1

Timo Luopajärvi • Harri Hauta-ahoPäivi Karttunen • Markku MarkkulaUlla Mutka • Hannele Seppälä

Perämerenkaaren ammattikorkeakoulu?Kemi-Tornion ammattikorkeakoulunkokonaisarviointi

KORKEAKOULUJENKORKEAKOULUJENKORKEAKOULUJENKORKEAKOULUJENKORKEAKOULUJEN

ARVIOINTINEUVOSTOARVIOINTINEUVOSTOARVIOINTINEUVOSTOARVIOINTINEUVOSTOARVIOINTINEUVOSTO

2

ISBN 951-98446-9-4ISSN 1457-3121

Kustantaja: Korkeakoulujen arviointineuvosto

Kansi: Juha IlonenTaitto: Pikseri Julkaisupalvelut

Tammer-Paino OyHelsinki 2004

3

Esipuhe

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kokonaisarviointi on seitsemäs Korkea-koulujen arviointineuvoston (KKA) toteuttama ammattikorkeakoulun kokonais-arviointi. Ensimmäinen kokonaisarviointi toteutettiin vuonna 2001, kun am-mattikorkeakoulujen toimilupa-arvioinnit oli saatu päätökseen ja ammattikor-keakoulujen laatutyön auditointejakin oli jo muutaman vuoden ajan tehty.Ammattikorkeakoulujen kokonaisarviointien tavoitteena on tukea ammattikor-keakoulujen kokonaisvaltaista kehittämistä. Kokonaisarvioinnit kohteiden va-linnassa huomioidaan ammattikorkeakoulun kehittämistarpeet. Kemi-Tornionammattikorkeakoulun kokonaisarviointi kohdistettiin opetus- ja oppimisproses-sien kehittämiseen ja ammattikorkeakoulun perustehtävää tukevien toimintata-pojen ja organisatoristen ratkaisujen selvittämiseen. Arvioinnin kautta ammatti-korkeakoulu halusi palautetta erilaisten pedagogisten ratkaisujen toimivuudes-ta ja tuloksellisuudesta opetusprosessien ja yhteisen pedagogisen strategian ke-hittämiseksi.

Kaikki KKA:n toteuttamat kokonaisarvioinnit ovat noudattaneet nelivaiheis-ta arvioinnin perusmallia, joka sisältää arvioinnin suunnitteluvaiheen, korkea-koulujen itsearvioinnin, arviointiryhmän vierailun korkeakouluun sekä arvioin-tiryhmän laatiman julkisen raportin. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun itse-arvioinnista muodostettiin nelivaiheinen prosessi, johon osallistui hyvin laajajoukko ammattikorkeakoulun henkilöstöä ja opiskelijoita. Itsearvioinnin ensim-mäisen vaiheen koulutusohjelmakohtaiset raportit jätettiin vain korkeakoulunsisäiseen käyttöön. Tällä tavalla haluttiin vahvistaa arvioinnin autenttisuutta jaomistajuutta henkilöstön ja opiskelijoiden keskuudessa.

Kemi-Tornion ammattikorkeakoululla on tärkeä rooli Pohjois-Suomen alu-een tulevaisuuden rakentamisessa. Ammattikorkeakoulun strategian mukaanammattikorkeakoulu osallistuu aktiivisesti alueen kehitystyöhön antamalla työ-elämälähtöistä ammatillisiin asiantuntijatehtäviin johtavaa korkeakouluopetus-ta sekä harjoittamalla alueen elinkeinoelämää ja hyvinvointia edistävää sovelta-vaa tutkimus- ja kehitystoimintaa. Arviointiryhmä korostaa raportissaan am-mattikorkeakoulun aluevaikutusta erityisesti Perämerenkaaren alueella. Ammat-tikorkeakoulun vahvuuksiin kuuluvatkin jo tällä hetkellä aluekehitystyö, työelä-mäyhteistyö sekä tutkimus- ja kehittämistyö kolmen osaamiskeskittymän puit-teissa. Muita ammattikorkeakoulun vahvuuksia arviointiryhmän mukaan ovatkansainvälinen toiminta, monipuolinen ja laaja e-osaaminen, virtuaaliopintojentarjonta sekä koulutusohjelmissa kehitetyt erilaiset pedagogiset käytänteet.

