Oppilaitoskohtainen osuus Lappajärven Lukio · 2017-10-23 · 1 Lappajärven lukion opiskelijahuollon käsikirja Päivitetty 2015 Oppilaitoskohtainen osuus Lappajärven Lukio 1 Toimintamallit

1 Lappajärven lukion opiskelijahuollon käsikirja

Päivitetty 2015

Oppilaitoskohtainen osuus

Lappajärven Lukio

1 Toimintamallit

1.1. Ruokailu

1.2. Koulukuljetukset

1.3. Työolot

1.4. Tiedotus

1.5. Poissaolot

1.6. Kiusaamiseen puuttuminen

1.7. Järjestyssäännöt

1.8. Seuraamukset

1.9. Kerhotoiminta

2 Oppilaanohjaus

1.1. Nivelvaiheet

1.2. Henkilökohtainen ohjaus

1.3. Luokkamuotoinen ohjaus

1.4. Tet

3 Kodin ja koulun yhteistyö

4 Opiskeluterveydenhuolto

5 Kuraattoripalvelut

6 Opiskeluhuoltoryhmä


Päivitetty 2015

1 Toimintamallit

1.1. Ruokailu

Kouluruokailua säätelevät lukiossa Lukiolaki (629/ 1998) ja Lukioasetus (810/1998). Opetukseen

osallistuvalla on oikeus maksuttomaan ateriaan. Kouluruokailussa tulee huomioida

ravitsemuksellinen ja yhteisöllinen näkökulma sekä tapakasvatus. Opetushallituksen ja

Kansanterveyslaitoksen laatimassa tiedotteessa suositellaan, että oppilaitoksissa ei ainakaan

kouluaikana myytäisi säännöllisesti makeisia, virvoitusjuomia tai sokeroituja mehuja (Tiedote

11/2007). Keskeistä kouluruokailun järjestämisessä on hyvä suunnittelu, oikea ajoitus ja aterian

maistuvuus, jotka tukevat opiskelijan hyvinvointia.

Kouluruokailusuositus

Suosituksessa käsitellään melko laajasti aterioiden koostumusta ja ruoka-aineiden valintaa.

Aterioiden opastamisessa tulisi käyttää lautasmallin mukaista malliateriaa. Kouluaterian

ravitsemuksellisen laadun seuranta on tärkeää ja suosituksessa annetaan myös siihen tarvittavia

työkaluja. Lisäksi painotetaan sitä, että ravitsemukselliset tekijät ja kotimaisuus tulisi olla mukana

kriteereinä jo silloin kun kouluruokailun hankintoja kilpailutetaan Tarkemmat suositukset

nähtävissä osoitteessa: http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/attachments/vrn/

kouluruokailu_2008_kevyt_nettiin.pdf

Ruokailun ajoitus

Koulussamme on kolme ruokailuvuoroa. Lukiolaiset syövät toisessa kattauksessa syövät klo 11.35

alkaen. Porrastus vähentää jonoja, kaikille löytyy tila ruokailla ja ruokailutilanne on rauhallisempi.

Koeviikolla lukiolaisilla on lupa tulla ruokailuun kokeen jälkeen.

Ruoan toimitus

Koulukeskuksen keittiö on Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hankintarenkaassa. Toimitusaika on

kaksi vuotta kerrallaan sekä optio yksi vuosi. Sen jälkeen tuotteet kilpailutetaan uudelleen.

Kotimaisuutta pidetään erittäin tärkeänä asiana keittiöllä.

Ruokalistan laatiminen

Ruokalista suunnitellaan emännän ja kotitalousopettajan yhteistyössä keväällä seuraavaksi

vuodeksi. Myös opiskelijoita saatu palaute huomioidaan ruokalistan suunnittelussa. Viiden viikon

kiertävä lista sisältää runsaasti vaihtoehtoja. Ruokalista on näkyvissä kunnan nettisivuilla viiden

viikon jaksoina sekä lukion sivuilla opiskelijakunnan tuottamana.

Ruokailun sosiaalinen merkitys

Ruokailutilan pitäisi olla siisti ja viihtyisä sekä ruokailutilanteen rauhallinen ja kiireetön.

Ruokailutaukoon tulee varata riittävästi aikaa, jotta oppilaat ehtivät myös välitunnille. Ruokailu on

tärkeä myös sosiaalisena tilanteena. Juhla-aterioilla ruokailuun varataan enemmän aikaa.

Hyvät ruokailutavat

Lukion ja koko koulukeskuksen säännöissä ruokala on kännykkävapaata aluetta. Opiskelijat eivät

käytä kännyköitä ruokailun aikana. Myös pipot/lippikset ja ulkovaatteet riisutaan ruokailuun

tultaessa. Ruokalasta poistutaan heti kun ruoka on syöty.


Päivitetty 2015

Ruokailussa kiinnitetään huomiota siihen, että kaikki otettu ruoka syödään. Pyritään maistamaan

kaikkia ruokia ja välttämään ruuan jättämistä. Annosteltavissa ruoissa noudatetaan rajoituksia

määrän suhteen, jotta kaikille riittäisi ruokaa.

Ruokailun jälkeen astiat viedään rauhallisesti pois. Lopuksi kiitetään keittiöhenkilökuntaa.

Ruokailutilanteen ohjeita:

Syömme rauhallisesti.

Käytämme ääntä ruokalassa maltillisesti.

Odotamme omaa vuoroamme. Poikkeuksena opettajat saavat mennä edelle.

Otamme ruokaa vain sen verran kuin jaksamme syödä.

Pyrimme syömään lautasmallin mukaan kaikkia aterian osia.

Pidämme ruokasalin siistinä.

Lajittelemme aterimet ja lautaset niiden omille paikoilleen ruokailun

jälkeen. Lautanen tyhjennetään ennen palautusta huolellisesti.

Raitis ilma ruokailun jälkeen tekee hyvää.

1.2. Koulukuljetukset Koulukyydit lukiolaisille Lappajärven alueella toimivat yhdessä kunnan perusopetuksen kuljetusten

kanssa. Koulukyyditys järjestetään kahdella pääreitillä Lappajärven itä - ja länsipuolelta. Aamuisin

autot tuovat opiskelijat kouluun kahdeksaksi ja yhdeksäksi. Iltapäivällä paluukuljetus lähtee koulun

pysäkiltä kello 13.05,14.05 ja 15.05.

Lukiokoulutuksessa opiskelijat voivat saada koulumatkoihinsa koulumatkatukea, jos

yhdensuuntaisen koulumatkan pituus on vähintään kymmenen kilometriä (Laki lukiokoulutuksen ja

ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta 3 §).

Lukio ohjeistaa erikseen lukion alkavat sekä jatkavat ja päättävät. Näistä ohjeista opiskelijat saavat

tarvitsemansa tiedon koulumatkatuesta ja älykorttien ostamisesta. Lukiolaiset saavat mm. VR varten

koululta opiskelutodistuksen, joka on voimassa 1 kuukauden koulun päiväyksestä opiskelijakortin

lunastusta varten. Kortti lunastetaan VR:n asemilta.

Lukiolaisille ei tarvitse järjestää valvontaa odotusajaksi, he voivat poistua koulun alueelta myös

vapaatuntiensa aikana. He voivat odottaa kyydityksiä lukion tiloissa. Omilla kulkuneuvoilla

kulkeville lukiolaisille on varattu pysäköintipaikat koulukeskuksen uuden puolen piha-alueella.

1.3. Työolot

Opettajien työolojen arviointi kuuluu työterveyshuollolle ja opiskelijoiden ympäristön

terveellisyyden ja turvallisuuden valvonta kuuluu peruskoulussa terveydenhuollon viranomaiselle.

Lappajärven kunnassa noudatetaan voimassa olevaa työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa. Siinä

on määritelty tarkemmin koko henkilökuntaa koskevat työterveystarkastukset. Tärkeimpiä tekijöitä

työolojen määrittelyssä ovat ilmanvaihdon toimivuus ja riittävyys, sisäilman laatu, lämpöolosuhteet,

tilojen kunto, sopivuus ja riittävyys käyttötarkoitukseen ja käyttäjien lukumäärään verrattuna,


Päivitetty 2015

akustiset olosuhteet, paloturvallisuus, tapaturmavaarat, ensiapuvalmius, työviihtyvyys ja henkinen

hyvinvointi.

