Rakennerahastojenohjelmakausi 2014 – 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma

Ajankohtaiskatsaus

Tutkimuspalvelupäivät Vaasassa23.8.2013

Ylitarkastaja Harri AhlgrenTEM, alueosasto

Rakennerahastoryhmä

Rakennerahastotoimintaa Suomessa 18 vuotta

• Yritystoiminnan tukeminen ytimenä• Työllisyyden edistämisessä on siirrytty entistä enemmän

työelämälähtöiseen toimintaan• Rakennerahastojen tuella on panostettu alueiden omaehtoiseen,

kohdennettuun kehittämiseen• Ohjelmatyö on parantanut aluetason strategista suunnittelua ja

mahdollisuuksia vastata haasteisiin• Ohjelmavaroin on luotu uusia kumppanuuksia, edistetty yhteistyötä

ja verkottumista osaamiskeskusten kanssa→ Hyvällä yhteistyöllä voidaan jatkossakin kehittää sekä itse

toimintaa että toimintatapoja

EAKR-rahoituksen kohdentuminen eri ohjelma-kausina kansallisen rakennerahastostrategian (2007-13) mukaisiin EAKR-painopisteisiin*

*) Tarkastelussa on huomioitu tavoite 2, 5b ja 6 –ohjelmien (1995-99) sekä tavoite 1 ja 2 –ohjelmien (2000-2006) EAKR-toimenpidekokonaisuudet

Yritystoiminta

Innovaatiotoiminta verkostot

osaaminenAlueiden saavutettavuus ja

toimintaympäristöt

1995-1999

16 %

44 % 40 %

2000-2006

18 %

43 % 39 %

2007-2013

38 %

21 % 41 %

ESR-rahoituksen kohdentuminen eri ohjelma-kausina ESR-toiminnan menoluokituksen (2007-13) mukaisesti*

*) Tarkastelussa on huomioitu tavoite 2, 3, 4, 5b ja 6 –ohjelmien sekä Adapt ja Employment -yhteisöaloitteiden (1995-99) sekä tavoite 1, 2 ja 3 –ohjelmien sekä Equal-yhteisöaloitteen (2000-2006) ESR-rahoitus

2000 - 2006

16 %

31 % 27 %

26 %

2007 - 2013

43 %

14 %

15 %28 %

1995 - 1999

26 %

29 %15 %

30 %

Yritystoimintaa edistävän osaamisen parantaminen

Työllisyyden edistäminen

Syrjäytymisen ehkäisy Koulutus‐ ja osaamis‐järjestelmän kehittäminen

5

Ohjelmakausi2014 - 2020

6

Lähde: University of Strathclyde, European Policies Research CentreHUOM: Luvut ovat vain suuntaa-antavia, eivät lopullisia

7

Lähde: University of Strathclyde, European Policies Research CentreHUOM: Luvut ovat vain suuntaa-antavia, eivät lopullisia

Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin)

8

2014 - 2020 2007 - 2013

907

271

141

1 306

326

123 Perusrahoitus

Harvan asutuksenerityisrahoitus (vainIP‐Suomi)

Alueellinenyhteistyö

EU 1 319 M€Kansallinen 1 319 M€Yhteensä 2 638 M€

EU 1 755 M€Kansallinen 1 960 M€Yhteensä 3 715 M€

26.8.2013 99

Eurooppa 2020-strategia ja Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI) rahoitusprioriteetit Suomessa (kumppanuussopimus)

SUOMENKASVU JA

KILPAILUKYKY

ÄLYKÄS KASVUInnovatiivinen ja kilpailukykyinen

yritys- ja tutkimusympäristö

OSALLISTAVA KASVUTyövoimaosuuden lisääminen

parantamalla työllisyyttä, sosiaalista osallisuutta ja koulutuspolitiikkaa

KESTÄVÄ KASVUResurssien kestävämpään ja tehokkaampaan

käyttöön perustuva ympäristöystävällinen kasvu

ERI-rahastot = Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto (ESR), Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja Euroopan meri- ja kalatalousrahasto

