Päiv i K a l jonen & K ai ja M atinheikk i -Kokko (to im.)

O s al l ist avamonikul t tuur inens osia al io hjau sM e t ro P o l i a a M M at t i Ko r Ke a Ko u l u n j u l K a isus a r j a

Päiv i K a l jonen & K ai ja M atinheikk i -Kokko (to im.)

O s al l ist avamonikul t tuur inens osia al io hjau s

M e t ro P o l i a a M M at t i Ko r Ke a Ko u l u n j u l K a isus a r j a

© tekijät ja Metropolia ammattikorkeakoulu

Kannen kuva ja artikkeleiden piirrokset riikka Häkkinen / Valo

julkaisija/ Metropolia ammattikorkeakoulu

Kustantaja Bulevardi 31, 00180 Helsinki

Pl 4000, 00079 Metropolia

puh. 020 783 5000 (vaihde)

www.metropolia.fi/julkaisut

isBn 978-952-5797-45-9 (PDF)

issn 1799-6007 (PDF)

isBn 978-952-5797-44-2 (nid.)

issn 1799-599X (nid.)

Painopaikka unigrafia, Helsinki 2011

3

Sisällys

ESIPUHE......................................................................................................5JOHDANTO....................................................................................................... 7

I. KEHITTÄMISEN.LÄHTÖKOHTIA........................................................... 19

1 Kulttuuriinkätkettytoimijuus................................................... 20

2 Monikulttuurisetperheetsosiaaliohjauksenhaasteena................. 37

3 MuualtaSuomeenmuuttaneidenperheidensosiaaliohjaus

–yleistäjaerityistä..................................................................... 55

II. OSALLISTAMISEN.KÄYTÄNTÖJÄ..........................................................69

4 Maahanmuuttaja-asiakkaidenpalveluohjauskokeilu

–oppimistajakehittämistyötätyöelämäympäristössä.................. 70

5 Tulejakysy–jalkautuvaasosiaaliohjausta................................... 88

6 Somalilastenvoimaryhmä........................................................... 99

7 Somaliäitientoimintaryhmä...................................................... 115

8 Mentorointitukenakotoutumisenarjessa................................... 131

9 Haasteenahaitallisetperinteet

–yhteisötyöIhmisoikeusliitonKitke!-hankkeessa...................... 146

10 JobbtorgStockholmmaahanmuuttajienkotouttamisenja

osallistamisentukijana.............................................................. 162

III. TYÖELÄMÄN.JA..AMMATTIKORKEAKOULUN.YHTEISKEHITTELY............................. 183

11 Uudentoimintakonseptin

kehittäminentyöorganisaationjaammattikorkeakoulun

yhteisenähaasteena................................................................... 184

12 YhteiskehittämisenalustaOsmos-projektissa

–tietämyksenkehittämisenpolut,ikkunat,sillatjaseinät.......... 202

13 Oikeus,mahdollisuusvaivelvollisuusosallistua?

–Osmos-projektinarviointia..................................................... 217

14 Yhteisettavoitteetjamoninaisetvälineet................................... 233

KIRJOITTAJAT................................................................................................ 239

4

5

Esipuhe

OsallistavaamonikulttuuristasosiaaliohjaustakehittäväOsmos-projektisyntyihalustajaideastakehittäämonikulttuuristasosiaaliohjaustakorkea-koulunjatyöelämänvälisessäyhteistyössä.ProjektinkeskiössäoliItäisenperhekeskuksenalueenmonikulttuuristenasukkaidenhyvinvointi.Sitäolitarkoitusviedäeteenpäinniin,ettäpalvelutkohtaisivatasiakkaidentarpeet.Asiakkaidentarpeidentunnistaminenjaheidänlähtökohdistaantapahtu-vaohjaustoimintaolivathankkeenpainopiste.Aihealueonmonikulttuu-ristuvanmetropolialueenkannaltahyvinajankohtainen,jottasaavutetaanhyvinvointiakaikillealueenasukkaille japerheille.Hanketta lähdettiinkäynnistämäänvuonna2008,muttarahoitussillesaatiinvuonna2009.

Osmos-projektinaikanaonpyrittyrakentamaanuudenlaistatoimin-takonseptia ammattikorkeakoulun ja työelämän välille. Projektissa onhyödynnettyoppimislaboratoriotyöskentelyäosanayhteiskehittelyä.Ta-voitteenaonollutoppiayhdessäsekäkehittääyhdessämonikulttuuris-tenperheidensosiaaliohjausta.Yhteiskehittelyynonosallistunutopettajia,opiskelijoita,käytännönkentänsosiaaliohjaajiasekäHelsinginyliopistonpsykologianlaitoksentutkija.Yhteisentyöskentelynideanaonollutluodajarakentaauusiatoimintatapoja,pyrkiätuomaanhiljaistatietoanäkyväksisekälöytääyhdessäerilaisiaratkaisujaarjenohjaustoimintaan.Projektis-saonlähdettyajatuksesta,ettätulevaisuuttaonmahdollisuusaktiivisestiluodatoimimallaeritavallakuinennen.

Osmos-projektissaontoteutettuuseitasosionomienopetussuunni-telmaanliittyviäopintojaksojasekä tehty13opinnäytetyötä.Toteutetutopintojaksotovatliittyneetsekäteoreettisiinosuuksiinettäharjoitteluun.Tämätyöskentelyonvarmastiedistänytjalisännytopiskelijoidenmoni-kulttuurisuusosaamista.

Projektintuottamaatietoa,oivallusta jaosaamistaonnytmahdolli-suuslukeatämänjulkaisunmuodossa.Arjenkehittelyontuotusanalliseenmuotoon,jottasitäonmahdollistaarvioidajatestatakäytännössä.Näinonmyösmahdollistatuodaesillesosiaaliohjaustajasenvaikuttavuuttajahyvienkäytänteidenrakentamista.Onmahdollistakehittäätyöotettaniin,ettätieto,taitojaasenteetkohtaavattoisensa.Asiakkuusonläsnäamma-tillisessatyöskentelyssäviedenohjaustoimintaakohtiyhteisiätavoitteita.

6

Kiitänprojektiryhmääinnostuneesta japaneutuneesta työskentelys-tä,jostatämäjulkaisuonosoituksena.Projektinvetäjän,yliopettajaPäiviKaljosenintensiivistäpanostajahankkeeneteenpäinviemistäeivoiollaihailematta.

MetropoliaAmmattikorkeakoulussa3.6.2011Johanna Holvikivijohtaja,Hyvinvointijatoimintakyky-korkeakouluyksikkö

7

Johdanto

Maahanmuuttajienkotouttamisenkenttäkäsittäälaajastikokojulkisenpal-velujärjestelmän.Tässäjulkaisussatarkastellaanmaahanmuuttajiajaheidäntoimijuuttaansosiaalitoimenasiakkaina.Kirjanartikkeleissapohditaan,mitenreittimaahanmuuttajienasiakaslähtöiseen,yksilö-tairyhmämuo-toiseenohjaukseenrakentuusosiaalitoimenvarhaisessatuessajalastensuo-jelussa.Tavoitteenaontuodamaahanmuuttajienkanssatehtävääntyöhönnäkökulma,jokaperustuutyöelämänjaammattikorkeakoulunyhteistoi-mintaansosiaalialankoulutuksessa.

Julkaisussavalotetaanmaahanmuuttajienasiakkuuttajaasiakas-japal-veluymmärryksenrakentumistasosiaaliohjauksessaniin työntekijöidenitsensäkuvaamanakuinammattialanopiskelijoidenoppimisprosessejaavaamalla.Maahanmuuttajientoimijuusasiakkaanatuleeesilleerityises-tiryhmä-jayhteisömuotoistentoimintojenkuvauksissasekäasiakastapa-uksissa.Kuvauksettuovatesiinmyöstarpeenlisätämaahanmuuttaja-asi-akkaidenosallistumismahdollisuuksiapalvelutapahtumiin.Esillenouseemyöstarvekehittääuudenlaisiapalvelunmuotoja,sisältöjäsekäkokonais-valtaisiapalveluverkostojakokoamaansektori-jaammattikohtaisiayksit-täisiäpalveluprosesseja.

Osallistamineneimerkitseyksinomaanpalvelujenparantamista.Semerkitseemyösosallistumisvalmiuksien,tietojenjataitojenrakentamis-tamonimuotoisessaasiakaskunnassa.Osallistaminenmerkitseepalveluatuottavienammattilaistenjaorganisaatioidenpalvelukulttuurinjaammat-tilaistenosaamisenjaasenteidenarviointiamonimuotoisuudennäkökul-masta.Julkisessakeskustelussaonkiisteltysiitä,mikäolisikustannusteho-kastakotouttamista.Kantaaonotettu”maassamaantavalla”-toiminnansekäyhteiskunnanmonimuotoistamistaedistävientoimintaperiaatteidenpuolesta.Asiakkaidenkohtaamiseenjatoimintatapojenkehittämiseenkät-keytyvätkulttuurisetjännitteettulevatesiinmyöstämänjulkaisunartik-keleissaavoimenapohdintana,kysymyksinäjakannanottoina.

Asiantuntijoidenvisiotmaahanmuuttajienosallistamisenjatoimijuu-denmahdollisuuksistayhteiskunnassaaukeavatmyöskahteensuuntaan.ValtioneuvostonraportissaYhdessä ja erikseen – Maailma ja Suomi 2010-luvulla(2009)suomalaisetasiantuntijatovatkuvanneetjaennakoineetmaahan-muuttajienrooliaSuomenhyvinvoinninkannaltasekäongelmanaettäratkaisuna.Myönteisetratkaisutedellyttävät,ettäsuomalainenyhteiskun-

8

tapystyyedistämäänulkomaalaistaustaisenväestönosansa laajamittaistaosallistumistatyömarkkinoillesekävastavuoroisuuteenperustuvaankan-salaistoimintaan.Asiantuntijatkuitenkinmuistuttavatmyössiitä,ettäyh-teiskunnanmonimuotoistuminenjamonimutkaistuminenväistämättäli-säävätpäätöksenteonristiriitaisuutta.

Useitaerinäkökulmiaavautuumyös tapoihinorganisoida julkistapalveluamaahanmuuttajillejamuilleetnisillesekäkulttuurisillevähem-mistöille.Suomessakeskeisenätoimintaperiaatteenaonpyrkimysmaa-hanmuuttajienintegraatioonelikotoutumiseen.Tavoitteenaonmaahan-muuttajienyhdenvertainenosallistaminenjaosallistuminenyhteiskuntaanpalvelujenkäyttäjinäjakansalaisinaniin,ettämaahanmuuttajienkulttuu-riseterityispiirteethuomioidaan.Kotoutumisenlähtökohtaatukeemyösmaahanmuuttajien integraatioprosessiakoskeva tutkimus, jossayhtenäkeskeisenävaikuttajanaonollutkanadalainenemeritusprofessori JohnW.Berry(Berryym.2011).Berrynkäsitteistössä”integraatio”merkit-seeuniversaalia lähestymistapaamaahanmuuttajien asiakkuuteen. Senmukaankotoutumisenarvopohjarakentuusekävaltaväestönettämaa-hanmuuttajienyhteisillearvoille.Arvojenyhteisyysvaihteleeasiakkaanjayleisenpalvelukulttuurimmekeskinäisenkulttuurisenetäisyydenmu-kaan.Jottamyösmaahanmuuttajatvoisivatsitoutuayhteisiinlähtökohtiin,kotoutumisenarvopohjasta jasenmonimuotoisuudesta joudutaanneu-vottelemaan.Vaikkatavoitteistaollaanpitkälleyksimielisiä,integraatiotaedistävientoimenpiteidentehokkuudestakiistellään.Keskusteluakäydäänerityisestimaahanmuuttajienasiakaspalvelusta,jossapalveluntoimivuuttatulkitaanyleistenjaerityistarpeidennäkökulmasta.

Monimuotoisuusonollutvaikeastiintegroitavissaesimerkiksiperhei-densamankaltaisuuttapainottaviinyleistyksiin,arvioiprofessoriÇiğdemKagitcibasi(2005ja2007).Hänontutkinutlaajastikulttuuriinkiinnitty-viäjasiihenkätkettyjätulkintaeroja,jotkakoskevatperheidenkasvatus-jakäyttäytymistapoja.Tutkijanmukaanpsykologiajasosiologiaovatolleetvähemmänkiinnostuneitakuvailemaanperheidenkulttuurieroihinperus-tuvaamonimuotoisuutta,koskaensisijaisempaaonollutsaavuttaayleis-tettäviä tuloksiaperheidenyleisistä toimintamalleista.Lisäksiperheidenerilaistentoimintamallienonuskottumodernisaation,teollistumisen,län-simaistumisenjakaupungistumisenmyötämuuttuvanlänsimaisenydin-perhe-toimintamallinsuuntaan.Osinnäinontapahtunutkin.

Perheidenmonimuotoisuusonkuitenkinedelleentodellisuutta.Moni-muotoisuudenyhtenäkeskeisenäulottuvuutenaKagitcibasipainottaaper-heenjäsentenperhesuhteilleantamiamerkityksiä,esimerkiksimerkityseroa

9

autonomianjasuhteessaolemisen(autonomy and relatedness)välillä.Tällainenmerkityserovoikoskeamateriaalistataiemotionaalistasuhdettataimo-lempia.Analogisenatällevoidaannähdäkulttuuriseterotsuhteessayhtei-söllisyydenjayksilöllisyydenarvostamiseenyhteisöissä.Arvokysymyksiänostetaanesiinmyösjulkaisuneriartikkeleissaasiakaskohtaisinapohdin-toina.Lapsenkasvatuksessanämäkulttuurierotilmenevätmuunmuassasiinä,millätavoinlastenkasvatuksessapainotetaanlapsenitsenäisyyttäjariippumattomuuttaperheestätaimitenlastapyritäänsuojelemaanjakont-rolloimaankorostamallaperheyhteisyydenmerkitystä.Yhteiskunnassa,jossaperheilleeioletarjollaulkopuolistatukiverkostoa,lapseltaodotetaankokoelämänajanlojaalisuuttaperhettäkohtaan.Lapsenodotetaanhuoleh-tivanvanhemmistaannäidenvanhetessa,taihäneltäodotetaanselviyty-misapuavieraassayhteiskunnassa.Ihmisenterveeseenkehitykseenkuuluusekäitsenäisyydenettäyhteisöllisyydentavoittelu,muttaniidenmerkitystävoidaantulkitaeritavoin.

Suomalaisessasosiaalialantutkimuksessajakirjallisuudessakulttuuri-nenmonimuotoisuusjakeskusteluetnisyydestäovatsaaneettähänmen-nessävarsinvähänhuomiota.Näkemystäerojenhuomioimisestaonollutvaikeasovittaaalallavallitsevaanvahvaantasa-arvokeskusteluun.Nykyisineletäänkuitenkinhyvinmonimuotoisessayhteiskunnassa, jossasosiaa-lialanyleisasiantuntijuuseiehkäenääoleriittävää.Sosiaalialantyönteki-jöidenonyhävoimakkaamminmäärinkyettäväkehittämäänasiantunti-juuttaansuhteessaerilaisiinkulttuureihin,alakulttuureihinjavaihteleviinelämäntapoihin.(Anis2008.)

Tämänjulkaisunavullahaluammeosallistuayleiseenasiakaslähtöisyy-destäkäytäväänkeskusteluuntuomallasiihenmaahanmuuttajaperheidenasiakaslähtöisenkehittämisenkysymyksiä.AineistoontuotettuEU-rahoit-teisessaOSMOS – osallistava monikulttuurinen sosiaaliohjaus -projektissavuosina2008–2011.ProjektiontoteutettuyhteistyössäMetropoliaAmmattikor-keakoulunjaHelsinginsosiaalivirastonkanssa.

Osmos-projektin tavoitteenaonollutosallistavanmonikulttuurisensosiaaliohjauksentyökäytäntöjenja-menetelmienkehittäminensekäkult-tuurisensitiivisenosaamisenvahvistaminenniinsosiaalivirastonperhekes-kustensosiaaliohjauksessakuinammattikorkeakoulunsosiaalialankoulu-tuksessakin.Toisenakeskeisenätavoitteenaonollutammattikorkeakoulunjatyöelämänyhteiskehittelyynperustuvientyömallienkehittäminensekäsosionomi-opiskelijoidenmonikulttuuristatyötäkoskevankiinnostuksenvahvistaminenentisestään.

10

Projektinkeskeiseksi työvälineeksivalittiinsosiaalialankoulutusoh-jelmanmonikulttuurisuuteenjasosiaaliohjaukseenliittyvienopintojak-sojenintegroiminenkiinteästiHelsinginItäisenperhekeskuksenmoni-kulttuuriseentyöhön.Tämäkoskisekäoppimistehtäviä,harjoittelujaettäopinnäytetöitä.Projektin tutkimus- jakehittämistyönareenaksi luotiinoppimislaboratoriotoiminta, jokaperustuikehittäväntyöntutkimuksenviitekehykseenjamuutoslaboratorio-menetelmiin.OppimislaboratoriossasilloisenItäisenperhekeskuksensosiaaliohjaajat(nykyisenItäisenalueenvarhaisentuenjalastensuojelunavohuollonsosiaaliohjaajat)jaMetropo-liansosiaalialankoulutusohjelmanlehtorityhdessäkartoittivatperhekes-kuksensosiaaliohjauksennykytilannetta,paikansivatesiintyviäristiriitojajakehittelivätkokeileviapilottejatyökäytänteidenkehittämiseksi.Kokoon-tumisiaolikerrankuukaudessa.Keskeistälaboratorioissaoliperhekeskuk-sensosiaaliohjaajienjasosiaaliohjaajiakouluttavienlehtoreidenyhteisenymmärryksenrakentaminensiitä,mitäosallistavamonikulttuurinenso-siaaliohjausvoisiparhaimmillaanolla.Oppimislaboratoriossa läpikäytyekspansiivisenoppimisensyklionkuvattukuviossa1.

5. Pilotointia, arviointia

1. Orientointi, yhteisen

ymmärryksen rakentaminen,

käsitemäärittelyä

2. Nykytilan ristiriitojen

analyysi

3. Asiakkaiden palvelutarpeiden

kartoitus

4. "Critical incident"-tapaukset peileinä

Kuvio 1. osmos-projektin aikana toteutunut ekspansiivisen oppimisen sykli (vrt. engeström 2004)

Projektinalkuhetkistä lähtienoli selvää,ettäammattikorkeakoulunjatyöelämänvälisessäyhteistyössäpyritäänlöytämäänpitkäkestoisia jadialogiinperustuviayhteistyörakenteita,jotkajäisivätelämäänprojektinloputtuakin.Alustaalkaenammattikorkeakoulunlehtoreillajatyöelämänedustajillaolivankkayksimielisyyssiitä,ettämaahanmuuttajataustaisten

11

asiakkaidenosallisuusolisiprojektissakeskeinentavoite.Suunnittelupa-lavereissavisioitiinmyösvahvaaopetuksenintegrointiaperhekeskuksentoimintaan.Ammattikorkeakoulun lehtorit toivoivat,ettäopiskelijoillaolisienemmänmahdollisuuksia toimiaautenttisissaoppimisympäris-töissätyöelämässäjasaadaintensiivisempääohjaustaopettajiltajakentänasiantuntijoilta.

Ammattikorkeakoulunjasosiaalivirastonvarhaisentuenjalastensuo-jelunsosiaaliohjaajienyhteinentyöskentelyalkoikartoittamallaosallis-tujiensosiaaliohjauksen,monikulttuurisuudenjaosallisuudenkäsitteitäkoskevaaymmärrystä.Lisäksikartoitettiinkäsityksiämonikulttuuristenperheidentämänhetkisistä ja tulevaisuudentarpeista.Opetukseninteg-rointiajasosiaaliohjauksennykytilankartoitustavartenlaadittiinprojek-tissatyöskentelysuunnitelma.Vuoden2009keskeinentavoiteolikäynnis-täämonikulttuuristenasiakkaidenpalvelutarvekartoitusjalöytääkeskeisetkehittämiskohteettulevienpilottiensuunnitteluavarten.Pilottientoteu-tus,arviointijamallintaminentapahtuivatvuoden2010aikana.Projektinloppupuolellahaluttiinvarmistaayhteiskehittelynjuurruttaminenjaaloi-tetunyhteistyönjatkuminen.Neuvottelujenjälkeenpäädyttiinyhteistyö-ryhmä”Juuren”perustamiseen.Yhteistyöryhmänontarkoituskokoontuakeväisinjasyksyisinarvioimaantoteutunuttayhteiskehittelyäsekäsuun-nittelemaantulevanlukukaudenyhteisopetusta.Tavoitteenaon,ettäyh-teistyömuodot juurtuvat ja tulevatosaksinormaalia toimintaaniinam-mattikorkeakoulussakuintyöelämässäkinsekäkehittyvätedelleen,kuntoimintaaarvioidaan.

Edelläkuvattujenopetuksenintegroinnin jaoppimislaboratorio-toi-minnanlisäksiOsmos-projektitekikaksibenchmarking-matkaa.Matkois-tatoinensuuntautuiHollantiinjatoinenRuotsiin.Projektijärjestikolmeseminaaria.Avajaisseminaarissaesiteltiinmonikulttuurisensosiaaliohjauk-sennykytilannetta.Toisenseminaarinteemaolisosiaaliohjauksentuotta-maosallisuus,jotatarkasteltiinkansainvälistenjakansallistenkokemustenvalossa.Päättöseminaarinotsikkonaoli”Hyvinvointiajaosallisuuttamaa-hanmuuttajaperheidenarkeen”.(Ks.http://osmos.metropolia.fi.)

Pääkaupunkiseudulla maahanmuutto on aluekehityksen keskeinenmuutostekijä.Maahanmuuttajatovatkasvumoottori,sillä90%Helsinginväestökasvustaperustuumaahanmuuttoon.Kaupunkistrategiatohjaavatkehitystätästänäkökulmasta,jakansainvälistäliikkuvuuttasekävetovoi-maisuuttapyritäänedelleen lisäämään.Tämäedellyttäämonimuotoisiakasvatuksen,koulutuksensekäsosiaali-jaterveysalanperuspalveluita.So-siaaliohjaajiltaedellytetäänuudenlaistaammatillistaosaamista,jokamah-

12

dollistaaosallistavankumppanuuden.Tulijoiltapuolestaanedellytetäänaktiivistatoimijuutta.

Sosionomi(AMK)-koulutukselleominainenpalveluohjaustehtävä jaintensiivinenvuorovaikutustyöyksilöidenjayhteisöjenomienvoimavaro-jenvahvistamiseksikorostuvatHelsinginsosiaalivirastonvarhaisentuenjalastensuojelunsosiaaliohjaajientyössä.Historiallisestiammattikorkeakou-lutuksenhankkineidensosionomien(AMK)työonsosiaalialantyökentäl-läkuitenkinvieläuutta.Viimeisenkymmenenvuodenaikanasosiaalioh-jaajatovatselkeästivahvistaneetasemaansaitsenäisenäammattikuntana,jasamaantapaansosiaaliohjausonvahvistanutasemaansayhtenälähes-tymistapana ja työotteenasosiaalialantyössä.Esimerkiksivuonna2007Helsinginsosiaalivirastonvarhaisentuenjalastensuojeluntyövoimastajoyksikolmasosaolisosiaaliohjaajia.(Liukonen–Lukman2007;Viinamäki2008,2009ja2010.)

Julkaisunluvutonjaoteltukolmeenosaan.Ensimmäisessäosassatar-kastellaanmonikulttuurisensosiaaliohjauksenkehittämisen lähtökohtia.ToisessaosassaavataanOsmos-projektinpilotteinatoteutetutsosiaalioh-jauksentyömuodot,arvioidaanmaahanmuuttajienosallistamisenkoke-muksiaRuotsissasekäkuvataanSuomessakolmannellasektorillatoteutet-tuakulttuuriyhteisöjensisältälähteväämuutostyötä.Kolmannessaosassaluodaanteoreettinenkatsausammattikorkeakoulunjatyöelämänyhteis-kehittelynmahdollisuuksiinjaarvioidaanyhteiskehittelynvälineitäjato-teutumistaOsmos-projektissa.

osa i: Kehittämisen lähtökohtia

Julkaisunensimmäisenosanartikkeleissatarkastellaanmaahanmuuttaji-enasiakaslähtöisyydenrakennuspuitaohjausalantutkimuksensekäsosi-aaliohjauksenasiakaspalvelussakohdattujenhaasteidenvalossa.Artikkelis-saKulttuuriin kätketty toimijuustarkastellaankulttuuriinliittyviämerkityksiämaahanmuuttajaperheidenohjauksessa.Artikkelissaarvioidaankulttuu-rienvälisenohjauspsykologianteoriatietoajaalankäytännönkokemuksiahyödyntäen,millaisiatietoja,taitojajavälineitäammattilaisettarvitsevatkäytännöntoimijoina.Pohdintaannostetaanmahdollisuuksia tunnistaakulttuuriinkätkeytyvääohjauksessa.

ArtikkelissaMonikulttuuriset perheet sosiaaliohjauksen haasteena kuvataantapaus-esimerkkienavullamonikulttuuristenperheidenarkeajapohditaansosi-aaliohjauksenasiakasymmärrystäerinäkökulmista.Artikkelissapohditaanperhekeskuksenmaahanmuuttajaperheidenelämäntilanteitajatulevaisuu-

13

denhaaveitasekäarvioidaansosionomiopiskelijoidensilminavautuviamonikulttuurisensosiaaliohjauksentyökäytäntöjäkehittämishaasteineen.ArtikkeliMuualta Suomeen muuttaneiden perheiden sosiaaliohjaus – yleistä ja erityistävie lukijan lähellevarhaisessa tuessa työskentelevänsosiaaliohjaajanar-kea.Kirjoittajatpohtivat tarvetta japerusteita luokitellaasiakkaitamei-hinjatoisiin.Asiakaskuvaustenkauttavalotetaansitä,mitenvanhempienkasvatuksellisethaasteetkertautuvatvieraassaympäristössä.Artikkelissapohditaan,mitenlapsenetuatulisiymmärtääyhteisöllisestäkulttuuristatulleenperheennäkökulmasta.Artikkelissapohditaan,edellyttääkömuu-altaSuomeentulleidenperheidenkanssatehtävätyösosiaaliohjaajaltaeri-tyisosaamista.

osa ii: osallistamisen käytäntöjä

Julkaisuntoinenosakäsitteleemaahanmuuttajienkanssatoteutettujaryh-mämuotoisiaohjauskokemuksiasekäryhmämuotoisentoimijuudenviri-tyksissäkohdattujayllättäviäkinesteitä.Näkökulminaovatopiskelijoidentyöelämäoppiminenpalveluohjauksessa,maahanmuuttajataustaistenper-heidenlastenryhmämuotoinentoiminta,somaliäitiennäkökulmastaavau-tuvaosallisuusyhteiskunnassasekämaahanmuuttajillesuunnatunmen-torointimallinesittely.

Mitentoimia,kuntyöntekijättuntevat,ettäheidänentisettyömenetel-mänsäjalähestymistapansaeivätriitätaikohtaamaahanmuuttajataustais-tenperheidentarpeita?ArtikkelissaMaahanmuuttaja-asiakkaiden palveluohjausko-keilu – oppimista ja kehittämistyötä työelämäympäristössäkuvataan,mitenopiskelijatosanaopintojaantarjosivatohjatustipalveluohjaustavarhaisentuenmaa-hanmuuttaja-asiakkaille.Tavoitteenaolikehittääasiakaslähtöisestialanpal-veluajatoimijoidenmonikulttuuristaammatillistaosaamista.Artikkelissakuvataanammatillisenoppimisenkokemuksellistamatkaaasiakkaiden,opiskelijoiden,opettajienjatyöelämänammattilaistennäkökulmasta.Pal-veluohjauksenkäytäntöönjalkautuvaartikkeliTulejakysy–jalkautuvaasosiaaliohjaustatäydentääkuvaamaahanmuuttajienpalveluohjauksentoi-mintatavoista.

Artikkeli Somalilasten voimaryhmä vie lukijat sosiaalitoimenasiakkaanaolevien,maahanmuuttajataustaistenperheidenlastenmaailmaan.Artik-kelissakuvataanryhmätoiminnallamonikulttuuristenperheidenlapsilletarjottavaapsykososiaalista tukea.Lastentoimintaryhmässävahvistettiinmaahanmuuttajataustaistenperheidenlastenitsearvostustasekätunne-javuorovaikutustaitoja.Luottamuksellinenryhmätarjoaalapsilletoiminnan

14

jatekemisenkauttamahdollisuudenlastenomienvoimavarojenjaselviy-tymiskeinojenvahvistumiseen.Lapsenturvanperustaonperheissä,joidenkanssatehtävälläyhteistyölläryhmätoimintatukeelapsenjakokoperheelleturvallisuudentunnetta.Somaliäitien toimintaryhmä -artikkelissa kuvataanpuo-lestaansomalinaistenjaäitientoimintaryhmänrakentumistaHaruspuistonasukaspuistoon.Ryhmäänpyrittiinsaamaannesosiaalitoimenasiakkaa-naolevatmaahanmuuttajat,jotkahelpostijäävätyleistenyhteisö-taiyk-silöpalvelujenulkopuolelle.Ryhmätoiminnantavoitteenaoliosallistujienomantoimijuudenjaerityisestivanhemmuudenvahvistaminen.Toimin-takohdentuimyösosallistujienhyvinvoinninjatoimintakyvynedistämi-seen,lähtiensomalinaistenodotuksistajatoiveista.Artikkelissatuodaanesille toiminnanrakentuminenyhteisöntasollasekänevaikeudet, joitayhteisönmäärittämisessäjasomaliäitientoimintaanosallistamisessakoh-dattiin.Esille tuodaanmyöstoiminnassaopittua ja toiminnantuloksiaasetettujentavoitteidenvalossa.

ArtikkelissaMentorointi tukena kotoutumisen arjessa kerrotaan maahanmuut-tajienkanssayhdessäsuunnitellustamentorointikoulutuksesta, jossa ta-voitteenaolirekrytoida jakouluttaapidemmänaikaaSuomessaasunei-tamaahanmuuttajiamentoreiksivähemmänaikaamaassaolleille,tukeatarvitsevillehenkilöille.LisäksipidemmäntähtäimentavoitteenaolisaadaaikaiseksimentoripankkiItäisenperhekeskuksenvarhaisentuentyönteki-jöidenavuksi.Ajatuksenaoli,ettämentoripankistatyöntekijätolisivatvoi-neettarpeentulleenlainatamentorinmaahanmuuttaja-asiakkaansaavuksiohjaamaanjaopastamaansuomalaisenarkielämänopiskelussa.Käytäntöeikuitenkaantoteutunutaivansuunnitelmienmukaan.Artikkelissaku-vataanmentoritoiminnanrakentumistaasiakaslähtöiseksi.Kunajatukse-naolitarjotaasiakkaillesujuvaaomakielistäpalveluohjausta,kulttuuriinkätkeytyikinmaahanmuuttajienomia,toisensuuntaisiamentoritoimintaakoskeviaodotuksia.

Ruotsinsosiaalitoimenkokemuksiamaahanmuuttajienohjauksestaku-vataanartikkelissaJobbtorg Stockholm maahanmuuttajien kotouttamisen ja osallistamisen tukijana. Tukholmankunnassa toimivan,sosiaalitoimenohjaamanKistankaupunginosantyötoripyrkiiosallistamaanmaahanmuuttajiatyöelämäänalueella,jossa90prosenttiaasiakkaistaonmaahanmuuttajataustaisia.Ar-tikkelissakuvataanKistantyötorinkohderyhmä,sentarpeetjatyömenetel-mätsekämaahanmuuttajienohjaukseensuuntautuvathankkeet.Työtorilleohjataanhenkilöt, jotkaanovat toimeentulotukea työttömyydenvuoksi.Työttömiinlasketaanmyösvastatulleetmaahanmuuttajat,jotkaaloittavatruotsinkielenopinnot.Työtorintehtävänäontukeatyötöntätoimeentu-

15

lotuensaajaalöytämäännopeinmahdollinentietyöhöntaiopintoihinjavähentääsitenkaupungintoimeentulotuenkustannuksia.Artikkelin lo-pussakerrotaanmyös,millaisillatoimenpiteilläYhdysvaltainMinnesotassaononnistuttuosallistamaanalueensomalitaustaistaväestöätyöelämään.

Kaikissakulttuureissaontapoja,jotkasyntyessäänovatolleettoimi-via ja tukeneetyhteisöllistä toimintaa.Kulttuuri- ja toimintaympäristönmuuttuessaosatavoistakuitenkinmenettääalkuperäisenmerkityksenjasaattaakääntyäjopayhteisöäitseäänvastaan.Julkisessakeskustelussaesil-läovatolleetmuunmuassakulttuurivähemmistöjenkunniamurhat,joi-denpyrkimyksenäonsuojellaperheen loukattuakunniaa.ArtikkelissaHaasteena haitalliset perinteet – yhteistyö Ihmisoikeusliiton Kitke!-hankkeessa käsitel-läänkulttuurivähemmistöjenhaitallistentapojenkitkemistäyhteistyössämaahanmuuttajayhteisöjenkanssa.KolmannellasektorillatoimivanKitke-hankkeentyöntekijät tuovatesiinasennekasvatukseentähtäävänyhteis-työnhaasteita,muttamyösyhteistyönmahdollisuuksiajatuloksellisuut-tasilloin,kunyhteisöitsesaadaanosallistettuamukaanmuutostyöhön.Kulttuurieiolekuinetnovaate,jotavaihdetaan.Seonkasvatuksen,kou-lutuksenjasosialisaationkauttasisäistettyä.Ihmisenarvoihinkiinnittyväkulttuurinenmuutostapahtuuhitaastimuuttuvantoimintaympäristönjaihmisenvuorovaikutuksessa.

osa iii työelämän ja ammattikorkeakoulun yhteiskehittely

Julkaisunkolmannessaosassaavataannäkökulmiaammattikorkeakoulunjatyöelämänyhteiskehittelyyn.ArtikkelissaUuden toimintakonseptin kehittäminen työorganisaation ja ammattikorkeakoulun yhteisenä haasteena analysoidaan kehittyväntyöntutkimuksenjaekspansiivisenoppimisenkehyksessätyöorganisaati-oidenjaammattikorkeakoulujenyhteistähaastettauudentoimintakonsep-tinkehittämisessä.Maahanmuuttajienkotoutumisentukeminenonsel-keästiyksisosiaalialanperuspalveluidenkehittämisenhaaste.Sitä,minkäasteisesta toimintakonseptinmuutoksesta tässähaasteessaonkysymys,pohditaanuseissajulkaisunartikkeleissa.Toimintakonseptienmuutostyökestääyleensävuosia,eikäprosessinalussaainaolevarmaatietoasiitä,mihinkehitys-jaoppimisprosessijohtavat.Muutostyöhaastaapohtimaanmyöslastensuojelunjavarhaisentuentoimintakonseptiajasosiaaliohjaa-jantyyppitekoatuonkonseptinyhtenätoteuttajana.Artikkelissapohditaanmyösteorian,tutkimuksen,koulutuksenjakäytännöntyönkehittämisenvuoropuhelunhaasteita.

16

ArtikkelissaYhteiskehittämisen alusta Osmos-projektissa – tietämyksen kehittämisen polut, ikkunat, sillat ja seinätkuvataanverkkopohjaisenKPE-työskentelyalustan(Knowledge Practices Enviroment)toimivuuttaammattikorkeakoulunjatyöelä-mänyhteiskehittelynvälineenäOsmos-projektissa.Artikkelitarjoaapro-jektinvetäjille jatoteuttajillesekäerilaisilleyhteistyökumppaneilletietoasiitä,millaisiamahdollisuuksiaalustatarjoaatietämyksentuottamiseen,jäsentämiseenjayhdistämiseen.Luottaminenesimerkiksipelkkäänkes-kustelujakoskevaanmuistikuvaanjohtaahelposti tiedonkatoamiseenjamuuntumiseen.KPE-alustankäyttöpohjautuusiihen,ettätuotettujaideoitajamateriaalejavoidaanpitkänkinajanjaksonjälkeentyöstääeteenpäin.Tie-donkonkretisoituminenalustalleerilaisiksituotoksiksimahdollistaamyösmuidenosallistujienkommentitjayhteisenuudentiedonrakentumisen.

LuvunkolmejasamallakokojulkaisunviimeisessäartikkelissaAmmat-tikorkeakoulun ja työelämän yhteiskehittelyn haasteita Osmos-projektin arvioinnin näkökul-masta kuvataanOsmos-projektinarvioinnintuloksiaylemmänammatti-korkeakoulututkinnonopinnäytetyönkautta.Artikkelissa tuodaanesilleprojektintoimijoidenjaopiskelijoidenkäsityksiäprojektissahyvintoimi-neistasekäkehitettävistäasioistasekäpoimitaanarvioitavaksiammattikor-keakoulunjatyöelämänyhteiskehittelynhaasteita.

Julkaisunloppusanoissa Yhteiset tavoitteet ja moninaiset välineet kiteytetään Os-mos-projektissaopittua.Haasteiksinousevatmuutokset,joissakorostuvatyh-teistyön japalveluverkostojenrakentaminen,monialaisuusmaahanmuut-tajalähtöisessäyhteistyössäsekäpyrkimyssaadatulevaisuudensosiaalialanammattilaisetvakuuttuneiksisiitä,ettäkulttuurivoiollaohjauksen”neljäsvoi-ma”heidäntulevaisuudentyössäänjayksiasiakasymmärrystäjäsentävätekijä.

JulkaisuneriartikkeleidenvälilehdilläesitelläänMetropoliansosiaa-lialansosionomiopiskelijoideneläytymismenetelmällä(vrt.Eskola1992)kerättyjäkirjoitelmia.Needustavatkahdenerilaisenkehyskertomuksenvirittämiäopiskelijoidenkäsityksiämonikulttuurisestasosiaaliohjauksenhyvistäjahuonoistapuolista.Näitäeläytymistarinoitaeianalysoidaeikäkommentoidavaannetoimivatlaajempienajatustenjakeskustelujenhe-rättäjinä.Opiskelijoilleannettiinseuraavakehyskertomus:

Sosionomi (AMK) kirjoittaa: ”Olen työskennellyt viisi vuotta sosiaaliviraston perhekeskuksessa sosiaaliohjaajana tai perhetyöntekijänä, kuten meitä ennen kut-suttiin. Aika on mennyt kuin siivillä. Jokainen päivä on ollut erilainen ja tuo-nut tullessaan uusia haasteita. Eniten olen nauttinut siitä, että asiakaskuntaani on kuulunut niin paljon monikulttuurisia perheitä. Heidän kanssaan työskentely on kiehtovaa ja palkitsevaa. Olen tosi innostunut työstäni ja haluan kovasti ke-

17

hittää ammattitaitoani. Olen myös valmis suosittelemaan monikulttuurista per-hetyötä sosionomiopiskelijoille.”

Opiskelijoitapyydettiintäydentämäänkertomustakirjoittamallanoin20minuutinajansiitä,mikätekeemonikulttuuristenperheidenkanssatyöskentelystäniinpalkitsevan.Toiselleryhmälleannettiinvastaavake-hyskertomus,muttasensisältöoliensimmäiseenverrattunakäänteinen,täysinnegatiivinen.Siinämonikulttuurinensosiaaliohjausarvioitiintodel-lavaikeaksijaturhauttavaksi.Kirjoitelmiasaatiinyhteensä39,janetyypi-teltiinjulkaisunvälisivuillekuvaamaanopiskelijoidenmonikulttuuriseensosiaaliohjaukseenliittyviäintohimojajapelkoja.

KäsilläolevajulkaisuonMetropoliaAmmattikorkeakoulunjaHelsinginsosiaalivirastonyhteisenOSMOS – osallistava monikulttuurinen sosiaaliohjaus-pro-jektintulosta.ProjektinrahoittajalleEuroopanunioninsosiaalirahastollejaUudenmaanELY-keskuksessatyöskentelevälleSariAhvenaisellekuuluupro-jektinkannustavastavalvonnastasuurikiitos.Kiitämmemyösprojektinoh-jausryhmänjäseniä:RiittaVartiota,JohannaHolvikiveä,RitvaEngeströmia,LeilaLintulaa,JaanaManssilaa,RebwarKarimiasekäSaidAdeniatuestajainnostavistakeskusteluistamonikulttuurisensosiaaliohjauksenkehittämi-seksi.Yksikeskeinenprojektintavoiteonolluttehdätähänastimelkonä-kymätöntämonikulttuuristasosiaaliohjaustanäkyväksi.ProjektissatyöstäänkertoivaterityisestijohtavaohjaajaPaulaPesonen,sosiaalityöntekijätPaulaOlkkonenjaSaaraLillqvistjasosiaaliohjaajaAnuJärveläsekäsosiaalialanopiskelijaSafiaAbdulkari.Kiitosheillearvokkaistanäkemyksistäsosiaali-ohjauksenkoulutuksenkehittämiseksi.RohkeastikynääntarttuivattässäjulkaisussakirjoittaneetsosiaaliohjaajatKarinWest,TuuliErkkojaSusannaViljakainen.LämminkiitosHaruspuistonhenkilökunnalleosallistuvastajaavoimestayhteistyöstä.Erityinenkiitosheilletärkeästäomantyönnäkyväksitekemisestä.HelsinginyliopistonpsykologianlaitoksenJiriLallimonpanosprojektinoppimisympäristöjenrakentajanajayhteisenoppimisenedistäjä-näonollutarvokasta,kiitossiitä.SamoinlämminkiitoskuuluuprojektinkonsulttinatoimineelleJaakkoVirkkuselle.Hänenavaamansateoreettisetnäkökulmatammattikorkeakoulunjatyöelämänyhteistyöhönovatkanta-neetmonenvaikeanvaiheenyli.Lopuksihaluammekiittääkaikkiapro-jektissatavallatoisellemukanaolleitamonikulttuurisiavarhaisentuenjalastensuojelunasiakkaitajaprojektiinosallistuneitasekätähänjulkaisuunkirjoittaneitasosiaalialankoulutusohjelmanlehtoreitajaopiskelijoita.Ilmanteitätämäjulkaisuolisijäänyttoimittamatta.Chili-projektijaKitke-projektiovatolleetarvokkaitayhteistyökumppaneitamme,kiitoskuuluumyösheille.

18

Toivotammelukijalleantoisialukukokemuksiajavirikkeitämonikult-tuurisensosiaaliohjauksenkehittämiseenmonessaerikontekstissa.

Osmos-projektinpuolestaKaija Matinheikki-Kokko ja Päivi Kaljonen

Lähteet:.

Anis,Merja2008.Sosiaalityöjamaahanmuuttajat.Lastensuojelunammattilaistenjaasiakkaidenvuorovaikutusjatulkinnat.VäestöntutkimuslaitoksenjulkaisusarjaD47/2008.Helsinki.

Berry,JohnW.–Poortinga,YpeH.–Breugelmans,SegerM.–Chasiotis,Athanasios–Sam,DavidL.2011.Cross-Culturalpsychology.Researchandapplications.Thirdedition.Cambridge:UniversityPress.

Engeström,Yrjö2004.Ekspansiivinenoppiminenjayhteiskehittelytyössä.Tampere:Vastapaino.

Eskola,Jari1992.Eläytymismenetelmänkäytöstäsosiaalitutkimuksessa–esimerkkinäkorkeakoulututkimus.TyöraporttejaB35.47.Tampereenyliopisto,sosiologianjasosiaalipsykologianlaitos.

Kağıtçıbaşı,Çiğdem2005.Autonomyandrelatednessinculturalcontext.Implicationsforselfandfamily.JournalofCross-culturalPsychology36(4).Verkkodokumentti.<http://jcc.sagepub.com/cgi/content/abstract/36/4/403>.403–419.

Kağıtçıbaşı,Çiğdem2007.Families,selfandhumandevelopmentacrosscultures:theoryandapplications.Secondedition.Mahwah,N.J:LawrenceErlbaumAssociates.

Liukonen,Ritva–Lukman,Leena2007.Tehty-hanke.SosiaalialantehtävärakenteidenjatoimintamallienkehittäminenHelsinginkaupunginsosiaalivirastossa.Oppaitajatyökirjoja2007:5.Helsinginkaupunginsosiaalivirasto.

Valtioneuvostonkanslia2009.Yhdessäjaerikseen–maailmajaSuomi2010-luvulla.Toimintaympäristökuvausministeriöidentulevaisuuskatsaustentaustaksi.Valtioneuvostonkanslianjulkaisusarja33/2009.Helsinki.

Viinamäki,Leena(toim.)2008.14puheenvuoroasosionomien(AMK)asemastaSuomenhyvinvointiasiantuntijajärjestelmässä.SarjaA:Raporttejajatutkimuksia2/2008.Kemi-Tornionammattikorkeakoulu.

Viinamäki,Leena(toim.)2009.Sosionomiltaeiväthommatlopu.AmmattikäytäntöjenkehittäminenhaasteenasosionomiAMK-tutkinnoissa.SarjaA:Raporttejajatutkimuksia1/2009.Kemi-Tornionammattikorkeakoulu.

Viinamäki,Leena(toim.)2010.Sosionomi(AMK&ylempiAMK)kansainvälistyvilläkoulutus-jatyömarkkinoilla.SarjaA:Raporttejajatutkimuksia2/2010.Kemi-Tornionammattikorkeakoulunjulkaisu.

19

I KEhIttÄMISEn LÄhtÖKohtIa

Haasteet ovat parasta

Monikulttuuristen perheiden tuoma haaste on työssä kaikkein parasta. Haaste löytyy kulttuurien, normien ja arvojen törmäämisestä. Tömäys pakottaa minut oppimaan jatkuvasti uutta.

Ammatillisesti ajatellen työ on todella palkitsevaa. Joka päivä on mukava mennä töihin, koska saa työskennellä ihmisten kanssa ja auttaa hankalassa tilanteessa olevia. Eri kulttuureista tulevat ihmisen suhtautuvat asioihin eri tavalla, eikä ta-voitteeseen pääseminen aina ole helppoa. Erityisesti kielimuurit ja eriävät aikakä-sitykset aiheuttavat usein lisätyötä, mutta meillä on onneksi tulkkeja haastavim-mille kielille. Uudet haasteet luovat vain mielenkiintoa työpäiviin. On palkitse-vaa, kun suomalainen oppii ulkomaalaiselta jotakin ja päinvastoin. Suosittelen monikulttuurista työtä kaikille, jotka ovat kiinnostuneita työskentelemään mitä erilaisimpien ihmisten kanssa.

Osmos-projektiin osallistuneiden sosionomiopiskelijoiden mielikuvia monikulttuurisesta työstä, eläytymismenetelmällä tuotettu harjoite

20

Kulttuuri on kuin peilin sisäinen hopeointi, joka on nä-

kymättömissä, mutta itse kuvan heijastuminen tapah-

tuu sen kautta. Tässä artikkelissa pohditaan ohjaus-

psykologian teoreettisten mallien valossa, mikä on

kulttuuriin kätketyn merkitys maahanmuuttajaperhei-

den ohjauksessa. Lisäksi tarkastellaan, millaisia tieto-

ja, taitoja ja välineitä ammattilaiset tarvitsevat moni-

kulttuurisia perheitä ohjatessaan. Keskeinen kysymys on, keiden tulisi toimia toisin

– maahanmuuttajien vaiko palvelujärjestelmän ja sitä edustavien ammattilaisten?

1 Kulttuuriin kätketty toimijuus

Kaija Matinheikki-Kokko

Kulttuurilleonlähesyhtämontamääritelmääkuinonmäärittelijääkin,mikäkuvaahyvinitseilmiötä.Kulttuurionkuinpeilinsisäinenhope-ointi,jokaonnäkymättömissä,muttaitsekuvanheijastuminentapah-tuusenkautta.

Tässäartikkelissaanalysoidaankulttuurinmerkitystämaahanmuutta-japerheidenohjauksessa,mikäkulkeeyhtenäkeskeisenäjuonteenajulkai-sunmuissakinartikkeleissa.Luonaluksikulttuurienvälisenohjauspsyko-logianteoreettistenmallienkehityksenvalossakatsauksensiihen,mitentoisestakulttuuristatulevienasiakkaidenohjausonkehittynyt.Seuraavak-siarvioin teoriatiedonvarassa,millaisia tietoja, taitoja javälineitäam-mattilaiset tarvitsevatkäytännöntoimijoina.Kuvaansosiaalialan työssäilmenneidentapaustenkauttakulttuuriinkätkeytyvääasiakkaan toimi-juutta jaohjauskäytäntöjä.Lopuksinostanpohdintaanmahdollisuuksiaavatakulttuuriinkätkeytyvääohjauksessa.Kulttuurierojentunnistaminenluoperusteltujamahdollisuuksiatoimiatoisinasiakkaanjayhteiskunnaneduksi.PaulPedersen(1988)arvioikin,ettäsekäkokeneetettäaloittele-vatohjaajattekevätvirheitä.Avainohjausosaamisenkasvuunonkyvyssäarvioidajaoppiavirheistä.

21

Kulttuurinkäsiteymmärretääntässäartikkelissalaajasti,jamyösOs-mos-projektissasenmerkitystämaahanmuuttajienohjauksessaarvioitiinerinäkökulmistajatilanteissa.Kulttuuriontietyssätoimintaympäristössäjayhteisössäopittua,tuotettuajaharjoitettua.Opittu,tuotettujaharjoi-tettukulttuurivälittyyihmisentoimintaansekätapaantulkitasitä.Kult-tuuriilmeneeihmisentavassahahmottaajaymmärtäämaailmaa.Sesekäyhdistääettäerottaaihmisiäjaihmisyhteisöjä(Martikainen2009).Kult-tuuriheijastaayhteisökuvaa,kutenpersoonallisuusyksilöä,jäsentääHof-stede(1992)kulttuurinmerkitystäihmisentoimijuudelle.Samaantapaankuinpersoonallisuusondynaaminenjaavoinmuutoksille,myösyhteisönjatoimintaympäristönmuutoksetvälittyvätihmisentapaanjäsentäätoi-mintaajatoimijuuttaan.Kulttuuriedustaanäinsekäpysyvyyttäettämuu-tosta,uusiutumistajasiirtymistäsukupolveltatoiselle(Martikainen2009).Toimivakulttuurienvälinenvuorovaikutus luomahdollisuudentuottaauudenlaistaymmärrystä ja toimintaaniinmaahanmuuttajienkuinam-mattilaistenkeskuudessa.

Kulttuurinlisäksi identiteettiontoinenkeskeinenkäsitemonikulttuuri-senohjauksentutkimuksessajakäytännöissä.Senkauttapyritäänymmär-tämään,mitämaahanmuuttoaseuraavakulttuurinenmuutosmerkitseeyksilölle.Maahanmuuttajankäytännöntoiminta,senhistoria,nykyisyysjatoiminnallisetodotuksettulevaisuudelle,tulevatmukaanhäneniden-titeettinsämäärittelyyn.Kukaolen jamitenpystyntoimimaanuudessatoimintaympäristössä?Toimijuus jasenkokeminenarkielämässämuok-kaavatnäinmaahanmuuttajanidentiteettiä.Identiteettionkiinnikäytän-nöntodellisuudessa,seeioletäysinvapaastivalittavissajaneuvoteltavissa.Identiteettikuitenkinmuuttuupersoonallisuudenrakenteitaherkemminihmistenjaympäristönvälisessävuorovaikutuksessa.

Erityisestisosiaalitieteissäidentiteetinjatoimijuudenrakentamistaon-kintarkasteltumyöstilanamateriamaailmanjapsyykkisenmaailmanvä-lillä(Reijonen2002).Tämätilaonkeskeinenihmisenidentiteetinmuo-dostumisessa. Identiteetti jakäsitysomastakyvystä toimia javaikuttaarakentuvatyksilöllisenjayhteiskunnallisenkeskinäisessäriippuvuussuh-teessajavuorovaikutuksessa.Samastumisenjaidentifioitumisenkauttaih-minenluojamääritteleeomaaidentiteettiäänsekätoimijuuttaan.Maahan-muuttajalletarjoutuvatilaomaatoimijuuttakoskevalleneuvottelullevoiollasuppeatailaaja.VaikkamaahanmuuttajatovatSuomessaolleetpaljonesilläjulkisuudessa,heidänomaäänensäjamahdollisuutensamääritelläitseäänovatolleetesimerkiksijulkisessasanassavarsinrajalliset,joskinhil-jalleenlaajenevat.Maahanmuuttajalletarjotaanhelpostiulkopuoleltamää-

22

riteltyjästereotyyppisiäkulttuurisiajayhteiskunnallisialeimoja,pakotet-tujaidentiteettejä,joihinhänitseeivoijuurivaikuttaa.Maahanmuuttajankulttuurinentilajasubjektiivinentoimijuus,jossahänvoiomanvastavuo-roisenosallistumisensakauttamääritelläidentiteettiään,voikinrajoittuaperheentaiomanetnisenryhmänpiiriin.

Vuorovaikutus ohjauksessa

Millainentilamaahanmuuttajallesosiaaliohjauksessatarjoutuuneuvotellajavahvistaaomaatoimijuuttaan?Tämäkysymysnostetaanesiinjulkaisunuseissaartikkeleissa,joissakirjoittajatpohtivatkulttuurinmerkitystäkäy-tännöntoiminnassa.Maahanmuuttajaperheidenasiointiinliittyväneuvon-taviepaljontyöntekijöidenaikaa,muttatyöntekijätitsearvioivatasiointi-neuvonnanyleisestisujuvaksi.Sensijaanvanhemmuudenvahvistaminenkoettiinhaastavaksitilanteissa,joissasosiaaliohjaajatpitivättarpeellisenamuuttaamaahanmuuttajaperheidenkasvatuskäytäntöjä.Osmos-toimijoi-denkuukausittainpidetyissäoppimislaboratorioistunnoissanousivatkinkeskusteluunkulttuuriinperustuvattulkintaeroterityisestimaahanmuut-tajataustaistenperheidenlastenkasvatustajavanhempientoimijuuttasekäsukupuoliroolejakoskevissakysymyksissä.

Myöstutkimuksissa(Alitolppa–Niitamo2001ja2004;Berryym.2011;Kağıtçıbaşı2005;Sue–Sue2003)tuleeesille,mitenkulttuurienvälistäyh-teistyötävoivatvaikeuttaapaitsiyhteisenkommunikaatiokielen ja luot-tamuksenpuuttuminen,myöskulttuuriinkätkeytyväterilaisetperhe-jakasvatuskäsitykset,käsityksetsukupuolirooleista,vastuu-jakontrollikäsi-tystenerotsekäasiakkaidensosiaaliseenasemaansidotutedellytyksetosal-listuaomaaelämääkoskevaanpäätöksentekoon.KulttuurinmerkitystuliOsmos-projektissakuitenkinesillekätkeytyneenämaahanmuuttajaperhei-denjatyöntekijöidenarkisiintoimintoihin.Keskusteluissanousiaiheelli-sestiesillepelkosiitä,ettäkulttuuristatehdäänasiakastaleimaavajaerojakorostavatekijä,jolloinohjauksessajäävättunnistamattamuutongelmati-lanteitaselittävättekijät.Toisaaltamaahanmuuttajatitseovattuoneetesille,ettäerityisestimaahanmuuttajuudenperusteellatehtyluokittelukoetaanleimaavampanakuinluokittelutulijanomankulttuurinperusteella,koskaomassakulttuurissamaahanmuuttajallaonjuuretjanoitajuuriakohtaanhäntunteeylpeyttä.Asiakastapaustenkäsittelyssäyhdeksikeskeiseksijän-nitteeksimuodostuikulttuuriinkätkettyasiakasymmärrysmaahanmuut-tajaperheidenohjauksessa.

23

Ihmistenkulttuurienvälisessävuorovaikutuksessakohdataansekäkult-tuurinpintarakenteidentasollailmeneviäkäyttäytymiserojaettäkulttuurinsyvärakenteisiinkätkeytyviäerojaperusolettamuksissa, jotkakoskevatih-mistenkäyttäytymistäohjaaviaarvojajatoimintasääntöjä.Osmos-projek-tissasosiaaliohjaajattotesivat,ettäpaperientäyttämistäonhelppoohjata,huomattavastihaasteellisempaaonmuutostaedellyttävävanhemmuudentukeminenjasiitäneuvottelu.Kulttuurinnojallavoidaanyli-taialireagoidaasioihin,jolloinongelmiapidetäänkulttuuriinkuuluvinailman,ettäarvi-oidaanihmistensuhdettaarvioitavaanasiaan.Kulttuurierojakäytetääntäl-löinohjauksessahyväksyttävienelämäntapojenperustelunataiongelmienselittäjänäsensijaan,ettäasiakaskeskusteluissarakennettaisiinymmärrystäkulttuurinmerkityksestä.Yhtälaillatyöntekijävoiarvioidaomankulttuurinedustavanuniversaaliseksikoettuahyvänvanhemmuudenjayhteiskunnalli-sentoimijuudenlähtökohtaa,jolloinohjausrakentuuvaltakulttuurinehdoin.

Mikäonyhteistäjajaettua,missäkysymyksissätörmäämmekulttuu-rienerityispiirteisiin,mahdollisestimyösyhteensovittamattomiinar-voihin?Kenenehdoillatoimimmenäissätilanteissa?Kulttuuriinkätkettyvaatiikinammattilaisiltataitoatulkitatilanteitavuorovaikutuksessaasiak-kaidenjayhteistyöverkostonkanssa.Sensosiaalisenjayhteiskunnallisentodellisuudentunteminen, jossamaahanmuuttajatelävät,onniinikäänosaammattilaistenmonikulttuuristaosaamista.

Ihmisethaluavatyhtäältäoppiauuttajamennäeteenpäin,toisaaltatur-vallisuussyntyymahdollisuudestakohdataympärillämyösjotakintuttuaja turvallista.Sellaisetasiat,kutensukupuoliroolienmuutos, lastenkas-vatus ja terveyskäyttäytyminen,ovatpysyneetkuitenkin ihmeteltävän-kinkulttuurisidonnaisina jahitaastimuuttuvinasuhteessa teknologisiinjataloudellisiinmullistuksiinsekäihmistenkansallisetrajatylittäväneliylirajaisen liikkumisennopeutumiseen jakasvuun. Ihmisenpsyykeonkonservatiivinen.Kasvatuksenkauttaomaksututarvotovatuseintiedosta-mattomia.Netulevatesiinerityisestitunnetasolla.Vaikkasanallisestivies-timmesukupuoltenvälisestätasa-arvosta,saatammekuitenkinratkaisuissanoudattaakulttuurisenkasvatuksenperinnettä.Kunniamurhatjaväkival-lanteotovatherättäneetkysymäänalkuperäistenkotiseutujentraditioidenrooliavieraassakulttuuriympäristössäjayhteisöjenkulttuuriinkätkettyäsisäistädynamiikkaauudessakulttuuriympäristössä.Toisaaltakulttuurientörmäysonsynnyttänytpyrkimystäluodayhteisiätulkintasääntöjä.(Ma-tinheikki–Kokko–Pitkänen2011).

Millaistamuutostasosiaalialantoiminnassajaosaamisessasittentarvi-taanjakeidenpitäisitoimiatoisin–maahanmuuttajienvaikopalvelujärjes-

24

telmänjasitäedustavienammattilaisten?Asiakaslähtöisyysonmeilläelin-voimaisenpalvelujärjestelmänuudistumisenlähdenykyisin.Sosiaalialallaorganisaatiotjaammattilaisethaluavatasiakkaatmukaanhuolehtimaannäi-denomastahyvinvoinnistajasitäkauttamyösyhteiskunnanhyvinvoinnistajasenedistämisestä.(Virtanen–Suoheimo–Lamminmäki–Ahonen–Suokas2011.)Aktiivinenasiakaseitoimivainulkoakäsintarjottavienpalveluidenjatuotteidenkuluttajana.Hänpyrkiivaikuttamaanmyöspalveluidensisäl-töönosallistumallaniidentuotantoprosessiin.Sosiaalitoimessatavoitteenaeikuitenkaanolelisätäihmistenpalveluntarvetta,päinvastoin.Tavoitteenaonlisätäasiakkaiden,tässäerityisestimaahanmuuttaja-asiakkaidenomaakansalaisaktiivisuuttajatoimintakykyähyvänarjenluomiseksi.Osmos-pro-jektissamaahanmuuttajataustaistaasiakastatarkasteltiinkäytännöntoimi-jana,jonkaomaaktiivinentoimintaonkäytännöntoimivuudenjahyväntuloksenaikaansaamisenvälttämätönedellytys.

Kutenmaahanmuuttajataustaisenperheentoiminta jakäsitys lapsenparhaasta,myössosiaalitoimennäyttämöonkulttuurisidonnainen.Kult-tuurinentulkinta pohjautuukunkinkansakunnanperinteisiinjahistori-allisiinkokemuksiin.Länsimaissasosiaalitoimenmoneteettisetperiaatteetnojaavatmyöslaajastiuniversaaleinakokemiimmearvoihin,kutenlastenoikeuksiin ja ihmisoikeuksiin.Kulttuuriinkätketynetsimiseentulisikinottaaniinasiakaskulttuurin,ammattilaistenkulttuurinkuinsosiaalialaninstitutionaalisenarjentoimintamallit.

Maahanmuuttajientoimijuudenedistäminenmerkitseemyösheidänomienosallistumisvalmiuksien rakentamista sosiaalitoimessa, ei yksin-omaanpalvelujenparantamista.Maahanmuuttaja-asiakkaidenkanssatoteu-tettujenpilotti-interventioidenavullaetsimmeOsmos-projektissavastauksiakysymyksiin,mitenluodaturvaajataitojamaahanmuuttajalapsille,mitenvahvistaasomaliäitienvanhemmuuttajatoimijuuttayhteiskunnassammesekämitentarjotavertaismentoroinninavullamaahanmuuttajilletietojajataitojatoimiaaktiivisinakansalaisina.Lisäksietsimmekeinojamaahanmuut-tajienosallistamiseenkäsittelemälläsosiaalialanarjestanostettujaohjausti-lanteita.Empiiristäaineistoatuottivatmyössosiaalialankoulutusohjelmanopiskelijoidenmonikulttuuristatyötäkäsittelevätopinnäytetyöt.

Kulttuuri – neljäs voima ohjauksessa

Monikulttuurisenohjauksenenglanninkielisiäkäsitteellisiävastineitaonuseita,kutenmulticulturalcounselling,cross-cultural,intercultural ja transcultural coun-

25

selling sekä counselling of the culturally diverse. Niitäkäytetäänkeskenäänhiemanerimerkityksessä.Kulttuurionkuitenkinnäitäohjauskäsitteitäyhdistävätekijä.Monikulttuurisestaohjauksestapuhuttaessatarkoitetaanyleensäsel-laistaammatillistaauttamistilannetta,jossaohjaajajaasiakasedustavaterikulttuuritaustaa.Laveamminmääriteltynäseviittaaväestönjasitäedusta-vienohjattavienmonimuotoisuuteen.Monikulttuuristaohjaustakehitettiin1980-luvullaja1990-luvunalkupuolellaerityisestiAmerikassavaltaväes-tönjaespanjankielisentaiafroamerikkalaisenvähemmistönkohtaamiseenjaKanadassaintiaaniväestönjavaltaväestönkohtaamiseen(Sue–Sue1990).

Aikaisemminajateltiinkulttuurienolevanpitkällestaattisiajahitaas-timuuttuvia.Tämänhetkensosiaalipsykologiajasosiologiapuhuvatkui-tenkinpaljonpostmoderninmaailmanvaikutuksistaihmistenidentiteetinkehitykseenjapersoonallisuuteen(Hall1999).Elämmepaljonmoninai-semmassakulttuurienmaisemassajaglobalisoituvassamedia-javirtuaa-limaailmassakuinaikaisemmin.Enääeiyhtäselkeästivoidapuhuavainsamastumisestaentiseenjauuteenelämänpiiriin.Tänäpäivänämaahan-muuttajienmuuttoeimerkitseenääyksisuuntaistasiirtymistävaltiostatoi-seenjaasettumistavastaanottajamaahan.Onyleistä,ettämaahanmuuttaji-enpaikallinenarkitoimiivastavuoroisestisuhteessaheidänlähtömaihinsatainiihinmaihin,joissaheilläonperhettätailähiverkostoa.Koskamaa-hanmuuttajientarpeetjaarkiovattransnationaalejaeliylirajaisia,myös-kinpalvelussajoudutaanetsimäänuudenlaisiainstitutionaalisiaratkaisuja.Ihmistenylirajaiseenliikkuvuuteenjamaahanmuuttajienkotouttamiseenliittyypaljoninstitutionaalistasäätelyä,jokavoiollaosinristiriidassara-jatylittävienelämäntapojenyleistymisenkanssa.(Reisenauer–Faist2010.)

Ohjausalantutkijatovatpyrkineetkehittämäänomaaparadigmaaelitieteellisestiyleisestihyväksyttyämalliatailähestymistapaahyvästämoni-kulttuurisestataikulttuurisensitiivisestäohjauksesta.PaulPedersen(1991,1997ja1999)onesittänytkunnianhimoisenpyrkimyksentuodamoni-kulttuurinenohjauskolmenmuunvakiintuneenpsykologisen lähesty-mistavanrinnalle.Näitävakiintuneita lähestymistapojaovatolleetpsy-koanalyyttinen,humanistinen, jakognitiivis-behavioristinenote.Tässäkulttuurion”neljäsvoima”jaohjauksenkeskeinenasiakasymmärryksenelementti.Pelkistetystiilmaistunapsykoanalyyttisenlähestymistavanih-miskäsityspainottaaihmisendynaamistakehitystäjatämänlähestymis-tavanmukaisessaohjauksessakorostuuvarhaislapsuudenmerkitysihmi-senminänjapersoonallisuudenkehityksessä.Humanistinenpsykologiapuolestaanpyrkiiymmärtämäänohjauksessaihmisenjahänentoimintan-saainutkertaisuutta.Kognitiivinenlähestymistapahyödyntääohjauksessa

26

uusiaoppimisteorioitajaymmärrystäihmisenoppimisestasekätavoistajäsentäätietoja.Toimintamallit,jotkaovatopittuja,voivattämännäkökul-manmukaanmyösmuuttuaoppimisenkautta,johonuusitoimintaympä-ristöihmisenhaastaa.

Pederseneiasetavastakkainedelläkuvattujaohjauksellisia lähesty-mistapojavaannostaakulttuurinneljänneksieriohjauslähestymistavoissahyödynnettäväksivoimaksi.Ihmisenkulttuurisidonnaisuusilmeneesiinä,mitenhänoppii,mitäarvostetaanoppimisessajamitentietoajäsennetään.Myösihmisenpsykologisenkehityksenjäsentämisessäjaymmärtämises-säilmeneeperustaviakulttuurikohtaisiaeroja,vaikkapsykoanalyyttinenymmärrysläpäiseepitkällelänsimaistaihmiskäsitystä.Ihmistentapatul-kitakokemaansa, liittyenperheeseenja lapsiin,onainutkertaistamuttapeilautuumyösniihinodotuksiinjaarvostuksiin,joihinihminenonso-siaalistunut.(Berryym.2011;Holvikivi2011.)

Kansainvälisestiehkämerkittävinmonikulttuurisenohjauksenteoreet-tinenkehittelijäonamerikankiinalainenpsykologianprofessoriDeraldWingSue(D’Andrea–Heckman 2008; Romero–Chan2005;Sue–Sue1990ja2003).Hänonkiteyttänytyhteistyökumppaneidensakanssaperusoletuk-setmonikulttuurisenohjauksenteoriastaseuraavasti:

1. Tarvitaan erilaisia ohjausta koskevia teorioita, jottavoidaanymmärtääerikulttuureissaeläviäihmisiä.Monikulttuurinenohjausteoriaonnäineräänlainenmetateoriaeliteoriaohjauksenteorioistamoni-kulttuurisessatoimintaympäristössä.

2. Etnistenvähemmistöjenohjauksessatuleehuomioidayksilöteki-jöidenlisäksimyösmuutyhteisöllisetjayhteiskunnalliset tekijätjanii-denvaikutus.

3. Kulttuurisenidentiteetinkehityksenymmärtäminenonetnistenvä-hemmistöjenohjauksessatärkeää.

4. Monikulttuurinenohjaus jasenkeinoteivätvoinojautuayhteenteoriaan.

5. Ohjauksentuleeperustuakulttuuriselle tietoisuudelle.

Edelläluetellutmonikulttuurisenohjauksenperusolettamuksetliikku-vatvarsinyleisellätasolla,mistävoipäätellä,ettäalanteoreettinenkehit-telyonvieläkinvarsinnuortaverrattunaesimerkiksiyleisenpsykologianperinteisiinohjausparadigmoihin.

27

ohjaajan tiedot, asenteet ja taidot

Yhdysvalloissaohjaajienkoulutuksen jaohjauskäytäntöjenkehittämisenlähtökohtanaonollutyleisestiSuenyhteistyökumppaneidenkanssa(Sue–Arredondo–McDavis1992)kehittelemämonikulttuurisentaikulttuuri-sensitiivisenohjausosaamisenkriteeristö.MyösSuomessasitäonkäytettyperustanaerityisestimonikulttuurisenopinto-ohjauksenjamaahanmuut-tajientyöelämäohjauksenkehittämisessä.Osaamiskriteeritosoittavatohjaa-jaltaedellytettävättiedot,asenteetjatoimintataidot,joitavoidaanarvioidakulttuurienvälisessäohjausvuorovaikutuksessa.

Monikulttuurisenohjauksenkatsotaanedellyttävänensinnäkinohjaa-janammattitietouden lisäksiyhteiskunnallistatietoisuuttayhteiskuntaerojenvaikutuksistamaahanmuuttajankotoutumiseenjaohjaustilanteisiin.Asen-neulottuvuudellaviitataanohjaajantietoisuuteenomastakulttuuristaansekämerkityksestä, jokakulttuurieroillaontoisestakulttuurista tulevienko-toutumiseen.Kolmaskulttuurienvälisenohjauksenkriteeritkoskevatoh-jaajantaitoa vastatatoisestakulttuuristatulevantarpeisiinasianmukaises-ti.Kyseonpaitsiohjaustaidoista,myösohjaajankyvystäoppiavirheistäjareflektoidakokemaansa.Sekäkokenutettäaloittelevaohjaajatekeevirhei-tä.Avainohjausosaamiseenkasvuunonkyvyssäarvioidajaoppiavirheis-tä.(Pedersen1988.)

Nykyisinvallallaoleviaamerikkalaissyntyisiämonikulttuurisenoh-jauksenparadigmojavoidaankritisoidasiitä,ettänekorostavatohjaajanasiantuntijuutta.Päähuomioonohjaajanjaohjattavankäyttäytymisessäjakäyttäytymismuutoksissa.Kulttuurienvälisenohjausvuorovaikutuksenar-viointiinonpitkältinäistälähtökohdistakäsinkehitettylukuisiastandar-doitujamittareitasekämanualisoitujamenetelmiä,jotkatarjoavatyhdenlähtökohdanhyödyntääalantutkimus-jakokemustietoa.Nevoivatantaavarmuuttaalkuunpääsemisessäsellaiselle työntekijälle, jokaonaloitta-massa työtämaahanmuuttajienkanssa.Kokeneelle työntekijälleerilaisetvuorovaikutusmallitvoivattarjotaideoitaomaanajatteluunjatoimintaan.Yhdysvalloissaerilaisetkulttuurienvälisetmanualisoidutmenetelmätonotettulaajamuotoisestikäyttöönerityisestilääke-jahoitotieteenpiirissä.Ohjeistotperustuvattutkimusnäyttöönjahyviksihavaittuihinkäytäntöi-hin,mikäkorostuualalla.

Manualisoitujamenetelmiäonkuitenkinmyöskritisoituohjaajavetoi-siksi,dialogisuuttajaasiakasvuorovaikutuksentilaakaventaviksi.Valmisstruktuurieiainatavoitaasiakasta,vaikkaohjelmatolisilaadittuvastaa-

28

maanerityisiinongelma-jaasiakaslähtöisiintarpeisiin.Sosiaalialallama-nualisoidutmenetelmätovatkinherättäneetenemmänristiriitaisiatunteitajavastaanottoakuinterveydenhoidossa.Manuaalienkäyttönäyttääkuiten-kinyleistyvänerimuodoissaanmyösmaahanmuuttajienohjauksessaesi-merkiksiRuotsissa,mikäilmeneetässäjulkaisussaArjaKallonkuvaamis-sa,Jobbtorgetinyhteiseenkäsikirjoitukseenperustuvissatoimintatavoissajaniidentuloksellisuudenarvioinnissa.

Osmos-projektintoimijatkaipasivaterityistentoimintamalliensijaankuitenkintilanne-jatapauskohtaisiakeinojaauttaamaahanmuuttajaper-heitäongelmatilanteissa.Toimintamallienarvioitiinvastaavanheikostisosiaalitoimenasiakastyössäkohdattaviin”tässä janyt”-tilanteisiin.Sa-maanaikaanerityisesti lastensuojelun toimintaympäristössäkaivattiinmyöskulttuuristakäsinavattuaasiakasymmärrystä.

Uuttaosaamistatuottavatoimintaalkaauseintyössäkohdatustaon-gelmasta,johoneiolesaatavillarutiiniratkaisuja(ks.Virkkusenartikkelitässäjulkaisussa).Osmos-toimijoidenyhteisissäasiakastapaustenkäsitte-lyissälähdimmekintunnistamaanmaahanmuuttajaperheidenohjauksessakohdattujaongelmatilanteitasekämahdollisestiniihinkätkeytyviäkult-tuurisiaerityispiirteitä.Myösmaahanmuuttajaperheidenneuvominenkas-vatuksellisissakeskusteluissaherättityöntekijöissäkysymyksiä.Kulttuurinnojallatehtäväterotjaniidenpohjallerakentuvamahdollinenasiakkaantoiseusherättivätmyöskysymyksiäjapuheenvuoroja,mikätuodaanesil-lejulkaisunartikkeleissa.

Muutosvälineet

…kyllähän myös se (maahanmuuttaja)vanhempien huoli aina tulee esille, että he todella ovat huolissaan lapsistaan. Mutta sitten kun ei ole niitä välineitä. Enkä oikeastaan tiedä, mitä sitä hakeekaan.

Sosiaaliohjaaja 1, lastensuojelu

…on paljon kysymyksiä, että millä tavalla ottaa asioita puheeksi. Milla lailla lapsia rangaistaan, ja mikä on sopivaa tytöille ja mikä pojille ja miten nuoret saa liikkua illalla ulkona?

Sosiaaliohjaaja 2, lastensuojelu

Työntekijättoivatoppimislaboratorionkeskusteluissaesiinvanhempi-enjaetunhuolenmaahanmuuttajataustaistenlastentulevaisuudesta.Kult-

29

tuuristariippumattakaikkivanhemmathaluavatyleensätoimialastensaparhaaksi.Hyväntulevaisuudentarjoaminen lapsilleonmyösmonienmaahanmuuttajaperheidenkeskeisinsyymuuttoontilanteessa,jossaomakotimaaeiheidänkokemustensamukaantarjoamahdollisuutta tähän.Työntekijätpitivät”Mihinpyritään?”-välineitäyleisellä tasollaselkeinäniinvarhaisentuenkuinlastensuojelunasiakastyössä.Pyrkimyksenäonlastenhyvinvoinnin,vanhemmuudenjaperheenomantoimijuudentu-keminen.”Miksi?”-ja”Miten?”-välineeteliperustelutmaahanmuuttaja-perheissätavoiteltuihinmuutoksiinpääsemiseksinostivatsensijaanesiinristiriitaisiatunteitaprojektintoimijoissa.

Kulttuuriinsaattavatkätkeytyänekeinotjatoimintatavat,joidenavul-latavoitteetovatsaavutettavissa.Lastensuojelunasiakkaaksijoudutaanerisyistä.Maahanmuuttajaperheidenlastensuojelunasiakkuudentaustallaonyleensälastenkoulu-jakäytösongelmia,yksinhuoltajienjaksamisvaikeuk-sia,kasvatusongelmia,vanhempienjalastenvälisiäristiriitoja,nuortenjäl-kihuoltoa,tiedonkulunjaymmärtämisenvaikeuksia,kutenMerjaAniksen(2008)aihettakäsitteleväväitöstyökinosoittaa.Tämänjulkaisunartikke-leissaesillenouseemyöslastentainuortenkantamahuolivanhemmista,joidenkipuiluajareaktioitakotimaastakantautuviinuutisiinlapsetaistivat.Itäisessäperhekeskuksessamaahanmuuttajaperheisiinkohdistuneitahuos-taanottojaonmäärällisesti jonkinverranenemmänkuinvaltaväestössä.Turvakotiinsijoituksissamaahanmuuttajaperheetovatyliedustettunaval-taväestöäedustaviinperheisiinnähden.

Maahanmuuttaja-asiakkaallelastensuojelunrooli,perusteet,oikeudetjatyökäytännötvoivatollavaikeastiymmärrettäviä.AasiastataiAfrikanmaistatulevalleperheellejoitselastensuojelunlähtökohta,jossavanhem-matjayhteiskuntavoidaanasettaalapsenintressinnojallavastakkainvoiollahämmentävä.Osmos-projektinsomalialaisäitienryhmässäjaaiem-missa tutkimuksissa(Tiilikainen2003;Alitolppa–Niitamo2001) tuleetoistuvastiesiinmaahanmuuttajienhämmennysviranomaistenroolistasuhteestalapsiin.Äitinäolemisenarvokoetaanuhatuksi,mitäilmentääeriyhteyksissäesitettysomaliäitienihmettelysiitä,ettäeiköäitikuiten-kinole tärkeinkasvattaja,ettäeihänviranomainenvoiolla siinääitiäparempi.Myösmaahanmuuttajattarvitsevatkäytännöntoimijoinauusiatietoja,taitojajavälineitä.Suomalaisensosiaalipalvelujärjestelmänviera-ushämmentää:

30

…joka kerta [perheessä] selitettiin, että mikä se perhetyö on, ja sitten kun asia-kas kysyi joka kerran kun me mentiin kotiin, et miksi te nyt tulette, en nyt tar-vitse mitään… joka kerran vaikka oli aika sovittu ja luultiin, että asia on selvä. Maahanmuuttajat ei vaan tajua, mikä sellainen perhetyö on, kun omassa kieles-sä ei ole edes sellaista sanaa.

Sosiaaliohjaaja

Myösmaahanmuuttajienaiemmassaomassatoimintaympäristössäonollutyhteisöllisiäturvaverkkojajaväliintulojalastenhyvinvoinninnimis-sä.Monettulevatkulttuureista,joissatoimijuus,myösristiriitatilanteidenratkaisut,ovatperustuneetperheenjaomanyhteisönvaraan.Suomessavi-ranomaisettoimivatpitkällemaahanmuuttajienmenetetyntukiverkostonpaikkaajina.Tämäluohelpostimyösriippuvuuttaviranomaisista.Samaanaikaan,kuntyöntekijätjakavatvastuutamaahanmuuttajavanhempienkans-sa,hemyöskontrolloivatjaarvioivatlastenparhaaksitapahtuvaatoimintaa.

Koskahuostaanotonsyytvaihtelevat,myösratkaisujajoudutaanraken-tamaanerilaisinkeinoin.VarhaisentuenmerkityskorostuikuitenkinOs-mos-projektinpiiriinkuuluvissakeskusteluissa,jamyöstämänjulkaisunartikkelitpainottuvatvarhaiseentukeen.Julkaisunartikkeleissakysytään,mitentyöntekijöidentulisitukeariittävänvarhainerikulttuureistatulevi-enperheidenkotoutumistajavahvistaatoimimistavanhempanavieraassakulttuuriympäristössä.Mitentukeavanhemmuuttajaratkaistakasvatus-kysymyksiä,kunperhekäsitykset,roolitjakasvatukseenliittyvättraditioterikulttuurienvälilläovatniinsuuret?

toimijuus

Tutkimustenvalossamaahanmuutto,erityisestipakolaisuustaimuutoinpakotettumuutto,onniinyksilöillekuinperheillekinvaltavasosiokult-tuurinenmuutos,jossaperheenjayhteisönvanhattoimintamallitsekätoi-mijuususeinkyseenalaistuvat.Toimijuudenrakentaminenuudessakult-tuuriympäristössäonvaativatehtävä,jossasosiaaliohjaajientavoitteenaonvahvistaamaahanmuuttajanarjentoimijuutta:heidänomaayhteiskunnal-listatoimijuuttaanpalvelujenkäyttäjänäjakehittäjänäsekävanhempana.Aktiivinentoimijuusjasubjektiussyntyvätomanäänenjaomantoimin-nankautta,mikäosoitetaanoppimisen,identiteetinjatoimijuudenvälisiäsuhteitakoskevassatutkimuksessa(Eteläpelto2009;Wenger1997).Toimi-juusavautuusosiaaliohjauksessamaahanmuuttajanoppimisenjasentuke-

31

misenhaasteena.Toimijuuttarakennetaanosallistumallayhteiskuntaanjatyöhön,hankkimallatietojajataitojasekäoppimallasuomentairuotsinkieli,mikäkorostuumaahanmuuttajienasiakkuudessa.Toimijuudenoppi-minenonpaitsikognitiivinen,myössosiaalinenjaemotionaalinenosal-listumisprosessi.Onopeteltavabyrokraattiseentoimintakulttuuriinkuulu-vatsäännötjaomaksuttavatekninenjasosiaalinentoimijuusprosesseissa.

Kulttuurisentoimintaympäristönmuutosvoimerkitävanhemmilleai-emmanasemanmenettämistäjamuutospaineitasukupuolirooleihin,mikävälittyyperhedynamiikkaan: työttömyyttäseuraasyrjäytyminenyhteis-kunnastajamuutosperheenleiväntuojanrooliin.Näinonkäynytmoniensosiaalitoimenasiakasperheidenisille,jollointoimijuudenmenettäminenheijastuutunnetasoonjakykyyntoimiaaktiivisenavanhemmanroolissa.Lastenkontaktipintayhteiskuntaanonyleensälaajempikuinvanhempien,jasenmyötäheoppivatkielenjatoimintaympäristönsäännötvanhempi-aannopeammin.

Oppimislaboratorioistunnoissakäsitellyissäohjaustapauksissailmeni,ettäsosiaaliohjauspainottuiajallisestikäytännönasiointiapuunjapalve-luohjaukseen.Keskustelu,yhdessätekeminenjaselvittelyolivatpääasial-lisetsosiaaliohjauksentyövälineet.Yhteistyöverkostoonkuuluvatyleisestimyöskoulu janeuvolan terveydenhoitaja.Lääkärikäyntejä ja lääkäreil-täsaatujaohjeita joudutaanselvittelemäänmyössosiaalitoimessa,koskakäynneilläeioleainasaatavissatulkkausta.

