6 ∣ Parma tehostaa työturvallisuutta 8 ∣ Onnea, 40-vuotias ontelolaatta! 14 ∣ Betonia kauppakeskuksiin ja parkki-taloihin 16 ∣ Mallinnustyökalut tositoimissa

22elementtisilta

NOPEASTI TOTEUTETTAVA

2 ● 2011Parma Oy:n asiakaslehti

2

Parma Oy:n asiakaslehti | Julkaisija Parma Oy, PL 76, 03101 Nummela, puh. 020 577 5500, faksi 020 577 5575, info@parma.fi , www.parma.fi | Päätoimittaja Petri Kähkönen | Toimitus kunta Katja Eriksson, Pentti Kujala, Katriina Lehtonen, Aki Loikkanen, Heikki Sarin. Otavamediasta Anneli Frantti ja Anne Kiiski | Toimitus ja ulkoasu Otava-media Oy | Kirjapaino Newprint Oy | Paperi G-Print 150 g | Kannen kuva Elementtisiltaa rakennetaan Hollannissa, kuva SpanBeton.

Tässä numerossa

4

edustaa 2000-luvun tuotekehitys-innovaatioita.

Parman Ecopaalu

3 Pääkirjoitus 4 Uusi toimitusjohtaja luottaa betonirakentamiseen 6 Haasteena turvallinen työmaa 8 Hyrylässä juhlitaan nelikymppistä ontelolaattaa 10 Betonin muotokieli piristää kaupunkikuvaa 12 CE-merkitty Parman ecopaalu on siirtymässä tosikäyttöön

13 Uusi tekniikkalaatta nopeuttaa välipohjan rakentamista

14 Betonilla vahva jalansija liikerakentamisessa 16 Tietomalli hyödyttää koko hanketta alusta loppuun 18 Betonin pieni jälki 20 Uutisia 21 Vähemmän hiilidioksidi- päästöjä Plussementillä 22 Elementtisilta lyhentää rakennusaikaa

18pieni jälki

ETONIN

14

12

– Minulle tärkeitä asioita ovat tavoitteellisuus, suoraviivaisuus, selkeys päätöksenteossa ja aito asioista puhuminen, sanoo Parman uusi toimitusjohtaja Hannu Tuukkala.

Kari Porrassalmi ja Äänekosken Citymarket.

3

Jarmo MurtonenToimitusjohtaja

Pääkirjoitus

Parman toimitusjohtaja vaihtui, kun loka-kuun alussa siirsin viestikapulan seuraa-jalleni, Hannu Tuukkalalle. Jatkan taus-

talla vielä vuoden loppuun asti, tukena erilai-sissa asioissa.

Kun kuusi vuotta sitten otin pestin vastaan, minulla oli oma käsitykseni siitä, mihin raken-tamisen maailma on menossa. Tosin vuoden 2008 globaali rahoituskriisi ja sitä seurannut ta-louslama laittoivat sittemmin lähes kaikki arviot uusiksi. Vaikka tuosta kriisistä toivuttiin Suo-messa varsin nopeasti, elämme nyt jälleen epä-varmuuden pilvien alla. Ensi vuoden alkuun saakka näyttää Parman kannalta kohtuulliselta, mutta loppuvuoden 2012 rakentamisen vauh-tia on jo vaikeampi ennakoida. Mitä tahansa voi tapahtua.

Parman vahvuutena on ollut ja pysyy vahva oma kehitystyö ja sitoutuminen alan yhteisiin hankkeisiin. Olen seurannut läheltä esimerkiksi tietomallien kehittämistä rakennusalan työka-luksi. Muistan arvioineeni kuusi vuotta sitten, että olemme juuri uuden aikakauden kynnyk-sellä. Yritysten yhteisvoimin tekemä kehitystyö on vienyt kuitenkin aikansa, ja voisin jälleen ar-vioida, että nyt tietomallit alkavat olla toimivia. Vasta nyt niistä todella tulee oikea työkalu ak-tiivisten tekijöidensä käyttöön. Tämä olisi koko rakennusalan tuottavuuskehityksen kannalta tärkeää.

Kehittäjän rooli Parmalla on myös raken-nusprojektien aikataulusuunnittelussa ja siihen kytkeytyen oman elementtisuunnittelun vahvis-tamisessa. Kun vuodessa Suomeen rakenne-taan 500 - 700 kerrostaloa, eikä yhdessäkään työvaiheiden aikataulutus osu nappiin, täytyy asiaan tarttua. Parma ottaa jatkossa entistä isomman roolin omien tuotteidensa suunnit-telussa, kouluttaa elementtisuunnittelijoita

Vetovuoro vaihtuu

– rakentaminen jatkuu

itselleen ja pyrkii näin jämäköittämään hanke-aikatauluja kokonaisuudessaan. Elementtival-mistaja tekee tuotesuunnitelmansa itse – siihen nyt alalla totutellaan.

Uusia tuotteita on myös omalla toimitusjoh-tajakaudellani syntynyt useita. Parman viime vuoden liikevaihdosta reilu kolmasosa kertyi 2000-luvulla markkinoille tuoduista tuotteista. Uusimmat esimerkit ovat tekniikkalaatta ja ecopaalu. Tuotekehitys vahvistaa liiketoimin-taamme ja imagoamme. Merkittävää on myös, että se tuo mielenkiintoisia tehtäviä henkilös-tölle ja kannustaa näin jalostamaan ideoita ja oppimaan uutta.

Yhteistyö ja kumppanuus ovat avainsanoja monissa – myös edellä kerrotuissa – Parman kehitysprojekteissa. Kumppanuuden puolesta olen puhunut paljon, sillä se on meille suo-malaisille vaikea laji ja vaatii herkkää korvaa. Tuote teollisuuden toimijana me parmalaiset haluamme kuunnella asiakasta ja tarjota sen jälkeen ratkaisuja yhdessä kehittäen. Tällä het-kellä keskustellaan erityisesti rakentamisen tuottavuuden parantamisesta. Elementtitoimit-tajana meidän on osaltamme tehtävä työmme niin, että elementtirakentamisen nopeus voi-daan nostaa uudelleen olennaiseksi tekijäksi urakoista kilpailtaessa.

Tulevaan varautuen sanoisin, että rakenta-minen voi hidastua tai kiihtyä, mutta koskaan se ei lopu.

Kiitän menneistä vuosista ja yhteisestä aherruksesta ja toivotan kaikille ystävilleni ja yhteistyökumppaneilleni hyviä tulevia vuosia.

4

Parman toimitusjohtaja vaihtui lokakuun alussa, kun Hannu Tuukkala siirtyi vetovastuuseen. Jarmo Murtonen toimii syksyn ajan Parman johdon tukena, kunnes jää eläkkeelle vuoden-vaihteessa. Rakennustuote-teollisuuden parissa pitkään työskennellyt Tuukkala tuli Parmalle Fenestrasta. Uudessa työssään hän korostaa aitoa asiakaslähtöisyyttä ja puhuu rohkeasti betonin puolesta.

Teksti Leila Uotila | Kuvat Tommi Tuomi

Hannu Tuukkalaluottaa betonirakentamiseen

Uusi toimitusjohtaja

Johtamisfi losofi ani perustuu…ihmisten kautta johtamiseen. On hyvin tärkeää, että kukin orga-nisaation esimies ja työntekijä omalla vastuualueellaan sitoutuu yhteisiin tavoitteisiin ja vie asioita tavoitteellisesti eteenpäin.

Toimitusjohtajana ensimmäiseksi tartun…jalkauttamaan strategiaamme ja nykyistä toimintamalliamme yhä vahvemmin. Lisäksi haluan var-mistaa, että kannattavuutemme kehittyy positiivisesti ja asiakas-ymmärryksemme lisääntyy yhä.

5

Hannu Tuukkala tuo tullessaan Parmalle laajaa näkökulmaa

sekä rakennustuoteteollisuu-desta että kansainvälisyydestä. Aiemmin hän on toiminut muun muassa Metsäliitto Finnforestissa sekä viimeksi Fenestra Oy:n kaupallisena johtajana. Koulutuksensa metsäteollisuustuotteiden kansainvälisessä markkinoin-nissa saanut mies myöntää, että haasteita uudessa työssä Parman toimitusjohtajana on varmasti odotettavissa.

− Rakentamisen maailma on minulle tuttu, materiaali vain vaihtuu nyt toiseksi. Haasteita tulee varmasti, mutta haemme niihin ratkai-sua yksi kerrallaan − aloitan uudessa tehtävässä positiivisella ja motivoituneella mielellä. Minulle tärkeitä asioita ovat tavoitteellisuus, suoravii-vaisuus, selkeys päätöksenteossa ja aito asioista puhuminen, Tuukkala kertoo.

Ennen toimitusjohtajaksi siirtymistään Tuukkala toimi Parman myynnistä vastaava-na varatoimitusjohtajana viime toukokuusta lähtien. Hän pitää tärkeänä, että muuttuvassa toimintaympäristössä oma strategia on kirkas ja päätöksentekokyky kunnossa. Betoniraken-tamisen näkymät ovat hyvät muun muassa sen ansiosta, että betoni on kustannus- ja energia-tehokas rakennusmateriaali.

− Ympäristö on tärkeä ja ajankohtainen tee-ma. Tarjoamme kustannustehokkaita, ympäris-töystävällisiä ja valmiita ratkaisuja. Haluam-me olla mukana asiakkaan projektissa jo mah-dollisimman varhaisessa vaiheessa ja tuomme erityyppisiä betonielementtiratkaisuja ehdolle rakennuttajan suunnitteluprosessin aikana, Tuukkala toteaa.

Asiakaslähtöisyystehostaa toimintaa

Rakentamisen vuosi 2011 on ollut jälleen nor-maalilla tasolla ja betonielementtien kysyntä on työllistänyt Parman tehtaat pitkälle syksyyn. Suhdanneherkkä rakennusala seuraa maail-mantalouden tilannetta tarkasti, ja myös Par-man antennit on viritetty, jotta tulevan vuoden kapasiteetti osataan arvioida oikein. Asuinra-kentamisessa alhainen korkotaso sekä hyväl-lä tasolla jatkunut valmiiden uusien asuntojen kauppa antavat uskoa tulevaan.