Työolokartoitus tehdään joka kolmas vuosi. Työolokartoituksen esivalmisteluihin osallistuu koko

henkilökunta, joka kirjaa etukäteen havaittuja puutteita ja korjausehdotuksia. Näiden

esivalmistelujen jälkeen koulun tilat käydään lävitse ja pyritään löytämään ratkaisut puutteisiin ja

varmistutaan muuten, että työskentelyyn käytettävät tilat ja laitteet ovat asianmukaiset ja turvalliset.

Tarkastuskierrokselle osallistuu koulun johtajat, talonmies, työsuojeluvaltuutetut, kunnan

teknisenpuolen edustaja ja tarvittava terveydenhuollon edustus. Havaituista puutteista ja

korjaustoimenpiteistä laaditaan toteutussuunnitelma aikatauluineen.

Jokainen oppilaitoksen henkilökuntaan kuuluva on velvollinen ilmoittamaan työoloissa ja – tiloissa

havaituista puutteista, sekä työturvallisuutta heikentävistä tekijöistä välittömästi esimiehelleen.

Oppilaitoksen on vakituinen talonmies, joka osaltaan huolehtii päivittäisistä korjaustoimenpiteistä.

Työoloihin ja työturvallisuuteen liittyy oleellisesti oppilaitoksen turvallisuus-, pelastus- ja

kriisisuunnitelma, jotka sisältävät ohjeet hätä- ja kriisitilanteisiin liittyen. Suunnitelmia päivitetään

säännöllisesti ja niiden ajantasaisuuden tarkistavat pelastusviranomaiset. Oppilaitoksessa tulee olla

asianmukainen ensiapuvarustus ja sen järkevä sijoittelu, sekä ensiapuvalmius. Ensiapuvalmiutta

ylläpidetään koulutuksen avulla, joka kuuluu mm. voimassaolevaan työterveyshuollon

toimintasuunnitelmaan.

1.4. Tiedotus

Oppilaitosta koskevaa, kaikille kuntalaisille tarkoitettu tiedotus, kuten esimerkiksi ilmoitus koulun

alkamis- ja päättymisajankohdasta, kouluun ilmoittautumisesta ja iltapäivähoitoon hakemisesta

tehdään paikallislehdessä ja kunnan kotisivuilla. Lukiolla on myös omat nettisivut

(www.lappajarvi.fi/lukio) .

Lukion alkaville opiskelijoille annetaan syksyisin lukion tiedotuslehti, jossa on hyvin kattavasti

kaikki tärkeimmät tiedot opetuksen järjestämisestä, säännöistä, arvioinnista, opettajista,

henkilökunnasta, opiskeluhuollosta ja sen käytänteistä. Muussa tiedotuksessa oppilaitos käyttää

Wilmaa.

Wilmaan vanhemmat saavat omat tunnukset, joilla he voivat seurata oman nuorensa opiskelun

etenemistä. Tiedonkulun toivotaan olevan kaksisuuntaista. Lisäksi yleisiä, ajankohtaisia asioita ja

teemoja käsitellään vanhempainilloissa.

Työyhteisön sisällä tiedonsiirto koulutoimistosta/sivistyslautakunnalta työntekijöille tapahtuu

sähköpostitse, tiedotustilaisuuksissa, sivistysjohtajan tiedotteina ja koulunjohtajien kokouksissa.

Sivistysjohtaja toimii myös lukion rehtorina, joten keskusteluyhteys on jatkuva. Kouluilla pidetään

säännöllisesti opetushenkilöstön ja lukiotiimin palaverit. Näissä palavereissa valmistellaan, käydään

läpi uudet asiat ja tulevien viikkojen tapahtumat sekä suunnitellaan oppilaitoksen toimintaa

kokonaisuutena.


Päivitetty 2015

1.5. Poissaolot

Lukio-opiskelijan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta.

Opiskelijan on myös suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti. (Lukiolaki

629/1998 25 §.)

Opiskelijalla on mahdollista olla hyväksyttävän syyn takia poissa koulusta. Kurssin opettaja pitää

tilastoa poissaoloista Wilman kautta. Hyväksyttäviä syitä olla poissa koulussa ja hakea lupaa

poissaoloon ovat mm. sairaus ja lääkärissä käynti, myös esim. autokoulun tutkinnot. Hyväksyttäviä

syitä eivät ole autokoulutunnit tai ostosreissut. Opiskelija on velvollinen selvittämään poissaolonsa

syyn luotettavalla tavalla (esim. lääkärin tai terveydenhoitajan todistus) – erityisesti pitkissä

sairauspoissaoloissa. Alaikäisen opiskelijan poissaolon varmentaa hänen huoltajansa

mahdollisimman nopeasti Wilman kautta. Kurssin opettaja voi katsoa kurssin keskeytetyksi ja

kurssi jätetään arvostelematta, mikäli poissaolojen määrä häiritsee opiskelua.

Koulun yhteiset tapahtumat ovat koulun oppitunteja, vaikka opiskelijalla ei olisi siihen aikaan

oppituntia, ja niille on osallistumisvelvollisuus. Kahdesta luvattomasta poissaolosta saa seurata

rehtorin työskentelyä sovitun ajan, ja useammasta tulee merkintä rankaisupäiväkirjaan.

Poissaoloihin on pyydettävä etukäteen lupa ryhmänohjaajalta tai rehtorilta, tai huoltajan /

opiskelijan on ilmoitettava koululle, jos tilanne on äkillinen. Ryhmänohjaaja antaa luvan

poissaoloon 1-3 päiväksi ja rehtori yli 3 päivän poissaoloihin. Poissaolot haetaan erillisellä

lomakkeella. Yksittäiseltä tunnilta poissaoloon pitää pyytää lupa kyseisen tunnin opettajalta.

Opiskelija on kuitenkin velvollinen korvaamaan menetetyn työn opettajien kanssa sovitulla tavalla.

Opiskelijoita, jotka edustavat koulua esim. kulttuuri- tai urheilukilpailussa, ei katsota poissaolleiksi,

mutta menetetyn työn korvausvelvollisuus koskee heitäkin.

Mikäli opiskelija on pois hyväksyttävästä syystä ja suorittaa korvaavat tehtävät, poissaolo ei vaikuta

alentavasti hänen kurssiarvosanaansa. Selvittämättömät ja asiattomat (”nukuin pommiin”)

poissaolot voivat alentaa kurssin arvostelua; korvaavat tehtävät kuuluu myös hoitaa näiltä

poissaoloilta.

1.6. Kiusaamiseen puuttuminen

Jokaisella opetukseen osallistuvalla opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön

(Lukiolaki 1998 21 §). Jokaisella kouluyhteisössä työskentelevällä on velvollisuus puuttua

väkivaltaan, kiusaamiseen ja häirintään ja ehkäistä niitä ennalta. Kiusaaminen voi olla suoraa tai

epäsuoraa sanallista tai fyysistä voimankäyttöä tai sosiaalista manipulointia, joka loukkaa ihmisen

fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista koskemattomuutta. Kiusaaminen on toistuvaa, tahallista ja siihen

liittyy voimasuhteiden epätasapaino. Kiusaajana voi olla oppilas, koulussa työskentelevä aikuinen

tai kouluyhteisön ulkopuolinen henkilö. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden

muutokset ja täydennykset 2010.)

Koulukiusaamisen ennaltaehkäisy

Opiskelijoita ohjataan hyvään käytökseen ja vastuuntuntoon arkipäivän tilanteissa. Vastuuntuntoon

kuuluu mm. muiden huomioon ottaminen, ympäristöstä huolehtiminen, heikompien puolustaminen

sekä toisten auttaminen. Opiskelijoille selitetään kiusaamisen seuraukset ja rangaistukset etukäteen.

