Pelastusalan ammattilainen 5/12

NUMERO 5 | MARRASKUU 2012

Kolmen vuodenopinnot ohi!

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

2

PELASTUSALANAMMATTILAINENPalomiesliiton jäsenlehtiAikakauslehtien liiton jäsen. Lehti ilmestyy kuudesti vuodessa, seuraavan kerran 19.12.2012.

JULKAISIJA: Suomen Palomiesliitto SPAL ryVernissakatu 6, 01300 Vantaapuh. (09) 867 8880, fax (09) 863 [email protected]

PÄÄTOIMITTAJA:Kim NikulaPuh. 040 716 [email protected]

TOIMITUSKUNTA: Liisa Haimi, Helena Janhonen, Kim Nikula, Tuija Tervo ja Mikko Terävä

OSOITTEENMUUTOKSET: [email protected]

ISSN: 1456-7709

PAINO: Forssa Print

ILMOITUKSET: Ilpo Pitkänen Oypuh. (09) 5868 300, [email protected]

LEHTI NETISSÄ: issuu.com/palomiesliittospal

Tässä numerossa 5 | 31.10.2012

ww

w.faceb

oo

k.com

/palo

miesliitto

kansi Palomies-sairaankuljettaja Jesse Kauppi valmistui Pelastuskoulun pelastaja-ensihoitajakurssilta www.palomiesliitto.fi

3 | Pääkirjoitus Turvaako pelastuslaki kansalaisten oikeusturvan?

6 | Laillista valtaa vai vallattomuutta? Julkinen valta pelastustoimessa

10 | Stadin Brankkari nro 2 Paloesimies Timo Aaltonen

12 | Extraa pelastajatutkinnon päälle Pekolaisille vajaa vuosi lisäopintoja ensihoidosta

16 | Työturvallisuusvaltuutetut kokoontuivat Tiedon jakoa työsuojelun käytännöistä

20 | Liittokokous Rovaniemellä 28.11. Uusi hallitus valitaan

22 | Työmarkkinalakimiehen palsta Opiskelu ja osaamisen kehittäminen

29 | Pelastajavala käyttöön Korostetaan ammatin inhimillisyyttä

30 | Kuopion teräsmies pääsi Havaijille Triathlonistin unelma toteutui

Paikalliskierros

34 | Vantaa 6.9.2012

36 | Kuopio 11.9.2012

KIERROSPalomiesliitontoimisto tapasijäseniä Kuopiossaja Vantaalla.

ARVOSTUSTAStadin Brankkarinvalitsee henkilöstöjoukostaan.

HAVAIJITriathlonin kuuluisinkilpailu.


2 3

PÄÄKIRJOITUS

Turvaako pelastuslaki kansalaisten oikeusturvan?PELASTUSTOIMESSA merkittävän julkisen vallan käytön sekä hyvän hal-linnon periaatetta ja toteutumista on tutkittu ja valvottu (esim. kantelemalla) luvattoman vähän. Onko pelastustoi-men toimijoille selvillä, mitä työssäm-me tarkoittaa merkittävän julkisen val-lan käyttäminen ja hyvän hallinnon pe-riaate? Mikäli asia ei ole selkeä meillä, miten kansalaiset voivat varmistua sii-tä, ettei heidän perusoikeuksia loukata pelastustoimessa?

Kun pihalle ajaa pelastustoimen hälytysajoneuvo, miten kansalainen voi varmistua siitä, että kyseessä on vir-kasuhteessa oleva pelastusviranomai-nen, jolla on oikeus puuttua kansalai-sen perusoikeuksiin pelastuslain toimi-valtuuksien myötä? — Ei mitenkään!

MIKÄLI MUU kuin virkasuhteessa oleva pelastusviranomaisyksikkö käyt-tää merkittävää julkista valtaa esimer-kiksi murtamalla kansalaisen oven, an-tamalla virka-apua toiselle taholle, an-taa määräyksiä tai ottaa heidän omaisuuttaan pelas-tustoimen käyttöön — loukataanko silloin kansalais-ten perusoikeuksia?

Mitä lainsäätäjä on tarkoittanut kun pelastuslain 36 §:ään on kirjoitettu, että muu kuin pelastusviranomai-nen voi, tilapäisesti tilanteen niin vaatiessa, käyttää pe-lastustoiminnan johtajan toimivaltuuksia? Mikä on mer-kittävän julkisen vallan käyttämistä pelastustoimessa?

SOPIMUSPALOKUNTIEN liitto toteaa, että he ovat toiminnassa mukana 70 % pelastustoimen tehtävis-tä ja osassa he toimivat lain mukaisena pelastustoi-minnan johtajana. Miten pelastustoimen johtajan val-tuuksien käyttö voi olla tilapäistä, kun pelastustoimen tehtäviä hoitaa 812 sopimukseen perustuvaa palokun-

taa ja 102 virkasuhteessa olevaa am-mattipaloasemaa? Pelastuslain mu-kaanhan alueellinen pelastuslaitos voi käyttää apunaan vapaaehtoista palo-kuntaa. Onko pelastusviranomaistoi-minta yhdenvertaista, vai loukataan-ko kansalaisten perusoikeuksia? Mi-ten pelastustoimessa toteutuu hyvän hallinnon periaate?

PELASTUSLAKI uudistettiin vuonna 2011. Keskustelua merkittävän julki-sen vallan käyttämisestä ja kansalais-ten oikeusturvasta ei ole käyty riit-tävästi — toimintaprosessit eivät ole selkeät edes alan toimijoille. Esimer-kiksi Johanna Saukkosen gradus-sa (lue juttu sivulta 6) esitetyt kysy-mykset tilapäisen pelastustoiminnan johtajan toimivaltuuksista eivät olleet selkeät niiden käyttäjille.

Palomiesliitto on johdonmukai-sesti ottanut kantaa asiaan. Ongelma korjaantuu sillä, että jokaisessa pelas-tusyksikössä virkasuhteessa olevat pe-

lastusviranomaiset johtavat pelastustoimintaa. Näin myös asiantuntijat lausuivat hallintovaliokunnan mietin-nössä: vain virkasuhteessa olevat pelastusviranomaiset käyttävät julkista valtaa.

Palomiesliitto näkee tämän asian sekä sopimus-palokuntalaisten että pelastusviranomaisen yhteise-nä oikeusturvakysymyksenä, perustuslain takaamia perusoikeuksia unohtamatta. Selkeällä tehtävien ja-olla turvataan myös pelastustoimessa hyvän hallin-non periaatteen toteutuminen.

Pyydän ystävällisesti, että oikeuskansleri ryhtyy selvittämään edellä mainittuja epäkohtia pelastus-toimessa.

Kim Nikulapuheenjohtaja

Vain virka-suhteessa olevat pelastusviran-

omaiset käyttä-vät julkista

valtaa.

>

O

NK

O N

ÄIN

? K

erro

mie

lip

itee

si P

uh

een

joh

taja

n p

äiv

äkir

ja -

blo

gis

sa >

ww

w.p

alo

mie

slii

tto

.fi


4

TOIMISTO

LIITTOHALLITUS

PUHEENJOHTAJAKim Nikula puh. 040 716 [email protected]

VARAPUHEENJOHTAJAJukka Vigren puh. 045 657 [email protected]

VARAPUHEENJOHTAJAIlkka Mustakangas puh. 0400 963 [email protected]

JÄSENET JA VARAJÄSENET

HELSINKIKari Taavitsainen puh. 0500 214 [email protected]

Ilpo Lehtonen puh. 040 556 8714 [email protected]

ITÄ-, KESKI- JA LÄNSI-UUSIMAAIlkka Mustakangas puh. 0400 963 [email protected]

Jukka Tuomila puh. 0500 971 [email protected]

VARSINAIS-SUOMI JA SATAKUNTAJouni Hämäläinenpuh. 050 550 [email protected]

Pekka Puistopuh. 040 594 8397 [email protected]

KANTA-, PÄIJÄT-HÄME JA KYMENLAAKSOJarkko Savilepo puh. 040 508 [email protected]

Jouni Kokkipuh. 040 596 [email protected]

ETELÄ-SAVO JA ETELÄ-KARJALATuomas Loikkanen puh. 050 590 [email protected]

Reino Penttinen puh. 040 533 2110 [email protected]

PIRKANMAAJukka Vigren puh. 045 657 [email protected]

Raimo Pietilä puh. 040 585 [email protected]

KESKI-SUOMITimo Korhonen puh. 0400 648 [email protected]

Janne Luoma-ahopuh. 050 336 7531 [email protected]

ETELÄ-POHJANMAA JA POHJANMAATapani Torppapuh. 040 765 [email protected]

Hannu Kaatikkopuh. 050 583 [email protected]

POHJOIS-SAVOMauri Koivisto puh. 040 512 [email protected]

Pasi Rissanenpuh. 0440 519 291 [email protected]

POHJOIS-KARJALAJorma Hämäläinen puh. 050 591 [email protected]

Markku Ojala puh. 050 535 [email protected]

KESKI-POHJANMAA, JOKILAAKSOT, KAINUU JA OULU-KOILLISMAAKim Nikula puh. 040 716 [email protected]

Pasi Mänty puh. 050 351 [email protected]

LAPPIJyrki Savolainen puh. 050 919 [email protected]

Jani Frantti puh. 040 726 [email protected]

PUHEENJOHTAJAKim Nikula puh. 040 716 [email protected]

PROJEKTIPÄÄLLIKKÖMikko Teräväpuh. 045 657 [email protected]

TOIMINNANJOHTAJAPetri Hynninen(opintovapaalla)

TIEDOTTAJATuija Tervopuh. 045 136 [email protected]

JÄRJESTÖSIHTEERILiisa Haimipuh. (09) 867 [email protected]

TYÖMARKKINALAKIMIESHelena Janhonenpuh. 050 570 [email protected]


5

SPAL INFO

NUMERO ILMESTYY AINEISTO

– 6 – 19.12. 3.12.

Vuoden 2013 ensimmäinen numero

ilmestyy helmikuussa.

Pelastusalan ammattilaisenilmestyminen 2012

Liittohallituksen kokoukset 2012

9/12 / 27.11.

Vuoden viimeinen kokous järjestetään

liittokokouksen yhteydessä Rovaniemellä.

PALOMIESLIITON osastolla Tampereen Turval-lisuusmessuilla oli vilkkaampaa kuin koskaan — välillä kahvi ja jaossa olleet heijastimet meina-sivat loppua. Muutamia pirkanmaalaisia kunta-vaaliehdokkaitakin kävi liiton kutsusta osastolla juttelemassa pelastustoimen asioista.

Tällä kertaa Palomiesliitto herätteli messuyleisöä miettimään, kuinka paljon pelastustoimi kun-nallisena palveluna oikeastaan yhtä kuntalaista kohti maksaa? Onko palokunta kallis vai halpa? Vastausten haitari oli yllättävän laaja, 20 sentistä aina puoleen miljoonaan euroon! Täsmälleen oikein *) tai lähelle arvanneet saivat mukaansa pikapalkintona sammutuspeitteen.

Kaikkien vastaajien kesken suoritetussa arvon-nassa 100 euron lahjakortin Partioaittaan voitti Terhi Kuokka Lempäälästä.

Nähdään taas messuilla!

*) 66 EUROA PER KUNTALAINEN. (LÄHDE: PELASTUS-

OPISTO: PELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2007-2011)

Kiitos messuvieraille!

Kalenteri kotiinVUODEN 2013 Palomiesliiton jäsenten tasku-kalenterit postitetaan tämän lehden mukana. Jos olet jäsen, mutta lehti tuli ilman kalenteria, voit tilata uuden kalenterin toimistolta, puh. (09) 867 8880.

Hätäkeskusammattilaisten liiton HAL:n jäsenet saavat oman kalenterinsa erillisen jäsenkirjepostituksen mukana.

Vaihtuiko työpaikka?MUISTA ilmoittaa liiton toimistolle, kun vaihdat työnantajaa, niin jäsenmaksusi sekä liittoon että työttömyyskassaan pysyvät voimassa. Samoin kannattaa uuden työpaikan palkanlaskentaan ilmoittaa liiton ja kassan jäsenyydestä.


6

Laillista valtaa vai vallattomuutta?

Julkisen vallan käyttö on paljastunut yllättäväksi ongelmaksi. Kansalaisten oikeusturva vaarantuu, kun kentällä ei tunneta pelastustoimea sääteleviä lakeja ja

hyvän hallinnon periaatteita.

Länsi-Suomen Pelastusalan Liitossa kou-lutuspäällikkönä työskentelevä Johanna Saukkonen on tutkinut tuoreessa pro gra-du -tutkielmassaan julkisen vallan käyttöä

pelastustoimessa, eritoten sopimuspalokuntalais-ten näkökulmasta. Tutkielman hän jätti tarkistet-tavaksi Turun yliopiston oikeustieteelliseen tiede-kuntaan syyskuussa.

Tutkimusten aikana Saukkonen perehtyi laajalti pelastustoimea sääteleviin lakeihin ja asetuksiin, ja löysi useita ongelmakohtia.

Heinäkuussa 2011 voimaan astunut uusi pe-lastuslaki ei huomioi riittävästi käytännön olo-suhteita kentällä. Käytännön toiminnassa ei aina huomioida riittävästi kansalaisten perusoikeuksia eikä hyvän hallinnon periaatteita. Lisäksi lakien heikko tuntemus heikentää paitsi pelastustoimen kohteeksi joutuvien kansalaisten myös sopimus-palokuntalaisten oikeusturvan.

— Jos vapaaehtoiset käyttävät julkista valtaa väärin tietämättä, että he käyttävät sitä väärin, on se minun mielestä aika kova taakka ihmiselle, joka luulee tekevänsä hyvää ja oikein yhteiskunnan puolesta, toteaa Saukkonen.

