää,

koska talonrakennusala on vaarallinen toimiala. Työrajoituksia aiheuttavat yleensä pöly- ja liima-

allergiat, epilepsia ja reumaattisperäiset sairaudet kylmissä ulkotöissä.

Rakennusalan arvoja ovat mm. rakentamisen ja ylläpidon korkea laatu, kustannustietoisuus,

terveellisyys ja turvallisuus, ympäristötietoisuus, tarkoituksen mukaisuus ja toimivuus sekä

asiakastyytyväisyys.

6

Rakennusalan perustutkinnossa voi erikoistua useisiin erilaisiin työtehtäviin ja koulutuksen voi

suorittaa myös näyttötutkintona ja oppisopimuskoulutuksena. Valinnaiset tutkinnon osat

sekä oppimisympäristöt voivat vaihdella oppilaitoksen työmaatilanteen ja työssäoppimispaikkojen

tarjonnan mukaan.

Etelä- Savon koulutus Oy on maakunnan suurin pientalorakentaja. Rakennusalan

perustutkinnossa opiskelu on työpainotteista ja opiskelijat opiskelevatkin pääsääntöisesti koulun

omilla pientalotyömailla sekä erilaisissa asiakaskohteissa, joita ovat erilaiset

korjausrakennustyömaat. Opiskelu vastaa olosuhteiltaan todellista työelämää ja opiskelussa

käytettävät työvälineet, digitaaliset opetus- ja mittalaitteet sekä käytettävät ohjelmistot ja

verkkopalvelut täyttävät nykypäivän vaatimukset. Yhteiset tutkinnon osat on integroitu

rakennusalan käytännön tehtäviin niin, että opiskelija ymmärtää niiden merkityksen talonrakentajan

ammatissa ja mahdollisia jatko-opintoja suunnitellessaan.

Esedussa rakennusalan perustutkinto on tunnettu jatkuvasta kehittymistahdostaan,

yrittäjämäisyydestään, aktiivisesta ja menestyksekkäästä Taitaja-kilpailu taustastaan sekä

kansainvälisyydestään. Opiskeluun työssäoppimisen muodossa rakennusalan yrityksissä

kannustetaan ja tuetaan sekä aikaisemmin hankittu osaaminen tunnistetaan ja huomioidaan jo

henkilökohtaisen opetussuunnitelman laatimisen yhteydessä.

Yrittäjyyskasvatus on rakennusalan opetuksessa suuressa roolissa. Sisäinen yrittäjyys,

laatutietoisuus, työ- ja menekkilaskelmat, kustannustietoisuus ja asiakaspalvelutaidot huomioidaan

kaikissa tutkinnon osissa ja näin luodaan edellytykset toimia yrittäjämäisesti kaikissa

rakentamiseen liittyvissä työtehtävissä. Sisäisenyrittäjyyden opetuksen lisäksi opiskelijalla on

mahdollisuus toimia yrittäjänä (NY-yritys) jo koulutuksen aikana. Opetuksessa korostetaan

kestävän kehityksen arvoja ja toimitaan niiden mukaisesti. Yhteisten tutkinnon osien opintoihin

sisältyy pakollisena yrittäjyys ja yritystoiminta, osana yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavan

osaamisen kokonaisuutta. Opiskelijalla on myös mahdollisuus valita valinnaisista tutkinnon osista

rakentamispalvelut, yritystoiminnan suunnittelu tai yrityksessä toimiminen osaksi tutkintoa.

Kansainvälisyyteen sekä eri kulttuurien tuntemukseen opiskelijoita rohkaistaan monin eri tavoin.

Kansainvälisyystaidot ovat osa käytännön työelämätaitoja, joita kaikilla Esedusta valmistuvilla

ammattiosaajilla tulee olla. Opiskelijoita kannustetaan hakeutumaan oppimaan tavoitteellisesti

rakentamisen taitoja myös vieraisiin kulttuureihin kansainvälisen vaihto- ohjelman avulla.

Opiskelijalla on myös mahdollisuus hankkia kansainvälisyystaitoja toimimalla yhteistyössä

maahanmuuttajaopiskelijoiden kanssa sekä tutor- opiskelijana vaihtoon tuleville opiskelijoille.

Maahanmuuttajilta vaaditaan rakennusalan työtehtävissä suomen kielen kirjallista ja suullista

kielitaitoa sekä suomalaiseen kulttuuriin sopeutumista.

Rakennusalan materiaalit ja työmenetelmät sekä lait, asetukset ja määräykset kehittyvät jatkuvasti.

Rakennusalan perustutkinnon opetushenkilöstöltä edellytetäänkin jatkuvaa tahtotilaa kehittyä

työssään ja uudistaa opetusmenetelmiään erilaisten koulutusten ja yritysyhteistyön avulla.

Opetushenkilöstö osallistuu aktiivisesti erilaisille koulutuspäiville, seuraa jatkuvasti alan kehitystä ja

pitää yllä yhteyksiä työelämään työelämäfoorumeiden ja työssäoppimispaikkojen kautta.

Aktiivinen osallistuminen Taitaja-toimintaan tuo mukanaan paitsi alan uusimpien tuotteiden,

menetelmien ja trendien päivittämistä, myös jatkuvaa yhteydenpitoa eturivin osaajiin niin

materiaalitoimittajien kuin muiden suomalaisten ja kansainvälisten oppilaitosten kanssa.

7

1.2 TUTKINNON MUODOSTUMINEN

Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavan perustutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä (osp).

Perustutkinto muodostuu

- ammatillisista tutkinnon osista (135 osaamispistettä), - yhteisistä tutkinnon osista (35 osaamispistettä) ja - vapaasti valittavista tutkinnon osista (10 osaamispistettä).

Näyttötutkinnot muodostuvat ammatillisista tutkinnon osista.

Osaamispisteet (osp) koskevat vain ammatillista peruskoulutusta (ns. nuorten koulutusta).

Ammatilliset perustutkinnot muodostuvat ammatillisista tutkinnon osista, jotka voivat olla pakollisia tai valinnaisia. Lisäksi ammatillisena peruskoulutuksena suoritettaviin tutkintoihin sisältyy pakollisia ja valinnaisia yhteisiä tutkinnon osia sekä vapaasti valittavia tutkinnon osia. Tutkintoon voi myös yksilöllisesti sisällyttää enemmän tutkinnon osia, jotka laajentavat suoritettua tutkintoa, silloin kun se on työelämän alakohtaisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaamisen ja tutkinnon suorittajan ammattitaidon syventämisen kannalta tarpeellista.

Opiskelija voi myös valita ammatilliseen perustutkintoon tutkinnon osia muista ammatillisista perus- tai ammattitutkinnoista, valita lukio-opintoja ja/tai suorittaa ylioppilastutkinnon.

Tutkintojen osittainen rakenne mahdollistaa tutkinnon osien suorittamisen myös muissa oppilaitoksissa, mutta Etelä-Savon ammattiopisto ei pääsääntöisesti vastaa niistä aiheutuvista järjestelyistä ja kustannuksista, lukuun ottamatta lukio-opintoja.

Tutkinnon rakenteen kuvaus löytyy tutkinnon perusteista ja Opetushallituksen ylläpitämästä opintopolku.fi ePerusteet – palvelusta:

ammatillinen peruskoulutus: Tutkinnon muodostuminen

ammatillinen aikuiskoulutus (näyttötutkinto): Tutkinnon muodostuminen

https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/esitys/133951/ops/rakenne

https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/esitys/133951/naytto/rakenne

8

1.3 TUTKINNON RAKENNE JA TUTKINNON OSIEN TARJONTA ETELÄ-SAVON

AMMATTIOPISTOSSA

Seuraavassa taulukossa esitetään tutkinnon rakenne ja tutkinnon osien tarjonta Etelä-Savon ammattiopistossa. Muodostumistaulukon numerointi noudattaa tutkinnon rakennetta kuvaavan taulukon ja tämän tutkintokohtaisen opetussuunnitelman numerointia.

Tutkinnon rakenne ja tutkinnon osien tarjonta Etelä-Savon ammattiopistossa

Osaamispisteet koskevat vain ammatillista peruskoulutusta. Näyttötutkinnot muodostuvat vain ammatillisista tutkinnon osista. Taulukon numerointi noudattaa tutkinnon perusteiden numerointia. O

saam

isp

iste

et

(osp

)

Am

mati

llin

en

peru

sko

ulu

tus

Näytt

ötu

tkin

to

RAKENNUSALAN PERUSTUTKINTO, talonrakentaja 180

2 Ammatilliset tutkinnon osat 135 x x

2.1 Pakollinen tutkinnon osa 25 x x

2.1.1 Perustustyöt 25 x x

2.2 Talonrakennuksen osaamisalan pakollinen tutkinnon osa 50 x x

2.2.1 Runkovaiheen työt 50 x x

2.6 Valinnaiset tutkinnon osat 60 x x

2.6.1 Sisävalmistusvaiheen työt

2.6.2 Ulkoverhous- ja kattotyöt

2.6.3 Muuraus

2.6.4 Laatoitus

2.6.5 Raudoitus ja betonointi

2.6.6 Rappaus

2.6.7 Muottityöt

2.6.8 Teräsrakentaminen

2.6.9 Teräsohutlevyrakentaminen

2.6.10 Hirsirakentaminen

2.6.11 Korjausrakentaminen

2.6.12 Telinerakentaminen

2.6.13 Ikkunatyöt

2.6.14 Vesirakentaminen

2.6.15 Vedeneristys

2.6.23 Maanrakennuskoneen käyttö

2.6.26 Piharakentaminen

2.6.39 Rakentamispalvelut

15

15

15

15

15

15

15

15

15

15

15

15

15

15

15

15

15

15

x

x

x

x

x

-

x

-

-

x

x

-

-

-

x

x

x

x

x

x

x

x

x

x

x

x

x

x

x

x

x

x

x

x

x

x

9

2.6.42 Yritystoiminnan suunnittelu

2.6.43 Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta, 10-15 osp

2.6.44 Tutkinnon osa ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta*

2.6.45 Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista*

2.6.46 Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen

2.6.47 Yrityksessä toimiminen

2.6.48 Huippuosaajana toimiminen

2.6.49 Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia, 5-15 osp

2.6.50 Tutkinnon osa vapaasti valittavista tutkinnon osista, 5-15 osp

15

5

15

15

x

x

x

x

x

x

x

x

x

x

x

x

-

-

-

-

-

-

* Tämän valinnaisen tutkinnon osan laajuudeksi lasketaan 15 osp.

3 Yhteiset tutkinnon osat 35 x -

3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen 11 x -

3.1.1 Äidinkieli

3.1.2 Toinen kotimainen kieli, ruotsi

3.1.3 Vieraat kielet

x

x

x

-

-

-

3.2 Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen 9 x -

3.2.1 Matematiikka

3.2.2 Fysiikka ja kemia

3.2.3 Tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen

x

x

x

-

-

-

3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen 8 x -

3.3.1 Yhteiskuntataidot

3.3.2 Työelämätaidot

3.3.3 Yrittäjyys ja yritystoiminta

3.3.4 Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto

x

x

x

x

-

-

-

-

3.4 Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen 7 x -

3.4.1 Kulttuurien tuntemus

3.4.6 Osa-alueita kohdista 3.1.1 – 3.3.4

x

x

-

-

4 Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 x -

4.1 Ammatillisia tutkinnon osia x -

4.2 Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia x -

4.3 Yhteisten tutkinnon osien osa-alueita tai lukio-opintoja x -

10

4.4 Jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia opintoja x -

4.5 Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuvia yksilöllisiä tutkinnon osia

x -

5 Tutkintoa yksilöllisesti laajentavat tutkinnon osat x -

Ammatillisessa peruskoulutuksessa tutkintoon sisältyy osaamisen hankkimista työssäoppimisen

kautta vähintään 35 osaamispistettä (Etelä-Savon ammattiopisto).

Yhteisten tutkinnon osien valinnaisten osa-alueiden ja vapaasti valittavien tutkinnon osien tarjonta

vaihtelee lukuvuosittain ja paikkakunnittain. Tässä opetussuunnitelmassa kuvattu yhteisten

tutkinnon osien valinnaisten osa-alueiden tarjonta koskee Mikkelin ja Juvan toimipisteitä.

Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelija voi yksilöllisesti sisällyttää perustutkintoonsa

enemmän tutkinnon osia, jos se on tarpeellista työelämän alakohtaisten vaatimusten, paikallisten

ammattitaitovaatimusten tai opiskelijan ammattitaidon syventämisen kannalta. Ne voivat olla

ammatillisia tutkinnon osia tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia.

1.4 TUTKINNON OSIEN SUORITTAMISJÄRJESTYS JA TOTEUTUSTAVAT

Opintotarjonta voi vaihdella lukuvuosittain ja paikkakunnittain.

Opintotarjonta suunnitellaan lukuvuosittain ryhmä- ja paikkakuntakohtaisiin jaksotussuunnitelmiin.

Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS),

näyttötutkinnossa tutkinnon suorittajan henkilökohtaistaminen ja oppisopimuskoulutuksessa

opiskelijan henkilökohtainen opiskeluohjelma vaikuttavat yksilöllisesti opintojen

etenemisaikatauluun.

1.5 ALAN AMMATIT – OPINTOPOLKUESIMERKKEJÄ

Talonrakentajan osaamisala

Talonrakentajalta vaaditaan soveltuvuutta ja monipuolisia perustietoja laaja- alaiseen ammatin

hallintaan. Henkilökohtaista opetussuunnitelmaa laadittaessa huomioidaan opiskelijan aiemmin

hankittu osaaminen ja mahdolliset jatko- opintosuunnitelmat sekä työssäoppimismahdollisuuksien

suuntaaminen opiskelijan kiinnostuksen mukaisesti. Opiskelijalla on mahdollisuus valita useita eri

opintopolkuja tutkinnon suorittamisessa.

11

RAKENTAJAN POLKU

MUURARIN JA LAATOITTAJAN POLKU

JATKO- OPINTOIHIN TÄHTÄÄVÄN POLKU

MAARAKENTAJAN POLKU

PerustustyötRunko-

vaiheentyöt

Korjaus-rakenta-minen

Ulkoverhous ja kattotyöt

MuurausSisävalmistusvaiheentyöt

PerustustyötRunko-

vaiheentyöt


Muuraus Laatoitus Vedeneristys

PerustustyötRunko-

vaiheentyöt


Tutkinnon osa ammatti-korkeakouluopinnoista

Yrityksessä toimiminen

Rakentamis-palvelut

PerustustyötRunko-

vaiheentyöt


Vesirakenta-minen

Piharakenta-minen

Maan-rakennus-

koneen käyttö

12

YRITTÄJYYDEN POLKU

HUIPPUOSAAJAN POLKU

BETONIRAKENTAJAN POLKU

HIRSIRAKENTAJAN POLKU

PerustustyötRunko-

vaiheentyötRakentamis-

palvelut

Yritys-toiminnan

suunnittelu

Yrityksessä toimiminen

Huippu-osaajana

toimiminen

PerustustyötRunko-

vaiheentyöt

Huippu-osaajana

toimiminenMuuraus Laatoitus

Sisävalmistusvaiheentyöt

PerustustyötRunko-

vaiheentyötKorjausraken

-taminenMuottityöt

Raudoitus ja betonointi

Tutkinnon-osa vapaasti-valittavista tutkinnon-

osista

PerustustyötRunko-

vaiheentyöt


Hirsi-rakenta-minent

Teline-rakenta-minen

Tutkinnon-osa vapaasti-valittavista tutkinnon-

osista

13

2 AMMATILLISET TUTKINNON OSAT

2.1 PAKOLLINEN TUTKINNON OSA

2.1.1 PERUSTUSTYÖT (25 OSP)

Ammattitaitovaatimukset

Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa

suunnitella oman työnsä piirustuksien ja/tai rakennetta koskevan työselityksen avulla

vastaanottaa, varastoida ja suojata perustustöissä tarvittavia materiaaleja työmaasuunnitelman

mukaan

lukea rakennuspiirustuksia ja tehdä perustustöihin liittyviä materiaalilaskelmia

tehdä rakennuksen perustuksiin liittyviä täyttö-, tiivistys-, salaoja-, viemäri-, lämmöneristys- ja

vedeneristystöitä

toimia avustajana kaivuvaiheessa ja tehdä mittauksia perusmittavälineillä

tehdä perustuksiin liittyviä anturoiden muotti-, raudoitus-, betonointi-, -purku- ja jälkihoitotöitä

sekä asentaa perustuselementtejä ja tehdä perustusten harkko-muurauksia

tehdä työhönsä liittyviä aloitus- ja lopetustöitä

huolehtia väliaikaisten LVIS- asennusten kunnosta sekä avustaa LVIS- asennustöissä

lajitella jätteet ja uusiokäyttää materiaaleja

toimia rakennustyömaan muuttuvissa olosuhteissa

ottaa huomioon työmaan muut urakoitsijat ja toimijat sekä rakentamisen laatuvaatimukset

kehittää omia vahvuuksiaan tuottavaan toimintaan hyödyntäen työyhteisön asiantuntemusta

toimia työntekijänä oikeuksiensa, etujensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti

ottaa huomioon työssään materiaalien ominaisuudet ja erilaisten perustusrakenteiden

toiminnan pääperiaatteet

käyttää perustustöiden vaatimia tavallisia työkaluja

käyttää henkilökohtaisia suojaimia, ottaa huomioon työturvallisuusnäkökohdat ja ylläpitää

työkykyä.

Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa käyttää seuraavia työkaluja:

betonintiivistin (vibra)

kulmahiomakone

laastin sekoitin

maantiivistin

moottorisaha tai ketjusaha

nostoapuvälineet

työmaasirkkeli

teräsleikkuri

teräksen taivutin

paineilmanaulain ja kompressori

porakone

poravasara tai piikkauskone

pyörösaha.

14

Opiskelijalla tai tutkinnon suorittajalla on voimassa oleva

tulityökortti

työturvallisuuskortti

perustaidot ensiavun antamisesta.

Ammattitaidon osoittamistavat

Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä perustustöitä rakennustyömaalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä.

Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu.

Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.

Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit

Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista:

Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi ePerusteet -palvelussa

Oppimisen arviointi*

Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti.

Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin.

Osaamisen arviointi*

Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3.

*Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6.

Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen

esimerkkejä

Perustaidot

työn suunnittelu ja toteutus suunnitelman tai annettujen ohjeiden mukaisesti

työaikojen ja –ohjeiden noudattaminen

toimiminen laatutavoitteiden mukaisesti

piirustusmerkinnät

mittavälineet

työvälineiden ja materiaalien huolellinen, turvallinen ja taloudellinen käyttö

työympäristön siisteys ja järjestys

kierrätys ja lajittelu

Opetusmenetelmät

opetuskeskustelut

oppimistehtävät

oppimispäiväkirja (portfolio)

demonstraatiot

omaehtoinen perehtyminen ja tehtävät

harjoitukset, testit

asiantuntijavierailut

tutustumiskäynnit; yritysvierailut

työssäoppiminen

yhteisölliset menetelmät

Oppimisympäristöt

https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/esitys/133951/ops/tutkinnonosat/137506

15

työmaaorganisaatio

rakennusalan yhteistyökumppanit ja yritystoimintarakenne

yrittäjyyden ja kansainvälisyyden merkitys

työlainsäädäntö ja työehtosopimus

työmaan aluesuunnitelma

terveelliset elintavat, toiminta- ja työkyky

toimiminen työryhmän jäsenenä

työturvallisuus ja ensiapu

oman työn arviointi

lähiopetus (opetusluokat, työsalit, oppilaitoksen kiinteistö)

oppilaitoksen työmaat

asiakastyöprojektit (oppilaitoksessa ja ulkopuolella)

työssäoppimispaikat rakennusalan yrityksissä

Harjoitustyöt

käsityövälineiden ja –koneiden sekä erilaisten rakennusalan laitteiden käyttöharjoitukset työsalissa

pienten rakennustyö kokonaisuuksien rakentaminen, kuten leikkimökki, jätekatos

Materiaalit ja perustustyöt




perustuspiirustukset

maanrakennus-, viemäri-, salaoja- ja eristystyöt

anturoiden muotti-, raudoitus-, betonointi-, purku- ja jälkihoitotyöt

perustusten johteet ja muuraustyöt

perustuselementit

keskeiset työvälineet

perustusmateriaalien tekniset ja fysikaaliset ominaisuudet




työturvallisuus


Opetusmenetelmät

opetuskeskustelut

oppimistehtävät


demonstraatiot




työssäoppiminen


Oppimisympäristöt




työssäoppimispaikat rakennusalan yrityksissä

Harjoitustyöt

piirustusten mukaiset maanrakennus-, viemäri-, salaoja- ja eristystyöt

anturoiden muotti-, raudoitus-, betonointi-, purku- ja jälkihoitotyöt

perustusten muuraus

perustuselementtien asennus

työ- ja materiaalimenekkien laskenta

16

Vaadittavat erillispätevyydet

Muuta huomioitavaa

Tulityökortti

Työturvallisuuskortti

Perustaidot ensiavun antamisessa (EA1 suositeltava)

2.2 TALONRAKENNUKSEN OSAAMISALAN PAKOLLINEN TUTKINNON OSA

2.2.1 RUNKOVAIHEEN TYÖT (50 OSP)



suunnitella työnsä piirustuksien ja/tai rakennetta koskevan työselityksen avulla

tehdä materiaali- ja työmenekkilaskelmia sekä runkorakentamiseen liittyviä mittauksia käyttäen

perusmittavälineitä, esim. mittanauhaa, vesivaakaa, vaaituskonetta, tasolaseria ja putkilaseria

tehdä ulko- ja väliseinätyöt sekä vesikaton runkotyöt eristystöineen suunnitelmien ja asiakirjojen

mukaan

vastaanottaa, siirtää ja työstää runkotöissä käytettäviä materiaaleja, joita ovat betoni, tiili, puu,

teräs tms. yleisesti käytettävä ja rakennusmääräykset täyttävä materiaali

asentaa puuikkunoita ja -ovia

suullisesti esitellä ja arvioida omaa työtään ja oman työnsä laatua



ottaa huomioon työssään materiaalien ominaisuudet ja materiaalien yhteistoiminnan

ottaa huomioon rakenteen toiminnan pääperiaatteet ja kosteuden sekä ilmaston että

vuodenajan vaikutuksen materiaalin toimintaan

ottaa huomioon myös työmaan muut urakoitsijat ja toimijat

ottaa huomioon työssään LVIS-järjestelmät

käyttää runkotöiden vaatimia tavallisia työkaluja


työkykyä

asentaa harjakattokaiteet

käyttää henkilönostimia

asentaa holvireunakaiteet

käyttää nosturin ohjausmerkkejä

pystyttää kaksi metriä korkean telineen

käyttää tiilileikkuria.


Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä rakennustyömaalla tai elementtitehtaalla runkotöitä yksin tai työryhmässä.

17

Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä.













esimerkkejä

Rungon materiaalit ja mittaukset




erilaiset runkorakenteet

runkorakenteissa käytettävät materiaalit (betoni, tiili, puu tms. yleisesti käytettävä ja rakennusmääräykset täyttävä materiaali)

materiaalien huolellinen ja taloudellinen käyttö

runkotöiden mittaukset

keskeiset työ- ja mittavälineet

runkorakenteiden piirustusmerkinnät ja työpiirustukset

runko- ja eristysmateriaalien fysikaaliset ominaisuudet

työturvallisuus

työyhteisön ohjeet ja säännöt


Opetusmenetelmät

opetuskeskustelut

oppimistehtävät


demonstraatiot

projektit




työssäoppiminen


Oppimisympäristöt




työssäoppimispaikat

runkovaiheen työmaalla

(puurunko, runkoelementti,

hirsirunko)

Harjoitustyöt


18

työvälineiden, työympäristön ja materiaalien turvallisuus sekä ergonomisuus



työ- ja materiaalimenekit


Esimerkiksi:

rungon, aukkojen ja varausten sijoituksen mittaaminen ja merkitseminen suunnitelmien mukaisesti

Puurunkotyöt ja LVIS- järjestelmät




tekniset järjestelmät (sähkö-, lämmitys-, viemäröinti- ja ilmastointityöt)

materiaalilaskelmat sekä runkorakentamiseen lliittyvät mittavälineet

työturvallisuus




jätteet ja materiaalien uusiokäyttö





Opetusmenetelmät

opetuskeskustelut

oppimistehtävät


demonstraatiot

projektit




työssäoppiminen


Oppimisympäristöt







hirsirunko)

Harjoitustyöt Esimerkiksi:

teknisten järjestelmien huomioiminen runkovaiheentyössä, varaukset

Pientalon runkovaiheentyö




ovi- ja ikkuna- asennus


työturvallisuus


Opetusmenetelmät

opetuskeskustelut

oppimistehtävät


demonstraatiot

projektit



työssäoppiminen


Oppimisympäristöt

19














hirsirunko)


puurunkoisen rakennuksen ulkoseinärunko ja sen eristys

ulkoseinän höyrynsulun ja tuulensuojan asentaminen

ulkoverhouksen tuuletusraon rakentaminen

ovien ja ikkunoiden asentaminen

Runko- ja vesikattotyöt




rakennusten ulko‐ ja

väliseinätyöt sekä vesikaton runkotyöt eristystöineen


harjakatto- ja holvireunakaiteet

henkilönostimet ja nosturin ohjausmerkit

telineen rakentaminen

työturvallisuus









Opetusmenetelmät

opetuskeskustelut

oppimistehtävät


demonstraatiot

projektit





työssäoppiminen


Oppimisympäristöt







hirsirunko)


puisen tai metallisen väliseinärungon

20

asentaminen ja sen ääneneristys

seinärungon levytys

väliseinän muuraus

vesikatonrunko- ja eristystyöt

henkilönostimen käyttö

harjakatto- ja holvireunakaiteiden asentaminen



Muuta huomioitavaa

Henkilönostimen käyttökoulutus (suositeltava)

Työturvallisuuskortti (suositeltava)

Perustaidot ensiavun antamisessa (EA1) (suositeltava)

2.6 VALINNAISET TUTKINNON OSAT

2.6.1 SISÄVALMISTUSVAIHEEN TYÖT (15 OSP)



suunnitella työnsä piirustuksien ja/tai rakennetta koskevan työselityksen avulla ja tehdä

materiaali- ja työmenekkilaskelmia

tehdä sisävalmistusvaiheen töitä, kuten seinien ja kattojen levytys- ja panelointityöt sekä

lattioiden parketti-, laminaatti- ja lautalattiatyöt ja listoitukset, sekä tehdä sisävalmistusvaiheen

töihin liittyvät mittaustyöt

vastaanottaa, siirtää ja työstää sisävalmistusvaiheessa käytettäviä materiaaleja




ottaa huomioon työssään materiaalien ominaisuudet ja materiaalien yhteistoiminnan sekä

pintarakenteen edellyttämät vaatimukset

käyttää sisävalmistusvaihetöiden vaatimia tavallisia työkaluja


työkykyä.

21


Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tekemällä rakennustyömaalla yksin tai työryhmässä sisävalmistusvaiheen töitä.

Tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa tutkintotilaisuudessa tekemällä rakennustyömaalla yksin tai työryhmässä sisustusvaiheen kirvesmiehentöistä vähintään kahta seuraavista kokonaisuuksista: sisäseinien ja -kattojen levytystyöt tai sisäseinien ja -kattojen panelointityöt tai lauta- tai laminaattilattiatyöt listoituksineen tai väliovien asennusta listoituksineen














esimerkkejä

Sisävalmistusvaiheentyöt


työaikojen ja työohjeiden noudattaminen


sisustuskirvesmiehen erilaiset työtehtävät ja yleisimmät työvälineet

sisävalmistusvaiheen materiaalit ja materiaalien valinta

materiaalien huolellinen, turvallinen ja taloudellinen käyttö

Opetusmenetelmät

opetuskeskustelut


demonstraatiot

projektit



työssäoppiminen


Oppimisympäristöt




22

sisäverhousmateriaalinen fysikaaliset ominaisuudet

työturvallisuus

työvälineiden turvallisuus

työyhteisön ohjeet ja muut työyhteisön jäsenet








yrityksissä, joissa tehdään

sisävalmistusvaiheen töitä


piirustuksiin perustuva sisävalmistusvaiheen runkotyö, kuten väliseinän rakentaminen

sisävalmistusvaiheen eristetyöt, kuten saunan eristystyöt

erilaisten lattiamateriaalien asennus (laminaatti, parketti)

erilaisten sisäseinien ja –kattojen verhousmateriaalien asennus (paneli, mdf)

listoitukset



Muuta huomioitavaa



2.6.2 ULKOVERHOUS- JA KATTOTYÖT (15 OSP)





tehdä ulkoverhoustöitä kuten puuverhoukset tuulensuojasta valmiiseen pintaan sekä pieli- ja

räystään aluslaudoitukset

tehdä vesikattojen pinnoitukset tiilellä, profiilipellillä tai palahuovalla kattotuolista valmiiseen

pintaan

vastaanottaa, siirtää ja työstää työssään käytettäviä materiaaleja




ottaa huomioon työssään materiaalien ominaisuudet, erilaiset kiinnitystarvikkeet ja tarvittavat

tukirakenteet

23

käyttää ulkoverhous- ja kattotöiden vaatimia tavallisia työkaluja


työkykyä.


Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä rakennustyömaalla ulkoverhoustöitä työryhmässä tai yksin. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä.













esimerkkejä

Ulkoverhous- ja kattotyöt




erilaiset ulkoverhous- ja kattotyöt

ulkoverhous- ja kattotöissä tarvittavat keskeisimmät työkalut ja materiaalit

ulkoverhous- ja kattotyömateriaalinen fysikaaliset ominaisuudet


Opetusmenetelmät

opetuskeskustelut


demonstraatiot

projektit




työssäoppiminen


Oppimisympäristöt




24





työturvallisuus






yrityksissä, joissa tehdään

ulkoverhous- ja kattotöitä


erilaisten ulkoverhousmateriaalien asentaminen, kuten ulkoseinäpanelointi

vesikaton aluskatteen ja ruodelaudoituksen asentaminen

erilaisten vesikatemateriaalien asentaminen (huopa, tiili, pelti)



Muuta huomioitavaa




2.6.3 MUURAUS (15 OSP)





tehdä muuraustyön tarvitsemat mittaukset

muurata suunnitelmien mukaista rakennetta

vastaanottaa, siirtää ja työstää muuraustyössä käytettäviä materiaaleja




ottaa huomioon työssään materiaalien ominaisuudet ja materiaalien yhteistoiminnan sekä palo-

ja laatunormit

käyttää muuraustöiden vaatimia tavallisia työkaluja


työkykyä.

25


Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa muuraamalla rakennustyömaalla piirustusten mukaisen rakennusosan. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä.













esimerkkejä

Muuraus




tiilijakojen laskeminen

keskeisimmät muurauksessa tarvittavat työkalut

muurausohjurit

muuraus käyttäen erilaisia muurauskiviä

puhtaaksi muuraus, pinnoittaminen, tasoite ja slammaustyöt

muurauksen mittaustyöt ja työ- ja mateiaalimenekit

toimiminen muurausryhmän jäsenenä

Opetusmenetelmät

opetuskeskustelut


demonstraatiot

projektit




työssäoppiminen


Oppimisympäristöt





26


materiaalien valinta, huolellinen, turvallinen ja taloudellinen käyttö

materiaalien fysikaaliset ominaisuudet

työturvallisuus





työssäoppimispaikat, joissa

tehdään väliseinä-, julkisivu-

tai tulisijamuurausta


tiiliseinän, harkkosokkelin, hormin tai tiilipilarin muuraus



Muuta huomioitavaa

Tulityökortti (suositeltava)



2.6.4 LAATOITUS (15 OSP)



laatia työsuunnitelman piirustuksien ja/tai rakennetta koskevan työselityksen avulla ja laskea

piirustusten pohjalta laatoitustyöhön tarvittavan materiaalin sekä tehdä laatoitusmitoituksen

leikkausmittoineen

suunnitella saumajaon, tehdä laatoitussuunnitelman ja suorittaa niihin liittyvät mittaukset ja

laskelmat

arvioida laatoituspohjan oikaisu- ja tasoitustarpeen sekä tehdä laatoitettavan pinnan

kosteusmittaukset

tehdä seinä- ja lattialaatoitustöitä sekä niihin liittyvät pohja- ja esikäsittelytyöt

tehdä työkohteeseen liittyvät järjestely- ja viimeistelytyöt

työstää laattoja ja käsitellä käytettäviä materiaaleja ja laittaa laastit käyttökuntoon

tehdä liikuntasaumat ja tiivistykset elastisilla massoilla

tehdä valmiin työn laadunvarmistusmittaukset ja arvioida oman työnsä laatua


ottaa huomioon työssään materiaalien ominaisuudet

käyttää laatoitustyön vaatimia tavallisia työkaluja


työkykyä.


Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa laatoitustyötä rakennustyömaalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava

27

osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä.













esimerkkejä

Laatoitus




laatoitustöiden keskeisimmät työvälineet ja materiaalit

materiaalien huolellinen ja taloudellinen varastointi


laatoitustyöt

oikaisu-, tasoite- ja kosteudeneristys

työturvallisuus







Opetusmenetelmät

opetuskeskustelut


demonstraatiot

projektit




työssäoppiminen


Oppimisympäristöt




työssäoppimispaikat, joissa tehdään laatoitustöitä


lattian tai seinän oikaisu-, tasoite- ja kosteudeneristystyöt


28

piirustusten mukaisen rakennusosan laatoitus

lattia- ja seinälaatoitus

laatoituksen saumaus



Muuta huomioitavaa




2.6.5 RAUDOITUS JA BETONOINTI (15 OSP)





tehdä raudoitus- ja betonointitöitä

vastaanottaa, siirtää ja työstää raudoitus- ja betonitöissä käytettäviä materiaaleja




käyttää turvallisesti rakennustyömaan normaaleja työkaluja, kuten teräksen taivutinta,

katkaisulaitetta ja tärysauvaa

ottaa huomioon työssään materiaalien ominaisuudet ja teräsbetonirakenteen toiminnan

pääperiaatteet

käyttää raudoitus- ja betonitöiden vaatimia tavallisia työkaluja


työkykyä.


Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä rakennustyömaalla raudoittamalla ja/tai työryhmässä betonoimalla. Tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa tutkintotilaisuudessa rakennustyömaalla raudoittamalla ja työryhmässä betonoimalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä.



29











esimerkkejä

Raudoitus ja betonointi




raudoitus- ja betonointityöt työryhmän jäsenenä

viimeistely- ja jälkihoitotyöt

keskeisimmät työvälineet

raudoituspiirustukset

terästen, betonin ja betonirakenteen fysikaaliset ominaisuudet

työturvallisuus








Opetusmenetelmät

opetuskeskustelut


demonstraatiot

projektit




työssäoppiminen


Oppimisympäristöt




työssäoppimispaikat, joissa tehdään raudoitus- ja betonointitöitä, esim. elementtitehdas


erilaisten muottien raudoittaminen ja betonointi piirustusten mukaisesti, kuten anturarakenteen tai seinäelementin raudoitus ja betonointi

betonoinnin viimeistely ja jälkihoitotyöt


30



Muuta huomioitavaa




2.6.6 RAPPAUS (15 OSP)





rapata ja tasoittaa rakennetta, jonka päälle voidaan asentaa suunnitelmien mukainen pinnoite

tai rakennekerros

tehdä sisä- ja ulkotilojen kerrosrappausta erilaisille pinnoille ammattimiehen ohjauksessa ja

slammauksia erilaisille alustoille

kiinnittää rappausverkkoja

vastaanottaa, siirtää ja työstää rappaustöissä käytettäviä materiaaleja




pystyttää määräykset täyttävän kaksi metriä korkean telineen

ottaa huomioon työssään materiaalien ominaisuudet ja rakenteen toiminnan pääperiaatteet

käyttää rappaustöiden vaatimia tavallisia työkaluja


työkykyä.


Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä rappaustöitä rakennustyömaalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä.







31








esimerkkejä

Rappaus




tartunta-, täyttö- ja pintarappaus

kerrosrappaus

koneellinen rappaus

toimiminen rappaus työryhmän jäsenenä



rappausmateriaalit ja niiden fysikaaliset ominaisuudet

materiaalien valinta sekä niiden käyttö huolellisesti, taloudellisesti ja turvallisesti

työturvallisuus






Opetusmenetelmät

opetuskeskustelut



työssäoppiminen

Oppimisympäristöt



tehdään rappaustöitä


piirustusten mukaisen rakennusosan rappaus, kuten seinän oikaisu



Muuta huomioitavaa



32

2.6.7 MUOTTITYÖT (15 OSP)





tehdä pysty- ja vaakamuottitöitä yksin sekä ryhmässä

tehdä muottityöhön liittyviä mittaustöitä

purkaa muotteja

vastaanottaa, siirtää ja työstää muottitöihin käytettäviä materiaaleja




ottaa huomioon työssään materiaalien ominaisuudet ja erityyppisiin betonointeihin vaadittavan

muotin rakenteen sisältäen muotin sidonnan ja tuennan

käyttää muottitöiden vaatimia tavallisia työkaluja


työkykyä.


Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä rakennustyömaalla pysty- tai vaakamuottityötä työryhmässä tai yksin. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä.













33


esimerkkejä

Muottityöt




muottityöpiirustukset

pysty- ja vaakamuottityöt, topparit ja varaukset

toimiminen muottityöryhmän jäsenenä


keskeisimmät muottityövälineet

työvälineiden ja materiaalien valinta sekä niiden käyttö huolellisesti, taloudellisesti ja turvallisesti

työturvallisuus





Opetusmenetelmät

opetuskeskustelut


demonstraatiot

projektit




työssäoppiminen


Oppimisympäristöt




työssäoppimispaikat yrityksissä, joissa tehdään muottityötä, esim. betonielementtitehdas


erilaisten pysty-, vaaka- ja erikoismuottien rakentaminen ja asentaminen

toppausten ja varausten asentaminen



Muuta huomioitavaa



34

2.6.8 TERÄSRAKENTAMINEN (15 OSP)





asentaa teräsrakenteita tavallisimpiin rakenneosiin

asentaa pultti- ja ruuviliitoksia sekä tehdä väliaikaisia tuentoja

puikko- sekä MIG/MAG-hitsauksen perusteet

tehdä teräsrakennustöihin liittyvät mittaustyöt

vastaanottaa, siirtää ja työstää teräsrakentamisessa käytettäviä materiaaleja




ottaa huomioon työssään materiaalien ominaisuudet ja materiaalien yhteistoiminnan sekä palo-

ja laatunormit

käyttää teräsrakentamisen vaatimia tavallisia työkaluja

tuotteiden kiinnitystöissä käyttää erityyppisiä kiinnityskoneita tuotteen ja alustan mukaan


työkykyä.


Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa asentamalla rakennustyömaalla teräsrakenneosia työryhmässä tai yksin. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä.













