R� Vuorinen� M� Karjalainen� H� Myllys�U� Talvi� E� Uusi�Rauva & K� Holm

Opintojen ohjauskorkeakouluissa�seuranta ����

KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTOKORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTOKORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTOKORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTOKORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTOVERKKOJULKAISUJA �:����VERKKOJULKAISUJA �:����VERKKOJULKAISUJA �:����VERKKOJULKAISUJA �:����VERKKOJULKAISUJA �:����

ISBN 952-206-020-8

Julkaisija: Korkeakoulujen arviointineuvosto

Layout: Pikseri Julkaisupalvelut

Esipuhe

Korkeakoulujen arviointineuvosto toteutti vuonna 2001 Opintojen ohjauk-sen arviointi korkeakouluissa -arviointiprojektin Suomen Ammattikorkea-kouluopiskelijayhdistysten Liiton (SAMOK ry) aloitteesta. Siinä arvioitiin am-mattikorkeakoulujen ja yliopistojen opintojen ohjausjärjestelmän toimivuuttaopiskelijoiden tarpeiden ja ohjauksen kysynnän kannalta. Silloiseen arvioin-tiin osallistui 25 korkeakoulua, joista kymmeneen tehtiin arviointivierailu. Ar-viointiraportti on kuvaus arviointiin osallistuneiden korkeakoulujen opinto-jen ohjauksesta. Sen lisäksi se sisältää kansallisia ja korkeakoulukohtaisia suo-situksia ja hyviä käytänteitä korkeakoulujen opintojen ohjauksen kehittämi-seksi.

Seuranta päätettiin toteuttaa keväällä 2005. Arviointiryhmä toivoi saavan-sa tietoa aikaisemmassa arvioinnissa annettujen keskeisten kansallisten suosi-tusten toteutumisesta korkeakouluissa. Lisäksi se päätti tarkastella opintojenohjauksen roolia osana korkeakoulun organisaatiota ja strategista tavoitteidenasettelua. Tärkeäksi koettiin myös se, jakautuuko opintojen ohjaus tasaisestiopiskelijan opintopolulle.

Seurantaan osallistuivat yhtäältä etukäteen ilmoittautuneet korkeakoulut.Toisaalta arviointiin osallistuminen haluttiin mahdollistaa myös niille korkea-kouluille, jotka eivät olleet osallistuneet edelliseen arviointiin. Mahdollisuu-desta osallistua seurantaan tiedotettiin suoraan kaikkiin korkeakouluihin. Li-säksi siitä (keväällä 2005 tehtävästä seurannasta) informoitiin Oped Exo -hankkeessa ja Walmiiksi Wiidessä Wuodessa (W5W) -tutkintorakenneuudis-tuksen tukihankkeessa työskenteleviä. Näistä kahdesta valtakunnallisesta hank-keesta saatiin arvokkaita kommentteja itsearviointikysymysten muotoiluun.Kiitokset kuuluvat kaikille arvioinnin toteuttamisessa mukana olleille. Kor-keakoulujen itsearviointien analyysista ja raportin valmistelusta arviointitulos-ten osalta vastasivat tutkijat Raimo Vuorinen ja Merja Karjalainen.

Raportit ”Opintojen ohjauksen arviointi korkeakouluissa” ja ”Opinto-jen ohjaus korkeakouluissa -seuranta 2005” muodostavat yhdessä kokonaisuu-den. Ensimmäinen arviointiraportti kuvaa suomalaisten korkeakoulujen opin-tojen ohjauksen tilaa 2000-luvun alussa. Raportissa annettiin suosituksia opin-tojen ohjauksen kehittämiseksi. Seurannassa ei päivitetä kattavasti kaikkea sitätietomäärää, joka aikaisemmassa arvioinnissa kerättiin. Seurannassa korkeakou-

lut arvioivat itse opintojen ohjauksessa tapahtunutta kehitystä. Seurannassakeskitytään aikaisemmassa arvioinnissa tehtyjen suosituksen mukaisten toi-menpiteiden etenemisen tarkasteluun.

Tähän seurantaraporttiin on kerätty arvioinnissa nousseita kehittämisaja-tuksia. Arvioinnissa haluttiin tarkastella opintojen ohjausta kokonaisvaltaisestieikä niinkään arvioida yksittäisiä korkeakouluja. Näin ollen raporttiin kootutkehittämisajatukset ovat hyödynnettävissä eri korkeakoulujen käyttöön. Toi-vomme raportin kuluvan korkeakouluissa työskentelevien ja opiskelevien kä-sissä kuten edellinenkin raportti on kulunut. Suosittelemme tämän uuden ra-portin lisäksi palaamaan myös aikaisemmasta arvioinnista kirjoitetun raportinpariin. Neljä vuotta sitten tehdyt suositukset ovat edelleen käyttökelpoisia jatarpeellisia.

Helsingissä 5.9.2005

Hanna MyllysArviointiryhmän puheenjohtaja

Sisällys

���� � �� �� ������ JohdantoJohdantoJohdantoJohdantoJohdanto _____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ ��� Opintojen ohjauksen arvioinnin tulokset lähtökohtana ________________

Arvioinnin näkökulmat ja rajaukset __________________________________ Arviointimenetelmät ______________________________________________

��� Opintojen ohjauksen taustaa _______________________________________ ���� Opintojen ohjauksen ajankohtaiset haasteet __________________________ ��

����� Seurannan toteutus Seurannan toteutus Seurannan toteutus Seurannan toteutus Seurannan toteutus ___________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ ������������� Korkeakoulujen itsearvioinnit ______________________________________ ����� Seurannan tavoitteet _____________________________________________ � ��� Seurannan kohde� rajaukset ja suunnittelu ___________________________ ���� Seurantaan osallistuneet hankkeet ja korkeakoulut __________________ �

����� Opintojen ohjaus korkeakouluissaOpintojen ohjaus korkeakouluissaOpintojen ohjaus korkeakouluissaOpintojen ohjaus korkeakouluissaOpintojen ohjaus korkeakouluissa __________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ ������������� Opintojen ohjauksen lähtökohdat ___________________________________ ����� Opintojen ohjauksen laajuus _______________________________________ ���� Henkilöstön roolit ohjauksen toteutuksessa _________________________ ���� Opintojen ohjauksen suunnittelu ___________________________________ ����� Opetusministeriö ohjaustoimintaa tukemassa _______________________ �

����� Miten korkea�asteen ohjausta tulisi tulevaisuudessa kehittää?Miten korkea�asteen ohjausta tulisi tulevaisuudessa kehittää?Miten korkea�asteen ohjausta tulisi tulevaisuudessa kehittää?Miten korkea�asteen ohjausta tulisi tulevaisuudessa kehittää?Miten korkea�asteen ohjausta tulisi tulevaisuudessa kehittää? _____________________________________________ ����������

LähteetLähteetLähteetLähteetLähteet _________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ � � � � �

LiitteetLiitteetLiitteetLiitteetLiitteet�: Opintojen ohjauksen seuranta�arviointi _____________________________ ��: Strategisia kysymyksiä korkea�asteen ohjauksen kehittämiseksi

OECD:n ja EU:n jäsenmaissa _______________________________________

�� � Johdanto

��� Opintojen ohjauksen arvioinnin tuloksetlähtökohtanaSeuranta on arviointiprosessin oleellisen tärkeä osa ja samalla seurannan to-teuttaminen vastaa kansainvälistä korkeakoulutuksen arviointikäytäntöä. Suo-men korkeakoulujen rehtorit ovat toivoneet, että Korkeakoulujen arviointi-neuvosto kiinnittäisi huomiota arviointien ja seurantojen käytön tehostami-seen. On selvää, että korkeakoulujen laadunvarmistuksessa tieto lähestyvästäseurannasta on yksi keino sitouttaa korkeakouluja oman toimintansa kehittä-miseen. Samalla Korkeakoulujen arviointineuvostolle itselleen seurannat tuot-tavat palautetta arviointien kehittämiseksi.

Arviointiprosessin koko elinkaari kestää keskimäärin neljä–viisi vuotta.Toteutus alkaa johtoryhmän valitsemisesta, etenee itsearviointien ja ulkoisenarvioinnin kautta raportointiin ja päättyy viimein seurantaan. Korkeakoulu-jen arviointineuvosto on sisällyttänyt vuosien 2004–2007 toimintasuunnitel-maansa useiden aikaisemmin tehtyjen koulutusala- ja teema-arviointien seu-ranta-arvioinnit. Vuoden aikana päätettiin toteuttaa viisi seurantaa: opintojenohjauksen, vieraskielisen opetuksen, konetekniikan, avoimen yliopiston sekämedia ja viestintäalan. Yleisesti on katsottu, että noin kolme vuotta arvioin-tien raportoinnista on sopiva aika aloittaa seuranta.

Opintojen ohjauksen seuranta pohjautuu Korkeakoulujen arviointineu-voston vuosina 2000–2001 toteuttamaan opintojen ohjaus korkeakouluissa -arviointiprojektiin, jonka päämääränä oli tukea opintojen ohjauksen kehittä-mistä yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Vuoden 2001 arvioinnin erityi-senä tavoitteena oli■ tunnistaa miten ohjaus toteutuu opiskelijan ja korkeakoulun kannalta; sil-

loisen tilanteen valtakunnallinen kartoitus■ kiinnittää huomiota siihen, miten opintojen ohjausta koskevat strategiat

ja käytännöt kohtaavat■ tunnistaa opintojen ja oppimisprosessin etenemisen kannalta kriittiset

kohdat ohjauksessa; kehittämishaasteiden esittäminen■ tuottaa tietoa arvioinnin tuloksena havaituista hyvistä käytänteistä ja esit-

tää tältä pohjalta suosituksia asian kehittämiselle; kehittämisvälineidentuottaminen.

Tarkoituksena oli, että arviointi tuottaisi laadullista tietoa opintojen oh-jauksen nykytilasta ja hyvistä käytänteistä, jota korkeakoulut voivat käyttää hy-väkseen kehittäessään opintojen ohjausta.

Arvioinnin näkökulmat ja rajaukset

Opintojen ohjausta arvioitiin erityisesti kahdesta näkökulmasta: opiskelijanpolun kannalta ja opintojen ohjausjärjestelmän kokonaisuuden kannalta.

Opiskelijan polun malli valittiin arvioinnin kohteeksi, koska se kattaaopiskelijan koko opintokaaren: 1) ohjaus- ja neuvontatoiminta ennen opin-tojen alkua, 2) ohjaus opintojen alussa, 3) ohjaus opintojen edetessä, 4) ohja-us opintojen päättövaiheessa ja 5) ohjaukseen liittyvät palaute- ja seuranta-järjestelmät. Opintojen ohjausjärjestelmän kokonaisuudella taas tarkoitettiinopiskelijoille tarjottavien ohjauspalveluiden kokonaisuutta ja korkeakoulujenja sen ulkopuolisen ohjaushenkilöstön keskinäistä yhteistyötä. Opintojen oh-jausjärjestelmän kokonaisuutta ei oltu aikaisemmin arvioitu suomalaisissa kor-keakouluissa. Johtoryhmä rajasi projektin koskemaan perustutkintoon johta-vien opintojen ohjausta, jotta arviointiprojekti pysyi hallittavana kokonaisuu-tena. Arvioinnin käytännön toteutuksesta vastasi viisihenkinen arviointiryh-mä, jossa oli edustettuna ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opintojen oh-jauksen käytännön asiantuntemus ja opintojen ohjauksen tutkimus.

Korkeakoulujen osallistuminen projektiin oli vapaaehtoista, omaan il-moittautumiseen perustuvaa. Suuresta mielenkiinnosta opintojen ohjauksenkehittämistä kohtaan kertoo se, että projektiin ilmoittautui yhteensä 25 kor-keakoulua. Niistä 15 oli ammattikorkeakoulua ja 10 yliopistoa. Suurin osa am-mattikorkeakouluista osallistui hankkeeseen koko ammattikorkeakoulun laa-juudelta, kun taas yliopistoista osallistuvat yksiköt kattoivat yhdeksän tiede-kuntaa, yhdeksän laitosta ja neljä oppiainetta/koulutusohjelmaa.

Arviointimenetelmät

Arviointimenetelmä koostui neljästä vaiheesta: 1. korkeakoulujen henkilökun-nan ja opiskelijoiden laatimat opintojen ohjauksen itsearviointiraportit,2. henkilökunnan ja opiskelijoiden itsearviointiraporttien vaihtaminen, niidenvastavuoroinen arviointi ja lausuntojen tuottaminen, 3. ulkoisen arviointiryh-män vierailut sen valitsemissa kohteissa sekä 4. arviointiprosessissa syntyneenmateriaalin perusteella laadittu julkinen arviointiraportti.

Uutta arviointimenetelmässä oli korkeakoulujen henkilöstön ja opiskeli-joiden vuorovaikutus, jolla pyrittiin käynnistämään aitoa kehittämiskeskuste-lua jo prosessin aikana sekä näin edistämään arvioinnin tulosten hyödynnet-tävyyttä projektin jälkeen. Koska menetelmä oli uusi, sitä testattiin ennen var-

�

sinaista arviointivaihetta kolmella pilottikorkeakoululla. Menetelmän testausoli tarpeen myös siitä syystä, että haluttiin varmistua sen toimivuudesta arvi-oitaessa opintojen ohjausta koko korkeakoulun tasolla.

Arviointiprojektia varten sekä projektiin ilmoittautuneiden korkeakoulu-jen henkilöstö että niiden opiskelijat laativat omat, enintään 20-sivuiset opin-tojen ohjauksen itsearviointiraportit. Opintojen ohjauksen itsearviointi kattoiseuraavat aihealueet:■ opintojen alku■ opiskelijan sitoutuminen/sitouttaminen■ opiskeluprosessi (sis. harjoittelu ja kansainvälinen vaihto)■ tutkinnon rakentaminen■ tutkielman, lopputyön tai opinnäytetyön tekeminen■ työelämään siirtyminen■ ohjauksen suunnittelu ja organisointi.

Arvioinnin tulokset koottiin syyskuussa 2001 julkistettuun arviointiraporttiin,joka sisälsi 54 valtakunnallista suositusta ja 37 hyvää käytännettä. Arvioinninkeskeiset kansalliset suositukset ovat tiivistäen seuraavat:1. Opintojen ohjauksen käsitettä tulee selkiyttää.2. Opintojen ohjaukselle tulee laatia suunnitelma.3. Ohjauksen työnjakoa tulee kehittää toimivammaksi.4. Opintojen ohjauksen palvelujärjestelmää tulee kehittää kokonaisuutena.5. Ohjausmenetelmien käyttöä tulee monipuolistaa.6. Ohjauksen tulee kattaa kaikki opiskelijan polun vaiheet.7. Ohjausta tulee arvioida ja kehittää systemaattisesti.8. Opintojen ohjaus tulee nostaa yhdeksi tulosneuvottelujen keskustelukoh-

teeksi.

��� Opintojen ohjauksen taustaaAmmattikorkeakoulu- ja yliopistolaissa sekä -asetuksissa on vain vähän kor-keakoulujen opintojen ohjausta määritteleviä ohjeistuksia. Laissa (2003/351)määritellään ammattikorkeakoulujen tehtäväksi antaa korkeakouluopetustaammatillisiin asiantuntijatehtäviin, tukea yksilön ammatillista kasvua ja har-joittaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä. Lisäksi ammattikorkeakoulujentehtävänä on antaa ja kehittää aikuiskoulutusta työelämäosaamisen ylläpitämi-seksi ja vahvistamiseksi. Tärkeää on huomata, että ammattikorkeakoulujen teh-täväksi on lailla määritelty myös yksilön ammatillisen kasvun tukeminen.Nähdäksemme keskeinen keino tämän toteuttamiseksi on opintojen ohjauk-sen vahvistaminen ja valjastaminen aidoksi toimintatavaksi valmistaessa opis-kelijoita ammatillisiin asiantuntijatehtäviin. Ammattikorkeakouluopinnoista

��

annetussa asetuksessa on opiskelijoiden harjoittelun ohjaus nostettu erityisestiesille. Siinä todetaan harjoittelun tavoitteeksi perehdyttää opiskelija ohjatustierityisesti ammattiopintojen kannalta keskeisiin käytännön työtehtäviin sekätietojen ja taitojen soveltamiseen työelämässä. Näin asetus ottaa kantaa siihen,että opiskelijoiden ohjaus on ulotettava koskemaan opintojen ohjauksen li-säksi myös muita opiskelun alueita. Lisäksi asetuksessa määritellään ohjaus kes-keiseksi opettajan tehtäväksi sanomalla, että päätoimisen opettajan tehtävänäon opetus- ja ohjaustyö.

Yliopistojen lainsäädäntö painottaa myös opintojen suunnitelmallisuutta.Yliopistolain (556/2005) yleisperusteluissa hallitus on todennut, että yliopis-to-opintojen pitkittyminen on Suomessa ongelma. Syitä on haettu mm. va-lintakoejärjestelmästä, opinto-oikeuden määrittelystä, tutkintojärjestelmästä,koulutustarjonnasta, opetusjärjestelyistä, opiskelijoiden työssäkäynnistä, yliopis-tojen resurssoinnista. Yliopistoille on viime vuosina osoitettu erillisrahoitustaopetuksen ja opintojen ohjauksen kehittämiseen. Yhteistyössä yliopistot ovatkäynnistäneet opintojen suunnittelun ja edistymisen seurannan kehittämis-hankkeita. Yliopistojen opintoaikojen lyhentämiseksi on opetusministeriössävalmisteltu toimenpidekokonaisuus. Toimenpidekokonaisuus muodostuuuseista opintojen tukitoimista ja yliopistolain muutoksista. Uusi toimenpide-kokonaisuus pyrkii lyhentämään yliopistojen opintoaikoja opetuksen laatuaparantamalla, opintojen ohjausta tehostamalla, opiskelijapalveluita kehittämäl-lä sekä opintotuen tasoa parantamalla yhdessä opinto-oikeuden määrittelynkanssa.

Esitetty järjestelmä sitouttaa niin yliopistot kuin opiskelijatkin nykyistätehokkaammin opintoprosesseihin ja lyhentää siten tutkintojen suorittamisai-koja. Järjestelmä antaa edellytykset yliopistojen toiminnan tehostamiselle sekäopetuksen ja ohjauksen laadun parantamiselle. Esitys velvoittaa yliopistojaopintoprosessien sujuvaan järjestämiseen. Yliopistojen täytyy järjestää opiske-lijoille riittävästi ja oikeanaikaista opintojen ohjausta, mikä parantaa opiskeli-joiden asemaa nykyisestään. Opetusministeriö on myös sopinut yliopistojenkanssa tulossopimuksin, että opiskelijoiden henkilökohtaiset opintosuunnitel-mat otetaan käyttöön kaikissa yliopistoissa ja kaikilla koulutusaloilla vuoteen2006 mennessä. Opiskelijat jäsentävät opintojaan jo etukäteen ja sitä kauttavaikuttavat opintojensa kulkuun. Keskusteluilla on mahdollista välttää virhe-valintoja ja tarpeettoman laajoja opintokokonaisuuksia. Tavoitteena on saadaosaavaa, korkeasti koulutettua työvoimaa työmarkkinoille nykyistä aikaisem-min ja aiempaa enemmän. Työmarkkinoille sijoittuminen nopeutuu, koskaopiskelijoiden työuria kehitetään jo opiskeluaikana opintojen etenemistä tu-keviksi.

��

Uuteen yliopistolakiin (556/2005) sisältyy säännökset korkeakoulutut-kintoon johtavia opintoja suorittavan opiskelijan opiskeluoikeudesta. Yliopis-toilla on velvoite järjestää opetus ja opintojen ohjaus siten, että opiskelija voitäysipäiväisesti opiskellen suorittaa tutkinnon tavoiteajassa. Sekä alempaa ettäylempää korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeussuorittaa tutkinnot viimeistään kahta vuotta niiden yhteenlaskettua tavoitteel-lista suorittamisaikaa pitemmässä ajassa. Pelkästään alempaa korkeakoulutut-kintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinto viimeis-tään vuotta tavoiteaikaa pitemmässä ajassa. Pelkästään ylempää korkeakoulu-tutkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinto vii-meistään kahta vuotta tavoiteaikaa pitemmässä ajassa.

Yliopisto voi myöntää hakemuksesta opiskelijalle, joka ei ole suorittanuttutkintoa säädetyssä ajassa, lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseen. Lisäaikaamyönnetään, kun opiskelija esittää tavoitteellisen ja toteuttamiskelpoisen suun-nitelman opintojen loppuun saattamisesta. Opiskelija, joka ei ole suorittanutopintojaan säädetyssä ajassa samoin kuin opiskelija, jolle ei ole myönnetty li-säaikaa opintojen loppuun saattamiseen, menettää opiskeluoikeutensa. Josopiskeluoikeuden menettänyt opiskelija haluaa myöhemmin jatkaa opintojaan,hänen on haettava yliopistolta oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi. Opis-keluoikeuden palauttaminen ei edellytä hakemista valintamenettelyn kautta,vaan yliopisto palauttaisi sen hakemuksesta. Tavoitteena on lyhentää yliopis-totutkintoon johtavien opintojen suoritusaikoja ja turvata korkeasti koulute-tun työvoiman saatavuus.

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2003–2008 linjataan useassa kohdassa opintojen ohjauksen kehittämistarpeista. Tuki-ja ohjauspalveluiden riittävyys ja toimivuus halutaan turvata kaikilla koulu-tuksen tasoilla. Opintojen ohjaus nähdään hyväksi keinoksi edistäessä opinto-jen loppuun saattamista ja tutkintojen suorittamista. Opintojen ohjauksen li-säksi opiskelumuotojen, opintotuen sekä koulutuksen rahoituksen kehittämi-sellä uskotaan olevan vaikutusta opintojen pitkittymisongelman ratkaisemises-sa. Kehittämissuunnitelman mukaan opetuksen laatutasoa voidaan kohottaakiinnittämällä erityistä huomiota yksilöllisiin opintosuunnitelmiin, hyväksilu-kemiskäytäntöihin, opiskelijoiden ohjaus- ja neuvontapalveluihin sekä kes-keyttämisten vähentämisen toimenpiteisiin.

Kehittämissuunnitelmassa ammattikorkeakoulujen toivotaan lisäävän ope-tuksessaan opiskelijoiden opintosisältöjen yksilöllisiä valintamahdollisuuksia.Kehittämissuunnitelman mukaan tarkoituksena on vahvistaa opiskelijoidenhenkilökohtaiset opintosuunnitelmat, lisätä kesäajan opetustarjontaa ja tarjotakaikissa koulutusohjelmissa mahdollisuus suorittaa vähintään 20 opintoviik-koa virtuaaliopintoina. Näiden tavoitteiden toteuttaminen vaikeuttaa ohjauk-

��

sen järjestämistä ja edellyttää ammattikorkeakouluissa opintojen ohjaukselle li-sää voimavaroja, joustavuutta ja uusien, innovatiivisten ja tehokkaiden ohja-ustoimintojen kehittämistä ja palvelumuotojen monipuolistamista.

Lisäksi voimassa oleva kehittämissuunnitelma ottaa monella tapaa kantaaaikuiskoulutuksen vahvistamiseen. Myös aikuisopiskelijoiden ohjauksella janeuvonnalla nähdään olevan keskeinen tehtävä yksilöllisten oppimisuriensuunnittelussa.

Kehittämissuunnitelmasta on luettavissa vahva usko opintojen ohjauksenvaikutukseen opintoaikoja lyhennettäessä. Tulevina vuosina tullaan tukemaanerillisrahoituksella opintojen suunnittelun, ohjauksen ja opintojen etenemi-sen hankkeita.

��� Opintojen ohjauksen ajankohtaiset haasteetKorkeakoulujen opintojen ohjauksen odotetaan ratkaisevan useita Koulutuk-sen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa kuvattuja koulutusjärjestelmäntoimimattomuuden ongelmia. Yliopistojen tutkintorakenneuudistus vaatiiopintojen ohjaukselta tehokkuutta ja joustoa, jolloin mahdollistetaan opiske-lijoille riittävän ohjattu ja tuettu opiskelu uudistuneella opintopolulla. Am-mattikorkeakouluissa ajankohtaisena haasteena on ylempiä ammattikorkea-koulututkintoja opiskelevien ohjaus. Millaista ohjausta tarvitsee työnsä ohellaylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittava aikuisopiskelija? Toisaaltamillaiset voimavarat ammattikorkeakouluilla on tarjota laadukasta (opintojen)ohjausta aikuisopiskelijoille?

Yliopistojen tutkintorakenneuudistus ja ammattikorkeakouluissa alkaneetylemmät ammattikorkeakoulututkinnot muokkaavat suomalaista korkea-koulujärjestelmää entistä vahvemmaksi duaalimalliksi. Tavoitteena on, ettäopiskelijoilla on mahdollisuus liikkua niin kansallisen kuin kansainvälisenkinkorkeakoulujärjestelmän sisällä. Monipuoliset ja opiskelijoiden itsensä määrit-telemät opintopolut edellyttävät korkeakouluilta entistä enemmän voimava-roja opiskelijoiden henkilökohtaiseen ohjaukseen ja toisaalta opiskelijoilta val-miuksia itseohjautuvuuteen. Korkeakouluissa tarjottavalta ohjaukselta odote-taan opintojen ohjauksen lisäksi tukea opiskelijan ammatilliseen ja persoonal-liseen kasvuun.

Toisaalta edellä kuvatut haasteet voidaan nähdä myös mahdollisuuksinakehittää korkeakoulujen opintojen ohjausta. Globaalistuvien työmarkkinoidenja opiskelijoiden liikkuvuuden takia korkea-asteen (opintojen) ohjauksella onratkaistavanaan yhteisiä kysymyksiä sekä kansallisella että kansainvälisellä ta-solla. Tärkeää on, että korkeakouluissa ollaan ajan tasalla ohjauksen haasteista

��

ja arvioidaan ohjauksen asemaa osana korkeakoulun laatua. Kansainvälisten ar-viointihankkeiden (OECD 2004a, 4–17) mukaan ohjauksella on etua sekä yk-silöille että koko yhteiskunnalle kolmesta eri näkökulmasta.