— Heidän oikeusturva on huono saati niiden ihmisten, joiden omaisuutta tuhotaan pelastustoi-men aikana. Ihmisille pitäisi olla selkeää, kenellä on toimivaltuudet pelastustilanteessa. Ja hänellä pitäisi olla keinot saattaa päätökset tutkittavaksi, jos hänen mielestään ratkaisu on ollut väärä.

Laki myös edellyttää, että kansalaisten pitäisi pystyä tunnistamaan kenellä on viranomaisen val-tuudet, mutta tällä hetkellä näin ei tapahdu. Harva

kansalainen erottaa sopimuspalokuntalaista am-mattipalomiehestä, puhumattakaan siitä, että hän tunnistaisi kuka pelastustoimintaa johtaa.

Julkisen vallan käyttäminen

Suomen perustuslain mukaan merkittäviä julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan antaa vain viranomaiselle. Kuntalain mukaan tällaisia tehtäviä ovat sellaiset, joissa tehtävän suorittaja voi lakiin perustuvan toimivaltansa nojalla yksipuolisesti antaa toista velvoittavan määräyksen tai muulla tavalla puuttua toisen etuun tai oikeuteen.

Tällaisesta on kyse myös silloin, kun henkilöllä on oikeus päästä kotirauhan piiriin kuuluviin tiloi-hin taikka suorittaa toisen omaisuuteen kohdistu-via toimenpiteitä muiden suurempien vahinkojen välttämiseksi.

Saukkosen mielestä on erikoista, että pelas-tuslaissa määritellään merkittävän julkisen vallan käyttäminen ainoastaan silloin, kun puhutaan palotarkastuksista, vaikka kentällä tulee kokoajan vastaan tilanteita, joissa käytetään julkista valtaa. >

Koko ajan tulee vastaan tilanteita, joissa käytetään julkista valtaa.


7

STT

LE

HT

IKU

VA

/ L

AR

I LIE

VO

NE

N

Pelastustehtävissä käytetään julkista valtaa muutenkin kuin vain palotarkastuksissa. Kansalaisille toimivaltuuksien tulisi näkyä selkeästi. Kuva Joensuun rautatieaseman makasiinirakennuksen jälkisammutuksesta 7. lokakuuta.


8

— Niin vapaaehtoisten kuin ammattilaistenkin tulisi voida tehdä pelastustyötä mahdollisimman hyvin koulutettuina ja taustat turvattuina. Ettei heidän tarvitse miettiä koko ajan, ovatko heidän oikeusturvatakeet kunnossa, toteaa Länsi-Suomen Pelastusalan Liiton koulutuspäällikkö Johanna Saukkonen.

Saukkosen arvion mukaan pelastustehtävis-sä julkista valtaa käytetään aina kun tuhotaan tai käytetään toisen omaisuutta, esimerkiksi otetaan raivauskalustoa käyttöön, tai määrätään ihmisiä avustamaan pelastustoimessa tai murtaudutaan väkivalloin ihmisten kotiin, esimerkiksi ”nakit ja muusi” -keikalla.

Lain pahimmat ongelmakohdat

Useilla paikkakunnilla päivystävät palomestarit ovat yhä kauempana ja sopimuspalokunnat jou-tuvat hoitamaan pelastustehtäviä aina vain pidem-pään ilman viranomaisen läsnäoloa. Saukkonen ihmettelee, syntyykö silloin toimivaltatyhjiö?

Sopimuspalokuntalainen voi kyllä tilapäisenä pelastustoiminnan johtajana käyttää viranomaisen toimintavaltuuksia, mutta koska uudessa pelas-tuslaissa on karsittu tilapäisen pelastustoiminnan johtajan oikeuksia, hänellä on hyvin rajoitetut toi-mivaltuudet esimerkiksi ottaa omaisuutta käyttöön.

Tilanteissa myös P3 joutuu hankalaan ase-maan, sillä hänen on tehtävä päätöksiä ”etänä”.

Pelastustoiminnan johtajan päätökset perus-tuvat yleensä kokemukseen ja siihen mitä hän nä-kee, joten on iso vastuu myös pelastusviranomai-selle tehdä päätöksiä näkemättä tilannetta ja sen etenemistä paikan päällä.

Ongelmallisena Saukkonen pitää myös tilan-teita, joissa sopimuspalokuntalaiset joutuvat läh-temään hälytykseen ilman, että mukana olisi ke-tään yksikönjohtajan koulutuksen saanutta.

— Tällaisessa tilanteessa tilapäisenä pelastus-toiminnan johtajana voi joutua toimimaan siis hen-kilö, jonka taidot on sillä tasolla, että hän pystyy tekemään perusselvitykset ja hallitsee pelastus-työssä tarvittavan kaluston. Sopimuspalokuntien kursseilla vasta yksikönjohtajan koulutuksessa kä-sitellään toimivaltuuksia ja vastuita.

Koulutus laahaa perässä

Saukkonen kritisoi myös sitä, että sopimuspalo-kuntien koulutusjärjestelmää ei ole laissa asetettu kenenkään vastuulle eikä koulutusten sisältöjä ole

määritelty. Laissa ainoastaan todetaan, että alue-pelastustoimi määrittelee mikä on riittävä koulu-tus ja pelastusopisto hyväksyy opetusmateriaalin. Ongelmia on myös sopimuspalokuntalaisten kou-lutuksen sisällössä.

— Yksikön johtajia koulutetaan tällä hetkel-lä vanhalla koulutusmateriaalilla, joka perustuu vanhaan lainsäädäntöön ja antaa virheellistä tie-toa toimivaltuuksista. Lisäksi myös mestareita on koulutettu väärin, kertoo Saukkonen.

— En tiedä kumpi oli kamalampi huomata. Se että yksikön johtajat saavat väärää tietoa vai se, että P3. Heille on esimerkiksi opetettu, että omia toimivaltuuksia voi delegoida eteenpäin vaikka se on perustuslain vastaista.

— Ongelmia ei ole siis ainoastaan lainsäädän-nössä vaan myös koulutuksessa. Tämä taas johtuu siitä, että meillä ei ole tutkittu koulutusmateriaalia


9

ja tarkistettu, onko niiden sisältö lainmukaista, to-teaa Saukkonen.

— Peräänkuuluttaisin myös sitä, että pelastus-alueet tarkastaisivat, miten hyvin niiden pelastus-johtamiseen liittyvät ohjeet vastaavat lainsäädäntöä.

Hyvän hallinnon periaatteet hukassa

Viranomaistoiminnassa tulisi aina toteuttaa hyvän hallinnon periaatetta. Saukkosen mukaan pelas-tustoimessa näin ei tällä hetkellä tapahdu. Tätä hän pitää vakavana puutteena etenkin yksittäisen kansalaisen näkökulmasta.

Hyvän hallinnon periaatteisiin kuuluu esimer-kiksi neuvontaperiaate, jonka mukaan viranomai-sen on toimivaltansa rajoissa annettava asiakkail-leen tarpeen mukaan hallintoasian hoitami-seen liittyvää neuvontaa sekä vastattava asiointia

koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin. Viranomai-sen on myös perusteltava vastauksensa, jos asiakas tätä pyytää.

— Esimerkiksi pelastustoiminnan lopettami-sesta pitäisi aina antaa kirjallinen päätös, joka myös perustellaan. Käytännössä tämä asia on hoidettu kentällä erittäin vaihtelevasti, väittää Saukkonen.

— Ihmisillä on myös oltava oikeus olla erimiel-tä ja hakea muutosta tehtyihin päätöksiin, mutta tähän ei ole olemassa selkeitä prosesseja. Tässä asiassa kohdistaisin katseeni aluepelastuslaitos-ten suuntaan, jotta niissä selkeästi ohjeistettaisiin kuka päätökset antaa, millä tavalla ja missä muo-doissa. n

On opetettu, että omia toimivaltuuksia voi

delegoida eteenpäin, vaikka se on perustuslain vastaista.

Pelastustoimi onsäästynyt kanteluiltaHYVÄN HALLINNON periaate edellyttää viranomaisilta asiallista ja puolueetonta toimintaa sekä asiakkaiden tasapuolista ja johdon- mukaista kohtelua. Siihen kuuluu myös hyvän kielen käytön vaatimus, joka edellyttää, että viranomaisen on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Kaksikielisillä alueilla asiakkaalla on oikeus käyttää omaa kieltään viranomaisen kanssa asioidessaan.

— Poliisihan saa jatkuvasti huomautuksia tästä asiasta. Jos poliisi esimerkiksi puhalluttaa ruotsinkielistä suomeksi, hän saa huomautuk-sen siitä, että toiminta täytyy tapahtua ruotsiksi, Johanna Saukkonen sanoo.

Tällä hetkellä kansalaiset eivät kyseenalaista pelastustoimen toimintaa samalla tavalla kuin poliisin, mutta tilanne voi muuttua.

— Entäpä jos pelastustoiminnan kohteena onkin valveutunut kansalainen, joka tietää omat oikeutensa?

— Minusta olisi fiksumpaa, että etukäteen mietittäisiin, miten asiat tulisi hoitaa ja laitettaisiin prosessit kuntoon, eikä sitten vasta kun ollaan käräjillä ja vastapuoli vaatii isoja vahingonkor-vauksia tai eduskunnan oikeusasiamieheltä alkaa tulla jatkuvasti huomautuksia, toteaa Saukkonen.


10

Aaltosesta Stadin brankkari

Helsinkiläinen paloesi-mies Timo Aaltonen valittiin vuoden 2012 Stadin brankkariksi.

Tunnustuspalkinto myönnettiin hänelle 1. lokakuuta Helsingin pelastuslaitoksen vuosipäivänä.

Aaltosen valintaan vaikutti hänen myönteinen asenne ja motivaatio, ammatillinen moni-puolisuus sekä pitkäaikainen työ kaupunkilaisten turvallisuuden hyväksi.

Helsingin pelastuslaitoksen henkilökunta äänestää jokaisella paloasemalla suljetulla lippuää-nestyksellä omaa ehdokasta tun-nustuspalkinnon saajaksi. Kunkin seitsemän aseman ehdokkaasta valintalautakunta valitsee, kenelle tunnustus myönnetään.

— Stadin brankkariksi valinta merkitsee minulle paljon. Tuntuu hyvältä saada tämä tunnustus erityisesti siksi, että henkilöstö on sen myöntämisen taustalla, kertoo Aaltonen.

— Olin hyvin hämmentynyt kun kuulin, että minut oli valittu Mellunkylästä ehdokkaaksi. Pidin itsestään selvänä, että miehistö

äänestäisi ehdokasta joukos-taan, joten olin hyvin yllättynyt valinnastani.

Aaltonen työskentelee Hel-singin pelastuslaitoksen Mellun-

kylän pelastusasemalla paloesi-miehenä. Hän on valmistunut palomies-sairaankuljettajaksi vuonna 1986. Alalle hän tuli jo 26 vuotta sitten, käytyään ensin

Helsingissä jaettavan Stadin brankkari -tunnustuksen sai tänä vuonna Timo Aaltonen. Onnitteluja Timon rinnalla oli vastaanottamassa vaimo Kirsi Räbinä.

Työkavereilta saatu tunnustus tuntuu erityisen arvokkaalta


11

RANTASIPI POHJANHOVI

Pohjanpuistikko 2, Rovaniemi | www.rantasipi.fi

PIKKUJOULUT POHJANHOVISSAVuoden hauskimman juhlan aloittaaMAHTAVA PIKKUJOULUBUFFET 45,-/hlöKatettuna 16.11.-22.12. pe-la klo 18-21

VaRaukset (016) 33 711

MAJOITUSTARJOUS

89,-alk.

superior-huonelisä 10,-/yö/huone

Ja illan pelastaa edullinen

Kunta-alan, valtion, evankelis-luterilaisen kirkon ja Kelan työntekijät saavat työeläkeotteen Kevasta syksystä alkaen.

Otteelta selviävät työeläkettäsi kartuttavat julkisen ja yksityisen alan työsuhteet sekä etuudet. Otteen tiedot kannattaa tarkistaa, sillä tuleva eläkkeesi pohjautuu näihin tietoihin.

Lähetysaikataulun voit katsoa sivuiltamme www.keva.fi

Tarkista työeläkeotteesi

lukion, armeijan ja oltuaan pari vuotta töissä.

— Silloin nuorena en vielä tiennyt todellisesta palomiehen työstä mitään – lähinnä minua viehätti pelastusalassa poru-kan yhteisöllisyys, tiimihenki ja joukkuepelaaminen ja siksi hakeuduin silloiseen Helsingin kaupungin palolaitoksen koulu-tuskeskuksen palotoimenkurs-sille, muistelee Aaltonen.

— Tärkein asia, miksi olen viihtynyt alalla näin pitkään on työyhteisö. Lisäksi omalla kohdallani työ on ollut hyvin monipuolista ja työnkuvaani on tullut suhteellisen isoja muutok-sia vuosien varrella, Aaltonen sanoo.

Palomiestyön lisäksi Aalto-nen on työskennellyt Malmin paloaseman lentopelastus-yksikössä eli lekaryhmässä ja ensihoidon hoitotason tehtä-vissä. Lisäksi hän on osallistunut Suomen kansainvälisten pe-lastusjoukkojen, Finn Rescuen, toimintaan. Alipäällystökurssin Aaltonen suoritti vuonna 2002 ja on sen jälkeen toiminut paloesi-miehenä.

Aaltonen kertoo, että hänen perusmyönteinen asenteensa on hyvin pitkälle sisäsyntyistä ja hän on työasioissa pyrkinyt vai-keinakin aikoina suhtautumaan asioihin positiivisesti.

