OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA - jakobstad.fi · PDB uppdateras vid behov under planprocessen. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA: Liiketilojen laajentaminen Visas-korttelissa

PROGRAM FÖR DELTAGANDE OCH BEDÖMNING: Utvidgning av affärsutrymmen i Visas-kvarteret. PDB uppdateras vid behov under planprocessen.

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA: Liiketilojen laajentaminen Visas-korttelissa. OAS päivitetään tarvittaessa kaavaprosessin aikana.

17.2.2016 29.5.2017

Sida Sivu 1 /19

PLANLÄGGNINGEN FÖR VISAS-KVARTERET I JAKOBSTADS CENTRUM HAR PÅBÖRJATS. DE-TALJPLANEÄNDRINGEN BERÖR KVARTERSOMRÅDET FÖR BOSTADS-, AFFÄRS- OCH KON-TORSBYGGNADER I STADSDELEN CENTRUM, 3.

VISAS-KORTTELIN KAAVOITUSTYÖ ON ALOITETTU PIETARSAAREN KESKUSTASSA. ASEMA-KAAVAMUUTOS KOSKEE ASUIN-, LIIKE- JA TOIMISTORAKENNUSTEN KORTTELIALUE KAU-PUNGINOSASSA KESKUSTA, 3.

PLANLÄGGARE Planläggningsavdelningen i staden Jakobstad, planerare är tf. byråarkitekt Melinda Lyttbacka. Adress: Stadshuset Strengbergsgatan 1 68600 Jakobstad Telefon: E-post: [email protected]

PLANERINGEN LEDS AV Stadsplanearkitekt Pekka Elomaa. Adress: Stadshuset Strengbergsgatan 1 68600 Jakobstad Telefon: 044 785 1230 E-post: [email protected]

KAAVANLAATIJANA TOIMII Pietarsaaren kaupungin kaavoitusosasto, suunnit-telijana vt. toimistoarkkitehti Melinda Lyttbacka. Osoite: Kaupungintalo Strengberginkatu 1 68600 Pietarsaari Puhelin: S-posti: [email protected]

KAAVOITUSTA JOHTAA Asemakaava-arkkitehti Pekka Elomaa. Osoite: Kaupungintalo Strengberginkatu 1 68600 Pietarsaari Puhelin: 044 785 1230 S-posti: [email protected]

mailto:[email protected]






17.2.2016 29.5.2017

Sida Sivu 2 /19

INITIATIV TILL PLANERINGEN Initiativtagare är Kokkolan Halpa-Halli Oy, som 30.12.2015 lämnade in en ansökan om ändring av detaljplanen för stadsdel 3, kvarter 6, tomterna 2 och 3. Markägaren eller -innehavaren kan ansökan om planändring, och markinnehavaren Kiinteistö Oy Pietarsaaren Kanavapuistikko 19 – Fastighets Ab Kanalesplanaden 19 i Jakobstad har med sty-relsens beslut gett Kokkolan Halpa-Halli Oy full-makt att söka ändring i gällande detaljplan. Ansö-kan om ändring har också riktats till stadsstyrelsen. Stadsstyrelsen godkände förslaget på sitt möte 8.2.2016 och beslöt att sända ärendet till centralen för tekniska tjänster att behandla ansökan om de-taljplaneändring så fort som möjligt. Markanvändnings- och bygglagen 59 §: Ersättning för utarbetande av detaljplan Om en detaljplan eller en ändring av planen i huvudsak är påkallad av ett enskilt intresse och har utarbetats på initiativ av markägaren eller markinnehavaren, har kommunen rätt att av denne uppbära kostna-derna för utarbetandet och behandlingen av planen.

SUUNNITTELUALOITE Aloitteen tekijänä on Kokkolan Halpa-Halli Oy, joka on 30.12.2015 jättänyt asemakaavan muutoshake-muksen, joka koskee kaupunginosa 3, kortteli 6, tontit 2 ja 3. Kaavamuutosta voi hakea maanomis-taja tai haltija ja Kiinteistö Oy Pietarsaaren Kanava-puistikko 19 – Fastighets Ab Kanalesplanaden 19 i Jakobstad on tontin haltijana hallituksen päätök-sellä antanut valtakirjan Kokkolan Halpa-Halli Oy:lle asemakaavamuutoksen hakemista varten. Muutoshakemus on osoitettu myös kaupunginhalli-tukselle. Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen kokouksessaan 8.2.2016 ja päätti lähettää asian tekniseen palvelukeskukseen jatkotoimenpiteitä varten ja kehottaa teknistä palvelukeskusta käsitte-lemään asemakaavan muutoshakemuksen mah-dollisimman nopeasti. Maankäyttö- ja rakennuslaki 59 §: Asemakaavan laatimisesta perittävä korvaus Jos asemakaava tai kaavan muutos on pääasiassa yksityisen edun vaatima ja laadittu maanomistajan tai -haltijan aloitteesta, kunnalla on oikeus periä tältä kaavan laatimisesta ja käsittelystä aiheutuneet kus-tannukset.



17.2.2016 29.5.2017

Sida Sivu 3 /19

PLANERINGSOMRÅDET Planeringsområdet omfattar det så kallade Visas-kvarteret, som i söder angränsar till gågatan, i öster till Storgatan, i väster till Otto Malmsgatan och i norr till Styrmansgatan. Hela planeringsområdet anvisas i den gällande detaljplanen som ett kvar-tersområde för bostads-, affärs- och kontorsbygg-nader (se gällande detaljplan, sidan 14). Detaljpla-neområdet är en del av ”Jakobstads historiska stadskärna” som är en byggd kulturmiljö av riksin-tresse. En bedömning av detaljplanens aktualitet görs i detta sammanhang för hela kvartersområdet, vilket enligt bedömningen utgör en funktionell hel-het, samt Kanalesplanadens område söder om kvarteret. Övriga omgivande gator kan vid behov ingå i planområdet.

SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue käsittää niin sanotun Visas-kortte-lin, jonka rajoittuu etelässä kävelykatuun, idässä Isokatuun, lännessä Otto Malminkatuun ja pohjoi-sessa Perämiehenkatuun. Suunnittelualue on osoi-tettu kokonaan voimassa olevassa asemakaa-vassa asuin-, liike- ja toimistorakennusten kortteli-alueeksi (katso sivu 14, ajantasainen asema-kaava). Asemakaava-alue on osa Pietarsaaren his-toriallisesta keskustasta, valtakunnallisesti merkit-tävä rakennettu kulttuuriympäristö. Asemakaavan ajanmukaisuuden arviointi suoritetaan samalla ker-taa koko korttelin alueella, joka muodostaa arvioin-nin kannalta tarkoituksenmukaisen kokonaisuu-den, sekä Kanavapuistikon alueella korttelin etelä-puolella. Muita ympäröiviä katuja saatetaan tarvit-taessa liittää kaava-alueeseen.



17.2.2016 29.5.2017

Sida Sivu 4 /19

VARFÖR BEHÖVS PLANÄNDRINGEN? Kommunen ska följa med detaljplanernas aktuali-tet och vid behov göra upp nya detaljplaner för föråldrade. Syftet med detaljplaneändringen är att möjliggöra en utvidgning av Halpa-Hallis affärslo-kal. I arbetet med planen utreds Halpa-Hallis för-slag om att de områden som anvisas som en för allmänheten tillgänglig promenadyta, jk/v, ändras till affärslokal, möjligheten att bygga affärslokal i den 3 meter djupa arkaden, utvecklingsmöjlig-heter för att bygga underjordiska utrymmen under Kanalesplanaden, samt andra utvecklingsmöjlig-heter för kvarteret. De planerade ändringarna har en betydande inver-kan på områdesanvändningen och områdets ut-tryck. Dessutom skulle ett förverkligande av änd-ringarna nu inte vara i enlighet med planen. Därför behövs en ändring av detaljplanen för området. Be-dömningen av detaljplanens aktualitet ska göras för ett område som enligt bedömning bildar en funktionell helhet. Markanvändnings- och bygglagen 58 § Detaljplanens rättsverkningar En byggnad får inte uppföras i strid med detaljplanen (bygginskränk-ning). Beträffande andra åtgärder som förändrar miljön skall detaljpla-nen beaktas på det sätt som bestäms nedan. På ett detaljplaneområde får inte placeras sådana funktioner som medför olägenheter för den användning av andra områden som anvi-sats i planen. På ett detaljplaneområde får inte heller placeras funkt-ioner som strider mot detaljplanebestämmelser som avser att för-hindra eller begränsa miljökonsekvenser som är skadliga eller föror-sakar störningar.

INTRESSENTER

1. Intressenter Intressenter vid detaljplaneändringen är markä-garna samt kringliggande områdens markägare, företag och invånare. I planförslagsskedet avser vi begära utlåtande av följande parter: räddnings-myndigheten, hälsoinspektionen, miljö- och bygg-nadsnämnden, Jakobstads Vatten, energiverket Herrfors, NTM-centralen i Södra Österbotten och Österbottens förbund. 2. Är jag intressent? Du är intressent, om dina förhållanden eller intres-sen i avsevärd mån kan påverkas av planen.

MIKSI KAAVAMUUTOSTA TARVITAAN? Kunnan tulee seurata asemakaavojen ajanmukai-suutta ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin van-hentuneiden asemakaavojen uudistamiseksi. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollis-taa Halpa-Halli Oy:n liiketilojen laajentaminen. Kaavatyössä selvitetään Halpa-Halli Oy:n esitystä yleiseksi jalankulkualueeksi, jk/v, osoitetut alueet muutettavaksi myymälätilaksi, 3m syvän arkadin rakentamista liiketilaksi, kehittämismahdollisuuk-sia rakentaa maanalaisia tiloja Kanavapuistikon alla, sekä muita kehittämismahdollisuuksia kortte-lissa. Suunnitelluilla muutoksilla on alueiden käytön ja ympäristökuvan kannalta olennaista merkitystä, li-säksi muutoksien toteuttaminen tällä hetkellä olisi kaavan vastaista. Tämän vuoksi alueelle tarvitaan asemakaavan muutos. Asemakaavan ajanmukai-suuden arviointi tulee suorittaa alueella, joka muo-dostaa arvioinnin kannalta tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden. Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § Asemakaavan oikeusvaikutukset Rakennusta ei saa rakentaa vastoin asemakaavaa (rakentamisrajoi-tus). Muiden ympäristön muutostoimenpiteiden kohdalla asemakaava on otettava huomioon siten kuin jäljempänä säädetään. Asemakaava-alueelle ei saa sijoittaa toimintoja, jotka aiheuttavat hait-taa kaavassa osoitetulle muiden alueiden käytölle. Asemakaava-alu-eelle ei saa myöskään sijoittaa toimintoja, jotka ovat haitallisten tai häi-riöitä aiheuttavien ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista koskevien asemakaavamääräysten vastaisia.

OSALLISET

1. Osalliset Kaavamuutoksen osallisia ovat maanomistajat sekä ympäröivien alueiden maanomistajat, yrityk-set ja asukkaat. Kaavaehdotusvaiheessa aiotaan pyytää lausuntoja seuraavilta osapuolilta: pelastus-viranomainen, terveysvalvonta, ympäristö-, ja ra-kennuslautakunta, Pietarsaaren Vesi, energialaitos Herrfors, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus ja Poh-janmaan liitto. 2. Olenko osallinen? Olet osallinen, jos tämä kaava tulee vaikuttamaan huomattavasti sinun etuihisi tai oloihisi.