35


esimerkkejä

Teräsrakentaminen




teräsosien asennustyöt

hitsausprosessi

liitos- ja kiinnitysmenetelmät

asennusaikaiset tuennat

järjestely, viimeistely- ja jälkihoitotyöt

työvälineiden ja materiaalien valinta sekä niiden käyttö huolellisesti, taloudellisesti ja turvallisesti

teräsrakennepiirustukset

ainestodistukset

korroosio ja sen estäminen

työturvallisuus






Opetusmenetelmät

opetuskeskustelut



työssäoppiminen

Oppimisympäristöt


työssäoppimispaikat yrityksissä, joissa tehdään teräsrakentamiseen liittyviä töitä


hitsausprosessi

liitos- ja kiinnitysmenetelmät

korroosion estäminen



Muuta huomioitavaa




2.6.9 TERÄSOHUTLEVYRAKENTAMINEN (15 OSP)



suunnitella työnsä piirustuksien ja/tai rakennetta koskevan työselityksen avulla ja tehdä materiaali-

ja työmenekkilaskelmia

asentaa ohutlevystä valmistettuja orsia ja profiililevyjä

asentaa ohutlevystä valmistetut runko- ja pintakasetit

listoittaa kasettiseinissä esiintyvät aukot, ovet ja ikkunat valmiilla listoilla

36

tehdä töihin liittyvät mittaustyöt

vastaanottaa, siirtää ja työstää teräsohutlevyrakentamisessa käytettäviä materiaaleja




ottaa huomioon työssään materiaalien ominaisuudet ja materiaalien yhteistoiminnan

käyttää teräsohutlevytöiden vaatimia tavallisia työkaluja

käyttää tuotteiden kiinnitystyössä erityyppisiä laitteita ja asennustyövälineitä tuotteen ja alustan

mukaan

käyttää henkilökohtaisia suojaimia, ottaa huomioon työturvallisuusnäkökohdat ja ylläpitää työkykyä.


Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa asentamalla rakennustyömaalla ohutlevytuotteita yksin tai työryhmässä. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä.













esimerkkejä

Teräsohutlevyrakentaminen




ohutlevytuotteiden asennustyöt

kiinnitysmenetelmät

Opetusmenetelmät

opetuskeskustelut



työssäoppiminen


Oppimisympäristöt


37


työvälineiden ja materiaalien huolellinen, turvallinen ja taloudellinen valinta ja käyttö





työpiirustukset

työturvallisuus



työssäoppimispaikat yrityksissä, joissa tehdään teräsohutlevyrakentamiseen liittyviä töitä


ohutlevyjen leikkaus

ohutlevytuotteiden asennus



Muuta huomioitavaa




2.6.10 HIRSIRAKENTAMINEN (15 OSP)





tehdä hirsirakentamiseen liittyviä mittaustöitä

pystyttää pieniä hirsisiä rakennuksia tai rakenteen osia valmiiksi salvetuista ja varatuista hirsistä

vastaanottaa, siirtää ja työstää hirsirakentamisessa käytettäviä materiaaleja



huomioida työmaan muut urakoitsijat ja toimijat


ottaa huomioon työssään materiaalien ominaisuudet ja erityisesti kosteuden sekä ilmaston

vaikutuksen niihin

ottaa huomioon hirsirakentamisen erityispiirteet ja painumisen aiheuttamat vaatimukset

käyttää hirsirakentamisen tavallisia työkaluja


työkykyä.


Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä hirsirakennustöitä rakennustyömaalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä.

38













esimerkkejä

Hirsirakentaminen




toimiminen hirsityöryhmän jäsenenä

hirsirungon pystytys

työvälineiden ja materiaalien huolellinen, turvallinen ja taloudellinen valinta ja käyttö

materiaalien huolellinen ja taloudellinen varastointi

tapitukset, tukipultit

hirsirakenteiden fysikaaliset ominaisuudet


työpiirustukset



työturvallisuus


Opetusmenetelmät

opetuskeskustelut

oppimistehtävät


demonstraatiot

projektit





työssäoppiminen


Oppimisympäristöt





tehdään hirsirakentamiseen

liittyviä töitä

Harjoitustyöt


39

Esimerkiksi:

hirsirungon pystytys

hirsirungon tapituksien ja tukipulttien asentaminen



Muuta huomioitavaa





2.6.11 KORJAUSRAKENTAMINEN (15 OSP)





tehdä korjausrakentamiseen liittyviä purku -, tukemis-, suojaus- ja vahvistustöitä

tehdä korjausrakentamiseen liittyviä mittaustöitä perusmittavälineillä

tehdä korjausrakentamiseen liittyviä muotti-, raudoitus-, betonointi- ja purkutöitä sekä betonipintojen

paikkaustöitä

tehdä lattioiden oikaisuvaluja (esimerkiksi lattialämmityskaapeleiden asennusten jälkeen

kylpyhuoneissa)

poistaa homevaurion aiheuttajan ja korjaa siitä aiheutuneet vauriot

vastaanottaa, varastoida ja suojata korjausrakentamistöissä tarvittavia materiaaleja sekä osaa

varastoida uudelleen käytettävät materiaalit



arvioida oman työnsä laatua

toimia yhteistyössä korjausrakentamisen eri osapuolien kanssa

ottaa huomioon työssään materiaalien ominaisuudet ja rakenteiden toiminnan pääperiaatteet

käyttää turvallisesti korjausrakennustyömaan normaaleja työkaluja

tietää vanhoista materiaaleista aiheutuvat työturvallisuusriskit, kuten asbesti, homeet ja pölyt



Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä korjausrakentamiseen liittyviä töitä korjausrakennustyömaalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä.

40













esimerkkejä

Korjausrakentaminen




vanhojen rakenteiden toimintaperiaatteet

erilaiset mittaus-, oikaisuvalu-, paikkaus-, purku-, tukemis-, suojaus- ja vahvistustyöt

aukkojen ja varausten muotti-, raudoitus-, betonointi- ja purkutyöt

keskeiset työvälineet

puurakenteiden homevauriot

betonirakenteiden vauriot

rakenteiden kosteusvauriot

purku- ja ongelmajätteen käsittely sekä osastointi


työpiirustukset

työturvallisuus




Opetusmenetelmät

opetuskeskustelut

oppimistehtävät


demonstraatiot

projektit





työssäoppiminen


Oppimisympäristöt





korjausrakentamistyömailla

tai yrityksissä, joissa

tehdään takuukorjauksia


41


yleisimmät takuu- ja vuosikorjaukset, ikkunoiden ja ovien säädöt, pienet lista- ja maalauskorjaukset, pienet laatoitus- ja saumauskorjaukset, panelien vaihdot

rakennusosien purkaminen ehjänä

oikaisuvaluja paikkaustyöt

aukkojen ja varausten muotti-, raudoitus-, betonointi- ja purkutyöt

purku-, tukemis-, vahvistus ja suojaustyöt



Muuta huomioitavaa





2.6.12 TELINERAKENTAMINEN (15 OSP)





tehdä työmaalla tarvittavia teline-, kulkutie-, kaide- ja suojaustöitä

vastaanottaa ja siirtää telinetöissä käytettäviä materiaaleja




ottaa huomioon työssään telineiden ominaisuudet

käyttää telinetöiden vaatimia tavallisia työkaluja



Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä rakennustyömaalla telinetyötä työryhmässä. Työtä tehdään siinä

42

laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä.













esimerkkejä

Telinerakentaminen




telinesuunnitelmat ja säädökset

telinetöiden järjestely, suojaus ja varastointi

telineet, kaiteet ja kulkutiet

henkilösuojaus


työpiirustukset

työturvallisuus


Opetusmenetelmät

opetuskeskustelut



työssäoppiminen


Oppimisympäristöt


työssäoppimispaikat yrityksissä, joissa tehdään telinerakentamiseen liittyviä töitä


erilaisten telineiden, kaiteiden ja kulkuteiden pystytys suunnitelmien mukaisesti



43


Muuta huomioitavaa




2.6.13 IKKUNATYÖT (15 OSP)





tehdä puurakenteisten ikkunoiden ja ovien asennustöitä

asentaa laseja tai lasielementtejä puu- ja teräsrakenteisiin

asentaa lasielementtijärjestelmän osia työryhmän jäsenenä (esim. parvekelasit)

vastaanottaa, varastoida ja suojata ikkunatöihin tarvittavia materiaaleja

tehdä työkohteen järjestelyjä, purku-, suojaus- ja tukemistöitä sekä viimeistelytöitä




työstää lasia ja pleksiä sekä ottaa huomioon työssään materiaalien ominaisuudet sekä rakenteiden

toiminnan periaatteet

käyttää ovi- ja ikkunatöiden vaatimia tavallisia työkaluja



Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa asentamalla rakennustyömaalla ikkunoita tai ovia tai ikkunaelementtejä tai lasielementtijärjestelmiä piirustusten mukaisesti. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä.







44








esimerkkejä

Ikkunatyöt




puuikkunoiden ja – ovien asennus-, tiivistys- ja listoitustyöt

purku-, suojaus- ja tukemistyöt

lasielementit ja lasielementtijärjestelmät, lasiliukuovet

lasin leikkaus

puuikkunoiden korjaus



materiaalien ominaisuudet sekä huolellinen, taloudellinen ja turvallinen käyttö sekä suojaus

työpiirustukset

työturvallisuus




Opetusmenetelmät

opetuskeskustelut



työssäoppiminen


Oppimisympäristöt



ikkunoita ja ovia tai

parvekelasituksia

valmistavassa tai

asentavassa yrityksessä


ikkunoiden ja ovien asennus

ikkunoiden ja ovien sekä muun rakennusosan välinen tiivistys

ikkunan ja oven listoitus ja vuorilaudoitus

lasielementin asentaminen

puuikkunan korjaaminen



Muuta huomioitavaa




45

2.6.14 VESIRAKENTAMINEN (15 OSP)





tehdä tavanomaisen vesirakentamisen kohteen töitä (esim. sillat, satamat, kanavat, laiturit, padot ja

teollisuuslaitokset) työryhmän jäsenenä

toimia uudis-, korjaus- ja kunnossapitorakennustyömailla ja käyttää tarvittavia rakennustaitoja

veden äärellä olevissa olosuhteissa

toimia ruoppaus- ja työlauttojen ja -aluksien miehistönä ja kuljettaa yhteysvenettä

tehdä tavanomaisiin vesirakentamisen kohteisiin sisältyviä yleisimpiä mittaus- ja merkintätöitä

tavanomaisia mittavälineitä käyttäen sekä toimia mittaryhmän jäsenenä

arvioida mittalaitteiston toimivuuden ja huoltotarpeen

toimia sukellustyömaiden työryhmän jäsenenä

vastaanottaa, siirtää ja käsitellä rakennustöissä käytettäviä materiaaleja




käyttää vesirakentamisen kohteissa tarvittavia työkaluja ja pienkoneita



Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä vesirakennustöitä. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä.












46



esimerkkejä

Vesirakentaminen




mittalaitteet

maansiirto- ja pohjarakennus, kasuunit ja kulmatukimuurit

työalusten ylläpitotehtävät

liikkuminen vesillä

yhteistoiminta eri ammattiryhmien kesken


materiaalien ominaisuudet sekä huolellinen ja taloudellinen käyttö ja suojaus

työpiirustukset

ympäristö- ja luonnonsuojelu näkökohdat

käytettävien materiaalien fysikaaliset ominaisuudet


työturvallisuus




Opetusmenetelmät

ohjauskeskustelu

oppimispäiväkirja


työssäoppiminen

Oppimisympäristöt

työssäoppiminen yrityksessä, joka tekee vesirakentamiseen liittyviä töitä


Muuta huomioitavaa

Vesihygieniapassi (suositeltava)




47

2.6.15 VEDENERISTYS (15 OSP)





tehdä bitumisia perusmuurien vedeneristystöitä ja vedeneristyskatteita

tehdä vedeneristystöihin liittyvät mittaustyöt

vastaanottaa, siirtää ja työstää vedeneristystöissä käytettäviä materiaaleja




ottaa huomioon työssään materiaalien ominaisuudet sekä pintarakenteen edellyttämät vaatimukset

käyttää vedeneristystöiden vaatimia tavallisia työkaluja

käyttää henkilökohtaisia suojaimia sekä asentaa suojakaiteita

ottaa huomioon työturvallisuusnäkökohdat ja ylläpitää työkykyä.


Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kiinnittämällä rakennustyömaalla bitumikermejä tai vedeneristyskatteita työryhmässä. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä.













esimerkkejä

Vedeneristys työn suunnittelu ja toteutus

suunnitelman tai annettujen ohjeiden mukaisesti

Opetusmenetelmät

opetuskeskustelut


48



bitumikatteet, vesikatteen kermikerrokset



materiaalien huolellinen, taloudellinen ja turvallinen käyttö sekä suojaus


työpiirustukset

työturvallisuus




oppimistehtävät


demonstraatiot

projektit





työssäoppiminen


Oppimisympäristöt




työssäoppimispaikat yrityksissä, joissa asennetaan bitumikermi- ja vedeneristyskatteita


bitumikermi- ja vedeneristyskatteiden kiinnitys



Muuta huomioitavaa




2.6.23 MAANRAKENNUSKONEEN KÄYTTÖ (15 OSP)





käyttää valitsemaansa maarakennuskonetta (kaivukoneet, kaivurikuormaajat tai traktorikaivurit,

kuormaajat, telapuskutraktorit, tiehöylät, tiivistyskoneet, traktorit, poravaunut, ruoppaajat ja

kuljetusvälineet ja asfaltin levitin) tavanomaisissa maa- ja vesirakentamisen, kunnallisteknisten

49

töiden tai liikennealueiden rakentamisen kohteissa

tehdä päivittäiset tarkastukset ja koneen ennakoivaa huoltoa sekä huolehtia koneen

siisteydestä

käyttää ja vaihtaa koneeseen liitettyjä laitteita




toimia yhteistyössä maarakennustöiden eri osapuolien kanssa

käyttää maarakennustöiden vaatimia tavallisia työkaluja


työkykyä.


Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä maarakennustyömaalla maarakennustyötä valitulla maarakennuskoneella. Osaaminen osoitetaan eri konetyypillä kuin tutkinnon osassa Maarakennuskoneiden käyttö. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä.













esimerkkejä

Maanrakennuskoneen käyttö




Opetusmenetelmät

opetuskeskustelut



työssäoppiminen


50

maansiirtokoneet, työlaitteet ja käyttö

maansiirtokoneen huolto

maanrakennustöiden piirustukset ja materiaalit

maapohjan kantavuus

mittalaitteet

ympäristö- ja luonnonsuojelu näkökohdat




Oppimisympäristöt


työssäoppimispaikat maanrakennustöitä tekevässä yrityksessä


valittua maanrakennuskonetta käyttäen tavanomainen maa- ja vesirakentaminen, kunnallisteknisen- tai liikennealueen rakentaminen, esimerkiksi rakennuspohjan avaaminen ja täyttötyöt



Muuta huomioitavaa

Tieturva 1 ja 2 (suositeltava)




2.6.26 PIHARAKENTAMINEN (15 OSP)





tehdä tavallisimmat viheralueiden ylläpito- ja istutustyöt sekä nurmikon rakentamisen pintatyöt

tehdä viheralueiden pohjatyöt sekä toimia konetyön ohjaajana

asentaa piha-alueiden kalusteita ja varusteita

tehdä istutustöihin liittyviä mittauksia

vastaanottaa, siirtää ja työstää piharakentamisessa käytettäviä materiaaleja




ottaa huomioon työssään materiaalien ominaisuudet ja materiaalien yhteistoiminnan sekä

pintarakenteen edellyttämät vaatimukset

käyttää turvallisesti viherrakentamisessa käytettäviä normaaleja työkaluja ja koneita, kuten

jyrsinkoneet, ruohonleikkurit ja pensasleikkurit

51

käyttää piharakentamisessa tarvittavia tavallisia työkaluja


työkykyä.


Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä piharakentamistöitä rakennustyömaalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä.













esimerkkejä

Piharakentaminen




viherrakennus- ja pihakalustetyöt

hoitotyössä käytettävät koneet

työpiirustukset


materiaalien huolellinen, taloudellinen ja turvallinen käyttö

piha- ja istutussuunnitelmat

Opetusmenetelmät

opetuskeskustelut


demonstraatiot

projektit





työssäoppiminen


Oppimisympäristöt



52

ympäristönäkökohdat, kestävä kehitys


työturvallisuus






työssäoppimispaikat yrityksissä, joissa tehdään piha-alueiden rakentamista tai pihavarusteiden ja –kalusteiden asunnustöitä


viheralueen pohjatyöt

nurmikon istutus- ja kylvötyöt

istutetun alueen hoito

pihakalusteen tai –varusteen asentaminen esim. lipputanko



Muuta huomioitavaa

Tieturva 1 (suositeltava)




2.6.39 RAKENTAMISPALVELUT (15 OSP)



kehittää rakennustyöstä myytävän palvelun ja räätälöidä palvelua ulkoisen tai sisäisen

asiakkaan tarpeiden mukaisesti

myydä rakentamispalveluaan, tehdä materiaali- ja työmenekkilaskelmat hinnoitteluineen sekä

sopia palvelusta

neuvotella ja ottaa huomioon asiakkaan ja muiden työhön liittyvien osapuolten tarpeet

toteuttaa sovitun rakentamispalvelun

hahmottaa vahvuudet ja heikkoudet palvelun tarjoajana sekä arvioida

liiketoimintamahdollisuuksia

perustaa yrityksen.


Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa suunnittelemalla, hinnoittelemalla, neuvottelemalla ja sopimalla rakentamispalvelun.

53














esimerkkejä

Rakentamispalvelut

rakennuspalvelun suunnittelu ja myynti

asiakaspalvelun toteutus

rakentamispalveluiden markkinointi, hinnoittelu ja sopimukset

yrityksen perustaminen

omien vahvuuksien arviointi palvelujen tarjoajana

liiketoimintamahdollisuuksien etsiminen, tunnistaminen ja arviointi

neuvottelutilanteet

Opetusmenetelmät

opetuskeskustelut


projektit




työssäoppiminen


Oppimisympäristöt



opiskelu yrittäjämäisesti oppilaitoksen työmaalla

NY24h- leiri


asiakastyökohteet

työskentely yrittäjämäisesti oppilaitoksen työmaalla


54

NY vuosi yrittäjänä

yrityksen perustaminen ja yrittäjänä toimiminen


Muuta huomioitavaa

- -

2.6.40 YRITYSTOIMINNAN SUUNNITTELU (15 OSP)



arvioida oman osaamisensa tuotteistamista tai markkinoilla olevaa liiketoimintamahdollisuutta

selvittää perustettavan yrityksen liiketoimintaympäristöä ja kilpailutilannetta

esittää liikeidean ja yritysmuodon

laatia yritykselle liiketoimintasuunnitelman

laatia yrityksen perustamiseen liittyvät asiakirjat.


Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa suunnittelemalla yrityksen perustamiseen ja toimintaan liittyvät tehtävät. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.


Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista: Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi ePerusteet -palvelussa


Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin.