— Esimerkiksi jos tulee jostakin ikävistä asioista tai uudistuksista tiedotettavaa, niin tuskinpa miehistökään kauhean positiivisesti suhtautuisi asiaan, jos esimies, joka vie sitä asiaa miehistölle eteenpäin, ottaisi negatiivisen asenteen.

HE

LSIN

GIN

PE

LAST

USL

AIT

OS


12

Extraa tutkinnon päälle— Ihan hienoa, että olemme pioneereina valmistuneet Pekos-ta, toteaa pelastaja-ensihoitajaksi opiskellut Jesse Kauppi.

Ensimmäinen pelastaja-ensi-hoitajakurssi juhli valmistu-mistaan syyskuussa Helsingin Pelastuskoululla. Opiskeli-

joilla oli takana lähes kolmen vuoden opiskeluputki, joka sisälsi Pelastaja-kurssin lisäksi lähihoitajan opinnot oppisopimuksella. Lisäkoulutuksen syynä oli ensihoitoasetuksen muutos, joka astui voimaan vapunpäivänä 2011.

Asetuksen päälinjauksen mukaan perustason yksikön toisella ensihoita-jalla on oltava terveydenhoitoalan tut-kinto. Asetuksen jälkeen töihin tulevat, uudet pelastajatutkinnon suorittaneet eivät enää voi työskennellä kiireellises-sä sairaankuljetuksessa toisen saman-laisen tutkinnon suorittaneen kanssa.

Opintojen jatkuminen yllätti

Pelastajakurssi 34:lle opintojen pitkit-tyminen tuli melkoisena yllätyksenä. Asetuksen voimaan astuessa heillä oli jo puolitoista vuotta opintoja takana, ja pelastajaksi valmistuminen häämötti jo mukavan lähellä.

Kauppi kertoo, että opiskelijat sai-vat tietää opintojen mahdollisesta jat-kumisesta samoihin aikoihin kuin ase-tus tuli voimaan.

— Nyt tuntuu mukavalta, kun ei tarvitse enää aamulla lähteä kouluun ja tulla vasta iltapäivällä riviin, vaan voi tehdä täysipainoi-sesti 24 tuntia töitä ja lähteä sen jälkeen ansaituille vapaille, toteaa palomies-sairaankuljettaja Jesse Kauppi.


13

Pelastaja-ensihoitajakurssi 1:n valmistumista juhlittiin syyskuussa Pekolla.

— Olimme juuri valmistumassa pelastajakurssin ensihoito-opinnois-ta, kun saimme ensimmäisen vihjeen koulutuksen jatkumisesta. Meille jär-jestettiin asiasta tiedotustilaisuus heti keväällä, mutta vasta syksyllä vahvis-tui, että muutos koski myös meidän kurssiamme.

Kaupille itselleen opintojen venäh-täminen ei tullut järkytyksenä. Hän oli jo keväällä pohtinut, että lisäkoulutuk-sesta voisi olla hyötyä. 10 kuukauden lisäopinnot eivät tuntuneet mahdotto-malta ajatukselta, etenkin kun ne pys-tyi suorittamaan työn ohessa ja palkka juoksisi koko ajan. Sen sijaan osalle kurssikavereista opintojen jatkuminen oli shokkiuutinen ja aiheutti siviilielä-män uudelleen järjestelyjä.

— Osa oli ajatellut aloittavansa työt normaalisti syksyllä ja he olivat järjes-

telleet asiansa sen mukaisesti. Muu-tama kavereista oli ostanut asunnon tai tontin, muutamalla oli tullut tai oli tulossa perheenlisäystä, joten heille opintojen jatkuminen oli vähän suu-rempi järkytys, Kauppi kertoo.

Alkujärkytyksen mentyä ohi kaikki 13, joilla ei ollut aikaisempaa lähihoita-

jan koulutusta, ottivat lisäopinnot mu-kisematta vastaan ja suorittivat opin-not tosissaan. Koulutuksen päätyttyä kurssilaiset ovat olleet tyytyväisiä, että tutkinto tuli suoritettua.

— Jokainen meistä valmistuneista on ollut kuitenkin sitä mieltä, että li-säkoulutuksen pitäisi vähän näkyä pal-kassakin, sanoo Kauppi.

Harjoittelupaikkojen järjestäminen takkuista

Keväällä 2011 Helsingin pelastuslai-toksella ja Pelastuskoululla tuli kiire valmistella ensihoitoasetuksen edel-lyttämä lähihoitajakoulutus. Koulutuk-sen valmistelu aloitettiin välittömästi, kun asetuksen sisältö oli vahvistunut, ja se päätettiin järjestää oppisopimus-koulutuksena yhteistyössä Helsingin oppisopimustoimiston ja Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksen (Hesote) kanssa.

Kiireellisestä aikataulusta huoli-matta koulutus valmisteltiin Kaupin mielestä hyvin. Ainoastaan harjoittelu-paikkojen löytymisessä oli vaikeuksia.

Koulutus sisälsi 20 prosenttia ope-tusta Hesotessa ja loput 80 prosenttia opetuksesta antoi työpaikkaohjaaja pelastuslaitoksella normaalin palo-mies-sairaankuljettajan työn ohessa.

Olennainen osa koulutusta oli työharjoittelu, joka koostui neljästä eri jaksosta: päiväkodissa harjoittelun aiheena oli kasvun tukeminen ja oh-jaus, sairaalassa hoito ja huolenpito, kotihoidon jaksolla kuntoutumisen tukeminen ja päivystyksessä päivys-tyspolikliininen hoitotyö.

— Usein kävi niin, että vielä pari viik-koa ennen harjoittelujakson alkamista kaikille ei ollut löytynyt harjoittelupaik-kaa, joten saimme jännittää saavatko kaikki paikan ajallaan. >

Olimme juuri valmistumassa

ensihoito-opinnoista, kun saimme vihjeen

koulutuksen jatku-misesta.


14

Kauppi on työskennellyt samassa vuorossa Hertto-niemen paloasemalla Helsingissä jo yli vuoden. — Jätkät on vähän naljailleet, että meitä ylikoulu-tetaan, mutta en ole siitä niin välittänyt.

Pekon valmistumisjuhlassa järjestösihteeri Liisa Haimi jakoi Palomiesliiton stipendit Karim Lounekselle (pelastaja-ensi-hoitajakurssi 1) ja Arttu Pulkkiselle (pelastajakurssi 35).

— Tämä johtui varmaan siitä, että hesotelaisilla oli samaan aikaan työ-harjoittelu ja me olimme tavallaan ylimääräinen porukka, jolle paikka piti löytää, kertoo Kauppi.

— Pahin tilanne oli opintojen lop-puvaiheessa, kun kaikille ei löytynyt päivystyspolikliinista harjoittelupaik-kaa, ja uhkana oli, että osa pääsee har-joittelemaan vasta syksyllä. Onneksi kaikille harjoittelupaikka kuitenkin jär-jestyi ja kaikki valmistuivat ajallaan.

Koulutuksen plussat ja miinukset

Kaupin mielestä lähihoitajakoulutuk-sen järjestäminen oppisopimuskoulu-tuksena oli hyvä ratkaisu ja opintojen järjestäminen onnistui hyvin, mutta kehitettävääkin siinä olisi. Opiskelijoi-den näkökulmasta järjestelmä tuntui välillä sekavalta.

— Koska pelastuslaitos, oppisopi-mustoimisto ja Hesote tarjosivat kou-

lutuksen yhdessä, oli kaikkia allekirjoi-tettavia papereita kolminkertaisesti ja asioista piti sopia kolmen tahon kans-sa. Lisäksi oli epäselvää, millaisia tukia opiskelijoilla oli mahdollisuus saada, kertoo Kauppi.

— Lisäksi opetuksessa oli liikaa vanhan toistoa eikä siinä huomioitu riittävästi aikaisempia pelastajakurssil-

la opetettuja asioita. Opetus aloitettiin perusasioista, kun olisi voitu lähteä liik-keelle vauhdikkaammin.

Lähihoitajatutkinnon opiskelun li-säarvona pelastajille pidetään yleisesti sitä, että se antaa laaja-alaista ymmär-rystä koko hoitoketjusta ja mahdollis-taa useampia työuravaihtoehtoja. Näi-tä asioita painottaa myös Kauppi.

— Eväät pelastajan tehtäviin an-nettiin jo pelastajakurssin aikana. Se-hän on ne ennenkin antanut ja valmis-tanut työhön ja työtehtäviin. Minun mielestä lähihoitajakoulutus toi ekst-raa siihen päälle ja avarsi nimenomaan näkemystä potilaiden hoitopolusta ja yhteydenpidon merkityksestä omais-ten kanssa.

— Ja jos tulevaisuudessa käykin niin, ettei pysty jatkamaan palomie-hen töitä, voi ryhtyä lähihoitajaksi. Itse asiassa pari kurssikaveria jo innostui lähihoitajan töistä sen verran, että he tekevät keikkaa kotihoidossa ja van-husten hoidossa. n

Lisäkoulutus avarsi näkemystä

potilaan hoito-polusta.


15


16

Pelastuslaitosten työturvallisuusväki vaihtoi kokemuksia ja keskusteli ajankohtaisista asioista neuvottelupäivillä.

Tapahtuman organisoivat pe-lastusjohtaja Simo Tarvainen ja työturvallisuusvaltuutettu Marko Lehtonen Keski-Suo-

men pelastuslaitokselta. Neuvottelu-päiville osallistui 25 henkilöä 12 lai-toksesta, mitä Lehtonen pitää hyvänä tuloksena siihen nähden, että tilaisuus järjestettiin ensimmäistä kertaa.

Tilaisuus oli Lehtosen mielestä muutenkin onnistunut ja saavutti ti-laisuudelle asetetun tavoitteen saada eri pelastuslaitosten työsuojeluväki yhdessä keskustelemaan asioista ja ja-kamaan kokemuksiaan.

— Päivän aikana käytiin todella vilk-kaasti keskustelua ja puheenvuoroissa esitettiin hyviä ideoita.

— Tälle tapahtumalle oli kyllä tilaus ja sille halutaan jatkoa, kertoo Lehto-nen osallistujilta saamastaan palaut-teesta.

— Pelastusjohtajilta saimme kuul-la, että he haluavat liittää tämän ta-pahtuman pysyväksi osaksi kumppa-nuusverkkohanketta. Lisäksi päätettiin järjestää seuraavat työturvallisuus-valtuutettujen neuvottelupäivät ensi keväänä palvelualueiden seminaarin yhteydessä.

Työturvallisuusvaltuutetut kokoontuivat Jyväskylässä

Keski-Suomen pelastus-laitos järjesti lokakuun alussa työturvallisuus-henkilöstölle tarkoitetut neuvottelupäivät.

KE

SKI-

SUO

ME

N P

ELA

STU

SLA

ITO

S


17

Neuvottelupäivillä kuultiin tuoreeltaan paloesimies Juha Höökin poikkeamaraportointikyselyn tuloksia.

Uutta tietoa tapaturmista

Jyväskylän neuvottelupäivän luento-osuuden aloitti Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Sirpa Lusa, joka luen-noi työturvallisuudesta pelastuslaitok-sissa ja palomiesten työkyvystä. Hän kertoi 10 vuotta kestäneen palomies-ten tapaturmia koskevan tutkimuksen tuloksista.

Lusan lisäksi tilaisuudessa luen-noi Pohjois-Savon pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikkö Paavo Tiitta työturvallisuusneuvonnan tehostami-sesta pelastusalalla sekä sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosaston neuvotteleva virkamies Hannu Alen ja ylitarkastaja Keijo Korko työsuojeluhal-linnon toiminnasta ja tehtävistä.

Lisäksi koulutusmestari Reijo Hirvi kertoi urapolkujen kehittämisen edis-

tymisestä Keski-Suomen pelastus-laitoksella. Sokerina pohjalla päivän viimeisen luennon piti Länsi-Uuden-maan pelastuslaitoksen paloesimies Juha Höök Pelastusalan poikkeama-raportointikyselyn tuloksista.

— Kaikilla luennoitsijoilla oli tärke-ää kerrottavaa, mutta itse yllätyin eni-ten Höökin poikkeamaraportoinnin tiedoista. Tiedetään kyllä, että pelas-tusalalla tapahtuu paljon tapaturmia ja läheltä piti tilanteita, mutta miten paljon niitä todella tapahtuu, oli aika yllättävää, kertoo Lehtonen. n

Laitoksien välilläsuuria eroja

TYÖTURVALLISUUS

Neuvottelupäivien aikana käytiin kommentointikierros pelastuslaitosten työturval-lisuustilanteesta. Kommenteissa suurimmaksi huolenaiheeksi nousi esille sisäilmaongelmat. Niitä ilmeni useissa toimipisteissä eri puolilla Suomea.

Kommentoijat kertoivat lisäksi, kuinka riskienarviointi ja työtur-vallisuusasiat oli järjestetty heidän edustamillaan pelastuslaitoksilla. Kommenttien perusteella riskienarviointi oli hoidettu hyvin erillä tavalla.

Osalla pelastuslaitoksista oli käytössä oma järjestelmä, osalla isäntäkuntien järjestelmät ja use-ammassa laitoksessa tiedot vietiin molempiin järjestelmiin.

Myös työturvallisuusasioihin panostamisessa ja organisoin-nissa huomattiin olevan isojakin eroja. Esimerkiksi se, miten paljon työsuojeluvaltuutetut voivat käyttää aikaa työsuojeluasioihin vaihteli 4 viikkotunnista 32:een.

Vain puolella pelastuslaitoksista oli omat työsuojeluryhmät ja työsuojelupäälliköt, kun toisessa puoliskossa ne olivat järjestänyt isäntäkunta.

