3. Vuorovaikutteinen oppimateriaali

Aika: Torstai 5.11.2015 klo 15-16.30Snellmanin kesäyliopisto

Anne Rongas ja Kari A. Hintikka

Tavoitteena innostaa, kannustaa ja antaa riittäviä eväitä tekemiseen

Anne Rongas ja Kari A. Hintikka

Luentosarjan kulku ja ohjeet

1. Mitä opettajan pitää tietää, kun hän tekee oppimateriaaleja digitaalisessa muodossa? (Intro YouTube)2. Mitä tietoja tarvitsen aloittaessani digitaalisten oppimateriaalien tekemistä? (29.10., aina klo 15-16:30)3. Vuorovaikutteisuus ja oppimateriaali oppimisympäristönä (5.11.) 4. Oppimateriaalin rikastuttaminen (12.11.)5. Toisen tuottaman digimateriaalin käyttö ja oman hinnoittelu (19.11.)6. Oppimateriaalin laatukriteerit ja käytettävyyden varmistaminen (26.11.)

OHJE: Jos haluat 1 op suorituksen, tee omalla tyylilläsi lyhyt tuotos, joka ilmentää tällä kurssilla oppimaasi. Tuotos saa olla mielellään kollaasimainen eli yhdistää useampaa eri sisältömuotoa. Tekstinä korkeintaan yksi A4-sivu, video- tai audiotiedostona enintään 2 minuuttia. Toimita tuotoksesi koulutuksen päätyttyä viimeistään 31.12.2015 mennessä sähköpostilla asiakaspalvelu (a) snellmankesayliopisto.fi, joka on otsikoitu Digiopus 1 op ja nimesi.

Kurssisuorituksesta

● Millainen kurssisuoritus voi olla?○ riittää, että kurssisuorituksen MUOTO on digitaalinen ○ ei pitkä, tekstinä n. 1 A4, mediatiedostona pari minuuttia○ jos olet tehnyt pidemmän aineiston, tee siitä lyhyt esittely○ kurssisuorituksen aiheena voi olla myös kurssi itsessään, mutta

silloinkin suoritusmuotona jokin digitaalinen toteutus● 1 op suorittaneet saavat käyttöönsä badgen eli

osaamismerkin (ks. lisätietoja osaamismerkeistä).● Voit sijoittaa osaamismerkin blogiisi, digitaaliseen CV:

hen tai muulle verkkosivulle. Voit myös kerätä saavuttamasi OpenBadge-osaamismerkit Backpack-kokoelmaksi (tässä esimerkiksi Annen osaamismerkkisivu).

Verkkojatkot ja aineistot

● Facebook: Digiopus-ryhmä https://www.facebook.com/groups/Digiopus/

● Twitter #digiopus● Purot-wiki http://digiopus.purot.net/ luentokertojen chat

+ taustakeskustelu yhdistettynä pohja-aineistoon. Avoin editointi, mahdollisuus kommentoida.

● Syksyn 2015 kurssiesite ● Luentotallenteiden linkit on lähetetty osallistujille

sähköpostilla.● Syksyn 2015 luentotallenteet ovat katsottavissa

31.7.2016 saakka. Aineistowiki aina avoin.

Jakson sisältö

• Digitaaliset oppimateriaalit lähestyvät tai toimivat usein myös oppimisympäristönä. Niiden avulla on mahdollisuus tuottaa uudenlaista vuorovaikutusta ja osallisuutta osaksi oppimisprosessia.

• Oppimateriaalin ulottuvuudet oppimisympäristönä• Vuorovaikutuksellisuuden ulottuvuuksien ja interaktiivisuuden

mahdollistaminen• Osallisuus oppimissisältöihin• Erilaisten oppimispolkujen mahdollistaminen

Vuorovaikutus on oppimisen ydintä

Vuorovaikutus on todellakin oppimisen ydintä!

Lisätietoja: Alkuportaat tutkimus ja tuorein uutisointi (ks. Itä-Suomen yliopiston tiedote 2.11.2015).

Osallisuus ja oppijalähtöisyys?Pedagogin rooli muuttuu, mutta ei poistu. Suunnittelun rooli kasvaa. Oppijaa ei jätetä yksin: mahdollisuuksia, tukea, ohjausta.