Yksilötasolla erittäin tärkeää on huomata ohjaus elinikäisen oppimisenperustana. Opiskelijaa ohjattaessa ohjaajan täytyy huomioida myös opiskelijanhenkilökohtaiset tavoitteet ja aikaisemmat oppimiskokemukset. Tällöin ohja-us on opiskelijoiden tarpeista lähtevää opintojen, ammatillisen kasvun ja elä-mänhallinnan tukemista. Oppimisen tavoitteet tukevat opiskelijoiden sitoutu-mista opintoihin, koulutusjärjestelmän toimivuutta ja tuloksellisuutta sekä jä-sentävät koulutuksen ja työmarkkinoiden välistä suhdetta.

Toiseksi ohjausjärjestelyjen kehittämisen tulee kytkeytyä korkeakoulunkokonaisstrategiaan ja osaksi pysyvää laadunvarmistusta. Näin ajateltuna ohja-uksen on mahdollista vastata yksittäisen opiskelijan tarpeiden lisäksi kokonais-valtaisemmin korkeakoulun laadun ja strategian kehittämiseen. Työmarkkinoi-den toimivuuden tavoitteet tarkastelevat työvoiman ja työpaikkojen tarjon-nan välistä suhdetta ja auttavat sopeutumaan työmarkkinoilla tapahtuviinmuutoksiin.

Toimivien ohjausjärjestelyjen avulla voidaan myös parantaa yhteiskunnal-lista tasa-arvoisuutta ja osallisuutta. Eri maiden välillä näiden kolmen teemankeskinäiset painotukset vaihtelivat, mutta uraohjaus nähtiin keskeisenä talou-dellisen kasvun avaintekijänä.

Euroopan unionin jäsenmaissa korkea-asteen ohjaus vaihtelee tasoltaanja laajuudeltaan. Olemassa olevat palvelut painottuvat ensisijaisesti vain opis-keluun tai yksittäisiin valintatilanteisiin. Tieto urasuunnittelusta, työmarkkinoi-den toimivuudesta ja yrittäjyydestä on kokonaisuutena ohutta. Korkea-asteellaon vähän koulutettuja ohjaus- ja neuvonta-alan ammattilaisia. Kokonaisuute-na ohjauspalvelujen tarjonta ei vastaa kysyntää. Vain harvat opiskelijat saavattukea urasuunnitteluunsa opiskeluaikanaan. Toisaalta palveluja on vähiten tar-jolla opiskelemaan palaaville aikuisille, etäopiskelijoille, työmarkkinoille siir-tyville, kansainvälisille opiskelijoille, pääainettaan vaihtaville tai opintojen kes-keyttämistä pohtiville opiskelijoille. Tieto- viestintäteknologian mahdollisuuk-sia ohjauksessa ei vielä käytetä täysin hyväksi, jotta voitaisiin joustavammin jakustannustehokkaammin vastata ohjauksen kysyntään ja eri asiakasryhmientarpeisiin.

Arviointitulosten pohjalta OECD ja EU:n komissio julkaisivat yhteisenelinaikaisen ohjauksen järjestämistä ja sen taustalla olevaan päätöksentekoa tu-kevan käsikirjan (OECD 2004b). Korkea-asteen ohjauksen kehittämiseksi kir-jassa esitetään päätöksentekijöille seuraavia kehittämiskohteita:

��

– ohjauksen pysyvä laadunvarmistus ja palautejärjestelmien kehittäminen– ohjauksen koordinaatio ja strateginen kokonaissuunnittelu– työnantajien kanssa tehtävä yhteistyö– ohjauksen integroiminen tutkintorakenteisiin– opintojen henkilökohtaistaminen ja portfolioiden käyttöönotto– alueellinen poikkihallinnollinen yhteistyö– ohjauksen tuloksellisuuden arviointi.

Monet edellä kuvatut tulokset ja kehittämisehdotukset ovat samansuuntaisiakuin vuonna 2001 Suomessa toteutetussa korkea-asteen opintojen ohjauksenarvioinnissa. Lisäksi Suomi on jo toteuttanut osan kehittämisehdotuksista, jaeurooppalaisittain tarkasteltuna Suomessa on hyvin kilpailukykyiset ohjaus-palvelut korkea-asteella. Käsikirjassa esitetyt kehittämisehdotukset ovat koko-naisuudessaan liitteessä 2.

��

� Seurannan toteutus

��� Korkeakoulujen itsearvioinnitKorkeakoulujen arviointineuvosto valitsi 14.2.2004 pidetyssä kokouksessaanseurantaa valmistelevan työryhmän puheenjohtajaksi T&K-suunnittelija Han-na Myllyksen Diakonia-ammattikorkeakoulusta ja 27.1.2005 pidetyssä ko-kouksessa työryhmän jäseniksi toimistopäällikkö Ulla Talven Kymenlaaksonammattikorkeakoulusta, tutkija Raimo Vuorisen Jyväskylän yliopiston kou-lutuksen tutkimuslaitokselta ja professori Erkki Uusi-Rauvan Tampereenteknillisestä yliopistosta. Työryhmän sihteerinä ja projektisuunnittelijana toi-mi Karl Holm KKA:sta.

Seurannasta vastannut työryhmä laati yhdessä arviointitiedon kokoamistavarten tarvittavat lomakkeet. Itsearviointikysymykset päädyttiin kohdentamaankorkeakouluissa kolmelle eri taholle: opiskelijoille, korkeakoulun hallinnolleja ohjaustehtävissä toimiville. Itsearviointilomakkeiden laadinnassa hyödynnet-tiin aiemmassa arvioinnissa käytettyjä kysymyksiä. Ensimmäiset versiot lähe-tettiin kommentoitavaksi ohjauksen valtakunnallisiin kehittämishankkeisiin(Oped-exo ja W5W). Saatujen palautteiden perusteella lomakkeita tarkennet-tiin. Tuossa vaiheessa lomakkeessa olleet opintojen ohjauksen toteutumisenmäärällistä tietoa kartoitettavat kysymykset muutettiin laadullisiksi. Tämä teh-tiin sen vuoksi, että vuoden 2001 arvioinnissa lähestymistapa oli laadullinen.Toiseksi otos korkeakouluista olisi ollut varsin pieni, eikä tämän perusteellaolisi voitu tehdä luotettavia yleistyksiä ohjauksen tilasta.

Arviointitiedon kokoaminen toteutettiin verkkokyselynä. Korkeakoulu-jen arviointineuvosto lähetti 13.5.2005 tiedon arvioinnista ja vastausohjeetkyselyyn niille korkeakouluille, jotka olivat aiemmin ilmoittaneet halukkuu-destaan osallistua arviointiin. Tämän lisäksi lähetettiin tieto vielä kaikille kor-keakouluille mahdollisuudesta osallistua verkkokyselyyn. Korkeakouluilta pyy-dettiin vastaukset kyselyyn 3.6.2005 mennessä. Korkeakoulujen pyynnöstävastausaikaa jatkettiin 10.6.2005. saakka.

Aineiston analyysista Koulutuksen tutkimuslaitoksella vastasivat tutkijatMerja Karjalainen ja Raimo Vuorinen. Ennakkotuloksia käsiteltiin arvi-ointityöryhmän kokouksessa 15.6.2005. Työryhmä keskusteli aineiston sisäl-löstä ja jatkoanalyysissa käytettävistä painotuksista. Näiden perusteella tarkem-pi analyysi tehtiin kesä–heinäkuussa 2005.

�

��� Seurannan tavoitteetVuonna 2001 tehty arviointi ja 2005 tehty seuranta muodostavat jatkumon.Seurannan lähtökohdaksi määriteltiin ensimmäisen arvioinnin seuraavat kah-deksan kansallista suositusta:

1. Opintojen ohjauksen lähtökohtana tulisi olla opiskelijan vastuu omistaopinnoistaan ja toisaalta korkeakoulun vastuu koulutuksen ja opintojenohjauksen järjestämisestä siten, että opiskelijan on mahdollista rakentaaitselleen elinikäisen oppimisen ja työelämän kannalta mielekäs tutkinto,joka on suoritettavissa mielekkäässä ajassa.

2. Korkeakoulujen tulisi järjestää opintojen ohjauspalvelut porrastetusti si-ten, että jokaiselle opiskelijalle on tarjolla korkeakoulun määrittelemä mi-nimäärä opintojen ohjausta ja lisäksi tarpeidensa mukaista lisä-ohjusta.

3. Opintojen ohjauksen tulee kattaa kaikki opintojen eri vaiheet (ennenopintojen alkua, alkuvaihe, keskivaihe, opinnäytetyön laadinta ja työelä-män siirtyminen) ja osa-alueet (oppimisen ja opiskelun ohjaus, ammatil-liseen suuntautumiseen liittyvä ohjaus ja persoonallisuuden kehittymiseenliittyvä ohjaus). Ohjaussisällöistä huomiota tulee kiinnittää opintojen ta-voitteellisuutta tukevien henkilökohtaisten opintosuunnitelmien laadin-taan ja seurantaan. Ohjausmenetelmistä erityisesti ryhmäohjauksen javerkko-ohjauksen (intra- ja internet) käyttöä tulee tehostaa.

4. Opettajan ja opiskelijan välisellä vuorovaikutuksella on opintojen ohja-uksessa ja opiskelijan oppimisessa keskeinen rooli. Opiskelijalle tulisi tur-vata normaalien opetustilanteiden lisäksi mahdollisuus myös henkilökoh-taiseen ohjaukseen.

5. Opintojen ohjaustehtävissä toimivan opetus- ja ohjaushenkilöstön sekäopiskelijatuutoreiden koulutusta tulee kehittää ja resurssoida riittävästi.

6. Korkeakoulujen tulisi laatia kokonaisstrategiaansa perustuva opintojenohjauksen suunnitelma, jossa on määritelty ohjauksen tavoitteet ja sisäl-löt. Ohjauspalveluiden koordinointia, niistä tiedottamista ja niiden arvi-ointia tulee lisätä.

7. Korkeakouluissa tulisi tutkia opintojen ohjauksen teoreettisia malleja jaohjauksen palvelujärjestelmien kehittämistä.

8. Opetusministeriö voisi nostaa opintojen ohjauksen yhdeksi keskustelunkohteeksi korkeakoulujen kanssa käytävissä tavoite- ja tulossopimusneu-votteluissa.

�

Seurannan käynnistyessä arviointiryhmä sai korkeakouluista toiveita laa-jentaa arviointia ottamaan huomioon edellisessä luvussa kuvattuja opintojenohjaukselle asetettuja odotuksia. Seuranta-arvioinnin luonteen mukaisesti jakäytettävissä olevien resurssien takia arviointiryhmä rajasi arvioinnin koske-maan seuraavia teemoja:■ ovatko aikaisemmassa arvioinnissa annetut keskeiset suositukset toteutu-

neet korkeakouluissa,■ onko opintojen ohjauksen rooli osana korkeakoulun organisaatiota ja

strategista tavoitteiden asettelua muuttunut ja■ jakautuuko opintojen ohjaus tasaisesti opiskelijan opintopolulle?

��� Seurannan kohde� rajaukset ja suunnitteluSeurannassa opintojen ohjaus määriteltiin osaksi elinaikaista ohjausta. Euroo-pan unionin ministerineuvoston 28.5.2005 hyväksymän päätöslauselman1

mukaan elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisiatoimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa,taitonsa ja kiinnostuksensa missä tahansa elämänvaiheessa, tehdä koulutukseenja ammattiin liittyviä päätöksiä sekä hallita yksilöllistä kehityskaartaan oppi-misessa, työssä ja muussa sellaisessa toiminnassa, jossa valmiuksia ja taitoja opi-taan ja/tai käytetään. Esimerkkejä kyseisistä toimista ovat tietojen ja neuvojenantaminen, opinto-ohjaus, tietojen ja taitojen arviointi, opastus, neuvottelu,päätöksenteko- ja uranhallintataitojen opettaminen. Jäsenvaltioissa käytetäänmonenlaisia termejä kuvaamaan näihin toimiin liittyviä palveluja, mm. opin-to-, ammatti- tai uraohjaus, ohjaus ja opastus, uraohjaus/-opinto-ohjauspal-velut.

Korkea-asteen kontekstissa päätöslauselman mukaiseen määritelmään si-sältyvät esim. opintotoimistojen opiskelijapalvelut, ura- ja rekrytointipalvelut,kansainväliset asiat, tiedekuntien ja laitosten ohjauspalvelut sekä opiskelijater-veydenhuolto. Seurannassa käytetään termiä ’opintojen ohjaus’ tarkoittamaankaikkia näitä tarjonnan muotoja.

Opintojen ohjauksen arvioinnin seuranta koski perustutkintoon johtavienopintojen ohjausta. Näin ollen esimerkiksi tutkintoon sisältyvien kieliopintojenohjaus, avoimien yliopisto- ja ammattikorkeakouluopintojen ohjaus tai jatko-tutkintoon johtavien opintojen ohjaus rajattiin hankkeen ulkopuolelle. Myös-

1 Euroopan unionin neuvosto. 2004. Ehdotus: Neuvoston ja neuvostossa kokoontuvien jäsen-valtioiden hallitusten edustajien päätöslauselma politiikkojen, järjestelmien ja käytäntöjen te-hostamisesta elinaikaisen ohjauksen alalla Euroopassa. Euroopan unionin neuvosto. 9286/04.EDUC 109. SOC 234. 18. toukokuuta 2004 (OR en)

�

kään muut opiskelijapalvelut, kuten atk-, kirjasto- tai terveydenhoitopalveluteivätkä ura- ja rekrytointipalvelut ja kansainvälisten asiain palvelut ole sinänsäarvioinnin kohteena, vaikka niissä tapahtuvaa ohjausta sivutaankin. Samoinhankkeen ulkopuolelle rajattiin opiskelupaikan valintaa edeltävä ohjaus. Ra-jaus on vastaava kuin vuonna 2001 toteutetussa korkea-asteen opintojen oh-jauksen arvioinnissa

��� Seurantaan osallistuneet hankkeetja korkeakoulutKorkeakoulujen arviointineuvosto pyysi korkeakouluja ilmoittautumaan seu-rantaan. Saadun palautteen mukaan seurannan ajankohta koettiin hankalaksi,koska samanaikaisesti korkeakoulujen henkilökuntaa työllistivät lukukaudenpäätösvaiheen lisäksi uuteen tutkintorakenteeseen ja palkkausjärjestelmään liit-tyvät tehtävät. Myös opiskelijoilta kysyttävän palautteen kokoaminen todet-tiin olevan hankalaa lukukauden loppuvaiheessa. Lopulta hankkeeseen ilmoit-tautui kaikkiaan 18 ammattikorkeakoulua ja 11 yliopistoa. Käytännössä kor-keakoulujen oli vaikea nimetä kysymyksiin vastaajat, mikä saattoi lopulta vai-kuttaa tulosten ympäripyöreisiin vastauksiin. Seuraavassa taulukossa ovat koot-tuna arviointilomakkeisiin vastanneet korkeakoulut.

��

Taulukko �� Seurantaan osallistuneet yliopistot ja ammattikorkeakoulut

KorkeakouluKorkeakouluKorkeakouluKorkeakouluKorkeakoulu HallintoHallintoHallintoHallintoHallinto Ohjaus�Ohjaus�Ohjaus�Ohjaus�Ohjaus� OpiskelijatOpiskelijatOpiskelijatOpiskelijatOpiskelijat MukanaMukanaMukanaMukanaMukana Arviointi�Arviointi�Arviointi�Arviointi�Arviointi�/ yliopisto/ yliopisto/ yliopisto/ yliopisto/ yliopisto �vastauksia�vastauksia�vastauksia�vastauksia�vastauksia henki�henki�henki�henki�henki� ja yli�ja yli�ja yli�ja yli�ja yli� arvioinnissaarvioinnissaarvioinnissaarvioinnissaarvioinnissa käyntikäyntikäyntikäyntikäynti

kplkplkplkplkpl löstölöstölöstölöstölöstö oppilas�oppilas�oppilas�oppilas�oppilas� vuonnavuonnavuonnavuonnavuonna vuonnavuonnavuonnavuonnavuonna�vastauksia�vastauksia�vastauksia�vastauksia�vastauksia kunnatkunnatkunnatkunnatkunnat �������������������� ��������������������kplkplkplkplkpl �vast� kpl�vast� kpl�vast� kpl�vast� kpl�vast� kpl

Arcada – Nylands svenska yrkehögskola 1 ■

Diakonia-amk 1 1 1Etelä-Karjalan amk 1Haaga Instituutti amk 1 1Hki amk Stadia 1 1Humanistinen amk 1 1Hämeen amk 1 1 ■ ■

Keski-Pohjanmaan amk 2Laurea amk 1Oulun seudun amk 1 1 ■

Pirkanmaan amk 1 1 1 ■

P-Karjalan amk 1 5 1Satakunnan amk 1 ■

Savonia- amk 1 1Tampereen amk 1 1 ■

Turun amk 1 1 1 ■

Vaasan amk 1 ■

Yrkeshögskolan Sydväst 1 1 ■ ■

Helsingin yliopisto 2 ■ ■

Joensuun yliopisto 1 ■ ■

Jyväskylän yliopisto 1 1Kuopion yliopisto 1 1 3Lapin yliopisto 1 ■ ■

Lappeenrannan teknillinen yliopisto 1 ■

Oulun yliopisto 3 1 ■

Tampereen yliopisto 2 1 3Teknillinen korkeakoulu 1 ■

Turun yliopisto 1 ■

Vaasan yliopisto 1 1

��

� Opintojen ohjauskorkeakouluissa

Seuraavaksi tarkastellaan korkeakoulujen opintojen ohjauksen nykytilaa suh-teessa vuoden 2001 arvioinnin suosituksiin. Seurannan arviot perustuvat pää-osin arviointikyselyyn vastanneiden korkeakoulujen hallinnon ja ohjaushen-kilöstön vastauksiin. Korkeakoulujen vastausten laajuus vaihtelee muutamistayksittäisistä kommenteista hyvinkin laajoihin ja systemaattisiin ohjauksen jär-jestämistä koskeviin taustadokumentteihin. Analyysissa hyödynnettiin myösopetusministeriöltä erikseen saatua tietoa, joka koski korkeakoulujen ja ope-tusministeriön välisiä tulos- ja tavoitesopimuksia.

Seitsemästä korkeakoulusta opiskelijoiden vastaukset saatiin opiskelijajär-jestöjen johtotehtävissä olevilta. Kymmenen korkeakoulun osalta vastauksetovat yksittäisten opiskelijoiden kommentteja. Vuoden 2001 arvioinnin opis-kelija-aineisto oli korkeakoulun ylioppilaskuntien tai opiskelijajärjestöjen ko-koamia laajempia opiskelijapalautteita. Tämän johdosta tässä seuranta-arvioin-nissa on mahdotonta tehdä yleistyksiä esimerkiksi palvelujen riittävyydestäkoko korkeakoulun opiskelijakunnan kannanottona. Myöskään korkeakouluteivät vastauksissaan yksittäisiä kommentteja lukuun ottamatta esittäneet sys-temaattisia ja kattavia yhteenvetoja saamistaan opiskelijapalautteista.

Seurannassa ei ole seurattu aiempien suositusten toteutumisesta yksittäis-ten korkeakoulujen osalta, koska nyt on mukana korkeakouluja, jotka eivätosallistuneet vuoden 2001 arviointiin. Lisäksi vuoden 2001 arviointiin osal-listuneista korkeakouluista osa ei vastannut tähän seurantakyselyyn.

Koska arviointiaineisto on varsin niukkaa eikä kaikilta osin yhteismital-lista, sen perusteella ei voi tehdä yksiselitteisiä ja pitkälle meneviä johtopää-töksiä korkeakoulujen ohjauksen tilasta. Seurannassa arviointiryhmä ei tehnytkäyntejä korkeakouluihin verkkokyselyssä saatujen aineistojen täydentämisek-si. Arviointiryhmä käyttää tulkinnassaan tämän seurantakyselyn rinnalla muitatietolähteitä, mikäli niistä saadaan asiaa vahvistusta tai tämän kyselyn aineis-toon nähden täysin ristiriitaisia tulkintoja. Esimerkiksi ohjausta kehitetään laa-jasti myös niissä korkeakouluissa, jotka eivät osallistuneet tähän seurantaan.

��

��� Opintojen ohjauksen lähtökohdat

SUOSITUS �

Opintojen ohjauksen lähtökohtana tulisi olla opiskelijan vastuu omista opin�noistaan ja toisaalta korkeakoulun vastuu koulutuksen ja opintojen ohjauk�sen järjestämisestä siten� että opiskelijan on mahdollista rakentaa itselleenoman elinikäisen oppimisen ja työelämän kannalta mielekäs tutkinto� joka onsuoritettavissa mielekkäässä ajassa�

Ohjauksen järjestämistä kuvaavissa tavoitelauseissa tämä suositus näyttää to-teutuneen korkeakouluissa hyvin. Käytännöt kuitenkin vaihtelevat korkeakou-luittain. Korkeakoulut painottavat ohjauksen asiakaslähtöisyyttä sekä kuvaavatmonipuolisesti tiedonlähteitä, joita opiskelijat voivat hyödyntää omaa tutkin-tonsa rakentamisessa. Yliopistot korostavat ammattikorkeakouluja enemmänopiskelijoiden omaa vastuuta opintojen suunnittelussa. Ammattikorkeakoulus-sa opintosuunnitelmien laatiminen nähdään opiskelijan ja ohjaavan henkilös-tön yhteisenä asiana.

Korkeakoulujen ja opetusministeriön edustajilta kysyttiin opintojen oh-jauksen merkitystä opintojen suoritusaikoihin. Opetusministeriö korosti, ettäohjauskysymykset ovat keskeisesti mukana sekä yliopistojen tutkintouudistuk-sen, opintojen edistämisen että opiskelijavalintojen kehittämisessä. Opintojenohjauksen keinoin pyritään edistämään koulutukseen nopea sijoittumista jaopintojen joustavaa kulkua sekä lyhentämään tutkinnon suorittamisaikoja.Tutkintouudistuksen ja opintojen edistämisen keinoina ovat mm. opintojenohjauksen tehostaminen, ohjauksen monipuolistaminen ja henkilökohtaistenopetussuunnitelmien käyttöönotto.

Tuloksellisuuden kannalta on tärkeää, että ohjausta on saatavilla kaikissaopintopolun vaiheissa. Ohjauksella ennen opintojen alkua on tärkeä merkitysoikean koulutus- ja uravalinnan tekemisessä. Opintojen aikainen ohjaus vai-kuttaa opintojen sujumiseen sekä opiskelumotivaatioon ja opintojen loppu-vaiheen ohjaus taas tukee työelämään siirtymisestä. Kun yliopistoissa otetaankäyttöön valtakunnallinen yhteishakujärjestelmä, tulee ohjaukselliset kysy-mykset ottaa entistä paremmin huomioon järjestelmän kehittämisessä. Tärke-ää on esimerkiksi löytää keinoja välittää yliopistoja koskevaa tietoa korkea-kouluihin hakeville. Ohjauksen monipuolisuuden kannalta on tärkeää, ettäohjaukseen osallistuvat useat toimijatahot. Ohjausta tuottavat mm. opintotoi-mistojen opiskelijapalvelut, ura- ja rekrytointipalvelut, kansainvälisyyden neu-vontapalvelut ja terveydenhuolto.

Korkeakouluista kolme neljännesosaa oli sitä mieltä, että tehokkaan oh-jauksen myötä opinnoista suoriutuminen määräajassa paranee. Toimiva ohjaus

��

saattaa jopa pienentää keskeyttämisriskiä, ja opinnäytteiden tehokas ohjaus no-peuttaa valmistumista. Opintojen alkuvaiheessa laadittu henkilökohtainenopiskelusuunnitelma auttaa suuntaamaan opintoja heti alusta saakka, joten tur-hiksi tai epäonnistuneiksi koettuja valintoja tehdään vähemmän.

Toisaalta korkeakoulut korostivat, ettei ohjauksella yksin ratkaista kaikkiaongelmia. Ohjauksella ja suoritusajoilla ei nähty olevan yksiselitteistä sidosta.Vastanneiden mukaan opintojen ohjauksen lisäksi tutkintojen suoritusaikoi-hin vaikuttavat monet muut tekijät. Valmistumista nopeuttavina tekijöinä mai-nittiin laadukas opetus, koulutusohjelmien laadukas sisältö, ryhmänä etenemi-nen, kurssitarjonnan joustavuus, toimivat HOPS-käytännöt, oppimisympäris-töjen kehittäminen (vaihtoehtoiset opiskelumuodot, kesäopetus, virtuaaliopin-not), opintotukijärjestelmä, opinnoissa tarvittavan aineistojen saatavuus, toimi-va opiskelijavalinta eli motivoituneet opiskelijat, yhteisöllinen tiedostettu vas-tuu ohjauksesta sekä luotettavat tietojärjestelmät ohjauksessa.

Hallinnon edustajien ja ohjaushenkilöstön mukaan korkeakoulut käyttä-vät erilaisia keinoja siihen, että opiskelijat saavat tehtyä opintonsa tavoiteajas-sa. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opetussuunnitelmatyössä lähtökoh-tana on ollut ydinainesanalyysi, jossa tavoitteena on tehdä jokaisen oppiaineen,tutkinnon, koulutusohjelman sisällöstä analyysi, jossa määritellään opiskelta-van aineksesta kaikkein olennaisin. Ydinainesanalyysin tavoitteena on myöstutkintojen oikea mitoitus, joka puolestaan takaa tutkintojen suorittamisen ta-voiteajassa. Selkeä opetussuunnitelma, jossa tutkintoon sisältyvät opinnot javaihtoehdot on kuvattu yksityiskohtaisesti ja mahdollisimman selkeästi, tukeeopinnoissa edistymistä. Opinto-oppaissa ym. asiakirjoissa esitetyt tiedot luovatpohjan opintojen suunnittelulle ja henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmanlaadinnalle.

