Päihteiden käyttö ja kontrolli Suomessa Thomas Karlsson Alkohol i - ja huumetutkimus

Sosiaali- ja terveysalan tutkimus ja kehittämiskeskus 27.4.2006

Tiedosta hyvinvointia Alkoholi- ja huumetutkimus

1/32

Päihteiden käyttö ja

kontrolli Suomessa

Thomas Karlsson Alkoholi- ja huumetutkimusSosiaalialan tutkimus- ja

kehittämiskeskus (STAKES)



2/32

1) Huumeiden käytön trendejä.

2) Vuoden 2004 alkoholipolittiiset muutokset.

3) Alkoholinkulutus. Miten vuoden 2004 muutokset vaikuttivat suomalaisten alkoholin kulutukseen?

4) Alkoholihaitat. Näkyykö kulutuksen kasvu alkoholin haittavaikutuksissa?

----------------------------------------------------------

...ja jos aikaa riittää:

5) Hallituksen alkoholipoliittiset toimet.

6) Huumepolitiikan uusia toimenpiteitä.

Sisältö:



3/32





----------------------------------------------------------




Sisältö:



4/32

Jotakin huumausainetta elinaikana ja viime 12 kuukauden aikana käyttäneiden osuudet, %

0

5

10

15

20

1992 1996 1998 2002 2004

Miehet elinaikana

Naiset elinaikana

Miehet 12 kk:n aikana

Naiset 12 kk:n aikana

%



5/32

Kannabista joskus elämässään kokeilleiden osuudet eri väestöryhmissä 1992, 1996, 1998, 2002 ja 2004, %

kaikissa seuraavissa taulukoissa* 18-69 -vuotiaat** 16-69 -vuotiaat

Lähteet: Kontulan & Koskelan vuoden 1992 aineisto; Kontulan vuoden 1996 aineisto; Huumekysely 1998 ja Päihdetutkimus 2002 & 2004

1992*

1996** 1998 2002 2004

Kaikki 5 8 10 12 12

Sukupuoli

Miehet 6 10 12 13 14

Naiset 4 5 7 11 10



6/32


1992 1996 1998 2002 2004

Ikä

15-19 6 12 18 17 11*

20-29 12 18 21 29 29

30-39 7 11 12 14 16

40-49 3 6 7 9 11

50-59 1 2 2 5 4

60-69 0 0 0 0 1**

* Sattuman vaikutuksesta 15-19 vuotiaiden lukuihin on suhtauduttava varauksella. Esim. 15-24 v. ikäryhmässä prevalenssin aleneminen ei ollut yhtä suurta.

** 60-69 vuotiaiden prevalenssin kasvu ei kerro vanhemman ikäryhmän huumeiden käytön aloittamisesta vaan kuvastaa lähinnä vain väestön vanhenemista



7/32


Alue 1992

1996

1998 2002

2004

Pääkaupunkiseutu 12 16 21 23 -

Etelä-Suomi 4 7 9 11 -

Muu Suomi 3 4 5 7 -

Asuinpaikka

Pääkaupunkiseutu 12 16 21 23 24

Yli 100 000 as. kaupunki

5 7 10 15 14

Muu kaupunki 5 7 9 11 11

Asutuskeskus tai taajama

2 4 6 7 6

Muu maaseutu 1 3 2 3 3



8/32

Eri aineita elinaikana käyttäneiden osuudet 15-39 –vuotiaiden keskuudessa, %

0

5

10

15

20

25

30

1992 1996 1998 2002 2004

Kannabis

Lääke

Amfetamiini

Liuotin

Ekstaasi

%



9/32

0

5

10

15

20

25

30

1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010

%

Kannabista kokeilleiden kumulatiiviset prosenttiosuudet syntymäkohorteittain

1970-1979

1980-1987

1960-1969

1950-1959

1940-1949



10/32


2) Vuoden 2004 alkoholipolittiiset muutokset



----------------------------------------------------------


5) Hallituksen alkoholipoliittiset toimet


Sisältö:



11/32

-Omaan käyttöön ostetun alkoholin tuontirajoitukset poistuvat EU:n sisällä.

Tammikuu 2004:

Maaliskuu 2004:Veroalennus Vaikutus

hintoihin

Olut 32 % 15 %

Viini 10 % 3 %

Välituotteet 40 % 34 %

Väkevät 44 % 28 - 36 %

Alkoholivero alenee keskimäärin 33 %.