17.2.2016 29.5.2017

Sida Sivu 5 /19

Markanvändnings- och bygglagen 62 §: Växelverkan när planer bereds Planläggningsförfarandet samt informationen om utgångspunkterna, målen och eventuella alternativ för planeringen när planer bereds skall ordnas så att markägarna på området och de vars boende, arbete eller övriga förhållanden kan påverkas betydligt av planen samt de myndig-heter och sammanslutningar vars verksamhetsområde behandlas vid planeringen (intressent) har möjlighet att delta i beredningen av pla-nen, bedöma verkningarna av planläggningen och skriftligen eller muntligen uttala sin åsikt om saken.

HUR KAN JAG PÅVERKA? Som intressent har du nu det bästa tillfället att på-verka beredningen av planen genom att framföra dina åsikter till planläggaren per brev eller e-post till [email protected] eller [email protected], eller genom att komma och diskutera till planläggningsavdelningen. Ju snabb-bare planläggaren får kännedom om dina åsikter, desto bättre kan de tas i beaktande vid bered-ningen av planen. Markanvändnings- och bygglagen 63 §: Program för deltagande och bedömning När en plan utarbetas skall ett med avseende på planens syfte och betydelse nödvändigt program för deltagande och växelverkan samt för bedömning av planens konsekvenser utarbetas i ett tillräckligt tidigt stadium. När frågan om planläggning har väckts ska detta meddelas så att in-tressenterna har möjlighet att få information om utgångspunkterna för planläggningen, den planerade tidtabellen samt förfarandet för delta-gande och bedömning.

HUR FÅR JAG INFORMATION OM PLANENS FRAMSKRIDANDE?

Maankäyttö- ja rakennuslaki 62 §: Vuorovaikutus kaavaa valmisteltaessa Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, ta-voitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tie-dottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsi-tellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, ar-vioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mie-lipiteensä asiasta.

KUINKA VOIN VAIKUTTAA? Osallisena sinulla on nyt hyvä tilaisuus vaikuttaa kaavan valmisteluun tuomalla omat mielipiteesi kaavanlaatijan tietoon kirjallisesti, sähköpos-titse [email protected] tai [email protected]), tai käymällä keskustelua kaavoitusosastolla. Mitä nopeammin mielipiteesi tulee kaavoittajan tietoon, sitä paremmin ne voi-daan ottaa huomioon kaavaa valmisteltaessa. Maankäyttö- ja rakennuslaki 63 §: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osal-listumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvi-oinnista. Kaavoituksen vireille tulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista, suunnitel-lusta aikataulusta sekä osallistumis- ja arviointimenettelystä.

KUINKA SAAN TIETOA KAAVAHANKKEEN ETENEMISESTÄ?

Information om att planläggningen anhängiggjorts, att planförslaget framläggs till påseende och att planen träder i kraft ingår i lokaltidningarna: Öster-bottens Tidning och Pietarsaaren Sanomat.

HUR FRAMSKRIDER PLANPROJEKTET?

1. Planens beredningsskede I beredningsskedet undersöker man de behov och utvecklingsmöjligheter som finns för kvarteret. En utredning över använd byggrätt och antal bilplatser görs för tomterna i kvarteret. Behovet av nya bil-platser och olika sätt att förverkliga dem utreds. Av intressenterna får man också upplysningar i form

Kaavoituksen vireille tulosta, kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta ja kaavan voimaan tulosta ilmoitetaan paikallisissa sanomalehdissä, Pietar-saaren Sanomissa ja Österbottens Tidningissä.

KUINKA KAAVAHANKE ETENEE?

1. Kaavan valmisteluvaihe Kaavan valmisteluvaiheessa selvitetään korttelin tarpeet ja kehitysmahdollisuudet. Tehdään selvitys käytetystä rakennusoikeudesta ja autopaikkojen lu-kumääristä korttelin tonteilla. Työssä selvitetään uusien autopaikkojen tarve ja miten ne voidaan to-teuttaa. Lisäksi saadaan osallisilta tietoa mielipitei-den muodossa sähköpostitse. Näiden selvitysten ja







17.2.2016 29.5.2017

Sida Sivu 6 /19

av åsikter via e-post. Utgående från de här utred-ningarna och intressenternas åsikter ger planlägg-aren detaljplaneförslaget dess slutliga form. 2. Planens behandlingsskeden 2.1 Tekniska nämnden behandlar planförslaget och framlägger det till påseende under 30 dagar. Under den här tiden kan vem som helst av stadens invånare eller intressenter göra en anmärkning mot planförslaget, riktad till stadsstyrelsen. Planlägga-ren undersöker anmärkningarna och utlåtandena och bemöter dem. Om planen ändras väsentligt, framläggs den till påseende på nytt. Om de väsent-liga ändringarna gäller ett privat intresse och denne ger sitt skriftliga samtycke till ändringarna, behöver planen likväl inte framläggas till påseende på nytt. Tekniska nämnden för planen till stadsstyrelsen för behandling. 2.2. Stadsstyrelsen behandlar planförslaget och föreslår för stadsfullmäktige att planen ska godkän-nas eller återremitterar planärendet med moti-veringar till planläggningsavdelningen för ny be-redning. Stadsstyrelsen kan inte ändra innehållet i planen, utan ändringarna måste med tanke på in-tressenternas rättsskydd processas på nytt, så att berörda parter kan framföra sin åsikt om ändring-arna. Det här sker genom att planförslaget fram-läggs till påseende på nytt. Stadsstyrelsens medlemmar är alltid intressenter i planprojekt och deras åsikter tas emot under beredningsskedet av planläggningsar-betet. De har också rätt att inlämna en anmärkning medan planen är framlagd till påseende, och då får de ett skriftligt bemötande av den; varför deras sak har beaktats eller lämnats obeaktad. 2.3 Stadsfullmäktige behandlar planförslaget och godkänner det som ny detaljplan för området eller återremitterar ärendet till planläggningsavdel-ningen för ny beredning. Beslut om godkännande belägger planområdet med byggförbud tills den nya planen har vunnit laga kraft. Beslut om godkännande av detaljplan har man rätt att överklaga till förvaltningsdomstolen under 30 dagar från det att protokollet justerats. Stadsfullmäktiges ledamöter är alltid intressenter i planprojekt och deras åsikter tas emot under beredningsskedet av planläggningsar-betet. De har också rätt att inlämna en anmärkning under den tid pla-nen är framlagd till påseende och då får de ett skriftligt bemötande av den; varför deras åsikt har beaktats eller lämnats obeaktad.