ERI-rahastojen kumppanuussopimusKumppanuussopimus on sitoumus EU:n yhteisten tavoitteiden (älykäs, kestävä ja osallistava kasvu) toteuttamisesta ERI-rahastoilla – alueelliset haasteet ja erityispiirteet huomion ottaen

ERI-rahastot = Euroopan rakenne- ja investointirahastot• Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), • Euroopan sosiaalirahasto (ESR), • Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja • Euroopan meri- ja kalatalousrahasto

10

11

KUMPPANUUSSSOPIMUS

Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma

Ahvenanmaan rakennerahasto-ohjelma

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Ahvenanmaanmaaseudun kehittämisohjelma

Manner-Suomen kalatalousohjelma

Ahvenanmaan kalatalousohjelma

Rakennerahastoihin (EAKR ja ESR)Manner-Suomessa yksi ohjelma - kolme toimeenpanosuunnitelmaa

12

Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma

2014-2020

Itä- ja Pohjois-Suomen

alueellinen suunnitelma

Etelä- ja Länsi-Suomen

alueellinen suunnitelma

Valtakunnallisetteemat

EAKR 10 %ESR 25 %

Kumppanuussopimus Suomen ja komission välillä

Lähtökohtia uudelle kaudelle

• Maakunnan yhteistyöryhmissä päätetään rahoittajaa velvoittavista hankelausunnoista (pl. liikesalaisuuksia sisältävät ja valtakunnalliset hankkeet) ja niiden priorisoinnista. MYRin toimintaa johtaa maakunnan liitto.

• Ohjelmalla on yksi, toimeenpanon seurannasta vastaava seurantakomitea ja sihteeristö, joita johtaa TEM.

• Hankkeiden rahoitus- ja maksatuspäätökset tehdään alueilla, vain poikkeustapauksissa ministeriöissä (hallintomalliselvitys käynnissä).

• Pohjois- ja Itä-Suomen korkeampi tukitaso ja harvan asutuksen eritysasema huomioidaan omalla indikatiivisella rahoituskehyksellä

• Myös Etelä- ja Länsi-Suomeen sekä valtakunnalliselle hanketoiminnalle tulee kansallisesti sovittava, indikatiivinen rahoituskehys, joka jättää kuitenkin mahdollisuuden rahoituksen siirtoon

13

Valmistelun haasteita• Rahoitus vähenee n. 26 %:ia, mutta se ei näy sisällössä• Tiukat tulosvaatimukset – tulosten saavuttaminen edellyttää

panosten keskittämistä • Uudet instrumentit eivät tue yksinkertaistamisen vaatimusta • Valtakunnallisen ja alueellisen toiminnan rajanveto ja

perustelut • Koko maan kattavan ohjelman ”toimivuus” (sisältö,

tuloksellisuus, seuranta) • Tuensaajien hallintotaakan keventäminen • Sosiaalisen osallisuuden edistäminen • ”Mitään ei ole päätetty, ennen kuin kaikki on päätetty”

14

Rakennerahasto-ohjelman 2014 -2020 tavoitteena on mm. • Alueiden elinkeinorakenteen uudistaminen ja monipuolistaminen

sekä työllisyyden edistäminen• Pk-yritysten kasvumahdollisuuksien parantaminen• Uusiutuvan energian osuuden ja energiatehokkuuden

lisääminen• Rakenteellisen työttömyyden vähentäminen ja työelämän

laadun kehittäminen• Osaamisen ja uuden tiedon hyödyntäminen kilpailukyvyn

vahvistamiseksi• Työmarkkinoiden ja elinkeinoelämän tarpeita vastaavan

osaavan työvoiman varmistaminen ja elinikäisen oppimisen tukeminen

• Sosiaalisen osallisuuden edistäminen

15

Rakennerahastotoimijat 2014 +

Asiakkaat – hanketoimijat Asiakkaat – hanketoimijat

Rahoittavatalueviranomaiset

15 ELY-keskusta18 maakunnan liittoa, TEKES

Rahoittavatalueviranomaiset

15 ELY-keskusta18 maakunnan liittoa, TEKES

Maakunnan yhteistyöryhmät (18)