Rehtori Timo Luopajärven johdolla työskennellyt arviointiryhmä on saa-nut haastavan työnsä päätökseen. Nyt on Kemi-Tornion ammattikorkeakoulunvuoro arvioida työn tulokset ja harkita, miten arvioinnin tuloksia voidaan hyö-

4

dyntää. Arviointineuvoston puolesta esitän lämpimät kiitokset kaikille arvioin-tiin korkeakoulussa ja arviointiryhmässä osallistuneille. Toivon, että ammatti-korkeakoulu ja sen sidosryhmät voivat hyödyntää arvioinnin tuloksia korkea-koulun kehittämistyössä.

Helsingissä 9.3.2004

Anna-Maija Liuhanensuunnittelija, pääsihteerin sijainen

5

Sisällys

1 Kokonaisarvioinnin tavoitteet ja toteutus ____________________ 8

2 Ammattikorkeakoulun organisaatio ja perustehtäväätukevat toimintatavat _____________________________________ 11

2.1 Alueelliseen toimintaan ja ylläpito-organisaatioon liittyvätorganisatoriset ratkaisut ______________________________________ 11

2.2 Ammattikorkeakoulun organisaatio ja sen kehittäminen _____________ 15

3 Ammattikorkeakoulun strategioiden arviointi _______________ 223.1 Olemassaolevat ja kehitteillä olevat strategiat _____________________ 223.2 Strategioiden arviointi _______________________________________ 233.3 Strategioiden kehittäminen ____________________________________ 29

4 Ammattikorkeakoulun pedagoginen kehittäminen ___________ 314.1 Pedagoginen johtajuus ja kehittämistyö __________________________ 334.2 Opetussuunnitelmaprosessi ja opetuksen suunnittelu _______________ 334.3 Oppimisen ohjaaminen ja opetuksen toteutus_____________________ 354.4 Yhteisten toimintakäytäntöjen luominen _________________________ 364.5 Arviointi- ja palautekulttuuri __________________________________ 37

5 Vahvuudet ja kehittämisehdotukset ________________________ 38

Liitteet1: Itsearvioinnin teemat ja itsearviointikysymykset ___________________ 402: Arviointivierailun ohjelma ____________________________________ 413: Osaamiskeskittymät ammattikorkeakoulun osaamisstrategiassa _______ 434: Ammattikorkeakoulun strategiakartta ___________________________ 44

Tiivistelmä _____________________________________________________ 45Sammandrag ___________________________________________________ 46Abstract ______________________________________________________ 47

6

Arviointiryhmä

Puheenjohtaja

Timo Luopajärvi on toiminut Helsingin ammattikorkeakoulun rehtorina senperustamisesta lähtien eli lähes kahdeksan vuoden ajan. Lisäksi hän on Helsin-gin yliopiston ammattikasvatuksen dosentti. Sitä ennen Luopajärvi on työsken-nellyt ammatillisen opettajankoulutuksen eri tehtävissä, lehtorina, yliopettajanaja apulaisrehtorina pääosin Hämeenlinnan ammatillisessa opettajakorkeakou-lussa, sen edeltäjässä Ammattikoulujen Hämeenlinnan Opettajaopistossa sekäAmmattikoulujen Jyväskylän Opettajaopistossa yhteensä lähes 15 vuotta sekälyhyitä jaksoja ammattikasvatushallituksessa ja opetushallituksessa. Koulutuk-seltaan Luopajärvi on kasvatustieteiden tohtori (kasvatustiede, Tampereen yli-opisto) sekä filosofian maisteri (orgaaninen kemia, Turun yliopisto). Hänen väi-töskirjansa (TaY 1995) käsitteli ”ammattioppilaitosten opettajien ja opiskelijoi-den motivaatioperustaa”.