55


esimerkkejä

Oman yritystoiminnan suunnittelu

alan liiketoimintamahdollisuuksien arviointi

alaa koskevan lainsäädännön selvittäminen

kilpailutilanteen ja liiketoimintaympäristön selvittäminen

oman osaamisen tuotteistamisen arviointi

liikeidean hahmottaminen

Yrittäjyyden verkko-opinnot, lähiopinnot oppilaitoksessa tai starttirahaan oikeuttava koulutus Yrittäjyyden työpajatoiminta Yritysvierailut ja yrittäjävierailut oppilaitoksessa

Liiketoiminta-suunnitelman ja perustamisasiakirjojen laatiminen

liiketoimintasuunnitelman laatiminen sisältäen:

o markkinoiden ja kilpailutilanteen kehitysnäkymät

o yrityksen eri toimintojen hallinnointi ja resursointi

o budjetti o rahoitussuunnitelma o riskienhallinta-analyysi o turvallisuussuunnitelma

yritysmuodon valinta

yrityksen perustamiseen liittyvien asiakirjojen laatiminen

Kirjallisten asiakirjojen tuottaminen ohjeiden mukaisesti:

liiketoimintasuunnitelman laatiminen

yrityksen perustamisasiakirjojen laatiminen

Internet-palvelujen ja lomakkeiden hyödyntäminen, esimerkiksi:

www.ytj.fi (mm. perustamisasiakirjat) ja

www.yrityssuomi.fi (mm. Oma Yritys-Suomi –palvelu yrittäjyyttä suunnitteleville)


Muuta huomioitavaa

- -

2.6.41 TUTKINNON OSA AMMATILLISESTA PERUSTUTKINNOSTA Tähän perustutkintoon voidaan sisällyttää yksi ammatillinen tutkinnon osa ammatillisista perustutkinnoista, joiden tutkinnon perusteet Opetushallitus on määrännyt. Näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon voi valita ainoastaan niitä tutkinnon osia, jotka sisältyvät näyttötutkinnon muodostumiseen.

http://www.ytj.fi/

http://www.yrityssuomi.fi/

56

2.6.42 TUTKINNON OSA AMMATTITUTKINNOSTA TAI ERIKOISAMMATTITUTKINNOSTA Tähän perustutkintoon voidaan sisällyttää yksi ammatillinen tutkinnon osa niistä ammattitutkinnoista tai erikoisammattitutkinnoista, joiden tutkinnon perusteet Opetushallitus on määrännyt. Tämän valinnaisen tutkinnon osan laajuudeksi lasketaan ammatillisessa peruskoulutuksessa (ns. nuorten koulutus) 15 osaamispistettä.

2.6.43 TUTKINNON OSA AMMATTIKORKEAKOULUOPINNOISTA, VAIN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA Tähän perustutkintoon voidaan sisällyttää yksi ammatillinen tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista. Tämän valinnaisen tutkinnon osan laajuudeksi lasketaan 15 osaamispistettä.

2.6.44 TYÖPAIKKAOHJAAJAKSI VALMENTAUTUMINEN (5 OSP), VAIN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA


Opiskelija osaa

tunnistaa työpaikalla työssäoppimiseen tai ammattiosaamisen näyttöön sopivat työtehtävät ja selvittää niiden arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit

neuvotella työyhteisössä työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta

valmistella yhteistyössä opettajan ja työpaikkaohjaajan kanssa työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytön suunnitelmia

perehdyttää muita opiskelijoita työpaikalla tai oppilaitoksissa tehtäviin töihin, toimintatapoihin ja sääntöihin

esitellä alansa työ- ja koulutusmahdollisuuksia esimerkiksi työelämään tutustumisjaksolla oleville opiskelijoille

käydä ohjauskeskusteluja, kehittää toimintaansa palautteen perusteella ja sovitella näkemyseroja

toimia erilaisten oppijoiden ja työtovereiden kanssa

vastaanottaa ja antaa kehittävää palautetta

itsearvioida työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöään ennalta sovittujen arvioinnin kohteiden ja arviointikriteereiden mukaan

arvioida työhönsä liittyvät työturvallisuusriskit sekä hän osaa toimia ja ohjata myös muita toimimaan työturvallisuusohjeiden mukaisesti.


Opiskelija osoittaa osaamisensa tekemällä suunnitelman ammattiosaamisen näytöstä tai työssäoppimisesta. Hän perehtyy työyhteisön toimintaan, työtehtäviin, työkulttuuriin ja sääntöihin sekä arvioi työyhteisön työturvallisuusriskit ja työergonomiakysymykset oman työn osalta. Opiskelija kartoittaa mahdollisuudet toteuttaa työssäoppimista ja ammattiosaamisen näyttöjä työpaikalla. Opiskelija analysoi oman työssäoppimisensa ja ammattiosaamisen näyttönsä arvioinnit. Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan pääsääntöisesti jonkin muun ammattiosaamisen näytön yhteydessä.

57

Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.









esimerkkejä

Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen

oman alan työelämän ja ammatillisen koulutuksen tunteminen

opetussuunnitelmien tunteminen

työssäoppimisen tavoitteiden tunteminen

ammattiosaamisen näyttöjen ja arviointikriteeristön tunteminen

työyhteisön toiminnan ja ohjeiden tunteminen mm. työturvallisuus ja ergonomia

muiden opiskelijoiden perehdyttäminen ja ohjauskeskustelut työympäristössä

itsearviointitaidot

Työpaikkaohjaajakoulutus. Oman alan opetussuunnitelmaan ja tutkinnon perusteisiin perehtyminen. Etelä-Savon ammattiopiston työssäoppimisen ohjeisiin ja lomakkeisiin perehtyminen. Muihin materiaaleihin tutustuminen, muun muassa Opetushallituksen Arvioinnin opas 2015 (tai uudempi) ammatillisen peruskoulutuksen osalta. Työssäoppiminen: erityisesti tutustuminen työpaikan perehdyttämisohjeisiin, työturvallisuusohjeisiin ja työergonomian huomioimiseen eri työtehtävissä.


Muuta huomioitavaa

- -


58

2.6.45 YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN (15 OSP), VAIN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA


Opiskelija osaa

arvioida oman alan tarjontaa ja uusien asiakkaiden löytymistä tuotteistamisen lähtökohdista

täsmentää taloudellisesti kannattavan liikeidean ja kehittää toiminta-ajatuksen

suunnitella yrityksen toimintaa tavoitteellisesti ja asiakaslähtöisesti

tehdä yrityksen toimintaan liittyviä työtehtäviä

hankkia yhteistyökumppaneita ja rakentaa liiketoiminnan edellyttämiä verkostoja

esitellä yrityksen toimintaa erilaisissa tilanteissa

käyttää toiminnassaan apuna tietoja viestintätekniikkaa

toimia yrityksessä osana ryhmää, mutta kykenee myös itsenäiseen toimintaan ja päätöksentekoon

arvioida yrityksen kehittämistarpeita.


Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä toimimalla yhteistyössä ryhmän, yhteistyöyrityksen ja eri toimijoiden kanssa esim. omassa yrityksessä, harjoitusyrityksessä tai vastaavassa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava ammattitaito vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.









59


esimerkkejä

Yritystoiminnan suunnittelu ja kehittäminen

liiketoimintaympäristön selvittäminen (mm. asiakkaat, kilpailu)

alan lainsäädännön, työturvallisuusohjeiden ja mahdollisten toimilupien selvittäminen

taloudellisesti kannattavan liikeidean ja toiminta-ajatuksen täsmentäminen

yrityksen toiminnan suunnittelu

yhteistyökumppaneiden hankkiminen

yrityksen kehittämistarpeiden arviointi

tietoja viestintätekniikan käyttäminen tietoturva huomioiden

Yrittäjyyden verkko-opinnot, yrittäjyyden lähiopinnot oppilaitoksessa tai starttirahaan oikeuttava koulutus. Yrittäjyyden työpajatoiminta Yritysvierailut, yrittäjien vierailut oppilaitoksessa Yritystoimintaan liittyvät kirjalliset suunnitelmat, esimerkiksi:

liiketoimintaympäristö

liikeidean ja toiminta-ajatuksen kehittäminen

yhteistyökumppanit

mahdollisten alaan liittyvien lupien, vakuutusten ja työturvallisuussuunnitelmien huomioiminen

yrityksen toiminnan suunnittelu

yrityksen kehittämistarpeiden arviointi

Yrityksen työtehtävissä toimiminen

yrityksessä työskentely (mm. ajankäyttö, laatu- ja kustannustavoitteet sekä työn sujuvuus huomioiden):

o materiaalihankinnat, tuotteiden valmistaminen/hankinta

o markkinointi ja myynti o tuotteiden tai palvelujen

toimitus ja jälkitoimet

palveluhenkisyys ja asiakastyytyväisyyden huomioiminen

mahdollisten ongelmatilanteiden ratkaiseminen

liiketoiminnan kehittäminen

ryhmän jäsenenä toimiminen

alan työturvallisuusohjeiden noudattaminen

oman toiminnan kehittäminen

Työskentely esimerkiksi omassa yrityksessä, perheyrityksessä, harjoitusyrityksessä tai NY Vuosi yrittäjänä –ohjelmassa. Alan lainsäädäntöön ja työturvallisuusohjeisiin perehtyminen ja niiden noudattaminen.

Yritystoiminnan esittely ja toiminnan päättäminen

yrityksen toiminnan esittely

yrityksen toiminnan päättäminen

Yrityksen toiminnan esitteleminen esimerkiksi yhteistyökumppaneille tai asiakkaille.

60

Yrityksen lopettamisasiakirjojen laatiminen (esimerkiksi NY Vuosi yrittäjänä –toiminnassa) tai yrityksen myynnin mahdollisuuksien analysointi.


Muuta huomioitavaa

- -

2.6.46 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN (15 OSP), VAIN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA


Opiskelija osaa

työskennellä alan huippuosaamista vaativissa tehtävissä

hallita alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman

huomioida huipputuotannon, -tuotteen tai -palvelun laatuvaatimukset

ratkoa ongelmia ja sopeutua muutoksiin

varmistaa työturvallisuusmääräyksien ja -ohjeiden toteutumisen

kommunikoida asiakkaan kanssa äidinkielellään ja vähintään yhdellä itselleen vieraalla kielellä

arvioida ja uudistaa omaa osaamistaan

mitoittaa omat henkiset voimavaransa työtehtävän mukaan

kehittää työtä ja työympäristöä

toimia alan verkostoissa

osallistua työyhteisön kehittämiseen.


Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä toimimalla huippuosaamista vaativissa oman alan työtilanteissa. Osaaminen on mahdollista osoittaa myös kansallisissa ja kansainvälisissä kilpailutilanteissa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.






61






esimerkkejä

Huippuosaajana toimiminen

yksilöllisen opintopolun laatiminen

työtehtävään ja työympäristöön soveltuvan työmenetelmän ja työvälineiden sekä materiaalin valinta ja käyttö

työssä tarvittavan tiedon hallinta ja soveltaminen

laadukas ja kestävän kehityksen mukainen toiminta

järjestelmällisyys ja muutosten ennakointi

vuorovaikutus- ja yhteistyökyky

kustannustehokas ja tuloksellinen toiminta

työhyvinvoinnin, työturvallisuuden ja ergonomian huomioiminen

oman osaamisen ja työtapojen arviointi ja kehittäminen

Kilpailutoiminta ja siihen valmentautuminen,

esimerkiksi Taitaja-kilpailut tai alan muut kansalliset tai kansainväliset ammattitaitokilpailut.

Tai huippuosaamista vaativissa oman alan työtilanteissa toimiminen.

Henkilökohtaisen kehittymissuunnitelman laatiminen,

esimerkiksi kilpailutoimintaan valmentautumissuunnitelman laatiminen ja aikataulutus.

Portfoliotyöskentely,

esimerkiksi blogin pitäminen kilpailuun valmentautumisesta.

Projektit/harjoitustyöt,

esimerkiksi oppilaitoksessa opettajan johdolla kilpailuun valmentautuminen ja/tai harjoittelu käytännön työtehtävissä.

Osallistuminen kansainväliseen valmennustoimintaan


Muuta huomioitavaa

- -

62

2.6.47 PAIKALLISIIN AMMATTITAITOVAATIMUKSIIN PERUSTUVIA TUTKINNON OSIA, VAIN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

Tämä voi sisältää työelämän alueellisten ja paikallisten ammattitaitovaatimusten tai opiskelijan ammattitaidon syventämistarpeiden mukaisia tutkinnon osia, joiden tulee vastata laajemmin paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin kuin pelkästään yhden yrityksen tarpeisiin. Nämä tutkinnon osat nimetään työelämän toimintakokonaisuuden pohjalta ja niille määritellään laajuus osaamispisteinä (5–15 osp). Lisäksi määritellään tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset, osaamisen arviointi ja ammattitaidon osoittamistavat Opetushallituksen määräyksen (93/011/2014) liitteessä olevan arviointitaulukon mukaisesti.

2.6.48 TUTKINNON OSA VAPAASTI VALITTAVISTA TUTKINNON OSISTA, VAIN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

Tämä voi sisältää tutkinnon osia (5-15 osp) vapaasti valittavista tutkinnon osista (luku 4) kohtien 4.1 – 4.5 mukaisesti.

3 YHTEISET TUTKINNON OSAT

Yhteiset tutkinnon osat eivät koske näyttötutkintoja.

Yhteisiä tutkinnon osia on neljä. Kolme niistä muodostuu pakollisista ja valinnaisista osa-alueista.

Näiden tutkinnon osien tulee sisältää pakollisia osaamistavoitteita kaikilta ko. tutkinnon osaan

kuuluvilta osa-alueilta sekä valinnaisia osaamistavoitteita vähintään yhdeltä tutkinnon osaan

kuuluvalta osa-alueelta. Neljäs, sosiaalisen ja kulttuurisen osaamisen tutkinnon osa, koostuu

pelkästään valinnaisista osa-alueista. Sen tulee sisältää osaamistavoitteita vähintään yhdeltä

siihen kuuluvalta osa-alueelta.

Tutkinnon osa pakolliset osa-alueet laajuus (osp)

valinnaiset osa-alueet laajuus (osp)

Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

äidinkieli 5 osp

ruotsi 1 osp

englanti 2 osp

8

äidinkieli

ruotsi

englanti

3

Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen

matematiikka 3 osp

fysiikka ja kemia 2 osp

tietoja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen 1 osp

6 matematiikka

fysiikka ja kemia

tietoja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen

3

63

Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen

yhteiskuntataidot 1 osp

työelämätaidot 1 osp

yrittäjyys ja yritystoiminta 1 osp

työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto 2 osp

5 yhteiskuntataidot

työelämätaidot

yrittäjyys ja yritystoiminta

työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto

3

Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen

laajuus 3 osp

kulttuurien tuntemus

taide ja kulttuuri

etiikka

psykologia

ympäristöosaaminen

jokin pakollisista osa-alueista

koulutuksen järjestäjän oma valinnainen (4 osp)

Työkyvyn ylläpitäminen ja terveysosaaminen

7

3.1 VIESTINTÄ JA VUOROVAIKUTUSOSAAMINEN (11 OSP)

3.1.1 ÄIDINKIELI

PAKOLLISET OSAAMISTAVOITTEET (5 OSP) Opiskelija

osaa viestiä ja toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa

ymmärtää omaan alaan liittyvien tärkeimpien tekstilajien käytänteet, olennaisen sisällön ja

tarkoituksen

osaa hakea tietoa eri tietolähteistä ja käyttää tietoa sekä noudattaa lähteiden käytön periaatteita

osaa hyödyntää mediaa ja verkon tarjoamia viestintä- ja vuorovaikutusvälineitä opiskelussaan sekä tehdä ammattiosaamistaan näkyväksi

osaa laatia alaan liittyviä kirjallisia töitä

osaa hyödyntää äidinkielen oppimisen luku- ja opiskelustrategioita

ymmärtää äidinkielen sekä kirjallisuuden ja muun kulttuurin merkityksen alan ja ammatin kannalta

osaa arvioida ja kehittää omaa äidinkielen taitoaan



Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi ePerusteet-palvelussa





64





Amisäikkä

viestintätilanteen perustekijät

lukemisen tasot, ydinvirke,

aktiivinen lukeminen

tekstilajit, esim. mainos,

sähköposti,

tiivistelmä/referaatti, raportti,

asiakirjat (esim. saate,

tarjouspyyntö)

tekijänoikeudet,

lähdemerkinnät

internet tiedonlähteenä ja

lähdekritiikki

oikeinkirjoitus/oikoluku

asiatyyli

kuunteleminen

perusesiintymistaidot

Oppimisympäristöt

lähi- ja etäoppimisympäristöt

verkko (esim. Moodle)

työpaikat. Oppimismenetelmät

opettajan ohjaus

rinnakkaisopetus

yhteistyötehtävät ammatillisten aineiden kanssa (esim. rakennusalan sähköinen portfolio)

erilaisten tekstien ymmärtämisen, tuottamisen ja arvioimisen suulliset ja kirjalliset oppimistehtävät yksin, pareittain tai ryhmässä

portfolion kokoaminen tehtävistä ja muistiinpanoista (esim. suullinen esitys, Power Point –esitys, tiedonhaku raporttiin, tiivistelmä)

Duuniäikkä

Työyhteisön viestinnän

sisällöt ja tavoitteet

tiedottaminen ja tiedote

työpaikalla suullisesti ja

kirjallisesti

esiintymistaito

ryhmäviestintä

(ongelmanratkaisukeskustelu)

ja sen tekstilajit

perusteleminen

omaan alaan liittyvä

kirjallisuus ja muu kulttuuri

oman äidinkielen taitojen

arviointi ja kehittäminen.

Oppimisympäristöt



työpaikat.

Oppimismenetelmät

opettajan ohjaus

rinnakkaisopetus

yhteistyötehtävät

ammatillisten aineiden

kanssa (esim.

ongelmanratkaisukeskustelu,

oman ammattitaidon esittely

eri medioilla)

erilaisten tekstien

ymmärtämisen, tuottamisen

ja arvioimisen

65

suulliset, kirjalliset ja

visuaaliset oppimistehtävät

yksin, pareittain tai ryhmässä

portfolion kokoaminen

tehtävistä ja muistiinpanoista

(esim. työselostukset,

palaveriviestintä, muistio)

VALINNAISET OSAAMISTAVOITTEET (0 – 3 OSP) Opiskelija

osaa kehittää viestintä- ja vuorovaikutustaitojaan

osaa kehittää esiintymis- ja ryhmätyötaitojaan

osaa käyttää ja tulkita erilaisia tekstilajeja

tuntee kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin muotoja ja merkitystä











Ryhmäviestintätaidot (2 osp)

Ryhmätyöskentelyn

perusperiaatteet (erilaiset roolit

ja niiden vaikutus ryhmän

toimintaan, motivaatio)

työelämän kokous- ja

neuvottelukäytännöt

puheenvuoron rakentaminen

puhe-esitys

Oppimisympäristöt



työpaikat.

Oppimismenetelmät

opettajan ohjaus

rinnakkaisopetus



kanssa (esim.



eri medioilla)


66

erilaisten tekstien


ja arvioimisen







palaveriviestintä, muistio).

Vuorovaikutustaidot (1 osp)

Vuorovaikutustilanteen perustekijät, erilaiset viestintätilanteet, sanallinen ja sanaton viestintä

kohtelias viestintä

vuorovaikutus oman alan näkökulmasta

vuorovaikutus ja ongelmanratkaisu

Oppimisympäristöt



työpaikat. Oppimismenetelmät

opettajan ohjaus

rinnakkaisopetus



kanssa (esim.



eri medioilla)

erilaisten tekstien


ja arvioimisen







palaveriviestintä, muistio).