Tulevaisuuden haasteena on työvoiman saa-tavuus, jotta toimintavarmuus voidaan turvata. Lääkkeet runsaan tilauskannan hallitsemiseen ovat löytyneet toimivasta asiakasyhteistyöstä, joka perustuu säännölliseen yhteydenpitoon ja yhtiön oman toiminnan tehostamiseen.

Parmassa on siirrytty tulosyksikköpohjai-sesta mallista toiminnalliseen organisaatioon, ja asiakkaiden kannalta keskeisin uudistus kos-kee juuri yhteydenpidon selkeyttämistä. Tuuk-kala vahvistaa, että uusi organisaatio ja toimin-tamalli tukevat asiakkuuksien hoitoa ja niiden kehittämistä.

− Parma haluaa toiminnallaan varmistaa, että asiakas on aina ykkönen. Pyrimme aina yhä paremmalle tasolle sekä tuotteiden että toi-minnan laadussa, hän painottaa.

Tuore toimitusjohtaja uskoo Parman voi-man olevan organisaatiossa ja sen ihmisissä it-sessään. Parma haluaa kehittää toimintaansa yhdessä asiakkaiden kanssa ja heidän tarpeen-sa huomioiden.

− Tärkeimpänä tavoitteenamme on säilyt-tää kilpailukykymme markkinoilla. Liiketoi-mintamme kehittämisessä on mukana jokai-nen parmalainen sekä yhteistyön kautta myös asiakkaamme, Tuukkala sanoo. ◽

Haluamme mukaan asiakkaan projekteihin jo varhaisessa vaiheessa, jolloin voimme tuoda ehdolle erityyppisiä betoni-elementtiratkaisuja koko suunnitteluprosessin ajan.

Vapaa-ajalla… työtkin pyörivät välillä mielessä, mutta pyrin rentoutumaan ulkona kuntoliikunnan parissa. Lisäksi teen asioita mielelläni omin käsin, esimerkiksi erikokoiset raken-nusprojektit ovat olleet hyvää vastapainoa työlleni.

6

Teksti Heini Santos, Heikki SarinKuvat Kimmo Oinonen, Arto Wiikari

Haasteena turvallinen työmaa

Parmalla on tehty tehostettua työtä työturvallisuuden eteen viimeiset neljä vuotta. Niinpä viime keväänä työmailla sattuneet vaaratilanteet olivatkin kaikkia osapuolia ajatellen ikävä piikki laskusuun-nassa oleviin tapaturmalukuihin. Korjaaviin toimiin ryhdyttiin heti.

7

Viime keväänä työmailla tapahtui useita vaaratilanteita. Parman elementti putosi nostosaksista kahdella työ-

maalla ja yhdessä kohteessa elementti tippui nostolenkin pettäessä. Lisäksi elementtejä kaatui välivarastossa työmaalla ja muutamassa tapauksessa elementti rikkoutui nosto vai-heessa virheellisen käsittelyn seurauksena. Työmaaolosuhteilla on suuri merkitys työtur-vallisuuden kokonaisuudessa.

Työturvallisuus lähtee jo suunnittelusta, ja näissäkin vaaratilanteissa puutteellisella suun-nittelulla on ollut merkitystä.

– On selvää, että tällaisia vaaratilanteita ei saa jatkossa tapahtua. Sattuneiden vaaratilan-teiden johdosta kävimme välittömästi avoimen keskustelun rakennusliikkeiden kanssa ja so-vimme yhteisvoimin korjaavista toimenpiteistä. Kaikkien on huolehdittava omasta osuudes-taan, jotta vastaavat tapaukset voidaan tulevai-suudessa estää ja ennaltaehkäistä, sanoo Par-man turvallisuuspäällikkö Kimmo Oinonen.

Parman toimenpiteet heti käyntiin

Parmalla vaaratilanteiden ehkäisemiseksi teh-dään sekä välittömiä että pitkän aikavälin toi-menpiteitä. Työturvallisuuden toteuttamisessa mukana ovat kaikki yritysjohdosta työntekijöi-hin. Jatkossa etenkin elementtien käsittelyyn liittyvää turvallisuuskoulutusta pyritään anta-maan yhä enemmän vastaaville mestareille, ele-menttiasentajille ja elementtiautojen kuljettajil-le. Asioita tullaan myös tähdentämään suunnit-telijoita koulutettaessa.

– Nostoapuvälineiden tarkistuskäytäntöihin kirjattiin tehostamistoimia, joista osa toteutuu

heti, osa pidemmällä aikavälillä. Nostosaksien seurantaa ja kunnonhallintaa parannetaan uu-den viivakoodijärjestelmän myötä. Uusia ajan-mukaisia nostoapuvälineitä on myös hankittu huomattava määrä, kertoo Oinonen.

Työturvallisuuteen liittyviä suunnittelu- ja asennusohjeita ollaan parhaillaan päivittä-mässä.

– Jatkossa suunnitteluohjeiden noudatta-mista valvotaan korostetusti, emmekä valmis-ta ohjeiden vastaisesti suunniteltuja elementte-jä, painottaa Oinonen.

Tiedottamisella ja tiedonkululla työmaal-le on myös erittäin merkittävä rooli tapatur-mien ja vaaratilanteiden ehkäisyssä. Nyt uu-distettava tuotteiden suunnittelua ja käsittelyä koskeva ohjeistus viestitetään tehokkaasti kai-kille osapuolille.

Turvallisuustavoitteet korkealla

Riskit kasvavat kiireen lisääntyessä ja kiire aiheutuu usein siitä, että asiat eivät rakentami-sen ketjussa suju ennalta suunnitellulla tavalla.

Tavoitteessa kohti nolla tapaturmaa Par-malla on useita pysyviä käytäntöjä. Laajempien turvallisuuskoulutusten lisäksi tehtailla järjeste-tään säännöllisesti turvavartteja ja lisäksi työn-tekijöiden TYKY-kassaan maksetaan palkkioita tapaturmattomista kuukausista.

Parman edellisen neljän vuoden turvalli-suuden kehityskulkua tarkastelee toimitusjoh-tajan tehtävät jättävä Jarmo Murtonen.

– Tapaturmien vähentäminen on olennaista jo sinänsä, mutta työturvallisuuden paranemi-sen seurauksena on myös koko toiminnan para-neminen suoritusten ja tehokkuuden osalta. ◽

Jatkossa elementtien käsittelyyn liittyvää turvallisuuskoulutusta pyritään antamaan yhä enemmän vastaaville mestareille, elementti-asentajille ja elementtiautojen kuljettajille.

Parman turvallisuuspäällikkö Kimmo Oinonen painottaa työturvallisuuden merkitystä sekä tehtaalla että työmaalla.

SRV:n Hyvinkäällä sijaitseva laaja Keko 2 -työmaa sisältää asuintaloja ja liiketiloja ja valmistuu syksyllä 2012. Työturvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota työmaalla, joka sijaitsee tiiviisti rakennettavalla tontilla ydinkeskustassa. Parma Oy toimittaa kohteeseen ontelolaatat.

8

Vuoden 1977 paikkeilla eräs asiakkaam-me totesi, että ontelolaatoilla on to-dellista käyttöikää jäljellä kymmenen

vuotta, jos mitään ei tehdä, muistelee eläkepäi-viä viettävä pitkäaikainen Parman Hyrylän teh-taan tehdaspäällikkö Tapani Paavilainen. Toi-sin kävi, sillä sittemmin ontelolaattatyyppejä on kehitetty reilu tusina lisää.

Erityisesti 90-luku viranomaismäärä-yksineen vaikutti rajusti ontelolaatan ke-hitykseen. Kun asuntojen kynnyskorkeut-ta rajoitettiin 20 mm:iin, syntyi ns. kylpy-huonelaatta, jossa on syvennys märkätilo-jen putkituksia ja kaivoja varten. Äänen-eristävyysvaatimusten kiristyminen aiheutti niin ikään päänvaivaa.

– Askeläänimittauksia tehtiin valmiissa rakennuksissa koputuskokeen avulla. Lopulta päädyimme lisäämään laatan massaa, ja maa-ginen raja löytyi: 510 kg/m2 täyttää 53 dB:n as-keläänitasovaatimuksen, muistaa kehitysjohta-ja Heikki Sarin.

Muutokset sysäsivät liikkeelle tapahtuma-sarjan, joka johti tärkeään merkkipaaluun on-telolaatan kehityksessä. Märkätilasyvennyksiä valmistavan "tampparin" vanhan sahan run-koon tehty prototyyppi oli kehitetty Hyryläs-sä oman verstaan työnä. Se ei vielä tyydyttä-nyt käyttäjiään, joten Paavilainen antoi tuol-

40v.1970-luvulla ekstruusiovalu- ja tiivistystekniikka johtavat on-telolaatan syntyyn. Vuosikym-menen loppupuolella otetaan käyttöön mm. eristetyt laatat ja liittolaatat.

1971 Hyrylään rakennetaan ontelo-laattatehdas.

1971-74 Pitkälaatan kysyntä kasvaa: Suomeen rakenne-taan elementeistä n. 300 asuinkerros-taloa.

1973 Tehtaan kapasi-teetti kaksinkertaistuu laajennuksen myötä.

1976-80 Vuosikymme-nen loppupuolella laattatyypit lisäänty-vät ja tuotantoon otetaan mm. eristetyt laatat ja liittolaatat.

1980-luvulla kehitetään sokkelipalkit. Käytössä on alkuperäisen viisi onteloisen laatan lisäksi kolme-, neli-, kuusi- ja kahdeksanonteloisia laattoja.

1981-82 Hyrylän tehdasta laajennetaan; tilaa kahdeksalle uudelle tuotantoalustalle saadaan rakentamalla 3. halli.

Ontelolaattojen valmistus alkoi Suomessa vuonna 1970. Ensimmäisten valmistajien

joukossa Paraisten Kalkki avasi Hyrylään uuden ontelolaattatehtaan

lokakuussa 1971. Vuosien kuluessa ontelolaatasta on aktiivisen kehitystyön

myötä ja kustannustehokkuutensa ansiosta tullut Suomen yleisin

välipohjan rakennusmateriaali.

