Pelastusalan ammattilainen 4/09

PELASTUSALANAMMATTILAINEN 4

l 2

009

URASELVITYKSELLE KOVAT ODOTUKSET s. 10

l Vancouveristakotiin nippu mitaleita s. 28

l Nuoret ja työssä jaksaminens. 14

l Hätäkeskustenaluejako ei tarkoitakeskusten alasajoa s. 8

PELASTUSALANAMMATTILAINEN4 l 16.9.2009

12

14

17

20

28

40

KANSI: Helsingin pelastuslaitoksen maailmankisajoukkue kohtasi kaukalossa kanadalaiset palomiehet. Vancouver Fire vei matsin 6–5. Kuva: Ossi Pietiläinen.

3 l Päätoimittajalta Toimintaa, terveyttä ja työkaverit

5 l Puheenjohtajalta KT:n syytä keskittyä ydintehtäväänsä

8 l Hätäkeskusten aluejaon periaatteet selviksi HAL: Henkilöstön merkitys vihdoin ymmärrettävä

10 l Kaikki vaihtoehdot pidettävä avoinna – myös eläkeikä Palomiesliiton näkökulmasta tilanne on edelleen auki

12 l Uraselvittäjä urakoi, poliitikot päättävät Pekka Myllyniemi aloitti työnsä

14 l Kuinka jaksaa yli kuusikymppiseksi? Nuoret palomiehet ja urasuunnitelmat

17 l Eläkeiän lasku olisi ollut tärkeä osatekijä Hallituksen linjaus pettymys pelastusjohtajille

20 l Crossfit koukuttaa Mikko Salo haki mestaruuden Kaliforniasta

23 l Julkaisut Potkuja ei voi jaella ihan miten sattuu

24 l Testipenkissä sammutusmenetelmät DSPA ja Cobra keittiöpalossa

26 l Tavoitteena turvallinen ralli MM-rallia tehdään yhteistyöllä

28 l Suomeen haettiin nippu mitaleita Yksilölajeissa paras menestys Vancouverissa

35 l Omat oikeudet Varoitus kurinpitorangaistuksena

38 l Palomiehestä miljoonakaupungin johtoon Göteborgin kaupunginjohtaja on pelastustoimen asiantuntija

40 l Turvallinen työ lähtee korvien välissä Työsuojeluvaalit tulossa työpaikoille

Lehti:

Julkaisija:

IssN:

Pelastusalan Ammattilainen on suomen Palomiesliitto sPAL ry:n jäsenlehti. se tavoittaa pelastusalan ja hätäkeskuksien toimijat kattavasti jokapuolella suomea.

suomen Palomiesliitto sPAL ryKielotie 12-14 B01300 Vantaapuh. (09) 867 8880fax (09) 863 [email protected]

1456-7709

Päätoimittaja:

Kirjapaino:

Ilmoitukset:

Osoitteen-muutokset ja juttuaineisto

Mikko TeräväGsM 045 657 [email protected]

Painotalo Auranen Oy, Forssa

Ilpo Pitkänen Oypuh. (09) 5868 300 fax (09) 5868 [email protected]

[email protected]

PELAsTUsALAN AMMATTILAINEN l 3

PÄÄTOIMITTAJALTA

MIKKO TERÄVÄ

Suomen Palomiesliitto SPAL ry on pelastus- ja hätäkeskustyöntekijöiden ammattiliitto. Liiton jäsenet työskentelevät valtion, kuntien, kuntainliittojen ja yksityisen sektorin palveluksessa.

Palomiesliiton tavoitteena on edistää jäsenten ammatillisia ja taloudellisia etuja, vaikuttaajäsenten yhteiskunnallisen aseman ja oikeuksien kehitykseen ja edistää heidän yhteenkuuluvuuttaan, yhteistoimintaansa ja keskinäistä vastuuntuntoansa.

PELASTUSALANAMMATTILAINEN

Palomiehen työ on tärkeää ja tuntuu mielekkäältä. Ei tarvitse miettiä, miksi aamulla herää ja lähtee

töihin. Pelastustehtävissä ja sairaankuljetuksessa on toi-mintaa, se ei ole mitään ruuvinpyöritystä liukuhihnal-la. Parasta työpaikalla on hyvä yhteishenki.

Näitä ajatuksia tuli esille, kun haastattelimme alle kolmikymppisiä palomiehiä tähän lehteen. Tieteellises-tä selvityksestä ei ole kyse, enemmän kahvipöytäkeskus-teluista, mutta jotain nekin kertovat nuorten pelastus-alan ammattilaisten asenteista ja arvomaailmasta.

Eläkeasiat tuntuvat kaukaisilta, kun edessä on neljäkymmentä työvuotta. Ansiotasolla ja työpaikan pysyvyydellä on merkitystä juuri silloin, kun perheen suuret hankinnat, kuten oma asunto, ovat ajankoh-taisia ensimmäistä kertaa. Perheen kasvaessa ja työ-vuosien karttuessa myös lisäkouluttautuminen, per-hevapaat sekä työ- ja perhe-elämän hyvin sovittavat työajat korostuvat.

Jokaisella on omat haaveensa elämän kulusta, jo-ten yhtä tiettyä mallia ei nuoresta palomiehestä voi rakentaa. Ammattiin on päädytty eri syistä. Toiselle palomies on ollut lapsuuden haaveammatti, isän jalan-jäljissä kuljettu. Toinen päätti hakea pelastajakurssille kokeiltuaan ensin muita ammatteja. Oli reitti mikä tahansa, kumpikin on tyytyväinen ratkaisuunsa.

SUKUPOLVI KERRALLAAN jokainen on nuori, ja yhtä varmasti uusien sukupolvien arvoja ihmetellään – ne kun voivat tuntua itsestä vierailta. Ammattiyhdis-tyksille ja yhdistystoiminnalle ylipäätään on nuorten tavoittaminen ja sitouttaminen kova tulevaisuuden kysymys. Kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle, yh-distysten uudet aktiivit nousevat nuoremmista.

Ammattiliittojen täytyy pystyä todistamaan, että niiden toiminta on jokaisen jäsenen oman työn tavoin myös tärkeää ja mielekästä.

Toimintaa, terveyttä ja työkaverit

LIITON INFO

4 l PELAsTUsALAN AMMATTILAINEN PELAsTUsALAN AMMATTILAINEN l 5

PALOMIEsLIITON jäsenilleen ottama matkustajavakuutus korvaa myös si-kainfluenssan aiheuttamia matkan pe-ruuntumisia, matkan keskeytymisiä tai matkalla alkaneen sairauden hoitokulu-ja. Muistathan, että vakuutuksesi on voi-massa ainoastaan vapaa-ajanmatkalla.

Korvaako matkavakuutus, jos lentoyh-tiö ei ota koneeseen sikainfluenssan tai sen epäilyn takia? • Jos lääkäri epäilee perustellusti, että koneeseen pyrkivällä on sikainfluenssa, korvataan matkusta-javakuutuksesta vakuutetulle syntyvät ylimääräiset matka- ja majoituskulut. Korvauksen edellytyksenä on lääkärin-todistus, josta sairaus ilmenee.

Korvaako matkustajavakuutus, jos mat-ka peruuntuu sikainfluenssan takia? • Matkustajavakuutus korvaa myös si-kainfluenssan aiheuttaman matkan pe-ruuntumisen lääketieteellisen syyn joh-dosta ja lääkärintodistuksen perusteella.

Korvaako matkustajavakuutus, jos pe-ruuttaa matkansa koska pelkää sai-rastuvansa matkalla sikainfluenssaan? • Pelkästään pelko sairastumisesta matkalla ei ole matkustajavakuutukses-ta korvattava matkan peruutuksen syy.

Vakuutusehdoissa luetellaan, milloin matkan peruuntuminen korvataan mat-kustajavakuutuksesta. Peruuntumisen syynä voi olla esimerkiksi äkillinen, va-kava sairastuminen joka pakottavasti estää matkalle lähdön.

Mitä pitää tehdä, jos matkalla sairas-tuu sikainfluenssaan?•Luonnollisesti kannattaa hakeutua tarvittaessa lääkä-rin hoitoon. sairauden hoitamisesta ai-heutuneita kuluja korvataan matkusta-javakuutuksesta. Jos sairauden takia ei pakottavasti pääse palaamaan alkuperäi-sen matkasuunnitelman mukaisesti, kor-vataan vakuutuksesta myös ylimääräiset matka- ja majoituskulut. Pakottavuus ar-vioidaan lääketieteellisin perustein.

Entä jos vauva sairastuu matkalla sikain-fluenssaan, ja kotiinpaluu viivästyy. Mitä kuluja matkustajavakuutuksesta korva-taan? • Matkustajavakuutuksesta kor-vataan sairaan lapsen hoitokuluja (esi-merkiksi lääkärinpalkkiot, tutkimukset, lääkärin sairauden hoitoon määräämät lääkkeet ja mahdollisesti tarvittava sai-raalahoito) sekä ylimääräiset matka- ja majoituskustannukset lapselle ja muka-na matkustavalle huoltajalle. Matkusta-javakuutus ei korvaa työstä poissaolosta

aiheutuvia ansionmenetyksiä.

Kuinka pitkään matkustajavakuutuk-sesta korvataan matkalla alkaneen si-kainfluenssan hoitoa? • Matkustajava-kuutuksesta korvataan matkasairauden hoitokuluja 90 päivän ajan ensimmäi-sestä lääkärissä käynnistä lukien. Hoi-tokuluja korvataan siis sekä ulkomailla että kotimaassa.

Korvaako matkustajavakuutus sikain-fluenssarokotteen tai muun ennalta ehkäisevän hoidon kustannukset? • Ennalta ehkäisevää hoitoa tai rokottei-ta ei korvata matkustajavakuutuksesta.

Jos sinulla on muita vakuutuksia Ifissä• sairauskuluvakuutuksesta korvataan myös sikainfluenssan hoitokuluja va-kuutusehtojen mukaisesti. Korvattavia kuluja ovat mm. lääkärinpalkkiot, tutki-mus- ja hoitokulut, lääkekulut tai sairaa-lamaksut. Jos sinulla tai perheelläsi on Ifin sairauskuluvakuutus, voit helposti tehdä vahinkoilmoituksen Ifin internetsi-vuilta osoitteessa www.if.fi.

Ennalta ehkäisevää hoitoa tai rokottei-ta ei korvata sairauskuluvakuutuksesta.

Tapaturmavakuutuksesta ei korvata sikainfluenssan hoitokuluja.

MaTkusTajaVakuuTus ja sikaiNflueNssa

5. heinäkuuta saapui Vaasan palo-asemalle suruviesti. Ystävämme ja työkaverimme Tarmo Torkko oli nukkunut pois kotona omaisten läsnä ollessa. Tarmon taistelu sairautta vastaan oli pitkä ja kova. Hän oli loppuun asti sitä mieltä, että kaikki järjestyy, mutta luonto ei antanut armoa. Meidän ajatuksemme ovat perheen luona, jotka ovat menettäneet miehen, isän ja isoisän.

Tarmo oli positiivinen ihminen joka aina uskoi siihen, että asiat järjestyvät. Kun hän kesken sairauden aloitti mökin rakentamisen, uskoivat kaikki että

kamppailu sairautta vastaan päättyy hänen voittoonsa. Unelma rauhallisista vapaapäivistä saaressa jäi kesken.

Tarmo jättää suuren aukon työ- ympäristöömme. Hän oli sellainen ihminen, jonka saappaita ei kovin helpolla täytetä. Tarmolla oli aina aikaa auttaa, keskustella ja pohtia asioita. Tulemme muistamaan ja kaipaamaan hänen rauhallista tyyliään ja ovelaa hymyään.

Vaasan palohenkilöstö ry

Tarmo Torkon muistolle

Tarmo Torkko 1958–2009.


PUHEEN

JOHTAJALTA

KIM N

IKULA

Pelastusalan tulevaisuuden kannalta merkit-täviä asioita ajettiin palomiesliiton toimesta

voimakkaasti aina kesäkuun 10. päivään, jolloin valtioneuvosto ilmaisi poliittisen tahtotilan palo-miesten ikääntymiskysymykseen.

Valtioneuvoston ja Palomiesliiton välille raken-tui hyvä vuoropuhelu. Eikä kukaan ole kyennyt argumentoimaan Palomiesliiton selvitykseen poh-jautuvia argumentteja kumoon. Mikäli ratkaisu olisi pohjautunut kansalaisten turvallisuustason lisäämiseen ja kustannukseltaan tehokkaampaan vaihtoehtoon, olisi valtioneuvosto päätynyt Palo-miesliiton esittämään vaihtoehtoon. Tähän ei löy-tynyt uskallusta.

Pelastusjohtajilta olisin toivonut voimakkaampaa kannanottoa asiassa. Pelastuslaitoksissa tulee ikään-tymisasia konkretisoitumaan. Lähes kolmannes hen-kilökunnasta ei suoriudu tehtävästä, johon heidät on palkattu – pelastamaan kansalaisia hädästä.

Pelastuslaitoksissa pitäisi olla suurin huoli ja vastuu siitä, miten pelastuslaitokset suoriutuvat velvoitteistaan. Kansalaisten arkipäivän turvaa-minen ja pelastusalan ammattilaisten työturvalli-suuden varmistaminen on mahdoton yhtälö, kun kolmannes joukosta on luvusta pois. Valitettavasti se näkyy myös palokuolemissa.

Kuntien edunvalvoja Kuntaliitto ja kuntatyön-antajia edustava Kunnallinen työmarkkinalaitos ovat avainasemassa pelastuslaitoksen toimintaky-vyn turvaamisessa – siis ikääntymiskysymyksessä. Kustannustehokkain vaihtoehto, halvemmalla ja enemmän, olisi selkeästi ollut kuntien ja kunta-työnantajan etu.

Ryhdyttiinkö heidän toimesta ajamaan omis-tajien etua? Ei minkäänlaista kannanottoa asian

puolesta. Kuntaliitto ja KT totesivat, että he eivät voi ottaa kantaa asiaan, koska se mahdollisesti ai-heuttaa paineita muissa ammattiryhmissä.

Kunnallinen työmarkkinalaitos ei nähnyt kansa-laisten ja pelastusalan ammattilaisten työturval-lisuutta niin tärkeäksi asiaksi, että olisi ryhtynyt ajamaan kansalaisille parempaa turvallisuustasoa, joka nykyisessä taloustilanteessa olisi ollut kunnille kustannusneutraali ratkaisu.

KT päätyi kuitenkin selvittämään – palomies-ten työsuojelunäkökulmasta – kuinka paljon pe-lastusalan ammattilaiset tekevät sivutöitä. KT on ohjeistanut pelastuslaitoksia, että heidän tulisi sel-vittää verottajalta ko. tiedot ja luovuttaa ne Kun-nalliselle työmarkkinalaitokselle.

Mielestäni asiaan ei kannata uhrata enempää ajatuksia. Tilanne kuvastaa valitettavalla tavalla sitä, että millä tasolla keskustelu on pelastustoimen omistajaohjausfoorumissa.

Tilanteen vakavuutta kuvastaa se, että kyseisellä toimenpiteellä on seuraamuksia tulevaan neuvot-telukierrokseen. Mikäli sopijaosapuoli pyytää tieto-suojavaltuutetulta lausuntoa toisesta sopijaosapuo-lesta, kertoo se jo vakavasta luottamuspulasta.

Nyt olisi korkea aika, että Kunnallinen työ-markkinalaitos keskittyy ydintehtäväänsä. Tule-va neuvottelukierros on riittävän haasteellinen, ilman että KT omalla toiminnallaan tekee siitä vaikeamman.

KIM NIKULApuheenjohtaja

suomen Palomiesliitto sPAL ry

kunnallisen työmarkkinalaitoksen syytä keskittyä ydintehtäväänsä

Pelastuslaitos lisäsi ympäristö-rikoksen näytteenottovälineet

johtoautoihin H3 ja H4 ja päivitti maaöljyvahinkoyksikön H77 hätänäyt-teenottovälineet yhdenmukaiseksi po-liisin tutkinnan kanssa. Herttoniemen pelastusasemalle sijoitettu H77 lähtee paikan päälle kaikissa öljyvahinkotapa-uksissa.

Tyypillinen pelastusviranomaisen kohtaama ympäristörikos on maahan tai vesistöön kaadettu tai valunut jäteöljy tai kemikaali. Helsingin pelastuslaitok-sella on ollut öljyonnettomuustehtäviä vuoden 2009 ensimmäisellä puoliskolla 236, joista viidessä öljyvahinkoa epäil-tiin tuottamukselliseksi.

Näistä ainakin yksi on edennyt syy-teharkintaan.

Epäillyissä ympäristörikoksissa pe-lastuslaitos toimii yhteistyössä Helsin-gin poliisin talous- ja omaisuusrikos-yksikön kanssa. Kun rikosta epäillään, hälytetään kohteeseen poliisi. Pelastus-laitoksen yksikkö käynnistää hätänäyt-teidenoton.

–– Poliisipartioilla ei ole näytteenot-tovälineitä, ja tutkijan saapuminen voi

Ympäristörikoksen todisteet talteen nopeastiPelastuslaitoksen näytteenotolla voi olla merkittävä osuus ympäristörikoksen tutkinnassa ja tuomion langettamisessa. Helsingin pelastuslaitos on hankkinut uusia näytteenottovälineitä öljyvahinkojen todisteiden keruuseen.

kestää liian kauan. Näyte on saatava nopeasti, ettei öljyn koostumus maa-perässä tai vesistössä muutu tai sekoitu muihin aineisiin. Siksi pelastuslaitos on nostanut näytteenottovalmiuttaan han-kinnoilla, perustelee palomestari Juha Lindholm.

Näytteidenottoon koulutetaan esi-miesten ja varaesimiesten öljyvahinko-koulutuksessa, jota pelastuslaitos järjes-tää vuosittain kahdessa erässä.

Nopean näytteenoton lisäksi oleelli-sia asioita ovat muun muassa näytteiden ja niiden ottopaikkojen asianmukainen merkintä, tarvittaessa kartoin ja kuvin täydentämällä. Jos saastunut alue on laa-ja, otetaan useita näytteitä eri paikois-ta. Eri henkilö hakee näytteen toisesta

paikasta, jotta näytteenottovälineiden kontaminoitumiselta vältytään.

Paikalla nähty tarkasti ylös

Helsingissä viranomaisten yhteistyö ympäristörikosepäilyissä toimii Lind-holmin mielestä hyvin. Jatkuvassa hä-lytysvalmiudessa olevalle pelastuslai-tokselle hätänäytteenottotehtävä käy hyvin, jos vertaa siihen että tehtäisiin vain jälkivahingontorjuntaa.

Öljyvahingon tietojen talteenotto tapahtumapaikalla on tärkeää myös siksi, että pelastuslaitos pystyy lähet-tämään laskun saastuttajalle. Alkuvuo-den aikana Helsingin pelastuslaitos on laskuttanut yli 83 000 euroa, pääosin

Maaöljyvahinkoyksikkö H77 korvataan ensi vuoden aikana paremmin öl-jyntorjuntaan soveltuvalla H78:lla. samalla paranee myös yksikön työtur-vallisuus, kun konttiin rakennetusta yksiköstä siirrytään ajoneuvoon varus-teltuun yksikköön.


ajoneuvojen omistajilta, ympäristöön päässeen öljyn keräämisen kuluja. Viime vuonna pelastuslaitos pystyi laskuttamaan seitsemää tapausta kym-menestä.

–– Koulutuksessa on korostettu, että öljyvahingon aiheuttajan paljasta-vat tiedot tarvitaan mahdollisimman nopeasti, esimerkiksi rekisteritunnus. Tilannepaikalla nähty siis tarkasti PRONTOon, Lindholm sanoo.