Virtuaaliyliopisto (SVY) on selkeyttänyt opetussuunnitelmatyötä luomallayhtenäisen tutkintorakenteiden kuvausmäärityksen puolitoista vuotta kestä-neenä yliopistojen yhteistyöhankkeena. Yhtenäinen kuvaustieto helpottaa yli-opistojen välistä opetusta koskevaa tiedonvaihtoa ja viime kädessä se palveleeopiskelijoita, kun he valitsevat tutkintoonsa sopivia kursseja ja sivuaineopin-toja muualta kuin kotiyliopistostaan. Ammattikorkeakouluissa koulutusohjel-mat rakentuvat toisiaan seuraavista opintokokonaisuuksista. Kun opiskelija ete-nee opintokokonaisuudesta toiseen, hän saa opinnot tehtyä tavoiteajassa. Jois-sakin yliopistoissa opiskelijoille annetaan lukujärjestykset.

Korkeakouluissa käyttöön otetut periodit (yleisemmin neljä, joissakinammattikorkeakouluissa viisi) koettiin myös tärkeinä opintoja edistävänä te-kijänä. Periodit takasivat sen, että opetusta on tarjolla tasaisemmin koko lu-kuvuoden ajalle. Pedagogisen kehittämistyön nähtiin myös tukevan opinto-jen etenemistä tavoiteajassa. Muita vastauksissa mainittuja pedagogisia keinoja

��

olivat mm. monimuoto-opetus, virtuaaliopetus ja kannettavat mikrot opiske-lijoille.

Vastausten mukaan erilaiset joustavat koulutusratkaisut tukevat opiskeli-joiden opinnoissa edistymistä. ”Kuka joustaa?” -kysymykseen vastaukset anta-vat erilaisia vaihtoehtoja. Hallinnon edustajat ja ohjaushenkilöstö kannustivatvastauksissaan opiskelijoita käyttämään tarjolla olevaa koulutustarjontaa mo-nipuolisesti hyödykseen. Usein tätä joustavuutta esitettiin haettavaksi omanlaitoksen ja koulutusohjelman opetusjärjestelyjen ulkopuolelta: muiden yksi-köiden tarjonnasta, kesäopinnoista, avoimen ammattikorkeakoulun ja avoimenyliopistojen opinnoista tai aikuiskoulutuksen kursseista. Mielenkiintoista olise, että joustavuus asetetaan opiskelijan vastuulle, miten hän käyttää näitä ko-konaisuuksia. Vastauksista ei ilmennyt suoraan, miten muualla suoritetut opin-not liitetään omaan HOPSiin.

Korkeakoulujen hallinto ja ohjaajat kuvaavatkin suoritusaikoja hidastavi-na tekijöinä eniten opiskelijalähtöisinä asioita, jolloin opiskelijasta itsestä onhyvin paljon kiinni se edistyvätkö opinnot vai eivät. Opintoja nopeuttavat te-kijät ovat heidän mielestään ensisijaisesti opetuksen järjestämisen kysymyksiä.Korkeakoulut voivat omalla toiminnallaan auttaa ja tukea opintojen edisty-mistä, mutta vastausten mukaan opintoja hidastaviin tekijöihin korkeakoulul-la ei ole juurikaan vaikuttamisen mahdollisuuksia. Suoritusaikoja hidastavinatekijöinä mainittiin mm. opiskelijoiden työssäkäynti, opiskelijoiden ihmissuh-teiden ongelmat, opinnäytteen aloittamisen hidastuminen, oppimisvaikeudet,terveydelliset ongelmat, jaksamisen ongelmatilanteet ja kuumentuneet työ-markkinat.

Opiskelijat taas näkevät, että opintoja hidastavat myös opintojärjestelyt jakorkeakoulujen resurssipula: kurssien ajallinen päällekkäisyys, kurssien järjes-täminen harvoin, kurssikirjallisuuden huono saatavuus sekä erilaiset rajoitteetkursseille pääsyssä. Vastaavansuuntaisia tuloksia on saatu myös Tampereen yli-opiston tekemässä opiskelijakyselyssä.

Edellä esitettyjä näkemyseroja saattaa selittää se, että ohjaajien ja opiskeli-joiden käsitykset ohjauksesta näyttävät eroavan toisistaan. Opiskelijatkaan ei-vät miellä ohjaajien tai opettajien toimintaa ohjaustyöksi.

Nykyiset korkeakoulujen ohjausjärjestelyt tukevat pääasiassa ns. aktiivisiaopiskelijoita. Korkeakoulun ohjaukselle ovat haaste sellaiset opiskelijat, joitaei tavoiteta korkeakoulun normaalein tiedottamisen keinoin. Opiskelijat eivätosallistu opetus- ja ohjaustilanteisiin, eikä opiskelijoihin saada yhteyttä. Ken-ties he eivät edes aio suorittaa opintojaan loppuun ja pohtivat mitä haluavatelämässään tehdä ja miksi ylipäätään ovat hakeutuneet kyseiseen koulutusoh-jelmaan.

��

Vastausten perusteella korkeakoulujen vastuu opintojen ohjauksen järjes-tämisestä sisältää erilaisia keinoja, joita ovat mm. oppimaan oppimisen kurssit,vastaanottoajat, ainekohtaiset tukiopetukset ja tehostettu opinnäytetöiden oh-jaaminen. Ohjaustoiminnassa kiinnitettiin huomiota erilaisten opiskelijoidenohjauksellisiin tarpeisiin. Kohdennettua ja yksityiskohtaisempaa ohjausta koh-distettiin mm. välillä poissaolleille, armeijasta palaaville ja opintoaikansa ylit-täneille. Korkeakouluissa tiedostettiin, että näiden erityisten ohjauksellistentarpeiden ”löytäminen” suuresta opiskelijamäärästä on haasteellinen tehtävä.

Ohjauksen työmuotojen monipuolistaminen nähtiin tärkeänä. Lähiohja-usverkostoon korkeakouluissa kuuluivat opinto-ohjaajat, opettajatuutorit,opiskelijatuutorit, mentorit, laitosten ja tiedekuntien ohjaus- sekä opetushen-kilöstö. Myös ura- ja rekrytointipalvelut, kirjasto, opintotoimistot/ oppimis-keskukset tuottivat ohjauksellisia palveluja. Haasteena onkin edelleen selkiyt-tää näiden eri ohjaustahojen työnjakoa ja vastuita sekä nimetä kullekin opis-kelijalle henkilökunnan jäsen, joka vastaa hänen opinto-ohjauksestaan. Tiedot-tamisen tehostaminen ja selkiyttäminen auttaa niin opiskelijoita kuin ohjaa-vaa henkilöstöä.

Kaiken kaikkiaan ohjaamisella nähdään yleisesti olevan merkitystä opin-noissa edistymiselle, mutta toisaalta opiskelijoiden ja ohjaajien vastuiden mää-rittely on keskeistä. Tämän johdosta tarvitaan korkeakoulun sisäistä keskuste-lua siitä, miten tuetaan tätä omaehtoista prosessia. Lisäksi tarvitaan edelleenkeskustelua ohjauksen käsitteistä, ja mikä on opetuksen ja ohjauksen suhde.Tältä osin vuoden 2001 suositus on edelleen ajankohtainen.

”Jos ja kun HOPS tulee pakolliseksi ja vaikka tavoitteena on, että opiskelijasen laatii, niin se vaatii kuitenkin resursseja, että joku mm. katsoo ja valvoo, ettätehty suunnitelma on esim. realistinen ja toteuttamiskelpoinen eli jos ohjaustahalutaan kehittää ja siihen satsata (ja pitääkin satsata, tuo TE-keskuksen kokei-lu on sen osoittanut), niin se vaatii enemmän resursseja. OPM vaatii tutkintoja,tutkintoja voi tulla enemmän mm. hyvällä ohjauksella, jos ei ole resursseja toi-mivaan ohjaukseen ei tule tutkintoja siinä laajuudessa kuin haluttaisiin ja tämäjohtaa edelleen resurssien vähenemiseen. Kierre on valmis. Varmaan ohjaukseensatsaaminen ja tehostaminen vaatii myös asenteiden radikaalia muutosta ohjaus-myönteisemmäksi ja laittaa miettimään mikä on riittävää ohjausta ja mikä onpaapomista (yliopisto ei kuitenkaan – ainakaan vielä – ole koulu). Tätä on vainosittain vaikea koulutusohjelmatasolla ymmärtää, kun samalla pitäisi kasvattaaja opettaa itsenäisesti toimivia maistereita ja tutkijoita.”

Opiskelija-aineistosta oli havaittavissa, että osa opiskelijoista on iloisia oppilai-toksen patistelusta ja huolehtimisesta. (”kiitos, että vähän ”potkit” eteenpäin jakyselit”). Opiskelijapalautteiden mukaan opintojen kehityskeskustelut ja edis-

��

tymisen seuranta saavat kiitosta. Keskeisintä opiskelijan opintojen edistymi-sessä lienee kuitenkin mielekkyyden löytäminen opinnoille. Erään yliopistonohjaushenkilöstöön kuuluvaa kuvaa asiaa seuraavasti:

”Ehkä eräänä keskeisenä asiana voisi sanoa, että suuri merkitys on sillä, jos opis-kelija voi löytää itsestään akateemisen toimijan, hahmottaa itsensä yliopiston toi-mijaksi. Sen kautta voi rakentua hyvää akateemista oppimista ja osaamista. Täl-löin ei tarvitse pohtia motivaatiokysymyksiä tai valinta-asioita. Itsellä heränneetkysymykset ohjaavat valintoja ja luovat motivaatiopohjan, minkä puolestaan tie-detään lisäävän opiskelukykyisyyttä > vaikuttaa suoritusaikaan.”

Korkeakoulujen vastaukset antavat viitteitä siihen, että ohjauksen tavoitteen-asettelu perustuu edelleenkin organisaation omiin tavoitteisiin. Tutkinnonsuorittamista korostetaan. Vuoden 2001 suosituksen elinikäisen oppimisen jatyöelämän tavoitteita ei korkeakoulujen vastuksissa juurikaan tuoda esille. Am-mattikorkeakoulut tuovat esille ammatillisen kasvun ja urasuunnittelun ohja-uksen tavoitteina. Opiskelijoiden asiantuntijuuden kasvun sisällöllisistä tavoi-tekuvauksista ei löytynyt yhtään mainintaa. Tämä on samansuuntainen tulosOECD:n ja EU:n kansainvälisten ohjauksen arviointien kanssa.

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

■ Laitokset ja tiedekunnat ottavat opetussuunnitelmatyössään huomioonsen� että opinnot olisi mahdollista suorittaa tavoiteajassa� Korkeakouluttekevät ydinainesanalyysi oikean mitoituksen ja laadukkaan sisällön var�mistamiseksi� Jokaiselle lukuvuodelle suunnitellaan opintoja vähintään � opintopistettä� Periodien käyttöönotolla (lukuvuosi on jaettu neljäänopetusperiodiin) on haluttu varmistaa� että opintoja on mahdollista suo�rittaa lukukausien alusta loppuun�

■ Läsåret är indelat i fem perioder� två på hösten och tre på våren� Lärop�lanens struktur är baserad på moduler med egna modulbeskrivningar�Utbildningen styrs av rutinbeskrivningar och till prefektens ansvar höratt se till att dessa förverkligas och efterföljs� ledningsgruppen följer uppstatistik över avlagda studieprestationer� examina� studerandes genom�strömning och studiavbrott och vidtar nödvändiga stödåtgärder tillsam�mans med utbildningsprogram där problem kan konstateras� Vi satsar påhandledning i olika form utgående från de studerandes individuella be�hov för att befrämja att examen avläggs inom utsatt tid� Ledningen tardel av studerandes modulutvärderingar och arbetar för att avlägsnaeventuella ”flaskhalsar” i studiegången� Via den årliga ”studerandebaro�metern” får ledning och lärarlag information om problemen�

�

■ Tarjolla myös vaihtoehtoisia opiskelutapoja esim� virtuaali�� monimuo�to�opintoja� Samaa opintojaksoa on tarjolla eriaikaisesti mikä mahdollis�taa yksilöllisen etenemisen�

■ Joustavuutta ja valinnanvaraa opintoihin tuo oman yliopiston joustavansivuaineopiskelun lisäksi JOO�opiskelun tukeminen muissa yliopistoissa�HOPSit ovat olleet käytössä mm� JOO�opiskelussa sekä eräissä oppiai�neissa jo pidemmän aikaa�

■ Avoimen yliopiston opetus on pääsääntöisesti maksutta perusopiskelijoi�den käytettävissä� jolloin opiskeluvaihtoehdot iltaisin� viikonloppuisin jakesäisin ovat myös käytettävissä�

■ Työelämää ja opintoja yhteen sovittavassa hankkeessa pyritään löytä�mään ratkaisuja työssäkäyvien opiskelijoiden opintojen loppuunsaatta�misen varmistamiseen�

■ Käytössä on monia ohjauksen muotoja� mm� ohjauspalvelut ja erillinenohjaushenkilöstö (amanuenssit� opintoneuvojat� opintosihteerit jne�)�vertaisohjaus ja opettajatuutorointi (opetuksen yhteydessä ja siitä eril�lään)� study group –toiminta� tuutortuvat ja ajan käytön ohjaus (opis�kelijoiden ajan käytön seuranta on tehokasta ohjausta)

■ Opinnäytetöiden ohjauksessa on käytetty eräillä ryhmillä ns� opinnäyte�työklinikkamallia� jossa opiskelijoiden oikea�aikainen opinnäytetyönkäynnistyminen varmistuu� Klinikalla menetelmällinen ja sisällöllinenopinnäytetyökoulutus ja ohjaus toteutuvat yhtä aikaa�

■ Harjoittelujaksoilla opiskelijoita ja työpaikkaohjaajia on ohjattu etsi�mään opiskelijalle mielekästä ja työelämälle hyödyllistä opinnäytetyönaihetta� Työpaikoilta on hankittu yhä enemmän sivuohjaajia opinnäyte�töille�

■ Uudet opiskelijat saavat kannettavan tietokoneen (v� ���� lähtien)� jon�ka tavoitteena on opintojen tehostaminen (omat tuotokset ja oppima�teriaalit kulkevat mukana koko opintopolun ajan� verkko�opiskelu tehos�tuu ja opiskelu joustavoituu eikä ole niin kiinni ajasta ja paikasta� ei jo�notuksia atk�luokkiin yms�)

�

��� Opintojen ohjauksen laajuus

SUOSITUS �

Korkeakoulujen tulisi järjestää opintojen ohjauspalavelut porrastetusti siten�että jokaisella opiskelijalle on tarjolla korkeakoulun määrittelemä minimi�määrä opintojen ohjausta ja lisäksi tarpeidensa mukaista lisäohjausta�Korkeakouluilta kysyttiin, onko korkeakoulussa määritelty opiskelijoille tar-jottavan ohjauksen minimimäärää, ja jos on, niin millaiseksi se oli määritelty.Opiskelijoille tarjottavan ohjauksen minimi oli määrällisesti kuvattu yhdessä-toista ammattikorkeakoulussa ja kolmessa yliopistossa. Kaksi ammattikorkea-koulua ja kolme yliopistoa kuvasi minimimäärää laadullisesti siten, että ohja-usta tulee antaa sitä tarvitseville opiskelijoille tarpeen mukaan ja tarvittavienresurssien varaaminen oli jätetty yksiköiden tai laitosten päätettäväksi.

Minimäärän määrittelyssä oli erilaisia tapoja. Vastaajat kuvasivat ohjauk-seen varatun ajan joko kouluttajan työaikana tai opiskelijan käytössä olevanaaikavarauksena eri ohjauksen muodoille. Tällöin ohjausresurssia oli kohden-nettu esimerkiksi:– henkilökohtaiseen yksilölliseen ohjaukseen: HOPS:n tarkastus, tarkenta-

minen ja päivitys,– ryhmäohjaukseen,– harjoittelun ohjaukseen,– opinnäytetyön ohjaukseen: sisällöllinen ja menetelmällinen ohjaus, äidin-

kielen ohjaus, vieraan kielen ohjaus, ATK:n ohjaus– erilaisiin opintoihin ja opiskelutaitoihin orientoiviin kursseihin,– opiskelijatuutorointiin ja alkuinfoihin osallistumiseen,– ohjausverkostoon laajemmin (esim. rekry, opintotoimisto, kirjasto).

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

■ Korkeakouluissa ohjaukseen kohdennettavat resurssit kuvataan yhtäopiskelijaa kohti varattavina palveluina ohjauksen eri osa�alueilla� Ta�voitteena on kuvata ohjaukseen tarvittava työmäärä henkilöstön työ�suunnitelmia ja yksiköiden kokonaisbudjetointia varten�

■ Ohjauksen mininimitaso on kuvattu laadullisesti; ohjauksen tavoite onturvata opiskelijalle riittävät valmiudet opintojensa läpiviemiseen� Opin�to�ohjauksen organisoinnin lähtökohtana (�minimimäärä) on ajatuskeskusteluyhteyden ylläpitämisestä� Riippumatta opiskelijoiden taustois�ta ja lähtötasosta sekä kyseessä olevasta oppiaineesta� opiskelijalla tuleekaikissa opintojensa vaiheissa olla mahdollisuus keskustella opintoihinsaliittyvistä kysymyksistä omien opettajiensa kanssa�

�

■ Syyslukukauden alussa lähtien kaikkien koulutusohjelmien opiskelijoillenimetään ohjaaja� Tätä ei ole aikaisemmin ollut� Uusille aloittaville luo�kille nimetään opettajatuutorit ja heille määritellään selkeät tehtävät�

Suosituksessa 2 esitetään, että opiskelijoilla täytyisi olla mahdollisuus saada tar-peensa mukaista lisäohjausta. Opiskelijoille tarjottavaa lisäohjausta ei kyselyssävarsinaisesti kysytty, mutta monessa kohdin korkeakoulut kuvasivat niistä eri-laisia ”erityisryhmistä”, joita oppilaitoksessa katsottiin opiskelevan. Lisäohja-usta järjestettiin useimmiten opiskelijoille, joiden opinnot ovat viivästyneetjostain syystä. Esimerkiksi on järjestetty opinnäytetöiden talkoot, joihin poi-mitaan vuosittain rekisteristä ne opiskelijat, joiden opinnot ovat viivästyneet.Tässä yhteydessä tarkastetaan opiskelijan opintosuoritukset ja tehdään puut-tuvien opintojen toteuttamissuunnitelma. Tällaiset korkeakoulujen toimenpi-teet ovat usein reaktiivisia eivätkä ennakoivia.

”Opinto-ohjaaja ohjaa erityisissä hops-asioissa kuten siirto-opiskelijat, nopeutta-jat, pitkittyneet, poissaolleet, muualla (muissa oppilaitoksissa kotimaassa tai ul-komailla) suoritettujen opintojen hyväksiluvut.”

”Erillistä, henkilökohtaista ohjausta hakevat sairastelevat, talousvaikeuksissa ole-vat tai perheen lisäystä saavat opiskelijat. Heidän kohdallaan mahdollisuus käyt-tää poissaolojaksoja ratkaisee sen, valmistuuko opiskelija normiaikana.”

SUOSITUS �

Opintojen ohjauksen tulee kattaa kaikki opiskelijan opintojen eri vaiheet (en�nen opintojen alkua� alkuvaihe� keskivaihe� opinnäytetyön laadinta ja työelä�mään siirtyminen) ja osa�alueet (oppimisen ja opiskelun ohjaus� ammatilli�seen suuntautumiseen liittyvä ohjaus ja persoonallisuuden kehittymiseen liit�tyvä ohjaus)� Ohjaussisällöistä huomiota tulee kiinnittää opintojen tavoit�teellisuutta tukevien henkilökohtaisten opintosuunnitelmien laadintaan jaseurantaan� Ohjausmenetelmistä erityisesti ryhmäohjausta ja verkko�ohjaus�ta (intra� ja internet) tulee tehostaa�

Tämän suorituksen mukaan opintojen ohjauksen tulee kattaa kaikki opiske-lijan opintojen eri vaiheet (ennen opintojen alkua, alkuvaihe, keskivaihe, opin-näytetyön laadinta ja työelämään siirtyminen) ja osa-alueet (oppimisen jaopiskelun ohjaus, ammatilliseen suuntautumiseen liittyvä ohjaus ja persoonal-lisuuden kehittymiseen liittyvä ohjaus). Vuoden 2001 arvioinnin tapaan pal-velujen tarjonnan riittävyyttä suhteessa kysyntään ei kysytty suoraan määrälli-senä arviona korkeakoulun hallinnolta eikä ohjaushenkilöstöltä. Korkeakou-lut kuvasivat vastauksissaan, mitä tietoja niissä kootaan kysynnän ja tarjonnanvastaavuuden arvioimiseksi, ja miten tätä tietoa käytetään palvelujen kokonais-arvioinnissa. Korkeakouluja pyydettiin myös kuvaamaan, miten henkilökoh-

��

taisten opintosuunnitelmien laatimisen ja toteutuksen ohjaus sekä opinto-suunnitelmien etenemisen arvioinnin ohjaus on järjestetty. Lisäksi vastaajiltapyydettiin tietoa, miten henkilökohtaisten opintosuunnitelmien ohjaaminen(esim. resurssointi, työmuodot, henkilöstön koulutus) on huomioitu uusienopetussuunnitelmien valmistelussa siirryttäessä uuteen tutkintorakenteeseen.Aineiston analyysissä näitä vastauksia tulkittiin suosituksen näkökulmasta.Opiskelija- ja ylioppilaskunnan edustajilta asia kysyttiin suosituksen muodos-sa.

Opintopolun eri vaiheet ja ohjauksen sisällöt

Korkeakoulujen hallinnon ja ohjaushenkilöstön vastausten mukaan ohjauspal-veluiden kehittämisessä on huomioitu se, että ohjaus kattaa opintopolun erivaiheet, ja eri vaiheissa painottuvat erilaiset ohjaukselliset sisällöt. Opintojenalkuvaiheessa HOPS:n laatiminen on keskiössä. Keskivaiheen sisältöinä ovatmm. harjoittelupaikan valinta ja harjoitteluohjaus. Opintojen loppuvaiheessapainottuvat sekä opinnäytetyön ohjaaminen ja urasuunnittelu. Seuraavassa onyhden ammattikorkeakoulun vastauksesta suora lainaus, joissa kuvataan ohja-uksen sisältöjä eri opintovaiheissa.

”Useimmissa koulutusohjelmissa hopsin tekeminen kytkeytyy Opiskeli-jana ammattikorkeakoulussa -opintojaksoon. Jokaiselle laaditaan hops, jos-sa otetaan aiemmat opinnot huomioon. Lisäksi voidaan tehdä opintojenajoitussuunnitelma excel-pohjaan. Samalla painotetaan KELAn vaatimiavälitavoitteita opintojen edistymisestä. Kolmannen ja neljännen periodinkuluessa käydään henkilökohtaiset hops-keskustelut, jossa analysoidaanopintojen edistyminen. Toisen lukuvuoden keväällä pidetään koulutus-ohjelmissa info-tilaisuu pää- ja sivuainevalinnoista. Opiskelijat vahvista-vat valintansa ja samalla päivittävät hopsinsa. Valinnat päivitetään myösWinhaan. Toisena ja kolmantena vuonna hops-keskusteluita käydäänuseimmissa koulutusohjelmissa vain opiskelijan tarpeen mukaan, joissa-kin kaikkien kanssa.”

Opintojen ohjausta on viime vuosien aikana tehostettu erityisesti harjoitte-lun, suuntautumisen ja opinnäytetyön ohjauksen osalta. Monessa korkeakou-lussa on syvennytty opinnäytetöiden ohjaukseen. Eräässä yliopistossa on käy-tössä ns. gradutalkoot, joihin poimitaan vuosittain rekisteristä ne opiskelijat,joiden opiskelut ovat jostain syystä venyneet. Tällöin amanuenssi tarkistaaopiskelijan opinnot puuttuvien suoritusten osalta ja keskustelee henkilökoh-taisesti opiskelijan kanssa toteutussuunnitelmasta.

Korkeakoulujen hallinnon tai ohjaajien antamien vastausten perusteellaei voida arvioida, saavatko opiskelijat riittävästi opintojen ohjausta opintojen

��

eri vaiheessa. Tosin kaikki kyselyyn vastanneet korkeakoulut ilmoittivat ke-räävänsä tietoa ohjauksen tarjonnan riittävyydestä suhteessa kysyntään. Tilan-teen arvioinnissa käytettävän tiedon sisältö, luonne ja määrä vaihtelivat kor-keakouluissa. Tietoa saadaan esim. seuraavista lähteistä:– kurssipalautteet– opiskelijoille suunnattavat teemakyselyt– henkilökunnalle ja sidosryhmille suunnattavat kyselyt– opiskelijoiden kanssa käytävät henkilökohtaiset kehityskeskustelut– opiskelijoiden kanssa käytävät ryhmäkeskustelut– henkilöstön kanssa käytävät keskustelut– opiskelijapalautejärjestelmät (esim. OPALA ammattikorkeakouluissa)– opiskelijahallintojärjestelmät– korkeakoulujen omat tai valtakunnalliset tilastot.

Kerätty tieto on osa korkeakoulujen laatua, jossa ohjaus on yksi teema. Eriasiakasryhmien ohjaustarpeen ja tarjonnan vastaavuuden kartoittamiseksi opis-kelijoilta on koottu palautetta, millaisiin kysymyksiin tai henkilökohtaisiin elä-mäntilanteisiin he ovat hakeneet ohjausta ja miten tyytyväisiä he ovat olleetsaamiinsa palveluihin. Korkeakoulut mainitsivat keräävänsä erikseen palautet-ta tutkintojen kuormittavuudesta, uudesta tutkintorakenteesta, harjoittelun jaopinnäytteiden ohjauksesta sekä henkilökohtaisten opintosuunnitelmien oh-jaamisesta. Opintorekisteristä saatavia tietoja käytetään opinnoissa etenemisenseurantaan.