Sosiaaliohjausnäyttäytyitapaustenjaartikkelienkuvaustenvalossapit-källeluottamuksellisenvuorovaikutuksenvarassatoimivinapalveluproses-seina.Asiakkaanomantoimijuudenvahvistaminenrakentuutoiminnal-lisenohjauksenjaneuvonannonkautta.Lisäksikotiin jalkautuvaatukeavoidaantarjotaperheilletarvittaessakotipalvelunperhetyöntekijöidentyö-panoksena.Suomalaisenpalvelujärjestelmänvierausmaahanmuuttajalletuottaariippuvuuttasosiaaliohjaukseen,jaasiointiapuonerityisenaikaavievää työtä.Sosiaaliohjauksessaasiakkaankysymykset jaajankohtaisethuoletovatlähtökohtanavuorovaikutukselle,jossamaahanmuuttajalletar-jotaanlaajatilamääritelläomaatoimijuuttaan.

Useissasosiaalisohjaajienkuvaamissaasiakastapauksissamaahanmuut-tajaperheidenriippuvuusviranomaistenavustaolijatkunutjovuosia.Yh-tenäkeskeisenäongelmananousiesiinmiestentyöttömyys.Tutkimuksetosoittavatjakäytännössätiedostetaanhyvin,ettätällöinsuomalaiseenyh-teiskuntaansijoittuminenjäämarginaaliseksi.Toimijuudenpuuttuminen”leiväntuojana”koetaanyleensähäpeälliseksisilloin,kunmaahanmuutta-jankokemaydintoimijuusjääsaavuttamatta.Työntekijänvälineetosallistaa

32

asiakkaitaeivätkuitenkaanainamahdollistaneetpuuttumistaperusongel-miin.Tämänostaaesiinkokonaisvaltaisen,hallinnonsektorirajatylittävänverkostotyöskentelyntarpeen.Siinämaahanmuuttaja-asiakkaillerakenne-taanuseammanyksikönkanssapalveluketjujaja-verkostoja.

Tapauskeskusteluissatuotiinkinesiin,ettäsilloinkunohjauksessatun-nistetaan”isojakysymyksiä”,onvaikeatukeayksinsosiaaliohjauksenkei-nointoimijuuttataiohjatamaahanmuuttajiaerilaistentukipalvelujenkäyt-töön.Esimerkiksipsykologipalvelujaeiolesaatavilla,eivätkäasiakkaidenepämääräisiksimääritellytsärytjakivutratkeaterveyskeskuskäynneillä.Ku-vausmyösosoittaatutkimuksissakinhavaitunseikan,ettälastentukemiseenlöytyyherkemminvälineitäkuinperheenkokonaisvaltaiseentukemiseen.

Vaatiiko monikulttuuristen perheiden kanssa työsken-tely erityisosaamista?

Osmos-projektintoimijoidenkeskusteluissaotettiinkantaayhtäältäasia-kaskunnansamanlaisenkohtelunpuolestanoudattaenyleisiäsosiaalipal-veluntoimintaperiaatteita.Käytettyjäargumenttejaolivat”ihmisetovatihmisiä”ja”kaikkiatulisikohdellasamallatavoin”.Kaikkienasiakkaidensamanlainenkohtelurinnastettiinyhdenvertaiseenkohteluun.Toisaaltaesillenousivatmyösmaahanmuuttajientilannejaasiakaskohtaiseterityis-tarpeet.Työntekijöidenkannanotoissapainotettiinkin,ettätyöntekijäntu-lisikyetäkohtaamaankaikkiasiakkaat,myösmaahanmuuttajat,pikemminyksilöinäkuinmaahanmuuttajinataitietynkulttuuriryhmänjäseninä.

DeraldWingSue(2003)toteaakin,ettätoisestakulttuuristatulevanasi-akkaanohjausonkuinveitsenterällätoimimista.Yhtäältäohjaajanonväl-tettäväkulttuurisiastereotypioita,jatoisaaltahänenonkyettävätulkitse-maanasiakkaankulttuuriinkätkeytyvääkokemusta.MyösPedersen(1999)painottaaasiakasohjauksenhaasteenakulttuuriinperustuvienyhtäläisyyksi-enjakulttuurikohtaisteneroavuuksientunnistamista.Hänmuistuttaa,ettäkulttuurinerityispiirteisiinkuuluvatmyösyhteiskunnalliset jasosiaalisettekijät,joidenmerkitysmaahanmuuttajienohjauksessavoiollakeskeinen.

Tutkimuksissaonkritisoituihmistensamanlaisuuttakorostavaa,val-taväestönehtoihinnojaavaauniversalistista lähestymistapaa.Yhtä laillakulttuurirelativistisenlähestymistavanonarvioitulisäävänyhteiskunnal-listaeriarvoisuutta.(Berryym.2011.)Maahanmuuttajiensosioekonomi-nenhuono-osaisuusjaterveyserojenkasvuonnostettuesiinosoituksenavaltakulttuurinnojaavanuniversalistisentoimintapolitiikankyvyttömyy-

33

destävastatamaahanmuuttajienerityistarpeisiin.Useinvaltaväestönnä-kökulmiailmentäväasiakasymmärrystuleekokoyhteisössävallitsevaksitavaksihahmottaa japunnita todellisuutta.Tutkimustenvalossa(Jasins-kaja-Lahti–Liebkind–Vesala2002;Sueym.2003)maahanmuuttajiensyr-jäytymisen,vetäytymisentaiosallistumattomuudensyytsaattavatkinnäinkätkeytyäkulttuuriinjayhteiskunnalliseenasemaan.Syinävoivatollatar-vittavientaitojenjatietojenpuutetaikielteisestiarvotettumarginaalinenasemayhteiskunnassa,joskusmyöskulttuurisestiyhteensovittamattomatarvotvastaanottavanyhteiskunnanjatulijoidenvälillä.

Yksilölähtöistälähtökohtaaonpuolestaankritisoitusiitä,ettäsenno-jallasyrjäytyminenyhtä laillakuinmenestyminenkinselittyvätyksilönominaisuuksillajaponnistuksilla.Maahanmuuttoaonperusteltuakatsoamenneen,nykyhetkenjatulevanjatkumonasekäensimmäisenmaahan-muuttajasukupolvenettä tulevienmonikulttuuristenperheidenja lastennäkökulmasta.Maahanmuuttoonprosessi,eilopputulos,jokamäärittäämuuttajanasemaajatoimijuuttamonessasukupolvessa.Prosessinäkökul-mastakäsinonkinperusteltuaetsiämyösuusiakäsitteitä,jotkakuvaavatparemminmaahanmuutontuomaamuutostayhteiskunnassa.

Monimuotoisessayhteiskunnassatyöntekijänasemataiasiakkaanpal-velujahänenpalvelutarpeensaluokittelueivätrakennuyksinomaankie-len,kulttuurintaikansalaisuudenvaraan.Maahanmuuttajavoiollanuorimusliminainen, iäkäspaluumuuttaja taikorkeastikoulutettuirakilainenmies.Tilannejayksilönomatulkintamäärittävät,mikäidentiteetinosa-alueovatasiakkaanmielestämerkittäviäpalvelussa ja toiminnassa.Yh-denvertaisuuslaki(2004)säätääkinsyrjinnänkiellostajayhdenvertaisestakohtelustaiän,etnisenjakansallisenalkuperän,kansalaisuuden,kielen,uskonnon,vakaumuksen,mielipiteen,terveydentilan,vammaisuuden,su-kupuolisensuuntautumisentaimuunhenkilöönliittyvänsyynperusteel-la.Monikulttuurisuussisältyyyhdenvertaisuuslainperusteisiin.Etninentausta,kieli,uskonto,vakaumuseivät lainmukaansaaollasyrjimisenperusteita.Lakikuitenkin laventaamonimuotoisuudenkoskemaanniinvaltaväestöäkunsiihenkuuluviavähemmistökulttuurienedustajialisätensiiheniän,terveydenjasukupuoleenperustuvienerojenhuomioonotta-misenyhdenvertaisessakohtelussa.Yhdenvertaisuuslaissakulttuurierojakuvataanmoninaisuuden,monimuotoisuudentaidiversiteetinkäsittein.

34

Lähteet

Alitolppa-Niitamo,Anne2004.Theicebreakers.PublicationsofthePopulationResearchInstitute.SeriesD.Helsinki:Väestöliitto.

Alitolppa-Niitamo,Anne–Ali,A.2001.SomalidiasporaSuomessa–muutoksia,haasteitajahaaveita.TeoksessaForsander,Annikaym.(toim.):Monietnisyys,yhteiskuntajatyö.Helsinki:Palmenia-kustannus.

Anis,Merja2008.Sosiaalityöjamaahanmuuttajat.Lastensuojelunammattilaistenjaasiakkaidenvuorovaikutusjatulkinnat.VäestöntutkimuslaitoksenjulkaisusarjaD47/2008.Helsinki.

Berry,JohnW.–Poortinga,YpeH.–Breugelmans,SegerM.–Chasiotis,Athanasios–Sam,DavidL.2011.Cross-CulturalPsychology.ResearchandApplications.Thirdedition.Cambridge:UniversityPress.

D’Andrea,Michael–HeckmanElizabethF.2008.A40-YearReviewofMulticulturalCounselingOutcomeResearch:OutliningaFutureResearchAgendafortheMulticulturalCounselingMovement.JournalofMulticulturalCounselingandDevelopment86.356–363.

Eteläpelto,Anneli2009.Työidentiteettijasubjektiusrakenteidenjatoimijuudenristiaallokossa.TeoksessaEteläpelto,Anneli–Collin,Kaija–Saarinen,Jaana(toim.):Työ,identiteettijaoppiminen.Helsinki:WSOY.90–137.

Hall,Stuart1999.Identiteetti.Tampere:Vastapaino.

Hofstede,Geert1992.Kulttuuritjaorganisaatiot–mielenohjelmointi.Suom.RitvaLiljamo.Helsinki:WSOY.

Holvikivi,Jaana2011.Kulttuurisetskeematmonikulttuuristenryhmienopetuksessajaterveydenhuollossa.TeoksessaMetsänen,Riitta–Matinheikki-Kokko,Kaija(toim.):Lokaalejajaglobaalejakohtaamisiasosiaali-jaterveysalalla.Hämeenammattikorkeakoulu.63–72.

Jasinskaja-Lahti,Inga–Liebkind,Karmela–Vesala,Tiina2002.RasismijasyrjintäSuomessa.Maahanmuuttajienkokemuksia.Helsinki:Gaudeamus.

Kağıtçıbaşı,Çiğdem2005.Autonomyandrelatednessinculturalcontext.ImplicationsforSelfandFamily.JournalofCross-culturalPsychology36:4.Verkkodokumentti.<http://jcc.sagepub.com/cgi/content/abstract/36/4/403>.403–419.

Matinheikki-Kokko,Kaija–Pitkänen,Pirkko2011.Lokaalienjaglobaalienkohtaamistenasemointia.Metsänen,Riitta–Matinheikki-Kokko,Kaija(toim.):Lokaalejajaglobaalejakohtaamisiasosiaali-jaterveysalalla.Hämeenammattikorkeakoulu.13–23.

Martikainen,Tuomas2009.Kulttuurierot–muutostavaipysyvyyttä.Monikulttuurinenjaturvallinenkaupunki14.5.2009.Helsinki.Esitysluettavissaverkko-osoitteessa:<http://www.intermin.fi/intermin/

35

hankkeet/turva/home.nsf/files/MARTIKAINEN_monikulttuurinen%20ja%20turvallinen%20kaupunki%20040609/$file/MARTIKAINEN_monikulttuurinen%20ja%20turvallinen%20kaupunki%20040609.pdf>.

Pedersen,Paul1991.Multiculturalismasagenericapproachtocounseling.JournalofCounselingandDevelopment70.6–12.

Pedersen,Paul1997.Culture-CenteredCounselingInterventions.ThousandOaks:Sage.

Pedersen,Paul1999.Culture-centeredInterventionsasaFourthDimensionofPsychology.InPedersen,Paul(ed.):MulticulturalismasaFourthForce.USA:Brunner/Hazel.3–17.

ReisenauerEveline–FaistThomas2010.TheorizingTransnationalisationandInstitionalTransformations.InFaist,Thomas–Pitkänen,Pirkko–Gerdes,Jurgen–Reisenauer,Eveline(eds.):TransnationalisationandInstitutionalTransformations.CollectedWorkingPapersfromtheTRANS-NETproject.WorkingPaper87/2010.COMCAD–CenteronMigration,CitizenshipandDevelopment.UniversityofBielefeld,FacultyofSociology.Verkkodokumentti.<http://www.unibielefeld.de/tdrc/ag_comcad/downloads/workingpaper_87_TRANS-NET.pdf>.Luettu2.6.2011.6–91.

Reijonen,Merja2002.Tilajakulttuurinenidentiteetti.EntisenNeuvostoliitonalueeltatulevienpaluumuuttajienidentiteetinkehittyminenensimmäisenSuomessaasutunvuodenaikana.Helsinki:Yliopistopaino.

Romero,Dan–ChanAnne2005.ProfilingDeraldWingSue:BlazingtheTrailforMulticulturalJourneyandSocialJusticeinCounselling.JournalofMulticulturalCounselingandDevelopment83.202–213.

Sue,DeraldWing–Arredondo,P.–McDavis,R.J.1992.Multiculturalcounselingcompetenciesandstandards.Acalltotheprofession.JournalofMulticulturalCounselingandDevelopment20.64–88.

Sue,DeraldWing–Sue,David1990.Counselingtheculturallydifferent.Theoryandpractice.NewYork:Wiley.

Sue,DeraldWing–Sue,David2003Counselingtheculturallydiverse:TheoryandPractice.Fourthedition.NewYork:Wiley.

Tiilikainen,Marja2003.Arjenislam.SomalinaistenelämääSuomessa.Tampere:Vastapaino.

Virtanen,Petri–Suoheimo,Maria–Lamminmäki,Sara–Ahonen,Päivi–Suokas,Markku2011.Matkaopasasiakaslähtöistensosiaali-jaterveyspalvelujenkehittämiseen.Tekesinkatsaus281/2011.Helsinki:Tekes.

Wenger,E.1998.CommunitiesofPractice.Learning,Meaning,andIdentity.CambridgeUniversityPress.

Yhdenvertaisuuslaki20.1.2004/21.

36

Kulttuurisia törmäyksiä

Kulttuurien yhteentörmäys aiheuttaa välillä suuria tunnekuohuja. Joidenkin maahanmuuttajien on vaikea omaksua meidän maan tapoja ja kieltä. He halu-avat tulla toimeen vain omalla kielellään, mikä on integraation kannalta vaikea tekijä ja lannistaa selvästi työmotivaatiotani. Tämän lisäksi ihmiset ovat kult-tuuritaustansa vuoksi hyvin erilaisia, ja heidän kanssaan toimiessa pitäisi ai-na muistaa, miten heidän kulttuurissaan toimitaan ja miten esimerkiksi eri us-konnot vaikuttavat ihmisten käyttäytymiseen. Pitäisi yrittää olla loukkaamatta toista, mutta aina ei edes tiedä, mitä on tehnyt väärin.

Työpäivän aikana menee paljon aikaa, kun joutuu vääntämään kaikki asi-at rautalangasta: miksi ei saa tehdä näin ja mitä pitäisi tehdä. Ymmärryksen puute myös kiristää välejämme asiakkaiden kanssa, mikä johtaa yleensä hei-dän pinnansa palamiseen ja molemminpuoliseen huutamiseen ja tiuskimiseen. Kohdallani tilanne kulminoituu siihen, etten yksinkertaisesti tiedä, mitä tehdä.

Osmos-projektiin osallistuneiden sosionomiopiskelijoiden mielikuvia monikulttuurisesta työstä, eläytymismenetelmällä tuotettu harjoite

37

Artikkelissa hahmotetaan sitä maastoa, jonka

pohjalta Osmos-projektissa lähdettiin kehittämään

ammattikorkeakoulun ja työelämän yhteistyötä

opetuksen ja sosiaaliohjaajan työn kehittämisen

näkökulmista. Erilaisten tapausesimerkkien kaut-

ta valotetaan monikulttuuristen perheiden elämää.

Uuteen kulttuuriin kotoutumisen lisäksi sitä lei-

maavat hyvin usein unelmat paluusta kotiin sekä oman kulttuurin, uskonnon ja

sosiaalisen yhteisöllisyyden ylläpitämiseen tähtäävä toiminta.

2 Monikulttuuriset perheet sosiaaliohjauksen haasteena

Päivi Kaljonen

Tarvitsemme uusia käsitteitä ja uudenlaista lähestymistapaa. Olemme mukana globaalissa kehityksessä, jossa ihmiset liikkuvat kasvavassa määrin. Myös työn täytyy elää mukana ihmisten arjen muutoksissa.

Osmos-projektissa sanottua

Elämmekeskelläentistämonimuotoisempaa,kansallisetjapaikallisetrajatylittäväähybridiämaailmaa.Varsinkinkeskellämmeelävätmaahan-muuttajaperheetjoutuvatjäsentämäänarkeaansamanaikaisestisuhteessauseampaankulttuuriseenjärjestykseen.Onsanottu,ettäensimmäisenpol-venmaahanmuuttajatelävätarkeaanainaikäänkuinkahdenkulttuurinvälisessä tilassa.Tätä tilaavoidaantarkastellasosiokulttuurisentransna-

38

tionalismin1näkökulmasta.Sitäleimaauuteenkulttuuriinkotoutumisenrinnallatapahtuvaomankulttuurin,uskonnonjasosiaalisenyhteisöllisyy-denylläpitämiseentähtäävätoiminta.Lastenkasvattaminenomankulttuu-rinkieleen,uskontoonjakulttuurisiintraditioihinkerhoissa,kouluissajajuhlissaovaterimerkkejäkulttuurisenjaetnisentietoisuudenylläpidostajavälittämisestäeteenpäinseuraavillesukupolville.(Huttunen2004:150;Forsanderym.2001:51–52.)

Tässäartikkelissapohdinkuudenperhekeskuksenmaahanmuuttaja-perheenelämäntilanteita ja tulevaisuudenhaaveitasellaisina,kuinnii-täopiskelijoidentekemienhaastatteluraporttien2meta-analyysinkauttahahmotin.Artikkelinpääasiallisenakiinnostuksenkohteenaonnostaaesilleniitäymmärtämisenjasosiaaliohjauksentyökäytäntöjenkehittämi-senhaasteita, joitamonikulttuuristenperheidentilanteetasettavatopis-kelijoille,kunnämämiettivät itseääntulevinatai jo toimivinasosiaali-ohjaajina.Artikkelintavoitteenaonantaayleiskuvasiitämaastosta,jonkapohjaltaOsmos-projektissalähdettiinkehittämäänammattikorkeakoulunjatyöelämänyhteistyötäopetuksenjasosiaaliohjaajantyönkehittämisennäkökulmista.

1 Transnationalismin voi jakaa taloudelliseen, poliittiseen ja sosiokulttuuriseen osa-alueeseen. Taloudellisesti

transnationaalisten suhteiden ja osaamisen hyödyntäminen voi olla maahanmuuttajille tie sosiaaliseen nousuun

uudessa kotimaassa. Transnationaaleja siteitä voi hyödyntää taloudellisesti niin työllistymällä kansainvälisiin

tehtäviin kuin itse yrittämällä. Poliittisella transnationalismilla tarkoitetaan maahanmuuttajien harjoittamaa

poliittista toimintaa, joka usein suuntautuu kotimaan olojen parantamiseen joko vaikuttamalla suoraan lähtö-

maan politiikkaan tai epäsuorasti vaikuttamalla asuinmaan ja lähtömaan välisiin suhteisiin. Sosiokulttuuri-

nen transnationalismi merkitsee kulttuuriin, uskontoon ja sosiaalisen yhteisöllisyyden ylläpitämiseen tähtää-

vää toimintaa. (Huttunen 2004: 150; Forsander – Ekholm – Hautaniemi 2001: 51–52.)

2 Keväällä 2009 Metropolian sosionomiopiskelijoiden aikuisryhmän opiskelijat haastattelivat palveluohjauk-

sen opintojakson (4 op) oppimistehtävänään kuutta Itäisen perhekeskuksen monikulttuurista perhettä. Tavoit-

teena oli saada kontakti ja luoda mahdollisimman aito kohtaamistilanne monikulttuuriseen asiakasperhee-

seen. Haastattelussa kuultiin perheen ajatuksia elämäntilanteesta Suomessa. Haastateltavaa houkuteltiin myös

kertomaan voimavaroistaan ja tulevaisuuden haaveistaan. Oppimistehtävän tavoitteena oli saada kuva perheen

palvelutarpeesta ja sen pohjalta arvioida, miten sosiaaliohjaajana voisi tukea perhettä etenemään kohti perheen

toivomaa tulevaisuutta.

39

Kohdatut ainutkertaiset elämät

Mietin miten vaarallista on nähdä ihmiset yhdenmukaisina nimensä kanssa. Laitospotilaina. Skitsofreenikkoina. Maahanmuuttajina. Lapsina. Kympin tyt-töinä. Hulluina.

Ida Rauma

Sosiaalialantyössäontärkeää tiedostaamaahanmuuttajienelämäänliittyviäerityispiirteitä,kutenarkipäivänrasismia,erilaisuudenkokemuk-siajamahdollisiapysyviäosallisuusvajeita.Muttavieläkintärkeämpääontiedostaa,etteiasiakkaidenluokitteluerilaisiinkulttuurisiinryhmiinit-sessäänlisääymmärrystätyöntekijöidenjamaahanmuuttaja-asiakkaidenvälillä.Asiakkaantilannetuleeainaarvioidayksilöllisestihänenhenki-lökohtaisenelämänhistoriansa,sosiaalisentilanteensa ja tulevaisuudensuunnitelmiensakautta.Kulttuuriosaaminentarkoittaajuuritaitoavuoro-vaikutukseenjajokaisenasiakkaanyksilöllisentilanteenkartoittamiseen.(Anis2008:85,99.)Näistälähtökohdistalähtiensosionomiksiopiskelevataikuisopiskelijatlähtivätosanapalveluohjausopintojaankeväällä2009koh-taamaanvarhaisentuenjalastensuojelunmonikulttuurisiaasiakasperhei-tä.Perheidenyhteystiedotsaatiinperhekeskuksensosiaaliohjaajienkautta3.Seuraavassa luvuissakuvaan lyhyestikohdattujenperheidentaustatietoja

3 Haastattelu tehtiin kolmen tai viiden opiskelijan pienryhmissä. Haastateltavien perheiden löytäminen ja ennen

kaikkea heidän suostumisensa haastateltaviksi osoittautui erittäin haasteelliseksi. Alustavasti oli sovittu, että

Itäisen perhekeskuksen sosiaaliohjaaja ehdottaa asiakkaistaan potentiaalisia asiakasperheitä, kertoo heille teh-

tävän tarkoituksen ja pyytää haastatteluluvan. Opiskelijat ottaisivat tämän jälkeen suoraan yhteyttä haasta-

teltavaan ja sopisivat haastatteluajan. Osoittautui, että perheen sosiaaliohjaajalle antama lupaus haastattelusta

oli harvoin tae haastatteluun sitoutumisesta ja haastattelun onnistumisesta. Usein kävi niin, että haastatelta-

va perui lupauksensa opiskelijan soittaessa sopiakseen tarkemman haastatteluajan, haastateltava ei syystä tai

toisesta saapunut sovittuun paikkaan tai ei ollut sovittuna aikana kotona. Loppujen lopuksi haastattelujen on-

nistuminen edellytti asiakasperheen omalta sosiaaliohjaajalta huomattavaa ylimääräistä panostusta ja aikaa

sen kertomiseen, miksi ja mitä varten haastattelu tehdään. Tärkein perustelu haastattelulle oli Osmos-projek-

tin toive kuulla asiakkaan omia ajatuksia siitä, miten palveluohjausta voitaisiin hänen kohdallaan parhaiten

kehittää. Haastattelut tehtiin joko asiakasperheen kotona tai muualla erikseen sovitussa paikassa. Teemahaas-

tattelun rungon muodosti taustakysymysten lisäksi perheen voimavarat, sosiaaliset verkostot, palaute saaduista

palveluista sekä perheen tulevaisuuden näkymät. Opiskelijoiden oppimistehtäväksi jäi analysoida haastattelu ja

tehdä sen perusteella perheelle oma palveluohjaussuunnitelma.

40

sekänimeännejulkilausututhuolet,jotkaovatolleetasiakkuuksientaka-na.Samallaluonlyhyenkatsauksenperhekeskuksenasiakaskuntaankoko-naisuudessaan.Aloitanvarhaisentuensosiaaliohjauksesta.

Varhaisessa tuessa

Helsinginsosiaalivirastonperhekeskuksenvarhainentukiontarkoitetturiskiolosuhteissaelävilletaimuutenerityistätukeatarvitsevilleperheille.Tyypillisiävarhaisentuentarvettataiperheidenriskiolosuhteitakuvaaviatekijöitäovatvanhempienjaksamattomuus,avioero,työttömyys,vaikeu-detelämänhallinnassa,lastenkasvatuksessataiarjensujumisessa.Yhtey-denotonperusteeksivarhaiseentukeenriittää,ettäperheelläitsellääntaiperheenkanssatyöskentelevällätyöntekijälläheräähuoliperheenhyvin-voinnista.(Liukonen–Lukman2007:91.)Varhaisentuensosiaaliohjaajattyöskentelevätmonipuolisestiperheenerilaistenongelmienkanssa.Vallit-sevinasiakkailletarjottutuenmuotoonpalveluohjaus,joidenkauttaasia-kasperhettäohjataanlöytämäänjakäyttämäänniitäyhteiskunnantarjo-amiapalveluja,joihinperheonoikeutettu.Muutentyöskentelykeskittyyperheenvanhempientukemiseenkasvatustehtävässäänjaperheenerilais-tenongelmienratkaisemiseenyhdessävanhempienkanssa.Tyypillisimpiäongelma-alueitaovatyksinäisyyteen,lapsenkoulukäyntiin,yksinhuolta-juuteen,aviopuolisoidenvälisiinristiriitoihin,naapurisopuuntaiäidinjalapsenfyysiseentaipsyykkiseensairauteenliittyvätongelmat.Monikult-tuurisenvarhaisentuenavullaontarkoitusauttaamyösmaahanmuuttaja-perheidenkotoutumistatarjoamallatukeakulttuuriinintegroitumisessa,jaksamisessajaelämänhallinnassa(Hurri–Hynynen2010.)

Vuoden2009jälkimmäiselläpuoliskollanoinpuoletItäisenperhekes-kuksenvarhaisentuenasiakasperheistäolimonikulttuurisiaeliperheitä,joistaainakintoinenvanhemmistaonmaahanmuuttajataustainen.Alkupe-rältäänmaahanmuuttajatolivat55erimaasta.SuurimpinaalkuperämainaolivatVenäjä,Somalia,IrakjaViro.(Hurri–Hynynen2010.)Taulukkoonyksionkoottutämänartikkelinpohjallaolleetopiskelijoidenkohtaamatmonikulttuurisetperheetsekähuolet,joidenperusteellaheidätoliohjattutaiheolivatitsehakeutuneetvarhaisentuenasiakkaaksi.

41

taulukko 1: Haastatellut, varhaisen tuen sosiaaliohjauksen monikulttuuriset perheet sekä huolet, joiden perusteella perheet ovat hakeutuneet tai heidät on ohjattu varhaisen tuen asiakkaaksi. (taustatietoja on muokattu asiakkaiden anonymiteetin suojaamiseksi.)

Varhaisen tuen asiakasperheHuoli, jonka perusteella ohjattu/hakeu-tunut varhaisen tuen asiakkaaksi

Perhe 1: Perheeseen kuuluu marokkolainen 34-vuotias yksinhuoltajaäiti, joka on asunut suomessa noin 10 vuotta. Perheessä on kaksi-, kuusi- ja yksitoistavuotiaat lapset.

Perhe 2: Venäläinen 24-vuotias yksinhuoltajaäiti, joka on asunut suomessa noin viisi vuotta. Hänellä on puolitoistavuotias tytär.

Perhe 3: afganistanista suomeen muuttanut perhe. Perhe on asunut suomessa noin 13 vuotta. Äiti on 39- ja isä 42-vuotias. Perheessä on neljä lasta.

Perhe 4: Perheeseen kuuluu islamin uskoon kääntynyt suomalainen 35-vuotias äiti ja pakolaisena suomeen 1990-luvulla tullut isä. Perheessä on seitsemän alaikäistä lasta.

Äiti on vaikuttanut masentuneelta ja tarvinnut apua lastensa hoitoon.

tuki yksinhuoltajuuteen ja lapsen hoidon järjestelyyn

Perhe on tarvinnut sosiaaliohjauksen tukea lasten hoitoon äidin vaikean sairauden vuoksi isän ollessa paljon matkoilla.

Perhe on tarvinnut varhaista tukea äidin jaksamisen ja kahden lapsen terveydellisten ongelmien tueksi.

Taulukostayksinäkyy,ettäopiskelijatkohtasivatvarhaisentuensosiaa-liohjauksenmonikulttuurisinaasiakkainakaksiyksinhuoltajaäitiäjakaksikahdenhuoltajanperhettä.Yksinhuoltajienavuntarve liittyiäidinjaksa-miseenjavanhemmuudentukemiseen.Molempienhuoltajienperheissäavuntarveliittyiselkeämminäidintailastensairaudentaivammanai-heuttamaanavuntarpeeseen.Yhdenperheenäitionsuomalaissyntyinen,avioliitonkauttaislaminuskoonkääntynytmuslimi.

lastensuojelussa

Lastensuojelunpuolellamaahanmuuttajataustaisiaperheitäonhuomatta-vastivähemmänkuinvarhaisentuenasiakkaissa.Vuonna2010vainnoinkymmenenprosenttia Itäisenperhekeskuksenlastensuojelunasiakkaistaolimaahanmuuttajataustaisia(Helsinginkaupunki2011).Lukuonkui-tenkinhuomattavastisuurempikuinvastaavasuhteellinenlukukantavä-estöstä.Tilanneonsamavaltakunnallisesti.Suomessalastensuojelunavo-

42

huollonpiirissämaahanmuuttajiaonasiakkainasuhteellisestienemmänkuinvaltaväestöä(Anis2008:47).

Lastensuojelunasiakkuuksientaustallaonvarhaista tukea intensiivi-sempää jauseinpitkäaikaisempaatuentarvetta.Erilaisetsosiaalisetris-kitekijätaiheuttavatlastensuojelutarvettasilloin,kunnevaikuttavatvan-hemmanjalapsenvuorovaikutukseensekähoivasuhteeseentaivaarantavatlapsenturvallisenkasvunjakehityksen.Lastensuojeluasiakkuudentaustallavoiollalastenluvattomiapoissaolojakoulusta,masennusta,levottomuutta,psykosomaattisiaoireita,ristiriitojakoulutovereidenjaopettajienkanssa,vanhempienjalastenvälisiäristiriitoja,vanhempienmasennus-jajaksa-misongelmia,avioerojajataloudellisiatoimeentulovaikeuksia.(Anis2008:35.)Kunlapseentailapsenkehitykseenkohdistuvaahuoltaesiintyy,sosi-aalityöntekijänonarvioitavalastensuojeluntarvejatehtävälastensuojelu-laintarkoittamaasiakassuunnitelma(LSL2007/417.)Lastensuojelunsosi-aalityöntekijäntyöparinatyöskenteleehyvinuseinsosiaaliohjaaja,jokaonammattikorkeakoulunsosiaalialankoulutuksenkäynytsosionomi(AMK).(Liukonen–Lukman2007:92–93;Halonen–Haapaniemi2010.)Tauluk-koonkaksionkoottunekaksilastensuojelunmonikulttuuristaperhettä,jotkatämänartikkelinaineistonkeränneetopiskelijatkohtasivat.

tauluKKo 2: Haastatellut lastensuojelun sosiaaliohjauksen asiakkuudessa olleet monikulttuuriset perheet sekä huolet, joiden perusteella perhe on ohjattu tai hakeutunut lastensuojelun asiakkaaksi. (taustatietoja on muokattu asiakkaiden anonymiteetin suojaamiseksi.)

Lastensuojelun asiakasperheHuoli, jonka perusteella ohjattu/hakeu-tunut lastensuojelun asiakkaaksi

Perhe 5. Perheeseen kuuluu malesialainen 36-vuotias yksinhuoltajaäiti, joka on asunut suomessa noin 12 vuotta. Perheen lapset ovat 10-vuotias poika ja 6-vuotias tyttö.

Poika on ollut koulussa levoton ja käyttäytynyt tunnilla häiritsevästi.

Perhe 2: Perheeseen kuuluu muslimiksi kääntynyt, 34-vuotias suomalainen yksinhuoltaja äiti ja viisi alaikäistä lasten.

lastensuojeluun on tullut avioeroon liittyvä lasten huoltajuusriita, lasten isä uhannut viedä lapset pois maasta.

Molemmatopiskelijoidenkohtaamatlastensuojeluperheetolivatyksin-huoltajaperheitä,aivankutensuurinosavaltaväestönkinlastensuojeluper-heistä(Haapaniemi–Halonen2010:21).Ensimmäisenperheenkohdallakymmenvuotiaan lapsen levoton jahäiritseväkäyttäytyminenkoulussaoliherättänythuolenjatarpeenollayhteydessälastensuojeluun.Samoin

43

perheenlastenkotiintuloaikojenpuutejaikärajallistenpelienpelaaminennetissäolivatherättäneetperhekeskuksentyöntekijöidenhuolta.Toisenperheenkohdallavanhempienavioerojasenyhteydessäsyntynythuolta-juusriitaolivatjohtaneetlastensuojelunasiakkuuteen.

Opiskelijoidenkohtaamienmonikulttuuristenperheidenvanhemmatovat,kahtasuomalaissyntyistääitiälukuunottamatta,ensimmäisenpol-venmaahanmuuttajia.Huomionarvoistaon,ettäsuurinosaheistäonasu-nutSuomessajoennenvuotta1999,jolloinSuomenaktiivinenkotoutta-mispolitiikkakäynnistettiinuudenkotouttamislainmyötä.Tämätarkoittaasitä,ettäperheetovatjoutuneetviettämäänratkaisevatensimmäisetmaa-hantulovuotensailmanlakisääteisenkotouttamisentarjoamiapalveluja.

Monetmaahanmuuttajiakoskevattutkimuksetovatosoittaneet,kuin-kaetninen”diaspora”4,kaipuukotimaahan,onedelleenosamonenen-simmäisensukupolvenmaahanmuuttajanidentiteettiä.WilliamSaffanin(1991)klassisenmääritelmänmukaandiasporayhteisökokeealkuperäisenkotimaansauseinvuosikymmenienkinmaastamuuttovuosienjälkeenai-noaksikodikseenjahajallaanasuvienyhteisöjentodelliseksikeskuksek-si.Kotimaaesiintyydiasporassaylläpidetyistämuistoissa,mielikuvissajamyyteissä.Diasporisissayhteisöissäasuvatmaahanmuuttajatovatjatkuvas-sasuhteessakotimaahansajatuntevatvastuutasenavustamisesta.Monetyhteisönjäsenethaluavatpalatakotimaahansaolosuhteidensensalliessa.(Forsanderym.2001;147,52.)Näinnäyttiolevanasianlaitamonentä-mänkinartikkelinasiakasperheenkohdalla.Seuraavissaluvuissakysynkin,millaisiaymmärtämis-jakehittämishaasteitaeläminenkahdenkulttuu-rinrajapinnallaasettaaperheidenkanssatyöskentelevillesosiaaliohjaajille.

”Diaspora” – unelmat paluusta kotiin

Opiskelijatraportoivatmalesialaisestakuusi- jakymmenvuotiaanlapsenyksinhuoltajaäidistä,jokasaatoimeentulonsatyöskentelemälläsiivoojana

4 Diaspora sisältää tunteen paikaltaan poissa olevasta. Kansakunta, joka kuvailee olevansa diasporassa, tuntee

olevansa poissa alkuperäisiltä juuriltaan. Tavallisesti tilanne sisältää toivon tai vähintään toiveen kotimaahan

paluusta, jos kotimaa on vielä jossain muodossa olemassa. Diaspora saattaa merkitä myös juuriensa menet-

tämistä, kun ihminen juurtuu uusille asuinsijoilleen. Hänelle saattaa muodostua pakolaisuuden myötä useita

kotimaita, joista kustakin saattaa löytyä osa hänen identiteettiään. Diaspora on osa laajenevaa akateemis-

ta tutkimusta. Sitä tutkitaan niin uskontotieteissä kuin antropologiassa ja psykologiassa muun muassa osana

modernia muuttoliiketutkimusta.

44

lyhytaikaisissatyösuhteissa.ÄitionasunutSuomessayli10vuotta,muttatunteeedelleenkuuluvansaläheisestiäitinsäjaveljiensäsekäheidänper-heidensäyhteyteenentiseenkotimaahansa.Tällaistakansakuntienrajatylittävääperheyhteisyyttäkutsutaankirjallisuudessa transnationaaliseksiperheeksi.(Haataja2010:54.)Opiskelijatkertovat:

Äidin unelmana on muuttaa takaisin Malesiaan, kun lapset ovat täysi-ikäisiä, ja ostaa sieltä oma talo. Sitä ennen äidin tavoitteena on, että lapset saavat mahdol-lisimman hyvän elämän, joka hänen mukaansa voisi toteutua täällä Suomessa. Äiti toivoo voivansa myös itse kouluttautua ja tehdä mielekästä työtä täällä Suomessa ennen muuttoaan takaisin kotimaahansa.

Äidinunelmaavaa tämän julkaisun teemaakulttuuriinkätketystä.Elämäsujuuuudessamaassa,muttakunsitäryhtyytarkastelemaansy-vemmin,paljastuudiasporisiaunelmia,jotkakiinnittyvätkotimaankult-tuuriin.Haastatellunäidindiasporaelääkaipuunamuuttaatakaisinko-timaahanläheistensukulaistenyhteyteen.Äidinpsyykkisiävoimavarojaovathänenkulttuurillinenidentiteettinsäjauskontonsasekäkielensä,joi-tahänpitäätärkeinäjajoitahänvaalii.Kulttuurintärkeysilmeneeäidintoiveissakasvattaalapsiaanomankulttuurinsajasenarvojenmukaisesti.ÄitieioletullutSuomeenjäädäkseen,vaanhaaveileemonenmuunen-simmäisensukupolvenmaahanmuuttajantavoinpaluustasukunsayhtey-teen.Monenpaluukuitenkinviivästyyjokokotimaanvaikeidenpoliittis-tentilanteidentaiperheenlapsiinliittyvienvelvoitteidenjohdosta.(Vrt.Peltonen2004.)Näinonkäynytmyösopiskelijoidenkohtaamalleäidille.KotimaahanpaluusaaodottaalapsenitsenäistymistätäälläSuomessa.Sii-henkuluneeaikaavielätoistakymmentävuotta.

Huolimattahalusta tarjota lapsillehyväkoulutus jasitäkauttahyväelämäSuomessaäitieikoesuomalaistakulttuuriaomakseen.Hänker-tooopiskelijoille,etteiymmärräsuomalaistenvähäistäyhteisöllisyyttäjakertooelävänsäSuomessakuin”vankilassa”,vainpakosta, lastenkoulu-jenvuoksi.Lastensuomalainenisäeipidäyhteyttäeikääidilläoleystäviämuutamaamaahanmuuttajataustaistatuttavaalukuunottamatta.Opiskeli-jatkysyvätkin,elääkötämäyksinhuoltajaäitisuomalaisessayhteiskunnas-saikäänkuinkulttuurisestiulkopuolisenasiitähuolimatta,ettäonasunutSuomessaylikymmenenvuottajasynnyttänytlapsensatäällä?OnkohänyksiniistäPerhoniemenjaJasinskaja-Lahden(2006:75)kuvaamistaSuo-messajopitkäänasuneistamaahanmuuttajista,jotkaovatluopuneetaktii-visistayrityksistäkotiutua,koskaeivätoleonnistuneetlöytämäänriittä-

45

västisosiaalisiajataloudellisiaresurssejauudenelämänsärakentamiseen?Peltosen(2004:147)mukaandiasporinenajattelukorostuu,mikälimaa-hanmuuttajat jäävätsuomalaisenyhteiskunnanmarginaaliinpääsemättätasaveroisestiosallistumaansenkeskeisiininstituutioihin.

Opiskelijatpohtivatkohtaamansayksinhuoltajaäitiendiasporistakai-puutakotimaahanavoiminmielin.Se,että ihminenvoivapaastiaset-taa itselleen tulevaisuuden unelmia ja tavoitteita, on tärkeää ihmisenvoimaantumisenkannalta.Mikäli ihminentulee jatkuvasti torjutuksi jauloslyödyksiuudessakotimaassaan,onvuorovaikutuksen,kuulumisentunteen jahyväksynnänhakeminenomastadiasporisestayhteisöstä ih-misen itsekunnioituksensäilyttämisenkannaltahyvinymmärrettävää.Tietoisuussiitä,ettäomassaetnisessäyhteisössäsaahyväksyntääjakun-nioitusta,korvaauudessamaassamenetettyäihmisarvoajaeheyttäämie-lenterveyttä,edesosittain.(Forsanderym.2001:51–52.)Sosiaaliohjaajanasiantuntijuuspuolestaanmahdollistaapäätelmätasiakkaandiasporistenunelmienrealistisuudesta.Realismi jasiihenpyrkimineneivät tarkoitaasiakkaanunelmien jahaaveidentoteamistamahdottomiksi,vaannii-denpilkkomistakonkreettisiksi,helpomminsaavutettavissaoleviksiväli-tavoitteiksi.Välitavoitteidensaavuttamisenyhteydessävapautuuvoimava-rojauusienhaasteidenkohtaamiseen(vrt.Suominen–Tuominen2007:19;Siitonen1999:119–121).Asiantuntijuuteenperustuvaennakoiva,tulevai-suuttarakentavavuorovaikutustyöntekijänjaasiakkaanvälillätarkoittaasitä,ettämyösasiakasvähitellenvoimaantuisiomakohtaisestiottamaanvastuutatulevaisuudesta.

Seuraavienopiskelijoidenkohtaamienperheidenelämänsisältölöytyyislaminuskonnosta,sentarjoamastayhteisöllisyydestäjaarkearytmittäväs-täuskomustenjakäytäntöjenkokonaisuudesta.

Muslimien perheyhteisyys

Islaminjamuslimienläsnäololänsimaissaontullutviimeistenvuosikym-menienaikanayhänäkyvämmäksi.KasvavamaahanmuuttoonlisännytmyösSuomessaasuvienmuslimienmäärää.Suomessaasuvienmuslimienmääränonarvioituolevannoin20000–30000,mikälimukaanlasketaantataarit,suomalaisetkäännynnäisetsekänemaahanmuuttajat,jotkapuhu-vatäidinkielenäänesimerkiksisomalia,arabiaataimuitakieliä,joitapu-hutaanmuslimienemmistöisissämaissa.SuurinyksittäinenmuslimiryhmäSuomessaovatsomalialaiset.(Martikainen2008:71–72;Akar–Tiilikainen

46

2004.)Maallistuneisuudenjatoisaaltakristillisenperinteenleimaamaksikuvatussayhteiskunnassauskontoaanaktiivisestijanäkyvästiharjoittavatmuslimitsaavatkantaväestössäaikaanmonenlaisia,pääsääntöisestinega-tiivisiareaktioita.(Haavisto2010.)

Tämänartikkelinaineistontuottaneetopiskelijathaastattelivatuseam-piamuslimiperheitä.YksivarhaisentuenkolmelapsinenmuslimiperheonmuuttanutmuutamavuosisittenAfganistanistaSuomeen.Isätoimiitunti-opettajanalyhytaikaisissatyösuhteissa,joutuumatkustelemaanjaolemaanpaljonpoiskotoa.Äitiontällähetkelläkotiäitinäjasairastaapahanlaatuistareumaa.Varhaisentuenasiakkuudentakanaonkonkreettinenavuntarvelastenhoidonjaäidinomansairaudenaiheuttamanväsymyksenjaliikun-tarajoitteenvuoksi.Opiskelijatkirjoittavat:

Perheessä eletään muslimikulttuurin periaatteita noudattaen. Muslimikulttuuri luo sisällön perheen elämälle ja arjelle ja puitteet sille, millaista elämän tulee olla. Uskomme, että muslimi kokee elävänsä hyvää elämää, kun noudattaa vakaumus-taan, ja tämä luo pohjaa psyykkiselle hyvinvoinnille. Oma perhe on niin tämän perheen äidille kuin isällekin tärkein sosiaalisten voimavarojen lähde. Molemmat vanhemmat arvostavat hetkiä koko perheen kesken.

Meidän ihmetykseksemme perheen äiti kummeksui kysymystämme vanhempien tarvitsemasta kahdenkeskisestä ajasta.

Perheessävallitseelämmin,välittäväjarakastavailmapiiri.Omaper-heonniinäidillekuinisällekintärkeinsosiaalistenvoimavarojenlähde.Yksilönhyvinvointinäyttäytyylaajennetunperheennäyttämölläerilaise-nakuinyksilökeskeisessäkulttuurissaontotuttuajattelemaan.Sukulais-tenhenkilökohtaisettunnesiteetovatvahvatjaulottuvatuseinsukupolvientaakse.Yksilönonnellisuusnouseekaikkienmuidenperheenjäsentenon-nellisuudesta.Myössurujamenetyskoetaanuseinjopaneljäntaiviidensukupolventakaayhteiseksi.Eivainyksilö,vaankokolaajennettuperheonhaavoittuvamuutoksienedessä.Laajennetunperheenyksilönintressionainayhteydessäkokoperheenintressiin.(Tjin–Djie2008.)

Opiskelijoidenhaastattelemaäitikertoo laajennetunperheenarvotsisäistäneenävoivansahyvin,kunsaaollayhdessämiehensä ja lastensakanssa.Tältäpohjaltaonhelppoymmärtää,ettääitikummeksuiVesteri-sen(2008)haastattelemienmuslimitaustaisten lastensuojeluasiakkaidentavoinopiskelijoidenkysymystävanhempientarvitsemastakahdenkeski-sestäajasta.Yksilökeskeisessä länsimaisessakulttuurissakorostetaanhel-

47

postiyksilönhyvinvointiaesimerkiksikysymällä:mitäitseajattelettästä,mitäitsehaluat?Yhteisöllisyyttäkorostavassa,laajennetunperheenkult-tuurissavoiollapaljontärkeämpääkysyä:mitääitisitaiisoäitisiajattelisitästä,mitäluuletheidänhaluavan?(Tjin–Djie2008.)

Opiskelijatkuitenkinarvioivat,mahdollisestijälleenlänsimaisenydin-perheenjayksilökeskeisenkulttuurinantamienajattelutapojenläpi,koh-taamansaperheensosiaalisetvoimavaratsuppeiksi.Perheenäidinsosiaa-lisetsuhteetpainottuvatvarhaisentuensosiaaliohjaajaalukuunottamattaomanperheensisälle.Opiskelijatkysyvätkin,voikososiaaliviranomainenollaäidinainoasideulkopuoliseenyhteiskuntaan.Eiköäitiätulisitukeakiinnittymäänparemminsuomalaiseenyhteiskuntaanjasitäkauttalöy-tämäänitselleenmyösomiaystäviä,joseimuuten,niinhelpottaakseenlastenkasvuasuomalaiseenyhteiskuntaan?Lastenkasvuunjanuortenit-senäistymiseentulisikinkiinnittääerityistähuomiota tilanteessa, jossalänsimainenyksilöllisiäoikeuksiakorostavaelämäntapakohtaayhteisöl-listenkulttuurienperhe-jasukuyhteisyyttäkorostavanelämäntavanjaar-vot.(Anis2008,13.)Bellaart(2009)korostaakinensimmäisenjatoisenmaahanmuuttajasukupolvenvuorovaikutuksenmerkitystä.Perhevoihä-nenmukaansajokosulkeutuataiavautuayhteiskuntaanriippuenpitkältisiitä,kuinkavanhemmatkykenevätkeskustelemaannuortensakanssamo-nikulttuurisentaustantuomistajännitteistä.Avoinkeskusteluvanhempienkanssaedistäänuorenidentiteetinrakentamista.

Samankysymyksenopiskelijatasettavattoisellekohtaamalleenmusli-miperheelle.Kysymyksessäonsuomalainen34-vuotiasperheenäiti,jokaonitsekääntynytmuslimiksi japukeutuumuslimikulttuurinmukaises-ti.Tässäkinperheessäeletäänmuslimikulttuurinperiaatteitanoudatta-en.Kotonapuhutaansuomea.PerheenisäontullutpakolaisenaSuomeen1990-luvunalkupuolella.NykyisinhänelläonSuomenkansalaisuus,jahänpuhuusujuvastisuomea.Perheeseenkuuluuseitsemänyhteistälasta,joistanuorinonkolmekuukauttajavanhin12vuottavanha.Kahdellalapsellaonterveydellisiäongelmia,joidenhoidonjärjestelyynperhesaavarhaisentuensosiaaliohjaustajakotipalvelua.Opiskelijatkuvaavatperheenelämää:

Asiakkaamme tärkein ja merkityksellisin sosiaalisen voimavaran lähde on oma perhe. Perheen kanssa yhdessä vietetty aika on tärkeintä ja etusijalla elämässä. Joskus harvoin perhe kutsuu ystäviään kotiinsa, mutta vierailee harvoin missään suuren perhekokonsa vuoksi. Äidin vanhemmat asuvat Tampereella ja käyvät vä-lillä heillä kyläilemässä. Muita sukulaisia ei asu lähistöllä, ja miehen lähisuku-laiset eivät asu Suomessa.

48

Perheensuomalainenäitikokeemonikulttuurisuudenrikkautenaper-heessään.Kumpikinaviopuolisoistaontuonutarkielämäänomaakulttuuri-aan,jotkatoimivatyhdessäsulassasovussa.Esimerkiksilähestyvääpääsiäistäeijuhlitakristillisinmenoin,muttapääsiäismuniaostetaanperheenlapsille.

Molemmatedelläkuvatutmuslimiperheetelävätyhteiskunnallisestanäkökulmastakatsottunauskonnollisenjaetnisentaustansajohdostaval-takulttuuristaetääntyneinä,muttasamaanaikaanomastanäkökulmastaanomanyhteisönsäkeskuksessa.Sosiaaliohjaajanhaasteenaonkysyä,mitentukeaperheenjaennenkaikkealastenintegroitumistauuteenkotimaahanperheenuskontoajavakaumustakunnioittavallatavalla.

Monikulttuuristenperheidenhaastatteluthaastavatkysymään,unohde-taanko,aliarvioidaankotaiperätisivuutetaankosuomalaisissaperhepalve-luissayhteisöllisyydenjalaajennetunperheenosallisuusperheenelämäs-säjaongelmienratkaisussa.HollantilaisetTjinjaDjien(2008)korostavat,ettälänsimaisissasosiaali-jaterveyspalveluissatulisitähänastistavoimak-kaamminhuomioida laajennetunperhesysteeminmahdollisuudet tullamukaanauttamistyöhön.Tämätarkoittaisiesimerkiksisitä,ettäjoensim-mäisestä tapaamisesta lähtientyöntekijäpyrkisi järjestämäänolosuhteetsellaiseksi,ettänemahdollistaisivatlaajennetunperheenmukaanotontu-kitoimenpiteidensuunnitteluunjatoteuttamiseen.Tämäntyyppisen,rää-tälöidynjamittatilaustyönärakennetunluomuverkostontehtävänäolisitoimiaperhettäsuojaavanvaipan(protective wrap)tavoin.(Tjin–Djie2008.)

Muslimiksi kääntyneet suomalaiset naiset

Islamiinkääntyneitäsuomalaisiaarvioitiinolevanvuonna2007noin800–1000,joistanoin70%onnaisia.Lukuonselvästinousussa,sillävastaavaarvioolivuonna2003noin300–500,valtaosaheistäkinavioliitonkauttaislaminuskoonkääntyneitänaisia.(Martikainen2008:71–72;Akar–Tiili-kainen2004.)Suomalaisetmuslimiksikääntyneetnaisetmuodostavatver-rattainpienen,muttatiiviinyhteisön,jokaasettuujonnekinsuomalaisenyhteiskunnanjakulttuurinsekäislamiinuskontonanojaavanarvojärjes-telmänjatoiminnanvälimaastoon(Haavisto2010).

Avioliitonkauttaislamiinkääntyneidennaisten–käännynnäisten,ku-tenheitseäänkutsuvat–elämäSuomessaeivälttämättäolehelppoa.Nai-setjoutuvatelämäänikäänkuinkahdenkulttuurinvälissä,suomalaisinajamuslimeina.VaikeuksistakertovatesimerkiksiHaatajan(2005)haastat-telemathijappiin5pukeutuneetnaiset,jotkakertovatelävänsäikäänkuin

49

vierainaomassamaassaan.Perinteisestikulttuurinperustaviksipiirteik-siluetutäidinkieli,nimi,kotimaajasukulaisuussuhteeteivätheidänko-kemuksensamukaanriitäkorvaamaanpukeutumistyylinjaelämäntavanmyötämenetettyäetnisyyttä.(Haataja2005:90ja109.)

Muslimienyhteisörakentaajäsenilleenvoimakkaitamonikulttuurisiasiteitämyösylikansallistenrajojen.Useimpienmuslimienelämänpiirieirajoituvainsuomalaiseenyhteiskuntaan,vaantoisetmaatjatoisetkult-tuuritvoivatollaheidänmielessään”toisenkodin”asemassaniinkonk-reettisestikuinemotionaalisestikin.Monensuomalaisenkäännynnäisensosiaalinenelämätoteutuuosaksiglobaalissavirtuaalitodellisuudessa,In-ternetissä.(Haataja2005:79.)Myöstämänartikkelinaineistosta löytyykuvauksiasiitä,kuinkamerkittäviänettiyhteisöjasenkauttasaatusosiaa-linentukivoivatmuslimiyhteisössäelävälleolla.

Opiskelijatraportoivatmuslimiksikääntyneestääidistä,jokaonmen-nytnaimisiinmuslimimiehenkanssa,muttaeronnuthänestämuutamiavuosiasitten.Perheessäonviisilasta.Eroprosessionollutvaikea,jalas-tensuojelustaonpyydettytukeahuoltajuusriidanratkaisemiseksi.Perheenyhdellälapsellaonterveydellisiäongelmia,jaäititoimiikotonahänenhoi-tajanaan.Perheasuutilavassavuokra-asunnossa,johonäitionasuinalueenohellaerittäintyytyväinen.Äitikuvaaopiskelijanraportissaelämäänsä:

Koko ajan on jotain menemistä ja tapaamista. On lapsen terapiaa ja lakimiehiä ja sosiaalipuolta ja lastensuojelua. Aina pitää saada joku uusi lähete jonnekin, jo-ten kiireistä on.

Minulla on ystäviä, jotka auttavat minua. Ovat ihan konkreettisesti auttaneet minua. Yksi pesi ikkunani ulkopuolelta. Yksi ystävä järjesti keittiöni. Ja tietys-ti voin jutella ja tavata heitä. Suurin osa ystävistäni on muslimeja, jotka olen ta-vannut täällä Suomessa. Eron jälkeen olen saanut myös pari läheistä, ei-musli-miystävää. Välillä kuitenkin koen olevani yksin.

Netin kautta olen saanut myös uuden ystävän, jolta saan voimaa ja jaksamis-ta. Ystäväni tutustutti minut mieheen, jonka kanssa olen chattaillut ahkerasti. Olemme keskustelleet ja meillä on samansuuntaisia ajatuksia. Kesällä toivoisin voi-vani matkustaa lasten kanssa hänen kotimaahansa ja tutustua häneen paremmin.

5 Islaminuskossa hijab merkitsee naisten ”vaatimatonta pukeutumista”, mikä useimmissa yhteyksissä merkitsee

muiden kehon osien kuin käsien, jalkojen ja kasvojen verhoamista julkisilla paikolla.

50

Näen tulevaisuuteni antoisana. Asun jossain ulkomailla, jossain Arabimaassa, siellä on elämäntyyli erilaisempi. Saisin lapsille uskonnollisen kasvatuksen pa-remmin. Minulla olisi mies, joka olisi ottanut nämä lapset omikseen ja olisi pari lasta lisää. Meillä olisi perhe ja olisimme tasavertaisia.

Äitikertooolleensakymmenenvuottamuslimi.Hänenmielestäänsuurinosaihmisistäkavahtaamuslimeja,muttahänkertooitsesaaneensamuslimeiltapaljonapuja.Uskonnonkauttahänkertoomyöspelastuneen-saalkoholismilta,koskakäyttiennenmuslimiksikääntymistäänrunsaas-tialkoholia.Viimeiseenseitsemäänvuoteenhäneiolejuonutlainkaan.

Suomalaistensuhtautuminenislamiinjamuslimeihinonsekularisaa-tiokehityksenluomien,varautuneestiuskontoonsuhtautuvienasenteidenleimaamaa.Ennakkoluuloisillaasenteillajastereotypioillaonmyöskonk-reettisiaseurauksia javaikutuksiamuslimeiksikääntyneidensuomalais-naistenarkeen.Muslimikäännynnäisetovatkuitenkinosasekäsuomalaistaettäislamilaistayhteisöä.Heovatomallatavallaanrakentamassasuoma-laistayhteiskuntaaentistämonikulttuurisemmaksi.Monenkohdallaesi-merkiksilastenpäiväkodissataikoulussatoimiminenonpaitsikasvatuk-sellinenratkaisu,myöstietoinenkannanottosuomalaisenyhteiskunnanmonikulttuuristumiseen.Nytaikuisuusiässäoleviensuomalaistenkään-nynnäistenlapsetovatensimmäinenSuomessasyntyneidenjasuomalais-taustaistenmuslimilastensukupolvi.Heidänelämänsä,kasvatuksensa jauskonnollisuutensanäyttäneesuuntaasuomalaisenislaminkehitykselletulevaisuudessa.(Haataja2005:138).Sosiaaliohjaajanhaasteonkunnioit-taajokaisenvakaumustajatarjotaperheillesentarvitsematpalvelutjatukivanhemmuuteen.Edelläkuvattuyksinhuoltajaäitionkinmuutenolluttyy-tyväinensaamaansavarhaisentuenpalveluun,muttauseatsosiaaliohjaaji-envaihtumisetovattuntuneetpahalta.Haastattelunsalopuksihäntoteaa:

Olisi oma sosiaaliohjaaja, joka olisi perheen apuna. Aina pitää niin monelle ih-miselle kertoa oma elämäntilanteensa ja se ei ole mukavaa. Sitä ei aina jaksa. Olisi yksi henkilö, joka tietäisi koko tilanteemme.

Kohti asiakasnäkökulmaa

Artikkelintavoitteenaonolluthahmottaaosaasitämaastosta,jonkapoh-jaltaOsmos-projektissa lähdettiinkehittämäänammattikorkeakoulunjatyöelämänyhteistyötäopetuksenjasosiaaliohjaajantyönkehittämisennä-

51

kökulmista.Erityisenämielenkiinnonkohteenaolietsiäniitäkehittämis-kohteita,joitaeläminenkahdenkulttuurinrajapinnallaasettaamonikult-tuuristenperheidenrinnallakulkeville japerheidenasioitaajaville(vrt.Kaljonen2008;Laine2008)sosiaaliohjaajille.

Opiskelijoidenkohtaamienmonikulttuuristenperheidenhaastattelutpaljastivatperheen,yhteisönjauskonnonmerkittävän jaosin länsimai-seenkulttuuriinnähdenristiriitaisenroolinperheidenelämässä.Asiak-kaankulttuuriakunnioittava,kulttuurisensitiivinentyöoteauttaanäke-määnkohdatutristiriidatrikkautenajaasiana,jonkakauttatyöntekijävoilaajentaaomaamaailmankatsomustaan.Muttaristiriidathaastavattyönte-kijänmyöskehittämäänkriittistäsosiokulttuuristalukutaitoaan.Onopit-tavalöytämäänmyössuomalaisteninstituutioiden,normienjasäädöstenjamonikulttuuristenperheidenarjenelämänvälillävallitseviaristiriitoja(Gutiérrez2008)jaetsimäänniihinrakentaviaratkaisuja.

Opiskelijatkysyivät,elävätköheidänhaastattelemansatranskulttuuri-setperheetsuomalaisessayhteiskunnassaikäänkuinkulttuurisestimar-ginaalissaasemassasiitäkinhuolimatta,ettämonetheistäovatasuneetSuomessaylikymmenenvuottajasynnyttäneetlapsensatäällä.Opiskeli-joidenesittämäkysymysmonikulttuuristenperheidenmarginalisoitumi-sestaonmeidänkaikkienkannaltatärkeä,silläyhteiskunnallistakeskustajamarginaaliatuotetaanjauusinnetaanjatkuvastierilaisissaarkipäiväisissäjainstitutionaalisissakäytännöissä.Erilaisissaarjenkohtaamisissaraken-netaankäsitystäsiitä,keitämeolemmejakeitäovat”netoiset”.Samallarakentuukäsitys itsekullekinkuuluvastapaikastayhteiskunnassasiihenliittyvineoikeuksineen javelvollisuuksineen.(Anis2008; Jokinenym.2004:10–11.)

Varhaisessa tuessa ja lastensuojelussa toimivillasosiaaliohjaajillaonuseinläheinensuhdeasiakasperheisiinsäjaheidänarkeensa.Tätäkauttasosiaaliohjaajilleavautuumerkittävävälittäjänroolivaltayhteiskunnanjamonikulttuuristenperheidenvälille.Tässävälittäjänroolissasosiaalioh-jaajatvoivathyvineritavoinjaerimenetelminedistääkulttuurienraja-pinnoillatapahtuvaavuorovaikutusta,neuvottelujajakokemustenvaihtoa.SeuraavassaKarinWestin,TuuliErkonjaSusannaViljakaisenartikkelissaesitelläänuseidenesimerkkienkauttasosiaaliohjaajienjamaahanmuuttajaperheidenvuorovaikutustajasiihenliittyvääyleistäjaerityistäproblema-tiikkaa.Julkaisunosassakolmejatketaanmonikulttuurisentyönyhteisö-tasonmenetelmienesittelyä.

52

Lähteet

Akar,Sylvia–Tiilikainen,Marja2004.Katsausislamilaiseenmaailmaan.Naiset,perhejaseksuaaliterveys.Väestötietosarja13.Helsinki:Väestöliitto.

Anis,Merja2008.Sosiaalityöjamaahanmuuttajat.Lastensuojelunammattilaistenjaasiakkaidenvuorovaikutusjatulkinnat.VäestöntutkimuslaitoksenjulkaisusarjaD47/2008.Helsinki:Väenstöntutkimuslaitos.

Forsander,Anika–Ekholm,Elina–Hautaniemi,Petri2001.Monietnisyys,yhteiskuntajatyö.Helsinki;Palmenia-kustannus.

Gutiérrez,KrisD.2008.DevelopingaSociocriticalLiteracyintheThirdSpace.UniversityofCalifornia,LosAngeles,USA:ReadingResearchQuarterly43(2).148–164.

Haapaniemi,Nina–Halonen,Mirva2010.Maahanmuuttajataustaistennuortensosiaalinentukilastensuojelussa.Opinnäytetyö.MetropoliaAmmattikorkeakoulu.

Haataja,Anne2010.Suomalaisetmuslimisiskot–kokemuksia”kulttuurienvälissä”.Tampereenyliopisto,sosiaalitieteidenlaitos.Verkkodokumentti.<http://tutkielmat.uta.fi/pdf/gradu04343.pdf>.Luettu5.5.2011.

Helsinginkaupunki2011.Helsinki:Tietohuolto-jatilastoyksikkö.

Hurri,Meira–Hynynen,Emilia2010.Arjessaasiakkaanehdoilla.MonikulttuurisenvarhaisentuensosiaaliohjauksenBIKVA-arviointi.Opinnäytetyö.MetropoliaAmmattikorkeakoulu.

Huttunen,Laura2004.Kasvotonulkomaalainenjakokonainenihminen:marginalisoivakategorisointijamaahanmuuttajienvastastrategiat.TeoksessaJokinen,Arja–Huttunen,Laura–Kulmala,Anna(toim.):Puhuavastaanjavaieta.Neuvotteluakulttuurisistamarginaaleista.Helsinki:Gaudeamus.134–154.

Kaljonen,Päivi2008.Rinnallakulkienasiakkaanasialla–sosiaaliohjaussosiaalitoimenaikuistyössä.TeoksessaViinamäki,Leena(toim.):14puheenvuoroasosionomien(AMK)asemastaSuomenhyvinvointijärjestelmässä.SarjaA:Raporttejajatutkimuksia2.Kemi-Tornionammattikorkeakoulu.49–61.

Laine,Terhi2008.:SosiaaliohjausjaasiakkaansubjektiasemaDiakonialaitoksissa.Janus16(3).228–244.

Liukonen,Ritva–Lukman,Leena2007:Tehty-hanke.SosiaalialantehtävärakenteidenjatoimintamallienkehittäminenHelsinginkaupunginsosiaalivirastossa.Oppaitajatyökirjoja2007:5.Helsinginkaupunginsosiaalivirasto.

LSL2007Lastensuojelulaki13.4.2007/417.

53

Martikainen,Tuomas2008.Muslimitsuomalaisessayhteiskunnassa.TeoksessaMartikainen,Tuomas–Sakarinaho,Tuula–Juntunen,Marko(toim.):IslamSuomessa.Muslimitarjessa,mediassajayhteiskunnassa.Helsinki.SuomalaisenKirjallisuudenSeura.68–84.

Peltonen,Selene2004.Somalinuortenkulttuurisenidentiteetinmuotoutuminendiasporassa.Elämääetnisenidentiteetinjasuomalaisenyhteiskunnanvälissä.WebRaportsnro10.Turku:Siirtolaisinstituutti.Turunyliopisto,sosiologianlaitos,yhteiskuntatieteellinentiedekunta.

Perhoniemi,Riku–Jasinskaja-Lahti,Inka2006.Maahanmuuttajienkotoutuminenpääkaupunkiseudulla.Seurantatutkimusvuosilta1997–2004.Tutkimuksia2006:2.Helsinki:Tietokeskus.

Rauma,Ida2011.Katoamisenkirja.Helsinki:Gummerus.

Siitonen,Juha1999.Voimaantumisteorianperusteidenhahmottelua.Oulunopettajankoulutuslaitos.

Suominen,Sauli–Tuominen,Merja2007.Palveluohjaus.Porttiitsenäiseenelämään.Helsinki:ProfamiOy.

Tjin,A.–Djie,Kitlyn2008.AwayofcounsellingbywhichparentsandchildrenfromWe-systemsareembeddedintotheirfamiliesandcultures.SystemsTherapy15(1).Verkkodokumentti.<http://www.beschermjassen.nl/new/artikelen/Protective%20wraps.pdf.luettu>.27.5.2011.17–39.

Vesterinen,Satu2008.Maahanmuuttajiennäkemyksiäjakokemuksiasuomalaisestalastensuojelusta.Haastatteluselvitys.Helsinki:VäestöliitonKotipuu.

54

tuulahduksia maailman eri kolkista

Monikulttuurinen työ on mielenkiintoista juuri sen takia, että siinä oppii niin paljon uusia asioita esimerkiksi eri kulttuureista ja ymmärrys eri kulttuureihin ja yleisesti kulttuurin merkitystä kohtaan kasvaa. Muut lähtevät lomalle ulko-maille tutustuakseen vieraaseen kulttuuriin, monikulttuurisessa työssä työsken-televä voi tehdä sitä työkseen.

Suomalaisilla olisi paljon opittavaa esimerkiksi afrikkalaisten kulttuurien yhtei-söllisyydestä ja kollektiivisesta välittämisestä. Kiireettömyydestä ja hetkessä elä-misen kulttuurista voi ammentaa myös omaan elämään välineitä stressin hallin-taan. Siten työ ei ole ainakaan tylsää. Monikulttuurisuus on rikkaus, joka vä-rittää päiviäni, kasvattaa suvaitsevuuttani ja arvostustani muitakin kuin länsi-maisia tapoja kohtaan. Uusien eksoottisten tapojen oppiminen on suuresti rikas-tuttanut elämääni. Työn myötä olen myös innostunut opiskelemaan uusia kieliä.

Osmos-projektiin osallistuneiden sosionomiopiskelijoiden mielikuvia monikulttuurisesta työstä, eläytymismenetelmällä tuotettu harjoite

55

Käytännön työtä tekevät sosiaaliohjaajat esittelevät artik-

kelissaan työtään varhaisen tuen sosiaaliohjaajina. He

kertovat, miten muualta Suomeen muuttaneiden perheiden

vanhemmuuden haasteet kertautuvat vieraassa ympäris-

tössä. Artikkelissa pohditaan muun muassa sitä, milloin

työntekijän ja asiakkaan väliset erimielisyydet ovat kult-

tuurisia kysymyksiä, milloin asioista vain ollaan eri

mieltä ja mikä merkitys tämän eron havaitsemisella on?

3 Muualta Suomeen muuttaneiden perheiden sosiaaliohjaus – yleistä ja erityistä

tuuli erkko, Karin West ja susanna Vlijakainen

Perhekäsitysonainasidoksissakulttuuriin, jakäsityksetperheestäsekäperheeseenkuulumisestavaihtelevatkulttuurinmukaan.Vanhemmuus-kaaneisynnytyhjiöstävaanvaatiiympärilleenkulttuurin,tavatjaasen-teet.Muutoksetkäsityksissähaastavatvanhemmuuttaniinsuomalaisissakuinmaahanmuuttajaperheissä.Lapsiperheidenvarhaisessatuessavahvis-tetaanvanhemmuuttamuuttuneissakinpuitteissa.Tässäartikkelissapoh-dimmeHelsinginkaupunginsosiaalivirastonvarhaisentuensosiaalioh-jaustalapsiperheillemuutamastanäkökulmasta.

Esittelemmeensin lapsiperheidenvarhaisen tuen työnrakenteet jayleisetperiaatteet.PohdimmeOsmos-projektinmeilleasettamantoiveenmukaisesti,mitämaahanmuuttaja-taustaistenasiakkaidenkanssatehtävätyövoiolla.Tässäartikkelissakuvaammemyöstekemäämmetyötäkonk-reettistenesimerkkienavulla.Tämänartikkelintyöstäminenonvaatinutmeiltäasettautumistapohtimaansitätermistöä,jotakäytämmepuhues-sammeasiakkaista,joidenäidinkielionmuukuinomammejajotkaovatmerkittävänosanelämästäänasuneetmuuallakuinSuomessa.Termienva-lintaonerityisentärkeääsiksi,ettämaahanmuuttajataustaistenvanhem-

56

pienlapsetovatmonestiasuneetSuomessakokoikänsä,eikäheillänäinollenolekokemustamaahanmuutosta.Käytämmekuitenkintermejämaa-hanmuuttajajamaahanmuuttajataustainen,sillävaikkatyömmekeskiössäonainalapsi,työmmepainottuukokoperheeseenjavanhempiin,joillemaahanmuuttoonyksikertyneistä,kentiesmerkittävistäkokemuksista.

Olemmehaastaneetitsemmejatoisemmepohtimaantarvettajaperus-teitaluokitellaasiakkaitameihinjamuihin.Omantyöntutkimisenkauttaolemmemyöslähestyneetkysymyksiäsiitä,mitäonmonikulttuurinentaikulttuurisensitiivinentyö jamitäerityistäonmaahanmuuttajienkanssatehtävässätyössä.Monikulttuurisestatyöstätaivarsinkaanmonikulttuu-risistaasiakkaistapuhumineneikaikissayhteyksissätunnuluontevalta–etenkäänsilloin,kunemmetietoisesti työskentelekulttuurinkanssa taikulttuurisetselityksettaitavatovattyössämmejokovähännäkyvissätainiistäeivarsinaisestinousetyöskentelyynerityistähaastetta.Tartummesanoihin,muttapidämmemerkittävänäsitä,mitenpuhummeasiakkais-tammejamitäpuhummetyöstämme.Tämäkirjoitussaavapaastilevitäkäytössä,japohdintoihimmesaavapaastiliittyätainiitävoisosiaalialantyönjasosiaalityönprofessionsisällätutkiaedelleenjahaastaa.

SuomeenmuuttavalleelämäSuomessavoitarjotaturvaasodilta taivainolta, perhe-elämää suomalaisen kumppanin kanssa, opintoja taityötä.TulipaSuomeenmistäsyystähyvänsä,ihanneolisi,ettämaahanmuuttanuthenkilövoisi toimia jaosallistuayhteiskunnassa.Suomessaosallistumistajaelämistähelpottaa,jostännemuuttanuthenkilöoppiikielen,kiinnittyyopiskeluuntaityöelämäänjatutustuumyöskantasuo-malaisiin.Suomeenmuualtamuuttanutasettautuuelämääntännejajou-tuutoisinaankantamaantoiseudenraskastaviittaatarpeettomanpitkäänjaperusteetta.Suomeenmuualtamuuttanutonmaahanmuuttaja,vaikkatoiveissaolisiasettuaasumaanpysyvästijahakeaSuomenkansalaisuut-takin.Onkoihminenmaahanmuuttaja,vaikkamuutostaolisijokolme,kahdeksantaikaksitoistavuotta?Milloinihminenontäysivaltainenasu-kasilmansenasiankorostamista,ettäonmuuttanuttännetoisestamaas-ta?PohjanmaaltaHelsinkiinmuuttanuttaperhettäalammeajatellaalueenasiakkaanaheti,kunhänalueellemuuttaa,jajuuretPohjanmaallatarjoa-vatennenmuutaaiheenvitsaillapohjanmaalaisilletyypillisestäluonteen-laadusta.Emmesiispuhu”pääkaupunkiinmuuttajista”,”Itä-Helsinkiinmuuttajista”taimuutostatavallisestikaankovinvahvastiarvolatautunee-naasiana.Pohdimmekuitenkin,mitäerityistämaahanmuuttotaustaisuustaimitäperheidenjatyöntekijöidenhyvinerilaisetkulttuurisetselityk-settuovattyöhömme.

57

lapsiperheiden varhaisen tuen sosiaaliohjaus

Helsingissäonkolmetoista lapsiperheidenkotipalvelunjavarhaisentuentiimiä,joistajokaisessaonkotipalvelunperhetyöntekijöitäjavarhaisentuensosiaaliohjaajiasekäjohtavaohjaaja.Lapsiperheidenkotipalvelunjavarhai-sentuenpalveluidentavoitteenaonedistääperheenarjessaselviytymistä,lapsenhyvääkasvuajakehitystäsekätukeavanhemmuutta.Työmuotoinaovatkotipalvelunperhetyö,sosiaaliohjaussekäperhetalotoiminta.

Perhetalotjaperhepaikatovatlapsiperheilletarkoitettujapaikkoja,jois-savanhemmatjalapsetvoivatviettääaikaayhdessäjatavatatoisiaperheitä.Niissäjärjestetäänerilaistatoimintaa,jokavaihteleeperhetalokohtaisesti.Kotipalvelunperhetyölläautetaan, tuetaan jaohjataanperhettäarkielä-mään,lastenhoitoonjakasvatukseensekäkodinhoitoonliittyvissäasiois-sa.Lapsiperheidenvarhaisentuensosiaaliohjausonperheilletarkoitettuatukea,ohjaustajaneuvontaa.Varhaisentuensosiaaliohjaajaanvoiollayh-teydessä,kunperhetarvitseetukeajaneuvontaakäytännönasioidenhoi-tamisessa,haluaakeskustellaperheensätilanteestataivanhemmuuteenjalastenkasvatukseenliittyvistäasioista.Varhaisentuensosiaaliohjaajanpuo-leenvoimyöskääntyä,kuntarvitseetietoaalueenpalveluistajaohjaustaniidenpariin tai toivootukeaperheenelämäntilanteessa tapahtuneessaäkillisessämuutoksessa.

Varhaisentuensosiaaliohjausonmatalankynnyksenpalveluajaper-heillevapaaehtoista.Tarkoituksenaontukealapsiperheitä,jotkaeivätolelastensuojelunasiakkuudessa,muttatarvitsevatvarhaistatukeajaneuvon-taaliittyenesimerkiksivanhemmuuteentaiarjensujumiseen.Varhaisentuensosiaaliohjauksenasiakasperheessäonsiis jonkinlaista tuentarvet-tataisosiaalisiariskitekijöitä.Havaitutriskitekijäteivätkuitenkaanvälit-tömästivaarannalapsenhyvinvointia,kasvuataikehitystä.Perheelläonmyösoltavariittävästivoimavarojajamotivaatiotatuenvastaanottamiseenjaelämätilanteensamuuttamiseen.

Varhaisentuensosiaaliohjaajansuunnitelmallinenasiakastyökoostuuperhe-jayksilökohtaisestaasiakastyöstä.Tuentavoitteenaonensisijaisestivanhemmanjavanhemmuudentukeminen,erityisestilapsennäkökulmahuomioiden.Sosiaaliohjaukseensisältyvätmuunmuassaasiakkaanmo-tivointijasitäkauttaohjausmuidenpalveluidenpiiriin,lyhyt-taipitkä-kestoinenperhekohtainenasiakastyöjalapsiperheenvoimaannuttaminensekätukeminenerilaisissaelämänhallinnanpulmissa.

58

Varhaisentuenasiakkaatohjautuvatmuunmuassasosiaaliasemilta,neuvoloista,perheneuvoloista,päivähoidosta, leikkipuistoista,lastensuo-jelusta,kotipalvelustajamonikulttuuristatyötätekeviltätahoiltasekäasi-akkaidenomienyhteydenottojenkautta.Varhaisentuensosiaaliohjausonräätälöityätoimintaa jahyvinasiakaslähtöistä.Useinvarhaisentuenso-siaaliohjaajatapaaperheitäsilloin,kunnäilleitselleenparhaitensopii,jamäärittääomantyössäoloaikansaperheidentarpeidenmukaan.Työnteki-jätekeepaljoltiliikkuvaatyötäkentällä,eikätyölläolejuurikaanfyysisiärajoja.Useinollaanmyösasiakkaanomallareviirillä,tämänomassako-dissa.Näinollenvarhaisentuensosiaaliohjaajaosallistuttaaitseitsensäjavälillisestimyösasiakkaan.Huomioitavaaonse,etteiasioitatehdäasiak-kaidenpuolestavaannimenomaanyhdessä.

esimerkkejä vanhempien tukemisesta varhaisen tuen sosiaaliohjauksen keinoin

LastenneuvolantyöntekijäottiyhteyttävarhaisentuensosiaaliohjaajaanTurkistaSuomeenmuuttaneestanaisesta,jokaodottilasta.Tulevaäitioliollutmaahanmuuttoyksikönasiakasmuttasiirtynytalueenomallesosiaa-lityöntekijälle.LapsenisäsaapuiSuomeenmuutamaaviikkoaennenlap-sensyntymää,kolmenkuukaudenviisumilla.Lapsenäiti jaisähaluavatmennätuonaaikananaimisiinjaperheentoiveissaon,ettäisävoijäädäpidemmäksikinaikaaSuomeen.Äidinsuomenkielentaitoonheikohkokäydyistäkielikursseistahuolimatta,tosinsuomenkielensuullinentuot-taminenonparempaakuinsenkirjoittaminentailukeminen.

Varhaisentuensosiaaliohjaajaonollutperheentukenaarkipäiväänliittyvissäasioissa,kutentoimeentulotukipäätöstenläpikäymisessäjaKe-lanvanhempainetuuksienselvittämisessä.Yhdessäontutkittumyöskutsulastenvalvojantapaamiseen.Sosiaaliohjaajaonollutapunamyösasunto-hakemustentäytössä,silläperheelläonsuuremmanasunnontarve.Var-haisentuensosiaaliohjaajaonollutmyöstukenakulttuurisissaasioissa,ennenmuutakuuntelevanakorvana.EnnenlapsenisänsaapumistaSuo-meenäitipelkäsiitsensäjasyntymättömänlapsensapuolesta,sillä lapsisyntyisiavioliitonulkopuolella.Äitieiollutkertonutraskaudestakenelle-kään,lukuunottamattaviranomaisia,vaikkaSuomessaasuvatkinäidinsi-sarukset.Erityisenmerkittävänätekijänääitipitisitä,etteivätTurkissaasu-vatvanhemmatjasukulaisetsaatietääavioliitonulkopuolellasyntyvästälapsesta.Sosiaaliohjaajaonolluttukenamyösvauvaanliittyvissäasioissa

59

jaauttanutäitiätekemääntarpeellisiahankintoja.Sosiaaliohjaajanavullaperheeseenhankittiinpinnasänkyjalastenvaunutjakäytiinhankkimas-samyösvaippojajaäidinmaitokorviketta.Äitiyspakkaukseentutustuttiinyhdessä jakeskusteltiin tulevanäitiydenherättämistä tunteista jasynty-vänvauvantarpeista.

Asiakkaankuuntelemisesta tilanteissa, joissahänhaluaa jakaaasioi-ta,onmerkittävääapuaperheelle.Asiakasvoikertoaelämästäänasioi-ta, joihineitoivoeikäodotatyöntekijänpuuttuvan,muttahaluaajakaakokemuksensa jonkunkanssa ja tullakuulluksi.Asiakas tuleekuulluksisilloin,kunasiakasontodennut työntekijänolevanoikeahenkilöotta-maanvastaanhänentärkeänkertomuksensa.Asiakkaissammeonaikui-sia,joillaonvähänaikuisverkostoa,sukulaisiataiystäviä.Monellevoiollamerkittävää,ettäonolemassaihminen,jollevoipuhua.Viranomaisena-kinkohtaammeasiakkaanihmisenäihmiselle.Parhaimmillaansaammetyöskentelyssämmevälitettyäasiakkaallemmekokemuksensiitä,ettähänvoityöskentelymmepäätyttyäänkinottaayhteyttäuudelleen,joshänitsekatsoosentarpeelliseksi.Olemmeluoneetasiakkaanmieleenmalliasii-tä,ettäasiatvoivattoimiajaettäpalvelutovattarkoitettuihmistenavuksi.Olemmeomaltaosaltammesynnyttämässäluottamustaihmisiin,palve-luihinjayhteiskuntaan.Kotouttaminenonparhaimmillaansitä,ettäih-minenkohtaaihmisen.