Arviointitehtävissä Luopajärvi on toiminut mm. Suomen Laatupalkinnonarvioijana (vuonna 1997) sekä pääarvioijana (vuosina 1998 ja 2002), korkea-koulujen arviointineuvostossa ammatillisen opettajankoulutuksen arviointipro-jektin ohjausryhmän jäsenenä (1999–2000), Leonardo-hakemusten arvioijanaBrysselissä 1995 ja arvioijana ammatillisten opettajankoululaitosten tulokselli-suuden arviointiprojektissa opetushallituksessa 1992.

Jäsenet

Harri Hauta-aho opiskelee Helsingin ammattikorkeakoulu Stadiassa tietolii-kennetekniikkaa. Opintojensa ohella Harri Hauta-aho on toiminut Stadian opis-kelijakunnan hallituksen puheenjohtajana kaksi vuotta. Lisäksi hän edustaa Sta-dian opiskelijoita Helsingin ammattikorkeakoulun johtokunnassa. Harri Hauta-aho on ollut mukana myös Suomen AmmattikorkeakouluopiskelijayhdistystenLiitto – SAMOK ry:n erilaisissa asiantuntijatyöryhmissä vaikuttaen näin am-mattikorkeakoulujärjestelmän kehittämiseen.

Päivi Karttunen on Pirkanmaan ammattikorkeakoulun kehitysjohtaja. Hän ontoiminut noin kymmenen vuotta opetustehtävissä pääosin Tampereen tervey-denhuolto-oppilaitoksessa sekä perus- että opettajankoulutuksessa, mutta myöslehtorina Tampereen yliopiston hoitotieteen laitoksella. Viimeisten viiden vuo-den aikana tehtävät Pirkanmaan ammattikorkeakoulussa ovat painottuneetammattikorkeakoulun sisäiseen kehittämiseen. Päivi Karttusen väitöskirja vuon-na 1999 käsitteli hoitotyön opiskelijoiden tietokäsityksiä ja tiedon suhdetta toi-mintaan. Hän on ollut mukana myös erilaisissa oppimisen, opettamisen jakoulutuksen arvioinnin kehittämiseen liittyvissä tehtävissä.

7

Markku Markkula työskentelee Koulutuskeskus Dipolin johtajana Teknillises-sä korkeakoulussa. Koulutukseltaan hän on tuotantotalouden diplomi-insinöö-ri. Jatko-opintojen aiheet ovat henkilöstöhallinto, professional development sekätechnology management. Hän on toiminut kansanedustajana 1995–2003.Eduskunnassa hän oli mm. jäsenenä tulevaisuus- sekä sivistysvaliokunnassasekä teknologian yhteiskunnallisia vaikutuksia käsitelleiden useiden arviointi-hankkeiden ohjausryhmien puheenjohtajana. Hän toimi opetusministeriön aset-tamana kansallisena eOppimisen selvitysmiehenä vuosina 2002–03.

Hallituksen puheenjohtajana hän toimii seuraavissa yhteisöissä: Laurea-ammattikorkeakoulu, Yliopistojen Aikuiskoulutusverkosto, Tietoyhteiskunnankehittämiskeskus TIEKE, Tekniikan Akateemisten Liitto TEK, Society for Or-ganizational Learning SOL-Finland sekä European Virtual University EuroPA-CE. Lisäksi hän on Espoon kaupunginvaltuuston jäsen ja on toiminut mm. val-tuuston puheenjohtajana vuosina 1990–92.

Ulla Mutka on Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillisen opettajakorkea-koulun johtaja. Opetustyönsä hän on aloittanut sosiaalialan peruslinjan kokei-lussa. Sen jälkeen hän on toiminut noin viisitoista vuotta erilaisissa ammatilli-sen opettajankoulutuksen tehtävissä, ensimmäiset vuodet yliopettajana ja vii-meiset kuusi vuotta yksikön johtajana. Vuosina 1995–1998 Ulla Mutka työs-kenteli tutkijana Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitoksessa. Koulu-tukseltaan hän on kasvatustieteiden maisteri ja yhteiskuntatieteiden tohtori.Hänen väitöskirjansa vuonna 1998 käsitteli sosiaalityön asiantuntijuutta myö-häismodernissa yhteiskunnassa.