Toukokuu 2004:

Viro EU:n jäseneksi.



12/32





----------------------------------------------------------




Sisältö:



13/32

Alkoholinkulutus 100 % alkoholina mitattuna, 1970-2005

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005

Litraa, asukasta kohti

Tilastoimaton

Tilastoitu

2006 Stakes / StakesTieto

6,9

8,9 8,8

10,5



14/32

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

3,0

3,5

4,0

1990 -93 -96 -99 -02 -05

Lähde: Stakes

Keskiolut

Väkevät juomat

Miedot viinit

Siiderit

Vahva olut

Alkoholijuomien tilastoitu kulutus juomaryhmittäin 100 %:n alkoholina vuosina 1990-2005

Litraa, asukasta kohti



15/32Alkoholimyynti Suomessa jakelukanavan mukaan, litraa 100 % alkoholia, 1998-2005

Vuosi Alko Muu vähittäis-myynti

Anniskelu

Yhteensä

1998 2,7 2,6 1,7 7,0

1999 2,8 2,6 1,6 7,0

2000 2,8 2,7 1,5 7,0

2001 3,0 2,8 1,5 7,3

2002 3,2 2,9 1,5 7,6

2003 3,3 3,0 1,4 7,7

2004 3,6 3,2 1,4 8,2

2005 3,7 3,2 1,3 8,2

44 %44 %43 %42 %41 %40 %40 %39 %

40 %39 %39 %38 %38 %39 %37 %37 %

16 %17 %18 %20 %21 %21 %23 %24 %

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005

Alko Muu vähittäismyynti Anniskelu



16/32

Alkoholimyynnin prosentuaalinen muutos vuodesta 2003 vuoteen 2004, juomalajeittain, 100 % alkoholina

-5,5-7,0

2,2

5,5

7,8

-3,2

15,1

17,3

-10,0

-5,0

0,0

5,0

10,0

15,0

20,0

Oluet Viinit Väkevät viinit Väkevät alkoholijuomat

Anniskelu

Vähittäismyynti



17/32

Alkoholimyynnin prosentuaalinen muutos vuodesta 2003 vuoteen 2004, myyntipaikan mukaan, 100 prosentin alkoholina

10,3

7,28,8

6,5

-3,8-2,3

-14,7-15

-10

-5

0

5

10

15

Alko Päivittäis-tavara-kauppa

Vähittäis-myyntiyhteensö

Myynti yhteensä

AnniskeluRavintolat(A+B)

Kahvilat ja keskiolut-baarit (C)



18/32

Tilastoidun ja tilastoimattomat alkoholin-kulutuksen välinen suhde 2003, 2004 ja 2005

2003 2004 2005

Tilastoitu 82 % 80 % 78 %

Tilastoimaton 18 % 20 % 22 %

salakuljetus & kotivalmistus

5 %

3 %

2 %

kulutus ulkomailla 4 %

4 % 3 %

matkustajatuonti 9 %

14 % 17 %

Kokonaiskulutus henkeä kohti

100 % [9,4

litraa]

100 % [10,3 litraa]

100 % [10,5 litraa]



19/32





----------------------------------------------------------




Sisältö:



20/32

Alkoholin aiheuttamia haittoja Suomessa:

• Alkoholiin liittyviä kuolemia on vuosittain reilusti yli 3 000.

• Alkoholisairauksien hoitojaksoja on vuosittain yli 36 000 ja hoitopäiviä yli neljännesmiljoona.

• Katkaisuhoitoasemilla ja kuntoutuslaitoksissa käy vuosittain yli 16 900 asiakasta ja hoitovuorokausia on yli 400 000.

• A-klinikoilla käy vuosittain miltei 43 000 asiakasta ja käyntikertoja on vajaat 400 000.

• Asumispalvelut ja ensisuojat tarjoavat vuosittain palvelujaan 584 600 hoitovuorokauden edestä.

• Yli 10 000 työkyvyttömyyseläkkeessä esiintyy alkoholisairaus.

• Yhtenä tutkittuna päivänä alkoholiehtoisia asiointeja sosiaali- ja terveyspalveluissa oli 11 000, joka vuositasolla tekee n. 3,8 miljoonaa asiointia.

• Päihtyneiden säilöönottojen määrä on n. 100 000 henkilöä vuodessa.



