Embed Size (px)
Citation preview
1Poljin 2/2013
20132
Polkupyörällä IslannissaSuomen ensimmäinen pyöräkrossiparkki8 10
Oulun talvipyöräilykongressi
2 Poljin 2/2013 3Poljin 2/2013
Pyöräilyuutiset 4Kolumni: Sladdailua lentävällä hevosella 5Helsingissä valmistui pyöräilyn edistämisohjelma 6Pyöräilevät ja kävelevät koulubussit vuonna 2013 7Suomen ensimmäinen kisakelpoinen pyöräkrossiparkki Kivikkoon 8 - 9Polkupyörällä Islannissa 10 -13Oulun talvipyöräilykongressi oli menestys 14 -15
Sisällysluettelo:Poljin 2/2013Pyöräilykuntien verkosto ry:n ja Suomi Pyöräilee -hankkeen kahdeksan numeroa vuodessa ilmestyvä uutislehti.
Kannen kuva: Oulu 14.2.2013kuvaaja: Matti Hirvonen
Seitsemästoista vuosikerta.ISSN 1796-6388
Päätoimittaja Matti Hirvonen040 419 [email protected]
Toimituskunta: Markku Lahtinen (Kangasalan kunta) Antero Naskila (Suomi Pyöräilee)Petri Sipilä (Helsingin Polkupyö-räilijät) Toimitussihteeri, Ulkoasu ja taitto: Risto-Jussi Isopahkala
Painos: 1000 kpl Painopaikka: Trio-Offset, Helsinki
Toimituksen osoite ja osoitteenmuutokset: [email protected]
Pyöräilykuntien verkosto ryToinen linja 1400530 Helsinki
Yhteistyössä: Liikennevirasto Opetus- ja kulttuuriministeriöSuomen Kuntaliitto
Poljin 3/2013 ilmestyy maaliskuussa viikolla 15. Lehteen tarkoitetun aineiston on oltava toimituksessa 24.03.2013 mennessä.
Pääkirjoitus
Matti Hirvonenpäätoimittaja
Suomi talvipyöräiltiin maailmankartalle
Nuoret espoolaiset perheineen pyörällä pisteille
Erityisen hyvät osallistumismahdollisuudet ovat FC Hongan ja Espoon Palloseuran futisjunnuilla sekä Espoon Pesiksen jä-senillä – perheineen. Kaikenlaiset perhekuviot lasketaan mu-kaan. Junnut ajavat joukkueidensa ja seuransa tapahtumiin mahdollisimman paljon pyörällä. Heidän älypuhelimeensa la-taama sovellus laskee ajettua matkaa. Kunniaa tästä kertyy mm. kampanjan web-sivuilla www.btrackb.eu/espoo, jotka ovat paraikaa työn alla. Siellä voi hiukan myöhemmin tämän kevään mittaan rekisteröityä osallistujaksi. Leikkimielinen, hah-hah, kisa on julistettu mainittujen espoolaisseurojen kesken. Parhaat palkitaan.
Pyörällä pisteille –kampanja näkyy myös useissa espoo-laisissa kaupunkitapahtumissa. Aikoopa Espoo järjestää tou-kokuussa ensimmäistä kertaa kokonaisen pyöräilypäivänkin. Espoon Liikuntapalvelut (Espoossahan ei ole virastoja, vaan palveluita) vastaa kampanjasta, mutta moni muukin kaupungin yksikkö on innolla mukana. Tekninen keskus ja kaupunkisuun-nittelu kehittävät pyöräilyä työkseen, mutta esimerkiksi kirjas-tolle juuri tämänikäiset nuoret ovat tärkeä kohderyhmä. Kir-jastojen toimintakonseptihan on muuttumassa, kun perinteisiä kirjoja lainataan vähemmän. Kirjastot ovat kuitenkin vahvoja hubeja, josta voi myös lainata yhä useampia asioita, ehkä koh-ta pyöriäkin. Samoin nuorisopalvelut ja ympäristökeskus kan-nustavat omista lähtökohdistaan nuoria pyöräilemään.
Pyörällä pisteille –kampanjaan voi osallistua kuka tahan-sa nuori perheineen myös Geokätkennän kautta. Geocache.fi –sivustolla suomalaiset kätköilijät ilmoittavat luomistaan ja löy-tämistään kätköistä. Kätköjen vaikeustaso ylipäänsä vaihtelee pikkulapsiperheiden retkikohteista extreme-kiipeilyä harrasta-vien teekkarien taidonnäytteisiin. Espoo on yksi Suomen suu-rimmista geokätkentäkaupungeista. Espoon 40 kilometrin pitui-sen Rantaraitin tienoille ilmestyy pyörällä saavutettavia kätköjä toukokuussa 2013 ja 2014.
Pyörällä pisteille -kampanjalla Espoo osallistuu Intelligent Energy - Europe –ohjelman rahoittamaan EU-projektiin, jonka nimi on Bike the track / Track the bike (B-Track-B). Pyörällä pis-
teille –kampanja tulee näkymään myös Facebookissa. Saman tyyppisiä kampanjoita järjestetään samoihin aikoi-
hin projektin muissa osallistujakaupungeissa, Tanskan Frede-riciassa, Saksan Münsterissä, Italian Venetsiassa, Slovenian Ljubljanassa ja Portugalin Algarvessa. Web-sivun kautta osal-listujakaupunkeja ja osallistujiakin voidaan kätevästi vertailla.
Espoon ajettujen älykkäiden kilometrien osuushan ei maa-ilman CO2-päästövähenemällä maailmaa tietenkään pelasta, mutta kaikkien kaupunkien yhteinen kilometrimäärä jo pelas-taa, ainakin aika paljon. Joka tapauksessa Espoo saa aikai-seksi positiivista pöhinää polkupyöräilyn ympärille – onhan Espoolla käynnissä suuri pyöräilyn edistämisohjelmakin. Es-poohan tunnetaan lähinnä puistokaupunkina, jossa aluekes-kuksesta toiseen liikutaan valtion rakentamilla väylillä ja paljolti henkilöautoilla. Toisaalta espoolaiset ovat keskimääräistä kou-lutetumpaa ja hyvätuloisempaa väkeä, jolla tyypillisesti on hyvä kulttuuritahto eli taipumus tarttua uusiin, yleisesti hyväksi kat-sottuihin asioihin. Sellainenhan pyöräily nykyään on.
Pyöräilykuntien verkostokin osallistuu Pyörällä pisteille –kampanjaan. Sen kautta muut kaupungit voivat ilmoittautua Espoon seuraaja-kaupungeiksi ja panna pystyyn oman kam-panjan.
Kalle Toiskallio, Espoon liikuntapalvelujen in-house-konsult-ti, Lectus Ky. [email protected], p. 040 550 5533
Aika monella älypuhelimen käyttäjällä on vähän käyttöä puhelimensa GPS-toiminnolle. Kevät-kesä-syksyllä 2013 ja 2014 espoolaisilla 9-15-vuotiailla nuorilla perheineen on, jos osallistuvat eräänlaiseen vapaa-ajan matkojen älykkääseen kilometrikisaan.
Oulun talvipyöräilykongressi 13.-14.2. oli menestys monella tavoin. On-nistuneen tapahtuman ja kansainvälisen osallistujajoukon ansiosta talvi-pyöräilyn edistäminen sai maailmanlaajuista huomiota. Oulun strateginen tavoite profiloitua maailman parhaana talvipyöräilykaupunkina on vähin-tään lumileopardin loikan verran lähempänä.