Hyvän luokkahengen kehittämisellä pyrimme koko koulun hyvän hengen luomiseen. Korostamme


Päivitetty 2015

opetuksessa erilaisuuden hyväksymistä. Mm. yhteiset tapahtumat, juhlat ja päivänavaukset

kasvattavat opiskelijoille yhteisvastuullisuuteen ja luovat koululle myönteistä me-henkeä.

Koulussamme on käytössä Kaveri-ohjelma, jonka avulla opiskelijat tutustuvat luokkatovereihinsa

paremmin. Kaveri-ohjelmaa pyritään toteuttamaan heti ensimmäisen lukuvuoden alussa. Kaveri-

ohjelman yhtenä tehtävänä on keskustella arvotun kaverin kanssa esimerkiksi kesälomasta tai

suunnitella jokin yhteinen tapahtuma. Vaikka koululla ei ole valvontavelvollisuutta koulumatkoilla,

koulu ohjaa myös silloin hyvään käytökseen.

Miten havaita kiusaaminen ja miten siihen puututaan

Jokainen koulussa työskentelevä aikuinen puuttuu kiusaamistilanteisiin heti. Kiusaamistilanteet

käsitellään välittömästi ja asiasta tiedotetaan koteihin. Vakavat kiusaamistilanteet selvitetään

asianomaisten oppilaiden kanssa keskustellen ja kirjataan oppilaiden kertomukset muistiin.

Rohkaisemme oppilaita kertomaan kiusaamistilanteista puhumalla tai kirjoittamalla.

Opetuksen järjestäjän tulee laatia osana opiskeluhuoltosuunnitelmaa oppilaiden suojaamiseksi

väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toimeenpanna suunnitelma ja valvoa sen

noudattamista ja toteutumista. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 13§.) Kunnassa on

käytössä Työterveyslaitoksen laatimat lomakkeet, joihin kirjataan väkivaltatilanteet. Täydennettyjä

lomakkeita säilytetään koululla.

Lukiolla on yhteinen käytäntö siitä, miten kiusaamistapauksissa toimitaan. Toiminta on kirjattu

Kiusaamisen selvittely-kaavakkeeseen, jonka opettajat täyttävät mahdollisessa

kiusaamistapauksessa.

Kiusaamistapauksissa edetään seuraavasti:

1) tilanteen selvittely asianosaisten kanssa

2) asian kirjaaminen

3) yhteydenotto koteihin (lomakkeen lähettäminen kotiin)

4) asian sopiminen asianomaisten kesken

5) seuranta

6) mikäli kiusaaminen jatkuu, toimitaan lomakkeen vaihtoehtojen mukaan esim. pidetään uusi

keskustelu koulussa, palaveri (ao. opiskelijat ja huoltajat pyydetään palaveriin koululle,

jossa mukana esim. ryhmänohjaaja sekä kasvatusohjaaja)

7) seuranta

8) asiantuntijaryhmä, jatkotoimenpiteiden suunnittelu (rehtori, poliisi, lastensuojelu,

rangaistukset)

1.7. Järjestyssäännöt

Järjestyssäännöt ja lukiossa opiskeluohje turvaavat hyvinvointimme. Lain mukaan kaikilla on

oikeus turvalliseen oppimisympäristöön. Toisten ihmisten kiusaaminen ja häirintä on kielletty.

Perusajatuksena on, että käyttäydymme kunnioittavasti toisiamme kohtaan.


Päivitetty 2015

Sen tähden

annan toisille työrauhan

saavun ajoissa oppitunneille ja koulun kaikkiin tilaisuuksiin; opettajan ei tarvitse ottaa

myöhästynyttä opiskelijaa tunnille

jätän ulkovaatteet oppituntien, yhteisten tilaisuuksien ja ruokailun ajaksi naulakoihin

puhun vuorollani kohteliaasti ja asiallisesti

pidän huolta omien tavaroitteni lisäksi toisten ja koulun laitteista sekä tarvikkeista

käyttäydyn rauhallisesti ja asiallisesti oppitunneilla, välitunneilla, ruokalassa, koulun

tilaisuuksissa ja koulun ulkopuolella kouluaikana

ruokailen lukiolaisille osoitetussa ruokailuvuorossa

elektronisten laitteiden, kuten matkapuhelimien ja musiikkisoittimien, käyttö on

sallittua välitunneilla sekä opettajan luvalla opetuskäytössä; opettajalla on oikeus

takavarikoida laite oppitunnin ajaksi, jos laitteen käyttö häiritsee opetusta ja oppimista

ruokala ja auditorio ovat matkapuhelin ja laitevapaata aluetta, eli niitä ei käytetä niissä

en tuo koetilaisuuksiin ja ylioppilaskirjoituksiin matkapuhelimia tai muita vastaavia laitteita

en syyllisty vilppiin eli lunttaukseen kokeessa, suoraan internetistä tai muista lähteistä

kopioimiseen omiin suorituksiini (ilman lähdeviitettä). Vilppi kurssikokeessa ja itsenäisen

suoritusten osien sekä tutkielman tai muun opintosuorituksen kopioiminen johtaa

suorituksen hylkäämiseen

polkupyörät, mopot, moottoripyörät ja autot pysäköidään koulupäivän ajaksi niille varatuille

alueille.

Koulussamme noudatetaan Suomen lakia. Tämän takia esimerkiksi

tupakkatuotteiden (myös sähkötupakan ja nuuskan) käyttö on kielletty koulualueella ja

koulun tapahtumissa

tupakkatuotteiden (myös sähkötupakan ja nuuskan) sekä muiden laissa kiellettyjen esineiden

ja aineiden kouluun tuominen ja hallussapito on kielletty alle 18-vuotiailta

huumeiden ja päihteiden käyttö, hallussapito ja vaikutuksen alaisena esiintyminen on

kielletty koko koulualueella ja koulun tapahtumissa

opettajalla on oikeus ottaa haltuunsa vaarallinen/ kielletty esine tai aine ja tarkastaa oppilaan

mukana olevat tavarat, oppilaan hallinnassa olevat koulun säilytystilat ja päällisin puolin

hänen vaatteensa

opettaja tai rehtori voi määrätä epäasiallisesti käyttäytyvän tai opiskelua häiritsevän

opiskelijan poistumaan tunnilta.

Epäasiallisesta käytöksestä tai järjestyssääntöjen rikkomuksista voi seurata puhuttelu, yhteydenotto

huoltajiin, kirjallinen varoitus tai määräaikainen koulusta erottaminen.

Mikäli havaitsen epäkohtia, vaaratilanteita, kiusaamista tai vahinkoja, ilmoitan niistä välittömästi

opettajalle tai muulle koulun henkilökuntaan kuuluvalle.

1.8. Seuraamukset Opiskelijan tulee suorittaa tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäytyä asiallisesti (Lukiolaki 629/1998 §

25). Opetuksen järjestäjän tulee hyväksyä järjestyssäännöt, joilla edistetään koulun sisäistä

järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä

(lukiolaki 21 §).


Päivitetty 2015

Mikäli opiskelija häiritsee oppitunneilla, käyttäytyy muutoin vastoin sääntöjä taikka toimii

vilpillisesti, hänelle voidaan antaa kirjallinen varoitus. Opetusta häiritsevä opiskelija voidaan myös

poistaa jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta, muusta tilasta tai koulun tilaisuudesta.

Osallistuminen opetukseen voidaan kieltää kolmeksi työpäiväksi, jos jonkun turvallisuus on

vaarassa tai opetus häiriintyy kohtuuttomasti opiskelijan häiritsevästä käytöksestä. Jos rikkomus on

vakava tai jos opiskelija jatkaa epäasiallista käytöstään edellä mainittujen seuraamusten jälkeenkin,

opiskelija voidaan erottaa enintään yhdeksi vuodeksi. (Lukiolaki 26 §.) Lukiolain 26 § Kurinpito –

kohdan momenteissa on yksityiskohtaiset määräykset kurinpidollisista toimista.