21/32Päihdehaittoja 2004 & 2005:

Päihdehuolto:

-A-klinikkasäätiön tietojen mukaan katkaisuhoitoasemien asiakasmäärät ja hoitojaksojen sekä -vuorokausien määrät kasvoivat vähän yli 3 % vuonna 2004. Kuntoutusyksiköiden paikkamäärä lisääntyi 17 % ja asiakasmäärä 16 %. Vuonna 2005 näissä luvuissa ei juurikaan näy kasvua.

- Asiakkaat ovat henkilökunnan mukaan entistä huonokuntoisempia hoitoon tullessaan. Väkivaltarikollisuus:- Kaikesta väkivallasta noin 2/3 on alkoholiehtoista.

- Pahoinpitelytapaukset lisääntyivät noin 3 % vuonna 2004 verrattuna vuoteen 2003. Vuonna 2005 pahoinpitelyjen määrä on kasvanut entisestään edellisvuoden luvuista (+2,5%). Vain törkeät pahoinpitelyt laskivat (-8,0%).

- Henkirikosten lukumäärä kasvoi 40 % vuonna 2004, mutta laskivat 21 % vuonna 2005. Henkirikosten yritykset ovat olleet kasvussa.




Rattijuopumus:

- Rattijuopumusten määrä kasvoi 10 prosentilla vuonna 2004 (26 977). Jos mukaan luetaan vain alkoholitapaukset oli kasvu noin 6 %. Suuri osa kasvusta voidaan kuitenkin pistää lisääntyneen poliisivalvonnan piikkiin.

- Rattijuoppojen määrä liikennevirrassa ei ole lisääntynyt. Sen sijaan nauttineiden osuus liikennevirrassa näyttää lisääntyneen.

- Kasvussa ovat myös olleet alkoholiin liittyvät kuolemantapaukset liikenteessä. - Vuonna 2005 on rattijuoppojen määrä laskenut 3 % vuoden 2004 luvuista. Verrattuna vuoden 2003 vastaaviin lukuihin on rattijuoppojen määrä kuitenkin lisääntynyt 6 %.




Päihtyneiden säilöönotot:

- Päihtyneiden säilöönotot lisääntyivät 11 prosentilla 105 906 tapaukseen vuonna 2004. Vuonna 2003 säilöönotettuja oli n. 95 000. Päihtyneiden säilöönotoissa tapahtunut huomattava kasvu tukee hypoteesia jonka mukaan alkoholiveroalennus ja Viron EU-jäsenyys vaikutti eniten suur- ja riskikuluttajien kulutukseen.

- Vuonna 2005 säilöönotettujen lukumäärä väheni (101 981), mutta on yhä 7 % korkeammalla tasolla kuin vuonna 2003.

5000

6000

7000

8000

9000

10000

11000

12000

Tamm

ikuu

Helm

ikuu

Maa

lisku

u

Huhtik

uu

Touko

kuu

Kesäk

uu

Heinä

kuu

Eloku

u

Syysk

uu

Loka

kuu

Mar

rask

uu

Joulu

kuu

2003 2004 2005



24/32

Alkoholikuolemat: Alkoholin kokonaiskulutus (litroina 15-vuotta täyttänyttä väestöä kohti) ja alkoholikuolleisuus (alkoholisairaudet ja -myrkytykset)

Lähde: Pia Mäkelä, Stakes

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

50

55

60

65

1969

1971

1973

1975

1977

1979

1981

1983

1985

1987

1989

1991

1993

1995

1997

1999

2001

2003

Kulutus Kuolleisuus

Kuolleita/100 000

13

12

11

10

9

8

7

6

35

30

25

20

15

10

5

0

Litraa



25/32

Alkoholikuolemat:

- Vuonna 2004 alkoholisyihin kuoli 1860 suomalaista, joista 1545 oli työikäisiä. Lisäystä edellisvuoteen oli noin viidennes. Maksasairauksiin kuolleiden lukumäärä kasvoi 30 % ja myrkytyksiin kuoli 20 % enemmän kuin vuotta ennen.

- Eniten alkoholiin kuolee keski-ikäisiä miehiä. 45-49 vuotiaina kuolleista-miehistä joka kolmannen kuolinsyynä oli alkoholi. Vuonna 2004 alkoholisyihin kuoli 383 naista, joskin myös naisten kohdalla nousutrendi on selkeä.

Miesten ja naisten kuolleisuus alkoholisyihin ikäryhmittäin

Lähde: Tilastokeskus, Statfin



26/32

- Alkoholinkulutus kasvoi n. 13 prosentilla vuodesta 2003 vuoteen 2005.