2.4 Detaljplanens ikraftträdande kungörs. Om det inte har inlämnats några besvär över planen till

osallisten mielipiteiden perusteilla kaavanlaatija antaa asemakaavaehdotukselle sen lopullisen muotonsa. 2. Kaavan käsittelyvaiheet 2.1 Tekninen lautakunta käsittelee kaavaehdo-tuksen ja asettaa sen nähtäville 30 päivän ajaksi. Nähtävillä oloaikana voi kuka tahansa kaupungin asukas tai osallinen tehdä muistutuksen kaavaeh-dotuksesta kaupunginhallitukselle osoitettuna. Kaavanlaatija tutkii muistutukset sekä lausunnot ja antaa niihin vastineet. Jos kaavaa muutetaan olen-naisesti, se asetetaan uudelleen nähtäville. Jos olennaiset muutokset koskevat yksityistä etua ja tämä antaa kirjallisen suostumuksen muutosten te-koon, ei kaavaa kuitenkaan tarvitse asettaa uudel-leen nähtäville. Tekninen lautakunta siirtää kaavan kaupunginhallitukselle käsiteltäväksi. 2.2 Kaupunginhallitus käsittelee kaavaehdotuk-sen ja tekee ehdotuksen kaavan hyväksymisestä kaupunginvaltuustolle tai palauttaa kaava-asian perusteluineen uudelleen valmisteltavaksi kaavoi-tusosastolle. Kaupunginhallitus ei voi tehdä kaavan sisältöä koskevia muutoksia, vaan ne joudutaan viemään osallisten oikeusturvan vuoksi uudelleen prosessoitaviksi, jotta asianomaiset voivat esittää oman mielipiteensä tehtäviin muutoksiin. Tämä ta-pahtuu kaavaehdotuksen uudelleen nähtäville pa-non kautta. Kaupunginhallituksen jäsenet ovat aina osallisia kaavahankkeissa ja heidän mielipiteensä otetaan vastaan kaavoitustyön valmisteluvai-heessa. Heillä on myös oikeus tehdä kaavan nähtävillä oloaikana muistutus, jolloin he saavat kirjallisen vastineen siihen, miksi heidän asiansa on otettu tai jätetty ottamatta huomioon. 2.3 Kaupunginvaltuusto käsittelee kaavaehdo-tuksen ja hyväksyy sen alueen uudeksi asemakaa-vaksi tai palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi kaavoitusosastolle. Hyväksymispäätös aiheuttaa kaava-alueelle raken-nuskiellon siihen asti kunnes uusi kaava on lainvoi-mainen. Asemakaavan hyväksymispäätöksestä on oikeus valittaa hallinto-oikeuteen 30 päivän kulu-essa pöytäkirjan tarkastuksesta. Kaupunginvaltuuston jäsenet ovat aina osallisia kaavahankkeissa ja heidän mielipiteensä otetaan vastaan kaavoitustyön valmisteluvai-heessa. Heillä on myös oikeus tehdä kaavan nähtävillä oloaikana muistutus, jolloin he saavat kirjallisen vastineen siihen, miksi heidän asiansa on otettu tai jätetty ottamatta huomioon.

2.4 Asemakaava kuulutetaan voimaan tulleeksi.



17.2.2016 29.5.2017

Sida Sivu 7 /19

förvaltningsdomstolen, ingår kungörelse om pla-nens ikraftträdande i Österbottens Tidning och Pi-etarsaaren Sanomat. Om det har kommit besvär till förvaltningsdomstolen, kan man kungöra att de de-lar av planen, som inte berörs av besvären, har trätt i kraft. Efter kungörelsen kan byggandet inle-das i enlighet med detaljplanen som trätt i kraft.

Jos kaavasta ei ole jätetty valituksia hallinto-oikeu-teen, kaava kuulutetaan voimaan tulleeksi Pietar-saaren Sanomissa ja Österbottens Tidningissä. Jos hallinto-oikeuteen on tullut valituksia, voidaan kaava kuuluttaa voimaan tulevaksi siltä osin, jota valitukset eivät koske. Kuulutuksen jälkeen voidaan aloittaa rakentaminen voimaan tulleen kaavan mu-kaisesti.

TIDTABELL Vår strävan är att planförslaget ska vara färdigt för behandling i tekniska nämnden under hösten 2017 och att den nya detaljplanen får laga kraft under det här året.

AIKATAULU Pyrkimyksenä on, että kaavaehdotus valmistuu syyskauden 2017 aikana teknisen lautakunnan kä-siteltäväksi, ja että uusi asemakaava saa lain voi-man tämän vuoden aikana.

BEHÖVS MARKANVÄNDNINGSAVTAL? Inget markanvändningsavtal behövs. Markanvändnings- och bygglagen 91 a § (13.3.2003/222): Markägares skyldighet att delta i kostnaderna för samhällsbyggande De markägare inom ett område som detaljplaneras vilka har avsevärd nytta av detaljplanen är skyldiga att på det sätt som anges nedan delta i kommunens kostnader för samhällsbyggande. Strävan skall vara att avtala med markägaren om dennes deltagande i kostnaderna. Markanvändnings- och bygglagen 91 b §: Markanvändningsavtal En kommun kan ingå avtal om planläggning och om genomförandet av planerna (markanvändningsavtal). I markanvändningsavtalen kan dock inte med bindande verkan avtalas om innehållet i planerna. Ett markanvändningsavtal kan ingås med bindande verkan för par-terna först när ett utkast eller förslag till plan har varit offentligt fram-lagt. Detta gäller inte avtal om inledande av planläggning. Genom markanvändningsavtal kan det utan hinder av bestämmel-serna om utvecklingskostnadsersättning i detta kapitel även ingås mer utförliga överenskommelser om parternas inbördes rättigheter och skyldigheter. Information om markanvändningsavtal skall ges i samband med att en plan utarbetas. Avsikten att ingå ett markanvändningsavtal skall med-delas i programmet för deltagande och bedömning. Framgår avsikten att ingå ett markanvändningsavtal först efter det att programmet för deltagande och bedömning har utarbetats, skall information i frågan ges vid utarbetandet av planen på ett sätt som är lämpligt med hänsyn till intressenternas tillgång till information.