Ennen kuin opiskelijalle määrätään seuraamuksia, on selvitettävä tapahtuman taustat, kuultava

opiskelijaa ja mahdollisesti myös huoltajaa (erottaminen ja kirjallinen varoitus). Koulukeskuksella

on lukion ja yhteiskoulun yhteinen turvallisuussuunnitelma, jossa on varauduttu erilaisiin

turvallisuusriskeihin ja jossa on menettelytavat uhkaavien tilanteiden varalta.

1.9. Kerhotoiminta Lappajärven lukiossa ei ole ohjattuja kerhoja.

2 Oppilaanohjaus

Oppilaanohjauksen tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä siten, että oppilaan

opiskelutaidot ja sosiaaliset valmiudet paranevat. Ohjauksen tuella oppilas suunnittelee ja tekee

opiskeluun, koulutukseen, työelämään ja arkielämään liittyviä valintoja omiin kykyihinsä ja

kiinnostuksiinsa perustuen. Oppilaanohjauksen tarkoituksena on edistää oppilaan koulunkäynnin

sujumista, lisätä hyvinvointia koulussa ja ehkäistä syrjäytymistä. Oppilaanohjauksen avulla

edistetään koulutuksellista, etnistä ja sukupuolen välistä tasa-arvoa. (Perusopetuksen

opetussuunnitelman perusteet 2014.)

Lukiossa opinto-ohjauksen tehtävänä on tukea opiskelijaa opiskeluaikana ja huolehtia siitä, että

hänellä on lukion päättyessä riittävästi sellaisia tietoja ja taitoja, joita tarvitaan jatko-opinnoissa ja

työelämässä sekä kohti täysivaltaista ja aktiivista yhteiskunnan jäsenyyttä. (Lukion

opetussuunnitelman perusteet 2015.)

Oppilaanohjaus ja opinto-ohjaus ovat oleellisessa asemassa kaikissa nivelvaiheissa. Oppilaiden

turvallista siirtymistä esikouluun ja kouluasteelta toiselle tulee tukea oppilashuollon henkilöstön

välisellä yhteistyöllä, joka ylittää hallinnonalojen, oppilaitosten ja kouluasteiden väliset rajat.

Siirryttäessä koulusta toiseen aikaisemman opetuksen järjestäjän on toimitettava viipymättä

oppilaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot uudelle opetuksen järjestäjälle.

Huoltajan suostumuksella voidaan salassa pidettäviä tietoja siirtää kouluasteelta toiselle siirryttäessä

(esimerkiksi peruskoulusta lukioon). (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 ja

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 2010.)

2.1. Nivelvaiheet


Päivitetty 2015

Orientoituminen lukio-opintoihin aloitetaan jo 9. luokan keväällä, jolloin tutustutaan keskeisimpiin

lukio-opiskelun termeihin, opiskeltaviin aineisiin, ainevalintojen tekemiseen ja niiden vaikutuksiin

opiskelijan jatko-opiskeluihin. 9. luokan keväällä harjoitellaan myös lukujärjestyksen tekoa.

Tiedonsiirron nopeuttamiseksi opiskelijoilta pyydetään kirjallinen suostumus pyytää lähettävää

koulua luovuttamaan heitä koskevat lausunnot erityisopetuksen järjestämisestä. Yhteyshenkilönä

koulujen välillä voisi toimia lähettävän koulun erityisopettaja, joka tarvittaessa pyydetään

opiskelijaa koskevaan alkupalaveriin. Opiskelun järjestämiseksi tarvittavat välttämättömät tiedot

käsitellään yhdessä opiskelijaterveydenhuollon edustajan kanssa opiskelijahuoltotyöryhmän

kokouksissa.

Nivelvaihe lukio-opiskelijaksi jatkuu lukiossa. Lukion alussa ryhmänohjaajan ja opinto-ohjaajan

johdolla ensimmäisenä päivänä laaditaan henkilökohtaiset lukujärjestykset sekä koko vuoden

opintosuunnitelma. Tämän jälkeen ohjauksen pääpaino on opinto-ohjaajalla. Ensimmäisen jakson

aikana myös tutustutaan lukio-opiskelun käytänteisiin: opiskelun suunnittelu ja mahdolliset

muutokset, keskeiset käsitteet, opintojen jaksottuminen kolmelle vuodelle, koeviikko. Oleellista on,

että opiskelijat tietävät, miten heidän valintansa vaikuttavat lukion jälkeiseen elämään. Uusille

opiskelijoille jaetaan ja heidän kanssaan käydään läpi lukiossa laaditut ohjeet: Lukiossa opiskelu -

ohje sekä kurssien arviointi -ohje. Ensimmäisen jakson aikana informoidaan myös mahdollisia

kaksoistutkinnon tekijöitä.

Nivelvaiheiden huomioiminen

Yläkoulusta jatko-opintoihin

Tavoitteet Toimintatavat Yhteistyö ja sidosryhmät

Tavoitteena on järjestää ohjaus siten,

että se vahvistaa oppilaiden omaa

aktiivista toimijuutta, osallisuutta ja

vastuullisuutta omista opinnoistaan ja

jatko-opintosuunnittelusta.

Tavoitteena pitää huolta, että jokainen

oppilas hakee jatko-opintoihin ja siirtyy

toisen asteen opintoihin heti seuraavana

syksynä.

Riittävän tiedon tarjoaminen

vanhemmille jatko-opinnoista ja

opintososiaalisista eduista.

Erityinen huomio ja suunniteltu

aikataulu niiden oppilaiden osalta, joilla

on jotain erityistä haastetta opiskelussa

tai laajemmin elämässä.

Koko yläkouluvaiheen ajan on

keskeistä tukea nuoren

elämänhallintataitojen, oppimaan

oppimisen taitojen, yhteisöllisten

ja viestintätaitojen sekä

tulevaisuustaitojen kasvattamista.

Työelämä, yrittäjyys ja jatko-

opinnot ovat osa kaikkien

opettajien opetusta.

9. luokalla: tutustuminen

työelämään, jatko-opintoihin,

opintososiaalisiin etuihin

- oppilaitosvierailut, vieraat

oppitunneilla

- luokkaohjaus, yksilöohjaus

- tiedotus ja palaverit oppilaan ja

huoltajien kanssa

- etsivän nuorisotyön yhteistyö

- yhteishaun ja muiden hakujen

opastus ja seuranta. Tarvittaessa

jälkiohjaus ja täydennyshaku

- nivelvaiheyhteistyö

Nuori huoltajineen, opettajat,

erityisesti luokanohjaajat.

Toisen asteen oppilaitokset,

kouluterveydenhuolto, koulun

sosiaalityö ja sosiaalitoimi sekä

etsivä nuorisotyö.

Oppilaiden huoltajilta pyydetään

lupa tiedonsiirrosta siltä osin,

mikä on tarpeellista nuoren

opintojen hyvän käynnistymisen

turvaamiseksi.


Päivitetty 2015

oppilaitosten kanssa

2.2. Opiskelijan ohjaus henkilökohtaisesti ja ryhmässä

Henkilökohtainen ohjaus kestää koko lukio-opiskeluajan. Henkilökohtaista ohjausta antavat niin

opinto-ohjaaja kuin ryhmänohjaajakin. Aineenopettajilla on päävastuu oppiaineensa ohjauksesta.

Tehtävät on eritelty alla olevassa taulukossa. Henkilökohtaista ohjausta opiskelija saa aina

halutessaan, hän sopii tapaamisajan opinto-ohjaajan tai ryhmänohjaajan kanssa. Näiden henkilöiden

lisäksi ohjausta antaa rehtori ja kanslisti. Kanslisti on opiskelijalle tärkeä apu niin opinnoissa kuin

opintososiaalisissa eduissa, esim. opiskelijakortit. Kanslisti ottaa vastaa ja neuvoo erilaisten

lomakkeiden kanssa (mm. uusintoihin ilmoittautumiset ja ylioppilaskirjoituksiin ilmoittautumiset)

Ensimmäisen lukiovuoden aikana käydään läpi myös opiskelutekniikkaa, motivaatiota ja stressiä

sekä sen sietokykyä. Opiskelijaa muistutetaan myös vapaa-ajan tärkeydestä.