— Läsnä olevat pitivät tärkeänä, että pelastuslaitokset ottaisivat työsuojelupäällikön roolin itselleen, sillä pelastusalan ammattilaiset tuntevat oman alan riskit paremmin kuin isäntäkun-nan muusta hallinnosta tulevat työsuojelupäälliköt, kertoo työturvallisuusvaltuutettu Marko Lehtonen Keski-Suomen Pelastuslaitokselta.

Pelastuslaitosten tulisi ottaa työ-

suojelupäällikön rooli itselleen.


18

LEHTIHARAVALähes joka toisen pelastajan työura katkeaa ennen varsinaista eläkeikää työkyvyttö-myyteen. Kuntien eläkevakuutuksen mukaan vuosina 2000—2010 työkyvyttömyyseläk-keelle siirtyi 380 paloasemien miehistöön kuuluvaa. Vanhuuseläkkeelle jäi samana aikana 424 palomiestä.

Kunnat käyttävät rutkasti rahaa palo-miesten työkyvyttömyyseläkkeisiin. Palomiesten varhaiseläkemaksut verottivat noin 12 miljoonalla eurolla kuntien kassoja vuosina 2009—2011.HELSINGIN SANOMAT 15.10.2012

Palomiehet ovat siitä erikoinen työnteki-järyhmä, ettei heistä ennalta tiedetä, mitä kaikkia kemikaaleja ja päästöjä he työssään joutuvat kohtaamaan. Tietoa alan altistus-riskeistä on alkanut karttua vasta aivan viime vuosina pikkuhiljaa.

Viime aikoina on tullut ilmi henkilöiden kokemuksiin perustuvia epäilyjä vakavistakin altistumisesta aiheutuvista oireista. Kyse ei ole ollut vain iäkkäistä palomiehistä, vaan nuorista, vasta sairastuneista työntekijöistä.SAVON SANOMAT 8.10.2012

Kotkalaisten palomiesten oireet Jylpyn paloaseman huonosta sisäilmasta jatkuvat edelleen. Oireita on vieläkin useammalla palomiehellä. Jylpyn paloasemaa on remontoitu yhteensä 3,5 miljoonalla eurolla. Rakennuksen seinärakenteissa ei pitäisi olla enää mitään vanhanaikaisia materiaaleja.

Kotkan paloaseman remontti on ollut pitkä ja vaiheikas ja palomiehet ja kalusto ovat olleet tilapäismajoituksessa eri puolella kaupunkia.YLE 27.9.2012

Pelastustoimen alueellistamisen hyödyt ja haitat on nostettava esille. Pelastustoimen alueellistamisella ei ole haettu varsinais-esti säästöjä, vaan olemassa olevien palo-asemien, kaluston ja pelastusyksikköjen tehokkaampaa käyttöä. Tässä on tutkimuk-sen mukaan onnistuttu erityisesti isoilla pelastusalueilla.

Toisaalta tutkimukseen haastateltujen kuntapäättäjien mielestä pelastustoimen palvelutaso heikkeni vuosina 2007—2010. Kaikkein kriittisimmin palvelutasoa ja maksuosuuksien kasvua arvioivat maaseutu-maisten kuntien edustajat.ILKKA 12.9.2012


19

Liikenneturvan raskaan liikenteen ennakoivan ajon

KOULUTTAJAKURSSI

KOULUTTAJAKURSSIT 2013- Ennakoiva ajaminen raskaalla ajoneuvolla Talvella 2013 Liikenneturva järjestää kaksi raskaan kaluston EAK-kouluttajakurssia Rovaniemellä: I 28.1. - 1.2.II 11. - 15.2.

Kurssi on tarkoitettu raskaan kaluston kuljettajien koulutustehtävissä työskenteleville tai niihin tehtäviin hakeutuville. Kurssi antaa valmiudet ja valtuudet järjestää ennakoivan ajon kursseja sekä toimia niillä kouluttajana.

Kurssin hinta:

Vaihtoehto AKurssi ja ruokailut, jolloin hinta on 1675 €.

Vaihtoehto BKurssi ja täysylöspito, jolloin kaksi majoitus-vaihtoehtoa:• 1 hengen huoneessa 2150 € tai • 2 hengen huoneessa 1950 €Kurssille hyväksytyillä pitää kurssimaksu olla maksettu kaksi viikkoa ennen kurssin alkua.

Ilmoittautuminen

Kursseille ilmoittautuminen päättyy 30.11.2012. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä, kummalle kurssille haluat ensisijaisesti. Hyväksytyille lähetetään vahvistus kurssia-jasta viimeistään viikolla 50. Kursseille voi ilmoittautua täyttämällä ilmoittautumislomakkeen Liikenneturvan verkkosivuilla.

Koulutuspaikka: Hotelli Lapland Hotels SkyOunasvaara, 9640 Rovaniemi

LisätietojaKurssiin liittyviä lisätietoja saa Liikenneturvan Rovaniemen-alue-toimistosta koulutusohjaaja Pentti Tervolta, puh. 020 7282 384 tai 040 550 3949 ja sähköpostitse [email protected]


20 21LIITTOKOKOUS

LIITTOKOKOUS Kuopiossa 30. marraskuutaPalomiesliiton vuoden 2011 liittokokous järjestetään Pohjois-Savossa.

Vuosittainen liittokokous on SPAL:n ylin päätöksentekijä. Kokouksessa päätetään toimintalinjoista ja tavoit-teista, joiden eteen työskennellään

hallituksessa, työryhmissä ja liiton toimistolla. Tärkeä osa kokousohjelmaa on eri puolilta Suomea saapuvien kollegoiden tapaaminen. Virallisen kokouksen jälkeen jatketaan illallisella ja vapaamuotoisemmalla ohjelmalla.

Kuopion-kokouksen esityslistan merkittä-vimpiä asioita ovat liiton sopimustavoitteiden ja toimintasuunnitelman vahvistaminen sekä talousasioiden käsittely. Kokouksen ajankoh-dasta johtuen se käsittelee sekä vuoden 2010 vuosikertomuksen että katsauksen vuoden 2011 tapahtumiin. Vuoden 2010 liittokoko-us Hämeenlinnassa nimitti liittohallituksen kaudeksi 2011-2012, joten esityslistalla ei ole henkilövalintoja.

Liittokokouksen esityslista on esitelty tar-kemmin yhdistyksiin lokakuun lopussa lähete-tyissä liittokokouskansioissa.

Liittokokouksissa on tavan mukaan kutsuttu paikallisia vieraita. Kuopiossa kokouksen aluksi terveisensä kertovat Pelastusopiston uusi reh-tori Mervi Parviainen ja Pohjois-Savon pelastus-laitoksen uusi pelastusjohtaja Jukka Koponen.

Varsinainen kokous käynnistyy 30. marras-kuuta kello 12, jota ennen on ilmoittautuminen ja valtakirjojen tarkastus.

> Lisätietoja järjestelyistä: toiminnanjohtaja Petri Hynninen puh. 050 330 8356, [email protected]

Vuosittainen liittokokous on Palomiesliiton ylin pää-töksentekijä. Kokouksessa päätetään niistä toiminta-

linjoista ja tavoitteista, joiden eteen liiton toimistolla ja hallituksessa työskennellään.

Vuoden 2012 kokous järjeste-tään Rovaniemellä 28. marraskuuta. Paikalle odotetaan noin sataa liitto-kokousedustajaa eri puolilta Suomea.

SPALin paikallisyhdistykset kä-sittelevät liittokokousasioita omissa kokouksissaan marraskuussa. Liit-tokokouksen esityslista on lähetetty yhdistyksiin lokakuun lopulla.

Liittokokous vahvistaa liiton strate-giset tavoitteet ja painopistealueet, päättää järjestäytymisestä järjestöihin sekä vahvistaa tilinpäätöksen.

Rovaniemellä valitaan myös SPALin uusi liittohallitus seuraavak-si kahden vuoden toimikaudeksi 2013—2014. Hallitukseen valitaan pu-heenjohtaja ja kaksitoista jäsentä sekä

näille henkilökohtaiset varajäsenet. Hallituspaikkojen jaossa käytössä on 13 vaalialuetta.

Liittokokous käynnistyy 28. mar-raskuuta kello 12, jota ennen on ilmoittautuminen ja valtakirjojen tarkastus kello 11 alkaen. Liittohallitus kokoontuu Rovaniemellä jo edellisenä päivänä.

Kokousväelle tuovat tervehdyk-sensä sekä Rovaniemen kaupungin että Lapin pelastuslaitoksen edustajat. Yhteinen ruokailu alkaa illalla virallisen kokouksen päätyttyä.

Jokainen kokousvieras hoitaa majoitusvarauksensa itse suoraan kokoushotelliin.

> LIITTOKOKOUKSEEN ILMOITTAUDUTAAN toimistolle 12.11. mennessä: puh. (09) 8678 880 tai [email protected]

LIITTOKOKOUSRovaniemellä 28.11.2012SPAL


21LIITTOKOKOUS

Liittokokous on jäsenille avoin tilaisuus

Liittokokouksessa läsnäolo-oikeus ja puheoikeus on kaikilla palomiesyhdistyksiin kuuluvilla jäsenillä ja liiton henkilöjäsenillä.

Liittokokoukseen voivat osallistua kaikki suoraan liittoon kuuluvat henkilöjäsenet sekä jäsenyhdistyksen kautta liittoon kuulu-vat jäsenyhdistyksen valitsemat edustajat.

Yhdistysjäsenen edustaminen liittokok-ouksessa määräytyy paikallisyhdistysten sääntöjen mukaan. Mikäli säännöissä ei määräyksiä edustajien valinnasta ole,

paikallisyhdistykset voivat itse päättää edustajan valinnasta.

Äänimäärä jäsenmäärän mukaan

Jos kokouksessa äänestetään, on paikallisyhdistyksellä käytössä yhtä monta ääntä kuin yhdistykseen kuuluu varsinaisia jäseniä liittokokouspäivänä. Liiton hen-kilöjäsenellä on yksi ääni. Henkilöjäsen voi käyttää äänioikeuttaan asiamiehen välityksellä.

Vaalit ja äänestyskäytännöt on kirjattu tarkemmin liiton sääntöihin ja menettely-

tapaohjeisiin. Säännöt ovat luettavissa netistä www.palomiesliitto.fi. Ohjeet sisältyvät yhdistyksiin lähetettyihin kokouskansioihin.

Kokouspaikkana Puijonsarvi

Kokous järjestetään Kuopion Sokos Hotel Puijonsarvessa. Kokoukseen tulevat hoitavat majoitusvarauksensa itse suoraan hotelliin.

Puijonsarvesta on varattu huonekiintiö, josta varaukset on tehtävä 15. marraskuuta mennessä. Mainitse varauksen yhteydessä SPAL-liittokokous.

Palomiesliiton paikallisyhdistyksiin on lähetetty liittokokouskansio, joka sisältää esityslistan liitteineen sekä ohjeet ja menettelytavat kokoukseen tulijoille.

Menettelytavan mukaan liittokokousa-siat käsitellään paikallisyhdistysten kokouk-sissa ennen liittokokousta.

Palomiesliiton henkilöjäsenet voivat tilata esityslistan toimistolta, puh. (09) 867 8880.

Kokouskansio lähetetty yhdistyksiin

Liittokokous on jäsenille avoin tilaisuus

Läsnäolo-oikeus ja puheoikeus liitto-kokouksessa on kaikilla palomiesyhdis-tyksiin kuuluvilla jäsenillä ja liiton hen-kilöjäsenillä. Kokoukseen voivat osallistua kaikki suoraan liittoon kuuluvat hen-kilöjäsenet sekä jäsenyhdistyksen kautta liittoon kuuluvat jäsenyhdistyksen valitse-mat edustajat.

Yhdistysjäsenen edustaminen kokouksessa määräytyy paikallisyhdistysten sääntöjen mukaan. Jos säännöissä ei määräyksiä edustajien valinnasta ole, yhdistykset voivat itse päättää edustajan valinnasta.

Äänimäärä yhdistyksenjäsenmäärän mukaan

Jos kokouksessa äänestetään, on paikallisyhdistyksellä käytössä yhtä monta ääntä kuin yhdistykseen kuuluu varsinaisia jäseniä liittokokouspäivänä. Liiton hen-kilöjäsenellä on yksi ääni. Henkilöjäsen voi käyttää äänioikeuttaan asiamiehen välityksellä.

Vaalit ja äänestyskäytännöt on kirjattu tarkemmin liiton sääntöihin ja menettely- tapaohjeisiin. Säännöt ovat luettavissa netistä www.palomiesliitto.fi. Ohjeet sisältyvät yhdistyksiin lähetettyihin kokouskansioihin.

Kokouspaikkana legendaarinen Pohjanhovi

Kokous järjestetään Rantasipi Pohjan-hovissa. Kokoukseen tulevat hoitavat ma-joitusvarauksensa itse suoraan hotelliin.

Pohjanhovista on varattu huonekiintiö, josta varaukset on tehtävä 13. marraskuuta mennessä suoraan hotelliin. Mainitse varauksen yhteydessä SPAL-liittokokous.

> HOTELLIN YHTEYSTIEDOT: www.rantasipi.fi/hotellit/pohjanhovi

Paikallisyhdistyksiin on lähetetty liittokokouskansio, joka sisältää esityslistan liitteineen sekä ohjeet ja menettelytavat kokoukseen tulijoille.

Menettelytavan mukaan liittokokousasiat käsitellään paikallisyhdistysten kokouksissa ennen liittokokousta.

Palomiesliiton henkilöjäsenet voivat tilata liittokokouskansion toimistolta, puh. (09) 867 8880.