Hyrylässä juhlitaan

nelikymppistä ontelolaattaa

Teksti Heini SantosKuvat Riikka Hurri

Näkymiä Hyrylästä vuosien varrelta.

9

loin vasta-aloittaneelle kehitysinsinööri Jouni Rimpiläiselle ja kokeneemmalle työteknikko Leo Ruotsalaiselle tehtäväksi kehittää proto-tyypistä tehokkaampi kone. Nykyään samoja tai siihen perustuvia laitteita käytetään myös mm. Ruotsissa.

Juhlahetkiä

– Ennen oli suuri juhlan aihe aina, kun uusi miljoona neliötä valmistui. Nykyään niitä tulee joka toinen vuosi, eikä niitä enää juhlitakaan, Paavilainen miettii.

Myös uusien koneiden ja laattatyyppien käyttöönotot ovat jääneet konkarin mieleen onnistumisina. Aina käyttöönotto ei kuiten-kaan ollut ruusuilla tanssimista.

– Alkuvuosina valukonetta piti remon-toida neljä viisi kertaa, ennen kuin saimme 100 metriä valettua. Oli hieno onnistumi-sen tunne, kun saimme uuden koneen teh-taalta ja se teki heti laattaa, hän virnistää.

Paavilainen muistaa myös vähemmän hohdokkaita hetkiä. Laskukausien aikana tuntui, ettei mikään suju ja oli keksittävä keinoja työllistää ihmisiä. Parhaimmillaan työntekijöitä oli 145. Nykyään sama tuotan-to saadaan aikaiseksi noin 50 hengen poru-kalla, mikä kertoo teknologian kehityksestä.

2013 1.7 alkaen tuotteita voi hyväksyttää vain CE-merkinnän avulla.

Haasteita ja jatkuvaa parantamista

Alan ajankohtaisia trendejä ovat energiatehok-kuus, turvallisuus sekä tuotteiden oikeanlainen käsittely tehtaalla, kuljetuksessa ja työmaalla. Hyrylän leipälaji, märkätilalaattojen tekeminen sisältää problematiikkaa, joka pitää suunnitte-lijat yhä kiireisinä – viemäröinti vaatii oman tilansa laatassa, jota muuten halutaan kehit-tää ohuemmaksi. Nykyisin tehdaspäällikkönä toimiva Rimpiläinen laskeskelee kerrostalora-kentamisen muodostavan jo 80 % Hyrylän tehtaan tuotannosta.

Yksi tämän päivän haaste on siirtyminen suunnittelussa kotimaisen rakennusmääräys-kokoelman käytöstä kokonaan eurokoodeihin. Sarin kertoo Parman edesauttavan omalta osaltaan eurokoodipohjaiseen suunnitteluun siirtymistä, sillä nykyinen kahden järjestelmän varassa toimiminen aiheuttaa tarpeettomia ongelmia. Myös tuotehyväksyntään on tiedossa muutoksia, sillä heinäkuusta 2013 alkaen tuotteita voi hy-väksyttää vain CE-merkinnän

avulla. Parmalla kaikki valmistuksessa ole-vat ontelolaattojen perustyypit ovat saaneet CE-merkintäoikeuden jo viime vuoden al-kupuolella.

Kehitystyötä tehdään jatkuvasti, jotta etumatka muihin välipohjan toteutusta-poihin saadaan pidettyä yllä. Rimpiläinen on alustavasti suunnitellut Hyrylään muun muassa uutta layoutia, jossa hyödynnetään maailmalla hyviksi todettuja järjestelyjä. Kaiken pohjana on usko siihen, että ontelo-laattaa tarvitaan vielä toisetkin 40 vuotta. ◽

1990-luvulla lanseerataan kylpyhuonevarauslaatat ja kerroslattiaratkaisut. Uudet tekniikat kuten sahausautomaatio tehostavat tuotantoa.

1991 Kynnyskorkeus rajoitetaan 20 mm:iin.

2000 Äänen-eristävyys-vaatimukset kiristyvät.

2000-luvulla otetaan käyttöön talotekniikka laatta. Tuotantoa pyritään vakioimaan jo poh-joismaisella tasolla.

2003 EU:n energiatehok-kuusdirektiivi määrittelee lämmöneristysvaatimukset.

2003-2004 Lisälaajennus tuo Hyrylään uudet korjaa-mo- ja tarvikevarastotilat sekä prosessi jätevesien kierrätyksen takaisin betonin valmistukseen.

2010 Eurokoodien käyttö alkaa.

2011 Hyrylän vuosituotanto on noin 400 000 m2.

Tyypillisesti kerrostalossa käytettävään ontelolaattaan nojailevat kehitysjohtaja Heikki Sarin (vas.), tehdaspäällikkö Jouni Rimpiläinen, työnjohtaja Ilkka Elers ja tehdaspäällikkö Tapani Paavilainen.

Jari Laakso tuli tehtaalle vuonna 1982 siksi aikaa kunnes parempi paikka löytyy. Eipä ole löytynyt, hän nauraa.

10

Arkkitehdin silmin

Helsingin kaupungin asuntotuotantotoi-misto (Att) rakennuttaa As Oy Helsin-gin Flooranaukion Arabian posliini-

tehtaan läheisyyteen. Rakennuttaja-arkkitehti Seidi Kivisyrjä Att:sta kertoo, että toistaiseksi työ on sujunut odotusten mukaisesti.

– Työmaa on vielä keskeneräinen. Raken-nuksen runko on kuitenkin pystyssä ja erityi-sesti sisäpihan puoli näyttää jo upealta.

Betoni on luonteeltaan hyvin monimuotoinen materiaali, mutta sen ominaisuudet jäävät usein hyödyntämättä. Asunto Oy Helsingin Flooranaukiossa materiaalin mah-dollisuuksiin on kiinnitetty tavallista enemmän huomiota. Parman Kangas-alan tehtaalla on tehty runsaasti kehitystyötä erityisesti tätä hanketta varten.

Betoninmuotokieli

piristää kaupunkikuvaa

Suurikokoisten parvekkeiden laatta- ja kaide-elementti valettiin erikseen ja liitettiin yhteen Parman Kangasalan tehtaalla. Hyvän suunnittelun ja ammattitaidon ansiosta lopputulos on erinomainen.

Teksti Päivi LeinonenKuvat Taskut Oy

11

Arabian lautasista otetut, rikotut posliininpalat elementin pinnassa liittävät omalta osaltaan rakennuksen paikkaan ja historiaan.

Flooranaukio on valittu mukaan World Design Capital -ohjelmaan Helsingin design-pääkaupunkivuonna 2012. Arabianranta ko-konaisuudessaan on vahvasti mukana hank-keessa. Att:n hankesuunnittelupäällikkö Henna Helanderin mukaan suunnitteilla on esimer-kiksi juhlistaa Flooran päivää alueella asukkai-den ja muiden kaupunkilaisten kesken.

– Flooranaukiossa hienoa on ulkoarkkiteh-tuurin lisäksi se, että siinä on kaupungin vuok-ra-asuntoja ja Hitas-asuntoja. Se on tehty kai-kille kaupunkilaisille.

Välimerelliset vaikutteet kohtaa-vat pohjoismaisen perinteen

Arkkitehtisuunnittelusta vastaa Arkkitehtuuri-toimisto Heikkinen-Komonen. Arkkitehti Mikko Heikkinen kertoo, että suunnittelun tärkeänä lähtökohtana oli liittää rakennus paik-kaan ja historiaan.

– Arabia on ollut täällä 1800-luvun lopul-ta lähtien ja sen toiminta on ollut merkittävää Suomessa ja Pohjoismaissa. Halusimme tuoda uudisrakennukseen muistumia tehtaasta ja sen toiminnasta. Syntyi oivallus käyttää jäteposlii-nia julkisivun koristelussa. Ulospäin rakennuk-sen punatiilestä muuratut julkisivut ja tasavä-linen aukotus toistavat vanhojen tehdasraken-nusten rationalismia. Sisäpihan puoli on vasta-painoksi aivan toisenlainen. Posliinikoristelu muistuttaa hyvin suoraan Arabian tuotannos-ta, mutta herättää lisäksi välimerellisiä mieliku-via esimerkiksi Antoni Gaudín arkkitehtuuris-ta. Myös muotokieleen toimme samaa henkeä vapaasti aaltoilevilla pinnoilla.

Paikallisuutta ja historiaa ilmentää myös julkisivussa suurena toistuva koristeaihe, joka löydettiin Arabian vanhemmasta tuotannosta. Kyseessä on kukkakuvio – Flooranaukion mu-kaan. Alueen kaupunkisuunnittelijoilla on ol-lut tavoitteena liittää taide osaksi rakentamis-ta. Henna Helanderin mielestä Flooranaukiossa tämä toteutuu erittäin onnistuneesti.

– Lopputulos on vaikuttava, eikä taide vai-kuta ollenkaan päälle liimatulta.

Jäteposliini uusiokäyttöön

Julkisivussa käytetyt keraamiset laatat ovat it-se asiassa myyntiin kelpaamattomien posliini-astioiden paloja. Yleensä nämä palat päätyvät maanrakennuksen tai keramiikkateollisuuden raaka-aineiksi. Kierrätysnäkökulma on ollut siis alusta asti vahvasti mukana.

Elementin peruspinta on valkobetonia, jon-ka kiviaineksina ovat sekä valkoharmaa kalk-kikivi että harmaa graniitti. Keramiikkalaatat on aseteltu betonielementin pintaan niin, että valmiista pinnasta noin 50 prosenttia on laat-taa. Värit tulevat suoraan tuotannossa olevien astioiden väreistä; mukana on mustavalkoista, keltaista ja sinivihreää. Koska laatan on oltava suorapintainen, on jäteposliiniksi valittu laakei-ta astioita, kuten lautasia.

Asunto Oy Helsingin FlooranaukioRakennuttaja: Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimistoPääsuunnittelija: Arkkitehtuuri-toimisto Heikkinen-KomonenAsuntoja 48 kplAsuntopinta-alaa 3 787 m2

Julkisivun kuvion pinta-ala 1 090 m2, josta keraamista laattaa noin 550 m2

Valmistuu 2011-2012 vaihteessa

Laattojen pysyvyyttä epäiltiin aluksi, mut-ta kokeilun tuloksena pinta todettiin kestäväksi. Mallikappaleelle tehtiin rasituskoe, jossa imitoi-tiin erilaisia sääolosuhteita jäädyttäen ja sulat-taen rakennetta. Kokeissa ilmeni, että reunoil-taan epätasainen laatta pysyy pinnassa hyvin.