Hyvän sisällön, tunnelman ja toimivien järjestelyjen lisäksi varsinkin ulkomaiset vieraat ja media olivat selvästi vaikuttuneita Oulun talvipyöräi-lykulttuurista. Winnipegistä tulleen osallistujan sanoin: ”Yksi askel hotel-lista ja asia tuli jo selväksi. Joka puolella näkyy pyöräileviä ihmisiä: pitkiä, lyhyitä, lihavia, laihoja, vanhoja, nuoria, naisia, miehiä, lapsia. Toiset pu-
keutuneena muodikkaasti ja toiset vähemmän muodikkaasti (itseni mukaan lukien).”Galgarysta tullut toimittaja puolestaan kuvailee kokemaansa ja näkemäänsä Galgary He-
raldin sivuilla näin: ”Iso ero (Galgaryyn verrattuna) on myös se, että Oulun pyörätiet on suun-niteltu käteviksi ja sujuviksi siten, että pyörätietä pitkin matka kohteeseen on usein lyhyempi kuin autolla. Tämä on erityisen tärkeää talvella, kun tavoitteena on esimerkiksi hakea leipää kaupasta eikä kierrellä maisemareiteistä nautiskellen.”
Kotimainen ja ulkomainen mediahuomio on ansaittua, sillä Oulun tapahtuma oli merkittävä avaus ympärivuotisen pyöräilyn edistämisessä. Talvipyöräilyyn liittyy paljon asioita ja osaamis-ta, jotka vaativat erityishuomiota ja konkreettisia toimintatapojen muutoksia. Pelkästään akse-lilla Ruotsi-Suomi on runsaasti annettavaa ja opittavaa. Ympärivuotisen pyöräilyn lisääminen voi nostaa huomattavasti koko pyöräilyn merkitystä ja kohottaa kaupunkeja uudelle tasolle ak-tiivisen liikkumisen edistäjinä.
Jatkoa Oulun avaamalle talvipyöräilykongressien sarjalle on varmasti luvassa. Muun mu-assa Kanadassa ja Ruotsissa on vahvaa tahtoa ottaa haaste vastaan. Myös Euroopan pyöräi-lijöiden kattojärjestö ECF oli erittäin kiinnostunut myötävaikuttamaan asiaan jatkossa. ECF:stä paikalla oli norjalainen varapresidentti Morten I. Kerr, jolle talvipyöräilyn edistämisen haasteet ovat tuttuja kotikaupungistaan Oslosta.
4 Poljin 2/2013 5Poljin 2/2013
Sladdailua Lentävällä Hevosella
Vanhana miehenä on mukava muistella polkupyöräharrastukseni alkuaikoja. Kun olin polvihousuiässä, niin siihen aikaan ei lapsille ostettu uutta polkupyörää joka vuosi. Sain ensimmäisen oman polkupyörän joskus 10-11 vuotiaana, kun isäni osti minulle Helkaman valmistaman Lentävä Hevonen -merkkisen 26-tuumaisen nuorisopyörän. Sitä ennen olin opetellut ajamaan vanhalla naisten Jupiterilla, joka oli kiertänyt kyläs-sämme jo monessa perheessä. Jupiterissa ei ollut edes renkaita, vaan kolistelin pel-killä vanteilla kotitieni mäkeä alas. Lentävässä Hevosessa oli lentävät muodot. Vaa-kasuora runkoputki ja takahaarukan yläaisat olivat hauskasti kaarevat.
Korjausoppia
Nuorten miesten pyörät ovat ankarassa käytössä. Korjaamisen tarvetta oli tämän täs-tä, aina ei isäni ehtinyt, vaan oli itse yritettävä pitää menopeli kunnossa. Siinä sitä oppi pyörän korjaamisen niksit luonnonmenetelmällä. Tavallisin vika oli puhjennut rengas. Kotiseudullani oli polkupyöräkorjaamo, jossa ensi alkuun paikkautin renkaat. Kyseinen pyöräseppä harrasti joskus vilunkia, liekö sen vuoksi, kun oli lapsi asialla. Kerran ihmettelin, kun pyörä vemputti kummasti paikkauksen jälkeen. Korjaaja oli lait-tanut 26 tuumaiselle vanteelle 28 tuumaisen sisärenkaan niin, että rengas oli yhdestä kohtaa taittuneena kolmin kerroin.
Sisärenkaan lisäksi onnistuin saamaan myös ulkorenkaat rikki. Meillä pojilla oli ta-pana lyödä jarru lukkoon kovassa vauhdissa niin, että pyörä meni nahkoineen. Pyö-rällä myös sladdailtiin jarruttamalla voimakkaasti ja kääntämällä ohjaustankoa niin, että pyörä meni poikittain. Isäni mielestä ulkorenkaan kulumisaika oli kovin lyhyt ja jouduinkin itse paikkaamaan ulkorenkaita vanhan saappaan varresta leikatulla na-han palalla.
Vaihteet pyörään
Lentävä hevonen oli tavallinen yksivaihteinen jalkajarrullinen pyörä. Muistan kuin-ka salaa haaveilin vaihdepyörästä, mutta ne olivat 1950-luvulla kalliita ja harvinai-sia. Kun pyöränkorjaustaitoni hieman kehittyivät, tein itse pyörääni vaihteet. Tätä ei pidä ymmärtää kirjaimellisesti, sillä vaihteet tarkoittivat sitä, että ostin eri kokoisia ta-kahammasrattaita ja vaihdoin niitä aina tarpeen tullen. Voisi sanoa, että vaihteiston synkronointi oli aika hidas.
Takaratas oli kierrekiinnitteinen ja se oli varmistettu kierrekiinnitteisellä renkaalla. Meni aikansa ennen kuin ymmärsin, että varmistusrenkaassa oli vasenkätinen kierre. Pienin käyttämäni ratas oli 14 hampainen. Sillä oli raskas polkea, mutta kun voimat jaloissa kasvoivat, niin sillä pääsi kovaa vauhtia. Rattaan vaihdon seurauksena ketjun pituutta piti myös aina muuttaa. Tämä tuotti hankaluutta, koska minulla ei ollut siihen oikein kunnon työkaluja eikä ehkä riittävää taitoakaan. Välillä tuli käytettyä ketjun tappina katkaistua nau-laa, joka kovaa polkiessa saattoi katketa kivuliain seurauksin.
Pyöräilyaamiaisilla on jaettu tietoa työ-paikoille. Kävelevät ja pyöräilevät kou-lubussit on otettu käyttöön ympäri Suo-mea. Tampereella on kannustettu pieniä jalkapalloilijoita tekemään harrastusmat-kat kimppakyydein. Työpaikoille on lai-nattu polkupyöriä. Kaiken tämän on teh-nyt mahdolliseksi Liikkumisen ohjauksen ohjelma, joka on tukenut hanketyötä pyöräilyn ja kävelyn edistämiseksi. Pal-jon on tapahtunut, ja myös tuleva vuosi näyttää mielenkiintoiselta myös pyöräi-lyn näkökulmasta.
Hankkeita koordinoinut Sara Lukka-rinen on tyytyväinen menneeseen vuo-teen.
”Pyöräilyn ja kävelyn hankkeita pai-notettiin jo hakuvaiheessa. Toteutetta-vat hankkeet ovat ilahduttavan erilaisia ja niillä tavoitetaan monta eri kohderyh-mää esimerkiksi työpaikat ja lapset sekä nuoret.”