Toisessaesimerkkitapauksessakyseonmilteisamanaikaisestaasiakas-ohjauksestasekäpäivähoidonettälastensuojelunpuolelta.Asiakkaanaoliiranilainenäiti,jollaonnelivuotiaspäiväkotiakäyväpoika.Äidinlääkäriolitehnytlastensuojeluilmoituksen,kunäitioliolluthakemassasairaslo-maa,koskaperheenisäolikuollutperheenkotonaäkilliseensairauskoh-taukseen.Lastensuojeluolikuitenkintodennut,etteiheilläolehuoltasiitä,etteiköäitipystyisitilanteestahuolimattahuolehtimaanpojasta,koskatä-mäolireagoinuttilanteeseennormaalisti.Päiväkodinpuoleltaolipuoles-taannoussuthuoliäidinjaksamiseen,perheentaloudelliseentilanteeseensekävirallistenasioidenhoitoonliittyen.

Äidilläonasiakkuussosiaaliasemalle.Aikuisoppilaitoksenkauttaäitionmyöskäynytsuomenkielenkurssejasekätehnyttyöelämäharjoitteluja.Varhaisentuensosiaaliohjaajaontavannutäitiäjapoikaakotona,ohjeista-nutsekäpalveluohjannuteritahoihin,kutenVirka-Infoon,SOS-keskuksenulkomaalaistenkriisiyksikköön,oikeusaputoimistoonjakiinteistöyhtiöön.Sosiaaliohjaajaonmyösollutyhteydessäkiinteistöyhtiöönjaalueenasu-misneuvojaankertoenäidintoiveestamuuttaapoisperheennykyisestäasunnostajavarmistanutasuntohakemuksienvoimassaolot.Sosiaaliohjaaja

60

jaäitiovatkäyneetkeskustelujajakirjanneetylösperheentulojajamenojakuukausitasollasekäsitä,mitenpaljonrahaaonkäytössäviikoittain.Tar-vittaessasosiaaliohjaajaonlupautunutopastamaanäitiähankkimaanpo-liisiltaitselleenhenkilökortinjaverkkopankkitunnuksetlaskujenmaksuavarten,silläperheenisänvieläeläessätämäolivastannuttäysinperheentaloudenpidosta.Lisäksisosiaaliohjaajaonperheenpoikaanliittyensaat-taenohjannutperhettämuunmuassafoniatrianpoliklinikalle.Tärkeässäroolissaovatolleetmyöskeskustelutäidinkanssasurutyöstä japerheenisänkuolemastasekäsiitä,mitenpoikaonasioihinreagoinutjamitenäitivoiomaltaosaltaantukeasurevaapoikaansa.

Kolmannessa esimerkkitapauksessa asiakkaaksi tuli sosiaaliasemanopastamanathai-maalainennainentyttärensäkanssa.Hänoliollutnai-misissasuomalaisenmiehenkanssauseitavuosia.Puolisonväkivaltai-suudentakiaasiakaslapsineensiirtyiturvakotiin.Myöhemminaviomieskuolijanainenaloittelielämäänitsenäisestisuomalaisessayhteiskunnassa.Miesolieläessäänhoitanutperheenkaikkikäytännönasiatsekäkontaktityhteiskuntaan,jaasiakkaansuomenkielentaitoolijäänytheikoksi.Lapsioppisuomeahyvinpäiväkodissa.Varhaisentuentyöskentelyssäkäviilmi,etteiasiakasollutymmärtänytkaikkea,mitäpäivähoidostaolisanottu.Varhaisessatuessaalettiinkintyöskennelläpäivähoitoonliittyvienepäsel-viksijääneidenasioidenkanssa.

Asiakasolimyössosiaaliasemanasiakas,muttahalusiansaitaitseelan-tonsa.Asiakaspääsiravintolaantöihin ja lopettikielikurssit.Työravin-tolassaeikuitenkaanollutsellaistakuinoli luvattu,asiakassuunnittelityöpaikanvaihtoapikaisesti.Työelämäänsiirtyminenpudotti tietenkinyhteiskunnanmaksamiatukia, jokaolisuuriyllätysasiakkaalle.Varhai-sentuensosiaaliohjaus tässäperheessäoliennenkaikkeasuomalaisessasääntöviidakossatoimimisessaauttamistajasääntöviidakonymmärrettä-väksitekemistä.

Edelläkerrottujenesimerkkienkauttaonhyväpohtiasitä,olisikotyöollutjollakintavoinerilaista,mikälikyseessäolisivatolleetkantaväestönedustajat.Kolmasasiakastapausontokikertomussiitä,mitäkaikkeateh-däänsilloin,kunsuomenkielieioleasiakkaankäytössä.Onkososiaali-ohjaajantyötämuutoinmäärittänytjollakinerityisellätavallase,ettäasia-kasperheissäonmaahanmuuttajataustaisiajäseniä?

Suomessa lapsiperheentoimeentulosilloin,kunvanhempi taivan-hemmateivätolepalkkatyössä,onosittain taikokonaanerilaistenyh-teiskunnallistenvarassa.Erilaistenliitteidenkokoaminenjahakemuksenoikeaoppinentäyttäminenovattyöläitätehtäviäetenkinsilloin,kunoh-

61

jeistusonannettukirjallisestijavielähiemanvieraallakielellä.Ohjeistusonmonestivarsinkankeaavirkakieltä,jonkaymmärtäminenvoiollahaas-teellistamyösäidinkielenäänsuomeakäyttäville.Asioinnissaauttaminenalkuvaiheessavahvistaaperheenymmärrystäsaatavillaolevastaavustajaauttaaheitätoimimaanavunhakemisessaitsenäisemmin,mikälitarvettaapuunilmeneetulevaisuudessa.Perheenauttaminenarkisessaasioinnissakorostuuenemmänmaahanmuuttajataustaistenasiakkaidenparissa,mut-taasiointiapuaannetaanyhtälaillakaikilleniillevanhemmille,jotkasitätarvitsevat.Maahanmuuttajataustaistenasiakkaidenasiointiapuuntyönte-kijävoivalmistautuaesimerkiksihakemallaasiakkaankotikielellälaadit-tuaohjeistustatukemaantyöntekijänantamaaapuajaohjeistusta,mikälitällaistamateriaaliaonsaatavilla.Työntukenavoimyöskäyttääkuviajamuutamateriaaliahavainnollistamaanasioita.

Asioidenhyvinkonkreettinenkäsittelemineneiliityainoastaanmaa-hanmuuttajataustaistenasiakkaidenkanssatehtävääntyöhön.Esimerkkinävoikertoasuomalaisestaperheestä,jossakouluikäisenlapsenyksinhuolta-jaksijäänytäitiolijoutunutmittavaanvelkakierteeseenjakokihyvinhaas-tavaksi taloudellisentilanteentasapainottamisentilanteessa, jossamyösfyysisetkivutjahenkinenpainolastivaikeuttivattoimimistaaivanarkis-tenasioidenkanssa.Asiakassaiapua lapsiperheidenkotipalvelunkauttaapuapyykinpesuun.Sosiaaliohjauksessaäitiätuettiinomienhoidollistenkontaktien järjestämisessä jaajanvarauksissasiten,ettäpuheluitasoitet-tiinkotikäynniltäyhdessäasiakkaankanssa.Asiakastaautettiinsaamaanraha-asioihinselkoasiten,ettävelat,tulotjamenotselvitettiinjalistattiin.AsiakkaankanssaselvitettiinkäytettävienetuuksientilannettajatäytettiinyhdessähakemuksiaKelaanjatoimeentulotukeen.Näidenlisäksiasiakaspohtipaljonomaalapsuuttaanjaomanlapsensavarhaisiavaiheita,jolloinlapsellaoliollutasiakkuuslastensuojelussa.

Suomessasyntyneidenaikuistenasiakkaidenkanssakäytössämmeontavallisimminyhteinensuomenkieli,jollailmaisemmetunteitamme,toi-veitamme,ajatuksiajakuvaustatilanteistasujuvasti.Kunkäytössämmeonyhteinenkieli,onmeidäntyöntekijänämyösmahdollistaarvioidasitä,minkäverranasiakashyötyykeskustelustajamilläkonkreettisuudenta-sollaontyöskenneltävä,jottaasiakassaatyöskentelystähyötyä.Kunyh-teistäkieltäeiole,eikielestäainaoletarvittavaatukeaedeskonkreettisentyöntukena.

62

Vanhemmuuden haasteet kertautuvat vieraassa ympäristössä

Suomessaikänsäasuneella,äidiksitaiisäksitulevallaaikuisellaontavalli-simminjonkunverranläheisverkostoa,jasukulaisetjaystävätovatolleetmukanalapsenelämässävarhaisistavaiheistaasti.Jokaisellevanhemmal-lelapsentuloperheeseentuokuitenkinuusiatilanteita,uusiahaasteitajauusiailojakin.Suomeenmuualtamuuttanutjatäällääidiksitaiisäksitu-levaaikuinenvoijoiltainosinjoutuatavanomaistasuuremmanihmetyk-seneteen.Lapsitarvitseepohjoisissaoloissavarusteita,joitaeikaikkiallamaailmassatarvitse,perheenedullistakotiruokaavalmistetaanosinvie-raistaraaka-aineistajamonilaki,ohjeistusjatottumusvoiollaerilainenkuinlähtömaassa.

2000-luvunvanhemmatluovivat itsensävanhemmiksivaltaisanoh-jeviidakonjavan-hemmuudentaitojenkatoamistapelkäävien läheistentaiammattilaistenkinohjeistuksenkeskellä.Merkittäväosanäistäsinän-sätärkeistäkinohjeistavälitetäänperheellehyödynnettäväksikirjallisessamuodossajaneuvolakäynneillätaivaikkapasuullisestisosiaaliohjaukses-sa.Kirjallisenmateriaalinhyödyntäminenvoiollahaastavaasuomenkie-lentaidonpuuttuessa,janopeastiannettu,hyväkinsuullinenneuvovoikadotamielestä,jolleisenmerkitystäymmärrä.Lastenmonientarpeidentyydyttäminenonkuitenkinvanhempientehtävä,javarhaisentuentyön-tekijätvoivatomaltaosaltaanollaperheidentukenanäidentarpeidenha-vaitsemisessajatarpeidenhuomioimisessaarjessa.

Asiakkaanammevarhaisessatuessavoiollaperhe,jokaonvaillatiivistäsuku-tailäheisverkostoa.Perheenkotimaassanämäverkostotkantaisiosanhoito-jakasvatusvastuusta.Perheelletuleekinuseinpulmiatässävaihees-sa,kunverkostokaukanajauudenkotimaantoimintaympäristöonvieras.Varhaisentuensosiaaliohjauksessaasiakkaankanssatehdäänniitäasioita,joitaarvioidaanolevantarpeentehdä,jottaperheenonjatkossavaivatto-mampitoimiaarjessajalapsentarpeettulevathuomioiduksi.Työntekijöi-nämeilläonlupajavelvollisuuskinkäyttääasiakkaankanssaseaika,jo-katarvitaanjonkunuudentavantaitaidonopettelemiseksi.Käytännössävoimmeauttaaasiakastavaikkapalapsenpukemisessaniin,ettävanhempisaavarmuuttaarvioidaitsesäähänsopivaavaatetusta.Annammetukemmesiihen,ettävanhempivoitutkiaomaavanhemmuuttaanjakäydäläpisenaikaansaamiatunteitajamuutoksia.Voimmeauttaaasioinnissaeriviras-toissasiten,ettäasiakassaavarmuuttaasioidapaikoissaitsejaylipäätään

63

löytääpaikat,joissatuleeasioidasäännöllisestitaiharvemmin.Kansanelä-kelaitoksenmyöntämiälapsiperheidenetuuksiajapienituloistenetuuksiaonosattavahakeajatilanteidenmuuttuessatukiamyöstuleetarkastuttaa.Mikäliperhevieläjäätoimeentulotuenvaraan,sosiaaliasemallaonosat-tavaasioidakuukausittaintaikunnesperheessäonmuita toimeentulonturvaaviatuloja.Maksukykyistenvanhempienosattavamaksaalaskunsa.Voimmeollaapunaniilleasiakkaille, jotkapelkäävät jättäytyäsuppeankielitaidonjamodernintekniikanvaraan,jaauttaaasiakkaitamaksamaanlaskujaanniinkauan,ettärutiinijavarmuuslisääntyvät.

Pulmianäidenarkistenasioidenhallinnassavoitullakaikilla.Onkui-tenkineriasiatörmätäarkisiinpulmiinkielitaidottomanajavaillatiivistäsuku-tailäheisverkostoakuinkielitaitoisenajamahdollisestijonkunlainentukiverkkoympärillään.Onmyöseriasiasaadaapuasellaisestapalvelusta,jokatuntuututulta,jasellaiselta,jonkatarkoitustaonvaikeaymmärtää.Kunympäristö,toimintatavatjahoidettavatasiatovatvieraita,vaikeuksis-takintuleesuurempiajosiksi,ettäniidenselvittelyominkeinoineiriitä.

asiakkaan kulttuurin huomioiminen on välttämätöntä ja toivottavaa

Työskentelymmeasiakasperheissäalkaa tunnustelemallasitä,millaiseentarpeeseentyöskentelymmetulee.Työskentelynalkuvaiheessatutustummeperheeseen,jottatyöskentelyonmahdollista.Tutustuessammeperheeseenmeidänonnistuttavaonottamaanselvääniistäperheentavoista jakult-tuurista,jotkavaikuttavatsiihen,mitenperheelääjamitenvanhempientoimintaaonkulloinkinsyytäjamahdollistavahvistaa.

Kulttuurisensitiivisyyttätarvitsemmetyössämmekaikissaasiakasper-heissä.Maahanmuuttajataustaistenasiakkaidenkanssakulttuurisensitiivi-syydentarveitsessääneioleerilaista,muttajotkintavat,tottumuksetjaesimerkiksiuskonnontuomatsäännötvoivatollameilleomanarkikoke-muksemmekauttaniinvieraita,ettätarvitsemmeasiakkailtammeenem-mäntietoatyöhömmevaikuttavistaasioista.Vaikkatyöskentelyalkaatu-tustumallaperheeseen ja tilanteeseen, jätämmeasiakkaalle tilaakertoaperheelletärkeistäperiaatteistajatyöskentelyynvaikuttavistaasioista.Per-hetarvitseetoisaaltamyöstilaajättääkertomattasellaisistaasioista,joitaheeivättyöskentelynaikanahaluakanssammejakaa.

Kullakinperheelläonomakulttuurinsa.Parhaimmillaanvoimmeollaperheissävahvis-tamassaperheenhyvääjatoimivaakulttuuria,perheen-

64

jäsententapaaollayhdessäjaelääperheenä.Tällöintyöntekijältävaaditaantaitoatunnistaajatiedostaakulttuurisiapiirteitäjasitä,mikäonniidenvaikutustyöskentelyyn.Ontyöntekijäntaitoahavaitamyös,mitenasia-kaskuvaaomaakulttuuriaanjaomaaasemaansa.Mitenasiakastunnistaajahavaitseevaltakulttuurinilmiötjatavat,jaaiheuttaakotämäristiriitojasiihen,mitenasiakastoimiiomanperheensäkanssa?Tunnistammeko,mi-tenasiakaspohtiisuhdettaankulttuuriintaimitenhänpohtiisuhdettaerikulttuurienvälillä?Millätavoinvoimmetaimeidänontarpeenollatässäprosessissaasiakkaantukena?Vanhemmuudentukemisennäkökulmas-taontarkoituksenmukaista,ettäasiakkaallaonkäsitysomantoimintansavaikutuksesta.Olisisuotavaa,ettävanhempipääsisitoimimaanvanhem-panailmanvoimakkaitasisäisiäristiriitoja.Vanhemmuushaastaaaikuisenolemaanläsnälapsentarpeillekaikissakulttuureissa,riippumattaasuin-ympäristöstätai-paikasta.

Perheidenkanssatyöskennellessäkulttuuristataiuskonnostanouse-vatohjeetvoivattoisinaanollavastoinlapsenetua.Ainaristiriitavan-hempientoiminnanjalapsenedunvälilläeiliityuskontoontaijonkunmaankansalaistenyleisestiharjoittamaankulttuuriin.Ontärkeää,ettäkuulemme,millaisiaselityksiäperheetantavatomilletilanteilleenjaeh-kähaastavaksikokemilleenasioille.Työskentelemmevanhempienkanssanäidenselitystenkanssasosiaaliohjauksenkeinoin.Josasiakaskokeetar-vitsevansajonkinasiaankanssaesimerkiksipsykiatristaapua,ohjaammehänetoikeanavunpariin.

EsimerkkinätästäonIrakistaSuomeenmuuttanutperhe,jonkakanssatyöskenneltäessäyritettiinmuunmuassa löytääkeinojasiihen,ettäper-heenkaksivuotiaslapsisaisikehityksensämukaistahuolenpitoa.Perhee-seenliittyvienuseidensyidenvuoksilapsenpäivähoitonähtiinlapsenke-hitystätukevaksiseikaksi.Päivähoidossalapsellaonpäivittäinsäännöllisiäruokailuja,hänsaaulkoillariittävästijamyöshiljalleenharjoitustasuo-menkielessä.Perheenisäntehtävänäontyöttömänäollessaanollutviedälastaanpäivähoitoon,jottapäivähoidostaolisihyötyälapselle.Perheenisäonkokenuttällaisentoimintaroolinlapsenkanssavieraaksijakieltäytynytviemästälastapäivähoitoon.Lapsionjäänytkotiinäidinkanssa,jokaeiolekyennytviemäänlastaulos.Äitionollutväsynyt,jotenhänenonolluthaastavaatarjotalapselleenvirikkeitä,pitääkiinnipäivärytmistäjatarjotaravitsevaaruokaa.Äitikuitenkinpitilapsenpääsemistäpäivähoitoonniintärkeänä,ettäpyysiapualapsiperheidenkotipalvelustalapsenkuljettami-seenpäiväkotiin.Apuaolikuitenkinmahdollistaantaavainharvakseltaan,jaapuluvattiinmääräajaksi.

65

Herääkysymys,mistätässäonollutkyse.Onkoollutkysekulttuuri-sestaristiriidastavaiperheensisäisistäristiriidoista? Isäeioleväittänytuskontonsaestävänhäntäviemästälastapäiväkotiineikätoisaaltaoleker-tonutirakilaisyhteisöntuomitsevanhäntäisänätaimiehenä,mikälihänveisi lapsenpäivähoitoonjahakisi tämänhoidosta. Jolleiperheitsepe-rusteletoimintaansauskonnollisillataikulttuurisillasyillä,eimeilläkäänlieneoleoikeuttatai tarvettatulkitasyitäsellaisiksi.Sensijaanvoimmesosiaaliohjauksessatyöskennellävanhemmuudenkanssajaherätellävan-hemmanhaluajaluottamustataitoonsatoimiaomanlapsensakanssajalapsenhyväksi.

Varhaisentuensosiaaliohjauksentyömenetelmiinkuuluvatmyösryh-mätoimintojenjärjestäminen.Järjestämmeperheleirejämaahanmuuttaja-taustaisille,alueellammeasuvilleperheille.Suunnittelunaikanatoivommeperheidenesittävänomiaajatuksiaansiitä,minkälainentoiminta leirilläolisiperheillemielekästä.Leiriensuunnitteluunolemmesaaneetmukaanneljääitiä,joistakaikkiovatislaminuskoisia.Äiditovatesittäneetleiriämmeajatellenuseitasellaisiatoiveita,joitaheovatperustelleetuskontoonsaliit-tyvilläsyillä.Suunnittelunaikanaonkintullutkiinnostavallatavallanäky-viinjakeskustelunkohteeksierilaisiaarvoja,kulttuurejajatoimintatapoja.

Esimerkkinätästäonesillenoussutmahdollisuusuintiinleirinaikana.Suomenainoanalämpimänävuodenaikanahanlapsilletarjoutuumahdol-lisuuksiauudenlaisiinaistimuksiinjaelämyksiin.Suomessakasvaneilleonmilteiitsestäänselvyys,ettälapsetkäyvätuimakoulunkoulunkynnykselläjanauttivatsiitälähtienvesileikeistäjauimisestaniinuimahalleissakuinrannoillakin.Muslimitytöilletämäeioleitsestäänselvyys.Hesaavatuidaainoastaansilloin,kunyksityisyysjamiespuolistenkatseiltavälttyminenontaattu.Meilleleiriäjärjestävilleonolluttärkeätiedostaa,ettämeidänmielestämmeitsestäänselvästi lapsillekuuluvanautintoeiolekaikkienlastensaatavilla.Onkotässäkyseessäkulttuurinenristiriita?Puhunval-taosastasuomalaisia,kunsanon,ettäSuomessa ikänsäasuneidennäkö-kulmastatyttöjenjapoikienyhteisenuimareissunjärjestämineneihaastakulttuurisiataiuskonnollisianormejamme.Koemmevieraaksiperustelun,jossatyttöäjapoikaakielletäänuimastasamallarannallataisamassahal-lissauskonnollisiinsyihinvedoten.Arvotammesiislapsenetuaerilaisinperusteinjakäytämmeperusteluissammemielihyvään,tottumukseenjatasa-arvoonjatoisaaltasiveydenvarjeluunliittyviäperusteita.Mielihyvääja tasa-arvoaperustelemmeosintavoilla jakulttuurilla,osintasa-arvoi-suutta ja tasavertaisuuttapainottavilla laeilla.Siveydenvarjelussaperus-

66

teenaovatuskonnonasettamatnormit.Molemmatovatsiishyvälläasiallamuttaerilaisinargumentein?

Halutessammeosallistaaasiakkaitammetoimimaanyhteiskunnassatoiveenammevoiolla,ettäyhteiskunnassammeosallistutaansellaisineh-doin,joihinolemmejotottuneet.Toivommeehkä,ettäkaikkilapsetsai-sivatuida,jottahevoisivatiloitayhdessäjanauttiavirkistävästävedestä.Ajattelemmeehkävoimakkaasti joidenkinasioidenkuuluvanlapsenoi-keuksiinjatoivoisimmekaikkienlastenpääsevänosalliseksisamastahy-västä.Voimmetoivoa,ettäainakinlapsetnauttisivatvieläsamoistaeduistavoidakseenkokeaenemmäneheyttävääsamankaltaisuuttakuinvieraan-nuttavaaerilaisuutta.Emmeainaosaatäydestäsydämestämmehyväksyäsitä,ettämuistamaistaSuomeenmuuttaneetasukkaatkylläosallistuvatmuttaettäheosallistuvatkentiesenemmänomissayhteisöissäänjaomaakulttuuri-aanvaalienjasitäsäilyttäen.Osallistumistavoiollavaikeamyösnähdä,joskäyttääosallistumisenmittapuunaesimerkiksipalvelujenkäyt-töätaitehtyäyhteistyötä.Odotammekokaikkienhyödyntävänleikkipuis-tojentaineuvoloidenpalveluitataiosallistuvankoululaistenvanhempienvanhempainiltoihin?Kuitenkinnäihinosallistumista,pienimmilläänjo-papalveluidenkäyttöä,voimmetoisinaanperustellalapsenedunnimissä.

Pohdintaa

Milloinerimielisyydetovatkulttuurisiakysymyksiä,milloinvainolemmeasioistaerimieltä?Mikämerkitystämäneronhavaitsemisellaon?Työs-kentelemmeköeri tavalla, joserimielisyytemmepalautuukulttuurisiinkysymyksiintaijoserimielisyydellelöytyymuuselitys?Millaistaonlap-senetuaensisijaisenapitäväkulttuurisensitiivinentyösilloin,kunolem-meerimielisiäsiitä,mikälapsenetuon?Onkolapselleparempise,ettäosoitammehänelle,ettäSuomessaSuomenlakionsamatytöillesekäpo-jillejaettälapsisaakasvaayhteiskunnanyhdenvertaiseksijäseneksi?Vaionkoparempi,että lapsivoikasvaaomanvanhempansaohjauksessa jaelääsenuskonnontaikulttuurinoppienmukaisesti,joitavanhempilap-selleenvälittää?

Työntekijänmukavuusaluettaonvoidatyöskennelläsellaisinkeinoin,joitameidäntyöntekijöinäonhelppokäyttää.Vanhemmuudentukemi-sessatyöskentelemmemonestivanhemmankanssakeskustellen.Poistum-mekoomaltamukavuusalueeltammesilloin,kunemmevoikäyttääasiak-kaankanssayhteistäkieltä?Mitentoimimmesilloin,kunmeiltäpuuttuu

67

yhteinenkieli?Onmiellyttävää,kunvoimmevuorovaikutustyössäasettuaasiakkaankanssayhteyteenhelposti,käyttämälläomaaluonnollistakiel-tämme,sensävyjäjaäänenpainoja.Samallatavallakuinmemielellämmeturvaudummeomaankieleemme,myösasiakkaanvoisiollamielekästäsaadaainavälittää tuntemuksensaomallaäidinkielellään.Tulkkaus tuoasiakassuhteeseen”ylimääräisen”,neutraalinkolmannen,jonkatoivommevoivanvälittääomanpuheemmesävyjäjajonkakauttatoivommekuule-vammeasiakkaanviestitaitoina,sellaisinakuinhännehaluaailmaista.Kuitenkintulkkaustuotilanteeseenjotainsellaista,jotapidämmeepäaito-na.Tässäsuhteessasellaisetasiakkaat,joidenkanssameilläeiolekäytössäyhteistäkieltä, joutuvat tyytymääntyöskentelyyn, jossa jokainentunteeolonsahiukanvieraaksi.

KunbrittiläinenmuuttaaSuomeen,hänonpuheessamme britti.KunirakilainenmuuttaaSuomeen,puhummemaahanmuuttajasta.Millä teem-metämäneron,jamitensevaikuttaasiihen,mitentoimimmeasiakkaankanssa?Mitäontoiseus,jaonkosetarpeellista?

”MonikulttuurinenRuotsionilluusio,jotaeioleolemassa(…)myyttimonikulttuurisestaRuotsistaestäämaahanmuuttajiatulemastaruotsalaisik-sijaluonnolliseksiosaksiruotsalaistayhteiskuntaa,kunsejärjestelmällisestikuvaaheidättoiseksi,rikkaudeksi”,kirjoittaaMarjanehBakltiariteokses-saanToista maata.Kun”ruotsalaisen”sijaankirjoittaa”suomalainen”ja”Suo-mi”,onkotämäsamaasianäkyvissämyössuomalaisessayhteiskunnassa?

Varhaisentuensosiaaliohjauksellavoiollapaikkansaerikulttuuristenainestenyhdistämissäjaennakkoluulojenvähentämisessä,kuntoimitaanperheenjalapsenparhaaksi.

Lähteet

Lindqvist,Ulla(toim.)2008.Varhainentuki–kohtihyviäkäytäntöjä.Oppaitajatyökirjoja2008:7.Helsinginkaupunginsosiaalivirasto.

Helsinginsosiaalivirastonkotipalvelujavarhainentuki2011.Esite4/2011.Helsinginkaupunginsosiaalivirasto.

Keskustelut:sosiaaliohjaajatTuuliErkko,SusannaViljakainenjaKarinWest.Helsinginkaupunginsosiaalivirasto.

68

69

II oSaLLIStaMISEn KÄYtÄntÖJÄ

Kyllä se on se kielimuuri

Työ on niin raskasta ja vaikeaa sen vuoksi, että useimmiten ei löydy yhteis-tä kieltä. On vaikea esittää ja kertoa asioita, kun ei voi selittää sanallisesti. Kyllä se on se kielimuuri, joka tulee monen ymmärryksen ja onnistumisen eteen. Perhekeskuksessa on paljon perheitä, joista kukaan ei hallitse suomea tai edes välttävästi englantia. Useimmiten näissä perheissä ollaan haluttomia opettele-maan kieltä (suomea tai muuta yhteistä), koska heidän tulevaisuuden suunnitel-missaan on palata takaisin entiseen kotimaahansa. Kommunikointi on ajoittain hyvin hankalaa, sopimuksia on vaikea tehdä ja ohjausta antaa, koska esittämäni asia ei tule ymmärretyksi. Tämä aiheuttaa myös jännitettä minun ja perheiden välille ja hankaloittaa kohtaamistamme. Asiat eivät etene niin sujuvasti kun pi-täisi. Tämä turhauttaa minua.

Työ vaatii lisäpanostusta, kun joutuu miettimään, että millä ihmeellä saan kaik-ki asiat selitettyä. On raskasta ja vaikeaa saada monikulttuurinen perhe ymmär-tämään kulttuurimme tapoja ja lainsäädäntöä ilman yhteistä kieltä. Kielimuuriin liittyen koen ongelmalliseksi myös sen, että joissain perheissä lapset joutuvat toi-mimaan tulkkeina vanhemmilleen. Vaikka tulkkipalveluja on jonkin verran käy-tössämme, tarvitsisimme niitä enemmän. Tulkin saaminen on toisinaan niin raskasta, että välillä suosiolla jätän sen pois. Miksei osaavia tulkkeja ole enem-pää saatavilla?

Osmos-projektiin osallistuneiden sosionomiopiskelijoiden mielikuvia monikulttuurisesta työstä, eläytymismenetelmällä tuotettu harjoite

70

Kuinka on mahdollista samanaikaisesti kehittää mo-

nikulttuurisille asiakkaille heidän tarpeisiinsa vas-

taavia palveluja, tuottaa työelämään entistä parempaa

osaamista ammattikorkeakoulun ja työelämäorgani-

saation yhteistyötä tiivistämällä ja mahdollistaa

opiskelijoille ammatillista kasvua edistävä elämyk-

sellinen oppimiskokemus? Tässä artikkelissa kerro-

taan, kuinka tämä on mahdollista toteuttaa.

4 Maahanmuuttaja-asiakkaiden palveluohjauskokeilu – oppimista ja kehittämistyötä työelämä- ympäristössä

Mervi nyman

Ammattikorkeakoulunjavarhaisentuensosiaalialanpalvelujenyhteistyös-säesiinovattoistuvastinousseetmaahanmuuttajientarveintensiiviseenpalveluohjaukseen.Tarveoliilmeinensekäopiskelijoidentekemienpal-velukartoitustenettätyöntekijöidenkokemuksenperusteella.ArtikkelissakäsitelläänyhtäOsmos-projektinyhteydessätoteutettuapalveluohjauksenvaiheittaistakokeilua,jotatässänimitetäänpilotiksi,jasenpohjaltateh-tyäkehittämistyötä.

Alkuperäisentoteutuksentoimintamalliinperustuvaopintojaksoto-teutettiinmuokatensitävähitellenuseitakertojaneljänlukukaudenaika-na.Opintojaksoillaopiskelijatantoivatoppimistehtävänäänpalveluohjaustavarhaisentuenmaahanmuuttaja-asiakkaille.Kehittämistyössäosallisiaoli-vatkentällätyöskentelevienammattilaistenjaammattikorkeakoulunopet-tajienlisäksiopiskelijatjavälillisestimyösasiakkaat.Pilottiakäsiteltiinerivaiheissahankkeenoppimislaboratoriossa.Tavoitteenaolisamanaikaisestikehittäämonikulttuurisilleasiakkaillenäidentarpeisiinvastaavapalvelu,tuottaakentälleentistäparempaaosaamistaammattikorkeakoulunjatyö-

71

elämänyhteistyötätiivistämälläsekämahdollistaaopiskelijoilleammatil-listakasvuaedistäväelämyksellinenoppimiskokemus.Kirjoitusperustuuuseantoteutuksenaikanakertyneeseenmateriaaliin:opiskelijoidenoppi-mistehtävänkirjallisiinraportteihin jamuuhunprosessinaikanakerty-neeseenaineistoon.

intensiivistä palveluohjausta maahanmuuttaja- asiakkaille – tarpeet ja tavoitteet

Palveluohjauksentarvenousityöelämästä,maahanmuuttajientilanteista.SilloisenHelsinginItäisenperhekeskuksenvarhaisentuenperhepalvelujenjalastensuojelunpalvelujenpiirissävahvistuityöntekijöidenkokemussiitä,ettäentisettyömenetelmätjalähestymistavateivätvälttämättäriittäneettaisopineetnäidenperheidentarpeisiinvastaamiseen.Maahanmuuttaja-asi-akkaidenmäärälisääntyi,javieraistakulttuureistatulevien,uudenlaistenasiakkaidenkohtaaminenkoettiinhämmentäväksijaomaaammatillisuut-takyseenalaistavaksi.Sosiaalialanpalveluista jamaahanmuuttaja-asiak-kaistaolijonkinverrantutkimustietoa,jonkanäyttöolisamansuuntaistakuinyhteistyökumppanityöntekijöidemmekokemukset(esimerkiksiAnis2008).Opiskelijoidenlaatimaasiakkaidentarpeidenkartoituskertoimyös,ettävaikkamaahanmuuttajaperheillätoisaaltaolimonenlaisiavoimavaro-jajaverkostoja,myöslisätuentarpeellekotoutumisensuhteenolitarvetta(Lautala-Pesonen2009,projektinaineistoa).

Aikaisemmat työmenetelmät perheiden kanssa tehdyssä työssä olikoettutoimiviksi.Sosiaalialantyömenetelmienkehittämistyötäsekävar-haisessatuessaettä lastensuojelussaonviimevuosinatehtypääkaupun-kiseudullavarsinpaljon(Tapola–Tuohikumpu2005;Muukkonen2008:HeinonenjaMetsälä2009),jamaahanmuuttajatyöhönonniinikäänkehi-tettytoimintamalleja(esim.Lampeltoym.2010;Väestöliitto).Näistäsyis-täpäädyttiintoimintakohdentamaanjoolemassaolevienmalliensovel-tamiseenmonikulttuuristenmaahanmuuttajaperheidentarpeisiin.Myöspalveluohjausonsosiaaliohjaajientyönä jovakiintunut työmuoto, jotenkeskeistäolinytselvittää,mitensaadatyöpalvelemaanentistäparemminmyösmaahanmuuttajaperheitä.

Varhaisentuenmonikulttuurisetmaahanmuuttajaperheetovatuseinkotoutumisenalkuvaiheessa, jolloinperheilläonvieläriittämättömästitietoasuomalaisenyhteiskunnantoiminnastajakäytännöistä.Esimerkik-sitoimeentulo,asuminen,työelämäänpääsy,kouluttautuminenjayhteis-

72

kunnanpalvelutovatniitäasioita, joistatarvitaanlisäätietoa.Eikätietoyksinriitä,vaanmyöspsykososiaalistajakäytännöllistätukeajarohkaisuaonoltavatarjolla,jottaolemassaolevatpalvelutjaaputodellasaavutetaan.Palveluohjaustaiyksilöllinenpalveluohjaus(Ala–Nikkola–Valokivi1997)pyrkiivastaamaannäihintarpeisiinohjauksenjaneuvonnansekäenem-mäntaivähemmänintensiivisenammatillisentukisuhteenavulla.Me-netelmänsoveltamisessakeskeistäonasiakkaidenomienvoimavarojenkäyttöönsaaminenvoimaantumisenjavaltautumisenedistämiseksi(Tuo-minenjaSuominen2007).

JoennenOsmostatehtyyhteistyövarhaisentuenjamuidenkentällätyöskentelevienkanssa(Verso-projekti;Ne-Rå-toiminta)olituonutesiintyötekijöiden tarpeen saada mukaan lisää tekijöitä maahanmuuttajienkanssatyöskentelyyn.Opiskelijoidenosallistumisestaolirohkaiseviako-kemuksia.Koskatarvettavaikuttiedelleenolevan,päädyttiintältäpohjal-tajaOsmoksenpuitteissasaadunuudentiedonperusteellakehittelemäänpalveluohjauksenpilottia,jossaasiakkaiden,varhaisentuensosiaaliohja-uksen,koulutuksenkehittämisenjaopiskelijoidenoppimisentarpeetyh-distyisivät.

Lopullisenatavoitteenaolipäästähankkeenpäämäärienmukaisestiyh-teisenoppimisenvuorovaikutukselliseentoimintaan,jossaopetussiirtyisientistäenemmänkentällejaopettajatjakentänopiskelijoitaohjaavattyön-tekijätvoisivattoimiaaikaisempaatiiviimmässäyhteistyössäjaopiskelijatosallistuisivatopintojensapuitteissaaikaisempaaenemmäntyöelämään.Myösasiakkaidenosallisuuttapalveluprosesseihinlisättäisiinniin,ettähevoisivatyksilöinäjayhteisöinäollamukanapaitsipalvelujensaajinamyösniidenkehittäjinäjaviimekädessätuottajinakin.Viimekädessäpyrittäi-siinuudenlaiseenjaettuunasiantuntijuuteen,jossaammatillinenasiantun-tijuus,kokemusasiantuntijuusjayhteinenoppiminenmuodostuisivatdy-naamiseksijakaikkiaosapuoliaosallistavaksiprosessiksi(Peavy2006:34-52).Tähtäimessäoliprosessi, joka takaisientistäparemmanpalvelun,jokaosaltaanedesauttaisimaahanmuuttaja-asiakkaidenarjensujumistajasitäkauttakotoutumistasuomalaiseenyhteiskuntaan.Samallasemahdol-listaisityöntekijöidenjakouluttajienlaajemmanjasyvemmänasiantunti-juudensekäennenkaikkeavahvistaisiopiskelijoidenkompetenssiatule-vaisuudessatoimiamyösmaahanmuuttajienparissa.

73

opetuksen integroiminen työelämän käytänteisiin ja kehittämiseen

Tiedonomaksuminenosaksikäytännöntyötäeivälttämättätapahdukädenkäänteessä.Keskusteluissajoprojektinsuunnitteluvaiheessatunnistettiinalustaalkaenmaahanmuuttajataustaistenasiakkaidentoisaaltasamanlai-suus ja toisaaltaerilaisuusniinkulttuurinkuinsosiaalisentilanteenkinsuhteen.Varhaisessatuessajalastensuojelussaonainakysymysperheestä,perheenhaasteellisestatilanteesta,lastenkasvatuksenjavanhemmuudenongelmista,arjessaselviytymisestä–jaennenkaikkealastensuotuisaake-hitystäjaterveyttäuhkaavistariskitilanteista.Toisaaltamerkitykset,joitaasiakkaatnäilleseikoilleantavat,saattavatpoiketapaljonkinsenmukaan,onkokyseessätavallinenkantasuomalaistaustainen,monikulttuurinenvaimaahanmuuttajaperhe.Nämäerilaisetmerkitykset–varsinkinkuntyön-tekijöiltäjaasiakkailtauseinpuuttuumyösyhteinenkieli–ovatomiaanluomaanesteitäkeskinäiseenkommunikaation jayhteistyösuhteenon-nistumiselle.Työntekijöidenkokemaerityisyysonsaattanutollaperäi-sinyhtälaillamaahanmuuttajataustaistenperheidenerityistilanteistakuinperheidenkulttuurisestataustastakin–tainäistämolemmista.Työssävoi-daanlähteäliikkeellejokoerilaisuuksiataisittensamanlaisuuttapainotta-en–tutkimuksestatiedetään,ettämolemmattavatovatmahdollisia.MerjaAniksen(2008)tutkimuksessasosiaalityöntekijätjäsensivätasiakastapauk-siasekäsamuudenettäerityisyydenkehyksissäjasamallatulivatosallis-tuneeksiasiakkaidensaidentiteettienrakentamiseen(Anis2008:85–94).

Osmoksenyhteiskehittelynmalli,oppimislaboratorio,pohjautuumuu-toslaboratorionmalliin(Virkkunenym.2001), johonliittyyYrjöEnge-ströminluomaniinkutsuttuekspansiivisenoppimisenmalli.Siinäosal-listetaan eri osapuolet laaja-alaisesti ja kehitys kulkee yhteiskehittelynprosessinaspiraalimaisesti,jolloinkaikkienosallistenosaamispääomakai-kenaikaalisääntyyjasyveneekeskinäisenjakamisenkautta(Engeström2004).Oppimisenprosessissakeskeistäonvastavuoroinen,tasa-arvoinenjaavoimuuteen,toisiltaoppimiseenjayhteiseenreflektioonnojaavavuo-rovaikutusprosessi.Vastavuoroisuuteenjajaettuunasiantuntijuuteenno-jaavadialoginenmallisisältääajatuksensiitä,ettäkaikillaosallistujillaonarvokastaasiantuntijuutta,jonkaheovatvalmiitajakamaantoistenkanssaniin,ettämoniäänisessävuoropuhelussasyntyyuutta,syvempääjakehit-tyneempääasiantuntemusta(Bohm1996).WilliamIsaacs(1999)kirjoittaayhdessäajattelemisentaidosta,johonsisältyvätniinkuunteleminenkuin

74

puhuminenomastanäkökulmastalähtien,avoimuusjatoistenarvostami-nen,omienennakkoajatustenkyseenalaistaminensekävalmiusreflektoi-miseenjapidättyminenliianpikaisistapäätelmistä.Dialogilleonolennais-ta,ettäsesynnyttääkommunikaationkauttajotainuuttaihmistenvälille(myösesim.Mönkkönen2002;Seikkula–Arnkil2005).Se,mikäsyntyy,onyhteistäjayhteisestituotettua.Lopputulosonkaikkien,eivainjonkintaijoidenkintiiminjäsententuotosta.

Osmos-projektinkehittämistyössä,kutenmyöstässäkäsiteltävässäpi-lotissa,pyrittiindialogiin.Tilaisuuksiayhteisellereflektiollejasuunnitte-lulleluotiintietoisesti.Sosiaaliohjauksenammattilaistenjaopettajanasian-tuntijuusyhdistettiinsuunnittelussa.Opiskelijoidenosallisuus,jokaolisiollutkeskeinen,jäikuitenkintässävaiheessavähäiseksi.Samoinkäviasi-akkaidenkohdalla.Sekäopiskelijoilleettäasiakkaillejärjestyineuvottelu-positioitavastatoteutusvaiheessa.Arviointiinosallistuivatkaikkiproses-sinerivaiheissa.

Pilotit,kutentässäkäsiteltävänäolevapalveluohjauksenopetuksenin-tegrointikokeilu,olivateräänlaisiamikrotasonprojektejaoppimislabora-torionkokonaisuudessa.Niidenkontekstijapäämäärätmuotoutuivathie-mantoisinkuinprojektissakokonaisuudessaan.Sosiaalialankehittämisenohellaolitärkeääkeskittyäsiihen,mitenoppiminentulisijärjestää,jottasiihenvoisisisällyttääoppimistavoitteidensaavuttamisenohellatyönke-hittämisennäkökulman.Tällöinosallisiaolivatopiskelijoidenohellaasiak-kaatsekäkentäntyöntekijätjaopettajat,jotkakulloisenkinpilotintoteut-tamiseenosallistuivat.Muutprojektintoimijatolivatosallistujiavälillisestioppimislaboratorionkautta.

Tässänimenomaisessapilotissatärkeääoliyhteisenkehittämisenmal-linlöytäminentyöelämänjakoulutuksenkeskenjatoisaaltatyömenetel-mienkehittäminen.Tarkoituksenaolikehittääsellainenpalveluohjauksenmalli,jokaosaltaanvastaisikentältänousseeseenvarhaisentuenasiakkai-denintensiivisenpalveluohjauksentarpeeseen.Suurienasiakasmäärienvuoksieiollutmahdollistatehdäohjaustaniintiiviistieikäsiinämäärinlähityönäkuinvastakotoutumispolkunsaalussaolevienasiakkaidentarvevaati.Tästäheräsiajatuskytkeäopiskelijatosaksipalveluohjausprosessiasi-ten,ettähevoisivatoppimistehtävänääntoteuttaaosanpalveluprosessista.

PalveluohjaustyömuotonasisältyyMetropoliansosiaalialankoulutus-ohjelmaanyhtenäopintojaksona.Osmos-projektiinosallistuneidenopis-kelijaryhmienopetussuunnitelmissapalveluohjauksenjaksonlaajuusolikaikenkaikkiaanneljä(4)opintopistettä(MetropoliaAmmattikorkeakou-lu).Opiskelijantyömääränätämätarkoittaavähänylisadantunnintyö-

75

määrää.Jaksonmuuopintosisältöhuomioideneiyhteenoppimistehtäväänsitenvoinutsisällyttäähyvinlaajaakäytännöllistäoppimisprojektia.Pien-ryhmissä taipareissa tehdyissä tehtävissä itsenäisenopiskelunosuusolilaskennallisestinoinkaksikymmentä(20)tuntiaopiskelijaakohti,jonkalisäksituliyhteisestiryhmässäopiskeltuteoria,harjoituksetjaväli-reflek-tiotapaamisetsekäpäätösesityksetjayhteenvetosekäpalautekeskustelu.

Opiskelijoidenoppimisprosessinyhdistäminenaitoontyöelämäyhte-yteenperustuipaitsidialogiseen javastavuoroiseenyhteistyönmalliin,myösDavidKolbinkokemuksellisenoppimisenmalliin,oppimisenke-hään(Kolb1975).Siinälähdetäänliikkeelleoppijanhavainnosta,jokasit-tenreflektoinninavullakäsitteellistetäänjaliitetäänteoreettiseentietoon.Tässätapauksessahavainnotsaatiintekemälläitseelikohtaamallamaahan-muuttaja-asiakkaita ja työskentelemälläaidoissaasiakastilanteissa.Oppi-mistehtäväntoiminnallistaosaavalmisteltaessahuomioitiin,ettäopiske-lijoilla–jotkaryhmästäriippuenolivatjokoopintojensakeskivaiheillataijoloppuvaiheessa–olijomonenlaistaformaalistajainformaalistatietoa.

Tynjälänmukaanasiantuntijuustietomuodostuuneljästäpääelemen-tistäeliteoreettisestaelikäsitteellisestätiedosta,käytännöllisestätaiko-kemuksellisesta tiedosta, toiminnansäätelyäkoskevasta tiedosta tai it-sesäätelytiedosta sekä sosiokulttuurisesta tiedosta (Tynjälä 2010: 83).Opiskelijoillaonopetussuunnitelmastataisenvaiheestasekäomastayk-silöllisestäelämän- jaoppimishistoriastaanriippuenerilaillaasiantunti-juutta.Olennaistaon,ettäheitäohjataanjarohkaistaankäyttämääntätätietoa toiminnassaan.Tynjälänmukaanasiantuntijuuteensisältyykykykollektiiviseenongelmanratkaisuun, joka luosamallauutta.Asiantunti-jaksikehittyminenpuolestaanedellyttääosallistumistasosiaalisiinasian-tuntijakäytäntöihin(Tynjälä2010:85).Kysymysonsitenmyöstekemäl-läoppimisesta.Pilotissakokeiltumallieiollutpuhtaaksikokemuksestajasenreflektoinnistakoostuvaataitoiminnankauttaoppimistavaansisälsimyösperinteistäteoreettisentiedonsoveltamistakäytäntöön.Opintojak-sollaopiskeltiinpalvelujärjestelmää ja lainsäädäntöäaikaisempaasyven-täen,voimavarakeskeistä tilanteenarviointia jahaastatteluasekäpalve-luohjausmallejajapalvelusuunnitelmantekemistäennenkuinlähdettiinsoveltamaanopittua.

TynjäläpuhuutyöharjoitteluntoteuttamisenkohdallaGriffithsin jaGuilenkonnektiivisestamallista(Tynjälä2010:85).Siinäkeskeistäonref-lektiivinenyhteyskoulutuksenformaalisenoppimisenjaharjoittelunin-formaalisenoppimisenvälillä.Koulutjatyöpaikattoimivatkumppaneinajärjestäessäänopiskelijoillemahdollisimmanhyviäoppimisympäristöjä,

76

joissamahdollistuumyöstyöelämänkehittämistyö.Maahanmuuttaja-asi-akkaidenpalveluohjauspilotissaeiollutkysymysharjoittelustasinänsä,vaansiinäintegroitiinyhdenopintojaksonteoreettistasisältöä–jasamal-laopiskelijoidenmuutaasiantuntijuutta–käytännönasiakastyöhönjasenkehittämiseen.Tämähuomioidenvoisiolettaa,ettäoppisisältöjenintegroi-tuminenmahdollistuisitiiviimminjaoppiminenolisitäydellisempääsil-loin,kunkokonaisuusonrajatumpikuinharjoittelujaksoilla,joissapitäisisoveltaaformaalistatietoavieläpaljonmonipuolisemminja laajemmin.Ainaeioppimisympäristövälttämättämahdollistanäin laaja-alaista toi-mintaa.Tynjäläesittää–GriffithsiinjaGuileennojautuen–ettäkonnektii-vinenmallimahdollistaaopiskelijoidenosallistamisenkehittämistyöhön,koskasiinämahdollistuuanalysoivajakriittinenotekäytänteisiin(Tynjälä2010:85–86.)Osmos-projektintavoitteenaolityöelämänkehittäminen,japalveluohjauspilotissatähdättiinyhdenuudenkäytänteen–opiskelijoidentekemänintensiivisenpalveluohjauksen–luomiseen.

toteutusvaihe – pilotti ja mallin vaiheittainen muotoutuminen

KehittämistyöalkoikoulutusohjelmanjasilloisenHelsinginItäisenper-hekeskuksenprojektinalkamistakoskevienneuvottelujenpohjalta.Päätty-mässäolevanVerso-projektinkokemuksettoivatesiinmuunmuassa,ettämaahanmuuttaja-asiakkaillaonrunsaastiarkeenjakotoutumiseenliitty-viäkysymyksiäjaavuntarpeita,jotkaVerso-projektinpäättyessäuhkasivatjäädäosittainhuomiotta.Tällöin toteutettiinyhdenpalveluohjausopin-tojaksonpuitteissakokeilu, jossaopiskelijaryhmä työskentelimaahan-muuttaja-asiakkaidenkanssaperhekeskuksensosiaaliohjaajanantamientehtävienpohjalta.Asiakkaatolivatsitensosiaaliohjaajaanasiakassuhteis-saoleviamaahanmuuttajataustaisiaasiakkaita, joillaolierilaisiayhteis-kunnallisiinpalveluihintaiarjenkysymyksiinliittyviäpalveluntarpeita.Nämävaativat laajaa tiedonhankintaa jausein jalkautuvaapalvelutukea,kutenkonkreettistasaattamistapalvelunääreen,mihinammattityönteki-jöilläeivälttämättäollutaikaresursseja.Opiskelijatsaivatsosiaaliohjaajaltarajatuntehtäväksiannonjatoteuttivatsenpienryhmissäsosiaaliohjaajanohjeidenmukaan.Tehtäväeisitenedellyttänytopiskelijoiltaitsenäistäti-lanteenarviointia.Tehtävissäetsittiinaikuiskoulutusvaihtoehtojataikou-luvaihtoehtoja taiselvitettiinKelanetuuksia.Yhdessä tehtävässäneuvo-teltiin isännöitsijänkanssavuokra-asunnonkorjaustarpeista.Opiskelijat

77

saivatprosessinkuluessaohjaustasosiaaliohjaajalta japalautekeskustelukäytiinyhdessäluokassaniin,ettäläsnäolivatsosiaaliohjaaja,opiskelijatjaopettaja.Asiakkaatantoivatpalautteensasosiaaliohjaajalle,jalisäksiopis-kelijatkysyivätpalautettasuoraanasiakkailta.

Kokemuksetolivatrohkaisevia.Asiakkaatkertoivatsaaneensaapua,sosiaaliohjaajaarvostiopiskelijoidenpanostasekäyhteyttäkoulutusohjel-maan,jaopiskelijatkokivattehtävänpääosinmielekkäänä.Opetussuunni-telmantavoitteisiinsuhteutettunajaopiskelijoidenkokemuksiinperustuenpäädyttiinesittämääntehtävänlaajentamista,koskasosionominosaami-seensisältyytavoitteellisenasiakasprosessinmahdollistaminenjaongel-manratkaisu.Yksittäistentehtäviensuorittamineneisitenvastaatavoitel-tavaapätevyyttä(Sosiaalialanamk-verkosto2010).Yhteistyökumppanivaihtuitässävaiheessa,jotenjatkossatyöskenneltiinOsmoksenkumppa-nineli Itäisenperhekeskuksenvarhaisentuensosiaaliohjaajanmaahan-muuttaja-asiakkaidenjaerityisestileikkipuistoLammenkotoutumiskurs-silaistenkanssa.

Puitteetyhteistyöllesovittiinaluksikentänsosiaaliohjaajanjaopettajankesken.Pilottimääriteltiinedelleenkentänjakoulutuksenyhteistyökokei-luksi.Intensiivistäpalveluohjaustaolikäsiteltyoppimislaboratoriossa,mut-tanäyttisiltä,ettäresurssejasiiheneiopetussuunnitelmanpohjaltalöytyi-si.Intensiivinenpalveluohjausnäyttiedellyttävänhuomattavastienemmänaikaresurssiakuinyhdenopintojaksonperusteellaolimahdollisuustarjo-ta.Toivomuksenaoli,ettäkokeilunpohjaltasaisimmetietoamenetelmänkehittämiseksijatkossa.Lisäksiasetimmetavoitteeksi,ettälyhytkestoise-nakintoimintanaopiskelijoidenpanosmerkitsisiasiakkaillemyönteistäkokemustakotoutumisenprosessissajaolisiuusiresurssiohjaajientyössä.

Oppimisenkeskiössäolivatasiakkaankohtaaminen,palvelutarpeenkartoittaminenvoimavarathuomioiden,hallittavissaolevasta tavoittees-tasopiminenasiakkaankanssa, työskentelyyhdessä tavoitteensaavutta-miseksisekätuloksenarviointiyhdessäasiakkaankanssa.Kutenjoaikai-semmintuliesiin,palveluohjausmenetelmänäkorostaaasiakassuhdetta,missäkeskeistäonasiakkaanomienvoimavarojenliikkeellesaattaminenjatasaveroiseenkumppanuuteenperustuvasuhde.Työntekijätuosuhtee-seenomanosaamisensa,muttakaikkilähteeasiakkaantilanteestajahänenesiintuomistaantarpeista.Työnonsitentarkoitusollahyvinasiakkaastakäsinohjautuvaa.Asianajovoitullakysymykseenesimerkiksijonkinetuu-dentaipalvelunvarmistamisessa,muttasilloinkinasiakkaansubjektiudentukeminenonkeskeistä(SuominenjaTuominen2007).Asiakkaanomavaltautuminenonlopullinentavoite

78

Opintojaksoillamaahanmuuttajuusjamonikulttuurisuusnähtiinosa-naasiakkuuttamuttaniin,ettäniitäeiyleensäerikseenkäsitelty.Vainyksiopintojaksototeutusolitästäpoikkeus.Oppisisällötolivatkuuluneetjoai-kaisempiinopintojaksoihin.Opiskelijoillaolisitenteoreettistatietoa–jauseinmyöskokemustietoa–monikulttuurisiinasiakkuuksiinliittyen.Asia-kastyönprosessiaoliniinikäänkäsiteltyjomuillajaksoilla.Myöspalve-luohjaukseenliittyvissäkohtaamisissaontärkeääkulttuurisensitiivinenoteelisentiedostaminen,ettäkulttuurivaikuttaaihmisenolemiseen,ajatte-luunjakäyttäytymiseen.Kulttuurisensitiivisyysvoidaanmääritelläkyvyk-sihavainnoidakulttuurisidonnaisiatapojajaymmärtäätiettyjenkäyttäyty-mismallienkulttuurisiamerkityksiä.Sevoidaannähdäosanakulttuuristapätevyyttä,kykynätoimiamenestyksellisestikulttuurisestierilaisissaym-päristöissäjayhteyksissä.Kulttuurisentiedonohellakulttuurinenpätevyysedellyttääennenkaikkeatietoisuuttaomastakulttuuristajasuhteestasiihen.(Salo-Lee–Malmberg–Halinoja1998;Sue–Sue2008:43–48.)

Kuviossa1.onesitettyoppimisprosessinmuotosellaisenakuinmik-sisemuotoutuiperättäistenopintojaksototeutustenprosessissa.Toteu-tuksiaolierimuodoissaanensimmäisen,Verso-projektinkanssatehdynalkukokeilunjälkeenkaikkiaanneljä.Kaksijaksoanäistätoteutettiineng-lanninkielisessä koulutusohjelmassa.Opiskelijaryhmien koko vaihteli.Keskimäärinryhmäänkuuluinoinkaksikymmentäopiskelijaa.Yhdessätoteutuksessanoinpuoletelihiemanylikymmenenopiskelijaatyöskentelitoisen,ei-maahanmuuttajaryhmänkanssa.Opiskelijattyöskentelivätparei-nataikolmenopiskelijanryhminä.Asiakkaattulivatjokososiaaliohjaajienohjaamina,jolloinopiskelijatottivatheihinyhteyttä,taisittenaloitimmetyöskentelynyhteistapaamisilla.

Opiskelijoidentyöskentelyalkoisuhteenkäynnistämisellä jasiihenliittyen tilannearviolla.Arviossaoli apuvälineenävoimavarakeskeinenhaastattelu.Senavullakartoitettiinasiakkaantilannekokonaisvaltaises-tijavoimavaroihinkeskittyen–toisinsanoenopiskelijatkävivätyhdessäasiakkaidenkanssakeskustellenläpitämäntoimeentuloon,työhönjaopis-keluun,terveyteen,asumiseen,perheeseenjasosiaalisiinsuhteisiinsekätulevaisuudentoiveisiinliittyvätvoimavarat.Samallamääriteltiinyhteis-työssäkysymystaiongelma,johontyöskentelyssäpaneuduttiinjajohonasiakastoivoiapua.Kysymyksenpitiollakäytettävissäolevanajan,sentu-lisopiamuihinresursseihin.Tämänjälkeensovittiinjatkotyöskentelyjaseuraavattapaamiset.Kohtaamisettapahtuivatleikkipuistossa,jostauseim-mitenlöytyirauhallistatilaa,taivaihtoehtoisesti,josasiakasniinhalusi,asiakkaankotona.Myösyleisiä tiloja,kutenkirjastoa,saatettiinkäyttää

79

hyödyksi,elleikyseessäolluterityistä luottamuksellisuuttavaativaasia.Lisäksikäytiinerilaisissapalveluyksiköissätarpeenmukaan.

Asiakkaatedustivatmoniaerikansallisuuksia.Mukanaolimuunmu-assavietnamilainen,kiinalaisia,marokkolaisia,kongolaisia,ghanalainen,somalialainen, iranilainen,serbialainen,virolainen javenäläisiä.Maa-hanmuuttajuudensyitäemmekartoittaneet,muttanäkyvissäoli,ettäsuu-riosaolitullutmaahanpakolaisinataiturvapaikanhakijoina.Lisäksiolisukulaistenluoksetaityöntaiopiskelunkauttatulleita.Yhteinennimittäjäuseimmilleolikotoutumiskurssilleosallistuminen,jotenpalvelutarpeet-kinliittyivätkeskivaiheenkotoutumisprosessiin.Asiakkaateivätenäätäs-sävaiheessaolleetasiakkainasosiaalivirastonmaahanmuuttajayksikössä,jokavastaapakolaistenkotoutumisenalkuvaiheista(Lampeltoym.2010).

Orientaatio Teorialuennot Voimavarakeskeinen haastattelu

Lakitehtävä Palvelujen kartoitusta

Tutustuminen asiakkaisiin, tilanteen kartoitus

Työskentely, ohjausta tarvittaessa

Reflektointi yhdessä, kentän työntekijä mukana

Työskentely loppuun asiakkaan kanssa, palautteet

Raportointi ja arviointi yhdessä, kentän työntekijä mukana

Kirjallinen raportointi

Koko opintojakson loppuarviointi

Kuvio 1. opintojakson kulku

Yhteisetreflektiot tapahtuivatammattikorkeakouluntiloissa.Kentäntyöntekijätosallistuivatmahdollisuuksienmukaantilaisuuksiin.Asiakkai-denpalautteetkysyttiinsuoraanprosessienkuluessajaniidenpäätteeksi.Opiskelijatpyysivätpalautettaitse,jasamointoimikentänohjaaja.Asiakkai-denmuunlainenosallistamineneinäissäpuitteissanäyttänytmahdolliselta.

80

opiskelijoiden oppimiskokemukset

Opiskelijatkirjoittivatkukinryhmittäinjaosaksimyösyksilönäkirjallisenraportinoppimiskokemuksistaan.Lisäksikäytiinpalautekeskustelu.Yksin-kertaisellasystemaattisellaluokittelulla(Alasuutari1999)materiaalistaonlöydettävissäuseanlaisiamerkityksellisiäoppimiskokemuksia.Osaltaannä-mäkokemuksettarjoavathyödyllistätietoamyösmonikulttuurisentyönkehittämiseen.

Opiskelijatpohtivatkokemustaanensinnäkinjaksontavoitteidensuun-nassaelipalveluohjausmenetelmänoppimisensuhteen.Kyseolisiitä,mitäoliopittumenetelmästäyleensä,asiakassuhteestajakohtaamisesta,palve-lujärjestelmästäjapalvelusuunnitelmantekemisestäjatoteuttamisesta.Sa-mallahemyöskäsittelivätsitä,mitätässäyhteydessäonmerkinnytse,ettäasiakastulitoisestakulttuurista.Yhtenäkysymyksenäjokaisessaryhmässänousivateettisetkysymykset,kutenammatillinenvastuu.Omaammatilli-nenkasvuolikeskeistäuseimmilla.Osallisuuskehittämistyöhön,erityisestiaitojenasiakassuhteisiinosallistumisenmuodossa,nousiniinikäänesiin.

asiakkaan kohtaaminen ja palveluohjaus

Opiskelijatkokivatoppineensapalveluohjauksenkäytännönsoveltamis-taelihahmottaneensasitä,millaisiakysymyksiäkäytännössävoinoustaesiinjamitenniihinvoilöytäävastauksia.Paikallinenpalvelujärjestelmätulientistä tutummaksi.Ongelmanratkaisutaidot joutuivathaasteeseen.Samoinjouduttiinmiettimään,mitä tarkoittaaasiakkaanosallistaminenauttamisprosessissa.Tähänei tämänkehittämisprosessinkuluessakatta-viavastauksiavielälöytynyt.Asiakkaatsaattoivatodottaavalmistapalve-lua,jaolimietittävä,mitenpikemminkinsaisiannettuahänelletiedollisiataimuitavälineitä,joidenavullaasiakasitsevoisiedistääkotoutumistaan.

Tähtäimessäoliasiakaslähtöinentavoitteellisuus.Opiskelijat lähtivätsiitä,mitäasiakastoivoi,jatähänperustuentyöskenneltiinasiakkaanajan-kohtaisenkysymyksenratkaisemiseksi.Kysymykset liittyivätsosiaalisiinetuuksiinjapalveluihin,kutenkotihoidontukeentaiasumistukeen,kou-lu-taipäivähoitopaikkaan,sopivankielikurssinlöytymiseen,vapaa-ajanharrastuksiin,uusienkontaktien löytämiseen, tietoon työllistymis- taikouluttautumismahdollisuuksista.Toisinaankysymysoliasiointiavusta,jaopiskelijatkävivätasiakkaidenkanssaKelassataijärjestöjenpalvelupai-koissa.Kaikissatapauksissavoidaansanoa,ettätavoitteeseenpäästiinta-

81

vallataitoisella.Asiakassaisentiedontaiavun,jotaolitoivonutjajonkaperusteellasaattoipäästäeteenpäinomassaarjessaanjakäytännönkotou-tumisessaan.Toisinaantaasjuuriasiakkaallesopivaaratkaisuaeiollutole-massa,muttaasiaaoliselvitettyhänentoiveitaankunnioittaen.

Opiskelijatnostivatesiintehtävänpienimuotoisuuden–eiollutmah-dollistapitkäjänteisenpalveluohjaussuunnitelmantekemiseenjatoteutta-miseen.Toisaaltaprosessinkuluessamyösselkiytyikuvatavoitteenaset-telustasuhteessaasiakkaantilanteeseenjakäytännönmahdollisuuksiin.Tehtävänpuitteissaolimahdollistanähdäomatyöprosessiosanaasiak-kaankotoutumisprosessinkokonaisuutta,jossaasiakkaanjaopiskelijoidenlisäksiolimukanaammattilaisia jamuitaauttajia.Opiskelijoidenkoke-muksissanäyttäytyityönmoniammatillisuusjasiitäoppiminen.Opiske-lijatarvostivaterityisestimahdollisuuttasaadaohjaustajapalautettaam-mattilaiselta jakokivatsenedesauttaneenomaaammatillistakasvuaan.Mahdollisuusasiakastyöhönaidossaympäristössäkoettiinarvokkaaksikaikkienopiskelijaryhmienkohdalla.

Kohtaamisosaamiseensa jakykyynsäkommunikoidaopiskelijatoli-vatyleisestiottaentyytyväisiäsiinävaiheessa,kunloppuarvioitatehtiin.Alkuuntyöskentelymonessakinkohtaaolisaattanutollahaasteellistakin,muttatyöskentelynkuluessaedistyttiinjatavoitteisiinsuhteutettunako-ettiinonnistumista.Yhteistyösuhdesyntyikaikissatapauksissa,jaopis-kelijat saivatasiakkailtamyönteistäpalautetta.Monetasiakkaatolisivathalunneetjatkaayhteistyösuhdetta.Opiskelijathavaitsivatprosessinku-luessa,ettähekykenivät soveltamaanpalveluohjausmallin lisäksimyösmuutaaikaisemminoppimaansa,kutendialogistavuorovaikutusosaamis-tajasosiaalipedagogiseentyöhönsisältyväävahvistavaatyöotetta.Opis-kelijoidenraporteistanousiesiinvahvapyrkimysollaavuksi.Senäkyimuunmuassaerittäin intensiivisenä,asiakkaan tavoitteidenmukaistenvaihtoehtoistenmahdollisuuksienetsimisenä.Osallistaminenoli,kutensanottu,haasteellista,muttasitä toteutettiinmahdollisuuksienmukaanesimerkiksiyhdessätekemisenä.

Haasteellisiaasioitanousiopiskelijoidenvastauksistauseitakin.Osaniistäliittyityöskentelyynasiakkaidenkanssayleensä.Eettiseltänäkökan-naltapohdittiinsitä,mitäasiak-kaillevoiluvatajamitätarkoittaa,ettäonitseopiskelijaeikätoimityöntekijänvaltuuksin.Myösasiakassuhteenly-hyyttäpohdittiinjakannettiinhuoltasiitä,mitäasiakkaalletapahtuu,kunopiskelijatpoistuvathänenelämästään.Esiinnousimyöskysymysam-matillisensuhteenolemuksesta–mitenerottaa tämäntyyppinensuhdeystävyydestä?Missäkulkevatvastuunrajat?Monetasiakkaat toivatesiin

82

toiveitaansaadaenemmäntuttujajaystäviäsyntyperäisistäsuomalaisis-ta.Esiinnousimyöskysymyssiitä,mitentoimia,jossaatietääasiakkaantoimineenlainvastaisesti.

Opiskelijaryhmästäriippuenkysymyksetolivaterilaisia.Opintojensaalkuvaiheessaolevatopiskelijatkysyivätenemmänasiakkaidenkohtaami-seenliittyviäasioita.Jossainryhmässätyöskentelyasiakkaankanssasaattoiollaaivanensimmäinenkokemusasiakastyöstä.Toisaaltaolimukanamyösryhmiä,joissajomonellaolipaljonkinkokemustatästä.Tällöinesimer-kiksimonikulttuurisuudenjamaahanmuuttajuudenkysymykset taipal-velujärjestelmäosaaminennousivatuseamminesiin.Eriopiskelijaryhmi-enkohdallaopiskelijatnostivatsäännönmukaisestiesiinsen,ettätehtäväantoimahdollisuudenoppiaitsestätyöntekijänä.Alunepävarmuudesta–jokalähesväistämättäkuuluuosanaaitoondialogiseenprosessiin–pääs-tiintilanteeseen,jossaluottamusitseensätoimijanavahvistui.Opiskelijatkertoivatsaaneensarohkeuttauskaltautuajatkossakinuudenlaisiintilan-teisiin.Monikertoiylittäneensäitselleenisonkynnyksenlähtiessäänteke-määntyötäaidossaasiakastilanteessa.

Yhteistyönjaoppimisenkannaltanekerrat,jolloinkentäntyöntekijätpääsivätosallis-tumaanyhteistapaamisiin,näyttäytyivätasiantuntemuksenjakamisenkannaltakaikkeinhedelmällisimpinä.Palautettajakehittämis-ehdotuksiajatkoavartensaatettiinantaamonipuolisimmin,kunsaatavillaoliyhtäaikaatietoajakokemustasekäpalveluohjauksestaettämonikult-tuurisestatyöstä.

Monikulttuurisuus ja maahanmuuttajuus

Maahanmuuttajuuteenjamonikulttuurisuuteenliittyenensimmäinenasiaoliluonnollisestikieli.Opiskelijoillaeiollutmahdollisuuttakäyttääviral-lista tulkkiaomissakohtaamisissaan, jotenkommunikointiongelmatoliratkaistavamuullatavoin.Jotkinopiskelijaryhmätolivatmonikulttuurisia,jaopiskelijoillaolimonipuolistakielitaitoa.Tämähyödynnettiin,kunpää-tettiinsiitä,kukatyöskenteleekenenkinasiakkaankanssa.Toisinaantaasolitultavatoimeenilmanyhteistäkieltä,turvautuenmuutamaansanaanjaelekieleen.Erityisestinäissätilanteissasosiaaliohjaaja,jokatunsiasiakas-taennestään,saattoitarjotamerkittävääapua.Yleensäpyrittiinkuitenkinsiihen,ettäasiakkaillaolijonkinverransuomentaienglanninosaamis-ta.Toisaalta,koskakyseessäolivatkotoutumiskurssilaiset,oli tarkoituk-senmukaistasisällyttääkielenopiskeluosaksiprosessia.Asiakkaatolivattähänmotivoituneet,koskahehalusivattilaisuuksiakäyttääsuomenkiel-

83

tä.Opiskelijatluonnollisestikokivattilanteenjasenarvioinninvaativaksi.Näissäkintapauksissakokemuksistajäivätopiskelijoidenmukaankuitenkinpäällimmäisenämieleenmyönteisetasiat.Kielenjakielitaidonkeskeinenmerkityskotoutumisessasaatettiintodentaajälleenkerran.

Opiskelijatraportoivatmonikulttuurisuuteenjamaahanmuuttajuuteenliittyenmonenlaisistaoppimiskokemuksistaarvioidessaanoppimistaan.Monikulttuurisuuskoettiinmielenkiintoiseksijamyönteistäuteliaisuuttaherättäväksiasiaksi.Oliinnostavaatavataerilaisiaihmisiäjasaadatietääheidänkulttuuristaanjaelämästään.Monenkohdallaavautuinäkymäsii-hen,mitenkokonaisvaltaisestajakokoelämänmullistavastakokemuksestamaahanmuuttajuudessaonkyse.Opiskelijaryhmissä,joissaosallaopiske-lijoistaoliomiamaahanmuuttajuuskokemuksia,päästiinkeskustelemaannäistämyössisältäpäin.Reflektiokeskusteluissanousiesiin,mitenomamaahanmuuttajuusvoiollamerkittäväammatillinenresurssi.

Toisaaltakokemusantoiaihettamonenlaiseenkritiikkiin, jotaopis-kelijattoivatraporteissaanjakeskusteluissaesiin.Opiskelijoidenmukaansuomalainenyhteiskuntaeimonessatapauksessatunnukohtaavanmaa-hanmuuttajiariittävänymmärtävästi.Maahanmuuttajientilanteeseeneivälttämättäpaneuduta,eikäkaikillatyöntekijöilläolekäsitystäsiitä,mi-tenmaahanmuuttajatpitäisikohdata.Viranomaisillaeioleriittävästitietoamaahanmuuttajientarpeista,eikäheidänosaamiseensavoiainaluottaa.Vieraastakulttuuristatulevakohtaaarjessaesteitä,joitaeituleajatelleek-sikaan.Opiskelijatnäkivät,että”käsikädessäkulkeminen”onuseinkintarpeen,jottakotoutuminenvoisionnistua.

Opiskelijathavaitsivatomienkokemustensaperusteellamyös,ettämaa-hanmuuttajatjääväthelpostiyksinjaettämonetkaipaavatennenkaikkeasosiaalisiakontakteja.Maahanmuuttajathalusivatystäviäsyntyperäisistäsuomalaisista.Opiskelijattapasivatmoniaammatti-taikorkeastikoulutet-tujaihmisiä,jotkaolivatjokotyöttöminätaiammattiaanvastaamattomassatyössä.Näinopiskelijoillevahvistuiaikaisemmistaopinnoistamuotoutunutkuva,jonkamukaansuomalainenyhteiskuntaeinäytähyödyntävänmaa-hanmuuttajienosaamistaläheskäänsiinälaajuudessakuinvoisi.

Kehittämistulosten arviointi

Osmoksenkolmentavoitteen–uudentyömenetelmänkehittämisen,työ-elämänjakoulutuksenintegroinninsekämaahanmuuttajienosallisuuden–suhteentässäkuvattuopetuksenintegroinninkokeilupääsitavoitteisiin

84

osittain.Opetuksenintegrointionnistuijossainmäärin,vaikkaprojektinalkuvaiheessatavoitteenaolluttaoppimisklinikkaaeisellaisenaansynty-nyt.Toisaaltatämänkinkokeilunmyötä,kutenmuissakinhankkeenope-tusintegroinneissa,luotiinuusiayhteistyösuhteitatyöelämäänjakehitet-tiinyhdessätekemisenmallia.Malliavoisellaisenaantaipieninmuutoksinsoveltaamuuallakintyöelämäyhteyksissä.Mallionmyöslaajennettavissayhteistyönyhteisenkehittämisentilaksi,jolloineritahojenlaajempiosal-lisuusvoimahdollistua.

Työelämänjakoulutuksenyhteistyönäsyntyidialogiseenvuorovaiku-tukseenperustuvamalli,jossaopiskelijatsaattoivatyhdistääformaalistajainformaalistaosaamistaankollektiivisessaongelmanratkaisuprosessissatoi-miessaanaidossasosiaalialantyöympäristössäyhdessäammattityöntekijänjaasiakkaidenkanssa.Henkilökohtaistaasiantuntijuuttaankehittäessäänhevoivathyödyntääteoreettistajakokemustietoaanpalveluohjauksesta,sosi-aalialantyöstäjamaahanmuuttajuudestajatoisaaltasosiokulttuuristatie-toasuomalaisestayhteiskunnasta,kulttuuristajaelämäntavasta.Palautteen,vertaisarvioinninjareflektoinninsekäkentänjaopettajanohjauksenavullaammatillinenkasvuasiantuntijaksimahdollistui.Opiskelijatkertoivatra-porteissaan,ettäheolivatoppineetitsestääntoimijoina.Tämäperusteellaonhyväsyyuskoa,ettäkulttuurisensitiivinentyöoteontulevaisuudessaolennainenosaheidänasiantuntijuuttaan.Kulttuurisenpätevyydenlisään-tymisellehenkilökohtaisessaasiantuntijuudessaonsitenhyvätedellytykset.

Kehittämisenlähtökohtanaolivatmyösmaahanmuuttajatyöntarpeet.Opiskelijoidenosallistumisellahaluttiinvahvistaapalveluohjauksen lä-hityönluonnetta,koskaintensiiviseenyhdessätekemiseeneivälttämät-tävarhaisentuensosiaalipalveluissaainaoleollutmahdollisuuttasiinämäärinkuinsiihenolisiasiakkaillaolluttarvetta.Uuttaolitässäsitenlä-hinnäyhteistyönmuoto.Työelämännäkökulmastaopiskelijatyöei rat-kaiseongelmaapalvelujenriittämättömyydestäjamaahanmuuttajientu-entarpeesta,eikäseoletarkoituskaan.Senpohjaltavoitaneenkuitenkinkehittääuusiatyömuotoja,joidenhyötysekäoppimisenettätyöelämännäkökulmastavoiulottua laajemmalle.Sekäammattikorkeakouluettäsosiaalialantyöpaikatvoivatkehittämisyhteistyölläsyventääomaaosaa-mistaan.Opiskelijoitaosallistamallasaadaankehittämistyöhöntuorettajauudistavaanäkökulmaa.

Asiakkaidenosallistaminenonnistuivälillisestiopiskelijoidentyönkautta,muttasyvempäänjalaajempaanosallisuuteenonvielämatkaa.Tu-levaisuudessatarvittaneenvielätyömuotoja,joidenavullamaahanmuutta-jienkokemusasiantuntijuussaadaanlaajamittaisestiesiin.

85

Lähteet

Anis,Merja2008.Sosiaalityöjamaahanmuuttajat.Lastensuojelunammattilaistenjaasiakkaidenvuorovaikutusjatulkinnat.VäestöntutkimuslaitoksenjulkaisusarjaD47/2008.Helsinki:Väestöliitto.

Bohm,David1996.OnDialogue.London:Routledge

Collin,Kaija–Paloniemi,Susanna–Rasku-Puttonen,Helena–Tynjälä,Päivi(toim.)2010.Luovuus,oppiminenjaasiantuntijuus.Helsinki:WSOYproOy.

Engeström,Yrjö2004.Ekspansiivinenoppiminenjayhteiskehittelytyössä.Tampere:Vastapaino

Heinonen,Hanna–Metsälä,Johanna(toim.)2009.Lastensuojeluakehittämässä.Kokemuksiapääkaupunkiseudulta.Helsinki:SoccajaHeikkiWaris-instituutti

Isaacs,William1999.Dialogueandtheartofthinkingtogether.NewYork:Doubleday.

Kolb.D.A.–Fry,R.1975.Towardanappliedtheoryofexperientiallearning.InCooper,C.(ed.):TheoriesofGroupProcess.London:JohnWiley.

Lautala,Kirsi–Pesonen,Paula.Osmos-projektinmateriaalia.Julkaisematon.

MetropoliaAmmattikorkeakoulu.Opetussuunnitelmat.Sosiaaliala2009–2010.Verkkodokumentti.<www.metropolia.fi_koulutustarjonta_opetussuunnitelmat_sosiaaliala>.Luettu31.5.2011.

Muukkonen,Tiina2008.Suunnitelmallinensosiaalityölapsenkanssa.Helsinki:SoccajaHeikkiWaris-instituutti.

Mönkkönen,Kaarina2002.Dialogikommunikaationajasuhteena.Vastaamisen,vallanjavastuunmerkityssosiaalialanasiakastyönvuorovaikutuksessa.Kuopionyliopisto,sosiaalitieteidenlaitos.

Peavy,R.Vance2006.Sosiodynaamisenohjauksenopas.Helsinki:PsykologienkustannusOy.

Salo-Lee,L.–Malmberg,R.–Halinoja,R.1998.Mejamuut.Kulttuurienvälinenviestintä.Helsinki:YLE-Opetuspalvelut.

Seikkula,Jaakko–Arnkil,TomErik2005.Dialoginenverkostotyö.Helsinki:Tammi.

Sosiaalialanamk-verkosto2010.Esityssosiaalialanalakohtaisiksikompetensseiksi25.4.2010.Verkkodokumentti.<www.sosiaaliportti.fi/_sosiaalialanamkverkosto>.Luettu3.6.2011.

Suominen,Sauli–Tuominen,Merja2007.Palveluohjaus–porttiitsenäiseenelämään.Helsinki:Profami.

Tapola-Tuohikumpu,Sirpa2005.Positiiviselladiskriminaatiollavarhaistatukea.Helsinki:SoccajaHeikkiWaris-instituutti.

86

Tynjälä,Päivi2010:Asiantuntijuudenkehittämisenpedagogiikkaa.TeoksessaCollinKaija–Paloniemi–Susanna–Rasku-Puttonen,Helena–Tynjälä,Päivi(toim.):Luovuus,oppiminenjaasiantuntijuus.Helsinki:WSOYproOy.

Virkkunen,Jaakko–Engeström,Yrjö–Pihlaja,Juha–Helle,Merja2001:Muutoslaboratorio–uusitapaoppiajakehittäätyötä.Helsinki:EditaOyj.

Väestöliittory.Kotipuu.Verkkodokumentti.<http://www.vaestoliitto.fi/monikulttuurisuus/>.Luettu31.3.2011.

87

ihmis- ja maailmankäsitys laajenee

Monikulttuurisessa työssä pääsee hyvin tutustumaan eri kulttuureihin ja työs-kentelemään erilaisten ihmisten kanssa. On ihanaa huomata, kuinka sitä al-kaa ymmärtää muiden ihmisten erilaisia kulttuureja. Samalla kasvaa ymmärrys kaikenlaista erilaisuutta kohtaan. Ymmärryksen ja tietouden kautta myös kai-kenlaiset ennakkoluulot ja jopa negatiiviset asenteet ovat hävinneet. Sitä on oppi-nut kunnioittamaan muita ihmisiä, heidän ajattelu- ja käytöstapojaan sekä hei-dän kulttuuriaan, vaikka ne saattaakin erota omasta kulttuurista, omista arvois-ta ja normeista valtavasti.

Työ on juuri siksi palkitsevaa, koska se pakottaa oman ihmiskäsityksen, arvo-maailman ja muun sisäisen maailman pohdintaan. Monikulttuuristen perhei-den erilaiset tavat saattavat joskus ärsyttää, mutta sen kautta voi oppia uutta ja saada uusia näkökulmia eri asioihin. Oletko muuten huomannut, miten muista kulttuureista tulevat ihmiset ovat usein kohteliaampia ja avoimempia kuin suo-malaiset? Toivoisin itsekin saavani apua, jos olisin maahanmuuttaja. Maailma kansainvälistyy, eikö meidänkin olisi jo aika tehdä niin? Sinulle avautuu loista-va mahdollisuus avartaa omaa maailmankatsomustasi samalla, kun työskentelet monikulttuuristen ihmisten parissa.

Osmos-projektiin osallistuneiden sosionomiopiskelijoiden mielikuvia monikulttuurisesta työstä, eläytymismenetelmällä tuotettu harjoite

88

Artikkelissa esitellään opiskelijatyönä laadittu, maa-

hanmuuttajataustaisille asiakkaille suunniteltu jalkau-

tuvan sosiaaliohjauksen malli. Mallissa toteutuvat so-

siaalipedagogiset periaatteet: ihmisten aktivoiminen,

elämänhallinnan tukeminen, osallisuuden ja osallistu-

misen edistäminen ja sitä kautta sosiaalisten ongelmi-

en ehkäiseminen. On tärkeää, että toiminta tapahtuu

ihmisten omassa toimintaympäristössä, jonne heidän on helppo tulla. Keskeisiä asioita

ovat toisen ihmisen kohtaaminen, vuorovaikutus ja dialogi. Työmalli on sovellettavissa

erilaiseen asiakastyöhön, ja sitä voidaan käyttää koko sosiaalisektorilla. Mallia voidaan

soveltaa niin lapsiperheille kuin vanhuksillekin.

