1

Ammatillinen opettajakorkeakoulu

OPPIMISAIHIOITA MOODLE-VERKKOYMPÄRISTÖÖN PUUALAN

KOULUTUKSESSA

Kehittämishanke Sami Pekonen

Huhtikuu 2008

2

Tiivistelmä Tekijä(t) Pekonen, Sami Gabriel

Julkaisun laji Kehittämishankeraportti

Sivumäärä 43

Julkaisun kieli Suomi

Luottamuksellisuus Salainen _____________saakka

Työn nimi Oppimisaihioita Moodle verkkoympäristöön puualankoulutuksessa Koulutusohjelma Ammatillinen opettajakorkeakoulu, opettajien pedagoginen koulutus Työn ohjaaja(t) Hannula, Kaija Toimeksiantaja(t) Savon ammatti –ja aikuisopisto Tiivistelmä Kehittämishankkeen tavoitteena on suunnitella ja tuottaa verkko-oppimisympäristö

oppimisaihioineen Moodle verkko-oppimisalustalle. Oppimateriaalin tuottaminen on hyvin

ajankohtaista Savon ammatti- ja aikuisopistolle, sekä se on tulevaisuutta kaikkia ajatellen.

Tällaisen järjestelmän toimivuus on ennen kaikkea sen aikaan ja paikkaan sitoutumattomuus.

Nykyään paikkojen väliset etäisyydet ovat lyhentyneet ja ihmisten liikkuminen on lisääntynyt,

myös harjoittelu- ja työpaikat ovat laajemmalla alueella kuin ennen (oppisopimusopiskelijat,

vankilaopiskelijat jne.) Internetissä toimivalla järjestelmällä voidaan opiskelijan taitoja kartuttaa

oppilaitoksesta ja paikasta riippumatta.

Moodle on avoimen lähdekoodin verkko-oppimisalusta, jonka saa vapaasti lähdekoodeineen

(Open Source). Moodle verkko-oppimisalusta on saanut alkunsa Australiassa vuonna 2002 ja on

saatavissa 34 eri kielellä. Moodle tarjoaa työvälineitä esimerkiksi vuorovaikutukseen, sisällön

tuottamiseen ja materiaalin jakamiseen. Moodle oppimisalusta sisältää täydellisen käyttäjä-,

kurssi- ja tiedostohallinnoinnin ja tarjoaa useita erilaisia käyttäjätasoja. Avainsanat (asiasanat) Moodle, oppimisaihio, verkko-opetus Muut tiedot

3

Author(s) Pekonen, Sami Gabriel

Type of Publication Development project report

Pages 43

Language Finnish

Confidential Until_____________

Title The learning objects to Moodle virtual learning environment in wood line school Degree Programme Vocational teachers education Tutor(s) Hannula, Kaija Assigned by Abstract The aim of the development project is to design and produce a virtual learning environment

with learning objects employing Moodle. Producing teaching material is a very current issue

for Savo Consortium for Education, and it will be benefiting everyone in the future. The

significance of this kind of system is in its functionality; its usage is not bound to time or place.

Today distances are shorter, and a movement of people has increased. Also training and

working places are located in a larger area than before (consider students with apprenticeship

contracts, prisoner students). An internet-based system opens the possibility to advance

students’ skills regardless of the institution or location.

Moodle is a learning system, which is freely available with open sources. It has been developed

in Australia in 2002, and it is available in 34 languages. Moodle offer working implements for

example to turn effects, content produce and materials distribution. Moodle learning

environment contain perfect user-, course- and file control and offer many different user levels. Keywords Moodle, learning objects, network teaching Miscellaneous

4

SISÄLTÖ

1 JOHDANTO 5

2 TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA OPETUSKÄYTÖSSÄ 6

3 OPPIMISTEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT 7

4 TAVOITTEET 8

5 VERKKO OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 10

5.1 Opiskelijan toiminta Moodlessa 13

5.2 Opettajan toiminta Moodlessa 13

6 OPPIMISAIHIOT 15

7 MOODLE-OPPIMISALUSTA 17

8 KEHITTÄMISHANKKEEN JOHTOPÄÄTÖKSIÄ JA TULOKSIA 18

9 LÄHTEET 20

10 LITTTEET 22

5

1 JOHDANTO

Tieto- ja viestintätekniikan kehitys on aiheuttanut suomalaisessa yhteiskunnassa ja eri

koulutusorganisaatioissa muutoksia. Erityisesti Internet ja verkko-oppimisympäristöt

asettavat uudenlaisia haasteita ja mahdollisuuksia koulutussuunnittelulle sekä

organisaatioiden toiminnalle. (Matikainen & Manninen 2000, 8). Tietoverkot

mahdollistavat erilaisten toimintakäytäntöjen, kuten ajan, paikan sekä tilanteen

uudelleen muotoutumien. Ne myös avaavat ihmiselle uudenlaisia tapoja oppia, toimia

ja opiskella (Tella, Vahtivuori, Vuorento, Wager &Oksanen 2001, 16). Perinteisen

opetuksen ei katsota enää vastaavan nyky-yhteiskunnan haasteisiin. Sen tilalle ja

rinnalle on pyritty löytämään uudenlaisia opetus-, oppimis- sekä arviointikäytäntöjä.

(Hautakangas & Pohjolainen 2002, 33-34).

Nykypäivän aikuiskoulutus on mielestäni haasteiden edessä siinä, miten koulutusta

saataisiin verkkoon ainakin joiltain osin. Savon ammatti- ja aikuisopistolla on hyvin

erilaisia oppilaita aikuispuolella sekä nuorisoasteella, joiden opettamisen apuvälineenä

voitaisiin käyttää Internetissä toimivaa Moodle verkko-opetusjärjestelmää.

Oppilaitoksessamme on joissain määrin jo käytössä Moodle. Nuorisoasteella on ehkä

noin vuoden verran kokeiltu Moodle-oppimisalustaa. Kokemukset ovat olleet

puualalla ihan hyvät, sekä oppilaiden että opettajien mielestä. Meillä on esim. vankila

opiskelijoita, joille ei voi pitää ns. fyysistä opettamista. Heille sopisi erittäin hyvin

Moodle järjestelmä, josta oppilas hakee tehtävän ja palauttaa sen annettujen ohjeiden

mukaan.

Tämän vuoksi materiaalin tuottaminen on ensisijaisen tärkeää ja ajankohta on nyt mitä

parhain sen tuottamiselle.

6

2 TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA OPETUSKÄYTÖSSÄ

Tietoyhteiskunnassa korostuvat ihmisten taidot hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa

jokapäiväisessä elämässään, sillä ainakin osa yhteiskunnan palveluista edellyttää

teknologian hallitsemista. Jotta koulutuksella voitaisiin vastata nykypäivän ja

tulevaisuuden osaamisen vaatimuksiin, tähän verkko-opetus antaa hyvät

mahdollisuudet totuttaa tietokoneisiin ja tutustuttaa tieto- ja viestintätekniikan

käyttöön koulutuksen aikana. Lisäksi opitaan taitoja, jotka ovat tärkeitä

jokapäiväisessä elämässä ja myös helpottavat arjen elämää. Vielä lisäksi tietokoneiden

avulla on mahdollista luoda oppimisympäristöjä tavoilla, joiden tuloksena syntyy

oppimista ja voidaan myös parantaa oppimistuloksia.