Pelastuslaitoksella on ollut yksi ta-paus, jossa aluksen öljypäästön näyt-teet ottanut paloesimies haastettiin todistajaksi oikeuteen. Lindholmin mukaan pelastuslaitos selvittää, kuinka näytteiden lausunnot voidaan jatkossa tehdä niin, että yksittäisen palomiehen ei tarvitse jatkossa varautua todistajaksi haastamiseen.

Öljyvahinkojen suhteen tästä vuo-desta näyttää tulevan vilkas vuosi.

–– Ehkä taantuma vaikuttaa, että autoista ja koneista ei pidetä niin huol-ta, että rikkoontumisia ei sattuisi, tai sitten ympäristöön liittyvissä ilmoituk-sissa ollaan aikaisempaa aktiivisempia. Todennäköisesti molemmat syyt pitä-vät paikkansa.

OJENNA KÄTESI. Joka arkipäivä potilaat tarvitsevat yli 1000 verenluovuttajan apua. Ota virallinen henkilötodistus mukaan. Maksuton luovuttajainfo 0800 0 5801.

5% pelastaa 100%.

Oletko sinä yksi heistä?

KUNTATyÖNANTAJAN tulisi keskittyä todellisten työ-suojelullisten ongelmien ratkaisuun, eikä harhautua selvittä-mään palomiesten sivutöitä, huomauttaa Palomiesliitto Kun-nallisen työmarkkinalaitoksen (KT) sivutyöselvityksestä.

Kunnallinen työmarkkinalaitos pyysi kunnilta elo-syys-kuussa pelastuslaitoksissa työskentelevien palkkatietoja pää-toimesta. Sivutoimen verotustietoja KT ilmoitti pyytävänsä verottajalta tämän jälkeen. Tarkoituksena oli selvittää palo-miesten tekemien sivutöiden yleisyyttä. Selvitystä perusteltiin työsuojelunäkökulmalla ja palomiesten työssä jaksamisella.

Palomiesliitto huomauttaa, että mikään aikaisempi tutki-mustieto ei anna viitteitä sivutyön ja virkatyön työsuojelul-lisesta yhteydestä. Selvityksen perusteet on kyseenalaistettu myös siksi, että tiedustelussa on yritetty kartoittaa vain si-vutöiden palkkasummia, jotka eivät kerro työn laadusta ja kuormittavuudesta mitään. KT:n selvityksessä ei ole työnteon laadullista tutkimusta.

Liitto huomauttaa myös, että palomiesten vapaa-ajan käyttö on jokaisen omassa harkinnassa ja vallassa. Työpai-koilla on jo olemassa malli, jolla työnantaja voi puuttua si-vutöiden tekemiseen, jos siihen on tarvetta.

Palomiesliitto on selvityksen johdosta ollut yhteydessä pe-lastuslaitoksiin ja selvittänyt muun muassa palkka- ja henki-lötietojen luovuttamista tietosuojalain näkökulmasta.

PaloMiesliiTTo:

kuntatyönantaja harhaladulla sivutyöselvityksessä


Aluejakotyöryhmässä mukana ollut Hätäkes-kusammattilaisten liitto HAL jätti työryh-

män työstä eriävän mielipiteen. HAL mielestä aluejakoa pitää valmistella perusteellisemmin, jotta löydettäisiin selkeä ja henkilöstön hyväk-symä malli hätäkeskusten työnjaosta.

Työryhmässä aluejakokriteereitä lähestyt-tiin oikean suuntaisesti eli eri viranomaista-hojen näkökulmasta. Tavoitteeksi asetettujen toimintojen tehostamisen, turvallisuuden yllä-pidon ja kustannussäästöjen tavoittamiseksi ei pystytty tuottamaan perusteltuja malleja.

–– Aluejaon valmistelua on ohjannut siihen kuulumaton tavoite hätäkeskusten määrän vä-hentämisestä, kun uusien suurempien alueiden muodostumista tulisi katsoa keskusten toimin-tojen näkökulmasta, liitto toteaa.

Ihmistyötä ei voi korvata

HAL:n puheenjohtaja Petri Hynnisen mukaan aluejakotyöryhmän valmistelu vääristyi, kun se otti tehtäväkseen myös valmistella keskus-ten määrän vähentämistä, joka ei kuulunut sen toimeksiantoon.

–– Hätäkeskusten erikoistuminen ja tehtä-vien jako on käsiteltävä omana asianaan ja mah-dollinen hätäkeskusten määrän vähentäminen omana asianaan, vaatii Hynninen.

–– Hätäkeskusammattilaisten liitto ei voi antaa työnantajalle valtakirjaa tuntemattomaan. HAL on mukana hätäkeskusten kehittämisessä, mutta työ täytyy tehdä rehellisistä lähtökohdista.

Henkilöstön johtamiseen liittyvät seikat ovat olleet korostetusti esillä hätäkeskustoimin-taan liittyvissä arvioinneissa viime aikoina.

–– Mikäli on tarkoitus vähentää hätäkeskusten lukumäärää, niin se tulee tehdä avoimesti hyvää

henkilöstöpolitiikkaa noudattaen. Toisin sanoen, on erittäin tärkeää, että tehdään selkeä ero uusien hätäkeskustoimialueiden muodostamiselle ja hä-täkeskusten määrän vähentämiselle.

–– Henkilöstön merkitys hätäkeskuksen palvelutuotannossa täytyy vihdoin tunnustaa. Toistaiseksi päällimmäinen tunne on, että hätä-keskusten kehittäminen tarkoittaa supistamis-ta, joka tehdään työntekijöiden selkänahasta.

Samalla valtion säästövaateet uhkaavat toi-mintaa, joka on elintärkeä osa yhteiskunnan turvallisuutta.

–– Suunnittelussa on jumiuduttu rakenteel-lisiin seikkoihin ja haaveisiin tietojärjestelmän kaikkivoipaisuudesta. Tietojärjestelmät eivät missään tilanteessa voi korvata ihmistä hätä-keskusten palvelutyössä.

Työantajalta tukea muutostilanteisiin

Ensi vuonna voimaan tuleva uusi hätäkeskus-laki mahdollistaa hätäkeskuslaitoksen vision yhdestä koko mannermaan kattavasta toimialu-eesta. Hätäkeskukset eivät enää palvelisi tiettyä maantieteellistä aluetta. Verkottuneet keskuk-set tukisivat toisiaan ja jakaisivat erityistehtäviä keskenään.

Hätäkeskusammattilaisten liiton pääluotta-musmies Laura Kuurne kertoo, että henkilöstö odottaa työantajalta konkreettisia näkemyksiä siitä, miten keskusten erikoistuminen ja tehtä-vienjako järjestetään. Samoin tietoa tarvitaan siitä, miten keskukset mahdollisesti jakautuvat eri kielten suhteen, ja millä kielillä hätäkeskus-laitos tulevaisuudessa palvelee.

Kuurne on varma, että jos keskusten alu-eellinen toiminta sivuutetaan, menetetään paikallistuntemus, joka on tärkeä osa hätäkes-

Aluejaon periaatteet selviksiHätäkeskusten aluejakoa sisäministerille valmistelleen työryhmän tulos ei tyydytä hätäkeskuspäivystäjiä. Henkilöstön merkitys hätä-keskusten palvelutuotannolle tulee kehittämistyössä nostaa sille kuuluvaan arvoon. Nyt on jumiuduttu keskustelemaan vain keskusten määrän vähentämisestä.

Hätäkeskusammattilaisten liitto vaatii henkilöstön aseman vahvistamista hätäkeskusten kehittämisessä


esa 126 20065 30014,65 900

häme 272 000120 500107 900

iku 356 400146 7009,47 700

kasu 229 000109 700116 900

kehä 206 00092 30010,78 000

lappi 159 90078 60012,67 200

luma 251 700107 50012,36 200

pika 323 000142 3009,66 900

pka 147 80055 20013,26 300

poha 276 000129 80011,26 500

poka 344 400144 8009,28 000

posa 208 00099 20010,97 900

sata 154 80082 10012,76 900

vasu286 100138 20010,86 600

hesa 499 000119 7007,210 000

tilastot vuoDelta 2008Vastaanotetut ilmoitukset, kplVälitetyt tehtävät, kplKustannukset / ilmoitus, euroaKäsiteltyjen ilmoitusten määrä / päivystäjä, kplLähde: hätäkeskusLaitos

Nykyiset hätäkeskukset

Hätäkeskusammattilaisten liitto vaatii henkilöstön aseman vahvistamista hätäkeskusten kehittämisessä

kusten toimintaa. –– Päivittäin on tilanteita, jossa hyvällä paikallistun-temuksella on merkitystä. Alueiden suurentuessa paikallistuntemus ka-toaa. Hyvätkään tietojärjestelmät eivät täysin korvaa paikallistiedon merkitystä, Kuurne sanoo.

Hätäkeskustoiminta on ollut alueellisen järjestelmän luomisen jäl-keen jatkuvassa muutoksessa, joka on luonut epävarmuutta työn sisällön ja työntekopaikan suhteen. Kuurne toi-voo hätäkeskuslaitokselta vahvempaa tukea henkilöstön suuntaan seuraa-vassa muutostilanteessa, erityisesti silloin, kun keskuksia yhdistetään ja henkilöstön oletetaan muuttavan paikkakunnalta toiselle työn perässä.

–– Olemme esittäneet siirtymä-kaudenlisää tukemaan muutosta, jo-hon päivystäjät joutuvat esimerkiksi kun Helsingin hätäkeskus siirtyy Ke-ravalle. Jokaiselle päivystäjälle siirty-mäkaudenlisä olisi merkittävä henki-lökohtaisesti, ja työnantajalta osoitus siitä, että se oikeasti ymmärtää muu-tosten läpiviemisen vaikeudet.

Kohdennetumpaa koulutusta

Henkilöstön koulutuksessa tarvitaan suunnitelmallisempaa järjestelyä.

–– Koulutuksen tulee olla koh-dennetumpaa ja seurattua. Tähän saakka koulutusta ei ole pystytty kohdentamaa sitä tarvitseville, vaan kaikki ovat käyneet samat koulutus-paketit osaamistasosta riippumatta.

Joillekin Suomen hätäkeskuk-sista kaksikielisyys on kohtalon-kysymys, joka tulee vaikuttamaan säilyttämispäätöksiin tai ainakin nostamaan voimakkaan poliittisen keskustelun.

–– Itse koen kaksikielisyyden haasteena, johon työnantajan pi-täisi panostaa myös koulutuksessa, esimerkiksi ruotsinkielen riskin-arviointisanastossa. Tällä hetkellä työnantaja ei tue kaksikielisyyttä ollenkaan, Kuurne sanoo.

Aluejakotyöryhmän raportti oli jul-kistamatta lehden mennessä painoon.



Kaikki vaihtoehdot täytyy pitää avoimina – myös alempi eläkeikäHALLITUKSEN ELäKEIKäLINjAUS

Palomiesliiton näkö-kulmasta tilanne on edelleen auki: uravaih-toehtojen ja työssä jaksamisen kehittämi-nen on tärkeää, mutta pelastushenkilöstölle sovitettu eläkeikä täytyy edelleen pitää mukana vaihtoehtojen valikoimassa.

Palomiesliiton esittämä malli ja laskelma pelastushenkilöstön elä-

keiän laskusta on edelleen käyttökel-poinen. Se on ainoa ratkaisu, jonka vaikutukset henkilöstön työturval-lisuuteen ja pelastustoimen palvelu-tasoon pystytään todistamaan sekä kustannukset laskemaan, muistuttaa puheenjohtaja Kim Nikula.

Hallitus linjasi kesäkuun iltakou-lukäsittelyssään, ettei palomiesten van-haan ammatilliseen eläkeikään voida palata. Sen sijaan tavoitellaan palo-miesten pitempiä työuria: pelastajaksi valmistuttaisiin nykyistä aikaisemmin ja niille palomiehille, jotka eivät enää alentuneet työkyvyn vuoksi palomiehen tehtäviin, luotaisiin uusia urapolkuja ennen vanhuuseläkkeelle siirtymistä.

Valtiovarainministeriö ja sisäminis-teriö antoivat selvitysmies Pekka Myl-lyniemelle vuoden loppuun asti aikaa selvittää, millaisia palomiesten vaihto-ehtoisia urapolkuja voitaisiin kehittää ja mitä ne eri osapuolilta edellyttäisi-vät. Saatuaan selvitysmiehen raportin ja sisäministeriössä käynnissä olevan toimintakykyhankkeen loppuraportin, ottaa hallitus asian uudelleen käsitte-lyyn vuoden vaihteen jälkeen.

Palomiesliiton Nikula on valittu KTN:n edustajaksi selvitysmiehen työ-ryhmään.

–– Urapolkujen selvittäminen on kokonaisuuden kannalta tarpeellista ja hyvin tehdyn valmistelutyön tuloksena se voi tarjota todellisia uusia mahdol-lisuuksia palomiehille. Eläkeiän las-

”Uraselvitys voi tarjotatodellisia uusia mahdollisuuksia, mutta eläkeiän laskulle se ei ole vaihtoehto.


Kaikki vaihtoehdot täytyy pitää avoimina – myös alempi eläkeikä

kemista se ei sulje pois, asiat eivät ole vaihtoehtoja, Nikula muistuttaa.

–– Täytyy muistaa, että toistaiseksi palomiesten näkökulmasta ei ole tehty mitään päätöstä, jolla pelastushenkilös-tön ikääntymisongelma ratkaistaisiin ja johon liitto voisi sitoutua. Työ järkevän ratkaisun saamiseksi jatkuu. Palomies-liitto ei tässä tilanteessa hautaudu ase-miin, vaan jatkaa viestin välittämistä ja keskustelua eri pöydissä.

Pelastushenkilöstön urakehitystä ei ole aikaisemmin selvitetty näin järeällä työkalulla: hallituksen asettamalla ulko-puolisella selvitysmiehellä.

–– Poliittinen päätöksentekokoneis-to on nähnyt, että selvitys tarvitaan, jotta pelastusalan tulevaisuus voidaan taata. Nyt pohjustetaan ratkaisuja, jotka

vaikuttavat palomiehen työn sisältöön jatkossa. Mahdollisuutta ei saa huka-ta, vaan kentän mielipidettä on vietä-vä eteenpäin, sanoo toiminnanjohtaja Petri Hynninen.

”Valtio suhtautuu vakavasti”

Valtiovarainministeriön kuntaosastol-la selvitysmiehen työlle annetaan kova odotusarvo. Valtiosihteeri Timo Reina toteaa, että iltakoulun käsittely osoittaa, että ”valtio suhtautuu asiaan vakavasti”.

–– Selvitysmiehen nimittämisen lisäksi päätettiin useista toimista, joilla pelastuslaitosten toimintakyky turva-taan ja ikääntyvien palomiesten työssä jaksamista tuetaan. Tarvitaan monien tahojen yhteistä myötävaikutusta: val-

tion, kuntien, pelastuslaitosten ja palo-miesjärjestöjen, Reina jatkaa.

Sisäministeriössä käynnissä oleval-ta toimintakykyhankkeelta odotetaan esityksiä pelastuslaitosten voimavaro-jen kohdentamisesta, työmenetelmien kehittämisestä ja koulutusjärjestelmän uudistamisesta. Pelastuslaitosten odo-tetaan kiinnittävän huomiota työhy-vinvointiin, työn kuormittavuuteen ja työterveyshuoltoon. Työmarkkina-osapuolten suuntaan hallitus esittää toiveen, että palvelussuhteen ehdoista sovittaisiin niin, että ”ne mahdollisim-man hyvin tukisivat pelastuslaitosten toimintakykyä”.

–– Urapolkujen selvitystyö on erit-täin tärkeä ja se tehdään vuorovaiku-tuksessa alan toimijoiden kanssa. Kun selvittäjä tuntee monipuolisesti kenttää ja alan ongelmia, on mahdollisuuksia saada uusia avauksia.

Kuntaosastolta toivotaan, että selvi-tyksen osapuolilla on avoin ja ennakko-luuloton asenne tehtävään työhön. Sa-moin ajatellaan pelastustoimen omassa sisäministeriössä.

–– Selvitysmiehen toimeksianto on varsin väljä. Tietysti ensisijaisesti tutki-taan palomiehen omasta ammattiosaa-misesta ja koulutuksesta lähtevien uusi-en työtehtävien mahdollisuudet, ennen kuin katsotaan alan ulkopuolelle. Tar-koituksena on löytää uusia tapoja hyö-dyntää ammattitaitoa, raamittaa Antti Pelttari, sisäministeri Anne Holmlun-din valtiosihteeri.

”Kuntaministeri Mari Kiviniemi on eduskun-nassa pelastushenkilöstön ikääntymisestä puhuessaan toistuvasti viitannut siihen koko kunnalliseen työntekijäjoukkoon, joka on siir-tymässä eläkkeelle. samanaikaisesti Kivinie-mi ja sisäministeri Anne Holmlund ovat todis-taneet palomiehen työn edellyttävän hyvää fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä koko työ-uran ajan. Ministereiden iltakoulukäsittelyssä pelastusalan ulkopuoliset tekijät ajoivat etu-sijalle: -- Palomiesten eläkeiän alentaminen olisi aiheuttanut paineita eläkeiän laskuun muissakin ammatillisen eläkeiän piirissä ol-leissa ryhmissä, ministerit totesivat.


HALLITUKSEN ELäKEIKäLINjAUS

sisäministeri Anne Holmlundin ja kuntami-nisteri Mari Kiviniemen nimittämä palomiesten uraselvitysmies Pekka Myllyniemi aloitti työn-sä elokuussa.

Myllyniemen tehtävänä on vuo-den loppuun mennessä valmistella yhteistyössä alan toimijoiden kanssa esityksiä palomiesten vaihtoehtoisiksi urapoluiksi. Raportin ja toimintakyky-hankkeen valmistuttua ministerit teke-vät johtopäätökset ensi vuonna.

Valtiotieteen maisteri, everstiluut-nantti Myllyniemi on työskennellyt muun muassa sisäministeriössä kaik-kiaan parikymmentä vuotta ja yhden kauden sosialidemokraattien kansan-edustajana. Viime vuosina Myllyniemi on tullut tunnetuksi kuntaliitosselvit-

Uraselvittäjä urakoi, poliitikot päättävät

-- Upseerikoulutuksessa korostettiin, että tehtävä täytyy pitää kirkkaana mielessä. Palomiesten uraselvityk-sessäkin on oleellista muistaa, mikä on punainen lanka, Pekka Myllyniemi tiivistää.

täjänä, viimeksi Sipoon ja Helsingin alueliitoksen yhteydessä.

Pelastustoimessa Myllyniemen käsi-alaa oli vuonna 2000 valmistunut sel-vitys, jossa punnittiin pelastustoimen valtiollistamista. Myllyniemi esitti lail-la säädeltyyn kuntien yhteistoimintaan perustuvaa alueellista pelastustoimea.

Vuonna 1998 Myllyniemi valmiste-li Kuntaliitolle selvityksen palomiehen työn erityispiirteistä ja työoloista.

Uusi selvitystehtävä on työllistänyt Myllyniemeä elokuun alusta alkaen. Edellisestä suuresta selvityksestä ala on

”


mennyt eteenpäin, joten työ käynnistyi tietojen päivittämisellä.

–– Alkuvaiheessa työ on tiedonhan-kintaa ja sen selvittämistä, mistä itse asi-assa on kyse, mikä on punainen lanka. Tehtävänanto on selkeä ja velvoittava, mutta keskeisimmät kysymykset, joihin paneudun, hahmottuvat syksyn aikana yksityiskohtaisemmin, kertoo Mylly-niemi.

Toimeksiannossa selvitys velvoite-taan tekemään yhdessä alan toimijoiden kanssa.