5 tule ja kysy – jalkautuvaa sosiaaliohjausta

tarja laitinen ja Heli Kallio

TämäartikkelikertooTulejakysy-projektista,jokatoteutettiinsyksyllä2010MetropoliaAmmattikorkeakoulunsosionomi(AMK)-aikuisopiske-lijoideninnovaatioprojektikurssilla.Aikuisopiskelijoillaolipitkäaikaistajamonipuolistatyökokemustaerisosiaali-jaterveysalansektoreilta.Pro-jektintavoitteenaoliluodajalkautuvansosiaaliohjauksenmalli,jokaolisisovellettavissaerisosiaalialanyksiköissä.

Tulejakysy-projektissakehitettyäjalkautuvansosiaaliohjauksentyö-malliakokeiltiinkahdessaitähelsinkiläisessäleikkipuistossa,Kipinäpuis-tossajaleikkipuistoLammessa.Toimintakohdennettiinmonikulttuurisil-leperheille,koskainnovaatioprojektitoteutettiinosanaOsmos-projektia.Projektitoteutettiinnopeassatahdissa,minkävuoksimalliakokeiltiinjovalmiiksitoimivissaasiakasryhmissä.

Jalkautuvansosiaaliohjauksenmallikoostuuneljästäosiosta.Alussaontoiminnallinenosuus, jonka tavoitteenaon luoda luottamuksellistailmapiiriäsekävapauttaatunnelmaa.Tämänjälkeenerialojenammatti-

89

laisetpitävät toimintaanosallistuvilleerilaisia informatiivisia tietoisku-ja.Aihealueetvalitaankuulijoidenmukaan,jasenvuoksitilaisuustuleesuunnitellahyvinniin,ettäetukäteenselvitetään,mistäkuulijattarvitse-vattietoa.Informaatiokokonaisuudenjälkeentilaisuuteenosallistuvillaonmahdollisuuskysyälisääjakeskustellaesilletulleistaasioista.Yhteistäkes-kusteluavoiherätellämyöserilaisillamenetelmillä,kutenkysymyskorttienkäytöllä.Yhteisenkeskustelunaikanavoidaantarjotavirvokkeitajapientäpurtavaa.Lopuksikuulijoillevarataanmahdollisuuskahdenkeskiseenkes-kusteluun.Tämäonerityisentärkeää,koskaaihealueetvoivatollaarkojaeikämonikaanhaluaniitäkäsiteltävänyhteisestivarsinkaansilloin,kunosallistujatovat toisilleenvieraita.Maahanmuuttajatsaattavatmyös jän-nittääsuomenkielenpuhumistaryhmässä,minkävuoksiheillevoiollahelpompaakeskustellakahdenkesken.

Jalkautuvansosiaaliohjauksenmallissa toteutuvatsosiaalipedagogisetperiaatteet.Ontärkeää,ettätoimintatapahtuuihmistenomassatoimin-taympäristössä,jonneheidänonhelppotulla.Toiminnantavoitteenaonihmistenaktivoiminen,elämänhallinnantukeminensekäosallisuudenjaosallistumisenedistäminen jasitäkauttasosiaalistenongelmieneh-käiseminen. Jalkautuvansosiaaliohjauksentoteuttamisessakeskeistäontoisenihmisenkohtaaminen,jossakorostuvatvuorovaikutusjadialogi.

Projektin tausta ja tavoitteet

Tulejakysy-projektiliittyiMetropoliaAmmattikorkeakoulunsosionomi(AMK)aikuisopiskelijoidenInnovaatioprojektikurssiin.Innovaatioprojek-ti toteutettiinosanaOsmos-projektia, jonkavuoksiTulejaKysy-projek-tinkohderyhmäksivalittiinmonikulttuurisetperheet.Innovaatioprojektintavoitteenaolikuitenkinkehittääsellainenjalkautuvansosiaaliohjauksentyömalli,jotavoidaantulevaisuudessahyödyntäämonissaerilaisissasosiaa-lialanyksiköissä,eipelkästäänmaahanmuuttajienkanssatehtävässätyössä.

Innovaatioprojektin toteuttaneetsosionomiaikuisopiskelijatkoostui-vatuseidenerisosiaali- ja terveystoimenalojenammattilaisista.Heilläolikokemustapäivähoidosta,nuorisotoimesta,lastensuojelusta,varhaises-tatuesta,lapsiperheidenkotipalvelusta,leikkipuistotoiminnasta,vanhus-tenpalveluistasekäpäihdetyöstä.Työssäänheolivathavainneetpuutteitamaahanmuuttajillekohdennetuissaohjauspalveluissa.Monikulttuurisilleasiakkailleontarjollarunsaastiinformaatiotajatiedotustoimintaa,mut-tahaasteenaonasiakkaankohtaaminenjaosallisuustiedonhankinnassa.

90

Tule jakysy-projektin tavoitteenaoli luoda jalkautuvansosiaalioh-jauksenmalli,jossatuetaanmaahanmuuttaja-asiakkaidenosallisuuttaomanelämänpulmakysymyksissätarjoamallasosiaaliohjaustalähelläasiakkaitapaikoissa,joissaheyleensäliikkuvat.Tavoitteenaolivälittäämaahanmuut-tajille informaatiotaheitäaskarruttavistaasioistasekäalueenpalveluista.Tarkoituksenaolituodamatalankynnyksensosiaalipalvelutlähelleihmis-tenarkeaelimennäihmistenpariinjavastataheidänmieltäänaskarrut-taviinkysymyksiin.Tästätuliprojektinnimi.Perusajatuksenaolise,ettäasiakasmäärittääitsesosiaaliohjauksensisällönomistalähtökohdistaankä-sin.Tähäntavoitteeseensosiaalialanammattilaisetvastaavatomanammat-titaitonsaperustaltaheittäytymälläavoimeendialogiinasiakkaankanssa.Mallissahaluttiinkorostaaasiakkaanosallisuutta jaitsemääräämisoikeut-taomienasioidenkäsittelyssä.Toisinsanoenmallissaasiakaspääseeitsemäärittelemäänpulmatjaasiat,joihinhänhaluaavastauksiajaratkaisuja.

jalkautuvan sosiaaliohjauksen työmalli

Jalkautuvasosiaaliohjaustapahtuuihmistenarjessa.Sentarkoituksenaonantaatietoajaauttaaihmisiänäkemäänniitämahdollisuuksia,joitaheilläon,kunhehaluavatvaikuttaaomaanelämänkulkuunsayksilöinä.Tavoit-teenaonihmistenaktivoiminen,elämänhallinnantukeminensekäosal-lisuudenjaosallistumisenedistäminenjasitäkauttasosiaalistenongelmi-enehkäisy.Niinikääntärkeääonauttaaihmisiäitseapuunjaetsiäyhdessäniitämahdollisuuksia,joillavoivaikuttaaomaanelämänkulkuun.Osalli-suudenjaosallistumisenavullatuetaanyhteisöihinjayhteiskuntaankiin-nittymistäjasubjektiudensaavuttamista.Jalkautuvassasosiaaliohjauksessatoteutuvatsosiaalipedagogisentyöntärkeätperiaatteet,kutentoiminnal-lisuus,yhteisöllisyysjaelämyksellisyys.Keskeistäontoisenihmisenkoh-taaminen,jossakorostuuvuorovaikutusjadialogi.

Jalkautuvansosiaaliohjauksenmallijakautuuneljäänosioon:1. Toiminnallinen aloitus

Kehittämässämmemallissatilaisuusaloitetaantoiminnallisellaosuudella.Toimintavoiollaesimerkiksiryhmäntutustuminentoisiinsaerilaistenmenetelmien,kutenkorttien,avullatai,sevoiollayhteinenlaulutaileikki.Toiminnallinenaloitusriippuusii-tä,millaisessatilassakokoonnutaan,keitäonpaikallajamikäontilaisuudentarkoitus.Toiminnallisessaosiossaonhuomioitava,ettäseontilannesensitiivistä,avointajavuorovaikutuksellista.

91

2. InformaatiokokonaisuusInformaatiokokonaisuussisältääkahdestakolmeentietoiskua,joidenkestoon5–10minuuttia.Yhdessätilaisuudessaonenin-täänkolmeaihettataiteemaa,jottaosallistujilleeituleliikaatie-toasamallakertaa.Tämämahdollistaakeskittymisenyhteenasi-aankerrallaan.

3. Avoin yhteinen keskustelu yleisön kanssaYhteisenkeskustelunlähtökohtanaonkuulla,millaisiaajatuksia,mietteitäjakysymyksiäinformaatio-osuuksissaesitetytteematherättävät.Osallistujienomatideatjatarpeettoimivatkeskuste-lunavaajina.Tavoitteenaonihmistenosallisuudenvahvistami-nenkäsiteltyjenteemojenkautta.Mikälikeskustelueilähderyh-mässäliikkeelle,ohjaajanonhyvävarautuaherättelemäänsitävalmiidenkysymystentaiaihealueidenkautta.Osallistujienäänituleesaadakuuluviin.Tilaisuudessaonhyväollatarjottavaa,kutenvirvokkeitajakeksejä.Tarjoiluvapauttaailmapiiriä,jasamallainformaationesittäjätvoivatepämuodollisestilähestyäohjattavia.Tavoitteenaonluottamuksenherättäminenjaohjaajanheittäytyminenavoi-meendialogiinohjattavienkanssa.

4. Mahdollisuus kahdenkeskiseen henkilökohtaiseen keskusteluunYhteinenkeskustelujateemojenkäsittelyvoivatherättääosal-listujissatarpeenomanasianesiintuomiseenhenkilökohtaises-tiohjaajanjaosallistujanvälisessäkahdenkeskisessävuorovaiku-tuksessa.Toimintaanosallistuvillaihmisillävoiollamielessäänasioita,joitaheeiväthaluajulkisestijakaayhteisissäkeskuste-luissa.Tällöinohjaajantuleetarttuaosallistujankeskustelunaloi-tukseen.Näillekeskusteluilletuleevarataaikaajarauhallinenpaikka,jottaosallistujakokeetulevansakohdatuksihenkilökoh-taisestiomanasiansakanssa.

työmallin toteutus kahdessa leikkipuistossa

Toteutimmejalkautuvansosiaaliohjauksentyömallinkokeilunkahdessaitähelsinkiläisessäleikkipuistossa.Valitsimmeleikkipuistotniidensopivantoimintaympäristönjavalmiinkohderyhmänvuoksi.Projektinaikataulu

92

oliopintojemmeloppusuorallakiireinen,eikämeilläollutmahdollisuuttajärjestääerillistätilaisuuttakohderyhmäntavoittamistavarten.Molemmis-sapuistoissaoliolemassajovalmiitaryhmiämonikulttuurisilleperheille.Olimmeyhteydessämolempiinleikkipuistoihinennenaloitustapaamisenjärjestämistä,jottasaimmetietää,millaisiaperheitäryhmissäkäy.Tiedus-telimmeleikkipuistotoiminnanohjaajiltaetukäteistietoasiitä,millaisistaasioistaperheetkaipaavattietoa.Varmistimmemyös,ettäryhmissäkäy-villävanhemmillaonriittäväsuomenkielentaito,koskameilläeiollutmahdollisuuttakäyttäätulkkipalveluja.

Näistäetukäteisselvityksissätuliilmi,ettäperheettoivoivatlisäätie-toatoimeentulotuesta,kotipalvelusta,päivähoidostasekälastenhoidostajakasvatuksesta.Kumpaankinpuistoonvietiinpariaviikkoaetukäteenju-liste,jossamainostettiintulevaaTulejakysy-tapahtumaa.

Kipinäpuisto

KipinäpuistoonKivikossasijaitsevaleikkipuisto.Leikkipuistossatoimiavoinperhekerho, johonosallistui15–20vanhempaa lapsineen.Van-hemmatolivatuseistaerikulttuureista,jamukanaolimyössuomalaisiaperheitä.Etukäteensaaduntiedonperusteellaperheilläolitarvettatie-täätoimeentulotuesta,kotipalvelustajapäivähoidosta.KipinäpuistonTu-lejakysy-tilaisuuteenosallistuikolmesosionomiopiskelijaa,joistayksitoimihavainnoitsijana.Opiskelijatolivatammattilaisia, joillaolipitkätyökokemuspäivähoidosta, lastensuojelusta, toimeentulotuesta jakoti-palvelusta.Leikkipuistonperhekerhonohjaajatolivatkertoneetperheilleetukäteentulostamme.

Perheettulivatperhekerhoontapansamukaanvähitellenklo10–10.30.välillä.Paikallaoli15vanhempaaja16lasta.Leikkipuistonohjaajathalu-sivatpitääperhekerhoontulijoille20minuutinlaulutuokion,koskaseolisuosittujaperheetodottivatsitäkovasti.Opiskelijatosallistuivatlaulutuo-kioon.Laulutuokionalussaopiskelijatesittelivätitsensäjakertoivat,miksiolivattulleetpaikalle.Hekertoivat,ettätarkoituksenaonluodajalkautuvansosiaaliohjauksentyömalli,jokaontarkoitettuammattilaistenjaopiskeli-joidenkäyttöön.Opiskelijatkertoivatomistataustoistaansekäsiitä,miltäalaltaheilläerityisestiontietoa.Laulutuokioonosallistui15vanhempaalapsineen.Osavanhemmistajalapsistatulipaikallevähänmyöhässä,ei-vätkähesitenkuulleet,keitäolivieraina.

Laulutuokionjälkeenlapsetolivatmelkolevottomia.Osalapsistaläh-tileikkimäänkauemmas,jaosajäivanhempienkanssakeskustelupiiriin.

93

Toinenopiskelijaaloittitilaisuudenkertomallapäivähoidosta.Hänkertoiperheellepäivähoitoonhakemisesta,päivähoidonaloittamisestajapehme-ästälaskustasekäpäivähoitomaksuista.Vanhemmathalusivattietäälisääpäivähoitoonhakemisestajapäivähoidonaloittamisesta.Keskusteluakäy-tiinpäivähoidonalkamiseenliittyvästäpehmeästälaskusta.

Tämänjälkeentoinenopiskelijakertoilapsiperheidenvarhaisestatu-estajakotipalvelustajamainitsi,ettähänelläontietoamyöstoimeentulo-tuestajalastensuojelusta.Vanhemmillejaettiinlapsiperheidenvarhaisentuen jakotipalvelunesite.Vanhemmillaolimuutamakysymyskoskienkotipalveluajakotipalvelunmaksua.

Yhteineninformaatio-osuusjäisuunniteltualyhyemmäksi,koskalap-setalkoivatollamelkoväsyneitäjanälkäisiäjaosalapsistaitki.Osavan-hemmistalähtisyöttämäänlapsiatoiseentilaan.Opiskelijatkertoivatvan-hemmille,ettähejäävätvieläpaikallejaheiltävoikysyälisääjokolastenruokaillessataikahdenkesken.Keskustelupäivähoidostajatkuikinruoka-pöydänääressä,jolloinmyöslapsetolivatrauhallisempia.Yksivanhem-mistahalusikeskustellakahdenkeskenaikuisopiskelijankanssa.Vanhempikertoiomastaelämäntilanteestaanjahalusitietäätoimeentulotuenmyön-tämisperusteista.Hänelleannettiinesitetoimeentulotuenmyöntämispe-rusteistajahakukaavake.

OpiskelijoidenmielestätilaisuustoteutuiKipinäpuistossavainosittainsuunnitellusti. Jalkautuvansosiaaliohjauksentyömallista jäipuuttumaanomatoiminnallinenaloitus,koskaleikkipuistontyöntekijäthalusivatpitäälaulutuokion.Tarkoituksenaolisiollutkuvakorttienavulla tutustuapai-kalletulleisiinperheisiinjaluodasitäkauttaluottamuksellistailmapiiriä.Lisäksi informaatio-osuutta jaavointayhteistäkeskustelua jouduttiin ly-hentämään,koskalapsettulivatlevottomiksi.Sensijaantoimivaaolikes-kustelurauhallisemmassatilassapöydänääressäsamalla,kunvanhemmatsyöttivätlapsiaan.Hyvääolimyösse,ettävanhemmilleannettiinmahdol-lisuuskahdenkeskiseenkeskusteluun.Toimeentulotukeenjalastensuoje-luunliittyvätasiatovatarkaluontoisia,eikäniistähalutakysyätaipuhuasuuressaryhmässä.Avoimenperhekerhonkaltaisessatoiminnassaonpal-jonkävijöitäjakävijätvaihtuvatviikoittain.Tuolloinryhmässäeiolesenkaltaistaluottamuksellistailmapiiriä,jokamahdollistaisiarkaluontoistenasioidenkäsittelemisen.

Opiskelijoidenarvionmukaanheidänolisipitänytkeskustellatarkem-minleikkipuistontyöntekijöidenkanssasiitä,millainenheidänjalkautu-vansosiaaliohjauksentilaisuutensatulisiolemaan.Etukäteenolisivoinutneuvotellasiitä,voisikolaulutuokionjättääsiltäpäivältäväliin,koskaTule

94

jakysy-tilaisuudessaonomatoiminnallinentuokio.Lapsilleolisimyösvoinut järjestää lastenhoitoa jaomaaohjattua tekemistä, jottavanhem-matolisivatvoineetparemminkeskittyäkuuntelemaanjakeskustelemaan.

leikkipuisto lampi

LeikkipuistoLampisijaitseeKontulassa.Leikkipuistossa toimimaahan-muuttajaperheillesuunnattusuljetturyhmä, jossakävinoin8perhettä.Vanhemmatolivaterikulttuureista.Etukäteensaaduntiedonperusteel-laperheethalusivattietäälapsenkasvustajakehityksestä,päivähoidosta,varhaisestatuestajakotipalvelusta.LeikkipuistonohjaajatolivatkertoneetperheilleTulejakysy-tilaisuudestajamainosjulisteolimyösleikkipuis-tonseinällä.LeikkipuistoLammessakolmeaikuisopiskelijaasuorittisosi-aaliohjaustajalisäksiyksitoimihavainnoitsijana.Opiskelijoillaolipitkä-aikaistatyökokemustapäivähoidosta,varhaisestatuestajakotipalvelusta.Yksiopiskelijaolientiseltäkoulutukseltaanfysioterapeutti.Toimintaanosallistuiyhdeksänäitiä jaseitsemänlasta.Myös leikkipuistonhenkilö-kuntaolimukanatilaisuudessa.

LeikkipuistoLammentilaisuusaloitettiinvauva- ja lapsihieronnalla.Opiskelijanäyttihierontaotteetnukkeaapunakäyttäen.Samallahänohja-sijakannustivanhempiaottamaanlapsiamukaankotiaskareisiinjaarjenpuuhiin.Hänelläolimukanaesitteitä,joissakerrottiinkuvinsiitä,mitenlapsivoiollamukanakotiaskareissa.

Tämänjälkeentoinenopiskelijakertoilapsiperheidenvarhaisestatu-estajakotipalvelusta.Vanhemmillejaettiinmyösesittelypaperi,jostavan-hemmatpystyivätseuraamaankäsitellynaiheenperusasioita.Aiheherättimielenkiintoajavanhemmathalusivattietäälisääkotipalvelusta.Yksiäi-deistäesittitässävaiheessatarpeensakahdenkeskiseenkeskusteluun.

Kolmasopiskelijakertoivanhemmillepäivähoidosta,kiintymyssuh-teesta,äidinkielenmerkityksestä,päivähoidonhyvästäalustasekäkasva-tuskumppanuudesta.Äiditkuuntelivatkiinnostuneina jaesittivätpäivä-hoitoon liittyviäkysymyksiä.Lisäksikeskusteltiin lastenkasvatuksesta.VanhemmillekerrottiinHelsinginkaupunginInternet-sivujenosoitejase,mistäonmahdollistasaadalisätietoa.

Varsinainenyhteiskeskusteluosuuspohjustettiinkysymys/väite-kor-teilla.Korteissaoliseuraavanlaisialauseita:”Minäenjaksa.””Miksitämälapsivaanitkee?””Mistäapua,kunrahateivätriitä?”Tarkoituksenaolili-sätäosallistujienosallisuutta,etteitilaisuudestatulisipelkästäänohjaajienmonologi.Muutamaäitiosallistuiaktiivisestikeskusteluun,kuntaasjot-

95

kutäiditvierastivatsuomenkielelläpuhumista.Yhteiskeskustelunaikanavanhemmillejalapsilletarjottiinkeksejäjamehua.

Yhteiskeskustelunjälkeenneljääitiähalusikeskustellakahdenkeskenopiskelijoidenkanssa.Äidithalusivatkeskustellapäivähoidosta,toimeen-tulotuesta,lastenharrastuksistajailtapäiväkerhoista.Yksiäititoivoiapuasiihen,ettähänoppisiliikkumaanalueellajahoitamaanasioita.Hänetoh-jattiinottamaanyhteyttävarhaisentuensosiaaliohjaajaan.Yksiäitihalusiapuaystävänsätilanteeseen.Myöshänelleannettiinvarhaisentuenyhte-ystiedot,jottahänvoisiohjataystävänsäsinne.

Opiskelijoidenmielestätoiminnallinenaloitus,jossavanhemmanolitarkoitushieroalasta,eitoteutunuttäysinsuunnitelmienmukaan,koskalapsetvierastivathiemanuuttatilannetta.Kahdenkeskisellekeskustelulleolisitullutvaratavieläenemmänaikaa,koskamaahanmuuttajienkynnyspuhuasuomenkieltäonselvästikorkeasuuressaryhmässä.

Projektin arviointi ja johtopäätökset

Projektissakäytettiinarviointimenetelminästrukturoituahavainnointiajapuolistrukturoituapuhelinhaastattelua.LisäksiTulejakysy-tapahtumienohjaajatarvioivatitsetoimintaajälkikäteen.Havainnoitsijantuottamama-teriaalionuseinsubjektiivista,jasiihenvaikuttavathavainnoitsijanomatnäkemyksetjaoletukset.Tämänvuoksihavainnoitsijanapuvälineeksike-hitettiinhavainnointilomake,jottahänpystyitekemäänhavainnotstruk-turoidustietukäteissuunnitelmanmukaan.

Molempiinpuistoihinvalittiinyksihenkilö,jonkatehtävänäolipel-kästäänhavainnoidaTulejakysy-tilaisuutta.Havainnoitsijanrooliolipas-siivinen,jahänpysyitilanteissaetäisenävaroen,etteivätmuutosallistu-jathäiriinnyhänenläsnäolostaan.Havainnoitsijaistuivähänsyrjempänä,seurasitapahtumankulkuajakirjoittiylöskäytyäkeskusteluasekämah-dollistalisäinformaationtarvetta.Havainnoitsijaarvioitilaisuuttaarvioin-tisuunnitelmanmukaisesti.

Puhelinhaastattelutsuoritettiinsiten,ettäkaksiopiskelijaasoittileik-kipuistoihintoiminnanjälkeen.Haastattelijallaolitietytteematjakysy-mykset,joitahänkäyttijoustavastivapaamuotoisenkeskustelunlomassa.Haastattelijatekimuistiinpanot,muttahaastattelujaeilähdettyajanpuut-teenvuoksianalysoimaansyvällisemmin.

Toteutuneenjalkautuvansosiaaliohjauksentyömallinkatsottiinkum-mankinpuistonpalautteenosaltapalvelevanmonikulttuurisiamaahan-

96

muuttajaperheitä.Perheetsaivattietoamahdollisistapalveluista,jaheilläolimahdollisuuskysyätietoatarvitsemistaanpalveluista.Erittäinhyvänäpidet-tiintoiminnantoteuttajienasiantuntijuuttaesilletulleidenpalvelujenosalta.

Jalkautuvansosiaaliohjauksentyömallinkäyttäminenedellyttäävalit-tujenkohteidenjatoiminnanmonipuolistatarvekartoitusta.Toiminnassasaattaaollamukanamoniatahoja, jaerityisentärkeääonkohderyhmäntunteminen.Toimijoillaonhyväollatietoasiitä,kenellepalvelujasuun-nataan.Toisaaltaainaeiolemahdollistasuorittaatoimintaavalmiissaryh-mässä,vaanontodennäköistä,etteietukäteenole tiedossa,keitä tuleepaikalle.Tuolloinkorostuutyöntekijöidenammattitaitojamonipuolinentietämysasioista.

Toiminnansuunnitteluonensiarvoisentärkeää.Onhyväpohtiaetu-käteen,millaisessatilassatoimintatoteutetaan.Tilantuleeollasopivasekäryhmäkeskusteluunettäkahdenkeskiseenkeskusteluun.Leikkipuistotilanatoimiierittäinhyvin.Mikälitoimintasuoritetaanavoimenatoimintanaei-käetukäteentiedetä,keitätuleepaikalle,toimintaatuleemainostaaselke-ästi.Paikalletulijoidenonhyvätietääetukäteen,mistäheilläonmahdol-listasaadatietoa,etteivätodotuksetoleliiansuuria.Mikälikohderyhmänäovatmaahanmuuttajaperheet,tulisihuomioidakielenmerkitysjaymmär-rettävyys.Esitteettulisilaatiaselkokielisinäjamahdollisestimyösasiak-kaidenomallakielellä.Tarvittaessatulisivoidakäyttäätulkkia.Onhyvä,ettätoiminnanohjaajillaonmonipuolistakoulutustajatyökokemustaerialoilta.Mallieisinälläänsovelluopiskelijoidentoteutettavaksi,vaanoh-jaajillatulisiollapitkäaikaistajamonipuolistatyökokemustasosiaalialalta.

Jalkautuvansosiaaliohjauksen työmallionsovellettavissaerilaiseenasiakastyöhönjasitävoidaankäyttääkokososiaalisektorilla.Malliavoi-daansoveltaaniinlapsiperheillekuinvanhuksillekin.Projektissatoteutu-neetsosiaalipedagogisetperiaatteettoiminnallisuudesta,yhteisöllisyydestäjaelämyksellisyydestävahvistavatyksilönsubjektiuttajavoimaantumista.Kohderyhmästä tai toimintaympäristöstäriippumattaonnistuneessa to-teutumisessakeskeisiäelementtejäovatvuorovaikutuksellinenjahenki-lökohtainenkohtaaminen,tilannesensitiivisyysjaaitoläsnäolo.Erityisenpiirteenjalkautuvaansosiaaliohjaukseentuosentoteuttaminenasiakkai-denomassatoimintaympäristössäjaarjessa.

97

Lähteet

Hämäläinen,Juha2001:Johdatussosiaalipedagogiikkaan.Opetusjulkaisuja.Kuopionyliopisto,koulutus-jakehittämiskeskus.

Launonen,Leevi–Puolimatka,Tapio1999:Sosiaalipedagogiikanihmiskäsityksetjaetiikka.Opetusjulkaisuja.Kuopionyliopisto,koulutus-jakehittämiskeskus.

Suominen,Sauli–Tuominen,Merja2007:Palveluohjaus.Porttiitsenäiseenelämään.Helsinki:Profami.

98

Kun perheet eristäytyvät

Varsinkin äitejä ja naisia on vaikea saada integroitua mukaan suomalaiseen yh-teiskuntaan. Miehet toki yrittävät hakea töitä, ja lapset laitetaan kouluun tai päi-väkotiin. Mutta äidit, heidän tehtävänsä on hoitaa kotia ja lapsia, ja olen jo me-nettänyt toivoni, kun heitä on niin vaikea saada mukaan mihinkään toimintaan. Olen täysin kyllästynyt siihen, että niin harva perheen äiti osaa suomea tai edes kunnolla englantia.

Myös kontaktien luomien maahanmuuttajaperheiden ja kantaväestön kanssa tun-tuu mahdottomalta. Perheet viettävät hyvin paljon aikaa omassa perhepiirissä tai maanmiestensä kanssa. En ymmärrä, miten voi uskoa integroituvansa yh-teiskuntaan, jos ei edes halua luoda kontakteja muuhun kuin omaan lähipiiriin. Ehkä vaikeinta minulle on se, että vaikka laitan kaiken tarmoni ja energiani työ-hön, näiden perheiden tilanne ei tunnu juurikaan kohenevan. Tai jos yhden per-heen kanssa päästäänkin vähän eteenpäin, niin jonossa on aina uusi samanlais-ten ongelmien kanssa.

Osmos-projektiin osallistuneiden sosionomiopiskelijoiden mielikuvia monikulttuurisesta työstä, eläytymismenetelmällä tuotettu harjoite

99

Artikkelissa valotetaan toisen polven maahanmuuttaja-

taustaisten koululaisten psykososiaalista tukemista

ryhmässä. Kohderyhmän lapset ovat sosiaalitoimen asi-

akkaita monikulttuurisista perheistä. Ryhmä on toteu-

tettu Metropolian sosionomiopiskelijoiden ja sosiaalitoi-

men työntekijöiden voimin. Toiminnan tavoitteeksi on

asetettu lasten sosiaalisten taitojen tukeminen. Lasten

voimaryhmästä ja ammattikorkeakoulun sekä työelämän yhteiskehittelystä kiinnostuneet

saavat artikkelista mallinnuksia ja virikkeitä vastaavanlaisen toiminnan toteuttamiseen.

6 Somalilasten voimaryhmä

Katja ihamäki

Lapsilletarkoitetunvoimaryhmänmuodostamisessalähdettiinlaaja-alai-sestasosiaalisenkuntoutuksenviitekehyksestä(Butterfield–Lewis2002).Ryhmäänosallistuneiden lastentilanteessahuomioitiinyhteiskunnalli-setrakenteetsekäympäristö-javuorovaikutussuhteet.Tarvekartoituksenavullajäsennettiinriskejäjahaasteitaarjenkontekstissa.Ryhmäänosallis-tuneidenlastensosiaalisissajasuomenkielentaidoissaolipuutteita,mi-käpuolestaanvaikuttiheidänheikompaanasemaansakoulussa.Perheetolivatsuuria jaerityisesti tytöiltäedellytettiinpienemmistäsisaruksistataimuistasukulaislapsistahuolehtimista.Usein lastenvanhemmillaoliheikkosuomenkielentaito,heolivat työttömiätaiperheenäitejä, joillaeiollutvalmiuksia tukea lapsiakoulunkäynnissä.Lapsetolivatkokeneetrasismialähipiirissään,jaheilläilmenitarvettaaikuisentukeen.Monestiheiltäpuuttuiammatissatoimivan,samaaetnistätaustaaolevanaikuisenroolimalli,jokavahvistaisilastenhyvinvointiajakehitystä.

100

Kotoutuminen ja toisen polven maahanmuuttaja

Suomessaasuvatsomalitovattulleetmaahanpääsääntöisestipakolaisina.Vaikkavoimaryhmäänosallistuneetkoululaisetolivattoisenpolvenmaa-hanmuuttajia,heidänvanhempansaolivatkokeneetpakolaiskriisin.Tälläonvaikutustapsykososiaaliseentoimintakykyyn.Maassammeolivuonna2009ulkomaankansalaisia167954,joista17157asukkaansyntymaaoliSuomi.Vieraskielisiäoli207000eli3,9%väestöstä.Somalinkielisiäoli11681.(Väestörakenne2009.)

Kulttuuritaustasta lähteviämerkitysjärjestelmiä ja identiteetinmuo-dostajiaovatkieli,uskontojatraditiot.Näidenavullaarjenkäytännötjaperinteetlisäävätyhteisönyhteenkuuluvuutta.Tietyssäkulttuurissaasioi-tapyritääntekemäänyhteisestitunnetullatavalla.Kulttuurisellaidentitee-tilläviitataanhenkilönetniseentaustaan,muttasiihenvaikuttavatmyösihmisensosiaalinenasema,sukupuoli,muuttoliike,seksuaalinensuun-tautuneisuusjaperhedynamiikka.Kulttuuriseenidentiteetinmuutoksiinvaikuttavattoimintaympäristönmuutokset.(Hall2003:90;McGoldrick–Giordano–Garcia–Preto2005;Schubert2007.)Omankulttuurinkäyttö-kelpoisuussupistuuhistoriallisestijarakenteellisestiuudessaympäristössä.Useinmaahanmuuttajalapsettoteuttavatkulttuurienmuutostanopeamminverrattunavanhempiinsa.Heeivätvälttämättätunnekuuluvansasamaanetniseenryhmäänjaosaavatmonestivaltakieltäparemminkuinvanhem-pansa.(Lepola2000:210.)

Voimaryhmäänosallistuneidenlastenvanhemmatolivatjoutuneetko-toutuessaanmurrosvaiheeseen, jossaaiemminopitut tavat toimiaolivattoisentyyppisiäkuinuudenympäristöntoimintatavat.Ympäristönhallintajaennustamattomuusvoivataiheuttaastressiä.Elämänhallintaanliittyvillätekijöillä,kutenhenkilöntaustalla,kokemuksilla,ystävilläjaalueella,onvaikutustasopeutumisessa.

Ongelmiensyytsaatetaanmyösnähdätoisensuuntaisenakuinvalta-kulttuurissa ilmenevätarvostukset. Islamymmärretäänkosmologisenauskontona,jossaelämäätarkastellaanuskonnonkautta.Tässäkatsannossaihminensaaidentiteettinsäjaasemansaperheenkautta.Yksilötasollaklas-sinenarabialainenlääketiedepohjautuuruumiineriosientasapainoon.Tämäeiolevälttämättäkonfliktissalänsimaisenlääketieteenkanssa.Sensijaanasioidenpsykologisointiterveydenhuollossaonuseinvierastaisla-milaiseenkulttuuriinpohjautuvalleajattelutavalle.Muslimiperheessäpy-

101

ritäänratkaisemaanongelmiasuurperheensisällä,koskaavunhakeminenvoidaankokeaepäonnistumisena.(Sander2004.)

Maahanmuuttajalapsenkohdallalojaliteettikonfliktivanhempiajaym-päröivääyhteiskuntaakohtaantuottaaongelmia.Lapsijoutuutasapainoi-lemaanvaatimustenvälillä.Useinhänonnistuessaanpikkuhiljaa löytäätasapainonnäidenvälillä,pyrkienvälttämääntunnekuohujenesiinnos-tamistaperheessään.Myöslaajennetunperheenvaikuttamisenmahdolli-suudetovatuseinvähentyneetuudessamiljöössä.Erilaisettavatkasvattaatuottavatkonfliktejavaltakulttuurin toimintatapoihin,kutenväkivallankäyttööntaierilaiseensuhtautumiseenpoikiin ja tyttöihin.Lisäksi las-tenaiheuttamienongelmienmittasuhteetovat toisissaryhmissähyvinvakavia,josvaikeuksienajatellaanhäpäisevänkokolaajennettuaperhettä.(Almqvist–Broberg2004.)

Kollektiivisessakulttuurissajaperheyhteisössäyhdenkäytösvaikuttaakokoperhekonstellaatioon.Perheessävoiolla15–20jäsentä,mikätarkoit-taamyösselkeitäroolimalleja, jotta toimintasaadaankontrolloitua. Jär-jestelmäonuseinhierarkkinen, japojillaonenemmänvapauksiakuintytöillä.Pojilleasetetaanvaatimuksiaonnistuajatoimiaelättäjänä,vaikkaheidänkeskuudessaantyöttömyysonsuurta.Toisaaltatytöiltäedellytetäännuorempiensisaruksien jakodinhoitoa.Tyttöjenodotetaanseuraavaanäitinsätoimintamallia.(Almqvist–Broberg2004.)Äitiydenkorostaminenonkeskeistä.Myösseurustelusuhteetovatuseinkiellettyjä,jatytötjapojattoimivaterilläänmurrosiästälähtien.Tytöillenäidenperinteidenmurta-minenonuseinraskasta.

Maahanmuuttajienperheenjäsentenkotoutumisenasteetvaihtelevatsukupuolen ja sukupolvienmukaan.Tämävoiaiheuttaavanhemmillepelkoa lapsen”menettämisestä”vieraallekulttuurille.Sitävastoin lap-sivoikokeavanhemmankäytöksenomituisena japitää sitä”turhaanhuolestumisena”.Nopeassakulttuurinmuutoksessalapsivoihahmottaajasopeutuaainakinnäennäisestiuuteenympäristöönnopeamminkuinvanhempansa.Lapsillaonluonnollisiakontaktejaympäröiväänyhteiskun-taan.Heilläonitsenäisiätoimintaympäristöjä,kutenkoulujaystäväpiiri.Lapsivoi toimiamyösvanhempienjayhteiskunnanvälissätietolähtee-nä,jolloinhänelläonliikaavastuuta,mikälivanhempialkaaseuratalastamyöshenkisenäesikuvanaan.Tällätavoinperheensisäinenkotoutumis-prosessisaattaaedetäeri tahtia.Suomalainenlastenkasvatusvoi tuntuaerilaiseltaomanlähtömaantapoihinverrattuna,jasitentraditionaalisettavattoimiasaattavatainakinalkuvaiheessaollaomapuolustuskeinouutta

102

kulttuuriavasten.Kuitenkinperusturvallisuudenantaminenjaohjaami-nenonsitä,mitälapsienitentarvitseevanhemmiltaan.

ryhmätavoitteina sosiaaliset taidot

Voimaryhmän tavoitteena oli sosiaalisten tavoitteiden ja taitojen sekäyhteistyön lisääminen.Sosiaalisten tavoitteiden tarkoituksenaonohja-tasosiaalisiataitojamyönteisenkäyttäytymisenmukaisesti.Ryhmäntar-koituksenaolikognitiivistentaitojen,kutenajattelun jaoppimiskyvyn,itsetuntemuksenja-arvostuksen,parantaminen.Nemahdollistivatomantilanteenrealistisenarvioinninjahyvinvoinnintukemisen.Tähänkuuluikeskustelutaidontoteuttaminenkysymyksineen,kuuntelemisineenjapa-lautteidenantoineen.Lisäksikykyseuratajaosallistuavuorovaikutuksel-liseentoimintaankasvoi,jatunnetaitojennäyttäminen,tunnistaminenjahillitseminenlisäsivätarkistaselviytymistäjaidentiteetinvahvistumista.(Ks.Kettunen–Kähäri–Wiik–Vuori–Kemilä–Ihalainen2009.)Sosiaalistentavoitteidenjataitojenkehittyminenvaatiipaljonaikaajavaivaa.Malli-oppimisensekävanhempienjaohjaajienantamientietojenjapalautteenosuusonsuuri.Lapsitarvitseeharjoittelumahdollisuuksiajapaljontoistojaoppiakseentaitavaksisosiaalisissatilanteissa.(Savolainen2010.)

Sosiaalisentoimintakykyälisäävänryhmätoiminnantarkoituksenaonpaluuyhteiskunnalliseenosallisuuteenjahyvinvointiin.Sentehtävänäonedistäälapsenjahänenelinympäristönsävälistävuorovaikutustaniin,ettäihmisetsuoriutuisivaterilaisistasosiaalisistatilanteistajavoisivatosallistuayhteiskunnantoimintaan.Tärkeimmätpalveluatarjoavatviranomaistahotovatsosiaalitoimi,terveydenhuolto,opetus-jatyöhallinto.(Kähäri–Wiik–Niemi–Rantanen2007.)Ihmisenpersoonallisuusjaelämäntapanäyttäyty-vätyhteisössäosallistumisenjavaikuttamisenkautta.Ryhmässäosallistu-jatharjaantuvatsolmimaanihmissuhteitajaselvittämäänniidensolmuja.

Ihmiselläontarvesosiaaliseenkanssakäymiseen,yhteenkuuluvuudenkokemiseenjaläheisyyteentoistenkanssa.Henkilöilläonmyöstarvevai-kuttaamuihin,vastuunottoonjakuulluksitulemiseen.Ihmisetkäyttäyty-vätkuitenkinryhmässäeritavoin.Osapelkääjahaluaatoimiaryhmässämahdollisimmanhuomaamattomasti.Ryhmämahdollistaaomientun-temustenymmärtämisen jaeläytymisenmuidentilanteeseen.Seauttaamyöshuomioimaanmuidentunteetjaauttaaomientunteidenesiintuo-misessajatutkimisessa.Ryhmänkoheesiollaonkeskeinenmerkitysryh-määnosallistumisellejasosiaalisellevuorovaikutukselle.Yhteenkuuluvuus

103

lisääturvallisuudentunnetta,jokapuolestaanvaikuttaalaajempaanvuo-rovaikutukseen.(Finlay2001;Hautala–Hämäläinen–Mäkelä–Rusi–Pyy-könen2011.)

Ryhmävuorovaikutustaitojenkehittyminenseuraamuidensosiaalistentaitojenkehittymistä.Ryhmässäopitaanottamaansopiviaryhmänjäse-nenrooleja,joissaedellytetäänryhmännormientunnistamistajaerilais-tenroolienkokeilua ja tutkimista.(Mosey1986.)Myönteistä liittymistätoisiinesiintyyenitenniillä, joillaonmyönteinenkäsitys ikätovereista,jaseyhdistyypositiiviseenymmärrykseenitsestä.Lapsenkokemustorju-tuksitulemisestalisääepäluuloaikätovereitakohtaan.Tämämyösvaikut-taamuidenvertaistenkielteiseensuhtautumiseenlastakohtaan.Lapsenhyväksyttävyyttä ja luottamustamuihin ikätovereihin lisätäänryhmäs-sä.Yhdessä toimiminen,omanpaikanottaminensekä jämäkkyydenjakompromissienharjoitteluvertaisryhmässälisäävätsosiaalisiataitoja,joitakäytetäänomaksijamuidenhyväksi.(Salmivalli2005.)

Osallisuusonvoimaantumistajaidentiteettiinulottuvaayhteisönjä-senyydenkokemusta.Siihenkuuluumyösmahdollisuusollarakentavastimukanayhteisönpäätöksenteossajatoiminnassa.(Harju2004.)Maahan-muuttajalapsillaosallisuusliittyymyöskielelliseenjakulttuuriseenym-märtämiseensekäerityistilanteidenhuomioimiseen,kutenlapsenalistei-seenasemaan.(Anis2008:34.)Ryhmässä tuetaan lapsenmielipiteidenkuulemistajaniidenhuomioonottamistasekävallanjavastuunjakamista.

Voimaryhmä ja sen toteutuksen vaiheet

Voimaryhmällätarkoitetaantavoitteellistatoimintaasuljetussaryhmässä.Ryhmälläoliperustehtävänäsosiaalistentaitojenkehittyminen.Ryhmä-läisetolivattietoisiatästä,jottatyöskentelysenmukaisestiolimahdollista.Ryhmässäsyntyvätilmiötkertovatsenryhmädynamiikastasekämuutok-sista,kutenvuorovaikutuksesta,rooleistajaosallistumisesta.Ryhmätilan-teissayksilöheijastaaomaasisäistätodellisuuttaan,toiveitaanjapelkojaantoisiin,odottaenheiltäsellaista,mihinmuutryhmänjäseneteivätehkäolevalmiita.Yksilöantaaryhmällemerkityksen.Ryhmävoiollasekätar-peidentyydytyksenettäkasvunjaitsetuntemuksenväline.Ohjaajanroolionollajoustavajaeläytymiskykyinen,hänentuleeollaläsnämyöstun-neperäisesti.Ohjaajavarmistaaolosuhteidensujumisenjajokaisenyksilönkunnioittamisen.Hänvastaaryhmänrooleista javuorovaikutustavoista.(Segercrantz2009.)

104

Avoimuusjakeskustelunmonipuolisuusvähentävätklikkienjapinnal-lisenyhteisymmärryksensyntymistä.Luottamuksellinenilmapiirimah-dollistaayhteistyönharjoittamisenjaepävarmuudenilmaisemisen.Ryhmäonsosiaalinenoppimistilanne,jossajäsenetvoivatsaadakorjaaviakoke-muksiavuorovaikutuksessamuidenkanssa.

Voimaryhmän toiminta

Ryhmän tavoitteenaoli sosiaalisten taitojen,erityisesti suomenkielenosaamisenlisääminensekäkeskittymiskyvynjavuorovaikutusvalmiuksienvahvistuminen.Vahvuuksiahyödyntämälläitsetuntoja-luottamuskoheni-vat.Myösitsearviointitaidotlisääntyivät,kunosaaminenomastatoimin-nasta jasenperusteella tehtävistämuutoksistaparanivat.Pienryhmätoi-mintatarjosilapsillemuutosmahdollisuuden,koskapienryhmättoimivatkohdennetusti,vertaistuensekäohjaajientuella.(Ks.Muhonen–Lallukka–Turtiainen2009.)Voimaryhmäntavoitteitatuleekäydälastenkanssalä-piuseitakertojajaselittääniitäeritavoin,jottaymmärrysniistäjäsentyy.Ryhmissälapsiltavaaditaanpaljonsosiaalisenkanssakäymisentaitoja, janiidenpuutevoijohtaavaikeuksiin.Toisaaltaryhmäonhyväpaikkahar-joitellasosiaalisiataitojasekäikätovereidenettäaikuistenkanssa.

Tarvekartoitustehtiinopiskelijoiden,alueensosiaaliohjaajien,sosiaali-työntekijöiden,lehtoreidenjapuistontoimijoidenkanssa.Lapsetvalikoitui-vatlastensuojeluntaivarhaisentuenasiakasperheistä.Perhekeskuksensosi-aalityöntekijätoivoiheihinkohdistuvaasosiaalistentaitojenvahvistamista.Vanhemmiltajalapsiltakysyttiinlupajahalukkuusosallistuaryhmään.

Vanhemmillejalapsilletehdäänalkukartoituskoululaisenkasvuhis-toriasta,vahvuuksista,harrastuksista,tarpeistajatoiveistalomakkeentaikeskustelunavulla,jottatietoavoidaanhyödyntääsuunnittelussa.Koulu-laistentarveanalyysinavullavoidaanmyöstukealastensitoutumistaryh-mään.Transnationaalisetelimaantieteellisetrajatylittävätperhesiteetovatmonilletärkeitä.Niihinonkeskeistäperehtyä,jossuunnitteleetoimintaalastenkanssa.Perheissäsaattaaollasukulaislapsikäymässätoisestakaupun-gista,jalapsivoiviipyäkylässäkuukausia.

Lapsioppiikokemallaikäkaudelleensopiviajapuhutteleviaelämyksiäkokonaisvaltaisesti.Koululaisenajattelunojaamielikuviin,joihinvaikut-tavatvälittömäthavainnotjatuntemukset.Myönteisetjaikäkauteensopi-vattunne-jaeläytymiskokemuksetsekäniistämuodostuneetmielikuvatkehittävätlapsensisäistämaailmaajavahvistavathäntä.(Toskala1991;Tu-

105

runen1996.)Voimaryhmäntoiminnatperustuivat luoviinmenetelmiin.Mielikuvienharjoittaminentapahtuisatujenjaelämystenavulla.

Lapsisuhtautuutodellisuuteenkokonaisvaltaisesti,esteettisestijaelä-myksellisesti.Senvuoksi tunnelmallaonkeskeinenmerkityshänenta-paansa liittyäympäristöönsä.Lapsieiole tietoisestivalmistautunutop-pimaan,vaanhänoppiihuomaamattaantehdessäänkiinnostaviaasioita.Hänajatteleetoiminnallis-kuvallisestijakuvallis-havainnollisesti.Erilaisetdraamapedagogiikanmenetelmät,kuteneleen, tanssin,mimiikan,kir-joitetunjakirjoittamattomantekstin,musiikin,puheen,kuvanjavärinyhteisvaikutus, tukevatkokonaisvaltaistaoppimista.(Helenius–Jäälinoja–Sormunen2000.)

Satujaleikkisekäniihinkuuluvafantasiaavaavattunnetilaajamahdolli-suuksiakehitykseen.Tunteidentunnistaminenlisääuusianäkökulmiaomaanelämäntarinaan,jalapsisaapsyykkiseen,fyysiseenjasosiaaliseenkehityk-seensävoimavaroja.Sadunkauttalapsivoiturvallisestikokeaerilaisiatunteita.

Voimaryhmän toteutus

Ryhmämuoto:

Ohjaajinaonopiskelijoitajasosiaalitoimentyöntekijöitä.Ryhmässäonesi-merkiksikolmeopiskelijaajayksisosiaalitoimentyöntekijä.Voimaryhmäkäynnistetäänsuljettuna.Joillakinkerroillasaatetaankuitenkinottaalap-senvanhempitaisukulainenmukaan.Vanhemmatsaavatmyöskonkreet-tisenkäsityksen,mitäryhmässätehdään.Heidänasiantuntemustaanhuo-mioidaantoiminnassa.Vanhemmattuovatlastenkeskuuteenlevollisuutta.

Tiedottaminen:

Tehdäänesiteryhmästä,jokaannetaanlapsille,vanhemmillejaopettajille.Esiteonselkokielinen,jasiinäilmoitetaanryhmäntavoitteet,teemat,ai-kataulujaryhmänkokoontumispaikkasekäjärjestäjätjaheidänyhteystie-tonsa.Sosiaalitoimentyöntekijätsopivatjakeskustelevatmyössuullisestiryhmäntoiminnastavanhempienkanssa.

Säännöt:

Ohjaajat ja lapsetyhdessämuotoilevat jasopivatsäännöistä, jotkaluovatryhmäänturvallisetpuitteet.

106

Lapsiryhmä:

Ryhmäkoostuuykkös-jakakkosluokkalaisistatytöistäjapojista.Osalap-sistatuleestarttiluokalta,jokaontarkoitettuoppivelvollisuusiänsaavutta-neilleoppilaille.Heidänkouluvalmiutensakaipaavatkehittymistä.Osaonvalmistavaltaluokalta,jaosaonjäänytluokalle.LapsetovattoisenpolvenSuomessaasuviasomaleitajatulevatsosiaalitoimenasiakasperheistä.Ryh-mävoikoostuamyöskantaväestöstäjamaahanmuuttajista,joistaosallaonerityistarpeita.

Kulttuuritaustan huomioiminen:

Somalienkeskuudessa islamilainenkulttuurihuomioidaanruuassa, toi-minnassa(eitanssia,ihmisenpiirtämistäjne.)jajuhlapyhissä(Ramadan).

Ryhmän koko:

Lapsiryhmässäonmukanakorkeintaanneljälastajaohjaajat.

Tila:

Ryhmätoteutetaanpuistonsisätiloissa,koulussa,nuorisotalollajakoulus-sa.Tilanavoiollasali, jossaeikuitenkaanole liikaatilaataiylimääräi-siäesineitä,tairyhmätila,jossaontyynyjäsekäpeittojajajossaistutaanlattiallataipöydänääressä.Kuntoimintatapahtuuasuinalueella,selisääyhteisöllisyyttäjakotiseutuunkiinnittymistä.Koulunkäyttölisääoppilai-toksenjakodinyhteistyötä.Keskeistäon,ettäsamatilasaadaankäyttöönkokoryhmänajaksi.

Aika:

Ryhmäkokoontuukerranviikossayhteensäneljäkertaa, ja tapaamisenkestoon2,5 tuntia(esimerkkitapauksessakokoonnuttiin torstaisinklo13.00–15.30yhteensäkuukaudenajan).

Ajoitus , joka vaihtelee tilanteiden mukaan:

- Läksytnoin15minuuttia- Välipala20minuuttia- Teema35minuuttia- Pihaleikki1tunti- Rentoutus15minuuttia- Loppupiiri5minuuttia

107

Voimaryhmän ohjelma:

Tutustuminen sisältäämyöskäytännöistähuolehtimista,kutennimienopettelua,yhteystietojenvaihtoajasääntöjenmuodostamisen.Tutustumis-leikkienavullalisätäänluottamusta,yhteisöllisyyttä,luovuuttajamieliku-vituksenkäyttöä.Aluksiharjoituksetovatitsenäisiäjarinnakkaisia.Myö-hemminsiirrytäänyhteistoimintaan.(Ks. listaartikkelin lopussa,esim.”Kukaolisit”.)

Läksyjen tekeminenhelpottaasiirtymistäkoulustavapaaehtoiseenryh-mätoimintaan.Läksyjenteonyhteydessälapsetsaavatyksilöllistähuomio-ta,tukeajakannustusta.

Välipala on yhteinenepävirallinenosuus.Senyhteydessäluodaankannus-tavaailmapiiriäjayhteisöllisyyttä.Seuraavassa esittelen ryhmäkertoina käytettäviä teemoja, joiden avulla vahvistetaan lasten sosiaalisia taitoja. Jokaisellakerrallayhdistetääneriaiheita,jateemojenkäsittelyäjatketaaneritapaamisissa.

- Ystävyydenteemaankuuluvatyhteistyötaitojenjasuvaitsevaisuudenlisääminen.(Ks.listaartikkelinlopussa,esim.”Kehukukkanen”.)

- Kehontuntemukseenliitetääntoisenauttaminenjayhdessäryh-mänätoimiminensekäkoordinaatiokyvynettämotoristentaito-jenvahvistuminen.(Ks.listaartikkelinlopussa,esim.”Jäätyneethernepussit”ja”Seikkailurata”.)

- Itsetuntoavahvistetaan.(Ks.listaartikkelinlopussa,esim.”Kan-nustintuoli”.)

- Viimeiselläkerrallaonjuhla,jossaontarjoilua.Juhlalisääyhtei-söllisyyttä.Siinäkeskitytäänmyösjokaiseenlapseenerikseenniin,ettähänellejääryhmästämyönteinenjalämminhenkinenkoke-mus.Oleellistajuhlassaonmyösselkeälopetus,jossapohditaanryhmäntoimintaa.Lapsetpalkitaanosallistumisesta.

Ulkoilun avullatuotetaaniloa,opitaansääntöjä,pettymystäjaonnistu-mista.Fyysistä,psyykkistä jasosiaalista toimintakykyä lisätäänyhteisentoiminnanavulla.(Ks.listaartikkelinlopussa,esim.”Tervapata”.)

Rentoutukseen kuuluvatsatujaloppuleikki.(Ks.listaartikkelinlopussa,esim.”Sydämensyke”.)

108

ryhmän arviointi ja kehittämisehdotuksia

Voimaryhmänarvioinnissakerätäänyksityiskohtiin liittyvääpalautettalapsilta,ohjaajilta,vanhemmiltasekäsosiaalitoimentyöntekijöiltäkes-kusteluidenjamuidenpalautteidenavulla.Palautettaryhmäläisetantavatmyöstoisilleen jaohjaajille. Jokaisellaryhmäkerrallayksiopiskelijavoimyöshavainnoidatilanteita,jaohjaajatvaraavataikaayhteiseenreflekti-oontilaisuudenjälkeen.Lapsetkertovatryhmästäänmyöstoiminnallisesti,esimerkiksisijoittumallajanalle.Heidänmielipiteitäänkuunnellaanjaar-vostetaanniin,ettäsenäkyymyöstoiminnansisällössä.Arviointiinosal-listumallalapsetopettelevatmyösilmaisemaanitseääneritavoin.

Sosiaalistentaitojenkehittymisenmittaaminenonhaasteellistaerityi-sestisilloin,kunryhmätoimintaonlyhytkestoista.Voimaryhmänpalaut-teessalapsetilmaisivatnauttivansatoiminnasta.Ohjaajatvahvistivatlastentavoitteidenmukaisiasosiaalisiataitojasekäyksilöllisestiettäryhmissä.Ar-vioinnissaonkeskeistähuomioidamyösvanhempienjaopettajienpalau-teryhmätoiminnasta.Arvioinnissavoidaankäyttääpalautelomaketta,jotahyödynnetäänseuraavaaryhmääsuunniteltaessa.Teemojenkäsittelynjat-kaminenerikerroillalisäätoiminnankokonaisvaltaisuutta.Ohjaajanesi-merkilläjayhteiselläsekäyksilöllisellätuellaonkeskeinenmerkityslapsentoimintaanryhmässä.Ryhmävaatiihuolellistaperehtymistäjasuunnitte-luamyösniin,ettävarasuunnitelmatovatmahdollisiaottaakäyttöön.Ve-täjinävoiollamyösmaahanmuuttajataustaisiahenkilöitä.

Kiinteäyhteistyötyöelämänjaoppilaitoksenkanssamahdollistaavä-littömänpalautteenantamisenryhmänerityövaiheissa.Työskentelymal-liakehitetäänyhdessäjajoustavastijokaiseenryhmäänsopivaksi.Yhteisönavullakyetäänlisäämäänlapsenjahänenperheensäluottamustayhteis-kuntaan jayksilöön.Tarvitaanmyössosiokulttuuristaperehtymistä las-tentaustoihin, jottayksilölliset,kulttuuriset jayhteisöllisetvoimavaratsaadaankäyttöön.Samaa lapsiryhmää jatketaanmyöstoisillaryhmätoi-minnanopintojaksoilla,silläsosiaalistentaitojenvahvistumiseentarvi-taanpaljonharjoitusta.Myössuomenkielenvälillisetoppimisentavoitteetryhmässävaikuttavattoiminnansisältöön.Yhdessäharjoitellaanryhmässäkäytettäviäsanoja,kutenesimerkiksieläintennimiä,jostuntematoneläinsattuukohdalle.Kognitiivisiajatunnetaitojaharjoitellaaneläytymälläeri-laisiinleikkeihinjasatuihin.

Perheidentarpeidenkokonaisvaltainenhuomioiminenlisäämyösvan-hempienkanssatehtävääyhteistyötä.Kulttuurinenherkkyystarkoittaaryh-

109

mäläistenjaheidänvanhempiensajatilanteidensahuomioimistajaomantoiminnanreflektointia.Perheidenhuomioimistaedistääkeskusteluvan-hempienjalastenkanssaheidänlähtömaastaansekäsuomalaistenjakult-tuuriensekätapojenerilaisuudestajayhtäläisyydestä.Näihinkeskustelui-hinsekämuuhunsuunnitteluunonoleellistavarataaikaajaerityyppisiätilaisuuksia.Opiskelijoillaonkeskeinentehtävälastentukemisessa.Hesaa-vatkokemustaeettisestivahvistavastatyöotteestajaoppimisestasekäomi-ennäkemystentuottamisestamonialaisessayhteistyöverkostossa.

Asiakkaidenhaasteellisettilanteetlisäävätopiskelijoidenongelmanrat-kaisutaitoja,joustavuuttajaluottamusta,koskaopiskelijoillaontilaisuusreflektoida tilanteitaammattilaisenkanssa.Opiskelijat tuovatryhmäänmyösteoreettisiavalmiuksiaanniinsosiaalipolitiikasta,ryhmätoiminnas-ta,lapsuudenkehitysvaiheista,dialogisuudestakuinvahvistamisesta.Myösopiskelijoidenoppiminensaavahvistustaomassavertaistyöskentelyssä.Ryhmätoimintaankannattaalisätäeriopintojaksoja,jottaymmärryslas-tentilanteestakasvaajasesaadaanparemminsekäpitkäjänteisemminpal-velemaantarkoitustaan.Myöslastenkoulujenoppilashuollonjaopettajienottaminenmukaanyhteistyöhönlisäävanhempienluottamusta.Näinyh-teinentavoitelastenhuolenpidostajatukemisestasaavahvistusta.

Seuraavassalistassaonesimerkkejäryhmässäkäytettävistävälineistä,oh-jeistuksesta,teemoistajaharjoitteista.

Välineet liittyvätkokoontumistentehtäviin.Mukanavoiollaleimakortti,vuoropuhelu-jänis,piirustusvälineet,javirikkeinäkäytetäänkuvia,helmiäelijalokiviäsekätunnesana-javahvuuskortteja.Rentoutuksessalapsiahie-rottiinhierontapallolla.

Sääntöjen sisältöinävoiollaesimerkiksi:- vuoronantaminen(esim.puheenvuorojäniskädessä)- suomenkielenkäyttö(kaikkientuleeymmärtää)- ystävyys(eikiusatatoisia)- ohjaajanohjeidennoudattaminen- puheenvuoronpyytäminenjäniksenavulla- pysyminentilassa.

Tutustumisharjoituksia tehtiinleikkienavulla. ”Mikäsinäolisit,josoli-sit..?”-leikissäistutaanringissä jaohjaajaaloittaa leikinesimerkiksiky-symällä:”Mikäsinäolisit,josolisiteläin?”Ohjaajavierittääpallonvas-

110

taajalle,jokavastaa,mitäensimmäiseksituleemieleen.Kunkaikkiovatvastanneet,ohjaajakeksiiseuraavankysymyksenesimerkiksi:”Mikäsinäolisit,josolisithuonekalu?”

Läksyjen teossaohjaajillaoliväritettäviäkuviamukanaan,joseilapsellaollutläksyjä.

Välipalan kustansisosiaalitoimi,jasiinähuomioitiinkulttuurisettavat.

Teemat: - yhteistyötaidot- suvaitsevaisuus- kehontuntemus- itsetunnonvahvistaminen.

”Kuvan selityspeli”.Värikkääteläinkuvatasetetaankuvapuolialaspäinlat-tialle.Leikkijänostaakortinotsalleenkatsomattasitä.Muutantavatvihjei-tä,mikäeläinkuvassaon.Ohjaajaauttaa,jososallistujateivättiedäeläi-mennimeä(suomeksitaimuuten).

”Laiva on lastattu”erimaillataihyvääystävääkuvaavillapiirteillä.

”Kim-leikki.”Puuttuvaesine.Tavaratpistetäänkeskelle,jalapsetmuiste-levatniitä.Sittenhekääntävätpäänpoisjaesineidenpaikkaavaihdetaanjaotetaanyksitavarapois.Jososallistujaeitiedä,mikäesinepuuttuu,hänvoiantaavihjeitä,kuten:”Seonpyöreätaipunainen.”

”Kehukukkasessa”lapsipiirtäätaikirjoittaaominaisuuksiaan,missähänonhyväjaarvokas.Samankukanvoitehdämuidenhyvistäpiirteistä.

”Vahvuuskorttien” korttipakassaon40korttia,jotkatukevatlapsenvah-vuuksia.Korttienavullaharjaannutetaanomienvahvuuksientunnistamis-tajaannetaanpositiivistapalautetta.Valitaankorttejaeripuolillehuonetta.Lapsetvalitsevatsopivankortinjakertovat,miksivalitsivatkyseisenkortin.

”Kannustustuolissa”lapsetistuvatvuorotellenkannustustuoliinjamuutsanovathyvänpuolentuolissaistuvastalapsesta.

111

”Tasapainotaitureissa”musiikkisoijaleikkijätliikkuvat.Kunmusiikkiloppuu,ohjaajakertoo,mitkäkehonosatkoskettavatlattiaa.

”Jäätyneet hernepussit”-leikissäleikkijätliikkuvatympäriinsähernepus-sipäänsäpäällä.Kunsetippuu,toisenleikkijäntuleenostaasejäätyneentoverinsapäälaellesulattaakseenhänet.Nostajaeisaapudottaaomaaher-nepussiaan.”Seikkailurata” alkoiautioltasaarelta.Päästäkseenpoissaareltalastentu-leesuoriutuaerilaisistatehtävistä.Ryhmäjaetaankahteentiimiin.Suorite-tustatehtävästätiimisaapalkinnoksijalokiven,jatoistenkannustamisestaryhmäsaalisääjalokiviä.Saatuaanriittävänmääränjalokiviäryhmäpystyylunastamaanpaluuliput.Ryhmänätoimimisenkorostamiseksilastentuleesiirtyätehtäväpisteestätoiseenyhteiselläaluksella,jokaonhula-hulavanne.

Lautapeleistä voidaan valita Unicef-monikulttuurisuuspeli, joka onmuistipeli.

Laulaminen ja piirtäminen lisäävätluovuutta,yhteisöllisyyttäjailoa. Näi-denavullavoidaanmyösmonipuolistaamuitatehtäviä,kutensatuja.Myössadutustakäytetäänyksilöllisyydentukemisessa.

Sadun alkualuetaanniin,ettäeläydytäänsentuottamiintunnelmiin,esi-merkiksisatuunerilaisestakoirasta,jokapääseevapauteen.Jokuvoipu-keutuakoiraksi,jamuuteläytyvättunteisiin,joidenavullahelähestyvätkoiraa.Sittentilannekatkaistaanjajatketaansadunlukemista.Eläytymis-tilanteitavoidaantehdälisääsadunjatkuessa.Lopuksikeskustellaansadunherättämistäajatuksista jasiitä,mitäerilaisuusonjamitensitävoidaankohdata.Satuvoiollamyösimprovisaatiotarina,jotalapsetjatkavateläy-tymälläsiihen.Ulkoilu koostuuleikeistäjapeleistä.Siellä leikitäänpeiliä,pelataanterva-pataa,polttopalloa,maa-meri-laiva-leikkiäjalasketaanliukumäkeä.

Rentoutuksen yhteydessä kerrotaantunnelmistasekäkokemuksista.Sil-loinvoidaanlukeasatu.

Kokoava hahmoonlohikäärme.Lohikäärmeensisällemennäänlopuk-sikuuntelemaansatuatms.Varotaanherättämästälohikäärmettä,jokaon

112

tehty”luolapatjoista”jasateenvarjosta.Lapsetmenevät”luolaan”lohikäär-meensisäänrentoutumaan.

Loppuleikkinäon”Sydämensyke”.Ohjaajapistää”sydämensykkeen”kier-toonringinympäri,jakunsepalautuulähettäjälle,hänsanoo:”Kiitos.”Lopuksilapsetsaavatvieläleimasinkortteihinsaleimantaitarranryhmäänosallistumisesta.

Lähteet

Almqvist,Kjerstin–Broberg,AndersG.2004.Kulturellaskillnader.TeoksessaAllwood,CarlMartin–Franzén,ElsieC.(toim.):Tvärkulturellamöten.Grundbokförpsykologerochsocialarbetare.NaturochKultur.118–154.

Anis,Merja2008.Sosiaalityöjamaahanmuuttajat.Lastensuojelunammattilaistenjaasiakkaidenvuorovaikutusjatulkinnat.VäestöntutkimuslaitoksenjulkaisusarjaD47.Helsinki:Väenstöntutkimuslaitos.

Butterfield,Rita–Lewis,Megan2002.Health–relatedsocialinfluence:Asocialecologicalperspectiveontacticuse.JournalofSocialandPersonalRelationship19(4).

Finlay,L.2001.GroupworkinOccupationalTherapy.Cheltenham:NelsonThornes.

Hall,Stuart2003.Kulttuuri,paikka,identiteetti.TeoksessaLehtonen,Mikko–Löytty,Olli(toim.):Erilaisuus.Tampere:Vastapaino.85–128.

Harju,Aaro2004.Osallistuminenjavaikuttaminen.Osallisuus.Kansalaisfoorumi–sivistysliitto.Verkkodokumentti.<http://www.kansalaisfoorumi.fi>.Luettu18.2.2011.

Hautala,Tiina–Hämäläinen,Tuula–Mäkelä,Leila–Rusi-Pyykönen,Mari2011.Toiminnanvoimaa.Toimintaterapiakäytännössä.Helsinki:Edita.

Helenius,Aili–Jäälinoja,Päivi–Sormunen,Helena2000.Seesam!Avaimiaesiopetukseendraamapedagogiikkaan.Helsinki:Gummerus.

Honkanen,Eeva–Peltokorpi,Anna–Tähkälä,Laura2011.Lastenvoimaryhmä.Sosiaalisiataitojavahvistavaaryhmätoimintaamaahanmuuttajataustaisillelapsille.Opinnäytetyö.Helsinki:MetropoliaAmmattikorkeakoulu.

Kettunen,Reetta–Kähäri-Wiik,Kaija–Vuori-Kemilä,Anne–Ihalainen,Jarmo2009.Kuntoutumisenmahdollisuudet.Helsinki:WSOY.

Koskela,Hanna–Vähämaa,Henna2004.Justus-ryhmä.Toimintaterapiaatarkkaavaisuushäiriöisillekouluikäisillelapsille.Opinnäytetyö.Helsinki:MetropoliaAmmattikorkeakoulu.

Kähäri-Wiik,Kaija–Niemi,Aira–Rantanen,Anneli2007.Kuntoutuksellatoimintakykyä.Helsinki:WSOY.

113

Lepola,Outi2000.Ulkomaalaisestasuomenmaalaiseksi.Monikulttuurisuus,kansalaisuusjasuomalaisuus1990-luvunmaahanmuuttopoliittisessakeskustelussa.Helsinki:SuomalaisenKirjallisuudenSeura.

McGoldrick,Monica–Giordano,Joseph–Garcia-Preto,Nydia2005.Ethnicityandfamilytherapy.NewYork:GuilfordPress.

Mosey,A.C.1986.Psychosocialcomponentsofoccupationaltherapy.NewYork:RavenPress.

Muhonen,Jyrki–Lallukka,Kirsi–Turtiainen,Pekka2009.Pienryhmätoimintalastenjanuortenehkäiseväntyönmenetelmänä.Jyväskylä:YAD.

Salmivalli,Christina2005.Koulukiusaaminenryhmäilmiönä.Helsinki:Gaudeamus.

Sander,Åke2004.Religionsomförståelse.TeoksessaAllwood,CarlMartin–Franzén,ElsieC.(toim.):Tvärkulturellamöten.Grundbokförpsykologerochsocialarbetare.NaturochKultur.202–250.

Savolainen,Tuija2010.Haastavanuorijakoulunkäynti.Opasopettajille.Opetushallitus.Verkkodokumentti.<http://www.kalliomaa.net>.Luettu5.5.2011.

Schubert,C.2007.Monikulttuurisuusmielenterveystyössä.Helsinki:EditaPrima.

Segercrantz,Ulrika2009.Prologi.Ryhmäanalyysinhaasteet.TeoksessaLindroos,Heidi–Segercrantz,Ulrika(toim.):Yksilöksiryhmässä.Helsinginyliopisto:Palmenia-kustannus.

Turunen,KariE.1996.Elämänkaarijakriisit.Jyväskylä:AtenaKustannusoy.

Toskala,Antero1991.Kognitiivisenpsykoterapianteoreettisiaperusteitajasovelluksia.Jyväskylänkoulutuskeskus.

Väestörakenne2009.Tilastokeskus2010.Verkkodokumentti.<http://www.stat.fi/til/vaerak/2009/vaerak_2009_2010-03-19_tie_001_fi.html>.Luettu19.2.2011.

114

Kun ne ongelmat ovat yhteiskunnassa

Pitää oikein muistuttaa itselleen, että kaikki maahanmuuttajat ovat yksilöitä yk-silöllisine tarpeineen. Mutta ei näillä resursseilla juuri pystytä yksilöllisiin tar-peisiin vastaamaan. Jotenkin tuntuu toivottomalta, kun tajuaa, että monet näistä ongelmista ovat oikeastaan yhteiskunnassa, sen rakenteissa. Maahanmuuttajien on vaikea sopeutua suomalaiseen yhteiskuntaan, joka on heitä kohtaan rasistinen ja ennakkoluuloinen. Omat hankaluutensa tuovat suomalaiset perheet, jotka ovat rasistisuudellaan saaneet etenkin perheiden nuoret tappelemaan keskenään. On huolestuttavaa, että nuoret kerääntyvät iltaisin alueellemme päiväkotien ja koulu-jen pihoille välejään selvittelemään. Kaikkea tätä on vaikea yhden sosiaaliohjaa-jan käydä muuttamaan.

Työ on raskasta. Työntekijöitä on liian vähän, ja työtä on liian paljon. Asiakkaat tarvitsisivat enemmän apua, neuvoja, ohjausta ja konkreettista apua (asiointi kaupungilla, rahan kanssa asiointi, kellon ja sovitun ajan noudattaminen) kuin mitä minulla on mahdollisuutta heille antaa.

Osmos-projektiin osallistuneiden sosionomiopiskelijoiden mielikuvia monikulttuurisesta työstä, eläytymismenetelmällä tuotettu harjoite

115

Millaisia haasteita voi nousta eteen, kun lähdetään

rakentamaan vanhemmuutta tukevaa ryhmätoimintaa

sellaisille maahanmuuttajataustaisille äideille, jotka

yleensä jäävät yleisten yhteisö- tai yksilöpalvelujen ul-

kopuolelle? Artikkelissa kuvataan lastensuojelu-

asiakkaana olevien somaliäitien kanssa viritettyä

yhteistoimintaa ja sitä, miten toiminta rakentui vai-

heittaisesti äitien omia toiveita kunnioittaen. Lopuksi pohditaan yleisemmällä tasolla,

mikä on tärkeää maahanmuuttajille suunnatussa ryhmämuotoisessa ohjauksessa.

7 Somaliäitien toimintaryhmä

Kaija Matinheikki-Kokko ja tuula Hyppönen

Asiakasyhteisöjenosallistumistaaktivoivattoimenpiteetovatyleisiäsosiaa-litoimessa,niinlastensuojelussakuinsosiaalisohjauksentarjoamassavar-haisessatuessakin.Harvoinonkuitenkaankuvattusitä,mitenprojektientoteuttamat,yhteisösuuntautuneettoimenpiteettavoittavatmaahanmuut-tajatjamitenmaahanmuuttajientoimijuuttaononnistuttuvahvistamaanryhmämuotoisentoiminnanavulla.Asiakkaidenryhmämuotoiseentoi-mintaanosallistamisenhaasteellisuuttalisäsiOsmos-projektissapyrkimystavoittaamukaannemaahanmuuttajat,jotkayleensäjäävätherkästiyleis-tenyhteisö-taiyksilöpalvelujenulkopuolelle.

TässäartikkelissakuvaammeOsmos-projektissasomaliäitienkanssaviritettyäyhteistoimintaa.Tavoitteenaoliosallistujienomantoimijuuden,erityisestivanhemmuudenvahvistaminen.Lisäksi toimintakohdentuimyösosallistujienhyvinvoinnin ja toimintakyvynedistämiseenheidänodotuksistajatoiveistalähtien.Artikkelissatuodaanesilleyhteisötoimin-nanrakentuminenjanevaikeudet,joitayhteisönmäärittämisessäjaso-maliäitientoimintaanosallistamisessakohdattiin.Lopuksikäsittelemmetoiminnassaopittuajatoiminnantuloksiaasetettujentavoitteidenvalossa.

SomaliäitientoimintaryhmärakentuiHaruspuistonasukaspuistoon(sosiaalitoimessakäytetäänmyöskäsitettäleikkipuisto,perhepuisto)osaksi

116

somalinaistenolemassaolevaaomaatoimintaa.Viidestäkymmeneenalu-eellaasuvaasomaliäitiäolikokoontunutkeskenäänHaruspuistoonkeski-viikkoisin.Somaliäitienkeskinäiset tapaamisetolivat jatkuneet jouseanvuodenajan,jaäiditolivattoivoneetmahdollisuuttaosallistuamyösoh-jattuunryhmämuotoiseentoimintaan.Osmos-projektinpuitteissapys-tyimmetarjoamaanheillemahdollisuudenosallistuaaamupäivisinkerrankuussaohjattuunryhmätoimintaan.Ohjatutryhmätapaamisetajoittuivat2010keväällejasyksyllesiten,ettätapaamisiaoliyhteensä8.Osallistujatolivat iältään20–40-vuotiaita,pääsääntöisestimonilapsisten(3–7lasta)perheidenäitejä.Naisetolivatensimmäisenpolvenmaahanmuuttajia,jaheolivatasuneetjouseitavuosiaSuomessa.Heidänsuomenkielentaitonsaolikuitenkinjäänytheikoksi.Tähänolivaikuttamassapaitsityöllistymi-nenkotiin,myösheikkokoulupohjajaharvalukuinentaiolematonomanetnisenryhmänulkopuolelleulottuvakontaktiverkosto.

Keskiviikkoisinaamupäivänajaksi leikkipuistotarjosisomaliäideilleomanavaranryhmätilankäyttöönleikkipuistonmuuntoiminnanjatoi-mitilojen lisäksi.Allekouluikäiset lapsetolivatäitienmukanatapaami-sissa,kuntaaskouluikäisetolivataamupäivisinkoulussa.Leikkipuistoolikuitenkintulluttutuksimonellekouluikäisellekinmaahanmuuttajalapsel-lepaikkana, jokatarjoaamahdollisuudenaktiiviseen ja toiminnalliseenajanviettoonkouluajanjälkeen.

HelsinginItäiselläalueellavuonna1993toimintansaaloittanutHarus-puistoonmonikulttuurinenasukaspuistokaikenikäisille.Puistontoimintaperustuukestäväänkehitykseenjapajatoimintaan,tekemälläjakokemallaoppimiseen,yhteisöllisyyteenjaarjenarvostamiseen.Asukkaatjaohjaajatsuunnittelevattoimintaayhdessä.Asukastaloonasukkaidenkäytössämyösiltaisinjaviikonloppuisin,jatätämahdollisuuttamaahanmuuttajaperheetovatkäyttäneetkin.HaruspuistonohjaajattukivatOsmos-projektintoimin-taainformoimallatilaisuuksista,motivoimallasomalinaisiamukaansekämyösosallistumallaohjaustilaisuuksien. Haruspuistontoiminta-ajatuksenaonedistääkotiseuturakkaudenjayhteisöllisyydensyntymistä–yksilön,arvojenjakulttuurienkunnioitustasekäkeskinäistäluottamusta,auttavai-suuttajaavoimuuttakaikkienideoille.Toiminnassaonkiinnitettyerityistähuomiotaalueellaasuvaanrunsaslukuiseenmaahanmuuttajayhteisöönjaheidänosallistamiseensatoimintoihin.(Haruspuisto).

AlueellaoliaikaisemmintoiminutaktiivisestiHelsinginsosiaalitoi-menvarhaisentuenmonikulttuurisenperhetyönVerso-projekti.Projektis-saerityisenäkohderyhmänäolivatvenäjänkielisetperheet,muttatoimintaolitavoittanutmyösmuitamaahanmuuttajaryhmiä.Verso-projektinvetäjä

117

arvioikin loppuraportissaan(Helsinginkaupunginsosiaalivirasto2008)leikkipuistojenmerkityksenmonikulttuurisessaperhetyössäerittäintär-keäksi,koskaneovatlähelläasiakasta,kynnysosallistuaniihinonmatalaeikäosallistumistakoetasosiaalisestitaikulttuurisestileimaavaksi.Maa-hanmuuttajilleolisihyväperustaaleikkipuistoihinvertaisryhmiä,kutenVerso-projektinkoordinaattoriTatjanaTsempoiontodennut.

MonikulttuurisiaperheitäkoskevatutkimustuovahvistustaTsempoinnäkemyksille.Kunallekouluikäisenmaahanmuuttajalapsenkotoutumis-tavahvistetaantarjoamallamahdollisuuskielenoppimiseenjakulttuuri-virikkeisiin,tulisisamallavahvistaamyösvanhempiaitselliseenselviyty-miseen.NäinkuvaaonnistunuttaperheinterventiotaÇiğdemKagitcibasi(1990;Berryym.2011),jokaonkansainvälisestitunnettumonikulttuu-ristenperheidentutkijaIstanbulinyliopistosta.Kagitcibasituleenäinku-vanneeksisuomalaisensosiaalitoimenperhepuistonkaltaisentoiminnanesimerkkinäonnistuneesta,kokonaisvaltaisestatoimenpiteestä.Siinämyösvanhemmilletarjotaanmahdollisuusosallistualastensakanssayhteiseenviriketoimintaan,mikälisäämyösvanhempien(äitien)resurssejatukealapsiaantoivotullatavalla.

PerheyhteisöSomaliassaonkiinteä,muttaseonjoutunutsopeutumaanmoniinyhteiskunnallisiinmuutoksiinkaupungistumisen,siirtolaisuudenjapakolaisuudenseurauksena.Siirtolaisuus japakolaisuusovathajotta-neetperheitäviimeistenparinkymmenenvuodenajan.Arvioidenmu-kaannoinneljännessomaliväestöstäasuuulkomailla.Heovatpääasiassamiehiä.Perinteinensomalialainenperheonyleensäsuomalaistaperhettähierarkkisemminrakentunut,javanhemmillaonoikeusosoittaaaukto-riteettiaan,tehdäpäätöksiäjarangaista.Perheissävallitseeselkäroolijakokoskienniinsukupolvi-kuinsukupuolirajoja.Perinteinensomalialainenjasuomalainenkäsitystasa-arvostasekänaisenjamiehenrooleistapoik-keavatnäintoisistaansuhteessatyönjakoonjakasvatukseen.Nuortenodo-tetaankuuntelevanpäätöksiätehdessäänvanhempaasukupolvea.Perheenisäonauktoriteettijataloudellisenasemanturvaaja,kuntaasäititoimiiyleisestikotonajahuolehtiilapsista.Naistenmaailmarakentuuperintei-sestipitkältikodinjaperheenympärille,kuntaasmiehethallitsevatper-heenulospäinavautuvaajulkistatilaa.(Peltonen2005;Tiilikainen2003;Martikainen–Tiilikainen2007.)

Suomessa,kutenmyösItä-Helsingissäasuvistasomalinaisistamonetovatyksinhuoltajia,muttalukujentaaksearvioidaankätkeytyvänmyösmo-niavioisuutta.MoniavioisuusonedelleensallittuaSomaliassa,joskinseonvähenemässä.Naistenpukeutumistapaasääteleeislamilainenperinne.Tä-

118

mäilmenimyösHaruspuistonnaistenpukeutumisessasiten,ettähepeit-tivätpäänsähuivillajakäyttivätvartalonkätkeväähametta.Somalialaisista90%onmuslimejajaedustaamaltillistasunnalaisuutta.(Tiilikainen2003.)

ryhmämuotoisen toiminnan kohderyhmä rakentui vaiheittain

SomaliäitienryhmänkäynnistymistäHaruspuistossaedelsivaiheittainenkohderyhmänrakentuminen,jokaonkuvattutiivistetystikuviossa1.Ku-vaammeryhmänrakentumisenvaikeuttalähemmin,koskasillävoiollamerkitystätulevienryhmätoimintojenrakentamisessa.Haastavuussyntyipitkällevaikeudestakonkretisoidamaahanmuuttajilleheillevierasta las-tensuojelunkäsitettä,jonkaperusteellalähdimmerakentamaanryhmätoi-mintaa.Lastensuojelunasiakkuusjasenperusteetolivatmaahanmuuttajillevieraita(ks.julkaisunartikkeliKulttuuriin kätketty).Toimenpiteetjaniidenorganisointilähtivätnäinpikemminviranomaistenjameidänprojektitoi-mijoidenlähtökohdistakuinmaahanmuuttajienitsensäkokemastaasiak-kuudestajasiihenliittyvistätarpeista.

Ensimmäisessävaiheessamaahanmuuttajataustaistenperheidenryh-mätoiminnankohderyhmäksivalittiinlastensuojelunasiakasperheet.Las-tensuojeluperheidenvanhempaintukiryhmäntarvenousiesillemarras-kuussa2009Osmos-projektintoimijoidenns. laboratoriotyöskentelyssä.Ryhmässätuotiinesillealueenlastensuojelu-japerhetyössäyleisestikoh-dattuhaasteauttaaväsyneitäjamasentuneitavanhempia.Osmos-projek-tissa lähdettiinnäinrakentamaanpilottitoimintaa, joka tuottaisi tietoamaahanmuuttajataustaistenvanhempienkokemuksistajajaksamisestase-kätukisiheidäntoimijuuttaanperheessä.Tätätietoavoitaisiinjatkossain-tegroidaalueenperhetyöhön.Sosiaaliohjaajienlisäksialueenperhetyön-tekijäntaiperhetyöntekijöidentoivottiinosallistuvanryhmätoimintaan,mikäedistäisiryhmätoiminnantarjoamantiedonjatoimintatapojenin-tegrointiaperhetyöhön.