Haastavat parvekkeet syntyivät yhteistyössä

Arkkitehti Kai Korhonen kertoo, että raken-nuksen muodosta oli vahva ajatus jo suunnit-telun alkuvaiheessa.

– Yksityiskohtia tutkittiin yhdessä Parman ja rakennesuunnittelijoiden kanssa. Esimerkiksi parvekkeiden kohdalla laskettiin, kuinka syviä niistä uskalletaan tehdä. Rakenteen tuli säi-lyä järkevänä ja julkisivuun haluttiin tarpeeksi vaihtelua.

– Parvekkeiden valmistaminen on ollut melko haastavaa. Ensinnäkin ne ovat melko suurikokoisia. Parvekkeen laatta ja kaide-ele-mentti on valettu erikseen ja liitetty tehtaalla yhteen. Rakennuspaikalle tämä parveke-ele-mentti on tuotu yhtenä kokonaisuutena. Piti huomioida, että elementin paino pysyy hallitta-vana ja että se pysyy nostovaiheessa tasapainos-sa monimuotoisuudestaan huolimatta.

Kohteessa on käytetty uudenlaisia teknii-koita, jotka ovat vaatineet tavallista huolelli-sempaa suunnittelua ja kokeiluja. Parman Kan-gasalan tehdas on ollut alusta asti tärkeä tekijä hankkeessa. Sekä suunnittelijat että toteuttajat ovat antaneet täyden panoksensa työhön. Vai-kuttaa siltä, että riittävän suuret haasteet lisää-vät kaikkien osapuolien intoa ja onnistumisen myötä ammattitaito kehittyy uudelle tasolle.

– Kaiken kaikkiaan tämä hanke on edellyt-tänyt aika monen tahon yhteistyötä, toteaa Seidi Kivisyrjä. ◽

Tekstit Tapani MyllyKuvat Taskut

12

Parman ecopaalun ensiesittelystä Infra10-päivillä on kulunut reilu vuosi. Nyt eco-

paalulle on myönnetty ensimmäisenä Suomes-sa jännitettyjen betonisten lyöntipaalujen CE-merkki. CE-merkki osoittaa, että tuote ja sen valmistus täyttävät eurooppalaiset vaatimukset.

Perinteistä paalua pidempi, kevyempi ja helpommin käsiteltävä Parman ecopaalu on nyt ollut käytössä ensimmäisissä kohteissa. Ecopaa-lun symmetrisesti jännitetty rakenne on Par-man oma innovaatio.

Nokialla hoitokoti Sofi akylä II sai alleen ecopaalutuksen elokuussa. Pääurakoitsijana toi-mineen Fira Oy:n projektipäällikkö Topi Laine kertoo, että paalutus kentällä sujui hyvin.

– Mitään ongelmia ei ollut ja paalutus saatiin toteutettua viikossa. Kun kyse oli vielä koekoh-teesta, paalutukseen vaadittiin erillislupa. Sekin hoitui sujuvasti Parman toimesta, sanoo Laine.

Hinta ja laatu kohdallaan

Uuden tuotteen kohteeksi Sofi akylä II valikoitui Firan suunnittelupäällikkö Harri Isoherrasenaloitteesta. Isoherraselle Parman ecopaalu

Esijännitetty Parmanecopaalu on tutkittu ja

testattu vaativissa olosuhteissa. Syyskuussa

se sai CE-merkin. Nyt uudenlainen

ecopaalu on siirtymässä tosikäyttöön, kun

ensimmäiset paalutuskohteet

ovat valmistuneet.

CE-merkitty Parman

ecopaaluon siirtymässä

tosikäyttöön

Parman ecopaalut täyttävät uusien kansallisten lyöntipaalutus-ohjeiden PO2011:n vaatimukset. Kuvan kohde on Nokialle rakentuva hoitokoti Sofi akylä II.

Tekniset

oli entuudestaan tuttu tuote, ja ecopaalun käyttö otettiin huomioon jo luonnossuunnitteluvai-heessa.

– Teimme kaksi luonnossuunnitelmaa, toi-sen perinteiselle paalulle ja toisen Parman eco-paalulle. Ecopaalu vaatiikin oman suunnitte-lunsa, jotta sen ominaisuuksista saadaan kaik-ki hyöty irti, kertoo Isoherranen.

Topi Laineen mukaan Parman ecopaalussa hinta ja laatu kohtaavat niin, että päätös uuden innovaation käytöstä syntyi lopulta helposti.

– Ecopaalun hyvät kanto-ominaisuudet pääsevät vielä paremmin esille raskaammis-sa rakennuksissa. Tässäkin kohteessa toteutus tehtiin selvästi pienemmällä määrällä paaluja, kertoo Laine.

Sofi akylässä perinteisiä teräsbetonipaaluja olisi tarvittu 120 kappaletta, ecopaluja riitti 80 kappaletta. Ecopaalun kantavuus on jopa yli 25 % suurempi perinteiseen paaluun verrattuna. Vähäisempi paalumäärä ja sementin määrä sekä pienemmät rahtitonnit tekevät ecopaalusta luontoa säästävän vaihtoehdon. Myös työkus-tannukset vähenevät.

Suunnitteluun vain pieniä muutoksia

Kun Parman ecopaaluja tarvitaan rakennuk-sen tueksi vähemmän täytyy muutos ottaa huo-mioon myös suunnittelussa. Harri Isoherrasen mukaan käytännössä muutokset ovat var-sin pieniä.

– Suunnittelijat ovat tottu-neet käyttämään tiettyjä val-miita teknisiä ratkaisuja, mutta nämä piti nyt miet-tiä uudestaan. Meillä kui-tenkin on päädytty siihen, että jatkossa teemme luon-nossuunnitelman aina myös ecopaalulle, lupaa Isoherra-nen. ◽

Parman liikevaihdosta reilu kolmannes tulee 2000-luvulla syntyneistä tuotekehitys-innovaatioista. Ecopaalu ja tekniikka laatta edustavat juuri tätä sukupolvea.

Kun rakennetaan viisikerroksista raken-nusta, johon tulee yksiöt 120 ihmiselle,

märkätilojen valut vievät paljon aikaa. Val-keakoskelle rakennettavassa palveluasun-tokohteessa betonin kuivumista ei tarvitse odotella, sillä kylpyhuoneiden lattioissa käy-tetään Parman tekniikkalaattoja. Välipohja-rakenteena märkätila-alueiden ulkopuolella käytetään uusia 265 mm korkeita P27R-onte-lolaattoja, joilla välipohjan vahvuus saadaan pienemmäksi.

– Työmaalla jäävät piikkaamiset ja tek-niikan asentamisen jälkeiset valut kokonaan pois. Kallistuksetkin on tehty valmiiksi tehtaalla. Asentaminen on lähtenyt käyntiin erittäin hyvin, kertoo rakennustyömaan vastaava mestari Peabin Esa Koski.

Helppoa esteettömyyttä

Kylpyhuoneen tekniikka asennetaan yleensä ohennetun ontelolaatan päälle, minkä jälkeen kallistukset tehdään paikallavaluna. Tekniikkalaattaan kylpyhuoneen tekniikka on asennettu valmiiksi jo tehtaalla. Valkea-koskella tekniikkalaatan käyttäminen auttaa myös rakennusprojektissa erityisen tärkeän esteettömyyden saavuttamisessa.

– Kynnysten korkeus saa olla korkeintaan 20 millimetriä. Perinteisin menetelmin kyn-nyskorkeuden toteutus on vaativaa, mutta

nyt kynnykset hoituvat lähes itsestään, kun tekniikkalaatta on samankorkui-

nen ontelolaatan kanssa, kertoo Koski.

Ala kulkee eteenpäin

Rakennusalan väitetään usein olevan konservatiivinen, mutta

Peabin tuotantopäällikkö Harri Linnamaa vakuuttaa uusien hyvien

Uusi tekniikkalaatta nopeuttaa välipohjan rakentamista

innovaatioiden päätyvän ainakin heidän yh-tiössään käyttöön. Valkeakosken kohteeseen tekniikkalaatta valittiin Parman aloitteesta.

– Olin ohimennen kuullut tekniikkalaa-tasta, kun Parmasta sitä meille tarjottiin. Se osoittautui hyväksi vaihtoehdoksi, vaikka jouduimmekin tekemään hiukan lisää suunnittelua. Työ ei kuitenkaan ollut iso, ja tekniikkalaatta on puolestaan työteknisesti helpompi ratkaisu kuin paikalla valu, kehuu Linnamaa.

Erityisesti Linnamaata miellyttää tekniik-kalaatan asennusnopeus.

– On myös iso etu, kun lähes kaikki materiaalit saadaan samasta paikasta. Näin vältetään monta mahdollista ongelmakoh-taa.

Linnamaa ja Koski ovat yhtä mieltä siitä, että rakentajien kannattaisi ottaa kaikki mahdollinen hyöty irti uusista innovaatioista.

– Ala saisi kyllä kehittyä, mehän teemme monia asioita samalla tavalla kuin 30 vuotta sitten. Tekniikkalaatta on hyvää kehitystä, toteaa Koski ja antaa Linnakosken jatkaa:

– Uskon, että jatkossa kysymme aina tar-jouksen myös tekniikkalaatan käytöstä, sen verran hyvin asennus on lähtenyt käyntiin Valkeakoskella, sanoo Linnamaa. ◽

Tekniikkalaatta▪ Betonilaatta, jossa lvis-tekniikka ja lattian kaadot valmiina.▪ Toimii osana ontelolaatastoa.▪ Laatta kylpyhuoneen levyinen, kuitenkin korkeintaan 2,4 metriä.▪ Paksuus 270 mm, toimii hyvin yhdessä P27R-laatan kanssa.