Etä- ja monimuotoisen aikuiskoulutuksen järjestäminen on helpottunut tieto- ja

viestintätekniikan kehityksen myötä jopa siinä määrin, että joustavuutta ja avoimuutta

tarjoavien virtuaalisten verkko-oppimisympäristöjen arvellaan tulevaisuudessa osittain

syrjäyttävän perinteisen opetuksen (Sallila 2002, 8). Tietoverkko tarjoaa opettajalle ja

opiskelijalle perinteistä joustavamman tavan olla vuorovaikutuksessa (esim. Manninen

& Nevgi 2000, 95). Uusi teknologia mahdollistaa tietyin ehdoin opiskelun

yksilöllistymisen, riippumattomuuden ajasta ja paikasta sekä oppimisympäristöjen

kehittämisen ja hyväksikäytön osana opetusta ja opiskelua. Verkkoympäristöjen

avulla voidaan tukea uudenlaisen osaamisen kehittymistä (muun muassa yhteisöllistä

oppimista) sekä häivyttää työelämän ja koulutuksen välisiä raja-aitoja. (Pulkkinen

1997, 275-276). Teknologiaa onkin pidetty yhtenä merkittävimmistä laadukkaan

oppimisympäristön ja parempia oppimistuloksia tuottavan opetuksen tekijöistä.

Tietoverkoissa opiskelu ja opetus ovat myös osa yhteiskunnallista ja kulttuurista

muutosta (Vuorinen 2000, 12) Erityisesti aikuiskoulutuksessa verkko-opiskelun

yleistymiselle voidaan asettaa suuriakin toiveita, sillä siinä verkostopohjaista

opiskelua voidaan pitää osana elinikäisen oppimisen työvälineistöä ja

oppimisympäristöä. Mannisen (2000, 64-67) mukaan aikuisille tyypilliset

elämäntilanteeseen, -kokemuksiin, oppimistyyliin ja vuorovaikutustyyliin sekä työhön

liittyvät erityispiirteet sopivat hyvin verkko-pohjaiseen opiskeluympäristöön, jossa

tietoverkko tukee opiskelijan oppimista sekä ajattelu- ja toimintamallien näkyväksi

tekemistä.

7

3. OPPIMISTEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT

Oppimiskäsitykset ovat hankkeen suunnittelua ja toteutusta ohjaavia tekijöitä. Ne

vaikuttavat siihen, millaista oppimista tavoitellaan. Oppimiskäsitys määrittää myös

sen, miten opitaan. Olennaisinta on, että oppimisympäristö tukee parhaalla

mahdollisella tavalla opiskelijan oppimista ja edesauttaa itseohjautuvaa.

Tella (2001, 19) määrittelee verkko-opetuksen yleistermiksi, joka kattaa tietoverkossa

tapahtuvat opetus., opiskelu- ja oppimisprosessit. Verkko-opetuksella viitataan Tellan

mukaan opetukseen, opiskeluun ja oppimiseen, jota tuetaan tai jonka jonkin osa

perustuu tietoverkkojen, erityisesti Internetin kautta saataviin tai siellä oleviin

aineistoihin ja palveluihin. Verkko-opetus ymmärretään laajassa merkityksessä,

jolloin se sisältää varsinaisen verkko-oppimisympäristössä työskentelyn lisäksi

lähiopetusta, projektitöitä tai oppimista muissa oppimisympäristöissä. Verkko opetus

on siis enemmän kuin kasvokkaisopetus tai verkkopohjainen opetus yksinään.

Moodlessa opiskellessaan opiskelija on monesti fyysisesti yksin, mutta verkon

välityksellä yhteydessä kanssaopiskelijoihin ja opettajaansa. Kasvokkain tapahtuvassa

opetuksessa kaikki läsnä olevat henkilöt vaikuttavat suoraan oppimistilanteen

rakentumiseen, yleensä opettajajohtoisesti, kun taas verkossa kaikki eivät aina ole

välttämättä läsnä yhtä aikaa. Tarkoitus ei ole jättää opiskelijaa oman onnensa varaan,

vaan opiskelijaa tuetaan ottamaan vähitellen enemmän vastuuta omasta oppimisestaan.

Tärkeää myös on, että opettaja on välittömästi käytettävissä, valmiina auttamaan

kysymyksissä. Materiaali on kuitenkin pyritty suunnittelemaan siten, että opiskelija

voi opiskella vähemmällä opettajan avustuksella kuin tavallisesti. Moodle on väline,

joka sisältää informaation ja ohjaavan materiaalia. Materiaali sisältää siis ihan samat

toiminnot kuin mitä opettaja tekee perinteisessäkin opetuksessa: ohjausta, motivointia,

selittämistä, muistuttamista, kysymyksiä, keskustelua, opiskelijan edistymisen

seuraamista, virheiden korjausta, lisäapua jne.

Ruokamo ja Pohjolainen (1999, 7) esittävät seuraavat verkko-oppimisen ja opetuksen

mukaiset merkitykselliset kriteerit. Kriteerit ovat konstruktiivisuus, intentionaalisuus,

aktiivisuus, kontekstuaalisuus, reflektiivisyys, yhteisöllisyys ja siirtovaikutus.

8

Nykyisin vallitsevan konstruktivistisen oppimiskäsityksen ydinajatus on, että

opiskelija yhdistää aiempaa tietoa uuteen tietoon ja pyrkii rakentamaan ja

muokkaamaan uutta tietoa aiemmin omaksumansa tiedon/kokemushistoriansa pohjalta.

Oppiminen on opiskelijan aktiiviseen oman toiminnan tulosta. Opiskelija arvioi omaa

oppimisprosessiaan ja sen etenemistä sekä työskentelee aktiivisesti opiskeltavan asian

kanssa, kuten mitä opitaan, miten ja mihin tarkoitukseen. Opiskelijat voivat

työskennellä yhteistyössä jakaen tietojaan ja taitojaan esim. keskustelufoorumeissa ja

opiskelija pystyy siirtämään ja hyödyntämään taitojansa uusissa konteksteissa sekä

uuden asian oppimisessa. Nämä ominaisuudet ovat kaikki kytkeytyneet toisiinsa ja

keskenään vuorovaikutteisia. Moodlessa on lähiopiskelua enemmän oltava

aloitteellisempi, mutta myös avoimuus, luottamus, kunnioitus ja kyky ”kuunnella”

ovat tärkeitä elementtejä mielekkäälle opiskelulle ja opetukselle verkossa.

4 TAVOITTEET

Opettajankoulutuksen alussa syksyllä 2005 tutustuin koulutuksessa käytettävään

Moodle järjestelmään. Järjestelmän käyttö ei ole mielestäni ollut missään vaiheessa

hankalaa. Lisäksi Moodlen tekee monipuolisemmaksi se, että se on ryhmätyökalu ja

sen avulla olemme voineet mutkattomasti kommunikoida opiskelijatovereiden ja

opettajien kesken.

Myöhemmin opettajankoulutuksen kuluessa ja työelämässä ollessa heräsi kiinnostus

perehtyä paremmin sähköisen tallennusjärjestelmän käyttöön. Kävin erityistutkija Pasi

Silanderin Oppimisaihiot – Syventävä oppimateriaalin tekijöiden koulutuksessa, 1.

lähijakso Kuopiossa 12-13.9 2006.

Koulutuksen tavoitteet kysymyksinä olivat seuraavanlaiset:

- Mikä on oppimisaihio? (yhteinen käsitys, suuruus)

- Mikä on oppimisaihioiden pedagoginen lisäarvo?

- Miten suunnitella toimiva oppimisprosessi?

- Miten oppimisaihioita oppimisprosessissa käytetään? (oppimispedagogiikka)

- Miten oppimisaihiolla mahdollistetaan yksilöllinen oppiminen ja

- Mitä oppimisaihioiden käyttämisessä verkko-opetuksessa on huomioitava?