Opiskelijapalautekyselyjä kehitetään useassa korkeakoulussa samanaikai-sesti. Valtakunnallisten hankkeiden tarjoama vertaistuki on tässä kohden osoit-tautunut tarpeelliseksi, koska jo ohjaustarpeen määrittely koetaan haastavaksi:

”Ohjauspalveluista kerätään tietoja erilaisilla kyselyillä, mm. aloituskyselyt, opin-tojaksopalautteet, opintojen edistämistä koskevat keskustelut, harjoitteluseminaa-rit jne. Kysely ei kuitenkaan ole systemaattista ja sitä on tarkoitus uudessa mal-lissa tehostaa. Ongelmallista kuitenkin aina on se, miten löydetään suuresta jou-kosta (n. 4 000 nuorisoasteen opiskelijaa) ne henkilöt, jotka todella ovat esim.henkilökohtaisen ohjauksen tarpeessa. Monet ovat tyytyväisiä esim. verkko-ohja-ukseen ja ryhmäohjaukseen. Henkilökohtaisen ohjauksen tarpeessa olevien hen-kilöiden löytäminen tulee edelleen olemaan haaste, vaikka kehitämme palautejär-jestelmää sähköiseen kyselyjen ja kehityskeskustelujen kautta. On vain uskotta-va, että opiskelijat alkavat huomata, että opintojen ohjaajan puoleen voi kääntyäkoska vaan ja missä asiassa vaan, eikä tarvitse hävetä tai pelätä. Useimmitenopiskelijat kuitenkin vain jäävät tulematta tai tekevät muita ratkaisujaan hake-matta neuvoa. Vertaistuutorointiin uskomme myös vahvasti.

��

Osaksi ohjauspalvelujen kysynnässä ja tarpeissa on kyse myös siitä, mieltävät-kö opiskelijat aina ja mitä opintojen ohjaukseksi. Esim. ammatillista ohjasta tu-lee opintojen aikana varsin paljon, mutta opiskelijat eivät välttämättä miellä sitäohjaukseksi tai esim. harjoittelusta keskustelemista tai infotilaisuuksia ei välttä-mättä mielletä ohjaukseksi. On siis tärkeää kertoa opiskelijoille myös selkeästise, mitä kaikkea opintojen ohjaukseen kuuluu, Kv-opintojen ohjausta myöten.”

Kerätyn tiedon perusteella korkeakoulut pyrkivät arvioimaan ohjauksen riit-tävyyttä ja kattavuutta. Saatuja palautteita käsitellään ohjauksen työryhmissäja ohjauksesta vastaavan henkilöstön kokouksissa. Välittöminä toimenpiteinäpalautteen perusteella korkeakoulut ilmoittavat tehostavansa opintoasioista tie-dottamista sekä päivittävänsä nettisivuja, oppaita ja muuta kirjallisesti jaettavaamateriaalia. Toimintasuunnitelmia päivitetään ja painotuksia tarkennetaan ole-massa olevien toimintaresurssien rajoissa:

”Yliopiston opetuksen arviointi- ja kehittämisneuvosto sekä koulutussuunnitte-lutoimikunnat seuraavat kyselyjen tuloksia sekä järjestävät koulutustilaisuuksia,joissa keskustellaan asiasta.”

”Rehtorin toimistoa varten OPALA -kyselyistä tehdään yhteenvedot, ja samas-sa yhteydessä katsotaan myös pidemmän aikavälin muutoksia. Mikäli erityisiäpoikkeamia koulutusohjelmatasolla on havaittavissa (esim. ohjauksen toimivuuslaskusuunnassa), on vararehtorin mahdollisuus ottaa asia esille koulutusohjelmi-en kanssa käytävissä toimintasuunnitelmia koskevissa keskusteluissa (missä onkoolla laajasti koulutusohjelman henkilöstöä ja opiskelijoita) sekä koulutusohjel-majohtajien kanssa käydyissä kehityskeskusteluissa. Asioita on mahdollista käsi-tellä myös kuukausittain kokoontuvassa opotiimissä,tai opojen kanssa käydyissähenkilökohtaisissa keskusteluissa, jotta asioihin saadaan laadullisia ulottuvuuk-sia.”

Tuloksia tarkastellaan myös korkeakoulujen sisäisissä tulosneuvotteluissa. Pal-velujen riittävyyden arviointi oli vielä hajanaista, mutta vastausten mukaankorkeakouluissa oli tavoitteena pysyvämpien palautejärjestelmien kehittämi-nen:

”Arviot ohjauspalvelujen riittävyydestä ja kattavuudesta ovat hajanaiset. Koulu-tusohjelmien vetäjillä on ns. näppituntuma asioista, opintojen ohjaajilla niinikään. Kun kunnollista seurantajärjestelmää ei ole toistaiseksi ollut (mutta tuleesiis alkaen 1.8.), on palvelujen riittävyys ja kattavuus melko tavalla uskon va-rassa. Kun opojen määrä kasvaa, se pelkästään jo tulee lisäämään tietoja ohja-uksen tarpeesta, mutta eniten luotamme kyselyihin. Siitä huolimatta henkilökoh-

��

taisen ohjauksen tarpeessa olevien opiskelijoiden ”seulonta” ei koskaan voi tullavarmaksi (ks. ed. vastaus). Riittävyyttä ja kattavuutta on tällä hetkellä pyrittymitoittamaan myös valtakunnallisten suositusten perusteella sekä tilastotiedoillasiitä, paljonko yleensä keskimäärin opiskelijat tarvitsevat ohjausta. Opiskelijater-veydenhuollon kanssa yhteistyössä myös pohditaan asiaa. Asia on vaikea.”

Opiskelija- ja ylioppilaskunnan jäseniltä myös kysyttiin, miten ohjaus kattaakaikki opiskelijan opintovaiheet. Tämän seuranta-arvioinnissa saadun suppeanaineiston viesti on samansuuntainen kuin vuoden 2001 arvioinnissa. Alkuvai-heen ohjaus koettiin hoidetun hyvin. Samoin opinnäytetyön ohjaus on opis-kelijoiden näkökulmasta kunnossa. Keskivaiheen ohjaus koettiin kaikkein vä-häisimpänä.

Opiskelijoiden vastauksien mukaan ohjauksen sisällöistä painottuvat op-pimisen ja opiskelun ohjaus. Urasuunnittelun ja ammatillisen kasvun tukemi-nen korostuvat opintojen loppuvaiheessa. Persoonallisuuden kehittymistä eiohjauksessa juurikaan tarkasteltu. Opiskelijoiden vastausten perusteella ohjauspainottuu vuoden 2001 tapaan tutkintojen suorittamisen varmistamiseksi.Elinikäisen oppimisen tai henkilökohtaisen elämäntilanteen ja urasuunnitte-lun hallinnan taitojen kehittäminen on korkeakouluissa ohutta.

Vastausten perusteella korkeakoulut kuvaavat, että ohjauksen tarpeesta ontietoa, mutta palveluja ei välttämättä osata hakea tarvetta vastaavasta palvelus-ta. Vastaavasti tarjottujen palvelujen kuvaus ei avaudu palveluja hakevalle taihakeutumiseen vaikuttaa palvelun saatavilla olo ja helppo tavoitettavuus. Esi-merkiksi opintotoimistosta haetaan opintojen sisältöön liittyviä ohjeita taiopetushenkilöstöltä haetaan opintojen suorittamisaikatauluihin tai opintojenlogistiikkaan liittyviä tietoja. Palvelujen läpinäkyvyyttä tulisi lisätä, jotta asia-kas voisi arvioida palvelujen soveltuvuutta omaan tarpeeseen.

Henkilökohtaisen opintosuunnitelman laadinta ja seuranta

Korkeakouluissa näyttää olevan useita erilaisia tulkintoja siitä, mikä henkilö-kohtainen opiskelusuunnitelma on. HOPS voidaan nähdä joko suppeana tailaajana opintojen suunnittelun työvälineenä. Suppean tulkinnan mukaanHOPS tarkoittaa sitä, että suunnitelmaan kootaan ne kurssit/opintokokonai-suudet, jotka opiskelija aikoo sisällyttää tutkintoonsa. Opiskelija tekee valin-tansa opetussuunnitelman suunnassa, ts. opetussuunnitelma määrittelee, mitäHOPS:iin voidaan sisällyttää. Laajemman määrittelyn mukaan HOPS on am-matillisen kasvun väline. Tällöin HOPS:ssa kuvataan se asiantuntijuus tai am-mattitaito, jota koulutuksen aikana kehitetään. Kolmanneksi HOPS voidaannähdä myös urasuunnittelun välineenä, jolloin HOPS-työskentelyn taustallaon elinikäisen oppimisen lähtökohta. Vastauksissa oli eroja eri korkeakoulu-

��

muotojen kesken. Ammattikorkeakouluissa HOPS nähtiin sekä suppeassa ettälaajassa mielessä; ammatillisen kasvun kuvauksena ja kurssikokoelmana. Yli-opistoilla ei puhuttu ammatillisesta kasvusta yhdessäkään vastauksessa. Yliopis-toilla HOPS näyttää olevan ensisijaisesti niiden kurssien ja opintokokonai-suuksien kuvaus, jotka opiskelija aikoo suorittaa opintojensa aikana.

Ammattikorkeakoulujen vastauksissa korostui HOPS-työskentelyn pro-sessimaisuus. Opiskelijat laativat HOPS:n opintojensa alkuvaiheessa, ja esim.opettajatuutorit tukevan suunnitteluprosessia. Opettajatuutori ja opiskelijakäyvät laaditusta HOPS:sta kehityskeskusteluja, joissa suunnitelmaa päivitet-tiin eri opintovuosien aikana. Ammattikorkeakouluissa oli usein laadittu op-pilaitoksen yleinen HOPS- ja kehityskeskustelurunko, jota käytettiin. Eräässäammattikorkeakoulussa HOPS-työskentelyyn osallistuvat myös työelämänmentorit.

Yliopistojen vastauksissa sitä vastoin oli havaittavissa se, että muutamienyksittäisten hyvien käytäntöjen rinnalla HOPS on vielä suhteellisen uusi työ-väline, josta ei ole laajempaa kokemusta. Käytäntöjä HOPS:n laatimiselle, siitäkeskustelulle ja päivittämiselle ei juurikaan aineistossa esitetty. Yliopistojen eritiedekunnat olivat laatineet HOPS-rungon, mutta laitoksilla on suuri vapauspäättää käytetäänkö laadittua runkoa vai muokattiinko sitä oman laitoksen toi-mintaan paremmin sopivaksi. Vasta viime aikoina HOPS:sta on järjestetty hen-kilöstölle koulutusta, joka osaltaan auttaa HOPS-työskentelyn läpivientiä. Val-takunnalliset kehittämishankkeet ovat olleet aktiivisia henkilöstökoulutuksentoteuttajia ja tukimateriaalien tuottajia.

Joissakin korkeakouluissa oli suunnitelmia liittää HOPS:n laatiminen jo-honkin opintokokonaisuuteen (esim. Korkeakouluopintoihin orientoitumi-nen). Näin opiskelijoita ohjataan HOPS:n laatimiseen ja opiskelija saa siitäopintosuorituksen.

Vastauksissa tuotiin esille myös HOPS:n laatimisen motiiveja. HOPS aut-taa opiskelijaa suunnittelemaan tulevia opintoja, se suuntaa harjoittelupaikanvalintaa ja ohjaa opinnäytetyön aiheen valintaa. Lisäksi HOPS:n pohjalta voi-daan seurata opiskelijan opintojen etenemistä

HOPS-työskentely liitettiin myös korkeakoulun toiminnan kehittämisenlaajempaan kehikkoon. Joissakin korkeakouluissa HOPS nähtiin osana laatu-järjestelmää, pedagogista strategiaa tai ohjauksen strategiaa. HOPS kuvattiinvälineenä, jolla kerätään tietoa toiminnan tuloksellisuudesta. HOPS-työsken-telyllä on korkeakoulussa joku määritelty vastuutaho, joka vastaa HOPS-työs-kentelyn kehittämisestä. HOPS:n kehittäminen kytkeytyy myös tieto- ja vies-tintätekniikan hyödyntämiseen (esim. eHops). Joissakin korkeakouluissa olitehty jäsennys ohjausprosessista, jossa on määritelty ohjausvastuut ja työnjako.

��

Uuden tutkintorakenteen mukaisten henkilökohtaisten opintosuunnitel-mien ohjausta oli ennakoitu korkeakouluissa vaihtelevasti. Osa korkeakouluistaoli resurssoinut ohjaukseen varattavan ajan osaksi henkilöstön työvelvollisuut-ta. Joissakin vastauksissa ilmaistiin huoli tähän tehtävän edellyttämistä resurs-seista. Resursseja ei koettu olevan missään tapauksessa riittävästi, isot opiskeli-jamäärät eivät vastausten mukaan mahdollista yksilöllistä ohjausta.

Ohjauksen työmuotojen kehittämiseksi korkeakoulut olivat käynnistäneetseuraavia toimenpiteitä:– korkeakouluihin oli rakennettu uusia työnkuvia (esim. ryhmäohjaajat,

ohjauksen koordinaattori),– ohjausta tekevien tahojen/henkilöstöryhmien/ henkilöiden työnkuvia ja

vastuita selkeytetty,– ohjauksen läpinäkyvyyttä pyritty lisäämään,– opetussuunnitelmien selkeyteen kiinnitetty huomiota HOPS:n laatimi-

sen helpottamiseksi– sekä opiskelijoiden että ohjaushenkilöstön käyttöön on rakennettu eri-

laisia lomakepohjia,– eHOPS:n ja digitaalisen portfolion rakentaminen opiskelijoiden käyt-

töön,– HOPS-opintojakso,– ohjauksen strategian laatiminen, ja– henkilöstökoulutus.

Ryhmä� ja verkko�ohjauksen tehostaminen

Ryhmä- ja verkko-ohjauksen (intra- ja internetin) käytön tehostamista suo-sitellaan vuoden 2001 arvioinnissa. Näitä työmuotoja käytetään kaikissa kor-keakouluissa vaihtelevasti. Ryhmäohjausta käytettiin mm. informointiin (har-joittelu, kv-vaihto ja tutkintorakenteen muutos), palautekeskusteluihin, tar-kempaan neuvontaan, opiskelijatuutoroitiin, opettajatuutorointiin sekä al-kuorientointiin.

Korkeakoulujen vastauksissa kuvattiin monia erilaisia sovelluksia tieto- javiestintäteknologian käytöstä opetuksessa ja ohjauksessa. Verkon käyttöön vii-tattiin usein opintojaksojen/ kurssien suorittamisen (ns. verkkokurssit) yhtey-dessä. Käytössä olevat oppimisympäristöt/alustat mahdollistivat keskustelujenkäymisen verkossa. Yhtenä erityisenä sovelluksena tällaisesta verkkokurssista olikansainväliseen vaihtoon lähteville opiskelijoille suunnattu korkeakoulujenyhteistyönä tuotettu valmistava koulutus.

Verkon kautta välitettiin opiskelijoille ja henkilöstölle ajankohtaista tie-toa ja jaettiin erilaista materiaalia tai yhteisiä ohjauksessa käytettäviä lomak-keita. Jotkut ammattikorkeakouluista olivat tallentaneet ohjauksen laatukäsi-

��

kirjan toimintaohjeineen sisäiseen verkkoon. Osa korkeakouluista oli pyrki-nyt kokoamaan ohjausjärjestelyt tai opiskelijoiden käytössä olevat palvelutopiskelijaportaaliin. Internet-sivuille on koottuna laajasti tietoa opinnoista jaopintojen suunnittelusta sekä esim. harjoitteluun ja HOPS:n laadinnan oh-jeistuksesta. Portaaleissa oli linkit käytössä oleviin valtakunnallisiin korkea-koulujen ohjauspalveluihin (esim. W5W, Ovi-palvelu, Aarresaari ja Jobstep).Muutamissa vastauksissa viitattiin sähköisen HOPS:n (eHops) käyttöönottoon,jolloin opiskelijoiden opinnoissa edistyminen ja opintomenestyksen seuraa-minen on verkossa mahdollista. Yleensä korkeakouluilla oli käytössä opiskeli-joiden sähköpostit ja jakelulistat tiedottamista, neuvontaa ja ohjausta varten.Monessa korkeakoulussa oli verkkoa hyödynnetty kommunikaatiokanavanaopinnäytetöiden ja harjoittelun ohjaukseen.

Vastauksissa mainittiin myös uusia käyttösovelluksia. Eräässä yliopistossaoli käynnissä yliopiston opintoja ja työelämää yhteen sovittava hanke, jossaon tarkoituksena löytää keinoja verkossa tapahtuvaan ohjaukseen työelämässätoimiville.

Vastauksissa kerrotut verkon käytön esimerkit olivat kuvauksia aiempienpalvelujen siirtämisestä verkkoon, jolloin osa tieto- ja viestintäteknologian po-tentiaalista jää käyttämättä. Korkeakoulut eivät kuvanneet, miten tieto- ja vies-tintäteknologiaa voisi hyödyntää laajemmin koko ohjausjärjestelyjen suunnit-telussa, arvioinnissa ja hallinnoinnissa. Korkeakouluille jää edelleenkin haas-teeksi laatia ohjauksen kokonaisjäsennys opetus- ja tutkimuskäytön tieto- javiestintäteknologian strategiaan.

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadinta ja seuranta

■ Tutkintoon kuuluvat opinnot ja vaihtoehdot on kuvattu yksityiskohtai�sesti vahvistetuissa opetussuunnitelmissa� Opinto�oppaissa oleva tietoluo hyvän pohjan opiskelijoille opintojen suunnitteluun ja myös HOPS:nlaadinnalle�

■ HOPSin tekeminen aloitetaan orientoivissa opinnoissa� HOPSia täyden�netään toisen ja kolmannen vuosikurssin alussa� tarvittaessa myös nel�jännen alussa� HOPSissa korostetaan oppimista� ammatillista kasvua jauran suunnittelua� HOPSien tekemistä varten on laadittu lomakkeisto�joka jo sinänsä ohjaa HOPSin suunnittelua ja toteutumista� HOPSiin onsisäänrakennettuna HOPSin toteutumisen ja opintojen etenemisen arvi�ointi� HOPS laajenee ja syvenee ylemmillä vuosikursseilla harjoitteluhop�siksi� opinnäytetyöhopsiksi ja urahopsiksi� Opettajatuutorit arvioivat oh�jaussuunnitelman mukaisesti HOPSien toteutumista opintorekisteriot�teiden ja kehityskeskustelun avulla� Kehityskeskustelua varten on laadit�tu keskusteluun valmistava ja sitä ohjaava lomakepohja� HOPSin käsit�

�

tely on osa kehityskeskustelua� HOPSia arvioivat opiskelija ja opettaja�tuutori kumpikin erikseen ja yhdessä�

■ On kehitetty sähköistä HOPS�työkaluja� (esim� eHOPS tai HOPSNet)Opiskelijat voivat laatia ja säilyttää omiin opintoihinsa liittyviä tietoja jasuunnitelmia sekä antaa opettajille/ohjaajille oikeuden päästä katso�maan ja kommentoimaan suunnitelmiaan�

■ HOPSNet koostuu kahdesta osasta:

�) Opintojen ”määrällistä” suunnittelua� ohjausta ja seurantaa tukevastaeHOPS:ista� jossa opiskelijan laatii kokonaisuuden oman tutkinnon suo�rittamisesta valitsemalla (tutkintoon kuuluvat) opintojaksot� arvioiopintojaksojen ”suorittamisaikataulua” ja aikanaan opintojen edetessähopsiin tulevat näkyville myös arvioinnit�) ammatillisen kasvun kokonaisuuden laadullista arviointia ja ohjaustatukevasta osaamiskartasta� jossa opiskelija arvioi omaa osaamistaan kou�lutusohjelman määrittelemien osaamisalueiden kautta� Osaamiskarttaon yksi väline opiskelijan ja ohjaajan välisiin kehityskeskusteluihin� opis�kelijan osaamista arvioitaessa� hopsin tavoitteita asetettaessa ja niitätarkistettaessa� Keskustelujen yhteys eHOPS:iin tulisi näkyä opintojensuunnittelussa ja suuntaamisessa siten� että HOPS täydentyy ja muun�tuu opiskelijan ammatillisen kasvun mukaisesti� Tavoitteena on� ettäopiskelija käy vähintään kerran vuodessa kehityskeskustelun opon taituutoropettajan kanssa� ja näissä keskusteluissa hops on yksi työvälinesekä ohjaajalle että opiskelijalle�

■ Yliopistossa toimii Korppi�opiskelijatietojärjestelmä� jonka yhteyteen onjo hyvissä ajoin ryhdytty rakentamaan eHOPS�sovellusta� Sovellus ontarjolla kaikille halukkaille� mutta HOPS on mahdollista laatia myös ns�avoimena HOPSina� Virtuaaliyliopisto ja OPLAApro toteuttavat koulu�tusta eHOPSien käyttöönottamiseen� Koulutus suunnataan laitostenhenkilökunnalle� Asia on otettu mukaan myös tuutorkoulutukseen� Reh�torin asettama opinto�ohjauksen koordinaatioryhmä on toteuttanut jatoteuttaa opetushenkilöstölle koulutustilaisuuksia HOPSien käyttöön�otosta�

■ Opiskelija ilmoittautuu hopsin mukaan opintokokonaisuuteen� mistäpäivittyy automaattisesti arviointilista vastaavaa opettajaa varten�

■ Yliopistossa on W�W�Waasa�projektissa valmisteltu HOPS�työskentelynkokonaissuunnitelmaa� Koulutustilaisuuksia HOPSin ja opintojen ohjaa�misen kysymyksistä on järjestetty talven ja kevään aikana useaan ottee�seen ja koulutusta tullaan myös jatkamaan erityisesti opintojen ohjauk�sen pedagogisten kysymysten parissa� Pyritään selkeyttämään työnjakoavarsinaisen opintojen ohjauksen ja opetushenkilöstön välillä HOPS�työs�kentely pyritään integroimaan opintojaksoihin�

■ Eräässä ammattikorkeakoulussa HOPS�työskentelyyn osallistuvat myöstyöelämän mentorit�

�

Verkko�ohjaus

■ tiedotuksen ja neuvonnan verkkopalveluilta on kehitetty valtavasti mo�nissa eri opetusta antavissa yksiköissä (esim� kielikeskuksen Kielikompas�si� avoimen yliopiston VAINU)�

■ ryhmä� ja verkko�ohjaus ovat paljon käytettyjä ja keskeisiä ohjausmene�telmiä koko opiskelupolun aikana� Näitä ohjausmuotoja käytetään silloinkun tietoa ja ohjausta täytyy antaa samanaikaisesti suurille opiskelija�määrille� Aikuisopiskelijoiden ohjauksen pääpaino on verkko�ohjaukses�sa: korkeakoulun yhteisessä opintoja ja työelämää yhteen sovittavassahankkeessa on tarkoitus löytää keinoja verkossa tapahtuvaan ohjauk�seen työelämässä toimiville� Oppimisalustojen avulla annetaan ohjaustamyös muilla paikkakunnilla oleville etäryhmille ja yksittäisille opiskeli�joille� Sähköpostia käytetään henkilökohtaisen ohjauksen välineenä� Kai�ken kaikkiaan sähköisten ohjausvälineiden käyttö ja tarve on lisäänty�nyt merkittävästi�

■ harjoittelun ohjeistus ja ohjaus toteutetaan osin verkko�ohjauksen avulla�

■ kansainväliseenvaihtoon lähteville opiskelijoille tarjotaan vaihtojaksollevalmistavaa koulutusta verkko�Valtterissa� joka on Itä�Suomen korkea�koulujen yhteistyönä tuotettu verkko�opiskelupaketti�

■ tällä hetkellä muutoksia gradutyöskentelyyn tuo gradujen sähköinen pa�lauttaminen� Opinnäytetöitä ohjataan yhä enemmän myös sähköpostit�se� Valtakunnallisessa eThenet�verkostossa� jossa on tavoitteena luodaeri yliopistojen yhteistyönä virtuaalinen ja erilaisiin tarpeisiin mukautu�va opinnäytetöiden virtuaaliohjausympäristö� jonka tarkoitus on tukeaopinnäytetöiden ohjausta verkkopohjaisilla resursseilla�

■ KPT�grupper� modulutvärderingstillfällen och praktikrapporteringssemi�narier� Eftersom utbildningarna i huvudsak är uppbyggd enligt ett kon�struktivistiskt pedagogisk t synsätt med bl�a� problem� eller projektbase�rad inlärning som metod blir grupphandlening en naturlig arbetsform�Inom institutionen för vård och det sociala området tas virtuell portfo�lio i bruk från hösten ���� Virtuell portfolio används också i enskilda ut�bildningsprogram inom andra institutioner�

■ on pilotoitu jatko�opintojen virtuaaliohjauksen verkossa�

■ uusien opiskelijoiden kannettaviin tietokoneisiin laitetaan tietoa keskei�sistä ohjaukseen liittyvistä asioista ja palveluista� Opiskelijoita tiedote�taan erilaisista verkkopalveluista esim� OVI�sivusto ja gradun ohjauksensivustot�

■ Suomen virtuaaliyliopiston osahankkeena kehitetään OVI�virtuaalistaohjausympäristöä sekä Graduttaja�hanke (virtuaalinen opinnäyteportaa�li)� jonka tarkoituksena on kannustaa opiskelijoita saamaan gradunsavalmiiksi tavoiteajassa� Graduttaja on kaikille avoin palvelu� ja siitä löy�tyy myös ohjaajille tarkoitettu osio� On myös pilotoitu Graduttajan jaW�W�hankkeen yhteistyönä graduntekijöiden verkko�ohjausta�

�

��� Henkilöstön roolit ohjauksen toteutuksessa

SUOSITUS �

Opettajan ja opiskelijan välisellä vuorovaikutuksella on opintojen ohjaukses�sa ja opiskelijan oppimisessa keskeinen rooli� Opiskelijalle tulisi turvata nor�maalien opetustilanteiden lisäksi mahdollisuus myös henkilökohtaiseen oh�jaukseen�

Suosituksen 4 mukaista kysymystä ei kyselyssä varsinaisesti ollut. Korkea-koulujen vastauksissa tätä suositusta kuitenkin sivuttiin. Monessa korkeakou-lussa on hahmotettu ohjausvastuuta laajasti. Ohjaus ei ole vain tähän tehtä-vään nimettyjen ammattilaisten vastuulla, vaan ohjauksen tulisi olla koko or-ganisaation henkilöstön/opettajien toimintaa. Arviointiin osallistunut ammat-tikorkeakoulu kuvaan tavoitetta seuraavasti:

”Ohjauksen toimintamahdollisuudet ovat silloin parhaimmillaan, kun koulutuson hyvin toteutettu ja opettajat osallistuvat opiskelijan ohjaukseen omaan ope-tukseensa liittyen. Kun ohjaus nähdään oleellisena osana (ei erillisenä saarek-keena) opiskelijan opiskelua, tuottaa se myös opiskelijan näkökulmasta hyvää tu-losta. Opiskelija saa riittävästi tukea koko opintojensa ajan ja opinnot etenevätja opiskelijalla on mahdollisuus selviytyä opinnoista tavoiteajassa. Erilaisissa siir-tymävaiheissa, kuten varusmiespalveluksen jälkeen opintonsa aloittavat, siirto-opiskelijat ja tauon jälkeen opiskelemaan palaavat tarvitsevat ohjausaikaa. Tässäasiassa olisi vielä tehostamista, jotta opiskelijat pääsevät mukaan opiskelurytmiinja -ryhmiin. Opintojen tarjonta on kaikissa koulutusohjelmissa rakennettu siten,että opinnot on mahdollista suorittaa tavoiteajassa. Silloin kun koulutusohjelmanohjaus elää opiskelijan arkipäivässä, ohjausta on saatavilla ja työnjako eri ohja-ustahojen (esim. koordinoiva opo, tuutoropettajat) tietävät omat vastuunsa, sitätodennäköisempää on, että opiskelijan opinnot etenevät.”