Ei enää betonin pumppausta kerroksiin saatikka kottikärrykyytejä hissillä. Parman uusi märkätilaratkaisu, tekniikkalaatta, vähentää työmaalla tehtäviä valuja ja tehostaa välipohjien toteutusta. Uudella P27R-ontelolaattatyypillä välipohjista tehdään nykyistä ohuempia.

13

yt ykun t

neK

oPe

-

Linn

parma.fi /

tuotteet/ecopaalut

parma.fi /

tuotteet/laatastot

TUTUSTU

Teksti Heini SantosKuvat Mikko Vähäniitty

Betonilla vahva jalansija liikerakentamisessa

Liiketilojen runkomateriaalina betoni mo-nipuolisine etuineen vetää usein pisim-män korren. Julkisivuna sillä on pitkä

elinkaari, sillä betoni kestää hyvin säätä, ilki-valtaa ja jopa mahdollisia murtoyrityksiä, eikä huoleton materiaali vaadi juurikaan ylläpitoa.

– Esimerkiksi lastauslaiturin seiniltä vaa-ditaan mekaanista kestävyyttä, sillä ne saavat jatkuvasti iskuja lastaamisen yhteydessä. Jois-sain tiloissa taas kosteudenkestävyys on erityi-sen tärkeässä roolissa. Mikäli tila sattuu kos-tumaan, on tärkeää, ettei siitä seuraa pitkäai-kaisia tai jopa purkuun johtavia ongelmia, ra-kennuspäällikkö Kimmo Leivo Ruokakesko Oy:stä toteaa.

Betonin bonuksiin lukeutuu myös rauhal-linen lämpötilakäyttäytyminen. Joissain osissa kuten pilareissa palonkestovaatimukset ohjaa-vat materiaalivalinnan betoniin.

– Keskon hypermarkettien sokkelit ja hissi-kuilut tehdään aina betonista, ja pilareistakin yli puolet. Myös väli-, ylä- ja alapohjaratkai-suista suurin osa tehdään betonista. Vain julki-sivuissa betonia käytetään alle puolessa liikera-kennuksista, Leivo luettelee.

Parmalla useita liiketilaratkaisuja

Aluejohtaja Markku Rotko Parmalta kertoo, että Parman runkoasiantuntijoiden osaamis-ta käytetään jo usein hankevaiheessa, kun run-koratkaisua kehitetään yhdessä rakennuttajan ja suunnittelijoiden kanssa.

– Toinen vaihtoehto on, että tarjousvaihees-sa Parman omat suunnittelijat laativat viite-suunnitelmiin perustuvan vaihtoehtoisen run-korakenteen, jonka taustalla ovat erilaisille ra-

Betoni on käytetyin runkomate-riaali suurten kauppakeskusten rakentamisessa, erityisesti kestä-vyytensä ja hyvän paloturvalli-suutensa vuoksi. Parma toimittaa vuosittain useita runkorakenteitakauppakeskuksiin ja niiden pysä-köintitaloihin ympäri Suomen. Hankkeiden sisältö vaihtelee tuotetoimituksesta avaimet käteen -tyyppiseen betonirungon toimitukseen. Tuorein esimerkki on valmistumaisillaan oleva Äänekosken Citymarket.

parma.fi /

referenssit/toimitila-

rakentaminen/

liikerakennukset

14

TUTUSTU

15

kennustyypeille kehittämämme toimitilojen runkoratkaisut. Kolmante-na mahdollisuutena kohteen elementit voidaan toki tarjota ja toimittaa myös tarjouspyynnön ja valmiiden suunnitelmien pohjalta, Rotko jatkaa.

Tonttitilan puutteen ja käyttömukavuuden korostumisen myötä voi-makkaassa kasvussa on myös liikerakentamiseen liittyvä pysäköintira-kentaminen, jossa käytetään lähes ainoastaan betonia.

PARMApysäköintitaloratkaisua on kehitetty entistä tehokkaammak-si ja käyttäjäystävällisemmäksi. Kuorilaattarakenteen rinnalle tullutta ripalaattaa käyttämällä pysäköintitiloista saadaan huomattavasti väl-jempiä entistä edullisemmin. PARMApysäköintitalon runko toimite-taan tuoteosakauppamallin mukaan suunniteltuna, pystytettynä ja ta-sot vesitiiviiksi valettuina.

Valmista alle vuodessa

Liikerakentamisessa aikataulu aloituksesta myymälän avaamiseen on usein varsin lyhyt, niin myös Äänekosken Citymarket -projektissa. Ele-menteistä tehtiin päätökset kuluvan vuoden vaihteessa ja tilaus tammi-helmikuussa. Ovet uusi kauppakeskus avaa nyt joulukuussa. Keskon kumppanina on rakentamisesta vastaava Rakennusliike Porrassalmi Oy.

Keski-Suomessa toimivalle perheyritykselle kauppakeskus on mit-tavan kokoluokan hanke, jossa kireää aikataulua hallitaan hyvällä en-nakkosuunnittelulla.

– Elementtitoimittajaksi valikoitui Parma sekä hinta-laatusuhteen että toimitusnopeuden perusteella. Huolellisen valmistelun myötä ele-menttien toimitus- ja asennusaikataulu on pitänyt hyvin, sanoo työmaa-päällikkö Kari Porrassalmi.

Hänen mukaansa tässä on kiitoksen paikka. Parman ja asentajayri-tyksen yhteistyö oli sujuvaa, ja elementtikuljetusten logistiikka toimi moitteettomasti. Työmaalle ei ollut mahdollista varastoida tarvikkeita, ja elementit otettiin lähes aina suoraan kuormasta käyttöön.

Joulumyyntiin avattavassa liikekeskuksessa on kaksikerroksinen be-tonirunko, ja Citymarketin lisäksi noin 6 500 m2:n kokonaispinta-alaan kuuluu etumyymälätiloja. Kellariin tulee autopaikoitus, ja liiketilan vie-reen perusparannettavan pihapaikoituksen myötä käytössä on yhteen-sä noin 320 autopaikkaa. Kellaripaikoituksesta pääsee myymäläkerrok-seen liukutasolla, hissillä tai ulkokautta katutasosta. ◽

Äänekosken Citymarketin julkisivu saa eloa eri harmaan sävyjä toistavista peltikaseteista. Edessä työmaapäällikkö Kari Porrassalmi.

Äänekosken Citymarketin betonirakenteetsuunnitteli Insinööritoimisto Magnus Malmberg Oy. Projektiin käytetään yhteensä 7 300 tonnia betoni-elementtejä.

▪ 79 kpl pilareita, yhteispaino 430 tonnia▪ 101 kpl palkkeja, yhteispaino 1400 tonnia▪ 112 kpl TT-laattoja, yhteispaino 1930 tonnia▪ 476 kpl ontelolaattoja, yhteispaino 3500 tonnia▪ 14 kpl porraselementtejä, yhteispaino 30 tonnia

runkojen tehokkuutta ja järkeistämme projektin sujuvuutta, sanoo kiinteistöpäällikkö Risto Havo Etelä-Karjalan Osuuskaup-pa Oy:stä.

Projektit Parman kanssa ovat toimineet hänen mukaansa hyvin. Elementtien laatu on ollut tasaista eikä reklamaatioihin ole ollut aihetta. Jatkokehittämisen paikkoja etsitään yhdessä nyt, kun kokonaisuus on koossa.

Lähivuosina S-ryhmän iso hanke Etelä-Karjalassa on Imatran Prisma.

S-ryhmä yhteistyössä Itä-Suomessa›› Etelä-Karjalan alueella Parma on toimittanut betonirakenteita moniin S-ryhmän rakennushankkeisiin viime vuosina. Ensim-mäinen iso yhteistyö oli Lappeenrannan Prisman laajennus, viimeisimpänä on toteutettu 3 500 m2:n kokoinen S-market Vuoksenniska.

– Teemme kohteiden elementtisuunnittelun itse, mutta Parman runkoasiantuntijat ovat mukana hankkeissa suunnitte-lun tukena jo varhaisessa vaiheessa. Yhteistyössä parannamme

16

Tietomalli hyödyttää

Teksti Vesa TompuriKuvat Aki Loponen

Mallinnustyökalujen käyttäminen ja tietomallin hyödyntäminen tuo tehokkuutta projektitoimin-taan monissa Parman hankkeissa. Tietomallia voidaan käyttää rakennusprosessin aikana hyödyksi suunnittelusta ja elementtien tuotan-nosta lähtien aina työmaalla tehtävään aikataulu-tukseen asti. Itellan Pennalan logistiikkakeskus Orimattilassa ja Alberga B -liikekiinteistö Espoon Leppävaarassa ovat tästä hyviä esimerkkejä.

koko hanketta alusta loppuun

Kumppanuus

17

Tietomallin käyttö rakennushankkeissa näkyy prosessin jokaisessa vaiheessa.

Kun talonrakennushanke on suuri tai jos sen runko on muodoltaan mutkikas, inhimillisten virheiden mahdollisuus

kasvaa. Pätevät ammattilaiset huomaavat ne jo hankkeen aikana, mutta korjaaminen maksaa aikaa ja rahaa. Tietomallin 3D-ominaisuuksil-la pystytään vaikeat ja haastavat ongelmapaikat ratkaisemaan helpommin ja vältytään virheiltä.

– Isossa hankkeessa on ymmärrettävää, että pätevänkin suunnittelijan piirustuksissa esiin-tyy jokin väärä mitta. Tietomallin avulla suun-nittelun laatu saadaan entistä paremmaksi, ja mittavirheiden korjaamisesta aiheutuvat, hei-jastusvaikutuksiltaan usein kalliit viivästykset ja kustannukset minimoituvat. Muun muassa tästä syystä päädyimme Itellan Pennalan logis-tiikkakeskushankkeessa käyttämään element-tirungon suunnittelun, tuotannon ja asennuk-sen laatua kohentavaa tietomallia, kertoo pro-jektipäällikkö Seppo Tuominen Rakennus-osakeyhtiö Hartela Oy:stä.