TARVITAANKO MAANKÄYTTÖ-SOPI-MUSTA? Maankäyttösopimusta ei tarvita. Maankäyttö- ja rakennuslaki 91 a § (13.3.2003/222): Maanomistajan velvollisuus osallistua yhdyskuntarakentamisen kus-tannuksiin Asemakaavoitettavan alueen maanomistajalla, jolle asemakaavasta aiheutuu merkittävää hyötyä, on velvollisuus osallistua kunnalle yhdys-kuntarakentamisesta aiheutuviin kustannuksiin siten kuin jäljempänä säädetään. Kustannuksiin osallistumisesta on pyrittävä sopimaan maanomistajan kanssa. Maankäyttö- ja rakennuslaki 91 b §: Maankäyttösopimukset Kunta voi tehdä kaavoitukseen ja kaavojen toteuttamiseen liittyviä so-pimuksia (maankäyttösopimus). Maankäyttösopimuksissa ei voida kui-tenkaan sitovasti sopia kaavojen sisällöstä. Maankäyttösopimus voidaan osapuolia sitovasti tehdä vasta sen jäl-keen, kun kaavaluonnos tai -ehdotus on ollut julkisesti nähtävillä. Tämä ei koske sopimusten tekemistä kaavoituksen käynnistämisestä. Maankäyttösopimuksilla voidaan tämän luvun kehittämiskorvausta koskevien säännösten rajoittamatta laajemminkin sopia osapuolten välisistä oikeuksista ja velvoitteista. Maankäyttösopimuksesta tiedotetaan kaavan laatimisen yhteydessä. Tarkoituksesta tehdä maankäyttösopimus on tiedotettava osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Jos tarkoitus tehdä maankäyttösopimus tu-lee esille vasta sen jälkeen, kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu, asiasta tulee kaavan laatimisen yhteydessä tiedottaa osal-listen tiedonsaannin kannalta sopivalla tavalla.



17.2.2016 29.5.2017

Sida Sivu 8 /19

Markanvändnings- och bygglagen 91 c § (13.3.2003/222): Utvecklingskostnadsersättning Har ingen överenskommelse nåtts med markägaren om dennes del-tagande i kostnaderna för samhällsbyggande, kan kommunen hos markägaren ta ut en sådan andel av de uppskattade kostnaderna för samhällsbyggandet som betjänar bebyggandet av ett planområde vil-ken har avpassats enligt den värdestegring på en tomt enligt detalj-planen som har uppstått på grund av byggrätt, utökad byggrätt eller ändrade användningsmöjligheter som i detaljplanen har anvisats för tomten (utvecklingskostnadsersättning). Markanvändnings- och bygglagen 91 g §: Kommunen beslutar om fastställande av utvecklingskostnadsersätt-ningen. Beslutet skall fattas utan dröjsmål efter det att detaljplanen har godkänts. Av beslutet skall grunderna för fastställandet av ersätt-ningen framgå. Utvecklingskostnadsersättning kan fastställas endast om en bin-dande tomtindelning anges i detaljplanen. Utvecklingskostnadser-sättningen fastställs separat för varje tomt enligt planen. För ett kvar-tersområde som har anvisats för ett visst användningsändamål och som tillhör en och samma ägare behöver tomtindelningen inte anges i detaljplanen. Härvid kan utvecklingskostnadsersättningen fastställas kvartersvis.

Maankäyttö- ja rakennuslaki 91 c § (13.3.2003/222): Kehittämiskorvaus Jos maanomistajan kanssa ei ole syntynyt sopimusta hänen osallistu-misestaan yhdyskuntarakentamisesta aiheutuviin kustannuksiin, kunta voi periä maanomistajalta asemakaavan mukaiselle tontille ase-makaavassa osoitetun rakennusoikeuden, rakennusoikeuden lisäyk-sen tai käyttömahdollisuuden muutoksen aiheuttamaan tontin arvon-nousuun suhteutetun osuuden kaava-alueen rakentamista palvelevan yhdyskuntarakentamisen arvioiduista kustannuksista (kehittämiskor-vaus). Maankäyttö- ja rakennuslaki 91 g §: Kehittämiskorvauksen määräämisestä päättää kunta. Päätös on teh-tävä viipymättä asemakaavan hyväksymisen jälkeen. Päätöksestä tu-lee ilmetä korvauksen määräämisen perusteet. Kehittämiskorvaus voidaan määrätä vain, jos sitova tonttijako on osoitettu asemakaavassa. Kehittämiskorvaus määrätään kullekin kaavan mukaiselle tontille erikseen. Yhteen käyttötarkoitukseen osoi-tetulla korttelialueella, jolla on yksi omistaja, ei tonttijaon osoittaminen asemakaavassa ole tarpeen. Tällöin kehittämiskorvaus voidaan mää-rätä korttelikohtaisesti.