119

RISKIPERHEET: Lastensuojelun asiakasperheiden tukeminen

•Vanhempien tukiryhmä•Lasten toimintaryhmä

ETSIVÄ:

Perheiden odotukset

KOHTAANTO-ONGELMAT”…voiko ystävä tulla mukaan”

VARHAINEN TUKI:

Haruspuiston asukaspuisto

Somaliäitien toimintaryhmä

- Terveyttä ja toimintakykyä

- Koti ja toimijuuskasvattajana

- Uskonto jäsentäjänä

- Verkostot ja toimijuus

Kuvio 1. Kohderyhmän osallistamisen rakentumisen kolme vaihetta

YhteistyössäHelsinginkaupunginsosiaalivirastonItäisenperhekes-kuksenkanssa järjestimmemyöskaksipäiväisenkoulutuksenHelsinginsosiaalitoimen,erityisestiItäisenalueensosiaaliohjaajillejaperhetyönte-kijöille(Helsinki8–9.4.2010).Koulutuksentavoitteenaoli luodayhteis-tänäkemystävoimavaraistavaanperhetyöhönmaahanmuuttajienparissa.Koulutushankittiinostopalvelunavoimavaraistavaanperhetyöhönerikois-tuneiltakouluttajilta,joitaolivatKaijaLajunenjaTapioIkonen.Koulutuk-sessaolipyrkimyksenäyhdistääsuomalaistajakansainvälistäasiantunte-musta,jokakoskineuvonantoajaohjaustamaahanmuuttajienperhetyössä.

Tutustuimmemyöstutkimustenpohjaltatuotettuihinkäsityksiintoimi-vistainterventioistalastensuojeluperheissäjalaadimmeaskelittainetenevänpilottiohjelmantavoitteet.Tavoitteissakorostuiomantoimijuudentukemi-nenvanhempana,kasvattajanajapuolisonauudessatoiminta-jakulttuuri-ympäristössä.Pyrkimyksenäolitarjotasekävanhemmilleettäheidänlap-silleenomattoimintaryhmät,jotkatoteutettaisiinajallisestisamanaikaisina.

SuunnitteluryhmänmuodostivatOsmos-projektin toimijoinaMet-ropoliaAmmattikorkeakoulunopettajajäsenet, Itäisenperhekeskuksensosiaalityöntekijä japerhetyöntekijä sekäsomalitaustainen Itäisenper-hekeskuksentyöntekijä,jollaoliperheterapiakoulutus.Toimintaryhmäntavoitteiden jakeinojenosalta suunnitteluryhmäoliyksimielinen. Itsetyöskentelyäleimasikuitenkinosallistujienvaihtuvuus,eikäsosiaalitoi-menedustajienasiantuntemusvarmastikaan tullut täydestihyödynne-tyksi.Toimintaryhmäkoostettiinsomalitaustaisistaasiakasperheistä,joitaasuualueellarunsaasti.

120

Kokemustenmukaankeskeistäryhmätoiminnassaonluottamukselli-sensuhteenluominenasiakasperheidenkanssa.Maahanmuuttajataustai-sentyöntekijänroolionkeskeinenerityisestilastensuojelutilanteissa,jossatieto,tunnejaymmärrystilanteestaovatmonitulkintaisia.Edellämaini-tunVerso-projektinkoordinaattoriTatjanaTsempoitoteaaomanakoke-muksenaanvenäläisperheidentukemisesta,ettäryhmänvetäjäntulisiol-lakielitaitoinenjakulttuurituntemusonsuotavaa.Ilmannäitäeihänenmukaansapääseryhmäänsisääneikäsaavutetaryhmäläistenluottamusta(Helsinginkaupunginsosiaalivirasto2008).Ryhmätoimintaanalkuvai-heessaosallistunutsomalitaustainensosiaalialanopiskelijapuolestaantul-kitsi,ettäsomaliväestössäsyntyyluottamussosiaalialantoimijoihinjokoviranomaistenasemaanperustuvana”pakkoluottamuksena”taihenkilö-kohtaisenaluottamuksenaesimerkiksiryhmänvetäjään.Kumpikaannäistäluottamuksenehdoistaeitäyttynyttässäalkuvaiheessa.Osoittautuihyvinhaasteelliseksi löytääosallistujat lastensuojelunpiirissäolevistaperheis-tä,silläulkopuolisinaprojektitoimijoinaemmeedustaneetosallistujilleviranomaista.Sosiaalitoimentuttuja luottamustaherättävätyöntekijäeipuolestaanvoinutirrottautuatyöstäänryhmäistuntoihin.Somalitaustainentyöntekijätaasolisiirtynyttoisiintehtäviin.Osallistujienvaihtuessakon-taktinluominenosoittautuihaasteelliseksi.Somaliyhteisössäosallistumi-senesteetpuettiinkäytännönesteidenmuotoon,muttaoliilmeistä,ettäryhmätoimintaaolikohdennettavauudellatavalla.

Toisessavaiheessaryhmäinterventionkohderyhmäälavennettiin.Las-tensuojeluntyöntekijäkutsuimukaansellaisiamaahanmuuttajaperhei-tä, joissaolihuostaanotonriski tai jälkihuoltovaihe.Lasten javanhem-pienryhmänjärjestäminensamanaikaisestioliosoittautunutvaikeaksi,jotenkutsuimmemukaanvanhempiasellaiseenaikaan,jolloinlapsetoli-vatkoulussataipäivähoidossa.Tämäkinjärjestelyosoittautuiongelmalli-seksiniillekolmelleäidille,jotkasaimmemukaankahteenensimmäiseentapaamiseen.Vaikkasosiaalityöntekijäolikuvannutryhmätoiminnanläh-tökohdatjatavoitteetryhmäänkutsunyhteydessäjavaikkakävimmenii-tävieläyhdessäläpiryhmässä,ilmaanjäipaljonihmettelyä:”Miksijuu-rimeidätonkutsuttetänne?””Voinkoottaamyösystävänmukaantänneseuraavallakerralla?”

Rakensimmetoisenkerranohjelmanosallistujientoiveidenmukaantoiminnalliseksi,jakäsitöidentekemisenlomassakäsittelimmeosallistu-jienmahdollisuuksiahankkiapalveluitajatukeaitselleenperheenerilai-sissapulmatilanteissa.Toisellakerrallaosallistujatolivatkuitenkinosinvaihtuneet,jaystäviäolitullutmukaan.Ryhmässäesitettiinkintoive,että

121

ryhmätoimintaantulisivatmukaanHaruspuistossakokoontuvatsomaliäi-dit.NäinryhmätoimintarantautuiHaruspuistoon,jossalähdimmearvi-oimaanryhmäohjauksentoiveitayhdessäsielläkokoontuviensomaliäitienkanssa.Riskiryhmätoiminnansijaantällainenlaaja-alainen,kaikilleavoinryhmäsaavuttikintässä tilanteessa laajemminsomaliäiditaiheuttamattahämmentymistätaileimautumisenpelkoa.

JulkaisunKulttuuriin kätketty-artikkelituoesiin,mitenkulttuurierotjakulttuurisidonnainenpalvelu-jatukiverkostovoivatluodajännitteisyyt-tä javäärinymmärrystäerityisesti lastensuojeluunliittyvässätoiminnas-sa.Törmäsimmeryhmänrakentamisenalkuvaiheissaosallistujienepä-tietoisuuteenjavaikeuteenhahmottaa lastensuojeluntoiminnanroolia,jonkapohjaltaolimmerakentaneet”asiakaslähtöistä”ohjauksenkulkua.Ohjaustilanneonpulmallinensilloin,kunosallistujaeimääritteleitseäänsellaisentuenjakannustuksentarvitsijaksi,jotaohjauksellapyritääntarjo-amaan.MyösOsmos-projektiinsisältyvässämentorointihankkeessanouse-vatesiinprojektitoimijoidenjaosallistujienerilaisetodotushorisontit(ks.LautalanjaNymaninartikkelitässäjulkaisussa).Omallakielellätapahtu-van,sujuvanohjauksenjaneuvonannonsijaanmaahanmuuttaja-asiakkaatodottivatkintoiminnantarjoavanmahdollisuudentutustuavaltaväestöntoimintatapoihinheitäedustavanmentorintuella.

ohjelma alkaa

Haruspuistossa rakensimmesomaliäitien toimintaryhmän tavoitteet jaydinsisällöt yhteistoiminnassa osallistujien kanssa. Lähtökohtana ker-roimmeOsmos-projektistajasentavoitteista.Aiemminolimmeluoneetvalmiitaohjelmarakenteitamonikulttuurisen,toiminnallisen,psykoedu-katiivisenjasosiaalipedagogisentiedonvarassa,muttatässäkeskeisenävi-rityksenäoliosallistujienomiinaloitteisiintarttuminen.Tulimme”vie-raina”somaliäitienomaantoimintaryhmäänkuuntelemaanjakäymäänvuoropuheluaniistäasioista,jotkaosallistujatmäärittivätitselleentärkeik-si.Ryhmäänosallistujattunsivathyvintoisensa.Heviettivätpaljonaikaayhdessämyösryhmänulkopuolella.Keskinäinentukeminentuliesilleusein,kunkeskustelimmearjentoimintojensujumisesta.

Osallistujattoivathyvinaktiivisestiesiintoiveitaan,joistaensimmäi-nenkäsittelitoimintojenjatkuvuutta.Somaliäiditolivatolleetmukanaeri-laisissaprojekteissa.Heilleolisyntynytkäsitys,ettäkun”projektitoimijatsaavatheiltähaluamansatiedot,helähtevätjatoimintapäättyy”.Projek-

122

tit, Osmos mukaan lukien, ovat määräaikaisia. Tässä etsimme ratkaisuksi mahdollisuuden integroida ryhmätoiminnat jatkossa osaksi Metropolian Positia-hyvinvointipalvelutoimintaa. Tämä tarjoaisi mahdollisuuden jat-kaa ryhmätoimintojen ohjausta Osmos-projektin päätyttyä. Positia on Hy-vinvointi ja toimintakyky -yksikön koulutusohjelmien opiskelijoiden pal-veluyksikkö, joka tarjoaa asiakkaille sosiaali- ja kuntoutusalan palveluita ohjattuna opiskelijatyönä. Syksyllä 2010 Metropolian Positia-hyvinvointi-palvelun kautta toiminnan ohjauksesta vastasivat fysio- ja toimintaterapian opiskelijat yhdessä opettajien ja työelämän ohjaajien kanssa.

Ohjelman ydinsisällöt rakentuivat osallistujien toimijuutta edistäväksi voimaympyräksi (kuvio 2), jonka keskiössä kulki kysymys: ”Mikä minua kantaa?” Elementtejä, jotka kantavat naisten hyvinvointia arjessa, selvitim-me kysymyksillä, kuten: ”Milloin voin hyvin? Mikä on paras hetki päiväs-säni? Mikä minua huolestuttaa? Keneltä saan tukea erilaisissa pulmatilan-teissa?” Kirjasimme ympyrään periaatteen ”jatkuvuutta toimintaan”, joka oli noussut keskusteluissa esille.

• ”Tärkein asia”• Jäsentää elämää• Hyvät tavat

• JAKSAMINEN ARJESSA• Fyysiset harjoitteet • Omahoito ja toimijuus

TERVEYS USKONTO

"ÄITIVIISAUTTA" YHTEISKUNNALLINEN TOIMIJUUS

• Äitinä, kasvattajana, tyttärenä, ystävänä, naisryhmänä

• ”My cup of tea”

• ”Huoli lapsista ja heidän tulevaisuudestaan”

• Samastumiskohteita ja erilaisia viiteryhmiä vs. kulttuurinen koteloituminen

• Verkostot

Kuvio 2. Somaliäitien toimintaryhmän ydinsisällöt

Toiminnan sisällöissä tärkeimmäksi nousi somalinaisten oman fyy-sisen toimijuuden ja terveyden edistäminen. Monilla oli kokemuksia fy-sioterapiassa käynneistä, jotka olivat helpottaneet selkävaivoja, kipuja ja

123

särkyjä.Jotkutnaisistaolivatmyösosallistuneetryhmäliikuntaan,muttaongelmiatuottisopivanajanjalähellesijoittuvanpaikanlöytäminen.Täs-säkohtaakeskeiseksinousimyöstoiveomienuintivuorojenjärjestämisestänaisille.Näinjouduimmetilanteeseen,jossaodotushorisonttialkoiliukuaohiprojektintoimintamahdollisuuksien.Toimmeesiin,ettävoimmetu-keajärjestelyissä,muttaemmepystyjärjestämäänasiaaprojektinpuitteis-sa.Sensijaanterveysliikuntajaomahoitoharjoitteetolivatjärjestettävissäryhmäohjauksenpuitteissa.

Toinensisällöllinenulottuvuuskäsitteli toimijuuttakotona ja tunte-muksia äitinä elämisestä vieraassa kulttuuriympäristössä.Nimesimmeulottuvuuden”äitiviisaudeksi”,mikäkuvaahyvinosallistujienarvosta-maaäitiyttä jaheidänesiinnostamiaanajatuksia lastensakasvatuksesta.Äitiviisauttajaettiinryhmässämuistellen,mitäitseolioppinutomiltavan-hemmiltaansekä isovanhemmiltaan jamitäomastaoppimastahaluaisisiirtyvänlapsille.Tässäyhteydessäesillenousiperheyhteisyydenkosket-tavamerkitysosallistujille.Äitienomienkokemustenvalossasuomalai-nenkasvatusjakurinäyttäytyiväthämmästelynaiheina.Sepoikkesihyvinpaljonsiitä,mitenheitseolivattoimineet lapsenajamillaisiakasvatus-jakäyttäytymisodotuksiaäideilläoliomienkokemustenpohjaltaheidänomialapsiaankohtaan.

Kolmasydinsisältöaluekoskiyhteiskunnallistatoimijuutta,erityises-titoimijuuttakouluikäistenlastenvanhempana.Koulunjakodinvälises-täyhteistyöstäoliosallistujillasekämyönteisiäettäkielteisiäkokemuksia.Päällimmäisenäolihuolilastentulevaisuudesta,selviytymisestäjamenes-tymisestäsuomalaisessakoulujärjestelmässä.Äitejähuolestuttiyläasteellaolevienlastenuramahdollisuudetja-valinnat,joistaheolivatepätietoisia.Samoinpuhuttivatnuortensyrjäytyminenjakiusaamisenkohteeksijou-tuminen.Tässäyhteydessäesiinnousijälleentoiveitakonkreettisistatoi-menpiteistä, jotkakohdentuivatkodin jakoulunväliseenyhteistyöhön.Keskeiseksinousiala-asteellaolevienlastenläksykerhonjärjestäminentu-kemaankoulutyötä.Vanhemmuudentoimijuudenlisäksitukeakaivattiinmyösnaistenomaanyhteiskunnalliseentoimijuuteen.Naisetryhtyivätpe-rustamaanomaayhdistystä,jamyössiihenkaivattiinkonkreettistatukea.

Neljäsaihealuekäsitteliuskonnonjasiihenliittyvientraditioidenjari-tuaalienmerkitystänaistenelämässä.Uskontoolimonenmukaankaikkeintärkeinasia,jasejäsensinaistenarkea.Koulunislam-uskonnonopettajaolihenkilö,johonmonetnaisistatukeutuivatensimmäisenäsilloin,kunlapsillailmenikoulussaongelmia.Hyvättavatoliopittukoraanikoulussa,jasamanlaistamahdollisuuttasomaliäidittoivoivatmyösomillelapsilleen.

124

ohjauksen välineet

MonikulttuurisenohjauksenasiantuntijaDeraldWingSue(2003)onku-vannutohjaajienjaerikulttuurejaedustavienasiakkaidenerilaisiaodotus-horisonttejatehokkaastajatoimivastaohjauksesta.Pystyimmeryhmäoh-jauksessatunnistamaankulttuurieroja,muttalöysimmevainosinkeinojaniidenylittämiseen.Kiteytämmeryhmäohjauksessatunnistamammekult-tuurierotseuraavasti,muttaemmekuitenkaanpyriyleistämäännaisryh-mässätunnistettujaerojalaajemminsomalialaistakulttuuriakuvaaviksi:

Ryhmässä toteutettu ohjauskulttuuriSomaliäitien ryhmän odotukset ohjaukselle

Kielelliseen vuorovaikutukseen perustuvaa, joka tapahtui tässä suomi–somalia-tulkkauksen kautta

tietoa ja toiminnallisia harjoitteita:fysioterapia, terveyskasvatus, omahoito, yhteiskunnallisen toimijuuden harjoitteet

itsehavainnointia tavoittelevaa: kysymykset, käytännöt, kertomukset

tiettyyn aikaan sidottua (tässä kaksi kolme tuntia kerrallaan)

Pitkän tähtäyksen tavoitteita, joista osallistujalle rakennetaan osatavoitteita ja laajennetaan toimintaverkostoa

syy–seuraus-ajattelu, keho ja mieli usein erotetaan, tässä pyrkimys kokonaisvaltaisuuteen

toimintaorientoitunutta, käsitti laajasti eri suuntiin aukeavat arjen tarpeet

tarpeisiin vastaavat, konkreettiset arjen toimijuutta tukevat toimenpiteet

Kulttuurisesti tiivis oma naisyhteisö ja toimintakulttuuri, johon ohjaajat tulevat ulkopuolisina

Vieraanvaraisuus

arjelle ehdollinen

uskonnon ja traditioiden merkitys

Ryhmätoiminnassa törmäsimmesiihen,ettäsomalinaisetodottivathyvinkokonaisvaltaistapalvelua.Hetoivatesiinkaikkiarkielämäntar-peet,joihinkaivattiinkonkreettisiaratkaisuja.Projektissapuolestaanjou-dutaanyleensärajaamaannekohteet,joihinvastataanjajoitapyritäänke-hittämään.Tässäryhmätoiminnanmuutoksenvälineenätarjottiinnaisilletietoa,vertaistukeajatoiminnallistaohjausta,jokaedistäisiheidäntoimi-juuttaanvanhempana,kasvattajanajayhteiskunnallisenatoimijana.Ryh-

125

mässäkuitenkintuli toistuvastiesilleodotuksiaratkaistamuunmuassauintivuoronjärjestäminen,koulunjakodinyhteistyöhönliittyvätpulmatsekäyhdistystoiminnanperustaminen.Ratkaisutedellyttivätsekäpalve-luketjujenettäpalveluverkostojenrakentamista,johonkuuluisieritoimi-alojenorganisaatioita.

Naistenryhmäänosallistuminenoliehdollistaarjentoiminnoille,jot-kavaihtelevatmonilapsisissaperheissä.Samoinsadetaipakkassäänäkyi-vätosallistujamäärissä.Ryhmäänosallistuneidennaistenmäärävaihteli-kinkokoontumiskerroillayhdenjakymmenenvälillä.RamadaninaikaanosallistujateivättavanneettoisiaanHaruspuistossa.Saamammepalauteolikuitenkinmyönteistä,janaisetilmaisivathalunsajatkaatoimintaa.Kätkey-tyykösomaliryhmäntavoittamisenvaikeuteenkuitenkinsuomalaisiinkäy-tänteisiinnähdenerilaisiaehtojasitoutuasovittuun?Useattutkijat(esim.Peltonen2005;Tiilikainen1999;Forsander–Alitolppa–Niitamo2000)ovatkirjanneetongelmaksisaadasomalinuoriataisomalinaisiahaastateltavaksi.Asioistasovitaan,muttahaastateltavaeiilmaannupaikallesovittunaajan-kohtana.Samoinryhmässäasioistasovittiin,muttasovittuunaikaansaa-puminenoliehdollistaarjelle.Kunpaikallesaavuttiin,ryhmässäjatkettiinsiitä,mihinjäätiinilman,ettäosallistujillaolitarvettaselitelläpoisjää-mistääntaipaikalletulemattajättämistään.

Somalinaistenkeskinäinentoimintaolimyössaavuttanutvaiheen,jos-sayhteisentoiminnanrinnalleolitulossayksilöllisiäkotoutumistaedistä-viäratkaisuja:osallistumistakoulutukseen,työharjoitteluunjakielikurs-seille.Näyttimyössiltä,ettäjopitkäänmaassaasuneidennaistenryhmälletulisitarjotamyösryhmämuotoisestimahdollisuuttaverkottualaajemminsuomalaistenkanssa ja tarjotauusiaviiteryhmiäkulttuurisestikiinteäänryhmään.Kokeilimmesitäniinkinpienimuotoisestikuinkutsumallaso-maliäitienliikuntatuokioonmukaanmyösHaruspuistonsuomalaisäitejä.Juurimaahanmuuttaneilleäideillesomalialaistennaistenomaryhmätar-joaasensijaanmitäparhaimmanvertaistuen.

Pohdintaa ryhmätoiminnan ehdoista ja tuloksellisuudesta

Edelläolemmekäsitelleetryhmäohjauksensisältöjenlisäksiniitäehtoja,joil-laryhmätaiyhteisösuuntautunuttoimintarakennetaan.Arvioimmevielälopuksikolmeakeskeistätekijää,jotkanousivatryhmätoiminnassahuomi-onarvoisinaesiinja jotkatuleeottaahuomioon,kunrakennetaanjatko-

126

toimintaataivastaaviaryhmämuotoisiaohjauksia.Näitäovatensinnäkinryhmämuotoisentoiminnankehittäminen.Toiseksikäsittelemmekoke-mustemmevalossaohjauksenlähtökohtiajaniidentoimivuuttamonikult-tuurisessaryhmäohjauksessa.Kolmanneksinostammeesiinasiakkaidenkulttuuritaustanmerkityksenasiakaslähtöistenpalvelujenjaohjauksenke-hittämisessä.Tässäyhteydessäkorostammeylikulttuuri-jasektorirajojenta-pahtuvanverkostoitumisenmerkitystä,kunpalveluapyritääntehostamaan.

Ryhmämuotoisentoiminnanrakentamisessaensimmäiseksikehittä-mishaasteeksinostammesellainenryhmämuotoisentoimintatavankehittä-misen,jokarakentaisimaahanmuuttaja-asiakkaidenosallistumisvalmiuk-siapalveluihinjaniidenkehittämiseen.Tässäkuvasimmelastensuojelunasiakkainaoleviamaahanmuuttajataustaisiaperheitä javaikeutta tavoit-taajasaadaheidätryhmämuotoiseenohjauksenpiiriin.Hankkeessatör-mäsimme lastensuojeluasiakkuudenkäsitteeseen jasenerilaisiin tulkintoihin.Maahanmuuttajienterveydenedistämisessäpitkääntoiminutasiantuntijaja tutkijaLaiFongChiu(2008)onkuvannutvastaavaatoimijuudenra-kentamisenhaastettalaajemminmonietnisen,monikielisenjaeritavoinpalvelujärjestelmiinsuhtautuvanväestöntavoittamisennäkökulmastabrit-tiläisessäterveydenhuollontoimintaympäristössä.Osallistaminenmerkit-seeosallistumisvalmiuksienrakentamistamonimuotoisessaväestössä,eiyksinomaanpalvelujenparantamista.

YhtenäratkaisunaosallistamiseenLaiFong(2008)onluonutyhteisö-ohjaajamallin,jossaerikieli-jakulttuuritaustaisetyhteisökouluttajatosal-listuvataktiivisestikaikkiinsosiaali- ja terveyspalvelujenkehittämisvai-heisiin,mitkäpitävätsisällääntarpeidentunnistamisen,interventioidensuunnittelunsekäniidentoteuttamisen jaarvioinnin.Mallikehitettiin,jottasaataisiinerietnisiävähemmistöjäedustavatnaisetmukaanrinta-syöpäseulontaan, jossaheolivataliedustettuina.Mallintoimivuutta tes-tattiinuseissaerihankkeissa.Yhteisöohjaajatedustavattaustaltaantavoit-telunkohteenaolevienyhteisöjenmonimuotoisuutta.Joyhteisöohjaajienvalinnassajoudutaankuitenkinpohtimaan,mitenmääritellätavoiteltava”yhteisö”ja”etnisyys”:asuinalueen,etnisyyden,kielenvaiidentifikaationmukaan.Mitenasiakkaatmieltävätitsensäpalvelujentarvitsijoina?

Yhteisöohjaajamallion toiminutvälineenä, jonkaavullaonkyettyosallistamaankulttuurisia jaetnisiävähemmistöjämukaanniinpalve-luihinkuinniidenkehittämiseen.LaiFong(2008)kuitenkinarvioi,ettäasiakaslähtöistentoimintamallienkehittäminenvaatiijatkuvaaneuvotteluaerityisestimonimuotoisissaasiakasyhteisöissä.Yhteisösuuntautunutohjaaja-tyyppinenratkaisuvoisiollakokeilunarvoinenmyösSuomessamaahan-

127

muuttajillejaetnisillevähemmistöillesuunnattujenryhmä-jayksilöpal-velujenkehittämisessä.Yhteisösuuntautunutohjausvoisiollameilläsosi-aalialanpalveluohjaustatäydentävä,yhteisöönjalkautuvatoimintamuoto.

Toiseksikehittämishaasteeksinostammeohjauksenlähtökohtienjanii-dentoimivuudenarvioinninmonikulttuurisessaryhmäohjauksessa.Psy-ko-jasosioedukatiivisensekätoiminnallisentyöskentelynkehittäminenaidostiasiakaslähtöiseen jakulttuurisensitiiviseensuuntaannousiselke-ästiesiin.Länsimaisetohjauksenlähestymistavatperustuvatpitkällekie-lelliseenviestintäänjatoiminnallisiinharjoituksiin,joissamuutoksenvä-lineinäovat1) tiedonsaaminen,2)tiedonsoveltaminenkotitehtävien,ryhmäharjoituksiensekäryhmäntoimintakulttuurinluomisenavulla,3)itsehavainnointikoskienuskomuksiajatoimintakäytäntöjäperustuenryh-mäläisten jaohjaajienkysymyksiin jakertomuksiinsekä4)vertaistuki,jokatarjoaaluottamuksellisenyhteydenjavuorovaikutteisentuenmah-dollisuuden.Somalinaistenryhmässäänesiinnostamatongelmatolivatkokonaisvaltaisiajakiinnittyivätvahvastiarkeen,janiihintoivottiinkäy-tännöntoimenpiteitäjakonkreettisiaratkaisuja.

Kolmanneksinostammepohdintaanvieläasiakaslähtöisyydenmerki-tyksenmonikulttuuristenpalvelujenjaohjauksenkehittämisessä.Asiakas-lähtöisyyskorostuutämänpäivänjulkisessapalvelussasenkaikillasekto-reilla(Virtanen–Suoheimo–Lamminmäki–Ahonen–Suokas2011).MyösOsmos-projektissakeskeisenälähtökohtanaolimaahanmuuttajienkotou-tumisenjahyvinvoinnintukeminenosallistamallaasiakkaatmukaanmyösheitäedistäviensosiaalipalvelujenkehittämiseen.Lastensuojeluasiakkuu-denperusteellatapahtunutasiakkuudenmäärittelytoikuitenkinryhmä-muotoisentoiminnanrakentamisessaesiinsen,miteneritavointoisestakulttuuristatulevaasiakasjapalveluidentarjoajavoivattulkitaasiakastar-peitasekäasiakkuudenjapalveluidenroolia.

Ryhmätoiminnassatörmäsimmesiihen,ettäsomalinaisetodottivatpait-sikonkreettisia,myöshyvinkokonaisvaltaistapalvelua.Projektissalähdim-mekinrakentamaantällaisiayhteisiätoimintaverkostojaniinkoulujenkuinalallatoimivienprojektienjakolmannensektorinsuuntaan.Tuloksetraken-tuvatviiveellä.Projektintuloksenavoidaannostaaesiinkonkreettisettar-peetkokonaispalvelunkehittämiseen,mitäJaakkoVirkkunentässäjulkai-sussatarkasteleelähemminartikkelissaanyhteistyökonseptintuottamisesta.

Konkreettisimminkokonaisvaltaisensosiaali- ja terveysalanpalvelu-verkostonkehittämistarvenousiesillesomalinaistenterveydenedistämisentarpeidennäkökulmasta.Pakolaistenjamaahanmuuttajienterveydenhoi-donparissatyöskentelevättyöntekijät(Palvelutarvekartoitus,Pakolaistenja

128

maahanmuuttajienterveysongelmienkohtaaminen-työpajat13.10.2009ja9.3.2010)jakavatsomalinaistenryhmässäesiinnousseenhuolenmaahan-muuttajienterveydenjatoimintakyvynedistämisentarpeista.Somalinais-tenryhmässäesitettiinsamojahuoliakuinammattilaisetovatesittäneet.Itsehoitoa jahyvänterveydenkriteereitä,kutenmyöspalveluverkostoa,tunnetaanheikosti.Liikkumattomuus jasomaattisetvaivatovatyleisiä.Käytössäolevayleinentapaviestiäterveydestäeitoimi.

Jatkossaonmyöstarpeenrakentaakoulu- jakasvatusverkostoa, jokarikastaisiniinsomaliäitienkuinsuomalaistenkasvattajienkokemusmaa-ilmaa.Vanhempienilmentämälläkiinnostuksellaonmerkittävävaikutuslastenkoulumenestykseen.Somaliäidittoivatesiinkiinnostuksensajahuo-lensalastensakoulunkäynnistä,jostaheilläolisekämyönteisiäettäkieltei-siäkokemuksia.Yleistäolivarsinvähäinentietosiitä,mitäsuomalaisessakoulumaailmassatapahtuu.

Pohdittavaksinouseelaajemminmyöspalvelujärjestelmänkulttuuri-sidonnainenarvoperusta.Kulttuurisestaetäisyydestäriippuenpalvelujär-jestelmävoiollamaahanmuuttaja-japakolaisasiakkaallevieras.Tämäeivälttämättätarkoitayhteensovittamatontaarvoristiriitaa.Palveluidenkoh-taaminenedellyttääkuitenkinuusiatietoja,taitojajavälineitäniintoisestakulttuuristatulevaltaasiakkailtakuinammattilaisiltasekäorganisaatiolta.Kotoutumiselleasetetuttavoitteet,vastuujavelvollisuudetläpäisevätkaik-kipalvelusektoritjaluovatyhteisenlähtökohdanpalvelujentarjoamiseenjaniidenkehittämiseen.

Lähteet

Berry,JohnW.–Poortinga,YpeH.–Breugelmans,SegerM.–Chasiotis,Athanasios–Sam,DavidL.2011.Cross-CulturalPsychology.ResearchandApplications.Thirdedition.Cambridge:UniversityPress.

Forsander,Annika–Alitolppa-Niitamo,Anne2000.Maahanmuuttajientyöllistyminenjatyöhallinto–keitä,mitenjaminne?Työhallinnonjulkaisuja242.Helsinki:Työministeriö.

Haruspuisto.http://www.hel.fi/hki/sosv/fi/leikkipuistot/haruspuisto.Luettu2.6.2011

Helsinginkaupunginsosiaalivirasto2008.Verso–varhaisentuenmonikulttuurinenperhetyö.Venäjänkielisetperheet.Selvityksiä2008:8.Toim.Tsempoi,Tatjana–Virtanen,Tuula.Varhaisentuenhanke2005–2008.

Kagitcibasi,Çiğdem1990.FamilyandHome-BasedIntervention.InRichardW.Brislin(ed.):AppliedCross-culturalPsychology.Cross-CulturalResearchandMethodologySeries14.NewburyPark:SagePublications.121–141.

129

Lai,FongChiu2008.Engagingcommunitiesinhealthinterventionresearch/practice.CriticalPublicHealth18(2).151–159.

Martikainen,Tuomas–Tiilikainen,Marja2007.Maahanmuuttajanaiset:Käsitteet,tutkimusjahaasteet.TeoksessaMartikainen,Tuomas–Tiilikainen,Marja(toim.):Maahanmuuttajanaiset:Kotoutuminen,perhejatyö.VäestöntutkimuslaitoksenjulkaisusarjaD46/2007.Helsinki:Väestöliitto,Väestöntutkimuslaitos.15–37.

Peltonen,Selene2005.Somalinuortenkulttuurisenidentiteetinmuotoutuminendiasporassa.Elämääetnisenidentiteetinjasuomalaisenyhteiskunnanvälissä.Progradu-tutkielma.Turunyliopisto,Siirtolaisuusinstituutti.WebReportsNo10.

Sue,DeraldWing–Sue,David2003.Counselingtheculturallydiverse:TheoryandPractice.Fourthedition.NewYork:Wiley.

Tiilikainen,Marja2003.Arjenislam.SomalinaistenelämääSuomessa.Tampere:Vastapaino.

Virtanen,Petri–Suoheimo,Maria–Lamminmäki,Sara–Ahonen,Päivi–Suokas,Markku2011.Matkaopasasiakaslähtöistensosiaali-jaterveyspalvelujenkehittämiseen.Tekesinkatsaus281/2011.Helsinki:Tekes.

http://www.hel.fi/hki/sosv/fi/leikkipuistot/haruspuisto.Luettu2.6.2011.-->merkinnäntäydennys

>>alkuunensim.esim,yhteisö,hanke,vuosijne.jasenjälkeenwww-osoite

http://www.metropolia.fi/palvelut/positia-hyvinvointipalvelut.Luettu2.6.2011.,ks.yllä

Julkaisematonaineisto:

Pakolaistenjamaahanmuuttajienterveysongelmienkohtaaminen-työpajat13.10.2009ja9.3.2010.Osallistujinapääkaupunkiseutualueensosiaali-jaterveysalantyöntekijöitä.JärjestäjäMetropoliaAmmattikorkeakoulu.Lokaalijaglobaalisosiaali-jaterveysalalla-projekti.

130

työ sopii juuri sosionomille (aMK), sillä siinä oppii ennakkoluulottomuutta, avarakatseisuutta, toiveikkuutta ja dialogisuutta

Sosionomin koulutuksessa saatu palvelujärjestelmän hyvä tunteminen mahdollis-taa sen, että työntekijä voi tuottaa asiakkaalle hyvää palvelua. Oikeastaan en ole kohdannut minkäänlaisia ongelmia työskennellessäni monikulttuuristen perhei-den kanssa. Pidän vastaantulevia ongelmia vain haasteina, joihin löydetään po-sitiivisia ratkaisuja. Myös oma itsetuntoni on kasvanut valtavasti työssäni, kos-ka olen tuntenut saavani aikaan merkittäviä asioita ja muutoksia asiakasperheit-teni elämässä.

Aluksi työ maahanmuuttajaperheiden kanssa oli tietenkin haasteellista ja vaike-aa, mutta onnistumisen kokemukset antoivat voimaa ja tahtoa kehittää itseäni ja ammattitaitoani. On todella hienoa olla auttamassa ja tukemassa toisen kult-tuurin ihmisiä. Se on heille tärkeää. He ovat tulleet vieraaseen maahan ja heidän pitää sopeutua meidän kulttuuriin, mikä on tosi haastavaa.

Kaikki perheet eivät aluksi välttämättä luota. Pikkuhiljaa alkaa kuitenkin nähdä, miten luottamus alkaa kasvaa. Oikeastaan on uskomatonta, miten täysin vieraat ihmiset alkavat vähitellen luottamaan sinuun ja kunnioittamaan sinua. Ehkä se johtuu siitäkin, että olen oppinut herkemmäksi lukemaan eleitä ja ilmeitä. Enkä enää tuomitse muita ihmisiä niin herkästi suoralta kädeltä.

Osmos-projektiin osallistuneiden sosionomiopiskelijoiden mielikuvia monikulttuurisesta työstä, eläytymismenetelmällä tuotettu harjoite

131

Suomalainen yhteiskunta on monimutkainen, ja sen

julkisten palvelujen tuntemus on hyvin merkittävää

maahanmuuttajan elämänhallinnan kannalta. Mah-

dollisesta tiedonpuutteesta johtuvat väärät valinnat tai

jopa valintojen tekemättä jättäminen johtavat helposti

syrjäytymiseen. Tässä artikkelissa esitetään, kuinka

sosionomiopiskelijoiden mentoroinnista ja mentoripan-

kista voisi muodostua maahanmuuttajataustaisille asiakkaille merkittävä sosiaalialan

lisäresurssi ja uudenlainen ammattikorkeakoulun ja työelämän yhteiskehittelyn muoto.

8 Mentorointi tukena kotoutumisen arjessa

Kirsi lautala ja Mervi nyman

Maahanmuuttajillaonyksilöllisiä tarpeitasuhteessaomaanelämänhal-lintaansajasitäkauttamyössosiaalipalveluihin.Saadessaaninhimillisenvastaanotonjariittävästitukeaetenkinalkuvuosinamaahanmuuttajavoiomaksuaaktiivisenroolinuudessayhteiskunnassa.Kotoutumisenhaas-teisiin liittyyymmärrettäväntiedonsaaminenyhteiskunnasta jaerilai-sistapalveluista.Suomalainenyhteiskuntaonmonimutkainen,jajulkis-tenpalvelujentuntemusonhyvinmerkittävääelämänhallinnankannalta.Mahdollisestatiedonpuutteestajohtuvatväärätvalinnattaijopavalintojentekemättä jättäminenjohtavathelpostisyrjäytymiskehitykseen.Syrjäyty-misellävoiollakauaskantoisiaseurauksiamyösmyöhemmillesukupol-ville.(Alitolppaym.2005.)

Alitolppa-Niitamon,SöderlinginjaFågelin(2005)mielestämaahan-muuttajienelämässäsaattaa lisäksiollaasioita, joitavaltaväestöselittääkulttuurilla.Kysymysvoikuitenkinollasosiaalisistaongelmista,jotkase-littyvätmuutoksestajohtuvillaelämänhallinnanpuutteilla.Alitolppa-Nii-tamon,SöderlinginjaFågelinmukaanontärkeääymmärtää,ettäihmisetelävättässäjanytjaettäheidännykyisetelinolosuhteensavaikuttavathei-hinyhtälaillakuinlähtömaanelämäntapataiarvomaailma.Vastaanotta-

132

vanyhteiskunnantulisikinluodasellaisiatoimintamalleja,jotkaauttavatmaahanmuuttajiasaamaanmahdollisuudenomaantoimijuuteen jaelä-mänsätodelliseenohjaamiseen.Tärkeätekijäähyvänitsetunnonsaavut-tamisessajaylläpitämisessäonjuuritunnesiitä,ettäpystyyvaikuttamaanomaanelämäänsä.

Mentorointi-pilotin käynnistyminen

Osmos-projektikäynnistyiHelsinginitäiselläalueellakonkreettisestike-väällä2009maahanmuuttajienpalvelutarvekartoituksilla,jotkalaadittiinosinaikuisopiskelijoidenpalveluohjaus-opintojaksollaopiskelijatyönä.Suuriosahaastateltavistamaahanmuuttajistatavoitettiinperhekeskuksenvarhaisentuentyöntekijöidenkautta.Näissäkartoituksissahaluttiinnos-taaesiinmaahanmuuttajienpsyykkisiä,fyysisiäjasosiaalisiavoimavaro-jajaverkostoja.Lisäksiselvitettiinheidänolemassaoleviaetuuksiaanjapalvelujaansekäpuutteitaomassaelämänhallinnassaan.Opiskelijat ta-voittivathaastateltavansahyvin,jamonethaastateltavatolivathyvinmie-lissäänsiitä,ettäsaivatkertoaomantarinansa.Opiskelijoillaolihaastat-telujenohessamyösmahdollisuusopastaahaastateltaviajaohjataheitä.Myösopiskelijoiltasaadunpalautteenmukaanhaastateltavatkokivatop-pimistehtävänmielekkäänä.

Hankkeenkeskeisenätavoitteenaolialustaalkaenosallistaamaahan-muuttajattyöskentelemäänopiskelijoiden,työntekijöidensekähankkees-sa toimivienprojektikoordinaattorien ja lehtoreidenkanssaparemmankotoutumisen jasuomalaiseenyhteiskuntaanintegroitumisenpuolesta.Kaikkienmuidenosaltatoimintaonnistuikinhyvin,muttapalvelutarve-kartoitusten jälkeenmaahanmuuttajienosallistaminenvaikeutuiselväs-ti.Keskeisimmäksiongelmaksinousimaahanmuuttajientavoittaminenjamotivoiminenmukaanhankkeentoimintaan.Tämänhuolentiimoiltapäätettiinkäynnistääkeväällä2010maahanmuuttajamentorointi-pilotti.

PilotissatavoitteenaolisuunnitellayhdessämaahanmuuttajienkanssamentorointikoulutusjatämänjälkeenrekrytoidajakouluttaapidemmänaikaaSuomessaasuneitamaahanmuuttajiamentoreiksivähemmänaikaamaassaolleille, tukeatarvitsevillehenkilöille.Lisäksipidemmäntähtäi-mentavoitteenaolisaadaaikaiseksimentoripankkiItäisenperhekeskuksenvarhaisentuentyöntekijöidenavuksi.Ajatuksenaoli,ettämentoripankis-tatyöntekijätvoisivattarpeentulleenlainatamentorinmaahanmuuttaja-asiakkaansaavuksi,ohjaamaan,opastamaan jakulkemaarinnallasuo-

133

malaisenarkielämänopiskelussa.Keskusteluissa Itäisenperhekeskuksentyöntekijöidenkanssa tarkentui tavoite,ettämentoritvoisivat työsken-nellävarhaisentuenapuna,koskavarhaisentuenasiakkaillaonpaljonsuomalaisenyhteiskunnanpalveluihinliittyvääohjaustarvetta.Lisäksiol-tiinyhtämieltäsiitä,ettäolisiehdottomanvälttämätöntävarmistaa,et-tämentoreillaolisimahdollisuussaadaammattityöntekijältätukeajaoh-jaustatehtävään.

Mentorointionyleensänähtypääsääntöisestikahdenkeskisenävuo-rovaikutussuhteena, jossakokeneemmantyöntekijän(mentori)osaamistasiirretäännuoremmallekollegalle(aktori).MentoroinninkäyttöonviimeaikoinanopeastiyleistynytSuomessa.Yhtenäsyynämentoroinninkäy-tönlisääntymiseentyöelämässäonnähtyse,ettätyöelämästäonnopeastisiirtymässäeläkkeellesuurimääräihmisiä,kokemustajatietoa.Organi-saatioistasaattaanäinollenkadotapoispaljonarvokastakokemusperäistähiljaistatietoa.(Leskelä2005.)Osmos-projektissaajatuskokemusperäisentiedonhyödyntämisestämentorointikoulutuksensuunnittelussa,toteutuk-sessajaitsementorointitoiminnassaperustuijuuritähänhiljaisentiedonhyödyntämiseen.

Scanduran jaWilliamsin(2001)näkemyksenmukaanmentorointikoostuukolmestaosa-alueesta,joitaovat:

1. Ammatillinen tuki,kuteninformaationjakaminentaiammatillisissaasioissaauttaminen.

2. Psykososiaalinen tuki,kutenhenkilökohtaisistaasioistajaongelmistakeskustelutaimuutsosiaalisuuttaedistävättoimet.

3. Roolimalli:aktoriarvostaamentorinammatillistaasiantuntijuuttajatoimintaasekäottaahänestämallia.

Hankkeessaajateltiin,ettäkyseessäolisi lähinnävertaismentorointi (Leskelä2005),jossamentorinatoimiiaktorinkanssastatukseltaansamassaase-massaolevahenkilö.Vertaismentoroinnissaolennainenelementtiontie-tynlainenammatillisuus,jokatoteutuuystävällisestitoteutettunavertais-tukena,muttaeimissäänmentoroinninvaiheessamuutuystävyydeksi.Mentorinsuhdeaktoriineioleystävätoimintaa,jotaesimerkiksiSPRjär-jestäämaahanmuuttajille.

Maahanmuuttajatovattaustoiltaanjatarpeiltaanhyvinerilaisia,eikäkaikkientarpeisiinvoidaeikäolemielekästäkäänvastataerillispalveluin.Oleellisempaaonkehittää julkistenpalvelujen joustavuutta.Sosiaali- jaterveysministeriöpitää tärkeänäsosiaalihuollonkehittämisessäsitä,että

134

tulevaisuudessaluodaanuudenlaisialinjauksiamaahanmuuttajienerityis-tarpeidenhuomioimiselle.MyösHelsinginpalveluvirastojentekemässä,kaupunginosieneriytymisenehkäisemistäkoskevassakartoituksessasel-visi,ettämaahanmuuttajienmääräonlisääntynytvirastojenasiakaskun-nassaeivätkäHelsinginvirastotolepystyneetkehittämääntoimintaansasiten,ettäpalvelusujuisihankaluuksittakaikkienasukasryhmienkanssa.Selvityksenmukaanmyöshenkilökuntakamppaileekokoajanjonkinlaisenriittämättömyydenkanssa.(Ali-Tolppa–Niitamo–Söederling–Fågel2005;STM:nselvityksiä2010;Ala-Outinen2010.)

Mentorointikoulutuksen suunnittelu

Palvelukartoituksessasaatuaaineistoaanalysoitiin,jasieltänostettiinesil-leelämänhallinnanongelmiajaeripalveluissaesiintyviäpuutteita,joihinajateltiinvoitavanvastatamaahanmuuttajienvertaismentoroinnilla.Tästälähtökohdastakäsinkutsuttiinkokoonihmisiäeritahoilta.

VarsinaistamentorointitoimintaaideoitiinjasuunniteltiinItäisenalu-eenleikkipuistoissakolmessaerikokouksessa,joihinosallistuimaahan-muuttajia,sosiaalivirastonjaVäestöliitontyöntekijöitä,Mielenterveysseu-ranOvi-hankkeenvetäjiäsekäMetropolianhanketyöntekijöitä.Jomelkoalkuvaiheessahankkeessahavaittuongelmamaahanmuuttajienosallista-misenvaikeudestatoistui.Erilaisistakutsuistahuolimattamaahanmuutta-jienosallistuminenoliedelleenodotettuavähäisempää.Jokaiseentapaa-miseenosallistuivaihtelevastiviidestäkymmeneenmaahanmuuttajaajaparihanketyöntekijää.

KaikissakokouksissayritettiinkootamaahanmuuttajienkokemuksiaSuomeentulostajaniinhyvistäkuinhuonoistakinasioista,joitaheolivatSuomessakohdanneet.Suomentultaessayhtenäkeskeisenäkokemuksenanousiesiinse,etteitäällätarvinnuttunteapelkoajaettäkäytännönasiat,ku-tenasuntojaruoka,järjestyivätsuhteellisenhelposti.Toisaaltataassuoma-laisiintutustumisenvaikeusaiheuttijonkinlaisenkulttuurishokin,koskako-toutumisessaerittäintärkeässäroolissanähtiinsuomalaisetystävätjatuttavat.

Kotoutumisprosessissamaahanmuuttajatolivatkokeneetsaavansatu-keaerilaisistavertaisryhmistä,koskaniissähepystyivätkäymäänläpiomiakokemuksiaanjapuhumaanihmisille,jotkaymmärsivätheitä,koskaja-koivatsamanlaisenmenneisyyden.Lisäksikokouksissakäytiinmyöskes-kusteluamentorointi-käsitteestä.Vaikkamaahanmuuttajatymmärsivät,mitäsillätarkoitettiin,hekokivatkäsitteenoudoksijahalusivatmuuttaa

135

sitä.Mentorointi-käsitteentilalleehdotettiinmuunmuassaopastoiminnankäsitettä.Mentorointikäsitteenäsisältääkuitenkinenemmänkuinpelkänopastuksentaitoisaaltapalveluohjauksentaivertaistoiminnan.Mentoroin-nissakotoutumisessapidemmälleehtinytensimmäisenpolvensuomalai-nenohjaavasta-alkajiaheidänprosessissaanomankokemuksenjamuuntietämyksensäpohjalta.

Kokouksissatuliesiinerittäinmielenkiintoinenjayllättävätieto.Maa-hanmuuttajienmielestäeiaina toimiparhaiten,ettämyösmentorionmaahanmuuttaja–joskusonhelpompitukeutuajaluottaasuomalaiseenmentoriin.Ihmisillävoiollamenneisyydessäänniinvaikeitajaahdista-viakokemuksia,ettäonvaikealuottaakeneenkäänsamastakulttuuritaus-ta tulevaanihmiseen.Näinetukäteistulkintasiitä,ettämaahanmuuttajaonparasmentoritoisellemaahanmuuttajalle,eitäysinnäyttänytpitävänpaikkaansa.Ajatusmaahanmuuttajienkeskinäisestävertaismentoroinnistaainoanamallinavoitiinunohtaa.

Lisäksikokouksissanousiesillekaksimuutakeskeistäaihetta.Ensin-näkinmaahanmuuttajatkaipasivatselkokielelläesitettyjäfaktojaerilaisistaperusasioista,jotkaliittyivätrahaan,asumiseenjatyönhakuun.Myössuo-malaisestalainsäädännöstäjasiihenperustuvistaetuuksistajapalveluistakaivattiinymmärrettävällätavallaesitettyätietoa,sillänytsaatavillaolevatietokoettiinerittäinmonimutkaiseksi.Kaivattiin jopajonkinlaistatie-topakettia jasiihenperehdyttämistä.Johtopäätöksenätästätodettiin,ettämentoreillatulisiollatietoanäistäteemoistataiainakinkykyähankkiasitä.

Toisenaasianaesille tulisuomalaistakulttuuria jamaantapojakos-kevantiedonpuute.Maahanmuuttajatkokivat,ettäheitäympäröiväthei-dänomakotikulttuurinsa,suomalainenkulttuurijasekulttuuri,jonkahemuodostavatyhdistelemällänäitäkahta.Kokouksissapohdittiin,mitenmaahanmuuttajavoisimentorinkanssakonkreettisestikäydäharjoittele-massatoimimistaerilaisissapaikoissa,kutenkaupassa,sairaalassajavas-taavissapaikoissa.Samallahänvoisiopetellasuomenkielenkäyttöä.Täl-löinmentoritoimisieräänlaisenakulttuuritulkkinamaahanmuuttajanjasosiaaliohjaajanapuna.

Mentorointikoulutus

Kunilmeni,ettämaahanmuuttajateiväthaluakaanmentoreikseenvaintoisiamaahanmuuttajia,olimietittävä,mitentoimittaisiin.Nopeastisyntyiajatus,mitensuomalaisiaopiskelijoitavoitaisiinliittääerilaistenopintojak-

136

sojenkauttatähänmentoritoimintaanjamahdollisestiluodaMetropoliaAmmattikorkeakoulunjaItäisenperhekeskuksenvarhaisentuenvälinenpysyvätoimintamalli.Edelleentavoitteenajatoiveenaoliluodakoulutuk-senjatyöelämänyhteistyönätoteutettavamentoripankki.

Tarkoitusoli,ettäprojektissamaahanmuuttajatjatyöntekijätpääsisivätyhdessäsuunnittelemaanjatoteuttamaanmentorikoulutustasekäkokeile-maanitsetoimintaakäytännössä.Tämäolisiparhaimmillaankoulutuksenjatyöelämänintensiivistäyhteistyötäjauudenlaisentoimintatavansuun-nittelua,toteutustajaarviointia.Toiminnastavoisiollakonkreettistaapuasekämaahanmuuttaja-asiakkailleettätyönpaljoudenallakamppailevilletyöntekijöille.Edellämainittujenseikkojenajateltiinmuodostavankoulu-tuksensuunnittelunlähtökohdat.

KoulutuksensisältöjenajateltiinrakentuvanväljästiSanduranjaWil-liamsin(2001)mentoroinninsisällöille.Ammatillisentuenvaatimuksiinsisältyyosaaminenniintiedonhankkimisessakuinsenjakamisessa,tie-donkoskiessaesimerkiksipalvelujajaetuisuuksia.Psykososiaalinentukisisältääkyvynjataidonhenkilökohtaisistaasioistajaongelmistakeskus-telemiseenjasosiaalisuuttaedistäviintoimiin.Lisäksimentorintuleetoi-mianiin,ettähänonaktorilleeräänlainenroolimallijaansaitseeaktorinarvostuksen.

MetropoliaAmmattikorkeakoulunsosionomikoulutuksessapaino-tetaanerilaisentiedonhankintaajakäyttöä.Opetuksessajaosaamises-sakeskeisessäasemassaonmyöstaitokäydäammatillistadialogia.Näinollenmentoroinninkeskeisetsisällötovatjosinälläänosasosionomienkoulutusta,janytniitäolitarkoitustarkastellamyösmentoroinninnä-kökulmasta.

Pedagogisestimentorienkoulutustaaiottiinlähestyäsosiodynaamisen oh-jauksen näkökulmasta. Lähestymistavallaajateltiinolevansiirtovaikutustamyösitsementorienjaaktorien väliseentoimintaan.Ohjaavassakoulutuksessaopiskelijoitaeisinälläänohjatamihinkään,vaanautetaanheitäohjaamaanitseitseään.Tällätavallaohjaavakoulutusohjaamyösepävarmuudensie-tämiseen.Erilaisetuudetkokemuksetjatoiminnastasaatavapalauteovatjuuriohjaavankoulutuksentapatuottaauudenlaistaongelmanjäsennystä.Yhteiskuntaajaelämäätulkitaanyhdessäjatehdäänniitäyhdessäymmär-rettäviksi.Ohjaavassakoulutuksessatavoitteenaonkäytännöntasollapa-rantaaosallistujientaitojajaasemaasekätuodaihmistenelämääntoivoajarohkaisua,silläohjauksenkeskeisinelementtihänonjuuritoivonjatu-enantaminen.(Onnismaa1998;Peavy1999.)

137

Kollektiivisen mentorointitoiminnan kokeilua

Edelläesitetyssämuodossamentorointieitoteutunutsuunnitteluapidem-mälle,koskasyksyn2010opetustarjontaeisitämahdollistanut.Ideaaeikuitenkaanhaluttuhylätävaintoteuttamishaasteidenvuoksi,jasiksipää-dyttiinkokeilemaansitätoisessamuodossayhdenopintojaksonpuitteis-sa.Sosionomikoulutuksenvaihtoehtoisiinammattiopintoihinsisältyyper-hetyönopintojakso.Tälläjaksollatoteutettiinyhteiskehittelyynperustuvavanhemmuuspajaelivuorovaikutuksellisinmenetelmin(esimerkiksiKekko-nen2004)toteutetturyhmäohjaustapahtumamonikulttuuristenperheidenvanhemmille.Toteutuksessahyödynnettiinaikaisempienpilottienparissatehtyjähavaintojajakokemuksia.Tälläkertaakeskityttiinmaahanmuut-tajaperheidensosiaaliohjauksenkäytäntöihinjaerityisestiäitiennäkökul-maan,koskaasiakkaiksiolivalikoitunutpelkästäännaisia.

Aikaisempientutkimustulosten jaOsmos-projektissakertyneentie-donperusteellamaahanmuuttaja-asiakkaillejaerityisestimaahanmuutta-jaäideilletärkeääonsaadatietoapäivittäiseenelämiseenjaarjenasioihinsekäkonkreettistaapuaniidenhoitamiseen(ks.Anis2008;Lampeltoym.2010).Tietoakaivataanniinsosiaaliturvasta,kouluttautumis-jatyöllisty-mismahdollisuuksistakuinlastenkasvatuksestakin.Kutenmentoroinninsuunnitteluunliittyvistäkeskusteluistaoliilmennyt,toivettaolilöytääsel-laisiasosiaaliohjauksentapoja,joissaasiakkaalletarjottaisiinoma,henki-lökohtainentukihenkilö,auttajataitukija.Hänenkanssaanasiakkaanolisimahdollistayhdessäsuunnistaatukiviidakossa,saadaoppiatulevaisuudenvarallejasamallajakaaniinonnistumisenkokemuksiakuinvalitettavanväistämättömiäkielteisiäkinasioita,kutenturhautumistataipettymyksiä.

Sosiaaliohjaukselleontarjottukanssakulkijuudenpositiotayhtenäam-matillisuudenulottuvuutenaerityisestisilloin,kunsosionomientyötäso-siaalipalveluidenkentässäontarkasteltulähityönäelityönä,jokatapahtuuintensiivisessävuorovaikutuksessaasiakkaankanssa(esim.Borgmanym.2005;Liukonen–Lukman2007).Palveluohjauksentyömallissa–jokaonyksikeskeinensosiaaliohjauksentyöorientaatio–taimenetelmännykyisis-säkäytännöissä(esim.Liukonen–Lukman2007)asiakkaanjatyöntekijänkiinteälläkumppanuussuhteellaonkeskeinenasemaerityisestiintensiivi-sessäpalveluohjausmallissa(Suominen–Tuominen2007).Mentorointipi-lotinvalmisteluvaiheessaolikäynytilmi,ettämaahanmuuttaja-asiakkaateivätvälttämättänähneetvertaisryhmätoimintaasinänsäriittävänäratkai-sunatiedontarpeeseen.Siksituntuiperustellulta,ettämentoriedustaisikin

138

valtakulttuuria.Perhetyönopintojaksonpuitteissaeiyksilöllisenmento-roinninmenetelmäkokeilunäyttänytmahdolliselta,jotenpäädyttiinryh-mämuotoiseenkokeiluun.Ajatuksenaoli,ettämentorointiinvoisitulevai-suudessayhdistäämyösryhmämuotoistatoimintaa.

opintojakson ja vanhemmuuspajan tavoitteet

Perhetyönopintojaksontavoitteenaonoppiaerilaisiatapojatukeaperhei-täarjessaselviytymisenhaasteissa.Perhetyönosaamisenedellytyksenäonperheidenmoninaisuuden,myöserilaistenkulttuuristenperhekäsitystenjaniihinliittyvienarvojen,roolienjakasvatusnäkemystentunnistaminenjakohtaaminen.Maahanmuuttajienkanssa tehtävässäperhetyössäkult-tuurinenulottuvuuskorostuu.Tätäeiolesyytäliioitella,koskatoisaaltaperheetovatmonessasuhteessasamanlaisiakaikkialla.Vieraaseenkult-tuuriinliittyvätietämättömyys,pelotjaennakkoluulotnousevathelpostivaikeuttamaansosiaalialanammattilaisen,kutensosiaaliohjaajanatoimi-vansosionomin(AMK)työtä.Näinkäyvarsinkinsilloin,kunkokemustaihmistenkanssatyöskentelystäeipaljonole.

Tutkimustietoamaahanmuuttajatyössä tarvittavastapätevyydestäontoistaiseksiniukasti.Jonkinverranviitteitäonsiitä,ettäkokemustatarvi-taan,jottasosiaalialanammattilainenrohkaistuuluottamaanomiintaitoi-hinsajakykeneenäkemäänasiakkaanyksilönä,tulipatämämistäkulttuu-ristatahansa.Sensijaanvastikäänvalmistunuttaikokenutkintyöntekijä,jollaeioleaikaisempaakokemustavieraastakulttuuristatulevanihmisenkanssatyöskentelystä,kaipaatuekseenkulttuuristatietoutta(esim.Virta-nen–Yusuf2010).

Perhetyönopintojentavoitteidenjasisältöjennäkökulmastavanhem-muuspajakiinnittyiennaltaehkäisevään työorientaatioonelivarhaisentuentyöhön.VarhaisentuenyhtenäosanaHelsingissäonkotoutumisenedistäminen,jonkapuitteissamaahanmuuttajavanhempiatuetaansekäyk-silö,perhe-ettäryhmäkohtaisesti.Perhetyönopintojaksontarkoituksenaonantaakonkreettisiaeväitäkäytännöntyöhönsekäkäsityssiitä,millaisis-sayhteyksissäjamillaisinkeinointyötätehdään.Jaksollaopiskellaanper-hetyönerilaisiamuotojajaniidenohellavälineitä,joitatyössävoikäyttää.

Sosiodynaamiseenohjausorientaatioonsisältyyyhtenäulottuvuutenadialogisuus.Perheidenkanssatehtävässävanhemmuustyössävastavuoroi-seenjatasavertaiseenkommunikaatioon(Mönkkönen2002)pyrkiminenonkeskeistä.Tämäkorostuu,koskauseatmaahanmuuttajavanhemmatovat

139

kokemuksiltaanjaiältäänopiskelijoitavanhempiajatulevatkulttuureis-ta,joissaikäjakokemussekävanhemmuus,esimerkiksiäitiys,josinänsänähdäänerityistäkunnioitustajaarvonantoavaativiaasioina.Opiskelijoillaonkuitenkinsosiaalisenvaihdonkannaltaolennaistatietoasuomalaisestayhteiskunnastajasenpalveluistasekävallitsevastakulttuuristaperhe-elä-mänjalastenkasvatuksensuhteen.Tietoaonkertynytpaitsikokemuksen,myösopintojenkautta.Vanhemmuuspajatarjosimahdollisuudenmolem-piaosallistujaryhmiärikastuttavaankulttuuriseenjasosiaaliseenvaihtoon.

opiskeluprojektin toteutus – yhteissuunnittelun ja val-mistelun vaiheet

Perhetyönopintojaksoaolisuorittamassaopiskelijaryhmä,joistaosalleolituttuase,ettäopintojaksonpuitteissatyöskennelläänaitojenasiakkaidenkanssa.Ehdotus,ettäosanakurssiajärjestettäisiinkaksiosainenvanhem-muuspaja, jonnekutsuttaisiinmaahanmuuttajavanhempia,herättivaro-vaistainnostusta.Suunnitelmaolisekätavoitteidenettämenetelmiensuh-teenväljä.Opiskelijoillaolivapauttajavastuutapaljon,eikätässävaiheessatiedetty,montakoihmistäolisiosallistumassavaitulisikoihmisiäylipää-täänmukaan.Tämäepävarmuudenelementtipyrittiintekemäänalustaal-kaenselväksi.Selväksipyrittiintekemäänmyös,ettäopiskelijoidenopinto-suoritustenarviointiineiosallistujienmäärällätaiosallistujienpuutteellaolisimitäänvaikutusta.

Opiskelijoilleesiteltiinvanhemmuuspajanideaaopintojaksonkulues-sa,jatoteutumistavastaneuvoteltiinuseaanotteeseen.Alustavansuunni-telmanmukaanolitarkoituksenajärjestääkaksikahdentaikolmentunninkestoistapajaa,jotkaolisivatmuodostaneetpienensarjan.Ensimmäinenpajaolisisisältänyttutustumistasekäperhe-elämäänjakotikasvatukseenliittyvääkulttuuristavaihtoa.Toinenpajaolisikeskittynyttuenjaavunan-tamisentarpeisiin,niihinliittyviintoiveisiinsekävaihtoehtoistentapojenideointiin.Alustavasuunnitelmaolijoaikaisemminesiteltykentänedus-tajilleelileikkipuistojenohjaajille,joidenmukaanideaakannattikokeilla.

Opiskelijoidenvastuullejäipajanohjelmansuunnitteluniin,ettämuo-dostuisimahdollisimmanmonipuolinen,osallisuuttatukevajainnostavakokonaisuus.Ohjelmantiedollisetelementitkoostuivatmonikulttuuri-suudesta,osallisuudentukemisesta,varhaisentuentyöstäperheidenkans-sasekäperhetyönmenetelmienhyödyntämisestä.Suunnitelmaedellyttiopiskelijoiltapaitsiperhetyönopintojaksoonsisältyväntiedollisenannin,

140

myösmuualtaopinnoistakertyneenosaamisenhyödyntämistä.Toteutuk-sessakunnioittavakohtaaminenjavastavuoroisuus,vertaistukijavoimaan-tuminenolivatkeskeisiäjatavoiteltujatoimintaperiaatteita(Peavy1999ja2006;Mönkkönen2002).

Osallistujiakutsuttiinleikkipuistojenjavarhaisentuenohjaajienkaut-tasekäkotoutumistyötämaahanmuuttajaäitienkanssa tekevästäChilli-projektista.Kutsutyhteistyöhönlähetettiinsähköpostitse.Leikkipuistoi-hinopiskelijatlevittivättekemiäänesitteitä,jaosaanpuistoistaoltiinvieläerikseenhenkilökohtaisestiyhteydessä.Osallistujiensaaminenosoittautuijälleenhyvinhaasteelliseksi.Ajatusherättileikkipuistoissajonkinverrankiinnostusta,muttaesteitäosallistumiselleoliuseita.Tämänselvittyäpää-dyttiinsiihen,ettäjärjestettäisiinpajatvainyhtenäpäivänä.Toivottiin,et-täosallistujiatulisiainakinyhteenpajaan.

Yksiosallistumisenesteolikellonaika–iltapäiväeisopinutäideille,joidenlapsetolivatjuurituollointulossakoulusta.Joillekinoppilaitoksensijaintimuodostuiesteeksi,sillämatkaolipitkäeikäsilleuskaltauduttuil-mansaattajaa.Matkajulkisillakulkuneuvoillaolisiedellyttänytkahdentaikolmenvälineenkäyttöä.Etu-jajälkikäteenkäydyistäkeskusteluistasaat-toipäätellä,ettälumisillakeleilläjavieraidentilanteidenpelottavuudellaoliomaosuutensapoisjääntiin.Kuuluimyöskommentteja,joissatoivot-tiinpajanjärjestämistäjossainlähempänä,kutenomassaleikkipuistossa.

Vanhemmuuspajan toteutus

Viimehetkeenmennessäsaatiinvainyhdenryhmänvarmistus, jotenopiskelijoitapyydettiinvieläkokoamaankahdestasuunnitellustapajastayksikokonaisuus.Tämäoliopiskelijoilleluonnollisestipettymys.Lopultavieraaksisaatiinpieniryhmäohjaajineen.Ohjelma,jostaopiskelijatvas-tasivatkokonaisuudessaan,koostuitutustumisleikeistätervetuliaisglögi-enjälkeen,vuorovaikutuksellisestakeskustelusta jamuista toiminnalli-sistamenetelmistä.TutustumisenjälkeenopiskelijatesittelivätpiirroksinkuvitteellisenhiljattainSuomeenmuuttaneennuorennaisenlapsineen.Yhdessäpohdittiin,kukahänoli,mitähäntunsi jaajatteli jamillaistaolivathänenelämänsäjaavuntarpeensa.Tulokseksimuodostuirealisti-sentuntuinenelämäntilanteenkuvaus.Opiskelijatkertoivatsenjälkeenerilaisista tukimuodoistaparin tietoiskunmuodossa.Vanhemmuudenroolikartanavullakeskusteltiinvanhemmuudenvaatimuksistamaahan-muuttajanäkökulmasta.KasvatusasenteitajaasenteitaSuomessaasumista

141

kohtaantutkailtiintoiminnallisenharjoituksenavulla.Tapahtumakestikaikenkaikkiaannoinkaksituntia.

Pajan arviointia

Arviointikokonaisuudessaanoliepämuodollistajatapahtuitoiminnallis-tenharjoitustenavulla.Vieraatkertoivatsaaneensauuttatietoajaennenkaikkeatavanneensauusiaihmisiä,ehkäsaaneensauusiaystäviä.Lähtö-hetkellävierailtakyseltiinheidänkiinnostuksestaanollamukanajatkossatämänkaltaisessatoiminnassa.

Opiskelijatolivatsyystätyytyväisiäsuoritukseensa.Pettymystäkohdis-tuiosallistujienvähäisyyteenjasiihen,ettämolempiapajojaeivoituto-teuttaa.Tilannetta,jossaolimahdollistatyöskennelläaitojenasiakkaidenkanssa,arvostettiin.Valituttoiminnallisetmenetelmättuntuivattoimivan.Haasteelliseksinuoret,perheettömätopiskelijatkokivatohjaajanasemaanasettumisen,kunvierainaoliheitä itseäänvanhempiaäitejä.Kysymyk-seensiitä,olisikoopiskelijoillakiinnostustakouluttautuatulevaisuudessamaahanmuuttajienmentoreiksi,tulivarovaisenkiinnostuneitavastauksia.

Vanhemmuuspajanyhteydessämentoriustoteutuijossainmäärin.Pro-sessissatapahtuiinformaationjakamista(ammatillinentuki)sekäongelmis-takeskusteluajasosiaalisuuttaedistäväätoimintaa(psykososiaalinentuki).Näinollenopiskelijoidenohjaamaantoimintaansisältyielementtejäaina-kinkahdestaScanduranjaWilliamsin(2001)mentoroinninosa-alueesta.

Mitä jäi käteen – ja miten tämä liittyy mentoritoimintaan?

Eioleuusiasia,ettäopintoja tehdäänniin,ettämukanaonasiakkaitakentältä.Opintojaksojaontoteutettusitenkokoammattikorkeakoulujenolemassaolonajan.Tässätapauksessatavoiteltiinavoimen,dialogisenti-lanrakentumistaasiakkaiden,työntekijöiden,opiskelijoidenelitulevientyöntekijöidenjakouluttajienvälille.Ohjelmajatyöskentelytavatpyrittiinjättämäänmahdollisimmanavoimiksiniin,ettäjoustonvaraajatilaaosal-listamiselle jätettiin jokakohtaan.Voidaansanoa,että tässäonnistuttiinmonessasuhteessa.Luotettavanarvioinninmahdollistamiseksi tarvittai-siinuseampiakokeiluja.

Koulutuksennäkökulmastamentorointiideanaliittyiajatukseen,ettäoppiminenentistäenemmänsiirtyisikoulunseiniensisältäaitoihinop-

142

pimisympäristöihin.Tavoitteenaoliaikaisempaatiiviimmänyhteistyönluominenasiakkaiden,työelämänjakoulutuksenvälille.Toiveenaoliuu-denlaisenvuoropuhelunmahdollistamisellasaadaaikaanvaihtoehtoisialähestymistapojatyöhönjasamallatarjotatilaisuuksiauudistavaanoppi-miseenkaikilleosallistujille.Lisäksitoivottiinuusiatyömenetelmiämo-nikulttuuriseentyöhön.

Hankkeeseenkohdistuvistaajatuksista,odotuksistajatoiveistakeskus-teltiintoimijoidenkesken.Mentoroinnintarpeellisuudestaoltiinyksimie-lisiäjasenpilotoimisestapäätettiinyhdessä.Josuunnitteluvaiheessailme-ni jonkinverranvaikeuksiasaadamukaanmonikulttuurisiaosallistujia,muttamonipuolisenjauseilletahoillesuuntautuneenrekrytoinninansi-ostariittäväjoukkoihmisiätavoitettiin.SamailmiöolituttujomuidenOsmos-projektissatehtyjenpilottienyhteydestä.Tämäoliyllättävää,koskaennakkotiedonmukaanhalukkaitaosallistujiapalvelujenpiiristäolinäyt-tänytolevan.Konkreettiseentoimintaanmotivoiminentaimotivoitumi-neneisyystätaitoisestaonnistunutodotustenmukaisesti.

Mentoroinnin suunnittelu- ja toteutusvaiheessa ilmeni käytännönhaasteita, jotkaovatosintuttujakoulutuksen ja työelämänyhteistyöstäyleensä.Yhtenäkeskeisimpänävaikeutenaovataikataulutustenongelmat:työelämäjakoulutustoimivaterirytmissä,jotenmolempienvaatimuksiinvastaamineneivälttämättähelpostionnistu.Vähintäänseedellyttääpoik-keuksellisenrunsaastietukäteissuunnitteluaja-järjestelyjä.Opintojakso-jenajoitusonmääriteltyetukäteen,useinajallisestihyvinkintiiviiksiko-konaisuudeksi.Tämänkäänvuoksipitkäkestoisenprosessintoteuttaminentyöelämäyhteistyönäyhdenopintojaksonpuitteissaeioleyksinkertaista.Tässätapauksessamentorointipilotintestaamineneiollutmahdollistaal-kuperäisensuunnitelmanmukaan,jasiksikokeilupäädyttiintoteuttamaantoisessaopintojaksossavanhemmuuspajanmuodossa.Perhetyönopinto-jaksossaonomattavoitteensa,jatästäsyystämentorointipilottiajoudut-tiinmuokkaamaannäihintavoitteisiinsopivaksi.Mentorointitoimintanamuotoutuisitenerilaiseksikuinalunperinolisuunniteltu.

Opetuksenintegroiminentyöelämäänniin,ettäsiihensisältyyaitojaasiakaskohtaamisia,nostaaesiinmyöseettisiäkysymyksiä.Ontarkastiva-rottavaantamastaasiakkailletoivoaenemmästäkuinmihinopiskelijoidentoiminnallapystytäänvastaamaan. Jokaisentoimijanroolit jaasemaonselkiytettävätarkastietukäteen.Asiakkaat,jotkatulevatmukaan,altistavatitsensä,useinpyyteettömästikin,opiskelijoidenoppimisenvälikappaleik-si.Onehdottomantärkeää,ettäheidänpanostaanarvostetaanriittävästijatämämyösosoitetaanheille.

143

Mitämentorointipilotti siisopetti?Tavoitteenaoli saadaaikaanin-tensiivinenyhteiskehittelynprosessi.Selväksi tuli,ettäuudenlaisenop-pimisenmahdollistaminentyöelämänjakoulutuksenyhteistyönäeioleyksinkertaista.Yhteisentyöskentelynavullatulikuitenkinmahdolliseksiinnovoidakäyttökelpoinenjamerkityksellinenpilotti.Pilottivastasisekäasiakkaiden,työelämänettäkoulutuksentarpeisiin.Siitähuolimatta,ettäkäytännöntoteutuksessakohdattiinuseitakinhaasteita,mentorointitoi-mintaakannattaakehittääedelleen.Tulevaisuudessaontärkeäähuomioida,ettäkehittämiseentarvitaanennenkaikkeaajatuksellistatilaajavapautta.Tämätarkoittaaaikaajauudenlaisia,joustaviarakenteita,jottaaitoosalli-suusolisimahdollista.

Lähteet

Ala-Outinen,Anniina2010:Hyvinvoinnintukiverkkokoetuksella.Helsinginpalveluvirastojentoimintakaupunginosieneriytymisenehkäisemiseksi.Helsinki.Helsinginkaupungintietokeskus.

Alitolppa-Niitamo,Anne–Söderling,Ismo–FågelStina(toim.)2005.Olemmemuuttaneet.Näkökulmiamaahanmuuttoon,perheidenkotoutumiseenjaammatillisentyönkäyttöön.Väestöliitto.

Anis,Merja2008.Sosiaalityöjamaahanmuuttajat.Lastensuojelunammattilaistenjaasiakkaidenvuorovaikutusjatulkinnat.VäestöntutkimuslaitoksenjulkaisusarjaD/47.Helsinki:Väestöliitto.

Borgman,Merja–Kemppainen,Tarja–Mäntysaari,Mikko–Pohjola,Anneli–Vuorensyrjä,Matti2005.Sosiaalialanosaamis-,työvoima-jakoulutustarpeidenennakointihanke,väliraportti.Helsinki:Sosiaali-jaterveysministeriö.

Kekkonen,Marjatta2004.Vanhemmuuttaetsimässäjatukemassa.Lapsiperheidenperuspalveluluidenkehittäminen.StakesSosiaali-jaterveysalantutkimus-jakehittämiskeskus.Raportteja281.Helsinki:Stakes

Lampelto,Riitta–Taimi,Elina–Hyytinen,Riitta(toim.)2010.Tietoa,taitoajaluottamuksenrakentamista–Pääkaupunkiseudunkotouttamistyönkehittämishankkeenloppuraportti.Soccantyöpapereita.Helsinki:Socca.

Leskelä,Jori2005.Mentorointiaikuisopiskelijanammatillisenkehittymisentukena.Tampereenyliopisto.

Liukonen,R.–Lukman,L.2007.TEHTY-hanke.SosiaalialantehtävärakenteidenjatoimintamallienkehittäminenHelsinginkaupunginsosiaalivirastossa.Helsinginkaupunki,sosiaalivirasto.

Mönkkönen,Kaarina2002.Dialogisuuskommunikaationajasuhteena:vastaamisen,vallanjavastuunmerkityssosiaalialanasiakastyönvuorovaikutuksessa.Kuopionyliopisto

144

Onnismaa,Jussi1989.Aikuistenohjausauttamiskäytäntönä.Opetushallitus.Työelämäntutkinnot2/1998.Helsinki.

Opetushallitus1998.Työelämäntutkinnot2/1998.Helsinki.

Peavy,R.Vance1999.Sosiodynaaminenohjaus.Konstruktiivinennäkökulma21.vuosisadanohjaustyöhön.Helsinki.PsykologienkustannusOy.

Peavy,R.Vance2006.Sosiodynaamisenohjauksenopas.Helsinki:PsykologienkustannusOy.

STM2010.Puheenvuorojatyönkuormittavuudesta.STM:nselvityksiä2010.Helsinki.

Scandura,TerryA.–Williams,EthlynA.2001.AnInvestigationoftheModeratingEffectsonGenderontheRelationshipsbetweenMentorshipInitiationandProvetégéPerceptionsofMentoringFunctions.JournalofVocationalBehaviour59.343–363.

Suominen,Sauli–Tuominen,Merja2007.Palveluohjaus–porttiitsenäiseenelämään.Helsinki:ProfamiOy.

Turtiainen,Kati2011.Riippuvuuspakolaisiavastaanottavassasosiaalityössä.TeoksessaSosiaalityönarvotjaetiikka.Sosiaalityöntutkimuksenseuranvuosikirja.Jyväskylä:PS-kustannus.

Virtanen,Anne–Yusuf,Yasmin2010.Maahanmuuttajatyönammattilainen.Työntekijöidenmielipiteitämaahanmuuttajatyössätarvittavastaosaamisesta.Opinnäytetyö.Helsinki:MetropoliaAmmattikorkeakoulu.

145

Minun on vaikea hyväksyä

Minun on useimmiten vaikea hyväksyä sitä, että joissakin perheissä naisen ase-ma on hyvin alistettu, vaikka se onkin osa heidän kulttuuriaan. Välillä on myös vaikea seurata vierestä, kuinka perheen mies tyrannisoi muuta perhettä. Naisten ja lasten elämä saattaa joskus olla täysin miehen käsissä. Sen luulisi olevan ras-kasta. Kulttuurieroja on raskas ymmärtää ja ottaa huomioon koko ajan.

Olen nainen, joten kohtaan myös asiakkailtani sukupuoleen liittyvää väheksyn-tää. Joidenkin monikulttuuristen miesten mielestä paikkani olisi kotona, ja he ei-vät osaa yhtään arvostaa työtäni. Yhteistyö on täten hyvin vaikeaa. Mieskollegani saavat enemmän arvostusta, joten tunnen itseni välillä hyödyttömäksi.

Lisäksi on vaikea puuttua siihen, miten nuoria tyttöjä lähetetään Suomesta ym-pärileikattavaksi esimerkiksi Afrikkaan. Tuntuu, ettei voi tehdä mitään kyseis-ten leikkausmatkojen estämiseksi. Joistain kulttuureista tulevilla perheillä, esi-merkiksi osasta Aasiasta, on ongelmia sopeutua tämän yhteiskunnan sääntöihin ja normeihin. He ovat tottuneet kurittamaan lapsia melko kovallakin kädellä ja joutuvat sitten täällä Suomessa tekemisiin sosiaalityöntekijöiden kanssa, kun pa-hoinpitelyt tulevat ilmi.

Osmos-projektiin osallistuneiden sosionomiopiskelijoiden mielikuvia monikulttuurisesta työstä, eläytymismenetelmällä tuotettu harjoite

146

Ihmisoikeusliiton Kitke!-hankkeessa kehitelty dia-

logityöpajamalli tarjoaa maahanmuuttajaperheiden

kanssa tehtävään työhön kulttuurisensitiivisiä me-

netelmiä, jotka huomioivat muun muassa yhteisöl-

lise stä kulttuuritaustasta tulevien maahan-

muuttajien tarpeet. Mallin avulla on onnistuttu

käsittelemään koko yhteisön tasolla sellaisia vaikei-

ta ja myyttisiä aiheita kuin esimerkiksi kunniakonfliktit ovat. Mallin sovellusalue

on laaja. Se soveltuu monien yhteisöjä askarruttavien teemojen käsittelyyn.

9 haasteena haitalliset perinteet – yhteisötyö Ihmisoikeusliiton Kitke!-hankkeessa

rebwar Karimi ja terhi Hildén

IhmisoikeusliitossatoimivaKitke!-hanketekeehaitallisiaperinteitä,erityi-sestikunniaanliittyviäkonflikteja,ennaltaehkäiseväätyötä.Viranomais-tenkanssatehtävänyhteistyönlisäksihankkeessakehitetäänyhteisötyönmenetelmiä,joidenavullatuetaanyhteisöjensisäistäasennemuutostyötä.Hankkeessaonvuosina2010–2011toteutettuensimmäinenyhteisödialo-gityöpajojensarja.Tulostenpohjalta työmenetelmääkehitetäännytpai-kallisellatasollajasenmallintamistamyössosiaalialanammatillisentyöntueksikokeillaan.Kitke!-hankkeenkokemuksetosoittavat,ettäyhteisö-työnmenetelmät tuovatmyössosiaalialanammatillista työtähyödyntä-väätietoapuheeksiottamisentavoista.Menetelmätarjoaaperheidenkans-sa tehtäväänsosiaalialantyöhönkulttuurisensitiivisiämenetelmiä, jotkahuomioivatmuunmuassayhteisöllisestäkulttuuritaustastatulevienmaa-hanmuuttajientarpeet.Dialogityöpajamallinavullamyösviranomainenvoi työssäänkäsitelläperheissä taiyhteisöissäesiinnouseviakonfliktejajaottaatyössäänhuomioonmuunmuassayhteisöllisyyden,hierarkkisenperherakenteensekäsukupolvienvälisiinsuhteisiinvaikuttavat tekijät.

147

Ratkaisevaamaahanmuuttajayhteisöjenkanssatyöskenneltäessäonmyöstyöntekijänkykykunnioittaakonfliktinosapuoltentunteitasekäymmär-rysyhteisönkonfliktinkäsittely-jakommunikaationtavasta.