Toisen vuoden tarkoitus on tutustuttaa opiskelijat jatko-opintomahdollisuuksiin sekä valmistaa heitä

valintojen tekemiseen niin ylioppilaskirjoituksissa kuin jatko-opintoihin hakeutumisessakin. Jatko-

opintoihin opiskelijat tutustuvat tutustumiskäyntien ja vierailijoiden avulla. Jatkavat opiskelijat

käyvät vähintään kahdessa yliopisto/ammattikorkeakouluesittelypäivässä. Keväällä on myös

ylioppilaskirjoitusinfo. Jatkavilla on mahdollisuus osallistua infoon jo toisen vuoden syksyllä, jos

he aloittavat kirjoittamisen 2. vuoden keväällä. Vuoden aikana käydään läpi luokkamuotoisesti

muita esille tulevia ajankohtaisia asioita.

Lukion kolmantena tai viimeisenä vuonna opinto-ohjauksen pääpaino on päätöksenteossa omien

jatko-opintojen suhteen. Vuoden aikana vierailijat valitaan niistä tahoista, joiden kanssa opiskelija

joutuu asioimaan jatko-opintojen alkuvaiheessa. Näitä voivat olla esim. Kela, pankki ja

työvoimatoimisto. Toisena vuonna alkaneet oppilaitosvierailut jatkuvat. Ylioppilaskirjoituksista

informoidaan tarvittaessa syksyllä ja keväällä.

Lukion henkilökohtaisen opinto-ohjauksen suunnitelma jakaantuu kolmelle vuodelle. Käytettävissä

ovat myös mm. opiskelijaterveydenhoitaja ja kasvatusohjaaja. Ensimmäisenä vuonna 2. jakson

aikana opinto-ohjaaja haastattelee kaikki lukion aloittaneet opiskelijat. Haastattelussa keskitytään

opiskelijan kokemuksiin lukion aloittamisesta, ratkotaan mahdollisia ongelmia, tehdään muutoksia

opintosuunnitelmaan, käydään läpi tuntemuksia ja selvitetään opiskelijan hyvinvointia uudessa ja

erilaisessa oppimisympäristössä. Ensimmäisen vuoden keväällä ryhmänohjaajat keskustelevat

ohjattaviensa kanssa menneestä lukuvuodesta ja ohjaavat opiskelijat tarvittaessa keskustelemaan

esimerkiksi opinto-ohjaajan tai terveydenhoitajan kanssa.

Toisena vuonna opiskelijat haastatellaan 5. jaksossa. Haastattelun pääpaino on opintosuoritusten

tarkistamisessa ja ylioppilaskirjoituksissa. Opiskelija orientoidaan myös pohtimaan omia jatko-

opintovaihtoehtojaan. Opiskelijat tutustutetaan myös itseohjautuvaan tiedonhakuun jatko-

opintomahdollisuuksista.

Kolmantena vuonna opinto-ohjaaja haastattelee kunkin opiskelijan kaksi kertaa: ensimmäisellä

kerralla katsotaan opintojen etenemistä, lukion suorittamista loppuun sekä käydään läpi alustavia

ajatuksia jatko-opintojen suhteen. Toisessa haastattelussa pääpaino on jatko-opinnoissa ja niihin

hakeutumisessa. Tarvittaessa opinto-ohjaaja on opiskelijan käytettävissä keväällä jatko-opintojen

hakupapereiden täyttövaiheessa.


Päivitetty 2015

Ryhmänohjaaja ja opinto-ohjaaja ovat opiskelijoiden käytettävissä koko lukion ajan.

Ryhmänohjaaja ottaa tarvittaessa yhteyttä kotiin opiskeluun liittyvissä asioissa. Ryhmänohjaajat

tekevät kirjeen jokaisen opiskelijan kotiin toisen vuoden 3. jakson aikana. Kirje lähetetään yhdessä

2. jakson jaksotodistuksen kanssa huoltajalle, ja sen tarkoituksena on antaa tietoja opiskelijan

opintojen etenemisestä ja opiskelijan hyvinvoinnista lukiossa.

Opiskelijan jatko-opintosuunnitelma rakentuu koko lukion ajan. Ensimmäisiä keskusteluja käydään

ensimmäisen lukuvuoden kevätlukukaudella opiskelijan sen hetkisten ajatusten mukaan (kts.

ohjeistus). Jatko-opintoasioihin palataan joka vuosi ja nämä tarkentuvat ajan myötä. Opiskelija

pohtii omaa suunnitelmaansa 2. ja 3. vuoden haastattelujen yhteydessä. Opintojen seurantaan

voidaan kirjata opiskelijan ajatuksia tulevaisuuden suunnitelmista. Jatko-opintosuunnitelman

tarkoituksena on, että lukiolainen ylläpitää ajatteluprosessiaan lukion jälkeisestä elämästään ja

tulevaisuudestaan.

Ryhmänohjaajien, opinto-ohjaajan ja aineenopettajien antaman ohjauksen työnjako ja tehtävät ovat

kootusti seuraavassa taulukossa.

Opinto-ohjauksen tehtävänjako

Ryhmänohjaaja Opinto-ohjaaja Aineenopettaja

Toimii opiskelijoidensa lähiohjaajana

ja tiedottajana.

Perehdyttää opiskelijat lukion

käytänteisiin: tuntijako, valinnaisuus,

lukujärjestyksen laatiminen, lukion

opiskelu- ja arviointiohjeet.

Sosiaalistaa opiskelijat lukioon

- ryhmähenki

- pyrkii saamaan henkilökoh-

taisen kontaktin jokaiseen

ryhmänsä jäseneen.

→ Pitää yhden opotunnin 1. jaksossa.

Ohjaaminen ryhmässä työskentelyyn

sekä osaltaan aineenopettajan

kanssa ohjaaminen itsenäiseen

työskentelyyn.

Opiskelijan opintojen menestyksen

seuranta

- kurssikertymä, mahdolliset

etenemisesteet, opiskelujen

edistyminen.

Ryhmänohjaajan tuokiot kerran

jaksossa ja ryhmän opiskelijoiden

Vastaa ohjauksen suunnittelusta ja

toteuttamisesta.

Toimii ryhmänohjaajien

yhdyshenkilönä.

Osallistuu uusien opiskelijoiden

perehdyttämiseen

- opintosuunnitelma lukioajalle

- kurssijärjestyksen suunnittelu

- suoritusohjeet

- opiskelutekniikka.

Ohjaa ja neuvoo aine- ja

kurssivalintojen tekoa ja muutoksia,

jotta opiskelijalla on hänelle sopiva

opintosuunnitelma.

Huolehtii erityistä ohjausta

tarvitsevista

- kaksivuotiset

- nelivuotiset

- kaksoistutkintolaiset.

Perehdyttää oman

oppiaineensa opiskeluun.

Antaa oppiaineeseen

liittyvän ohjauksen.

Vastaa oppiaineen yo-

kirjoituksiin ohjaamisesta

käytännön asioiden

kannalta.

Seuraa poissaoloja.

Osallistuu vanhempain-

iltoihin, valinta- ja yo-

infoihin sekä muihin


Päivitetty 2015

haastattelu 1. vuoden keväällä.

Poissaolojen seuranta yhteistyössä

aineenopettajien kanssa

- tarvittaessa yhteys kotiin

- myöntää 1 – 3 pv poissaolot.

Tavallisimpien lukujärjestyspulmien

ratkominen

- ajankäyttökysymykset

- työjärjestysongelmat

Ohjaa tarvittaessa eteenpäin reh-

torille, terveydenhoitajalle, opinto-

ohjaajalle tai kasvatusohjaajalle.

Kodin ja koulun välinen yhteistyö

- vanhempainillat

- jaksotodistukset ja kirje ro:lta

alkavilta 5. jakson jälkeen ja

jatkaville 2. jakson jälkeen

- tarvittaessa yhteys

Ohjaa opiskelijoiden jatkokoulutuksen

ja uranvalinnan suunnittelua.