17.2.2016 29.5.2017

Sida Sivu 9 /19

UTGÅNGSPUNKTERNA FÖR PLANERINGEN

SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT

MARKÄGO PÅ PLANERINGSOMRÅDET Planeringsområdets mark ägs av fem markägare: Asunto Oy Pietarsaaren Isokatu 18, Fastighets Ab Stor-gatan 16 Kiinteistö Oy, Kiinteistö Oy Pietarsaaren Es-planad, Kiinteistö Oy Pietarsaaren Kanavapuistikko 19-Fastighets Ab Kanalesplanaden 19 i Jakobstad och Fastighets Ab Visasbacken 3 Jakobstad Kiinteistö Oy.

SUUNNITTELUALUEEN MAANOMISTUS Suunnittelualueella on viisi maanomistajaa: Asunto Oy Pietarsaaren Isokatu 18, Fastighets Ab Storgatan 16 Kiinteistö Oy, Kiinteistö Oy Pietarsaaren Esplanad, Kiin-teistö Oy Pietarsaaren Kanavapuistikko 19-Fastighets Ab Kanalesplanaden 19 i Jakobstad ja Fastighets Ab Visasbacken 3 Jakobstad Kiinteistö Oy.



17.2.2016 29.5.2017

Sida Sivu 10 /19

LANDSKAPSPLANEN

MAAKUNTAKAAVA

Markanvändnings- och bygglagen 32 §: Landskapsplanen skall tjäna till ledning när generalplaner och detalj-planer utarbetas och ändras samt när åtgärder annars vidtas för att reglera områdesanvändningen. När myndigheterna planerar åtgärder som gäller områdesanvänd-ningen och beslutar om att vidta dessa åtgärder, skall de beakta land-skapsplanen, försöka främja genomförandet av planen och se till att åtgärderna inte försvårar genomförandet av planen.

Maankäyttö- ja rakennuslaki 32 §: Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimen-piteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista.

ÖSTERBOTTENS LANDSKAPSPLAN 2030 Österbottens landskapsplan 2030, som fastställ-des av miljöministeriet 21.12.2010, ska tjäna till ledning och ska beaktas vid detaljplanering.

POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVA 2030 Ympäristöministeriön 21.12.2010 vahvistama Poh-janmaan maakuntakaava 2030 on ohjeena ja otet-tava huomioon asemakaavoituksessa.

Landskapsplanen styr planeringen på planerings-området med följande beteckningar och bestäm-melser:

Maakuntakaava ohjaa suunnittelualueen suunnitte-lua seuraavin merkinnöin ja määräyksin:



17.2.2016 29.5.2017

Sida Sivu 11 /19

Område för centrumfunktioner Med beteckningen anges ett område för service-funktioner i stadscentrum med centruminriktade förvaltnings-, handels-, välfärds- och fritidstjänster samt boende. Planeringsbestämmelse: Vid områdesplanering och planläggning bör förutsättningar skapas för ut-veckling av ett kommersiellt sett attraktivt och triv-samt stadscentrum genom att områden för tätt stadsbyggande och mångsidig service reserveras samt genom att principer för utveckling av en hög-klassig stadsbild fastställs. Dimensioneringen av stora detaljhandelsenheter bör anpassas till miljön och utredas genom mer detaljerad planläggning.

Keskustatoimintojen alue Merkinnällä osoitetaan kaupunkikeskustojen palve-lutoimintojen alue, johon sijoittuu keskustahakuisia hallinto-, kauppa-, hyvinvointi- ja vapaa-ajan palve-luja sekä asumista. Suunnittelumääräys: Alueidenkäytön suunnitte-lussa ja kaavoituksessa tulee luoda edellytyksiä kaupallisesti vetovoimaisen ja viihtyisän kaupunki-keskustan kehittymiselle varaamalla alueita tiivistä kaupunkirakentamista ja monipuolisia palveluja varten sekä määrittelemällä korkeatasoisen kau-punkikuvan kehittämisen periaatteet. Vähittäiskau-pan suuryksikön mitoitus tulee sopeuttaa ympäris-töön ja selvittää tarkemmalla kaavoituksella.

Stadsutvecklingszon Med beteckningen anges zoner för urban utveckl-ing. Beteckningarna för utvecklingsprinciperna om-fattar beteckningar för områdesreserveringar för tätortsfunktioner, områdes- och objektbeteck-ningar för centrumklasser samt andra centrala be-teckningar. kk-2 JAKOBSTADS STADSREGION Med beteckningen anges området med enhetlig samhällsstruktur i Jakobstad. Planeringsbestämmelse: Jakobstads ställning som ett regioncentrum i landskapet bör främjas. Vid områdesplanering skall stadsregionens nuva-rande struktur vara utgångspunkt samtidigt som möjligheterna att utveckla produktions- och affärs-verksamheterna säkerställs. Nya bostadsområden bör placeras fördelaktigt med hänsyn till kollektiv-trafiken. Vid utvecklandet av Jakobstads centrum bör vidareutveckling av promenadcentrumet främ-jas och den gamla trästadsmiljön bevaras. Vid pla-nering av markanvändning bör hänsyn tas till arke-ologiskt och kulturhistoriskt värdefulla områden och objekt. Vid planering av markanvändning bör samarbete över kommungränserna utvecklas och gemensam kommunal generalplanering möjliggöras. Vid ut-veckling av stadens attraktionskraft som en havs-nära boendemiljö bör man trygga den regionala typbilden av naturens succession i ett kustområde med landhöjning. Markanvändnings- och bygglagen 33 §: På dessa områden får tillstånd för uppförande av byggnad inte bevil-jas så att det försvårar genomförandet av landskapsplanen.