- Miten tuetaan oppimisaihiota (Pasi Silander)

9

Asetin kehittämishankkeeni tavoitteeksi suunnitella ja toteuttaa laadukasta materiaalia

Savon ammatti- ja aikuisopiston perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin

Moodle verkko-oppimisalustaan. Keskeisenä lähtökohtana voidaankin pitää

oppilaitoksemme nykyistä laadunhallintaa, sillä laatu on tärkeä menestystekijä.

Laadun tietoinen ja jatkuva kehittäminen mahdollistaa nykyisen toiminnan eteenpäin

viemisen ja tulevaisuuden.

Tavoite on luoda opiskelijoille graafisesti selkeitä ja asianmukaisia kokonaisuuksia,

joissa on jaettuna opetusmateriaalia, sekä harjoituksia. Oppimateriaali rakentuu vaihe

vaiheelta eteenpäin kulkevaksi oppimisaihioiksi, jota suoritetaan aste asteelta

vaikeammalle tasolle. Lisäksi Moodlea on tarkoitus käyttää tiedotuskanavana sekä

sen avulla voidaan suorittaa myös muita oppimisympäristön mahdollistamia toimia,

kuten harjoitustehtävien palautuksia, palautteiden antoa jne. Oppimateriaalilla

pyritään tuomaan työelämälähtöisyys esille niissä puitteissa kuin se on mahdollista

(työelämäyhteistyöllä, työelämälähtöisellä suunnittelulla ja koulutuksella, sekä

laadunhallinnalla). Lisäarvoa materiaalille tuo sen uudelleen käytettävyys.

Kehittämishanke tulee auttamaan minua itseäni jatkossa hyvinkin paljon juuri tämän

tyyppisissä koulutuksissa. Koen myös oppimateriaalin edistävän oppilaitoksemme

osaamistasoa valtakunnan tasolla, sekä vahvistavan meidän kilpailuasemaa

laadukkaana kouluttajana, niin organisaatiossamme kuin yrityksissäkin.

Tietotekniikan hallinnasta on tullut toisaalta tärkeä opetuksen ja oppimisen tavoite,

toisaalta se muodostaa tärkeän oppimisen välineen. Erityisesti tietoverkkojen

kehittyminen on avannut täysin uudenlaisia mahdollisuuksia opetuksen ja oppimisen

järjestämiseen. Verkot tarjoavat myös kanavan yhä monisuuntaisempaan

kommunikaatioon, informaatioon ja tiedon välittämiseen ja asiantuntijuuden

jakamiseen. (Etäpelto & Tynjälä 1999, 222.)

10

5 VERKKO OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ

Verkko-opiskelu ja verkko-opetus ovat nykyään varsin yleisiä lähiopetuksen ohessa

käytettäviä opetusmetodeja. Tietokoneavusteinen oppiminen tarkoittaa kaikkea

opiskelua, jossa tietokone on apuna: työkaluna, viestintävälineenä tai

oppimisprosessin ohjaajana.

Oppilaitoksellamme on käytössään omat tietotekniikka luokat. Koulutusympäristöinä

ovat pääosin erilaiset Windows-pohjaiset työasema- ja verkkoratkaisut Intreneteineen.

Käytössä on. monipuolinen ohjelmistovalikoima mm. Microsoft, Adobe, Corel, Open

Office ja AutoCad.

Osastollamme on moni puuntyöstökone tietokoneella ohjattava. Tulevaisuudessa yhä

enemmän tulee koneet muuttumaan tähän suuntaan. Siksi opetusmateriaaliakin

voitaisiin yhä enenevästi siirtää sähköiseksi Moodle verkko-oppimisympäristöön.

Moodlessa opiskelija saa käyttäjätunnuksen ja salasanan opintojen alkaessa. Kuka

tahansa ei pääse lukeman puheenvuoroja tai opiskelutehtäviä. Moodle myös tunnistaa

kirjautuvan käyttäjän ja taltioi opettajalle tietoa siitä, kuinka ahkerasti opiskelija on

siellä opiskellut.

Verkkopohjaiset oppimisympäristöt pohjautuvat tieto- ja viestintätekniikkaan.

Informaatiotietotekniikka luo oppimiselle ympäristön, jonka mahdollistamia ratkaisuja

tulee pohtia opetuksen käyttötarpeen ja kohdeyleisön ominaisuuksien valossa.

Verkkopohjaisten oppimisympäristöjen ytimenä on tietokantajärjestelmä, johon voi

tallettaa tekstejä, kuvia ja videokuvaa. Tällaiset ympäristöt on suunniteltu tukemaan

tiedon yhteisöllistä rakentelua ja opiskelijoiden välistä vuorovaikutusta. Tekniikan

avulla on mahdollista luoda verkkoon oppimisympäristö, joka tarjoaa tietyin

rajoituksin ajasta ja paikasta vapaata tilaa opettaa, opiskella ja oppia. Verkossa on

mahdollista tarjota joustavia, yksilöllisiä ja opiskelijakeskeisiä opintoja (Hakkarainen

ym. 2005a, 392 ja Nevgi ym. 2003, 337-382), (Liite 1. Rakentamani

oppimisympäristö puusepänalan ammattitutkintolaisille).

Opettajan ja opiskelijan suhde muuttuu, kun opetus siirtyy painotetusti verkkoon.

Silander & Koli (2003, 7), ohjeistavatkin verkko-opetusta suunnittelevaa

kiinnittämään huomiota perinteisen opetusprosessin suunnittelun sijasta, oppijan

11

oppimisprosessiin ja sen suunnitteluun. Oppiminen on aina kiinni myös ihmisen

omista persoonallisista tavoista jäsentää tietoa ja reflektoida oppimaansa. Silander ja

Koli (2003, 7) korostavat, että verkko-opetuksen yleistyminen tulee muuttamaan

opettajan ”työkalupakkia” merkittävästi. Oppimisen tavoitteita tulisi miettiä

kysymyksinä ja teemoina, jotka muodostavat ketjumaisesti etenevän prosessin, joka

vääjäämättä levittäytyy verkon hyperavaruuteen ja silti sen pitäisi olla hallittavissa,

minkä vuoksi etukäteissuunnittelun merkitys korostuu entisestään. Oppimistilanne

verkossa voi Silanderin ja Kolin mukaan muodostua mm. oppimistehtävästä,

oppimismateriaalista, oppimisaihiosta, opetuksesta, arvioinnista ja ohjauksesta.

Oppimisaihio on opiskeltavasta asiasta laadittu, opiskeluun motivoiva virike, joka voi

olla esimerkiksi kuva, video, kirjallinen kooste tai animaatio (Liite 2. näkyy

oppimisaihioiden ketjumainen etenemisprosessi).

Verkko-opetuksen suunnittelupalikoiksi Silander ja Koli tarjoavat seuraavia

elementtejä: tavoitteet ja käytänteet, kontekstin luominen, aktivointi, oppimistehtävän

kuvaus, tiedonrakentelu, yhteisöllinen tiedon rakentelu tai keskustelu verkossa,

reflektio, ohjaus verkossa ja ohjaajan palaute, vertaispalaute, tehtävän palautus,

oppimispäiväkirja, luento, itsearviointi, portfolio, oppimisaihio tai oppimismateriaali

ja arviointi. (emt., 28, 37-43.)

Rakentamassani oppimisympäristössä on opettajan ja opiskelijoiden käytettävissä ja

nähtävissä seuraavat sisällöt ja näkymät.