Arviontiryhmän sihteeri

Arviointiryhmän sihteerinä toimi projektisuunnittelija, KM Hannele SeppäläKorkeakoulujen arviointineuvostosta.

8

1Kokonaisarvioinnin

tavoitteet ja toteutus

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kokonaisarviointi sisältyi Korkeakoulujenarviointineuvoston vuoden 2003 toimintasuunnitelmaan. Arviointi toteutettiinammattikorkeakoulun aloitteesta ja se kohdistui opetus- ja oppimisprosessienkehittämiseen ja niitä palvelevien toimintatapojen ja organisatoristen ratkaisu-jen selvittämiseen.

Arvioinnin tavoitteena oli

• palautteen saaminen erilaisten pedagogisten ratkaisujen toimivuudesta jatuloksellisuudesta ammattikorkeakoulun opetusprosessien ja yhteisen pe-dagogisen strategian kehittämiseksi

• ammattikorkeakoulun perustehtävää (koulutus, tutkimus- ja kehittämistoi-minta sekä aluekehitystyö ja niiden synergia) tukevien toimintatapojen jaorganisatoristen ratkaisujen selvittäminen.

Arviointi rajattiin tutkintoon johtavaan nuorten ja aikuisten koulutukseen. Mu-kana olivat ammattikorkeakoulun kaikki koulutusalat. Sekä nuorten että aikuis-ten koulutuksen valitsemisen arviointiin mukaan toivottiin tukevan ammatti-korkeakoulun yhteisyyttä sekä mahdollistavan molemminpuolisen oppimisenja hyvien käytänteiden levittämisen.

Arvioinnin vaiheet ja menetelmät

Kokonaisarviointiin sisältyi neljä vaihetta, jotka olivat 1) arvioinnin suunnittelu,2) korkeakoulun toteuttama itsearviointi, 3) arviointiryhmän vierailu korkea-kouluun ja 4) arviointiryhmän laatima julkinen raportti.

Itsearviointi

Vaihe I: Koulutusohjelmien itsearvioinnitAika: 6.–26.10.2003Toteutus: Koulutusohjelmien opetus- ja tukipalveluhenkilöstö sekä opiskelijatvastasivat sähköpostitse lähetettyihin itsearviointikysymyksiin joko yksin, pa-reittain tai pienryhmissä (itsearviointikysymykset liiteessä 1). Vastaukset toimi-tettiin sekä henkilöstön että opiskelijoiden keskuudesta valituille arviointivas-taaville, jotka kokosivat vastauksista yhteenvedot yhdessä 2–3-jäsenisten työ-ryhmien kanssa. Tämän jälkeen opetushenkilöstön ja opiskelijoiden vastuuhen-kilöt organisoivat yhteisneuvottelun, johon osallistuivat molempien tahojen työ-

9

ryhmät. Yhteisneuvottelun tarkoituksena oli analysoida molempien ryhmienvastaukset ja koota ne yhteiseksi raportiksi.

Vaihe II: Koulutusohjelmien väliset pariarvioinnitAika: 27.10.–9.11.2003Toteutus: Koulutusohjelmista muodostettiin parit, jotka tutustuivat toistensa it-searviointiraportteihin ja kirjoittivat yhteisen lausunnon itsearviointiraporttienpohjalta. Lausunnoissa koulutusohjelmaparit kuvasivat koko ammattikorkea-koulutasolle siirrettävissä olevia hyviä käytänteitä ja koulutusohjelmien kehittä-mistarpeita sekä koulutusohjelmien toiminnasta heijastuvia laadukkaan opetus-oppimisprosessin piirteitä. Koulutusohjelmaparin laatimien lausuntojen pituu-det olivat 3–4 sivua.