–– Pelastustoiminta tapahtuu alueil-la. Selvityksen teossa huomioidaan sisä-ministeriö, pelastusopisto, kuntatyön-antaja, kunnallinen eläkevakuutuslaitos ja järjestöt. Kaikki tulee huomioiduksi, mutta koska toiminta tapahtuu aluelai-toksissa, niiden rooli tiedonhankinnassa ja keskusteluissa on keskeinen.

Myös alan ulkopuoliset työt tarkastelussa

Selvitysmies ei julkaise väliraportteja tai ennakoi tuloksia. Myllyniemi tyytyy toteamaan, että luovuttaa esityksensä määräajan päättyessä vuoden lopussa, jonka jälkeen tilaaja päättää esitysten julkistamisesta ja siitä, mitä päätöksiä niiden pohjalta tehdään.

–– Omalta osaltani pyrin paneutu-maan asiaan niin hyvin kuin osaan ja kuuntelemaan myös palomiehiä. Mikä on varsinainen lopputulos, sitä en pysty sanomaan. Sisäministeriössä ja valtiova-

rainministeriössä tehdään päätökset.–– Ensimmäinen lähtökohta on,

että uudet uravaihtoehdot löytyvät pe-lastusalan sisältä. Siinä on selkeä pääpai-no, mutta ei rajaus. Seuraava askel ovat muut kunnalliset tehtävät. Kunnalta ulospäin ei toistaiseksi ole ollut esillä kuin vaihtoehto kouluttautumisesta hätäkeskuspäivystäjäksi. Onko muita vaihtoehtoja, sitä en vielä tiedä.

Sisäministeriössä käynnissä olevaan pelastuslaitosten ja -henkilöstön toimin-takykyhankkeen kanssa Myllyniemi ei näe ristiriitaa tai päällekkäistä työtä. Sel-vitysmieheen päin toimintakykyhanke on tietolähde, erityisesti osahanke kaksi, jossa on kyselyin ja haastatteluin selvi-tetty palomiesten urakehitystä ja -suun-nitelmia.

–– Olennainen ero on se, että olen riippumaton, kun taas hankkeissa on työryhmät, joissa täytyy etsiä kompro-missit.

Toimintakykyhankkeen tuloksista Myllyniemi odottaa huomioita pelas-tustoimen henkilöstön mitoitusperus-teesta.

–– Tällä hetkellä mitoitusperusteena pidetään savusukelluskelpoisuutta. Se-hän on selvä että valtaosa viisvitosista ei kykene siihen, ja suuri osa nuoremmis-takin, jotka eivät ole pystyneet pitämään kuntoa yllä, ei kykene sitä tekemään. Joudutaan pohtimaan, mitä tehdään kun ei kunto riitä.

–– Savusukelluskelpoisuuttahan tarvitaan vain osassa rakennuspaloja,

ja on paljon muita onnettomuustyyp-pejä, joissa korostuvat muunlaiset asiat. Onko mitoitusperuste ainoa oikea, vai onko mahdollista tehdä mitoitusperus-teita toisella tavalla, kysyy Myllyniemi.

Edellisistä esityksistä osa toteutunut

Pelastustoimen valtiollistamisselvityk-sessä viime vuosituhannen vaihteessa Myllyniemi esitti joukon tavoitteita, joihin pelastustoimen tulisi uudistet-tuna pyrkiä. Tavoitteet kohdistuivat tehostamiseen, työaikajärjestelmään, onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn ja hallinnolliseen rakenteeseen.

Osa esityksistä on toteutunut, osa vielä kesken tai toteutumatta. Myllynie-men esittämä kuntien yhteistoimintaan perustuva malli toteutui alueellisina lai-toksina.

–– Onnettomuuksien ennaltaeh-käisyyn panostamista on toteutettu sm:n erityisenä painopistealueena. yksi keskeinen keino, jota esitettiin, oli että paloturvallisuuden osalta ennalta-ehkäisevään työhön osallistuu koko henkilöstö, siis tarkastajien lisäksi pa-lomiehet. En osaa sanoa yksityiskohtai-semmin, mutta näyttää, että tätä ei ole toteutettu siinä määrin kuin esitettiin, muotoilee Myllyniemi.

Toiminnan tehostamisen esityksen Myllyniemi näkee toteutuneen alueel-listamisen myötä: –– Hallintotyö on keventynyt.

”Ensimmäinen lähtökohta on, että uudet uravaihtoehdot löytyvät pelastusalan sisältä. Siinä on selkeä pääpaino, mutta ei rajaus. Seuraava askel ovat muut kunnalliset tehtävät.


kuinka jaksaa yli kuusikymp piseksi?Pelastusalan ammattilainen kysyi muutaman vuoden ajan palomiehinä ja palomies-sairaankuljettajina työskennelleiltä, millaisia ajatuksia oma työ, urasuunnittelu ja työssä jaksaminen herättävät. Missä työssä nuori palomies näkee itsensä 30-40 vuoden päässä?

Petri Loikkanen, 29Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

-- En usko, että fysiikkani sallii palomies-työn tekemistä enää kuusikymppisenä. Haluan selvitä kaikista työn edellyttä-mistä vaatimuksista. On vaikea kuvitella ajavansa säiliöautoa työrajoitteisena, kun nuoremmat tekevät työt. suunnitel-mieni mukaan kuusikymppisenä olen päällystössä tai toisella alalla.-- Urapolku on suunniteltu siltä varalta, että paikat hajoavat ja toisaalta siksi, että tarvitsen työltä haasteita, en aio jäädä paikalleni makaamaan.-- Pelastusalalla on nyt asiat hyrskyn-myrskyn. Välillä se mietityttää, vaikka oma työnkuvani onkin selkeä ja miele-käs.-- Lähtökohtaisesti en pidä lyhennetystä työurasta. Toisiin tehtäviin siirtäminen on palomiestyön aliarvostamista. Jos eläkeikä jää korkeaksi, on kahden uran työura varteenotettava vaihtoehto, mutta järjestelmän on silloin sitouduttava uudelleen koulutukseen.-- Pienestä asti haaveilin palomiehen ammatista. Tavallaan elän nyt pitkäai-kaista unelmaani-- Työyhteisö auttaa jaksamaan töissä.

Hyvä porukkahenki tekee työstä haus-kaa ja se motivoi treenaamaan. Joskus treenaamme myös vapaa-ajalla yhdessä-- Hallituksen eläkelinjaus on täysin utopiaa ja naurettava, jos vertaa muihin alempien eläkeikien ammatteihin. ”Teet arvokasta työtä” -selkään taputtelut eivät auta siinä vaiheessa, kun elämän realiteetit tulevat vastaan.

tuomas kiskoLa, 30Satakunnan pelastuslaitos

-- Mielelläänhän sitä olisi näissä pa-lomies-sairaankuljettajan tehtävissä. Toivottavasti ei tule mitään fyysisiä ongelmia. Nyt kun tuli kolmekymmentä mittariin, niin alkaa jo miettiä, että elä-mästä täytyy pystyä ottamaan kaikki irti. Kuntoa täytyy pitää yllä koko ajan. Mutta ei sitä vielä ajattele niin, että sitten jaksaa vanhanakin. Enemmänkin, että jaksaa tässä hetkessä.-- Jaksaminen on sellainen paketti, jossa kaikkien osa-alueiden on oltava kohdal-laan. Fyysinen kunto vaikuttaa henki-seen puoleen. silloin kun kunto alkaa heiketä, on varmasti merkitystä myös ammatillisella osaamisella, tiedolla ja taidolla. Talon ulkopuolella perhesuhteet täytyy olla kunnossa.

-- Koulutusta on tullut mietittyä, mutta perheelliselle Kuopio on kaukana. Asiat täytyy laittaa tärkeysjärjestykseen, jos on lapsia.-- Jos nyt on kouluttautunut pelastajaksi ja on ajatellut tekevänsä työtä eläkkeelle asti, mutta viisikymppisenä siirretään muuhun ammattiin, niin onhan se karu juttu. silloin jo peruskoulutukseen täytyy ottaa jollain tavalla mukaan se, että tietyssä vaiheessa kouluttaudutaan kunnan tai valtion palveluksessa toiseen työhön.

antti remahL, 24Tampereen aluepelastuslaitos

-- Pelastusalalla on tarkoitus olla eläkepäiviin saakka. Missä tehtävissä tarkalleen, sitä ei tiedä, mutta alalla kuitenkin. Olen ollut vuoden verran palomiehenä, joten jatkokoulutuksesta ei ole vielä ajatuksia. Täytyy kuitenkin saada useamman vuoden työkokemus ruohonjuuritasolta.-- Olin aikaisemmin töissä elintarvikete-ollisuudessa. Muutama armeijakaveri oli Pelastusopistossa, ja kun asuin Kuopios-sa, pelastajakurssille hakeminen tuntui hyvältä vaihtoehdolta.

-- Omasta kunnosta kuusikymppisenä on vaikea sanoa. Vaikka liikkuisi ja elämän-tavat olisivat terveelliset, se ei välttä-mättä ole omissa käsissä. Millään ei voi luvata, että siinä iässä olisi varmasti työkykyinen. se on tietysti kirkas tavoite, että vanhempanakin olisi fyysisesti ja henkisesti kunnossa.-- Eläkeikä on niin kaukainen juttu, että ei sitä ole tullut juuri mietittyä. Nyt kun asia on ollut tapetilla, on tullut funtsittua enemmän.

mikko heinonen, 23Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

-- Tarkoitukseni on olla operatiivisessa pelastustoimessa vielä 30 vuoden pääs-täkin. Töitä teen niin pitkään kuin kroppa kestää ja sen jälkeen teen mitä pystyn. Ikä rupeaa väkisinkin painamaan vaikka kuinka huolehtisi fyysisestä kunnostaan.-- Aion toimia palomiehenä niin kauan, kun työ tuntuu hyvältä ja haastavalta. Kokemuksen karttuessa kouluttaudun paloesimiehen tehtäviin. Alanvaihto on epätodennäköinen.-- Palomiehen uran aikana voitaisiin kou-luttautua uuteenkin tehtävään, mutta olisi kuitenkin hyvä jättää mahdollisuus

jatkaa palomiehen töitä, jos itse niin haluaa.-- Aiempi työni ei ollut kovin vaihtelevaa. sitä ongelmaa ei palomiehen työssä ole. Työaika vahvisti ammatinvalintaa. Hyvä fysiikka ja henkinen kantti sekä työka-verit ovat tärkeimmät palaset työssä jaksamisessa.-- Hallituksen eläkeikälinjaus oli Mikki Hiiren ratkaisu. Hallituksella ei ollut rohkeutta laskea palomiesten eläkeikää, koska pelkäsivät muiden alojen vaativan samaa. Eniten harmittaa niiden puolesta jotka ovat aikoinaan tulleet alemman eläkeiän aikana töihin ja joiden eläke-ikää on nostettu työuran varrella.

Joni BrunniLa, 27Satakunnan pelastuslaitos

-- Valmistumisen jälkeen olen tehnyt palomiehen töitä 2,5 vuotta. Vielä aina-kaan ei ole mielessä ollut, että lähtisin esimiestehtäviin. Mikä on sitten kunto 30 vuoden päästä, vaikuttaa siihen, mitä teen työkseni, mutta toivottavasti olen täällä pelastuslaitoksella.-- Ei palomiehen perustyö katoa mihin-kään. Onnettomuuksia sattuu ja ihmiset tarvitsevat apua tulevaisuudessakin.

Tekniikka kehittyy -- sammutusjärjestel-mät, rakennukset, ajoneuvot -- ja sillä on vaikutusta pelastuslaitoksiin, mutta aina työssä tarvitaan ihmistä. Meillä palomie-hen ammatti on mennyt suvussa.-- Kai se tärkein juttu on, että pysyy paikat kunnossa. Jos fyysinen jaksami-nen ei ole kunnossa, on sillä vaikutuksia henkiseen puoleen. Kaikkea voi sattua, töissä ja vapaa-ajalla. Itse huomasin kunnon merkityksen, kun olin olkapään takia sairaslomalla.

tiina kokkonen, 29Keski-Suomen pelastuslaitos

-- Toivottavasti saan työskennellä terveenä vielä 30 vuoden kuluttuakin. Omaa fyysistä kuntoa ei niin pitkälle voi kuin arvailla. Nykyään yritän jumpata ja lenkkeillä päivittäin. Palasin kesäkuussa äitiyslomalta töihin palomieheksi. Eelis-poika syntyi viime marraskuussa.-- Urapolkuja en ole suunnitellut sen enempää. Jos terveyttä riittää, niin tällä alalla pysyn. Lisäkoulutus tietenkin kiin-nostaa, jos se onnistuu työn ohella, mutta työnantajalta ei juuri siihen saa tukea.-- 20 vuoden mittainen työura ei ole yhtään houkutteleva ajatus. Kuulos-


kuinka jaksaa yli kuusikymp piseksi?Pelastusalan ammattilainen kysyi muutaman vuoden ajan palomiehinä ja palomies-sairaankuljettajina työskennelleiltä, millaisia ajatuksia oma työ, urasuunnittelu ja työssä jaksaminen herättävät. Missä työssä nuori palomies näkee itsensä 30-40 vuoden päässä?

Petri Loikkanen, 29Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

-- En usko, että fysiikkani sallii palomies-työn tekemistä enää kuusikymppisenä. Haluan selvitä kaikista työn edellyttä-mistä vaatimuksista. On vaikea kuvitella ajavansa säiliöautoa työrajoitteisena, kun nuoremmat tekevät työt. suunnitel-mieni mukaan kuusikymppisenä olen päällystössä tai toisella alalla.-- Urapolku on suunniteltu siltä varalta, että paikat hajoavat ja toisaalta siksi, että tarvitsen työltä haasteita, en aio jäädä paikalleni makaamaan.-- Pelastusalalla on nyt asiat hyrskyn-myrskyn. Välillä se mietityttää, vaikka oma työnkuvani onkin selkeä ja miele-käs.-- Lähtökohtaisesti en pidä lyhennetystä työurasta. Toisiin tehtäviin siirtäminen on palomiestyön aliarvostamista. Jos eläkeikä jää korkeaksi, on kahden uran työura varteenotettava vaihtoehto, mutta järjestelmän on silloin sitouduttava uudelleen koulutukseen.-- Pienestä asti haaveilin palomiehen ammatista. Tavallaan elän nyt pitkäai-kaista unelmaani-- Työyhteisö auttaa jaksamaan töissä.

Hyvä porukkahenki tekee työstä haus-kaa ja se motivoi treenaamaan. Joskus treenaamme myös vapaa-ajalla yhdessä-- Hallituksen eläkelinjaus on täysin utopiaa ja naurettava, jos vertaa muihin alempien eläkeikien ammatteihin. ”Teet arvokasta työtä” -selkään taputtelut eivät auta siinä vaiheessa, kun elämän realiteetit tulevat vastaan.

tuomas kiskoLa, 30Satakunnan pelastuslaitos

-- Mielelläänhän sitä olisi näissä pa-lomies-sairaankuljettajan tehtävissä. Toivottavasti ei tule mitään fyysisiä ongelmia. Nyt kun tuli kolmekymmentä mittariin, niin alkaa jo miettiä, että elä-mästä täytyy pystyä ottamaan kaikki irti. Kuntoa täytyy pitää yllä koko ajan. Mutta ei sitä vielä ajattele niin, että sitten jaksaa vanhanakin. Enemmänkin, että jaksaa tässä hetkessä.-- Jaksaminen on sellainen paketti, jossa kaikkien osa-alueiden on oltava kohdal-laan. Fyysinen kunto vaikuttaa henki-seen puoleen. silloin kun kunto alkaa heiketä, on varmasti merkitystä myös ammatillisella osaamisella, tiedolla ja taidolla. Talon ulkopuolella perhesuhteet täytyy olla kunnossa.

-- Koulutusta on tullut mietittyä, mutta perheelliselle Kuopio on kaukana. Asiat täytyy laittaa tärkeysjärjestykseen, jos on lapsia.-- Jos nyt on kouluttautunut pelastajaksi ja on ajatellut tekevänsä työtä eläkkeelle asti, mutta viisikymppisenä siirretään muuhun ammattiin, niin onhan se karu juttu. silloin jo peruskoulutukseen täytyy ottaa jollain tavalla mukaan se, että tietyssä vaiheessa kouluttaudutaan kunnan tai valtion palveluksessa toiseen työhön.

antti remahL, 24Tampereen aluepelastuslaitos

-- Pelastusalalla on tarkoitus olla eläkepäiviin saakka. Missä tehtävissä tarkalleen, sitä ei tiedä, mutta alalla kuitenkin. Olen ollut vuoden verran palomiehenä, joten jatkokoulutuksesta ei ole vielä ajatuksia. Täytyy kuitenkin saada useamman vuoden työkokemus ruohonjuuritasolta.-- Olin aikaisemmin töissä elintarvikete-ollisuudessa. Muutama armeijakaveri oli Pelastusopistossa, ja kun asuin Kuopios-sa, pelastajakurssille hakeminen tuntui hyvältä vaihtoehdolta.

-- Omasta kunnosta kuusikymppisenä on vaikea sanoa. Vaikka liikkuisi ja elämän-tavat olisivat terveelliset, se ei välttä-mättä ole omissa käsissä. Millään ei voi luvata, että siinä iässä olisi varmasti työkykyinen. se on tietysti kirkas tavoite, että vanhempanakin olisi fyysisesti ja henkisesti kunnossa.-- Eläkeikä on niin kaukainen juttu, että ei sitä ole tullut juuri mietittyä. Nyt kun asia on ollut tapetilla, on tullut funtsittua enemmän.

mikko heinonen, 23Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

-- Tarkoitukseni on olla operatiivisessa pelastustoimessa vielä 30 vuoden pääs-täkin. Töitä teen niin pitkään kuin kroppa kestää ja sen jälkeen teen mitä pystyn. Ikä rupeaa väkisinkin painamaan vaikka kuinka huolehtisi fyysisestä kunnostaan.-- Aion toimia palomiehenä niin kauan, kun työ tuntuu hyvältä ja haastavalta. Kokemuksen karttuessa kouluttaudun paloesimiehen tehtäviin. Alanvaihto on epätodennäköinen.-- Palomiehen uran aikana voitaisiin kou-luttautua uuteenkin tehtävään, mutta olisi kuitenkin hyvä jättää mahdollisuus

jatkaa palomiehen töitä, jos itse niin haluaa.-- Aiempi työni ei ollut kovin vaihtelevaa. sitä ongelmaa ei palomiehen työssä ole. Työaika vahvisti ammatinvalintaa. Hyvä fysiikka ja henkinen kantti sekä työka-verit ovat tärkeimmät palaset työssä jaksamisessa.-- Hallituksen eläkeikälinjaus oli Mikki Hiiren ratkaisu. Hallituksella ei ollut rohkeutta laskea palomiesten eläkeikää, koska pelkäsivät muiden alojen vaativan samaa. Eniten harmittaa niiden puolesta jotka ovat aikoinaan tulleet alemman eläkeiän aikana töihin ja joiden eläke-ikää on nostettu työuran varrella.

Joni BrunniLa, 27Satakunnan pelastuslaitos

-- Valmistumisen jälkeen olen tehnyt palomiehen töitä 2,5 vuotta. Vielä aina-kaan ei ole mielessä ollut, että lähtisin esimiestehtäviin. Mikä on sitten kunto 30 vuoden päästä, vaikuttaa siihen, mitä teen työkseni, mutta toivottavasti olen täällä pelastuslaitoksella.-- Ei palomiehen perustyö katoa mihin-kään. Onnettomuuksia sattuu ja ihmiset tarvitsevat apua tulevaisuudessakin.