Ajankohtaista hankkeista
Fillaristit-palvelu tuo esiin pyöräi-lyn helmiä
Fillaristit on yhteisöllinen nettipalvelu, jossa pyöräilijät voivat jakaa kartan avul-la pyöräilypaikkoja ja -reittejä. Paikko-ja ja reittejä voi lisätä erilaisiin kategori-oihin sekä niihin voidaan liittää kuvia ja Googlen katunäkymiä. Fillaristit on täy-sin ilmainen palvelu ja tarkoitettu kaikil-le pyöräilyn harrastajille. Palvelua voi-vat hyödyntää myös pyöräilyseurat sekä pyöräilytapahtumien järjestäjät. Palve-lun jatkohanke keskittyi palvelun markki-nointiin ja tunnetuksi tekemiseen. Hank-keen toteuttajat sekä siihen osallistuneet tahot pitävät palvelua hyvänä. Käyttä-jäkunta on ollut kuitenkin melko pieni ja palvelu on todennäköisesti sulkeutu-massa jatkorahoituksen puuttuessa.
Asiointikartta vauhdittaaliikkumista
Kävellen kauppaan, pyörällä postiin -hankkeessa kehitettiin toimintamalli, jonka avulla kaupunginosan jalankulun ja pyöräilyn reittejä ja asiointiympäris-töjä muokataan arkiliikkumista paranta-viksi asukkaiden, paikallisten yrittäjien ja kaupungin yhteistyönä. Työn yhtey-
dessä toteutettiin kaupunginosan asi-ointireittikartta, jota tehtiin tunnetuksi alueella. Kartta koettiin tarpeelliseksi ja mm. Helsingin kaupungin Liikuntaviras-to on kiinnostunut hyödyntämään kart-taa. HSL on valmis jakamaan karttaa uusille asukkaille jaettavan tietopake-tin mukana Pohjois-Haagassa. Jatkos-sa Pohjois-Haagan liikenneryhmä yllä-pitää toimintaa ja seuraa toimenpiteiden toteutumista projektin päätyttyä.
Työpaikoilla pyöräilyaamiaisia ja lainapyöriä
Hyvä työpaikka pyöräillä -hanke toteu-tetaan työpaikoilla työ- ja työasiamatka-pyöräilyn sekä vapaa-ajan pyöräilyn li-säämiseksi. Hanke käynnistyi keväällä 2012, ja vierailuja on tehty kuudessa eri kohteessa. Lähes kaikissa työpaikois-sa on katselmoitu pyöräilyolosuhteet ja useimmissa myös annettu työntekijöille pyöräilyneuvontaa esimerkiksi pyöräily-aamiaisilla. Alkuvuonna hankkeelle on rekrytoitu uusi projektipäällikkö. Parhail-laan on menossa hankeen markkinointi ja työpaikkakäyntejä suorittavien vapaa-ehtoisten kouluttaminen.
Työpyöräile! – Uusia kulkutapoja elä-mään –hankkeessa työpaikoille lainattiin
polkupyöriä ja lainauskokemuksia jaet-tiin Facebookissa sekä muissa medi-oissa. Hankkeessa annettiin myöntei-siä pyöräilykokemuksia ja tarjottiin uusia käsityksiä pyöräilystä. Lainattavat pol-kupyörät olivat varsinaissuomalaisten taiteilijoiden tuunaamia Jopoja. Pyöriä lainasi yhteensä 20 työpaikkaa. Hanke on ehdolla kansainvälisen SYNAPTIC -palkinnon saajaksi parhaasta liikkumi-sen ohjauksen toimenpiteestä.
Joensuun seudulla tapahtuu
Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joen-suun seudulla –hankkeen taustalla on tuore Joensuun seudun kävelyn ja pyö-räilyn strategia. Työn painopiste on sel-keästi asenteisiin ja motivaatioon sekä kävelyn ja pyöräilyn arvostukseen vai-kuttamisessa. Yksi merkittävimmistä to-teutuneista toimista viime vuonna oli Jo-ensuun kaupungin työntekijöiden runsas osallistuminen kilpailuihin Pyöräilyviikolla ja Liikkujan viikolla. Vuosi 2013 on Joen-suun seudulla nimetty pyöräilyvuodeksi, jolloin järjestetään esimerkiksi Pyöräily-viikon toritapahtuma Joensuussa ja Liik-kujan viikon kriittinen pyöräretki.
Kannustusta pyöräilyyn ja kävelyynTeksti: Kaisa Kauhanen
Lisätietoja
Liikenne- ja viestintäministeriö, ympäristöministeriö ja Liikennevirasto käynnistivät ensimmäisen Liikkumisen ohjaus -ohjelman vuonna 2010. Toiseen ohjelmaan vuo-sille 2012–2013 tuli rahoittajaksi myös KKI-projekti. Tässä hankeohjelmassa kehi-tetään toimenpiteitä ja toimintamalleja yhteensä 13 hankkeessa, joilla vaikutetaan terveydelle, turvallisuudelle, taloudelle ja ympäristölle edullisten kulkumuotojen valin-taan. Teemoina nousevat esille erityisesti pyöräilyn ja kävelyn edistäminen ja vapaa-ajan liikkuminen.
Lisätietoja hankkeista ja niiden toteuttajista saa Motivan verkkosivuilta ja liikkumi-sen ohjauksen asiantuntijoilta.
www.motiva.fi/liikkumisenohjauksenohjelma
Kaisa Kauhanen,liikkumisen ohjauksen asiantuntija, LOHJELMA-koordinaattori 2013,[email protected], 0424 281 225
Sara Lukkarinen,liikkumisen ohjauksen asiantuntija, LOHJELMA-koordinaattori 2012,[email protected], 0424 281 205
Pyöräilyuutiset Kolumni
Lentävä Hevonen ja ”ratsastaja” voittajana palkintopytty kädessä.
Lentävä Hevonen koetuksella maastoajokilpailussa.
Eero Hiltunen
6 Poljin 2/2013 7Poljin 2/2013
Hanketta laajennetaan vuonna 2013 edelleen uusiin kouluihin. Koulubusseja markkinoidaan Suomen Ympäristökasvatuksen Seuran Vihreä lippu –kouluihin (n. 200-250) ja markkinointi-yhteistyötä tehdään myös Koululiikuntaliiton kanssa. Nuorten Akatemian kanssa pilotoidaan vuonna 2013 projekti, jossa yh-tenäiskoulun vanhemmat oppilaat toimivat nuorempien oppilai-den pyöräilevien ja kävelevien koulubussien kuljettajina.
Lounais-Suomi liikkeessä
Laajempi alueellinen toteutus tehdään Lounais-Suomessa yh-dessä Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n (LiikU) kans-sa. Ensimmäisiä kokeiluja on jo tehty Porissa, Käppärän kou-lussa sekä Raisiossa Tikanmaan koulussa, jossa koulubussit ovat kävelleet läpi talven. LiikUn kanssa toteuttavassa yhteis-työprojektissa toteutuvat eräät jo alusta asti hankeen suunnitel-missa olleet ideat. Naantalissa kävelevät koulubussit starttaa-vat Taimon koulun aamutoiminnassa maaliskuussa. Taimossa pysäkit merkitään kylteillä reitin varrelle. Toukolan koulussa Sastamalassa (vuoden 2012 loppuun Kiikoinen) puolestaan koulun opettajat toimivat elokuun ajan koulubussien vetäji-nä. Lisäksi yhteistyöprojektin puitteissa organisoidaan koulu-kyydityksiä uudelleen niin, että kyyti ei aina tule koulun pihaan saakka. Kyytien päätepisteeltä lähtee käveleviä koulubusseja ja eri-ikäisille oppilaille on tarjolla ”tavallinen vuoro” ja nopeam-pi ”express-vuoro”.