Betonielementtien valinta vaiheittain vuon-na 2013 valmistuvan logistiikkakeskuksen run-komateriaaliksi oli Itella Real Estate Oy:n kehi-tysjohtajan Ville Jokelan mukaan selkeä rat-kaisu, muun muassa paloturvallisuussyistä. Ra-kennuksen rungon suunnittelu ja tuotanto ovat jo hyvässä vauhdissa, sillä vaiheittain valmistu-van talon ensimmäinen vaihe on määrä ottaa käyttöön vuoden 2013 alusta. Kohde valmistuu kokonaan kesään 2013 mennessä.

Tuotannon ja työmaan yhteispeli toimii

Parma on mallintanut Itellan kohteen Teklan mallinnusohjelmalla. Suunnittelussa mallin 3D-ominaisuuksilla parannetaan kohteen ha-vainnollisuutta ja suunnittelun laatua. Parma on määrätietoisesti kehittänyt mallin hyödyn-tämistä ja mallinnustyökaluja jo vuosien ajan. Suunnittelussa mallia on käytetty tehokkaasti ja kokemukset ovat hyviä.

Nyt kehitystyö on keskittynyt mallin hyö-dyntämiseen projektin muiden toimijoiden työ-kaluna. Kun mallinnus on tehty Parman mallin-nusohjeiden mukaisesti, voidaan tietomallista siirtää elementtien mitta-, tarvike- ja massa-tietoja suoraan tuotantoon, ja vastaavasti tuo-tannosta voi siirtää tuotantotilannetta kuvaa-vaa tietoa malliin. Myös työmaan aikataulu voi-daan syöttää siihen, ja sen avulla voidaan seu-rata asennuksen etenemistä. Erilaisilla näky-millä voidaan havainnollisesti seurata suunnit-telun valmistumista ja tuotannon edistymistä.

– Mallintava suunnittelu helpottaa suun-nittelunohjausta. Lisäksi mallista saatavat tie-dot ja mallin hyväksikäyttö helpottavat myös projektipäälliköiden ja tehtaan tuotannonsuun-nittelijoiden työtä. Kun tiedot saadaan suoraan tuotannonohjausjärjestelmään, jää monia rutii-ninomaisia välivaiheita elementtien tuotetieto-jen syötöstä pois, kertoo Parman suunnittelu-insinööri Satu Parikka mallin hyödyistä tuo-tannon ja työmaan kannalta.

– Mallia voidaan käyttää myös asennuk-sen suunnittelussa. Elementtien aikataulutus mallissa ja siitä saatavat näkymät auttavat or-ganisoimaan resurssit oikein ja oikea-aikaises-ti myös työmaalla, hän toteaa.

Perusteellinen kehitystyö takana

Parikalla on hyviä kokemuksia tietomallin käy-töstä omissa projekteissaan. Hän pitääkin järke-vänä ratkaisuna mallin käyttöä myös tuoreim-massa niistä, Itellan logistiikkakeskushankkees-sa. Kyse ei ole enää mistään kokeilusta, sillä Parmalla ja tietomallin kehittäneellä Teklal-la on takanaan tässä asiassa jo usean vuoden kehitystyö.

– Mallinnustyökalut ovat jo hyvässä kun-nossa, ja niitä voidaan käyttää tehokkaasti pro-jektitoiminnassa. Työkalujen kehitystyö jatkuu Parmalla edelleen suunnittelu- ja muiden toi-mintojen osalta tiiviissä yhteistyössä ohjelmis-

totoimittaja Teklan ja läheisten yhteistyökump-paneiden kanssa. Tavoitteena on mallin entis-tä tehokkaampi käyttö ja laaja-alainen hyödyn-täminen, sanoo Parman suunnittelupäällikkö Pasi Salmela.

Leppävaaran hanke myös oppimisprojekti

Tietomallien tuloa rakennushankkeisiin voi pi-tää mullistavana uudistuksena, jonka vaiku-tukset näkyvät prosessin jokaisessa vaiheessa.

NCC:n Leppävaaran Alberga B -toimistota-lohankkeessa asiakkaan toivomuksena oli, että suunnittelu pystytään tekemään mallintamal-la. Parman toimitukseen sisältyy mallintamal-la toteutettu elementtisuunnittelu. Projektin ai-kana Parma päivittää malliin elementtien val-mistustilanteen, joka toimitetaan mallin mu-kana asiakkaalle.

– Työmaalle on tärkeää se, että tietomallista saa irti määrätiedot suoraan. Tämä oli yksi syy siihen, että käytimme elementtirungon raken-tamiseksi tietomallia Alberga B -liikerakennus-kohteessamme. Toinen tärkeä seikka tuossa kohteessa oli se, että malleja käytettiin riskien-hallintaan ja ristiinvertailuun, kertoo kehitysin-sinööri Maria Lennox NCC Rakennus Oy:stä.

Hän lisää, että päätöksessä käyttää tieto-malleja kyse on paljon laajakantoisemmasta ratkaisusta kuin yksittäisen projektin hyödyistä.

– Meillä tämä on strategisen tason päätös. Tavoitteena on, että projektien henkilöstö oppii tietomallien käytön ja tottuu niihin. ◽

Parman Satu Parikka, Itella Real Estate Oy:n Ville Jokela ja Rakennusosakeyhtiö Hartelan Seppo Tuominen pitävät työmaapalaveria Itellan Pennalan logistiikkakeskuksen työmaalla Orimattilassa. Itellan kohde on mallinnettu, ja tietomallia hyödynnetään projektin kaikkien toimijoiden työkaluna.

18

Rakennuksen hiilijalanjäljellä tarkoite-taan koko elinkaaren aikana syntynei-tä CO

2-päästöjä.

– Elinkaariarvionnin periaatteena on tar-kastella koko rakennusta ja koko elinkaarta si-sältäen rakentamis-, käyttö- sekä purkuvaiheen. Yhden rakennusosan tai -materiaalin valmis-tuksen ympäristökuormitusten vertaaminen keskenään ei siten ole periaatteen mukaista, sanoo tutkimus- ja kehitysjohtaja Jouni Punkki Consolis Technology Oy:stä.

Betoni pärjää puulle elinkaaritarkastelussa

Suomalaisen kerrostalo- tai toimistoraken-nuksen elinkaaren aikaisista hiilidioksidipääs-töistä noin 3–4 % aiheutuu betonirakenteista. Valtaosa päästöistä syntyy käyttövaiheessa rakennuksen lämmityksestä, selviää Consolis Technologyn teettämästä diplomityöstä.

Rakennusvaiheessa betonirakenteiden val-mistuksen CO

2-päästöt ovat puurakenteita suu-

remmat, mutta rakennuksen käytön aikana ti-lanne tasoittuu. Sadan vuoden elinkaaren ai-kana tarkasteltuna puu- ja betonirakenteisten kerrostalojen päästöissä ei ole merkittäviä ero-ja, todetaan puolestaan PuuEra-puukerrostalo-tutkimuksen vertailussa.

– Betonirakenteilla on ominaisuuksia, jotka pienentävät CO

2-päästöjä rakennuksen käyttö-

vaiheessa. Betonin massiivisuus säästää energi-aa ja myös tasaa sisälämpötilan vaihteluita. Tä-mä vaikutus voi parhaimmillaan olla jopa suu-

Teksti Jouni Punkki, Anneli FranttiKuvitus Shutterstock/Anne Kiiski

Rakennuksen hiilijalanjälki syntyy rakennusmateriaalien valmistamisen, rakentamisvaiheen ja rakennuksen käytön aikaisen energiatehokkuuden yhteissummana. Käytön aikaiset hiilidioksidipäästöt ovat ratkaisevia.

rempi kuin betonirakenteiden valmistuksen ai-heuttamat CO

2-päästöt, korostaa Punkki.

Lisäksi modernit betonirakenteet ovat pit-käikäisiä ja niiden huoltotarve on pieni. Näin käyttövaiheen ympäristökuormitus jää vähäi-seksi.

– Monesti käy ilmi, että rakenteiden huolto- ja kunnossapitokustannukset aliarvioidaan materiaalienvälisissä vertailuissa. Kiinteistön-omistajan tulisi aina miettiä vuosikustannuk-sia eikä pelkästään uusinvestoinnin arvoa, pai-nottaa Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n tuote-ryhmäpäällikkö Arto Suikka.

RTT:n tärkeänä roolina on vahvistaa kestä-vän kehityksen mukaista rakentamista Suomes-sa. Tähän kuuluu, että rakennukset ovat turval-lisia, terveellisiä, viihtyisiä, muuntojoustavia, helppohoitoisia ja arvonsa säilyttäviä.

– Näihin kaikkiin vaatimuksiin betoni on oikea ratkaisu. Rakentamisen ja rakennus-materiaalien osuus rakennuskannan päästöistä on vähäinen, nykyisin alle 10 prosenttia. Ra-kennusten energiatehokkuuden parantaminen on ylivoimaisesti paras keino vähentää raken-nuskannan päästöjä. Betoni onkin tällä hetkellä eniten käytetty materiaali passiivi- ja nollaener-giataloja rakennettaessa, sanoo Suikka.

Punkin mukaan tulevaisuudessa rakennuk-sen käyttövaiheen osuus hiilijalanjäljestä piene-nee nykyisestä. Tähän vaikuttaa erityisesti läm-mitysenergian kulutuksen väheneminen sekä itse energian muuttuminen vähähiilisemmäksi, bio-, tuuli- tai aurinkovoimalla tuotetuksi.

Tuotekehitys vähentää sementin CO2-päästöjä

Betonin raaka-aineena olevan sementin CO2-

päästöjä pyritään vähentämään maailmanlaa-juisesti, sillä sementtiteollisuus kuuluu päästö-kaupan piiriin.

Sementin raaka-aine, kalkkikivi, on muo-dostunut aikojen kuluessa eloperäisestä mate-riaalista, ja siihen on sitoutunut runsaasti hiiltä. Sementtiklinkkerin valmistuksessa kalk-kikivestä vapautuu hiilidioksidia ja lisäksi myös valmistukseen kuluu runsaasti energi-aa. Maailmanlaajuisesti sementti aiheuttaa

Rakennustuote-teollisuus RTT ry:n tuoteryhmäpäällikkö Arto Suikka.

Tutkimus- ja kehitys-johtaja Jouni Punkki Consolis Technology Oy:stä.