Tekniikka kehittyy -- sammutusjärjestel-mät, rakennukset, ajoneuvot -- ja sillä on vaikutusta pelastuslaitoksiin, mutta aina työssä tarvitaan ihmistä. Meillä palomie-hen ammatti on mennyt suvussa.-- Kai se tärkein juttu on, että pysyy paikat kunnossa. Jos fyysinen jaksami-nen ei ole kunnossa, on sillä vaikutuksia henkiseen puoleen. Kaikkea voi sattua, töissä ja vapaa-ajalla. Itse huomasin kunnon merkityksen, kun olin olkapään takia sairaslomalla.

tiina kokkonen, 29Keski-Suomen pelastuslaitos

-- Toivottavasti saan työskennellä terveenä vielä 30 vuoden kuluttuakin. Omaa fyysistä kuntoa ei niin pitkälle voi kuin arvailla. Nykyään yritän jumpata ja lenkkeillä päivittäin. Palasin kesäkuussa äitiyslomalta töihin palomieheksi. Eelis-poika syntyi viime marraskuussa.-- Urapolkuja en ole suunnitellut sen enempää. Jos terveyttä riittää, niin tällä alalla pysyn. Lisäkoulutus tietenkin kiin-nostaa, jos se onnistuu työn ohella, mutta työnantajalta ei juuri siihen saa tukea.-- 20 vuoden mittainen työura ei ole yhtään houkutteleva ajatus. Kuulos-


taa enemmänkin siltä, että otetaan kaikki hyöty ja teho työntekijöistä irti ja heitetään loppuun kulutettuna pois. Jos työnantaja kouluttaisi palomiesuran aikana uuteen työhön, niin se kuulostaisi fiksummalta. Olisiko sitten palomiesuran jälkeen saatavilla varmasti uutta koulutusta vastaavaa työtä? Koskisiko tällainen määräaika vain rivimiehiä vai koko palettia?-- Pelastusalalle hakeuduin ihan sattumalta. Halusin monipuolisen ja aktiivisen työn. Pelastusopistoon hain huvikseni ja pääsin. sillä tiellä ollaan.-- Työssä jaksamiseen vaikuttavat ehdottomasti eniten hyvät työkaverit ja yleensäkin positiivinen työilmapiiri. Huu-morilla ja silmäkulman pilkkeellä jaksaa pitkälle. Tietysti kaikenlainen liikunta tuo hyvää oloa ja ehkä vähän kuntoakin.-- Hallituksen eläkeikälinjaus on hai-tarista. Päättäjillä pitäisi olla munaa myöntää virheensä ja palauttaa eläkeikä 55 vuoteen. Tai sitten voisi nostaa kaikki ammattiryhmät samalle 65 vuoden tasolle. Myös kansanedustajat!

tuomo Lahtinen, 26Keski-Suomen pelastuslaitos

-- Päätin yhdeksänvuotiaana, että haluan palomieheksi. Isä vei VPK:n harjoituksiin ja siitä se lähti. Valmistuin Pelastus-opistosta jouluna 2008 ja nyt olen ollut määräaikaisena palomies-sairaankul-jettajan virassa. Vapaa-aika menee palokuntatoiminnassa, mutta perhepiirin olen rauhoittanut palovapaaksi.-- Tähtään siihen, että 30 vuoden päästä olen edelleen palopuolella ja esimies-tehtävissä. Olen päättämässä lähihoi-

tajaopintoja ensihoidon koulutusohjel-massa, jotka jäivät Pelastusopiston takia kesken, mutta pelastustoimi kiinnostaa kuitenkin enemmän. On tekemisen mei-ninki, ei tarvitse aamulla miettiä, miksi lähtee töihin. -- Jyväskylässä on paljon alipäällystö-kurssin käyneitä, joten töiden suhteen ei ole kiirettä koulutukseen. Luultavasti 30-35 ikävuoden välissä lähden kuiten-kin ap-kurssille. Nyt tuntuu, että haluan jättää aikaa perheelle, kun on kaksivuo-tias tytär. Koti on voima, se pitää maan pinnalla.-- Määräaikaisena työnä ei palomiehen ammattia voisi kuvitellakaan. Tätä on tultu tekemään, eläkkeelle saakka. Jokainen opiston putken ja testit käynyt varmasti ajattelee, että tässä on ala, jossa ollaan loppuelämä.-- Eläkeasiat tuntuvat vielä kaukaisilta. 65 vuoden eläkeikä tuntuu liian kovalta. Lihaskuntoa pystyy vielä pitämään, mutta muut asiat, kuten hengitys- ja ve-renkiertoelimistöjen kunto, ovat asioita joihin ei itse paljon pysty vaikuttamaan. sopiva eläkeikä on tietenkin henkilökoh-tainen, mutta palomiehen ammatissa se pitäisi olla lähempänä 50-55 ikävuotta kuin kuuttaviittä.-- Jos oma fysiikka ei iäkkäämpänä mah-dollista raskaita tehtäviä, niin operatiivi-set koulutustehtävät kiinnostavat.

Jussi PöLLänen, 27Tampereen aluepelastuslaitos

-- Parasta ammatissa on toiminta. Kahta samanlaista päivää ei ole. Aikaisemmas-sa työssäni paperiteollisuudessa tehtiin toistuvasti samaa rutiinin omaista työtä

koneen vieressä vuorosta toiseen.-- Valmistuin kurssilta kolme vuotta sitten. sukeltajakurssille lähteminen on ollut mielessä, mutta muuten haluan ke-rätä ammattitaitoa miehistötehtävissä. -- Raskaimmat palomiehen tehtävät laittaa polvilleen nuorenkin jätkän, saati sitten jos olisi kolmekymmentä vuotta lisää niskassa. Paljon se on tietysti kiinni omasta kunnosta ja sen harjoittamises-ta. On teräsmiehiä jotka ovat huippukun-nossa eläkkeelle asti, mutta harvassa ne ovat. Oma kunto kuusikymppisenä on niin kaukainen juttu, ettei siitä osaa sanoa vielä mitään.-- Kun asemalla on sekä nuoria että van-hoja, toimii homma parhaiten. Vanhoilla ukoilla on kokemusta ja he rauhoitte-levat, kun tuoreet jätkät painaa mene-mään. Toiseksi ”vanhoille” on kehittynyt kokemuksen kautta ns. kliininen silmä tunnistaa potilaan vaivat ja todelliset hätätapaukset, sekä taito käsitellä, että haastatella potilasta eri tilanteissa. Koulunpenkiltä näitä taitoja ei juuri-kaan ”kesurille” kartu. Hyvät työkaverit merkitsevät paljon työssä jaksamiselle, kun ollaan yhdessä 24 tuntia vuorokau-dessa.-- Eläkeiän laskeminen olisi ollut pe-rusteltua, kun vertaa vaikka armeijan eläkeikään. Itselle olisi tällä hetkellä enemmän merkitystä alan palkkojen nostolla.

TEKsTI: MIKKO TERÄVÄ, MARKO PARTANEN.

KUVAT: MIKKO TERÄVÄ, MARKO PARTANEN, HANNU KOKKONEN.


Poliittinen ratkaisu, jossa sivuutet-tiin pelastustoimen todellisuus,

tiivistää Helsingin kaupungin pelas-tuskomentaja Kari Lehtokangas.

–– Hallitushan ei päätöksessään mitenkään kiistänyt eläkeiän laskemi-sen puolesta esitettyjä perusteita. Jos olisi katsottu vain palomiesten tilan-netta, yhtä ammattikuntaa, peruste-lut olisivat varmasti riittäneet. Edelle meni pelko siitä, että vaatimukset le-viävät muihin ammattiryhmiin.

–– Vuosien työn jälkeen syntyi ratkaisu, mikä ei ollut mikään ratkai-

su. Hallitus meni matalasta kohdasta aitaa.

Keski-Uudenmaan pelastusjoh-taja Pekka Vänskä harmittelee, että hallituksella oli ratkaisun avaimet käytettävissään.

–– Olen pettynyt siihen, että esille tuli myös kustannusneutraaleja tapoja ratkaista asia, mutta niitä ei haluttu huomioida. Hallituksella olisi ollut eläkeiän laskussa käytettävissä kei-noja, joilla ei olisi aiheutunut yhtään enempää kustannuksia.

–– Ratkaisussa on viimekädessä

kyse siitä, että hyväksytään pelastus-toimen palvelukyvyn lasku: pelas-tuslaitokset eivät kykene tarjoamaan kansalaisille sellaisia palveluita, joita yleisesti voidaan edellytetään ammat-tipalomiehiltä, Vänskä sanoo.

Mikään yksittäinen hanke ei ratkaise

–– Eläkeiän laskeminen kohtuulli-seksi ei olisi yksin ratkaissut pelastus-henkilöstön työssä jaksamisen ja pe-lastuslaitosten voimavarakysymyksen

eläkeiäN lasku olisi olluT Tärkeä osapelastuslaitosten voimavarojen varmistamista

HALLITUKSEN ELäKEIKäLINjAUS

Iltakoulukäsittely oli pettymys myös pe-lastushenkilöstön ammatillisen eläkeiän puolesta toimineille pelastusjohtajille. Eläkeiän lasku ei olisi yksin ratkaissut pe-lastuslaitosten voima-varakysymystä, mutta tärkeä osatekijä se olisi ollut.

-- Viimeisen vuoden aikana on tullut uutta tietoa palomiesten ikääntymis-ongelman korjaamisesta, muun muassa kustannuksista, jotka olisivat vaa-tineet lisäselvityksiä -- mutta näyttää siltä, että hallitus ei halunnutkaan katsoa asiaa pelastusalan näkökulmasta, pahoittelee pelastuskomentaja Kari Lehtokangas.

ongelmaa, huomauttaa Lehtokangas.–– yhtä täysratkaisua ei ole, vaan

monta tekijää. Samoin toimintakyky-hankkeesta puhuttaessa on ollut väärin sanoa, että siitä löytyisi vastaukset kaik-keen. Näinhän se ei ole. Eläkeiän lasku ja toimintakykyhanke olisivat tukeneet toisiaan. Hankkeesta löytyy varmasti osia, joita voidaan hyödyntää, mutta niin paljon ei odotuksia voi ladata, että jäte-tään jotain muuta tärkeää tekemättä.

Lehtokangas näkee laitosten voima-varakysymyksen ikään kuin palapelinä, jossa alempi eläkeikä, uravaihtoehdot, koulutuksen kehittäminen ja toiminta-kykyhankkeen esitykset olisivat kaikki olleet tärkeitä paloja.

–– Nyt hallitus otti ison palan pois. Tarkan numeron sijaan olisi riittänyt toteamus, että pelastushenkilöstön elä-keikää täytyy laskea. Oikeaa eläköity-misikää olisi ollut varaa selvittää tämän jälkeen.

Jäljelle jäi tukku kysymyksiä, kuten millä keinoin palomiehet saadaan jak-samaan yhä pidempiä työuria, ja missä

iässä yhteiskunnan kannattaa vielä kou-luttaa uusiin työtehtäviin.

Inhimillisiä ja yhteiskunnallisia vaikutuksia

Uraselvitysmies Pekka Myllyniemi on pelastusjohtajien mielestä hyvä valinta vaikeaan tehtävään.

–– Pitää olla realisti: aikaa on vähän ja pureskeltavana isoja asioita. Selvitet-tävänä olevia asioita on monelta osin katsottu jo aikaisemmin. Selvitysmie-hen raportilla on kuitenkin painoar-voa, joten jos siihen löytävät tiensä jo aikaisemmin tehdyt esitykset, on tulos positiivinen, Lehtokangas sanoo.

–– Myllyniemi on alan tunteva hen-kilö. Mutta pystytäänkö selvityksessä todella tuomaan jotain uutta, jää näh-täväksi, Vänskä miettii.

Vänskän mielestä keskeinen seikka uraselvityksessä on ansiotaso:

–– Ammattimies, joka on tehnyt työtään 30 vuotta, siirretään viimeisek-si kolmeksi-viideksi työvuodeksi tehtä-

”Silloin ollaan nesteessä,jos muutaman vuoden päästä huomataan, että ratkaisut ovatvain paikallisia.


vään, joka ei vastaa hänen työkokemus-taan tai -koulutustaan. Jo tämä on kova arvostuksen lasku ja henkinen isku. Jos siihen liittyy vielä ansiotason pudotus, on käsillä todellinen inhimillinen trage-dia. Ihmiset rakentavat elämänsä tietyn saavutetun ansiotason perusteella.

BRONTO SKYLIFT OY ABTeerivuorenkatu 2833300 TAMPEREPuh 020 7927 111Fax 020 7927 300www.bronto.fi

Vänskä pitää valitettavana, ettei pelastuslaitoksissa ole toistaiseksi otet-tu aidosti käyttöön paljon puhuttua ikäjohtamista, jossa ikääntyneiden kokemusta hyödynnettäisiin ja heitä arvostettaisiin. Jotta ikäjohtaminen onnistuisi täytyy myös osata avata ns. taloudellinen urapolku. Jos ikääntyvän henkilön työtulot vähenevät, on turha puhua mistään ikääntyvän palomiehen urapoluista. Ne eivät vaan onnistu il-man, että huomioidaan myös asian-omaisten henkilöiden taloudellinen urapolku.

Ongelma ei saa jäädä yksin pelastuslaitoksille

Sekä Helsingissä että Keski-Uudella-maalla on toistaiseksi pystytty järjestä-mään laitoksen sisältä työtä palomie-hille, joilla on alentunut työkyky. Hel-singissä työvuorosta pelastuslaitoksen muihin tehtäviin on lyhyesti tai pitkä-aikaisesti siirtynyt kolmisenkymmentä palomiestä, Keski-Uudellamaalla luku on viisi.

–– Ikääntymisen pelastuslaitosten toimintakyvylle tuoma ongelma ei ole kokonaisuudessaan vielä tässä ja nyt, mutta ihan ovella se on. Helsingissä palomiehet jäävät nyt eläkkeelle kes-kimäärin 59-vuotiaana. Siihen, että todellinen eläkeikä on 65, ei ole todel-lisuudessa montaa vuotta aikaa. On vii-meisiä hetkiä tarttua sarviin ja kääntää kelkkaa, Lehtokangas laskee.

Kaikkein tärkeintä on tehdä hyvää yhteistyötä. Pahinta on, jos vastuu jäl-kipyykistä sysätään yksin pelastuslaitos-ten ratkaistavaksi.

–– Ministeriön tulee pitää asiaa ja keskustelua esillä, eikä vain työntää taka-alalle. Kuntaliiton pitää olla ak-tiivinen ja huolehtia valtakunnallisesti siitä, että lisäresursseja saadaan, jos niitä tarvitaan.

–– Pallo ei saa pysähtyä vain laitok-sille, vaan jokaisen osapuolen on otetta-va pallo haltuun ja tehtävä yhteistyötä. Silloin ollaan nesteessä, jos muutaman vuoden päästä huomataan, että mitään ei ole tapahtunut, ja että ratkaisut ovat vain paikallisia. Laitosten omat mah-dollisuudet tehdä jotain ovat vain ra-jallisia, Lehtokangas huomauttaa.



Crossfit koukuttaa

äärimmäistä rääkkiä ja kilpailuhenkisiä treenejä -- Yhdysvalloissa Crossfit on kova juttu palomiesten ja poliisien joukossa. Eurooppaan laji on vasta nousemassa. suomessa harrastajien taso on kova: porilainen Mikko Salo kävi hakemassa Crossfitin mestaruuden suoraan jenkkien nenän edestä.

Veikkausliigan ex-futaaja, nykyinen Satakunnan pelastuslaitoksen pa-

lomies-pelastussukeltaja Mikko Salo on aina ollut kiinnostunut omien rajojen ylittämisestä. Muutama vuosi sitten Mikko haki uutta inspiraatiota har-joituksiin. Juha Kangasniemen kanssa hän löysi netistä uuden treenisivuston. Crossfit – siitä piti ottaa selvä.

–– Treeni imaisi saman tien mu-kaansa. Olen kokeillut kaikenlaisia lajeja ja harjoituksia, mutta tähän jäin koukkuun. Alla oli jo kova kunto, mutta selvästi suorituskyky on noussut aivan uudelle tasolle, Mikko kuvailee.

yhdysvalloissa Crossfit on saavutta-nut kovaa suosiota viimeisen kymme-nen vuoden aikana. Laji on erityisesti

palomiesten, poliisien, ammattisoti-laiden ja kamppailulajien harrastajien suosikki.

–– Ammatin kannalta Crossfit on täysin sopivaa harjoittelua. Harjoitus-menetelmä parantaa loistavasti fyysis-tä kapasiteettia. Treenataan epämu-kavuusalueella, jolloin mukaan tulee henkinen kestävyys.

Toiminnallista treenaamista

Crossfit on toiminnallinen voima- ja kunto-ohjelma, jossa yksittäisten lihas-ten sijasta korostetaan liikkeitä ja liikku-mista luonnollisten liikeratojen kautta. Liikkeitä tehdään sekä lisäpainoilla että Kaliforniassa käyty kisa huipentui kymmenen liikkeen yhdistelmälajiin.

GAM

Es20

09.c

ROss

FIT.

cOM


vain omaa massaa hyödyntäen.–– Rajut tankoliikkeetkin kuuluvat

lajiin, mutta esimerkiksi taljat eivät. Uusia liikkeitä ei ole keksitty, vaan tapa harjoitella. Kuntosalilta takaisin perus-asioihin. Liike ja toistomäärä kelloa vas-taan, summaa Mikko.

Harjoittelussa vaihtuvia sarjoja teh-dään mahdollisimman kovalla intensi-teetillä, skaalattuna itselle sopivalla vas-tuksella. Päivän treeni (WOD) sisältää yhdestä viiteen liikettä ilman taukoja. Vakioituja harjoituksia, joita on kaikki-aan parisensataa, on nimetty naisten ja miesten nimillä.

–– Grace tarkoittaa 60 kiloa tangos-sa, rinnalle ja ylöstyöntö, kolmekym-

mentä toistoa mahdollisimman nope-asti. Cindy on viisi leukaa, kymmenen etunojapunnerrusta ja 15 kyykkyä, 20 minuutissa niin monta kertaa kun pys-tyy. Tulosten seuraaminen ja parantami-nen on se koukuttava juttu.

–– Treeni on lyhyt, mutta jos sen jälkeen tekee mieli vielä harjoitella, on treeni tehty löysästi! Itse olen usein teh-nyt lämmittelyn, pienen voimaosion – jalkakyykkyä tai rinnallevetoa – ja sitten WODin. Kaikki menee tuntiin.

silppuri Kaliforniassa

Laji korostaa kilpailuhenkisyyttä, omi-en ja muiden tulosten jatkuvaa paran-

tamista. Kilpaileminen on osa lajin yhteisöllisyyttä. Mikolle oli selvää, että oma taso suhteessa muihin lähdetään selvittämään kisoissa.

Huhtikuussa Irlannissa järjestetyn Euroopan Crossfit-mestaruuden voi-ton jälkeen ryhdyttiin valmistautumaan kesäkuun Kalifornian-maailmanmesta-ruuskilpailuihin. Kilpailulajit julkaistiin vasta paikan päällä. Menettely kuvaa hyvin Crossfitin kokonaisvaltaista filo-sofiaa: pitää olla valmis mihin tahansa fyysiseen suoritukseen.

Ensimmäisenä päivänä suoritettiin viisi lajia. 7,1 kilometrin maastojuok-sun jälkeen edessä oli maastanosto, hiekkasäkkien kanto, soutu ja metalli-

-- Vielä löytyy parannettavaa ja omien rajojen ylittämistä, sanoo Crossfit-mestari Mikko Salo.


paalun maahanlyönti sekä viimeisenä lajina seinäpallo ja tempaus. Toinen päivä käynnistyi tempausmaksimilla, jonka jälkeen siirryttiin kolmen liik-keen yhdistelmään: käsinseisontapun-nerrus, kahvakuulan heittely ja vatsa-lihasliikkeet.