Treenibusseja markkinoidaan ja tutkitaan
Toimintamallin levittämistä urheiluseuroihin jatketaan. Yhteis-työkumppanina on valtakunnallinen liikunnan katto-organisaa-tio Valo. Viime vuonna urheiluseurojen mukaan saamisessa haasteena oli se, että urheiluseuroista on yhteystietoja saata-vana lähinnä juniorivalmennuspäälliköille ja vastaaville ammat-tihenkilöille, ja he eivät ole halukkaita ottamaan lisää toimin-tamuotoja. Jatkossa pyöräilevien Koulubussien markkinointia kohdistetaan myös suoraan aktiivisille vanhemmille.
Aalto-yliopiston on kiinnostunut tutkimaan Pyöräilevi-en ja kävelevien koulubussien mahdollisuuksia yksityisautoi-lun vaihtoehtona harrastusmatkoilla. Tarkoituksena on toteut-taa tutkimusprojekti, jossa verrataan sosiaaliseen innovaatioon perustuvaa koulubussitoimintaa kutsuohjautuvaan joukkolii-kenteeseen, jonka perustuu pitkälti teknologisiin ratkaisuihin.
Vuoreksessa liikenneratkaisu rakennusvaiheessa
Hanketta ryhdyttiin viime vuonna viemään myös suunnitte-lu- ja rakennusvaiheessa olevilla alueille. Pilottikohteeksi va-littiin Vuoreksen alue Tampereella. Yhteistyötä jatketaan alu-een suunnittelijoiden ja syksyllä 2013 toimintansa aloittavan Vuoreksen koulun kanssa. Vuoreksessa uusi yhteistyötaho on Ekokumppanit Oy. Ekokumppaneilla on meneillään Lähi-Ra-ne –hanke, jossa neuvotaan Vuoreksen ja Tammelan alueiden asukkaita, rakentajia ja taloyhtiöitä energia-asioissa.
Sovelluksia, palveluja ja materiaaleja
Keväällä valmistuu kartta- ja viestinvälityssovellus, joka on yksi tärkeimmistä tukipalveluista koulubussien toteuttamiseksi jat-kossa. Sovelluksen avulla reittien suunnittelu ja muuntelu on helppoa. Lisäksi sovellukseen yhdistetään mahdollisuus välit-tää viestejä vanhempien kesken. Sovellus jää pysyvästi verk-koon ja Pyöräilykuntien verkosto huolehtii sen teknisestä yllä-pidosta.
Koulujen osallistumista tuetaan Koululaisten kilometrikisal-la, johon voivat ottaa osaa kaikki Suomen peruskoululaiset. Koulujen kilometrikisaa pilotoitiin jo 2012 vajaan kolmenkym-menen luokan kanssa. Lisäksi toimintamuodon markkinoinnin tueksi uudistetaan Pyöräilykuntien verkoston pyöräilymerkki. Tärkeä osa konseptointia ja toimintamallin jatkuvuutta hank-keen päättyessä ovat syksyllä valmistuvat oppaat kouluille, harrastusjärjestöille ja yhdyskuntasuunnittelijoille.
Pyöräilevät ja kävelevät koulubussit vuonna 2013
Pyöräilevät ja kävelevät koulubussit hanke etenee kolmatta vuottaan.Kolmivuotisen projektin lähestyessä loppuaan, tarkoituksena on konseptoida toimintamalli ja saada se pyörimään omillaan koulujen ja harrastusjärjestöjen piirissä. Talven aikana on haettu rahoitusta ja viritelty uusia yhteistyökuvioita.
Kiinnostuitko hankkeesta?Haluaako koulunne tai urheiluseurannetulla mukaan projektiin?Ota reippaasti yhteyttä!
Petteri NisulaPyöräilevät ja kävelevät koulubussit–hankkeen projektipäällikkögsm 044 550 [email protected]://www.poljin.fi/koulubussit
Helsingin vuosien 2009–2012 valtuustostrategian linjauksessa sanotaan, että liikennejärjestelmää tulee kehittää kestävien lii-kennemuotojen edistämiseksi. Yhtenä nimettynä toimenpitee-nä oli pyöräilyprojektin perustaminen ja sille toteutusohjelman laadinta pyöräilyn kaksinkertaistamiseksi. Tältä pohjalta Hel-sinki on tehnyt pyöräilyn kehittämistyötä viime vuosina. Aikai-semmissa Poljin- lehdissä julkaistu Helsingin pyöräilyn hyödyt ja kustannus -osio on osa Helsingin pyöräilyn edistämisohjel-maa.
Edistämiohjelman laati WSP Finland ja se tehtiin yhteis-työssä alan ammattilaisten ja Helsingin kaupungin edustajien kanssa. Yhtenä työn lähtökohtana oli läpinäkyvä ja avoin yh-teistyöskentely. Edistämisohjelmassa nostettiin teemaksi PY-KÄLÄ-projektin ja Tampereen teknillisen yliopiston Verne- tut-kimusryhmän laatima visio Helsingille: ”Helsingistä maailman paras kestävän liikkumisen metropoli”. Visio ohjasi ohjelman toimenpiteiden laatimista ja priorisointia. Toimenpiteet kohden-tuivat erityisesti työ- ja opiskelumatkoihin, sillä pyöräilyyn tulisi saada siirtymään ihmisiä silloin, kun liikennemäärät ovat enim-millään.
Edistämisohjelmassa oli kuusi eri osa-aluetta ja jokaisel-la osa-alueella oli sitä edistävät kärkitoimenpiteet (kuva alla). Helsingissä yhteistyö ja tahtotila niin poliittisesti kuin kaupungin sisäisestikin ovat tärkeässä roolissa, kuten myös infraan koh-distuviin toimenpiteisiin panostaminen. Lisäksi edistämistyön jatkuvuuden kannalta toteutuksen suunnittelu sekä resurssoin-ti ovat ensiarvoisia. Edistämisohjelmaan sisällytettiin myös pal-veluihin, viestintään ja seurantaan liittyviä toimenpiteitä. Edistä-misohjelmassa esitetään, että rahoitusta nostettaisiin asteittain
Helsingissä valmistui pyöräilyn edistämisohjelmaTeksti: Minna Raatikka
nykyisestä seitsemästä miljoonasta 20 miljoonaan euroon vuo-dessa.
Edistämisohjelman projektipäällikkö Riikka Kallio WSP Finlandista iloitsee ohjelman monipuolisista ja ajan hengen mukaisista toimenpiteistä: ”On mahtavaa, että Helsinki haluaa rohkeasti ottaa askeleen kohti eurooppalaista pyöräilykaupun-kia.” Kallio kertoo myös yhteistyön eri hallintokuntien kanssa sujuneen hyvin: ”Oli todella hienoa nähdä kuinka innostuneesti myös muut hallintokunnat kuin liikennesuunnittelu lähtivät ide-oimaan keinoja pyöräilyn edistämiseksi ja ymmärsivät roolinsa edistämistyössä.”
8 Poljin 2/2013 9Poljin 2/2013
HELSINGIN MESSUKESKUS 8.– 10. 3. 2013
9 tapahtumaasamalla lipulla!