Maakunnan yhteistyöryhmät (18)

Hallinto- ja todentamisviranomainen TEMTarkastusviranomainen VM

Hallinto- ja todentamisviranomainen TEMTarkastusviranomainen VM

Ohjaavat ja ministeriöt *TEM, OKM, STM, LVM, YM

Ohjaavat ja ministeriöt *TEM, OKM, STM, LVM, YM

Kum

ppan

it

* ) Poikkeustapauksissa ministeriöt voivat toimia rahoittajina

EU komissioDG Regio

DG Employment

16

Rahoituksen jakautuminen rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)

17

EAKR erityisrahoitus; 

23,5 %

EAKR perusrahoitus; 

37,0 %

ESR; 39,5 %

Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) 60,5 %

Euroopan sosiaalirahasto (ESR) 39,5 %

Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö)

Valtakunnalliset teematEAKR 10 % n. 13 milj. euroa/v (EU+ kansallinen)

ESR 25 % n. 35 milj. euroa/v (EU+ kansallinen)

Alueiden rahoitus* (kun valtakunnalliset teemat vähennetty)

Itä- ja Pohjois-Suomi 70,61% n. 206 milj. euroa/v (EU+ kansallinen)

Etelä- ja Länsi-Suomi 28,94 % n. 85 milj. euroa/v (EU+ kansallinen)

Ahvenanmaa 0,45 % n. 1,3 milj. euroa/v (EU+ kansallinen)

*) Kestävän kaupunkikehittämisen (5 %:ia EAKR:stä) rahoitus otetaan IP- ja EL-osuuksista alueen verkostossa mukana olevien kaupunkiseutujen lukumäärän suhteessa.

18

Valtakunnalliset teematValtakunnalliset teemat = Valtakunnallisten teemojen rahoitus on tarkoitettu toimintaan, joka tuottaa erityistä lisäarvoa eri sektoripolitiikoiden tärkeimpien hankkeiden toteuttamiseen alueellisen toiminnan lisäksi ja sitä tukien. Teemoja voidaan käytännössä toteuttaa mm. valtakunnallisina tukirakenteina, koordinoivina hankkeina ja pilotteina. Hankepäätöksiä tehdään vain poikkeustapauksessa ministeriöissä.

ESR:n valtakunnalliset teemat: nuorisotakuu, työvoiman liikkuvuus Euroopassa, maahanmuuttajien kotouttaminen, koulutusjärjestelmän kehittäminen siirtymiä tukeviksi, kasvu- ja rakennemuutosalojen tarvitseman osaamisen lisääminen sekä työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn vahvistaminen. Teemat voivat muuttua ohjelmakauden kuluessa toimintaympäristön kehityksen mukaan.

EAKR:n valtakunnalliset teemat: Osaamis- ja innovaatioverkostot (tukee INKA-ohjelman

toteutusta), jonka osana vähähiilinen talous. Kansallinen ohjausryhmä linjaa kilpailutettavia teemoja esim. vuosittain. Tavoitteena mm. paikallisten kyvykkyyksien kehittäminen /Horizon2020 ja toimenpiteiden yhteensovittaminen alueellisiin toimenpiteisiin.

19

Rakennerahasto-ohjelman toimintalinjat (summat alustavia)

20

Vähähiilisen talouden tukemiseen käytetään vähintään 25 %:ia EAKR-rahoituksesta. Rahoitusosuus sisältyy toimintalinjojen 1 ja 2 osuuteen.

Absoluuttiset summat ovat toistaiseksi arvioita

EAKR Osuus ESR Osuus Yhteensä OsuusTL 1 Pk‐yritystoiminnan tukeminen (EAKR) 322,7 40,2 % 645,4 25,0 %TL 2 Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

428,1 53,3 % 856,2 33,1 %

TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR) 230,4 47,0 % 460,8 17,8 %TL 4 Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR)

161,8 33,0 % 323,6 12,5 %

TL 5 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR)

98,0 20,0 % 196,1 7,6 %

TL 6 Tekninen tuki (EAKR) 51,7 6,4 % 103,4 4,0 %YHTEENSÄ 802,5 100,0 % 490,2 100,0 % 2 585,5 100,0 %