Toisaalta korkeakoulujen vastauksissa korostettiin sitä, että jokaisen ohjauksestavastaavan yksikön täytyy itsenäisesti saada päättää ohjauksen toteuttamisesta.Esimerkiksi monitieteiset yliopistot sisältävät opiskelija- ja henkilökuntamää-riltään sekä opetussuunnitelmiltaan hyvin erilaisia toimintaympäristöjä, jotenei ole tarkoituksenmukaista määritellä kaikille laitoksille täsmälleen samanalai-sia toimintamalleja esimerkiksi pienryhmäohjaukseen, opettajatuutorointiin taiopinnäytetyönohjaukseen. Tärkeänä koettiin se, että yleisiä, sovellettavia ja lä-pinäkyviä toimintamalleja on olemassa, ja että niitä kehitetään. Joiden yliopis-tojen laitoksilla opiskelijamäärät ovat niin suuria, että henkilökohtaisen ohja-uksen huomattava lisääminen ei ole mahdollista. Käytettävissä oleva ohjaus-kapasiteetti koettiin jo olevan käytössä täysimääräisesti. Keskeisimpänä koet-

��

tiin se, että saadaan ylläpidettyä keskusteluyhteys opiskelijoiden ja opettajienkesken. Riippumatta opiskelijoiden taustoista ja lähtötasosta sekä kyseessä ole-vasta oppiaineesta, opiskelijalla tulee kaikissa opintojensa vaiheessa olla mah-dollisuus keskustella opintoihinsa liittyvistä kysymyksistä omien opettajiensakanssa.

Erään yliopiston vastauksessa kuvattiin sitä, kuinka osa laitoksista on ha-lunnut lisätä ns. minimitasoa ohjauksessa integroimalla ohjausta osaksi opin-toja. Näin tavoitetaan kattavammin opiskelijat–myös ne, jotka eivät ohjauk-seen hakeudu.

SUOSITUS �

Opintojen ohjaustehtävissä toimivan opetus– ja ohjaushenkilöstön sekä opis�kelijatuutoreiden koulutusta tulee kehittää ja resurssoida riittävästi�

Lähes kaikki korkeakoulut olivat järjestäneet ohjaustehtävissä toimiville hen-kilöille tai opiskelijatuutoreille täydennyskoulutusta joko tuutoroinnista, hen-kilökohtaisten opintosuunnitelmien laatimisesta tai opinnäytteiden ohjaamis-ta. Henkilöstökoulutuksen toteutuksesta olivat vastanneet joko organisaationoma ohjaushenkilöstö tai opetuksen kehittämisyksiköt. Usein koulutus oli ti-lattu ohjauksen koulutusyksiköistä, opettajankoulutuslaitoksilta tai täydennys-koulutuskeskuksilta. Ammattikorkeakoulut toteuttavat Oped-exo -hankkeenyhteydessä valtakunnallista opettajatuutorkoulutusta verkostohankkeena. Vas-taavasti W5W -hanke on tuottanut yliopistojen tueksi koulutusohjelman ”Yli-opisto-opiskelijan HOPS ja sen ohjaaminen 2005–2006”. Henkilöstöllä onollut myös mahdollisuus osallistua ohjauksen valtakunnallisten hankkeiden to-teuttamiin vuosittaisiin teemaseminaareihin. Opiskelijatuutoreiden koulutuk-sesta vastasivat joko korkeakoulun oma ohjaushenkilöstö tai opiskelija- ja yli-oppilaskunnat.

Yliopistoissa ohjauskysymykset oli integroitu henkilöstön suorittamiinkorkeakoulupedagogiikan opintoihin. Opiskelijahallinnon tehtävissä toimivillejärjestetään omia koulutustilaisuuksia. Yliopistot mainitsivat ohjauksen olleenesillä myös tutkinnonuudistuksen teemaseminaareissa.

Muutamissa ammattikorkeakouluissa kaikilla päätoimisilla opinto-ohjaa-jilla oli alan peruskoulutus, ja ilman koulutusta olevia on rohkaistu hakemaanalan koulutukseen. Osassa ammattikorkeakouluista ohjauksen teemoja oli in-tegroitu koulutusalajohtajille järjestettävään pedagogisen johtamisen koulu-tukseen. Lisäksi muutamissa ammattikorkeakouluissa eri koulutusohjelmienohjauksesta vastaava henkilöstö järjesti säännöllisiä tiimikokouksia.

Yksittäisten kohdennettujen täydennyskoulutuskokonaisuuksien rinnallakorkea-asteen opintojen ohjauksen asiantuntijatehtäviin tarvitaan alan koulu-tusta. Tähän ei tarvitse käynnistää omaa uutta koulutusta, vaan koulutustar-

��

peeseen voidaan vastata nykyisten koulutusyksiköiden opetussuunnitelmiin si-sällytettävällä valinnaisuudella. Koulutukseen tulisi sisältyä opintoja, joidenavulla ohjaajat voivat kehittää valmiuksiaan sekä asiakastyössä että palvelujenkokonaissuunnittelussa ja hallinnoinnissa.

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

■ Kaikissa yliopistopedagogisissa koulutuksissa on selvästi perustana oh�jauksellinen työote �ajattelu

■ Järjestetään spesifejä opintojen ohjaukseen täydennys�/teemakoulutus�ta (esim� HOPSien ohjaaminen –koulutukset� Tuutorikoulutukset� ”Gra�duohjaus”)�

■ Ns� erityisryhmille on järjestetty täydennyskoulutusta: opintoneuvojilleja �ohjaajille esim� asiakastilanteiden teemakoulutusta� graduohjaajille”työprosessien ohjauksen kollegaryhmä”�

■ Laitoksille on tarjottu mahdollisuutta räätälöityyn koulutukseen opinto�jen ohjauksen ja/tai HOPSien kysymyksiin liittyen� Esimerkiksi OPLAA�pro (Opetuksen laatuhanke) on konsultoinut laitoksille lukuisia ohjauk�sen kehittämiseen suuntautuvia hankkeita sekä rahoittanut ohjaushank�keita� jotka ovat käynnistäneet uusia ohjauskäytänteitä (esim� Fysiikanlaitoksen Lentävä lähtö sekä Taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitoksenPortfolio�gradu)� Kysyntä koulutuksesta on kasvanut koko ajan�

■ Osalla ohjaushenkilökunnasta on ollut mahdollisuus osallistua myös val�takunnallisiin teemakoulutuksiin ja/tai laajempiin täydennyskoulutuk�siin� Esimerkiksi Korkea�asteen ohjauksen täydennyskoulutusta (KOHO)on järjestetty opinto�ohjauksen koulutusyksikössä vuodesta ���� lähti�en� Koulutuksen laajuus on � ov ja se sisältää ohjauksen teoreettisia jajärjestelmäkysymyksiä ja siinä tarkastellaan yksilö� ja ryhmäohjauksentyökaluja�

■ Ylioppilaskunta järjestää tuutoreille ��päiväisen koulutuksen� josta keväi�sin kaksipäiväinen leiri ja elokuun lopussa ajankohtais� yms� asioista päi�vän seminaarin� Koulutuksen pääpaino on erilaisten ohjaustilanteidenkäytännön harjoituksissa (draamapedagogiikkaa) ja viestinnässä� Aihei�na ovat ohjausjärjestelmän kokonaisuuden esittely ja muut tukipalvelut�Tuutori toimii myös avaintekijänä uuden yliopisto�opiskelijan opiskelu�ympäristöön sosiaalistuttajana� Joissakin korkeakouluissa opiskelijatuu�toreille järjestetään tiedekuntakohtaiset tuutorointikoulutukset� joissaopiskelijatuutorit yhteistyössä laitosten opettajatuutoreiden kanssasuunnittelevat tulevaa vuotta ja työnjakoa� Tämän lisäksi tuutorivasta�aville järjestetään ”ideapankki�koulutus”� Kaikille opiskelijatuutoreillejärjestetään vuosittain päivän mittainen ”tuutorikoulutus”�

��

��� Opintojen ohjauksen suunnittelu

SUOSITUKSET JA

Korkeakoulujen tulisi laatia kokonaisstrategiaansa perustuva opintojen ohja�uksen suunnitelma� jossa on määritelty ohjauksen tavoitteet ja sisällöt� Oh�jauspalveluiden koordinointia� niistä tiedottamista ja niiden arviointia tuleelisätä�

Korkeakouluissa tulisi tutkia opintojen ohjauksen teoreettisia malleja ja oh�jauksen palvelujärjestelmien kehittämistä�

Opintojen ohjauksen kokonaissuunnitelma

Tarkastelemme näiden kahden suosituksen toteutumista rinnakkain, koskaohjauksen teoreettiset mallit integroituvat myös palvelujen pysyvään laadun-varmistukseen. Seuraavassa tarkastelussa ohjauksen teoreettisilla malleilla tar-koitetaan sitä,– miten korkeakoulut ovat jäsentäneet ohjausjärjestelyt tai– miten yksilöllinen ohjausprosessi on mallinnettu.

Lähes kaikissa kyselyyn vastanneissa korkeakoulussa oli laadittu ohjauksen ko-konaissuunnitelma. Kahdessa korkeakoulussa suunnitelman laatiminen mainit-tiin lähiajan tavoitteeksi. Monet korkeakoulut olivat nimenneet asiaa valmis-televan työryhmän. Suunnitelmien laatimista tehtiin yhteistyössä myös valta-kunnallisten ohjauksen kehittämishankkeiden kanssa. Vain yksi korkeakoulu il-moitti suunnitelman puuttuvan.

Suunnitelmissa oli erotettavissa sekä opiskelijakeskeisiä että korkeakoulu-keskeisiä lähtökohtia ja tavoitteita. Opiskelijakeskeisinä tavoitteina mainittiinusein, että ohjauspalveluja tulisi olla kattavasti tarjolla koko opintopolun ajaneri vaiheissa. Ohjauksella haluttiin vähentää keskeyttämisiä sekä tukea valmis-tumista normiajassa. Huomiota kiinnitettiin myös opiskelijoiden hyvinvoin-tiin, persoonalliseen kasvuun ja kehitykseen, urasuunnitteluun sekä työllisty-miseen opintojen jälkeen. Korkeakoulukeskeiset tavoitteet painottivat ennenkaikkea opintojen etenemistä ja valmistumista normiajassa.

Korkeakoulut pyrkivät suunnitelmien avulla selkeämmin kuvaamaan mo-niammatillisen ohjauksen työnjaon sekä ohjaajille että opiskelijoille. Toinen ta-voite on ohjauksen yhteisten periaatteiden tunnetuksi ja näkyväksi tekemi-nen korkeakoulun eri yksiköissä. Suunnitelmissa ohjaus kuvataan joko peri-aatteina tai toimintokokonaisuuksina. Muutamat korkeakoulut viittaavat toi-mivansa ns. holistisen ohjausmallin mukaan, jossa kiinnitetään huomiota opis-kelun ja uranvalinnan ohjaukseen sekä opiskelijan kasvun ja kehityksen ohja-ukseen. Malli toimii työnjaon kuvauksena, mutta sen rajoitteena on ohjauk-

��

sen tarkastelu vain opiskelijoille näkyvän henkilöstön työnjaon kautta. Malliei vielä ota kantaa ohjauksen järjestämisen taustalla oleviin lähtökohtiin taikytköksiin korkeakoulun kokonaisstrategioihin.

Valtakunnalliset ohjauksen kehittämishankkeet ovat olleet merkittäviä tu-kiresursseja suunnitelmien kehittämisessä. Hankkeissa on havaittavissa pieniäpainotuseroja ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kesken. Ammattikorkea-kouluissa korostuvat sekä opiskelijoille näkyvien palvelujen kehittäminen sekäohjausjärjestelyjen ja niiden hallinnoinnin integroiminen korkeakoulujen ko-konaisstrategiaan. Esimerkiksi vuosina 2000–2002 toteutetun KEVÄT-hank-keen aikana laadittu ohjauksen kokonaismatriisi (Hakulinen & Kasurinen2002) kuvaa holistista mallia kattavammin ohjauksen eri ulottuvuudet ja nii-den taustat. Yliopistoissa ohjaus nähdään erillisempänä tehtävänä, ja painotusnäyttää olevan henkilöstökoulutuksen kehittämisessä ja henkilökohtaistenopintosuunnitelman ohjaamisen tehostamisessa. Strateginen kokonaissuunnit-telu on vahvistumassa, ja yksi kehittämistyöryhmä kuvaa jo kehittämistavoit-teitaan seuraavasti:

”Koska yliopisto monitieteisenä yliopistona sisältää opiskelija- ja henkilökunta-määriltään sekä opetussuunnitelmiltaan hyvin erilaisia toimintaympäristöjä, ei oleollut tarkoituksenmukaista lähteä määrittelemään yleisesti sovellettavia toiminta-malleja esimerkiksi pienryhmäohjauksen, opettajatuutoroinnin tai opinnäytetyön-ohjauksen suhteen. Tärkeää on kuitenkin, että toimintamallit ovat olemassa, nii-tä kehitetään ja ne tuodaan näkyvästi esille. Tärkeää on myös, että ohjaus- janeuvontatyöhön osallistuville turvataan mahdollisuus työnsä ja ammattitaitonsakehittämiseen. Esityksen keskeiset sisällöt ovat• Vastuut ohjauksen toteutuksessa ja arvioinnissa.• Ohjausverkoston näkyvyys• Ohjaajien työn tukeminen• Eri opiskeluvaiheisiin liittyvät kehittämistoimenpiteet• Ohjauksen minimitavoitteet opiskeluvaiheittain• Turvataan vaadittavat ohjausresurssit• Suora kytkentä opetussuunnitelmaan• Ohjauksen kehittämiseen liittyvien arviointi- ja seurantakäytänteiden

kehittäminen• Ohjauksen tietotarpeita palvelevan tutkimus- ja seurantatiedon

tuottaminen”

Suunnitelmien laadinnan tukena korkeakoulut käyttävät monipuolisia tiedon-lähteitä. Omista palautejärjestelmistä saatavan tiedon lisäksi korkeakoulut käyt-tivät hyväkseen valtakunnallisten hankkeiden aikana tehtyjä selvityksiä tai oli-vat integroineet tutkimuksen omaan kehittämisprosessiinsa. Ohjausalan perus-

��

ja täydennyskoulutusta järjestävät yksiköt ovat tuoneet lisäarvoa korkeakoulunohjausjärjestelyjen kehittämiseen.

”Tutkimus ja arviointi on omana teemanaan opinto-ohjauksen kokonaissuunni-telmassamme. Suunnitelmaa laadittaessa on käytetty olemassa olevaa ohjauksenteoreettista ja empiiristä tutkimusta. Suunnitelman toteuttamisen rinnalla toteu-tetaan ohjausta koskevaa tutkimusta. Se mahdollistuu mm. yliopiston opinto-oh-jaajakoulutuksen maisteriohjelman pro gradu -töiden ja ohjausalan jatko-opin-toihin liittyvien opinnäytteiden kautta. Ohjausalan tutkimusyhteistyöhön voidaankytkeä myös koulutuksen tutkimuslaitoksen (KTL) asiantuntijuus ja muut mah-dolliset alan tutkimusintressit eri laitoksilla.”

Ammattikorkeakoulut kuvaavat suunnitteluprosessin taustaa esimerkiksi seu-raavasti:

”Mallinnuksessa lähdettiin siitä, että ammattikorkeakoulu pyrkii tekemään sel-laisen ohjaussuunnitelman, mikä on meidän koulun näköinen, ei siis mistään ko-pioitu. Mallinnus tehtiin yhteistyössä opiskelijoiden kanssa opojen ja koulutuk-sesta vastaavan johtajan johdolla.Tutkimustietoina käytettiin mm.1. Olemassa olevaa tietoa aikaisemmasta toiminnasta, kerätty lähinnä palaute-järjestelmällä2. Opiskelijajärjestöillä ja opiskelijatuutoreilla olevaa tietoa, kerätty lähinnä pa-lautejärjestelmällä3. OPED-laatu projektin osien ja kokonaisuuden tietoja4. Keskeyttämistilastoja5. Harjoittelun kehittämishankkeen (HARKE) tietoja harjoittelun ohjauksesta6. Opinnäytetyö-työryhmän tietoja7. Opintojen ohjauksen kirjallisuutta ja ammattillisen opinto-ohjauksen koulu-tuksen saaneiden tietoja8. Hiljaista tietoa (kauan koulutusohjelmia tai osastoja johtaneiden tietoja)”

Kaikki arviointiin osallistuneet yksiköt nimesivät tahon, joka on vastuussa oh-jauspalvelujen suunnittelusta ja toteutuksesta. Korkeakoulut saavat palvelujensuunnitteluun merkittävää tukea vertaisoppimisena valtakunnallisista kehittä-mishankkeista. Tiivistetysti palveluja koordinoidaan kolmella tavalla.

Useimmissa ammattikorkeakouluissa oli erikseen nimetty joko koordi-noiva ohjaaja tai opintoasiain päällikkö, joka yhdessä eri koulutusohjelmientai yksiköiden päätoimisten ohjaajien ja opiskelijapalvelujen kanssa säännölli-sin työkokouksin vastasivat palvelujen suunnittelusta, tiedottamisesta ja arvi-oinnista. Toiminta oli integroitu pedagogiseen kehittämiseen ja ammattikor-keakoulujen laadunvarmistukseen. Koulutusalajohtajat tai ammattikorkea-koulujen johtoryhmä vahvistivat toimintaa koskevat päätökset.

��

Osa ammattikorkeakouluista ja yliopistoista olivat keskittäneet ohjauksenkokonaissuunnittelun joko opetuksen kehittämisryhmälle tai opetusneuvos-tolle. Toiminnan suunnittelusta vastasivat teemakohtaiset työryhmät, jotka te-kivät esityksiä palvelujen tuottamisesta vastaaville yksiköille. Yksiköiden edus-tajat järjestävät säännöllisiä työkokouksia, joissa sovitaan yhteisistä toimintata-voista ja työnjaosta. Toiminnasta tiedotetaan sekä opiskelijoille että henkilö-kunnalle korkeakoulun verkkosivuilla tai sisäisessä verkossa olevien selainpoh-jaisten työympäristöjen kautta. Koulutusohjelmat, tiedekunnat tai laitoksetvastaavat haluamallaan tavalla ohjauksen käytännön toteutuksesta.

Muutamassa yliopistossa toimi jo tai yliopistoon oli suunnitteilla oppi-miskeskus tai opetuksen kehittämisyksikkö, jonka yhtenä tehtävänä oli myösopintojen ohjauksen koordinointi ja tiedekunta/laitostasolla tuotettavien pal-velujen tukeminen. Oppimiskeskusten tehtäviksi esitettiin kehittämishankkei-den ja henkilöstökoulutusten koordinointia sekä palvelujen kehittämistä yh-dessä tiedekuntien kanssa. Lisäksi keskusten tehtävänä oli ohjauksessa käytet-tävien työvälineiden kehittäminen (esim. eri käyttäjille suunnattavat verkko-ohjauspalvelut, eHOPS tai digitaaliset portfoliot). Keskusten tavoitteena olimyös palvelujen pysyvien palautejärjestelmien kehittäminen ja arvioinnin in-tegroiminen koko yliopiston laadunvarmistukseen.

Opintojen ohjauksen palautejärjestelmätSuosituksen 3 (ohjauspalvelujen kattavuus) toteutumisen tarkastelun yh-

teydessä todettiin, että korkeakoulut kokoavat ohjausta koskevaa arviointitie-toa vaihtelevasti. Tällä hetkellä ohjauspalvelujen tuloksellisuutta ja laatuauseimmiten arvioidaan analysoimalla eri lähteistä saatavaa tietoa, mutta tavoit-teena on pysyvien palautejärjestelmien kehittäminen osana korkeakoulujenlaadunvarmistusta.

Ohjauksen tuloksellisuutta koskevat maininnat liittyvät organisaatioläh-töisiin tavoitteisiin. Tuloksellisuuden arvioinnissa käytettävän tiedon lähteinäkorkeakoulut mainitsevat:– kyselyt opiskelijoille– kyselyt opettaja– j- opiskelijatuutoreille– KOTA- ja AMKOTA-tilastot– ohjauksen vuosisuunnitelmat ja kokonaissuunnitelmat– opintojen etenemisen seurannat– valmistumistilastot– OPALA (ammattikorkeakouluissa)– kehityskeskustelut– sisäiset auditoinnit– sisäiset koulutuspäivät ja keskustelutilaisuudet– erilliset tutkimukset ja selvitykset

��

Vastausten mukaan tulosmittareina käytetään esimerkiksi normiajassa val-mistuneiden opiskelijoiden määrää tai korkeakoulun määrällisten tulostavoit-teiden toteutumista. Ohjauksen tuloksellisuuden indikaattorina esitetään myöskoulutusohjelman vetovoimaisuutta. Lisäksi arvioinnissa tarkastellaan ohjaus-prosessia, palvelujen kehittämistä ja verkottumisen astetta:

AMK:”1. Tuloksellisuus: hakijamäärät, opintojen edistyminen, keskeyttäneet (syyt), oh-jauspalvelujen saatavuus, läpäisyprosentti, valmistuneiden määrä, keskimääräinenopiskeluaika, työllistyminen, alumnien määrä, kyselyt ja palaute2. Ohjausprosessi: hakijan opas, imago, ohjauksen saatavuus, riittävyys, tuuto-roinnin saatavuus, harjoittelun ohjaus, ammatillinen ohjaus, opinnäytetyön ohja-us, työnantajakyselyt, kyselyt ja palaute3. Kehittäminen: verkostoitumisen aste, www-sivut ja verkko-ohjaus, kehityskes-kustelu (koontiraportit), sisäinen ja ulkoinen arviointi, ops-kehitys, opiskelijan ar-vio omasta kehittymisestään.”

Saatujen palautteiden pohjalta korkeakoulut ilmoittavat tarkentaneensa ohja-uksen toimintaohjeita ja selkiyttäneet ohjaushenkilöstön toimenkuvia. Tietoaon käytetty palvelujen riittävyyden ja ajantasaisuuden arvioimiseksi. Asiakas-palautteella on myös pyritty paikantamaan ohjauksen katvealueita ja pyrittyvaikuttamaan henkilöstökoulutuksen määrään ja laatuun. Joissain korkeakou-luissa palautetieto etenee yksikkökohtaisten tulosanalyysien jälkeen korkea-koulun arviointiohjelman kokonaisanalyysiin, jossa tarvittaessa voidaan yksi-löidä tavoitteiden toteutumista tai mahdollisten lisäresurssien tarvetta. Ammat-tikorkeakoulut mainitsevat lisänneensä ohjaukseen kohdennettavia resurssejaennen kaikkea saamansa asiakaspalautteen perusteella. Opiskelijaedustajienasemaa palvelujen suunnitteluprosessissa on vahvistettu käyttäjäpalautteen pe-rusteella.