Kunviranomaisettyöskentelevätperheidenkanssa,joissaonkunniaanliittyväkonflikti,perhedynamiikanymmärtäminenvaatii työntekijöiltäkäsitystäniistämerkityksistä,joitakonfliktitperheessäsaavat.Perheendy-namiikkaatarkasteltaessaontarkoituksenmukaistaerottaatoisistaanper-hearvot(mielletytvelvollisuudetjauskomukset)japerhesiteet(varsinai-nenkäyttäytyminenperhesuhteissa).Etninentaustavaikuttaaarvoihin,muttaeikäyttäytymiseen.Perheeneritahtinenakkulturaatioprosessituomukanaankonfliktejaperheeseen.Konfliktitovatsamankaltaisiakaikissaperheissä,muttaniilleannetutmerkitykseteroavatarvojenmukaan.Yksi-löllinenkulttuurikatsoonuortenjavanhempienvälistenkonfliktienkuu-luvannormaaliinkasvuprosessiin,yhteisöllisessäkulttuurissanuortenjavanhempienvälisiäristiriitojaonvaikeampihyväksyä.(Arends-Toth–vandeVijver2006.)Perheidenkanssatyöskenneltäessädialogityöpajamallinsoveltaminenmahdollistaasukupolvisensitiivisentyötavanjatavanlähes-tyäaiheitakunnioittaentunteita,joistaeitavallisestipuhuta.Työntekijäntoimiessaprosessoitujenjarakentavienviestienvälittäjänäkonfliktinosa-puoletvoivatkäsitelläaihettailmanarvovaltaristiriitojataihäpeää.

Kitke!-hankkeenpäätavoitteenaonennaltaehkäistäkunniaanliittyvi-enkonfliktienaiheuttamiaihmisoikeusloukkauksia.Tavoitteenammeontehdäkunniaanliittyviäkonfliktejaennaltaehkäiseväätyötäjatukeaasen-nemuutostakohderyhmäänkuuluvissayhteisöissä.Yhteisötyössäkumppa-neitammeovatkohderyhmänomatjärjestötoimijatjaaktiivit.

Hankkeentavoitteenaonsiiskäynnistääyhteisöjensisäinenkeskuste-luperinteistenkunniaanliittyvienasenteidenvaikutuksestayhteisönhy-vinvointiin ja ihmisoikeuksientoteutumiseensuomalaisessayhteiskun-nassa,erityisestiyhteisöjensisällä,sekäsitouttaayhteisönsisäisetryhmätyhteiseenreformityöhön.Yhteisöjenparissatehtävässätyössätavoitteenaonmyösinnostaasisäisestieritavoinjärjestyneitäyhteisöjänäkemäänpe-rinteisentoimintansaohellaniitäuusiatarpeita,joitayhteisöilleonsyn-tynytsuomalaisessayhteiskunnassa.Tavoitteenaonmyöstukeayhteisöjensisäistenkonfliktinratkaisutaitojenkehittymistä.

Kitke!-hankeonkehittänytyhteisönsisäistenkonfliktienratkaisume-netelmänätoimivanjapuheeksiottamistatukevandialogityöpajamenetelmän. Menetelmävahvistaayhteisöllistädialogia ja osallisuutta.Ratkaisukeskeinentyötapa tukeeasenne- ja toimintatapojenmuutokseentähtäävääennal-taehkäiseväätyötä.Dialogityöpajamenetelmänavullavoidaanluodape-

148

dagoginenjavastavuoroinentyötapa,jossayhteisönjäsenet,täysvaltaisi-natoimijoina,vaikuttavatuusillaratkaisuillaomanelämänsäsuuntaan.Kitke!-hankkeentavoitteenaonsiirtääjajuurruttaatoimiviatyömenetel-miäviranomaistyöntueksi javarmistaa,että työmallien ja ilmiöönliit-tyvienerityispiirteidenymmärtäminensiirtyyosaksiopetus-,sosiaali-jaterveysalanammattilaistatyötä.

Yhteisötyö muuttaa asenteita ja osallistaa yhteisöjä

Perinteistä,patriarkaalistaajattelumalliaedustavatetnisetryhmätjayhtei-söteivätolehomogeenisiä.Kasvavatyhteisöteriytyvätsisäisestijaeroavatmonintavointoisistaan.Nämäyhteisötovatmyösjärjestäytyneeterita-voin.Tämäonosattavaottaahuomioontyöskenneltäessäyhteisöjenparis-sa.Kokonaisvaltaisenmuutosprosessinkäynnistäminennäissäyhteisöissäedellyttäärealististakäsitystäyhteisöjensisäisistävaltasuhteista.Yhteisöt,joidenparissakunniaanliittyvätasenteetelävät,ovatjakautuneetryhmit-täin.Ulospäinsuuntautuvatyhteisöntoimijateivätvälttämättäoleyhteisö-jenvaikutusvaltaisimpiaedustajia.Haitallisiatapojaruokitaanuseinniissäyhteisönosissa,joissakulttuuriperinteenmerkittävimmilläedustajillaonyhteisöllistävaltaa.Haitallistenperinteidenkitkemiseksiontärkeääkehit-tääsellaisiamekanismeja,jotkapystyvättavoittamaankyseistenyhteisöjensisäisestieriytyneetryhmät.

Ulkopuolineninterventiotavoittaauseinvainyhteisöjenreuna-alueetjapystyyparhaimmillaankinvaikuttamaanvainyksittäisiinihmisiinil-manmerkittäväävaikutustayhteisössähallitsevaanilmapiiriin.Yhteisöjenulkopuoleltatulevainterventioeivälttämättäpystyhuomioimaanyhteisönsisäisiävivahteita,piileviävoimavarojajarakenteellisiamahdollisuuksia,jotkaovatyhteisöjensisäisenreforminkannaltakorvaamattomia.Yhtei-sötyönhaasteenaonkintavoittaaneyhteisönosat,joidenmielipiteilläonerityistäpainoarvoayhteisönsisällä.

Jottayhteisövoisi löytääpitkällä tähtäimellämyöskriittisen lähes-tymistavanarvo-jaasennemaailmansaongelmallisiinpuoliin,tarvitaantyötä ilmapiirinmuuttamiseksiyhteisönsisällä.Asenne- ja toimintata-pojenmuutokseentähtäävässälähestymistavassakulttuurireformimuut-tuuvoimavaraksiyhteisönkulttuuri-identiteetinsäilyttämisenkannalta.Kulttuuri-identiteetilläonluotavauuttamerkitystäuudessayhteiskunnas-sa.Ihmisenyhteiskuntaanintegroituminentapahtuusubjektinasemasta,

149

mukautuminentaasobjektinasemasta.(Freire1990.)Ensinonsiistapah-duttavaemansipaatio(voimaantuminen),jottavoiintegroitua.

Tässäartikkelissaesitämmedialogityöpajamallimmesekäsentoteut-tamisprosessinjakäsittelemmeniitäerikoispiirteittä,jotkatekevätmallis-taosallistavanjadialogisenmenetelmänyhteisötyössä.Kuvaammemyösdialogityöpajatyöntuloksiajaniitähuomioitasekäoivalluksia,joidenus-kommehyödyttävänmyösviranomaisiasosiaalialantyössä.

- Järjestöjen seminaari

- Nuorten dialogityöpaja

- Naisten dialogityöpaja

- Miesten dialogityöpaja

Yhteisöseminaari

Kitke! Hankkeen yhteisödialogiprosessi

Rebwar Karimi / Kitke!

Kuvio 1: ihmisoikeusliiton Kitke!-hankkeen yhteisödialogiprosessi

Dialogityöpajatyöskentely prosessina

Kitke!-hankkeendialogityöpajatoteutettiinviidessäerivaiheissavuosina2010ja2011.Tuolloinkohderyhmäksivalittiinafgaani-jakurdiyhteisöt.Kyseisetryhmätovathyviäesimerkkejänopeastikasvavistamaahanmuut-tajaryhmistä.Kumpikinryhmätuleesodanturmelemiltaalueilta.Kulttuu-rillisestikumpaankinryhmäänkuuluvatihmisetedustavatniinsanottuayhteisökeskeistäarvomaailmaa.Haitallisetperinteetjaniihinkuuluvatih-misoikeusloukkauksetovatperinteisestiolleetnäkyvissäsekäkurdienettäafgaaniensosiokulttuurisessaympäristössä.Ryhmienvalinnanperustee-naolimyöskyseistenyhteisöjenjärjestäytyneisyys,jokaonpotentiaalinenresurssi laajamittaistayhteisöönvaikuttamisprosessiaajatellen.Dialogi-

150

työpajaprosessiinosallistuiyhteensänoin350henkilöäedellämainituis-tayhteisöistä.

Kitke1-hankkeendialogityöpajamallinmukaanpyrittiinkäsittelemäänyksilönasemaanjaelämäänliittyviähaasteitaperheen,yhteisönjayhteis-kunnantasoilla.Freirenmukaandialogiseensuhteeseenrakentuvanko-konaisvaltaisensosiaalisenmuutostyönperustanaonoltavamuutosraken-teissa,toiminnassajakasvatuksessa(ks.Hannula2000).Tätänäkemystäpeilatenonmyösrakennettudialogityöpajankerroksellisuusyhteiskunnan(rakenteiden),yhteisön(toiminnan)japerheen(kasvatuksen)huomioi-miseksikestävänjapysyvänasennemuutostyönvälineinä.Tavoitteenaeiollutvainhaasteidenesiintuominen,vaanryhmädialoginmyötäyksilöi-denontarkoitustuodaesilleunelmiaansuhteessahaasteisiinjasamallapohtiaunelmientoteutumisenesteitä.Lopultaryhmäntuleeesittäämyösehdotuksiaunelmientoteuttamiseksi.Näinvaiheittaisenprosessinmyötäjokainenyhteisönjäsenpääseetuomaanomiaryhmäkohtaisianäkemyksi-äänesille.Nuoret,naisetjamiehetsaivatosallistuaomissasukupuoli-taisukupolvikohtaisissadialogityöpajoissaan.Poikkeuksenaolivatkuitenkinnuoret,joistaosa,sukupuolestariippuen,osallistuinuorisolletarkoitetunseminaariinlisäksimyösnaistentaimiestenseminaariin.

Dialogityöpajatoiminnan rakenne

Nuori/nainen/mies perheessä

Nuori/nainen/mies yhteisössä

Nuori/nainen/mies yhteiskunnassa

Seminaarin avaus

Asiantunti-joiden alustukset

Työn- ja ryhmien jako

Ryhmien

työskentelyn

tulosten

käsittely

Yhteisön

nuorten/mies-

ten/naisten

julkilausuman

laatiminen

Ongelmat UnelmatHaasteetEhdotukset/Ratkaisut

Ongelmat UnelmatHaasteetEhdotukset/Ratkaisut

Ongelmat UnelmatHaasteetEhdotukset/Ratkaisut

Rebwar Karimi / Kitke!

Kuvio 2. ihmisoikeusliiton Kitke!-hankkeen dialogityöpajamalli

Dialogityöpajajoissamuodostetutryhmätkäyttivätratkaisukeskeisiämenetelmiäaiheenkäsittelyssäniin,ettäkaikkienkohderyhmienläpikäy-

151

mäprosessitoteutettiinsamankaltaisestijavertailukelpoisesti.Mallinavul-latyöpajatyöskentelyistätuotettiinjulkilausumat,joidenpohjaltakäytiinkeskusteluayhteisönjäsenetkoonneessayhteisöseminaarissa.

Dialogityöpajan tavoitteet

Yhteisödialogiaedeltävienryhmäkohtaistenseminaarienyhteydessätyös-kenneltiinyhteensä13dialogityöpajassa.Dialogityöpajatolivatsiiskes-keinenosayhteisödialogiprosessia, jonkamyötäsaatiinryhmäkohtaisiaajatuksia jäsenneltyä.Metodologisesti työpajatoiminnassakäytettiinns.hevoskenkämallia.

Dialogityöpajatyöskentelyssätavoitteenaonvaikuttaaryhmänjayksi-lönasenteisiin.Yhteisönsisäisetnormitvaikuttavatsiihen,mitäyhteisössäsaataieisaatehdä,jaluovatpohjankaikellesosiaalisellekäyttäytymiselle.Yksilönomaksumatasenteettaasvaikuttavatvalmiuteentoimiayhteisönodotustenmukaan.Tähänvaikuttavatmyösnerooliodotukset,joitayksi-löönyhteisöntaholtasuunnataan.Roolittoimivatyksilönstatuksenayh-teisössä.Josyhteisönrooliodotuksetovatselkeätjayhtenäiset,yksilönonvaikeamuuttaaannettujaroolejajatoimiaodotetustapoikkeavallatavalla.

Yhteiskunnan muuttuessa niin normit kuin myös rooliodotuksetmuuttuvat.Haitallistenperinteidenaiheuttavatkonfliktitperheissäjayh-teisöissäkertovattästämuutoksesta.Ihmistenmuuttaessamaastatoiseenasenteet jayhteisönsisäisetnormit tulevathaastetuiksi.Kunympäröiväyhteiskuntaeitunnistaeikätoiminnallaantueperinteisiäkunniaanliitty-viäasenteita,kaikkiperinteenpiiriinkuuluvatperheetjayhteisötjoutuvatarvioimaanuudelleenasenteitaanjamuuttamaanperinteisiätoimintata-poja.Ennaltaehkäisevässäyhteisötyössätämäonhaastejamahdollisuus.

ratkaisukeskeinen lähestymistapa dialogityöpajamalleissa

Ratkaisukeskeinentyöskentelydialogityöpajoissarakentuuteoreettisestimuunmuassasysteemiteorianjakonstruktivisminajatustenvaraan.Ryh-mätyöskentelyonkäytännönläheistä,ohjattuajatavoitteellista.

Ratkaisukeskeisyydenperiaatteitavoidaansoveltaakaikessa inhimil-lisessävuorovaikutuksessakaikenikäisille.Sitävoidaansoveltaatyösken-telyynniinyksilöiden,parien,perheidenkuinryhmienkanssa.Ratkai-

152

sukeskeisestälähestymistavastaonapuauusiennäkökulmienlöytämiseenperheissä,yhteisöissä,kouluissajamuissasosiaalisissaverkostoissa.

Ratkaisukeskeisyydessähuomiosuunnataanratkaisuihin ja tavoittei-siinongelmiensijaan.Työpajatyöskentelyynosallistujienomiaoivalluk-siapyritäänherättämään,jasamallatavoitteenaonaktivoidaryhmänyh-teisiäresursseja.Ratkaisukeskeisessälähestymistavassaymmärretään,ettäkaikkiinasioihinonuseitanäkökulmiajamielipiteitä,joitaeiarvotetaoi-kea–väärä-ajattelulla.Muutoinkinratkaisukeskeisyydessäpyritäänvahvis-tamaanymmärrystäsiitä,ettäelämälläeiolejoko–tai-luonnevaanpikem-minkinelämävaatiisekä–että-ratkaisuja.Ratkaisutjaoivalluksetsyntyvätyksilöntairyhmänominaprosesseina, jaohjaaminentapahtuuyksilöi-denitsemääräämisoikeutta,arvomaailmaajamaailmankuvaakunnioitta-en.(vonHarpe2002.)

ohjaajan rooli vastavuoroisessa, dialogisessa ja ratkaisukeskeisessä ryhmässä

Työpajojentoiminnanmyötäpyrittiinnoudattamaanopetuskeskustelunperiaatteita,jolloinohjaajienkeskeinenroolikorostui.LäheskaikkiKitke!-hankkeenyhteisödialogityöpajojenohjaajatedustivatsamaaetnistäryhmääkuinryhmäläiset.Ohjaajatvalittiinainayhteisymmärryksessäkohdeyhtei-söjenedustajienkanssa.Ohjaajienvalinnassakriteerinämmeolivatmuunmuassahenkilöidenosaaminen(mahdollinenhenkilökohtainentyösken-telykokemuskohderyhmänkanssa),sosiaalisettaidotjaviestintätaidot.

Kitke!-hankkeentyöntekijätvalmistivatohjaajiatyömenetelmänkäyt-töön,sentavoitteisiinjaperiaatteisiin,työpajatyöskentelynmahdollisiinhaasteisiinjaohjaajiinmahdollisestikohdistuviinodotuksiintyöpajadialo-ginaikana.Onnistuminenryhmienohjauksessaonedellyttänytohjaajiltasosiaalistentilanteidentajuajaluovaaotettaodotettujentaiodottamatto-mienhaasteidenkohtaamisessa.Onnistunutryhmätyöskentelysaavutettiinohjaajanhenkilökohtaisellapanoksella,jaohjaajanpersoonallaolimerki-tystäryhmänonnistumisenkannalta.Ratkaisevaaonohjaajankykydialo-giseensuhteeseensekäkykyhienovaraisestiohjatakeskusteluajavarmistaakaikkienryhmänjäsentenosallistumisenkeskusteluun.Dialogityöpajapro-sessinkokemuksetovatosoittaneet,ettäonnistunutohjausonryhmätyös-kentelynonnistumisenkeskeinenedellytys.

153

järjestöseminaari – kohderyhmän järjestäytyneisyys voimavarana

Yhteisöjenomatjärjestötovatkohdentaneettoimintansakulttuurinjakie-lenvaalimiseen.Järjestöjentoimintasisältäätyypillisestijuhlienjärjestä-mistä,omankielenjakulttuurinopetustasekämahdollisuuksiavertaistu-keenomanyhteisönjäsentenvälillä.Jossainmäärinjärjestöjentavoitteenaonmyösylläpitäälähtömaansosiaalisiataipoliittisiatoiminta-areenojajaluodatuttujasosiaalisiaasemiajäsenilleen.Voidaankinväittää,ettäosallejärjestöjen jäsenistä toiminta luouudestaankotimaassamenetettyäsosi-aalistaasemaa.Kitke!-hanketekeeyhteisötyötäyhdessäkohdeyhteisöjensäjärjestöjenkanssajakehittääyhteisöjentarpeitavastaaviatyömalleja,jotkamahdollistavatyhteisöjensisäisendialoginjaomienhaitallistenperintei-denvaikutustenrealistisenjakriittisenarvioinnin.

Prosessialoitettiinjärjestämälläkoulutusseminaariyhteisöissätoimi-vienjärjestönedustajille.Järjestöjenkouluttamisentarkoituksenaoli,ettäyhteisöönvaikuttamisenprosessiatoteutettaisiinyhteistyössäyhteisöedus-tajienkanssa jasamalla järjestöjenmyötä tavoitettaisiin järjestöjentaus-tallaolevatryhmätyhteisöissä.Kitke!-hankkeenjärjestämänseminaariinosallistuinoin25järjestönedustajaakohdeyhteisöistä.Järjestöjenmääräsinänsäkertooyhteisöjen järjestäytyneisyydestä. Järjestötedustivathy-vinheterogeenistatoimintakenttää,jokakertooyhteisöjenmonipuolises-tajamonikerroksisestaväestörakenteesta.Osallistujajärjestöjenpiirissäolimuunmuassauseitanaisjärjestöjä,nuorisojärjestöjä,kulttuurijärjestöjäjamyöseriuskontokuntienedustajia.Yhteisöihinkuuluvillapoliittisillajär-jestöilläonvanhatoimintaperinnekyseisissäyhteisöissä.Poliittistenjär-jestöjenvahva jalansijakertoonäidenyhteisöjenpolitisoituneesta ilma-piiristä.Poliittisilla järjestöilläontavallisestivarsindominoiva luonne.Ilmiöonhaastava,silläjärjestötkantavatmukanaankotimaanpoliittisiajännitteitäjanäinollenaiheuttavattarpeettomiaristiriitatilanteitayhteisö-jenuseinaktiivisempientahojenpiirissä.Kitke!-hankkeenjärjestöilletar-koitetunseminaarinmyötäpyrittiinvaikuttamaanjärjestöjenkäsitykseensiitä,millainenuudenlainenrooliniidenjäsenilläonuudessayhteiskun-nassa.Samallapyrittiinrakentamaanyhteisymmärrystäjärjestöjenvälilleliittyenelämäänuudessayhteiskunnassa.Yhteisymmärryksensaavutta-minenloipohjansopimiselleyhteisestäagendasta järjestöjenryhmäint-ressienyläpuolella.

154

”Miksi vanhemmat elävät menneessä kulttuurissa ja miten saavuttaa suomalaisten luottamus?” – nuorten dialogityöpaja

Nuorisoseminaarioliensimmäinendialogityöpajamuotoinenseminaari.Seminaarinjärjestelyynosallistuiedustajiakuudestanuorisojärjestöistä.Se-minaaritoteutettiinHelsingissä,jasiihenosallistuinuoriamuunmuassaKotkasta,Tampereelta,Turusta,LahdestajaHämeenlinnastasekäympäripääkaupunkiseutua.Valtaosaosallistujistaolivatmiehiä.Koollaolierittäinheterogeeninennuorisoryhmä.Paikallaoliesimerkiksinuoria,jotkaoli-vatjuurioleskeluluvansaaneitajavastaavastinuoria,jotkakuuluivattoisentaipuolennentoistapolvenmaahanmuuttajiin.Siellämissäensimmäisenjapuolennentoistapolvenmaahanmuuttajienvälinenkuiluoliselitettä-vissämuunmuassa toisistaanpoikkeavansukupolvikokemustenavulla,ensimmäisenjatoisenpolvenedustajienvälissäolinäkyvissämyösvies-tinnällinenkuilu.Toisinsanoeneritasoinenäidinkielenhallintaoliosallenuoristatasavertaiseendialogiinosallistumisenesteenä.Sukupuolipuo-lestaanoli toinenerottavaelementti jopasamaasukupolveaedustaviennuortenjoukossa.

Eri lähtökohdista tulevienryhmienkohtaamathaasteet,odotukset,unelmatjaratkaisutpoikkesivattoisistaanjasaattoivatollajoparistiriidassakeskenään.Erilainensuhtautuminenetniseenidentiteettiinolihuomiotaherättävää.Nuortennäkemyksetsiitä,mikäonmerkittäväätaitavoiteltavaauudessakotimaassa,kertoivat,miteneri lähtökohdistahesuuntautuivatelämäänsäSuomessa.Osallenuoristalähtömaantapahtumatjamahdolli-suusvaaliaäidinkieltäjakulttuuriaSuomessaolivatensisijainenhuolen-aihe.Suomessalapsuutensaasuneettaitäälläsyntyneetnuorettaashah-mottivatkokonaisvaltaisestierojaomanyhteisönsäjasuomalaisenyhteisönvälilläsekäsuhtautuivatkriittisestiperinteisiintapoihinjaasenteisiin,jot-kaylläpitäväthaitallisiaperinteitä.

Menetelmällisestinuorisoseminaarinrakennettasuunniteltiinniin,et-täosallistuminenkeskusteluunjaryhmätoimintaanolisinuortenkannaltamotivoivampi.Nuorisoseminaariinsiiskytkettiinpienikonsertti, jonkaansiostasaatiinviihtyisäjamusiikillinenloppumonituntisellenuorisondialogityöpajatyöskentelylle.

155

”nainen on naisen vihollinen, naiset levittävät huhuja ja aiheuttavat ongelmia toisille naisille” – naisten dialogityöpaja

Toinentyöpajaseminaari järjestettiinTurussasyksyllä2010.Seminaarinjärjestelyynliittyviäneuvottelujakäytiinkuitenkinjokeväällä.Pitkistäjär-jestelystähuolimattatyöskentelynaisjärjestöjenkanssaeiollutniinsuora-viivaistakuinolialunperinajateltu.

Järjestelyynliittyvistähaasteistahuolimattanaistentyöpajaseminaarioliepäilemättäkokodialogiprosessinonnistuneinvaihe.Naistendialogi-työpajattoimivatesimerkkinäinnovatiivisistajakommunikaationideaa-litilaanpyrkivästäryhmätyöskentelystä.Naistendialogityöpajatoiminnanonnistumisensalaisuusolipaitsionnistunutohjaus,myösnaistenluomaluottamuksellinenjavapautunutilmapiiri,jokaloipohjanjamahdollisuu-denvaiettujenaiheidenkäsittelylle.Luoviennäkökulmienesiintuomisentaustallaoliepäilemättämyösitsekriittinenajattelutapasuhteessayhtei-söön.Haastaviajasamallahedelmällisiäolivatmyösristiriitatilanteeterisukupolviaedustaviennaistenvälillä.Näissäkohtaamisissaerisukupolviaedustavatnaisethuomasivatkonkreettisesti,mitenerilaisiamerkityksiäheantoivatsosiaalisilletilanteillejamitentärkeääonkeskustellanäistänäke-myseroistanuortenjavanhempienvälillä.

NaistendialogityöpajaseminaariinosallistuinaisiaTurusta,Tampereelta,Helsingistä,LahdestajaKaarinasta.Dialogityöpajoissajakauduttiinryhmiinkielikohtaisesti.Keskusteluakäytiinkunkinryhmänomallaäidinkielellä.

”suomesta ei ole kotimaaksi vanhalle miehelle” – miesten dialogityöpaja

Miestenseminaarioliviimeinenryhmäkohtainendialogityöpajaseminaa-ri.SeminaariinosallistuimiehiämuunmuassaHelsingistä,Hyvinkäältä,Tampereelta,NokialtajaKristiinankaupungista.Kurdi-jaafgaanimiehetedustivatsosiaaliseltataustaltaanvarsinheterogeenistamiesjoukkoa.Se-minaarissaolipaikallamuassamuunmiehiä,jotkaolivattoimineetkor-kea-arvoisinaviranomaisinaentisessäkotimaassaanAfganistanista.Hei-dänrinnallaanolipaikallamyösnuoriaturvapaikanhakijoita,jotkaelivätvastaanottokeskuksissavaillaminkälaistatulevaisuudentoiveita.Ikä,kou-lutus,sosiaalinenjapoliittinentaustasekämyösoleskelulupastatusolivat

156

osaniistätekijöistä,jotkasuoraanvaikuttivatmiestenkäsitykseenelämästäuudessayhteiskunnassajaherättivätmiestenpiirissäkeskustelua.

Miesten työpajoissa sekäaiheidenkäsittelytavatettä tuloksetolivatvaihtelevia.Toisinkuinnaisilla,miehilläolienemmäntaipumustahank-kiaselitystäepäonnistumisilleulkopuolisistatekijöistä.Keskusteltaessaelä-määnliittyvistähaasteistamiehetviittasivatuseinhyvinmonikerroksisiinhaasteisiin.Monienhuolenaiheidentaustallaolisosiaaliseenidentiteettiinliittyväkriisi.Selviytyminenmiehenäuudessayhteiskunnassa,uranjasaa-vutustenaliarviointi,sosiaalisenverkostonpuutejalastenvieraantumiseenliittyvähuoliolivatmonienmiestenyhteisiähaasteita.

Miehilläolimyöskonkreettisiaehdotuksiaeteenpäinvievistäratkai-suista.Heesittivät selkeitä,esimerkiksiviranomaisiin ja suomalaiseenyhteisöönkohdistuvia toiveita.Tasa-arvoiseenperhe-elämäänja lasten-kasvatuksenpedagogiikkaantoivottiintukeaviranomaistenlisäksimyösSuomessakasvaneeltanuoremmaltasukupolvelta.Etniseenyhteisöönsäliittyenmiehettoivatesillesellaisiasosiokulttuurisiapiirteitä,jotkaovathaitallistenperinteidenylläpitämisenkannaltaolennaisiajaasettavatmie-hillekohtuuttomiaodotuksiasuhteessaperheeseen.

”Kohti etnisten yhteisöjen sisäistä dialogia” – yhteisöseminaari

Seminaariprosessihuipentuiloppuseminaariin,johonosallistuinoin150henkilöäkaikistaedellämainituistaryhmistä.Loppuseminaariinosallistuiihmisiämuunmuassapääkaupunkiseudulta,Tampereelta,Nokialta,Hä-meenlinnasta,TurustajaLahdesta.

Loppuseminaarintarkoituksenaolikäsitelläkaikkieneriryhmienjul-kilausumatyhteisessäfoorumissa.Ideanaoli,ettänuoret,naisetjamiehettutustuisivatnäkemyksiin,joitaeriryhmätesittivätperheessä,yhteisössäjayhteiskunnassaelämiseenliittyvistähaasteista.Päivänpäätteeksiosallis-tujatkävivätohjattua,avointayhteisödialogiayhteisönjaseneriryhmientoiveistajaniidenratkaisuista.

Seminaariinolikutsuttuetnisiltätaustaltaansamojayhteisöjäedusta-viaasiantuntijoita,jotkaolivatkoulutukseltaanesimerkiksisosiologejajaperhepsykologeja.Asiantuntijoillaolimahdollisuusjoetukäteenperehtyädialogityöpajatoiminnantuloksiin.Asiantuntijoidenpuheenvuorotolisiisrakennetturyhmien julkilausumiensisällönperusteella.Toisinsanoenasiantuntijoidentehtävänäoliauttaayhteisönjäseniäymmärtämäänjul-

157

kilausumiensisältöäjakunkinryhmänelämääkoskeviahaasteitatieteel-listenjaammatillistenanalyysienkautta.

Työpajatyöskentelyprosessissaeriryhmilläolimahdollisuusosallistuavaintiettyynseminaariin.Kitke!-hankeessakaikki työpajatoiminnatolikuitenkinvideoitu.LoppuseminaarinkohtaamistavartenKitke!-hank-keessaolivalmisteltuneljänoin15-minuuttistavideotajärjestö-,nuoriso-,nais-jamiesseminaareista.Julkilausumiaesitettiinerivideomateriaalienesitystenyhteydessä.Tällätavallakaikkipaikallaolevat,nuoret,naisetjamiehet,pääsivättutustumaankokoprosessintoiminnansisältöön.Asian-tuntijoidenpuheenvuorotolijaettuniin,ettäjokaisenvideoesityksenjäl-keentiettyasiantuntija, jokaoli jotutustunutkyseisenryhmändialogi-työpajantuloksiin,esittianalyyttisenpuheenvuoronsa.

Kunkaikkienkolmenryhmänjulkilausumatjaasiantuntijoidenana-lyysitoliesitetty,siirryttiin loppuvaiheeseen, jossapaikallaolevillaolimahdollisuuskäydä tasavertaistavuoropuhelua.Haitallisetperinteet janiidensosiaalisetulottuvuudetolivatavoimenyhteisödialoginkeskeisenäteemana.Erityisenhaastaviaolivathetket,jolloinesitettiinjyrkkiämielipi-teitätaieteneminenvuoropuhelussaedellyttiuudenmuuttujanlisäämistäkeskusteluun.Paikallaolevatasiantuntijatseurasivatyhteisödialogiajaainatarpeentullentarjosivatkeskusteluarikastuttaviamielipiteitä.

Katsaus dialogityöpajojen tuloksiin

Työpajatyöskentelyssäkunniaanliittyviäilmiöitäjaniidenvaikutustaelä-määnSuomessakäsiteltiinosanakontekstia,jossailmiötelävätjajossanii-täuusinnetaan.Yhteisötyössäilmiönkäsitteleminenerilläänmuustayhtei-söllisestäelämäntavastaeioletuloksellistataimielekästä.Kitke!-hankkeenkokonaisvaltainen lähestymistapatoionnistuneestiesillenekipupisteet,joitahankeenkokemuksenmukaanyhteisöissäon.Vaikkayhteisöjäkoh-danneet,erityisestitasa-arvonpuutteeseenliittyväthaasteettunnistettiin,eivätratkaisukeinotolleetitsestäänselviä.Dialogityöpajanmenetelmäkui-tenkinmahdollistirakentavankeskustelunhaitallisistaperinteistäjaniihinliittyvistäelementeistäSuomessa.

Aiheistonanalyysinostiesiinyleisenhuolenvanhempienkärsimästämasennuksestajayhteisentoiveentasa-arvoisenperhe-elämänsaavuttami-sesta.Alustavientulostenpohjaltavoidaantodeta,ettävanhemmattarvitse-vattukeakasvatustyössäänjaovatmotivoituneitaomaksumaanuusiapeda-gogisiamenetelmiä.Haitallisetperinteet,muunmuassakunniaanliittyvät

158

konfliktit,nousivatesiindialogityöpajojentoiminnassa.Kommunikointita-vatperheensisällä,vanhempienjaksaminenarjessa,kotoutumisenonnis-tuminensekäsukupolvienvälinenerosiinä,mitämerkityksiäsosiaalisel-letodellisuudelleannetaan,toivathaasteitaperheidenelämäänSuomessa.

Perhe-elämänosaltanaisethahmottivaterityisestiratkaisuja,jotkakos-kivatheidänhenkilökohtaistavastuutaanäitinäjakasvattajanajasamallaomanyhteisönjäsenenä.Miehettaasasettivattoiveitalapsiinhaitallistenperiteidentaiperheongelmienratkaisijoina.Miehetmyösselvästikaipasi-vatpedagogisiataitojajaolivatsitäkauttamotivoituneitakantamaanhen-kilökohtaistavastuutaperheenkasvatuskulttuurinjakommunikointitapo-jenmuutoksista.Dialogityöpajojenperheosuudessanuoretkantoivatsuurtahuoltavanhempienkotoutumisestajaasemastasuomalaisessayhteiskun-nassa.Niidenkoettiinvaikuttavatperhe-elämäänjavanhempienmahdol-lisuuksiinmenestyäkasvattajina.

Yhteisönpainostusjayksilöidenmerkityshaitallistenperinteidenuu-sintamisessatiedostettiin.Yhteisönjäsenetkohdistivatmyöskritiikkiäpe-rinteiseentapaan jäsentääkunniaan liittyviäasenteita.Erityisestinuorettotesivat,ettäkunniaontärkeää,muttasenmerkityksenonmuututtavauudessayhteiskunnassa.Osuuksissa,jotkakäsittelivätelämääyhteisöissä,naisetjamiehettoivoivattasa-arvoajayhteisönkontrollinhellittämistä.

Kunsisällönanalyysituouuttatietoasiitä,mitenyhteisöthahmottavatjaratkaisevatarkeenvaikuttaviaongelmiaan,tärkeääonluodaymmärrys-tämyösyhteisöntavoistakäydäkeskustelua.Tärkeääonmyösymmärtääniitäreunaehtoja,jotkamahdollistavatdialogisenjavastavuoroisensuh-teensyntymisen.

Yleisestiesiinnousseita teemojadialogityöpajatyöskentelyssäolivatmasennus,yhteisöllisenkulttuurinmerkitys(sosiaalistensuhteidentär-keäasema),yhteisönkontrolli jahaitallisetperinteet,pedagogistentai-tojenpuuteperhe-elämässä, tasa-arvonpuute,kotoutuminenjaetnisenidentiteetinsäilyttämisentuomathaasteet,harmaantaloudenvaikutusko-toutumiseen,syrjäytyminen,yhteiskuntaansuunnattujenodotustensuurimäärä,koulutuksenjakielenoppimisentärkeyssekäsuomalaistenennak-koluuloisetasenteet.

159

Kitke!-hankkeen dialogityöpajamenetelmä yhteisöjen ja yhteiskunnan tukena

Kitke!-hankkeendialogityöpajanmonipuolinenprosessionollutoivaltavakokemus.Seeioleollutsitäainoastaanyhteisöjenedustajillevaanmyösjärjestäjätahoille–jajopapaikallaolleille,muistapohjoismaistatulleilleasiantuntijoille.SatojeneripuolillaSuomeaasuvienihmistensitouttami-nenpitkäändialogiprosessiinolisuurisaavutus.Merkittävääolimyöslaa-ja-alaisenjajoskusristiriitaisiaintressejäajavienjärjestöjensitoutuminenyhteiseentoiminta-agendaan.

Suurinsaavutuskuitenkinlienee,ettäKitke!-mallinmyötäonnistuttiinkäsittelemäänkokoyhteisöntasollamyössellaisiaaiheita,joistaaiemminolivainharvoinpuhuttu–jasilloinkinilmanrakentavaa,vuorovaikut-teistakeskustelua.Dialogiprosessiosoittimyös,ettämonetmaahanmuut-tajayhteisöjen jamaahanmuuttajataustaisten ihmistenympärilleraken-netutkäsityksetjaennakkoluulotperustuvatmyyteille.Esimerkiksitapa,mitendialogiprosessinaikanakäsiteltiinhaitallisiaperinteitä,poikkesimonessasuhteessayhteiskunnassahallitsevastakunniaväkivaltadiskurssis-ta:Subjektinasemastakäsinomaaasemaansatarkastelleetnaisettahtoivatkäsitellähaitallisiaperinteitälaajemminkuinvainuhri–tekijä-asetelmankautta.Nämänaisetjarakentavanvuoropuheluunheränneetvastuuntun-toisetmiehetsekämonikerroksistennuorisosukupolvienedustajattarjo-sivattoisenlaisenkäsityksensiitä,mikäonyhteisöjentodellisuusjamitenrakenteellinenasennemuutononmahdollistasuotuisassa jamotivoitu-neessailmapiirissä.

Yhteisödialogissakäsiteltiinmyösyhteiskuntaakoskeviaaiheitta.Vai-kuttaasiltä,ettärakentavayhteisödialogiluoturvallisenpohjanmyösvuo-ropuhelulleyhteisöjenjayhteiskunnanvälillä.Yhteisödialoginyhteiskun-nallinenulottuvuusontässäkinmielessähuomionarvoinen.

Yhteisödialogimallinmyötäonnistuttiinkäsittelemäänjopakunniaanliittyvänväkivallankaltaista,vaikeanapidettyäaihetta.Siksiuskomme,ettämallisoveltuumyösmuidenyhteisöjäaskarruttavienteemojenkäsit-telyyn.”Yhteisöillä”emmetarkoitavainmaahanmuuttaja-taietnisiäyh-teisöjä.MonikulttuuristuvassaSuomessahanonmyösesimerkiksimoniaasuinalueita,joidenasukkaathaluaisivatpäästätuomaanesilleomiaryh-mäkohtaisiahuolenaiheittaanjakäsittelemäänniitämuidenalueyhteisönasukkaidenkanssarakentavassailmapiirissä.

160

Lähteet

Arends-Tóth,J.V.–Vijver,F.J.R.vande–Poortinga,Y.H.2006.FamilyRelationshipsamongImmigrantsandMajorityMembersintheNetherlands:TheRoleofAcculturation.TiburgUniversity,theNetherlands.

Freire,Paolo–Fraser,JamesW.–Macedo,Donaldo–McKinnon,Tanya–Stoekes,WilliamT.1990.Mentoringthementor:AcriticaldialoguewithPauloFreire.PeterLangAG.

Hannula,Aino2000.TiedostaminenjamuutosPaoloFreirenajattelussa–systemaattinenanalyysiSorrettujenpedagogiikasta.HelsinginYliopistonkasvatustieteenlaitoksentutkimuksia167.Verkkodokumentti.<http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/kas/kasva/vk/hannula/tiedosta.pdf>.

Pyykkönen,Miikka2007.Järjestäytyvätdiasporat–Etnisyys,kansalaisuus,integraatiojahallintamaahanmuuttajienyhdistystoiminnassa.JyväskyläUniversityprintingHouse:Jyväskylä.

Kupias,Päivi2007.Kouluttajanakehittäminen.Yliopistopaino:Helsinki.

VonHarpe,Iris2002.Ratkaisukeskeinentavoitehaastattelujamielikuvaoppiminenyksilöllisessäterveyskasvatuksessa,kvasikokeellineninterventiotutkimus.Jyväskylänyliopisto.

TaustatietoaKunniaanliittyvistäkonflikteista2011.Ihmisoikeusliittory/Kitke!,<http://www.ihmisoikeusliitto.fi/images/pdf_files/Taustamuistio_Kitke.pdf>

161

sosiokulttuurista innostamista

Monikulttuurisessa perhetyössä on omat haasteensa, esimerkiksi kielimuurit ja eriävät aikakäsitykset tuntuvat aiheuttavan usein lisätyötä. Toisaalta olen saanut näiden perheiden mukana monenlaisia uusia työvälineitä työhöni. Taiteen ja mu-siikin merkitys työssäni on kasvanut. Erilaisten kerhojen ja kielikylpyjen järjes-täminen on lisännyt luottamustani siihen, että pieninkin ponnistuksin saavute-taan merkittäviä asioita ja helpotetaan ihmisten sopeutumista tänne. Monet per-heiden ongelmistakin ovat yllättävän helposti ratkaistavissa, kun asiaan tartutaan ja paikalle saadaan tulkki.

Perheet ovat valmiita toimimaan suomalaisten sääntöjen mukaan. Sääntöjen nou-dattamattomuus on enemmänkin kiinni tiedon puutteesta. On vaarallista profi-loida perhe hankalaksi ja vetää negatiivisia johtopäätöksiä liian nopeasti esimer-kiksi peruskoulun tai päivähoidon puolella. Olen työssäni ottanut käyttöön nä-kyvämmin toiminnallisia ja ilmaisullisia menetelmiä. Ne auttavat minua tu-tustumaan henkilöihin, joiden kanssa puheellinen kommunikaatio ei ole vah-vaa. Haluaisin kehittää ammattitaitoani sosiokulttuurisen innostamisen suun-taan. Esimerkiksi draamaharjoitukset ilman yhteistä kieltä voisivat olla hyvin mielenkiintoisia maahanmuuttajatyöhön sovellettuina.

Osmos-projektiin osallistuneiden sosionomiopiskelijoiden mielikuvia monikulttuurisesta työstä, eläytymismenetelmällä tuotettu harjoite

162

Työttömät, joiden pääasiallinen toimeentulo on sosiaa-

litoimen varassa, jäävät Ruotsissa useimmiten työvoima-

toimistojen aktiivisen palvelun ulkopuolelle. Ruotsalaisen

Jobbtorgetin ideana on auttaa myös maahanmuuttaja-

taustaiset työttömät toimeentulotuen saajat löytämään

nopein mahdollinen tie työhön tai opintoihin ja vähentää

siten kaupungin toimeentulotuen kustannuksia. Artik-

kelissa kerrotaan myös menetystarina siitä, miten Minnesotan kaupunki Yhdysvalloissa

on pystynyt hoitamaan somalitaustaisten maahanmuuttajien työllistymisen.

10 Jobbtorg Stockholm maahan-muuttajien kotouttamisen ja osallistamisen tukijana

arja Kallo

TämäartikkelikertooJobbtorgStockholmeliTukholmantyötorintoi-minnasta jaerityisestisentehtävästämaahanmuuttajienkotouttamises-sajaosallistamisessatyöelämään.JobbtorgStockholmaloittitoimintansatammikuussa2008.

Työtorilleohjataanhenkilöt, jotkaanovat toimeentulotukea työttö-myydenvuoksi.Työttömiinlasketaanmyösvastatulleetmaahanmuuttajat,jotkaaloittavatruotsinkielenopinnot.Työtorintehtävänäontukeatyö-töntätoimeentulotuensaajaalöytämäännopeinmahdollinentietyöhöntaiopintoihinjavähentääsitenkaupungintoimeentulotuenkustannuk-sia.Jostyönhakijatarvitseetukeasosiaalisistasyistä,ohjataanhänetsosi-aalitoimenpiiriin.

Tukholmassaonviisityötoria.Kistantyötorionnäistäsuurin,jatyön-hakijoistanoin92%onsyntynytEuroopanulkopuolella,pääasiallisestiSomaliassajaIrakissa.

OlenKistantyötorin johtaja jaesittelenartikkelissanipääpiirteittäinTukholmantyötorintoiminnan,Kistantyötorinkohderyhmän,sentarpeet

163

jatyömenetelmätsekämaahanmuuttajillesuuntautuvathankkeetorgani-saatiossamme.KerronmyöslyhyestimatkastaniMinnesotaan,Yhdysval-toihin,jossaelääsuurisomalitaustainenmaahanmuuttajaväestö.

jobbtorg stockholm työlinjan selkeyttämisen ja yhtenäisen palvelun välineenä

VastuutyönhakijoistajatyöpaikkojenvälityksestäkuuluuRuotsissaensisi-jassavaltiolleelityövoimatoimistolle(Arbetsförmedlingen).Työvoimatoimis-totovatkuitenkinperinteisestipanostaneet työnhakijoihin, jotkasaavatkorvaustatyöttömyyskassalta.Työttömät,joillaonainoastaantoimeentu-lotuki,ovatuseimmitenjääneettyövoimatoimistojenaktiivisenpalvelunulkopuolelle.Kunnatovattästäjohtuenperustaneetomiatoimintojatu-keakseentyöttömiätoimeentulotuensaajiajavähentääkseenkunnanomiakustannuksia.Kunnallistentyömarkkinatoimintojentarkoituksenaeiolekorvatatyövoimatoimistojenpalveluavaantäydentääsitä.

Ennenvuotta2008Tukholmanerikaupunginosatolivatvastuussaomis-tatyömarkkinapalveluistaan.Palveluteivätolleetyhtenäisiä,jakaupungin-osat,jotkaerityisestihalusivatpanostaatyöttömyydenlaskuun,rahoittivattoimintansapääsääntöisestiprojektirahoituksilla.Projektirahoitusvaatiuska-liaisuuttajaluovuuttakokeillaerilaisiatyötapoja,muttasilläolimyöshait-tapuolensa.Projektienlähestyessäloppuaaneikaupunginosillauseinkaanollutvaraaimplementoidaprojekteissaopittujatoimintamuotoja.Rahaaolihaettavauuteenhankkeeseen,jottatoimintaaylipäätänsävoitaisiinpitääyllä.

Henkilökunnalleprojektirahoitteinentyötoimukanaanepävarmuu-dentyösuhteenjatkumisesta,jokavuorostaanalensityöpanostaprojektienloppuvaiheessa.Kaupungillaeimyöskäänollutyhtenäistämenetelmääar-vioidajaverratatyöntuloksiaerihankkeissa.Olisiisvaikeaavetääjoh-topäätöksiäsiitä,mitkätyötavatolivatmuitaparempiajatehokkaampia.

Senjälkeen,kunoikeistopuolueetvuonna2007voittivatvaalit,työlin-jaaonkiristetty.Kaupungintyömarkkinatoimintaanhaluttiinsenmyötämuutos.Tavoitteeksitulikerätäkaikkikaupungintyömarkkinatoiminnatsamaankeskitettyynorganisaatioon,jokatarjoaayhtenäistäpalveluakau-pungintyöttömilletoimeentulotuensaajilleriippumattasiitä,missäkau-punginosassaheasuvat.Tavoitteenaolimyösluodadokumentointiohjel-ma, jotta tuloksiaerikaupunginosienvälillävoisiverrata jaanalysoidasekävetää johtopäätöksiäeri toimintojentehokkuudesta.Näinmuodos-tettiinJobbtorgStockholm,Tukholmantyötori.

164

Vuonna2008aloittitoimintansaviisityötoria.Työtoritsijaitsevateripuolillakaupunkia:Rosenlundsgatanillakeskikaupungilla,Farstassa,Skär-holmenilla,VällingbyssäjaKistassa.Näidenviidentyötorintoiminnatovatpääpiirteiltäänsamanlaista,mutta torienkohderyhmissäonsuuriaero-ja,mikävaatii työtapojensovellustakohderyhmientarpeisiinsopiviksi.Myöstyöttömyydensyytvoivatollaerilaisiaerikohderyhmissä.Esimer-kiksiRosenlundsgatanottaavastaatyönhakijoitaTukholmankeskikaupun-kialueelta.Työhakijoistasuurinosaonsyntyperäisiäruotsalaisia,joillaonuseimmitenlukio-taimuukorkeampikoulutusjamyösaikaisempaatyö-kokemusta.Monetovat työelämänulkopuolellapsyykkisentai fyysisensairauden,alkoholintaihuumeidenväärinkäytöntairikollisuudenvuok-si.Kistassatyöttömyydensyinäovatuseimmitenvähäinenkielitaito,al-hainenkoulutustasotaikoulutus,jokaeiolepäteväRuotsissa.MonillaeimyöskäänoleaikaisempaatyökokemustaRuotsissa.

työtorin tarjoamat palvelut

Työhakija,jokaottaayhteyttäkaupunginosansosiaalipalveluunanoakseentoimeentulotukea,ohjataantyötorille.Ehtonatoimeentulotuensaamiseksion,ettätyönhakijatuleepäivittäintyötorillejaseuraalaadittua,kirjallistatyösuunnitelmaa(jobbplan). Jos työnhakijaeiseuraasuunnitelmaa ilmanpätevääsyytätaijoshäneituletorillesovittuinaaikoina,hänvoimenet-tääkokoseuraavankuukaudentoimeentulotukensa.Noin28%työnhaki-joista,jotkasosiaalitoimiohjaatyötorille,jättävättulemattajamenettävätsitenoikeutensatoimeentulotukeen.

Työtoreillatyönhakijasaapalveluitaerihenkilökuntaryhmiltä,kutentyövalmentajalta,työnvälittäjältä,opinnon-jaammatinohjaajaltasekäATK-pedagogilta.Henkilökuntaryhmät tekevät tiivistäyhteistyötäkeskenäänlähtökohtanaantyönhakijantuentarve.Henkilökuntatarjoaatyönhakijal-letukeajaohjaustasekäyksilöllisestiettäryhmätoiminnoissa,jotkaovatvaihteleviajalaaditaantyönhakijoidentarpeenmukaan.Esimerkkinäryh-mätoiminnoistavoimainitaansioluettelo-jatyöhakemuspajat,motivoin-tiryhmätsekämaahanmuuttajillesuunnatutkeskusteluryhmät,joissakä-sitellääntyöelämääRuotsissa.

Työvalmentaja (coach) ottaa vastaan kaikki uudet työnhakijat. Työ-valmentajantehtävänäonkartoittaa työnhakijanaikaisempikoulutus jatyökokemussekäse,mitätyönhakijaitsehaluaisitehdäpäästäkseentyö-elämään.Työvalmentajalaatiityönhakijankanssasuunnitelman,jokasi-

165

sältääne toiminnat, jotkavoivat tukea työnhakijaanopeimpaantiehentyöelämääntaiopintoihinjasitenhankkimaanomantoimeentulon.Työ-valmentajantehtävänäontukeajamotivoidatyönhakijaanoudattamaansuunnitelmaaainasiihensaakka,kunnestyönhakijaonsaanutomantoi-meentulon.

Työnvälittäjien(matchare)tehtävänäonkartoittaatyönantajientyövoi-matarvejavälittäätyövoimaatyötorilta.Työvälittäjäjärjestäärekrytointe-ja,valmistaa työhakijanrekrytointiinharjoittelemalla työhaastattelua jakäymälläläpiesimerkiksihakemuksenjaaikaisemmattodistukset.Työn-välittäjävoimyösollamukanahaastattelutilanteessajasenjälkeenantaapalautettatyönhakijalle.Rekrytointejajärjestettäessäontärkeääsuunnatatoimintaa työnantajille, jotka tarvitsevatsellaista työvoimaa, jota löytyytyötorilta.Työnvälittäjällätarvitseesitenollahyväkäsityssiitä,millainenkoulutus-jatyöelämätaustatorintyönhakijoillaon,jottahänvoiselähtö-kohtanaanetsiäsopiviatyönantajia.

Opinto-jaammatinohjaajavälittäätietoaeriammateistajakoulutuk-sista sekäopintojeneri rahoitusmahdollisuuksista.Hän järjestäämyösopintokäyntejäerikoulutuslaitoksiinjatyöpaikoille.

ATK-pedagogintehtävänäonopettaa työnhakijalle tietojenkäsittelynperustietoja,esimerkiksisitä,kuinkasähköpostiosoitehankitaan,jaopet-taasenkäyttöätyönhaussa.ATK-pedagogiohjaatyönhakijaamyöstyöpaik-kahakemustensekäansioluettelonlaatimisessajasoveltamisessa.TyötorinhenkilökuntatekeetiivistäyhteistyötäsekäTyövoimatoimistonettäsosi-aalitoimenkanssa.

toiminnat työtorin ulkopuolella

Työtorillatarjottavanpalvelunlisäksityötorivoiostaapalveluitasekäkau-punginomiltaettäyksityisiltätoiminnanjärjestäjiltä.Tukholmankaupun-ginomattoiminnattarjoavatseuraavaa:

- STARTjaHelamänniskantarjoavattyönhakijoidentyömahdolli-suuksienjarajoitteidenkartoitustamahdollisetfyysisetjapsyyk-kisettyöesteethuomioonottaen.

- Kramionkoulutusohjelmavankilastavapautuneillejatyönhaki-joille,joillaonyhteyskriminaalihuoltoon.

- Rekrytointiohjelma(Rekryteringsprogrammet) järjestääammat-tiinvalmistavaaruotsinkielenopiskelua jaammattiinohjaavia

166

kurssejatyönantajientarpeenmukaan.Useimmitenkurssionjär-jestettytietyntyönantajantoiveidenmukaanjatavoitteenaon,ettätyönhakijavoisiirtyäsuoraantyöpaikallesuoritetunkurssinjäl-keen.Rekrytointiohjelmantoimintaonsovellettupääasiassamaa-hanmuuttajille.

Työtorivoiostaapalveluitayksityisiltätoiminnanjärjestäjiltäseuraavasti:- Työhönvalmistaviapalveluita,tukeatyöhakemustenlaatimiseen,

työpaikkahaastattelunharjoitteluajaavoimientyöpaikkojenkar-toitusta

- Työpaikkaharjoitteluayksityiselläsektorilla- Työnhakijan työmahdollisuuksien ja rajoitteidenkartoittamista

mahdollisetfyysisetjapsyykkisettyöesteethuomioonottaen- Ammattiinohjaaviakurssejaesimerkiksikauppa-,myynti-,ravin-

tola-,hotelli-,palvelu-,hoito-,kuljetus-,teollisuus-jarakennus-aloillasekä

- Ruotsinkielensuullisenesityksenkehittämistä.

Nämäeripalvelutkestävät4–6viikkoa.Tarvittaessavoisamanpalvelunostaatyönhakijallekaksikertaa.Esimerkiksiruotsinkielensuullistahar-joitteluavoitarjotatyöhakijalleyhtäjaksoisesti12viikkoa.Ammattiinoh-jaavatkurssit rekrytointiohjelmassa jayksityisentoiminnanharjoittajanluonaovatainasuuntautuneetaloille,joillaonhenkilökuntapulaa.

Palveluidenlisäksityötorillaonkäytettävänäännoin1600harjoittelu-paikkaakaupungineritoiminnoissa.Kaikkienkaupungintyöyksiköidenontarjottavaharjoittelupaikkojatyötorinkäyttöön.Työtoripuolestaantar-joaatukeajajärjestääkoulutustajaluentojaohjaajille,jotkaottavatvastaanharjoittelijoitatyöpaikoilla.

Kaupunginpuhtaanapitolaitos(Trafikkontoret)tarjoaatämänhankkeenpuitteissa400harjoittelupaikkaa.Näistäharjoittelupaikoistaonmahdolli-suusmuuttaa100paikkaatyöpaikoiksi,joissatyösuhdekestää6kuukautta.MonillemaahanmuuttajilletämäonensimmäinentyöpaikkaRuotsissa,jasitensilläontärkeämerkitysmaahanmuuttajienkotouttamisprosessissa.

Työttömille18–24-vuotiaillenuorilleontarjolla200työpaikkaa.Nä-mäovattarkoitettunuorille,joillaonerisyistävaikeuksiasaadatyöpaik-ka.Nuortentyönsaantiavoivatvaikeuttasosiaaliset,psyykkisettaifyysisettyöesteet.Myösmonillenuorillemaahanmuuttajillevoidaantarjotatyö-paikka,joskielivaikeudetovatesteenätyömarkkinoillepääsyssä.Nuorivoikuukaudenharjoittelun jälkeensaadatyöpaikankuudeksikuukaudeksi.

167

Nuorillenäitätyöpaikkojaalettiintarjotajovuonna2010.Huomasimmekuitenkin,ettäeiriitä,ettänuorisaatyöpaikan.Tuentarvetälläkohde-ryhmälläonsuurimyöstyösuhteenaikana,jottanuorivoisisiirtyäseuraa-vaantyöpaikkaanvapaillamarkkinoilla.Näinollenolemmetänävuonnapanostaneetnuortentukemiseenmyöstyösuhteenaikana.

jobbtorg stockholm Kistan toiminta maahanmuuttajien kotouttamisessa

JobbtorgStockholm,KistaeliKistantyötoripalveleeRinkeby-Kistan jaSpånga-Tenstankaupunginosia.MolemmatkaupunginosatottavatvastaansuurimmanosanTukholmaansaapuvistamaahanmuuttajista.Näissäkau-punginosissaonTukholmankorkeintyöttömyysaste,alhaisinkeskiansio-tasojaalhaisinkoulutustaso.

Tammikuussa2009oliKistan työtorillanoin2000 työnhakijaa, jamaaliskuussa2011onmäärä laskenut1330työnhakijaan.Heistä92%onsyntynytEuroopanulkopuolella,pääasiallisestiSomaliassa ja Irakis-sa.Työnhakijoidenkoulutustaustaonalhainen.Noinpuoleltatyönhakija-ryhmässäpuuttuulukiokoulutus.Monilta,varsinkinsomaleilta,puuttuumyösaikaisempityökokemusRuotsissajauseinmyöskotimaassa.Alhai-nenkoulutustaustajapuuttuvatyökokemusovatvarsinkinsomalinaistenongelmia.AlhaisenkoulutustaustanjatyökokemuksenpuutejohtuuSoma-liansisällissodasta,jokaonrikkonutmaankoulu-jaelinkeinojärjestelmän.

Työnhakijoistasaa29%omantoimeentulonkolmenkuukaudensi-sällätyötorillesaapumisesta.Kuudenkuukaudenjälkeenonosuus42%,ja12kuukaudenjälkeen78%.Seuraammemyös,säilyttävätkötyönha-kijatomantoimeentulonsa.Tarkastettaessatilannettakolmenkuukaudenjälkeen81%onedelleenriippumattomiatoimeentulotuestajakuusikuu-kauttamyöhemmin78%.Tuloksetovatsiissuhteellisenpysyviä,jatyön-hakijatovatpysyvämminmukanatyöelämässä.

Työnhakijoidenmäärä torillammeon laskenutnoin600:lla reilunvuodenaikana.Syynälaskuunovatparantuneettyömarkkinatjatyöme-netelmienkehittäminen, joidenavullaolemmeonnistuneetauttamaanmoniamukaantyöelämään.Yksisyyonmyös,ettävastuupakolaistenvas-taanotostasiirrettiinjoulukuussa2010kunniltavaltiolleelityövoimatoi-mistoille.Tämäonvähentänytuusientyönhakijoidenmääräätorillamme.

168

Myösvastatulleetmaahanmuuttajat lasketaantyönhakijoihin,vaikkaheilläeiolisikaanriittävääruotsinkielentaitoatyöelämäävarten.Heidätohjataansitentyötorille,josheanovattoimeentulotukea.

Meilläonkäytettävissämmeedelläkuvaamanihenkilökuntajapalve-lut.Henkilökunnanjaeripalveluidenavullarakennammemaahanmuutta-jalleomanhenkilökohtaisenkotouttamisketjun.Ketjuonainayksilöllinenjariippuutyönhakijanaikaisemmistakokemuksistajatarpeista.

ruotsin kielen taito on avain työmarkkinoille

Ruotsinkielenhallintaonyksi tärkeimmistä taidoista työpaikansaami-seksi.Vastatulleellemaahanmuuttajalleonsitenluonnollista,ettäensim-mäinentoimintaonruotsinkielenopiskelunaloittaminen.RuotsinkielenopinnotonluokiteltueritasoihinA,B,CjaD.

A-tasollaopiskelevathenkilöt,joillaonlyhyttaitäysinpuuttuvakou-lutustausta.D-tasollapuolestaanopiskelevathenkilöt,joillaonlaajakou-lutustaustajakykytyöskennelläitsenäisesti.SFI-koulu(Svenska för invandrare)antaaruotsinkielenopetustakaikkinaarkipäivinäkolmetuntiapäivässä.

Työtorilla suunnittelemme työnhakijalle kokopäiväistä toimintaa.SFI:ssätapahtuvanruotsinkielenopiskelunlisäksikielensuullistataitoakehitetäänyksityisenpalvelunjärjestäjäntoimesta.Noin6–12viikonhar-joittelun jälkeentyönhakijaonvalmisyhdistämäänkielenopiskelun jatyöpaikkaharjoittelun.Painopistetyöpaikkaharjoittelussaonedelleenkie-litaidonkehittäminen.Harjoittelujaksoonnoin3–6kuukautta.Harjoit-telupaikanvoi työnhakija järjestää itse,mevoimmekäyttääkaupunginharjoittelupaikkojajaostaapalvelunyksityiseltätaiharjoittelupaikanvoijärjestääSpråkstödsprojektet.Esittelenviimeksimainitunhankkeenhie-manmyöhemmin.

Harjoittelun jälkeentyönhakijankielitaitoonuseinniinpaljonko-hentunut,ettätyönhakijavoiharjoitellatyönhaunperusteitataialoittaaammattiinohjaavankurssin.Nämäpalveluttyötorivoiostaayksityisiltäyrittäjiltä.

Kokoketjunaikanatyötorinhenkilökuntaseuraatyönhakijanedisty-mistäjatarjoaatarvittaessasovellettuapalveluajokotyötorillataityöto-rinyhteistyökumppaneidenluona.Sovellettupalveluvoiollaesimerkiksiopinto-jaammattiohjaustajarekrytointitilaisuuksia.Työnhakijaonmyösvelvollinenetsimääntöitäominvoiminjaottamaanvastaanmahdollises-titarjotuntyöpaikan.

169

Ottaenhuomioontyönhakijoidenalhaisenkoulutustaustan japuut-tuvantyökokemuksenopinnon-jaammatinohjausonstrategisestitärkeätoiminta työtorillamme.Uusillamaahanmuuttajillaeiuseinolepaljon-kaantietoaeriammattialoista.Opinnon-jaammatinohjaajantapaamisetjaryhmätsekäopintokäynniterikouluihinovattorillammemaahanmuut-tajataustaisille työnhakijoillepakollisia toimintoja.Tavoitteenaonherät-tääkiinnostustajalisätätietoaeriammateistajakouluistasekämotivoidakoulutuksenhankkimiseen.

työtori maahanmuuttajan verkostona

Arviolta80%kaikistatyöpaikoistaRuotsissavälitetäänomanverkostonjasuhteidenvälityksellä.Uusiltamaahanmuuttajiltanämäverkostotuseim-mitenpuuttuvat.Työnvälittäjien(matchare)tehtävänäontoimiamaahan-muuttajanverkostonajaluodasuhteitatyönantajiin.

Kuinkasittenmarkkinoidamaahanmuuttajaa,joltapuuttuutarvittavakoulutusjatyökokemus?Työnvälittäjävoikäyttäämarkkinointivälineenäänmahdollisuuttakouluttaatyönhakijatyönantajantarpeidenmukaan.Ku-tenaikaisemminmainitsin,koulutus,jonkavoimmetyötoriltajärjestää,onsuunnattualoille, joiltapuuttuuhenkilökuntaa ja joissamuodollisetvaatimukseteivätolekovinkorkeita.Toinenmarkkinointivälinevoiollakuukaudenharjoittelujakso,jonkaaikanatyönantajaneitarvitsemaksaapalkkaatyönhakijalleeikäsitoutuamihinkään.Kunharjoittelujaksostaso-vitaan,ontärkeää,etteisetässätapauksessaylitäneljääviikkoa.Näinväl-tetääntyönhakijanhyväksikäyttöilmaisenatyövoimana.

Työtorin ja työvoimatoimiston(Arbetsförmedlingen) läheinenyhteistyöontärkeää.Työpaikkaharjoittelunaikanamaahanmuuttajavoisaadakor-vausta(aktivitetsstöd)jatyöpaikansaadessaanpalkkatukea(instegsjobb),jonkaavullatyönantajasaatyövoimatoimistolta80%palkkatukea24kuukaudenajan.Palkkatukeamaksetaanmaahanmuuttajalle,jokaonollutRuotsissaenintään36kuukautta.Tämämarkkinointivälineonkysyttyätyönantajienkeskuudessa,jaheidänhalunsapalkatamaahanmuuttajiaonlisääntynyt.

Maahanmuuttajiaeinäistämarkkinointivälineistähuolimattaoleainahelppoaauttaatyöelämäänpuutteellisenkielitaidon,koulutuksen,työko-kemuksentaiehkäkulttuuristajauskonnostajohtuvanvaatetuksenvuoksi.Olemmehavainneet,kuinkatärkeääon,ettäopimmetuntemaanjokaisenmaahanmuuttajanhyvinjatiedämme,mitähenkilökohtaisiaominaisuuk-siaheilläon:onkohenkilöpositiivinen,iloinen,palvelualtis,auttavainen,tyylitajuinenjaniinedelleen.Keskustellessaantyönantajankanssatyövälit-

170

täjävoiottaaselvillemitäominaisuuksiatyönantajatoivoisipalkattavallatyöntekijälläolevan.Pienenkaupankassallaonehkätärkeää,ettätyöntekijäoniloinenjapalvelualtis–jatämäonlopultatärkeämpääkuinaikaisem-pityökokemusjakoulutus.Onnistummesitenesittelemääntyönantajallemahdollisentyönhakijan, ja työnantajasuostuualentamaanmuodollisiavaatimuksiakoulutuksenjaaikaisemmantyökokemuksensuhteen.

saran tie työtorilla – esimerkki kotouttamisketjun rakentamisesta

SaratuliRuotsiinSomaliasta2008.HänoliopiskellutSomaliassakolmevuottajaosasihädintuskinlukeajakirjoittaa.Saraaloittiruotsinopiske-lunA-tasollaSFI:ssä.Työtorillahänaloittihetikeskusteluryhmässä,jokasuuntautuuvastasaapuneillemaahanmuuttajille.KuukauttamyöhemminaloittiSararuotsinkielensuullisentaidonkehittämisenyksityisentoimin-nanjärjestäjänluonajajatkoiohessakielenopiskeluaSFI:ssä.Kolmekuu-kauttamyöhemminSarasiirtyiB-tasolle jaopiskeluunyhdistettiin työ-paikkaharjoittelu.HarjoitteluntarkoituksenaolikohentaaSarankielitaitoa.ViisikuukauttamyöhemminoliSaravalmissiirtymäänruotsinopinnoissaC-tasolle,johonyhdistettiinammattiinohjaavakurssihoitoalalla.KurssinjälkeenSarajatkoiopintojaanC-tasollajasaityöharjoittelupaikan.Harjoit-teluntarkoitusolitälläkertaasaadatyökokemustahoitoalallajakohentaaammattikielisanastoa.TämänpalvelunjälkeenSaraolisaanutriittävätkie-lellisetjamuutvalmiudetjasaityöpaikanhoitoalallatyönvälittäjänjatyö-voimatoimistonpalkkatuenavulla.

AllaolevakuviohavainnollistaaSarantientyöelämään.

Sara aloittaa Kistan työtorilla

Työsuunnitelman laatiminen(5 päivää)

SFI A-taso ja keskusteluryhmä

työtorilla

(1 kk)

SFI A-taso ja suullisen taidon

yksityisellä toiminnan-järjestäjällä

(3 kk)

SFI A-taso / SFI B-taso

ja työpaikka-harjoittelua

(5 kk)

SFI B-taso

ammattiin ohjaava koulutus yksityisellä

toiminnan-järjestäjällä

( 5 kk)

SFI-C -taso ja työpaikka-harjoittelu

(5 kk)

TYÖ hoitoalalla työnväittäjän ja

työvoimatoimiston palkkatuen avulla

kehittäminen / SFI C-taso ja

Kuvio 1. saran tie työtorin toiminnassa

171

Kotouttamisprojekteja maahanmuuttajille

Omantoimintammelisäksiolemmemukanaerikehityshankkeissa,jotkasuuntautuvatmaahanmuuttajille.Esittelen lyhyestihankkeet,niidentoi-mintamuodotjatavoitteet.

etablering stockholm – lyhin polku vastatulleesta maahanmuuttajasta työllistettyy

EtableringStockholm suuntautuupakolaisiin javastatulleisiinmaahan-muuttajiin.Projektialoitti toimintansasyksyllä2009jakestääsyksyyn2012.HankkeenrahoittavatEuroopansosiaalirahasto,Tukholmankau-punkijatyövoimatoimisto.Projektionyhteistyöhanketyötorin,työvoi-matoimiston,SFI-koulujenjaPunaisenRistinvälillä.Projektintavoitteenaonkehittääyhteistyötäsiten,ettätie”vastamaahantulleestavastatyöllis-tettyyn”lyhenee.

Kokemuksemmeon,ettäkunnantoiminnatjatyövoimatoimistoovatuseintarjonneettyönhakijoillesamankaltaisiapalvelujauseampiakertoja.Työnhakijatovatosallistuneeteritoimintoihinjakursseihin,muttausein-kaaneioleollutvarmuuttasiitä,onkoosallistujaottanutvastaanvälitetyntiedonjaymmärtänytsen.Ongelmanaonmyösollut,ettätyönhakijaonymmärtänytvälitetyntiedon,muttaonsaanutsenuseampiakertoja,mi-käonpuolestaanaiheuttanutturhautumista,jatyönhakijaonmenettänytlopultamotivaationsa.

EtableringStockholmkäyttääapunaanOCN-menetelmää(Open college network,ks.www.ocn.se)varmistaakseen,ettätyönhakijaonymmärtänytjahallitseevälitetyntiedon.OCNonmenetelmä,jokakehitettiinEnglan-nissa1980-luvulla.OCN-ajattelunmukaanmuodollinenkoulutuseioleainoajapääasiallinentiedonjaosaamisenlähde,vaanmyösoppiminen,jokaontapahtunutelämänaikanajaerimuodoissa,ontärkeääottaahuo-mioon.Maahanmuuttajalle,jollaonaikaisempaatyökokemustahitsaajantyöstäIrakissamutta jokaeiolekäynytsiihenvastaavaakoulutustaeikämyösvoinäyttäätyötodistusta,voisiOCN-menetelmänavullatodistaatai-tonsajasaisimyösselville,mitätaitojahänentuleevielätäydentää,jottahänvoisisaadatyötähitsaajana.Tärkeätaitotyönhakijalleonmyöshyvätuntemusomistavahvoistaominaisuuksista työtähakiessaansekäkykyesitellätämätaitotyöhaastattelunyhteydessä.

172

Eriosa-alueidentulostenrekisteröintiOCN-tietokantaanvarmistaa,etteityönhakijantarvitsetoistuviakertojaosallistuasamankaltaiseentoimintaan.

OCN-menetelmänavullaprojektionkartoittanut,mikätyönantajienjaeri työmarkkinakysymyksistävastaavienorganisaatioidenmielestäontärkeintä,jottavastatullutmaahanmuuttajavoisisaadatyöpaikan.Työnan-tajista,ammattiliitoistajatyömarkkinakysymyksistävastaavistaorganisaa-tioistamuodostuvapaneelionsittentarkistanutjahyväksynytnetoimin-nat,joidenpitäisikuuluamaahanmuuttajankotouttamisketjuunniin,ettätämänmahdollisuudetpäästätyöelämäänhelpottuisivatjanopeutuisivat.Työnantajapaneelissaovatolleetedustettuinasekäpienet,keskisuuretettäsuuretyrityksetjaorganisaatiot,esimerkiksiIKEA,Skandic-hotellit,ICA,työvoimatoimistojaLääninhallitus.

Paneeliontodennut,ettäallaolevankuvionviisialuettaovatmuo-dollistenvaatimusten(tarvittavakoulutusjakokemus)lisäksimerkittäviätekijöitä:

Ruotsin kielen suullinen taito

Perustiedot tietojenkäsittelyssä, sähköpostin käyttö

Tieto Ruotsin työmarkkina-

/työpaikkakulttuurista

Omat henkilökohtaiset tavoitteet ja tuntemus omista ominaisuuksista,

taidoista ja kyvyistä

Työmarkkinakokemus työpaikkaharjoittelun

muodossa

Kuvio 2. etablering stockholm -projektin moduulit

Mitensittentiedämme,ettätyönhakijaonsaanutriittäväntiedonesi-merkiksiruotsinkielensuullisessataidossa?Jokainennäistäviidestäalu-eestaelimoduulistaon jaettuosa-alueisiin, joissaontarkennettu,mitätyöhakijanonosattava,ettähänolisisaavuttanuttarvittavattiedot.Opet-tajataiohjaaja,jokaonvastuussamoduulista,testaaasiakkaantiedotjokohuomioimalla,mitentyönhakija tekee tehtävän, tai testituloksenmuo-

173

dossa.Kuntyönhakijaonselvittänyteriosa-alueetmoduulissa,serekis-teröidäänOCN-tietokantaan, jostasekätyötorinettä työvoimatoimistontyöntekijätvoivatseurata,mitkätaidottyönhakijallajoonjamihinhänentarvitseepanostaajatkossa.Näinvältetääntoistuviatoimintojajatyönha-kijakokee,ettähäneteneekotouttamisketjussajavoipanostaauudenop-pimiseen.Kuntyönhakijaonselvittänytkokomoduulinsisällön,hänsaakirjallisentodistuksensiitätyönantajapaneelinallekirjoituksella.Todistus-tavoikäyttäätyöpaikkaahakiessa.

Selvittääkseenruotsinkielensuullisentaidonmoduulinontyönhaki-janosattavasuullisestiesimerkiksikertoaitsestään,koulutus-,ammatti-jatyöelämätaustastaan,osattavaesittäätoiveensaesimerkiksityöpaikansuh-teen,osattavakäyttääeritervehdystapoja,aloittaakeskusteluesittelemälläitsensäjaasiansa.Kuviossa3onesimerkkiruotsinkielensuullisentaidonkehittämisenmoduulistajasenarviointikriteereistä.

Kokemuksemmetähänmennessäon,ettämoduulitjaniidensisältöovatparantaneetomientoimintojemmerakennettajalaatua.Työnhakijaitsekokeeedistyvänsäsaatuaankirjallisentodistuksen,jaselisäähänenomaaitsetuntoaanjaetenemismotivaatiotaan.

Työtorin,työvoimatoimistonjaSFI-kouluntehtävänäontukeajaval-mistaaasiakastatyöelämäänkohottamallatietoisuuttatarvittavistataidois-ta.Kaikkikolmetahoatyöskentelevätsamojenmoduuleidenavulla.Myöstietytyksityisettoiminnanjärjestäjätovatlaatineetpalvelunsamoduulienmukaisiksi,jatoiminnanpäätyttyäheraportoivatmeille,kuinkapitkälletyönhakijaonedennytoppimisessaan.

174

Nivå:2OCN-poäng:2

1. Muntlig presentation.

2. Kontakt per telefon.

3. Muntlig interaktion.

4. Planera inför ett uppföljningssamtal.

1.1 Utifrån situation berätta relevanta fakta om sig själv.1.2 Berätta kort om sin bakgrund gällande utbildning och yrkes/arbetsrelaterade erfarenheter.1.3 Presentera sitt önskemål/budskap/fråga/inlägg/ärende.

2.1 Använda grundläggande hälsnings- och avskedsfraser.2.2 Starta samtalet med tydlig presentation, av sig själv och sitt ärende.2.3 Läsa in meddelande med nödvändiga person- och kontaktuppgifter i telefonsvarare.2.4 Ta emot enkel information per telefon och sedan kunna upprepa den.

3.1 Genom följdfrågor säkerställa att ha/hon har uppfattat saker rätt.3.2 Tala om när han eller hon inter förstår.3.3 Säkerställa att andra förstår van han/hon menar.

4.1 Ta med sig efterfrågade dokument/handlingar till ett målinriktat uppföljningssamtal.4.2 Presentera sina dokument/handlingar muntligt.4.3 Ta upp sina, i förväg, planerade frågor/funderingar.4.4 Presentera sina egna förslag/önskemål om kommande planerade aktiviteter.

1. Handledarens observationer och anteckningar.

2. Handledarens observationer och anteckningar.

3. Handledarens observationer och anteckningar.

4. Handledarens observationer och anteckningar.

LäranderesultatDeltagaren ska kunna:

BedömningskriterierDeltagaren har uppnått detta eftersom han/hon kan:

Bevis för lärande

Kuvio 3. esimerkki: Moduuli ruotsin kielen suullisen taidon kehittäminen (Kommunikativ svenska)

PunaisenRistintehtävänätässähankkeessaonvälittäämaahanmuutta-jille”ammattikavereita”.ÄskettäinmaahanmuuttanutopettajaIrakistavoiPunaisenRistinavullatutustuaruotsalaiseenopettajaan,jokavoivälittäätietoaammatistajakoulutuksestaRuotsissa.

Projektissaonmyösosaprojekti,Rätt steg, jokasuuntautuumaahan-muuttajille, joillaonalhainenkoulutustausta.Tavoitteenaon,ettätyön-hakijaoppiiluku-jakirjoitustaidon.Opetusonjaettuneljäänpääteemaan,jotkaovattyö,terveys,yhteiskuntatietojavanhemmuus(föräldraskap).

språkstödsprojektet – ruotsin kielen opiskelun tehostamista työpaikkaharjoittelussa

ProjektiSpråkstöd för nyanlända onruotsinkielenkehittämisprojekti,jonkata-voitteenaonkehittäätyömenetelmiäruotsinkielenopiskeluntehostami-seen.Projektinkohderyhmänäovatmaahanmuuttajataustaisettyönhakijat,jotkaovatedenneetruotsinkielenopiskelussaniinpitkälle,ettähevoivatsiirtyätyöpaikkaharjoitteluun.

Projektinkauttatyönhakijasaatukihenkilön,jokahallitseesekäruot-sinettäsomalianja/taiarabiankielen.Tukihenkilöntehtävänäontukeatyönhakijaasekäennenharjoitteluaettäsenaikana ja tarpeenvaatiessa

175

selventääasiakkaan ja työpaikanvälistäkommunikaatiota.Työnhakijal-laonharjoittelunaikanakäytössäänMyVocab-kieliohjelmamatkapuheli-messa.Kieliohjelmasisältäätavallistatyöpaikansanastoajalauseita,joitaesiintyyuseintyöelämässä.Ohjelmatoimiisanakirjana,jostatyönhakijavoihakeasanantaiilmaisun,jotatarvitseetyöpaikalla.Ohjelmanavullavoityönhakijamyöskuunnellasanojajalauseitajaharjoitellalausumista.

Ennenharjoittelunalkamistatyönhakijasaaosallistuaviikonpituiseenharjoitteluaedeltäväänkurssiin,jokapidetäänasiakkaankotikielellä.Kurs-sinaikanakäydäänläpityöpaikkaelämääRuotsissajaopetellaanMyVocab-ohjelmankäyttöä.Projektitarjoaatukeamyöstyönohjaajalleharjoittelu-paikalla.Työnohjaajasaaennenharjoittelijansaapumistakoulutuksen,jokavalmistaasiihen,mitenvastamaahantulluttahenkilöävoiohjatatyöpai-kalla.Työnohjaajilleonmyösyhteinenverkosto,jossatyönohjaajatvoivatvaihtaakokemuksiaanjapäästäaiheeseenliittyvilleluennoille.Harjoitte-lunjälkeentyönhakijankielitaitoonuseinniinpaljonkohentunut,ettähänvoiedetäkotouttamisketjussa.

Projektialoittitoimintansasyksyllä2009jajatkaatoimintaansajoulu-kuuhun2011saakka.ProjektinrahoittavatJobbtorgStockholmjaRuotsinpakolaisrahasto.

FaMu-projekti pitkäaikaistyöttömille

Vaikkatyönhakijoidenmääräkokonaisuudessaanviittaalaskevaansuun-taan,onsuuntauspitkäaikaistyöttömyydessäpäinvastainen.HaimmesenvuoksirahoitustaEuroopansosiaalirahastostaprojektiin,jokasuuntau-tuupitkäaikaistyöttömille,jotkaasuvatKistantyötorinalueella.ProjektiFAMU(För arbete mot utanförskap)aloittitoimintansasyyskuussa2010.Pro-jektionkolmevuotinen.

Projektinkohderyhmänäovattyöttömät,25–49-vuotiaatEuroopanulkopuolella syntyneet työnhakijat, jotkaovatolleet työelämänulko-puolellapitempäänkuinvuoden.Arviolta runsaat200henkilöä tuleeosallistumaanprojektiinsentoiminnanaikana.Projektinpäätavoittee-naonkehittäätyömenetelmiätyötorillajayhdessäeriyhteistyökump-paneidenkanssa.

Pitkäaikaistyöttömätovatuseimmitenosallistuneetmoniineritoimin-toihinjaprojekteihin,jotkaeivätoleauttaneetheitä.Olemmesenvuok-siprojektiasuunnitellessammekeskustelleetpaljontarpeestapysähtyäjaarvioida,ovatkoaiemmattoiminnattuottaneettulostajaonkotyönhakijasiirtynytlähemmästyömarkkinoitatarjotuntuenavulla.Esteenätyönha-

176

kijanedistymisellevoiolla,ettätarjottutukieiolevastannuttyönhaki-janyksilöllisiätarpeitataiettätyönhakijallaonniinsanottujapiiloesteitä.Nämäesteetvoivatollaesimerkiksiterveysongelmat,väärinkäyttöongel-mattaiperheväkivalta.

Tämänvuoksiontärkeääpysähtyäjayhdessätyönhakijankanssateh-däarviotämänkokoelämäntilanteesta.Elämäntilannevoisisältääerialu-eita.Olemmevalinneettarkemmantarkastelunkohteeksisellaisetalueet,kutenperhejaomayksityinenverkosto,fyysinenjapsyykkinenterveys,taloudellinentilanne,vapaa-aikajaaikaisemmatkokemuksetkoulutuksis-tajatyöelämästä.Työnhakijaahaastatellaanjatehdäänarviosiitä,kuinkatyönhakijakokeetilanteensakyseisilläelämänalueillajakokeekohäntar-vettamuutokseen.Tästäkokonaiskuvastavoiyhdessätyönhakijankanssavetääjohtopäätöksen,tarvitseekotyönhakijaerityistukeajollakinalueellavoidakseensamanaikaisestitaimyöhemminkeskittyäparemmintyönet-simiseentaiopintoihin.

Terveysongelmat,jotkajohtuvatruokatavoista,fyysisestäkunnostajaunenlaadusta,voivatvaikuttaatyönhakijankykyynsaadajapitäätyöpaik-ka.Projektissapanostetaansenvuoksiterveyttäedistäviintoimintoihin.Projektissaonkaksiterveyspedagogia,joidentehtävänäonkartoittaatyön-hakijanterveystilannesekäruoka-jaelintavat.Kartoitusonpohjana,kunasiakkaallelaaditaanyksilöllinensuunnitelmaterveyden,kunnonjaruo-katapojenparantamiseksi.Tärkeintäonnäyttäätyönhakijalle,ettähänvoiitsevaikuttaaterveydenkohenemiseen.Terveyspedagogitjärjestävätyksi-löllisentuenlisäksiluentojasekäliikuntaaryhmässä,kutenkävelyä,uin-tia,jumppaajarentouttamisharjoituksia.