Lajien edetessä kilpailu kävi tasai-sena Mikon ollessa hyvissä asemissa, kunnes edessä oli viimeinen laji. Siihen porilainen lähti toisena.

Teräsmiehet punnittiin kelloa vas-taan (suluissa toistot): rinnalleveto 70 kg lisäpainolla (15), varpaiden veto leu-anvetotankoon tangossa roikkuen (30), tasahyppyjä laatikolle (30), voimavedot renkailla (15), tuplanaruhyppely (30), työnnöt rinnalta suorille käsille lisä-painolla (30), työnnöt rinnalta suorille käsille lähtien kyykystä 61 kg lisäpai-nolla (15), leuanveto (30), askelkyykky lisäpainolla (45), punnerruksesta ylös hyppy (30).

Mikko veti hirmuisen puristuksen ainoana alle 20 minuutin ja otti kisan voiton. (liikkeet, painot ja ajat tarkem-min: games2009.crossfit.com)

–– Viimeinen laji meni hyvin, ja kaverit alkoivat jo hyytyä. Pystyin pitä-mään lyhyimmät tauot suoritusten vä-lissä. Paikalla sanottiin, että kilpailijat laitettiin silppurin läpi ja siltä se tosiaan tuntui.

ylämäkivoittoinen maastojuoksu ja olympianoston tempauksen maksimi kuvaavat hyvin lajin ääripäitä. Soppaan vielä tuplanaruhyppely ja renkaat, niin keitos alkaa olla valmis.

Ei paras, mutta hyvä kaikessa

Mestaruudesta palkittiin World’s Fit-test Human -tittelillä. Heti kilpailun jälkeen leimahtivat spekulaatiot siitä, kuka ja minkä lajin atleetti sitä itse asi-assa onkaan ”maailman kovin”. Mikkoa vertailut naurattavat. –– No joo, onhan tuosta saanut kuulla...

–– Crossfitin idea on, että et ole paras missään, mutta et huonoinkaan missään. Ideaalisella crossfittaajalla on telinevoimistelijan ominaisuuksia, 800 metrin juoksijan ominaisuuksia ja hän on hyvä painonnostaja. Hän on kestävä,

vahva sekä kimmoisa. Monipuolinen at-leetti, jolla on pitkää kestävyyttä, mutta myös räjähtävää voimaa.

Jenkeissä kilpailuissa on paljon esi-merkiksi painijoita ja moniottelijoita.

Mikko suosittelee lajia kaikille omasta fyysisestä kehityksestään kiin-nostuneille ja muistuttaa, että jos painot tai toistot tuntuvat kovilta, harjoituksia voi skaalata omalle tasolle.

–– Pelkästään masokistien lajista ei ole kyse, vaan kaikenikäiset ja -kuntoiset voivat harrastaa.

Parhaiten lajiin tutustuu Crossfitin nettisivuilla, joissa on treenipäiväkir-joja ja liikkeet videoina. Porin kes-kuspaloasemalta voi kysyä tarvittaessa treenineuvoja. Toistaiseksi Suomessa on yksi sali Helsingissä erikoistunut Crossfitiin.

Lisätietoa lajista ja kilpailusta:crossfit.com

Yhdysvalloissa Crossfit näkyy saleilla, lehdissä ja netissä. Crossfit Games on vuoden päätapahtuma.

GAM

Es20

09.c

ROss

FIT.

cOM

JULKAIsUT

Työ- ja virkasuhteen päättämiseen liit-tyvistä ongelmista ja oikeuksista on

koottu tiivis opas Potkut? Työ- ja virkasuh-teen päättäminen. Kirja on julkaistu TJS Opintokeskuksen julkaisusarjassa ja se on tarkoitettu erityisesti luottamusmiehille ja henkilöstön edustajille.

Kirjan on kirjoittanut Lapin yliopiston työoikeuden professori Seppo Koskinen. Kirjaan on koottu keskeistä tietoa siitä, millaisten edellytysten tulee täyttyä ja mitä menettelytapoja kuuluu noudattaa, kun pu-hutaan irtisanomisesta tai työ/virkasuhteen purkamisesta.

Virkasuhteen päättymisessä on merki-tystä sillä, onko kyse valtion virkamiehen vai kunnallisen viranhaltijan virkasuhteen päättymisestä. Kirjassa esitellään sekä val-tion virkamieslain (VirkamL) että kunnal-lisen viranhaltijalain (KvhL) säädökset vir-kasuhteen irtisanomisesta, purkamisesta ja päättymisestä.

IRTISANOMISPERUSTEET ovat joko henkilökohtaisia tai tuotannollisia ja ta-loudellisia.

Henkilökohtaisella perusteella virka-mies voidaan irtisanoa vain asiallisen ja painavan syyn perusteella. Kysymys voi olla esimerkiksi virkatehtävien laiminlyönnistä tai virkavelvollisuuksien vastaisesta toi-minnasta, poissaoloista, epärehellisyydestä, rikoksista, kilpailevasta toiminnasta tai so-pimattomasta käyttäytymisestä.

Henkilökohtaisilla perusteilla tapah-tuvaan irtisanomisen perusteet arvioidaan


Kirjaa myy TJs Opintokeskus: www.tjs-opintokeskus.fi/aineistot

kokonaisharkintana, jossa arvioi-daan esimerkiksi teon astetta, mää-rää, perusteita, vahingollisuutta ja toistuvuutta, virkamiehen asemaa, teon yleistä vaikutusta työpaikalla sekä teon merkitystä yleiselle tur-vallisuudelle.

Virkasuhteen purkaminen edellyttää virkamiehen käyttäy-tymiseltä tai laiminlyönniltä suurempaa moitittavuutta kuin irtisanominen.

Kirjassa mm. selvitetään esimerkkien avulla, voiko virka-ajan ulko-puolinen käytös olla irtisanomisperusteena, mikä merkitys irtisanomistilanteessa on vi-ran arvostuksella ja yhteiskunnallisella mer-kittävyydellä, millainen irtisanomissuoja on luottamusmiehellä, sekä millainen viranhal-tijan sairaus, vamma tai tapaturma ei ole lain mukainen irtisanomisperuste.

Myös virkamiehen uudelleensijoittami-sesta ja -kouluttamisesta on kirjassa katsa-us.

LUOTTAMUSMIEHILLE ja ammattiliit-tojen paikallisyhdistysten aktiiveille kirjassa on selkeästi esitetty ohjeet erilaisiin ongel-matilanteisiin: miten toimia niin jäsenistöön kuin työantajaan päin, mitä tulee erityisesti huomioida, millaisia oikeuksia ja mahdolli-suuksia tilanteessa on, miten valmistautua yT-neuvotteluihin.

Irtisanominen henkilökohtaisilla perus-teilla on irtisanottavalle aina raskas koke-mus. Luottamusmiehen läsnäolo tilanteessa

voi auttaa varmistamaan, että kohtelu on oikeudenmukaista: esimerkiksi työsuhteen purkamisen perusteet ovat lain ja virkaehto-sopimusten mukaiset ja että ne on ilmaistu asiallisesti.

Potkut? Työ- ja virkasuhteen päättä-minen on hyvä opas luottamusmiehille ja henkilöstön edustajille. Kirja selventää pe-ruskäsitteet ja antaa pohjaa ongelmatilantei-den selvittämiseen työpaikalla. Irtisanomis-asioissa Palomiesliiton jäseniä tukee liiton toimisto, joista saa lisää ohjeita ja tarvittaessa asianajoapua.

Potkuja ei voi jaella ihan miten sattuu

PALVELEVASTA PAINOTALOSTAammatti-, järjestö-, asiakas- ja aikakauslehdettuotekuvastot, esitteet ja julisteetvuosikertomukset

[email protected]

Painotalo Auranen Oy (03) 42441, faksi (03) 4244 201

www.auranen.fi

ammatti-, järjestö-, asiakas- ja aikakauslehdettuotekuvastot, esitteet ja julisteetvuosikertomukset

ammatti-, järjestö-, asiakas- ja aikakauslehdet

Auranen_210x63.indd 1 2/1/08 11:00:31 AM

Mittalaitteiden data tallennetaan testin seurantahuoneessa. Ruuduilta seu-rataan lämpötilan, happi- ja häkäpitoisuuden kehittymistä testin kuluessa.

Aerosolisammuttimen toinen testi on käynnistymässä Pelastusopis-ton palotalolla. Tuntiopettaja Vesa-Pekka Kemppainen ja projekti-päällikkö Jarkko Jäntti tutkivat DsPA-sammutinta ja edellispäivän testin tuloksia.

Kun aerosoli on levinnyt huoneis-toon, testissä noin kolmen minuu-tin ajan, sammutuspari aloittaa sammutushyökkäyksen.

Lämpökameran kuva tallennetaan myöhempää tarkastelua varten. Keit-tiössä on palanut 14 minuuttia, ja DsPA-sammuttimet on juuri heitetty asuntoon. Kuvassa seinän takana näkyvässä keittiössä kaapiston ylä-reuna on avoliekillä.


Testipenkissä sammutusmenetelmät

Testit toteutettiin elokuun alussa kahden viikon aikana. Cobra-kor-

keapainesammuttimella ja DSPA- sam-muttimella tehtiin kummallakin kol-me koetta, jonka lisäksi vertailutiedon saamiseksi toteutettiin yksi perinteinen sammutushyökkäys ja yksi vapaan palon koe. Omaa Cobraa testataan parhaillaan useassa pelastuslaitoksessa ja DSPA-sammutintakin on jo esitelty monen laitoksen harjoituksissa. Pelastusopiston toteuttamassa kokeessa olosuhteet stan-dardoitiin mahdollisimman pitkälle ver-tailukelpoisten kokemusten saamiseksi.

–– Kokeilla haetaan kokemus-ta siitä, miten sammutusmenetelmät toimivat yleistetyssä huoneistopalossa. Palotalon kolmanteen kerrokseen on PRONTOn tietojen mukaan mallin-nettu yleisin huoneistopalo, jossa palo syttyy keittiöstä ja asukkaat ovat ma-kuuhuoneessa, kokeita johtanut pro-jektipäällikkö Jarkko Jäntti kertoi.

Jäntti korosti, että kyse ei ole niin-kään korvaavan sammutusmenetelmän etsimisestä, vaan täydentävästä menetel-mästä, jolla voidaan helpottaa savusu-keltajien työtä tai ostaa lisäaikaa ennen savusukeltajien saapumista kohteeseen. Cobra ja DSPA valittiin kokeeseen, kos-ka haluttiin selvittää menetelmiä, joissa voidaan sammuttaa paloa menemättä kohteeseen sisään.

sammutustehtävän kuormittavuudesta arviot

yksi sammutusmenetelmän testi palota-lossa on alku- ja jälkitöineen työpäivän

Toimintakykyhanke testasi vaihtoehtoisia sammu-tusmenetelmiä Pelastus-opiston harjoitusalueella. Palotaloon rakennettiin koeasunto, jossa selvi-tettiin cobran ja DsPA:n toimivuutta tyypillisessä keittiöpalossa.

pituinen. Aamulla rakennetaan keittiö, testataan sekä kalibroidaan mittalaitteet ja asennetaan kamerat, jonka jälkeen poltto kestää noin tunnin. Kokeen jäl-keen tallennus pysäytetään, tarkistetaan saadut tiedot ja otetaan palaute. Päivän päätteeksi palanut keittiö puretaan, huoneisto siivotaan ja tuuletetaan. yöllä huoneisto kuivataan lämpöpuhaltimilla seuraavaa aamua varten.

Nyt tehdyt kokeet tallennettiin kolmella lämpökameralla ja kahdella videokameralla. Lämpötila-anturit ja

palokaasunmittausanturit sijoitettiin keittiöön ja makuuhuoneeseen. Läm-pötilat mitattiin kummastakin huo-neesta neljältä ja palokaasut kahdelta eri korkeudelta. Lisäksi mitattiin sammu-tusveden käyttö ja sammutusyksikön jäsenten sykkeet.

–– Kerätyn datan ja laadullisen ar-vion perusteella tehdään johtopäätöksiä uhrien selviämisestä, palomiesten kuor-mituksesta ja sammutusmenetelmän toimivuudesta, Jäntti kertoi.

PRONTON tietojen perusteel-

Mittalaitteiden data tallennetaan testin seurantahuoneessa. Ruuduilta seu-rataan lämpötilan, happi- ja häkäpitoisuuden kehittymistä testin kuluessa.

Aerosolisammuttimen toinen testi on käynnistymässä Pelastusopis-ton palotalolla. Tuntiopettaja Vesa-Pekka Kemppainen ja projekti-päällikkö Jarkko Jäntti tutkivat DsPA-sammutinta ja edellispäivän testin tuloksia.

Kun aerosoli on levinnyt huoneis-toon, testissä noin kolmen minuu-tin ajan, sammutuspari aloittaa sammutushyökkäyksen.

Lämpökameran kuva tallennetaan myöhempää tarkastelua varten. Keit-tiössä on palanut 14 minuuttia, ja DsPA-sammuttimet on juuri heitetty asuntoon. Kuvassa seinän takana näkyvässä keittiössä kaapiston ylä-reuna on avoliekillä.


Testipenkissä sammutusmenetelmät

la kokeessa ensimmäinen auto saapui kohteeseen kahdeksan minuuttia hä-lytyksestä ja kahden minuutin päästä siitä paikalle tuli sammutusyksikkö.

–– Nyt varioidaan sitä, mitä PRON-TO ei kerro, eli kauanko menee sytty-misestä siihen kun pelastuslaitos saa hälytyksen. Tätä aikaa testipäivinä on vaihdeltu 3-5 minuuttiin.

Koetilanteessa yksiköt odottivat kokeenjohtajan aikataulutettuja käs-kyjä palotalon pihalla. Hälytykseen lähdettiin leposykkeellä. Kohteeseen

saavuttaessa sammutuspari vei DSPA:n asuntoon murtamalla oven, heittämällä sammuttimet sisään ja sulkemalla oven. Tämän jälkeen tehtiin perusselvitys ja sammutushyökkäys.

DsPA antaa lisäaikaa

Toisena menetelmänä testattua DSPA:ta oli kokeeseen tullut seuraamaan laitteen hollantilaisen valmistajan ja suomalaisen maahantuojan edustajat. Kokeessa 5,4 kiloa painavia DSPA-5 -

sammuttimia käytettiin kerralla kolme kappaletta. yksi sammutin sisältää 3,3 kiloa kaliumia.

–– DSPA on alkusammutusnyrkki, jolla lyödään liekit ja lämmöt alas. Palo jää kytemään, mutta niin kauan kuin aerosolia on ilmassa, se ei leimahda tai lieskahda. DSPA antaa aikaa tehdä selvi-tykset, jonka jälkeen tehdään normaali sammutustyö, mutta ihan eri lämmössä ja vähemmällä vedellä, myyntipäällikkö Ari Sallavo EH-Tekistä selvensi.

Sallavon mukaan yksi DSPA-sam-mutin kattaa laskennallisesti 60 kuu-tion tilan. DSPA:n omissa laborato-riotestissä metrin korkeudelta mitattu lämpötila laski 300 asteesta 100 astee-seen 30 sekunnissa. –– Erittäin tiiviissä rakenteissa päästään 20-30 minuuttiin, ennen kuin syttyminen alkaa uudes-taan. Se tietysti edellyttää, että kaikki aukot ovat kiinni.

Kiinteitä DSPA-asennuksia on ollut pitkään sukellusveneissä, vankiloissa, metroissa ja museoissa. DSPA-sam-muttimia on käytössä erityisesti yhdys-valloissa ja Keski-Euroopan maissa.

DSPA:n toimitusjohtaja Jorg G.L. Aaldering korosti, että kyseessä on nimenomaan laite, jolla parannetaan työturvallisuutta. Palokaasujen joh-dosta asukkaita ehkä pystytä enää pe-lastamaan, mutta alkusammutusnyrk-ki tekee palomiehille turvallisemman työskentely-ympäristön.

–– Palomiesten lisäksi laitetta voi käyttää asuntopaloissa myös asukkaat, tilanteessa jossa käsisammuttimet eivät enää auta. Laite on täysin huoltovapaa, varastointiaika on 15 vuotta ja sytytin pitää vaihtaa 5 vuoden välein Sokka irti, ulos, ovet kiinni, ja soitto hätänume-roon. Niin kauan kun aerosoli on ilmas-sa, palo ei leviä, Aaldering sanoi.

Vakaa heittokäsi ja hyvä näkyvyys

DSPA-sammuttimen kokeissa yksikön-johtajana toiminut Vesa-Pekka Kemp-painen piti testiä mielenkiintoisena kokeena.

Porrashuoneessa sytyttimen sokka vedetään irti ja sammutin heitetään asuntoon. Kaliumjauhe leviää aeroso-

Katsojien ja kilpailijoiden turvallisuus ei ole yhden-

tekevää, sillä jos puutteita ha-vaitaan, saattaa vaakalaudalla olla pahimmillaan koko kilpailun järjestäminen tulevaisuudessa. ”suurajojen” turvallisuusjärjes-telyt tukeutuvat vuosien ajan hiottuihin rutiineihin. Järjes-täjällä AKK sportsilla on oma pelastustoimen johtokeskus, joka toimii ralliviikon ajan kilpai-lukeskuksessa.

Keski-suomen hätäkeskuk-sessa ralliviikonloppu on vuoden kiireisimpiä. Hätäkeskus nimeää rallien ajaksi yhden pöydän ja päivystäjän vain rallin aiheutta-mien soittojen hallintaan.

-- Rallin pöytää hoitaa sama henkilö koko tapahtuman ajan. Päivät ovat pitkiä, mutta tällä menettelyllä päästiin eroon siitä, että tietoa katoaisi työvuoron vaihdon yhteydessä, toteaa rallin pelastustoiminnasta ja turvalli-suusviestinnästä vastaava Jari Wilén, joka siviilivirassaan toimi pitkään Keski-suomen hätäkes-kuksen viestipäällikkönä.

-- Jos sattuu jotain, joka liippaa läheltä rallia, hätäkes-

kus ottaa ensin yhteyttä rallin johtokeskukseen. Tai toisinpäin, jos johtokeskus saa tiedon avun tarpeesta, se keskustelee ensin hätäkeskuksen kanssa. Hätä-keskuksen ja rallin johtokeskuk-sen välille on luotu oma VIRVEn puheryhmä. Yhdessä katsotaan, kummalla on lähempänä resurs-seja. Aina hälytetään lähin ja tarkoituksenmukaisin apu, joko hätäkeskuksen hälyttämänä tai rallin organisaatiolta.

Erikoiskoe on suljettu kilpai-lualue, johon hätäkeskus ei voi lähettää yksiköitä. Kilpailija on valmistautunut ajamaan pikatai-paleen mahdollisimman nopeasti ja siitä olettamuksesta lähtien, että tie on tyhjä katsojista ja muusta liikenteestä.

-- Ainoastaan rallin johtokes-kus voi keskeyttää kilpailijoiden lähettämisen erikoiskokeelle. Jos yhteiskunnan apuja lähetetään, ajetaan reitille aina erikoisko-keen lähdön kautta, ei maalista tai reitin varrelta, ettei tule riskiä ajaa kilpailijaa päin. Muutaman kerran on jouduttu näin teke-mään, ja yhteistyö hätäkeskuk-sen ja kilpailun johdon kanssa

TaVoiTTeeNa TurValliNeN ralli

lina ylipaineella ilmaan. Jos sytytin jäisi suutariksi, sammutin purkautuisi auto-maattisesti 270 asteessa.