Vaihe III: Ammattikorkeakoulun itsearviointiraportin laatiminenAika: 10.–28.11.2003Toteutus: Ammattikorkeakoulun arviointityöryhmä ja pedagoginen työryhmätutustuivat koulutusohjelmien itsearviointiraportteihin (15 kpl) ja niistä tehtyi-hin lausuntoihin. Raportit koottiin yhdeksi koko ammattikorkeakoulua koske-vaksi itsearviointiraportiksi, jossa kuvattiin koulutusohjelmien hyvät käytänteetja kehittämistarpeet. Raportissa tuotiin esille myös ideoita kehittämismenetel-mistä.

Arviointiryhmä sai käyttöönsä koulutusohjelmien väliset pariarvioinnit (vaiheII) ja ammattikorkeakoulun yhteenvetoraportin (vaihe III). Koulutusohjelmienitsearviointiraportit (vaihe I) eivät kuitenkaan olleet arviointiryhmän käytössä.Itsearvioinnin ensimmäisen vaiheen toteuttamisella ammattikorkeakoulun si-säisenä prosessina haluttiin vahvistaa arvioinnin omistajuutta ammattikorkea-koulun henkilöstön ja opiskelijoiden keskuudessa.

Ulkoinen arviointi

Ulkoinen arviointi toteutettiin ammattikorkeakouluun 12.–13.1.2004. Arvioin-nin aikana haastateltiin laajasti ammattikorkeakoulun eri toimijaryhmiä sekäalueen työelämäedustajia. Arviointivierailun ohjelma on liitteessä 2.

Projektiorganisaatio

Kokonaisarvioinnin suunnitteluryhmään kuuluivat pääsihteeri Tapio Huttula(KKA) puheenjohtajana, rehtori Riitta Käyhkö (KTAMK), aikuiskoulutusjohtajaAnja Tuovila (KTAMK), opiskelija Kimmo Tervahauta (KTAMK), suunnittelijaHannele Salminen (KKA) ja projektisuunnittelija Hannele Seppälä (KKA). Suun-nitteluryhmän tehtävänä oli laatia projektisuunnitelma, johon kuului arvioinnintavoitteiden, kohteiden ja rajausten määrittely sekä aikataulun ja itsearviointi-kysymysten laadinta. Korkeakoulujen arviointineuvosto hyväksyi projektisuun-nitelman 1.10.2003.

10

Korkeakoulujen arviointineuvoston nimeämän ulkoisen arviointiryhmänpuheejohtajana toimi rehtori Timo Luopajärvi, Helsingin ammattikorkeakoluStadia sekä jäseninä seuraavat henkilöt: puheenjohtaja Harri Hauta-aho, HA-MOK ry (Stadian opiskelijakunta); kehitysjohtaja Päivi Karttunen, Pirkanmaanammattikorkeakoulu; johtaja Markku Markkula, Koulutuskeskus Dipoli sekäjohtaja Ulla Mutka, Jyväskylän ammatillinen opettajakorkeakoulu. Arviointiryh-män tehtävänä oli toteuttaa arviointivierailu ammattikorkeakouluun sekä laatiaarvioinnin tuloksista julkinen arviointiraportti.

Projektisuunittelijana toimi Hannele Seppälä Korkeakoulujen arviointineu-vosta. Projektisuunnittelija vastasi arvioinnin suunnittelusta yhdessä suunnitte-luryhmän kanssa, huolehti arvioinnin käytännön toteutuksesta, toimi arviointi-ryhmän sihteerinä sekä toimitti arviointiraportin yhdessä arvointiryhmänkanssa.