Puutteellinenruotsinkielentaitoontavallinentyöeste.Aikaisemmatopiskelutuloksetovatunohtuneet,kunasiakkaallaeioleollutmahdollistaharjoittaakieltäpäivittäin.Voimyösolla,ettäaikaisempiopiskelueiolejohtanutriittäviin tuloksiinoppimisvaikeuksien, terveydentaierisyis-tä johtuvienkeskeytystenvuoksi.Projektipanostaa tämänvuoksimyösruotsinkielensuullisenharjoittamiseen.Ryhmätovatpieniä,janiissäonmahdollisuustarjotayksilöllistätukea.Opintotunnitmuovataanoppilait-tentarpeisiinsopiviksi,jaopinnoissasuuntaudutaantyömarkkinoillatar-vittavaankielenkäyttöön.Ruotsinkielenopiskelunvoiyhdistääaikaisem-minmainittuihinterveyttäedistäviintoimintoihin.

EtableringStockholm-projektin tavoinFAMUkäyttääOCN-mene-telmääkehittääkseeneritoimintojajakartoittaakseentyönhakijanaikai-semmat tiedot ja taidot toistotoimintojenvälttämiseksi.FAMU:ntavoit-teenaonmyös laajentaa työtorin, työvoimatoimiston jasosiaalitoimen

177

tietoa islaminuskonnonvaikutuksesta työnhakijoidenpäivittäiseenelä-mään.Projektinkanssayhteistyötä tekevät imaamiteivät luennoiaino-astaanhenkilökunnallevaanmyöstyönhakijoille.Työnhakijoidenkanssaimaamitkeskustelevatesimerkiksisiitä,mitenpäivittäisetrukoushetketvoiyhdistäätyöaikoihinsopiviksitaimitenvaatetuksenvoisovittaatyö-paikallesopivaksi.

somalit ruotsissa ja Minnesotassa usa:ssa

EnsimmäisetsomalittulivatRuotsiinjo1960-luvulla.MaahanmuuttoSo-maliastaalkoilisääntyä1990-luvullaSomaliassapuhjenneensisällissodanvuoksi.Somaliasta tulevatmaahanmuuttajatovatviimevuosienaikanatulleetRuotsinnopeimminkasvavaksimaahanmuuttajaryhmäksi.Ruot-sissaasuunoin50000somalia,josmukaanlasketaanRuotsissasyntyneetlapset.Vuonna2009noin7000somaliasaiturvapaikan,javuonna2010turvapaikansainoin5000.

Somalit, jotkatulivat1990-luvulla,olivatuseinkoulutettuja, jaheil-läoliaikaisempaatyökokemusta.Monilla lapsilla januorillasomaleillaolisitenvanhemmat,jotkaolivatkoulutettujajatyöelämässä.TullessaanRuotsiinhekohtasivat työttömyyden, jokaolisamoissa lukemissakuin1930-luvulla.Työllisyystilannevaikeuttisiten1990-luvullatulleidenso-maleidenkotouttamista.

Somalit, jotkaovattulleet2000-luvulla,ovatmonestialhaisestikou-lutettuja, jaheiltäpuuttuutyökokemusomassamaassaan.SekäSomaliankoululaitosettäelinkeinoelämäovatromahtaneetsisällissodantakia.Alhai-nentaikokonaanpuuttuvakoulutusonvarsinkinsomalinaistenongelma.

Somalit ovatmaahanmuuttajaryhmä, joka kasvaa nopeimmin jasamallaseryhmä,jonkatyöllisyystasoonRuotsinalhaisin.TyöllisyysRuotsinsomaleillaonnoin25–30%.Noin10%somaleistaontyöllisty-nytneljävuottamaahantulonjälkeen,jakymmenenvuottamyöhemminontyöllisyysaste35%.Somalinaisistaonainoastaannoin10%työelämäs-sä.Työnsaamistavaikeuttavatpaitsipuuttuvatmuodollisetvaatimukset,myösuskonnostajakulttuuristajohtuvattavatjatottumukset,naistenvaa-tetus,monilapsisetperheetjasyrjintätyöpaikoilla.NoinpuoletTyötorimmetyönhakijoistaKistassaonsyntynytSomaliassa.Onsenvuoksitärkeää,ettäyritämmeetsiäkaikkikeinotauttaaksemmesomaleidentyöllistämisessä.

Matkustinlokakuussa2010Minnesotaan,Yhdysvaltoihin,koskaolinkuullut,ettäsomaleidentyöllisyysonMinnesotassakaksinkertainenRuot-

178

siinverrattuna,lukuinanoin60–75%.Halusintietää,mikäaiheuttaatämänsuureneronjavoisimmekooppiajotainMinnesotantyömenetelmistä.Min-nesotaonYhdysvalloissaalue,johonsuuretmaahanmuuttajajoukotsaapui-vatSuomesta,RuotsistajaNorjasta1800-luvunlopullaja1900-luvunalus-sa.SuurellaosallaMinnesotanasukkaistaonsitenpohjoismaalaisetjuuret.

somalit Minneapolisin kaupungin voimavaroina

Käyntini kohteenaoliMinneapolisin kaupunginhallinto jaAfrican De-velopment Center(ADC). Jokaupunginpormestaria J.R.Rybakia jahänentyöntekijöitääntavatessanihuomasinselvästimyönteisenasenteenmaa-hanmuuttajiakohtaan.Minneapolisinkaupunkihalusivälittääkaikillemaahanmuuttajilleviestin,ettäheovattervetulleitajaettäkaupunkinä-keeheidätvoimavarana.Maahanmuuttajiensiistoivotaanviihtyvänjajää-vänasumaankaupunkiin.Kaupunginhallintopainotti,kuinkatärkeääonoppiatuntemaanuudetmaahanmuuttajaryhmätjahuomioidaheidäntar-peensa.Tämäeitarkoitasitä,ettäsomaleillaonerityisasemaverrattunamuihinmaahanmuuttajaryhmiin.Somaleidentarpeetehkäpoikkeavatesi-merkiksilatinalaisamerikkalaistentarpeista,muttakaupunkihaluaahuo-mioidamolempienryhmienerityistarpeet.

Käynninaikanaselvisi,ettäeiainoastaankaupunginhallinto,vaanmyössenasukkaatnäkivätsomalittyöteliäänäjaenergisenävoimavarana.Somaleillakoettiinolevanerittäinhyvätyrittäjänlahjat.Melkeinkaikkitaksiyhtiötjamuutkuljetusyhtiötovatsomaleidenomistuksessa.Minnea-poliksessaonmyösuseitakauppakeskuksia(shopping mall),joissasomaleillaonsekäkauppojaettäravintoloita.Somaleidenomistuksessaolevatyrityk-setovatkasvavatkaupungissakaikkeinnopeimmin.Kaupungissaonnoin1500somaleidenomistamaayritystä,joista70prosenttiaonsomalinaistenomistuksessajajohdossa.Somalitovatmyöskehittäneetsuurenverkostonorganisaatioita,jotkavälittävätinformaatiotayhteiskunnasta,sosiaalialankysymyksistäjatyömarkkinoista.

Voisi ehkä vetää johtopäätöksen, että somalit, joilla onparemmatperusedellytykset tämäntyyppiseen toimintaan,ovatmuuttaneetMin-nesotaan.Näineikuitenkaanole,vaansomalitaustaisillamaahanmuut-tajillaonsamatperusedellytyksetkuinmyösRuotsiintulevilla.SensijaanyksimenestyksentakanaolevistatekijöistäonYhdysvaltojenhyvinvointi-järjestelmä,jonkaavullamaahanmuuttajasaarahallistatukeakaupungiltaensimmäisetviisivuotta.Tämänjälkeenmaahanmuuttajanonselvittäväilmantukea.Viidenensimmäisienvuodenaikanamaahanmuuttajavoi

179

saadatyöpaikantaiperustaaomanyrityksenjavoisamallapitääosantu-esta.Hyvinvointijärjestelmätoimiisitensekätukenaettäpiiskana,koskatukiaikaonrajoitettu.Huononapuolenaontoisaaltase,ettäkaikkieiväterityöesteidenvuoksipystyjärjestämääntoimeentuloaantänäaikanajasitenheidänonturvauduttavavapaaehtoisorganisaatioidentukeen.

Toinen tärkeä tekijä on kaupungin hallinnon asenne eri maahan-muuttajaryhmientarpeidenhuomioimisessa.Kaupunkionsitenyhteis-työkumppaniAfricanDevelopmentCenterille, jonkaperustiSomaliastatullutpakolainenHusseinSamatarvuonna2004.ADCtarjoaakoulutustajakäytännönapuaAfrikastatulleillemaahanmuuttajille,jotkahaluavatpe-rustaaomanyrityksen.ADConrakentanutyhteistyötäkaupungin,erior-ganisaatioidenjaeripankkienkanssa.ADCjärjestääerimuotoisialainoja,kutenesimerkiksitavallisiapankkilainojakorkoineenjalyhennyksineen,mikrolainojajaislaminuskonhyväksymiälainojailmankorkoa.Lokakuu-hun2010mennessäoliADCkouluttanutnoin1700henkilöä,jotkaovathalunneetomanyrityksen.Minneapolisinkaupungissaonrunsaat1000somaleidenomistuksessaolevaayritystä.

ADCtarjoaamyöstukeajoyrityksenperustaneille.Monillaonvaike-uksiaeripaperiasioidenselvittämisessä,jatukionsitentarpeen.KaupunkijaADCjärjestävätlisäksiyhteistyössäyritystilojauusilleyrittäjille.Tilojaonerihintaluokissa,jotenomanyrityksenvoialoittaapienessä,halvassatilassajayrityksenmenestyessävoiedetälaajempiintiloihin.

ADCntarjoamapalveluonhelpottanutyritystenperustamistajaaut-tanutyrityksiäkehittymään.Monetsomalinaisetperustavatyhteistyössätoistensakanssayrityksiä.Useimmitennäissäyrityksissämyydäänesimer-kiksivaatteita,kodintarvikkeitajakosmetiikkaa.Naisillaonmyöskaune-ushoitoloitajakampaamoita.Jaettuyhteinenyritysantaasuurtenlapsiper-heidenäideillemahdollisuudentyöskennelläjaollaosallisenayrityksessä.Somaliyrittäjätpuolestaanpalkkaavatsomaleitayrityksiinsä,mikävieläli-säätyöllisyysastetta.

ADCjärjestäämyösvalmentavaakoulutustaasunnonostoavartenjajärjestääasuntolainoja.Vuodesta2004lähtien1400henkilöäonosallistu-nutkoulutukseenjaheistäon48%ostanutasunnon.

Kokemuksia ja oppeja Minnesotasta tukholmaan

MitävoimmetuodaMinnesotastatyötorillemmeTukholmaan?Järjestim-meyhdessätyötorinsomalitaustaistentyöntekijöiden,erisomaliyhdistys-tenjaMinnesotassamyösvierailleidenhenkilöidenkanssamaaliskuussa

180

2011seminaarin,jossakerroimmeMinnesotankokemuksista.LeicesterissaEnglannissaonpaljonsomaliyrityksiä,jaesittelimmeseminaarinaikanakokemuksiamyössieltä.GöteborginkaupunkionanonutrahaaEuroopansosiaalirahastosta,jaheidäntarkoituksenaanonaloittaaBasaari-toimintasomaleilleMinnesotanmallinmukaan.

Seminaariinkutsuttiinpoliitikkoja,eripäätöksentekijöitäjasomalienedustajia,jakuulijoitatulinoin180.Tavoitteenammeolilevittääinformaa-tiota,herätelläkeskusteluajaideoida,mitenvoisimmejatkaajaparantaatyötäkohottaaksemmesomaliväestöntyöllisyysastetta.Tavoitteenammeolimyösvälittääuusi,positiivinenkuvasomaliryhmästä.BennyCarls-son,professoriLundinyliopistossa,ontutkinutsomaliväestönmenestys-täMinnesotassa.Artikkelissaan”SomalieriMinneapolisochandragodahistorier”Bennytoteaa,ettämikälityöllisyysastejonkinetnisenryhmänkeskuudessaonniinalhainenkuinsomaleilla,onsuuririski,ettäryh-mäleimataanongelmalliseksi.Jossamainenryhmäsitävastoinonnistuumuuallamaailmassa,onaihettamiettiä,mikäongelmaonsiinäympäris-tössä,jossaryhmäelää.Voisikomahdollisetpuutteetympäristössäkorjata?

Vieläonliianaikaistasanoa,johtaakoseminaarimmemuutoksiinjakehitykseen.Palautteesta,jotasaimmeseminaarinjälkeen,kävikuitenkinilmi,ettämonetkuulijatolivatsaaneetpositiivisemmankuvansomaleis-ta,varsinkinsomalinaisistajaheidänvoimavaroistaan.Myössomaleillejaheidänitsetunnolleenpäiväolipalautteestapäätellentärkeä.

Lähteet

Ådahl,Martin2010.Lyckadinvandring,Tiosvenskaforskareomhurmannårframgångar.Stockholm:FORES.

181

Yhteiskunnallista vaikuttamistyötä

Olen huomannut, että vastoin yleistä käsitystä monikulttuuritaustaiset perheet ja ihmiset ovat oikeasti todella työteliäitä ja haluavat tehdä työtä. Usein työnhaussa tulee seinä vastaan, kun työnantajat eivät palkkaa näitä ihmisiä omien ennakko-luulojensa vuoksi. On valitettavaa, että maahanmuuttajaperheitä kohtaan on pal-jon ennakkoluuloja yhteiskunnassa. Perheillä on yleensä kova halu kotoutua ja so-peutua yhteiskuntaamme.

Median maahanmuuttajakeskusteluissa kulttuurierot tulevat monesti negatiivi-sissa asiayhteyksissä esiin. Maahanmuuttajat esitetään liian usein takapajuisi-na tai pelottavina uskonnollisina ääritapauksina, ja heidän kulttuurinsa näh-dään eroavan radikaalisti länsimaisesta, demokratiaan pohjautuvasta kulttuuris-ta. Jokaisesta kulttuurista löytyy kuitenkin hienoja periaatteita, viisauksia ja ta-poja omaksuttavaksi. On väärin leimata jokin itselleen vieras automaattisesti ta-kapajuiseksi.

Monikulttuurisessa työssä ei vain vaikuteta maahanmuuttajataustaisiin perhei-siin, vaan aivan yhtä paljon he vaikuttavat meihin ja suomalaiseen yhteiskun-taan. Kysymyksessä on aina molemminpuolinen kulttuurinen sopeutumisprosessi. Monikulttuuristen ihmisten kanssa työskennellessä huomaa itsekin, miten hy-vin asiat ovatkaan Suomessa. Maahanmuuttajat huomaavat meidän tukiemme hienouden eri tavalla kuin suomalainen, joka on tottunut niihin ja olettaa kai-ken tulevan automaattisesti. Toivotan kaikki vähänkään asiasta kiinnostunei-ta työskentelemään monikulttuuristen perheiden kanssa! Tämä on tulevaisuu-den työkenttä.

Osmos-projektiin osallistuneiden sosionomiopiskelijoiden mielikuvia monikulttuurisesta työstä, eläytymismenetelmällä tuotettu harjoite

182

183

III tYÖELÄMÄn Ja aMMattIKoRKEaKoULUn YhtEISKEhIttELY

184

On arvioitu, että maahanmuuttajien kokonaisvaltainen

kotoutuminen onnistuu vasta sitten, kun löydetään uu-

denlainen toimintakonsepti, jossa voimia ja osaamista

yhdistetään yli perinteisten organisaatio- ja ammatti-

alarajojen. Uuden toimintakonseptin rakentaminen on

pitkä ja monivaiheinen muutoksen, oppimisen ja ke-

hittämisen prosessi, jota tässä artikkelissa tarkastel-

laan ekspansiivisen oppimisen ja kehittämisen viitekehyksessä. Artikkelissa esitellään

myös ammattikorkeakoulun ja työelämän yhteiskehittelyyn pohjautuva työmalli.

11 Uuden toimintakonseptin kehittäminen työorganisaation ja ammattikorkeakoulun yhteisenä haasteena

jaakko Virkkunen

Suomalaisessayhteiskunnassa tapahtuutällähetkelläsyvällisiäväestöra-kenteen,taloudenjateknologianmuutoksia.Neluovatuudenlaisiatarpei-ta,joihineikyetävastaamaanvakiintuneillatoimintatavoillataivähäisillämuutoksilla.Onlöydettäväkokonaanuusitapahahmottaatarpeet,joihintoiminnallavastataan,japeriaate,jollatarpeisiinkäytännössävastataan.Useinuusiintarpeisiinvastaaminentuleemahdolliseksivasta,kunvoi-miajaosaamistayhdistetäänyliperinteistenorganisaatio-jaammattiala-rajojen.Yksittäistenparannustensijastaonuudistettavakokotoiminnantoteuttamisenideajakäsite,toimintakonsepti.Maahanmuuttajienkotou-tumisentukeminenonyksiesimerkkiuudentoimintakonseptinkehittä-miseenhaastavastauudestatarpeesta.

Toimintakonseptinmuutosonpitkä jamonivaiheinenmuutoksen,oppimisenjakehittämisenprosessi(Engeström1987:322).Sekäynnistyytoiminnankohteenaolevientarpeidenjatoiminnantaloudellistenehto-

185

jenkasautuvistamuutoksista.Neluovatvähitellenyhäselvemminkoe-tunmuutoksentarpeen:toiminnaneikatsotatyydyttävänkustannuksiinnähdenriittävänhyvinniitätarpeita,joihinsentulisivastata.Muutostenjatkuessa–jauseinjonkinyksittäisensuurehkonmuutoksenseurauksena–epämääräinentarvetilamuuttuukriisinuhkaksi.Epämääräisenmuu-toksentarpeensijastatilannettaleimaavatvoimakkaatristiriidattoimin-taaneri suunnistakohdistuvienvaatimustenvälillä.Työntekijät, jotkaovataikaisemminkokeneethallitsevansatyönsähyvin,kohtaavatmah-dottomiatyötilanteita,joissaheidännäköpiirissääneiolemuitakuineritavoinhuonojavaihtoehtoja.Kärjistyneetristiriidatkäynnistävätuudentoimintatavanetsimisen.

Muutoksenkolmasvaihekäynnistyy,kuntoiminnanpiirissäsyntyytailöydetäänuudentoimintatavanideataiesimerkki,jokanäyttääratkai-sevanristiriitatilanteen.KutenyritysstrategioidentutkijaHenryMinzberg(1985)ontodennut,tällainenuusiratkaisuvoisyntyämonineritavoin:käytännöntilanteenpakottamana”hätäratkaisuna”,esimerkiksiyksittäisentoimijankekseliäänä,muttaehkäluvattomanapoikkeamisenavirallisestatoimintatavastataikehittämishankkeentuloksena.Uusiratkaisuyleistyysiksi,ettäseratkaiseetoiminnassatoistuvastiongelmiatuottavansisäisenristiriidan.Joissaintapauksissauusiratkaisusyntyyosanajohdonkäynnis-tämäästrategistamuutosta,joskusjohdontoimintalinjanmuutostakoskevapäätösvahvistaakäytännössäjopitkälleedenneenmuutoksen.

Uudentoimintaideansoveltamisessakäytäntööntörmätäänvanhoihinajatusmalleihin,käytäntöihinjavälineisiin.Näihinuudenjavanhantoi-mintamallinpiirteidenvälisiinristiriitoihinonlöydettäväratkaisukehittä-mälläuuttajamuuttamallavanhaa.Vähitellenuusimenettely,jokaesiintyyensimmäisenkerranpoikkeamanavakiintuneestakäytännöstä,yleistyyjamuuttaatoiminnanrakenteitaniin,ettätoimintaatoteutetaanlopultako-konaanuudellatavalla.Osanauudentoimintatavanvakiintumistatoimin-nantoteuttajatjoutuvatratkomaanvieläristiriitoja,joitaseaiheuttaaosinvanhaantoimintatapaanperustuneissaulkoisissayhteistoimintasuhteissa.

Edelläsuppeastikuvatussaekspansiivisenoppimisenjakehityksenpro-sessissaaikaisemmantoimintamallinsisäinenristiriitaratkaistaantarkas-telemallaalkuperäistätehtävääentistälaajemminajallisissajaalueellisissayhteyksissään,ottamallaentistälaajemminvastuutasekäliittämälläkehit-täminenosaksitoimintaa.(Hasu2000.)Kuviossa1onesitettyY.Engeströ-min(1987:187)esittämämalliekspansiivisenoppimisenvaiheistamuo-kattuna.Malliinonlisättykuvaussiitä,millätavallakehityksenetenemistävoidaannopeuttaamäärätietoisenkehittämistyönavulla.

186

1. TARVETILAToiminnan kyky vastata tarpeisiin ei vastaa siitä aiheutuvia kustannuksia

TOIMINNAN SISÄISEN RISTIRIIDAN KÄRJISTYMINEN, KAKSOISSIDOSTILANNE

2. UUDEN TOIMINTA-IDEAN ETSIMINENUusi kohde, tarkoitus ja toimintaperiaate

UUDEN TOIMINTA-TAVAN ENSIMMÄINEN KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS

3. TOIMINNAN MUUTTAMINEN Uuden ja vanhan mallin välisten ristiriitojen ratkaiseminen

UUDEN TOIMINTATAVAN LÄPIMURTO

Oman ja ympäröivien toimintojen välisten ristiriitojen ratkaiseminen

4. UUDEN TOIMINNAN VAKIINNUTTAMINEN JA LAAJENTAMINEN

Kuvio 1. ekspansiivisen oppimisen kehän tyypilliset vaiheet

Edelläkuvatunkaltainen toimintakonseptinmuutoskestääyleensävuosia,eikäsenedetessäainaoleselvääkuvaasiitä,mihinkehitys-jaop-pimisprosessilopultajohtaa.Hyväesimerkkitällaisestasyvällisestä,vieläkeskeneräisestämuutoksestaonitseammattikorkeakoulu.Ammattikorkea-kouluissaratkotaantällähetkelläniitäristiriitojajaongelmia,joitasyntyysiitä,ettäentisiäkeskiasteenammatillisiaoppilaitoksiaonkoottuyhteensuuremmiksilaitoksiksi,joidentehtäväksionannettukoulutuksenohellasekäomaaopetustaanettäympäröivääelinkeinoelämääpalvelevatutki-mus-jakehittämistyö.Niinkauankuinkoulutusjatutkimus-jakehittä-mistyöovatuudenorganisaationerillisiätehtäviäjayksiköitä,mitääntoi-mintakonseptinmuutostaeioletapahtunut.Sellaisestaonkysymyssilloin,kunnämäeriteitäkehittyneettoiminnotkyetäänyhdistämääntoisiinsatavalla,jossanetukevattoistensatoteuttamista.

Toimintatavansyvällistenmuutostenrytmioneriaikoinaerilainen.1940-luvulta1970-luvunpuoleenväliinastikestäneenpitkännousukau-denaikanayhteiskuntaonmuuttunutsyvällisesti,muttamuutoksensuun-tajasisältöonollutkaikenaikaankutakuinkinsama:onsovellettuvakio-tuotteisiinjapalveluihinperustuvanmassatuotannonperiaatteita.1980-ja90-luvutaikanaonetsittyerilaisiatapojakorjatamassatuotannonongel-miatehostamallalaatutyötäjaluomallajoutavampiatoimintatapoja.(Cole1998;PineII1992.)Vaikkatietotekniikkaonjokauanvaikuttanutsiihen,mitentoimintojatoteutetaan,vastalangatontietoliikennejaInternetovat

187

johtaneetlaajassamitassakokonaanuudenlaistentoimintakonseptienkehit-tämiseen.Niissäuuttatekniikkaaeisovelletavanhanorganisaatiorakenteenjatoimintatavanpuitteissavaanuudentekniikanhyödyntäminenperustuumerkittäviintoimintatapaakoskeviinuudistuksiin.(Dunleavyym.2005.)

Toimintakonseptinmuutoksen eri vaiheissa oppimisenhaasteet jamahdollisuudetovathyvinerilaiset.Oppimisenpainopistesiirtyyasteit-tainongelmientunnistamisestajamäärittelystäratkaisujentuottamiseenjasoveltamiseen.Perinteinenammatillinenkoulutusonlähtenytsiitäole-tuksesta,ettätyöelämäntoimintatavatovatvakiintuneetjaammatillinenpätevyystarkoittaaniitävastaavientehtävienhallintaa.Muutoksenensim-mäisessävaiheessaoppimisensuurinhaasteonkuitenkinnähdäjatulki-tatarpeidenjaolosuhteidenmuutoksiajapaikantaanykyisenkäytännönheikkouksia.Seuraavassavaiheessaoppimistatukeeenemmänkäytännönongelmientaustallaolevienkehitysristiriitojenanalyysijatunnistaminenjaniidenylittämisennostaminenpitkäjänteisenkehittämistyönkohteeksikuinpikaistenjapinnallistenratkaisujentarjoaminen.Uudenlaisentoi-mintatavanesimerkinkehittäminenonoppimisenjakehittämisenhaaste,johonvoidaanvastatasitäparemmin,mitäparemminymmärretäänris-tiriitojenhistoriallinentausta.Lopultatoiminnanuudistaminenjauudentoimintatavanvakiinnuttaminenkinvaativatomanlaistaantutkimusta,ke-hittämistyötäjaoppimista.

Kaksi näkökulmaa osaamiseen ja osaamisen tuottamiseen

Ammattikorkeakoulujatyöelämänorganisaatiottarkastelevatosaamistaerinäkökulmista.Ammattikorkeakoulutuottaaammatillistapätevyyttä, jo-kavarmennetaanloppututkinnonsuorittamisella.Tutkinnonsuorittaneethallitsevattietynammattialantiedon,traditionjaperustaidot,joidenpe-rusteellahevoivathakeaalantehtäviätyömarkkinoilla.Työelämänorgani-saatioissaosaamisentarkastelunlähtökohtanaontoiminnantuloksellinentoteuttaminenjakehittäminen.Organisaationsuorituskykyeiolesiinätoi-mivienerialojenammattilaistensuoritustenyksinkertainensumma,vaanperustuukäytössäolevantoimintakonseptinjasitätoteuttamaanluotujenvälineidenjahallinnollistenrakenteidentarkoituksenmukaisuuteen.Siihenvaikuttavatolennaisestimyöserialojenammattihenkilöidenkeskinäisentyönjaonjayhteistyönkäytännötjase,mitenhyvinhetuntevatkyseisentoiminnankohteen.Tätänäkökulmieneroaonhavainnollistettukuviossa2.

188

AMMATTI(yksilö työmarkkinoilla)

ORGANISAATIO

AMMATTIPÄTEVYYSAmmatin, tietoperus-tan ja keskeisten taitojen tutkinnolla todennettu hallinta

TOIMINNAN HALLINTAPerustuu eri ammattialojen edustajien koordinoituun yhteistoimintaan

Tehtävien tieto- ja taitovaatimukset

Kuvio 2. Kaksi näkökulmaa osaamiseen ja osaamisen kehittämiseen

Ammatillisenkoulutuksensaaneethenkilötvoivat työelämässä toi-miaorganisaatioissa, joidentoimintakonseptitovaterilaisia jaedustavatalankehityksenerivaiheita.Siksionselvää,ettäkoulutuksentuleetarjotavalmiuksiamoniinerilaisiinalantehtäviinjamyöstoiminnankehittämi-seen.Toiminnankehittämineneikuitenkaanvoiperustuavainammatti-henkilöidentyönkehittämiseen,koskatoimintaperustuumonenerialanhenkilönyhteistoimintaan.Seeimyöskäänvoiperustuavalmiisiinratkai-sumalleihintaiesikuviin,vaanedellyttääkykyäanalysoidaorganisaationtoiminnankehityshaasteitajaluodaniihinvastaamiseksitarvittaviauusiakäytäntöjäyhdessämuidenalojenedustajienkanssa.

Perinteinentapahahmottaaorganisaationjaammattihenkilönvälinensuhdeonperustunutajatukseenorganisaationpiirissämääritellyistäsel-keistätoimenkuvistajakoulutuksentuottamasta,niitävastaavastaosaami-sesta.Tämävanhamallieitoimiammattikorkeakouluntoiminnassaenääkovinhyvinsiksi,ettäsiellätuotettupätevyysperustuuentistäenemmänuudentieteellisenjateknisentiedonhallintaanjaluovaansoveltamiseen.Ennaltatarkoinmääritettyjentehtäviensuorittamisensijastaammattihen-kilöidenonyhäuseamminkyettäväitsetunnistamaanolennaisiatyöelä-mänkehityshaasteita jaomantietonsa ja taitonsasoveltamisenmahdol-lisuuksia.Toisaalta työelämännopeassamuutoksessa toimenkuvatovatvälttämättävarsinyleisluontoisia jaammattihenkilöidenonitse luotavatoimintakäytäntöjä,joillanetäsmentyvät.(Ahonen2008.)

Josammatillisenkoulutuksensisältöäeisuunnitellatyöorganisaatiois-saennaltamääritettyjentoimenkuvienperusteella,voidaankysyä,missäjamitenammatillisellekoulutuksellejaorganisaationtoiminnankehittämi-

189

selleominaiseterinäkökulmatvoivatkohdata.Yhdenmahdollisuudentä-häntarjoaaMiettisenjaKinnusen(1989)esittämäammatinhistoriallisentyyppiteonkäsite.Silläheviittaavatsiihentosiasiaan,ettäsamanammatinedustajattekeväthyvinerilaisiaasioitatoiminnanhistoriallisenkehityksenerivaiheissa.Esimerkiksilaskentamerkonomi,jonkatärkeintekooliennentulojenjamenojenkirjaaminen,keskittyytietotekniikanaikanayrityksenatk-pohjaisenlaskentajärjestelmänkehittämiseenjaylläpitoon.Historial-lisentyyppiteonohellajasijastavoidaanmyöspuhuaammatinedustajantiettyyntoimintakonseptiinliittyvästätyyppiteosta,koskahistoriallisestitoisiaanseuranneidenerilaistentoimintakonseptienohellasamallatoimi-alallatoteutetaantoimintaatällähetkellähyvinmonellaerilaisellakonsep-tilla.Toimintakonseptintyyppitekovoiollaammattikoulutuksenjaorga-nisaationtoiminnankehittämisenyhtymäkohta(kuvio3).

AMMATTI ORGANISAATIO

AMMATIN HALLINTA

Ammatin tietoperusta ja keskeiset taidot

TOIMINNAN HALLINTA

Toiminnan hallinnan periaate sen tietyssä kehitysvaiheessa: toimintakonsepti

Toimintakonseptin tyyppiteko

Kuvio 3. toimintakonseptin tyyppiteko

Toimintakonseptintyyppiteonideanymmärtämiseksiontarpeentar-kastella toiminnanhierarkkistarakennetta.Yhteiskunnassaesiintyvientarpeidentyydyttämiseksi tarpeelliset tuotteet,palvelut jahallinnollisetpäätöksetsyntyvätnykyisinpoikkeuksettamonenhenkilönkeskinäiseentyönjakoonjayhteistoimintaanperustuvantoiminnantuloksina.Toimin-nateroavattoisistaankohteensaperusteella.Kohdeonse,mitätoiminnas-satavallataitoisellamuovataanniin,ettäsyntyytietyntarpeentyydyttä-vätuotos.Toimintatoteutuuainayksilöidentairyhmienmäärätietoisten,aikaanjapaikkaansidottujatavoitteitatoteuttavientekojenkautta.Koskatoimintaperustuutyönjakoonjayhteistoimintaan,teontavoiteeiliitysuo-raantoiminnantarkoituksentoteuttamiseen,vaanjonkintuontarkoituk-senkannaltaolennaisenvaiheentaiosatoiminnontoteuttamiseen.Mitä

190

pitemmälletyönjakojatoimintaanosallistuvienerikoistuminenoneden-nyt,sitävälittyneempionyksittäistentekojenjatoiminnantarkoituksenvälinensuhde.Samatekosaattaa joissaintapauksissapalvellauseampaakuinyhtätoimintaa.

Teontoteuttaminenjasentavoitteensaavuttaminenedellyttävätsarjaaerilaisiakäytännönoperaatioita.Samatavoitevoidaanerilaisissaolosuh-teissatoteuttaaerilaisillaoperaatioilla.Operaatiotovattoiminnanpienim-piäyksikköjä,senautomatisoituneitataivälineentoteuttamiksisiirrettyjäosia.Taidonkehittyessäsuoritus,jokavaatiitietoistakeskittymistä,jasiistekoa,automatisoituujavapauttaatietoisenhuomionkapasiteettialaajem-mansuorituskokonaisuudenohjaamiseen.Taidonkarttuessa teot janii-tä toteuttavatoperaatiotkattavatvähitellenyhä laajempiasuorituskoko-naisuuksia.Välineetovatkeinojatoteuttaayhteiskunnaneritoiminnoissauseintoistuviaoperaatioita.Nemahdollistavaterilaistentavoitteidento-teuttamisenmuttaeivätmääräätavoitetta.Edelläkuvattu,A.N.Leontje-vin(1977:91–106)esittämätoiminnanhierarkkisenrakenteenmallionesitettykaavionakuviossa4.

Taso Toimija Säätelyn perusta

Toiminta Yhteisö Kohde, motiivi

Teko Yksilö/ryhmä Aikaan ja paikkaan sidottu tavoite

Operaatio Ei-tietoinen rutiini, väline, kone

Olosuhteet

Kuvio 4. toiminnan hierarkkinen rakenne

Toiminnanhierarkkisenrakenteenmalliauttaaymmärtämäänparem-minedelläkuvattujakahtaerinäkökulmaaosaamiseen:toiminnanhallin-nanjaammatinhallinnannäkökulmaa.Toiminnanhallinnassaonkysymyskohteentoteuttamisestaerialojenedustajientoisiaantäydentävientekojenkautta.Ammatinhallinnassasensijaanonkysymyskyvystätoteuttaaam-mattiinkuuluviaerilaisiatekojajaniidenedellyttämiäoperaatioitaosanaeritoimintoja.Vankilan,sairaalanjasosiaalitoimistontoiminnankohteetjatarkoituksetpoikkeavatolennaisestitoisistaan,muttasiltiniissätoimivatsosiaalityöntekijätsaattavattoteuttaahyvinsamantapaisiatekojajakäyttääniidenedellyttämienoperaatioidentoteuttamisessasamojavälineitä.

191

Kuntoiminnankohdejatoteuttamisperiaate,toisinsanoentoiminta-konsepti,muuttuvat,muuttuvatmyösteotjaoperaatiot,joillatoimintaatoteutetaan.Juuritässäontyyppiteonkäsitteenmerkitys.Seauttaaensin-näkinerittelemäänammattihenkilöntoimintaayhteyksissään.Ehkätär-keämpääkuitenkinon,ettätoiminnanmuutoseivoitoteutua,elleivätsitätoteuttavatopitekemäänuudenlaisiatekoja.Ammattilaiseteivätsuinkaansopeudumekaanisestijostainulkopuoleltamäärättyynmuutokseen,vaanovatratkaisevassaasemassauudenlaistentekojenkehittämisessä.Saattaaol-la,ettäorganisaationjohtoluouudetsäännöt,jotkaedellyttävätuudenlai-siatekojataiettäorganisaatioonasennettuuusitietojärjestelmäedellyttääniitä,muttavastatoimintaakäytännössätoteuttavathenkilötvoivatkehit-tääuudenteon,jokavastaaannettujauusiasääntöjäjahyödyntäätehok-kaastisaatavillaolevaauuttavälinettä.Uudentoimintakonseptintyyppi-teonkehittäminenonsiksitärkeäosauudentoimintakonseptinluomista.Seonasia,jokaedellyttääammattitraditiostajatoiminnankohteestaläh-tevänkehittämispyrkimyksenvuorovaikutusta.

Ammatintoimintakonseptikohtaista tyyppitekoavoidaankuvatava-kuutustoiminnanmuutostakoskevallaesimerkillä.Vakuutustoimintaoliuseimmissasuurissavakuutusyhtiöissäjärjestettyvielä1990-luvunalku-puolellamassatuotannonperiaatteidenmukaan.Yhtiöilläoliomat,täsmäl-lisestikuvatuttuotteetkullekinvakuutuslajille,kutenliikenne-,henkilö-,irtaimisto-ynnämuihinvakuutuksiin.Organisaatioolijaettuvakuutusla-jienmukaanerillisiinosastoihin.Asiakaspalvelijantärkeintekooliomanerikoisalansavakuutustuotteidenesittelyjavakuutussopimuksentekemi-nenasiakkaalle.Korvausasioidenkäsittelyeikuulunuthänelle.Tästäkon-septistasiirryttiin1990-luvunlopullalaajassamitassauuteen,porrastetunkokonaispalvelunkonseptiin.Asiakkaalleeienäämyytyerillisiävakuutus-tuotteitavaanmoniaperinteisiävakuutuslajejayhdistävää, tarpeenmu-kaanmuodostettuakokonaisvakuutusturvaa.Asiakaspalvelijankeskeiseksitehtäväksitulinyttehdäyhdessäasiakkaankanssakartoitustämänerilai-sistavakuutustarpeista jamuodostaaniistä tarpeita jaasiakkaanmaksu-kykyävastaavakokonaisuus.Konttorissa toimivastavakuutusvirkailijastakehittyiasiakkaanyhdyshenkilö,jokahuolehtikaikistaasiakkaanasioista.Joskäsilläolevaasiavaatisyvääasiantuntemusta,hänsiirsiseneteenpäinoikeanhenkilönhoidettavaksitietojärjestelmänavulla.

Toimintakonseptintyyppiteonmerkitystoiminnankehittämisessänä-kyyparhaiten,kunhenkilöntyötätarkastellaanosanakokotoiminnanjär-jestelmää.Toiminnantarkoitusjayhteiskunnallinenmotiivitulevatesiinsenkohteessa.Edelläesitetyssäesimerkissäkohteenaovatsekävakuutus-

192

turvaatarvitsevatmahdollistenasiakkaidenettäolemassaolevienvakuu-tusasiakkaidenmoninaisetvakuutustarpeetjapalvelut,joitavakuutusyhtiötarjoaa.Vakuutuskonttorinvirkailijahoitaatietynosannäihinliittyväistätehtävistäyhtiönsääntöjenmukaan,käytössäänolevienvälineidenavulla.Siirryttäessävakuutuslaji-jatuotekohtaisestamassapalvelukonseptistako-konaispalvelukonseptiinkaikkitoiminnanosatekijätmuuttuvat.Muuttu-essaannemäärittävätmyösasiakaspalvelijantekojenluonnettajatoteutta-mistapaa.Kuviossa5.onkuvattuvakuutustoiminnankonseptinmuutostaasiakaspalveluhenkilönnäkökulmasta.Kunmuutostatarkastellaanjonkinmuunvakuutusyhtiöntyöntekijännäkökulmasta,toiminnankohde,työn-jakojasäännötovatpääosinsamatjamyösvälineetovatjoiltainosinyh-teisiä,muttatyöntekijätekeeerilaisia,erilaisiintavoitteisintähtääviäte-koja(Kuvio5).

Tyyppiteonkäsitteenavullatoimintakonseptinmuutostavoidaanku-vataammattihenkilöntyönnäkökulmastamuttamyössuunnitellajara-kentaauuttatoimintakonseptia.Uudenlainentekovoiollaensimmäinenesimerkkiuudestatavastatoimia.Toimintakonseptintyyppitekoaeiainatoteutayksittäinenammattihenkilö,vaansevoiperustuakahdeneriam-matinedustajantiiviiseenyhteistyöhön.EsimerkiksiMetropoliaAmmatti-korkeakoulunsuuhygienistienkoulutusohjelmassaonkehitettyvanhustensuunterveydenhoitoonuuttatoimintamallia, johonkuuluuolennaisenaosanasuuhygienistin jahammaslääkärinyhdessä toteuttamavanhuksensuunterveydenarviointi.(Keto–Nuutinen–Teräs2009.)

Uudenlaisenteontoteuttamisessakohdattujen,vakiintuneisiinsään-töihin,työnjakoonjavälineisiinliittyvienesteidenvoittaminenonolen-nainenosauudentoimintakonseptinrakentamista.Parhaassatapauksessauudentoimintakonseptinkehittäminenmuodostuuorganisaationjohdonja työntekijöidenväliseksivuoropuheluksi, jossa johdonstrategiset lin-jaukset tukevat työntekijöidenpyrkimystämuodostaauudenlaisia tekojahallitakseenkäytännöntyötäänparemmin(Ahonen–Virkkunen2003).

193

VÄLINEET

YHTEISÖSÄÄNNÖT TYÖNJAKO

TEKIJÄ

KOHDE > TUOTOS

Vakuutuslajikohtaiset järjestelmät ja esitteet

Integroitu, neuvova tietojärjestelmä ja vakuutustarvekartoitusta palveleleva malli

VakuutusvirkailijaAsiakasyhdyshenkilönä

Vakuutuslajin asiantuntijana

Kokonaispalvelun säännöt, keskinäinen tuki ja neuvonta

Tuote- ja vakuutuslaji- ja tehtäväkohtaiset säännöt

Alueellinen palveluyksikkö

Vakuutuslajiosasto

Käsittelyn porrastus tehtävien vaativuuden mukaan

Tuotteiden ja toimintojen perusteella

Vakuutusturvan antaminen

Asiakkaan vakuutustarpeen analyysi ja räätälöidyn ratkaisun neuvottelu

Tuotekohtaisen vakuutussopimuksen teko

tuotanto

vaihto jako

Kuvio 5. Vakuutusyhtiön toimintakonseptin ja vakuutusvirkailijan ammatin tyyppiteon muutos

Yksiylläkuvatuntoimintakonseptin toteutumisenavainasioistaonasiakastyönoperaatioiden, toisinsanoenasiakaspalvelijanpuhetapojenolennainenmuutos.Tuotelähtöisessätoimintakonseptissaasiakaspalvelijaesitteleesuostuttelevaansävyyntuotettajasenehtoja.Koskavaihtoehtojaonvähän,aitoonvuoropuheluun,asiakkaantarpeidenerittelyynjayhtei-seenratkaisunkehittämiseeneioletarvettaeikämahdollisuutta.Uudessatoimintakonseptissanämäasiatovatkeskeisiä.Asiakaspalvelijattarvitsivatuudenlaisia,aidonvuoropuhelunjaratkaisunyhteisenkehittelynvälineitäjaniitävastaavia,aiemmastamyyntipuheestaolennaisestipoikkeaviapu-hetapoja.Tällainenoperaatioidentasollatapahtuvasiirtyminenvoittopuo-lisestiyksisuuntaisestakommunikaatiostakahdensuuntaiseen,neuvotte-luunjaratkaisunyhteiseenkehittelyynperustuvaankommunikaatioononmonillaaloillatoimintakonseptinmuutoksenratkaisevaasia.(Engeström2004.)Ammatillisessakoulutuksessatoimintakonseptienerojenhuomioonottaminensaattaamerkitäesimerkiksisiirtymistäväline-jamenetelmä-keskeisestäopetuksestaeriasiakasryhmienerilaisia tarpeitakorostavaantarkastelutapaan.(Virkkunen–Mäkinen–Lintula2009.)

194

toimintakonseptin yhteistoiminnallinen kehittäminen

Edelläolenkiinnittänythuomiotasiihen,ettätyöelämässäkohdataanen-tistäuseamminmerkittäviäuusiahaasteita,joihineikyetävastaamaanva-kiintuneillatoimintatavoillajakäytössäolevillavälineillä,jaettätällaisissatilanteissajoudutaanmäärittelemäänuudellatavallase,mihintoiminnal-lapyritään jamihinsillävaikutetaan,sekäkehittämäänuusiavaikutta-misentapoja javälineitä.Uusiinhaasteisiinvastaamiseeneikelläänoletäysinvalmiitavastauksia.Vastauksiaeimyöskäänolemahdollistalöytäätarkastelemallaerikseeneriammattiryhmientyötätaisoveltamallavainyhdenalantietoa.

Ammattikorkeakoulujen innovaatiotoiminta on perinteisesti ollutpääasiassavallitsevienammattirakenteidenpuitteissa tapahtuvaapieni-muotoistakehittämistyötä.Työelämässäyhätiuhempaantahtiinkohdatutuudenlaisethaasteetedellyttävättoisenlaistakehittämisotetta.Niihinvas-taamiseksitarvitaansellaistaerinäkökulmiayhdistävää,perinteisetamma-tillisetjainstitutionaalisetrajatylittäväätietoatoiminnanhaasteesta,jotaalanammattilaistenonammattikäytäntönsäpuitteissavaikeasaada.Senlisäksitarvitaanuusiakäsitteitäjateorioita,joidenavullauuttahaastettajasiihenvastaamisenedellytyksiävoidaanymmärtää.Kolmanneksitarvitaanuusienvälineidenjatoimintatapojenkokeilevaakehittämistä.Työelämänauttaminenvastaamaansuuriinuusiinhaasteisiinmuodostaakoulutus-jakehittämistyöllehaasteen, johonammatillisenkoulutuksenperinteisillätyötavoillaeikyetävastaamaan.

Yksitähänkoulutus-jakehittämistyönhaasteeseenvastaamisenvai-keimpiaasioitaonteorian, tutkimuksen,koulutuksenjakäytännöntoi-minnansaattaminenrakentavaanvuorovaikutukseen.Vaikeuseiolevainkäytännöllinen,vaikkaesimerkiksitutkimuksen,koulutuksenjakäytän-nöntoiminnanerilaisetaikajänteetjarytmitasettavatkinvuorovaikutuk-sellemoniakäytännönesteitä.Kysymysonpikemminkinsiitä,mitenke-hityksenoletetaantapahtuvanjamillainentutkimusjateoriavoivatollahedelmällisessävuorovaikutuksessakäytännönkanssa.ChrisArgyrisoneritellyttätäongelmaauseassayhteydessäkäyttäenesimerkkinäänjohta-mistaitoakoskeviakyselytutkimuksia(Argyris1980;1992).Argyriksenmukaanteorian,tutkimuksenjakäytännönhedelmällistävuorovaikutustaestääse,että”ankarantieteellinen”,siispositivistinentutkimuskeskittyykuvaamaannykyistä tilannettakokonaisuudesta irrotettujenyksittäistenpiirteidenavulla.Kuvauksessakäytetäänulkopuolisentarkkailijannäkö-

195

kulmaavastaaviakäsitteitä, joillaeioleyhtymäkohtia toimijoidenoma-kohtaisiinkokemuksiinjajoillaheeivätvoiohjataomaatoimintaansa.

ArgyriskäyttääesimerkkinäOhionjaMichiganinyliopistoissatoteu-tettujalaajoja,esimiestenjohtamistavantuloksellisuuttakoskeviakysely-tutkimuksia.Kummassakintutkimuksessaesimiehillejaheidänalaisilleenesitettiinlomakkeellasuurimääräesimiehenkäyttäytymistäkuvaaviaky-symyksiä.Tutkijatselvittivätvastaustenyhteyksiäesimiehenonnistumi-seentyössään.Kokoaineistostapelkistettiinvastaustenyhteisvaihteluntarkastelun(faktorianalyysin)perusteellakaksiesimiehentyössäonnis-tumiseneroihinyhteydessäolevaa,toisistaanriippumatontaulottuvuut-ta,jotkaolivatesimiehenpanosyhtäältätyönjärjestämisessäjatoisaaltaalaisistahuolehtimisessa.Argyriksenmukaanulottuvuuksienavullavoi-tiinkuvataesimiestentoiminnantuloksellisuudenjakyselylomakkeeseenannettujenvastaustenvälisiäyhteyksiä.Kuvauseikuitenkaankerromitäänsiitä,miksiesimiehettoimivateritavoin,millaisessatilanteessaeriesimie-hettoimivatjamitkätekijätolivatmuovanneetjamääräsivätheidänjohta-mistyyliään.Tuloseimyöskäänkerroesimiehelle,millaisetkonkreettisettoimenpiteetvastaavat tutkimuksessakuvattujaulottuvuuksia.Tutkimuseimyöskääntarjoahänelletyövälineitä,joillatoteuttaahyvääjohtamista-paakäytännössä.

Argyriksenesimerkki tuoesiinkaksi tutkimuksentoteuttamistavanongelmaa.Ensinnäkin tuloksetesitetäänkonkreettisistaolosuhteista jatoiminnanhistoriallisestavaiheestariippumattomina,niistäirrotettuina”ikuisinatotuuksina”.Siksi tuotettutietoeiautaerittelemääntilantees-sasamanaikaisestivaikuttaviaeri tekijöitä.Siksikäytännöntoimijanonvaikearakentaayhteyttätutkimustuloksenjaomankokemuksensavälille.Yleistälainalaisuuttakoskevaatietoaeivoisoveltaa,elleiolesensovelta-misenedellyttämäädiagnostistatietoakonkreettisestatilanteesta.Sitävar-tenontarkasteltavasitä,mitentilanneonsyntynyt.

FilosofitF.HegeljaJ.Deweyovatkehittäneetajatustapaa,jokaauttaaratkaisemaanongelman(Good2005).Hegelinmukaankaikkitietope-rustuukokemukseen,muttakokemuseisynnypassiivisessahavainnoin-nissa,vaanaktiivisessatoiminnassa.Toimiessaanihminenpitääyleensäitsestäänselvinäjaoikeinaniitäkäsityksiäjaideoita,joidenpohjaltahäntoimii.Tilannemuuttuu,kuntoiminnantoteuttamisessakohdataaneste.Sekyseenalaistaaaikaisemmankäsityksen ja luoristiriitatilanteen, jokapakottaa toimijanottamaanetäisyyttäomaankäsitykseensä jaetsimäänuuttatapaahahmottaatoimintansakohde.Joshänlamaantumisensijastaonnistuulöytämäänsellaisenuudenhahmotustavan,jokaavaatieneteen-

196

päin,häneiolevainvoittanutestettävaanonsamallamyöskehittynytjalaajentanuttoimintakykyään.

KurtLewininalkuperäinentoimintatutkimuksenmalli(Lewin1946ja1947;Chaiklin2011)noudattaayksittäistentekojentoteuttamisessaHe-gelinjaDeweynmallia,muttasiitäpuuttuuHegelinjaDeweynkulttuu-rinenjahistoriallinennäkökulma.Ihmistenvallitsevatkäsitykseteivätolemielivaltaisiaeivätkätäysinyksityisiä,vaanneovatsyntyneettietynhis-toriallisenkulttuurikehityksenjayksilönaiemmanoppimisentuloksena.Jottakokemuksestavoisioppia,onsiksitunnistettavajaosattavaeritelläsenajatusmallinjakäytännönhistoriallistasyntyäjaolennaisiapiirteitä,jotkatoiminnassaeteentulleenesteenkokemuskyseenalaistaa.Toimin-nankehittämisessätämämerkitseevaatimustaeritellätoiminnannykyi-sentoteuttamistavanperustanaolevienteorioidenjaoppienkehitystäsekähenkilöidensuunnitelmientakanaolevaaajattelua.

Eräällädidaktiikankurssillatyöelämässätoimiviltakouluttajiltakysyt-tiin,pyrkivätköheilmoittamaanjärjestämiensäkurssientavoitteetniinsanotustipäätekäyttäytymistavoitteina.Läheskaikkivastasivat tekevänsänäin.Kunheiltäkysyttiin,mihinteoriaanjaideaantämäkuvaustapape-rustuu,kukaanei tiennyt.Kunkuvaustavantaustateoriaesiteltiinheillekurssinaikana,suurinosapitisentaustaoletuksiavirheellisinä.Vastakäy-tännöntaustallaolevanteoriantunnistaminenjakriittinentarkasteluloiedellytyksetuudistaatoimintatapaa.

Argyriksenkuvaamatutkimuksenjakäytännönvuorovaikutuksenon-gelma liittyy tutkimusstrategiaan.L.S.Vygotski(1982:16–17)onku-vannutsattuvastikahdentutkimusstrategianvälistäeroa.Ensimmäisessämonimutkaistakokonaisuuttapyritäänymmärtämäänjakamallaseele-mentteihinsä ja tutkimallaniitäerikseen,kutenedellämainituissa joh-tamistutkimuksissa tehtiin. Jälkimmäisessämonimutkaistakokonaisuut-tapyritäänymmärtämäänjäsentämälläseyksiköiksi.YksikölläVygotskitarkoittaasellaistaerittelyntuloksena löydettyäosatekijöiden janäidenvälistensuhteidenkokonaisuutta, jollaon–toisinkuinyksittäisilläele-menteillä–kaikkikokonaisuudenominaisuudet.Vygotskihavainnollis-taaeroaesimerkillätutkijasta,jokahaluaaymmärtää,mihinvedenkykyäsammuttaatuliperustuu,tutkimallaerikseenvedenelementtejä,vetyäjahappea.Hänhavaitsee,ettävesikoostuukahdestakaasusta,jotkayhteensaatettunatuottavaträjähdyksen.Vedenominaisuudetomaavapieninyk-sikköolisiesimerkkitapauksessavesimolekyyli,jokaonvetyatominjakah-denhappiatominmuodostamakokonaisuus.

197

ToimintakonseptintutkimisessaVygotskintarkoittamayksikköontoi-mintajärjestelmä, jokakoostuuniistäosista jasuhteista, joidenpohjaltaedelläkuviossa3.kuvattiinvakuutustoiminnankonseptinmuutosta.Väli-neiden,työnjaontaimuidentoiminnanelementtientarkasteleminentästäkokonaisuudestaerotettuna johtaa toimintakonseptinominaisuuksien jasenperuslogiikankadottamiseennäköpiiristä.

Kehittävä työntutkimus (Engeström 1995) ja siihen perustuvaMuutoslaboratorio®-menetelmä(Virkkunenym.1999)ovatSuomessakehitettyjäuudenlaisiaratkaisujateorian,tutkimuksen,opiskelunjakäy-tännönyhdistämiseensekä tutkijoiden jakäytännönedustajienyhteis-työn järjestämiseen.Neperustuvat tutkijoiden jakäytännönedustajienyhteistyöhöntoiminnankehityshaasteidenpaikantamisessasekäuudentoimintakonseptinkehittämisessä ja täytäntöönpanossa.Tutkijat jakäy-tännönedustajatkokoavatyhdessäaineistoatoiminnassaesiintyvistähäi-riöistäjaanalysoivatnäidensysteemisiäsyitäpalauttamallanejärjestelmänosiensisälle javälille toiminnanmuuttuessasyntyneisiinristiriitoihin.Uuttaratkaisuahaetaantutkimalla,mitenristiriidatvoidaanylittäätarkas-telemallatoiminnankohdettalaajemminyhteyksissäänjaetsimälläkäsit-teitäjavälineitä,joillatoiminnanristiriidatvoidaanylittää.Ammattikor-keakoulunasiantuntijatvoivatauttaakäytännönedustajiatässäongelmienmäärittelyntehtävässämyösosittamalla,mikäonkäytännössäesiintyvienerilaistenajatusmallien,teorioidenjakäsitystenhistoriallinensyntytausta.

Olennaisiapiirteitäkehittävässätyöntutkimuksessajamuutoslaborato-riossaonniinsanotunpeiliaineistonyhteinenerittelysekätoimintajärjes-telmänkehityksenjaolennaistenpiirteidenpelkistäminenmallienavulla.Peiliaineistollatarkoitetaanhavainnollistaensikädenaineistoatoiminnankohteenhallinnassaesiintyvistähäiriöistä,katkoksista jaongelmallisistatilanteista.Ongelmatilanteisiineikuitenkaanhaetavälittömiäratkaisuja.Sensijaantutkitaan,mitentoimintajärjestelmänrakenteessaolevatsisäisetristiriidattuottavathavaitunkaltaisiahäiriötilanteitajamitennuoristirii-datovatsyntyneettoiminnankehityksenkuluessa.Toimintajärjestelmänmallinavullatutkitaansekäongelmiensyitäettäsuunnitellaanuusitoi-mintatapa.Kuviossa6.onesitettykehittäväntyöntutkimuksenperusase-telma.(Engeström1991.)

198

Uusia ratkaisuja, uusi toimintamalli

Välitason käsitteellisiä

välineitä

Käytännön toiminnan peili- kehityshistoria- nykykäytäntö

Tuleva

Nykyinen

Aikaisempi

Työyhteisön jäsenet

TutkijatToimintajärjestelmä viitekehyksenä

Kuvio 6. Kehittävän työntutkimuksen asetelma

Kehittävässätyöntutkimuksessatutkijanjakäytännönedustajientiedotjakäsitteetsaatetaanhedelmälliseenvuorovaikutukseenkeskenäänkäyt-tämälläniitätoiminnanhaasteitakoskevanhavainnollisentiedonjäsen-tämisenapuna.Tällätavallavoidaantuottaasellaisiauusiakäsiteitä,jotkamuodostuvatkäytännöntoimijoilleajattelunja toiminnansuunnittelunvälineiksi.ToisinkuinArgyriksenkuvaamatabstraktitkäsitteet,tällaisetkäsitteetyhdistävättoimijan”sisäpuolisen”jatutkijoiden”ulkopuolisen”näkökulmanpohjaltasyntyneitäoivalluksia.Ammattikorkeakoulunkan-naltakehittävätyöntutkimustarjoaauudenlaisentavanosallistuauusientoimintakonseptienkehittämiseenyhdessätyöelämänedustajienkanssajatuottaasillätavoinuuttasisältöäkoulutukseen.Uusiensisältöjenoppimi-seneitarvitsetapahtuavainluokkahuoneessa,vaanopiskelijatvoidaanot-taamukaantutkimaankäytännössäesiintyvienongelmiensyitäsekätuot-tamaanjakokeilemaanuusiaratkaisuja.Tässäprosessissaoppilaatoppivatnäkemääntyökäytännöthistoriallisestimuuttuvanajamuutettavana,mikäauttaaheitämyöhemmintarkastelemaankriittisestityöpaikkansakäytän-töjäjauudistamaanniitä.

Lähteet

Ahonen,Heli2008.Oppimisenkohteenjaoppijanvastavuoroinenkehitys.Kasvatustieteenlaitoksentutkimuksia218.Helsinginyliopisto.

Ahonen,Heli–Virkkunen,Jaakko2003.Sharedchallengeforlearning:dialoguebetweenmanagementandfront-lineworkersinknowledgemanagement.Int.J.InformationTechnologyandManagement2(1/2).59–84.

199

Argyris,Chris1980.InnerContradictionsofRigorousResearch.NewYork:AcademicPress.

Argyris,Chris1992.OnOrganizationalLearning.MaldenMA:BlackwellPublishing.

Chaiklin,Seth2011.SocialScientificResearchandSocietalPractice:ActionResearchandCultural-HistoricalResearchinMethodologicalLightfromKurtLewinandLevS.Vygotsky.Mind,Culture,andActivity18(2).129–147.

Cole,Robert1998.LearningfromtheQualityMovement.CalifornianManagementReview41(1).43–73.

Dunleavy,Patrick–Margetts,Helen–Bastow,Simon–Tinkler,Jane2005.NewPublicManagementisDead–LongliveDigital-EraGovernance.JournalofPublicAdministrationResearchandTheory16(3).467–494.

Engeström,Yrjö1987.Learningbyexpanding.Anactivity-theoreticalapproachtodevelopmentalresearch.Helsinki:Orienta-Konsultit.

Engeström,Yrjö2004.Ekspansiivinenoppiminenjayhteiskehittelytyössä.Helsinki:Otava.

Engeström,Yrjö1991.Introduction.ThequarterlynewsletteroftheLaboratoryofComparativeHumanCognition13(4).79–80.

Engeström,Yrjö1995.Kehittävätyöntutkimus.Perusteita,tuloksia,haasteta.Helsinki:Hallinnonkehittämiskeskus.

Hasu,Mervi2000.BlindMenandtheElephant:ImplementationofaNewArtifactasanExpansivePossibility.Outlines.CriticalSocialStudies2(1).5–41.

Keto,Anu–Nuutinen,Erja–Teräs,Marianne2010.Vakiinnuttaminenekspansionhaasteena,KONSEPTI–Toimintakonseptinuudistajienverkkolehti6(1).Verkkodokumentti.<www.muutoslaboratorio.fi/konsepti>.

Leontjev,AlekseiNikolajevits1977.Toiminta,tietoisuus,persoonallisuus.Helsinki:Kansankultturi.

Lewin,Kurt1946.Actionresearchandminorityproblems.JournalofSocialIssues2(4).34–46.

Lewin,Kurt1947,Frontiersingroupdynamics.II:Channelsingrouplife;socialplanningandactionresearch.HumanRelations1.143–153.

Miettinen,Reijo–Kinnunen,Paula1989,Kauppaopettajantyöjaopetuksenkehittäminen.SuomenLiikemiestenKauppaopistonjulkaisuja3.Helsinki.

Mintzberg,Henry–McHugh,Alexandra1985.StrategyFormationinanAdhocracyAdministrative.ScienceQuarterly30(2).160–197.

PineII,Junior1992,MassCustomization:TheNewFrontierinBusinessCompetition.Boston,Mass.:HarvardBusinessSchool.

200

Virkkunen,Jaakko–Engeström,Yrjö,–Pihlaja,Juha–Helle,Merja–Poikela,Ritva1999.Muutoslaboratorio–uusitapaoppiajakehittäätyötä.Raportteja6.Helsinki:Työministeriö,Työelämänkehittämisohjelma.

Virkkunen,Jaakko–Mäkinen,Elisa–Lintula,Leila2009.Fromdiagnosistoclients:constructingtheobjectofcollaborativedevelopmentbetweenphysiotherapyeducatorsandworkplaces.TeoksessaDaniels,H.–Edwards,A.–Engeström,Y.–Gallagher,T.–Ludvigsen,S.R.(eds.):ActivityTheoryinPractice.London:Routledge.9–24.

Vygotski,LevSemjonovits1982.Ajattelujakieli.Espoo:Weilin+Göös.

201

työ kuluttaa, turhauttaa ja tekee kyyniseksi

Tietenkin osasin odottaa jo työhön hakeutuessani kohtaavani osan näistä on-gelmista. En kuitenkaan ikinä voinut kuvitella, miten kuluttavaa, turhautta-vaa ja kyynistyttävää on kompastua samoihin kiviin joka päivä, aina uudestaan ja uudestaan. Asiakkaiden tapaukset ovat jo valmiiksi hyvin haastavia, mutta kun mukaan tulevat vielä kulttuurierot, työ tuntuu välillä lähes mahdottomalta. Monikulttuuriset perheet eivät yleensä ole perillä edes perusasioista, joten lähtö-kohdat alkavat ihan alusta. Työn saaminen on monille maahanmuuttajille vai-keaa, ja se vie paljon aikaa. Tämä saa ihmiset turhautumaan ja menettämään toivonsa. Tuntuu, että mitä ikinä teenkin, se ei riitä. Olen voimaton ja avuton.

Haasteena sellaisten perheiden kanssa, jotka ovat asuneet Suomessa vasta vähän aikaa, on se, etteivät he osaa sellaisiakaan asioita, jotka ovat meidän kulttuuris-samme hyvin tärkeitä. Välillä he yrittävät pitää omaa kulttuuriperimäänsä niin vahvasti esillä, että unohtavat, että heidän on pakko edes jollakin tavalla yrit-tää sopeutua Suomeen ja suomalaiseen kulttuuriin. Tämä asettaa suuria haastei-ta minulle. Jos selitän, että tietyt asiat täällä pitää hoitaa Suomen tavoin, minua kutsutaan rasistiksi!

Työskentelen myös paljon perheiden kanssa, joilla on kovia kokemuksia taustal-la. Se vaikuttaa siihen, etteivät he helposti luota minuun tai muihin kunnalli-siin toimijoihin. Tuntuu mahdottomalta auttaa, jos he eivät kykene luottamaan edes minuun.

Osmos-projektiin osallistuneiden sosionomiopiskelijoiden mielikuvia monikulttuurisesta työstä, eläytymismenetelmällä tuotettu harjoite

202

Miten verkkopohjainen yhteiskehittelyn alusta palvelee

moniammatillista kehitystoimintaa? Monivuotisessa

toiminnassa hyvätkin ideat häviävät ja haalistuvat, el-

lei niitä kirjoiteta ja piirretä näkyviksi ja taltioida yh-

teiselle alustalle. Artikkelissa kuvattu sähköinen alus-

ta ei ole vain kylmä väline, vaan projektin toimijoiden

oppimisen ja työskentelyn suuntaaja. Alustan kautta

voidaan ohjata sitä, millaisten tietokohteiden kanssa työskennellään ja millaista on ih-

misten välinen työskentely. Alustalle syntyvän tietämyksen kautta voidaan tarkastella,

millaisia ovat ideoiden kehittymisen polut, ja avata ikkunoita toisiin ammatillisiin kä-

sityksiin ja käytöntöihin.

12 Yhteiskehittämisen alusta osmos-projektissa – tietämyksen kehittämisen polut, ikkunat, sillat ja seinät

jiri lallimo

Tämänartikkelintarkoituksenaonkuvata,kuinkaverkkopohjainentyös-kentelyalusta(Knowledge Practices Environment,KPE)ontoiminutOsmos-pro-jektissayhteiskehittelynvälineenä.Artikkelipyrkiinostamaanmyösylei-semminesillesitä,kuinkayhteistätyöskentelyalustaavoidaanhyödyntäämielekkäästivastaavissaprojekteissa.KnowledgePracticesEnvironment(KPE)-työskentelyalustankäytöntarkastelueirajoituainoastaansenkäy-tönkuvaamiseen,vaantoteutuusuhteessamoniintoimintafoorumeihineri toimijoidenkesken jasuhteessaOsmos-projektin tavoitteisiin.Kukatällaisestakokemustiedostahyötyy?Tarkastelupyrkii tuottamaantietoaprojektienvetäjillesekäosallistujilleverkkopohjaisenalustanmahdolli-suuksistasekäongelmistaprojektiensuunnittelunjatoteutuksentueksi.

203

Osmos-projektintavoite– kulttuurisensitiivisentyöotteenkehittämi-nenkäytännöntyössäjaammattikorkeakoulunopetuksessaperhekeskus-tenmonikulttuuristenasiakkaidenpalvelujenkehittämiseksi–onedel-lyttänytHelsinginkaupunginsosiaalivirastonItäisenperhekeskuksenjaMetropoliansosiaalialankoulutusohjelmantiivistäjaosittainuudenlaistayhteistyötä.Ymmärrysjauudetratkaisuteivätsynnykevyestivaansaavattukensapitkäaikaisestayhteisestäkeskustelusta,asioidenarvioinnista jauusienratkaisujenmuokkaamistajakokeilusta.Tavattehdätyötätaiteh-däyhteistyötäovatmyösomanlaisiaankulttuureja.Jottaomaakulttuuriavoisitietoisestimuuttaamielekkääseensuuntaan,sepitääensinnähdäjaymmärtääsiihen liittyvätmerkitykset.Työntekijätovatuseintottuneitatekemäänasioita tietyillärutiineilla, jollointyökulttuurinvahvuudet taikummallisuudetjääväthuomaamatta.Osmos-projektissaosallistujateivätainoastaantoteuttaneetvakiintunuttatoimintaa(kurssienjärjestämistäjaasiakastapaustenhoitamistatotutuissaraameissa),vaanpyrkivätyhdessäkyseenalaistamaan,arviomaanja järjestämäänuudelleenomaatyötään.Tällainenedellyttäätyöntekijöiltä”arkkitehtonista”tietoa(Victor–Boynton1998)”tuotteistaan”(kursseista,asiakaspalvelumalleista)eli tietoasiitä,miksineovatsellaisiakuinovatsekämikäonniidensuhdeorganisaati-onjaasiakkaanympärilläolevaantoimintaan.TähänliittyimyösOsmos-projektinkeskeinentavoite:tullatietoiseksijamuuttaatyönjatyöelämälä-heisenopiskeluntoimintakäytäntöjä,mallejajavälineitä.Arkkitehtonisentiedonomaksuminenedellyttääitsensäjaomanorganisaationtoiminnannäkyvääarviointia.Jokapäiväisessätyössätämäsaattaaollauudenlaistajavierastatyöntekijälle.

Monitahoistentyökokonaisuuksienymmärtäminenjamuutosvaativatsekäkonkreettisiaettäkäsitteellisiätyökaluja.Tässäartikkelissakäytämmeyhteiskehittelynkäsitettäkuvaamaanprojektintoimintaa,jossaosallistu-jateriorganisaatioistakokoontuivatkehittämäänmonikulttuuristasosiaa-lityötä jaopiskelua.Yhteiskehittely(Victor–Boyntonin1998;Engeström2004)liittyytilanteisiin,joissavaaditaanpalvelujenjatuotteidenuudel-leenmäärittelyäsekäaikaisemminerillääntoimineidenosaajienvälilleuudenlaisiakumppanuussuhteitajaluottamusta.Yhteiskehittelyätarvitaantilanteissa,joissamikäänryhmäeiyksinäänpystytuottamaantyydyttä-viäratkaisujahavaittuihinongelmiin.Yhteiskehittelyssäpainottuumyöspyrkimysottaaasiakasvahvastimukaansuunnittelu- ja tuotantoproses-siin.Moniaineksisetjakompleksisetprosessit,kutenesimerkiksimaahan-muuttajataustaistenperheidentukeminensuomalaisessayhteiskunnassa,vaativateritaustojajaintressejäedustavientoimijoidenyhteenkytkemistä.

204

Monitahoisenkokonaisuudentietämyksenhallintaavartentarvitaanriittävänyhteisiärakenteita,välineitäjatekemistä.Yhteiselläalustallanäi-täelementtejäpyritäänyhdistämään.Alustalla tarkoitetaanpuhekielessälähinnäpaikkaataivälinettä,jokatoimiipohjanajoillekintapahtumille,asioilletaimateriaaleille.Alustaanviitataanenenevästimyöstietoteknisenäkokonaisuutenataivälineistönä(englanniksiplatform),jokakokoaayhteeninformaatiota,linkkejätaisovelluksia.Tällöinalustallaonkaksipäätasoa:toisaaltaseonpysyväjamääritelty,toisaaltasesisältäävaihteleviasovel-luksiasekämuuttuviasisältöjäjasisältöjensuhteita.Yhtenäistäerinäkö-kulmillealustastaon,ettäsetarjoaaasioilletilanjarakenteen,jonkaavullaasiatovatjossakintiedetyssäpaikassajayhteydessätoisiinsa;ilmanalustaatiettyasiaonyksittäinenjairtonainenlaajemmastakokonaisuudesta.Vii-meaikaisetnäkökulmattietotekniikkaanjajopaorganisaatioihinalustoinakorostavatalustanmerkitystäasioidenjatoiminnallisuuksienmuuttumi-sen jamuunneltavuudentukemisessa.Tässäartikkelissaverkkopohjaistatyöskentely-ympäristöätarkastellaanalustana,jokapyrkiitarjoamaanosal-listujillevälineentuottaa,jäsentääjayhdistäätietämystään.

osmos ja yhteiskehittelyn kohteet, osallistujat ja foorumit

Osmos-yhteiskehittelyontarkoittanutyhteistyötäHelsinginkaupunginsosiaalivirastonItäisenperhekeskuksentyöntekijöiden,Metropolianopet-tajienjaopiskelijoidensekämuidensosiaalityönasiantuntijoidenkesken.Perhekeskustenasiakkaatsekämonikulttuuristenperheidenedustajatovatolleetosallisinaprojektiinliittyvissäkeskusteluissasekävierailuissa.Os-mos-projektinpääareenaonollutnoinkerrankuukaudessakokoontuvaoppimislaboratorio, jokaonkehittäväntyöntutkimuksenviitekehykseenniveltyvätyönkehittämismenetelmä(Engeström2007).Seikkaperäisem-pikuvausOsmos-projektinyhteiskehittelystä jaoppimislaboratorioistaonesitettyKaljosen jaLallimon(2010) julkaisussa. Istunnoissaonpy-rittyesittämään jaymmärtämäänerinäkökulmiasekäkehitettyyhtei-sestiuusianäkökulmiajatoteutuksia.Käytännöntoiminaistunnoissaonesitetty jaanalysoituOsmos-projektiin linkitettyjenopintojaksojenai-kanakerättyämateriaaliasekäsosiaalityöntekijöidentapausesimerkkejämonikulttuurisestasosiaaliohjauksestasekäsuunniteltujaarvioituuusiapilottikokeiluja.Muitakohtaamispaikkojaovatolleetopintojensuunnit-telutapaamiset lehtoreidenjaperhekeskuksensosiaaliohjaajien jasosiaa-

205

lityöntekijöidenkesken, tapaamisetprojektinulkopuolistensosiaalialanasiantuntijoidenkanssa,perhepuistonasiakastapaamisetsekäkolmekertaajärjestettyavoinseminaarimonikulttuurisestasosiaaliohjauksesta.

Kuvio1.esittääkokonaisuutta, jossavasemmaltaalkaenonOsmos-projektinpäätavoitteita,erilaisiakohtaamisfoorumeita, tietämyksen ja-kamisen,hallinnanjatuottamisenvälineitä(muunmuassaKPE-alustajasinnetallennetutdokumentit,projektinsähköpostit,projektinaikanaja-etutpaperidokumentitsekäoppimislaboratorioidenaikanafläppitauluil-letuotetutmallinnoksetjaanalyysit)sekäoikeallaprojektinpäätuotoksia(opintojaksot,pilotit,muodostuneetyhteistyörakenteetjaprojektinjälkei-setsuunnitelmatsekäprojektikuvaukset,raportitjajulkaisut).

OSMOS- TAVOITTEET

AMK:N ja TYÖELÄMAN

KESKEN

Moni-kulttuurisen osaamisen

kehittäminen

Opiskelijoidentehokkaampi

rekrytoitu-minen

Yhteis-kehittelyyn perustuvat työmuodot

KEHITTÄMIS-JA KOHTAAMIS-

FOORUMIT

Asiakas-kohtaamiset

Monikult-tuurisuus-

opinto-jaksot

Oppimis-laboratoriot

Asiantuntija-tapaamiset

& seminaarit

TUOTOKSET

KPE ALUSTA tiedon keräämisen,

esittämisen, analyysin ja kehittämisen

välineenä

Opinto-jaksot

Työelämän pilotit

Kuvaukset, raportit

TIEDON HALLINNAN

VÄLINEET

Haastat-telut

Tapaus-esimer-

kit Lähde-

materiaali

Käsite-määrittelyt

Koti-tehtävät

Suunni-telmat

Labora-toriotyön

jäljet

Muistiot

Analyysit

Osmos-julkaisut

Sähköposti Paperi-

dokumentit

Analyysit ja mallinnos

fläppi-tauluille

Yhteistyö-rakenteet & suunnitelmat

Kuvio 1. osmos-projektin tavoitteiden, kohtaamisfoorumien, tietovälineiden ja tuotosten kokonaisuus

206

Kuviontarkoitusonkuvata,kuinkamonimuotoiseksimyöstietämyk-senhallintajaerityisestitietämyksenkehittäminenprojektissamuodostui.Vaikkakuviossaonnuolillaesitettyjatkumo,käytäntöonkuitenkinmuo-dostunutsykleistä,joissatavoitteisiinjamuotoutuviintuotoksiinonpa-lattuyhäuudestaanerilaisissatilanteissajaerilaistenmateriaalienkautta.

Yhteiskehittelyn verkkovälitteinen työskentelyalusta KPe

Osmos-projektinyksiperustavaajatusoli,ettäyhteinenkeskustelu,ana-lyysitjaehdotuksetmaterialisoituvatteksteiksijamallinnoksiksi.Luotta-minenpelkkäänmuistikuvaankeskusteluistataihajanaisiinmateriaalei-hinjohtaahelpostitiedonkatoamiseentaiepätoivottavaanmuuntumiseen.Tiedonkehittelypohjautuusiihen,ettätuotettujaideoitavoidaanpitkänkinajanjaksonjälkeentyöstääeteenpäin.Tiedonkonkretisoituminenerilaisik-situotoksiksimahdollistaamyösmuidenosallistujienvälisentiedonkom-mentoinnin.Tietämyksen”materiaalistamisen”periaatettaonpyrittyto-teuttamaansekäoppimislaboratorioissasekämuillatapaamisfoorumeilla.

Osmos-tietämyksen tekemistänäkyväksi jayhteisesti työstettäväksiontuettuverkkovälitteisellätyöskentelyalustalla.KnowledgePracticesEn-vironment(KPE)onkehitettyEU-rahoitteisessaKnowledge practices laboratory-projektissa(ks.www.kp-lab.org/),jonkakoordinaattorinaontoiminuttutkimusryhmäHelsinginyliopistonpsykologianlaitokselta.KPE:nsisäl-tämätvirtuaalisettyökalutonsuunniteltutukemaanerityisestipitkäkes-toisiajaavoimiaoppimisprosesseja,joidenrakennettataisisältöjäeivoidatarkastimääritelläetukäteen.KPE-ympäristöntyökalujenkehittäminenonpohjautunutoppimisteoreettisiinvälineisiinkoskientiedonluomista(Paa-vola–Hakkarainen2009)jakehittäväätyöntutkimusta(Engeström2007).KPEmahdollistaamuunmuassaosallistujienvapaansisältöjenjasisältöra-kenteidentuottamisenjamuokkauksen,vapaastikelluvatjatoisiinsalin-kitettävättietokohteetjanäkymätsisällöille,prosesseillesekäsosiaalisilleosallistujaverkostoille.SisällötovatKPE:ssätoisiinsalinkitettäviätietokoh-teita,joitaovatsähköisessämuodossaolevatteksti-,kuva-jaääni-tiedostot,linkitInternet-sivuillejaulkoisiinverkkosovelluksiin.Yhteisestimuokatta-viatietokohteitaovatkevyttekstieditori”Note”,tietokohteisiinkiinnitetytkeskusteluketjutjawiki-sivut.Tietokohteidenversiointiontyypillinentie-donrakentamisentapa.TarkemmatesittelytlöytyvätKPE:nesittelysivuilta.

207

Verkkovälitteisettyöskentely-ympäristötpohjautuvattyypillisestipuu-maisestihierarkkiseenrakenteeseen,jossamateriaalitovaterillisissäosi-oissataikansioissa.KPE:ndesignpoikkeaatästähuomattavasti,koskatie-tokohteitavoituottaa,järjestelläjalinkittäävapaastiavoimessanäkymässä.Tietokohteidenkeskinäinenhierarkiajasuhteetovatmonimutkaisissatie-tokokonaisuuksissatärkeitä,janiitävoivatKPE:ssämääritelläsekävetäjäettäosallistujat.MyöstämäerottaaperinteisenjaKPE-alustantoisistaan.Perinteisestivetäjänvastuullaonmääritellätietokohteidenvälisethierar-kiat,joitaonvaikeataimahdotontamuuttaajälkikäteen,kuntaasKPE:ssäosallistujatvoivatmääritellä jamuuttaa tietokohteidenvälistähierarkiaaprosessinaikana.

ProjektinvetäjännäkökulmastaKPEtarjoaavälineitähallinnoidaavoi-mestirakentuvaatietoajavälineenosallistaaprojektinjäseniä.Osallistu-jien jayhteisöllisentiedonrakentamisennäkökulmasta tietoonKPE:ssäjaettuajayhteisöllisestimuokattavaa.Yksintairyhmittäintehdytkotiteh-tävätsekämateriaalitmuistatapaamisistajaaiheistakäsitelläänoppimis-laboratorioissa.Tietosäilytetäänalustallakootustijasiihenvoidaanpalatapitkienkinaikojenpäästä.Kysymykseen”MitenKPE:tävoisikuvailla,taimitenseeroaakäyttämistänneverkkotyökaluista?”ammattikorkeakoulunlehtorijasosiaalialantyöntekijävastasivatseuraavasti:

Pidän siitä, että kaikki elementit ja materiaali on näkyvissä samassa näkymäs-sä, se on jotenkin hallittavampaa. Työni kannalta on tärkeää hallita kokonai-suutta ja pitää kaikki langat omissa käsissä ja KPE:ssä näkee kaiken mitä on ta-pahtunut tai tapahtumassa. Teen itse mielelläni prosesseja näkyviksi työssäni ja KPE:ssä on välineitä ja mahdollisuus sellaiseen suunnitteluun ja kuvaamiseen. KPE on meille toiminut, koska kaikki materiaali on yhdessä paikassa näkyvillä kaikille, ja koska näen tästä rakenteesta mistä olen aloittanut ja minne olen me-nossa. Yleensä minulla ja kollegoilla on materiaalit sähköposteissa ja eri paperi-lapuilla ja tieto häviää vähitellen. KPE on ollut meille tietysti kehittämisprojek-tin väline, eikä siihen saa tuoda asiakasjärjestelmien salattuja tietoja, mutta pro-jektivälineenä sillä on ollut mahdollista työskennellä eri organisaatioista ja jopa meidän oman organisaation eri sektoreista tulevien ihmisten kanssa. Olen pitänyt siitä, että on ollut yksi yhteinen väline, jossa kaikki materiaali jaetaan kaikille ja työskennellään samaan aikaan.

Sosiaalialan työntekijä

208

Tämä on mielenkiintoinen väline varsinkin, kun hahmottaa tietoa visuaalisen näkymän kautta. Toisinaan on todella turhauttavaa käyttää sellaista välinettä ja yrittää etsiä tietoa, jos kaikki on eri tiedostoissa puumaisesti järjestettyinä, ja missä kansiot ja dokumentit ovat piilossa toisissa kansiossa.

Lehtori

Kunsiirrytäänkäyttämäänuusiavälineitä ja työskentelytapoja,onmielekästätarkastellaerilaisiaosallistumisenpolkuja.Uusienvälineidenkäyttöönottoonliittyy likipoikkeuksettaalkuinnostusta,vanhanjauu-dentoiminnanyhteensovittamisestaaiheutuviapulmiasekäoivalluksia,muutoskankeuttamuttamyöstervettämuutoskritiikkiä,henkilökohtaisenteknisenvälineosaamisenkehittämistäsekävälineenteknisiäongelmia.

KPEonollutOsmos-projektinkäytössäoppimislaboratorioidenaikanasekäetätyöskentelynvälineenä.OsallistujienaktiivisuusKPE:nkäytössäonollutvaihtelevaa,mikäontyypillistä,kunsiirrytäänuusiateknologioitajapedagogiaasisältäviinvirtuaalisiintyöympäristöihin.PojektinaikanaKPEolivieläkehittämisvaiheessajapilottikäytössä,mistäaiheutuivalitettavas-tivälineenjumiutumisia,hitauttajasuoranaisiakäyttökatkoja.Tästähuo-limattayhteisenalustankäyttöävoipitääomanlaisenamenestystarinana.Kaikkiosallistujatovatvähintäänlukeneetjatuottaneetmateriaaliaoppi-mislaboratorioistunnoissa.Oppimislaboratorioidenulkopuolella tehdyntyönaktiivisuusonvaihdellutosallistujienvälillämuutamistayksittäisistätuotoksistamuutamiinkymmeniinsystemaattisesti tuotettuihinmateri-aaleihin.AktiivisintaKPE:nkäyttöolikevään2009jakevään2010aikana.Syksyllä2010olitekninenkäyttökatko,jokaosaltaanlaimensiKPE-aktiivi-suuttaprojektinlopunaikana.KentiesKPE:lleolimyösenemmäntarvettaprojektinalussa,jolloinmääriteltiinyhdessäkäsitteitäsekäpyrittiinym-märtämäänjaanalysoimaanomaajamuidentoiminnannykytilaa.TällepyrittiinKPE:navullatarjoamaantyötäjatietoakokoavaalusta.