Ohjaa opiskelijoita yo-kirjoituksiin

liittyvissä kysymyksissä

- kirjoitusten hajauttaminen

- kirjoitusten ajankohta

- pakolliset ja ylimääräiset aineet

Hoitaa yhteydet elinkeinoelämään

sekä vastaa tutustumisesta

työelämään.

Vastaa tutustumisesta opiskelijoiden

palveluihin (esim. Kela,

Työvoimatoimisto).

Hoitaa yhteydet muihin oppilaitoksiin

muualla suoritettavien opintojen

osalta.

Hoitaa yhteyden ammattiauttajiin.

tilaisuuksiin, joissa on kyse

lukion suorittamisesta.

2.3. Tet

Lukion aikana opiskelija voi suorittaa Tet-jaksoja. Tet-jaksoja voidaan hyväksyä myös soveltavina

kursseina.

3 Koulun ja kodin yhteistyö

Nuorten lukiokoulutuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa (lukiolaki 629/1998, 2 §). Lukio-

opetuksessa yhteistyön lähtökohtana on aikuistuvan nuoren ja täysi-ikäisen opiskelijan

itsenäisyyden ja oman vastuullisuuden huomioiminen sekä huolenpito tukea tarvitsevasta

opiskelijasta. Huoltajalla tulee olla riittävä mahdollisuus tutustua lukio-opiskeluun. Yhteistyö

huoltajien kanssa tulee järjestää niin, että opiskelija saa tukea opiskeluun ja hyvinvointiin liittyvissä

asioissa. Lukiolla on vastuu yhteistyön kehittämisestä, sen edellytysten ja toimintatapojen

luomisesta kodin ja koulun välisessä yhteistyössä. (Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015.)

Lukio tukee yhteistyössä huoltajien kanssa opiskelijan edellytyksiä opiskeluun sekä opiskelijan

terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Yhteistyön tarkoituksena on edistää myös opiskelijoiden,

huoltajien ja kotien osallisuutta sekä oppilaitosyhteisön yhteisöllisyyttä. Kodin ja koulun välinen

yhteistyö järjestetään niin, että opiskelija saa tukea sekä opiskeluun että hyvinvointiin koskeviin

kysymyksiin ja mahdollisiin ongelmiin. Koulun käyttämiä tyypillisiä yhteistyömuotoja ovat Wilma-

ohjelma, jokaiselle ikäluokalle järjestetyt vanhempainillat, koteihin lähetettävät tiedotuslehdet,


Päivitetty 2015

lukion nettisivut (www.lappajarvi.fi/lukio), koulun perinnetilaisuudet, kuten vanhojen tanssit, sekä

leirikoulut ja muut vastaavat yhteiset projektit.

Lukion Wilma-ohjelmaa sekä nettisivuja käytetään niin huoltajille kuin opiskelijoillekin

tiedottamiseen. Nettisivuilta löytyvät niin koulun ja henkilökunnan yhteystiedot kuin ajankohtaiset

asiatkin. Siellä on linkit opetussuunnitelmaan ja valintaoppaaseen. Jokaista lukuvuotta koskevat

tiedot kuten kurssitarjotin, kiertotuntikaavio, oppikirjat ja lukujärjestykset sekä koeviikot

päivitetään tarvittaessa, vähintään kerran lukukaudessa. Nettisivujen kautta huoltajat voivat tutustua

myös opiskeluohjeeseen ja kurssien arvosteluun.

Jokaisen aloittavan lukiolaisen kotiin toimitetaan syksyllä tiedote, jossa kerrotaan keskeisiä asioita

koulun käytänteistä, kuten jaksotodistuksesta, koeviikosta, ja muista säännöistä; lukiossa

opiskeluohje. Tämä tiedote toimitetaan ennen syksyn vanhempainiltaa. Jokaiselle vuositasolle

järjestetään vanhempainilta: alkavien vanhempainillassa teema on lukion aloittaminen ja opiskelu

lukiossa, jatkavien vanhempainilta keväällä keskittyy yhteisiin projekteihin (leirikoulu) ja viimeisen

lukiovuoden valintoihin sekä jo kirjoituksiin, päättävien vanhempainillassa syyslukukauden lopulla

käydään läpi ylioppilaskirjoituksia ja jatko-opintoja. Tarvittaessa käydään läpi myös ajankohtaisia

asioita.

Opiskelijoiden opintomenestyksestä kodit saavat tietoa jaksoarvosteluista, jotka huoltajat näkevät

Wilmasta. Toisen vuositason opiskelijoiden 2. jakson jaksotodistus lähetetään kotiin huoltajien

osoitteella. Sen yhteydessä on ryhmänohjaajan lausunto opiskelumenestyksestä ja

valmistumisaikataulusta. Lausunnossa mainitaan erikseen, jos on jotain erityistä, mikä huoltajien

pitäisi tietää. Lausunto tulee palauttaa ryhmänohjaajalle allekirjoitettuna. Ensimmäisen vuositason

opiskelijoiden jaksotodistus lähetetään 5. jakson jälkeen.

Lukiosta otetaan yhteyttä kotiin yleensä opintojen etenemättömyyden, poissaolojen, päihteiden,

mielenterveysongelmien tai muiden syiden takia. Kotien kanssa sovitaan myös

ylioppilaskirjoituksiin liittyvistä erityisjärjestelyistä (esim. lukilausunnot). Alle 18-vuotiaiden

opiskelijoiden kohdalla ryhmänohjaaja soittaa kotiin ja keskustelee huoltajien kanssa. 18 vuotta

täyttäneiden kanssa ryhmänohjaaja ensin keskustelee ja sopii soitosta kotiin. Jos opiskelija ei anna

lupaa yhteydenottoon, hänet ohjataan rehtorin luokse, joka soittaa opiskelijan ollessa läsnä

huoltajalle. Opiskelijan kotiin voi ottaa yhteyttä ryhmänohjaajan ja rehtorin lisäksi opinto-ohjaaja,

terveydenhoitaja tai kasvatusohjaaja. Tarvittaessa voidaan sopia tapaaminen koululla. Yleensä

mukana on myös opiskelija.

Kodit voivat olla yhteydessä opintoihin liittyvissä ongelmissa joko opiskelijan ryhmänohjaajaan,

aineenopettajaan, opinto-ohjaajaan tai rehtoriin. Terveyteen ja sosiaalisiin asioihin liittyvissä

ongelmissa on hyvä ottaa yhteyttä terveydenhoitajaan tai kasvatusohjaajaan. Mikäli huoltajat eivät

ole yhteistyöhaluisia/-kykyisiä, tulee alle 18-vuotiaiden opiskelijoiden asiat viedä asiaankuuluvalle

viranomaiselle. Neuvoja jatkotoimenpiteistä antaa rehtori tai kasvatusohjaaja. Lukion yhteystiedot

löytyvät tiedotteesta tai lukion nettisivuilta (www.lappajarvi.fi/lukio).

4 Opiskeluterveydenhuolto Kuntayhtymä Kaksineuvoinen järjestää opiskeluterveydenhuollon palvelut Lappajärven lukiolla.

Opiskeluterveydenhuollon tavoitteena on parantaa lukiolaisten hyvinvointia: edistämällä

opiskeluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, edistämällä lukiolaisten terveyttä ja


Päivitetty 2015

opiskelukykyä ja järjestämällä terveyden- ja sairaanhoitopalveluja lukiolaisille.

Opiskeluterveydenhuoltoon sisältyy

opiskelijoiden terveyden ja hyvinvoinnin sekä opiskelukyvyn seuraaminen ja edistäminen

opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä opiskeluyhteisön hyvinvoinnin

edistäminen

terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen järjestäminen opiskelijoille mukaan lukien

mielenterveys- ja päihdetyö, seksuaaliterveyden edistäminen ja suun terveydenhuolto

opiskelijan erityisen tuen tai tutkimusten tarpeen varhainen tunnistaminen sekä opiskelijan

tukeminen ja tarvittaessa jatkotutkimuksiin tai -hoitoon ohjaaminen.