Aineistot

Aihe Nimi Yhteenveto

1 OSAAMISVAATIMUKSET

OHJEITA TÄSSÄ KANSIOSSA OHJEITA

MATERIAALIT

PUUSEPÄNALAN CAD/CAM-TEKNIIKKA

MATERIAALIT

TEHTÄVÄT PUUSEPÄNALAN NUMEERINEN

TYÖSTÖTEKNIIKKA

12

TEHTÄVÄT

Chatit

Aihe Nimi

CAD/CAM

Foorumi

Foorumi Kuvaus Keskustelut Tilaaja

Keskustelu foorumi

Tässä voitte vaittaa ajatuksia CAD/CAM-tekniikasta. Ongelmista ja ideoista siis ihan mitä vaan.

T: Sami

Ongelmia?

Voitte kysyä tässä vapaasti jos teillä on jotain ongelmia CAD/CAM-tekniikassa... yritän vastata mahdollisimman nopeasti. Ongelma tai jokin muu asia voi olla kuinka pieni vaan tai kenties isompi. Rohkeasti vaan kysymään.

Opettajain foorumi

Opettajien oma keskustelufoorumi

Uutiset foorumi

Yleiset uutiset ja tiedotteet

Palautuskansiot

Aihe Nimi Kuvaus

1 TEHTÄVIEN PALAUTUSKANSIO

PUUSEPÄNALAN NUMEERINEN

TYÖSTÖTEKNIIKKA

TEHTÄVIEN PALAUTUSKANSIO

1 NÄYTTÖSUUNNITELMIEN PALATUSKANSIO

PUUSEPÄNALAN NUMEERINEN

TYÖSTÖTEKNIIKKA

NÄYTTÖSUUNNITELMIEN PALAUTUSKANSIO

Kuvio 1. Moodle:n sisältö näkymä.

13

5.1 Opiskelijan toiminta Moodlessa

Koulutuksen aikana opiskelijat pääsevät tutustumaan Moodle:n avulla jo etukäteen

opiskeltaviin asioihin ja heitä kiinnostavimpiin osa-alueisiin. Näin heille tarjoutuu

mahdollisuus huomata aiemman tietonsa rajat jo ennen kurssin alkamista ja näin he

myös saavat tarttumapintaa uusiin opiskeltaviin asioihin ja osaamisalueisiin.

Harjoitustehtäviä on mahdollista tehdä ennen kuin varsinaiset oppisisällöt on käyty

läpi. Tällainen sopii erityisesti sellaisille opiskelijoille, joille on jo kertynyt

kokemuspohjaa ja tuntemista opiskeltavana olevista asioista. Tietokone antaa myös

mahdollisuuden kerrata harjoituksia helposti uudelleen ja katsoa mallista esim.

prosessia, jota vaaditaan jonkin työvaiheeseen suorittamiseen.

Verkko-opiskelussa oppijan aktiivinen rooli korostuu ja tiedonprosessoinnin syvyys ja

tapa määrittävät sen, mitä oppija oppii. Opettajan vaikuttaminen ja ohjaaminen on

lähinnä tavoitteiltaan oppijaa aktivoivaa työskentelyä, mutta myös entistä enemmän

menetelmällistä ohjausta, eritoten, jos opiskelijalla on ongelmia oppimisympäristön

kanssa. (Silander & Koli 2003, 195.)

Mielekkäällä opiskelulla saavutetaan konkreettinen hyöty eli, havainnollisuudella,

oppijan omalla toiminnalla, kuten tiedonhankinnalla ja tiedonrakentelulla.

Tiedonrakentelua ovat ohjaamassa oppimisaihiot, ns. tiedonrakentelun raaka-aineet.

Oppimisaihioita läpi käydessään, opiskelija voi peilata toimintamalleja ja näin aihio

ohjaa opiskelijan reflektointiprosessia. Materiaali antaa tilaa omalle päättelylle, jonka

kautta asian ymmärtää paremmin ja se jää helpommin mieleen. Moodlessa

opiskellessa on tärkeää, että opiskelija saa ja pystyy tuomaan esille osaamistaan, omia

ideoitaan, eri näkökulmia ja mielipiteitään, tekemään yhteen vetoja, sekä kehittyy

oman toimintansa arvioinnissa.

5.2 Opettajan toiminta Moodlessa

Opettajan tehtävänä on oppimisprosessin tukeminen, mikä edellyttää niin

oppimisprosessin tuntemusta kuin myös verkon oivaltavaa käyttöä. Verkko vaatii

opettajalta huomattavan paljon ennakkoajattelua ja verkkoviestinnän taitoja. Verkossa

opiskelleet ovat kertoneet oppineensa eniten silloin, kun tehtävästä sai nopeasti

14

palautteen ja kun he kokivat, että opettaja oli aidosti kiinnostunut heidän

oppimisestaan ja edistymisestään. (Nevgi ym. 2003, 407)

Opettajana seuraan aktiivisesti oppilaiden oppimisprosessin etenemistä, neuvon

teknisissä ja sisällöllisissä ongelmissa sekä annan tukeani aina tarvittaessa. Olen

rohkaissut oppilaita pyytämään apua ongelmiin foorumissa ja mahdollisilla

lähiopetustunneilla. Pyrin myös kannustamaan opiskelijoita kykyjensä käyttöön ja

motivoimaan työskentelyyn. Toimivan ja rakentavan vuorovaikutuksen luominen on

olennaista, jotta oppilaat rohkenevat kysyä, tuoda omia käsityksiään ja ratkaisujaan

esille. Palautetta annan jo prosessin aikana, en vain lopputuloksesta, mikä ohjaa heitä

työskentelemään eteenpäin. Myös opiskelijat voivat antaa palautetta. Tarkoitus on

työstää Moodleen ajan kanssa yleisimmin kysytyt ongelmat ja tätä kautta siitä tulisi

yhä vaan toimivampi, muistaen vielä, että virheistäkin voidaan oppia.

Konstruktivistisen oppimiskäsityksen yleistymisen myötä opettajan rooli ymmärretään

nykyään yhä enemmän ohjaajana. Ohjauksessa on tärkeää tutkia ja kehittää sellaisia

metodeja, jotka palvelevat ohjattavan tarpeita ja kehitysedellytyksiä. Ohjauksessa ja

opettamisessa oppimisympäristö muodostuu sekä sisäisestä että ulkoisesta

oppimisympäristöstä (Ojanen 2000, 149). Sisäinen oppimisympäristö viittaa

opiskelijan motivaatioon ja yksilöllisiin resursseihin. Ulkoisella oppimisympäristöllä

tarkoitetaan taas laajasti ympäristöä, johon oppimistapahtuma sijoittuu. Eero Repon

(1996 ref- Nevgi ym. 1003, 382) mukaan oppimisympäristö tarkoittaa kokonaisuutta,

joka sisältää oppiaineksen lisäksi fyysisen, sosiaalisen, kulttuurisenkin

toimintaympäristön, jolloin hän ensisijaisesti viittaa siihen, mistä Ojanen käyttää

nimitystä ulkoinen oppimisympäristö. Ojasen (2000, 149) mukaan sisäinen ja

ulkoinen oppimisympäristö yhdessä muodostavat kasvatuksellisen ilmapiirin ja

antavat mahdollisuuden luoda uutta tietoa.