–– Testissä asuntoon heitettiin kolme sammutinta. Ensimmäisen kokeen (vasta prototyyppiasteella ollut) neljän sekunnin sytytin vaihdettiin toisessa testissä kahdek-san sekunnin sytyttimeen, kun kaikki sytyt-timet eivät toimineet. Aerosoli purkautui 40 sekunnissa. Selvästi näki, että lämmöt putosivat ja sammutin hillitsi paloa, Kemp-painen kertoi.

–– Ensimmäisessä testissä näkyvyys oli ihan hyvä. Kun ensimmäinen lähti pur-kautumaan, toi se ylipaineen ja täytti rap-pukäytävän savulla. Jos sytytintä joutuisi ruuvailemaan paikalleen, se onnistuisi vain lämpökameran kanssa.

Käyttökokemuksena Kemppainen to-tesi, että todellisessa tilanteessa on tärkeää, että kohteeseen ensimmäisenä saapuva osaa käyttää DSPA:ta ja pystyy sen heittämään sisään asuntoon.

Tarkat tulokset loppuvuodesta

Kokeet toteutettiin osana sisäasiainministe-riön ja pelastusopiston toimintakykyhank-keen osahanketta kolme. Kolmoshanke on neljästä osahankkeesta eniten varsinaiseen pelastustoiminnan työhön liittyvä: sam-mutuskokeiden lisäksi hankkeessa on mm. yhdessä VTT:n kanssa selvitetty pelastus-yksikön alkuselvityksiin kuluvaa aikaa ra-kennuspaloissa ja liikenneonnettomuuk-sissa eri vahvuuksilla sekä koottu palotut-kimustietoa Paloportti-nettisivulle.

Toimintakykyhankkeen testien myötä on palotalon kolmannen kerroksen huo-neisto rakennettu uusiksi.

–– Jos myöhemmin haluttaisiin testata muita sammutusvaihtoehtoja tai menetel-miä esimerkiksi täydenpalon vaiheessa, voi-daan kokeet tehdä samassa ympäristössä ja tulokset ovat keskenään vertailukelpoisia, Jarkko Jäntti kertoi.

–– Tarkoitus olisi, että Pelastusopisto jatkossakin testaisi tekniikoita ja niiden sopivia käyttömenetelmiä pelastuslaitosten hyödyksi ja laatisi suosituksia. Pelkkä tek-niikan toimivuus ei tietenkään riitä, vaan myös hankintaan, käyttökoulutukseen ja ylläpitoon tarvitaan investointeja. Niitä myös tarkastellaan selvityksessä.

Pelastusmenetelmäselvityksen tulokset julkaistaan kokonaisuudessaan myöhem-min tänä vuonna. Selvitysajoista tulee oma tutkimus, joka julkaistaan Pelastusopiston tutkimussarjassa. Kaikkien toimintakyky-hankkeiden yhteisraportti ja osahankkei-den raportit julkaistaan loppuvuodesta.


Kun satatuhatta katsojaa pakkautuu metsäteiden varsille katsomaan parhaimmillaan kahtasataa kiitäviäralliautoja, täytyy turvallisuusasioiden olla kunnossa. Neste Oil Ralli on saanut vuosittain kiitosta järjestelyjen sujuvuudesta.

on sujunut niin hyvin, että mitään vaaratilanteita ei ole ollut, Wilén kertoo.

Yhteisiä sääntöjä, menettely-tapoja ja varautumista käydään läpi suunnittelu- ja tiedotustilai-suuksissa, joihin hätäkeskuksen, poliisin ja pelastustoimen lisäksi osallistuu keskussairaala, alueen terveyskeskuksia ja sairaankulje-tusyrityksiä.

PELASTUS- ja ensihoitoyksiköt henkilöstöineen – lääkäreitä ja ambulanssihelikopteria lukuun-ottamatta – AKK vuokraa Pe-lastusopistolta. Kansainvälisen autoliiton FIA:n määräykset edel-lyttävät erikoiskokeille FIV-ensi-hoitoyksiköitä (Fast Intervention Vehicle). FIVit varustellaan pe-lastus- ja raivausvälineillä sekä ensihoitokalustolla. Miehistönä FIVissä on lääkäri, ensihoitota-soinen palomies-sairaankuljet-taja, palomies ja kuljettaja. FIVin lisäksi pätkillä on sairaankulje-tusyksiköitä, joissa on vastaava miehitys ilman lääkäriä.

Tämän vuoden ralliin vuok-rattiin yhdeksän FIViä ja kuusi sairaankuljetusyksikköä. Johto-

keskuksesta yksiköitä liikutellaan niin, että jokaisen erikoiskokeen lähdössä on yksi FIV ja yksi ambulanssi. Yli 15 kilometrin pätkillä on väliturvapiste, jossa on sijoitettuna FIV.

Lisäksi on määritelty satel-liittipisteitä, joissa on kaksi FIV-yksikköä ja kaksi ambulanssia. Pisteestä kymmenen minuutin etäisyydellä on usean erikoisko-keen lähtö. satelliitti paikkaa, jos ek:n lähdöstä lähtee FIV tehtävälle. satelliitista hoidetaan myös tehtäviä, joita yleisölle sattuu siirtymillä.

ENSIHOITOyKSIKöT ovat rallissa kilpailijoiden ulosajojen varalta, mutta myös auttamassa yleisöä. Viime vuosina on säästytty vaka-vilta onnettomuuksilta. Järjestäji-en kannalta pahin tilanne on se, että auto syöksyy yleisön sekaan.

Pelastusopistolta Neste rallin työtehtäviin on osallistunut opettajia ja tuntiopettajia sekä satunnaisesti myös ap-opis-kelijoita. Ensimmäiset yksiköt saapuvat turvaamaan torstai-aamun harjoituserikoiskoetta. Viimeinen yksikkö vapautuu rallin

päätyttyä sunnuntai-iltapäivänä. Pisimmillään yksikön työpäivälle kertyy pituutta aamuviidestä iltayhteentoista. – Ralli on ollut mielenkiintoinen projekti tehdä ja kartuttanut kokemusta isojen or-ganisaatioiden suunnittelusta ja ohjauksesta, vanhempi opettaja Heikki sederholm Pelastusopis-tolta kertoo.

Ralliauto poikkeaa monella tavalla normaalista liikenne-onnettomuuteen joutuneesta ajoneuvosta. Kuljettajan pelasta-misen kannalta yksi tärkeimmistä yksityiskohdista on kypärän lisäk-si HANs-niskatuki, jonka purka-mista yksiköt harjoittelevat ennen rallia. Turvakaaret tuovat oman vaikeutensa pelastustyöhön.

Keski-suomen pelastuslaitos nostaa rallien ajaksi sairaankul-jetuksen valmiutta Jyväskylässä. Muutamia maakunnan kylmiä asemia miehitetään tapahtuman ajaksi.

KuVa

: aKK

SpO

rtS

OY /

paS

I Mäe

npä

ä

TaVoiTTeeNa TurValliNeN ralli



Suomen palomiesten ja poliisien mukana saapui kotimaahan tuliaisi-

na useita kymmeniä mitaleja. Kisajär-jestäjien tulospalvelu on yskinyt, joten kaikkia tulostietoja ei ole edelleenkään kootusti saatavilla. Saa nähdä, povaako tämä ongelmia Vancouverin talviolym-pialaisiin – järjestäjille WPFG oli har-joituskisa.

Esimerkiksi kädenväännön tulokset ovat edelleen pimennossa. Heinolalai-nen Sami Vanne toi Suomeen hopean yleisessä alle 91 kilon sarjassa. Mitali toimii todisteena. Esikisana Samilla oli toukokuussa väännetyt SM-kisat, josta hän haki neljännen sijan noviisi-luokassa. Muuta arvokilpakokemusta ei lajista ole. Vancouverissa Samin luo-kassa väänsi seitsemän kilpailijaa, joista mitalikolmikko erottui selvästi omaksi

luokakseen.–– Heinolassa harjoittelevat käden-

vääntäjät antoivat puolen vuoden ajan opastusta tekniikkaan ja sääntöihin. Kädenvääntö on voimalaji, mutta tek-niikan osuus on kuitenkin voimaa suu-rempi. Tekniikan osaava kaveri vie vah-vempaa mennen tullen, Sami sanoo.

–– Tarkoitus on jatkaa harjoittelua, parannettavaa löytyy joka osa-alueelta. Kohtuudella kuitenkin, laji on raaka ja loukkaantumiset haittaisivat palomie-hen työtä. Jos käsi pysyy kunnossa ja tapahtuu kehittymistä, niin seuraavaksi sitten New yorkiin 2011.

SUUNNISTUSLUOKKIEN Suo-meen voitetuista kolmesta kultamita-lista yhden otti maailmankisojen ensi-kertalainen Juha Niinimäki Ikaalisista.

suomeen haettiin nippu mitaleitaJoukkuelajeissa ei maail-mankisoissa saatu aivan kirkkaimpia sijoituksia, mutta yksilölajeissa oli useita onnistuneita suori-tuksia. World Police & Fire Games keräsi Vancouve-riin yli 10 000 urheilijaa ympäri maailman.

KUV

A: O

ssI P

IETI

LÄIN

EN

KUV

A: T

AMPE

REEN

PEL

AsTU

sLAI

TOK

sEN

URH

EILI

JAT

ylhäällä: Helsingin lätkä-joukkue pelasi mm. kisakau-pungin palomiehiä vastaan. Oikealla: Tampereen jääkiek-kojoukkue.


Alun perin kahdeksan kilometrin rataa lyhennettiin helteiden takia 4,5 kilomet-riin, jolloin 14 rastin välit jäivät lyhyiksi. –– Kisapaikka vuoriston vesiputous-puistossa hienossa ympäristössä. Rata oli suhteellisen tasainen, 10-15 metrin korkeuserolla. Kartan eteläosassa löytyi tosin 70 metrin vesiputouskin, mutta sinne ei juoksutettu, Juha kuvailee.

–– Taso ei ollut niin kova kuin odo-tin. Arvelin että Sveitsistä, Ranskasta ja Norjasta olisi tullut kovakuntoisia palo-mies- ja poliisisuunnistajia.

TURKULAINEN Juha Barck osallistui maastopyöräilyyn ja sisäsoutuun. Pyö-räilyssä sijoitus oli 16., parisoudussa Barck sai poliisi Jari Liimatan kanssa kultaa 1000 metrillä ajalla 1:25.5, voit-taen brittiparin ajan 1:26.4 täpärästi.

–– Soudussa taso oli kova, vaikka tällaisista ikämiehistä onkin kysymys. Olin ensimmäistä kertaa kisoissa niin, että tavoitteena ei ollut mitalikaapin täydentäminen, edes triathlonissa. Sou-tu tuli yllättäen eteen, kun Liimatan pari loukkaantui painissa.

Maastopyöräkilpailun Barck nostaa oman urheilu-uran yhdeksi kovimmis-ta. Helteessä poljettu 20 kilometriä sisälsi lähes pystysuoria pudotuksia ja kallionkielekkeitä.

Barck on osallistunut kaikkiin palo-miesten maailmankilpailuihin viimeisen 14 vuoden aikana. Vancouver ei saa täyt-tä kymppiä järjestelyistään. –– Kaupun-ki on hieno, vuorineen, puistoineen ja rantoineen. Kilpailupaikat olivat turhan hajallaan, sitä valittelivat monet. Palvelu oli ystävällistä, mutta joitain pieniä asi-

oita olisi voinut hoitaa paremmin.

VOIMAILUSSA helsinkiläinen Ismo Hietanen otti kultaa penkkipunner-ruksen ja maastavedon yhteiskilpailussa (push-pull-lifting) tuloksella 120+180 kg ja pronssia penkkipunnerruksessa tuloksella 120 kg, sarjassa 75 kg master b. Hietanen on saanut mitaleita aikai-semmistakin maailmankisoista, ja kil-pakumppanit ovat jo tuttuja.

–– Ikäsarjat ja painoluokat voivat vaih-della, mutta muuten samoja kasvoja näki Vancouverissa, kuin Adelaidessa 2007 ja Québecissä 2005, Hietanen sanoo.

Helsingin joukkue oli Vancouverissa 12 päivää, joten oman lajin lisäksi jäi aikaa seurata muidenkin kilpailuja, jos-kin pitkien välimatkojen takia piti tehdä valintoja.

ylhäällä: sami Vanne väänsi hopeaa. Oikeal-la: Ossi Pietiläinen sijoit-tui judossa pronssille 90 kiloisissa. Vasemmalla: Ismo Hietanen push/pull liftingin palkinto-jenjaossa.

sAM

I VAN

TEEN

ALB

UMIs

TA

IsM

O H

IETA

sEN

ALB

UMIs

TA

Oss

I PIE

TILÄ

IsEN

ALB

UMIs

TA

ylhäällä ja vasemmalla: Helsinkiläi-siä matkalla avajaisiin. Avajaisjuh-lassa suomalaiset tapasivat joukolla, jonka jälkeen palomiehet ja poliisit hajaantuivat lukuisille kilpailu-paikoille. Varkauden joukkue otti kultaa rantalentiksesssä. Alhaalla: Helsinkiläiset dragon-soudussa. Paikallinen panimo oli yksi kisojen sponsoreista.

IsM

O H

IETA

sEN

ALB

UMIs

TAK

UVA:

IsM

O H

IETA

NEN

KUV

A: J

ALM

ARI K

OTIR

ANTA

KUVA

: JAL

MAR

I KOT

IRAN

TA

KUV

A: O

ssI P

IETI

LÄIN

EN


ylhäällä: Avajaisissa kanadalai-set näyttivät parastaan. Vasem-malla: Kymmenien kilpailulajien joukkoon mahtui myös perintei-semmän tyylistä palomieslajia. Alhaalla: Vancouver on tyylikäs kaupunki, jonka ravintolat tarjoa-vat muutakin kuin hampurilaisia.

KUV

AT: J

ALM

ARI K

OTIR

ANTA

KUVA

T: O

ssI P

IETI

LÄIN

EN


Kylpylät

Hotellit

Camping & Caravan

Fontana Casino, Savonlinna (015) 73 950 ı Fontana Keurusselkä, Keuruu (014) 75 100 ı Fontana Ylläs Saaga, Ylläsjärvi (016) 215 8000 Fontana Lepolampi, Espoo (09) 86 791 ı Fontana Korpilampi, Espoo (09) 613 8411 ı Fontana Punkaharjun Valtionhotelli ja Lomakeskus 020 7529 800 ı Fontana Pietari Kylliäinen, Savonlinna (015) 739 5500 ı Fontana Vuorilinna, Savonlinna (015) 73 950 ı Fontana Rantakalla, Kalajoki (08) 466 642

Espoo Camping Oittaa (09) 863 2585* ı Porvoo Camping Kokonniemi (019) 581 967* ı Kouvola Camping Tykkimäki (05) 321 1226 ı Punkaharjun Lomakeskus & Camping 020 7529 800 Savonlinna Camping Vuohimäki (015) 537 353* ı Tampere Camping Härmälä 020 7199 777* ı Aurinkohiekkojen Lomakeskus & Camping (08) 466 642 *) Talvisin (09) 6138 3210

Puhelun hinta 0207-alkuiset numerot: Lankapuhelimesta soitettaessa 8,21 snt/puhelu + 6,9 snt/min (alv 22 %), Matkapuhelimesta soitettaessa 8,21 snt/puhelu + 14,9 snt/min (alv 22 %)

fontana Kylpylä ı Hotellıt ı Campıng & Caravan

Sinulle, SPAL:n jäsen. Lähde Fontana lomalle

jäsenetuhintaan!Katso jäsenetutarjoukset www.fontana.fi ja www.palomiesliitto.fi/jasenedut

LL_SPAL_210x297_PRESS.indd 1 30.4.2009 10:27:2332 l PELAsTUsALAN AMMATTILAINEN

LEHTIHARAVA

Suomi on palokuolemien surulaakso, kirjoitti Valkeakosken Sanomat 5. elokuuta. ”suomi haluaisi olla paloturvallisuuden suhteen Euroopan turvallisin maa. Ta-voite vain on vielä surullisen kaukana. sata ihmistä kuolee vuosittain tulipaloissa. se on Länsi-Euroopan pahimpia lukuja.”

Väestön ikääntyminen hilaa tilastoja synkempään suuntaan. Tupakointi aiheuttaa palokuolemista lähes kol-manneksen. ”Pirkanmaalla on alkuvuonna sattunut kolme tulipaloa, joissa sprinkleri on osoittanut toimivuutensa. sprinklauksen ansiosta vahingot jäivät yhteensä noin 26 000 euroon ja yhtään ihmistä ei kuollut.”

”

Huolimaton kotikokkaaja sytyttää lähes kaikki keit-tiöpalot, kertoi Iltalehti 2. elokuuta. Kahdeksan kymme-nestä keittiöpalosta on ihmisen syytä.

”Keittiöpaloista aiheutuvat tuhot ovat vuosittain noin seitsemän miljoonan euron luokkaa. Huolimattomalle koti-kokkaajalle keittiöstä kipinän saanut roihu maksaa kes-kimäärin 15 000 euroa.” Kyökkihölmöilyn syyksi listataan kaupunkilaisten uusavuttomuus, ikääntyminen ja hajamie-lisyys sekä viina ja väsymys.

”

Hätätiedote toimii, ihminen ei, huomattiin Salon Seu-dun Sanomissa 29. heinäkuuta.

”Viranomaiset ovat aloittaneet suomessa uuden tavan ilmoittaa vaaratilanteista. Kansalaisille suunnattuja hätä-tiedotteita julkaistaan näkyvästi tv-kanavilla ja teksti-tv:ssä.

Hälytysten teho todentui hämmästyttävällä tavalla Lap-peenrannassa, jossa karhuvaroitus johti yleisöryntäykseen vaarapaikalle. Väkeä oli enemmän kuin asuntomessujen aikaan. Moni halusi nähdä karhun edes auton lasin takaa.”

”

Hätäkeskusuudistus voi viedä ojasta allikkoon, kirjoitti Ilkka 22. heinäkuuta. suomessa voi jatkossa olla vain 4–6 hätäkeskusta.

”Alueellisen hätäkeskuksen valttikortti on nimenomaan paikallistuntemus, jota internetin karttapalvelut eivät korvaa. Myös henkilöstön saatavuuden kannalta voi tulla ongelmia, jos yksittäiset hätäkeskukset erikoistuisivat tiettyyn aihepiiriin.

Jos tällä hetkellä hätäkeskuspäivystäjä on hakenut töitä työpaikan sijainnin perusteella, kuvaan voi tulla myös uusi muuttuja, eli kuinka motivoivia työtehtävät ovat.”

”

KUNTA-ALAN PÄÄsOPIJAT ovat valmis-telleet oppaan pääluottamusmiesten ja yhdistysten puheenjohtajien tueksi neuvottelutilanteissa. Oppaassa ha-vainnollistetaan mm., kuinka leikka-ukset vaikuttavat kuntalaisiin.

Syntyykö säästöjä -opas on toimi-tettu Tekniikka ja Terveys KTN ry:n paikallisyhdistysten puheenjohtajil-le, pääluottamusmiehille ja luotta-musmiehille kesälomien päätyttyä elokuun alkupuolella.

KTN:n hallitus muistuttaa, että kunnan talousarvio on laadittava siten, että se ei ole alimitoitettu esi-merkiksi henkilöstömenojen osalta. Tiedossa olevat palkkausmenot, esimerkiksi lomarahat, on otettava huomioon talousarviossa.

Kunnilla on velvollisuus järjestää lakisääteiset ja kuntalaisten edellyt-tämät palvelut. Näitä palveluja ei voi järjestää kunnollisesti ilman henkilös-tön täysimittaista panosta.

kunta-alan luottamus-miehille opas säästö-neuvotteluihin

EDELLIsEssÄ LEHDEssÄ oli Itä-Uu-denmaan pelastuslaitoksen alueelle perustetun Palomiesliiton paikallis-yhdistyksen nimi väärin. Yhdistyksen oikea nimi on Itä-Uudenmaan palohenkilöstö ry.