Kokouskansio lähetetty yhdistyksiin

JUH

A-P

EK

KA

LA

AK

SO

23


22

TYÖMARKKINALAKIMIEHEN PALSTA

Opiskelusta ja osaamisen kehittämisestä

Vähintään vuoden päätoi-minen valtion tai kunnan palvelussuhde antaa opin-tovapaalain (273/1979) mu-

kaisen oikeuden, toki eräin rajoituksin, saada saman työnantajan palvelukses-sa opintovapaata viiden vuoden aikana yhteensä enintään kaksi vuotta.

Hae ajoissa opintovapaata

Lain tarkoittama opintovapaa on opis-kelua julkisen valvonnan alaisessa kou-lutuksessa ja hyvä olisi hakea opinto-vapaataan riittävän ajoissa. Kuitenkin vapaata, joka kestää yli viisi työpäivää, on haettava kirjallisesti työnantajalta vähintään 45 päivää ennen opintojen alkamista.

Enintään viiden työpäivän pituista vapaata on haettava, jollei työnantajan ja työntekijän kesken muuta erikseen sovita, suullisesti tai kirjallisesti vä-hintään 15 päivää ennen suunnitellun opintojakson alkamista.

Virkavapaata voi hakea etukäteen määrättynä aikana yhden päivän tai yhdenjaksoisesti useampia kokonaisia vapaapäiviä. Opintovapaata voi lain mukaan myöntää myös antamalla osia työpäivästä vapaaksi tai muodostamal-la se useasta vapaajaksosta, joiden välil-lä työntekijä on töissä.

Opintovapaan siirtäminen,käyttämättä jättäminen, keskeytys

Työnantaja voi siirtää opintovapaata enintään 6 kuukaudella, jos opinto-vapaan myöntäminen hakemuksessa tarkoitettuna aikana tuottaisi tuntu-vaa haittaa työnantajan harjoittamal-le toiminnalle, tai milloin on kysymys harvemmin kuin kuuden kuukauden

väliajoin toistuvasta koulutuksesta, enintään siihen saakka, kunnes seu-raava vastaava koulutustilaisuus jär-jestetään. Myös silloin, kun työntekijän aikaisemmasta opintovapaasta on ku-lunut vähemmän kuin kuusi kuukautta eikä työntekijällä opintovapaan aikana ole tarkoitus saattaa päätökseen aikai-semman opintovapaan aikana aloitet-tua opiskelua tai koulutusta, työnantaja voi siirtää opintovapaata.

Työntekijä voi siirtää yli viiden päivän opintovapaan käyttöä, jollei siitä aiheu-du työnantajalle tuntuvaa haittaa.

Ilmoitus myönnetyn opintovapaan käyttämättä jättämisestä on tehtävä vähintään kaksi viikkoa ennen opinto-vapaan alkamista. Työntekijällä on oi-keus keskeyttää opintovapaansa ja pa-lata työhön, jos vapaata on myönnetty pitemmäksi kuin 50 työpäivän ajaksi.

Työnantajalla ei ole velvollisuutta ottaa opintovapaata hakenutta työn-tekijää työhön aikana, jona opintova-paalla olevan sijaisen työsopimus lain tai työehtosopimuksen mukaan on pidettävä voimassa.

Opintovapaalain mukainen opin-tovapaa on työssäolon veroista aikaa, muilta kuin palkan osalta. Opintova-paa- asetuksessa 1979/864 on tarkem-min kuvailtu opiskelun eri muotoja ja menettelytapoja.

Kunnallisen viranhaltijan osaamisen kehittäminen

Kuntatyönantaja ja työntekijäjärjestöt ovat 2008 sopineet henkilöstön osaa-misen kehittämisestä. Henkilökohtai-nen ja tiimin koulutus ja kehitystyö, organisaation ja työyhteisön kehittä-minen sekä urakehitys ja urapolut si-sältyvät sopimukseen.

Kehittämissuunnitelma kattaa koko työuran

Henkilöstön kehittäminen osana työ-uraa kuvataan henkilöstön kehittämis-suunnitelmassa. Tähän kuuluu työssä perehdyttäminen ja oppiminen sekä osaamisen kehittäminen ja vielä hiljai-sen tiedon siirtäminen ennen eläkkeel-le siirtymistä.

Kehotankin tarkistamaan omalla työpaikalla minkälaisia periaatteita yh-teistoimintamenettelyssä on asetettu henkilöstön kehittämiselle. Samalla toivon aktiivista keskustelua osaamisen kehittämisestä. Vähintään kerran vuo-dessa tulee oma kehitys kirjata kehitys-keskustelujen yhteydessä.

SPALin luottamusmieskoulutus

Palomiesliitolla on KTN:n jäsenenä oma kiintiönsä Kuntatyönantajan ja kunnal-listen pääsopijajärjestöjen perustaman Koulutustyöryhmän hyväksymissä ammattiyhdistyskoulutuksissa. Virka-vapaata kurssille osallistumista varten on haettava vähintään kolme viikkoa ennen kurssin alkua. Koulutustyöryh-män hyväksymään luottamusmies-koulutukseen osallistuva saa virka- ja työehtosopimuksen mukaisen palkan.

SPALin nettisivulta löydät linkin asiakirjaan ”Kunnallisen henkilöstön osaamisen kehittämistä koskeva suo-situs” sekä ”Työ- ja virkaehtosopi-mus ammattiyhdistyskoulutuksesta”.(www.palomiesliitto.fi > koulutus > ay-koulutus).

TyömarkkinalakimiesHelena Janhonen

Puh. 050 570 [email protected]


23PAIKALLISKIERROSKOULUN PENKILTÄ

SARJASSA seurataan Pelastusopiston kurssien opiskelua. Lehdessä vuorottelevat Pelastajakurssi 79:n ja Hätäkeskuspäivystäjäkurssi 23:n oppilaiden kirjoitukset. Kumpaakin kurssia seurataan neljän jutun verran kesään 2013 saakka.

2/4

PELASTAJA-KURSSI 79

Kuluvan vuoden huhtikuussa alkanut ensihoidon jakso on useiden pelastajakurs-silaisten mielestä erityisen

haastava opintokokonaisuus. Se on ulkopuolisinkin silmin helposti ym-märrettävissä. Vertailun vuoksi en-sihoitoon suuntautunut lähihoitaja opiskelee terveydenhoitoalaa use-amman vuoden.

Opiston haasteiksi voi luonnehtia rajallista aikaa, joka on käytettävissä ensihoidon opetukseen. Valtteihin lu-keutuvat sitä vastoin erinomaiset har-joitukselliset ja opetukselliset puitteet. Kuten palo- ja pelastustoimen kou-lutuksessa, myös ensihoidon osalta lähestyminen tavoitteeseen on varsin käytännönläheistä. Opetuksessa siir-rytään jo yllättävän varhain harjoit-tavaan opetukseen — ilmiöiden ym-märtämiseen edellytettävän teorian läpikäyntiä unohtamatta.

Kevätlukukauden opintojen pää-paino sijoittui anatomiaan ja fysiolo-giaan. Teoriantäyteistä aikaa elävöit-tivät havainnollistavat multimedia-esitykset ja ensihoidon maailmasta poimitut käytännön esimerkit jotka liittyivät kulloinkin käsiteltävään ai-healueeseen. Vaikka kokonaisuutta voi luonnehtia pintaraapaisuksi, niin jakso antoi hyvät edellytykset jatkos-sa eteen tulevien ilmiöiden ja asioiden ymmärtämiselle.

Ensihoidon hallinto-oppi puoles-taan avarsi käsitystä suomalaisen ter-veydenhoitojärjestelmän toiminnasta ambulanssin ulkopuolisessa maail-massa. Lääkeaineoppi, ambulanssiin ja sen työvälineisiin tutustuminen sekä ergonomiaharjoitukset täyden-sivät kevätkaudella edellä mainittuja teoriakokonaisuuksia ja mahdollistivat vaiheittaisen siirtymisen kohti haasta-vampia käytännön harjoituksia. >

Ensihoidon teho-opiskelijatNeljää poikkeusta lukuun ottamatta pelastajakurssi 79:n opiskelijat ovat vailla aiempaa terveydenhoito-alan koulutusta. Neljässä kuukaudesta heistä kuitenkin leivotaan perustason sairaankuljettajia.


24 25PAIKALLISKIERROSKOULUN PENKILTÄ

PELASTAJA-KURSSI 79

Samoin kuin pelastustoimen ope-tuksessa, myös ensihoidon koulutuk-sessa harjoitusaluetta pyritään tehok-kaana oppimisympäristönä. Siellä ns. ”keikan ajaminen” on mahdollista hyvin todenmukaisissa olosuhteissa. Yksikkö saa odottaa tehtävää asemalla ja vas-taanottaa hälytyksen VIRVE:n kautta. Potilaan luona edetään ensiarvion kautta työdiagnoosiin, suoritetaan tar-vittavat hoitotoimenpiteet, konsultoi-daan tarvittaessa lääkäriä puhelimitse ja arvioidaan hoidon tarvetta. Lopuksi toteutetaan varsinainen kuljetus har-joitusalueen omaan sairaalaan tai ter-veyskeskukseen – potilaan luovutusta ja raportointia unohtamatta.

Potilaat ja hoitoketjuun kuulu-vat henkilöt eivät luonnollisestikaan ole todellisia, mutta heitä näytellään parhaan mukaan. Opiskelijat saavat vuorollaan toimia potilaina tai esittää muuta tilanteeseen liittyvää henkilöä kuten lähiomaista. Opettajat ovat siten

päivystävän lääkärin ja hätäkeskuspäi-vystäjän rooleissa. Erityinen kiitos kuu-luu tässä yhteydessä Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoisille, jotka esittivät potilaita yhteen otteeseen kuin myös

poliisille joiden kanssa opiskelijat pää-sivät kertaalleen harjoittelemaan yh-teistoimintaa.

Pelastusopiston simulaatioluokka on harjoitusalueen ohessa keskeinen

Lapsen elvytysharjoitus käynnissä.

Pelastusopiston ambulanssit harjoitusalueen ”sairaalan” edessä.


25PAIKALLISKIERROSKOULUN PENKILTÄ

Suurin osa ajasta kului suorituksen jälkiarvioinnissa

kuin itse tehtävän parissa.

oppimisympäristö. Kyse on huoneti-lasta joka on varta vasten rakennettu ensihoidon tilanneharjoitteita varten. Viereisestä luokkatilasta on mahdolli-suus seurata kameroiden ja kaiuttimien välityksellä suorittajien toimintaa. Itse simulaatiotilassa löytyy tummenne-tuin lasein eristetty koppi, mistä käsin opettajat ohjaavat harjoituksen toteu-tumista. Nykyaikaiset nuket on varus-tettu modernisti siten, että niistä saa mitattua verenpaineen, tunnusteltua kaula- ja rannepulssin, kuunneltua hengitysääniä jne.

Yksi opettajista esittää vuorollaan potilasta jonka puhe tuotetaan mikro-fonin ja kaiuttimen välityksellä suorit-tajien kuultavaksi. Videoinnin ansiosta opiskelijoilla on erinomainen mah-dollisuus seurata omaa toimintaansa harjoituksen päätteeksi. Tyypillisesti suurin osa tuntiajasta kuluukin suori-

eivät luonnollisesti johtaneet varsi-naiseen rutinoitumiseen hoitotyössä. Kokemuksen se oli kuitenkin arvokas, sillä se antoi mahdollisuuden seurata ensihoitajien työtä vastaanottavassa päässä ja toisaalta perehdytti potilai-den sairaalahoitoon. Viimeisen kaksi viikkoa oltiin vuorostaan ambulanssis-sa missä kukin sai arvokasta kosketusta oikeaan ensihoitoon henkilökohtaisen ohjaajan valvovan silmän alla.

Arviointijärjestelmä

Pelastusopiston koulutukselliset ta-voitteet sairaankuljetuksen osalta ki-teytyvät perustasoisen ensihoidon arviointijärjestelmän kriteereihin. Kyse on kolmiportaisesta kokonaisuudesta, jolla edetään askel kerrallaan kohti pää-tavoitetta, eli oikeutta toimia perusta-son sairaankuljettajana. Ensimmäisen portaan muodostaa valtakunnallinen teoriakoe, joka suoritetaan verkossa >

tuksen jälkiarvioinnissa kuin itse teh-tävän parissa.

Syys- ja lokakuun vaihteen opis-kelijat viettivät työharjoittelun parissa kukin toivomallaan paikkakunnalla. Ensimmäinen viikko oltiin sairaalan päivystyksessä ja leikkaussalissa. Vie-tetty aika ja aiempi osaamisen taso

Suoniyhteyden avaaminen on yksi viidestä toimenpi-teestä, jotka testataan pelastajaopiskelijoilta.

Simulaatioluokassa tehtävät suoritteet videoidaan ja käydään läpi harjoituksen päätteeksi.


26 27PAIKALLISKIERROSKOULUN PENKILTÄ

PELASTAJA-KURSSI 79

ja jolla testataan työn edellyttämän teorian osaaminen. Se käsittää 150 arvottua monivalintakysymystä, joista vähintään kolme neljäsosaa on saatava oikein.

Toisena ovat vuorossa ensihoidol-listen toimenpiteiden arviointi. Kyse on viidestä erillisestä rastista joilla testataan nestehoidon toteuttaminen, murtuneen raajan käsittely, happihoi-don antaminen, hengitystien varmis-taminen ja naamaripaljeventilaatio sekä paineluelvytys ja defibrillaatio. Näiden toimenpiteiden osalta opis-kelijoille on järjestetty mahdollisuus omatoimiseen harjoitteluun iltaisin ja viikonloppuisin tarkoituksenmukai-sesti varustellussa luokkatilassa.