- Alkoholin tuonti Virosta on kaksinkertaistuinut. Tästä huolimatta tilastoimattoman alkoholinkulutuksen osuus kokonaiskulutuksesta on vain 20 prosenttia, mikä pohjoismaisessa vertailussa on alhainen luku.

- Akuutit alkoholihaitat 2004 kasvoivat jonkin verran vuoteen 2003 verrattuna. Kasvu alkoholikuolemissa oli huomattavasti suurempaa.

- Haittatilastojen ja juomatapatutkimusten perusteella näyttää siltä, että huomattava osa kulutuksen kasvusta johtuisi alkoholiongelmaisten ja suurkuluttajien lisääntyneestä kulutuksesta. Tätä hypoteesia tukee myös rajusti lisääntyneet alkoholikuolemat.

- Vuonna 2005 alkoholinkulutus lisääntyi 10,5 litraan. Akuutit alkoholihaitat näyttävät asettuneen hieman alhaisemmalle tasolle kuin vuonna 2004, mutta kuitenkin huomattavasti korkeammalle tasolle kuin vuonna 2003.

Yhteenveto:



27/32





----------------------------------------------------------




Sisältö:



28/32

Valtioneuvoston periaatepäätös alkoholipolitiikan linjauksista:

- kehottaa vähentämään alkoholihaittoja - sisältää keskeiset poliittiset linjaukset ja tavoitteet - kokoaa kaikki ministeriöt tavoitteiden taakse - valtuuttaa valmistelemaan alkoholiohjelmaa

Kolme päätavoitetta:

Lasten ja perheiden hyvinvoinnille aiheutuvien haittojen vähentäminen - turvata lapsen terveys ja hyvinvointi kaikissa ikävaiheissa - vähentää liiallisen päihteidenkäytön aiheuttamaa turvattomuutta perheissä

Riskikäytön ja siitä aiheutuvien haittojen vähentäminen - pienentää alkoholijuomien pitkäaikaisesta runsaasta käytöstä aiheutuvia terveysriskejä - vähentää onnettomuus- ja tapaturmariskejä sekä alkoholiin liittyvää väkivaltaa

Kokonaiskulutuksen kääntäminen laskuun- vähentää yleisesti kaikkia alkoholihaittoja - varmistaa kaikkien toimenpiteiden vaikuttavuus.



29/32Alkoholiohjelma 2004 - 2007

- Valtioneuvoston periaatepäätös on hallituksen poliittinen kannanotto alkoholiasioihin maassamme ja on samalla alkoholiohjelman ydin.

- Alkoholiohjelmaa voidaan pitää eräänlaisena sateenvarjona, joka peittää allensa koko alkoholipoliittisen (toimija)kentän.

- Ministeriö on ohjelman ensisijainen toteuttaja ja tekee kumppanuussopimuksia kuntien, yhdistysten ja elinkeinon kanssa.



30/32Hallituksen alkoholipoliittinen lakipaketti 2006

Hallitus esitti 2.3. 2006 alkoholipoliittisen lakipakettinsa, jolla pyritään alkoholihaittojen vähentämiseen. Lakipaketti, jonka on määrä astua voimaan 1.1.2007 koostuu seuraavista toimenpiteistä:

- Alkoholimyynnin aloittaminen siirretään aamuseitsemästä kello aamuyhdeksään.

- Pulloihin ja pakkauksiin tulee merkintä alkoholin aiheuttamista sikiövaurioista

- Oluen paljousalennukset kielletään

- "Polkuhintailmoituksen ja "happy hour" -ilmoittelut kielletään

- Alkoholimainontaa TV:ssä ja elokuvateattereissa sallitaan vasta klo 21 jälkeen.

- Lajiliittojen kanssa neuvotellaan alkoholimainonnasta luopumisesta kolmen vuoden siirtymäajan kuluessa.

- Poliisin ja alkoholitarkastajien yhteistyötä lisätään.



31/32





----------------------------------------------------------




Sisältö:



32/32

Uusia toimenpiteitä Suomen huumepolitiikassa

1. Huumeneulojen ja -ruiskujen vaihto

2. Narkomaanien lääkehoito

3. Uusia hoitomahdollisuuksia

4. Valvonta ja poliisikontrolli

5. Huumausaineiden käyttörikos

6. Huumetestit

7. Huumevalistus

Documents

Päihteiden käyttö ja kontrolli Suomessa Thomas Karlsson Alkohol i - ja huumetutkimus