15

6 OPPIMISAIHIOT

Oppimisaihio tarkoittaa rajattua oppimateriaalikokonaisuutta, jonka käytössä korostuu

havainnollisuus, oppijan oma toiminta, kuten tiedonhankinta ja tiedonrakentelu sekä

oppimisaihioiden soveltaminen ja uudelleenkäyttö eri tilanteissa. Usein oppimisaihiot

liitetään tietotekniikan ja tietoverkkojen käyttöön opetuksessa. Oppimisaihioiden

sanotaan olevan pedagogisesti avoimia, eli niitä voidaan käyttää erilaisten

pedagogisten mallien mukaisissa verkko-oppimisprosesseissa. Oppimisaihio on

tuotettu parhaimmillaan niin, kun se on mielenkiintoinen, sidoksissa jollain tapaa

todellisuuteemme ja vastaa tarpeisiin. Ei tylsä ja irrallaan niin, että opiskelu

oppimisaihion kautta muodostuisi pelkäksi tiedonsiirtämiseksi ja ulkoa opetteluksi.

Oppimisaihiot voidaan luokitella mm. arviointiaihioihin, harjoitusohjelma-aihioihin,

tietolähteisiin, sanastoihin, oasaihioihin, kokeiluaihioihin ja työvälineaihioihin

(Ilomäki ym. 2004). Periaatteessa mikä tahansa digitaalisessa tai ei-digitaalisessa

muodossa oleva aineisto voi olla oppimisaihio. Yleisimmin oppimisaihiot

ymmärretään kuitenkin digitaalisessa muodossa olevaksi oppimateriaaliksi. Ajattelisin

että, tulevaisuudessa tullaan yhä enenevästi siirtymään materiaalissa juuri

oppimisaihiotyyppisiin teemoihin Moodlessa. Käytännössä esim. puusta olisi vain sen

kasvutapahtuma oma oppimisaihionsa ja seuraavassa aihiossa olisi vaikka puun solut

jne. tai koneesta ensin sen rakenne, seuraavaksi koneen toimintaperiaate, koneen

käyttö, huoltotoimenpiteet ja kaikkiin näihin olisi havainnollinen piirros, joihin

opiskelija voisi tutustua liikuttamalla hiirtä kuvan osien päällä.

Oppimisaihio on suomennos englanninkielisestä sanasta learning objects (LO), jonka

on määritelty tarkoittavan ”mitä tahansa tieto-oliota, digitaalista tai ei-digitaalista, jota

voidaan käyttää oppimiseen, opettamiseen tai kouluttamiseen”. Vaikka aihion

virallinen määritelmä on hyvin lavea ja sen mukaan periaatteessa mikä tahansa

oppimiseen ja opetukseen käytettävä asia tai esine voi toimia oppimisaihiona,

käytännössä oppimisaihio ymmärretään kuitenkin suhteellisen suppeana digitaalisena

oppimateriaalina, joka voidaan hakea ja jakaa verkon avulla. (Ilomäki ym. 2004, 10)

16

Oppimisaihioiden tyypit

1. Oppimisen itu – aihiotyypin tarkoitus on synnyttää oppimisprosesseja. Ne siis

aktivoivat käyttäjäänsä interaktiivisesti, vaikkapa esittäen kysymyksiä ja

antaen palautetta.

2. Oppimisen kohde – tyyppiset aihiot ovat lähellä demonstraatiota. Ne esittävät

tai havainnollistavat opittavaa asiaa.

3. Oppimisen työkalu – tyyppinen aihio voi olla kontekstisidonnainen eli tiettyyn

käyttökohteeseen liittyvä tai kontekstista riippumato. Ensin mainittu

aihiotyyppi sekä havainnollistaa opittavaa asiaa että ohjaa oppijan työskentelyä

sen kanssa. Kontekstista riippumaton oppimisaihion tarkoitus on tukea

havainnoinnin, ajattelun ja tiedonrakentelun prosesseja.

4. Työkaluohjelmat voidaan tulkita yhdeksi oppimisaihioiden lajiksi. Tällainen

tulkinta voidaan tehdä, kun ohjelmia käytettäessä kiinnitetään huomiota

nimenomaan oppimiseen eikä pelkästään siihen tehtävään, jonka

suorittamiseen ohjelmaa käytetään.( Silander & Koli 2003, 69-70)

Kuvio 2. Erityyppisiä oppimisaihioita kuvattuna suhteessa oppimisprosessiin

( Silander & Koli 2003).

17

7 MOODLE-OPPIMISALUSTA

Moodle on avoimen lähdekoodin (Open Source) verkko-oppimisalusta, jonka saa

vapaasti lähdekoodeineen ja se on julkaistu GNU Public License- lisenssin alaisena.

Tekijänoikeudet Moodlessa omistaa Australiassa Martin Dougimas. Hän teki

oppimisalustan tohtorin väitöstyönsä ohessa ja antoi sen muiden käyttöön.

Ensimmäinen versio Moodlesta julkaistiin elokuussa 2002. Nyt Moodle on jatkuvasti

kehittyvä oppimisalusta, jonka kehitystyöstä vastaavat tuhannet käyttäjät ympäri

maailmaa.

Sana Moode on lyhenne sanoista Modular Object-Oriented Dynamic Learning

Environment. Moodle on myös verbi, joka tarkoittaa asioiden rentoa hoitamista,

silloin kun ne tulevat eteen, mukavaa näpertelyä, joka usein johtaa luovuuteen. Se

pätee sekä siihen kuinka Moodlea kehitetään, että siihen miten opiskelija tai opettaja

voi suhtautua opiskeluun/ opettamiseen kurssilla.

Moodle tarjoaa työvälineitä esimerkiksi vuorovaikutukseen, sisällöntuottamiseen ja

materiaalin jakamiseen. Moodle-opimisalusta sisältää täydellisen käyttäjä-, kurssi- ja

tiedonhallinnoinnin ja tarjoaa useita erilaisia käyttäjätasoja. Vuorovaikutuksen

työkaluna ovat keskustelualue, eli foorumi ja chat reaaliaikaiseen keskusteluun

tallennusmahdollisuudella. Lisäksi käytettävissä on dialogitoiminto kahden tai

useamman käyttäjän kahdenkeskiseen viestintään.

Opettajalle Moodlen kurssinäkymä on muokattavissa erilaisten sivupohjien avulla.

Sivupohjiin voidaan avata tällä hetkellä viikko-, aihe-, ja keskustelunäkymä, aivan

kurssin tarpeen mukaan. Opettaja voi helposti hallinnoida opiskelijanäkymää,

piilottamalla tai näyttämällä haluamansa objektit ja tiedostot.

Moodleen voidaan tuoda helposti aineistoa ympäristön ulkopuolelta. Moodle myös

tukee ympäristön ulkopuolelta tuotavia kaikkia yleisimpiä tiedostoformaatteja eli

tiedostomuotoja (kuten mm. *.doc, *.xls, *.ppt, *.dwg, *.ipt ja *.jpg) Aineistoa

voidaan laatia ympäristön sisällä Moodlen omalla HTML-editorilla. Moodleen

voidaan lisätä aineistona valmiita ohjelmia, tiedostoja, HTML-ja tekstitiedostoja,

18

www-linkkejä sekä viittauksia. Ympäristöön lisättävä materiaali aukeaa linkkiä

klikkaamalla.

Moodlesta löytyy myös työkalut täydelliseen opiskelijan seurantaan ja arviointiin.

Arviointi voidaan tehdä joko numeerisesti tai sanallisesti valmiita arvosanoja tai

avointa palautemahdollisuutta käyttäen. Opettaja voi luoda myös valmiita

arvosteluasteikkoja kurssikohtaisesti käytettäväksi. Opiskelijan seurantaa varten

opettajalla on työkalu kurssin tapahtumien seurantaan tai yksittäisen opiskelijan

seurantaan. (Moodle-tietous – Työkalut ja ominaisuudet. Moodle.fi-sivusto.

http://www.moodle.fi, Moodle-tietous: taustaa.)

