Puhdas paloasema Altistumisen vähentäminen tehtävässä ja

kalustonhuolloissa

Jarkke Lahti

Paloesimies

Toimimmeko näin?

Kuva: Ksml.fi 17.2.2015

Voisimmeko toimia näin?

Skellefteå-malli • Ruotsissa on palomiesten altistumista tutkittu

hankkeessa ”Friska Brändmän”. Hankkeen tavoitteena on ollut vaikuttaa palomiesten asenteisiin, rutiineihin ja työmenetelmiin, jotta heidän työnsä olisi turvallisempaa ja terveellisempää.

• Hankkeessa tutkittiin kattavasti erilaisia työtehtäviä normaalien hälytysten ja harjoitusten aikana tehtävästä tai harjoituksesta kaluston huoltoon asti.

• Hanke toteutettiin riskinarviointimenetelmin, joissa havainnoitiin mahdolliset altistumiset työtehtävissä.

• Seurantaosiossa kehitettiin rutiineja ja toimintamalleja joiden avulla palomies voi ennaltaehkäistä joutumista turhaan altistaviin työvaiheisiin minimoida kontaktit likaiseen materiaaliin.

Kuva: Claes-Håkan Carlsson

Skellefteå-malli

• Palomiehet koulutettiin uusiin toimintatapoihin ja menetelmiin.

• Lopputuloksena todettiin uusien toimintamallien vähentäneen joutumista altistaviin tilanteisiin ja kontaktit likaantuneeseen materiaaliin väheni.

• Uudet menetelmät myös paransivat työilmapiiriä ja mahdollistivat tehokkaamman kaluston ja henkilöstön käytön.

Kuva: Claes-Håkan Carlsson

Puhdas paloasema-malli • Keski-Suomen pelastuslaitoksessa Puhdas

paloasema-mallin kehittäminen aloitettiin vuonna 2011 Skellefteå-mallin pohjalta.

• Jyväskylän paloasemaverkosto hajautettiin kolmella

uudella paloasemalla vuosina 2011-2013. Uusien

paloasemien rakentaminen edesauttoi muutosta.

• Uudet toiminta-mallit otettiin käyttöön

2011keskuspaloaseman valmistuttua.

• Uusien paloasemien suunnittelussa ja vanhojen

tilojen peruskorjauksessa Puhdas paloasema-malli

otetaan kiitettävästi huomioon.

• Uusia menetelmiä on testattu ja kehitys on nähty

pääosin myönteisenä.

• Henkilöstön tietoisuus riskeistä on kasvanut ja

epäkohtiin puuttuminen on parantunut.

Työterveyslaitoksen esittämät parannusehdotukset Skellefteå-malliin

1. Otetaan käyttöön päivitetty Skellefteå-mallin mukainen toimintatapa, jossa otetaan käytön mm. suojavyöhykeajattelu.

2. Ilmoitetaan aktiivisessa pelastustyössä olevat palomiehet ASA-rekisteriin.

3. Työterveys informoi palomiehiä terveellisistä elämäntavoista.

4. Löydetään yhteinen järjestelmä ja taho, jolla ylläpidetään palomiesten henkilökohtaisesta altistumisesta kirjanpitoa.

5. Yhdistetään altistumisen ehkäiseminen ja hallinnan määrittely eri pelastustehtävätyyppien johtamiseen taktiikkaan, tekniikkaan ja huoltoon.

6. Olemassa olevien riskinarviointimenetelmien (esim. PERA) hyödyntäminen.

Keski-Suomen pelastuslaitoksen Menetelmäohje 1/2016

• Ohje on viimeistelyä vaille valmis.

• Ohje otetaan käyttöön vaiheittain vuoden 2017 alusta.

• Ohje on tehty työterveyslaitoksen tutkimushankkeen pohjalta.

• Ohjeeseen on lisätty paljon uutta, unohtamatta vanhoja hyviksi havaittuja käytäntöjä.

Mikä muuttuu ja mitä lisätään? • Vaara-aluemäärittely

• Suojaustasojen määrittely

• Rakennuspalojen luokittelun mukainen suojautuminen huoltoihin likaisuusasteen mukaan.

• Lisätään suojaimia huoltoon

• Altistumiskirjanpidon käyttöönotto

• Toimintaohjeet vakaviin altistumistilanteisiin

• Palomiesten ilmoittaminen ASA-rekisteriin?