11

2Ammattikorkeakoulun organisaatio

ja perustehtävää tukevat

toimintatavat

2.1 Alueelliseen toimintaan ja ylläpito-organisaatioon liittyvät organisatoriset ratkaisut

Alueen kuvaus

Ammattikorkeakoulun vaikutusalueella sijaitsee voimakas suurteollisuuden kes-kittymä, joka tuottaa väkilukuunsa verraten Suomen bruttokansantuotteesta javiennistä kolminkertaisen osuuden. Edellämainitusta huolimatta alueella onkohtuullisen suuri työttömyys ja alueen väestökehitys on negatiivinen. Kemi-Tornion seutukuntaan kuuluvat Kemin ja Tornion kaupungit, Keminmaan, Ter-volan ja Simon kunnat, Kuivaniemen kunta Oulun läänistä ja Haaparannankaupunki.

Laajempaan aluekokonaisuuteen Perämeren kaareen luetaan rannikkokun-nat Torniosta Raaheen ja Haaparannasta Piteåon. Perämerenkaaren alueella onjopa eurooppalaisessa mittakaavassa kohtalainen taloudellinen merkitys puun-jalostuksen, terästeollisuuden, tietotekniikan ja koulutuksen keskittymien vuoksi.

Kemi-Tornio-alueella on merkittävä rooli Perämerenkaaren ja siten kokoLapin kehityksen voimistamisessa. Oulu yksin ja sen vahvakaan kehitys ei voihoitaa niitä tehtäviä, joita Pohjois-Suomen ja -Ruotsin tasapainoinen kehitys laa-jana asuin- ja työpaikka-alueena ja merkittävänä turismialueena edellyttää. Li-säksi alueella on ainutlaatuinen ja monille muille vastaaville raja-alueille esi-merkiksi sopiva asema kahden EU-maan avoimena raja-alueena, jossa kaikkitoiminnot voitaisiin hoitaa nykyistäkin syvällisempänä yhteistyönä.

Kemi-Tornion alue on Lapin läänin teollistunein: massa- ja kartonkiteolli-suutta edustavat Stora Enson Veitsiluodon tehdas ja MetsäBotnian Kemin teh-das, jaloteräksen tuotantoa Outokummun Tornion tehdas sekä oluen valmistus-ta Suomen suurin ja Pohjoismaiden toiseksi suurin Lapin Kullan panimo Torni-ossa. Lisäksi alueella on panostettu osaamisintensiiviseen pk-yritystoimintaan,josta Kemin Digipolis on Lapin läänin merkittävin korkean teknologian keskit-tymä, sekä Kemin kaupungissa myös matkailuun, joista esimerkkeinä Lumilin-na ja jäänmurtaja Sampo.

Alueen ongelmia ovat korkea työttömyys, väestön poismuutto, keskikokois-ten yritysten puuttuminen, kuntien talousongelmat ja vanhuusväestön suhteel-lisen osuuden kasvu.

12

Alueen korkeakoulutus ja ammatillinen koulutus

Kemi-Tornion alueella korkeakouluopetuksesta ja tutkimuksesta vastaavat Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, Humanistinen ammattikorkeakoulu sekä Lapinja Oulun yliopistojen yhteinen Meri-Lappi insituutti. Aiemmin laaditussa alu-een korkeakoulustrategiassa on keskeisiksi aloiksi valittu

• tekniikka• taloustieteet, kauppa ja hallinto• hyvinvointiala sekä• kulttuuri- ja humanistinen ala.

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulua ylläpitää Kemin ja Tornion kaupunkienmuodostama Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kuntayhtymä, joka ylläpitäämyös samojen alojen ammatillista toisen asteen koulutusta toteuttavaa Kemi-Tornion ammattiopistoa. Ammattikorkeakoulun koulutusalat ovat

• liiketalous ja tietojenkäsittely• kulttuuriala• sosiaaliala• tekniikka ja• terveysala.

Humanistisen ammattikorkeakoulun Tornion koulutusyksikössä järjestetään tut-kintoon johtavana koulutuksena kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutus-ohjelman opintoja. Meri-Lappi instituutti toimii Kemissä Oulun ja Lapin yliopis-tojen yhteisenä laitoksena. Toiminnan strategisina alueina ovat teknologia, alue-kehitys ja koulutus. Meri-Lappi instituutti tarjoaa tutkintoon johtavaa koulutus-ta erillisten muuntokoulutusprojektien kautta pääasissa ESR-rahoituksella. Ta-voitteena on tarjota koulutusta, josta on alueella kysyntää, mutta rajoitetustiopiskelumahdollisuuksia.