ToimintalinjaEU‐rahoitus (milj. €) Julkinen rahoitus 

Esimerkkejä rakennerahasto-ohjelman tukemasta toiminnasta EAKRTL 1 PK-yritystoiminnan edistäminen• uudenlaiset yrityskiihdyttämöt ja uudet yritysten synnyn edistämisen mallit • olemassa olevien yritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen tähtäävät investoinnit ja

kehittämishankkeet (tuotteistaminen ja kaupallistaminen)• pk-yritysten energiatehokkuuteen ja uuden teknologian käyttöönottoon liittyvät investoinnit• pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksien parantaminen, mm konsultointi• yritysverkostot, -klusterit ja muut yritysten kumppanuudet ja yhteistyömuodot• pk-yritysten kilpailukykyä edistävät liikenne- ja logistiikkaratkaisut (vain Itä- ja Pohjois-Suomessa)

TL 2 Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen• tutkimus- ja kehitys- ja innovaatiotoiminnan infrastruktuuri, osaamiskeskittymät ja T&K- ympäristöt,

kehitysalustat• yritysten, yliopistojen, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja julkisyhteisöjen tutkimusyhteistyö ja

verkottuminen• yrityslähtöiset soveltavan tutkimuksen hankkeet• uusien tuotteiden, palveluiden ja tuotantomenetelmien kehitys (myös käytäntölähtöiset innovaatiot) ja

käyttöönotto (erityisesti cleantech, uusiutuva energia ja energiatehokkuus)• koulutuksen ja tutkimuksen vientiedellytykset (esiselvitykset)• yhdyskuntien vähähiilisyysstrategiat ja niiden toteuttamiseksi tarvittavat selvitykset, ratkaisut,

kehittämishankkeet

21

Esimerkkejä rakennerahasto-ohjelman tukemasta toiminnasta ESRTL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus• ohjeistus, koulutus ja tukipalvelut nuorisotakuun toimeenpanossa• työnhakijoiden ja työvoiman ulkopuolella olevien ohjaus- ja tukipalvelut (mm. työvoimapoliittiset toimet)• uudenlaiset työvoima- ja yrityspalvelut• maahanmuuttajien vastaanoton palvelut ja muut kotouttamistoimenpiteet• työhyvinvoinnin koulutus-, ohjaus-, neuvonta- ja asiantuntijapalvelut sekä toimintamallit ja palvelut• työntekijöiden, yritysten ja yrittäjien sopeutumiskykyä parantavat toimet• sukupuolten tasa-arvoa työelämässä edistävät hankkeet

TL 4 Osaaminen, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen• työssä olevien osaamisen ja ammattitaidon kehittäminen opiskelijoiden työelämäyhteydet ja yrittäjyysmyönteisyys• aikuiskoulutuksen ennakointimenetelmät• aikuiskoulutuksen kehittämien etenkin kasvu- ja rakennemuutosaloilla• siirtymävaiheita tukevat palvelut• koulutusvaihtoehtoja erityisryhmille (mm. maahanmuuttajat, vammaiset, osatyökykyiset • aliedustettujen ryhmien koulutukseen osallistumisen vahvistaminen

TL 5 Osallisuus- ja köyhyyden torjunta• työ- ja toimintakykyä tukevat palvelut (mm. päihde- ja mielenterveystyö ja kuntoutus)• nuorten syrjäytymistä ehkäisevät toimenpiteet ja palvelukehitys• monialainen ammatillinen yhteistyö ja osaaminen (mm. konsultointi ja verkottuminen)• asukaslähtöiset toimintatavat ja palvelut osallisuuden tukemisessa