. 8 KEHITTÄMISHANKKEEN JOHTOPÄÄTÖKSIÄ JA TULOKSIA

Tässä kehittämishankkeessa Moodle oppimisympäristöön tuotettujen kurssien verkko-

oppimisaihiot on tuotettu puualan koulutukseen niin, että koko kurssi voidaan joko

suorittaa täysin itsenäisesti verkkosivuston kautta tai aihioita voidaan käyttää ns.

tukimateriaaleina lähiopetuksen yhteydessä. Oppimistehtäviä voidaan tehdä joko

yksin tai yhdessä prosessoiden, sekä helposti kerrata jo opittua. Ryhmätyö ja

kommunikaatio eivät rajoitu samaan koululuokkaan tai välttämättä opintoryhmän

sisäänkään. Kaikki materiaalit ovat helposti saatavilla Moodlen

oppimateriaalivarastosta, aina uudelleen käytettävissä ja niitä voidaan päivitellä

helposti. Aikaa vievät rutiinit helpottuvat, kun tarjolla on tarpeenmukaista sisältöä,

mikä lisää käytöllään opiskelijoiden mielenkiintoa ja motivoituneisuutta.

En kuitenkaan usko että verkko-oppimisympäristön käyttö sulkee koskaan kokonaan

pois perinteisiä opetusmuotoja. Monet opiskelijat odottavat kuitenkin perinteistä

opetusta ja apunaan he voivat käyttää aikaisemmilla opetustunneilla saamiaan tietoja,

joita soveltaa verkko-oppimisessa. Ensimmäistä kertaa verkko-opiskeluun osallistuva

voi olla epävarma omista verkko-opiskelutaidoistaan, silloin kurssiin voi lisätä

yhdeksi tavoitteeksi verkko-oppimistaitojen kehittämisen ja tähän tietenkin sisältyy

perehdyttäminen Moodle oppimisympäristöön verkko-opiskelun alussa. Tämän uskon

edistävän opiskelijoiden kiinnostumista verkko-opiskeluun ja meidän tarjoamaan

koulutukseen. Mielestäni verkko-opetus on toimiva ratkaisu perinteisen opetuksen

tukitoimintona, jota voidaan kytkeä toimivasti lähiopetukseen. Näiden yhdistyessä

19

voidaan oppia monimutkaisiakin asioita ilman, että niitä suoraan opetetaan ja

saavutettu osaaminen sekä tiedon hallitseminen tulevat olemaan yhä tärkeämpiä

edellytyksiä tulevaisuuden monimutkaisissa työtehtävissä.

Koen hyötyväni tästä hankkeesta siinä, että seuraavat kurssit kun alkaa, niin

oppimisympäristö on jo niitä ajatellen olemassa ja mikä tärkeintä, niin valmista

opetusmateriaalia on ulottuvillamme käytettäväksi. Tarkoitus ei siis ole pelkästään

materiaalin laatiminen verkkoon, vaan siitä koko työ vasta alkaa, ohjaukseen

paneutuminen. Kehittämishankkeeseen liittyvänä tuloksena pitäisin myös sitä, miten

puupuolella on lähdetty liikkeelle verkko-opetuksessa ja näin voimme huomioida

Moodlen ja verkko-opetuksen mahdollisuudet parhaiten käytännössä. Lisäksi selviää

mitä opintokokonaisuuksia voidaan jatkossa toteuttaa verkon avulla. Olennaista on

yhteistyö verkon hyödyntämisestä kiinnostuneiden opettajien kanssa ja myönteinen

asenne verkko-opetukseen ja – ohjaukseen. Tämä auttaa toimivan opiskelukulttuurin

ja rakenteiden syntymistä, tehostaa resurssien käyttöä, ainakin vähentää

moninkertaista suunnittelua ja neuvontatarvetta ja auttaa opintojen jäsentymistä

20

LÄHTEET:

Enkenberg J. (1996) Tutkivaksi opettajaksi kehittyminen. Kognitiivinen näkökulma. Teoksessa: Ojanen (toim.) tutkiva opettaja 3. Lahti_ Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus.

Etäpelto A., Tynjälä P., 1999. Oppiminen ja asiantuntijuus. Työelämän ja koulutuksen näkökulmia. Juva: WSOY. Hakkarainen, K., Lonka, K, Lipponen, L. (2005a) Tutkiva oppiminen. Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä. Helsinki:WSOY Hautakangas, S. & Pohjolainen, S. 2002. Avoin oppimisympäristö (AO)-hankkeen loppuraportti. < http://matriisi.ee.tut.fi/AO-loppuraportti.pdf> 10.11.2007 Ilomäki L. 2004. Opi ja onnistu verkossa – aihiot avuksi. Helsinki: Opetushallitus. Manninen, J. & Nevgi A. 2000. Opetus verkossa. Vuorovaikutuksen uudet mahdollisuudet. Teoksessa. Matikainen, J. & Maninen, J. Aikuiskoulutus verkossa. Verkko pohjaisten oppmisympäristöjen teoriaa ja käytäntöä. Matikainen, J. & Manninen, J. (toim.) 2000. Aikuiskoulutus verkossa. Verkkopohjaisten oppimisympäristojen teoriaa ja käytäntöä. Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus. Moodle-tietous.2006 Suomen Moodle-yhteisön www-sivusto. http://www.moodle.fi/moodletietous_taustaa.html 1.2.2007 Nevgi, A., Kurhila, J. & Lindblom-Ylänne, S. (2003) Kohti virtuaalisia oppimisympäristöjä. Teoksessa: Yliopisto- ja kokeakouluoettajan käsikirja. Helsinki: WSOY. Ojanen, S (2000) Ohjauksensta oivallukseen. Ohjausteorian kehittelyä. Oppimateriaaleja 99. Helskinki: Palmenia-kustannus. Ruokamo, H. & Pohjolainen, S.1999. Etäopetus multimediaverkossa – Kansallisen multimedian Etäkamu-hanke. Digitaalisen median raportti.Helsinki: Teknologian kehittämiskeskus TEKES. http://matwww.ee.tut.fi/kamu/loppuraportti 10.11.2007 Sallila, P. 2002. Tieto- ja viestintätekniikka aikuiskoulutuksessa. Teoksessa Sallila, P. & Kallila, P. Verkot ja teknologia aikuisopiskelun tukena. Helsinki: Kansanvalistusseura: Aikuiskavatuksen tutkimusseura. Silander, P &Koli, H. (2003) Verkko-opetuksen työkalupakki – oppimisaihoista oppimisprosessiin. Helsinki: Finn Lectura Tella, S., Vahtivuori, S., Vuorento, A., Wager, P. & Oksanen, U. 2001. Verkko opetuksessa – opettaja verkossa. Helsinki: Edita.

21

Vuorinen R.2002. Ohjaus- ja arviointijärjestelmät verkko-opiskelussa. Esiselvitys suomen virtuaaliyliopiston osahankkeeseen. Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategia.Opetusministeriö. http://www.minedu.fi/julkaisut 10.11007

22

Kehittämishankkeen toteutus

LIITE 1

Rakentamani oppimisalusta ammattitutkintolaisille.

http://moodle.sakky.fi/moodle/

23

LIITE 2

MasterCam esittelyharjoitus

Ratkaisu:

1. Laitetaan(x,y,z)- akselit näkyviin F9 Akselit helpottavat piirtämistä, kun yleensä kappaleen origo on keskellä. 5-akselisessa

työstössä käytetään myös origoa kappaleen keskellä. Jos kyseessä on sellainen

kappale, joka voitaisiin työstää toppareita vaste, niin oringo on silloin nurkassa eli

yleensä vasen alanurkka.