Tarkennus itä-uudenmaan yhdistyksen nimeen

Kylpylät

Hotellit

Camping & Caravan

Fontana Casino, Savonlinna (015) 73 950 ı Fontana Keurusselkä, Keuruu (014) 75 100 ı Fontana Ylläs Saaga, Ylläsjärvi (016) 215 8000 Fontana Lepolampi, Espoo (09) 86 791 ı Fontana Korpilampi, Espoo (09) 613 8411 ı Fontana Punkaharjun Valtionhotelli ja Lomakeskus 020 7529 800 ı Fontana Pietari Kylliäinen, Savonlinna (015) 739 5500 ı Fontana Vuorilinna, Savonlinna (015) 73 950 ı Fontana Rantakalla, Kalajoki (08) 466 642

Espoo Camping Oittaa (09) 863 2585* ı Porvoo Camping Kokonniemi (019) 581 967* ı Kouvola Camping Tykkimäki (05) 321 1226 ı Punkaharjun Lomakeskus & Camping 020 7529 800 Savonlinna Camping Vuohimäki (015) 537 353* ı Tampere Camping Härmälä 020 7199 777* ı Aurinkohiekkojen Lomakeskus & Camping (08) 466 642 *) Talvisin (09) 6138 3210

Puhelun hinta 0207-alkuiset numerot: Lankapuhelimesta soitettaessa 8,21 snt/puhelu + 6,9 snt/min (alv 22 %), Matkapuhelimesta soitettaessa 8,21 snt/puhelu + 14,9 snt/min (alv 22 %)

fontana Kylpylä ı Hotellıt ı Campıng & Caravan

Sinulle, SPAL:n jäsen. Lähde Fontana lomalle

jäsenetuhintaan!Katso jäsenetutarjoukset www.fontana.fi ja www.palomiesliitto.fi/jasenedut

LL_SPAL_210x297_PRESS.indd 1 30.4.2009 10:27:23

www.heijastinasu.comPia von Koch040 759 1771

Maria Leutola040 719 2121

vartijan työn perusteetvartijan peruskurssivartijan ammattitutkintoturvallisuusvalvojan erikoisammattitutkintolukkosepän ammattitutkintolukkoseppämestarin erikoisammattitutkintoturvallisuustekniikan erikoiskurssitjärjestyksenvalvojan perus- ja erityiskurssittulityökurssittyöturvallisuuskorttikoulutusyrityskohtaiset koulutukset

Ota yhteyttä!koulutussuunnittelija Anne Kotkavuoripuh. 020 513 1545, [email protected]

EdupoliLämmittäjänkatu 2 A, HelsinkiAmmattitie 1, PorvooVirnatie 5 A, Vantaa

www.edupoli.fi

Turvallisuusalojen koulutusta ja tutkintoja


OMAT OIKEUDET

Varoitus virkamiehen ja viranhaltijan kurinpitorangaistuksena

HäTäKESKUSLAITOKSEN virkamiesten ja pelastuslai-tosten viranhaltijoiden kurinpidosta säädetään valtion virkamieslain ja –asetuksen sekä kunnallisesta viran-haltijalain mukaisesti.

Virkamiesten ja –viranhaltijoiden erityistä, kansalais-ten yleisestä oikeudellista vastuuta tiukempaa vastuuta kutsutaan virkavastuuksi. Virkavastuu on tietyiltä osin ankarampaa ja kattavampaa kuin yleinen, ei-virkamie-hen, vastuu ja samalla sen toteuttamiskynnys on osittain alempi. Näkökulmana virkavastuun toteutumiseen tai to-teutumattomuuteen voi olla esimerkiksi kuntalaisen, pa-lomiehen/esimiehen tai pelastuslaitoksen näkökulma.

Virkavastuun perussäännös on PL 118 §:ssä: virka-mies vastaa toimenpiteistä, joihin hän on ryhtynyt.. . Lainkohdan 3 momentissa taataan yksityiselle ihmi-selle asianosaisena itsenäinen oikeus vaatia virheen tehneen virkamiehen tuomitsemista(rangaistus, vahin-gonkorvaus). Oikeudellisen virkavastuun ohella erityi-senä vastuuna voidaan mainita tosiasiallinen vastuu, jota ei toteuteta oikeudellisin pakottein. Kyse voi olla pelastusorganisaation henkilöstön toiminnalle asetet-tavista laadullisista vaatimuksista. Arviointiperusteina käytetään eettisiä ohjeita, hallinto-oikeuden yleisiä pe-riaatteita sekä toiminnan tarkoituksenmukaisuutta.

Vastuu voi toteutua esimerkiksi siten, ettei etene virkauralla. Huomautus on kuitenkin tavallisin seuraa-mus. Yleiset lainvalvontaviranomaiset (Oka, EOA) voivat puuttua oikeudellisesti virheelliseen menettelyyn ja an-taa huomautuksen esimerkiksi toimintavalmiuden lai-minlyönnistä. Huomautus ei ole rangaistus, vaikka sillä rangaistuksen sävy onkin. Tavallisimmin asianomaisen esimies voi vähäiseksi katsottavasta rikkomuksesta tai laiminlyönnistä antaa (esim. pelastusjohtaja apulaispa-lopäällikölle) laissa sääntelemättömän työnjohdollisen suullisen tai kirjallisen huomautuksen. Virkamiehellä ei ole mahdollisuutta valittamalla riitauttaa saamaansa huomautusta, koska sen sisältävä päätös ei ole vali-tuskelpoinen.

Varoitus on varsinainen kurinpitotoimi. Varoitus koh-distuu virkamiehen moitittavaan toimintaan, jonka vakavuus ei vielä riitä virkamiehen irtisanomiseen. Ta-vallisena syynä on virkamiehen toiminta omassa tehtä-vässään kuten esimerkiksi virkatehtävien laiminlyönti tai käytös työssä tai vapaa-ajalla. On muistettava, että useimpien virkamiesryhmien on käyttäydyttävä ase-mansa edellyttämällä tavalla myös vapaa-ajalla.

Kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa (304/2003) ei ole säädetty erikseen varoituksen perus-teista. KvhL 35.3 §:ssä on säännökset varoituksesta.

säännös korostaa valtion virkamiesoikeutta selvemmin varoitusta irtisanomista edeltävänä toimenpiteenä. Vi-ranhaltijalle tulee siten antaa varoituksella mahdollisuus korjata käyttäytymisensä ennen irtisanomista. Varoitus-ta ei tarvitse kuitenkaan antaa, jos rikkomus on niin va-kava, ettei työnantajalta voi kohtuudella edellyttää vir-kasuhteen jatkamista. Mainitun lain mukainen varoitus ei ole kurinpitorangaistus, eikä sitä merkitä nimikirjaan. Varoitukselle ei myöskään ole säädetty mitään määrä-muotoa. Tähän nähden ja ottaen huomioon varoituksen tavoitteet sekä merkitys, varoitus on luonteeltaan työn-antajan määräysvaltaan kuuluva työnjohdollinen ohjaus viranhaltijalle vastaisen varalle ks. esim. KHO 5.5.2003 T 1105. Varoitus voidaan antaa kirjallisena tai suullisena. Kirjallisen tai muun todisteellisen muodon käyttäminen on oikeudellisesti suositeltavaa.

Varoituksen antamisessa tulee käyttää suhteellisuus- ja yhdenvertaisuusperiaatetta: onko varoitus suhtees-sa tekoon ja miten aiemmin vastaavassa tilanteessa on toimittu. Työnantajan tulee käyttää myös kokonaishar-kintaa, missä arvioidaan teon kohdistuminen, kiistatto-muus ja vaikutukset, olosuhteet, viranhaltijan asema, työnantajan olot sekä tasapuolinen kohtelu (huom. esimiehen vastuu suurempi).

Varoituksen antamiseen ei saa ryhtyä, mikäli asian on laatunsa vuoksi saatettava tuomioistuimen käsiteltäväk-si. Tällöin tulee asiassa tehdä rikosilmoitus poliisille.

Laissa ei ole vanhentumisaikaa varoituksen anta-miseen ryhtymiselle. Varoitus on kuitenkin tarkoitettu nopeaksi reagointikeinoiksi kielteiseen käyttäytymi-seen. Varoitus on annettava kohtuullisessa ajassa, mikä tarkoittaa yleensä muutaman viikon aikaa siitä, kun asia on tullut työnantajan tietoon.

Irtisanomistilanteessa aikaisemmin annettuun varoitukseen voidaan vedota, jollei varoitus ole ajan kulumisen vuoksi menettänyt merkitystään. Valtionhallinnossa esim. hätäkeskuslaitoksessa varoi-tusta annettaessa on noudatettava hallintomenettelyn sääntöjä kuulemisineen ja päätöksen perustelemisi-neen. Kunnallishallinnossa esim. pelastuslaitoksissa varoituksen antaminen ei edellytä kuulemisvelvolli-suutta. Jos viranhaltija katsoo, että työnantajan an-tama kirjallinen varoitus on aiheeton, viranhaltija voi välittömästi varoituksen antamisen jälkeen esittää työnantajalle kirjallisesti näkemyksensä asiassa. Täs-sä kannattaa käyttää luottamusmiehen ja liiton apua. Lisäksi hän voi tehdä asiassa kantelun Eduskunnan oikeusasiamiehelle tai apulaisoikeuskanslerille.

JUHA [email protected]


LUKIJALTA [email protected]

AJANPELUUTA palomiesten ikään-tymisongelman ratkaisemiseksi on tehty jo yli kymmenen vuotta. Eläke-ikäkysymykseen liittyvien selvitysten jatkumo alkoi Pekka Myllyniemen Palo- ja pelastushenkilöstön työolo-ja, työn erityistä luonnetta ja eläke-turvaa selvittävän työryhmän rapor-tista vuonna 1998. Työtä ovat siitä asti jatkaneet eri selvitysmiehet ja alatyöryhmät.

Tänä aikana on pelastustoimen perustyö muuttunut vaativammaksi, ja julkinen linja ennaltaehkäiseväm-pään suuntaan.

Valistamalla ja palotarkastuksia tekemällä eivät palokuolemat ja on-nettomuudet tilastojen valossa vä-hene. sen sijaan entistä iäkkäämpi, vähäisempi ja huonokuntoisempi, yhä lisääntyvien operatiivisten tehtävien rasittama palomies palaa loppuun ja vaarantaa veronmaksajien ja työtove-reidensa terveyden. TAMPEREEN kaupungilla on kahden vuoden ajan ollut käytössä toiminta-ohjeet työntekijöiden uudelleen sijoit-tamisesta, terveydellisistä syistä sekä tuotannollisista ja taloudellisista syis-tä. Ohjeiden tekovaiheessa arvostelin terveydellisten syiden uudelleensijoit-tamisperustetta erityisesti palomies-näkökulmasta, koska nykyinen elä-keikä tuo palomiehille ikääntymisen mukana terveydelliset ongelmat.

Vastoin tahtoaan voidaan palo-mies lain mukaan uudelleen sijoittaa lähinnä kahdesta syystä: virkamiehen sairaus -- jolloin siirto olisi lähinnä irti-sanomisen vaihtoehto -- tai tuotannol-lisista ja taloudellisista syistä. Minun tietooni ei ole vielä tullut, että palo-mies olisi sijoitettu vastoin tahtoaan muihin tehtäviin pelastuslaitoksen ulkopuolelle tultuaan työkyvyttömäksi palomiehen töihin. KUN AMMATILLINEN eläkejärjestel-mä kumottiin 1989, annettiin tilal-le joustava eläkejärjestelmä, jonka keskeinen eläkemuoto oli yksilöllinen

varhaiseläke (YVE). se oli järjestelmä, jolla saatiin isot ammattiliitot eläke-lakimuutoksen taakse. Aluksi YVE:n alaikäraja oli 55 vuotta, mutta kahta vuotta myöhemmin jo 58 vuotta. Pian koko yksilöllinen varhaiseläkejärjes-telmä lopetettiin!

Yksilöllisen varhaiseläkkeen saa-misehdoissa korostettiin muun muas-sa eräiden julkisen sektorin ammatti-alojen, kuten palomiesten henkilökoh-taisen turvallisuuden vaatimuksia.

Eduskunnan hyväksymän ponnen mukaisesti palomiesten työkyvyttö-myystilanteissa tulee myös nykyisin soveltaa yksilöllisen varhaiseläkkeen alhaisempia työkyvyttömyyden kri-teerejä. Tätä tulisi ammattiliittomme sPAL:n valvoa. PELAsTUsHENKILösTöN eläkeiän epäkohdan korjaamisesta on haettu näkemys eduskunnan oikeusasiamie-hen kansliasta. Tekemääni kanteluun apulaisoikeusasiamies Jukka Lind-stedt vastasi -- samalla kätensä asi-asta pesten -- että oikeusasiamiehen tehtävä ei sinänsä ole ottaa kantaa siihen, mikä on jonkun ammattinimik-keen oikea, tarkoituksenmukainen tai kohtuullinen eläkeikä.

Eläkeasia kuuluu viimekädessä eduskunnan lainsäädäntövaltaan mi-nisteriön valmistelun pohjalta. Apu-laisoikeusasiamies toteaa, että asian faktat ovat jo hallituksen tiedossa ja hoidossa. Tämän vuoksi oikeusasia-mieheltä ei ole odotettavissa toimen-piteitä. Asian yleisen merkityksen vuoksi hän kuitenkin lähetti kanteluni sisäasiainministeriölle tiedoksi.

Vastauksessaan apulaisoikeus-asiamies viittaa hallitusohjelman kirjaukseen: jossa todetaan, että pelastuslaitosten toimintakyky turva-taan epäedullisen ikärakenteen vai-kutuksien varalta mm. tarkistamalla pelastushenkilöstön mitoituksen ja rakenteen perusteet sekä yksiköiden tehtäviin liittyvät suorituskykyvaati-mukset. Hän myös viittaa toiminta-kykyhankkeeseen, jonka keskeisenä

tavoitteena on turvata pelastuslaitos-ten ja palokuntien toimintakyky hen-kilöstön ikääntyessä. Oletuksena on siis ilmeisesti ollut lähtökohta, että eläkeikä ei laske.

VAsTAUKsEssAAN apulaisoikeusasia-mies siteeraa myös kuntaministerin vastausta viidentoista kansanedusta-jan kirjalliseen kysymykseen. Kiviniemi toteaa, että ”Kuntasektorin historialli-sen suuren eläkepoistuman vuoksi kaikkien ammattialojen osalta on en-nakkoluulottomasti tarkasteltava myös sellaisia uudelleen sijoittamisen mah-dollisuuksia, joiden avulla kuntatyössä voitaisiin jatkaa, vaikka terveydelliset syyt eivät juuri omassa ammatissa jat-kamista mahdollistaisi.”

Ovatko kuntatyöntekijät siis eriar-voisia yksityisen sektorin tai valtion työntekijöihin nähden?

Ministerin vastauksesta apulaisoi-keusasiamies kertoo myös sen, että ”hallitusohjelmaan eläkeikäkysymyk-sen ratkaiseminen otettiin siksi, että jatkuva keskustelu asiasta vie huo-mion pois sieltä, missä kehittämistä eniten tarvitaan”. Kiviniemi on vas-tauksessaan myös todennut työkyvyn nostamisen merkityksen tärkeyden ja mahdollisuudet töiden uudelleen järjestelyjen kautta löytää kunkin työ-kyvylle sopivia töitä laitoksista.

NYT ON VAIN NIIN, että apulaisoikeus-asiamiehen mainitsemansa tosiasiat eivät mitenkään näy hallituksen teke-mässä päätöksessä. Hallituksen pää-tös ei perustunut alan tuntemukseen, vaan oli yleisluonteista poliittista vesi-tystä asiassa, jossa ei yli kymmenessä vuodessa ole tapahtunut käytännössä mitään ministerin esittämien faktojen vaatimia toimia.

Faktat eivät myöskään näy apu-laisoikeusasiamiehen päätöksessä. Laki oikeusasiamiehen tehtävistä velvoittaa mielestäni ottamaan kan-taa hallituksen toimiin, perustuen tiedossa oleviin terveystutkimuksiin, tasa-arvoja yhdenmukaisuusnäkö-

Päätös horjuttaa uskoa Suomeen oikeusvaltiona.”Palomiesten eläkeikä eu-lausunnolle


PALVELU-HAKEMIsTO

PEL

AST

USA

LAN

AM

MAT

TILA

ISEN

PA

LVEL

UH

AK

EMIS

TO

RULLAPALOVERHOT

ENsIAPU-JA ENsIHOITOTUOTTEET

Tyhjiö- paTjaT

Tyhjiö- lasTaT

Tyhjiö- pumpuTpaarin- paTjaTTuoTe-

huolloT

mediseam oyTiiriskankaankuja 2, 15860 hollolapuh. 010 397 4500, fax 03 730 3100email: [email protected]

PALVELU

HA

KEM

ISTOkulmaan sekä pelastettavien että pe-lastajien turvallisuusnäkökulmaan.

sen sijaan apulaisoikeusasiamies muodosti kantansa asiasta tehtyjen, sisäasiainministeriön tilaamien sel-vitysmiesten raporttien ja selvitysten pohjalta. Hän ei ole vaivautunut selvit-tämään puolueettomien kansallisten ja kansainvälisten tutkimuslaitosten lukuisia raportteja, tai ILO:n kannanot-toja muun muassa siitä, miten ikä kor-reloi palomiesten työssä selviytymistä -- saati että hän olisi ottanut selvää olemattomasta uudelleen sijoitusten määristä kunnissa eri ammattinimik-keiden osalta.

ALIPALKATTU ja aliarvostettu kuntatyö ei vedä väkeä normaalissa markkina-tilanteessa riittävästi. Kuvitellaanko, että uudelleensijoitusohjelmista saadaan tähän apu? Vanhat osaajat voitaisiin sijoittaa toisarvoisiin tehtä-viin, heidän tultua omassa työssään työkyvyttömiksi! Näin aukeaa apu-laisoikeusasiamiehen vastauksen pääperuste.

Ympyrä sulkeutuu selvitysmies Myllyniemen urapolkuselvityksen val-mistuessa. Uskoni oikeusvaltio suo-mea ja sen kansalaisten yhdenmu-kaista kohtelua kohtaan horjuu.

En ilmeisesti voi valittaa oikeus-kanslerille siitä, että hallitus ei ole ratkaissut asiaa myönteisesti tosiasi-oihin perustuen, vaikka tietoa eläke-iän laskemisen puolesta on kilomet-ritolkulla muun muassa Työterveys-laitoksella, ja koska valitukseen on jo vastannut oikeusasiamies. Ainoaksi keinoksi jäänee siis valitustie EU:n suuntaan nyt, kun hallitus ja oma oike-usjärjestelmämme ovat vastauksensa antaneet.

KArI NIEMELäpalomiesKTN:n pääluottamusmiesTampere


Göteborgin kaupunginjohtaja Åke Jacobsson ei ole unohtanut palo-

miesjuuriaan. Tästä on osoituksena se, että Jakobson on vaatimassa uudistusta, joka työturvallisuuden nimissä nostaisi kaikenlaisen palomiehiin työssä koh-distuvan häirinnän kieltämisen lain ta-solle. Hän on myös vakaasti sitä mieltä, että Ruotsin pelastuspalvelua ei pidä yksityistää.

Jacobssonin mukaan kaupungin-johtajan ja palomiehen työssä on pal-jon samoja nimittäjiä. –– Molemmissa viroissa on kansalaisten turvallisuus yk-köstilalla, sanoo Jakobsson.