Opiskelijan terveysneuvonta on yksilöllistä ja sillä tuetaan itsenäistymistä, opiskelukykyä,

terveellisiä elämäntapoja, hyvää kuntoa, mielenterveyttä ja ehkäistään kiusaamista. Terveyden

edistämisen lisäksi tarkastusten tavoitteena on tunnistaa erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat

varhain. Erityisen tuen tarvetta voivat aiheuttaa esimerkiksi nuoren krooninen sairaus,

mielenterveys- ja päihdeongelmat, kiusaaminen, oppimisvaikeudet, vanhempien sairaus,

vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmat, läheisväkivalta ja vaikeudet perheen tai nuoren

toimeentulossa. Tuen järjestämisessä tehdään yhteistyötä muun opiskelijahuollon, opettajien ja

hoitotahojen kanssa. Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö on myös tärkeä tuki nuoren

selviytymisessä.

Terveydenhoitaja tapaa kaikki lukion aloittavat opiskelijat. Terveystapaamisissa keskustellaan

terveystottumuksista, kuten ruokailuista, liikunnasta, unesta, levosta ja rentoutumisesta skä

päihteiden käytöstä. Lisäksi kartoitetaan lukio-opiskelun aloittaneiden nuorten terveydentilaa:

lääkärin toteamat sairaudet, lääkitykset ja erilaisten oireiden kokeminen. Terveydenhoitaja

keskustelee opiskelijoiden kanssa mielialasta, ihmissuhteista, perhesuhteista, koetuista kriiseistä ja

mahdollisista väkivallan kokemuksista. Lisäksi keskustellaan seksuaaliterveydestä ja opiskelun

sujumisesta. Kaikilta opiskelijoilta tutkitaan paino, pituus ja verenpaine.

Lukion toisena vuonna opiskelijoille tehdään terveystarkastus, jonka suorittava terveydenhoitaja ja

lääkäri. Terveystarkastukseen sisältyvät terveydenhoitajan tekemät tutkimukset kuten pituus, paino,

verenpaine, Hb, näkö ja kuulo. Terveystarkastuksissa keskustellaan terveystottumuksista,

tupakoinnista ja muiden päihteiden käytöstä, mielialasta, koulustressistä ja seksuaaliterveysasioista

kunkin opiskelijan kohdalla hänen henkilökohtaisen tarpeensa mukaisesti. Lääkärintarkastus on

pojille ns. kutsuntatarkastus.

Terveydenhoitaja on koulukeskuksessa ma-pe. Vastaanottoaika ilman ajanvarausta on klo 8:00–8:30 ja 11:30–12.15.

Terveydenhoitaja on antanut ensiapua myös muina aikoina. Muutoksena terveydenhoitajan

työaikaan koululla on se, että klo 11–11.30 terveydenhoitaja on ruokatauolla eikä sinä aikana ole

tavattavissa. Opiskeluterveydenhuollon lääkäri ottaa vastaan terveysasemalla ajanvarauksella. Myös

hammaslääkärin ja suuhygienistin vastaanotot tapahtuvat terveysasemalla.

Terveydenhoitaja vastaa leirikoululaisten ensiapulaukusta ja mahdollisista rokotuksista.

5 Kuraattoripalvelut


Päivitetty 2015

Lappajärvellä kasvatusohjaaja on käytettävissä kahtena ja puolena päivänä viikossa; käytännössä

joka toinen viikko kaksi ja joka toinen viikko kolme päivää. Työn tavoitteena on tukea

opiskelijoiden sosiaalista hyvinvointia ja elämänhallintaa sekä koulunkäyntiä. Kasvatusohjaajan

luona voi tulla käymään tai ottaa yhteyttä, jos jokin asia mietityttää tai haluaa muuten vain jutella.

Kasvatusohjaajan kanssa käydyt keskustelut ovat luottamuksellisia. Kasvatusohjaaja toimii koulun

yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän jäsenenä ja tekee yksilö, ryhmä- ja koulukohtaista työtä.

Kasvatusohjaajaan voi ottaa yhteyttä esimerkiksi

• muuttuvissa elämäntilanteissa,

• kaveriasioissa,

• koulunkäynnin haasteissa,

• jos oppilas tai opiskelija on joutunut kiusatuksi, nähnyt kiusaamista tai on mukana kiusaamisessa,

• mielialaan ja jaksamiseen liittyvissä asioissa,

• jännittämisen, pelkojen tai itsetunnon kysymyksissä,

• kotitilanteisiin liittyvissä asioissa,

• sinulla on huoltajana herännyt huoli lapsesi hyvinvoinnista (esim. pelaaminen, netinkäyttö,

kaverisuhteet, seurusteluasiat, päihteet)

• muissa mieltä painavissa asioissa.

Lappajärvellä kasvatusohjaaja on tavattavissa seuraavasti

(muutokset mahdollisia)

PARILLINEN

VIIKKO

MAANANTAI TIISTAI

Aamupäivä Yhteiskoulu ja lukio Länsirannan koulu

Iltapäivä Yhteiskoulu ja lukio Yhteiskoulu ja lukio

PARITON

VIIKKO

MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO

Aamupäivä Yhteiskoulu ja lukio Yhteiskoulu ja lukio Rantakankaan koulu Iltapäivä Yhteiskoulu ja lukio Yhteiskoulu ja lukio Yhteiskoulu ja lukio

Kasvatusohjaajaan voi ottaa yhteyttä oppilas/opiskelija itse, huoltaja, opettaja, yhteistyötahot tai

muu oppilaan/opiskelijan läheinen henkilö. Kasvatusohjaaja voi myös ottaa yhteyttä opiskelijaan.

Kasvatusohjaajan yhteydenotto on kutsu yhteistyöhön, tilanteen selvittelyyn ja tarvittavien

muutosten ja tukitoimien yhteiseen pohdintaan.

Opiskelijoiden sosiaalipalvelut Perheneuvolassa toimii kaksi psykologin, puheterapeutin ja sosiaalityöntekijän / perheneuvojan

muodostamaa työryhmää ja toimistosihteeri. Perheneuvolan päätoimipiste on Kauhavalla ja sen

työntekijät järjestävät sopimuksen mukaan vastaanottoja Evijärvellä ja Lappajärvellä.

Perheneuvolan palvelumuotoja ovat puhelinneuvonta, lasten ja nuorten tutkimukset ja terapiat,

perheneuvonta ja -terapia, perheasiainsovittelu ja puheterapia. Kuntayhtymä Kaksineuvoinen

tuottaa jäsenkunnilleen myös koulupsykologipalvelut.


Päivitetty 2015

Lastensuojelun tarkoituksena on turvata lapsen oikeudet vaikuttamalla yleisiin kasvuoloihin,

tukemalla huoltajia kasvatuksessa sekä toteuttamalla perhe- ja yksilökohtaista lastensuojelua.

Lastensuojelun toteuttamista säätelee lastensuojelulaki. Lastensuojelulaki velvoittaa tekemään

lastensuojeluilmoituksen, kun havaitsee tai saa tietää sellaisia seikkoja, joiden vuoksi lapsen

lastensuojelutarve on syytä arvioida, kun kyseessä on esim. lapsen pahoinpitely, heitteillejättö,

tarpeiden laiminlyönti tai puutteellinen huolenpito. Ilmoituksen syynä voivat olla myös huoltajan

ongelmat, jotka johtavat lapsen tarpeiden laiminlyöntiin tai lapsen mielenterveysongelmat,

päihteiden käyttö tai itsetuhoisuus. Ilmoitusvelvollisia ovat opetuksen tai koulutuksen järjestäjät ja

palveluksessa olevat henkilöt. Ilmoitus tulee tehdä viipymättä kunnan sosiaalitoimistoon, mielellään

kirjallisena. Ilmoitusta ei voi tehdä yhteisöllisesti eikä toisen puolesta. Perheellä ja lapsella on

oikeus tietää, kuka ilmoituksen on tehnyt. Sosiaaliviranomaisia voi konsultoida lastensuojelutarpeen

selvittämiseksi sekä lievemmissäkin tapauksissa tarvittavan tuen saamiseksi.

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella lastensuojelun tehtäviä hoitavat siihen erikoistuneet

lastensuojelun sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat.