Kokonaisuudessaan korkeakoulut ilmoittavat tavoitteekseen ohjauksentuloksellisuuden arvioimisen osana korkeakoulun kokonaistulosta. Osa kor-keakouluista on laatinut ohjaukselle omat prosessikuvaukset ja toimintaohjeet,joissa ohjausta tarkastellaan oppimisprosessien tukemisena ja opiskelutietojär-jestelmien kehittämisenä. Laadunvarmistukseen sisältyy ohjaushenkilöstöntyönjako ja kullekin henkilöstöryhmälle määritellyt ohjaus-, seuranta- ja ar-viointitehtävät. Tavoitteena on varmistaa, että henkilöstö tunnistaa ohjausteh-tävänsä ja toimii palvelujen kokonaislaadun varmistamiseksi sen mukaisesti.Menettelytapaohjeiden tavoitteena mainitaan myös eri yksiköissä tuotettavienpalvelujen tasalaatuisuuden takaaminen (esim. ura- ja rekrytointipalvelut,opintojen korvaaminen ja hyväksilukeminen ja opintojen edistymisen seuran-ta)

�

Osassa korkeakouluista ohjaus integroituu koko opetuksen laadunvarmis-tukseen. Ohjaus kuvataan yhdeksi opetus- ja oppimisprosessin osaprosessiksija sitä kehitetään osana ydinprosessin laadun kehittämistä. Ohjauksen laatuatarkastellaan laitostasolla yksittäisinä toimenpiteinä, ja koko korkeakoulua kat-tavaa laadunvarmistusta ei vielä ole käytössä.

AMK: ”Toimiva koulutus on ensisijainen asia, mikä luo myös mahdollisuudetohjauksen toiminnalle. Ohjaus ei tällöin ole oma erillinen saarekkeensa, mikätulee mukaan silloin, kun hätä on suuri tai asiat ovat jo aika tavalla solmussa.Ohjauksen tärkeimpänä tehtävänä on olla osa opiskelijan opiskeluarkea (vrt. oh-jaava opettajuus), ja ohjauksen toimenpiteet tukevat opiskelijan ammatillista kas-vua. Ohjaus ei tue opintojen suorittamista, vaan se tukee kokonaisvaltaisesti opis-kelijan kasvua ammattilaiseksi. Tästä näkökulmasta katsottuna ohjaus on oleel-linen ja luonteva osa laadukkaan koulutuksen toteutusta.”

Yliopisto: ”Ohjaus on määritelty opetukseen liittyväksi perustehtäväksi: Opetuk-sen kokonaisuus sisältää ydintoimintonaan opintojen ja oppimisen ohjauksen.Opintojen ja oppimisen ohjaus, tuutorointi mukaan luettuna, on osa laadukkaanopetuksen kokonaisuutta riippumatta siitä toimiiko ohjaajana opettaja tai erik-seen tehtävään osoitettu vastuuhenkilö.”

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

■ On laadittu koko opintopolun kattavan ohjaussuunnitelman� keskeisenälähtökohtana on opiskelijoiden ja henkilöstön tuntema ohjauksen työn�jako� Ohjaussuunnitelma jakaantuu erikseen opiskelijakeskeisiin ja kor�keakoululähtöiset tavoitteisiin� joita seurataan ja arvioidaan� Lähtökoh�tana on� että kaikille oppimisprosessiin osallisille (opiskelijat� opettajat�työpaikoilla toimivat yhteistyökumppanit) syntyy yhteinen käsitys uu�sista� ammattikorkeakoulupedagogiikan mukaisista oppimiskäsityksistäja �menetelmistä ja yhteinen� tiimi� ja verkostopohjainen toimintatapa�Yhteistä käsitystä ammattikorkeakoulupedagogiikasta tarvitaan� jottaopiskelijat� opettajat ja työelämän yhteistyökumppanit oppivat puhu�maan yhteistä kieltä� ymmärtämään samalla tavalla oppimisympäristön�sovellettavat oppimismenetelmät ja niiden tavoitteet sekä luomaan op�pimiskulttuuria� jossa osataan oppimaan oppimisen taidot ja nähdäänoppiminen elinikäisenä jatkumona�

Suunnitelmassa kuvataan myös arvioituja tuloksia� ohjauksen mahdolli�sia vaikutuksia sekä yksityiskohtaisia toimenpiteitä tavoitteiden saavut�tamiseksi� Suunnitelmassa kuvataan myös� miten toimintaa käytännös�sä arvioidaan� Suunnitelmassa on otettu huomioon myös ohjauksen in�tegroituminen ammattikorkeakoulun johtamisprosessiin�

�

■ Rehtori nimesi työryhmän pohtimaan ohjauksen kehittämistä ja teke�mään tähän liittyvät tarpeelliseksi katsomansa toimenpide�ehdotukset�Työryhmä jätti esityksensä� jonka pohjana on ajatus opinto�ohjauksensystemaattisesta kehittämisestä� Koska monitieteinen yliopisto sisältääopiskelija� ja henkilökuntamääriltään sekä opetussuunnitelmiltaan hyvinerilaisia toimintaympäristöjä� ei ole ollut tarkoituksenmukaista lähteämäärittelemään yleisesti sovellettavia toimintamalleja esimerkiksi pien�ryhmäohjauksen� opettajatuutoroinnin tai opinnäytetyönohjauksen suh�teen� Tärkeää on kuitenkin� että toimintamallit ovat olemassa� niitä ke�hitetään ja ne tuodaan näkyvästi esille� Tärkeää on myös� että ohjaus� janeuvontatyöhön osallistuville turvataan mahdollisuus työnsä ja ammat�titaitonsa kehittämiseen� Esityksen keskeiset sisällöt ovat:

– Vastuut ohjauksen toteutuksessa ja arvioinnissa– Ohjausverkoston näkyvyys– Ohjaajien työn tukeminen– Eri opiskeluvaiheisiin liittyvät kehittämistoimenpiteet– Ohjauksen minimitavoitteet opiskeluvaiheittain– Turvataan vaadittavat ohjausresurssit– Suora kytkentä opetussuunnitelmaan– Ohjauksen kehittämiseen liittyvien arviointi� ja seurantakäytänteiden

kehittäminen– Ohjauksen tietotarpeita palvelevan tutkimus� ja seurantatiedon tuot�

taminen�

Yliopiston strategian mukaan opetuksen ja oppimisen kehittämisen pai�nopistealueina ovat:

– Opetus� ja oppimismenetelmien monipuolistaminen– Opettajien pedagogisten ja ammatillisten valmiuksien kehittäminen– Oppimiskeskuksen kehittäminen nykyaikaiseksi opetuksen ja oppimi�

sen kehitysyksiköksi– Opiskelijan ohjausjärjestelmän kehittäminen– Opiskelijoiden ja opettajien opetusteknologisen osaamisen vahvista�

minen ja verkottuminen erityisesti itäisen Suomen yliopistojen (mm�virtuaaliyliopistohanke) sekä ammattikorkeakoulujen kanssa

– Opetuksen ja oppimisen laatujärjestelmän käyttöönotto– Opetustyön arvostuksen lisääminen� mm� asianmukainen huomioimi�

nen virantäytössä�

Yliopiston opetuksen laadunhallintajärjestelmässä on kuvattu opetuksenosatoiminnot�

Opetuksen osatoiminnot:

�) Rekrytointi ja opiskelijavalinta�) Opiskelijaksi ottaminen�) Opintojen alkuvaiheen tuutorointi ja HOPS:ien laadinta

�

�) Opetuksen ja ohjauksen suunnittelu�) Opetuksen ja ohjauksen toteuttaminen ja oppiminen ) Opetuksen ja oppimisen arviointi ja kehittäminen) Uraohjaus ja työelämään sijoittumisen tuki) Tutkinnon myöntäminen�) Elinikäinen oppimispolku�

Walmiiksi Wiidessä Wuodessa �hanketta koordinoivat Oulun ja Kuopionyliopistot� W�W�hankkeessa tarkastellaan opiskelijan ohjausta uudessatutkintorakenteessa seuraavien kehittämisteemojen avulla:

I Otetaan laaja�alaiseen käyttöön henkilökohtainen opiskelusuunni�telma (HOPS)� portfolio ja opiskelupäiväkirja yliopisto�opintojensuunnittelun� osaamisen arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä

II Monipuolistetaan ohjaus� ja arviointimenetelmiäIII Rakennetaan erilaisia ohjauksen tapoja täydentäviin opintoihin�

■ Yliopistossa toimii opiskelutukiryhmä� jossa on edustus tiedekunnista�opiskelijapalveluista� erillislaitoksista� ylioppilaskunnasta� ylioppilaidenterveydenhoitosäätiöstä (YTHS)� opiskelijaseurakunnasta� työvoimatoi�mistosta ja opiskelijoiden vertaistuesta� Ryhmä toimii yhdyssiteenä opis�kelijoita ohjaavien tahojen välillä� Ryhmän tehtävänä on mm� tiedottaaohjauspalveluista opiskelijoille ja henkilökunnalle sekä järjestää ohjauk�seen liittyvää koulutusta� Ryhmän tavoitteena on myös antaa tukeaopiskelijoille ja henkilökunnalle erityistä ohjausta vaativissa tilanteissa(esim� mielenterveyskuntoutujat)�

■ Käyttöön on otettu opiskelun tilinpäätös� joka on laitoksen sisäistä arvi�ointia opetuksen kehittämisestä� ongelmista ja kehittämishankkeista�Ohjauksen kehittäminen on keskeinen opetuksen kehittämisen kohde�Opiskelun tilinpäätökseen sisällyy mm� opintojen etenemisen seurantasekä valmistuneiden sijoittumisseuranta�

��� Opetusministeriö ohjaustoimintaa tukemassa

SUOSITUS

Opetusministeriö voisi nostaa opintojen ohjauksen yhdeksi keskustelun koh�teeksi korkeakoulujen kanssa käytävissä tavoite� ja tulossopimusneuvotte�luissa�

Opetusministeriö vastaa koulutuspolitiikan toteuttamisesta sekä oman hallin-nonalan kehittämisestä. Opetusministeriön tehtävänä on strategisesti ja kou-lutuspoliittisesti ohjata ja kehittää korkeakoulutusta yhteistyössä korkeakoulu-jen kanssa. Yhteistyö kattaa myös opintojen ohjauksen kehittämisen. Opinto-jen ohjauksen kehittämiseen ovat viime vuosina vaikuttaneet joko suoraan taivälillisesti mm. yliopistojen tutkintouudistus ja tutkintojen kehittäminen,

��

opintojen ja opetuksen edistäminen sekä opiskelijavalintojen kehittäminen.Opetusministeriö sopii ja valmistelee kehittämistoimia yhteistyössä yliopisto-jen kanssa. Koulutuslainsäädännön valmistelutyössä osana koulutuksen kehit-tämistä opetusministeriö on myös kiinnittänyt huomiota opintojen ohjauk-seen joko suoraan tai välillisesti.

Lisäksi opetusministeriöllä on tehtävänään informaatio-ohjaus. Opetus-ministeriö voi nostaa korkeakoulujen toimintaan liittyviä teemoja (esim. opin-tojen ohjaus) esimerkiksi koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitel-maan. Useat korkeakoulutuksen kehittämistoimet konkretisoituvat tulosohja-usprosessissa. Opetusministeriö voi asettaa työryhmän kartoittamaan ja selvit-tämään kehitettävää teemaa tai ministeriö voi osoittaa korkeakouluille han-kerahoitusta teeman kehittämiseksi.

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2003–2008 on ammattikorkeakouluissa yhdeksi kehittämisteemaksi nostettu opin-tojen kehittäminen. Yliopistojen tulossopimuskaudella 2004–2006 tavoitteenaon ollut kehittää mm. opintoprosesseja (tutkintouudistus, opintojen edistämi-nen, kansainvälistyminen, opiskelijavalinnat), joihin opintojen ohjauksen ke-hittäminenkin osaltaan kytkeytyy. Opetusministeriö on rahoittanut yliopisto-jen valtakunnallista W5W-hanketta, joilla pyritään opiskelijoiden ohjaus- janeuvontapalveluiden kehittämiseen. Lisäksi rahoitusta on tulossopimuksissakohdennettu eri yliopistoille henkilöstökoulutukseen ja alan tutkimukseen.Opintojen kulku on yliopistojen tulosohjauksessa yhtenä tuloksellisuuskritee-rinä.

Ammattikorkeakoulujen opintojen ohjauksen tehostamiseksi opetusmi-nisteriö on rahoittanut Hämeen ammattikorkeakoulun vetämää valtakunnal-lista OPED-exo projektia vuodesta 2000 lähtien. Siinä on kehitetty opinto-jen ohjausta eri toimijoiden näkökulmasta sekä yhdistetty ammattikorkea-koulujen osaamisresursseja. Ministeriö seuraa kehittämistyön etenemistä ja senvaikutusta mm. erilaisten tilastoaineistojen kautta. Korkeakoulut vastaavat ke-hittämistyön käytännön toteutuksesta.

Opetusministeriön mukaan opintojen ohjauksella on tärkeä asema kor-keakoulujen tuloksellisuudelle ja toimivuudelle. Korkeakoulujen tulee hallitamahdollisimman hyvin opiskelijavirrat sekä palvella opiskelijoitaan opintoi-hin liittyvissä asioissa. Koulutuksen vetovoima, opintojen kulku (normiajassavalmistuminen, keskeyttäneiden määrä) ja opiskelijoiden tyytyväisyys opintoi-hin ja ohjaukseen ovat tekijöitä, jotka kertovat korkeakoulun toiminnan tu-loksellisuudesta.

Tiedot, jotka nyt opetusministeriölle välittyvät ja jotka korkeakouluiltasystemaattisesti kerätään, antavat tukea ministeriön päätöksenteolle. Ministe-riön oman arvion mukaan tällä hetkellä tietojen saanti on sopusoinnussa tie-

��

don tarpeen kanssa. Viime vuosina opetusministeriö ei varsinaisesti ole ke-rännyt tietoja opintojen ohjauksesta eikä pysyvästi arvioi ohjauksen tarjon-nan riittävyyttä ja kattavuutta. Ministeriön mukaan näkökulmia näistä välit-tyy opetusministeriöön esim. rahoitettujen hankkeiden, tavoitesopimusneu-vottelujen ja muun normaalin yhteydenpidon kautta. Myös tutkintouudistuk-sen ja opintojen edistämisen ja kehittämisen osana nämä näkökulmat nouse-vat esille. Näkökulmista käydään ministeriön sisällä keskustelua ja jos pidem-mällä aikavälillä jokin asia ei korkeakouluissa näytä toimivan tai sen taso eiole riittävä, voi ministeriö tehdä asiasta erillisselvityksen tai asettaa työryh-män selvittämään asiaa. Yhtenä vaihtoehtona on pyytää Korkeakoulujen arvi-ointineuvostoa tekemään asiasta valtakunnallinen arviointi. Tärkeä opintojenohjauksen mittari on opiskelijoiden tyytyväisyys ohjaukseen. Tällaisen tiedonkeräämistä olisi tulevaisuudessa syytä laajentaa.

Koulutusta koskevaa tietoa kerätään mm. osana yliopistojen tutkintouu-distusta, opintojen edistämistoimia sekä opiskelijavalintojen kehittämistä. Yli-opistot ovat mm. laatineet opintojen ja opetuksen kehittämisstrategiat sekäopiskelijavalintojen kehittämisstrategiat, joista on saatu tietoa yliopistojen käy-tännöistä, suunnitelmista ja tarpeista. Ammattikorkeakoulujen osalta opetus-ministeriö kerää vuosittain valmistuvilta opiskelijoilta palautetta siitä, mitenopintojen neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tukeneet opintojen edistymistä.Palautteet kerätään valtakunnallisella OPALA -järjestelmällä. Myös Tilastokes-kuksesta saadaan tietoa mm. opintojen kestosta ja kulusta (sekä opinto-ohjaa-jien koulutustarpeista osana määräajoin toteutettavaa opettajien koulutustar-vekartoitusta). Opetusministeriölle on tärkeää, että korkeakoulut itse keräävättietoa ohjauksen kysynnästä ja tarpeesta ja saatujen tietojen pohjalta suuntaa-vat ja kehittävät toimintaansa. Tarvittaessa ohjauspalvelujen kattavuus on esillätulosohjausprosessissa.

Ministeriö ei suorita varsinaista arviointia ohjauspalveluiden tulokselli-suudesta ja laadusta, vaan arviointi ja seuranta sisältyvät kehittämishankkeisiinja tulosohjausprosessiin. Erillisten arviointien tekeminen vaatisi laajaa ja kat-tavaa tiedonkeruuta. Opetusministeriö kannustaa korkeakouluja yhdessä Kor-keakoulujen arviointineuvoston kanssa kokonaisvaltaisten laadunvarmistusjär-jestelmien ja –menettelyjen kehittämiseen. Kokonaisvaltaiseen laadunvarmen-nukseen kuuluvat myös opetuksen, ohjauksen ja opintojen laadunvarmistus-menettelyt. Yliopistot raportoivat toiminnastaan vuosittain opetusministeriöl-le tulosohjausprosessissa. Ohjauksen laadusta ja toiminnasta on saatu kuvamyös yliopistojen opetuksen ja opiskelun kehittämistä koskevista kehittämis-strategioista.

Yliopistojen ja opetusministeriön keskinäisessä tulosohjausprosessissaopintojen ohjaus on välillisesti mukana mm. osana erilaisia rahoituksia (valta-

��

kunnalliset ohjelmat, erilaiset hankkeet ja tuloksellisuus). Yliopistot saavatmyös välillisesti rahoitusta opintojen ohjauksesta, kun perusrahoitus integroi-tuu suoritettuihin tutkintoihin.

Ammattikorkeakouluissa puhutaan tulosohjauksen sijasta tavoitesopimuk-sista, jotka opetusministeriö ja ammattikorkeakoulut ja niiden ylläpitäjät vuo-sittain sopivat (tavoiteohjaus). Sopimuksissa on päätetty, että kaikki ammatti-korkeakoulut osallistuvat valtakunnallisiin verkostohankkeisiin, joista yksi onopintojen ohjauksen kehittämisprojekti (OPED-EXO, Hämeen amk). Am-mattikorkeakouluille myönnetään vuosittain yleisten tuloksellisuuskriteerienmukaan tuloksellisuusrahoitusta. Rahoituksen pohjana oleva mittaristo poh-jautuu mm. opetuksen ja opetusmenetelmien kehittymiselle sekä koulutuk-sen vetovoimaan ja opintojen kulkuun. Näiden teemojen tuloksekkaassa to-teutumisessa opintojen ohjauksella on olennainen rooli. Tulevaisuudessa am-mattikorkeakoulujen perusrahoitus muuttuu siten, että se pohjautuu opiskeli-jamäärän lisäksi myös suoritettuihin tutkintoihin. Opintojen kulku ja opiske-lijoiden valmistuminen tulevat olemaan uudistuksen myötä entistä tärkeäm-mässä roolissa.

Opintojen ohjauksen sisällyttäminen opetusministeriön ja korkeakoulu-jen tulos- ja tavoitesopimukseen näyttää olleen merkittävä tekijä korkea-as-teen opintojen ohjauksen kehittämiselle. OECD:n ja EU:n komission joulu-kuussa 2004 julkaisemassa ohjausalan päätöksentekijöille suunnatussa käsikir-jassa tämä menettelytapa mainitaan esimerkkinä ja hyvänä muille jäsenmaillesuositeltavana käytäntönä (OECDb, 2004). Korkeakoulutasolla asiaan on näinkiinnitetty huomiota ja perustettu kehittämisryhmiä tai –yksiköitä kokoamaanaiemmin hajallaan olleita yksittäisiä palveluja. Lisäksi korkeakoulut ovat kiin-nittäneet huomiota palautejärjestelmien kehittämiseen.

Opetusministeriön valtakunnalliset verkostohankkeet ovat osoittautuneethyväksi tavaksi organisoida yhteistä kehittämistyötä. Niissä voidaan yhdistääosaamis- ja kehittämisresursseja sekä välittää hyviä käytäntöjä. Vertaisoppimi-sena voidaan mallintaa sekä yksittäisen opiskelijan opiskelun ohjauksen pro-sesseja että koko palvelujärjestelyjä. Tavoitteena ei ole ollut yhtenäistää palve-luja vaan etsiä kontekstista riippumattomia ohjausjärjestelyjen yhteisiä teki-jöitä.

Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen ohjauksen kehittämishankkeetnäyttävät silti toimivan erillisinä. Jatkossa haasteena olisi näiden hankkeidenaikana syntyneiden kehittämisajatusten keskinäinen jakaminen, koska osa opis-kelijoiden ohjauksen kysymykset ovat yhteisiä korkeakoulumuodosta riippu-matta. Tämän yhteistyön merkitys korostuu kaksivaiheisessa korkeakoulujentutkintorakenteessa.

��

� Miten korkea�asteen ohjaustatulisi tulevaisuudessa kehittää?

Korkeakoulut esittivät vastauksissaan opintojen ohjauksen jatkokehittämiseksiuseita toimenpiteitä. Kehittämisehdotusten taustalla olevat perustelut ottavathuomioon vuoden 2001 arvioinnin jälkeen tapahtuneen ohjauksen asemanmuutoksen. Ongelmana on edelleen, että korkeakoulujen vastauksissaan esit-tämät kehittämistoimenpiteet eivät vielä tuo olennaista muutosta ohjauksenasemaan. Kehittämistoimia esitetään pääosin vain olemassa olevien palvelujentehostamiseksi. Toimenpide-ehdotuksissa on nähtävissä vielä korjaavan toimin-nan jäänteitä ja ohjauksen irrallisuus muusta korkeakoulujen toiminnasta. Oh-jauksen tavoitteenasettelu painottaa vastausten mukaan vielä edelleen korkea-koulun aikaisten opintojen suorittamista, eikä opintoja vielä nähdä osana elin-ikäistä oppimista. Seurannan suunnitteluvaiheessa osa korkeakouluista halusipoistaa kyselylomakkeesta viittauksen elinikäisen ohjauksen tavoitteisiin.Opintojen nopeuttamisen ulkoiset paineet kohdistavat ohjaukselle osin koh-tuuttomiakin odotuksia. Ohjauksella odotetaan ratkaistavan jopa koulutustar-jonnan toimimattomuudesta johtuvia ongelmatilanteita.

Korkeakoulujen esittämien kehittämisehdotuksien toteuttamismahdolli-suuksia voidaan tehostaa tarkastelemalla niitä kehikossa, joka kokoaa yhteenohjausjärjestelyjen eri ulottuvuuksia sekä asiakkaalle näkyvien palvelujen osal-ta että niiden taustalla tarvittavien suunnitteluprosessien osalta (Kasurinen2004, Hakulinen & Kasurinen 2002; Kasurinen & Vuorinen 2003). Ulottu-vuuksia on yhteensä kahdeksan, ja ohjausjärjestelyjen suunnittelu vaatii kaik-kien ulottuvuuksien yhtäaikaista huomioon ottamista. Lähtökohta on, että oh-jaustoimintaa suunnitellaan yhteistyössä kaikkien toimijoiden kesken ja ettäsuunnitelmaa tehtäessä mietitään, mikä on se konteksti, jossa ohjaustyötä teh-dään, ja mitkä ovat ne tarpeet, joihin tällä työllä pyritään vastaamaan. Ulottu-vuuksien avulla voidaan myös määritellä ja rajata ohjauksen tavoitteet sellai-siksi, jotta ne voidaan olemassa olevilla resursseilla saavuttaa.

Ensimmäinen ulottuvuus kattaa ohjauksen toimintapolitiikan ja oh-jauksen järjestämistä koskevan julkisen päätöksenteon. Ohjauksenmerkitys tulkitaan usein vain opintojen nopeuttamiseen liittyvänä tekijänä, jaohjauksen suunnittelu käynnistetään sen jälkeen, kun keskeisimmät opetus-järjestelyjä tai tietohallintoa koskevat kokonaisratkaisut on jo tehty. Toimivanohjauksen yhteydet korkeakoulun tuloksellisuuteen tai alueelliseen toiminta-kykyyn ovat jääneet vähemmälle tarkastelulle. Ohjausjärjestelyjen kehittämi-

��

nen on merkittävä osa työnantajien kanssa tehtävää yhteistyötä sekä opetuk-sessa että tutkimuksessa.

Korkeakouluilla on mahdollisuus itse ratkaista ohjauksen käytännön jär-jestelyjä koskevat kysymykset valtakunnallisten koulutus- ja työvoimapoliit-tisten linjausten perusteella ja tulosneuvotteluissa määriteltyjen kokonaisre-surssien perusteella. Korkeakoulujen ohjauksen toimintapolitiikan perusteet,arvot ja periaatteet tulisivat olla julkisia ja linjauksia koskevien päätösten tulisipohjautua eri tahoilta kerättyyn resussointia, prosessia ja tuloksellisuutta kos-kevaan tietoon ja sen analyysiin. Päätöksentekojärjestelmän tulisi olla selkeä jaläpinäkyvä, jotta eri osapuolilla on tiedossa päätöksentekoon osallistuvat ta-hot ja heidän vastuualueensa. Läpinäkyvyyttä voidaan tehostaa henkilöstökou-lutuksella. Korkeakoulukohtaisessa päätöksenteossa ohjauksen järjestämisenlähtökohdat tulisi integroida alusta alkaen opetusta, tutkimusta ja yhteiskun-nallista palvelutehtävää koskevaan strategiatyöhön. Vastaavasti korkeakoulujentietostrategiassa tulisi tarkastella, miten kustannustehokkaimmin voisi koota,tuottaa, ylläpitää ja välittää ohjausjärjestelyjen hallinnoinnissa ja itse ohjauk-sessa tarvittavaa tietoa.

Opetusministeriö ilmoittaa vastauksessaan, että se saa korkeakoulujen oh-jauksen kehittämistä koskevaa päätöksentekoaan varten tarvitsemansa tiedonuseammasta lähteestä. Toisaalta ministeriö ilmoittaa, että se ei systemaattisestikerää palautetietoja. Ministeriö voi tarvittaessa nimittää työryhmän tai teettääselvityksiä. Työryhmät pystyvät tuottamaan tietoa yksittäisiin kysymyksiin,mutta harvoin työryhmien toiminta muodostaa systemaattisen jatkumon.Kansallista korkea-asteen ohjauksen kehittämistä voisi tehostaa kohdentamal-la tutkimusrahoitusta yksikölle, jonka kansallisena tehtävänä olisi keskittyä sel-laisen strategisen kokonaissuunnittelun tietovarannon jäsentämiseen, joka toi-misi päätöksenteon pohjana. (OECD 2004b) Kansallisten raportoinnin rin-nalla tämä tietovaranto tukisi korkeakoulujen oman itsearvioinnin kehittämis-tä.