3.1.2 TOINEN KOTIMAINEN KIELI, RUOTSI


osaa käyttää toista kotimaista kieltä työtehtävissään ja työhön liittyvissä vuorovaikutustilanteissa

ymmärtää molempien kansalliskielten ja kulttuurin merkityksen monikulttuurisessa Suomessa

67











Ruotsi

tervehtiminen ja hyvästely

itsestä kertominen

asiakaspalvelutilanne

tiedonhaku

työelämän tilanteissa toimiminen

puhelinkeskustelu

opastaminen keskeisten rakenteiden ja oman alan sanaston hallinta

Oppimisympäristöt Ohjattua oppimista, lisänä esim. verkko-oppimisympäristö kuten blogipohja. Oppimismenetelmät Opiskelija harjoittelee oman alan asiakaspalvelufraaseja suullisesti ja kirjallisesti. Opiskelija tutustuu oman alansa sanastoon, esim. korjaus- ja huolto-ohjeisiin ja harjoittelee tiedonhakua omaan alaan liittyvistä asioista, esim. ilmoituksiin tutustuminen. Opiskelija tutustuu oman alansa turvaohjeisiin tekstien ja tehtävien avulla. Opiskelija harjoittelee omasta työstään kertomista suullisesti ja kirjallisesti, esim. työaika, työtehtävät.


osaa kehittää viestintä- ja vuorovaikutustaitojaan

osaa kehittää esiintymis- ja ryhmätyötaitojaan

osaa käyttää ja tulkita erilaisia tekstilajeja

tuntee kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin muotoja ja merkitystä


68











Työelämäruotsi (1 osp)

vuorovaikutustilanne

mielipiteen ilmaiseminen

kielenoppimisen keinot

tietolähteiden käyttö

Oppimisympäristöt Ohjattua oppimista, lisänä esim. verkko-oppimisympäristö kuten blogipohja. Oppimismenetelmät

Opiskelija harjoittelee erilaisia vuorovaikutustilanteita. Hän kertoo omasta työstään suullisesti tai kirjallisesti (mm. työaika, työkokemus, palkkaus, työnhakutilanne). Opiskelija harjoittelee erilaisia kielenoppimisen keinoja kuten suullista esiintymistä, kirjallista tuottamista, kuullun ymmärtämistä. Opiskelee erilaisia keinoja oppia esim. ammattisanastoa kuten quizlet-harjoitukset. Hän kirjoittaa lyhyitä työhön liittyviä tekstejä. Hän osaa ilmaista mielipiteensä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Opiskelija lukee ja ymmärtää alakohtaisia autenttisia tekstejä esim. sanomalehtitekstejä.


69

Proffssvenska (2 osp)

suullisen ja kirjallisen viestinnän tilanteet

kuullunymmärtämisen vahvistaminen

tietolähteiden käytön harjoittelua

kielenoppimisen strategioita

oman alan ongelmatilanteissa selviäminen

rakenteiden vahvistamista

Oppimisympäristöt Ohjattua oppimista, lisänä esim. verkko-oppimisympäristö kuten blogipohja ja/tai moodle. Oppimismenetelmät Opiskelija harjoittelee esim. ostostilannetta, opastamista ja puhelimessa viestimistä. Hän laatii ruotsinkielisiä kirjallisia viestejä kuten esim. sähköpostitilauksia ja tarjouksia ja/tai muistiinpanoja, ruokalistoja tai yritysesittelyn. Opiskelija harjaantuu somen käytössä kielenopetuksen apuna. Hän tutkii oman alansa lehtiä, esitteitä ja nettisivuja ja laatii suullisen ja/tai kirjallisen esittelyn esim. nähtävyydestä, ruokalajista tai päiväohjelmasta. Opiskelija tutkii kielen oppimisen strategioita ja etsii omia vahvuuksiaan ja kehittämisalueitaan. Hän harjoittelee selviämään oman alansa ongelmatilanteissa kuten reklamaatiotilanteessa ruotsin kielellä. Hän vahvistaa rakenteiden tuntemustaan oman alansa tekstien yhteydessä ja oppii tunnistamaan kirjalliselle tekstille tyypillisiä rakenteita, esim. partisiipit, lauseenvastikkeet ja passiivi. Opinnot on tarkoitettu jatko-opintoja suunnitteleville.

3.1.3 VIERAS KIELI, ENGLANTI


osaa viestiä ja toimia vuorovaikutustilanteissa siten, että hän kykenee harjoittamaan ammattiaan

osaa käyttää oman alansa työtehtävissä tarvittavaa vierasta kieltä

70

osaa hakea tietoa erilaisista vieraskielisistä lähteistä

osaa toimia monikielisessä ja -kulttuurisessa ympäristössä.











Englanti

omasta itsestä, työstä ja opinnoista kertominen

oman alan sanaston hallinta

keskeisten rakenteiden hallinta

tuotteista/palveluista kertominen

asiakaspalvelutaidot ja kohteliaisuus

kulttuurientuntemus avuksi asiakaspalveluun

tiedonhaku englanniksi

Oppimisympäristöt Ohjattua oppimista, lisänä esimerkiksi työsali ja verkko-oppimisympäristö, kuten blogi. Oppimismenetelmät Opiskelija harjoittelee omasta itsestä, opinnoista ja työstä kertomista suullisesti ja kirjallisesti. Vaihtoehtoina voivat olla mm. suullinen esitys, ainekirjoitus, ja kertominen itsestä vaihto-opiskelijoille/opettajalle/muille opiskelijoille. Opiskelija tutustuu tekstien, tehtävien, videoiden, yms. materiaalin avulla alan sanastoon ja harjoittelee sitä kirjallisesti ja suullisesti luokassa ja esimerkiksi työsalissa. Opiskelija kertaa keskeisiä rakenteita. Opiskelija harjoittelee oman alan asiakaspalvelufraaseja suullisesti ja kirjallisesti ja tutustuu kohteliaisuussääntöihin. Opiskelija ottaa huomioon kulttuurierot. Opiskelija tutustuu oman alansa liittyviin kirjallisiin ohjeisiin ja esimerkiksi kääntää tai selostaa


71

ohjeen omin sanoin kirjallisesti/suullisesti. Opiskelija tutustuu oman alansa työturvallisuusohjeisiin tekstien ja tehtävien avulla. Opiskelija harjoittelee tiedonhakua omaan alaan liittyvistä asioista, esimerkiksi hakee tietoa jostain automerkistä ja esittelee sen luokalle tai opettajalle joko kirjallisesti tai suullisesti.


osaa viestiä vieraalla kielellä työelämän tilanteissa

osaa toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa vieraalla kielellä

osaa toimia aktiivisena kansalaisena vieraskielisissä yhteyksissä

osaa tunnistaa kielen ja kulttuurin merkityksen

osaa kehittää kielen oppimisen strategioitansa ja oppimistapojaan.











Englannin keskustelu Let’s talk (1 osp)

Suullinen kielitaito työelämässä ja erilaisissa vuorovaikutustilanteissa

peruskeskustelutaidot

kulttuuritaidot

sanasto-osaaminen

lauserytmiikka ja intonaatio

rohkeus puhua

small talk

kielen ja kulttuurin merkitys

kielen oppimisen strategiat ja oppimistavat

Oppimisympäristöt Oppimisympäristöinä toimivat tarpeen mukaan esimerkiksi lähi- ja verkko-oppimisympäristöt (nettipohjaiset tehtävät, sovellusohjelmat ja pelit, kansainväliset yhteistyöoppilaitokset). Oppimismenetelmät


72

Opiskelija oppii suullista kielitaitoa kartuttamalla sanavarastoaan, harjoittelemalla viestimään englanniksi erilaisissa tilanteissa vuoropuheluin, ryhmäkeskusteluin ja/tai väittelyin, selittämällä kuvasta, tiivistämällä suullisesti kuulemaansa tai lukemaansa tai osallistumalla kansainväliseen projektiin.

Mikäli oppilaitoksessa on kansainvälinen apulaisopettaja, hän on mukana mahdollisuuksien mukaan.

Opiskelija harjoittelee ilmaisemaan itseään ja mielipiteitään englannin kielellä keskustelutilanteissa opiskelutovereiden kanssa sekä esim. skypen välityksellä ulkomaalaisten opiskelijoiden kanssa.

Opiskelija tutustuu englannin kielen ja englanninkielisen kulttuurin merkitykseen nykymaailmassa esim. netin välityksellä tekstejä läpikäymällä, kuullun ymmärtämisharjoitusten avulla, keskustelemalla mahdollisuuksien mukaan ulkomaalaisten opiskelijoiden kanssa esim. skypen välityksellä.

Opiskelija käy läpi erilaisia kielenopiskelutekniikoita ja käyttää niitä.

Jatko-opintopaketti - Further studies (2 osp)

Englannin jatko-opintopaketin

tarkoituksena on varustaa

opiskelijat niin, että he pärjäävät

jatko-opinnoissaan englannin

kielessä. Kokonaisuuteen

sisältyvät:

sanasto-osaaminen

syvennetään rakennetietoa

(esim. pronominit, passiivi,

ehtolauseet)

sananmuodostus

ääntäminen, lauserytmiikka,

intonaatio

kuulunymmärtäminen

kirjallinen ilmaisu

Oppimisympäristöt

Oppimisympäristöinä toimivat

tarpeen mukaan esimerkiksi

lähi- ja verkko-oppimisympäristöt

(nettipohjaiset tehtävät,

sovellusohjelmat ja pelit).

Oppimismenetelmät

Opiskelija

tutustuu erilaisiin teksteihin

opiskelee opettajan johdolla

vaativampia rakenteita ja

harjoittelee niitä

73

kielenoppimisen strategiat ja

oppimistavat

harjoittelee sananmuodostusta,

äänteitä, lauserytmiikkaa ja

intonaatiota parin kanssa

parantaa kuullun

ymmärtämistään erilaisten

kuullunymmärtämisharjoitteiden

kautta esim. netin välityksellä

kirjoittaa erilaisia tekstejä

mielenkiintoisista, itse

valitsemistaan aiheista esim.

pitämällä blogia

käy läpi kielenoppimisen

tekniikoita opettajan

ohjauksessa ja kokeilee niitä

Technical English (1 osp)

sanasto-osaaminen (oman

alan)

tekniikan englannin

erityispiirteet

suullinen teknisten alojen

työelämän kielitaito

englanninkieliset työohjeet ja

niiden tulkinta

Oppimisympäristöt


tarpeen mukaan esimerkiksi työsalit

ja verkko-oppimisympäristöt



Oppimismenetelmät

Keskustelun aiheena purettava,

koottava tai kunnostettava tekninen

laite, esim. työtiloissa.

Autenttisen teknisen tekstin tulkinta,

hakien tarvittavaa sanastoa ym.

tietoa mahdollisimman itsenäisesti

tietoja viestintätekniikkaa

hyödyntäen

Selviytyjän englanti- Survival English (2 osp)

Kokonaisuus on tarkoitettu

opiskelijoille, joilla on

hankaluuksia englannin

perusosaamisen kanssa.

Tarkoituksena on

harjoitella arkipäivän

tilanteissa selviytymistä

parantaa peruskielitaitoa:

kysymykset, ajanilmaukset,

nykyisestä ja menneestä

ajasta kertominen,

persoonapronominit

harjoitella perussanontoja ja

suullista ilmaisua

Oppimisympäristöt


tarpeen mukaan esimerkiksi

lähi- ja verkko-oppimisympäristöt



Oppimismenetelmät

Oppimismenetelminä käytetään

opettajan ohjauksessa tapahtuvaa,

rakenteeltaan selkeää opiskelua

erilaisten selkotekstien ja esim.

74

netin välityksellä. Tämän avulla

opiskelija

oppii peruskielitaidon, jolla hän selviytyy arkipäivän suullisissa ja kirjallisissa tilanteissa

harjoituttaa kuullun ymmärtämisen taitoaan

3.2 MATEMAATTISLUONNONTIETEELLINEN OSAAMINEN (9 OSP)

3.2.1 MATEMATIIKKA


osaa peruslaskutoimitukset, prosenttilaskennan ja mittayksiköiden muunnokset oman alan ja arkielämän edellyttämässä laajuudessa

osaa laskea pinta-aloja ja tilavuuksia

osaa soveltaa geometriaa oman alan tehtävien vaatimassa laajuudessa ja hahmottaa tilaa ja muotoja kolmiulotteisesti

osaa käyttää sopivia matemaattisia menetelmiä oman alan ongelmien ratkaisussa

osaa arvioida tulosten oikeellisuutta ja suuruusluokkaa

osaa käyttää matemaattisten ongelmien ratkaisussa apuna laskinta, tietokonetta ja tarvittaessa muita matematiikan apuvälineitä











Matematiikka Peruslaskutoimitukset

yhteen-, vähennys-, jako-, ja kertolaskutoimitukset

Oppimisympäristöt

luokat, keidas, työsalit


75

päässä ja apuvälinein laskien,

potenssit ja juuret,

verrannot mm. mittasuhteet ja mittakaavat

Prosenttilaskenta

prosenttiarvon, -luvun ja perusarvon laskeminen

muutosprosentin ja prosenttiyksikön laskeminen

arvonlisäveron laskeminen

Mittayksikkömuunnokset

pituus-, pinta-ala- ja tilavuusmittayksiköiden muunnokset

Pinta-alat ja tilavuudet

tasokappaleiden ominaisuudet,

tilavuuskappaleiden ulottuvuudet ja ominaisuudet

Soveltavaa geometriaa; Pythagoras ja trigonometria

kolmion ja kulmien geometria ammatillisessa laajuudessa

Matemaattisten apuvälineiden käyttö

kynän, paperin, laskimen, mittavälineen ja tietotekniikan käyttäminen matemaattisten ongelmien ratkaisussa

Ongelmanratkaisutaidot

Rationaalinen ajattelu ja ongelmanratkaisutaitojen kehittäminen matemaattisten ongelmien kautta mm. taso- ja tilavuusmuotojen hahmottamisen kehittäminen esim. rakenteluharjoituksin, materiaalinkulutus ja -kulut, työsuunnittelu

verkko mm. moodle, drivet, skype

työssäoppimispaikat Oppimismenetelmät Opetuskeskustelu, itsenäinen ja yhteisöllinen opiskelu, projekti-, ilmiöpohjainen, case-oppiminen esim.

piirustusten laatiminen ja kartanlukutaito mittakaavaa käyttäen

päivän työtehtävien reittisuunnittelu oppilaitoksessa tai työssäoppimassa

selvitetään tarvittavien valmistusmateriaalien määrä ja hinta mm. pinta-ala ja tilavuuslaskuja apuna käyttäen

lasketaan tilavuuksia mm. maalin kulutus

lasketaan tuotteen tai palvelun hinta asiakkaalle tuoton, verot ja alennukset huomioiden

harjoitellaan kolmiulotteista hahmottamista mm. palikoilla rakentaen


76

osaa ilmaista muuttujien välisiä riippuvuuksia matemaattisilla lausekkeilla

osaa muodostaa ja laatii omaan alaan liittyviä yhtälöitä, lausekkeita, taulukoita ja piirroksia

osaa ratkaista työssä tarpeellisia matemaattisia tehtäviä yhtälöillä, päättelemällä tai kuvaajien avulla

osaa arvioida tulosten oikeellisuutta ja suuruusluokkaa

osaa soveltaa arki- ja työelämässä tarvittavaa talousmatematiikkaa, kuten kannattavuus-, kustannus-, verotus- ja lainalaskelmia

osaa kerätä ja ryhmitellä omaan alaan liittyvää tietoa.











Visuaalinen matematiikka (1 osp)

Muuttujien väliset riippuvuudet

yhtälöt ja lausekkeet

taulukot ja piirrokset

opittujen perustaitojen käyttö joustavasti ammattiin liittyvissä tehtävissä

kuvaajien laadinta ja tulkitseminen

tuloksen oikeellisuuden ja suuruusluokan hahmottaminen

Oppimisympäristöt

luokat, keidas, työsalit, simulaattorit



Oppimismenetelmät

Esim. käytetään Exceliä taulukoiden tekemiseen, tunnuslukujen määrittämiseen, suoran ja diagrammien piirtämiseen

Talous tasapainoon! (1 osp)

Talousmatematiikka

korko, koronkorko

verotus

hinnoittelu

kuvaajien laadinta ja tulkitseminen (esim. omien kulujen jakauma eri kustannuslajeihin, vuokrien kehitys yms)

Oppimisympäristöt




Oppimismenetelmät Esim.


77


kartoitetaan opiskelijan oma talous

tutustutaan netissä oleviin laskureihin

Tilastot (1 osp) Tilastot

tilastolliset käsitteet

tunnusluvut (esim. keskiarvo, mediaani, moodi, vaihteluväli, keskihajonta)

tilastollinen tutkimus o ongelman

määrittäminen o kysely/havainnot o kuvaajat, taukukot o tulkinnat


Oppimisympäristöt




Oppimismenetelmät Esim. tehdään pienimuotoinen oma tutkimus, esimerkiksi luokan tupakoinnista, netin käytöstä, rahankäytöstä tai vaikkapa oman alan tarvikkeista

3.2.2 FYSIIKKA JA KEMIA


osaa soveltaa oman alan kannalta keskeisiä fysiikan käsitteitä, ilmiöitä ja lainalaisuuksia

osaa ottaa työssään huomioon oman alan kannalta keskeisiä kemian ilmiöitä ja aineiden erityisominaisuuksia

osaa säilyttää, käyttää ja hävittää omalla alalla tarvittavia aineita.











78


Fysiikka Mittaamisen perusteet

SI-järjestelmä,

mittausperiaatteet

Mekaniikan peruskäsitteet

Newtonin lait,

kitka

kinematiikan perusteet,

tasapaino, voimien ja energian periaatteet

Painovoima ja statiikka

Tasapaino

jännitys ja lujuus

Lämpö

lämmön siirtyminen,

lämpölaajeneminen

olomuodon muutokset

kosteus

Aalto-oppi

perusteet: ääni, melu ja kuulonsuojaus;

säteily mm. laser, UV, infarupuna

Sähkö

peruskäsitteet ja riippuvuudet,

SFS6002 pätevyyden tukeminen

Sähköturvallisuus

turvallinen toiminta: tapaturmien ennaltaehkäisy, tapaturmatilanteet

Oppimisympäristöt

luokat, keidas, työsalit


työssäoppimispaikat Oppimismenetelmät Opetuskeskustelu, itsenäinen ja yhteisöllinen opiskelu, projekti-, ilmiöpohjainen, case-oppiminen esim.

videoidaan ergonomisesti oikeita työtapoja

päivän työtehtävien reittisuunnittelu oppilaitoksessa tai työssäoppimassa

tunnistetaan kitkan hyviä ja haittaavia ominaisuuksia sekä tasapainon ja voimien vaikutuksia työympäristössä mm. kuvattujen työtehtävien ja –olojen kautta

tutkii itsenäisesti lämpötilan ja kosteuden vaikutusta materiaaleihin

lasketaan sähköopin peruslaskuja

tutustutaan työsalissa/työmaalla ja työssäoppimispaikassa oleviin sähkölaitteisiin ja niiden arvokilpiin sekä lasketaan laitteiden energiankulutuksia ja käyttökustannuksia, maksimikuormituksia

etsitään alkusammutusvälineet ja päävirtakatkaisin

kartoitetaan työympäristön sähköriskejä ja toimintamalleja

Kemia Työ- ja ympäristöturvallisuus

kemikaaliturvallisuus merkinnät ja tietomateriaali mm. käyttöturvallisuustiedote

yleiset työturvallisuustekijät,

Oppimisympäristöt

luokat, työsalit


työssäoppimispaikat Oppimismenetelmät

79

ympäristön suojelunhuomioiminen

Materiaalit

alan aineiden erityisominaisuudet,

korroosio-ilmiö

Jaksollinen järjestelmä

aineen rakenne,

alkuaineet,

käyttö

Hapot ja Emäkset

happojen ja emästen erot,

pH käsite,

Epäorgaaniset ja orgaaniset aineet

epäorgaanisten ja orgaanisten aineiden erot,

epä- ja orgaanisen kemian keskeiset käsitteet ja ilmiöt

Reaktiot

kemiallisten reaktioiden perusteet

Keskustelu, oppimistehtävät, itsenäinen opiskelu. Esim.

tutustutaan työtehtävissä syntyvien jätteiden hävittämiseen ja kierrättämiseen ja pohditaan mahdollisia energian säästökohteita

tutustutaan ympäristömerkkeihin itsenäisesti

kuvaillaan jonkin tuotteen elinkaari

tutustutaan työtehtävissä käytettäviin kemiallisiin aineisiin ja niiden käyttöturvallisuustiedotteisiin

laaditaan käyttöohje jostakin työtehtävässä tarvittavasta kemikaalista

tehdään työympäristön turvallisuuskartoitus


osaa soveltaa oman alan kannalta keskeisiä mekaniikan, lämpöopin ja sähköopin peruskäsitteitä ja lainalaisuuksia ja ottaa ne huomioon työssään

osaa valmistaa alalla tarvittavia aineseoksia

osaa tehdä kokeellisia havaintoja ja mittauksia oman alan kannalta keskeisistä fysikaalisista ja kemiallisista ilmiöistä

osaa kerätä, käsitellä ja analysoida tekemiään kokeellisia havaintoja ja mittauksia

osaa arvioida saamiensa kokeellisten havaintojen ja mittaustulosten luotettavuutta, tarkkuutta ja mielekkyyttä.