Viimeinen porras käsittää opiskeli-jan ja hänen parinsa toiminnan arvioin-nin kokonaisuutena arvotuissa potilas-

tilanteessa. Ryhmän toimintaa tarkas-tellessa vaihtoehtoina ovat alentunut tajunta, elottomuus tai vamma. Yksik-kötason tehtävässä mahdollisia ovat lapsipotilas, rintakipu, hengitysvaikeus tai vaaraton oire. Portaalta toiselle siir-tyminen edellyttää kulloinkin aiempien tasojen hyväksyttyä suorittamista.

Tulevaisuuden työnkuva

Tulevien pelastajien edellytykset toi-mia sairaankuljetustehtävissä ovat heikentyneet uuden lainsäädännön myötä. Terveydenhuollon ammatti-järjestöjen ajama reformi johti paljon puhuttaneeseen uudistukseen, jonka myötä toisen ambulanssissa toimivista sairaankuljettajista on jatkossa olta-va terveydenhuollon ammattitutkin-non suorittanut henkilö. Poikkeuksen

muodostavat aiemmin valmistuneet vanhemmat palomiehet, jotka saavat edelleen toimia keskenään parina.

Helsingin Pelastuskoulu on jo vastannut kyseiseen uudistukseen ja ryhtyneet kouluttamaan valmistuneita pääkaupungin pelastajia työn ohessa lähihoitajiksi. Miten tulee ensihoidon opiskelu Pelastusopistolla näyttämään tulevaisuudessa? Poistuuko se kenties kokonaan vai kehitetäänkö siitä laa-jempi opintokokonaisuus? Koulun resurssit huomioiden olisi suuri har-mi, jos päädyttäisiin ensin mainittuun vaihtoehtoon. n

PELASTAJAKURSSI 79

Teksti: Tuomas Murdoch

Kuvat: Jarno Heinilä

Ergonomiaharjoituksissa opetellaan potilaan turvallista siirtoa niin ensihoitajan kuin asiakkaan näkökulmat huomioiden.

27


27

Tuhkalle altistuminen ja sen vähentäminen eri toimialoilla 21.11.2012, KUOPIO

TAVOITE JA SISÄLTÖ: Osallistuja saa tietoa palamisessa syntyvistä epäpuhtauksista ja altistumisen arvioinnissa hyviksi havaituista menetelmistä eri toimialoilla. Lisäksi hän saa tietoa altistumisen vähentämisestä teknisin keinoin ja henkilösuojaimin. Koulutuk-sessa pohditaan myös työterveyshuollon mahdollisuuksia ennal-taehkäistä palojäämien sisältämien syöpävaarallisten aineiden haittavaikutuksia.

Koulutuksessa esitellään palomiesten, palotutkijoiden, palosaneeraajien, lämpölaitosten hoitajien, puhdistajien ja huoltomiesten altistumista ja altistumisen arviointiin käytettyjä menetelmiä käytännön esimerkkien avulla. Samalla pohditaan altistumiseen vaikuttavia tekijöitä ja niiden poistamista teknisin keinoin ja henkilösuojainten avulla. Perehdytään altisteiden haittavaikutuksiin eri työaloilla ja niiden ennaltaehkäisyyn työterveyshuollossa. Saadaan katsaus kahdella eri työalalla jo teh-tyihin toimenpiteisiin altistumisen vähentämiseksi työpaikkojen kommenttipuheenvuoroissa. Loppuyhteenvedossa käydään läpi tämän hetkiset suositukset altistumisen arvioinnista, altistumisen vähentämisestä teknisin keinoin ja henkilösuojaimin sekä työter-veyshuollon mahdollisuuksista ennaltaehkäistä haittavaikutuksia.

KOHDERYHMÄT: Palomiehet, JVT-saneeraajat, palotutkijat, vahinkotarkastajat, lämpövoimalaitosten työntekijät, puhdistajat, huoltomiehet ja kaikkien edellä mainittujen alojen työterveys-huollosta vastaavat työterveyshenkilöt ja koko työsuojelu-organisaatio

AJANKOHTA JA KOULUTUSPAIKKA: 21.11.2012 Kuopio: Työterveyslaitos, Neulaniementie 4 (luentosali 2 krs.)

OSALLISTUMISMAKSU & ILMOITTAUTUMINEN: Koulutuksen hinta on 290 eur (alv 0%), sisältäen koulutusma-teriaalin ja ohjelmaan merkityt tarjoilut. Osallistumismaksu laskutetaan maksuttoman peruutusajan päätyttyä.

Ilmoittautumiset 9.11.2012 mennessä: www.ttl.fi/koulutus -> Koulutuskalenteri tai koulutusassistentti Riikka Heinonen, p. 030 474 7204, [email protected]

KOULUTUKSEN SISÄLTÖÄ KOSKEVAT TIEDUSTELUT: Koulutuksen johtaja: vanhempi tutkija, dosentti Juha Laitinen p. 040 502 3714, [email protected]

OHJELMA 21.11.20128.30-9.00 Ilmoittautuminen ja kahvi/tee ja suolainen kahvileipä09.00-09.20 Koulutuksen avaus09.20-09.50 Savusukeltajien, palosaneeraajien ja palontutkijoiden altistuminen sekä sen arviointi / vanhempi tutkija, dosentti Juha Laitinen, Työterveyslaitos10.00-10.30 Kivihiiltä ja bioenergiaa käyttävien voimaloiden puhdistajien ja huoltomiesten altistuminen sekä sen arviointi / erikoistyöhygieenikko, FM Mika Jumpponen, Työterveyslaitos10.40-11.10 Voimalaitostuhkan vaikutukset solutasolla / erikoistutkija, dosentti Matti Viluksela, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos11.20-12.00 Palomiesten syöpäriski, mystiset sairastumiset ja niiden taustat / erikoislääkäri, LL Harri Lindholm, Työterveyslaitos 12.00-13.00 Lounas13.00-13.30 Tulevaisuuden haasteet pelastustoiminnan opetuksessa ja pelastuslaitoksissa käytännössä altistumisen kannalta katsottuna / pelastustoimintaopetusyksikön päällikkö Ismo Huttu, Pelastusopisto13.30-14.00 Millä energiaa tuotetaan tulevaisuudessa? / Polttoaineiden hankintapäällikkö Matti Voutilainen, Kuopion Energia 14.10-14.30 Kahvi/tee ja pulla14.30-15.30 Suositukset; altistumisen mittaaminen, vähentäminen ja haittavaikutusten ennaltaehkäisy / Mika Jumpponen, Harri Lindholm ja Juha Laitinen15.30-16.00 Koulutuksen päättäminen


28


29

Valan taustalla ovat Pelastusopiston rehtori Mervi Parviainen ja Helsingin Pelastuskoulun rehtori Matti Waitinen, jotka ovat myös muotoilleet valatekstin.

Vala on tarkoitus ottaa käyttöön molemmissa oppilaitoksissa.

— Pelastajiksi valmistuville haluttiin vastaa-vanlainen juhlallinen vakuutus kuin on esimerkiksi lääkäreillä ja poliiseilla. Vala haluttiin ikään kuin viimeiseksi muistutukseksi ennen todistusten jakoa, mitä varten pelastustyötä tehdään, kertoo Parviainen.

— Pelastajavalan käyttöönotosta on puhut-tu eri yhteyksissä jo kauan. Kun viime vuonna ryhdyimme suunnittelemaan Pelastusopiston 20-vuotisjuhlavuotta, ajatus taas heitettiin ilmaan, ja niinpä päätimme Waitisen kanssa viedä asiaa eteenpäin.

Valan tekstissä kerrotaan kuinka valmistuva haluaa palvella pelastajana. Tekstissä korostuu ihmisarvon ja -oikeuksien kunnioittaminen sekä rehellinen, avoin, yhdenvertainen ja sovinnolli-suutta edistävä toiminta. Parviainen painottaa, että vala perustuu vahvasti pelastustoimen arvoihin.

Pohjana on käytetty valmiita valoja, ennen kaikkea poliisien valaa, mutta varsinainen teksti on lähtöisin Parviaisen ja Waitisen kynästä. Jonkin verran viilauksia on tehty eri tahojen kommentti-en perusteella. Kommentteja on pyydetty ainoas-taan alan keskeisiltä tahoilta, sillä laaja lausunto-kierrosten pyytäminen ei ole ollut mahdollista.

— Pelastajavalan sisältö on sen näköinen kuin me rehtoreina haluaisimme nähdä, että minkälai-sia tulevia ammattilaisia meiltä valmistuu ja millai-sia pelastajia me haluaisimme heidän olevan.

Vannomistilanne tulee olemaan juhlava ja se tulee sisältämään omat pysyvät seremoniansa, jotka suunnitellaan tarkkaan syksyn aikana. Lisäksi jokainen valmistuva pelastaja saa valan paperilla samassa kansiossa kuin on todistus.

Parviainen uskoo, että vannomishetki tulee olemaan hieno tilaisuus paitsi opiskelijoille myös opettajille ja valmistuvien läheisille. Se on samalla omaisille muistutus siitä, että pelastajat tekevät ihmisten kannalta tärkeää työtä, joten työ vaikut-taa myös perheen arkeen.

— Tämä on viesti läheisille, että jos pelastaja tai palomies ei tule-kaan kotiin heti kun työvuoro loppuu, niin hänellä voi olla joku keikka kesken, sanoo Parviainen.

Pelastajavalan käyttöönotto on Parviaisen mielestä tärkeää siksi, että muistettaisiin mitä varten pelastustoimi on olemassa. Ennen kaikkea valalla halutaan korostaa, että inhimillinen näkökulma tulisi olla työtä tehtäessä aina mielessä.

— Yksi ajatus tämän valan takana on se, että vielä arkipäivässäkin muistettaisiin, minkä vuoksi pelastustehtävissä ollaan ja mitä varten sitä tehdään. Ei pelastustyötä tehdä esimiestä varten tai laitoksen johtoa varten, vaan ihmisiä varten. Ja jos jonain päivänä joku huomaa, että on sen unohtanut, hän voi ottaa valan esille ja miettiä, että mitä varten hän työtään tekikään. n

Valalla korostetaan inhimillistä näkökulmaaPelastajaksi valmistuville muotoillaan parhaillaan pelastajavalaa. Sen vannovat ensimmäisenä Pelastus-opistosta joulukuussa valmistuvat.

— Vaikka pelastajavala ei olekaan juridisesti sitova, haluamme sen muistuttavan pelastajia siitä, mitä varten he työtään tekevät, ker-too rehtori Mervi Parviainen.


30

Kuopion teräsmies pääsi Havaijille

Pohjois-Savon pelastuslaitoksen valmiuspäällikkö Matti Hurula osallistui legendaariseen Ironman-kilpailuun Havaijilla

miesten 50–54 sarjassa. Hurulalle kilpailuun pääseminen oli enemmän kuin tavoite. Se oli unelma.

Jokaisen triathlonistin unelma on päästä Havaijille. Nyt kun unelma on saavutettu, minulla ei ole erityisiä tavoitteita kilpai-

lun sijoituksen tai ajan suhteen, Hurula kertoi ennen kisamatkaa.

— Toivotaan, että kaikki menee nappiin ja kisa menee hyvin, mutta tässä lajissa se on niin monesta asiasta kiinni, onnistuuko kaikki niin kuin on suunnitellut.

— Ainoa odotukseni on, että tulee hyvä kisa ja pystyn ottamaan itsestäni irti sen mitä jaksan eikä tule ongelmia nesteen imeytymisen tai jonkin muun asian kanssa.

— Triathlonin Euroopan mesta-ruuden omassa sarjassani voitin viime vuonna, joten tavoitteenani on vielä joskus voittaa maailmanmestaruuskin, mutta ei vielä tänä vuonna, Hurula lisää.

Triathlonissa uusi buumi

Triathlonin harrastuksen Hurula aloitti 20 vuotta sitten, jolloin hän harjoitteli lajia talven 1992–1993 ja osallistui en-simmäiseen kilpailuun toukokuussa 1993 Helsingissä.

— En muista, miten silloin sijoituin. Olin varmaan jotain 50 sakissa yleises-

sä sarjassa… Se oli sitä aikaa, kun Pauli Kiuru ja Magnus Lönnqvist menivät vie-lä aika lujaa, Hurula muistelee.

Magnus Lönnqvist, oli ensimmäi-nen suomalainen teräsmies ja häntä voidaan pitää suomalaisen triathlonin edelläkävijänä. Pauli Kiuru puoles-taan on menestynein suomalainen

triathlonisti ja sijoittui parhaimmillaan toiseksi Havaijin Ironman-kilpailussa vuonna 1993.

Triathlon olikin kovassa nosteessa 80-luvun lopussa ja 90-luvun alussa, jolloin lajilla oli paitsi nimekkäitä kilpai-lijoita myös paljon harrastajia. Sittem-min lajin suosio hiipui 90-luvun loppua kohti, kunnes 2000-luvulla suosio lähti uuteen nousuun.

— Meillä Suomessa triathlon on jo iso laji nykyään. Viime kesänä esimer-kiksi Joroisten puolimatkan triathloniin osallistui yli 1000 kilpailijaa ja meillä Kuopiossa olympiamatkan SM-kilpai-lussa oli yli 500 osallistujaa, Hurula kertoo.

Ukkomiehelle sopiva laji

Triathlonin harjoittelun Hurula aloitti uteliaisuudesta lajia kohtaan. Hän on urheillut koko elämänsä ajan ja har-rastanut muun muassa eri pallopelejä ja uintia.

— Ajattelin, että tätäkin lajia voisin kokeilla. Aloitin ensin olympiamatkalla ja siirryin seuraavana vuonna puoli-matkaan. Ensimmäisen täyden matkan kilpailun suoritin vuonna 2004 Austra-liassa, Hurula muistelee. >

Triathlon on kolmen kovan lajin yhdistelmä. Kuva Tampe-reella kisatuista pitkän matkan kisoista vuodelta 2011.