Kontekstuaalinen ulottuvuus ja toimintapoliittinen ulottuvuus liitty-vät toisiinsa. Kontekstuaalinen ulottuvuus sisältää yleisten toimintapoliittistennäkökulmien lisäksi ne konkreettiset päätökset, normit ja säädökset, jotka oh-jaavat kansainvälisesti, valtakunnallisesti ja korkeakoulukohtaisesti tutkimusta,opetusta ja ohjausta. Ohjaus- ja opetustyön resurssien käyttötapa ja -määrävaihtelevat korkeakouluittain, ja yksikön koko tai tiedekuntien ja koulutus-ohjelmien määrä vaikuttavat ohjauksen kontekstiin. Vastaavasti elinkeino- jatyöelämän sekä korkeakoulun välisen yhteistyön mahdollisuudet ovat kytkök-sissä alueen kokoon ja elinkeinorakenteeseen.

Suomalaiset korkeakoulut ovat osa eurooppalaista korkeakoulujärjestel-mää, ja kaksiportaisen tutkinnon ehdot ja mahdollisuudet tulee ottaa ohjauk-

��

sen näkökulmasta huomioon jo tutkintojen suunnitteluvaiheessa. Virtuaaliam-mattikorkeakoulun, virtuaaliyliopiston ja JOO-sopimusten kautta edistettäväkorkeakoulujen keskinäinen yhteistyö lisää osaltaan ohjauksen kysyntää ja tar-vetta, ja opetusta koskevien sopimusten rinnalla on tarve myös ohjausjärjeste-lyjä koskeviin sopimuksiin. Korkeakoulujen tulisi sopia yhteisistä perusratkai-suista, jotta resurssien käyttö olisi optimaalista ja yhteisellä opetustarjonnallamahdollistetaan opintoihin riittävä valinnaisuus.

Systeeminen ulottuvuus sisältää kontekstin, jossa ohjausta toteutetaan.Opetuksen ja ohjauksen järjestelyjä tulisi pohtia kokonaisvaltaisesta näkökul-masta, jossa korkeakoulun toimintakulttuuri, toimintaa ohjaavat arvot, laadu-kas tutkimus- ja kehittämistyö sekä käsitys oppimisesta ja opettamisesta näh-dään ohjaustyön kehittämisen lähtökohtana. Korkeakoulutasolla tulisi pohtia,miten tutkintorakenteet, opetussuunnitelma, opetus ja opetuksen tarjonta onjärjestetty tukemaan opiskeluprosessia ja henkilökohtaisia opintosuunnitelmia.Organisaatiotasolla ohjausjärjestelyihin vaikuttaa myös, minkälainen henkilös-tö korkeakoulussa on, minkälaista ohjauksellista osaamista heillä on ja mitenmoniammatillista asiantuntijuutta hyödynnetään. Opetusjärjestelyillä mahdol-listetaan erilaisten ohjausmenetelmien käyttö ja ohjaukseen osallistuvan hen-kilöstön kustannustehokas toiminta. Opiskelijatasolla tulisi pohtia, minkälaisiavalinnanmahdollisuuksia hänellä on ja miten yksilöllinen opintopolku hänenon mahdollista rakentaa.

Lainsäädännön mukaan yliopistoilla on velvoite järjestää opetus ja opin-tojen ohjaus siten, että tutkinto on suoritettavissa määräajassa. Tavoitteen saa-vuttamiseksi korkeakouluilla on kaksi strategiavaihtoehtoa. Velvoite on hel-pompi toteuttaa, jos koulutusohjelmissa opiskelijoiden valinnaisuus rajataanminimiin, ja ohjauksessa painotetaan tutkintojen nopeaa suorittamista. Tilan-ne vaikeutuu, mikäli opiskelijoille sallitaan opinto-ohjelmaan nykyisen kou-lutuspolitiikan korostamia yksilöllisiä asiantuntijuuden painotuksia eri tieteen-aloilta. Opintotarjonnan ja opetuksen kokonaissuunnittelu täytyy laajentaa yk-sittäisestä laitoksesta tai koulutusohjelmasta koskemaan koko korkeakouluntarjontaa ja sen logistiikkaa. Ohjaukselliset kysymykset kumuloituvat, mitäenemmän yksilöllisiä valintoja sallitaan. Samalla korostuu myös opiskelijoidenomien suunnittelutaitojen ja omia valintoja koskevan itsearvioinnin merkitys.Akateeminen vapaus edellyttää myös vastuun oppimista.

Perinteisen yksilökeskeisen ohjauksen tehostaminen ei kuitenkaan tarjoavastausta kuin osaan korkeakoulun ongelmista. Korkeakoulujen vastauksissa onnähtävissä siirtymistä ohjauksen laajempaan tulkintaan ja ohjauksen asemanuuteen jäsennykseen. Tämä on vahvemmin nähtävissä ammattikorkeakoulu-jen vastauksissa ja ohjauksen kokonaissuunnitelmissa. Ohjauksen palautejär-

��

jestelmiä on kehitetty osana korkeakoulujen kokonaissuunnittelua. Yliopistotovat vasta siirtymässä tähän suuntaan.

Aikaulottuvuus toimii opiskelijoille näkyvien palvelujen ja ohjausjär-jestelyjä koskevan kokonaissuunnittelun rajapintana, jota voidaan tarkastellakahdesta näkökulmasta. Ensinnäkin aikaulottuvuus sisältää opiskelijan poluneri vaiheet yksittäisessä korkeakoulussa. Ohjauksen järjestämisen näkökulmastaon tärkeää organisaatiotasolla suunnitella, miten ohjaustoimintaa toteutetaanopintoihin valintavaiheessa, opintojen aloitusvaiheessa, opintojen aikana jaopintojen päättövaiheessa. Suunnittelun lähtökohtana tulisi olla, minkälaisiaohjauksellisia tarpeita opiskelijoilla voi olla opintojen kuluessa. Ohjauksen ta-voitteena on opiskelijoiden itsenäisyyden tukeminen ja vastuun ottaminenomista opinnoista. Samalla tulisi kehittää opintojen etenemisen seurantaa tu-kevia työvälineitä sekä opiskelijoiden omaan että henkilökunnan käyttöön.Nämä seurantajärjestelmät tukisivat opiskelijoiden omien itsearviointitaitojenkehittämistä ja takaisivat sen, että mahdolliset ongelmatilanteet opinnoissa ha-vaitaan riittävän ajoissa. Opintojen mahdollisesti keskeytyessä esim. väärien va-lintojen takia voidaan tehokkaammin selvittää uusia ratkaisuja tai vaihtoehto-ja.

Toiseksi aikaulottuvuus voidaan nähdä elinikäisen oppimisen jatkumoa,joka muodostuu yksilön koko opiskelu- ja työurasta. Siirtyminen kouluasteel-ta toiselle tai koulutuksesta työmarkkinoille ovat elinikäisen oppimispolunmerkittäviä nivelvaiheita, joissa tarvitaan systemaattisia ja kontekstiin sopivik-si rakennettuja malleja, jotka toimivat riippumatta siitä, ketkä ohjaustyötä to-teuttavat. Korkea-asteelle siirtyvillä nuorilla ja aikuisilla tulisi olla riittävästi oi-keaa tietoa siitä, minkälaisia vaihtoehtoja heillä on opiskelussa tai työelämässä.Koulutuksen markkinointi on käytännössä ensimmäinen ohjausinterventio, jasen tulisi perustua olemassa olevien opiskelumahdollisuuksiin. Hakijoillesuunnattujen brandien täytyy kestää ohjauseettinen tarkastelu, koska branditovat osa korkeakoulun ohjausta. Toisen asteen ammatillisen ja korkea-asteenkoulutuksen yhtenä ohjausmuotona on ura- ja rekrytointipalvelujärjestelmä,joka toimii kuitenkin turhan usein irrallaan muusta ohjaustoiminnasta. Ni-vel- ja siirtymävaiheiden ohjauksen ja seurantamenetelmien edellyttää erilais-ten toimivien verkostotyömallien kehittämistä.

Työnjaollinen ulottuvuus ohjauksessa edellyttää, että ohjauksen eri si-sältöjen osalta (psykososiaalinen tuki, uran- ja elämänsuunnittelun ohjaus, op-pimisen ja opiskelun ohjaus) tulisi ohjausjärjestelmää suunniteltaessa tehdä sel-keä työnjako. Korkeakoulujen tulisi määritellä, mitkä toiminnot (esim. opis-kelijapalvelut, kv. palvelut, ura- ja rekrytointipalvelut, opiskelun ohjaus) ohja-uksen suunnittelussa, arvioinnissa ja asiakaspalvelussa kannattaa korkeakoulunsisällä keskittää, ja mitä palveluja tuotetaan tiedekunnissa tai koulutusohjel-

�

missa. Korkeakoulun sisäisen yhteistyön ja koordinaation lisäksi pitäisi määri-tellä yhteistyömuodot ja -mallit korkeakoulun ulkopuolisten eri hallinnon-alojen edustajien kanssa.

Ohjausjärjestelyjen kehittämisessä on nähtävissä korkeakoulujen vastauk-sissa kaksi teemaa. Osa korkeakouluista oli käynnistänyt oppimiskeskusten taiopintojen kehittämisyksiköiden rakentamisen myös ohjauksen näkökulmasta.Suunnitelmien mukaan keskukset voivat itse toimia asiakaspalvelupisteinä, re-surssikeskuksina ohjauksen koordinaattoreina tai korkeakoulun yhteisten ma-teriaalien tuottajina. Nämä keskitetyt palvelut voivat pitkällä aikavälillä tukeapalvelujen pysyvää laadunvarmistusta.

Ammattikorkeakoulut ja yliopistot voisivat tuottaa myös yhteistyössä alu-eellisia ohjauksen verkostomaisesti toimivia asiantuntijapalveluita korkea-koulujen yhteiskunnallisena palvelutehtävänä. Kysymyksessä ei olisi uusienyksiköiden rakentaminen, vaan olemassa olevien resurssien alueellinen uudel-leenorganisointi ja voimavarojen yhdistäminen poikkihallinnollisesti. Keskuk-set voisivat tukea myös alueella toimivia yrityksiä henkilöstön kehittämisessätai selvittää, miltä osin palvelujen rahoituspohjaa voisi laajentaa. Samalla vä-hennettäisiin päällekkäistä kehittämistyötä ja tehostettaisiin alueella olevienrinnakkaisten ura- ja rekrytointipalvelujen toimintaa. Keskukset toimisivatohjausta koskevan paikallisen päätöksenteon tukena. Lisäksi keskukset tarjoai-sivat oppimisympäristön eri tieteenalojen opiskelijoille työharjoittelupaikka-na. Osa korkeakoulujen tutkimushankkeista tai opinnäytteistä voisi kohden-tua näiden sisäisten tai alueellisten palveluprosessien kehittämiseen. Toimin-nan kehittäminen integroitaisiin korkeakoulujen ja ministeriön välisiin tulos-ja tavoitesopimuksiin. Tämän tyyppisiä monipalvelukeskuksia (One-Stop Ca-reer Center) on 1990-luvulla perustettu esim. yhdysvalloissa korkeakoulujenyhteyteen (Sampson & Reardon 1998).

Toisena vahvana kehittämissuuntana oli koko henkilökunnan ohjauksel-lisen työotteen ja vastuun vahvistaminen. Tavoitteena on hajauttaa ohjauskoko koulutusrakenteen sisälle. Tähän kehittämislinja edellyttää ohjauksen mi-nimitavoitteiden ja –resurssoinnin määrittämistä henkilöstön vuotuisiin toi-menkuviin ja työsuunnitelmiin. Opintojen henkilökohtaistaminen kirjataanopittavana sisältönä myös opetussuunnitelmiin. Kokonaisvastuuta ohjauksestajäsennetään systemaattisilla ohjaajien ja opiskelijoiden sekä ohjaajien ja ohja-uksesta suunnittelusta vastaavien tahojen kanssa käytävillä kehityskeskusteluil-la.

Ohjausalan tehtävissä toimivien koulutuksen kehittämiselle näyttää ole-van kysyntää. Koulutusta tulisi olla tarjolla eriasteisiin ohjauskysymyksiin eritehtävissä toimiville. Alan ammattilaisten peruskoulutusta tarvitaan asiakastyö-hön liittyvien tehtävien lisäksi korkeakoulujen ohjausjärjestelyjen suunnitte-

�

luun ja arviointiin. Opintojen henkilökohtaistaminen ja ohjaukselliset työ-muodot tulisi integroitua kaikkien kouluttajina toimivien pedagogisiin opin-toihin.

Vastuu-ulottuvuus ohjauksessa kytkeytyy myös työnjaolliseen ulottu-vuuteen. Korkeakoulutasolla tulisi ohjauksen järjestämissuunnitelmassa nime-tä henkilöt, jotka ovat vastuussa ohjauksen järjestämistä koskevasta päätöksen-teosta, kehittämisestä, seurannasta ja toteutuksesta. Näiden vastuualueiden si-sällöt tulisi kuvata sekä opiskelijalle näkyvien palvelujen että taustalla olevienlähtökohtien osalta. Kun organisaatiotasolla on tiedossa, miten työnjako ja vas-tuualueet on nimetty, on jokaisen toimijan – henkilöstön uudenkin jäsenen –helpompi tehdä ohjaustyötään. Tehtäväkuvaukset helpottavat myös vuosittai-sen henkilökohtaisen työvelvollisuuden ja siihen sisältyvien keskeisten tehtä-väkokonaisuuksien yleiskuvauksien ja vaativuustasojen määrittelyä sekä hen-kilökohtaista työssä suoriutumisen arviointia. Vastuuseen kuuluu myös ohja-uksesta vastaavaan henkilöstön oman asiantuntijuuden rajojen tunnistaminen.Opiskelijan näkökulmasta vastuu-ulottuvuus lisää palvelujen läpinäkyvyyttä,ja on ikään kuin tuoteseloste siitä, mitä palvelua hän on oikeutettu saamaantai voi odottaa saavansa kultakin taholta.

Sisällöllinen ulottuvuus kattaa erilaiset ohjaustoiminnan tehtävät ja koh-teet. Ohjauksen sisällöt määrittävät myös työnjakoa ja vastuita (esimerkiksimarkkinointi, tiedottaminen, neuvonta ja ohjaus eri menetelmin ja kanavin).Ohjauksen sisältöjä voidaan tarkastella myös opiskeluvaiheen mukaan. Sisäl-töjen suunnittelussa tulisi ottaa huomioon eri käyttäjäryhmien ilmaisemat tar-peet sekä korkeakoulujen omaan toimintaan perustuvat sisällöt. Itse ohjauk-sen tulisi perustua opiskelijan omiin tavoitteisiin ja sen tulisi olla erillään pal-velun tuottajan tai rahoittajan intresseistä. Sisällöt eivät saisi syrjiä ketään su-kupuolen, iän, etnisen taustan, yhteiskunnallisen aseman, taitojen kykyjen tms.tekijän perusteella (OECD 2004b).

Opintojen aikana ohjauksessa pyritään siihen, että opinnot sujuvat. Kor-keakouluissa tulisi kehittää työmuotoja, joiden avulla opintoihin sitoutumistatuetaan, opintojen etenemistä seurataan, ja esiin tuleviin ongelmiin puututaanriittävän ajoissa. Erilaisten opiskelijoiden tarpeet tulisi myös ottaa huomioon.Aikuisopiskelijoiden ohjaus vaatii opiskelijan yksilöllisen elämäntilanteen jaaikaisemman koulutus- ja työhistorian huomioon ottamista opintoja suunni-teltaessa.

Menetelmällinen ulottuvuus tarkoittaa ohjauksen eri menetelmiä ja vä-lineiden tarkoituksenmukaista ja kustannustehokasta hyödyntämistä. Ohjauk-sen työmuotojen tulisi perustua opiskelijoiden aktiiviseen osallisuuteen, jossaopiskelijat vahvistavat omia taitojaan, jotka koskevat koulutus- ja urasuunnit-telua sekä taitoja toimia erilaisissa elämän nivelvaiheissa myös korkeakoulun

�

jälkeen. Korkeakoulun fyysiset tilat osaltaan vaikuttavat käytettävissä oleviinmenetelmiin. Suurryhmä-, pienryhmä- ja yksilöohjaus ovat yleisimmin käy-tettyjä ohjauksen muotoja, mutta tieto- ja viestintäteknologian monipuolinenkäyttö on koko ajan lisääntymässä eri muodoissaan.

Ohjausmenetelmistä erityisesti eHOPS –työvälineiden kehittäminen sekäryhmäohjauksen laajempi käyttö nähtiin korkeakoulujen vastauksissa tulevai-suuden haasteina. Pitkän aikavälin kehittämistoimenpiteenä nähtiin eOpinto-toimisto. Verkkotyövälineiltä toivottiin ominaisuuksia, joilla voi samassa jär-jestelmässä suunnitella opintoja ja seurata opintojen etenemistä portfolioajat-telun mukaisesti. Kuitenkin korkeakoulujen vastauksista oli nähtävissä se, ettäeHOPS –työvälineitä ja digitaalisia portfolioita kehitettiin toisistaan erillisinähankkeina eri yksiköiden tai tutkijaryhmien omista intresseistä käsin ilmankeskinäisiä sisällöllisiä ja teknisiä rajapintoja. Opiskelijan kannalta tulisi pyrkiäyhteen työvälineeseen, jolla voisi suunnitella ja seurata opintoja sekä integ-roida omaan tavoiteasetteluun ja itsearviointiin myös laadullista urasuunnitte-lua tukevia osioita. Portfoliotyövälineiden tulisi olla myös integroitavissa ura-ja rekrytointipalvelujen käytössä oleviin verkkopalveluihin. Järjestelmässä tu-lisi olla myös joustavat kommunikaatiomahdollisuudet ohjaajien ja opiskeli-joiden ja työnantajien kesken. Tavoitteena tulisi olla opiskelijaportaali, jossayhdellä kirjautumisella pääsisi tarjottaviin palveluihin myös eri kieliversioina.

Tieto- ja viestintäteknologian tehokkaan käytön edellytyksenä on se, ettäkehittämistyö integroidaan korkeakoulujen tietostrategiaan järjestelmäinteg-raation näkökulmasta ja opiskelijoiden vapaasti käytettävissä on riittävästi ko-neita. Esimerkiksi hallinto-ohjelmia pitäisi pystyä kehittämään sellaisiksi, ettäniillä tuettaisiin opintokokonaisuuksien suunnittelua ja opinto-oppaiden laa-timista. Vastaavasti opiskelijat voisivat itse tehdä samaan tietovarantoon poh-jautuvalla työvälineellä kurssivalintansa ja tarvittavat muutokset opinto-ohjel-maansa. Korkeakoulu voisi hyödyntää tätä reaaliajassa olevaa tietoa tarvittavi-en resurssien arvioimisessa tai toteutuneen koulutustarjonnan määrällisessä jalaadullisessa arvioinnissa. Tieto- ja viestintäteknologian ohjauskäytön tehosta-mista tulee tarkastella sekä ohjausmenetelmien että ohjauspalvelujen palaute-järjestelmien kehittämisen näkökulmista.

Tällä hetkellä valtakunnalliset hankkeet tuottavat merkittävää tietoa ja jä-sennyksiä palvelujen järjestämisen tueksi, mutta ammattikorkeakoulujen ja yli-opistojen hankkeet toimivat osin erillään. Vastaavasti korkeakoulujen ura- jarekrytointipalveluilla on oma aktiivinen verkostonsa, joka osaltaan tukee ver-koston sisäistä toimintaa ja tuottaa palveluja opiskelijoille ja työnantajille. Li-säksi Peda-forum tekee ansiokasta työtä ohjauksellisten kysymysten edistämi-seksi korkeakoulupedagogiikassa.

��

Nyt tehty seuranta on osoittanut yksiselitteisesti, että ohjauksen tarve onedelleen kasvanut korkea-asteella ja palvelujen kehittämiseen on kiinnitettyhuomiota sekä opetusministeriössä että korkeakouluissa. Kehittämistyölle onotollinen ajankohta, koska uudistuneita tutkintorakenteita otetaan parhaillaankäyttöön. Tilanne on myös kriittinen, koska nyt tehtävät strategiaratkaisut vai-kuttavat sekä ohjaukseen että ohjauksen toimintaedellytyksiin jatkossa. Nyttehtävät toiminnalliset ratkaisut tulevat muovaamaan ohjauskäytäntöjä kaksi-portaiseen tutkintorakenteeseen siirryttäessä. Yksilöllisiä asiantuntijuuden pai-notuksia sallivat tutkintorakenteet ja niiden toteutusta tukevat ohjausjärjeste-lyt tulisikin suunnitella samanaikaisesti.

Korkeakoulujen opintojen ohjauksen kehittämisessä tulisi arviointityö-ryhmän mukaan ottaa huomioon kaksi painotusta. Korkeakoulujen tulisi edel-leen jatkaa vuoden 2001 arvioinnissa tehtyjen suositusten mukaista kehittä-mistyötä ohjauksen näkyvien palvelujen osalta. Korkeakoulut ovat vakavissaanpanostaneet kehittämistyöhön, ja tätä ei kannata jättää kesken vaikka kaikkiatuloksia ei vielä ole nähtävissä. Pitkäjänteiseen kehittämistyöhön kuuluu pal-velumuotojen monipuolistaminen, ohjauksen saatavuuden ja läpinäkyvyydenparantaminen sekä tätä kautta syntyneiden hyvien käytäntöjen levittäminen.Seurannan perusteella arviointityöryhmä esittää korkeakoulujen ohjauksenjatkokehittämiseksi aiemmille suosituksille seuraavia tarkennuksia:

■ Opintojen ohjaus tulisi olla olennainen osa korkeakoulujen opetusta■ Henkilökohtaisia opintosuunnitelmia tulisi kehittää portfolioajattelun

mukaisesti ottamaan huomioon samanaikaisesti sekä opiskeluun ettäurasuunnittelun liittyvät tavoitteet

■ Ohjausta tulee olla tarjolla vaihtoehtoisin menetelmin� jotta voidaan tar�koituksenmukaisesti vastata opiskelijoiden eri tarpeisiin�

Toinen merkittävämpi haaste on ohjauksen järjestämistä tukevien työmuoto-jen systemaattinen kehittäminen alueellisesti ja kansallisesti. Kehittämistyössätulee ottaa huomioon opiskelijoiden elinaikaisten opiskelu-, urasuunnittelu-ja elämänhallintataitojen tukemisen lisäksi ohjauksen yhteydet korkeakoulu-jen koulutukseen, tutkimukseen ja yhteiskunnalliseen palvelutehtävään. Taus-talla on elinaikaisen oppimiseen integroituvan ohjauksen merkitys kansalli-selle kilpailukyvylle ja elinvoimaisuudelle. Ohjauksen strategisen suunnittelunjatkokehittämiseksi arviointiryhmä esittää seuraavat tarkennukset aiemmillesuosituksille:

�

■ Korkeakoulujen tulee kehittää ohjauksen arviointimuotoja� jotka integ�roidaan koko korkeakoulun pysyvään laadunvarmistukseen�

■ Ohjauksen strategisen kehittämisen perustaksi tutkimus� ja arviointitie�toa ohjauspalveluista tulisi opiskelijoiden ja ohjaushenkilöstön lisäksikoota korkeakoulujen hallinnon edustajilta� työnantajilta ja muilta sidos�ryhmiltä�

■ Korkeakoulujen tietostrategian ja �järjestelmien kehittämisessä tulee ot�taa huomioon ohjaukselliset kysymykset samanaikaisesti opetuksensuunnittelun� opetuksen toteutuksen ja opiskelijahallinnon näkökulmas�ta�

■ Ohjauspalvelujen toteuttamiseen ja kehittämiseen varattava rahoitustulee sisällyttää opetusministeriöiden ja korkeakoulujen tulossopimuk�siin�

■ Korkeakoulujen ohjausta koskevan julkisen päätöksenteon tueksi tuleevarmistaa luotettava ja pysyvä tietoperusta�

�

LähteetHakulinen R. & Kasurinen, H. 2002. Ohjaus ammattikorkeakouluopiskelijoiden

palvelujärjestelmänä – luonnos ohjauksen kehittämiseksi Hämeenammattikorkeakoulussa.

Kasurinen, H. 2004. Ohjauksen järjestäminen oppilaitoksessa. Teoksessa: H. Kasurinen(toim.) Ohjausta opintoihin ja elämään – opintojen ohjaus oppilaitoksissa. Helsinki:Opetushallitus. 40-56.

Kasurinen, H. & Vuorinen, R. 2003. Initiatives generated by the results of nationalevaluations on guidance provision. Teoksessa H. Kasurinen & U. Numminen (toim.)Evaluation of educational guidance and counselling in Finland. Evaluation 5/2003.Opetushallitus. Helsinki

Laki yliopistolain muuttamisesta 556/2005.Moitus, S., Huttu, K., Isohanni, I., Lerkkanen, J., Mielityinen, I., Talvi, U., Uusi-Rauva, E.

& Vuorinen, R. 2001. Opintojen ohjauksen arviointi korkeakouluissa.Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 13. Helsinki.

OECD. 2004a. Career guidance and public policy: Bridging the gap.OECD. 2004b. Career guidance: A handbook for Policy MakersOpetusministeriö. 2003. Koulutus ja tutkimus vuosina 2003–2008.

Kehittämissuunnitelma. Opetusministeriö. Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto.Sampson, J. P., Jr., & Reardon, R. C. (1998). Maximizing staff resources in meeting the

needs of job seekers in one-stop centers. Journal of Employment Counseling, 35,50–68.

Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 15.5.2003/352

�

LIITE �:Opintojen ohjauksen seuranta�arviointi

KyselyKyselyKyselyKyselyKysely ���������Korkeakoulujen arviointineuvostossa (KKA) valmistui vuonna ���� arviointiraport�ti ‘Opintojen ohjauksen arviointi korkeakouluissa’� Projektiin liittyen KKA on päät�tänyt tehdä kevään ���� aikana myös seuranta�arvioinnin kyseisestä arvioinnista�Seuranta�arviointi perustuu korkeakouluille ja opetusministeriölle tehtäviin kyselyi�hin� Kysymyksessä ei ole uusi arviointi vaan seuranta analysoi aikaisemman arvioin�nin suositusten aiheuttamaa muutosta�

Tässä seuranta�arvioinnissa opintojen ohjaus määritellään osaksi elinaikaista oh�jausta� Euroopan unionin ministerineuvoston �������� hyväksymän päätöslausel�man� mukaan elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisiatoimia� joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa� taiton�sa ja kiinnostuksensa missä tahansa elämänvaiheessa� tehdä koulutukseen ja am�mattiin liittyviä päätöksiä sekä hallita yksilöllistä kehityskaartaan oppimisessa� työs�sä ja muussa sellaisessa toiminnassa� jossa valmiuksia ja taitoja opitaan ja/tai käyte�tään� Esimerkkejä kyseisistä toimista ovat tietojen ja neuvojen antaminen� opinto�ohjaus� tietojen ja taitojen arviointi� opastus� neuvottelu� päätöksenteko� ja uran�hallintataitojen opettaminen� Jäsenvaltioissa käytetään monenlaisia termejä kuvaa�maan näihin toimiin liittyviä palveluja� mm� opinto�� ammatti� tai uraohjaus� ohjausja opastus� uraohjaus/�opinto�ohjauspalvelut�

Korkea�asteen kontekstissa päätöslauselman mukaiseen määritelmään sisältyvätesim� opintotoimistojen opiskelijapalvelut� ura� ja rekrytointipalvelut� kansainväli�set asiat� tiedekuntien ja laitosten ohjauspalvelut sekä opiskelijaterveydenhuolto�Seurannassa käytetään termiä ‘opintojen ohjaus’ tarkoittamaan kaikkia näitä tarjon�nan muotoja�

Opintojen ohjauksen arvioinnin seuranta koskee perustutkintoon johtavienopintojen ohjausta� Näin ollen esimerkiksi tutkintoon sisältyvien kieliopintojen oh�jaus� avoimien yliopisto� ja ammattikorkeakouluopintojen ohjaus tai jatkotutkin�toon johtavien opintojen ohjaus rajataan hankkeen ulkopuolelle� Myöskään muutopiskelijapalvelut� kuten atk�� kirjasto� tai terveydenhoitopalvelut eivätkä ura� jarekrytointipalvelut ja kansainvälisten asiain palvelut ole sinänsä arvioinnin kohtee�na� vaikka niissä tapahtuvaa ohjausta sivutaankin� Samoin hankkeen ulkopuolellerajataan opiskelupaikan valintaa edeltävä ohjaus� Rajaus on vastaava kuin vuonna���� toteutetussa korkea�asteen opintojen ohjauksen arvioinnissa

Alla ovat erilliset vastauslomakkeet korkeakoulujen opiskelija� ja ylioppilaskun�nille� korkeakoulujen hallinnon ja ohjaushenkilöiden edustajille sekä opetusministe�riön edustajille�

� Euroopan unionin neuvosto� ����� Ehdotus: Neuvoston ja neuvostossa kokoontuvien jäsen�valtioiden hallitusten edustajien päätöslauselma politiikkojen� järjestelmien ja käytäntöjen te�hostamisesta elinaikaisen ohjauksen alalla Euroopassa� Euroopan unionin neuvosto� �� /���EDUC ���� SOC ���� �� toukokuuta ���� (OR en)

�

Ohjeet Internetin kautta tapahtuvasta vastaamisesta on lähetetty suoraan kor�keakoulujen arviointitiedon kokoamisesta vastaaville yhteyshenkilöille� Lisätietojavastaamiseen liittyvistä kysymyksistä Koulutuksen tutkimuslaitoksella (http://ktl�jyu�fi) antavat tutkijat Raimo Vuorinen (raimo�vuorinen@ktl�jyu�fi) ja Merja Kar�jalainen (merja�karjalainen@ktl�jyu�fi)�

Kysymykset opiskelija� ja ylioppilaskunnilleKysymykset opiskelija� ja ylioppilaskunnilleKysymykset opiskelija� ja ylioppilaskunnilleKysymykset opiskelija� ja ylioppilaskunnilleKysymykset opiskelija� ja ylioppilaskunnille

Vastausten tallentajan yhteystiedot:Nimi:Sähköposti:

� Miten henkilökohtaisten opintosuunnitelmien laatimisen� toteutuksen ja etene�misen arvioinnin ohjaus on järjestetty korkeakoulussanne?

�� Miten opintojen tarjonnalla ja ohjauksella on mahdollistettu se� että opinnot onsuoritettavissa tavoiteajassa?

�� Millaiset ovat opiskelijoiden mahdollisuudet saada riittävästi opintojen ohjaus�ta?

�� Miten opintojen ohjaus kattaa kaikki opiskelijan opintojen eri vaiheet (ennenopintojen alkua� alkuvaihe� keskivaihe� opinnäytteen laadinta ja työelämään siir�tyminen)?

�� Miten opintojen ohjaus kattaa ohjauksen seuraavia osa�alueita (oppiminen jaopiskelu� ammatillinen suuntautuminen ja persoonallisuuden kehittyminen)?

� Miten opintojen ohjauksessa käytetään ryhmäohjausta ja verkko�ohjausta (Int�ranet ja Internet)?

� Millaista koulutusta korkeakoulussanne järjestetään opintojen ohjaustehtävissätoimiville opetus� ja ohjaushenkilöstölle sekä opiskelijatuutoreille?

� Onko korkeakoulussanne laadittu kokonaisstrategiaan perustuva opintojen oh�jaussuunnitelma� jossa on määritelty ohjauksen tavoitteet ja sisällöt?a� on laadittub� ei ole laadittu

– jos on� niin oletteko opiskelijajärjestönä olleet valmistelemassa kokonaisstrate�giaa?d� olemme olleete� emme ole olleet

– jos olette olleet valmistelemassa kokonaisstrategiaa� mitä näkökulmia olette ot�taneet kehittämistyössä esille?

�� Miten opintojen ohjausta tulisi kehittää jatkossa korkeakoulussanne?

�

Kysymykset korkeakoulun hallinnolle ja ohjaushenkilöstölleKysymykset korkeakoulun hallinnolle ja ohjaushenkilöstölleKysymykset korkeakoulun hallinnolle ja ohjaushenkilöstölleKysymykset korkeakoulun hallinnolle ja ohjaushenkilöstölleKysymykset korkeakoulun hallinnolle ja ohjaushenkilöstölle

Vastausten tallentajan yhteystiedot:Nimi:Sähköposti:

�� Miten henkilökohtaisten opintosuunnitelmien laatimisen� toteutuksen ja etene�misen arvioinnin ohjaus on järjestetty korkeakoulussanne?

�� Miten opintojen suunnittelulla� tarjonnalla ja ohjauksella on mahdollistettu se�että opinnot on suoritettavissa tavoiteajassa?

�� Miten henkilökohtaisten opintosuunnitelmien ohjaamisen kysymykset (esim� re�surssointi� työmuodot� henkilöstön koulutus) on huomioitu uusien opetussuun�nitelmien valmistelussa siirryttäessä uuteen tutkintorakenteeseen?

�� Mitä tietoa korkeakoulu kerää ohjauspalvelujen kysynnästä ja tarpeista?�� Miten kerätyn tiedon perusteella korkeakoulu arvioi ohjauspalvelujen riittävyyt�

tä ja kattavuutta suhteessa havaittuun kysyntään ja tarpeeseen eri kohderyh�mien osalta?

� Millaiseksi korkeakoulussanne on määritelty opiskelijoille tarjottavan ohjauksenminimimäärä?

� Miten opintojen ohjauksessa käytetään ryhmäohjausta ja verkko�ohjausta (Int�ranet ja Internet)?

� Millaista koulutusta korkeakoulussanne järjestetään opintojen ohjaustehtävissätoimiville opetus� ja ohjaushenkilöstölle sekä opiskelijatuutoreille?

�� Miten korkeakoulussa koordinoidaan ohjauspalvelujen suunnittelua� toteutusta�resurssointia sekä palveluja koskevaa tiedottamista?

��� Miten korkeakoulu arvioi ohjauspalvelujen tuloksellisuutta ja laatua?��� Miten ohjaus integroituu korkeakoulun laadunvarmistukseen?��� Millainen merkitys opintojen ohjauksella on opintojen suoritusaikoihin?��� Mitkä tekijät opintojen ohjauksen lisäksi vaikuttavat tutkintojen suoritusai�

kaan?��� Onko korkeakoulussanne kokonaisstrategiaan perustuva opintojen ohjaussuun�

nitelma?a� onb� ei ole

– jos suunnitelma on olemassa� niin mitkä ovat sen keskeiset lähtökohdat?– jos suunnitelma on olemassa� niin millaista tutkimuksellista tietoa käytetään sen

taustalla?��� Miten asiakaspalaute on otettu huomioon opintojen ohjauksen kokonaiskehit�

tämisessä?� � Miten opetusministeriö on ottanut huomioon korkeakoulunne tulossopimuksis�

sa opintojen ohjauksen kehittämisen?�� Miten opintojen ohjausta tulisi kehittää jatkossa korkeakoulussanne?

�

Kysymykset opetusministeriölleKysymykset opetusministeriölleKysymykset opetusministeriölleKysymykset opetusministeriölleKysymykset opetusministeriölle

Vastausten tallentajan yhteystiedot:Nimi:Sähköposti:

�� Mikä tehtävä opetusministeriöllä on korkeakoulujen opintojen ohjauksen kehit�tämisessä?

�� Millainen merkitys opintojen ohjauksella on opintoaikojen kestoon opetusminis�teriön mielestä?

�� Mitä tietoa opetusministeriö kerää korkeakouluilta ohjauksen kysynnästä ja tar�peista?

�� Miten kerätyn tiedon perusteella opetusministeriö arvioi ohjauspalvelujen riit�tävyyttä ja kattavuutta suhteessa havaittuun kysyntään ja tarpeeseen eri koh�deryhmien osalta?

�� Miten opetusministeriö arvioi korkeakoulujen ohjauspalvelujen tuloksellisuuttaja laatua?

� Millaista muuta ohjauksen järjestämistä koskevaa tietoa tulisi systemaattisestikerätä korkeakouluilta?

� Mikä merkitys opintojen ohjauksella on korkeakoulun tuloksellisuuden ja toimi�vuuden kannalta?

� Miten opetusministeriö korkeakoulujen tulosohjauksessa on ottanut huomioonopintojen ohjauksen kehittämisen?

�� Miten opintojen ohjausta tulisi kehittää jatkossa korkeakouluissa?

LIITE �:Strategisia kysymyksiä korkea�asteen ohjauksenkehittämiseksi OECD:n ja EU:n jäsenmaissa

Seuraavat strategiset kysymykset pohjautuvat OECD ja EU:n komission joulukuus�sa ���� yhteistesti julkaisemaan elinaikaisen ohjauksen järjestämistä ja sen taustal�la olevaa päätöksentekoa tukevaan käsikirjaan (OECD ����)�

■ Mikä on julkisin varoin rahoitettavien korkea�asteen koulutusorganisaatioidenkaikille opiskelijoille tarjottujen ohjauspalvelujen minimitaso?

■ Tulisiko ohjauspalvelujen laatua sekä ohjaushenkilöstön taitoja ja kvalifikaatioi�ta tarkastella osana koko yliopiston laadunvarmistusta?

■ Mitä ohjauspalveluja tulisi tuottaa keskitetysti? Mikä on näiden palvelujen suh�de opetushenkilöstön tekemään ohjaustyöhön ja opintokokonaisuuksiin mah�dollisesti integroitaviin urasuunnittelua tukeviin sisältöihin (esimerkiksi työhar�joittelun aikaiseen ohjaukseen)?

■ Miten korkea�asteen ohjaus tekee poikkihallinnollista yhteistyötä esim� työhal�linnon ja työnantajien kanssa työmarkkinatilanteen ja �trendien huomioimiseksiohjauksessa?

■ Miten ohjaus tulisi integroida opetukseen ja eri laitosten ja yksiköiden koulutus�ohjelmiin?

■ Miten koulutusohjelmissa voitaisiin edistää urasuunnittelutaitojen kehittämistäja portfolioiden käyttöönottoa?

■ Mitä tietoa tulisi koota ohjauksen tuloksellisuudesta (esim� opintojen jälkeises�tä sijoittumisesta� opintojen keskeyttämisistä� keskeyttäneiden sijoittumisesta�keskeyttämisten kustannuksista)? Miten tätä tietoa voidaan käyttää opiskelijoil�le ja hakijoille suunnattujen palvelujen kehittämiseksi?

■ Miten opiskelijat� työnantajat tai muiden sidosryhmien edustajat voisivat ollakehittämässä ohjauspalveluja?

■ Miten julkisen päätöksenteon tai tulossopimusten avulla voidaan tehostaa tähänsaakka hyvin autonomisesti toimineiden korkea�asteen koulutusorganisaatioi�den ohjauspalveluja?

■ Miten erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ohjaus varmistetaan korkea�as�teella (esim� aikuisopiskelijat� erityistä tukea tarvitsevat� vähävaraiset opiskeli�jat� ulkomaalaiset opiskelijat� opintonsa keskeyttämistä pohtivat opiskelijat?

Käsikirjassa esitetään myös strategisia vaihtoehtoja kysymyksiin vastaamiseksi� Jä�senmaat voivat arvioida� mitkä seuraavista vaihtoehtoisista poluista vastaisi jäsen�maan tämän hetkistä korkea�asteen ohjauksen kehittämisvaihetta tai yhteiskunta�rakennetta�

■ Jäsenmaiden tulisi käynnistää kansallinen korkea�asteen ohjauksen tila�arvioin�ti�

■ Kansallisen arvioinnin toteutuksessa käytettävä arviointikehikko tulisi kehittääsiten� että sitä voidaan hyödyntää sekä kansallisen tila�arvioinnin että koulutus�

organisaation itsearvioinnin näkökulmasta� Arviointitietoa tulisi koota sekä en�tisiltä että nykyisiltä opiskelijoilta� työnantajilta� sidosryhmien edustajilta� tiede�kuntien jäseniltä sekä opiskelijoiden perheiltä� Tiedon analysoinnissa tulisi tar�kastella� miten erityisryhmien tarpeisiin on pystytty vastaamaan�

■ Korkea�asteen ohjauksesta vastaavan henkilöstön kvalifikaatiot tulisi kartoittaasekä käynnistää tarvittava alan perus� ja täydennyskoulutus�

■ Ohjauspalvelujen rahoitus tulee sisällyttää korkea�asteen koulutuksen kokonais�rahoitukseen liittämällä palvelujen kehittäminen organisaation kokonaistulok�sellisuuteen� strategiseen kokonaissuunnitteluun tai laadunvarmistukseen�

■ Valmistuneiden opiskelijoiden sijoittumista ja eri alojen työllisyyttä koskevantiedon kokoaminen tulisi varmistaa� Tämä tieto tulisi olla helposti saatavilla ha�kijoille� nykyisille opiskelijoille� työnantajille� tiedekuntien jäsenille ja hallinnonedustajille�

■ Korkea�asteen organisaatioiden tulisi arvioida keskeyttämisten tai opintojen vii�västymisen vaikutukset koulutusyksikön kokonaisrahoitukseen� Samalla tulisiseurata opintojen alkuun sijoittuvien ja opintojen aikana tuotettavien ohjauspal�velujen kustannustehokkuutta tästä näkökulmasta�

■ Ajantasaisen ja tarkoituksenmukaisen työmarkkinatietouden tuottamiseksi tuli�si perustaa kansallinen korkea�asteen ohjauksen kansallinen verkosto� jossa olisimukana myös työhallinnon ja eri sidosryhmien edustajia�

■ Palveluja tulisi tuottaa eri asiakasryhmien tarpeisiin niihin erikseen varattujenmäärärahojen turvin�

■ Innovatiivisten palvelujen kehittämistä tulisi tukea erityisesti niiden käynnistys�vaiheessa�

TIIVISTELMÄ

JulkaisijaKorkeakoulujen arviointineuvosto

Julkaisun nimiOpintojen ohjaus korkeakouluissa -seuranta 2005

TekijätR. Vuorinen, M. Karjalainen, H. Myllys, U. Talvi, E. Uusi-Rauva & K. Holm

TiivistelmäKorkeakoulujen arviointineuvosto käynnisti 14.2.2004 Opintojen ohjaus korkeakouluis-sa -seurannan. Arviointiprojekti toteutettiin jatkona vuonna 2001 valmistuneelle Opinto-jen ohjauksen arviointi korkeakouluissa -projektille. Seuranta pohjautui korkeakoulujenitsearviointeihin. Lisäksi se kytkeytyi vahvasti aikaisemmin tehtyyn arviointiin ja etenkinsiinä annettuihin kahdeksaan keskeiseen kansalliseen suositukseen. Seurantaan osallistumis-ta ei rajattu aikaisemmassa arvioinnissa mukana olleisiin korkeakouluihin, vaan kaikille an-nettiin mahdollisuus osallistua seurantaan. Näin haluttiin korostaa seurannan toiminnankehittävää roolia. Seurantaan osallistui 18 ammattikorkeakoulua ja 10 yliopistoa.

Seuranta osoitti, että ohjauksen tarve on edelleen kasvanut korkea-asteella ja palvelu-jen kehittämiseen on kiinnitetty huomiota sekä opetusministeriössä että korkeakouluissa.Korkeakoulujen opintojen ohjauksen kehittämisessä tulisi arviointityöryhmän mukaan ot-taa huomioon kaksi painotusta.1) Korkeakoulujen tulisi edelleen jatkaa vuoden 2001 arvioinnissa tehtyjen suositusten

mukaista kehittämistyötä ohjauksen näkyvien palvelujen osalta. Seurannan perusteellaarviointityöryhmä esittää korkeakoulujen ohjauksen jatkokehittämiseksi aiemmillesuosituksille seuraavia tarkennuksia:

■ Opintojen ohjaus tulisi olla olennainen osa korkeakoulujen opetusta.■ Henkilökohtaisia opintosuunnitelmia tulisi kehittää portfolioajattelun mukaisesti

ottamaan huomioon samanaikaisesti sekä opiskeluun että urasuunnittelun liittyvättavoitteet.

■ Ohjausta tulee olla tarjolla vaihtoehtoisin menetelmin, jotta voidaan tarkoituksenmu-kaisesti vastata opiskelijoiden eri tarpeisiin.

2) Ohjauksen järjestämistä tukevia työmuotoja on kehitettävä systemaattisesti, alueellises-ti ja kansallisesti. Ohjauksen strategisen suunnittelun jatkokehittämiseksi arviointi-ryhmä esittää seuraavat tarkennukset aiemmille suosituksille:

■ Korkeakoulujen tulee kehittää ohjauksen arviointimuotoja, jotka integroidaan kokokorkeakoulun pysyvään laadunvarmistukseen.

■ Ohjauksen strategisen kehittämisen perustaksi tutkimus- ja arviointitietoa ohjaus-palveluista tulisi opiskelijoiden ja ohjaushenkilöstön lisäksi koota korkeakoulujenhallinnon edustajilta, työnantajilta ja muilta sidosryhmiltä.

■ Korkeakoulujen tietostrategian ja -järjestelmien kehittämisessä tulee ottaa huomioonohjaukselliset kysymykset samanaikaisesti opetuksen suunnittelun, opetuksen toteu-tuksen ja opiskelijahallinnon näkökulmasta.

■ Ohjauspalvelujen toteuttamiseen ja kehittämiseen varattava rahoitus tulee sisällyttääopetusministeriöiden ja korkeakoulujen tulossopimuksiin.

■ Korkeakoulujen ohjausta koskevan julkisen päätöksenteon tueksi tulee varmistaaluotettava ja pysyvä tietoperusta.

AvainsanatOhjaus, arviointi, korkeakoulut

�

SAMMANDRAG

UtgivareRådet för utvärdering av högskolorna

PublikationUppföljning 2005 av studiehandledningen i högskolorna

FörfattareR. Vuorinen, M. Karjalainen, H. Myllys, U. Talvi, E. Uusi-Rauva & K. Holm

SammandragRådet för utvärdering av högskolorna satte den 14 februari 2004 igång projektet Upp-följning av studiehandledningen i högskolorna. Utvärderingsprojektet gjordes som enfortsättning på det utvärderingsprojekt för studiehandledningen som blev klart år 2001.Uppföljningen byggde på högskolornas självvärderingar. Den hade också en stark kopp-ling till den tidigare utvärderingen och i synnerhet till dess åtta centrala rekommen-dationer på nationell nivå. Deltagandet var inte begränsat till dem som deltagit i dentidigare utvärderingen, utan alla högskolor gavs möjlighet att delta. På detta sätt ville manbetona uppföljningens utvecklande roll för verksamheten. I uppföljningen deltog 18yrkeshögskolor och 10 universitet.

Uppföljningen visade att behovet av vägledning har vuxit ytterligare inom utbild-ningen på högre nivå och att man både på undervisningsministeriet och i högskolornahar fäst uppmärksamhet vid att tjänsterna utvecklas. Utvecklingen av studiehandledningenvid högskolorna bör enligt utvärderingsgruppen uppmärksamma två prioriteringar.1) Högskolorna bör alltjämt fortsätta utvecklingsarbetet enligt rekommendationerna i

utvärderingen från 2001 i fråga om de synliga handledningstjänsterna. För denfortsatta utvecklingen av handledningen vid högskolorna föreslår arbetsgruppen påbasis av uppföljningen följande preciseringar till de tidigare rekommendationerna:

■ Studiehandledningen bör vara en väsentlig del av undervisningen vid högskolorna.■ Individuella studieplaner bör utvecklas enligt portföljidén med samtidig hänsyn till

målen för både studierna och karriärplaneringen.■ Handledningen skall erbjuda alternativa metoder så att utbudet på ett ändamålsenligt

sätt kan möta olika behov hos de studerande.2) Arbetsformer som stöder ordnandet av handledning skall utvecklas systematiskt,

regionalt och nationellt. För den fortsatta utvecklingen av den strategiskahandledningsplaneringen föreslår utvärderingsgruppen följande preciseringar till detidigare rekommendationerna:

■ Högskolorna bör utveckla formerna för handledningsutvärderingen och integreradem i den permanenta kvalitetssäkringen för hela högskolan.

■ Som en grund för den strategiska utvecklingen av handledningen bör forsknings- ochutvärderingsdata om handledningstjänsterna samlas in inte bara om de studerande ochhandledningspersonalen, utan även av företrädare för högskolornas förvaltning,arbetsgivarna och andra intressentgrupper.

■ När högskolornas informationsstrategier och -system utvecklas bör samtidig hänsyntas till handledningsfrågorna ur den synvinkel som gäller planeringen ochgenomförandet av undervisningen samt studerandeförvaltningen.

■ Finansieringen som behövs för att genomföra och utveckla handledningstjänsternabör ingå i resultatavtalen mellan undervisningsministeriet och högskolorna.

■ Till stöd för det offentliga beslutsfattandet när det gäller högskolornas handledningbör en tillförlitlig och permanent informationsgrund garanteras.

NyckelordHandledning, utvärdering, högskola

�

ABSTRACT

Published byThe Finnish Higher Education Evaluation Council

Name of publicationStudy guidance in higher education institutions – follow-up 2005

AuthorR. Vuorinen, M. Karjalainen, H. Myllys, U. Talvi, E. Uusi-Rauva & K. Holm

AbstractOn 14 February 2004 FINHEEC launched the follow-up entitled Study guidance in highereducation institutions. This evaluation project was a continuation of the Evaluation of studyguidance in higher education institutions (HEIs), finalised in 2001. The follow-up was basedon self-evaluations of HEIs. It was also closely linked to the earlier evaluation, and, inparticular, to the eight focal national recommendations contained in it. The follow-upevaluation was not limited to HEIs that had been involved in the earlier project but allinterested HEIs had a chance to participate. This choice was motivated by the aim tohighlight the role of the follow-up in developing operations. Eighteen polytechnics and10 universities took part in the follow-up.

The project showed that the need for guidance has further increased in the highereducation institutions, and both the Ministry of Education and the institutions have fo-cused on the development of guidance services. The evaluation team finds that the studyguidance operations in HEIs should be developed based on two main premises.1) HEIs should continue to develop the visible services in line with the recommenda-

tions of the 2002 evaluation. Based on its follow-up work, the evaluation team wouldlike to sharpen the focus of the earlier recommendations in order to further developthe study guidance given at HEIs:

■ Study guidance should be an integral part of teaching at HEIs.■ The individual study plans should be developed in line with the portfolio thinking so

that they would address both the study-related and career planning objectives at thesame time.

■ Guidance should be offered through alternative methods to meet the student needsappropriately.

2) The work methods supporting guidance arrangements must be developed in asystematic way, both regionally and nationally. Concerning improved strategic plan-ning of guidance, the evaluation team also presented the following more focusedversions of the earlier recommendations.

■ The HEIs should develop the guidance evaluation practices which should be inte-grated in the permanent quality assurance system employed at HEIs.

■ To lay a foundation for the strategic development of guidance, research and evalua-tion data on guidance services should be collected not only from students and guid-ance staff, but also from HEI administration, employers and other stakeholders.

■ When developing the information strategy and systems of HEIs, guidance issues mustbe considered at the same time from teaching planning and implementation andstudent administration perspectives.

■ The funding required for the implementation and development of guidance servicesmust be included in the performance agreements between the Ministry of Educationand HEIs.

■ To support the public policy-making regarding guidance in the HEI, we shouldensure that there is a reliable and permanent information base available for thedecision-makers.

KeywordsGuidance, evaluation, higher education institutions