Lisäksi alueella toimii toisen asteen ammatillista koulutusta toteuttava Län-si-Lapin ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä, jonka ylläpitäjäkuntia ovatTornion kaupunki sekä Keminmaan, Kolarin, Muonion, Pellon, Simon, Tervolanja Ylitornion kunnat. Länsi-Lapin ammatti-insituutin koulutusalat ovat

• kulttuuriala• luontoala• palveluala ja• tekniikka.

Kemi-Tornion alueella opiskelee tutkintoon johtavassa koulutuksessa (Kemi-Tor-nion ammattikorkeakoulu, Meri-Lappi instituutti, Humanistinen ammattikorkea-koulu, Kemi-Tornion ammattiopisto ja Länsi-Lapin ammatti-instituutti) kaikenkaikkiaan noin 5500 opiskelijaa, joista korkeakouluopiskelijoita on noin 3000.Opetushenkilöstöä alueen korkeakouluissa ja toisen asteen ammatillisissa oppi-laitoksissa on yhteensä noin 430.

13

Ammattikorkeakoulun rooli ja tehtävät

Ammattikorkeakoulu toimii ennen muuta Kemi-Tornio-Haaparanta-seutukun-taa varten. Toiminta-alueen määrittelyn perustana on maantieteellinen lähei-syys, työssäkäyntialueen yhtenäisyys sekä yhteiskunnan palveluverkoston toi-minnallinen kokonaisuus. Ammattikorkeakoulun laajempi toiminta-alue muo-dostuu Perämerenkaaresta ja koko Pohjois-Suomesta. Osa toiminnasta on valta-kunnallista ja kansainvälistä; tutkimus- ja kehittämistoiminnan verkostot ja vai-kutukset ulottuvat omaa seutukuntaa laajemmalle alueelle.

Toiminta-ajatuksensa mukaan ammattikorkeakoulu on seutukunnan, Perä-merenkaaren ja Pohjois-Suomen merkittävä kouluttaja, kehittäjä ja kansainvä-listäjä. Ammattikorkeakoulun tehtävä on ammattikorkeakoulututkintoon johta-van koulutuksen, erikoistumisopintojen, jatkotutkintojen ja avoimien ammatti-korkeakouluopintojen suuntaaminen alueen kehittämistarpeiden mukaisestiosaavan työvoiman tuottamiseksi, tulevaisuuden rakentaminen osallistumallaasiantuntijana alueen kehitystyöhön ja tutkimus- ja kehittämistoiminnan suun-taaminen edistämään elinkeinoelämää ja hyvinvointia. Alueen imagon kehittä-minen ja identiteetin vahvistaminen ovat myös keskeisiä korkeakoulun alueke-hitystyön tavoitteita.

Ammattikorkeakoulun vahvuudet

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun toiminnan vahvuusalueita ovat laaja kan-sainvälinen toiminta, e-osaaminen sekä osaamiskeskittymäyhteistyö (Digipolis,Mediapolis ja HumanNet). Virtuaaliopinnoissa ammattikorkeakoululla on sel-västi maan laajin tarjonta (AMKOTA 2002). Kansainvälisiä yhteistyöhankkeitaammattikorkeakoululla on 12 ja lisäksi se on mukana useissa kansainvälistätoimintaa tukevissa verkoissa. Ammattikorkeakoulu tarjoaa mahdollisuudetopiskeluun ja harjoitteluun EU-maissa, tulevissa jäsenvaltioissa sekä Kanadas-sa, Kiinassa, Yhdysvalloissa ja Venäjällä.

Ammattikorkeakoulun vahvoja työelämäyhteistyön elementtejä ovat kol-me osaamiskeskittymää.