22

Valmistelun aikataulujaTOUKOKUU –KESÄKUU 2013• Ohjelman rahoitus ja toimintalinjat päätetty talpo:ssa 28.5. (perustuu

alueiden kompromissiin)• HALKE päätti ohjelman sisällöstä kesäkuussaSYYSKUU-LOKAKUU 2013• SOVA-kuuleminen 16.9.-18.10.• Valtioneuvosto hyväksyy kumppanuussopimuksen ja rr-ohjelmanMARRASKUU-JOULUKUU 2013• Suomi toimittaa asiakirjat komission hyväksyttäväksi• Viralliset neuvottelut EU-komission kanssa• Alueellisten suunnitelmien ja valtakunnallisten teemojen viimeistelyäKEVÄT 2014• Komissio hyväksyy Suomen kumppanuussopimuksen ja rr-ohjelman• Ohjelman toimeenpano alkaa

23

Kauden 2014-2020 EAY –ohjelmien valmistelu• Uusien EAY -ohjelmien valmistelu lähti käyntiin vuoden 2012 alussa,

nykyisten ohjelmien hallintoelinten ja/tai osallistuvien maiden aloitteesta, kun ne olivat ehtineet tutustua komission asetusesityksiin

• Yleisiä lähtökohtia• Ohjelma-rakenne/maantiede säilyy (Suomen osalta vain pieni tarkistus

Botnia-Atlantica- ja Keskinen Itämeri- ohjelmien välillä)• Ohjelmien nykyistä vahvempi temaattinen fokusointi (lähtökohtaisesti

enintään neljä temaattista tavoitetta (11 temaattisen tavoitteen listalta)• EU:n Itämeristrategian tukeminen• Nykyiset hallintoviranomaiset jatkavat• Uusien ohjelmien EAKR-rahoitus nousee hieman (selviää syksyn 2013

aikana)• Valmistelu etenee ohjelmakohtaisesti, hieman eritahtisesti• Tavoitteena ollut jättää ohjelmaesitykset komissiolle vuoden 2013

loppuun mennessä, mutta realistisempi aikataulu lienee vuoden 2014 alkupuoliskolla

Itämeren alueen ohjelma (Baltic Sea Region Programme)

• Valmistelu käynnistyi vuodenvaihteessa 2011/2012• Valmistelua johtaa 8 jäsenmaan ja 3 ei-jäsenmaan yhteinen

ohjelmointikomitea (JPC), jossa Suomesta TEM:n, YM:n ja alueiden (Hämeen liiton) edustaja

• Lisäksi valmisteleva työryhmä (TF) vaihtelevalla kokoonpanolla (1-2 edustajaa per maa)

• Suomessa järjestettiin valtakunnallinen infotilaisuus ohjelman valmistelusta toukokuussa 2012

• JPC kokoontunut tähän mennessä neljä kertaa ja TF kolme kertaa; temaattiset kuulemiset keväällä 2013

• Tavoiteaikataulu: ensimmäinen koottu ohjelmaluonnos JPC:n käsittelyssä joulukuussa, julkinen kuuleminen luonnoksesta tammi-helmikuussa 2014, ohjelmaesityksen jättäminen komissiolle kesä-heinäkuussa 2014, ohjelman hyväksyminen syksyllä 2014, ensimmäisen haun avaaminen vuodenvaihteessa 2014/2015

25

Itämeren alueen ohjelma (2) (Baltic Sea Region Programme)• Valittu kolme temaattista tavoitetta (TO):

• Innovaatiot (TO 1)• Ympäristö (TO 6)• Liikenne TO 7)

• Keskustelun alla myös TO:n 11 valinta (EU:n Itämeristrategian toteuttamiseen liittyvän hallinnon ja hankevalmistelun tukeminen)

• Keskustelu temaattisten tavoitteiden alaisista investointiprioriteeteista (IP) ja erityistavoitteista (SO) käynnissä; käsitellään seuraavan kerran lokakuun TF-kokouksessa

• Innovaatiotavoitteen (TO 1) alustavat IP:t ja SO:t• Tutkimus- ja innovaatioinfrastruktuurin vahvistaminen (IP 1 a)

• SO 1: Research and innovation infrastructures• Tutkimus- ja innovaatioinvestointien tukeminen (IP 1 b)

• SO 1: Smart specialization• SO 2: Capacity for innovation

Lisätietoa:2007-2013: www.rakennerahastot.fi2014-2020: www.tem.fi/ohjelma2014

Kiitos !

27