80



Fysiikka elämässä (1 osp) Mekaniikan, lämpöopin ja sähköopin peruskäsitteiden ja ilmiöiden soveltaminen omalla alallaan esim. projektityönä

Oppimisympäristöt esim. multimedia-avusteiset lähi- ja etäympäristöt sekä verkko-oppimisympäristöt Oppimismenetelmät Opetuskeskustelu tukee oppimisprosesseja. Opiskelijakeskeisyys itsenäisen ja yhteisöllisen tutkivanoppimisen periaattein. esim. projekti-, ilmiöpohjainen, case-oppiminen

Kemia elämässä (1 osp) Omalla alalla tarvittavien aineseosten valmistus, käyttö, säilyttäminen ja hävittäminen

Oppimisympäristöt esim. multimedia-avusteiset lähi- ja etäympäristöt sekä verkko-oppimisympäristöt Oppimismenetelmät Opetuskeskustelu tukee oppimisprosesseja. Opiskelijakeskeisyys itsenäisen ja yhteisöllisen tutkivanoppimisen periaattein. esim. projekti-, ilmiöpohjainen, case-oppiminen

3.2.3 TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA SEKÄ SEN HYÖDYNTÄMINEN


osaa käyttää yleisimpiä tietoja viestintätekniikan sovelluksia ja hyödyntää niiden käyttöön tarkoitettuja ohjeita ja oppaita

osaa suojata verkkoidentiteettiään ja yksityisyyttään

osaa toimia tekijänoikeus-, tietoturva- ja tietosuojaohjeiden ja -määräysten mukaisesti

osaa tiedostojen eri säilytys- ja lähetysmuodot.





81








Tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen

Tieto- ja viestintätekniikan sovellukset: Opiskelija

käyttää sovelluksia monipuolisesti eri tilanteiden ja tarpeiden mukaan

käyttää sujuvasti ohjeita ja oppaita ja ratkaisee niiden avulla erilaisia ongelmia

Perus toimisto-ohjelmat ja niiden käyttömahdollisuudet:

Tekstinkäsittely

taulukkolaskenta

esitysgrafiikka

sähköposti

Internet

Sähköiset asiointipalvelut

Verkkoturvallisuus: Opiskelija

luo verkkoidentiteetin, arvioi sen käyttöön liittyviä̈ riskejä ja valitsee laitteisiin ja käyttötapoihin sopivat suojautumismenetelmät

valitsee erilaisiin tilanteisiin sopivan verkkoyhteyden suojaustason

osaa valita tilanteeseen sopivan turvallisen tavan koti- ja ulkomaiselle maksuliikenteelle

Oppimisympäristöt

ryhmätyötila

oppimiskeidas

tietotekninen oppimistila Oppimismenetelmät

tutkiva oppiminen

case-oppiminen

projektilähtöinen oppiminen

Esimerkkitehtävät

Pilvipalveluympäristön – käyttö; tiedostojen luonti ja jakaminen (esim. Office 365, Google Drive, Onedrive)

Sähköpostin luonti ja sen käyttö

Tiedonhakun Internetistä; hakukoneet, sivustot, keskustelupalstat

Asiointi sähköisissä palveluissa

Esimerkkitehtävät

Tilin luominen verkkopalveluun, tutustutaan käyttöehtoihin ja turvallisuuteen

Verkkohuijaukset, niiden tunnistaminen ja niihin varautuminen. Etsitään esimerkkejä ja tutustutaan niihin.

82

noudattaa itsenäisesti tekijänoikeus-, tietoturva- ja tietosuojaohjeita ja - määräyksiä, pitää tietojaan ajan tasalla ja ohjaa tarvittaessa muita

noudattaa verkonkäytön etikettiä

Aiheet:

Yksityisyysasetukset

käyttöehdot

salausmenetelmät

selaimen turva-asetukset

sivuston luotettavuuden arviointi

nettietiketti

sananvapaus verkossa

ilmoitusvelvollisuus Tiedostojen muokkaus, jakaminen ja säilytys:

opiskelija valitsee tarkoituksenmukaiset tiedostojen säilytys- ja lähetysmuodot huomioiden tietoturvan.

Aiheet:

tiedostojen tallennusmuodot

tallennusmediat ja niiden säilyvyys

varmuuskopiointi tiedostojen lähettäminen eri tavoin

Esimerkkitehtävät

Tieostojen tallentaminen eri muotoihin, niiden erot käytettävyys ja valintaperusteet (esim. docx vs. pdf)

Tutustuminen tiedon säilyttämiseen ja varmuuskopiointiin

Suurien ja pienien tiedostojen jakaminen netissä


osaa perehtyä erilaisten tietojärjestelmien sovelluksiin, joita voidaan hyödyntää omalla ammattialalla

osaa ratkaista yleisimpiin tietoja viestintätekniikan sovelluksiin liittyviä ongelmia

osaa ottaa käyttöön uusia tietoja viestintätekniikan laitteita ja sovelluksia

osaa toimia sähköisissä medioissa oman osaamisensa kehittämiseksi ja jakamiseksi

osaa hyödyntää digitaalisia materiaaleja ammatillisen kasvun kuvaamisessa sekä osaamisensa ja ammattitaitonsa markkinoinnissa.






83







Oman alan tietojärjestelmät, käyttö ja ongelmatilanteet (1 osp)

Opiskelija

hakee tietoa aktiivisesti ammattialalla tapahtuvasta tietojärjestelmäsovellusten kehittymisestä

Kokeilee ja pyrkii tehostamaan työtään uusilla ohjelmistoilla

Aiheet:

oman alan ohjelmistot ja tietojärjestelmät

järjestelmien käyttäminen ja mahdolliset ongelmatilanteet

ongelmatilanteiden ennakointi ja niihin varautuminen

Oppimismenetelmät

tutkiva oppiminen

case-oppiminen

projektilähtöinen oppiminen Oppimisympäristöt

ryhmätyötila

oppimiskeidas

tietotekninen oppimistila Esimerkkitehtävät

Selvitys oman koulutusohjelman tietoteknisistä ratkaisuista.

Uuteen sovellukseen tutustuminen ja sen ominaisuuksista raportointi

Uudet laitteet ja sovellukset, hankinta ja käyttöönotto (1 osp)

Opiskelija

ottaa sujuvasti käyttöön itselleen uusia laitteita ja sovelluksia ja pystyy tarvittaessa opastamaan muita

Aiheet:

Tutustutaan uusiin laitteisiin, älypuhelimet, tablet-laitteet, kamerat ja muut tietotekniset laitteet, sekä opastetaan muita niiden käytössä

Tutustutaan erilaisiin sovelluksiin ja opastetaan muita niiden käytössä

Oppimismenetelmät

tutkiva oppiminen

case-oppiminen


ryhmätyötila

oppimiskeidas


Tutustutaan uusin laitteisiin ryhmissä. Kukin ryhmä opastaa laitteen käyttöä muille ryhmille

SOME

Opiskelija

Oppimismenetelmät

84

Tehokas käyttö ja sisällöntuotanto (1 osp)

hakee monipuolisesti alaansa liittyvää tietoa ja toimii aktiivisesti tvt- verkkoja hyödyntävissä verkostoissa ja arvioi löytämäänsä tietoa kriittisesti

kuvaa ammatillista osaamistaan monipuolisesti digitaalisilla materiaaleilla ja hyödyntää niitä tehokkaasti työnhaussa.

Aiheet:

Sosiaalisen median palvelut

SOMEn hyödyntäminen opiskelussa

SOME-palveluiden käyttö ammattiosaamisen kehittymisen seurannassa ja markkinoinnissa

oppimispäiväkirjat

sisällöntuotanto

kuvat

videot

tutkiva oppiminen

case-oppiminen


ryhmätyötila

oppimiskeidas


Blogin perustaminen ja materiaalin tuottaminen

dokumentoi omaa osaamistaan käyttäen sosiaalisen median palveluita

itsearvioi omaa oppimistaan

3.3 YHTEISKUNNASSA JA TYÖELÄMÄSSÄ TARVITTAVA OSAAMINEN (8 OSP)

3.3.1 YHTEISKUNTATAIDOT


osaa toimia kansalaisena ja osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon

osaa toimia tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden periaatteita noudattaen

osaa suunnitella ja hoitaa omaa talouttaan sekä arvioida siihen liittyviä riskejä

hyödyntää sosiaalista mediaa aktiivisen osallistumisen keinona

osaa käyttää yhteiskunnan tarjoamia palveluja ja toimia kuluttajana.








85





Yhteiskuntataidot

Kansalaisena toimiminen:

Osallistuminen yhteiskunnassa (esim. sosiaalinen media)

Kansalaisen perusoikeudet Suomessa ja muissa maissa

Kunnallinen päätöksenteko.

Päätöksenteko valtion tasolla

Vaalijärjestelmä.

Kansalaisvaikuttamisen keinot

Kolmas sektori yhteiskunnallisena vaikuttajana, esim. yhdistykset, järjestöt ja muut. (Sosiaalinen media kansalaisvaikuttamisen keinona.)

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus:

Eri kulttuurien ja erilaisuuden hyväksyminen ja ymmärtäminen

tasa-arvo

kiusaamisen ja syrjinnän estäminen

Talous:

Oman talouden suunnittelu

palkkaverotuksen pääpiirteet

velkasuhde

Palvelut ja oikeudet:

Yhteiskunnan tuottamat palvelut, kuten opintotuki, työttömyysturva, työeläkkeen perusteet

Opiskelija

osallistuu keskusteluihin

tekee kirjallisia ja suullisia raportteja tai leikekansioita ja kommentoi niitä

referoi uutisia ja kenties osallistuu opiskelijana erilaisten järjestöjen tai yhdistysten toimintaan

voi myös esittää ajatuksiaan mielipidekirjoituksilla

voi osallistua opiskelijoiden mielenilmaisuihin tai muihin ajankohtaisiin tapahtumiin ja raportoida niistä

muodostaa ja ilmaisee eri keinoin omia perusteltuja mielipiteitään

Opiskelija

toimii erilaissa ryhmissä esim. keskustellen ja tuottaen oppimisaineistoja paperille tai digitaalisille viestimielle

Opiskelija

perehtyy aiheeseen Case-oppimisella (tilanteet) ja tekee esimerkiksi harjoituksia veroprosenttilaskurilla ja Kelan laskureilla

laatii itselleen tai vaihtoehtoisesti jollekin kuvitellulle ”Hemmolle” budjetin

Opiskelija

tutustuu aiheeseen osallistumalla keskusteluihin

myös kartoittaa oman kotikuntansa järjestämiä palveluita

86

Kuluttajan perusoikeudet

ratkaisee erilaisia Case-tilanteita kuluttajan oikeuksista

Aihealueita voi opiskella soveltuvin osin myös verkossa.


osaa hakea tietoa yhteiskunnallisista vaikuttamismahdollisuuksista ja yhteiskunnallisesta päätöksenteosta myös Euroopan unionista

tuntee oman alan yhteiskunnallisen merkityksen ja vaikuttavuuden

osaa seurata yhteiskunnallista keskustelua ja taloutta koskevaa uutisointia

osaa kuvata yhteiskunnallisen ja taloudellisen tilanteen heijastumista oman alan työpaikkoihin ja työllisyyteen

osaa selvittää kansantalouden peruskäsitteitä ja sen keskeisimpiä toimijoita sekä arvioida niiden merkityksen kansantaloudelle.











Yhteiskunnallinen vaikuttaminen (1 osp)

Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Suomessa ja EU:ssa

Yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinot

EU:n päätöksenteko ja sen yhteys kansalliseen päätöksentekoon

Järjestötoiminta

sosiaalinen media vaikuttamisen välineenä

Keskeiset valtion ja kunnan viranomaiset

Opiskelija

keskustelee aiheista muiden kanssa

Tekee uutisanalyyseja

Pitää blogia

julkaisee netissä esim. oman toimialan tilanteesta.

Toimittaa verkkolehteä

Tekee haastatteluja

seuraa yhteiskunnallista keskustelua ja tekee esim. portfolion tai leikekansioita aiheittain.


87

Yhteiskunnallisen keskustelun seuraaminen eri medioissa

Oman alan yhteiskunnallinen merkitys (1 osp)

Toimialatieto opiskelijan omalta alalta

Toimialan kehitysnäkymät, tärkeimmät työllistäjät

Opiskelija

laatii raportteja ja esityksiä aiheittain

Keskustelee aiheista raporttien ja tilastojen valossa

Kansantalous (1 osp)

Yleisen talouden tilanteen vaikutus omaan alaan ja työpaikkoihin

Kansantalouden peruskäsitteet

Julkinen talous

ulkoinen tasapaino

korkotaso, pörssi, keskuspankki ja näiden välinen riippuvuus

Opiskelija

Tekee selvityksiä, esim. käsikirja taloustermeistä ja niiden merkityksestä

Tekee talouskatsauksen tai talousennusteen

lukee ja keskustelee

3.3.2 TYÖELÄMÄTAIDOT


osaa hakea itselleen työpaikkaa

osaa kuvata työsopimusjärjestelmää ja työsopimuksen keskeiset asiat

osaa perehtyä työpaikan toimintaan ja työtehtäviin sekä huolehtia työturvallisuudesta

osaa työskennellä työpaikassa ja kehittää osaamistaan











88


Työelämätaidot

työpaikan hakemiseen liittyvät asiakirjat, kuten hakemus ja ansioluettelo

työhaastattelu

Työlainsäädännön perusteet työskentelyalalla

Työsopimus

Työnantajan ja työntekijän velvollisuudet esim. työturvallisuuteen liittyen

Työelämän pelisäännöt, ohjeet ja toimintatavat

Opiskelija

Keskustelee vuorovaikutteisesti aiheesta

Katselee videoita työpaikka-haastatteluista /tekee oman videon haastattelutilanteesta ja siihen valmistautumisesta

Laatii työnhakuasiakirjat

Osallistuu simuloituun työhaastatteluun

Perehtyy asiaan keskusteluissa, ryhmätöissä ja lukemalla oman alan keskeisiä määräyksiä

Tekee työsopimuksen

Opiskelee yhteistoiminnallisesti

Osallistuu ryhmätöihin ja niiden esityksiin

Osaamista voi hankkia myös työssäoppien


osaa edistää työyhteisön ilmapiiriä ja henkilöstön osallisuutta

osaa toimia työpaikan eri tehtävissä

osaa osaltaan vastata työpaikan työtehtävien etenemisestä ja työn laadusta sekä näiden kehittämisestä

osaa kehittää omaa osaamistaan

osaa hakea työtä kansainvälisiltä työmarkkinoilta ja erityisesti EU-maista.











89


Oma ammatillinen kehittyminen (1 osp)

Itsensä tunteminen

Verkostot

Työnhakemisen tekniikka, hakemus ja CV

Työnantajan kannalta katsominen

Vuorovaikutustaidot

Työhaastattelutilanne

Puhelinkäyttäytyminen

Työmarkkinoiden kehityksen seuraaminen

Vuokratyö

Uramahdollisuudet ja jatko-opinnot

Opiskelija

Muodostaa käsityksen vahvuuksistaan ja kehittämiskohteistaan

Harjoittelee haastattelutilanteita ja saa vertaisarviointia osaamisestaan

Viimeistelee CV:nsä

Selvittää verkostoja, työmarkkinoita ja jatko-opiskelumahdollisuuksia.

3.3.3 YRITTÄJYYS JA YRITYSTOIMINTA


osaa arvioida ja tunnistaa oman osaamisensa ja omat vahvuutensa

osaa ideoida omaa liikeideaa ja sen kehittämismahdollisuuksia

osaa arvioida mahdollisuuksiaan ryhtyä yrittäjäksi

osaa selvittää omia ammatillisia verkostojaan

osaa tunnistaa kannattavan liiketoiminnan periaatteet

osaa arvioida oman yrittäjyyden ja yritystoiminnan merkitystä omalle hyvinvoinnilleen ja Suomen

kansantaloudelle











90


Yrittäjyys ja yritystoiminta

Yrittäjältä vaadittavat ominaisuudet

Omien yrittäjävalmiuksien kartoittaminen

Oman liikeidean ideointi

Liikeidean merkitys

Yritysmuotojen soveltuvuus eri tilanteisiin

Toimenpiteet yrityksen perustamisessa

käytettävissä olevat tukipalvelut

oman alan verkostot

rahoituslähteet

tuotot ja kustannukset

yritystoiminnan riskit ja merkitys omassa ja elinkeinoelämässä

alan tulevaisuusnäkymät

Opiskelija

tekee kehittymissuunnitelman, jossa vertaa omaa osaamistaan yrittäjältä vaadittavaan osaamiseen

kehittää liikeideoita keskustellen opettajan ja muiden opiskelijoiden kanssa

voi osallistua erilaisiin yrittäjyyden ”teemapäiviin” tai NY 6 ja NY 12-leireihin

selvittää, millainen yritysmuoto sopii parhaiten hänen omaan liikeideaansa

selvittää yhteistoiminnallisesti yritysten tukiverkostot (esim. opiskelijat selvittävät kukin osaltaan tukiverkostoja ja esittelevät ne toisille)

selvittää omat ammatilliset verkostonsa esimerkiksi verkkolähteistä, kirjallisuudesta ja/tai yritysesittelyjen ja – vierailujen avulla

tekee kannattavuuslaskelmia

opettelee arvioimaan yritystoiminnan kannattavuutta yleisimpien tunnuslukujen, esim. myyntikate, käyttökate jne. avulla

selvittää alan kehitysnäkymiä, mahdollisuuksia, uhkia ja merkitystä esimerkiksi haastattelujen, verkkolähteiden, alan lehtien ja kirjallisuuden avulla

raportoi asiasta sovitulla tavalla


91

osaa kartoittaa oman alan yritystoiminnan kehittämistarpeita

osaa selvittää oman liiketoiminnan tuloksellisuuden ja oman työpanoksen vaikutuksen siihen

toteuttamalla pienen projektin

osaa tehdä kehittämisehdotuksia uusista toimintatavoista ja muuttaa omaa toimintaansa

osaa suunnitella omaa toimintaansa ja ajankäyttöään.