2. Piirretään aluksi ympyrä, jonka halkaisija 400mm

Valitaan ympyrä X=0, Y=0 ja halkaisijaksi 400mm

24

Kun ympyrä on piirretty niin seuraavaksi pursotetaan se 38mm paksuksi. Pursotus

tehdään ylöspäin origosta. Pursotus on nopea tapa saada aikaiseksi perus 3d-

kappaleita.

1. Käännetään kappale Isometriseen kuvantoon. Nopein tapa on painaa näppäin

yhdistelmää Alt + 7

2. Valitse Solidit valikosta Solidi-pursotus

niin avautuu ketjutus valikko

Täältä valitaan ketjutus, jolla liitetään geometria yhteen. Eli pitää klikata viivaa/viivoja. Tämän jälkeen on mahdollisuus valita mihin suuntaan pursotus tapahtuu. Lopuksi kuitataan valmiiksi väkäsestä.

25

3. Ketju valintojen jälkeen annetaan tarkemmat pursotus tiedot.

Pursotettu kappale pitäisi näyttää tältä. ALT + S painikkeella saadaan rautalangat

piiloon eli kappale näyttää solidilta.

4. Kappaleen viistäminen yläpinnasta

Valitaan Solidit valikosta viiste ja sieltä Solidin viiste 1 etäisyys

Tähän kentään annetaan paksuus

26

Valinnan jälkeen näytetään kappaleen yläpintaa. Huomioikaa kursorin kuva onko se

pinta vai solidi, koska sillä on suuri merkitys. Pinnan valitsemalla tehdään pinnan

reunoille viiste, mutta solidin valitsemalla viiste tulee kaikkiin reunoihin.

Kun yläpinta on valittu, niin täytyy muistaa lopettaa tehtävä aina vihreästä pallosta.

Annetaan viisteen arvoksi 15mm eli se tekee automaattisesti 45 asteen kulmassa sen.

27

Valmis kappaleen pitäisi näyttää tältä.

5. Seuraavaksi ruvetaan tekemään työstöjä kappaleeseen - tarvitaan seuraavat työstö kappaleeseen

o ympärijyrsintä

o tasaus

o viisteen työstö

1 valitaan koneen tyyppi

28

2 Määritetään nyt seuraavaksi aihiolaatikon mitat

tupla klikkaus aihion asetuksiin

Vasemmassa laidassa operaatioiden hallinta paikat. MasterCam tekee työstöistä, piirtämisestä jne. historiapuun. Aikaisempia tietoja voidaan muokata klikkaamalla tiedostoon päällä (tupla klikkaus).

Klikkaamalla aihiolaatikko painiketta niin se hyppää kuvan puolelle ja sieltä vaan kuitataan tai voidaan myös näyttää. Näin se päivittää automaattisesti x,y ja z

29

Nyt pitäisi näyttää aihiolaatikon arvojen tältä.

MasterCam tekee automaattisesti oikean kokoisen aihiolaatikon, ilman työstövaraa. Yleensä täytyy huomioida työstövara kappaleeseen, se voidaan määrittää helposti laajenna kohdasta.

30

6. Tehdään ensimmäiseksi työstöksi tasaus

Tasaus löytyy Työstöradat tasaus

Ensimmäiseksi pitää määrittää terä valitse kirjastosta tai toinen hyvä tapa luoda uusi työkalu on: - klikataan työkalutiedoston valkoisella alueelle hiiren oikeaa nappia

31

1 TERÄN MÄÄRITTÄMINEN

Valitaan ensimmäiseksi työkalun tyyppi. Otsajyrsin on varsin hyvä terä tasaukseen, ensinäkin se on pohjaleikkuinen ja halkaisija saa olla esim. 40mm.

Määritetään seuraavat arvot ja tämän jälkeen siirrytään seuraavalle välilehdelle (parametrit). Parametrit: Tänne määritetään pyörimis- ja syöttönopeudet. Lopuksi tallennetaan kirjastoon.

32

2 Seuraavaksi määritetään työstöparametrit

Lopuksi katsotaan simuloinnista miltä tasaus työstö näyttää

Syvyyslastut kohdasta voidaan määritellä kuinka moneen kertaan työstetään pinta tai kuinka paljon kerralla otetaan puuta.

Syvyys painikkeesta pystytään määrittämään kuvasta pinta johon työstetään.

33

7. Toiseksi työstöksi valitaan ympärijyrsintä

1 Valitaan työstöradat profiilirata…

1 Valitaan ketjutus päälle 2 Otetaan rautalankamalli käyttöön (ALT + S) 3 Klikataan kuvasta alaprofiilia 4 lopuksi voidaan vaihtaa suunta ja sitten OK

1 Lisätään tappiterä 2 tarkistetaan terätiedot 3 lopuksi siirrytään seuraavalle välilehdelle

34

1 Tarkistetaan muut työstötasot 2 Määritetään syvyys taso (-2 eli työstää kappaleen alapinnan alapuolelle 2mm) 3 Valitaan kompensaatio 4 Lähestyminen ja poistuminen valitaan päälle se

3 Profiilityypiksi yleensä on järkevä valita ramppi Valitaan rampin asetukseksi seuraavanlaiset ominaisuudet

35

8. Viimeiseksi työstetään viiste

1 Luodaan reunakäyrä viisteen alareunaan

- luodaan uusitaso

klikkaa luo reunakäyrä 1 reunalle ja valitse viisteen alempisärmä.

36

Kun reunakäyrä on luoto piirustukseen pitäisi näyttää tältä. Reunakäyriä käytetään moniakselisien

työstöjen rajapintoina.

2 Nyt kun reunakäyrä on luoto, valitaan moniakselinen työstö

- ensimmäiseksi pitää hajottaa solidi kappale pinnoiksi

Vinkki! Kun hiiren kursori näyttää pintaa niin silloin klikkaa kappaleeseen. Ei ole niin väliä miltä pinnalta näytät, kun viet hiiren kappaleen päälle ja siirtelet niin että tulee pinta näkyviin. HUOM! Tasoksi kannatta ennen tätä toimintoa valita perustaso eli 1

37

Kun viiste on muutettu pinnaksi sen pitäisi näyttää seuraavanlaiselta.

38

3 Seuraavaksi valitaan työstö ominaisuudet

Työstöradat moniakseliset lisäominaisuuksilla

Valitaan kyljellään työstö

1 Lisätään tappiterä 2 tarkistetaan terätiedot 3 lopuksi siirrytään seuraavalle välilehdelle

39

Lopuksi ajetaan simulointi!

1 Määritetään pinta, johon tehdään työstö. Kun pinta on määritetty, sitä voidaan katsoa, poistaa tai tehdä uudestaan. 2 seuraavaksi pitää valita reunakäyrä

40

LIITE 2

MitMitää on CNC on CNC ––tekniikka?tekniikka?

Käsitteistöt

Historia

KKääsitteet CNC sitteet CNC --tekniikassatekniikassa

CNC

NC

CAD

CAM

Home

Muut käsitteet:

41

CNCCNC

CNC = CNC = on lyhenne on lyhenne englanninkielisistenglanninkielisistääsanoista sanoista ””computercomputernumericalnumerical controlcontrol””

NC on numeerisen ohjauksen NC on numeerisen ohjauksen yleisnimitys. Koska tietokoneet yleisnimitys. Koska tietokoneet ovat yleistyneet tarkoittavat ovat yleistyneet tarkoittavat kkääsitteet NC ja CNC nykyisin sitteet NC ja CNC nykyisin lläähes samaa asiaa.hes samaa asiaa.Poikkeuksen muodostavat jotkin Poikkeuksen muodostavat jotkin vanhat koneet.vanhat koneet.

elielitietokoneistettu tietokoneistettu numeerinen numeerinen ohjausohjaus

Konekuvia…

Linkkejä

Ohjelmointi lyhyesti

Tehtäviä (CNC)

BackHome

Mitä on cnc?