Lähde: Flöjt / JyU

Osallisuudessa on kysymys kuulumisesta johonkin. Osallisuus merkitsee omakohtaisesta sitoutumisesta nousevaa vaikuttamista asioiden kulkuun ja vastuun ottamista seurauksista. Osallisuus voidaan nähdä syrjäytymisen vastavoimana. (Lähde: Jelli-järjestöpalvelu)

Wattpad: yhteisöllinen lukeminen ja kirjoittaminen (ks. Annen kokeilu).

Osallisuus

Vuorovaikutteisuudesta ja oppimissisällöistä

• Vuorovaikutteisuus rinnastetaan tarinaan ja juoneen, johon osallistutaan.• Kirjassa tarina ja juoni etenevät lineaarisesti alusta loppuun, mutta

kirjakin voi sisältää kohtia, joissa paneudutaan yksittäisiin tilanteisiin ja sivuhahmoihin.

• Kirjassa voi olla keskustelunomaisia hyppäyksiä pääjuonesta menneisyyden takautumiin ja tulevaisuuteen (infolaatikot, tehtävät).

• Historia leirinuotio-tarinoissa, joissa kuuntelijat saavat kysyä taustoja tai hänelle kerrotaan tarina kuulijan omista lähtökohdista.

• Työmäärä on suoraan suhteessa valintamahdollisuuksien määrään: aloita perinteisen oppimateriaalin tuottamisesta.

• Laaja ja syvä vuorovaikutteisuus edellyttää laajaa testausta.• Wiki-tekniikat mahdollistavat hypertekstimäisen etenemisen kohtuullisen

vähällä vaivalla.• Taustaksi: Metropolia: Vuorovaikutteisen tarinan käsikirjoittaminen ja

konseptointi

Vuorovaikutteisuuden muotoja ja toteutustapoja

• Navigointi ja rakenne oppimateriaalissa, kuten linkit– Oma oppimispolku

• Rikastuttavat materiaalit (12.11. luennolla), kuten videon käynnistys

• Harjoitustehtävät (minipelit yms. interaktiiviset tehtävät)• Keskustelu ja vertaisarviointi• Roolipelimäisyys ja pelillistäminen (gamification ja badget)• Automatisoitu oppimateriaalin täydentäminen ja

ajantasaistaminen, esim. kartat• Oppimateriaali oppimisympäristönä eli tehdään kokonaan

itse (ks. Opettaja 26/2015 Pomona pedagogia)

Vuorovaikutteisuus käyttöympäristön suoman teknologian mukaan: tekstipohjainen keskustelu

Kuva: Tabletkoulu

Digitaalisessa oppikirjassa mahdollistuu myös palautteen antaminen aineiston tekijälle

Kuva: Tabletkoulu

Opintoverkon Digioppikirjassa voidaan vuorovaikutusta toteuttaa myös kuvien avulla.

OnEdu:n sähköisissä oppikirjoissa voi avata kurssikohtaisia keskustelualueita. Sisältöön voi liittää monissa digikirjoissa keskustelutehtäviä.

Purot.net-wikissä yhdistyvät sisällön tuottaminen ja sisältöön (tai sen tuottamiseen)

liittyvä keskustelu

Vuorovaikutteisuuden suunnittelu, yleisesti

• 1. Vuorovaikutteisuus, pääjuoni ja ‘tarina’ kannattaa ensin piirtää itselleen ainakin jollain tasolla– Saako oppija valita aivan mitä huvittaa, mikä on pakollista, mikä

toivottavaa, miten palkitaan etenemisestä – Esimerkkejä: 16 kerronnallisesti monitasoisen elokuvan

tarinavisualisointia: http://blog.visual.ly/16-movie-timeline-infographics/

• 2. Tämän jälkeen valitaan sopiva rakenne (seuraavat diat)

• 3. Lopuksi aletaan suunnitella yksityiskohtaisesti vuorovaikutteisuuden toteutusta– Metropolia: Lineaarinen ja epälineaarinen rakenne