3.3.4 TYÖKYVYN YLLÄPITÄMINEN, LIIKUNTA JA TERVEYSTIETO


osaa laatia itselleen terveellisiä elämäntapoja, työkykyä ja liikuntaa edistävän suunnitelman ja

toimia sen mukaisesti osaa edistää ja ylläpitää opiskelu-, toiminta- ja työkykyään

osaa ottaa huomioon ravitsemuksen merkityksen terveydelle sekä tupakoinnin ja päihteiden

haittavaikutukset

osaa kuvata mielenterveyden, seksuaaliterveyden ja ihmissuhteiden merkityksen ihmisen

hyvinvoinnille

osaa edistää oppilaitosyhteisön hyvinvointia

osaa kehittää toimintatapojaan ja toimintaympäristönsä turvallisuutta ja terveellisyyttä

osaa toimia turvallisesti ja ergonomisesti, ehkäistä tapaturmia, toimia ensiaputilanteissa sekä

hakea apua.






92








Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto

Omatoimisuuteen ohjaaminen:

liikuntapäiväkirjan laatiminen

ruokapäiväkirjan laatiminen

erilaisten mittareiden käyttö (esim. sykemittari, aktiivisuusmittari, mobiilisovellus)

Sosiaalinen hyvinvointi:

ryhmässä toimiminen

parityöskentely

toisen kunnioittaminen Psyykkinen hyvinvointi:

Myönteiset kokemukset liikunnasta

Fyysinen hyvinvointi:

motoriset perustaidot

monipuolinen lajituntemus

lihaskunto

kehonhuolto (esim. venyttely)

turvallisuus liikunnassa

aerobisen kestävyyden lisääminen

Ravitsemus ja elintavat:

Terveellinen ravitsemus ja elintavat

Ravitsemussuunnitelman merkitys hyvinvoinnille

Tupakointi ja päihteet Seksuaalisuus ja mielenhyvinvointi:

Oppimisympäristö Liikuntapaikkoina ovat esim. liikuntasali, kuntosali, ulkoliikuntapaikat ja luonto, uimahalli, keilahalli (Mikkeli). Oppimismenetelmät Opiskelija

laatii itselleen hyvinvointisuunnitelman, jolla voi edistää opiskelu- ja toimintakykyä ja hyvinvointia

toimii sosiaalisesti, vastuullisesti ja ”reilun pelin” hengessä ja yhteistyökykyisesti

osallistuu erilaisiin oppilaitoksen tapahtumiin tuottajana, toteuttajana tai osallistujana esim. opiskelijayhdistystoiminta, Hyvinvointi virtaa-tapahtuma, liikuntakerho, taitajakisat

osallistuu liikuntatoiminnan suunnitteluun ja esittää toiveita eri lajikokeiluista

kehittää aerobista kestävyyttä erilaisilla pallopeleillä, kuntopiirillä sekä lenkkeilemällä ulkona

huoltaa kehoaan venyttelemällä ja rentoutumalla käyttäen erilaisia liikuntavälineitä ja musiikkia hyödyksi

kehittää lihaskuntoaan ja noudattaa itselleen sopivaa lihaskuntoharjoitteluohjelmaa

etsii eri lähteistä ravitsemukseen ja elintapoihin liittyviä haitallisia

93

seksuaaliterveys ja oman kehon hallinta, kehontuntemus

ihmissuhteiden merkitys omaan hyvinvointiin ja itsetunnolle

tunteiden hallinta erilaisissa tilanteissa.

Toimintaympäristön hyvinvointi:

Toimintaympäristön turvallisuus ja ergonomia

Ensiavun perustaidot

tekijöitä ja ennaltaehkäisee ravitsemukseen ja elintapoihin liittyvien haitallisten tekijöiden vaikutusta

vertailee eri ruoka-aineiden ja tuotteiden sisältöjä

laatii itselleen ravitsemussuunnitelman ja seuraa sen toteutumista

selvittää mielen hyvinvointiin, seksuaaliterveyteen ja ihmissuhteisin liittyviä asioita ja niiden merkitystä omaan hyvinvointiinsa.

laatii oman terveys- ja turvallisuussuunnitelman ammatillisesta näkökulmasta käsin

tarkistaa työympäristönsä ergonomiset olosuhteet ja turvalliset työvälineet

kykenee toiminaan EA-tilanteissa harkitusti ja osaa hakea apua tarvittaessa

käyttää tietoja viestintätekniikkaa liikuntatunneilla esim. geokätköily, gps:n käyttö


osaa kuvata väestön terveyseroja ja tavallisimpien kansansairauksien riskitekijöitä ja niiden

ennaltaehkäisyä

osaa arvioida fyysiseen, sosiaaliseen ja psyykkiseen toimintakykyyn vaikuttavia tekijöitä omassa

elämäntavassaan ja toimintaympäristössään

osaa tarvittaessa käyttää sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluja

osaa hyödyntää terveysliikuntaa

osaa edistää ryhmän jäsenenä ryhmän toimintaa ja osallistua työ- ja opiskelukyvyn sekä

hyvinvoinnin edistämiseen.








94





Kroppa kuntoon (2 osp)

Oman lihaskunnon ja fyysisen kunnon testaus ja kehittäminen monipuolisesti liikkuen

Opiskelija tarvitsee liikuntavarusteet. Opiskelija hyödyntää erilaisia mittauksia lihaskunnosta, fyysisestä kunnosta, koordinaatiosta

Mailapelit (2 osp) Mailapelejä toiveiden mukaan:

sählyä

sulkapalloa

pöytätennistä

pesäpalloa ym.

Opiskelija tarvitsee liikuntavarustuksen ja sisäpelikengät.

Oppimisympäristö

Otavankatu 4 liikuntasali ja Hännin kenttä (Mikkeli).

Kontiopuiston liikuntahalli, Kisakontion kenttä (Pieksämäki)

Tirrolantie 7 liikuntasali, Kaarihalli (Juva)

Yhdessä palloillen (2 osp)

Palloilulajit toiveiden mukaan:

futsalia

koripalloa

lentopalloa, beach volley

käsipalloa

ultimate ym.

Opiskelija tarvitsee liikuntavarustuksen ja sisäpelikengät.

Oppimisympäristö

Otavankatu 4 liikuntasali ja Hännin kenttä (Mikkeli).

Kontiopuiston liikuntahalli, Kisakontion kenttä (Pieksämäki)

Tirrolantie 7 liikuntasali, Kaarihalli (Juva)

Mielen hyvinvointi ja ihmissuhteet (2 osp)

Opiskelija löytää ja tunnistaa omia vahvuuksiaan ja mielenpahoinvointia torjuvia tekijöitä.

Opiskelija pohtii minäkuvan ja itsetunnon yhteyttä mielenhyvinvointiin ja onnistuneiden ihmissuhteiden luomiseen

Vuorovaikutusharjoitusten kautta opiskelija ymmärtää kommunikaation merkityksen ihmissuhteissa Luottamusharjoitusten avulla opiskelija vahvistaa yhteistä ryhmähenkeä ja oppii uutta itsestään.

95

Työmuotoina ovat ryhmätyöskentely, erilaiset harjoitukset ja keskustelut.

Ravitsemus ja painonhallinta (2 osp)

Ravitsemukseen ja painonhallintaan liittyvään tietoon perehtymistä

omakohtaista testaamista ja analysointia.

Opiskelija

tekee tarvittavat muutokset parempaan suuntaan ravitsemustottumuksiinsa

ennaltaehkäisee ravitsemukseen ja elintapoihin liittyvien haitallisten tekijöiden vaikutusta.

laatii itselleen ravitsemussuunnitelman ja seuraa sen toteutumista

käyttää tvt -tekniikkaa hyödyksi erilaisilla mobiililaitteilla (esim. ruokapäiväkirjan ylläpito)

3.4 SOSIAALINEN JA KULTTUURINEN OSAAMINEN (7 OSP)

3.4.1 KULTTUURIEN TUNTEMUS

OSAAMISTAVOITTEET (3 OSP) Opiskelija

osaa toimia tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden periaatteita noudattaen ja edistää omalta osaltaan tasa-arvoa ja kaikkien yhdenvertaista kohtelua

osaa toimia, käyttäytyä ja pukeutua tilanteen mukaisesti ja työkulttuurin edellyttämällä tavalla

osaa tunnistaa eri kulttuurien peruspiirteitä ja kulttuurista monimuotoisuutta omalla alallaan

osaa ottaa huomioon eri kulttuuriryhmien keskeiset traditiot ja niiden vaikutukset toimintaan omalla alallaan

osaa välittää oman alan historiaa, perinteitä ja muuttuneita käytäntöjä sekä vertailla niitä muiden kulttuurien piirteisiin.









96




Löytöretki pohjoismaiseen kulttuuriin (3 osp)

pohjoismaisen kulttuurin eri ulottuvuudet

kulttuurien väliset rajapinnat

Oppimisympäristö Ohjattua oppimista, lisänä esim. verkko-oppimisympäristö kuten moodle. Oppimismenetelmät

Opiskelija tutustuu pohjoismaiseen kulttuurin mm. historian, elokuvien, kirjallisuuden, kuvataiteen, musiikin, juhlatapojen, yhteiskunnan ja ruoan näkökulmasta. Hän tekee erilaisia projektitöitä, kuten ppt-esityksiä tai postereita. Opiskelija katsoo pohjoismaisia elokuvia, ja kirjoittaa niistä elokuva-arvostelut. Hän lukee pohjoismaisen kirjan ja kirjoittaa siitä kirja-arvostelun. Hän lukee pohjoismaisia sanomalehtiä sekä seuraa Pohjoismaita koskevaa uutisointia kotimaan lehdistössä. Hän oppii muutaman sanan kaikkia pohjoismaisia kieliä. Opiskelija tutkii Pohjoismaiden karttoja ja oppii tunnistamaan eri valtioille tyypillisiä piirteitä. Hän pohtii Pohjoismaiden merkitystä ja vaikutusta suomalaiseen kulttuuriin.

Löytöretki venäläiseen kulttuuriin ( 3 osp)

venäläisen kulttuurin eri ulottuvuudet

kulttuurien väliset rajapinnat

Oppimisympäristö Ohjattua oppimista, lisänä esim. verkko-oppimisympäristö kuten moodle. Oppimismenetelmät Opiskelija tutustuu venäläiseen kulttuurin mm. historian, elokuvien, kirjallisuuden, kuvataiteen, musiikin, juhlatapojen, yhteiskunnan ja

97

ruoan näkökulmasta. Hän tekee erilaisia projektitöitä, kuten ppt-esityksiä tai postereita. Opiskelija katsoo venäläisiä elokuvia, ja kirjoittaa niistä elokuva-arvostelut. Hän lukee (suomeksi) venäläisen kirjan ja kirjoittaa siitä kirja-arvostelun. Hän seuraa Venäjää koskevaa uutisointia kotimaan lehdistössä. Hän oppii muutamia perusfraaseja venäjän kielellä. Opiskelija tutkii Venäjän maantiedettä ja tutustuu myös muihin slaavilaisen kulttuurin valtioihin. Hän pohtii Venäjän merkitystä ja vaikutusta suomalaiseen kulttuuriin.

Suomen leijona, suomalaista kulttuuria (3 osp)

Suomalaisuus nyt ja ennen

Suomen nykyhetken ja historian käännekohtia, merkkihenkilöitä ja kulttuurin pääteoksia ja tekijöitä ja niiden merkityksiä

oman asuinalueen (esim. Mikkeli, Juva) seudun nykytilannetta ja paikallishistoriaa ja oman alan yrityshistoriaa ja niiden merkityksiä.

Oppimisympäristö lähi-, etä- ja verkko-oppimisympäristöt (esim. Moodle, työssäoppimispaikat) Oppimismenetelmät

opettajan ohjaus

rinnakkaisopetus

yhteistyötehtävät ammatillisten aineiden kanssa

visuaaliset, suulliset ja kirjalliset oppimistehtävät yksin, pareittain tai ryhmässä (esim. elokuvat tai –näytteet ja niiden historiataustaa, paikallisen nuorison kulttuurien tekijöitä, esim. vloggaajat ym., yrittäjien haastattelut, vierailut, äänikirjat, multimediaesitelmät ja projektityöt)

Elokuvapassi (3 osp)

Elokuvien katsominen

elokuvan kerrontakeinot: käsikirjoitus ja kuvakerronta

elokuvatuntemuksen lisääminen

Oppimisympäristö lähi-, etä- ja verkko-oppimisympäristöt (esim. Moodle, työssäoppimispaikat)

98

elokuvien analysointi ja siten sosiaalisen ja kulttuurisen osaamisen kehittäminen

Oppimismenetelmät

opettajan ohjaus

visuaaliset, suulliset ja kirjalliset oppimistehtävät yksin, pareittain tai ryhmässä (esim. elokuvat tai elokuvanäytteet, elokuvakerronnan harjoitukset, kuten kuvaussuunnitelma ja kuvaus)

Let’s go international (3 osp)

mikä on kulttuuri?

(jäävuorimetafora)

omien juurien ja kulttuurin

tuntemus apuna muiden

kulttuurien ymmärtämisessä

(mitä on suomalaisuus)

kulttuurienvälisestä

viestinnästä

eri englanninkieliset kulttuurit

etnosentrisyys, ennakkoluulot,

stereotypiat

aikakäsitys

kulttuurishokki

kommunikoinnista englanniksi

small talk

tapakulttuuri/hyvät tavat

Oppimisympäristö

Ohjattua oppimista, lisänä

verkko-oppimisympäristö, esim.

moodle

Oppimismenetelmät

Oppimismenetelminä ovat

esimerkiksi opettajan ohjaus,

tiedonhaku verkosta, projektityö,

keskustelu, parityöskentely,

suullinen harjoittelu.

Projektityö: opiskelija tutustuu

lähemmin valitsemaansa

kulttuuriin ja esittelee tekemänsä

Power Point -esityksen muille

ryhmäläisille.

Tunneille pyydetään

mahdollisuuksien mukaan esim.

maahanmuuttajalinjoilta tai

kansainvälisessä vaihdossa

Esedussa olevia vierailijoita.

3.4.6 OSA ALUE KOHDISTA 3.1.1 – 3.3.4

3.4.6.1 VIERAS KIELI, B-KIELI

VALINNAISET OSAAMISTAVOITTEET (3 OSP)

Opiskelija

osaa viestiä vieraalla kielellä työelämän tilanteissa

osaa toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa vieraalla kielellä

osaa kirjoittaa alaan liittyviä tekstejä vieraalla kielellä

osaa tunnistaa kielen ja kulttuurin merkityksen

99

osaa kehittää kielen oppimisen strategioitansa ja oppimistapojaan.











Venäjän alkupalat (3 osp)

kyrilliset kirjaimet

tervehdykset ja hyvästelyt

itsensä esitteleminen

lukusanat

ammatteja

asiakaspalvelutilanteessa toimiminen

lyhyen oman alan tekstin kirjoittaminen keskeisten rakenteiden ja oman alan sanaston hallinta

Oppimisympäristöt Ohjattua oppimista, lisänä esim. verkko-oppimisympäristö kuten blogipohja. Oppimismenetelmät Opiskelija harjoittelee erilaisia vuorovaikutustilanteita, esim. opastus- ja ostostilannetta (hinnan kysyminen ja kertominen, tuotteen esittely, maksutapahtuman suorittaminen), ravintolasanastoa (ruoat, tilaaminen, maksaminen) ja kellonaikojen kertomista. Opiskelija harjoittelee suullista esiintymistä (esim. nimen, iän ja oman ammatin kertominen) sekä kuullun ymmärtämistä. Hän opiskelee ammattisanastoa esim. quizlet-harjoitusten avulla. Hän kirjoittaa lyhyitä työhön liittyviä tekstejä, esim. aukioloajat, ruokalista.

3.4.6.2 YRITTÄJYYS JA YRITYSTOIMINTA



100

Opiskelija

osaa kartoittaa oman alan yritystoiminnan kehittämistarpeita

osaa selvittää oman liiketoiminnan tuloksellisuuden ja oman työpanoksen vaikutuksen siihen toteuttamalla pienen projektin

osaa tehdä kehittämisehdotuksia uusista toimintatavoista ja muuttaa omaa toimintaansa

osaa suunnitella omaa toimintaansa ja ajankäyttöään











Yrittäjyys

Oman alan yritystoiminnan kehittämistarpeiden kartoitus.

Liiketoimintasuunnitelman tekeminen oman liikeidean pohjalta, oman osaamisen tuotteistaminen, Kannattavuuslaskenta

Toimintaympäristön muutokset, ja siihen sovellettava analyysityökalu (SWOT, tms.)

Omien voimavarojen ja ajan käytön suunnittelu

Opiskelija

tekee projektin, esim. liiketoimintasuunnitelman (Projekti voidaan toteuttaa yhteistoiminnassa ammattialan kanssa)

opiskelija laatii osana liiketoimintasuunnitelmaa katsauksen alansa toimintaympäristön tilanteesta

toteuttaa projektin annetussa ajassa ryhmämuotoisesti

3.4.6.3 FYSIIKKA JA KEMIA


Opiskelija

osaa soveltaa oman alan kannalta keskeisiä mekaniikan, lämpöopin ja sähköopin peruskäsitteitä ja lainalaisuuksia ja ottaa ne huomioon työssään

osaa valmistaa alalla tarvittavia aineseoksia

osaa tehdä kokeellisia havaintoja ja mittauksia oman alan kannalta keskeisistä fysikaalisista ja kemiallisista ilmiöistä

osaa kerätä, käsitellä ja analysoida tekemiään kokeellisia havaintoja ja mittauksia


101

osaa arvioida saamiensa kokeellisten havaintojen ja mittaustulosten luotettavuutta, tarkkuutta ja mielekkyyttä











Ympäristökestävä kehitys (3 osp)

Science lab

esim. tuotteen elinkaari, ilmiöt, kulutuksen seuranta- ja kehittämisprojekti

Oppimisympäristöt esim. multimedia-avusteiset lähi- ja etäympäristöt sekä verkko-oppimisympäristöt Oppimismenetelmät Opetuskeskustelu tukee oppimisprosesseja. Opiskelijakeskeisyys itsenäisen ja yhteisöllisen tutkivanoppimisen periaattein. esim. projekti-, ilmiöpohjainen, case-oppiminen Esim. Työssäoppimispaikan energiatehokkuuden parantamissuunnitelma

”Colorful life” (3 osp)

Valaistus

värit ja näkeminen

Värien käyttö viestinnässä

Oppimisympäristöt esim. multimedia-avusteiset lähi- ja etäympäristöt sekä verkko-oppimisympäristöt, luokka, laboratorio. Oppimismenetelmät Esim. projektioppiminen. Valonlähteisiin ja valonlähteiden vaikutukseen tutustuminen valokaapin avulla.


102

Projektityö esim. tutustutaan top-paikan tai vastaavan valaistusratkaisuihin ja valaistuksen vaikutukseen tai esim. värien käyttö viestinnässä tai muu omaan alaan liittyvä värien ja valaistuksen käytön projektityö.