Toimenpiteet altistumisen vähentämiseksi sammutustyön aikana • Taktiset toimenpiteet

• Lähestymissuunnan ja sisääntulokohdan määrittely.

• Pelastusyksiköiden sijoitus onnettomuuspaikalle.

• Vaara-alueiden ja suojaustasojen määrittely.

• Vain tarvittava henkilöstö välittömän vaaran alueelle.

• Yksittäisen henkilön savusukellusaikaa ja kokonaistoiminta-aikaa rajoitetaan vaihtohenkilöstön käytöllä.

• Tekniset toimenpiteet • Suljetaan ajoneuvon ikkunat ja ilmanvaihdon sisäkierron käyttö.

• Käytetään tehtävään määriteltyä suojaustasoa.

• Huoltopaikat jaetaan likaiseen ja puhtaaseen tilaan.

• Varustetaan ajoneuvot tarvittavilla suojaimilla ja varataan riittävästi vaihtosuojaimia.

• Vaihtovarusteiden käyttö.

• Huomioidaan myös suoja-alueella työskentelevien suojautuminen tarvittaessa.

Suurin osa on kiinni omien asenteiden, johtamisen sekä toimintakulttuurin ja työtapojen muuttamisesta.

Vaara-alueiden määrittely • Välittömän vaaran alue

• On alue tai tila, johon on levinnyt terveydelle tai ympäristölle vaarallista tai syttymisvaarallista ainetta tai jossa ilman happipitoisuus on alentunut. Välittömän vaaran alueeksi katsotaan myös alue tai tila, jonka epäillään olevan vaarallinen tai joka voi muuttua vaaralliseksi.

• Sammutustyössä välittömän vaaran alue määritellään alkuvaiheessa vähintään 10m säteelle onnettomuuspaikan ympärille.

• Alueella on näkyvää savua tai savua arvioidaan alueelle tulevan sammutustyön aikana.

• Vaara-alue • On alue tai tila, jossa voidaan altistua terveydelle vaarallisille aineille. Tällaisia tiloja ovat, sivutilat, joissa

ei havaita savua, alentunutta happipitoisuutta tai muita vaarallisia kemikaaleja, jotka vaativat suojautumista paineilmalaitteella.

• Sammutustyössä vaara-alueeksi määritellään välittömän vaaran alueen ympärillä oleva vähintään 10m alue.

• Suoja-alue • On vaara-alueita ympäröivä alue, joka eristetään. Suoja-alueelle ei päästetä sivullisia. Suoja-alueella ei

lähtökohtaisesti ole tarvetta määrittää myöskään suojaustasoa. Pelastustoiminnan johtajan on kuitenkin katsottava että alueella työskentely on altistumisen suhteen turvallista.

• Suojaustason määrittely tehdään tehtävän mukaan tulipalossa

normaalista poikkeavat kemikaalit huomioiden.

• Eniten käytetty suojaustaso on sammutusasu ja paineilmalaite, joka määritellään alkuvaiheessa kaikille.

• Hengityssuojainta ja suoja-asua voidaan vaihtaa tehtävästä riippuen.

• Pelastustoiminnan johtaja ilmoittaa tarvittavan suojaustason vain, jos se poikkeaa vaara-alueilla normaalisti käytettävästä suojaustasosta.

• Suojaustasoa voidaan korottaa tai laskea, jos se tilanne huomioiden on välttämätöntä tai kevennettäessä mahdollista.

Suojaustason määrittely

Suojaustaso Sisältää lisäksi Missä tilanteissa käytetään

Sammutusasu ja paineilmalaite

soveltuva pitkähihainen ja lahkeinen alusasu aluskäsineet kypärämyssy sammutuskäsineet

kypärä

Ensisijainen suojaustaso välittömän vaaran alueella työskentelyyn sammutustehtävässä.

Kun tilassa on näkyvää savua, vaarallisia kemikaaleja tai ilman happipitoisuus on alentunut alle 18% ja hiilimonoksidipitoisuus on yli 30 ppm.

Sammutusasu ja moottoroitu hengityksensuojain

soveltuva pitkähihainen ja lahkeinen alusasu aluskäsineet kypärämyssy sammutuskäsineet kypärä

Jälkiraivaus, jälkivahinkojen torjunta (JVT) tai vaara-alueella työskentely.