Suomen suurin liikunnan tapahtuma
Fillarilavalla esittelyssä mm. Suomi fi llaroi -kiertue, kilometrikisa ja messujen teemamaa Hollanti! Fiilistele pyöräkrossiparkin kisoja tai testaa BMX-pyöriä itse! Mukana messuilla myös Arctic Sport Addicts esittelemässä juoksutuotteita ja bloggaamassa niistä.
Kaikki ulkoilusta ja liikunnasta! Lajit BMX-pyöräilystä golfi in ja melonnasta jalkapalloon – tutustu ja testaa.
Avoinna: pe 12–19, la 10–18, su 10–17. Pääsyliput: 16/10 ¤. Perhelippu 37 ¤ (2 aik. ja alle 16-v. lapset). kokoaikalippu 30/20 ¤. Alle 12-v vain aikuisen seurassa.
Osallistu GoExpo-visailuun
ja voita Merida-
maastopyörä!
www.goexpo.fi
FILLARI
KUNTO
GOLF
BALL SPORTS
RETKI
KALASTUS
METSÄSTYS
KUVA & KAMERA
HORSE FAIR
FILLARI
Kivikon radan taustalla on Pyöräkrossiparkki Oy. Käytännössä rakennuttamisesta, sponsorihankinnasta ja kaikesta muustakin vastaa muun muassa triathlonissa kilpaillut Katariina Laakko-nen. Uuden radan on suunnitellut Tom Ritzenhaler, jonka kä-sialaa olivat myös Pekingin ja Lontoon olympialaisten BMX-ra-dat.
Suomessa lajin käytössä on pienempiä harjoitusratoja Mik-kelissä, Lahdessa, Turussa ja Tampereella. Maaliskuussa en-sikosketuksen pyöräkrossiin voi ottaa myös Helsingin Messu-keskuksessa Fillari-messuilla. Kokeiluja varten messuille tulee 12 erikokoista testipyörää sekä tietysti tarvittavat suojavarus-teet. Asiansa osaavat ohjaajat ovat koko ajan paikalla neuvo-
massa ja vahtimassa, ettei vauhti nouse ajajien taitotasoa ko-vemmaksi. Luvassa on myös vauhdikkaita näytöskisoja.
Helsingin kaupunki mukana yhteistyössä
BMX racing on kotoisin Kaliforniasta, missä se kehitettiin 60-lu-vun lopussa lasten ja nuorten korvikkeeksi motocrossille. Viral-liseksi olympialajiksi pyöräkrossi otettiin vuonna 2008. Kilpai-luissa ajetaan mies miestä – tai nainen naista – vastaan 4-8 hengen ryhmissä radalla, joka muodostuu huikeista hyppyreis-tä ja tiukoista kaarteista.
Katariina Laakkosen rakkaus lajiin ja Kivikon hankkeeseen kumpuaa perheen juniorin tarpeesta päästä jatkamaan Rans-kassa alkanutta harrastusta Suomessa.
– Kivikon alueen kehittämistä suunnitellaan hyvässä yhteis-työssä Helsingin kaupungin kanssa. Talvisin kaupunki aikoo käyttää rataa lasten hiihtomaana. Valoisissa kesäöissä ei kei-novaloa juuri tarvita, mutta talvisin valaistus pidentää harras-tusaikaa useilla tunneilla päivässä. Niinpä kaupunki toteuttaa valaistuksen alueelle, Laakkonen kertoo.
Perustaitoja kaikille pyöräilijöille
Pyöräkrossiparkki on matalan kynnyksen liikuntapaikka, sillä vuokraamosta saa käyttöönsä paitsi pyörän myös tarvittavat suojavarusteet. Kivikkoon valmistuva rata sopii aloittelijoillekin, sillä hyppyrit ovat pyöreäprofiilisia ja mahdollistavat radan aja-misen myös hyppimättä. Radan pystyykin ajamaan läpi kuka tahansa peruspyöräilytaidot hallitseva henkilö.
Lajin kokeilemisen lisäksi radalle on tulossa myös ohjattuja harrastusryhmiä. Niissä oppii pyörän hallinnan ja hyvän pyöräi-lytekniikan lisäksi tilantajua. Tästä on verratonta hyötyä liiken-teessä, kun täytyy ajamisen ohella havainnoida muuta liiken-nettä ja valita itselle järkeviä ajolinjoja.
– Vaikka BMX racing on hurja laji, jossa kisoihin ei ole asiaa ilman kypärää ja muita suojavarusteita, voi lajia suositella myös pienille lapsille. Laji on kuin tehty nuorille, vaaraa rakastaville veijareille, joiden mielestä keuliminen ja hyppääminen on siis-tiä, Laakkonen kuvailee.
Radalle suunnitellaan myös kilpaurheiluun tähtäävää toi-mintaa, ja ensimmäiset SM-kisat on tarkoitus järjestää elokuus-sa. Kivikon parkki on osa suurempaa liikuntapuistoa. Valmiina ovat jo muun muassa hiihtohalli ja lumiparkki sekä parkkipai-kat ja pukuhuonetilat mahdollisia kisoja tai muita tapahtumia varten.
Suomen ensimmäinen kisakelpoinen
pyöräkrossiparkki KivikkoonBMX racing eli pyöräkrossi ei ole tuttu monellekaan suomalaiselle. Syykin on selvä – meiltä on tähän päivään saakka puuttunut kilpailukriteerit täyttävä BMX racing -rata. Toukokuussa asia korjaantuu, kun Helsingin Kivikkoon valmistuu 375 metriä pitkä rata.
Teksti: Riikka Luomanpää
GoExpo Helsingin Messukeskuksessa 8.-10.3.2013. Samaan aikaan Fillari 2013 ja 8 muuta vapaa-ajan tapahtumaa.
10 Poljin 2/2013 11Poljin 2/2013
Islanti jättää jälkensä vierailijaan. Maas-ton karu avaruus vyöryy päälle ensim-mäisestä päivästä lähtien, mutta silti maisemat muuttuvat jatkuvasti. Niukan kasvillisuuden ja maaperän väriyhdis-telmät muuntuvat koko ajan, ja valon määrä vaihtelee nopeassa tempossa muuttuvan sään tahdissa. Matkanteko ei ole yksitoikkoista. Laavapellot, ranta-niityt, karu ylänkö, vuoret, jäätikkömai-semat, soratasangot ja vuonorannikot käyvät läpi koko skaalan vulkaanisesta autiomaasta vehreisiin lehtoihin saak-ka. Maisematyyppien monipuolisuus yl-lättää.
Luonnon virittämään herkkään tun-nelmaan pääsee parhaiten kiinni telt-tailemalla. Asutusta on Suur-Reykja-vikin ulkopuolella niin harvassa, että telttapaikkoja löytää helposti lähes mis-tä vaan. Telttailun ainoa vaikeus on tuu-lensuojan paikallistaminen. Jos maa on liian kovaa tai löysää telttakiiloille, niin sitten voi aina kanniskella kiviä telttakiin-nityksen varmistamiseksi. Ja Islannin il-mapiiri on niin luottamusta herättävä, että tarvittaessa voi teltan pystyttää vaik-ka maantien pientareelle. Islantia tur-vallisempaa retkeily-ympäristöä on ko-vin vaikea löytää mistään muualta. Eikä pyörääkään tarvitse lukita edes Reykja-vikissa. Koko kuukauden matkan aikana laitoin pyöräni yhden kerran lukkoon, ja sekin oli täysin turhaa.