TujoCoOy

PIENI JÄLKI

19

noin 5 % hiili dioksidipäästöistä, ja kehittyvissä maissa, erityisesti Kiinassa, sementin osuus CO

2-päästöistä on suurin. Suomessa se-

mentti aiheuttaa noin 1,5 % CO2-päästöistä.

– Tehokkaimmin päästöjä voidaan vähentää alentamalla klinkkerin osuutta sementissä. Klinkkeriä voidaan esimer-kiksi korvata muilla seosaineilla. Myös sementin valmistuk-sen energia tehokkuutta parannetaan jatkuvasti, Punkki sanoo.

– On myös mahdollista ottaa talteen sementin valmituksessa syntyviä CO

2-päästöjä, mutta tämä teknologia on vielä kallista.

Kehitteillä on myös uudentyyppisiä sementtejä, joiden raaka-aineena on muu kuin kalkkikivi. Näi-den uudentyyppisten sementtien päästöt voivat olla vain murto-osan nykyisten sementtien pääs-töistä. Oletettavasti kuitenkin nykyinen portland-sementti säilyttää valta-asemansa vielä pitkään, hän jatkaa.

Kokonaisuudessaan suomalainen sementin tuotanto on sekä energiatehokkuudessa että ympäristö-vaikutusten minimoinnissa maailman kärkitasoa. Kierrätys-polttoaineiden käytön kasvu parantaa vielä tilannetta.

Betonin käyttöä optimoidaan

Varsinainen betonin valmistaminen tuottaa kohtuullisen vähän hiili dioksidipäästöjä – suurin päästölähde on sementin valmistus, joka aiheuttaa lähes 70 prosenttia betonin hiilidioksidipäästöistä. Muita päästöjen aiheuttajia ovat raudoitteet, energian kulutus teh-taalla sekä tuotteiden kuljettaminen.

Betonin raaka-aineesta noin 80 % on kiviainesta ja vettä, jotka aiheuttavat hyvin alhaiset CO

2-päästöt. Betonin valmis-

tuksessa raaka-aineet sekoitetaan sementtiin, eikä tämäkään työ vaadi isoa energiamäärää. Energiaa kuluu tehdashallien sekä tuotteiden lämmittämiseen.

RTT:n Arto Suikka korostaa ammattitaitoista suunnit-telua rakentamisen laadun takeena.

– Kestävän kehityksen ulottuvuuksia ovat eko-logiset, sosiaaliset ja taloudelliset tekijät. Tarvitaan osaavaa suunnittelua ja kestävien materiaalien käyt-töä. Rakennus materiaaleja tulee kierrättää ja hukkia vähentää teollisen rakentamisen uusimpia menetelmiä hyödyntäen. Oikean materiaalin valitseminen oikeaan paikkaan on kaikkien edun mukaista, näkee Suikka. ◽

Parman CO2 -jälkiParma vähentää CO2 -päästöjä ja luon-nonvarojen käyttöä tuotekehityksessään ja tuotannossaan konkreettisesti muun muassa:

▪ Betonielementtien valmistuksessa käytettävä vesi kierrätetään ja uudelleen käytetään tehtailla.▪ Hukkabetonista tehdään mursketta uudelleenkäyttöä varten.▪ Betonirakenteet suunnitellaan energiatehokkaiksi rakennusten käyttöaikaisen hiilijalanjäljen pienentämiseksi.▪ Elementtien valualustojen lämmitys on automatisoitu, mikä optimoi energian käyttöä.▪ Kaikilla tehtailla tehdyn energia- katselmuksen myötä kotimaisen uusiutuvan energian käyttöä on lisätty yhteistyössä energia- yhtiöiden kanssa.

Rakennuksen pitkäikäisyys on olennainen asia ympäristöystävällisyyttä arvioitaessa.

20

Uutisia

Nikke-Golf Keimolassa›› Järjestyksessään 15. Nikke-Golf pelattiin 25.8. Tämän vuoden mestaruuden voitti tois-tamiseen Kari Kiviluoma Peab Oy:stä. Hänen edellinen voittonsa oli vuodelta 2003. Toimi-tusjohtaja Jarmo Murtonen ja Anne Wasenius markkinoinnista onnittelivat voittajaa! ◽

Betoniveneet mukanaSulkavan souduissa›› Parma souti Sulkavalla tänä vuonna kah-den kirkkoveneen ja 30 soutajan voimin. Muka-na kovassa koitoksessa oli sekä yhteistyökump-paneita että omaa väkeä. 162 veneen joukossa Parman Betonivene ja Betoniruuhi rehkittiin reilussa viidessä tunnissa sijaluvuille 90 ja 93.

Keskon Kimmo Leivo oli mukana Parman miehistössä jo seitsemättä kertaa.

– Sulkavan Betoniseminaari on lähes ai-noa tapa aloitella kesäloma kausi. Joka kerralla soutaminen on hikisen haastavaa, mutta vuo-sien myötä olen jo oppinut niksit eloonjää-miseen.Tunnelma on vuodesta toiseen hieno, sanoo Leivo. ◽

›› Ennen oli ratapölkyt puuta – nykyään ne ovat betonia. Suomen 6 600 kilometrin pituisesta rataverkosta jo 70 % on rakennettu betonisilla rata pölkyillä. Parman Forssan tehdas on valmistanut ratapölkkyjä vuo-desta 1990. Nyt syyskuussa päästiin juhlimaan 5. miljoonan ratapöl-kyn syntymistä.

Parman ratapölkkyasiakkaana on Liikennevirasto, joka ostaa tänä vuonna noin 200 000 pölkkyä. Ensi vuoden ennuste on 150 000. Määrä on supistunut huippuvuosista, sillä uusia merkittäviä ratahankkeita ei ole nyt näkyvissä. Parma valmistaa noin puolet Liikenneviraston tilaamista

linjapölkyistä. Lisäksi Parma valmistaa ainoana betonitehtaana myös be-tonisia vaihdepölkkyjä. Niiden ansiosta junien nopeuksia on voitu nos-taa vaihteidenkin alueella. Viime vuonna betonisia vaihdepölkkyjä val-mistettiin 27 500 juoksumetriä.

Puisista pölkyistä betonisiin alettiin siirtyä jo 1960-luvulla rataver-kon sähköistämisen myötä. Sittemmin junien akselipainon nostaminen 25 tonniin ja nopeuden kasvattaminen 220 kilometriin tunnissa ovat tuoneet ratapölkyille yhä suurempia vaatimuksia. Betonipölkkyjen etuna on pidempi käyttöikä ja myös se, että kiskot voidaan hitsata yhteen jopa kilometrien pituisiksi radan jäykemmän rakenteen ansiosta. Betoniset pölkyt takaavat myös raideleveyden pysyvyyden.

Jos viisi miljoonaa ratapölkkyä laitetaan jonoon, voidaan pölkky-määrällä rakentaa noin 3 000 kilometriä rautatietä. Niinpä rata voitai-siin aloittaa Utsjoelta ja viedä Forssan tehtaan kautta Italiaan Parman kaupunkiin asti. Parman Forssan tehtaan tuotannon väki sekä asiak-kaat ja yhteistyökumppanit juhlivat ratapölkkysaavutusta 15.9.2011. ◽

Parmalta 5. miljoonas ratapölkky

›› Parman Nurmijärven seinätehdas siirtyi käyttämään ympäristöys-tävällistä Plussementtiä betonin raaka-aineena viime keväänä. Reilun puolen vuoden jälkeen käyttökokemukset ovat selkeästi plussan puolella.

Rakennusaikaisista päästöistä betonituotteiden osalta suurin osa syntyy sementinvalmistuksesta. Uuden Plussementin valmistus tuot-taa noin 15 % vähemmän hiilidioksidipäästöjä kuin tavallisen semen-tin tekeminen.

– Sementin tuotannossa ympäristökuormaa voidaan vähentää pie-nentämällä sementtiklinkkerin määrää ja vähentämällä energian käyt-

töä. Klinkkerin valmistuksessa vapautuu hiilidioksidia sekä kalkkikivestä että prosessissa tarvittavasta polttoaineesta. Plussementissä klinkke-rin osuutta korvataan käyttämällä korvaavana seosaineena terästeol-lisuudesta syntyvää masuunikuonaa. Näin saadaan klinkkerin osuut-ta pienemmäksi ja energiaa säästyy, kertoo tuotekehityspäällikkö, Esa Heikkilä Finnsementti Oy:stä.

Plussementti kehitettiin alun perin valmisbetonituotantoon.– Idea Plussementin käyttämisestä myös elementtien valmistukseen

tuli Parmalta. Koska Plussementti sitoutuu hitaammin, siihen päädyttiin sekoittamaan Pikasementtiä. Parasta sekoitussuhdetta on haettu yhteis-voimin, sanoo Heikkilä.

Laatu paremmaksiPlussementin avulla on pystytty parantamaan itsestään tiivistyvän be-tonin ominaisuuksia. Tämä on parantanut elementtien pintojen laatua. Myös plastista halkeilua on pystytty vähentämään. Pienestä vesimääräs-tä johtuen betonin lujuudet Plussementillä ovat hyviä.

Parman näkökulmasta Plussementin käyttö on sekä ympäristöystä-vällinen että taloudellinen teko.

– Pienemmän hiilijalanjäljen aiheuttaminen oli merkittävä tekijä, kun päätimme siirtyä käyttämään Plussementtiä betonin osana. Vas-tuun kantaminen ympäristöstä kuuluu jokaiselle yritykselle, painottaa hankintapäällikkö Mikko Koskinen Parmasta.

Lisäksi edullisempi Plussementti parantaa myös elementtien kustan-nustehokkuutta. Parma valmistaa Plussementtiä sisältävästä betonista vä-liseinä- ja patterituotteita sekä parveke-elementtejä.

– Plus- ja Pikasementin sekoitusresepti on nyt toimiva. Viikolla ele-menttejä tuotetaan nopeasti, ja sekoitussuhde palvelee tätä tekemistä. Viikonloppuisin Plussementin määrää seoksessa voidaan lisätä, kun betonin kovettumiselle on aikaa, kertoo Parman tehdaspäällikkö Jani Riihinen.