31

Triathlon

LAJIESITTELY

Uinnin, pyöräilyn ja juoksun yhdistelmälaji, jonka kehitti kalifornialainen urheiluseura 1970-luvun alussa.

Ensimmäinen Ironman-kilpailu pidettiin Havajilla 1978, jonka jälkeen triathlon on kehittynyt arvostetuksi kilpa- ja huippu-ur-heiluksi ja levinnyt ympäri maail-maa. Havaijin teräsmieskilpailu on edelleen erittäin arvostettu ja sen voittajaa pidetään triathlonin maailmanmestarina. Olympiala-jiksi triathlon tuli Sydneyssä 2004.

Tärkeimmät triathlon-matkat:

SPRINTTIMATKA: 750 metriä uintia, 20 kilometriä pyöräilyä ja 5 kilometriä juoksua.

OLYMPIAMATKA: 1,5 kilometriä uintia, 40 kilometriä pyöräilyä ja 10 kilometriä juoksua.

PUOLIMATKA: 1,9 kilometriä uintia, 90 kilometriä pyöräilyä ja 21 kilometriä juoksua.

TÄYSMATKA: 3,8 kilometriä uintia, 180,2 kilometriä pyöräilyä ja maraton (42,195 kilometriä) -juoksu.

— Tällä hetkellä tunnetuin suomalainen triathlonin harrastaja on Alexander Stubb. Olemme Alexin kanssa kisanneet muutamissa samoissa kisoissa ja olen muistaakseni aina voittanut hänet eli tässäpä Alexille haastetta, Hurula naurahtaa.

Triathlon ei ole yksipuolista.

Aina voi harjoitella jotain.


32

ESITTELYSSÄ: Matti HurulaTAUSTA: 51-vuotias Hurula on kotoisin Kemistä, ja asunut Kuopiossa vuodesta 1994 lähtien. Hänen per-heeseen kuuluu vaimon Ullan lisäksi lapset Nina, Aki ja Mika.

Kaikki lapset harrastavat triathlo-nia. Vaimo on ikäluokassaan monin-kertainen uinnin Euroopan mestari ja saavutti tänä vuonna MM-uinneissa hopeaa ja pronssia.

KOULUTUS: Valmistui lääkintävah-timestari-sairaankuljettajaksi 1982, palomieheksi 1983, pelastussukelta-jaksi 1985, alipäällystökurssilta 1995 ja päällystökurssilta 1996. Palopääl-lystön AMK- tutkinto 2005 ja ylempi AMK 2011.

TYÖURA: Työskennellyt pelas-tusalalla vuodesta 1980 lähtien, ensin kesämiehenä ja 1983 alkaen vakinai-sena palomiehenä Kemissä. Pääl-lystökurssilta valmistumisen jälkeen toimi ensin Kuopiossa palomiehenä. Kävi vuoden 1997 Vaasassa palo- mestarina, mistä palasi Kuopioon vs. palomestariksi.

Valittiin Pohjois-Savon pelas-tuslaitoksen valmiuspäälliköksi 1999. Sen jälkeen on toiminut valmiuspääl-likön toimen lisäksi määräaikaisena apulaispalopäällikkönä ja riskienhal-lintapäällikkönä.

Havaijin Ironman-kilpailun jälkeen siirtyy Pelastusopistolle vanhemman opettajan määräaikaiseen virkaan.

SAAVUTUKSET TRIATHLONISSA: Kymmenkunta SM-kultaa ja saman verran mitaleja eri matkoilla.

Ironman kisat: Australia 2004 (aika 11 tuntia 14 minuuttia), Lan-zarote 2010 (aika 10 tuntia 58 minu-uttia), Kalmar 2012 hopeamitali (aika 9 tuntia 38 minuuttia).

Poliisien ja palomiesten triath-lonin MM-hopea Australiassa 2007 olympiamatkalla.

Euroopan mestaruus Tampereella 2011 omassa ikäluokassa.

Ironman MM-kisat Havaijilla 2012 (aika 11 tuntia 1 minuutti).

Matti Hurula voitti Tampereella kisatut pitkien matkojen triathlonin 50–51-vuotiaiden ikäluokassa vuonna 2011. Kilpailu sisälsi uintia 4 kilometriä, pyöräilyä 120 kilometriä sekä juoksua 30 kilometriä.


33

Hurula totesi, että triathlon sopi hyvin hänen elämäntilanteeseen, sillä harjoitteleminen ei ollut riippuvainen harjoitusvuoroista eikä kellonajoista.

— Laji sopii hyvin ukkomiehelle, joka joutuu harjoittelemaan perheen ehdoilla ja sovittamaan harjoittelun perheen muihin menoihin. Triathlonia pääsee harjoittelemaan silloin kun it-selle parhaiten sopii. Ainoastaan uin-tiharjoitukset ovat riippuvaisia harjoi-tusvuoroista.

Kisat tähtäimessä

Triathlon sopii palomiesurheiluksi hy-vin. Lajin harjoittelu vahvistaa lihaskun-toa, kehon hallintaa ja kestävyyttä sekä tuo sopivasti voimaa ja pitää painon kurissa.

— Triathlon ei ole niin yksipuolista kuin esimerkiksi pelkkä maratonhar-joittelu. Aina voi harjoitella jotakin ja mikä parasta, ei tule loukkaantumisia kun harjoittelu on niin monipuolista.

Hurula korostaa, että triathlon ei ole kolmen lajin summa, vaan yksi ur-heilulaji, jossa uidaan, pyöräillään ja juostaan. Sen lisäksi se sisältää vaihdot.

— On ihan erilaista lähteä pelk-kään pyöräkilpailuun kuin lähteä pyö-räilemään avovedessä uimisen jälkeen. Pyöräilyn jälkeen kun lähdetään vielä juoksemaan, on jo kaksi matkaa alla ja reidet sekä hartiat valmiiksi tukossa, hän kertoo.

Triathlonia Hurula harjoittelee niin, että hän pyrkii lähes aina tekemään vähintään kahden lajin yhdistelmää. Esimerkiksi ensin 2—4 tuntia pyöräilyä, mahdollisimman nopea kenkien vaihto ja 1/2—1 tuntia juoksua. Talvella, jolloin ei pysty pyöräilemään ulkona, Hurula korvaa pyöräilyn hiihdolla tai sisäpyö-räilyllä.

Hurula käy vuosittain noin viidessä kilpailussa, joista yksi on täysmatka ja muut lyhyempiä triathlonmatkoja tai pelkkiä maratonkilpailuja. Viime vuon-na hän osallistui triathlonin Euroopan

mestaruuskilpailuihin, jonka hän voit-ti. Sitä edeltävänä vuonna hän kilpaili Lanzaroten Ironman-kilpailussa.

Tämän vuoden elokuussa Hurula osallistui Ruotsissa Kalmarissa järjes-tettyyn Ironman-kilpailuun, jossa hän tuli toiseksi. Sijoituksen johdosta hän sai automaattisesti paikan Havaijin Ironman-kilpailuihin.

— Minun piti päättää Kalmarissa heti seuraavana päivänä, otanko Ha-vaijin paikan vastaan. Tässä ei siis ollut kovin pitkä aika harjoitella MM-kisat tähtäimessä.

— Yritin harjoitella mahdollisimman järkevästi, melko samalla linjalla kuin tavallisestikin. Lisäksi noudatin menes-tyneen suomalaisen triathlonistin Tom Söderdahlin oppeja, Hurula kertoo kil-pailuihin valmistumisestaan. n

Havaijin Ironman-kilpailu käytiin 13.10. Hurulan aika oli 11 tuntia 1 minuutti.

On ihan erilaista lähteä pelkkään pyöräkilpailuun

kuin lähteä pyöräi-lemään avovedessä

uimisen jälkeen. Reidet sekä hartiat

ovat jo valmiiksi tukossa.


34

Vantaa 6.9.2012

PAIKALLISKIERROS

Vantaan jäsentapahtumassa todettiin, että pelastuslaitokseen olisi luotava vaihtoehtoisia työuria, joissa ansiotaso ei laskisi merkittävästi.

Vantaan paikalliskierrosta edeltävänä päivänä ilmestyi Pelastusalan Ammattilainen, jossa kerrottiin Pelastusopistolla tehdyistä tutki-

muksista savusukelluksissa altistumisesta. SPALin puheenjohtaja Kim Nikula totesi, että palomiehet kuuluvat lainsäädännöllisesti ASA-rekisteriin. Liitto aloittaa tutkimusprojektin, jossa selvitetään kuinka paljon kenttäoloissa altistutaan.

Läsnäolijat paljastivat, että Keski-Uudellamaalla savusukelluksissa altistuminen oli huomioitu välttä-västi. Harjoituksissa käytettiin käytöstä poistettuja, repaleisia haalareita ja pohjista rikkinäisiä saappaita. Nikula kehotti aloittamaan keskustelut työnantajan kanssa savusukelluksen työturvallisuuden paranta-misesta mahdollisimman pian.

— Harjoittelun on oltava turvallista. Varusteiden on oltava asianmukaiset eikä lastulevyä tule polttaa harjoituksissa sen myrkyllisyyden vuoksi. Sen käyttö-hän kiellettiin Ruotsissa jo 90-luvulla, totesi Nikula.

Urakehitys ja tulotason säilyminen työuran loppu-puoliskolla askarrutti keski-uudenmaalaisia erityises-ti. Henkilökunnan ikääntyessä pelastuslaitoksella ei ole riittävästi tehtäviä työrajoitteisille ja muun muassa Vantaan kaupunki on jo tarjonnut heille muita tehtäviä kuin pelastusalan töitä.

— Uskon, että aika moni olisi valmis siirtymään päivähommiin, jos palkka olisi kohdillaan, kiteytti Jukka Tuomila Vantaan Palomiesyhdistyksen jäsen-ten ajatukset.

Palomiesliiton tavoitteena on, että pelastuslaitok-seen kehitettäisiin erilaisia urakehitysväyliä, joissa hyödynnettäisiin pelastusalan ammattilaisten am-mattitaitoa ja työkokemusta. Tällöin kysymys olisi ni-menomaan urakehityksestä eikä uudelleen sijoittami-sesta, jolloin myös ansiotason tulisi vastata tehtävien vaativuutta. Eräs vaihtoehto voisi olla kokonaispalk-kamalli.

Nikula korosti, että jos yhteiskunnassa halutaan pidentää työuria, tulee siihen myös investoida. Kalliiksi käy sekin, että 60 prosenttia palomiehistä jää työky-vyttömyyseläkkeelle. Yksistään Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella maksetaan vuodessa 250 000 eu-roa varhaiseläkemenoperusteisia maksuja ja summa nousee joka vuosi.

— Minusta on omituista, että meillä ei ole vara palkata porukkaa töihin, ja samaan aikaan maksetaan satoja tuhansia euroja varhemaksuja, Nikula totesi. n


35

Keski-Uudenmaanpelastuslaitos

z Vantaan kaupungin hallinnossa toimiva liikelaitos, joka toimii kahdeksan kunnan alueella, yhdeksältä palo- asemalta.

z Pinta-alasta I-riskialuetta 38 %, II-riskialuetta 47 %, III-riskialuetta 11 % ja IV-riskialuetta 5 %

z Vuonna 2011 pelastuslaitoksella oli 7 380 tehtävää, joista tulipaloja oli 886 ja ensivastetehtäviä 1630. Tänä vuonna syyskuun loppuun mennessä tehtäviä on kertynyt 4 902, joista tulipaloja oli 534 ja ensivastetehtäviä 1 009.

Vantaanpalomiesyhdistys ry

JÄSENASIAT Juha-Pekka Tissarinen, puh. 0400 416 566

PUHEENJOHTAJA Jukka Tuomila, puh. 0500 971 795

LUOTTAMUSMIESPavel Sember, puh. 040 504 1183

Ennusteiden mukaan pelastuslaitoksen henkilökunnasta vuonna 2020 on 45 prosenttia yli 50-vuotiaita. Vantaalaisia huolestutti, miten töitä riittää kaikille iäkkäämmille.

Johdon lounaalla keskusteltiin erilaisista palkkajärjestelmistä, työaikajärjestelyistä ja kustannus-tehokkuudesta. Takarivissä vasem-malla Vantaan palomiesyhdistyksen luottamusmies Pavel Sember, puheenjohtaja Jukka Tuomila, rahastonhoitaja Mikko Ilmonen, Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen johtokunnan puheenjohtaja Juha Nyberg ja pelastusjohtaja Pekka Vänskä. Edessä SPALin puheenjohtaja Kim Nikula ja työ-markkinalakimies Helena Janhonen.


36

Kuopio 11.9.2012

PAIKALLISKIERROS

Kuopion jäsentapahtuma pidettiin Kuopion Palomiesyhdistyksen Spalin mökillä Palokurjessa Kallaveden rannalla.

Kuopion paikallisyhdistyksen jäsenet olivat sa-maa mieltä SPALin puheenjohtajan Kim Niku-lan kanssa siitä, että palomiesten ammatillinen

55-vuoden eläkeikä ei ole realistinen tavoite. Valtio-vallan tahto on, että kaikkien kansalaisten työuria on pidennettävä ja kaikki ammatilliset eläkeiät poistuvat. Näin ollen jatkossa on keskityttävä vaihtoehtoisten urapolkujen kehittämiseen.

Savolaiset totesivat, että pelastusalalle on saatava valtakunnallinen urakiertomalli, jonka toteuttamises-ta vastuu on paikallistasolla. Lisäksi malli on saatava käyttöön tasapuolisesti kaikilla alueilla.

Pohjois-Savon pelastuslaitoksella työurien kehittä-misessä on jo lähdetty oikeaan suuntaan ja Kuopiossa on onnistuttu sijoittamaan vanhempia työntekijöitä uusiin tehtäviin. Jäsenten mukaan toimintatavoissa on kuitenkin eroja eri alueilla, esimerkiksi Kuopion ja Siilinjärven välillä, joten Pohjois-Savoon pitäisi saada yhtenäiset käytännöt ja laitoksen johdon tulisi sitoutua niihin.