Lastensuojelulaki velvoittaa kuntia järjestämään lastensuojelun avohuollon tukitoimena tarvittaessa

perhetyötä. Perhetyö antaa perheille tukea lasten hoidossa ja kasvatuksessa. Se voi olla

keskusteluapua ja tukea erilaisissa arjen toiminnoissa. Perhetyöllä voidaan tukea vanhempia mm.

heidän kasvatustehtävässään, tehdä vanhemmuuden arviointia ja järjestää lapselle hänen

hyvinvointiaan tukevaa toimintaa, mm. harrastustoimintaa.

Lapsiperheiden kotipalvelua myönnetään lyhytaikaisena palveluna asiakaskohtaisen harkinnan

mukaan välttämättömän tilapäisen lapsenhoitoavun tai kodinhoitoavun tarpeessa oleville

lapsiperheille. Kotipalvelua myönnetään yleisimmin tilanteissa, joissa palvelutarve aiheutuu lapsen

tai vanhemman sairaudesta, äidin raskaudesta ja synnytyksestä, vanhemman väsymyksestä tai tuen

tarpeesta vanhemmuuteen sekä opastuksen tarpeesta perheen arjen asioiden hoitamisessa.

6 Yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä

Oppilashuollon strategian tavoitteena Lappajärvellä on ennaltaehkäisevän toiminnan tukeminen ja

edistäminen, oppilaiden ja huoltajien osallisuuden lisääminen sekä koulun ja kotien yhteistyön

lujittaminen ja yhteisöllisyyden vahvistaminen. Yhteisöllisyyden tukemiseksi oppilaiden ja

huoltajien osallisuutta kouluyhteisön hyvinvoinnin kehittämisessä edistetään. Oppilashuollon

tehtävänä on tukea ja lisätä myönteistä vuorovaikutusta ja keskinäistä huolenpitoa sekä puuttua

ongelmiin tarvittaessa

6.1 Opiskeluhuoltoryhmä

Oppilaitoskohtaisessa opiskeluhuoltoryhmässä tulee olla oppilaitoksen, koulu- tai

opiskelijaterveydenhuollon sekä psykologi- ja kuraattoripalvelujen edustaja. Lisäksi on

huolehdittava opiskelijoiden ja tarpeen mukaan vanhempien ja muiden tarvittavien asiantuntijoiden

kuten erityisopettajien ja oppilaanohjaajan edustuksesta. Opiskeluhuoltoryhmän koostumus voi

vaihdella tarpeen mukaan ja se voi kuulla asiantuntijoita. (Siv. ltk §33 /2014)


Päivitetty 2015

Lappajärven kunnan oppilaitoksissa opiskeluhuoltoryhmiin voivat kuulua rehtori, apulaisrehtori/-

johtaja, esi-, luokan-, tai aineenopettaja, erityisopettaja, kasvatusohjaaja ja terveydenhoitaja sekä

opinto-ohjaaja. Ryhmä kokoontuu säännöllisesti lukuvuoden aikana. Kokouksista laaditaan muistio,

josta koollekutsuja tiedottaa henkilökunnalle. Opiskelijahuoltoryhmän jokaisella kokouksella on

yksi pääteema. Teemojen aiheet nousevat opiskelijahuoltoryhmän tehtävistä ja ne päätetään

lukuvuoden alussa opiskelijahuoltoryhmän toimintasuunnitelmaa tehdessä. Lukio tekee

opiskeluhuoltosuunnitelman joka syyslukukauden alussa koko lukuvuodeksi.

Ensisijainen ja keskeinen tehtävä on yhteisöllisen opiskeluhuollon, kuten koulu- ja

opiskeluympäristön ja yhteisön terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin varmistaminen.

Oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltoryhmän tarkennettuja tehtäviä ovat:

1. Oppilaitoksen lukuvuosittaisen opiskeluhuollon toimintasuunnitelman laatiminen.

2. Opiskeluhuoltoryhmä huolehtii, että opiskeluhuoltosuunnitelmassa on ajantasainen versio

pelastussuunnitelmasta, kriisisuunnitelmasta ja suunnitelmasta opiskelijan suojaamiseksi

väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä.

3. Oppilaanohjauksen suunnitelman tarkistaminen.

4. Kiusaamisen vastaisen mallin tilannekartoitusten läpikäynti ja niiden pohjalta tarvittavien

toimenpiteiden laadinta.

5. Kouluympäristön terveellisyyteen ja turvallisuuteen sekä kouluyhteisön hyvinvointiin

liittyvien tarkastusten ja kyselyjen tulosten läpikäynti ja tarvittavien toimenpiteiden laadinta.

6. Oppilaitoksen sisällä opiskeluhuollollisen yhteistyön kehittäminen.

7. Opiskeluhuollon resurssitarpeen arviointi ja kohdentaminen annettujen resurssien mukaan.

8. Opiskeluhuollon toteutumisen arviointi oppilaitoksen sisällä. Opiskelijahuoltoryhmä arvioi

ryhmän tehtävien toteutumista lukuvuoden loppuvaiheessa.

9. Opiskelijoiden ja huoltajien osallisuus

10. Yhteistoiminta koulun ulkopuolisten tahojen kanssa

11. Siirtymävaiheiden sujuvuus

12. Tunne- ja vuorovaikutustaidot sekä mielen hyvinvoinnin huomioiminen oppilaitosyhteisössä

6.2 Asiantuntijaryhmä

Asiantuntijaryhmän kutsuu koolle tapauskohtaisesti se, jolla huoli opiskelijasta herää.

Koollekutsujana voi olla myös esim. opiskelijan sairaalajakson jälkeen koulun ulkopuolinen taho.

Oppilaitoksessa pidettävään asiantuntijaryhmän kokoukseen opiskelija itse tai hänen huoltajansa

antavat yksilöidyn kirjallisen suostumuksen asian käsittelystä ja kokoukseen osallistujista.

Suostumus on kokouskohtainen.

Asiantuntijaryhmän kokouksissa käytetään seuraavia asiakirjoja:

Oppilaan/opiskelijan ja/ tai huoltajan suostumus yksilökohtaiseen

opiskeluhuoltoon (suostumus hankitaan ennen kokousta)


Päivitetty 2015

Opiskeluhuoltokertomus (asiantuntijaryhmän vastuuhenkilön =

koollekutsujan on kirjattava ryhmän toimintatavoitteiden kannalta

välttämättömät opiskelijaa koskevat tiedot opiskeluhuoltokertomukseen)

Opiskeluhuoltokertomus laaditaan jatkuvaan muotoon aikajärjestyksessä eteneväksi ja siihen

kirjataan yksittäisen opiskelijan:

1) nimi, henkilötunnus, kotikunta ja yhteystiedot sekä alaikäisen tai muutoin vajaavaltaisen

opiskelijan huoltajan tai muun laillisen edustajan nimi ja yhteystiedot;

2) asian aihe ja vireillepanija;

3) opiskelijan tilanteen selvittämisen aikana toteutetut toimenpiteet;

4) tiedot asian käsittelystä opiskeluhuoltoryhmän kokouksessa, kokoukseen osallistuneet henkilöt

ja heidän asemansa, kokouksessa tehdyt päätökset, päätösten toteuttamissuunnitelma sekä

toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat tahot;

5) toteutetut toimenpiteet;

6) kirjauksen päivämäärä sekä kirjauksen tekijä ja hänen ammatti- tai virka-asemansa.

Jos sivulliselle annetaan opiskeluhuoltokertomukseen sisältyviä tietoja, asiakirjaan on lisäksi

merkittävä, mitä tietoja, kenelle sivulliselle ja millä perusteella tietoja on luovutettu.

Opiskeluhuoltokertomus ja kirjallinen suostumus arkistoidaan sille varattuun paikkaan.

Documents

Oppilaitoskohtainen osuus Lappajärven Lukio · 2017-10-23 · 1 Lappajärven lukion opiskelijahuollon käsikirja Päivitetty 2015 Oppilaitoskohtainen osuus Lappajärven Lukio 1 Toimintamallit