3.4.6.4 TYÖKYVYN YLLÄPITÖ JA TERVEYSOSAAMINEN (KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN OMA TARJONTA)


Opiskelija

osaa kuvata väestön terveyseroja ja tavallisimpien kansansairauksien riskitekijöitä ja niiden ennaltaehkäisyä

osaa arvioida fyysiseen, sosiaaliseen ja psyykkiseen toimintakykyyn vaikuttavia tekijöitä omassa elämäntavassaan ja toimintaympäristössään

osaa tarvittaessa käyttää sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluja

osaa hyödyntää terveysliikuntaa

osaa edistää ryhmän jäsenenä ryhmän toimintaa ja osallistua työ- ja opiskelukyvyn sekä hyvinvoinnin edistämiseen

osaa toimia omassa elämässään työkykyä ylläpitäen ja omaa hyvinvointiaan edistäen











Työkyvyn ylläpito ja terveysosaaminen (4 osp)

Kansansairauksien tunnistaminen ja ennaltaehkäisy

Fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn merkitys kokonaishyvinvointiin

Liikunnan, ravinnon ja levon merkitys hyvinvointiin

Terveysliikunta

Oppimisympäristöt

Esedun yhteiset tilat

yhteistyökumppaneiden tilat Oppimismenetelmät

Opiskelija


103

Sosiaalisuus, osallisuus ja vastuullisuus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut elämän eri tilanteisiin

o kiusaaminen o huoli o suru o ero o tapaturma o parisuhdevaikeudet o seksuaalinen

suuntautuminen ym.

Osallisuuteen kannustaminen

ja erilaisten vaihtoehtojen

esiintuominen

Omien vahvuuksien ja

lahjakkuuden esiintuominen

hakee tietoa elintapojen ja kansansairauksien välisistä yhteyksistä

tekee elintapatestit verkossa

analysoi omia valintojaan suhteessa kansansairauksiin

laatii esityksen kansansairauksista

laatii mielle-, käsite- ja aarrekartan omasta hyvinvoinnistaan

hyödyntää Tvt- tekniikkaa esim. vertaisryhmien tapaamisessa, kokoamisessa

laatii itselleen voimavaroja lisääviä menetelmiä sisältävän ohjelman esim. liikunta, lepo, ravitsemus ja harrastukset (esim. päiväkirjat)

kokoaa kirjallisesti osaamisensa esim. Esedu –passiin, blogiin tai portfolioon

hakee itsenäisesti tietoa erilaisista sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluista

vierailee oman paikkakunnan eri toimijoiden toimipisteissä esim. Mikkelin Olkkari, Pieksämäen työpaja ym. sekä kolmannen sektorin avuntarjoajat esim. vapaaehtoisjärjestöt, kriisipuhelimet, vertaisryhmät, seurakunta, kaupungin erityisnuorisotyö.

Opiskelija osallistuu erilaisiin tapahtumiin joko tuottajana/toteuttajana/osallistujana

esim.

liikuntatutor- toiminta

liikkuva amis-tapahtumat

liikuntakerho

SAKU ry:n kisat

Saku Star-kisat

Urheiluakatemia

104

4 VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT

Vapaasti valittavat tutkinnon osat eivät koske näyttötutkintoja.

Vapaasti valittavat tutkinnon osat (10 osp) voivat koostua yhdestä tai useammasta tutkinnon

osasta. Tutkinnon osat voivat olla seuraavia:

4.1 AMMATILLISIA TUTKINNON OSIA

Tämä voi sisältää ammatillisia tutkinnon osia oman tai jonkin muun koulutusalan ammatillisista

perustutkinnoista, ammattitutkinnoista tai erikoisammattitutkinnoista.

4.2 PAIKALLISIIN AMMATTITAITOVAATIMUKSIIN PERUSTUVIA TUTKINNON OSIA

Tämä voi sisältää työelämän alueellisten ja paikallisten ammattitaitovaatimusten tai opiskelijan

ammattitaidon syventämistarpeiden mukaisia tutkinnon osia, joiden tulee vastata laajemmin

paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin kuin pelkästään yhden yrityksen tarpeisiin. Nämä tutkinnon

osat nimetään työelämän toimintakokonaisuuden pohjalta ja niille määritellään laajuus

osaamispisteinä. Lisäksi määritellään tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset, osaamisen arviointi

ja ammattitaidon osoittamistavat Opetushallituksen määräyksen (93/011/2014) liitteessä olevan

arviointitaulukon mukaisesti.

4.3 YHTEISTEN TUTKINNON OSIEN OSA-ALUEITA TAI LUKIO-OPINTOJA

Tämä voi sisältää ammatillisen perustutkinnon yhteisiä tutkinnon osia tai niiden osien osa-alueita

tai lukio-opintoja, jotka toteutetaan lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti.

4.4 JATKO-OPINTOVALMIUKSIA TAI AMMATILLISTA KEHITTYMISTÄ TUKEVIA OPINTOJA

Tämä voi sisältää jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia tutkinnon osia. Nämä

tutkinnon osat nimetään ja niille määritellään laajuus osaamispisteinä. Lisäksi voidaan määritellä

tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet, osaamisen arviointi ja

ammattitaidon osoittamistavat. Osaaminen voidaan koulutuksen järjestäjän päätöksellä arvioida

asteikolla hyväksytty/hylätty. Mikäli käytetään arviointiasteikkoa T1-K3, määrittelyssä voidaan

hyödyntää Opetushallituksen määräyksen (Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen

mitoituksen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa

93/011/201) liitteessä olevaa arviointitaulukkoa.

105

4.5 TYÖKOKEMUKSEN KAUTTA HANKITTUUN OSAAMISEEN PERUSTUVIA YKSILÖLLISIÄ

TUTKINNON OSIA

Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuvat yksilölliset tutkinnon osat voivat olla

oman tai muiden alojen työssä, itsenäisessä ammatin harjoittamisessa tai yrittämisessä hankittua

osaamista. Nämä tutkinnon osat nimetään ja niille määritellään laajuus osaamispisteinä. Lisäksi

voidaan määritellä tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset, osaamisen arviointi ja ammattitaidon

osoittamistavat. Osaaminen voidaan koulutuksen järjestäjän päätöksellä arvioida asteikolla

hyväksytty/hylätty. Mikäli käytetään arviointiasteikkoa T1-K3, määrittelyssä voidaan hyödyntää

Opetushallituksen määräyksen (Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen

periaatteet ja arvosanojen muuntaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 93/011/201) liitteessä

olevaa arviointitaulukkoa.

5 TUTKINTOA YKSILÖLLISESTI LAAJENTAVAT TUTKINNON OSAT

Tutkintoa yksilöllisesti laajentavat tutkinnon osat eivät koske näyttötutkintoja.

Ammatillisessa peruskoulutuksessa (ns. nuorten koulutuksessa) opiskelija voi yksilöllisesti sisällyttää perustutkintoonsa enemmän tutkinnon osia, jos se on tarpeellista työelämän alakohtaisten vaatimusten, paikallisten ammattitaitovaatimusten tai opiskelijan ammattitaidon syventämisen kannalta. Ne voivat olla ammatillisia tutkinnon osia tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia.

6 KAIKKIA PERUSTUTKINTOJA KOSKEVIA YHTEISIÄ OHJEITA

6.1 ARVIOINTI

Arvioinnissa on kaksi eri ulottuvuutta: Oppimisen arviointi ja osaamisen arviointi. Oppimisen

arviointi on opiskelijan tai tutkinnon suorittajan oppimisen edistymisen seuraamista ohjaamalla ja

kannustamalla opiskelijaa. Oppimisen arvioinnin tavoitteena on, että opiskelija tietää mitä hän osaa

ja mitä vielä pitää oppia. Oppimista arvioidaan antamalla opiskelijalle suullista tai kirjallista

palautetta. Opiskelijaa ohjataan kehittämään itsearviointitaitojaan ja mahdollisiin

oppimisvaikeuksiin puututaan ajoissa.

Oppimisesta ei anneta arvosanaa, mutta oppimisen eteneminen merkitään tutkinnon osittain tai

teemoittain (tutkinnon osan osa) Wilmaan S-merkinnällä. Näyttötutkinnoista S-merkintää käytetään

kaikesta valmistavasta koulutuksesta. Wilmassa käytettävät merkinnät oppimisen seurannassa:

S = (oppimistavoitteet) saavutettu

SK = (oppimistavoitteiden) saavuttaminen kesken

Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijan osaamista ja näyttötutkinnoissa tutkinnon

suorittajan osaamista arvioidaan aina suhteessa tutkinnon perusteissa oleviin

ammattitaitovaatimuksiin ja arviointikriteereihin. Ammattitaitovaatimukset ja yhteisten tutkinnon

106

osien osaamistavoitteet (ei näyttötutkinnoissa) vastaavat kysymykseen, mitä on osattava ja

arviointikriteerit kysymykseen, minkä tasoisesti edellytetty osaaminen hallitaan. Arviointiasteikko

osaamisen arvioinnissa on:

3 = Kiitettävä

2 = Hyvä

1 = Tyydyttävä

Seuraavassa taulukossa on esitetty mitä eroa on oppimisen ja osaamisen arvioinnilla, ja miten

osaamisen arviointi toteutetaan ja siitä päätetään ammatillisessa peruskoulutuksessa (pois lukien

yhteiset tutkinnon osat) ja näyttötutkinnoissa. Kun opiskelija suorittaa oppisopimuksella

perustutkinnon ammatillisena peruskoulutuksena, arviointi ja siitä päättäminen toteutetaan kuten

ammatillisessa peruskoulutuksessa on ohjeistettu. Kun opiskelija suorittaa oppisopimuksella

ammatillisen perustutkinnon näyttötutkintona, hänen tutkintosuorituksensa arviointi ja siitä

päättäminen toteutetaan näyttötutkintojärjestelmän toimintatavan mukaisesti.

OPPIMISEN ARVIOINTI AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA NÄYTTÖTUTKINTOON VALMISTAVASSA KOULUTUKSESSA

Ammatillinen peruskoulutus (ammatilliset tutkinnon osat)

Näyttötutkinto

Oppimisen arviointi/ oppimisen arviointi näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa

Opettaja tai työpaikkaohjaaja arvioi opiskelijan oppimisen edistymistä ohjaamalla ja kannustamalla tutkinnon ammattitaitovaatimusten ja tavoitteiden saavuttamiseen. Edistymisestä annetaan palaute suullisesti tai kirjallisesti. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja.

Opettaja tai työpaikkaohjaaja arvioi tutkinnon suorittajan edistymistä valmistavan koulutuksen aikana ohjaamalla ja kannustamalla tutkinnon ammattitaitovaatimusten saavuttamiseen. Edistymisestä annetaan palaute suullisesti tai kirjallisesti. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja.

OSAAMISEN ARVIOINTI

Ammattitaidon osoittaminen

Ammattitaito osoitetaan pääasiassa työtä tekemällä eli ammattiosaamisen näytöllä työelämän edellyttämänä kokonaisuuksien hallintana toimielimen hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Mikäli ammattitaitovaatimukset eivät tule kattavasti osoitettua työpaikalla, pitää näyttö täydentää jossakin muussa näyttöpaikassa tai oppilaitoksessa. Ammattiosaamisen näytön lisäksi voi olla myös muuta

Ammattitaito osoitetaan tutkintotilaisuuksissa pääsääntöisesti työelämän todellisissa työtehtävissä tutkinnon suorittajan henkilökohtaisen tutkintosuunnitelman mukaisesti. Käytännön työtehtävien ja hyväksyttyjen tutkintoon sisältyvien erillispätevyyksien lisäksi tutkintosuorituksia voidaan tarvittaessa täydentää, jotta kaikki ammattitaitovaatimukset tulevat

107

osaamisen arviointia tutkinnon perusteiden mukaisesti. Ammattiosaamisen näytön arvioinnista päättävät opettajat ja työelämän edustajat yhdessä.

kattavasti ja luotettavasti osoitetuiksi (mm. kirjalliset kuvaukset, videointi ja haastattelu). Työnantajien, työntekijöiden sekä opetusalan edustajat arvioivat tutkintosuoritukset. Itsenäisiä ammatinharjoittajia voidaan käyttää myös arvioijina, jos se on alalle tyypillistä.

Arvioijat Muilla kuin opettajilla tulee olla sellainen kyseisen alan asiantuntijuus, jota voidaan pitää riittävänä ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnissa. Toimielin päättää ammattiosaamisen näytön arvioijat.

Arvioijilla tulee olla hyvä alan ammattitaito. Vähintään yhdellä arvioijalla tulee olla näyttötutkintomestarikoulutus silloin, kun tehdään tutkinnon osan kolmikantainen arviointiesitys. Tutkintotoimikunta hyväksyy arvioijat.

Arvioinnin toteuttaminen

Arviointi suoritetaan perustutkinnon perusteiden arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti kolmiportaisella asteikolla 1–3. Ammattiosaamisen näytön jälkeen pidetään arviointikeskustelu, johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja. Arviointikeskustelussa opiskelija esittää oman itsearviointinsa, ja hänellä on mahdollisuus suullisesti täydentää ammattiosaamisen näyttöään. Keskustelun tavoitteena on saada yhteinen näkemys opiskelijan osaamisesta, joka kirjataan arvioinnin kohteittain ammattiosaamisen näyttöjen arviointilomakkeelle.

Arviointi suoritetaan tutkintojen perusteiden arvioinnin kohteiden ja arvioinnin kriteerien mukaisesti, ammatillista perustutkintoa suorittavilla kolmiportaisella asteikolla 1–3 ja ammatti- ja erikoisammattitutkintoa suorittavilla asteikolla hyväksytty/hylätty. Arvioijat tallentavat tutkintosuorituksesta tekemänsä havainnot arviointilomakkeelle, jonka pohjalta mahdollisen muun arviointiaineiston kanssa tehdään tutkinnon osan arviointiesitys. Tutkintosuoritusten arvioinnit kirjataan arviointilomakkeelle. Tutkinnon suorittajalle on annettava mahdollisuus suoritustensa itsearviointiin. Tämä itsearviointi toteutetaan näyttötutkinnon järjestämissuunnitelmassa sovitulla tavalla. Tutkinnon suorittajaa kuullaan tarvittaessa tutkintotilaisuuden aikana tai sen päätyttyä.

Arvosanasta päättäminen

Arviointikeskustelun päätteeksi pääsääntöisesti opettaja ja työpaikkaohjaaja yhdessä päättävät

Kun tutkinnon suorittaja on osoittanut kaikki tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset ja niiden

108

ammattiosaamisen näytön arvosanan. Muusta tutkinnon osaan sisältyvästä osaamisen arvioinnista päättävät opettajat. Tutkintotodistuksen arvosanat määräytyvät osaamisen arvioinnin mukaan.

arviointi on dokumentoitu, arvioijat tekevät tutkinnon osan arviointiesityksen tutkintotoimikunnalle. Arviointiesitys tehdään tutkinnon suorittajan arviointiaineiston perusteella. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa esitetään tutkinnon osan hyväksymistä tai hylkäämistä. Ammatillisissa perustutkinnoissa arvioijaryhmä päättää, millaisella arvosanalla tutkinnon osa esitetään hyväksyttäväksi. Tutkintotoimikunta päättää arvioinnista. Tutkintotodistuksen arvosanat määräytyvät osaamisen arvioinnin mukaan.

Lähde: Arvioinnin opas: Ammatillinen peruskoulutus, näyttötutkinnot. Opetushallitus, Oppaat ja

käsikirjat 2015:2

Yhteiset tutkinnon osat muodostavat neljä temaattista kokonaisuutta, joiden osa-alueisiin

osaamistavoitteet on laadittu. Näiden neljän tutkinnon osan arvosanat kirjataan

tutkintotodistukseen ja osa-alueiden arvosanat kirjataan opiskelijan opintosuoritusrekisteriin.

Osaaminen arvioidaan oppilaitoksessa tavoitteiden ja arviointikriteerien mukaisesti. Arvioitavat

suoritukset on pyritty laatimaan mahdollisimman pitkälle työelämän todellisia tilanteita vastaaviksi.

Näin ne vahvistavat opiskelijan ammatillista osaamista.

Lisätietoa arvioinnista saat Etelä-Savon ammattiopiston arviointisuunnitelmasta sekä

tutkintokohtaisista ammattiosaamisen näyttöjen toteutus- ja arviointisuunnitelmista, jotka löytyvät

Esedun internetsivujen Opetussuunnitelmat-alasivulta.

6.2 TYÖSSÄOPPIMINEN

Työssäoppiminen on aidoissa työympäristöissä tapahtuvaa tavoitteellista ja ohjattua opiskelua.

Etelä-Savon ammattiopistossa kaikkiin ammatillisena peruskoulutuksena suoritettaviin ammatillisiin

perustutkintoihin sisältyy työssäoppimisella hankittua osaamista vähintään 35 osaamispisteen

verran. Aikuiskoulutuksessa työssäoppimisen kesto vaihtelee henkilökohtaisen suunnitelman

mukaisesti. Lisätietoa ohjauksesta saat Esedun Työssäoppimisen oppaasta, joka löytyy Esedun

internetsivujen Opetussuunnitelmat-alasivulta.



109

6.3 OHJAUS

Opiskelijalla on oikeus saada opetusta ja ohjausta, oikeus saada henkilökohtaista ja

muuta tarpeellista opinto-ohjausta (Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 787/2014,

29§).

Opiskelijalla on oikeus saada opetusta sekä henkilökohtaista ja muuta tarpeellista

ohjausta. Opiskelijan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään

opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. (Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

788/2014 9b.)

Ohjauksen toteuttamisen lähtökohtana on, että opiskelija saa valmiudet toimia

oppilaitosyhteisössään, suunnitella opintojaan ja sitoutua opiskeluun. Ohjaus on koko opiskeluajan

jatkuva prosessi, jonka tavoitteena on kannustaa ja tukea opiskelijan itsetuntoa ja ammatillista

kasvua. Ohjaus on tavoitteellista ja se perustuu opiskelijan tarpeisiin. Se on luonteeltaan

tiedottavaa ja vuorovaikutteista, ammatillisen suuntautumisen ja kehittymisen ohjausta sekä

opiskelun ja oppimisen ohjausta.

Opiskelijan ohjaus on moniammatillista yhteistyötä. Ammatillisen koulutuksen opettajan rooli on

kannustava ja ohjaava (oppimisen arviointi). Jokaisella ryhmällä on lisäksi oma ryhmänohjaaja,

joka vastaa ryhmänsä opiskelijoiden opintojen etenemisestä. Ryhmänohjaaja tekee tiivistä

yhteistyötä opinto-ohjaajan kanssa, jolla on päävastuu opinto-ohjauksesta ammatillisessa

peruskoulutuksessa. Näyttötutkinnoissa päävastuu ohjauksen suunnittelusta ja toteutuksesta on

vastuuopettajalla/ryhmänohjaajalla ja/tai tutkintovastaavalla. Ohjauksessa tehdään yhteistyötä

myös kodin ja oppilaitoksen välillä sekä talon sisäisten ja ulkopuolisten verkostojen kanssa.

Etelä-Savon ammattiopistossa jokaiselle opiskelijalle tehdään opintojen alkuvaiheessa joko HOPS

(=henkilökohtainen opiskelusuunnitelma), HEKO (=henkilökohtaistamissuunnitelma

näyttötutkinnoissa) tai HEO (=henkilökohtainen opiskeluohjelma oppisopimuskoulutuksessa), jota

päivitetään opintojen aikana. Erityisopetusta tarvitsevalle opiskelijalle laaditaan aina kirjallinen

henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS).

Lisätietoa ohjauksesta saat Esedun ohjaussuunnitelmasta, joka löytyy Esedun internetsivujen

Opetussuunnitelmat-alasivulta

7


Documents

Opeussuunnitelman yhteinen osa - esedu.fi · Rakennusalan perustutkinto sisältää neljä osaamisalaa - talonrakennuksen osaamisala, talonrakentaja - maarakennuksen osaamisala, maarakentaja