Yksilön kannalta urapolkujen miettiminen on myöhäistä siinä vaiheessa, kun hän on jo menettä-nyt terveytensä. Jäsentapahtumassa pohdittiin, että urapolkujen miettiminen pitäisi aloittaa jo silloin, kun palomies tulee alalle töihin. Lisäksi häntä pitäisi myös

kouluttaa työuransa aikana toivottua urapolkua tu-kevasti.

Yhtenä työkaluna yksilön urapolun tukemiseen pi-dettiin kehityskeskusteluja, joissa voidaan paitsi kar-toittaa itse kunkin kiinnostuksen kohteita myös tuoda esille muitakin vaihtoehtoja kuin perinteisen vertikaa-lisen väylän operatiivisista tehtävistä päällystöön.

Ongelmallista tällä hetkellä on kuitenkin se, että pe-lastuslaitoksella ei ole juuri ollenkaan horisontaalisen väylän vakansseja. Tähän Nikulan mielestä pitäisi pa-nostaa. Lisäksi paikallistasolla olisi arvioitava, millaisia tehtäviä laitoksella olisi tarjolla.

— Meillä on potentiaalisia ja ammattitaitoisia työntekijöitä, jotka pystyisivät vielä toimimaan työ-elämässä. Ei 20–25-vuotta töissä olleen palomiehen osaaminen siihen lopu, että hän on työrajoitteinen. Miksi heidän osaamistaan ja työpanostaan ei hyödyn-nettäisi? Ei pelastustoimi voi olla ainoa organisaatio, jossa ei löydy asiantuntijatehtäviä, ihmetteli Nikula. n


37

Pohjois-Savon pelastuslaitoksella panostetaan jatkossa henkilöstön työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden kehittämiseen, kertoi pelastusjohtaja Jukka Koponen pelastustoimen johdon lounaalla. Vasemmalta aluepelastuslautakunnan puheenjohtaja Mikko Mustonen, SPALin työmarkkinalakimies Helena Janhonen, luottamusmies Pasi Rissanen, pelastus-johtaja Jukka Koponen ja SPALin puheenjohtaja Kim Nikula.

Pohjois-Savonpelastuslaitos

z Toiminta-alueeseen kuuluvat Ylä-Savon, Koillis-Savon, Kuopion, Sisä-Savon ja Varkauden seutukunnat, joihin kuuluu yhteensä 23 kuntaa. Paloasemia 26.

z Pinta-alasta I-riskialuetta 20 %, II-riskialuetta 36 %, III-riskialuetta 14 % ja IV-riskialuetta 30 %.

z Pelastuslaitoksella vuonna 2011 yhteensä 5 506 pelastustehtävää, joista tulipaloja 727 ja ensivastetehtäviä 1 230. Tänä vuonna syyskuun loppuun men-nessä tehtäviä on kertynyt 3 352, joista tulipaloja 419 ja ensivastetehtäviä 521.

Kuopion Palomies-yhdistys Spal ry

JÄSENASIAT Kari Julkunen, puh. 040 831 0453

PUHEENJOHTAJA Marko Kotanen, puh. 045 129 2977

LUOTTAMUSMIESPasi Rissanen, puh. 0440 519 291

Kuopiossa toivottiin, että Palomiesliitto aktivoi päättäjiä ja pelastuslaitosta sitou-tumaan urakiertomallien kehittämiseen ja jalkauttamiseen.


38

ww

w.p

alo

mie

sliit

to.fi

/pai

kalli

syh

dis

tyks

etPAIKALLISYHDISTYKSET

HELSINKI HELSINGIN PALOHENKILÖSTÖJäsenasiat: Stina Hällberg, puh. 040 508 1032Puheenjohtaja: Ville Koponen, puh. 040 506 7573Varapääluot.mies: Mikko Laine, puh. 040 835 0618 Luottamusmies: Jouni Saurila, puh. 050 344 5688

HELSINGIN PALOMESTARI- JA PALOESIMIESYHDISTYSJäsenasiat: Juha Laine, puh. 040 840 5715Puheenjohtaja: Kari Nurminen, puh. 050 524 1899Pääluot.mies: Ilpo Lehtonen, puh. 040 556 8714

PIRKANMAA TAMPEREEN PALOHENKILÖSTÖ SPALJäsenasiat: Tommi Ahvenainen, puh. 0500 919 111Puheenjohtaja: Markku Salmijärvi, puh. 040 728 0400Luottamusmies: Jarkko Lahtinen, puh. 040 534 9454

LÄNSI PIRKANMAAN PALOMIESYHDISTYSJäsenasiat: Ville Halmela, puh. 050 5239 510Puheenjohtaja: Jyrki Valkama, puh. 040 7263 170

TAMPEREEN PALOESIMIEHETJäsenasiat: Heikki Tamminen, puh. 050 567 6428Puheenjohtaja: Esa Nieminen, puh. 040 588 3896Luottamusmies: Topi Varho, puh. 040 761 5463

LÄNSI-UUSIMAAESPOON PALOHENKILÖSTÖJäsenasiat: Tuukka Tuuli, puh. 050 912 0977Puheenjohtaja: Ilkka Mustakangas, puh. 0400 963 388luottamusmiehet: Heikki Mäki, puh. 0400 895 369

LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOKSEN ESIMIEHET LUPEJäsenasiat: Clas Tallberg, puh. 0500 417 918Puheenjohtaja: Kim Lassila, puh. 0400 959 543Luottamusmies: Antti Lallukka, puh. 050 543 8572

ETELÄ-SAVO MIKKELIN VAKINAISET PALOMIEHETJäsenasiat: Heli Hyttinen, puh. 050 354 5245Puheenjohtaja: Matti Kaarna, puh. 050 524 2265Luottamusmies: Vesa Olkkonen, puh. 050 569 6630

SAVONLINNAN PALOMIESYHDISTYS SPALJäsenasiat: Ari Mikkonen, puh. 050 572 7334Puheenjohtaja: Janne Päykkönen 044 302 5205Luottamusmies: Jari Pitkonen, puh. 050 567 4176

PIEKSÄMÄEN SEUDUN PALOHENKILÖSTÖ PSPHJäsenasiat: Jukka Ylönen, puh. 040 533 2102Puheenjohtaja: Jorma Tenhunen, puh. 040 720 3794Luottamusmies: Asko Heimonen, puh. 040 533 2111

KESKI-UUSIMAA VANTAAN PALOMIESYHDISTYSJäsenasiat: Juha-Pekka Tissarinen, puh. 0400 416 566Puheenjohtaja: Jukka Tuomila, puh. 0500 971 795Luottamusmies: Pavel Sember, puh. 040 504 1183

POHJOIS-SAVOKUOPION PALOMIESYHDISTYS SPALJäsenasiat: Kari Julkunen, puh. 040 831 0453Puheenjohtaja: Marko Kotanen 045 129 2977Luottamusmies: Pasi Rissanen 0440 519 291

ITÄ-UUSIMAA ITÄ-UUDENMAAN PALOHENKILÖSTÖJäsenasiat: Matti Rinne, puh. 0400 436 097Puheenjohtaja: Roger Nybom, puh. 040 5400 882 Luottamusmies: Jean-Erik Klingberg, puh. 0400 495 773

ETELÄ-POHJANMAA SEINÄJOEN ALUEEN PALOHENKILÖSTÖJäsenasiat: Esa Miilumäki, puh. 040 551 8101Puheenjohtaja: Mikko Koivuluoma, puh. 0400 903 361 Luottamusmies: Mikko Koivuluoma, puh. 0400 903 361

PÄIJÄT-HÄME LAHDEN PALOMIESYHDISTYSJäsenasiat: Antti Mustonen, puh. 044 500 6337Puheenjohtaja: Jouni Kokki, puh. 040 596 7212Luottamusmies: Juha Murtonen, puh. 040 557 2945


39

KESKI-SUOMI KESKI-SUOMEN PELASTUSALAN AMMATTIHENKILÖSTÖJäsenasiat: Janne Luoma-aho, puh. 050 336 7531Puheenjohtaja: Teemu Göös, puh. 044 4848 048Luottamusmies: Janne Luoma-aho, puh. 050 336 7531

KESKI-POHJANMAAKESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN PELASTUSALAN AMMATTILAISETJäsenasiat: Mikael Gebala, puh. 0400 580 387Puheenjohtaja: Mikael Gebala, puh. 0400 580 387Luottamusmies: Mikael Gebala, puh. 0400 580 387

VARSINAIS-SUOMI TURUN SEUDUN PALOMIEHETJäsenasiat: Risto Tsharkov, puh. 050 593 6766Puheenjohtaja: Jouni Hämäläinen, puh. 050 550 6567Luottamusmies: Kim Salminen, puh. 040 560 8373

POHJANMAAVAASAN PALOHENKILÖSTÖJäsenasiat: Juha Pukkinen, puh. 044300 0888Puheenjohtaja: Johanna Välirinne, puh. 040 546 5007Luottamusmies: Hannu Kaatikko, puh. 050 583 2221

KANTA-HÄME KANTA-HÄMEEN PELASTUSHENKILÖSTÖJäsenasiat: Mikko Tiensuu, puh. 050 593 6789Puheenjohtaja: Jarkko Savilepo, puh. 040 508 9600Luottamusmiehet: Tero Hynynen, puh. 045 880 9526 (Forssa, Hml); Jari Kärkkäinen, puh. 040 531 3414 (Hml, Riihimäki)

JOKILAAKSOTJOKILAAKSOJEN PALOMIESYHDISTYS SPALJäsenasiat: Hannu Rautio, puh. 044 429 6205Puheenjohtaja: Petteri Riihijärvi, puh. 044 0712 664Luottamusmies: Tuomo Ylikoski, puh. 044 429 6262

POHJOIS-KARJALAPOHJOIS KARJALAN PELASTUSHENKILÖSTÖJäsenasiat: Jani Kareinen, puh. 0500 880 906Puheenjohtaja: Markku Ojala, puh. 050 535 1464Luottamusmies: Jorma E Hämäläinen, puh. 050 591 3416

SATAKUNTAPORIN PALOHENKILÖSTÖ SPALJäsenasiat: Tuomas Kiskola, puh. 040 828 6429Puheenjohtaja: Asko Mansikkamäki, puh. 040 520 7491Luottamusmies: Pekka Puisto, puh. 040 594 8397

OULU-KOILLISMAAOULUN PALOMIESYHDISTYSJäsenasiat: Kaisa Haikola, puh. 044 280 94 80;Pertti Puhakka, puh. 050 534 0190Puheenjohtaja: Petri Kautto, puh. 040 723 0246Luottamusmies: Mika Pääkkö, puh. 045 125 0161

KAINUUKAINUUN PALOMIEHET SPAL -97Jäsenasiat: Jukka Inkilä, puh. 040 565 0497Puheenjohtaja: Ari Lukkari, puh. 0400 739 245Luottamusmies: Jorma Halonen, puh. 044 358 0835

LAPPILAPIN PALOHENKILÖSTÖJäsenasiat: Markku Juopperi, puh. 0400 128162 Puheenjohtaja: Juha Rantamartti, puh. 040 556 6887Luottamusmies: Jarmo Ylipaavalniemi, puh. 0400 690 823

HÄTÄKESKUKSETHÄTÄKESKUSAMMATTILAISTENLIITTO HAL RYJäsenasiat: Järjestösihteeri Liisa Haimi, puh. (09) 867 8880Puheenjohtaja: Petri Hynninen, puh. 050 330 8356 Luottamusmies: Arto Pirttimaa, puh. 050 409 8502

Pelastusalan ja hätäkeskusten henkilöstön edunvalvoja

Vernissakatu 6, 01300 Vantaa | puh. (09) 867 8880 | [email protected] | www.palomiesliitto.fi

Suomen Palomiesliitto SPAL

SPALHELSINGIN PALOHENKILÖSTÖHELSINGIN PALOMESTARI- JA PALOESIMIESYHDISTYSESPOON PALOHENKILÖSTÖLÄNSI UUDENMAAN PELASTUSLAITOKSEN ESIMIEHET LUPEVANTAAN PALOMIESYHDISTYSITÄ-UUDENMAAN PALOHENKILÖSTÖTURUN SEUDUN PALOMIEHETKANTA-HÄMEEN PELASTUSHENKILÖSTÖLAHDEN PALOMIESYHDISTYS RYMIKKELIN VAKINAISET PALOMIEHETSAVONLINNAN PALOMIESYHDISTYS SPAL

PIEKSÄMÄEN SEUDUN PALOHENKILÖSTÖ PSPHKESKI-SUOMEN PELASTUSALAN AMMATTIHENKILÖSTÖ

TAMPEREEN PALOHENKILÖSTÖ SPALLÄNSI PIRKANMAAN PALOMIESYHDISTYS

TAMPEREEN PALOESIMIEHETPORIN PALOHENKILÖSTÖ SPAL

SEINÄJOEN ALUEEN PALOHENKILÖSTÖVAASAN PALOHENKILÖSTÖ

KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN PELASTUSALAN AMMATTILAISETKUOPION PALOMIESYHDISTYS SPAL

POHJOIS KARJALAN PELASTUSHENKILÖSTÖJOKILAAKSOJEN PALOMIESYHDISTYS SPAL

KAJAANIN PALOMIEHET SPAL -97OULUN PALOMIESYHDISTYS

LAPIN PALOHENKILÖSTÖSUOMEN HÄTÄKESKUSAMMATTILAISTEN LIITTO HAL

Documents

Pelastusalan ammattilainen 5/12