Yhteisöllisen toiminnan polku

Kuvio2.esittääOsmos-projektintyöskentelytilaaKPE:ssä.KPE:henjasensisältämiinsisältöihinolipääsyainoastaanprojektinosallistujilla.Tilaonjaettulohkoihin,joihintuotetuttietokohteetonasetettujajoitaonvoitulinkittäävapaastikeskenään.Kuvanyksittäisetikonitilmentävätoppimis-laboratoriotapaamisia,dokumentteja,kommenttiketjuja,www-linkkejä,wiki-sivujajayhteisiäkirjoitustyöstämisenkohteita.Vasemmassalohkossa

209

ondokumentteja,joistailmenevätprojektinlähtökohtiailmentäviäsuun-nitelmiajahakemussekäprojektinaikanatuetettujahallinnollisiadoku-mentteja.Toisestalohkostavasemmallaoikeallasiirryttäessäovatvarsinai-setprojektitoimintaakuvaavatoppimissyklit(nimitysprojektinvetäjältä):kevät2009,syksy2009,kevät2010,syksy2010 jaoikeallakevät2011.Alinnaolevassa lohkossaovatprojektijulkaisuun liittyvätsuunnitelmatjadokumentit.Lohkoihinonrakennettusyklejä,jotkamuodostuvatop-pimislaboratoriotapaamisistasekäniihinliittyvistämateriaaleista.Oppi-mislaboratoriosessioihinonliitettyagendatjamuistiot,kotitehtävät,joitasessioissaonkäsiteltyjajatkotyöstetty,sekätapaamisissaesitetytjatuote-tutmateriaalit.Syklienlisäksilohkoissaonmateriaalikokonaisuuksia,jotkaovatkäsitemäärittelyjä,SWOT-jatapausesimerkkienanalyysejäsekäeri-laistenteemallistenmateriaalienverkostoja,kutenpilotti-suunnitelmatse-käOsmos-julkaisuihinliittyvätmateriaaliverkostot.Projektinpolkunäyt-täytyyKPE:nkautta toisiinsakiinnittyneinäpuolivuosittaisinasykleinä,jotkayksittäisinäsykleinäkoostuvattoisiinsakiinnittyneistätapaamisistasekämateriaaleista,joitaontyössätuetettu.

Kuvio 2. osmos-projektin työskentelyalusta KPe: materiaalit, niiden hierarkiat ja linkitykset

Tarkempinäkymäsyksyn2009oppimissyklinsisällöistä jaraken-teestaonesitettykuviossa3.Syklimuodostuukuudestaoppimislaborato-riotapaamisesta,jotkaonmerkittytoisiinsalinkitetyillä,violetinvärisilläsessio-ikoneilla.

210

Kuvio 3. syksyn 2009 oppimissykli: rakenne ja materiaalit

Syksyn2009ensimmäiseentapaamiseenliittyvämateriaalionkuvaavartenympyröity.Tapaaminen(syklintoinenvioletti ikonivasemmallanimeltä”20.8.2009”)onollutteemoiltaan(vihreätikonit)perhekeskuk-senvarhaisentuenjalastensuojeluntoimintajärjestelmienkuvaustajaana-lyysiä.Punaisellaonkuvassaaktivoituikoni,jokaonWord-dokumentissamääriteltyetätehtäväkriittisenasiakastapauksenvalmistelusta lähitapaa-mistavarten.EtätehtäväontuottanutkolmesiihenlinkitettyäWord-do-kumenttia.Sessio-ikoniinonmyöslinkitettyagendajamuistionatapaa-misestanousseetkehittämisideat.Kotitehtäväonollutjatkoakeväällä2009aloitetulletyölle,jaseonsiksilinkitetty(vasemmallekuvassanäkymättö-män)edellisensyklin3.4.2009tapaamisenaiheisiin.

Parityön ja yksilötyön polkuja

Kuviossa4.onesimerkkisiitä,kuinkaosallistujatpystyvätmielekkäästijaitsesuunnittelemallakäyttämäänKPE-alustaatyönanalyysinjayhtei-söllisentiedonrakentamisenvälineenä.Syksyn2009yksipäätyöolinyky-tilanjasenristiriitojenanalyysi.VasemmanpuoleisessakokonaisuudessaMetropolianlehtorijaItäisenperhekeskuksenjohtavaohjaajakokosivatjaanalysoivatparityönäopiskelijoidentekemiäasiakashaastatteluitaSWOT-analyysinmuotoon.AnalyysinsisältöjarakenneontehtyseikkaperäisestiKPE:hen,janekuvaavatmonikulttuuristenperheidentilanteidenvahvuuk-

211

sia,heikkouksia,mahdollisuuksiasekäuhkia.Näitätekijätavasivatedel-leenvahvistamisenjavälittämisennäkökulmista.Oikeallaolevassakoko-naisuudessa toinenMetropolian lehtorionanalysoinutviisioppilaidentekemäänhaastattelua, joihinonlinkitettyniidenpohjalta tehtySWOT.Olennaistatietämyksenkehittämiselleon,ettäanalyysitjaavoimetkysy-myksetontehtyKPE:henkaikillenähtäviksijajatkotyöstettäviksi.

Kuvio 4. Kaksi sWot-analyysiä nykytilasta: rakenne, materiaalit ja linkitykset

Vasemmanpuoleisenanalyysinosatekijätonrakennettuversiointikir-joittamisenvälineellä,ns.Note-työkalulla(tummanharmaatikonit),joistayksionavattu.Notemahdollistaatuotettuuntietoonpalaamisenjasenjat-kotyöstön.Analyysintuloksenaonrakenne,jossaanalyysinelementitonlinkitettytoisiinsa.Rakenteestailmenevätyksilönjayhteisönnäkökulmis-tapalveluohjauksenvahvuudet,heikkoudetuhatjamahdollisuudet.Nämäonlinkitettyseuraavalletasolle,jossakäsitelläänesimerkiksivahvuuksienhyödyntämistä.Tämätasopuolestaanonlinkitettykonkreettistenkeino-jenpohdintaan.Konkreettisiakeinojaontässärakenteessaraamitettuesillenousseidenristiriitojenkautta.RakennetoitekijöidenmielestäanalyysinjalogiikannäkyväksijoustavamminkuinesimerkiksikäyttämälläWord-do-kumenttia.Lehtoreidenjaperhekeskuksenjohtavanohjaajankäynnistämätanalyysitjasitätukevantietorakenteentekeminennäyttäytyvätäärimmäi-sentärkeänäyhteiskehittelyssä.Tarvitaansekäpitkäjänteistä,yksittäistenihmistensyvällistäilmiöihinpureutumistajakokoyhteisönlaajakatseisiakommentteja jakehitysideoita.Yhteisönmukaankutsumiseksi tarvitaanvälinejarakenne,jokanäyttää,mitätehdäänjamihinsuunnataan.Kuva1.

212

esittääoppimislaboratorioistuntoa,jossaedellämainitutSWOT-analyysitavattiinkaikilletyöstettäväksi.

Kuva 1. oppimislaboratorio ja KPe:n käyttö sWot-analyysien esittelyssä ja jatkotyöstössä

Ylläkuvatturakennetukianalyysinesittämistämuulleprojektiryh-mälle,koskayksityiskohtaisentiedonlisäksisiihensisältyimuunmuassayhteenvetojaristiriidoista jaerityisestikutsuyhteiseenpohtimaanuusiamonikulttuuristenperheidentukemisenkeinoja.Tämätyöosaltaanpoh-justisitä,millaisiapilottejamonikulttuurisenperhetyöntukenavoisike-hittää.Kuvan1.tapaamisenolennainentulosolivatkinylöskirjatutideatpiloteista,jotkaosaltaanauttoivatkonkretisoimaansyksyn2010jakevään2011toteutuneitapilotteja.Pelkkäkeskustelukinvoiollahetkellisestian-toisaa,muttapitkäkestoisestiseeiriitä.Olennaistaonsaadamonimutkai-nenanalyysinäkyväänmuotoon,jotavoiitsetyöstääjaesitelläsekäke-hittääyhdessä.

Millainen on toiminnan kohteen polku? ideoista yhteisiksi kohteiksi ja toteutuksiksi

Keskittyminenainoastaanihmistenosallistumiseeneiannakattavaakä-sitystäsiitä,mitentoimintaonsaavuttanutpäämääränsäelikuinkatoi-mintaonauttanutideoitasyntymään,kehittymäänjakonkretisoitumaantavoitteidenmukaisesti.Edelläonpyrittyavaamaanprojektitoimintaa,jo-

213

honniveltyvätihmisten(yksilöiden,ryhmienjakokoyhteisön)osallistu-minen,KPEalustanajavälineenä,monialainentietämysjasenjäljet(eriammattiryhmienosaaminenjasenpohjaltatuotetutdokumentit,tietora-kenteet,linkitjaniinedelleen)sekätoiminnankohteenaolevattavoitteet(uudetpilotit,työmuodot,yhteistyörakenteetjaniinedelleen).Millainenvoisiollapolkuideastakohtiprojektinkohteenaoleviatavoitteita?

Projektinpohjallaolevat tavoitteetkirvoittavatrunsaastiyksittäisiäideoita,muttaneonensintuotavamuidenmaisteltaviksijakritisoitavik-si.Näin tapahtuimyösOsmos-projektissa.Osallistujiennäkemysten jatoimintatapojenyhtäläisyydet javahvuudet tulivatesillekeskustelun janiistätehtyjendokumentteihinkautta.Esimerkiksipilottienpolkueteniyksittäisistäideoistayhteiseksieripilottienmahdollisuuksienideoinniksijasuunnitteluksi.Mahdollisuudetkonkretisoituivatvähitellen,niitäesi-teltiinsosiaalikentäntyöntekijöillejaopiskelijoillejalopultanetoteutui-vat.KPE:ssätämäpolkunäkyyeriaikoinatuotettujenpilotti-ideoidenjasuunnitelmienvälillä.Polkunäkyykuvassa1.linkityksinäeridokument-tienvälillä,jotkaalkavatsyksyn2009syklinsessiostajaSWOT-analyysinjälkituotoksestajajatkuvatkevään2010pilotti-esittelyihinjakevään2011neuvotteluihinprojektinjälkeisestäyhteistyöstä.

Keskustelua yhteiskehittelyn alustasta: polut, ikkunat, sillat ja seinät

Pitkäkestoisessa jamonialaisessaprojektissaon asiantuntevan ryhmänlisäksioltavahyvät toimintakäytännöt janiitä tukevavälineistö.Moni-ammatillinen,yhteisöllinen jaosittainvirtuaalisesti tuettu työskentelymuuttaatyönjakoaprosessinvetäjienjaosallistujienkeskenverrattunakas-vokkaiseentyöskentelyynomanammattikunnankesken.TässämielessämyösKPE:nkäyttöönkohdistuiuseitasuuriatavoitteita,koskaprojektissakokeiltiinjaopeteltiinmyöstyötapoja.

MitäKPE:nkäyttötarjosiprojektille,jamitävastaavanvälineenkäy-töllä tulisi yleisemminkin tavoitella? KPE oli ensisijaisesti alusta, jos-sakirjoitettuunjamallinnettuunmuotoonavattutietämyssaiyhteisestitunnistetuntilan.Osaltaansemyösohjasitietämyksenhallinnanjapro-jektioppimisenkäytäntöjä.Alustastavoinostaaesilleneljäpääpiirrettä.

Ensimmäiseksialustaonantanutmahdollisuudenerilaisille,muttatoi-siaantäydentäville toiminnanpoluille.Projektinvetäjänpolkuonolluthallita,monitoroida ja tuottaaprojektin tietämystä.Osallistujienpolut

214

ovatvaihdelleetyksilöidenvälilläosallistumisesta,tietoontutustumisestajakommentoinnistatiedonaktiiviseentuottamiseenjaanalysointiin.Yh-teisönpolkuonnäyttäytynytsiinä,kuinkavälineentukematietämyski-teytyyyhteisönmuistiksijatietovarannoksi.Oleellistaon,ettäideoidenpolutnäyttäytyvätjokoehjinäpolkuinaideoistasuunnitelmienkauttakäy-tännöntoteutuksiksitaikatkenneina,yksittäistenideoidentynkinä.Mo-lempiatarvitaan,koskatietokypsyykokeilun,hylkäämisenjauudelleenraamittamisenkautta.

Toiseksioman työn ja toiminnanesittelyt, esimerkiksi asiakkaidenhaastatteluistatehdytanalyysittaiprojektissakäytetytkriittistenasiakasta-paustenesittelyt,ovatikkunoitaerilaisinammatillisiinjaasiakkaidenmaa-ilmoihinjatilanteisiin.Kolmanneksimonialainenprojekti,jokapyrkiiluo-maanennennäkemättömiäratkaisuja,tarvitseerakenteitajavälineitä,jotkaliittävätelementtejätoisiinsa.Nämäovatsiltoja,joidenseuraaminenaut-taaymmärtämääntietämyksenajallista jasisällöllistäkehittymistä.TästäesimerkkinäOsmos-projektissaolivat toisiinsa liittyvienoppimissyklien,oppimislaboratorioidensekänäihinliittyvienmateriaalienlinkittyminen.

Neljänneksiprojekteissaonainaseiniä, jotka toisaaltaestävät tietä-myksen jakamista taikehittymistämutta toisaaltaauttavatrajaamaanjahallitsemaantietämystäjatoimintaa.Seiniäonmonenlaisia:henkilökoh-taisiinkykyihinjatavoitteisiinliittyviä,teknisiäongelmiajaesimerkiksityökulttuuriinkätkettyjäkäytäntöjä.Osmos-projektinansioksionnoussuttietämyksenjakamisenjaomantyönanalyysienkauttatavoitteitavastaavattuotokset.Näitäovatuudettoimintakokeilutjaerityisestiprojektinjälkeis-tätoimintaatukevatyökulttuurisekätoimintarakenteetammattikorkea-koulunjatyöelämänkesken.

215

Lähteet

Engeström,Y.2004.Newformsoflearninginco-configurationwork.JournalofWorkplaceLearning16(1/2).11–21.

Engeström,Y.2007.PuttingVygotskytoWork.TheChangeLaboratoryasanApplicationofDoubleStimulation.InH.Daniels,M.ColeandJ.V.Wertsh(eds.):CambridgeCompaniontoVygotsky.CambridgeUniversityPress.363–382.

Kaljonen,P.–Lallimo,J.2010.Matkallayhteiskehittelyyn–kokemuksiaammattikorkeakoulunjatyöelämänyhteistyöstä:OSMOS–Osallistavamonikulttuurinensosiaaliohjaus-projekti.KONSEPTI–Toimintakonseptinuudistajienverkkolehti6(1).

Paavola,S.–Hakkarainen,K.2009.Frommeaningmakingtojointconstructionofknowledgepracticesandartefacts–AtrialogicalapproachtoCSCL.InO’Malley,C.–Suthers,D.–Reimann,P.–Dimitracopoulou,A.(eds.):ComputersupportedcollaborativelearningPractices:CSCL2009conferenceProceedings.Rhodes,Greece:InternationalSocietyoftheLearningSciences(ISLS).83–92.

Victor,B.–Boynton,A.C.1998.Inventedhere:MaximazingYourOrganization’sInternalGrowthandProfitability.Boston,MA.:HarvardBusinessSchoolPress.

216

näkee työnsä tulokset

Perhekeskukseen tulevat maahanmuuttajat tahtovat usein samoja palvelui-ta kuin aivan tavalliset suomalaiset perheet. Kysymykset koskevat usein työl-listymistä, lastenhoitoa, kulttuuria ja erilaisia palvelujärjestelmän käytäntöjä. Terveyspalveluiden kysely on myös meidän jokapäiväistä arkeamme. Palkitsevaa on juuri se, että pienilläkin arjen neuvoilla ja teoilla on mahdollista auttaa per-hettä selviämään Suomen oloissa. Perheiden ilo ja kiitollisuus on aito, ja pelkäs-tään se saa työni tuntumaan tärkeältä. Palkinnoksi koen pienenkin hymyn asi-akkaan kasvoilla. Se kertoo siitä, että toivon kipinä on syttynyt, vaikkei päivässä muuta valoa näkyvissä olisikaan.

Mikäli monikulttuurinen perhe on asunut Suomessa vasta vähän aikaa, on hie-noa huomata, miten he alkavat sopeutua Suomen ilmastoon ja kulttuuriin. On myös hienoa nähdä ja kokea, kuinka kiitollisia he ovat siitä, että heidän lapsen-sa pääsevät kouluun ja oppivat kirjoittamaan ja lukemaan. On ilo nähdä hymy nuorten somalilasten kasvoilla heidän leikkiessään koulunpihalla lumessa suoma-laisten kavereittensa kanssa.

Eniten tässä työssä minua palkitsee se, kun näen jonkun auttamistani maahan-muuttajaperheistä kävelevän kadulla minua vastaan iloisesti hymyillen. Jotkut jopa kertovat minulle, miten ovat päässeet jaloilleen ja integroituneet uuteen yh-teiskuntaan. Usein myös se, että perhe ei tule pitkään aikaan hakemaan apua, on iloinen viesti, kaikki on hyvin.

Osmos-projektiin osallistuneiden sosionomiopiskelijoiden mielikuvia monikulttuurisesta työstä, eläytymismenetelmällä tuotettu harjoite

217

Tämän artikkelin tarkoituksena on kuvailla Osmos-

projektin arviointitutkimuksen tuloksia. Arviointitut-

kimus oli ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon

opinnäyte sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja joh-

tamisen opintokokonaisuudessa ja osa projektin tilaa-

maa ulkoista arviointia. Artikkelissa kuvaillaan projek-

tin toimijoiden ja opiskelijoiden käsityksiä projektissa

hyvin toimineista asioista, kehitettävistä asioista sekä projektin aikana syntyneistä uu-

sista ideoista. Tavoitteena oli tuottaa tietoa projektin integroimiseksi, kehittämiseksi ja

juurruttamiseksi osaksi ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmaa.

13 oikeus, mahdollisuus vai velvollisuus osallistua? – osmos-projektin arviointia

jaana leinonen

TämänartikkelintarkoituksenaonkuvaillaOsmos-projektinarviointitut-kimuksentuloksia.Arviointitutkimusoliylemmänammattikorkeakoulu-tutkinnonopinnäytetyösosiaali-jaterveysalankehittämisenjajohtami-senopintokokonaisuudessa jaosaprojektintilaamaaulkoistaarviointia.Artikkelissakuvaillaanprojektintoimijoidenjaopiskelijoidenkäsityksiäprojektissahyvintoimineistaasioista,kehitettävistäasioistasekäprojektinaikanasyntyneistäuusistaideoista.Tavoitteenaolituottaatietoaprojektinintegroimiseksi,kehittämiseksijajuurruttamiseksiosaksiammattikorkea-koulunsosiaalialankoulutusohjelmaa.

Osmos-projekti, käynnistyi elokuussa2008 japäättyi toukokuussa2011(Projektihakemus2008).ProjektioliMetropoliaAmmattikorkea-koulun jaHelsinginItäisenperhekeskuksenyhteinenkehittämishanke,jonkatavoitteenaolikorkeakoulunjatyöelämänyhteistyöntiivistäminen,koulutuksensisältöjenkehittäminen,monikulttuurisenosaamisenkehit-täminensekäopiskelijoidenmonikulttuuriseentyöhönrekrytoitumisen

218

tehostaminen.(Projektikuvaus2010.)Perhekeskuksensosiaaliohjaustapy-rittiinkehittämäänsiten,ettäsevastaaentistäparemminmaahanmuutta-jataustaistenperheidenpalvelutarpeisiinsekävahvistaaheidänosallisuut-taan jakuulluksi tulemisenkokemustaanperhepalveluidenkäyttäjinä jakehittäjinä(Kaljonen–Lallimo2010:2).

osmos-projektin teoreettinen viitekehys ja työvälineet

Osmos-projektinteoreettisenaviitekehyksenäjasovellettunatoimintata-panaoliYrjöEngeströminkehittämäekspansiiviseenoppimiseenperus-tuvayhteiskehittelynmalli.Lehtosen(2008:10)mukaanekspansiivisessaoppimisessamuutetaanyhteistyölläolemassaolevaatyöntoimintamallia.Siinäkyseenalaistetaanmallintoimintalogiikkajalaajennetaansitähuo-mattavasti.Ekspansiivisenoppimisensoveltuvuuttaontutkittuopetustoi-minnassajaopetustyössä.Tutkimustulostenperusteellaonosoitettu,ettäekspansiivinenoppiminenonniinsanottuteoreettinenyleistystyöyhtei-sössä tapahtuvastauudentoiminnankehittymisestä.Ekspansiivisuudentavoitteenaonkehittääjamuuttaavakiintuneitatoimintarakenteita.Mo-niammatillisessayhteistyössäekspansiivisuutta tapahtuujosilloin,kunrajatylittyvätkouluorganisaationjatyöelämänvälillä.Ekspansiivisenop-pimisenvaiheitakuvataannykyisestä toimintatavastauudenkäytännönvakiinnuttamiseen.

Ekspansiivinenoppimineneiolesuoraviivaistavaaneteneevaiheittainoppimissyklinä.Yllättävienesteidensattuessajoudutaanpalaamaanmyössyklissä taaksepäin.Merkittävätmuutoksetorganisaatioidentoimintata-voissakestävätyleensävuosia.Ekspansiivisensyklinvaiheetovatyhteisiäoppimistekoja,jayhdessänemuodostavatlaajemmankokonaisuuden.Op-pimisteotovatyhteisiäjatapahtuvatdialoginavulla,jossaeivälttämättäollayksimielisiä.Ekspansiononnistumistaarvioidaanuudentoimintamal-linelinvoimaisuudellaeikäyksimielisyydellä.(Engeström2004:60–61.)

Projektin ekspansiivisenoppimisen työvälineinäyhteiskehittelyssäkäytettiinoppimisklinikkatoimintaa javerkkovälitteistäoppimisalustaa,KnowledgePracticesEnvironmentiä(KPE).KaljosenjaLallimon(2010:2,5–10)mukaanoppimisklinikkatoiminnassakäytettiinsovellettuamuutos-laboratoriomenetelmää.(Ks.www.muutoslaboratorio.fi).Yhteisissäistun-noissaanalysoitiinoppimissyklienaikanakerättyämateriaalia,keskustel-tiinmonikulttuurisensosiaaliohjauksenhaasteista,suunniteltiin tuleviapilottejajaarvioitiinniitä.Oppimisklinikkatoimintaanosallistuivatpro-

219

jektintoimijatsekäItäisenperhekeskuksentyöntekijöitä.Muitayhteistyö-kumppaneitakutsuttiinmukaanyhteiskehittelyynoppimisklinikassakäsi-teltyjenteemojenmukaan.(Ks.Lallimotässäjulkaisussa.)

tutkimuksen kohderyhmä, aineiston keruu ja analysointi

OpinnäytetyössäkvalitatiivisentutkimuksenkohderyhmänäolivatOsmos-projektissa toimineetprojektipäällikkö,ammattikorkeakoulunopettajat,HelsinginItäisenperhekeskuksentyöntekijät,Helsinginyliopistonpsyko-logianlaitoksentutkijasekäammattikorkeakoulunopiskelijat.Tutkimustu-lostenlähdeaineistonakäytettiinmyösprojektinaikaisiaERS-väliraportte-jasekäseminaarienpalautteita.Opiskelijoilletehtiinryhmähaastattelu,jatoimijoillelähetettiinkyselylomake.

Avoimiakysymyksiäsisältäneetlomakkeetlähetettiintoimijoillehel-mikuun2011alussa.Vastausprosenttioli80.Helmikuunaikanaopiske-lijoille tehtiinkaksiryhmähaastattelua.ToiseenhaastatteluunosallistuikolmeOsmos-projektinaikaiseenpalveluohjauskurssiin ja toiseenkak-simonikulttuurisuus- jaantirasismiopintokokonaisuuteenosallistunuttaopiskelijaa.Haastatteluttoivatlähinnätäydennystietoatoimijoidennäke-myksiin,eikäniitätehtäessäpyrittysamaanlaajaakäsitystäopiskelijoidenkokemuksista.Molemmathaastattelutnauhoitettiinjalitteroitiin.

Aineistot analysoitiin induktiivisesti sisällönanalyysinmenetelmääjoustavastisoveltaen.Analysoitavataineistotolivatprojektinväli-jalop-puraportit,postikyselynvastauksetsekäryhmähaastattelujenlitteroituelisanastasanaanpaperillekirjoitettusisältö.KyngäsjaVanhanen(1999,5)ovattodenneet,ettäsisällönanalyysinensimmäinenvaiheonanalyysiyk-siköstäpäättäminen,jasenvalintaaohjaavattutkimustehtäväjaaineistonlaatu.Tavallisimminanalyysiyksikköonsanataisanayhdistelmä,muttasevoiollamyöslausetaiajatuskokonaisuus.Tässäarviointitutkimuksessanianalyysiyksikköolilause,jokasisälsiajatuskokonaisuuden.Analyysiyksi-könvalintaanvaikuttivatprojektintavoitteetjatutkimuskysymykset,joillahaettiinvastaustakysymyksiin:

1)MikätoimiiOsmos-projektissahyvin?2)MitäkehitettävääOsmos-projektissaon?3)MinkälaisiauusiaideoitaOsmos-projektituotti?

220

Aineistostalöydetytanalyysiyksikötpelkistettiinjasamaaasiaatarkoit-tavatasiatklusteroitiinomiksialaluokikseen.Alaluokkiennimeämisessäkäytettiinalkuperäisinformaationkielellisiäilmauksia.Lopuksialaluokatryhmiteltiinvieläyhdistäviksiluokiksi.Luokkienjamuodostettujenkäsit-teidenperusteellavastattiintutkimustehtäviin.

arvioinnin tulokset

Analyysiaineistonarvioinnissamuodostuikolmeyhdistävääluokkaa:toi-mivaa,kehitettävääjauudetideat.Sekäalaluokattoimivaaettäkehitettä-vääjakautuivatseitsemäänalaluokkaan,joitaolivatopetus,menetelmät,sosiaaliohjaus,yhteistyö,opiskelijat,toimijatjaasiakkaat.

Yläluokka Yhdistävä luokka

Opetus

Menetelmät

Sosiaaliohjaus

Yhteistyö

Opiskelijat

Toimijat

Asiakkaat

Toimivaa

Kehitettävää

Uudet ideat

Kuvio 1. Kooste osMos-projektin arviointitutkimuksen analyysitulosten ylä- ja yhdistävistä luokista

221

toimivaa

opetus

Projektintoimijoidenkäsitystenmukaanopetuksenintegroinnissaopis-kelijoidenopintojaolilimitettytyöelämään.Myösoppimistehtävätolilii-tettyaiempaaaktiivisemmintyöelämään,tosinkaikkienopinnäytteidentavoitteeteivätolleetprojektintavoitteidensuuntaisia.Joidenkintoimijoi-denmukaanalkuvaiheessaopetuksenintegrointiItäisenperhekeskuksentoimintaanonnistuihyvin,muttaprojektinedetessävarhaisentuentyön-tekijäteivätenääolleetkovinkiinnostuneitayhteistyöstä.Kaikkityönte-kijätolivatkuitenkintietoisiauudestatoimintatavasta.Opetukseninteg-roinninkoettiinonnistuneensuhteellisenhyvin.

Opiskelijoidenkokemuksetkurssientoteutuksestaolivatmyönteisiä,jaharjoittelumaahanmuuttajataustaistenasiakkaidenkanssaoliantoisaa.Kokemuksissakorostui teoriaopetuksenhyödyllisyysasiakastyössä.Teo-riaopetusantoikäsityksensosiaaliohjausprosessinerivaiheista,helpottiasiakastyönsuunnitteluajaasiakkaidenkohtaamistasekäantoitietoaasi-akkaidenauttamiseksi.Opiskelijanominsanoin:

… että tiedettiin ensin, esimerkiksi kartotetaan sen asiakkaan tilanne tällä het-kellä, ja sit sen jälkeen tehään se suunnitelma, ja sitten yhessä toteutetaan tai käydään läpi sitä ja arvioidaan et meil oli (.) tiedettiin miten se prosessi menee. Ja sit tietysti ku oltiin vähän perehdytty näihin lakeihin ja muihin, niin sit me osattiin vähän (.) meil oli enemmän tietoa et mistä se asiakas saattaa hyötyä, mitä sille kuuluu.

Menetelmät

Projektinekspansiivisenoppimisentyövälineenäkäytettyäoppimiskli-nikkatoimintaajasenkuukausittaisiakokoontumisiapidettiintoimivanayhteiskehittelynareenana,jossamietittiinerilaisianäkökulmiaasioihin,suunniteltiinpilottejajamenetelmiäsekäarvioitiinniitäyhdessä.Oppi-misklinikkakoettiinhaasteelliseksikokeiluksi, jokavaatiaikaayhteisenkielenjakohteenrakentamisessa.Klinikkaosoittautuiyhteistyötätukevak-sirakenteeksi,jossavoitiinottaaesiinmonikulttuurisensosiaaliohjauksenhaasteitajatyökäytänteitä.Ohjaajanrooliolihaasteellinenoppimisklinik-katyöskentelyssä.

222

ProjektinaikanaverkkopohjainenoppimisympäristöKPEosoittautuierinomaiseksitiedontallentamisessa,rakentamisessajaoppimisessa.Myöstyömallitkoettiinhyviksi, janiiden juurruttaminenosaksiMetropoliaAmmattikorkeakoulun ja Itäisenperhekeskuksenyhteistä toimintaaolitoimijoidenkäsityksenmukaanhyvälläalulla.Yhteistyönedistämiseksijajuurruttamiseksiperustettiinyhteistyöelinloppuvuodesta2010.Uuttatietoatuotettiinkirjoittamallaartikkeleitaprojektinaiheisiinliittyen.Ku-tenerästoimijakuvasi:

Juurtumista edistää varmasti ns. ”juuri”-yhteistyöelimen perustaminen. Yhteistyöelimessä on opettajien ja kentän työntekijöiden edustus ja sen on tarkoi-tus lukukausittain yhdessä suunnitella opintojaksoihin sellaiset oppimistehtävät, jotka hyödyttävät win-win-periaatteella sekä kenttää että opetusta.

sosiaaliohjaus

Osmos-projektiolitoimijoidenkäsityksenmukaantärkeäsosiaaliohjaajil-le,koskasosiaaliohjauksentyöntutkimistajakehittämistäeiaikaisemminolejuurikaantehty.Yhteistyönmyötämonikulttuurisensosiaaliohjauksentutkiminenjakehittäminenlähtikäyntiin.Myöserisosiaaliohjaajientöi-denvertailuosoittautuihedelmälliseksiprojektinaikana.

Yhteistyö

Toimijoidenkäsityksenmukaanyhteistyöolisujuvaaopiskelijoiden,työn-tekijöidenjaopettajienkesken.Opiskelijatmotivoituivatoikeantekemisenjahyvänyhteistyönmyötä.Yhteistyöverkostosyntyi,jayhteistyömyössy-ventyiopettajienjaItäisenperhekeskuksentyöntekijöidenkesken,vaikkatoisaaltajonkuntoimijankäsityksenmukaan”kentällä”eiollutkiinnos-tustayhteistyöhön.Projektiaedistitoimivajaselkeätyön-javastuunjako.

opiskelijat

Toimijoidenkäsityksenmukaanopiskelijatsitoutuivat tehtävientekemi-seenhyvin.Opiskelijat saivatprojektinmyötäsyvempiäoppimiskoke-muksiajarealistisenkuvansosiaaliohjauksesta.Opiskelijatkertoivatomi-enasenteidensamuuttuneenjaitseluottamuksensakasvaneen.Tehtävien

223

myötäsyntyiyhteyksiätyöelämään,jakiinnostussekäsosiaaliohjaukseenettämonikulttuuriseentyöhönkasvoi:

Niin siis mä muistan, et mä kyl tykkäsin tosi paljon siit kurssista, ja mä tota sain siit niiku silleen ihan hirveesti. Ite niiku koin, että mä sain niitä omiakin ennakkoluuloja niiku lähti. Niiku sitä myötä, ku kuuli vaikka sitä, että millanen prosessi on tyyliin hakee sitä turvapaikkaa …Vau ja mä innostuin ihan hulluna siit monikulttuurisuudesta…

toimijat

Toimijatkokivat,ettäheidänymmärryksensämonikulttuurisestatyöstäjasosiaaliohjauksestakasvoiprojektinaikana.Opettajatsaivatsyvemmänku-vantämänpäivänsosiaaliohjauksestajasenmyötäkykenivätvaikuttamaanopetuksenlaatuun.Tietosekäuudettaidotsaivatpohtimaanasioitalaajem-min.Tietoisuudenkasvaminenavarsijarikastuttimaailmankatsomusta:

Olen lukenut paljon aiheeseen liittyvää kirjallisuutta, joten on lisääntynyt tieto heidän asemastaan. Olen tutustunut maahanmuuttajiin ja nähnyt heidän erilai-sia tilanteitaan ja myös Suomen virallisen mamu-politiikan ongelmia.

Toisaalta mietityttää kulkeeko jossain ns. ymmärtämisen ja jouston raja jo suo-malaisen yhteiskunnan rakenteiden vuoksi.

asiakkaat

Toimijoidenkäsityksenmukaanasiakkaathyötyivätmonintavoinpro-jektista.Leikkipuistosaitukeatoimintaansa,jasiellätoimineidenryhmi-enavullasaatiinkontaktimaahanmuuttajataustaisiinasiakkaisiin.Leikki-puistontapaamisettoimivatyhteistoiminnanjaasiakkaisiintutustumisenpaikkoina.Somalialaistenäitienryhmätarjosikeskinäistäaikuistenver-taistukea.Leikkipuistonlapsetsaivatryhmässähuomiota,jaheidäntaito-jaanvahvistettiin.Kaikillelapsilleavoinryhmäoliyksilöitätukeva.Leik-kipuistontoiminnassayhteistyöonjojuurtumassa,jamonikulttuurinentyöonsaanuttukearakenteista.

224

Projektin kehityskohteet

Toimijoidenkäsityksenmukaanmonikulttuuristasosiaaliohjaustapitäisikehittääkentän(Itäisenperhekeskuksen)tarpeistakäsin.Monikulttuuri-nensosiaaliohjausonilmiönäuusi, jasenkäsittelemisessä jaopettami-sessatarvitaanuusiakäsitteitä.Projektintoimintatapapitääjuurruttaa,jasiihentarvitaanyhteistyökumppaneidenjohdontukiriittävienresurssienvarmistamiseksi.Myösosapuoltensitouttamistaonkehitettävä.Projektissamukanaolijoillavoiollaerikäsitystavoitteistajamerkityksestä:

Tarvitsemme uusia käsitteitä ja uudenlaista lähestymistapaa, jolla ”sosiaalitäti”-leimaa ja asetelmaa rikotaan. Olemme mukana globaalissa kehityksessä, jossa ihmiset liikkuvat kasvavassa määrin. Myös työn täytyy elää mukana ihmisten arjen muutoksissa.

Toimijoidenmukaanmyösmenetelmiä,kutenoppimisklinikanvälineitäjatyömalleja,onkehitettäväyhteistyössäedelleen.Omiintoimintatapoihinkaivattiinlisääkriittisyyttä,jakaikilleosallisillepitäisitarjotavalmiuksiakatsellaavoimestijakriittisestityötäänmuidenkanssa,jottatyötävoidaanmuuttaa.Menetelmistäsosiaalityönhaasteidenkartoitustoivottiinjuurru-tettavanosaksijokavuotuistaopetusta.Joidenkintoimijoidenkäsitystenmukaantoimintamalliteivätole juurtuneet,mutta juurtumistaedistäätyömallienkäyttäminen:

En osaa sanoa, onko jotain jo juurtunut. Hyvien työmallien käyttäminen aktii-visesti juurruttaa niitä. Samoin työntekijöiden halu kokeilla uusia tapoja toimia + kehitellä eri malleja.

Projektintavoitteenaolimonikulttuurisensosiaaliohjauksenkehittäminenyhteistyössä.Tuloksiatarkasteltaessaosoittautui,ettätoimijoidenkäsitys-tenmukaansosiaaliohjausonvarsinammattinimikkeeseensidottua,senhahmottaminenvaikeaajavielämuotoasekäsisältöähakevaa.Sosiaalioh-jaustapitäisi lähestyäerinäkökulmista, jauusia innovatiivisia työtapojatuotettavayhteistoiminnallisesti.

Kutenjoaiemminmainittiin,niinyhteistyösujuikaikkienosallistu-jienkeskenhyvin.Kuitenkinopiskelijoidenhaastatteluissakäviilmi,ettäopiskelijoillaeiollutoikeinkäsitystäopettajienjatyöelämäntoimijoidenyhteistyöstä,vaansiitäesitettiinerilaisialuuloonperustuviaarvioita.Jat-kossaprojektinjuurruttamisessapysyväksikäytännöksikannattaakinkiin-

225

nittäähuomiotaopiskelijoidenparempaanperehdyttämiseenjatoiminnanläpinäkyväksitekemiseen.Vaikkayhteistyökoettiinsujuvaksi,niinjotkuttoimijatkaipasivatvieläparemmintoimivaayhteistyötäItäisenperhekes-kuksentyöntekijöidenkanssa.Opetuksenaikatauluedellyttääsujuvaayh-teistyötätyöelämänkanssa.

Haastattelija: ”Miten se niiku ilmeni se opettajien ja työelämän toimijoiden ja opiskelijoiden yhteistyö? ”Opiskelija: ”Emmä oikeestaan pysty sanoon sitä. Että kyllä se aika näkymätöntä meille oikeestaan on.”Toimija: ”Pitäisi saada toimivampi yhteistyö aikaiseksi kentän toimijoiden kans-sa. Opintojaksot etenevät omalla aikataulullaan – ei yhteistyötä voi jäädä odot-telemaan.”

Projektintavoitteenaoliosallistaatoimijoita,työntekijöitä,opiskelijoi-tajaasiakkaitaekspansiivisenoppimisenyhteiskehittelyyn.Opiskelijoidenosuudeksijäikuitenkinlähinnäopetukseenosallistuminen,opetuksessaopittujenmenetelmienkokeiluasiakaskontekstissa,oppimistehtäviente-keminensekämateriaalintuottaminenopettajien,työelämäntoimijoidenjaopiskelijoidenyhteisiinkoulutuksiin.Arvioinnintulostenperusteellaprojektintoimijatesittivät,ettäjatkossaopiskelijoitaonsitoutettavamyösopetuksenkehittämiseen.Kehittämineneisaaollavainopettajientehtävä.Lisäksiperhekeskustentyöntekijöidenosallisuutta toivottiinvahvistetta-van,jaheidänosallistumisensaopetukseenjuurrutettavan.Työntekijöidenvaihtuvuusperhekeskuksenorganisaatiomuutoksenvuoksisekäjoidenkintyöntekijöidenmuutosvastarintahaittasivatprojektinedistymistä.Osaken-tällätyöskentelevistäsosiaaliohjaajistakoki,etteisaanutprojektistamitään.

Osmos-projektinERS-väliraportissamainitaan,ettämaahanmuuttaja-taustaistenasiakkaidenosallistamisenosalta tavoitteetolivatylimitoitet-tuja.Toimijoidenkäsitystenmukaanasiakkaitaon jatkossaosallistettavaentistäenemmän, jaopiskelijoidenmukaanasiakkaidenkulttuuritaustaonhuomioitavaparemmin.Osallistaminenosoittautuikuitenkinerittäinhaastavaksi tehtäväksiprojektinaikana.Opiskelijoidenkokemustenmu-kaanosallistamisenmahdollisuuksiaontarjottavasiellä,missämaahan-muuttajiakohdataanarjessa:

…sosiaaliohjaus on jo asetelmana suomalainen näyttämö, jolloin ei riitä että näytelmää ja rooleja muutetaan. Joudumme miettimään, millä tavoin maahan-muuttajat saadaan osallistettua käsikirjan tekemiseen ja koko näyttämön raken-tamiseen mukaan muutoinkin kuin asiakkaina.

226

uudet ideat

Projektinmyötäsyntyiuusiaideoita,kutenesimerkiksiseuraavatajatuk-set: lisääryhmätoimintaamaahanmuuttajataustaisilleasiakkaille,etsiväätyötä,asiakkaidenkohtaamisiinparityötäsuomalaisenjamaahanmuutta-jataustaisentyöntekijänkesken,koulu-jakasvatusverkostonkehittäminenjamonikulttuurisenosaamiskeskuksenperustaminen.Yksiopiskelija jatoimijakuvasivatasiaa:

… niin mehän järjestettiin sit tämmönen work shop maahan… näille Itäisen perhekeskuksen maahanmuuttajaäideille. Ni tällasta vois kans, tällast jotain ak-tiviteettia tehdä lisää.

Eräänlaisen monikulttuurisen osaamiskeskuksen perustaminen voisi olla yksi ta-pa keskittää ja koota yhteen monikulttuurista osaamista. Keskuksessa edistet-täisiin maahanmuuttajille suunnattujen sosiaalipalvelujen tutkimusta ja erilaisia kehittämisprojekteja. Keskuksessa kehitettäisiin konkreettisesti myös maahan-muuttajatyössä käytettäviä työmenetelmiä, sieltä annettaisiin myös suoraa kon-sultaatioapua konkreettisiin asiakastapauksiin.

Yhteenveto tuloksista

Osmos-projektintutkimus-jakehittämistoimintasekäopetukseninteg-rointiItäisenperhekeskuksentoimintaanonnistuimelkohyvin.Opetuskiinnittyiperhekeskustentyöntekijöidentoimintaan,jakaikkityöntekijätolivattietoisiatästäuudestatoimintatavasta.Alkuvaiheessamyösvarhaisentuentyöntekijätolivataktiivisiaintegroinnissa,muttaprojektinedetessäkiinnostusyhteistyöhönväheni.

Jaroman,VäätämöisenjaTarhosen(2008:50)mukaantutkimus- jakehittämistoimintasekäopetuksenintegrointiammattikorkeakouluissaonalkutekijöissään jakohdistuuvielä toistaiseksiosatekijöihin.Virkkunen,Ahonen,SchauppjaLintula(2010:56,154)esittävätkin,ettäkeskeisimpiäammattikorkeakouluntoimintakonseptinkehittämisenjaoppimisenhaas-teitaonnimenomaanse,mitenkyetäyhdistämääntyöelämänjalaajastisovellettavanammattialakohtaisentoiminnanjatiedonhallintasekäkehit-täminen–varsinkinkunmoneterialojenammattilaisetovatsitäyhdessätoteuttamassa.Yhteiskehittelylläpyritäänluomaansellaisiatoimintatapoja,joillavoidaanhavaitayksittäistenasiakkaidentarpeitajakokemuksiasekävastatajamukautuaniihin.Yhteiskehittelylläkehitetyttoimintatavateivät

227

kuitenkaanjohdakoskaanvalmiiseentoimintatapaantaituotteeseen,vaanyhteistoimijoidenvälillekehittyyeläväjakasvavayhteistoimintaverkosto.Virkkusen(2011:2)mukaantoimintakonseptinmuutoskestäävuosia,eikäsenedetessäolelainkaanselvää,mihinkehitys-jaoppimisprosessijohtaa.

Projektinaikaistaoppimisklinikkaapidettiintoimivanayhteiskehitte-lynareenana,jossamietittiinerilaisianäkökulmiaasioihin,suunniteltiinpilottejajamenetelmiäsekäarvioitiinniitäyhdessä.Klinikkaosoittautuiyhteistyötätukevaksirakenteeksi,jossatyöstettiinmonikulttuurisensosi-aaliohjauksenhaasteitajatyökäytänteitä.Myöstyömallitkoettiinhyviksi,niidenarveltiinkehittyvänajanmyötäparemmiksi,janiidenjuurruttami-nenosaksiMetropoliaAmmattikorkeakoulunjaHelsinginItäisenperhe-keskuksenyhteistätoimintaaonhyvälläalulla.Oppimisklinikanvälineitäjatyömallejaonkuitenkinkehitettäväyhteistyössäedelleen,jatyömallienkäyttäminenedistääjuurtumista.

Virkkusenym.(2010:109,138)mukaanHelsinginammattikorkea-kouluStadiassa(nykyinenMetropoliaAmmattikorkeakoulu)toteutetuissamuutoslaboratorioprosesseissa,joissaonnoudatettusamantyyppistäeks-pansiivisenoppimisenkehääkuinOsmos-projektinoppimisklinikalla,kyettiinlöytämäänsenhetkisentoiminnanongelmienjatoiminnansyitäjatäsmentämäänyhteisenoppimisenjakehittämisenhaasteita.Muutos-laboratorioissaluotiinnäköalojatulevaankehitykseenjauusiakäytännönratkaisuja.Vainosassamuutoslaboratorioitakyettiinopetuskytkemäänen-tistäparemmintyöelämäntoimintojenkehittämiseen.Osmos-projektinoppimisklinikallaaikaansaadut tuotoksetolivatsamansuuntaisiaStadiantulostenkanssa.Virkkusenym.(2010:138)mukaantulostenarvoeipe-rustupelkästäänongelmienratkaisuun,vaanniitäpitääarvioidasenpe-rusteella,millaisianäköalojaneluovatjamitennepalvelevatammattikor-keakoulunuudentoimintakonseptinkehittämisessä.

Virkkusenym.(2010:156)mukaanStadiansosiaalialanmuutosla-boratoriossaontullutesille,ettänykyisessäkäytännössäharjoittelutovatopiskelijoille”yksilöprojekteja”jaopettajilleerillisiätoimintoja.Stadiassaratkaisuksisuunniteltiinharjoittelujenkokoamistalaajemmiksi,koulutus-ohjelmanjatyöelämänkehittämisenkannaltalaajemmiksikokonaisuuk-siksi,jollointutkimus-jakehittämishankkeetolisimyöhemminhelpom-pikytkeätukemaantoisiaan.Osmos-projektissayhteistyönedistämiseksijajuurruttamiseksiperustettiinyhteistyöelin”juuri”loppuvuodesta2010.Yhteistyöelimessäonopettajienjatyöntekijöidenedustus,jokasuunnitte-leelukukausittainopintojaksoihinsellaisetoppimistehtävät,jotkahyödyt-tävätwin-win-periaatteellasekäkenttääettäopetusta.

228

ProjektinaikanaverkkopohjainenoppimisympäristöKPEosoittautuierinomaiseksitiedontallentamisessa,rakentamisessajaoppimisessa.MyösVirkkusenym.(2010:129,161)mukaanuudetdigitaalisetteknologia-alus-tatovathajautettujeninnovaatioprosessienorganisoimista jakoordinoi-mistapalveleviainfrastruktuureja.Nejäsentävätkehittämisenkohteenjaluovatpohjankehittämiseenosallistuvientoimijoidenyhteistoimintayh-teisönmuodostumiselle.

Opinnäytetyöntulostenmukaansosiaaliohjausonvarsinammattini-mikkeeseensidottua,senhahmottaminenonvaikeaajahakeevielävielämuotoajasisältöä.Metropoliansosiaalialankoulutusohjelmanopetussuun-nitelman(ks.http://opinto-opas-ops.metropolia.fi)mukaansosiaalialantyönkeskeisintäaluettaonyksilöiden,ryhmienjayhteisöjenhyvänelämäntukeminenjakehittäminen.Menetelmällisinälähtökohtinaovatarjessata-pahtuvayksilöidenjayhteisöjenidentiteetinvahvistaminensekäsellaisentoimintakulttuurinrakentaminen,ettäsemahdollistaajaaktivoiasukkaitayhteiskunnalliseentoimintaan.Osmos-projektissayhteistyönmyötämoni-kulttuurisensosiaaliohjauksentutkiminenjakehittäminenkäynnistyi.Jat-kossasosiaaliohjaustaonlähestyttäväerinäkökulmistajatuotettavauusiainnovatiivisiatyötapoja.Monikulttuurinensosiaaliohjausonilmiönäuusi,jasenkäsittelemisessäjaopettamisessatarvitaanuusiakäsitteitä.MyösVirk-kunenkirjoittaaomassaartikkelissaantässäjulkaisussa,ettätoimintakon-septienkehittämisessätarvitaanuusiakäsitteitäjateorioita,joidenavullauusiahaasteitavoidaanymmärtääniihinvastaamiseksi.

YhteistyösujuiOsmos-projektissahyvinopiskelijoiden,Itäisenper-hekeskuksentyöntekijöidenjaopettajienkesken.Opiskelijatmotivoituivatoikeantekemisenjahyvänyhteistyönmyötä.Virkkusenym.(2010,150)mukaanaiemmattutkimuksetosoittavat,ettäkoulutusohjelmantyöelämä-suhdeheijastuuopiskelumotivaatioon.Tämäntutkimuksentuloksetosoitta-vat,ettäMetropoliaAmmattikorkeakoulunjatyöelämäntoimijoidenkeskensyntyitoimivayhteistyöverkosto.Hyrkkäsen(2007)mukaanuudenlaisentoimintakonseptinkehittyminenvaatiimoniensamanaikaistenmuutostentekemistä jasiihenliittyväälaajaaosaamista jakeskustelua.Kehittäjäryh-mästäpitäämuodostuamäärätietoinenkollektiivinentoimija.Toimijuu-denkehittyminenonkehitystyönedellytysjasamallamyösmahdollisuus.

Osmos-projektinaikaiseenopetukseenosallistuneetopiskelijatsaivatprojektinmyötäsyvempiäoppimiskokemuksiajarealistisenkuvansosi-aaliohjauksesta.Opiskelijatkertoivatomienasenteidensamuuttuneense-käitseluottamuksensakasvaneen.Tehtävienmyötäsyntyiyhteyksiätyö-elämään jakiinnostussekäsosiaaliohjaukseenettämonikulttuuriseen

229

työhönkasvoi.Jatkossaopiskelijoitaonsitoutettavamyösopetuksenke-hittämiseen.Rissasen(2008:12–13)mukaankorkeakouluopiskelijatar-vostavathyvääjaasiantuntevaaopetusta,jaarvostustalisääopetuksenin-tegroiminentutkimustyöhönpedagogisestimielekkäällätavalla.Tämäntoteutuminenvaatiiammattikorkeakoulunjatyöelämänyhteistyönsovit-tamista.Virkkunenesittäälisäksitoisaallatässäjulkaisussa,ettäopiske-lijoidenosallistuessatutkimaankäytännössäesiintyvienongelmiensyitäsekätuottamaanjakokeilemaanuusiaratkaisujaheoppivatsamallanä-kemääntyökäytännötmuuttuvinajamuutettavina.Myöhemminhepys-tyvätparemmintarkastelemaankriittisemmintyöpaikkansakäytäntöjäjauudistamaanniitä.

Projektintoimijoidenymmärrysmonikulttuurisestatyöstäjasosiaa-liohjauksestakasvoi,jahekykenivätsenmyötävaikuttamaanopetuksenlaatuun.JatkossaItäisenperhekeskuksenosallisuuttaonvahvistettava,japerhekeskuksentyöntekijöidenosallistumisensaopetukseenonjuurrutet-tava.Rissanenesittää(2008:12–13),ettätyöelämäodottaatutkimukselli-senyhteistyönmyötäkäyttökelpoisiatuloksiajatutkintojenosaamistasonparanevan.Opettajatpuolestaanodottavatomanosaamisensajatyöhyvin-vointinsaparanevan,jottatyöelämänvaatimustenjaopetuksenyhteenso-vittaminenolisimielekästäjamotivoivaa.Opettajientyönkuvanpainopisteonmuuttunutvarsinaisestaopettamisestaaiempaaenemmäntyöelämä-suhteidenkehittämiseksi(Varmola2008:29).

Monikulttuuristenasiakkaidenkäsityksiäeitutkittutässäarvioinnis-sa,muttatoimijoidenmukaanasiakkaathyötyivätprojektistamoninta-voinjajatkossaheidänosallisuuttaanonlisättävä.Kutenedellätodettiin,projektinmyötäsyntyiuusiaideoitajatkossatoteutettaviksi.UudetideattukevatRissasennäkemystä(2008:11–12), jonkamukaanammattikor-keakoulujenonkehitettäväasiantuntijuuttaansiten,että tuetaanoppivi-enverkostojenrakentamistaihmistenvälillesiten,ettänemahdollistavathiljaisentiedonvälittämisenjamahdollistavatoppijanaktiivisenroolin.Dialogiensyntymistäonedesautettava.Ammattikorkeakoulujenasiantun-tijuusnäyttäytyysiinä,mitentietoaosataanjakaaniissätilanteissa,joissasiitäonenitenhyötyä.

tutkimuksen luotettavuuden arviointia

Arvioinninluotettavuuttaheikentääse,ettätutkimuksenpääkohderyhmä-näjatietojenantajanaolivatprojektintoimijatelihearvioivatomaatoi-mintaansa jasaavutuksiaanprojektissa.Arvioinnissaolisipitänytkuulla

230

monikulttuuristenasiakkaidensekälaajemminmyösopiskelijoidenkäsi-tyksiäjakokemuksiaprojektinonnistumisesta,jollointutkimusolisivoi-nutollamyösvaikuttavuudenarviointia.Valitettavastimonikulttuuristenasiakkaidenosallistuminenolivähäistäjaheidänsekäopiskelijoidenta-voittaminenvaikeaa,minkävuoksitarkasteluaeivoitunäiltäosintehdä.Koskatämänarvioinnintuloksetkeskittyvät toimijoidenkäsityksiin,ontässätutkimuksessaoikeastaanprosessiarvioinninpiirteitä.

Osmos-projektilleasetetuttavoitteetolivaterittäinlaajoja.Osallistuinprojektinohjaus-jatoimijoidenryhmänkaikkiinkokouksiinsekäoppi-misklinikkatoimintaanpuolenvuodenajanperehtyäksenihyvinprojek-tinsisältöön.Projektinkokonaisuudenhahmottaminenolimelkohelppoaverkkovälitteisenoppimisalustanavulla,muttayksittäistenosiensisällöntarkastelusensijaanolivaikeaa.Osittainsiihenvaikuttipuutteellisestital-lennettutieto.Projektissaeiollutmyöskäänmääriteltykaikkiakäsitteitäriittävänselkeästi,kutenesimerkiksisitä,mitätavoitteiksiasetetuillamal-leillajarakenteillatarkoitettiin,mikävaikeuttihaastattelukysymystenlaa-dintaa.Tavoitteidentoteutumisenarviointiosoittautuihaastavaksi.Suurinosakirjalliseenkyselyynvastanneistakirjoittivastauksensalyhyilläirralli-sillalauseillaodottamieniessee-vastaustensijaan.Näinarvioitavankysely-aineistonmääräjäimelkopieneksijaluettelomaiseksi.Aineistoistapystyikuitenkinarvioimaan,mikäOsmos-projektissaolitoimivaajamissäonvieläkehitettävää.Lisäksiarviointikysymyksilläsaatiintietoauusistaide-oista,joitaprojektissavoidaanmahdollisestijatkossahyödyntää.Ekspan-siivisenoppimisenmallitoteutuusiinävaiheessa,kunprojektintoimin-taonkyettyvakiinnuttamaanosaksiammattikorkeakoulunjatyöelämänvälistätoimintaa.Vastatoiminnanjuurruttuavoidaanluotettavastiarvioi-daekspansiivisenoppimisenmahdollisuudetjahyödyttässäkontekstissa.

Pohdintaa

Arvioinnintekijänäjoprojektiintutustumisenalkuvaiheestaastijäinpoh-timaanmonikulttuuristenasiakkaidenosallistamista.Projektintavoitteenaollutasiakkaidenosallistaminenoliylimitoitettuajaheidäntavoittamisen-savaikeaasekä toimijoidenettäopiskelijoidenmukaan.Kehittämiseh-dotuksissailmenimyösmoneenkertaan,ettäasiakkaitaonosallistettavaenemmän.Miksinäinoli?Minkälainenonsuomalaistenkulttuurinenläh-tökohtalähestyäosallistavaasosiaaliohjausta?Opetuksessa,tutkimuksissajamediassahehkutetaanasiakaslähtöistäpalveluajaasiakasprosessientär-

231

keyttä.Olemmekosisäistäneettämäntoimintatavanainakinteoriassaniinhyvin,ettäemmeosaakyseenalaistaasitä?

Helsinginkaupunginstrategianmukaanmaahanmuuttajienperuspal-velut turvataanottaenhuomioonerimaahanmuuttajaryhmienerilaisetlähtökohdat.Palveluitakohdennetaanerityisestivastamaahanmuuttaneil-lesekäriskiryhmille.Hyvinvoinninriskitekijöihinpuututaantarjoamallakohdennettujapalveluita.Tavoitteenaontarjotayhdenvertaisetmahdol-lisuudetkaikillehelsinkiläiselle taustaustariippumatta.(Helsinginkau-punki2009:6.)

Mitenkykenemmevastaamaantähänhaasteeseen?Minkälaisetkult-tuurisetvalmiudet ja lähtökohdatasiakkaillaonosallistuaomienpalve-luidensakehittämiseen?Minkälaistavahinkoaaiheutammeyksilöille,kunlähdemmeosallistamaanmaahanmuuttajiasuomalaisellekulttuurilletyy-pillisellätehokkuudella?Pakotammekoasiakkaatomaksumaanidentitee-tin,jollaistaheeivätmahdollisestipsyykentasollakuitenkaanpystyhy-väksymään,jaaiheutammekoheilletunnetasollamahdollisestiristiriitojajatarpeetontaahdistusta?KutenMatinheikki-Kokkotoisaallatässäjulkai-sussakirjoittaa,identiteettimuuttuuvuorovaikutuksessaherkemminkuinpersoonallisuudenrakenteet, jotkaovatsangenpysyviä. Identiteetinkinmuutosprosessionymmärtääksenihyvinhidasjavaatiiyleensävuosientyöskentelyä.Josomaidentiteettion”hukassa”muuttoaseuranneetlähi-vuodet,kuinkavoimmesiinätilanteessakysyä,onkoosallistuminenmaa-hanmuuttajalleoikeus,mahdollisuusvaivelvollisuusjamitensevaikuttaahänenelämäänsä?Vaiolisikomeidänsittenkinkysyttävä,onkovieraankulttuurinedustajanosallistaminenmeidänoikeutemme,mahdollisuutem-mevaivelvollisuutemme?Vastauksiaeiolejajännitteitäriittää,muttaus-kon,ettähiljaahyvätulee.Siihentarvitsemmejatkuvaavuorovaikutusta,jottasaammemyösmaahanmuuttajienäänenriittävästikuuluville.

Lähteet

Engeström,Yrjö2004.Ekspansiivinenoppiminenjayhteiskehittelytyössä.Helsinki:Otava.

Helsinginkaupunginstrategiaohjelma2009–2012.Verkkodokumentti.<http://www.hel2.fi/taske/julkaisut/2009/Strategiaohjelma.pdf>.Luettu17.5.2011.

Hyrkkänen,Ursula2007.Käsityksiäajatuksenpoluille.Ammattikorkeakouluntutkimus-jakehittämistoiminnankonseptinkehittäminen.Helsinginyliopisto,käyttäytymistieteellinentiedekunta.

232

Jaroma,Anneli–Väätämöinen,Rauni–Tarhonen,Tuula2008.T&K-toiminnanjaopetuksenrajapinnoilla.TeoksessaKotila,Hannu–Mutanen,Arto(toim.):Opetuksenjatutkimuksenkiasma.Helsinki:EditaPrimaOy.

Kaljonen,Päivi–Lallimo,Jiri2010.Matkallayhteiskehittelyyn–kokemuksiaammattikorkeakoulunjatyöelämänyhteistyöstä:OSMOS–osallistavamonikulttuurinensosiaaliohjaus-projekti.Verkkodokumentti.<http://www.muutoslaboratorio.fi/files/Konsepti_KaljonenLallimo.pdf>.Luettu7.11.2010.

Kantola,Ismo–Keto,Ulla–Nykänen,Marjo2009.Avaimiaarvioinnintehokkaampaanhyödyntämiseen.TurunjaMikkelinammattikorkeakoulujenbenchmarking.Korkeakoulujenarviointineuvostonjulkaisuja10:2009.Tampere:Korkeakoulujenarviointineuvosto.

Kyngäs,HelvijaVanhanen,Liisa1999.Sisällönanalyysi.Hoitotiede11(1).3–12.

Lehtonen,Ulla2008.Yhteistyönkuvauskoulutusorganisaationjatyöelämänvälillä.Laadullinentutkimusammattikorkeakoulunopettajan,opiskelijoidentyöelämänedustajienkokemuksistayhteisessähankkeessa.Progradu-työ.Tampereenyliopisto,lääketieteellinentiedekunta.

Metropoliansosiaalialankoulutusohjelmanopetussuunnitelma.Verkkodokumentti.<http://opinto-opas-ops.metropolia.fi/index.php?ctyyppi=1&c=564&clang=fi>.Luettu9.11.2010.

Projektihakemus2008.Verkkodokumentti.<https://www.eura2007.fi/eura/hakemus/HakemusProject.do>.Luettu11.10.2010.

Projektikuvaus2010.Verkkodokumentti.<http://wiki.metropolia.fi/display/osmos/Projektikuvaus>.Luettu11.10.10.

Rissanen,Riitta2008.Tutkimus-jakehitystyönjaopetuksenliitto–Näkökulmiaammattikorkeakoulunperustehtävistä.TeoksessaKotila,Hannu–Mutanen,Arto(toim.):Opetuksenjatutkimuksenkiasma.Helsinki:EditaPrimaOy.

Varmola,Tapio2008.Tutkimus-jakehitystyönjaopetuksenliitto–näkökulmiaammattikorkeakoulunperustehtävistä.TeoksessaKotila,Hannu–Mutanen,Arto(toim.):Opetuksenjatutkimuksenkiasma.Helsinki:EditaPrimaOy.

Virkkunen,Jaakko–Ahonen,Heli–Schaupp,Marika–Lintula,Leila2010:Toimintakonseptinyhteisenkehittämisenmahdollisuus.Raportteja70.Helsinki:Tykes.

Virkkunen,Jaakko–Ahonen,Heli–Lintula,Leila2010.Uudentoimintakonseptinkehittäminenammattikorkeakouluun.Muutoslaboratorioyhteisenkehittämisenvälineenä.HelsinginammattikorkeakouluStadianjulkaisuja.SarjaA:tutkimuksetjaraportit13.HelsinginammattikorkeakouluStadia.

233

14 Yhteiset tavoitteet ja moninaiset välineet

Päivi Kaljonen ja Kaija Matinheikki-Kokko

Tässäjulkaisussaonesiteltyerilaisiakeinojaosallistaamaahanmuuttaja-perheitäjaperheenjäseniäaktiivisiksitoimijoiksisosiaalialanpalveluver-kostossasekäsuomalaisessayhteiskunnassa.Toimijuudenedistämisessäyhdeksikeskeiseksi teemaksinousiasiakkaankulttuurinhuomioonotta-minentoimintatavoissa.Toinenjulkaisunkeskeinenteemaonkoskenutpyrkimystä rakentaa sellaistaasiakaslähtöistä jaosallistavaa sosiaalioh-jausta, jokakehittyytyöelämänjaammattikorkeakoulunvälisenäpitkä-jännitteisenäyhteistyönä.

Kulttuurionkotoutumiseenvaikuttavakeskeinentekijä,koskamaa-hanmuuttoaseuraavatoimintaympäristönmuutosei jäämuuttaville ih-misillevainulkoiseksitapahtumaksi. Erielämänalueillatapahtuneidenul-koistenelinehtojenmuutostenlisäksimaahanmuuttajientäytyyselviytyämyöskulttuurinvälittämiätulkintojakoskevistamuutoksistasekähenkilö-kohtaistatoimijuuttakohdanneistamuutoksista.Myössosialisaatioperusta,jostakäsinihminenkokee,tulkitseejatyöstäätoimijuuttaan,onmuutok-sessa.Mitäetäämpänäuusikulttuurionmuuttajanomastakulttuurista,sitäenemmänomatoimijuusvaatiiuudelleentyöstämistä.Erilaisetkäsityksethyvästäjasopivastakasvatuksesta,sukupuoltenvälisestätasa-arvostasekähyvästäelämästäkiinnittyvät lopultasiihenkulttuurin läpäisemääntoi-mintaympäristöön,jossaihminenonkasvanut.

Monessajulkaisunartikkelissaonpohdittu,vaatiikomonikulttuuristenasiakkaidenkanssatyöskentelyerityisosaamistajajosvaatii,niinmillais-tasentulisiolla.Monikulttuurisensosiaaliohjauksentavoitteistavallitseeyksimielisyys,muttanäkemyksetasiakaspalvelussakäytettävientoiminta-muotojenmonimuotoisuudestavaihtelivat.Pohdinnoissarakentuukuiten-kinyhteinenymmärryssiitä,ettäkulttuurionmaahanmuuttajienkotoutu-miseenvahvastivaikuttavatekijä,jonkatulisinäkyämyöstyöntekijöidenosaamisessajaammatillisessakoulutuksessa.Ontärkeääymmärtää,ettäerielämänalueillatapahtuneidenulkoistenelinehtojenmuutostenlisäksimaahanmuuttajientäytyyselviytyämyöskulttuurisiatulkintojakoskevistamuutoksistasekähenkilökohtaistatoimijuuttakohdanneistamuutoksista.

234

Sosiaaliohjauksenhaasteenaontunnistaanäitäeritasoillajaeriaikai-sestieteneviäkotoutumisenprosesseja,jotkavälittyvätmaahanmuuttajienarkeen.Sosiaaliohjauksessatarvitaanmyöskriittistäsosiokulttuuristaar-viointia.Tällätarkoitetaantaitoaarvioidainstituutioidennormienjasää-döstensekämonikulttuuristenperheidenarjenelämänvälillävallitseviaristiriitoja.Kriittiseenmonikulttuuriseenarviointiinkuuluuedelleen,ettämyösmaahanmuuttajaperheidenelämäänvaikuttavienyhteiskunnallistentekijöidenjasosiaalisenasemanvälittyminenosallistumismahdollisuuk-siintulevatarvioiduksi.Yhtälaillamyösmaahanmuuttajiltaitseltäänvaa-ditaankriittistäarviointiaomantoimijuutensasuhteen.Myöshevoivatkäyttääkulttuuri- jasosiaalierojapalveluvaatimustensapontimenaepä-johdonmukaisesti.Samassayhteydessäasiakassaattaaihmetelläsitä,mik-sihäntäjahänenvertaisryhmäänsäarvioidaankulttuurisestierilaisinajavaatiakuitenkinomaakouluopetustajaryhmääuskonnonehdoilla.

OsinsosiokulttuuristaeroistajohtuenemmepystyneetOsmos-projek-tissatavoittamaankuinosittainasettamammetavoitteenosallistaamaa-hanmuuttajatmukaansosiaaliohjaukseenpaitsiasiakkaina,myöspalvelunkehittäjinäjaaktiivisinatoimijoina.Merkittäviäaskeliaotettiinkuitenkinsiinä,ettäpystyimmetunnistamaanosallistumisenesteitä.Tuloksellinenohjaustyöedellyttääkin,ettäkulttuuristenvähemmistöyhteisöjenomaaosaamistajaosallistumisedellytyksiäedistetään.Osmos-projektissavallit-siyksimielisyyssiitä,ettämikälitoimijuudenhaurastumiseenjarajoittu-miseenpuututaanvarhain,säästetääninhimillisiäjataloudellisiakustan-nuksia.Maahanmuuttajanaktiivinentoimijuusonprosessi,eilopputulos.Sitäonperusteltuakatsoamenneen,nykyhetkenjatulevanjatkumonase-käensimmäisenmaahanmuuttajasukupolvenettäheidänlastenjatuleviensukupolviennäkökulmasta.

Julkaisuntoinenteematuoesiin,ettäyhteistoimintaedellyttääen-sinnäkinpaitsimonimuotoisessaasiakaspinnassatapahtuvaaneuvottelua,myösneuvotteluaeriorganisaatioitaedustavientoimijoidenvälillä.Tämäkoskeeyhteistoiminnanehtojajaerityispiirteitä,mitkäläpäisevätniinorga-nisaatio-kuinasiakaskulttuurit.SanneAkkermanjaArthurBakker(2011)ovateritelleetsuurenjoukonrajallatapahtuvaaoppimistakoskeviatutki-muksiajalöytäneetniistäneuvottelunlisäksikolmemuutaoppimisenme-kanismia.NämämekanismittulivatesiinmyösOsmos-projektissaraken-tuvassatyöelämänjaammattikorkeakoulunvälisessäyhteistoiminnassa.

Eri toimialojaedustavientoimijoidenoppimisentoinenmekanismiperustuuhenkilöidenhyväksyttyyntoimimiseensamaanaikaankahdeneritoiminnanpiirissä.Osmos-projektissaniinopettajatkuinsosiaalitoi-

235

mentyöntekijättoimivatkahdeneriorganisaation,sosiaalialanjasenam-matillisenkoulutustoiminnanpiirissä.Kunopettaja toimii työelämässäopiskelijoidenohjaajana,häntoimiimyöstyöelämäntoimijoidenkump-panina.Tästäkäsinhänjoutuuneuvottelemaanitselleenuudenlaistaopet-tajanrooliajaidentiteettiäsuhteessahenkilöihin,joidenkanssahäntoimiityöelämässä.Neuvottelutvoivatmuuttaakäytäntöjämolemmissaympäris-töissä,joissaopettajatoimii.Samakoskeetyöelämänedustajaa,jokaneu-votteleeoppilaitoksessaomastaroolistaan.

Yhteistoiminnanjaoppimisenkolmasmekanismiperustuuorganisaa-tioissatoteutuvientoimintojenyhteensovittamiseen.ErityisestijulkaisuntoisessaosassajakolmannenosanartikkeleissakäsitelläänOsmos-projek-tissatoteutettuaopetuksenjatyöelämänasiakaspalvelunyhteensovittamis-ta.Yhteensovittamisessapyrittiinsellaistenyhteistenvälineiden,rutiinienjakielenkehittämiseen,mikämahdollistaisirajanylitapahtuvanvaihdonjayhteistoiminnanilman,ettäosapuoltentäytyyollaasioistayhtämieltätaijatkuvastikeskustellaniistäkeskenään.NäitävälineitäSanneAkkermanjaArthurBakker(2011)kutsuvatrajanylitysvälineiksi.Niilleonominaista,ettänemerkitsevätrajaneripuolillatoimivilleeriasioita.

Osmos-projektissatörmäsimmetyöelämänjakorkeakoulunyhteistoi-minnassakeskeisimminyhteistoiminnankäytännönesteisiin.Yhteistyövaatii toimintojeneriaikaistensuunnittelu- ja toteutusaikataulujenyh-teensovittamista.Yhteensovittamistyöpuolestaanvaatirajallistenresurssi-enpuitteissaosapuoliltaylimääräistäpanostusta,kutenohjaustajaasiakas-työnjärjestelyjäopiskelijoidenosallistamiseksimukaan.Myöshyöty,jotaarvioitiinsaatavanyhteensovittamisesta,merkitsieriosapuolilleeriasioita.Muttaonnistumisenkokemuksetlisäsivätyhteisymmärrystäjamuuttivatmyöseriosapuoltenasenteitajaarvostustakumppanuudenhyödyllisyy-destä,mitäonkonkretisoituuseissajulkaisunartikkeleissa.Yhteensovitta-misenoppimisenmerkitysperustuupaljoltisiihen,ettätoistuvatvaihdonjayhteydenpidonmuodotrutinoituvatjatapahtuvatvähitellenyhävaivat-tomammin.Oppimisenmekanismionitsekriittinenpohdinta,reflektio.Rajallaihmisettunnistavaterojakäytäntöjenvälillä jaoppivatuusiaasi-oitasekäomastaettätoistenkäytännöstä.Rajalletuleminenmahdollistaahenkilöilleomantoimintansatarkastelemisentoisensilminjasamallase-käoman,ehkätiedostamattaomaksutun,rajallakohdattujailmiöitäkos-kevienkäsitystenjakannankirkastamisen.

Oppimisenrajallatoimimisenneljäsmekanismionmuodonmuutos.Muodonmuutosmerkitseesyvällistätoimintakäytäntöjenmuutostataiuu-sientoimintatapojen luomista.MuodonmuutosalkoiOsmos-projektissa

236

maahanmuuttajienasiakaslähtöisessätoiminnassahavaittujenolennaisenpuutteidentunnistamisesta,jokakoskierityisestimaahanmuuttajienomantoimijuudenedistämistäpalvelutoiminnassa.Tässäneuvottelunkohteeksinousivatkinosapuoltenerilaisetkäsityksetmaahanmuuttajientoimijuudenjaedistämisenvälineistäjatoimintatavoistasekäkulttuurinhuomioimi-sestatässä.Neuvotteluissajouduimmearvioimaanperusteellisestiuudel-leenkäytäntöjäjasuhteitaniintyöelämäntoimijoiden,asiakkaidenkuinopiskelijoidenjaheidänohjaamisensanäkökulmista.

Organisaatioidentoiminta-jaasiakaskulttuurejakoskevienerojenuusiamerkityksiäluovavaikutuseitoteuduautomaattisesti,vaanedellyttääero-jenkäsittelyäjayhteisentoiminnankohteenmäärittelyäneuvotellen.Täl-lainenneuvotteluvoijohtaaluovaanrajanylittämiseen,jossasyntyyjotainhistoriallisestiuutta,erielämänpiirienaineksialuovallatavallayhdistävää.Osmos-projektissamonikulttuurisenosallistavansosiaaliohjauksenmuo-donmuutoskäynnistyijasaiyhteisenilmauksenvisionapitkäaikaisenop-pilaitoksenjatyöorganisaationvälisestä,uusienratkaisujenkehittämiseensuuntautuvastakumppanuudesta.Senkehittelyä,suunnitteluajatoteutustajatkaa”juuri”-nimikkeelläasetettu,eriosapuolistakoostuvayhteistyöelin.

Maahanmuuttajaperheidenkanssatyöskentelyedellyttääkokonaisval-taista lähestymistapaa javerkostoasiantuntijuudenkehittämistä.Käytän-nönkotouttamistyötä tehdäänkasvavassamäärinerilaisissakansallisis-sajakansainvälisissäverkostoissa,joistarakentuufragmentaarinenkuvakotoutumisentaloudellisista,sosiaalisistajakulttuuristaehdoista.Toimi-joidenmääräjaerityisestikolmannensektorinroolialallaovatkasvaneetprojektityönmyötä.Erilaisiatoimijoitajatoimintatapojatarvitaankin,silläsektoriperustaisenorganisoinninlisäksikotouttamistyöedellyttäämoni-ammatillistatoimintaa:kohderyhmälähtöistä,ilmiöperustaistapalvelujenorganisointia(rasismi,syrjäytyminen)jaikä-jaalueperustaistatyönorga-nisointia.Ylisektorirajojenulottuvallaverkostotyölläolisimahdollistate-hostaajapuuttuaperheenelämässävaikuttaviinkeskeisiintekijöihin,jotkaestävättaitukevatkotoutumista.Muutoinvaaranaonuseitavuosiajatkuvamaahanmuuttajaperheidenyksittäistenjäsententuki,jokaonmerkityksel-listämuttatukeeheikostiperhelähtöisenomantoimijuudenrakentumista.

Yksilölähtöisenmaahanmuuttajienasiakastyönrinnalletarvitaanjaonkehitettykinmyösmaahanmuuttajayhteisöihinsuunnattujapitkäkestoisia,yhteiseenkäsikirjoitukseenperustuviaohjelmallisia,tutkimusnäyttöönjasystemaattiseenvaikuttavuusseurantaanperustuviatoimenpidelinjauksia.Niilläkulttuurimuunnetaanneljänneksivoimavaraksiohjaustyössä.Täs-täyhtenäesimerkkinäArjaKallokuvaa julkaisussaRuotsinJobbtorget-

237

toimintamallin,jossapainottuukannustava,muttaaktiivistatoimijuuttaedellyttäväohjelmakoskienniinasiakkaitakuinammattilaisia.

MyösSuomessaonkehitettypitkällemaahanmuuttajienkoulutuksenjatyöllistymisenseurantaa.Seurantaindikaattoreitaonluotumaahanmuut-tajienosallisuudenkokemuksienarviointiin,jokaonyksiseurantajärjes-telmäänesitetyistä29indikaattorista.Nekattavatmaahanmuuttajienelin-olojenjakotoutumiseneriosa-alueita.Seurantajärjestelmääonkehitettysisäasiainministeriönkahdessaerihankkeessa.Myössosiaalitoimessatuo-tetaanjakehitetäänmaahanmuuttajienhyvinvointiajaasiointiakuvaavaaseurantaa.Sosiaalialanseurantatiedoteivätolekuitenkaanolleetjulkises-sakeskustelussaesilläyhtä laajastikuinmaahanmuuttajienkoulutus- jatyöllisyysseuranta.

Osmos-projektintuloksenahaluammeasettaavieläkolmeuuttaluovaateesiä.Vastataksemmetulevaisuudensosiaaliohjauksenhaasteisiinhuomioonkohdennettavakolmeenkeskeiseenmuutostekijään,joitaovat1)usei-taeritoimialojakäsittävienpalveluverkostojenrakentaminenvastaamaankotouttamispalveluprosessienrakentamisesta,2)kokonaisvaltainenpal-velutuotantojasiinäyhteiseenkäsikirjoitukseenpohjaavatoiminta,jokakoskeemaahanmuuttajalähtöisestiesiinnouseviaongelma-alueitasekä3)pyrkimyssaadatulevaisuudensosiaalialanammattilaisetvakuuttuneiksisiitä,ettäkulttuurivoiollaohjauksen”neljäsvoima”heidäntulevaisuu-dentyössäänsekäyksiasiakasymmärrystäjäsentävätekijä.

Lähteet

Akkerman,SanneF.–Bakker,Arthur2011.BoundaryCrossingandBoundaryObjects.ReviewofEducationalResearch81(2).Verkkodokumentti.<http://rer.sagepub.com/content/81/2/132>.132–169.

238

Käsitykseni on …

Käsitykseni siitä, miksi ihmiset hakeutuvat Suomeen, ovat työtä tehdessä muut-tuneet. Perheet pelkäävät henkensä ja toistensa, etenkin lastensa puolesta ja ovat sen takia valmiita lähtemään etsimään turvaa toiselta puolen maapalloa. Suomi ei ole varsinkaan ilmastonsa puolesta mikään paratiisi, mutta täällä he saavat sentään olla turvassa, eikä tarvitse elää jatkuvassa pelossa. Monet maahanmuut-tajat, joihin olen työni kautta tutustunut, ovat hyvin kiitollisia siitä, että heidän on annettu jäädä tänne. Heillä on samat unelmat kuin meilläkin. Elää rauhas-sa, saada perhe ja tehdä työtä. Kukaan ei ole vielä ainakaan sanonut minulle, että unelmoisi elämästä sosiaalitukien varoin. Kyllä ihminen haluaa yleensä toteuttaa itseään tekemällä työtä, eivätkä maahanmuuttajat poikkea siinä meistä suoma-laisista. Siksi haluaisinkin tulevaisuudessa auttaa näitä ihmisiä löytämään paik-kansa yhteiskunnassamme myös mahdollistamalla työllistyminen ammattiin, missä itsensä toteuttaminen on mahdollista.

Osmos-projektiin osallistuneiden sosionomiopiskelijoiden mielikuvia monikulttuurisesta työstä, eläytymismenetelmällä tuotettu harjoite

239

Kirjoittajat –

Erkko, Tuuli,sosiaaliohjaaja,sosionomi(AMK),Helsinginkaupunki

Hildén, Terhi,asiantuntija,sosionomi(AMK),Ihmisoikeusliitto

Hyppönen, Tuula,lehtori,YTM,Lahdenammattikorkeakoulu

Ihamäki, Katja,lehtori,VTL,MetropoliaAmmattikorkeakoulu

Kaljonen, Päivi,yliopettaja,VTL,MetropoliaAmmattikorkeakoulu

Kallio, Heli,sosiaaliohjaaja,sosionomi(AMK),Helsinginkaupunki

Kallo, Arja,johtaja,Kistantyötori,Tukholma

Karimi, Rebwar,asiantuntija,Ihmisoikeusliitto

Laitinen, Tarja,johtavaohjaaja,sosionomi(AMK),Helsinginkaupunki

Lautala, Kirsi,lehtori,KTM,MetropoliaAmmattikorkeakoulu

Lallimo, Jiri,tutkija,KM,Helsinginyliopisto

Leinonen, Jaana,sosiaaliohjaaja,sosionomi(AMK),Espoonkaupunki

Matinheikki-Kokko, Kaija,yliopettaja,MetropoliaAmmattikorkeakoulu,PsT,monikulttuurisenopetuksenjaohjauksendosentti,Jyväskylänyliopisto

Nyman, Mervi,lehtori,VTM,MetropoliaAmmattikorkeakoulu

Viljakainen, Susanna,sosiaaliohjaaja,sosionomi(AMK),Helsinginkaupunki

Virkkunen, Jaakko,Prof.emer.,FT,Helsinginyliopisto

West, Karin,vt.johtavaohjaaja,sosionomi,Helsinginkaupunki

240

Kuinka tunnistamme kulttuurin merkityksen asiakastyössä, jossa kohtaavat eri kulttuureissa kasvaneet ihmiset?

julkaisussa tarkastellaan maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden sosiaali-ohjausta eri näkökulmista. tavoitteena on kuvata alan ammatillista osaamista ja siihen liittyviä haasteita suomessa. erityisesti esille nousevat monikulttuurisen sosiaaliohjauksen käytännöt ja ohjauksessa vastaan tulevat kulttuurien väliset haasteet.

lisäksi julkaisussa avautuu näkökulma yhteisen asiantuntijuuden oppimiseen ja kumppanuuden rakentamiseen sosiaalialan työelämän ja ammattikorkeakoulun kesken.

julkaisu on suunnattu maahanmuuttajien parissa työskenteleville ammattilaisille ja alan opiskelijoille, joita kiinnostavat maahanmuuttajien oman osallistumisen ja kotoutumisen edistäminen sosiaalialan toimintaympäristössä.

O s al l ist ava monikul t tuur inen s os ia al io hjau s

w w w.me trop o l ia . f i

isBn 978-952-5797-44-2 (n id . ) issn 1799-599X (n id . )

isBn 978-952-5797-45-9 (PDF) issn 1799-6007 (PDF)

s o si a a l i - j a t e rVe Y s a l a