Islannin sää on haastava muttei mahdoton. Säärintamat tulevat ja me-nevät. Sateeseen pitää varautua, mut-ta koko päivän kestävät sadejaksot eivät ole kesällä tavallisia. Oman kuukauteni saldona oli heinä-elokuussa 11 pouta-päivää ja 23 sadepäivää, mutta vain 2 ”todellista” sadepäivää, muutoin kuurot olivat nopeita ja ohimeneviä. Lämpötila pysytteli yölläkin muutamassa asteessa, yleensä vaihteluväli oli 6–15 astetta, ja kahtena kolmena päivänä mittari käväisi 18 asteen tienoilla.
Ainoa todellinen hankaluus Islan-nissa pyöräilyssä on tuuli. Paljas maas-to ei puhureita jarruttele, eikä metsää ole antamassa suojaa reitille. Tuuliolot vaihtuvat päivän mittaan moneen ot-teeseen sekä säärintamien että maas-tonmuotojen mukaan, mutta tyyni keli on harvinaista herkkua. Oletusarvoises-ti kannattaa varautua 8–10 sekuntimet-rin tuuleen, välillä tuuli on heikompaa mutta usein kovempaa. Hulppeat myö-täiset vaihtelevat hitaan vastatuulipus-kemisen kanssa. Jonain päivänä 50 ki-lometrin matka vaatii täyden työpäivän, ja toisena sen hurauttaa puolessatoista tunnissa yhtenä liitona. Vuonorannikol-la tuuliajelu on konkreettisimmillaan, kun myötä- ja vastatuuliosuudet vaihtelevat päivän aikana moneen kertaan. Tuulen takia Islantiin kannattaa lähteä polke-maan seurassa, vaikkei muuten yhdes-sä ajoa harrastaisikaan. Vastatuulivas-tuun jakaminen helpottaa elämää, myös henkisesti.
Muu liikenne häiritsee polkemis-ta vain läntisessä Islannissa, muutoin saa ajella enimmäkseen omissa olois-sa. Ruuhka-Islannissa Ykköstien kunto vaihtelee pyöräilijän näkökulmasta, sillä paikoin piennar on huono tai lähes ole-maton, eli hetkittäin ongelmat ovat sa-mat kuin vilkkailla suomalaisilla maan-teillä. Mutta reittivalinnoilla voi tätäkin riesaa minimoida. Taajama-ajoa ei pää-kaupunkiseudun ulkopuolella pääse ko-vin paljoa harrastamaan, sillä Islannin toiseksi suurin kaupunkialue, Akureyri, on 20 000 asukkaan keskus, ja Suur-Reykjavikin ulkopuolella väestötiheys on 1 asukas/km², puolet Suomen Lapin asutustiheydestä.
Harvan asutuksen vuoksi muona-hankintoja joutuu vähän suunnittele-maan, mutta ei kohtuuttoman paljoa. Ja Islannissa myös huoltoasemat ovat hy-viä ruokakauppoja, sillä hintataso ei ole oleellisesti korkeampi kuin valintamyy-mälöissä, toisin kuin esimerkiksi Poh-jois-Norjassa. Islannin talouden romah-duksen jäljiltä hintataso on muutenkin inhimillisempi kuin Norjassa, eli Islannin taannoinen maine huippukalliina omatoi-mimatkailun kohteena on vanhentunutta tietoa. Vaellusjuoman suhteen Islanti ei ole ongelma, sillä virtaavia puroja, jos-ta voi tarvittaessa ottaa vetensä, on tihe-ässä. Eivätkä ainakaan hellekelit hikoilu-ta matkaajaa.
Islannin kiertävä Ykköstie on 1400 kilometriä pitkä, ja harvaan asutussa idässä se on paikoin soraa. Jos aikatau-lu ei riitä koko saaren kierrokselle, niin saaren lounais- ja länsiosassa voi hyvin suunnitella vaikka viikon kierroksen niin, että ehtii silti nähdä monenlaisia maise-mia. Parissa viikossa ehtii tehdä jo ison kierroksen Länsi-Islannissa, ja kulkea vaikka karun ylängön kautta eteläranni-kolta pohjoisrannikolle, tosin reitti vaatii rahtusen enemmän erähenkeä ja valmi-utta polkea huonolla soralla. Jos taas ai-kaa on todella runsaasti, niin sitten voisi vaikka polkea ensin Pohjois-Tanskaan, josta lauttamatka kestää pari kolme päi-vää itäiseen Islantiin Seydisfjörduriin. Yksi vaihtoehto olisi myös yhdistää au-toilu ja pyöräily, jos väkeä riittää huolto-joukoiksi saakka.
Polkupyörällä Islannissa
Ainakin kerran elämässä kannattaa käydä Islannissa. Ja Islanti on luonteva kohde retkipyöräilijälle, joka on jo ehtinyt saada kevyen arktisen vimman joko Lapista tai Norjasta. Maisemat ovat käsittämättömän hienot, eikä helteen painostavaa kuumuutta tarvitse Islannissa pelätä. Eikä kesällä ole tiedossa räntäsadettakaan.
teksti: Matti Rämö
12 Poljin 2/2013 13Poljin 2/2013
Islannin-matkan voi tehdä monella tapaa oikein. Ja näh-tävää riittää joka tapauksessa, minne sitten meneekään. Rei-tinkin voisi vaikka arpoa, ja silti päätyisi hienoihin maisemiin. Ainoa suunnittelun reunaehto ovat oikeastaan tieluokitukset, sillä sisämaan ylängön harvasta tiestöstä on osa F-teitä, tun-turiteitä, joilla ei saa ajaa kaksivetoisilla henkilöautoilla. F-tiet kulkevat matalien jokien ja purojen poikki, mikä tekee myös pyöräilyurakasta tavallista haastavampaa. F-teillä voi yllätyk-senä olla myös pehmeät tienpinnat, varsinkin tienparannus-töiden jäljiltä. Mutta Islannin voi kiertää aivan mainiosti poik-keamatta F-teille. Sora-ajoa Islannissa kertyy helposti, mutta pääsääntöisesti päällystämättömät tiet ovat hyväkuntoisia.
Vaikka Islannissa polkeminen vaatii vähän kärsivällisyyt-tä sään suhteen ja hitaan kiiruhtamisen peruslähtökohtaa, niin kaikki vaivannäkö on sen arvoista, sillä Islannin huikeiden maisemien palkinto on runsas. Aherrus on paljon kevyempää, kun näyttämön kauneus hivelee mieltä ja kannustaa jatka-maan tutkimusmatkaa. Tulivuoria ja jäätiköitä pääsee ihaile-maan Ykköstieltäkin. Ja puhdas ilma takaa sen, että näkyvyys on hyvä. Ihan tavanomaisesti erottuu tasangon yli vuoristoa mainiosti vielä 50 kilometrin päästä. Vain kostea ilmamassa voi hetkellisesti kaventaa avaruuden tunnetta. Oman maus-teensa tuovat polkemiseen rantaniityillä mekastelevat linnut. Myös valasbongailun voi liittää matkasuunnitelmaan, siihen on paras paikka pohjoisrannikon Husavikissa.