Laajan vuorovaikutuksen suunnittelun ja toteutuksen eri vaiheita

Hieman kuin (mobiili)sovelluksen teko tai it-projekti

• Idea: mitä ratkaistaan (Jakso: Käytettävyys)• Konsepti: miten ratkaistaan (Jakso: Käytettävyys)• Synopsis tai nk. treatment: 1-2 sivun tekstikuvaus• Tiivistelmäkaavio rakenteesta• Yksityiskohtainen kaavio rakenteesta ja sisällöstä• Tuotantokäsikirjoitus: yksityiskohtainen kuvaus• Proof of concept: minidemo missä toteutettu keskeisimmät

toiminnota. Esimerkki: Pieni matematiikkalaskuri

• Demo: edellistä laajempi toimiva lopputulos, sisältää navigointimahdollisuuden yms

• Proto: Pitkälle viety lopputulos, testaamisen aloittaminen

Huolellisen valmistelun merkitys

• Tavallisen PDF-muotoisen oppimateriaalin tuottamisessa ei tarvita kaikkia edellisen dian vaiheita tai tuotoksia

• Laajoissa ja monitahoisissa tuotannoissa tarkat ja eri tuotokset• Vähentävät virheitä• Hahmottavat kokonaisuutta• Kaikki tuotantotiimissä tietävät mitä tehdään• Uudet tiimiläiset hahmottavat helposti mitä tehdään• Tuotosten avulla on helpompi lähestyä rahoittajaa

sekä käyttöönottajia, kuten opettajat

Vuorovaikutteisuus ja rakennemalleja: ’Haarautuvat polut’

• (Helpoimmasta työläämpään)• Nämä rakennemallit ovat ensisijaisesti hahmotustapoja

• 1. Lineaarinen, harjoitustehtävät ja rikastaminen (vrt. Jakso 4)– Lineaaristakin tarinaa saadaan vuorovaikutteiseksi helpoin keinoin– Esimerkiksi New York Timesin palkittu Snow Fall -artikkeli

• 2. Hierarkkinen, puu– Perinteinen sisällysluettelo, josta voi valita selattavat pääosiot ja perehtyä

myös alaosioihin tehtävineen• 3. Kalanruoto

– Kuten Puu, mutta edetään lineaarisesti ja matkalla poiketaan (pakollisiin) pikku ‘ruotoihin’, usein tehtäviä tai tausta-aineistoa

• 4. Kärrynpyörä– Aloitetaan keskuspisteestä, eteneminen vapaata kuten kirpputorilla– Esimerkiksi Prezi-presentaatiosovellus

Haarautuvat polut

Lineaarinen, kuten yhden kurssin jakso Puumainen, kuten sisällysluettelo ja kirja

Kalanruoto Kärrynpyörä

Haarautuvat polutLineaarinen perinteinen oppikirjan luku Puumainen, kuten sisällysluettelo ja kirja

Kalanruoto Kärrynpyörä

● Kannattaa aloittaa perinteisesti ja kokemuksen myötä rikkoa runkoa

● Kokonaisuudesta opiskellaan esim. jaksot 1,2 ja 5 tai valitaan itse

● Vaihtoehtoisia tehtäviä tai lisämateriaalia

● Syvennetään kohti yksityiskohtia

● Etenee lineaarisesti● ‘Ruodot’ sisältävät (pakollisia)

tehtäviä ja taustatietoja

● Materiaalilla aloituspiste● Kuin kirpputori, alue on jaettu

vapaasti kierreltäviin teemoihin ja osakokonaisuuksiin, jotka ovat linkitetty toisiinsa

Vuorovaikutteisuus ja rakennemalleja:Asiakaspalvelu eli personointi

• 5. Kioski, mitä käyttäjä haluaa seuraavaksi– Käyttäjältä kysytään: “Kahvia vai teetä vai kaakao?”

• ”Maidon kanssa vai ilman vai luomukermaa?”• ”Pullaa, leivosta tai muuta lisuketta vai vaan kahvi?”