MitMitää on CNC on CNC –– tekniikka?tekniikka?tietokoneistettu numeerinen ohjaustietokoneistettu numeerinen ohjaus

BackHome Next

42

MitMitää on CNC on CNC –– tekniikka?tekniikka?

BackHome

Mihin CNC – koneita sitten käytetään ja miksi?Korvaamaan muita tavallisia puuntyöstökoneitaTarjoamaan alihankintatyöstöjä muille yrityksilleMolemmat edelliset yhdessä eli tehdään oman yrityksen tuotteet ja koneen vapaa

kapasiteetti myydään muualle

Suoranaiset vahvuudet joita CNC – tekniikka tarjoaaLyhyemmät asetusajatLyhyemmät työstöajat (ainakin toistuvilla työstökerroilla)Tasaisempi laatuAlhaisemmat työkalukustannukset, koska samoja teriä voidaan käyttää useissa erilaisissa

työstöissäMahdollistavat vaikeammat muodotPienet sarjakoot ovat mahdollisiaAjoittain toistuvat työtPienet muutokset tuotteessa on helppo toteuttaaTyöturvallisuus paraneeTietokoneavusteinen suunnittelu ja valmistus eli ns. CAD / CAM

CNC koneetCNC koneet

BackHome

43

CNC tekniikkaan liittyviCNC tekniikkaan liittyviää linkkejlinkkejää

Koneentoimittajia:

-- TekmaTekma

-- AwutekAwutek

-- OlsaOlsa

-- PenopePenope

Muita linkkejä:

-- oppimateriaaliaoppimateriaalia

Videopätkiä:

BackHome

KKääsitteet kuvina!sitteet kuvina!

BackHome

Dx = 600 Dy = 400 Dz = 20 - A T__ C1 R20 * MM/ DEF

Dx = Kappaleen mitta x-suuntaanDy = Kappaleen mitta z-suuntaanDz = Kappaleen paksuus- = alipainekenttien valita A,B,C,D esim AD(kannattaa valita AD-alue. Jos kpl:een mitat menevät yli esim. a-alueen niin vaarana on, että terät osuvat nollatappeihin.)C = jatkuva työstö =1, ei jatkuva =0R =Työstettävien kappaleiden määrä – lopettaa automaattiajon sen jälkeen* = MM – millimetreissä, toinen valinta tuumissa/ = käytettävä terätiedosto, DEF

44

KKääsitteet kuvina!sitteet kuvina!

BackHome

CADCADCAD = CAD = on lyhenne on lyhenne englanninkielisistenglanninkielisistääsanoista sanoista ””computercomputeraidedaided desingdesing””

SiinSiinää tietokoneen avulla piirrettietokoneen avulla piirretääään n kappaleesta tarkka 2D tai 3D kuva. kappaleesta tarkka 2D tai 3D kuva. Kuvassa on kaikki valmiin kappaleen Kuvassa on kaikki valmiin kappaleen muodot (reimuodot (reiäät, taskut poraukset ym.) t, taskut poraukset ym.) CAD ohjelmia on useita esim. CAD ohjelmia on useita esim.

AutoCadAutoCad, , VertexVertex jne.jne.

elieliTietokone Tietokone avusteinenavusteinenpiirtpiirtääminenminen

BackHome

Kuvina CAD - tekniikka

Linkkejä

CAD lyhyesti

Tehtäviä (CAD)

Mitä on CAD?

45

CAMCAMCAM = CAM = on lyhenne englanninkielisistäsanoista ”computer aidedmanufacturing”

SiinSiinää CAM CAM -- tekniikalla tarkoitetaan tekniikalla tarkoitetaan tietokoneella suunnitellun ja piirretyn (CAD) tietokoneella suunnitellun ja piirretyn (CAD) kappaleen muotojen muuttamista CNC kappaleen muotojen muuttamista CNC --koneen ymmkoneen ymmäärtrtäämmääään muotoon. n muotoon. Ennen CAM Ennen CAM -- tekniikkaa CNC tekniikkaa CNC -- ohjelmat tehtiin ohjelmat tehtiin rivi riviltrivi riviltää kkääsin kirjoittaen joko CNC sin kirjoittaen joko CNC -- koneen koneen ohjauksella tai PC:llohjauksella tai PC:llää. CAM . CAM –– tekniikka tekniikka mahdollistaa vaikeiden kolmiulotteisten mahdollistaa vaikeiden kolmiulotteisten muotojen koneistuksen, joiden tarkkuus voi muotojen koneistuksen, joiden tarkkuus voi olla jopa 0,001mm. Vaikka olla jopa 0,001mm. Vaikka CAMCAM--tekniikkatekniikkahelpottaa NC helpottaa NC --ohjelmointia on silti ohjelmointia on silti vväälttlttäämmäättööntntää, ett, ettää ohjelmoija hallitsee myohjelmoija hallitsee myöös s perinteisen NC perinteisen NC –– ohjelmoinnin, jotta hohjelmoinnin, jotta hään n ymmymmäärtrtääää mitmitää koneella todella tapahtuu.koneella todella tapahtuu.

eliTietokoneavusteinenvalmistaminen

BackHome

Kuvina CAM tekniikka

Linkkejä

Cam lyhyesti

Tehtäviä (CAM)

Mitä on CAM?

NCNCNC = NC = on lyhenne on lyhenne englanninkielisistenglanninkielisistää sanoista sanoista ””numericalnumerical controlcontrol””

Numeerisella ohjauksella tarkoitetaanNumeerisella ohjauksella tarkoitetaanjjäärjestelmrjestelmääää, jossa koneen liikkeit, jossa koneen liikkeitää, liikkeiden , liikkeiden

nopeuksia, moottoreiden knopeuksia, moottoreiden kääynnistynnistäämistmistää ja muitaja muita

toimintoja ohjataan numeroilla tai koodeilla.toimintoja ohjataan numeroilla tai koodeilla.

elielinumeerinen numeerinen

ohjausohjaus

BackHome

Kuvina NC - tekniikka

Linkkejä

NC lyhyesti

Tehtäviä (NC)

Mitä on NC?

46

HistoriaHistoria

19451945

Numeerisen ohjauksen historia:Numeerisen ohjauksen historia:

19521952

19581958

19651965

19721972

EnsimmEnsimmääinen numeerinen ohjaus (inen numeerinen ohjaus (UsaUsa)) ... lis... lisääää

EnsimmEnsimmääinen numeerinen ohjausinen numeerinen ohjaustytyööststöökoneissa (CINCINNAT, perustui releisiinkoneissa (CINCINNAT, perustui releisiinja tyhjija tyhjiööputkiin)putkiin) ... lis... lisääää

Tulivat koneet joiden ohjaus perustui Tulivat koneet joiden ohjaus perustui Puolijohdetekniikkaan (Transistorit, Puolijohdetekniikkaan (Transistorit, ohjauskaapit)ohjauskaapit) ... lis... lisääää

Tulivat koneet joissa kTulivat koneet joissa kääytettiin ytettiin ICIC--piirejpiirejää... lis... lisääää

CNCCNC--ohjauksetohjaukset ja mikroprosessorit (Metalliala)ja mikroprosessorit (Metalliala)... lis... lisääää

BackHome