Jatkossa Parma pyrkii lisäämään Plussementin käyttöä uusiin tuote-ryhmiin. Finnsementiltä puolestaan arvioidaan, että Plussementti tulee kokonaan korvaamaan Yleissementin lähivuosina. ◽

F1-veneiden maailmanmestarikuljettajan Sami Seliön uuteen kotiin asennettiin kellarin katto Parman ontelo-laatoista. Materiaali valinnan ratkaisi nopeus. Menevä mies toivoo kodista levähdyspaikkaa kiireen keskelle.

›› Sami Seliön kolme hirsitaloa käsittävä rakennushanke on edennyt nopeasti Helsingin Ramsinniemessä. Seliön oma koti on kooltaan 518 neliötä, joista 169 on terassia. Kaikkien kolmen talon kivirakenteisen kel-larikerroksen katossa on käytetty Parman ontelolaattoja.

Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Seppo Mäntylä, joka on erikoistunut kivirakentamiseen.

– Kodistamme tulee kivitalomainen hirsitalo, jossa on isot kellari-tilat. Seurasin ulkomailta käsin valokuvien avulla työn etenemistä alku-vaiheessa, ja olin vaikuttunut siitä, kuinka nopeasti ontelolaatat saatiin paikalleen. Toivon kodistani rauhallista kotimaan tukikohtaa, jossa voin levähtää perheen ja ystävien kanssa, Seliö toteaa.

Rakennushankkeen toteutuksesta vastaa pääkaupunkiseudulla toi-miva kivirunkotoimittaja ja -rakentaja Potius Oy.

– Asiakkaistamme 80 % on kuluttajia ja loput pieniä rakennusliik-keitä. Tarjoamme 360º -mallin, joka pitää sisällään rakennussuunnitte-lun, tavarantoimituksen ja asennuksen. Kokonaispaketti helpottaa asiak-kaittemme rakennusprojekteja huomattavasti. Yhteistyömme Parman kanssa perustuu luottamukseen ja aikataulujen pitävyyteen. Käytämme kohteissamme ontelolaattoja ja jatkossa mahdollisesti myös Parman seinäelementtejä, Potiuksen toimitusjohtaja Hannu Holma kertoo. ◽

Vähemmänhiilidioksidipäästöjä Plussementillä

Teksti Päivi Brink Kuva Sami Seliön kuvapankki

Omakotitalon elementit vauhdilla paikalleen

Suosittu ontelolaattaSadat pientalorakentajat valitsevat vuosittain ala-, väli- tai yläpohjan kantavaksi rakenteeksi ontelolaatan. Yleisimmin ontelolaattaa käytetään kivirakenteisen pientalon välipohjissa. Myös tuulettuvan alapohjan suosio ja kellarirakentaminen kaupunkialueilla ovat lisänneet ontelolaattojen käyttöä pien-taloissa.

21

Lue lisää betonirakenteiden CO2-jalanjäljestä edelliseltä aukeamalta.

22

Maailmalta

Elementtisilta lyhentää rakennusaikaa

Silta-asennus kolmikaistaisen moottoritien yli Hollannissa pysäytti liikenteen vain lyhyiksi hetkiksi yöaikaan. 48-metriset palkit tuotiin rekalla paikalle ja asennettiin nostokaluston avulla ylös. Yhden palkin nostaminen vei 10 minuuttia. Valmiiden betonielementtien käyttö lyhentää sillan rakentamisaikaa yleensä merkittävästi.

Teksti Anneli FranttiKuvat SpanBeton

Betonielementeistä rakennetut liikenne- ja rautatiesillat ovat tyypillisiä Euroo-passa, Suomessa sen sijaan sillat on pe-

rinteisesti rakennettu paikan päällä. Liikenteen hidastuminen siltatyömaan vuoksi ei ole ollut olennainen kysymys aiemmin, mutta nyt lii-kennemäärät ovat kasvussa meilläkin. Lisäksi elementeistä saadut hyvät kokemukset Euroo-pasta tuovat uusia näkemyksiä myös Suomen siltarakentamiseen.

– Suomessa elementtisiltojen käyttömah-dollisuuksia ei hyödynnetä riittävästi. Ne miel-letään kalliiksi ja ulkonäöltään yksitoikkoisiksi, vaikka nykyään nämä asiat ovat ratkaistavissa.

Meillä tarvittaisiin aloituspotku elementtisil-loille: Suunnitteluun tarvittaisiin satsausta ja myös valmistustekniikkaan pitäisi panostaa, sanoo sektorijohtaja Jarno Berghäll Finnmap Consulting Oy:stä. Hän vastaa työssään infra-rakentamisen sektorista ja tuntee suomalaisen siltarakentamisen 1970-luvulta lähtien.

1970–80-luvuilla Suomessa rakennettiin jonkin verran betonielementtisiltoja, mut-ta valmistus kaatui hintaan: siltoja oli vähän, sarjat olivat pieniä ja elementit tulivat kalliik-si. Myös siltojen ulkonäkö oli tuolloin kömpe-lö. 70–80-lukujen silloista on kuitenkin paljon hyviä kokemuksia, muistaa Berghäll.

Turvallinen ja tervetullut vaihtoehto

Elementtisilta tarjoaa selvän vaihtoehdon pai-kan päällä rakentamiselle. Työmaalla tehtävä työ siirtyisi monin osin tehdasvalmistukseksi, jolloin itse rakentaminen nopeutuisi. Hinnan-muodostuksessa painotus siirtyisi alkupäähän. Muutoksia nykytilanteeseen tulisi joka tasolle alkaen arkkitehtisuunnittelusta ja päätyen ura-koitsijan työmaa-asennuksiin.

– Arkkitehtikunnassa olisi halua suunni-tella enemmän ympäristöön liittyviä rakentei-ta, kuten liikennesiltoja. Euroopassa on näh-

23

Kotelopalkki ▪ Ontto sisältä, korkeudet välillä 700 - 1 600 mm. ▪ Käytetään siltojen kansissa. ▪ Suurin valmistettu kotelopalkki: yli 150 000 kg. ▪ Pisin valmistettu kotelopalkki: yli 60 m.

ty, että betoni taipuu erilaisille kaarille ja antaa mahdollisuuden hoikkiin rakenteisiin. Hoik-kuus puolestaan istuu hyvin suomalaiseen ta-saiseen maisemaan. Elementtiratkaisuilla sil-loista voidaan tehdä esteettisesti korkeatasoi-sia, Berghäll sanoo.

Urakoitsijan näkökulmasta valmisosien käyttäminen vähentäisi liikenteen seassa teh-tävän työn määrää ja voisi olla tervetullut rat-kaisu tulevaisuudessa. Valmistajien puolestaan pitäisi pystyä tuotteistamaan muutamia kes-keisiä elementtejä, jotta niitä voitaisiin tuottaa sarjoina ja tarvittaessa suuria määriä. Sekä val-mistaja että tilaaja pysyisivät näin taloudellises-ti tasapainossa.

Berghäll arvioi, että elementtisillat olisi hyvä muutaman vuoden sisällä saada vaihto-ehdoksi siltaurakkatarjouksissa. Hän odottaa aloitteellisuutta tilaajalta eli katsoo Liikenne-viraston suuntaan.

– Uuden tekeminen maksaa aina alussa. Tässä kaivataan nyt alkuvauhtia tilaajalta ja ke-hityspanosta sekä suunnittelijoilta, urakoitsi-joilta että valmistajilta. Koko prosessin suju-vuus edellyttää kaikkien yhteistyötä.

Kestävä silta – pitkä elinkaari

Sillan elinkaari on kymmeniä vuosia. Sen on siis kestettävä mm. muuttuvia sääolosuhteita helteistä pakkasiin, tiesuolausta ja jatkuvaa lii-kenteen tärinää. Elementtisilloissa on huollet-tava liikuntasaumoja ja laakereita, samoin kuin paikallaan rakennettavissa silloissakin, joten elinkaarikustannuksissa ei juuri ole eroa.

– Consoliksella (Euroopan suurin betoni-elementtien valmistaja ja Parman omistajakon-serni) on pitkä kokemus esimerkiksi Hollannin siltarakentamisesta. Siellä lämpötila sahaa ko-ko talven nollan molemmin puolin ja tiesuolaa käytetään paljon. Olemme konsernissa kehit-täneet eri olosuhteissa toimivia, nopeasti asen-nettavia ja kilpailukykyisiä elementtisiltaratkai-suja, joita voimme hyödyntää myös Suomessa, sanoo infrarakentamisen aluejohtaja Sami Pur-tola Parmasta.

Betonielementtisillan elinkaari saadaan suunnittelun, tuotannon ja työmaan yhteistyöl-lä hyvin pitkäikäiseksi, sillä tehdastyö mahdol-listaa monia teknisiä etuja. Tehdasolosuhteissa päästään korkeampaan laatutasoon ja mitta-tarkkuuteen hyödyntämällä mm. erittäin kor-kealaatuista IT-betonia. Betonielementit voi-daan esijännittää tehtaalla valmiiksi ja tarvitta-essa jälkijännittää työmaalla.

– Siltarakentamiselta edellytetään jatkos-sa korkeaa laatutasoa, nopeutta sekä hallittua ulkonäköä. Houkutteleva markkina-alue Suo-messa ovat suorat maantiesillat. Tähän raken-tamiseen meillä on valmius tarjota vähintään 30-metrisiä elementtejä sekä tyylikkäitä pinta-rakenteita ja reunamuotoiluja, vahvistaa Pur-tola. ◽

Lähitulevaisuudessa on pakko herätä siltarakentamisen aiheuttamien liikennehäiriöiden kustannuksiin. Nopeasti toteutettaville siltaratkaisuille tulee tarvetta liikennemäärien kasvaessa.

›› Betonielementeistä rakennetut liikennesillat ovat tyypillisiä Euroopassa. Amsterdamista

lähtevän A2-moottoritien siltoihin on käytetty Consoliksen betonielementtejä,

jotka on asennettu nopeasti yöaikaan.

Vuorenvarmasti värikkään

ja muotoiltavan kiven

– nykyaikaisesti valmisosista.

Betoniset valmisosat ja ratkaisut asuin-, toimitila- ja infrarakentamiseen Suomen johtavalta valmistajalta

Minkä rakennus-materiaalin hän valitsisi tänään?

V

j