Kuukauden matkani aikana ehdin itse hetkittäin epäillä pyörämatkailun mielekkyyttä Islannissa, kun useampi peräk-käinen, raskas vastatuulipäivä alkoi nakertaa matkanteon mie-lekkyyttä. Epäuskoni johtui siitä pitkän retkipyörämatkailun pe-rusvirheestä, etten pitänyt tarpeeksi vapaapäiviä. Kun levon ja uurastuksen suhteen saa säädettyä itselleen sopivaksi, niin edes Islannin tuuliolot eivät ole liian iso vastus. Tämä tarkoittaa myös tarpeeksi väljän aikataulun suunnittelua.
Pitkistä pyöräretkistäni juuri Islanti on se, joka on hienoin ja erityisin. Saaren kauneus on jättänyt mieleeni pysyvät jälkensä. Jonain päivänä saatan hyvinkin palata polkemaan laavakentti-en karuun lumoon tuulen tielle.
Helmikuussa 2013 matkasta on ilmestynyt kirja PolkupyörälläIslannissa: Tuulen tiellä laavakenttien poikki. (Matti Rämö/ Minerva Kustannus)
14 Poljin 2/2013 15Poljin 2/2013
Maailman ensimmäinen talvipyöräilykongressi järjestettiin Oulussa 13.2-14.2.2013 Navico Oy:n ja Oulun kaupungin yhteistyönä. Kansainväliseen tapahtumaan osallis-tui noin 150 talvipyöräilyn edistäjää. Osallistujia oli Suomen lisäksi Ruotsista, Norjas-ta, Itävallasta, Puolasta, Valko-Venäjältä, Kanadasta sekä Yhdysvalloista. Tunnelma oli koko seminaarin ajan innostava ja esityksiä väritti aktiivinen keskustelu.
Ensimmäisen seminaaripäivän teemoja olivat talvipyöräilyn terveysvaikutukset, turvallisuus ja ympärivuotista pyöräilyä edistävä maankäyttö. Lisäksi pohdittiin talvi-kunnossapidon mahdollisuuksia sekä eri menetelmien käytettävyyttä. Toisena päivä-nä tutustuttiin eri kaupunkien pyöräilyoloihin. Esittelyssä olivat Oulu, Winnipeg, Umeå ja Wien. Seminaarin loppuosuudessa esiteltiin erilaisia palveluita sekä tuotteita liitty-en talvipyöräilyyn.
Maailman parhaat talvipyöräilykaupungit
Seminaari aloitettiin leikkimielisellä ”maailman 10 parasta talvipyöräilykaupunkia” -jul-kistuksella. Kongressin johtaja ja primus motor Timo Perälä oli käynyt läpi satoja kau-punkeja, joista tarkempaan seulontaan oli päässyt noin 60 kaupunkia. Vertailukritee-reinä oli käytetty seuraavia muuttujia:
- Pyöräreittiverkoston pituus / asukas (kerroin 1,0)- Pyöräilyn kulkutapaosuus (1,3)- Pyöräilyn kulkutapaosuus talvella (1,5)- Talvikauden pituus (1,2)
Teksti: Minna Raatikka ja Matti Hirvonen
Oulun Talvipyöräilykongressi oli menestys
Oulu lunasti paikkansa maailman talvipyöräilykaupunkien kärjessä ja nosti samalla ympärivuotisen pyöräilyn ja sen edistämiseen statusta maailmanlaajuisesti.
Tiukassa kamppailussa ja vertai-lussa voittajaksi nousi (yllätys, yllätys) Oulu! Toiseksi ylsi Ruotsin Uppsala ja kolmanneksi Linköping. Ruotsi ja Suomi valtasivat kaikki loputkin kärkisijat järjes-tyksessä Umeå, Örebro, Joensuu, Karl-stad, Rovaniemi, Jyväskylä ja Luleå.
Vertailu on toki vaikeaa ja ennen kaikkea tarvitaan lisää luotettavaa tut-kimustietoa, jotta tasapuolisempi vertai-lu ja ennen kaikkea tavoitteellinen talvi-pyöräilyn edistäminen olisi mahdollista. Esimerkiksi Venäjää ja Kiinaa koskevaa tietoa ei ollut ollenkaan saatavilla. Timo Perälän tekemä ansiokas selvitys olikin ennen kaikkea kannustava lähtölaukaus talvipyöräilyyn liittyvään tutkimukseen ja parhaan talvipyöräilykaupungin kritee-rien määrittämiseen. Voittajakaupungin terveisin: ”Haaste on heitetty.”
Turvallisuus pyöräilijän kannalta
Yksi ensimmäisen seminaaripäivän esiintyjistä oli ruotsalainen Anna Niska,
joka työskentelee Ruotsin VTI:llä. Nis-ka on kunnossapidon asiantuntija ja hän esitteli pyöräilijöiden onnettomuuksia sairaalasta saatujen tietojen perusteella. Arviolta vain noin 10 % pyöräilyn onnet-tomuuksista tulee poliisin tietoon. Täten sairaalatietojen hyödyntäminen olisi ar-vokasta tutkimustietoa.
Niska painotti, että ympäristön tur-vallisuutta on tarkasteltava pyöräilijän näkökulmasta. Esimerkiksi Ruotsissa on panostettu voimakkaasti autoilijoi-den turvallisuuteen, jolloin jotkut ratkai-sut saattavat olla vaarallisia pyöräilijöille vaikka niitä on tehty liikenneturvallisuu-den nimissä. Tutkimuksessa yleisin on-
nettomuuden syy oli pyörällä kaatumi-nen samalla, kun nousee ajamaan tai kun laskeutuu pois pyörän päältä. Lisäk-si väylien liukkaus aiheutti paljon onnet-tomuuksia. Toisessa esityksessään Nis-ka esittelikin lämmitettyä märkähiekkaa yhtenä talvikunnossapidon menetelmä-nä.
Laatulupaus talvihoidosta
Kansainvälisiä kuulumisia saatiin muun muassa Umeåsta. Talvikunnossapidos-sa toteutetaan Umeåssa ennaltaehkäi-sevää toimintatapaa, jolla pyritään sii-hen, että esimerkiksi haitallista loskaa
ei ehdi syntymään pyöräväylille. Lisäk-si kaupungin tekninen keskus on tehnyt pyöräväylästön talvihoidosta virallisen laatulupauksen. Laatulupaus on nähtä-villä kaupungin muutenkin erittäin kor-keatasoisilla verkkosivuilla, josta löytyy myös ajantasaiset tiedot pyöräreittien aurauksesta. www.umea.se/vinter
Kongressissa päästiin tutustu-maan kotimaisten kaupunkien osalta myös Helsingin ja Järvenpään kunnos-sapitokuulumisiin. Helsinki on teettä-nyt talvikunnossapitoselvityksen, jossa pohdittiin reittipohjaisen aurauksen so-veltuvuutta ja etuja nykyiseen aluekoh-taiseen auraukseen. Tulokseksi saatiin, että reittipohjainen menetelmä on laa-dullisesti parempaa tasoa ja kustannuk-siltaan noin 20 prosenttia kalliimpi. Mari Päätalon esitys Järvenpään talvikun-nossapidosta muistutti, että yhteistyöllä, poliittisella tahdolla sekä priorisoimalla päästään laadukkaisiin ratkaisuihin.
Oma kokemus vakuuttaa
Oleellinen ja mieliinpainuva osa kong-ressia oli tietysti itse pyöräily talvisessa Oulussa. Järjestäjien puolesta oli tarjol-la 3, 5 ja 10 kilometrin pituiset opastetut pyöräretket, joiden aikana esiteltiin reit-tiverkostoa sekä talvihoidon ratkaisuja ja yksityiskohtia. Lisäksi ensimmäisen il-lan makupalana oli Winter Bike Challen-ge Oulun keskustan tuntumassa. Leik-kimielisen kisailun erikoisuuksiin kuului esimerkiksi polkupyörän kantamista/ta-luttamista umpihangessa.