Kun tilassa ei ole näkyvää savua, eikä vaarallisia kemikaaleja, jotka edellyttävät paineilmalaitteen käyttöä. Tilan happipitoisuus on vähintään 18% ja hiilimonoksidipitoisuus on alle 30 ppm.

Sammutusasu ja kevyt hengityksensuojain FFP3

soveltuva pitkähihainen ja lahkeinen alusasu kypärä käsineet

Vaara-alueella työskentely sammutustehtävässä.

Kun tilassa ei ole kaasumaisia vaarallisia kemikaaleja

Suojautuminen hiukkasmaisia aineita, bakteereita ja viruksia vastaan.

Suojaustasot sammutustehtävässä

Suojaustasot malli Keski-Suomi

Sammutusasu ja paineilmalaite

soveltuva pitkähihainen ja lahkeinen alusasu

aluskäsineet

kypärämyssy sammutuskäsineet kypärä

Ensisijainen suojaustaso välittömän vaaran alueella työskentelyyn sammutustehtävässä.

Kun tilassa on näkyvää savua, vaarallisia kemikaaleja tai ilman happipitoisuus on alentunut alle 18% ja hiilimonoksidipitoisuus on yli 30 ppm.

Välittömän vaaran alueella työskentely

Sammutusasu ja kevyt hengityksensuojain FFP3

soveltuva pitkähihainen ja lahkeinen alusasu

kypärä käsineet

Vaara-alueella työskentely sammutustehtävässä.

Kun tilassa ei ole kaasumaisia vaarallisia kemikaaleja

Suojautuminen hiukkasmaisia aineita, bakteereita ja viruksia vastaan.

Vaara-alueella työskentely

• Savusukeltajien ja suojaparin suojaustaso • Paloasu ja paineilmalaite

• Muu sammutustoimintaan osallistuva henkilöstö

• Paloasu ja kevyt hengityksensuojain (FFP3)

• Konemiehet ja pelastustoiminnan johto • Ei määriteltyä suojaustasoa

Työskentely välittömän vaaran alueella

Työskentely vaara-alueella

Työskentely suoja-alueella

Suojaustaso Sisältää lisäksi Missä tilanteissa käytetään

Suojaparin suojautuminen • Jos suojapari työskentelee välittömän vaaran

alueella, niin suojaparin on kyettävä suoriutumaan varsinaisesta tehtävästään.

• Suojapari käyttää palokohteen ovella työskennellessään paineilmalaitteeseen kytkettyä lisäilmaa. Lisäilma voidaan syöttää toisesta paineilmalaitteesta tai erillisestä lisäilmajärjestelmästä. Tässä vaiheessa oma paineilmapullo on oltava suljettuna.

• Suojaparin tehtävän muuttuessa pelastus- tai avustustehtäväksi, irrotetaan lisäilmansyöttö ja siirrytään oman paineilmapullon ilmalle.

• Suojaparin työskentely voidaan turvata myös muilla menetelmillä.

Pitkähihainen ja lahkeinen alusasu • Asemapalveluasu, väliasu, alusasu

• Suojaa ihoa mm. lämmöltä ja noelta.

Aluspukeutuminen huomioitava myös

maasto- ja metsäpaloissa

• Aluskäsineet • Aluskäsineet vähentävät käsien kautta

tulevaa altistumista n. 80%.

• Aluskäsineet vaihdetaan uusiin

likaantuessa ja kastuessa.

• Kypärämyssy

• Suojaa päätä ja niskaa yhdessä

sammutuspuvun hupun kanssa.

Sammutusasu ja kevytasu (kevytsammutusasu)

• Sammutusasua käytetään tehtävissä, joissa altistutaan koville kuumuuksille.

• Suosituksena kalvollinen sammutusasu, joka vähentää kosteuden ja haitallisten kemikaalien pääsyä iholle. Suojataan myös pää ja niska riittävästi esim. kypärämyssyllä ja sammutuspuvun hupulla.

• Nykyiset sammutusasut kuormittavat pelastajaa ja tämä kannattaa huomioida kaikissa tehtävissä.

• Sammutusasu on kallis investointi ja sitä tulisi käyttää ainoastaan tehtävissä, joissa se nähdään tarpeelliseksi.

• Pelastustehtävissä ja muissa kuin vaativissa sammutustehtävissä kevytasu vähentää lämpökuormittumista.