– Valintojen perusteella tarjotaan oppisisältö

• 6. Räätälöinti ja personointi, hieman kuin 5. Kioski– Personoinnissa käyttäjä valitsee heti alussa erilaisista vaihtoehdoista ja

muuttujista ja sisältö palvelu skaalautuu valintoihin, miniopas tai kirjasarja– Yksinkertaisimmillaan oppisisältö skaalautuu käytettävään päätelaitteeseen

sopivaksi läppäristä kännykkään– Parhaimmillaan koko oppimateriaali personoidaan, vaikeusastetta ja tehtäviä

yms myöten (kts. edelliset diat)

• Personoinnin jälkeen voidaan lisäksi käyttää edellisen sliden rakenteita• Personointi on työlästä, mutta isoissa oppilasmäärissä myös mittakaavaetu

Vuorovaikutteisuus ja rakennemalleja:Asiakaspalvelu eli personointi

Nettilukion aloituskysely2013 © Otavan Opisto Ohjaustiimi

Muljaattori2011 © Otavan Opisto

Hierarkkisen rakenteen jäsennystyökalu: miellekartat

Mindmeister

Muut rakenteet: Google Piirros, Lucidchart

Google Piirros Lucidchart

Vuorovaikutteisuus ja rakennemallit:Hyperlinkitys ja vapaa navigointi

• Oppilas saa vapaasti navigoida oppimateriaalissa• Suoritus rakennetaan edellisten diojen tapaan esimerkiksi

piipahtamalla tehtävissä tai pakollisilla tehtävillä edetessä• Tuotantotyökalulla voi periaatteessa tuottaa automaattisesti

sisältörakenteen

• 7. Avoin hyperteksti, vrt. Wikipedia• 8. Avoin hypermedia, vrt. Museoviraston Suomen museot

online• Tausta 1990-luvun alussa, Suomessakin suosittua

• 9. Dynaamisesti muuttuva ja vapaavalintainen kartta, esim. Inforapid

• (10. Simulaatiot ja pelimaailmat, kuten Second Life ja Minecraft)

Vuorovaikutteisuus ja rakennemallit:Hyperlinkit

• kuvat

Inforapid

Ihmisten ja oppimateriaalien vuorovaikutus

• Kolme päämallia: Verkostokaavio: keskitetty, hajautettu, rihmasto– Opettaja ja pedagogi johtaa– Ryhmät yhteistyössä, pedagogi kuraattorina– Avoin internet, periaatteessa kuka vain voi osallistua

Ihmisten ja oppimateriaalien vuorovaikutus

Pedagogijohtoinen Pedagogi kuraattorina Itseorganisoituminen

Ihmisten ja oppimateriaalien vuorovaikutuksen eri tasoja

• Edellä kuvatut vuorovaikutteisuuden toteutustapoja• Muistiinpanot oppimateriaaliin tai oppimisympäristöön• Ohjaajan ja oppilaan vuorovaikutus

• Yhteinen oppimispäiväkirja• Esimerkiksi chatti-hahmo jota ylläpitävät ohjaajat• Kela-Kerttu Suomi24:ssa ja Facebookissa

• Oppimisanalytiikka eli oppilaan digitaalisten jalanjälkien hyödyntäminen

• Varsinaisen oppisisällön muokkaus, kuten wikit• Täysin itse tuotettu materiaali, oppimateriaali

oppimisympäristönä, opettaja kuratoi

Sovellusten ja oppimateriaalien vuorovaikutus

• Erilaiset nettisovellukset tekevät helposti hallittavasti yhä isomman määrän toimenpiteitä, joita aiemmin piti ihmisen tehdä käsin

• Avoin data: julkishallinnon tai muun toimijan tuottamaa dataa, joka on lisensoitu avoimesti kaikkien käytettäväksi ja myös muokattavaksi uusiin muotoihin

• Vrt. Jakso 4: Rikastuttaminen• Yksinkertaisimmillaan oppimateriaaliin upotetaan ja haetaan

reaaliaikaista dataa, kuten sää, liikennetiedot, paikkatiedot, planeetan ihmismäärä esimerkiksi karttaan

• Sosiaalisen median päivitykset• Otsikkosyötteet

• Sovellukset voivat kuitenkin suorittaa myös monimutkaisia yhdistelyjä usean palvelun välillä

Kiitos!

Seuraava jakso: 12.11.2015 klo 15-16:30:4. Oppimateriaalin rikastuttaminen

Kysyttävää, kommentteja tai palautetta?Jatketaan Facebookissa ja Purot-wikissäAineistopaketti rakentuu luentojen edetessä.

Anne Rongas, Twitter @arongasrongas.anne (a) gmail.comKari A. Hintikka, Twitter @nethuntkari.hintikka (a) gmail.com