Ohjattujen pyöräilyjen lisäksi moni kanssaosallistuja tuntui nauttivan suu-resti Oulun ainutlaatuisesta talvipyöräi-lytunnelmasta. Pyöräilijöitä on Oulussa talvellakin liikkeellä ja näköpiirissä jo-kaisena vuorokaudenaikana. Kuvaava oli itävaltalaisen osallistujan kommentti pyöräillessämme uimahallilta kohti kes-kustaa illan tummetessa: ”Paljon olen Oulun talvipyöräilystä kuullut hyvää, mutta nyt sen vasta käsittää kun pääsee itse kokemaan.”
Näiden maistiaisten lisäksi Oulun talvipyöräilykongressin satoa esitellään tarkemmin seuraavassa Poljin-lehdes-sä. Alkuperäiset esitykset katsottavissa:
www.ibikeoulu.comOulun talviyöräilykongressivieraita aamulenkillä. (kuva: Matti Hirvonen)
Timo Perälä luennoi.
(kuv
a: M
atti
Hir
vone
n)
16 Poljin 2/2013
AKAATimo Toivonen 040 335 [email protected] Rouhiainen (09) 8162 4230 [email protected] Järvinen (03) 4141 [email protected] Simelius 040 581 [email protected] Salermo (09) 3103 7123 [email protected]ÄÄKimmo Kiuru (019) 459 4645 [email protected]ÄMEENLINNAHannu Sainio (03) 621 [email protected] JANAKKALAHelena Luoti (03) 680 [email protected] Tihmala 050 311 6261 [email protected] JYVÄSKYLÄTimo Vuoriainen (014) 266 5144 [email protected] JÄRVENPÄÄSari Piela (09) 27191 [email protected] KAARINAJyrki Lappi (02) 588 [email protected] Lahtinen (03) 3777 349 [email protected]
KARVIASirpa Ala-Rämi (02) 5727 9402 [email protected] Virtanen (06) 2413 2380 [email protected] Laitala 044 780 [email protected] Ojanen 020 615 [email protected] Karlstöm (06) 8343 405kaisa.karlströ[email protected] Matti Hoikkanen (03) 8142 428 [email protected] Multaharju 040 573 0363 [email protected]ÄÄLÄJaakko Hupanen (03) 3744 600 [email protected] Närvi (02) 4873 3254 [email protected] Mäkinen (019) 369 [email protected] Lindroos 050 382 [email protected] Heikkinen 044 703 2112 [email protected] Nilsson 040 537 [email protected]
PIRKKALAMikko Keränen 050 304 6390 [email protected] Välimäki 044 701 4180 [email protected] Linna-Varis (019) 5202 [email protected]äivi Valkama 050 329 [email protected] Hakkarainen (019) 289 [email protected] Uusitalo (02) 434 [email protected] Ruusu-Viitanen (02) 8343 610 leena.ruusu-viitanen @rauma.fiRIIHIMÄKIAili Tuppurainen (019) 758 [email protected]ÄJOKIKeijo Kaistila, (06) 416 [email protected] Seimelä 040 758 2104 [email protected] Jakkola 050 558 9234 [email protected] Kanerva (09) 8718 2220 [email protected] Koski (02) 845 [email protected]
VAASASiri Gröndahl (06) 3254 214 [email protected] Väistö (09) 8392 2642 [email protected]ÄHÄKYRÖTuula Haapaniemi (06) 475 1242 [email protected]ÖJÄRVISeppo Reiskanen (03) 349 5374 [email protected] / LIIKENNEVIRASTOErika Helin (020) 422 4002 [email protected] POLKUPYÖRÄILIJÄT RYPetri Sipilä 050 511 [email protected] - HELSINGIN SEUDUN LIIKENNE Anna Ruskovaara 040 196 [email protected] SUUTARIHannu Heiskanen 0400 428 [email protected] LINEA KONSULTIT OYSakari Somerpalo 040 847 8282 [email protected] RYLeo Stranius 040 754 [email protected] OYSara Lukkarinen 040 672 [email protected] OYTimo Perälä 040 7060415 [email protected] FINLAND OY Reijo Vaarala 040 716 0769 [email protected]
SITO OYJussi Nykänen (020) 747 6149 [email protected] OYJuha Heltimo 050 369 4604 [email protected] LUONNONSUOJELULIITTO RYHanna Hakko 050 345 [email protected] POLKUPYÖRÄILIJÄT RYSanna Karppinen 040 574 [email protected] TEKNILLINEN YLIOPISTOLiikenteen tutkimuskeskus VerneKalle Vaismaa 040 849 0224 [email protected] OYLeena Gruzdaitis 040 778 [email protected] OYRaine Anttonen (03) 7819 969 [email protected] OYMari Päätalo 040 720 [email protected] VECO OYUnto Vesterinen 040 589 [email protected] Deleu 040 701 [email protected] FINLAND OYMinna Raatikka 040 318 [email protected]
Pyöräilykuntien verkosto on kuntien, valtion, järjestöjen, yritys-ten ja tutkimuslaitosten välinen yhteistyöverkosto.
Pyöräilykuntien verkoston päätavoite on pyöräilyn lisääminen liikennemuotona ja arkiliikuntana, joka tuottaa hyvinvointia yksi-lölle, yhteiskunnalle ja ympäristölle.
Verkoston tehtävänä on lisätä pyöräilyn ja muunkestävän liikkumisen edistämiseen liittyvää vuorovaikutusta ja tiedonvaihtoa eri tahojen välillä sekätuottaa pyöräilyn ja kävelyn edistämiseen liittyvää materiaalia. Pyöräilykuntien verkosto perustettiin vuonna 1997 ja se muuttui itsenäiseksi yhdistykseksi vuonna 2005. Verkoston toiminta on voittoa tuottamatonta palvelutoimintaa.
Pyöräilykuntien verkosto ryKuntatalo, Toinen linja 1400530 Helsinki
Pyöräilykuntien verkoston toimintaan ovat tervetulleita kaikki pyöräilyn edistämisestä kiinnostuneet suomalaiset kunnat ja kaupungit sekä aiheesta kiinnostuneet tai sen parissa työskentelevät muut tahot.
Verkoston vuosimaksu määräytyy kunnan asukasluvun mukaisesti:
· kunnassa alle 7000 asukasta 220 EUR· kunnassa alle 7001 - 10 000 asukasta 350 EUR · kunnassa asukkaita 10 001 - 20 000 550 EUR · kunnassa asukkaita 20 001 - 50 000 950 EUR · kunnassa asukkaita 50 001 - 100 000 1350 EUR · kunnassa yli 100 000 asukasta 1900 EUR
Vuosimaksu määräytyy yrityksen tai yhteisön koon mukaan seuraavasti:
· pieni yritys (alle 15 työntekijää) 220 EUR · keskisuuri yritys (15 - 50 työntekijää) 550 EUR· suuri yritys (yli 50 työntekijää) 950 EUR· erittäin suuri yritys (yli 500 työntekijää)
neuvotellaan
PYÖRÄILYKUNTIEN VERKOSTO RY VERKOSTOON LIITTYMINEN
-Liity edelläpolkijoiden kasvavaan joukkoon!