Hengityssuojaimet • Paineilmalaite

• Ensisijainen hengityksensuojain.

• Suojaa parhaiten kaikilta kemikaaleilta, vaarallisilta hiukkasilta ja muilta epäpuhtauksilta.

• Tehostettava käyttöä myös jatkossa.

• Puhallinsuojain

• JVT-toimintaan ja rajoituksin jälkiraivaukseen soveltuva hengityksensuojain.

• Soveltuu työskentelyyn myös vaara-alueella.

• Pystyttävä mittaamaan vähintään hiilimonoksidi- ja happipitoisuus tilasta, jossa suojainta käytetään.

• Puhallinsuojaimessa käytetään vähintään A2B2E2K2-P3 yhdistelmäsuodatinta ja soveltuvaa kasvo-osaa täyttäen kokonaisuutena vähintään suojausluokituksen TH3.

• Kevyet hengityssuojaimet

• Kevyitä hengityssuojaimia voidaan käyttää tilanteissa, joissa ei altistuta kaasumaisille kemikaaleille. Näitä tilanteita on työskentely vaara-alueella, huoltojen aikana ja riisuttaessa likaisia varusteita. Suojainluokka FFP3

• Huoltopaikka järjestetään suoja-alueelle turvalliseen paikkaan.

• Organisointi: • Likainen ja puhdas puoli erotetaan

toisistaan.

• Taukojen aikainen järjestely vastaavasti: varusteet jätetään likaiselle puolelle ja ruokailu puhtaalla puolella.

• Sisätilojen, huoltokonttien ja sääsuojien hyödyntäminen pitkäkestoisissa tehtävissä.

Huollon järjestäminen tilannepaikalle

Sammutustehtävän jälkeen • Palovahingon jälkeen huoneistossa on edelleen suuri määrä

pienhiukkasia sekä kaasumaisia ja höyrymäisiä kemikaaleja.

• Tiloissa ei tule oleskella ilman hengityksen- ja ihon suojausta.

• Varmistetaan riittävä suojaustaso mittaamalla vähintään:

• Tilassa olleet, normaalista poikkeavat kemikaalit

• Häkä- ja happipitoisuus

• Kiinteistön edustajille, palontutkijoille ja vakuutusyhtiöiden edustajille, sekä muille palokohteessa tulipalon jälkeen kävijöille on suositukset suojautumisesta.

• VTT:n ja Työterveyslaitoksen julkaisu. kemikaalialtistumisen vähentäminen palokohteissa. Julkaistu vuonna 2009.

Rakennuspalojen luokittelu Apuna varuste- ja kalustonhuollon suojautumistarpeen määrittelyssä ja suojaimien valinnassa!

• Rakennuspalojen luokittelu likaavuuden mukaan on Työterveyslaitoksen ja VTT:n yhdessä lanseeraama luokittelu, joka on suunniteltu JVT-ja palontutkijoiden käyttöön. Samaa luokittelua on testattu Keski-Suomen pelastuslaitoksessa kalustohuoltajien suojautumistarpeen arviointiin.

• Luokittelun mukainen suojautuminen kannattaa huomioida jo varusteita riisuttaessa ja luokittelu toimii myös arvioitaessa varusteiden ja käytetyn kaluston suojaamisen tarvetta siirryttäessä huoltoon.

Rakennuspalojen luokittelu Rakennuspalojen paloluokat

Kuvaus

Paloluokka 1

Lieviä nokivahinkoja aiheuttanut kytöpalo, joka ei ole levinnyt syttymiskohdastaan. Likaantuminen ja haitta-ainekuormitus ovat erittäin vähäistä. Pinnat ovat puhdistettavissa ilman pinnoitteiden uusimista ja kohteessa on vain pienehköjä haju- ja savuhaittoja. Tyypillinen paloluokan 1 palo on sammunut itsestään tai sammutettu ilman pelastuslaitoksen apua.

Paloluokka 2

Huoneistopalo, joka on levinnyt syttymiskohdastaan mutta rajoittunut osaan syttymishuonetta. Huoneiston muut tilat ovat kärsineet korkeintaan noki- ja savuvahinkoja ja niiden pinnat ovat puhdistettavissa ilman pinnoitteiden uusimista. Paloluokkaan 2 kuuluu valtaosa nopeasti sammutetuista huoneistopaloista: Esimerkiksi TV- kylmälaite- tai kahvinkeitinpalo, jonka pelastuslaitos on sammuttanut.