Johtaminen ja päätöksien tekemi-sen ovat Jacobssonille tuttuja vanhasta työstään Suur-Göteborgin pelastuslai-tokselta, jossa hän ennätti työskennellä 27 vuotta. Mies on syntyisin Helsing-borgista, eteläisestä Ruotsista. Pisara suomalaisuutta löytyy myös, sillä äiti on kotoisin lahden toiselta puolelta Suomen Hämeestä. Jakobsson puhuu Suomesta mielellään, osaa vertailla mai-den paloja pelastustoimen järjestelmiä. Hänen mielestään Suomessa pelastustoi-mi toimii hyvin, mutta on järjestelmänä monimutkaisempi kuin Ruotsissa.

–– Meillä ei ole enää kovinkaan pal-jon osa-aikaisia palomiehiä. Vapaaehtoi-sia ei ole lainkaan. Nämä ovat mieleistä-ni turvallisuuskysymyksiä. Palomiehen tehtävät ovat niin vaativia, että sen on oltava palomiehen ykköstyö. Paloja ei torjuta tai sammuteta väsyneenä.

–– Suomessa on kovemmat testit palomieheksi pääsemiseksi. Täällä pu-hutaan kovista suurkaupunkitesteistä, mutta Suomessa taitavat kaikki testit olla suurkaupunkitestejä, nauraa Jacobsson.

–– Maiden välille olisi hyvä saada nykyistä enemmän yhteistyötä, sillä naapurien kokemukset ovat kullanar-voisia kaikille osapuolille, miettii Ja-cobsson.

Rikollisuus kuriin

Ennen nykyistä virkaansa ehti Jakobs-son olla erilaisissa tehtävissä pelastuslai-

Palomiehestä miljoona-kaupungin johtoon

toksella, edeten palomiehestä Suur-Gö-teborgin pelastuspalvelun hallintojoh-tajaksi. Kysymys kaupunginjohtajan tehtävästä tuli Jacobsson yllätyksenä.

–– Minulla ei ollut minkäänlaisia suunnitelmia tai edes ajatuksia vaih-taa työpaikkaa. Viihdyin todella hyvin pelastuspalvelussa, ja pidin työtäni sil-loin ja edelleenkin maailman parhaana työnä. Tarjous ja sen mukana tuoma haaste oli kuitenkin niin iso, että pit-kän miettimisen ja kotihallituksen (vai-mon) kanssa keskusteltuani tulin siihen tulokseen, että isompaa haastetta kuin Ruotsin toiseksi suurimman kaupungin johtaminen ei monesti kohdalle satu,

joten päätin ottaa haasteen vastaan.Jacobsson kolmen johtajan vuoden

aikana on Göteborgissa saatu tottua uu-siin otteisiin. Jacobsson on vaatimassa Ruotsiin lakiuudistusta, jolla voitaisiin turvata palomiesten työturvallisuus. Etelä-Ruotsia on jo pitkään kuohutta-nut lähiöiden pienet tulipalot, joita on syttynyt tuhkatiheään.

Viimeisin tapaus, joka sai Jacobsson vaatimaan hallitukselta pikaisia toimen-piteitä, sattui asuntoalueen roskahuo-neen sytyttyä tuleen. Vaarana oli tulen leviäminen koko kahdeksankerroksi-seen asuintaloon. Asuinalueen nuoret estivät sammutustyön heittämällä kiviä


palomiesten ja ajoneuvojen päälle.–– Tällaiset vaaralliset tapaukset

yleistyvät. On korkea-aika, että saamme aikaan lain, joka tekee rangaistavaksi rikokseksi pelautustoimien häiritsemi-sen. Tällä hetkellä voimassaoleva laki suojaa virkamiestä väkivallalta, mutta ainoastaan, kun kivi on jo osunut pa-lomieheen. Se ei auta yhtään. Palomie-hen työn häirintä on vakava kysymys. Samalla täytyy kaikkiin paloautoihin asentaa videokamerat, jotta huligaanit saadaan jäljitettyä.

Toinen tärkeä turvallisuuskysymys on puheet kuntien alaisen pelastus-palvelun yksityistämisestä. –– Ei ole mikään salaisuus, että hallituskanslian käytävillä juoksee lobbaajia, joka yrit-tävät vakuuttaa, että pelastuspalvelu toimisi paremmin ja tehokkaammin yksityisten käsissä. Minä olen asiasta toista mieltä. Nykyinen järjestelmä on paras juuri turvallisuuden kannalta.

Hyvän johtamisen salat

Kaupungin johtajalta edellytetään po-liittista näkemystä yli puoluerajojen. Entinen työ opetti myös poliittiset kuviot. Suur-Göteborgin pelastuspal-velun toimialue muodostuu kuudesta kunnasta, joissa kaikissa on oma poliit-tinen maailmansa. –– Entinen työnku-vani oli vähän politiikkaa, paljon teko-ja. Nykyistä työkuva on päinvastainen – enemmän politiikkaa ja vähemmän tekoja, hymyilee Jakobsson.

Hän mukaansa entisestä työstä opi-tut asiat ovat olleet hyväksi nykyisessä työssä. yksi niistä on johtamistaito, jos-ta kaupunginjohtajaa on kehuttu julki-suudessa: mies saa paljon aikaan ilman kovia otteita.

–– Pelastustyössä on oppinut sii-hen, että ryhmätyö on kaiken perusta. Minusta on tärkeää ottaa huomioon yksilö ja se miten juuri hänen tietonsa ja taitonsa voidaan käyttää hyväksi. En hermostu pienistä asioista, enkä isoista-kaan kovin helposti.

Maria Palo


Turvallinen työ lähtee korvien välistä

Työsuojelu on yhteinen ajattelutapa, jossa riskit ennakoidaan ja hallitaan. Työsuojeluvaltuutettu on työn-tekijöiden valitsema luottamus-henkilö, joka toimii työyhteisössä turvallisen ja terveellisen työn puolesta.

AGE

FOTO

sTOc

K

40 l PELAsTUsALAN AMMATTILAINEN

Työsuojeluvaltuutettu on tär-keä: yhdessä työsuojelupääl-likön, työsuojeluasiamiesten,

työsuojelutoimikunnan jäsenten sekä työpaikan esimiesten ja henkilöstön kanssa hän on varmistamassa, että pe-

lastuslaitokset ovat henkisesti ja fyysisesti turvallisia.

–– Työsuojeluvaltuutettu on yhä enemmän asiantun-tija. Asiantuntijuus syntyy omasta ammatillisesta työko-kemuksesta ja koulutuksesta,

jota valtuutettu tehtävässään saa, näkee Työturvallisuuskes-

kuksen asiamies Timo Suurnäkki.Työsuojelutoiminnalla voidaan

korjata selkeitä puutteita, kuten kieltää vaarallisten työvälineiden käyttö tai saa-da toimivampia suojavarusteita, mutta yksittäisten tempausten sijaan kyseessä on perustavampaa laatua oleva ymmär-rys työpaikan kulttuurista, johon jokai-nen on vaikuttamassa.

–– Työsuojelu on yhteisöllinen juttu. Valtuutetun tärkeä tehtävä on kiinnittää edustamiensa työkavereiden huomio työturvallisuuteen ja olla tuke-massa sellaisen ammatillisen työotteen syntymistä, johon ei kuulu ylimääräi-nen riskinotto ja ramboilu.

Ajankäytön rajallisuus suurin ongelma

Työsuojelu-käsitteen alle liittyy valtava määrä työhön liittyvää toimintaa: hen-

kistä hyvinvointia, kemikaaliturval-lisuutta, tapaturmatorjuntaa,

liikenneturvallisuutta...Toisaalta tietoakin

on saatavilla: toimintaohjeita, säädök-siä, lainsäädäntöä, tutkimustietoa.

Valtuutetulla on oikeuksia ja vel-vollisuuksia: tiedonsaantioikeuksia, työajalla järjestettävää koulutusta ja oi-keus riittävään ajankäyttöön tehtävien hoitamiseksi.

–– Työsuojelun kenttä on niin laa-ja, että varsinkin oman toimen ohella valtuutetun tehtäviä hoitavalla on vaa-ra uppoutua ja hukkua siihen. Saata-villa oleva tieto lisääntyy ja muuttuu jatkuvasti. Työsuojeluvaltuutetulle ja työsuojelupäällikölle onkin oleellista seurata ja sulattaa tietoa sekä jalostaa

TAMPErEEN PELASTUSLAITOKSEN työsuojeluvaraval-tuutettu Jarkko Lahtinen on käynyt keskustelua sekä ministeriön että työsuojelupiirin suuntaan siitä, riittääkö nostokorissa työskentelyyn vain palovyö, vai tuleeko korin sisä- ja ulkopuolella aina vaatia kokovaljaiden käyttöä.

– Jos rakennuspuolen työtehtävissä vaaditaan ko-kovaljaat kun ollaan putoamisvaarassa tai nostokorissa, niin ei meidän palomiesten työtehtäviä voi vaatia teh-tävän alhaisemmalla turvallisuustasolla. Valjaita pitää olla hankittuna riittävästi, ei vain yhdet valjaat yksikköä kohden, Lahtinen sanoo.

– Rakennustöissä työtehtävät on suunniteltu ja riskit tiedetään, kun taas pelastustöissä ei koskaan tiedä, mitä korkealla ja katolla eteen tulee. Jos tikkaisiin tulee vika ja pitäisi päästä nopeasti alas, palovyöllä se ei onnistu.

Tammikuussa tuli työvälineiden turvallisesta käytös-tä voimaan uusi valtioneuvoston asetus, jossa tiuken-nettiin määräyksiä henkilönostimista. sen mukaan teleskooppi- ja nivelpuominosturin henkilönostokorissa työntekijän on käytettävä henkilökohtaisia putoamissuo-jaimia.

Pelastustoimen korkealla työskentelyä koskevassa ohjeessa vuodelta 2005 on riittänyt, että puomitikkailla tai nostolavalla työskenneltäessä koriin ollaan kiinnitty-neinä nauhalenkein, sulkurenkain, tarraimella tai köy-sillä. Pelastusosasto lähetti heinäkuussa pelastuslaitok-sille kirjeen, jossa todettiin valtioneuvoston asetuksen muuttaneen pelastusosaston aikaisempaa ohjetta niin, että henkilökohtaisia putoamissuojaimia on käytettävä.

TyöSUOJELUTOIMIKUNNALLA on tärkeä rooli työpaikan työsuojelussa, sillä se yhdistää työnantajan ja työnte-kijöiden työsuojeluedustajat saman pöydän ääreen. Toimikunta seuraa työolojen kehittymistä ja tekee ke-hittämisehdotuksia työnantajalle. Aloitteet voivat liittyä esimerkiksi hankintoihin.

Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen yhdistetty henkilöstö-työsuojelutoimikunta päätti vuoden 2009 investointiohjelman käsittelyn yhteydessä esittää paran-nusta pelastuslaitoksen pelastussukellusharjoittelun olosuhteisiin. Toimikunta esitti savusukellusharjoitus-kontin nostamista kiirellisempien investointien a-listalle. Pelastuslaitoksen johtokunta hyväksyi perustellun esi-tyksen ja 60 000 euron investoinnin kaksikerroksiseen hyökkäyskonttiin.

Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen työsuojeluval-tuutettu Pasi Mänty kertoo, että uusi harjoituskontti oli siirtynyt vuodesta toiseen kiireettömien investointien listalla.

– Investointi perusteltiin hyvin työsuojelunäkökul-masta, jolloin työnantaja myöntyi nostamaan sitä inves-tointiesitysten tärkeysjärjestyksessä, ja myös johtokunta ymmärsi hankinnan tärkeyden. Harjoituskonttia tarvi-taan, jotta harjoittelulla pystytään ylläpitämään pelas-tussukellusohjeen määräyksiä palomiesten pelastus-sukelluskelpoisuudesta. Kyse on siis työturvallisuuden kannalta merkittävästä hankinnasta, Mänty kertoo.

Vanhoilla konteilla ei pitkään aikaan pystytty asian-mukaisesti toteuttamaan kuumaharjoittelua, vaan ne kelpasivat lähinnä “elämyskäyttöön”.

Ouluun sijoitettava harjoituskontti tulee koko Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen ja palokuntien käyttöön.

Nostokorissa käytettävä kunnon putoamissuojaimia

savusukelluskontin hankintaa kiireellistettiin

Lähes kaikilla kuntien työpaikoilla järjestetään työsuojelun yhteistoi-mintahenkilöstön vaalit marras-joulukuussa. Työsuojeluvaaleissa henkilöstö valitsee työsuojeluval-tuutetut ja heidän varahenkilönsä, työsuojelutoimikuntien jäseniä sekä tarvittaessa työsuojeluasiamiehiä.

Vaaleissa valitaan valtuutetut vuo-siksi 2010-2013.

Lisätietoa: www.ttk.fi/tyosuojeluvaalit

Työsuojeluvaalit työpaikoilla marras-joulukuussa

sitä työyhteisöön, Suurnäkki sanoo.Kentän laajuuden ja ajankäytön

rajallisuuden takia valtuutettu joutuu tekemään valintoja. Kaikkea ei voi hoi-taa, vaan on laitettava asioita tärkeys-järjestykseen.

–– Aika on se rajallisin juttu. Jokai-nen haluaa käyttää aikansa järkevästi. Suosittelen omaa tehtävänseurantaa, jos-sa muistioon kirjataan, millaisia asioita on työn alla ja mitä on sovittu kenenkin kanssa. Ajan myötä muistio helpottaa näkemään, onko edistetty niitä asioita, jotka ovat tärkeimpiä. Jos seurantaa ei tee, aika menee herkästi yksittäisten


Henkinen puoli on korostunut, jopa yllättävän vahvasti, sanoo Helsingin pelastuslaitoksen työsuojeluvaltuutettu

Kari Taavitsainen neljän vuoden kokemuksella. Pelastuslaitoksissa työsuojeluvaltuutetun tehtävät ovat viran

ohessa hoidettavia luottamustehtäviä, mutta Helsinki on poik-keus: Taavitsainen on päätoiminen työsuojeluvaltuutettu, jolla on työkenttänä pelastuslaitoksen lisäksi kolme muuta Helsingin kaupungin virastoa.

Henkisestä hyvinvoinnista puhuessaan Taavitsainen ei tarkoita pelastuslaitosta, vaan nykyistä työelämää ylipäätään.

-- Voidaan huonosti, jolloin ketju jatkuu työpaikalle ja syntyy rii-toja. Nämä ovat asioita, joiden selvittäminen vie suurimman osan työajasta. Henkisten juttujen osuus on ollut kasvussa, tai ainakin niihin puututaan aiempaa tarkemmin. Monesti kotioloista johtuva paha olo purkautuu töissä, kiukutteluna ja jaksamisongelmina.

-- Käsittelyssä on oma haasteensa, kun kyse ei ole mistään havaittavasta esineestä. Joudutaan miettimään, mistä oikeastaan on kysymys ja miten siihen voidaan vaikuttaa.

Työsuojeluvaltuutetun valtuuksia ja asemaa Taavitsainen pitää vahvana ja riittävänä.

-- Työturvallisuuslaki antaa hyvän tuen. Työ perustuu yhteistyö-hön työnantajan kanssa.

Helsingin pelastuslaitoksella asemille on valittu työsuojeluasia-miehet, jotka yhdessä asemamestareiden kanssa muodostavat paikalliset työsuojeluparit.

-- Pelastuslaitoksella työn turvallinen tekeminen on viety huip-puunsa. Esimerkiksi hälytystehtävissä mietitään aina loppuun asti, ettei mitään pääse tapahtumaan. Näin pitääkin olla, kun tehdään ”terveydelle ja hengelle vaarallista työtä”, jonka tekeminen on työturvallisuuslain mukaan kiellettyä!

Vaikeimpia ovat ongelmat, joita ei näe

ongelmien poimimiseen, jolloin tärkeä ennakoiva toiminta jää tekemättä.

Aluepelastuslaitoksille haastetta tuo myös toimipisteiden hajanaisuus. Oikein rakennettu työsuojeluasiamies-verkko voi Suurnäkin mielestä selkeyt-tää pelastuslaitosten työsuojeluorgani-saatiota. –– Asemakohtaisesti työnteki-jöiden valitsemat työsuojeluasiamiehet ovat hyviä kumppaneita työsuojeluval-tuutetuille. Käytännössä asiamiesten kautta välitetään esimerkiksi tiedot läheltä-piti -tilanteista.

Nollatoleranssi ei hyväksy vaarojen vähättelyä

Pelastustoimi on työsuojelun näkökul-masta erityistoimiala, jossa kansalaisille tuotetaan turvallisuutta ruumiillisesti ja henkisesti raskaissa olosuhteissa. Riskien ennakointi, arviointi ja ehkäisy korostu-vat. Kaikesta varautumisesta huolimatta onnettomuus ei koskaan tule kello kau-lassa, vaan yllättäen ja äkillisesti.

Työsuojelussa on viime vuosina edistetty nolla tapaturma -linjaa, jossa ”ei enää lasketa työtapaturmia, vaan huolehditaan siitä, ettei niitä synny”. Nollalinja korostaa työsuojelu enna-koivan toiminnan merkitystä.

–– Vaarat tunnistetaan ja ensisi-jaisesti poistetaan. Jos vaaroja ei pysty poistamaan – kuten pelastusalalla tyy-pillisesti on – vaarat ennakoidaan ja niiden seuraukset arvioidaan. Nykyään ymmärretään, että turvallisuusjohta-miseen kuuluu myös läheltä-piti-tilan-teiden ja uhkatilanteiden raportointi. Nollatoleranssiin kuuluu, että vaaroja ei vähätellä, vaan kaikki tuodaan tietoon, jolloin työtä päästään kehittämään yh-dessä työnantajan kanssa. Tällaisessa menettelyssä, johon jokainen osallis-tuu, työsuojeluvaltuutettu on mukana asiantuntijana, Suurnäkki raamittaa.

Työturvallisuuden näkökulmasta huonoa kehitystä on ollut se, että mo-nessa työssä vaarojen monimuotois-tuminen on tullut pysyväksi ilmiöksi. Pelastustoimessa näin on juuri käynyt sairaankuljetuksessa, joissa väkivaltati-lanteet ovat arkipäiväistyneet.

Palomiesliitto järjestää yt-neuvottelu- ja työturvallisuuskurssin Seinäjoella 7. lo-kakuuta. Tarkempaa tietoa toimistolta.


Kielotie 12–14 B, 01300 Vantaapuh (09) 867 8880, fax (09) 863 7230

[email protected]

suomen PaLomiesLiitto sPaL rY

Kuva

t: H

gin

pela

stus

laito

s ja

Häk

e.

Jokaisella suomalaisella on oikeus tuntea olonsa turvalliseksi. Pelastusalan eri tehtävissä työskentelevät ammattilaiset tekevät kansalaisten turvallisuuden eteenvaativaa työtä joka päivä. He tarvitsevat ammattiliittoa turvaamaan asemansa työelämässä. Jatkuvasti muuttuvassa työelämässä tämä on vaativa, mutta välttämätön tehtävä.

sPaL on pelastus- ja hätäkeskustyöntekijöiden oma ammattiliitto. Liittoon kuuluu yli 3 200 jäsen-tä, jotka työskentelevät kuntasektorilla pelastusalan eri ammattiryhmissä sekä valtion hätäkeskuksissa. sTTK:laisena liittona sPAL on mukana suomen suurimman toimihenkilökeskusjärjestön hallituksessa ja työryhmissä.

edunvalvonnan kannalta on pelkästään hyvä asia,että sPAL keskittyy ainoastaan pelastusalan ja hätäkeskus-ammattilaisten asioihin.

PeLastushenkiLöstön oma ammattiLiitto

Documents

Pelastusalan ammattilainen 4/09