Kaupunkikehittämisen vyöhyke Merkinnällä osoitetaan kaupunkimaisen kehittämi-sen vyöhykkeet. Kehittämisperiaatemerkinnät si-sältävät taajamatoimintojen aluevarausmerkinnät sekä keskusten luokittelua kuvaavat alue- ja koh-demerkinnät sekä muita keskeisiä merkintöjä. kk-2 PIETARSAAREN KAUPUNKISEUTU Merkinnällä osoitetaan Pietarsaaren yhtenäisen yhdyskuntarakenteen aluetta. Suunnittelumääräys: Pietarsaaren asemaa maa-kunnan aluekeskuksena tulee edistää. Alueiden-käytön suunnittelussa on pidettävä lähtökohtana kaupunkiseudun nykyistä rakennetta ja turvattava tuotanto- ja liiketoimintojen kehittämismahdollisuu-det. Uudet asuntoalueet tulee sijoittaa joukkoliiken-teen kannalta edullisesti. Pietarsaaren keskustan kehittämisessä tulee edistää kävelykeskustan jat-kokehittämistä ja vanhan puukaupunkimiljöön säi-lymistä. Maankäytön suunnittelussa tulee huomi-oida arkeologisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvok-kaat alueet ja kohteet. Maankäytön suunnittelussa tulee kehittää kuntara-joja ylittävää yhteistyötä ja mahdollistaa kuntien yhteistä yleiskaavoitusta. Kehitettäessä kaupungin vetovoimaa merenläheisenä asumisympäristönä tulee maankohoamisrannikolle ominaisten luonnon kehityskulkujen alueellinen edustavuus turvata. Maankäyttö- ja rakennuslaki 33 §: Näille alueille lupaa rakennuksen rakentamiseen ei saa myöntää niin, että vaikeutetaan maakuntakaavan toteutumista.



17.2.2016 29.5.2017

Sida Sivu 12 /19

GENERALPLANEN

YLEISKAAVA

Markanvändnings- och bygglagen 54 §: När en detaljplan utarbetas skall landskapsplanen och en generalplan med rättsverkningar beaktas på det sätt som bestäms ovan. Om det utarbetas en detaljplan för ett område där det inte finns någon generalplan med rättsverkningar, skall vid utarbetandet av detaljpla-nen i tillämpliga delar beaktas även vad som bestäms om kraven på generalplanens innehåll.

Maankäyttö- ja rakennuslaki 54 §: Asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. Jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään.

JAKOBSTADS GENERALPLAN 2020

PIETARSAAREN YLEISKAAVA 2020 Denna generalplan saknar rättsverkan. En gene-ralplan som saknar rättsverkan har inga andra rättsverkningar än den i markanvändnings- och bygglagen 99.3 § avsedda inlösningsrätten på ba-sen av miljöministeriets tillstånd.

Pietarsaaren yleiskaava on oikeusvaikutukseton yleiskaava. Oikeusvaikutuksettomalla yleiskaavalla ei ole muita oikeusvaikutuksia, kuin maankäyttö- ja rakennuslain 99.3 §:ssä tarkoitettu ympäristöminis-teriön lupaan perustuva lunastusoikeus.

Markanvändnings- och bygglagen 99.3 §: Vederbörande ministerium kan dessutom bevilja kommunen tillstånd att lösa in ett område som i generalplanen har anvisats som trafikled, för bostadsbyggande eller för samhällsbyggande som ansluter sig till bostadsbyggande och som behövs för kommunens planenliga sam-hällsutveckling, samt ett område som är avsett för en inrättning för kommunen eller samkommunen eller för deras övriga behov. I ett om-råde som inlöses för bostadsbyggande eller för samhällsbyggande som ansluter sig till bostadsbyggande kan även ingå ett rekreations- och skyddsområde.

Maankäyttö- ja rakennuslaki 99.3 §: Asianomainen ministeriö voi lisäksi myöntää kunnalle luvan lunastaa alueen, joka on yleiskaavassa osoitettu liikenneväyläksi, asuntoraken-tamiseen tai siihen liittyvään yhdyskuntarakentamiseen ja jota tarvi-taan kunnan suunnitelmanmukaiseen yhdyskuntakehitykseen, sekä alueen, joka on tarkoitettu kunnan tai kuntayhtymän laitokselle tai mui-hin näiden tarpeisiin. Asuntorakentamiseen tai siihen liittyvään yhdys-kuntarakentamiseen lunastettavaan alueeseen voi sisältyä myös vir-kistys- ja suojelualuetta.

Jakobstads generalplan 2020 utan rättsverkan är godkänd av stadsfullmäktige 28.1.2008 och ska beaktas som utgångspunkt för detaljplanering.

Pietarsaaren oikeusvaikutukseton yleiskaava 2020 on kaupunginvaltuuston 28.1.2008 hyväksymä ja se on otettava huomioon asemakaavoituksen läh-tökohtana.



17.2.2016 29.5.2017

Sida Sivu 13 /19

Generalplanens beteckningar och bestämmelser vilka styr detaljplaneringen av planområdet:

Suunnittelualueen asemakaavoitusta ohjaavat yleiskaavamerkinnät ja määräykset:

anger ETT OMRÅDE FÖR STADSKÄRNAN Vi vill att stadskärnan skall hållas levande och be-bos och vi vill utveckla den så, att den är öppen med tid och rum för social interaktion, tillfällen och platser för möte, verk och lek, dvs. för gemenskap, arbete och fritid. Vi vill betona stadskärnans egenart och vi vill öppna och fördjupa området som mötesplats ge-nom att utveckla det till en samlad, tät och rikt sammansatt livsmiljö, som främjar ett brett och mångfaldigt socialt umgängesmönster, ett aktiv kulturliv och en socio-ekonomisk balans. Vi vill förstärka områdets tillgänglighet, samt för-sköna och utveckla gatorna, torgen och parkerna så, att dessa stadsrum och de verksamheter som finns i dem samverkar med rums- och tidsanvänd-ningen i kvarteren.

osoittaa YDINKESKUSTAN ALUEEN Haluamme pitää keskustan asuttuna ja elävänä ja kehittää sitä avoimeen suuntaan siten, että siellä on aikaa ja tilaa sosiaaliseen kanssakäymiseen, ti-laisuuksia ja paikkoja tapaamisiin, työhön ja leik-kiin, toisin sanoen yhdessäoloon, työntekoon ja va-paa-ajanviettoon. Haluamme korostaa ydinkeskustan erikoislaatua ja samalla avata ja syventää sitä kokoontumis-paikkana kehittämällä siitä eheän, tiiviin ja moni-muotoisen elinympäristön, joka edistää laajaa ja moninaista sosiaalista kanssakäymistä, aktiivista kulttuurielämää ja sosiaalis-taloudellista tasapai-noa. Haluamme vahvistaa alueen saavutettavuutta sekä kaunistaa ja kehittää katuja, toreja ja puis-toja, jotta nämä kaupunkitilat ja niihin sijoittuneet toiminnot olisivat sopusoinnussa kortteleissa ta-pahtuvan tilan- ja ajankäytön kanssa.