Paloluokka 3

Huoneistopalo, joka on aiheuttanut koko syttymishuoneen tuhoutumisen ja levinnyt mahdollisesti sen ulkopuolelle. Sellainen on esimerkiksi lieskahtanut palo, mutta myös muu huomattavia vahinkoja aiheuttanut palo. Likaantumisaste ja haitta-ainekuormitus ovat korkeat. Lisäksi rakenteita ja kalustoa joudutaan purkamaan ja pinnoitteita uusimaan. Tyypillinen paloluokan 3 palo on esimerkiksi huoneistopalo, jonka sammutus on viivästynyt.

Paloluokka 4

Teollisuuspalo, jossa todennäköisesti on vapautunut myrkyllisiä ja haitallisia aineita erilaisista kemikaaleista ja/tai materiaaleista. Tässä paloluokassa on aina tehtävä vaarallisten aineiden kartoitus suojaustarvetta mietittäessä. Erityishuomio sammutus- ja pelastustoimintaan: Pelastustoiminnanjohtaja määrittelee, onko kyseessä sammutustehtävä vai vaarallistenaineiden onnettomuus.

Sammutustehtävän päättyessä

• Sammutusasun takkia riisuttaessa paineilmalaitteen kasvo-osa pidetään vielä kasvoilla (paloluokka 3 ja4)

• Näin vältytään sammutusasun takissa olevien hiukkasten ja kaasumaisten aineiden pääsy hengitysteihin.

Käytetyt varusteet • Kasvo-osan riisuminen jälkeen käytetään kevyttä hengityksen suojainta

(FFP3) ja aluskäsineitä. Märkiä varusteita käsiteltäessä kemikaalisuojakäsineitä.

• Käytetty sammutusasu laitetaan esim. pesupussiin kuljetuksen ajaksi. Kuljetuksen voidaan käyttää myös erillistä kuljetuspussia.

Suojaimet: • FFP3 hengityssuojain • Aluskäsineet

Pesupussi: • Helpottaa varusteiden

käsittelyä ja vähentää altistumista

Paineilmalaitteet

• Paineilmalaitteiden käsittelyssä tulee huomioida muiden varusteiden tapaan likaisuusaste.

• Käytetyt paineilmalaitteet suojataan kuljetuspussin tai jätesäkin avulla.

• Tällä estetään altistuminen siirron aikana sekä ajoneuvon likaantuminen.

Puhdistus tilannepaikalla

• Pese sammutusjalkineet mahdollisuuksien mukaan jo tilannepaikalla tai vaihda puhtaat jalkineet ennen huoltoon siirtymistä.

• Myös käytetty kalusto pestään mahdollisuuksien mukaan jo tilannepaikalla.

Paloasemalle siirtyminen • Ennen paloasemalle siirtymistä voidaan päälle

pukea kevytasu. Kevytasua voidaan käyttää myös paloasemalla tehtävien huoltojen aikana.

• Varustekassi voidaan sijoittaa miehistötilaan (ei jätesäkkiä tai pelkkää pesupussia).

• Paineilmalaitteet sijoitetaan kalustotilaan paloasemalle siirtymisen ajaksi.

Huollot • Ajoneuvo ajetaan esim. pesuhalliin, jossa puretaan likainen kalusto ja

varusteet ajoneuvosta.

• Likaiset varusteet ja letkut siirretään puhdistuspaikoille.

• Hyvä puhdistuspaikka on tila, jossa ei oleskele muita ihmisiä huoltojen aikana.

• Huoltojen aikana suojaudutaan rakennuspalojen paloluokkien mukaisesti.

Suojaimien valinta paloluokan mukaan Rakennuspalojen paloluokat

Suojautumistarve

Paloluokka 1

Hengityssuojain todetun tarpeen mukaan, esim. FFP3 Suojakäsineet todetun tarpeen mukaan. Märkätyössä suositellaan

kemikaalisuojakäsineitä (Kat3) Silmäsuojaimet

Paloluokka 2

Pitkähihainen ja lahkeinen suojavaatetus Kevyt hengityksensuojain (FFP3) Kemikaalisuojakäsineet (kat3) Silmäsuojaimet

Paloluokka 3

Pitkähihainen ja lahkeinen suojavaatetus Kokonaamari A2B2E2K2-P3 luokan yhdistelmäsuodatin tai vaihtoehtoisesti moottoroitu

hengityksensuojain, suojaustaso vähintään TH3. Kemikaalisuojakäsineet (Kat3)

Paloluokka 4

Suojautuminen kemikaalin mukaan Kemikaalin kestävä haalari (lyhytaikahaalari) Kokonaamari Vähintään A2B2E2K2-P3 luokan yhdistelmäsuodatin tai vaihtoehtoisesti moottoroitu

hengityksensuojain, suojaustaso vähintään TH3.

Paineilmalaitteet • Paineilmalaitteiden karkeapesu tulee tehdä hyvin ilmastoidussa ja mahdollisuuksien

mukaan erillisessä huoltotilassa.

• Paineilmalaitteiden karkeapesu voidaan tehdä myös käyttöön suunnitellulla pesukoneella.

• Suojaimet valitaan paloluokkien mukaisesti.

Pesuteline on tuotesuojattu. Markkinointi Timperi Emo Oy.

Varustehuolto • Varusteiden siirto ja pesu liukenevissa tai

saumastaan aukeavissa pesupusseissa pienentää altistumista merkittävästi.

• Jos pesupussia ei käytetä, tulee huoltajan suojautua epäpuhtauksilta huollon ajaksi paloluokkien mukaisesti.

• Varusteet suositellaan pestäväksi erillisissä teollisuuspesukoneissa, joissa ei pestä siviilivaatteita. Tämä siitä syystä, että pesussa vapautuu pesukoneisiin syöpävaarallisia aineita ja pahimmassa tapauksessa asbestikuituja (Työterveyslaitos 2016).

Letkunpesu • Letkut tulee laittaa likoamaan pölyämisen estämiseksi.

• Letkunpesussa tulee käyttää paloluokkien mukaista suojautumista.

Ajoneuvon kalustaminen • Ajoneuvo kalustetaan puhtailla ja huolletuilla

välineillä omalla paikallaan.

• Kalustamista helpottamaan on suunniteltu erilaisia apuvälineitä.

Oma huolto ja puhdistautuminen • Oma huolto tehdään mahdollisimman

pian altistavan tehtävän jälkeen.

• Altistuminen loppuu vasta peseytymisen ja puhtaiden vaatteiden vaihdon jälkeen.

• Sopimuspalohenkilöstön kannattaa huomioida asia myös omassa toiminnassaan.

• Puhtaiden vaateiden säilytys paloasemalla.

• Peseytyminen ennen kotiutumista.

Ohjeistus vakavien altistumistilanteiden varalle

• Helpottaa toimintaa tilanteissa, joissa työntekijät ovat altistuneet terveydelle vaarallisille aineille tulipalossa tai onnettomuustilanteessa ja tarvitsevat hoitoon ja tutkimuksiin ohjauksen.

• Tehty yhteistyössä pelastuslaitoksen, työterveyden ja työterveyslaitoksen kanssa.

Altistumiskirjanpito

• Selvitetään olemassa olevien järjestelmien käyttömahdollisuuksia altistumiskirjanpidossa, esim. pelastustoimen ja ensihoidon riskinarvio (PERA), https://www.peranet.fi/

• Henkilökohtaiseen seurantaan esim. Rescuebase, http://www.rescuebase.net/

ASA-rekisteri

• Keski-Suomen pelastuslaitos selvittää mahdollisuuden operatiivisen henkilöstön siirtämisestä ASA-rekisteriin.

• Päätös tehdään todennäköisesti loppuvuoden aikana.

• Henkilöstö näkee rekisteröinnin hyvänä asiana.

Toimintamallin soveltaminen • Toimintatavat ja mallit ovat siirrettävissä helposti päivittäiseen toimintaa

kaikissa tehtävissä.

• Paloasemilla tehdään riskinarviointi ja kartoitetaan mahdollisuudet tehdä tilajärjestelyt siten että toiminta tapahtuu mahdollisimman jouhevasti ja turvallisesti Toiminta likaisesta puhtaaseen päin.

• Kartoitetaan mahdollisuudet huoltojen keskittämisen tai ulkoistamiseen.

• Huomioidaan uusien paloasemien suunnittelussa ja vanhojen paloasemien peruskorjauksessa.

Puhdas paloasema