17.2.2016 29.5.2017

Sida Sivu 14 /19

Vi vill särskilt stimulera stadslivet i dess livsrytmer och tidsanvändningar, som möjliggör det hela och fulla bruket av mötes- och utbytesplatserna.

Haluamme erityisesti vireyttää kaupunkielämälle ominaisia elämänrytmejä ja ajankäyttömuotoja, jotka mahdollistavat kokoontumis- ja vaihdanta-paikkojen täysiarvoisen käytön.

anger ETT VÄRDEFULLT STADSOMRÅDE

osoittaa ARVOKKAAN KAUPUNKIALUEEN

Vi vill upprätthålla en levande miljö förenlig med områdets egen särart. I våra strävanden att ut-veckla och förfina stadsbygget vill vi utgå från den föreliggande verkligheten. När vi förändrar och förvandlar byggnader, gator, torg och parker vill vi göra detta i respekt och vördnad för deras unika egenskaper och för deras förmåga att ge näring åt moderna värden, värderingar och upplevelser.

Haluamme säilyttää näiden alueiden erikoislaa-dusta johtuvan elävän ympäristön. Kaupunkikoko-naisuuden kehittämis- ja jalostamispyrkimyksis-sämme haluamme pitää lähtökohtana olemassa olevaa todellisuutta. Rakennusten, katujen, torien ja puistojen muuttamisen haluamme toteuttaa kunnioittaen niiden ainutlaatuisuutta ja kykyä tar-jota virikkeitä nykyajan arvoille, arvostuksille ja ko-kemuksille.



17.2.2016 29.5.2017

Sida Sivu 15 /19

UTDRAG UR TIDSENLIG DETALJPLAN

OTE VOIMASSA OLEVASTA ASAMAKAAVASTA

Gällande detaljplaner på området är från åren 1999 och 2014, och planeringsområdet anvisas som ett kvartersområde för bostads-, affärs- och kontorsbyggnader. För ändringsarbeten i kvarteret har undantagslov beviljats; ändring av användningsändamål och ökning av byggrätten (10.3.2015). Det offentliga gångstråket som går genom Visas-kvarteret ingår i planen för Jakobstads promenadcentrum. I den gällande detaljplanen uppfyller beteckningen jk/v 500 och jk/v 150, och planbestämmelsen de mål som satts upp i generalplanen för utvecklingen av centrum till en mötesplats för handel och en social mötesplats. Följande planbestämmelser ska speciellt bedömas i arbetet med planen: parkering, arkader, tomtens byggnadsrätt och promenadyta tillgänglig för allmänheten. Till exempel betyder en utvidgning av affärslokalen också förändringar bland annat i bestämmelsen för antalet bilplatser.

Alueen voimassa olevat asemakaavat ovat vuosilta 1999 ja 2014, ja suunnittelualue on osoitettu asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi. Kort-telin muutostöihin on myönnetty poikkeuslupia; käyttötarkoituksen muutosta ja lisärakennusoi-keutta varten (10.3.2015). Yleinen jalankulkuyhteys Visas-korttelin läpi on osa Pietarsaaren kävelykeskustan suunnitelmaa. Voimassaolevat asemakaavamerkinnät jk/v 500 ja jk/v 150, ja asemakaavamääräys toteuttavat yleiskaavan asetettamia tavoitetta keskustan kehittämiseksi kaupallisena ja sosiaalisena kohtauspaikkana. Arvioitavaksi kaavatyössä tulevat erityisesti seuraavat kaavamääräykset: pysäköinti, arkadit, tontin rakennusoikeus ja yleiselle jalankululle tar-koitettu alue. Esimerkiksi myymäläpinta-alan lisää-minen merkitsee muutoksia mm. myös autopaikka-määräyksissä.



17.2.2016 29.5.2017

Sida Sivu 16 /19

GÄLLANDE DETALJPLAN

AJANTASAINEN ASEMAKAAVA



17.2.2016 29.5.2017

Sida Sivu 17 /19

NUVARANDE SITUATION

NYKYTILA

Den allmänna passagen, som i detaljplanen be-tecknas som ett för allmänheten öppet gångstråk till det allmänna torget i det inre av kvarteret.

Yleinen kulkuyhteys, joka asemakaavassa on osoi-tettu yleiseksi jalankulkuyhteydeksi, joka johtuu yleiselle torille korttelin keskellä.



17.2.2016 29.5.2017

Sida Sivu 18 /19

Det 266 m² stora, offentliga utrymmet som i detalj-planen betecknas som en för allmänheten tillgäng-lig promenadyta.

266 m² suuri, julkinen tila, joka on asemakaavassa osoitettu yleisen jalankulun alueeksi.



17.2.2016 29.5.2017

Sida Sivu 19 /19

Den allmänna passagen, som i detaljplanen be-tecknas som ett för allmänheten öppet gångstråk, vilket leder till det glasövertäckta allmänna torget i det inre av kvarteret.

Yleinen kulkuyhteys, joka asemakaavassa on osoi-tettua yleiseksi jalankulkuyhteydeksi, joka johtaa yleiselle lasikatteiselle torille korttelin keskellä.

Documents

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA - jakobstad.fi · PDB uppdateras vid behov under planprocessen. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA: Liiketilojen laajentaminen Visas-korttelissa