1. Digipolis on 30 yrityksen ja noin 450 työpaikan teknologiakylä Kemissä.Digipoliksessa ammattikorkeakoulun ja Oulun yliopiston yksiköt, DigipolisOy ja yritykset tekevät kehittämistyötä tavoitteena nykyisten yritysten me-nestyminen ja uuden yritystoiminnan edellytysten parantaminen.

2. Mediapolis on ammattikorkeakoulun, TeamBotnia Oy:n, Tornion ja Haapa-rannan kaupunkien sekä Suomen ja Ruotsin puolella olevien media- ja IT-yritysten osaamiskeskittymä, jonka tavoitteena on tutkia, kehittää ja testatatietoyhteiskuntapalveluja sekä digitaalisia sisältöpalveluja.

3. HumanNet koostuu ammattikorkeakoulun, seutukunnan julkisen sektorin,vapaaehtoisjärjestöjen ja ohjelmiin osallistuvien yritysten toimijoista. Tavoit-teena on seutukunnan hyvinvoinnin edistäminen.

14

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun aluevaikutus näkyy myös pienten kun-tien kehittämistoiminnassa. Työelämän edustajia haastateltaessa kävi ilmi, ettäpienten kuntien tiivis yhteistyö ammattikorkeakoulun kanssa mahdollistaa sel-laisia julkishallintoon – esimerkiksi kuntien sosiaalitoimeen – suunnattuja ke-hittämispanostuksia ja -hankkeita, joita ei niiden omin voimin olisi mahdollistatoteuttaa.

Ammattikorkeakoulun kehitettävät asiat

Kemi-Tornion seutukunta on niin imagollisesti kuin toiminnallisestikin liian sup-pea rajaus ammattikorkeakoulun toiminta-alueeksi. Myös Eduskunnan tulevai-suusvaliokunnan raportissa1 korostetaan elinkeinoelämän, koulutuksen ja alue-kehityksen kannalta laajempaa aluekokonaisuutta eli Perämerenkaaren aluetta,johon kuuluvat Perämeren pohjoisimman osan rannikkokunnat Suomen puo-lella Torniosta Raaheen ja Ruotsin puolella Haaparannasta Piteåon.

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu on alueen työelämä- ja aluekehityksenkannalta sen kokoinen korkeakouluyksikkö, jolla on suurena osaamiskeskitty-mänä mahdollisuus kasvaa ja koota yhteen koko Perämerenkaaren alueella toi-mivien korkeakoulujen (myös Lapin, Luulajan ja Oulun yliopistojen sekä Hu-manistisen ammattikorkeakoulun ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun) toimin-taa. Keskeistä on se, että niin Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu kuin sen yllä-pitäjätkin näkevät alueellisen toiminnan nykyistä laajempana, mutta silti selkeä-nä omana alueenaan ja mahdollistavat päätöksillään ammattikorkeakoulullevetovastuun alueen korkeakoulutuksen, tutkimus- ja kehittämis- sekä palvelu-toiminnan kehittämisestä. Toiminnassa voisi yhdistää saman ”sateenvarjon” alleammattikorkeakoulun johdolla niin alueen korkeakoulutuksen kuin toisen as-teen koulutuksenkin siten, että palvelut erityisesti alueen elinkeino- ja työelä-mälle löytyvät samoista toimipisteistä.

Alueen korkeakoulutuksen kehittämis- ja vetovastuun tulisi olla nykyiselläKemi-Tornion ammattikorkeakoululla, jonka kahtiajakoisuutta korostavan ny-kyisen nimen uudistamista Perämerenkaaren ammattikorkeakouluksi arviointi-ryhmä esittää harkittavaksi.

Alue on toiminnallisesti saatavissa yhteiseen kehitykseen keskeisimpänätoimijana ammattikorkeakoulu yhdessä alueella toimivan teollisuuden (erityi-sesti suurteollisuuden), kuntien yli rajan ulottuvan joustavan yhteistyön sekämuiden alueen korkeakoulujen yksiköiden ja kehittäjien kanssa. Valtakunnankorkeakoulupolitiikan mukaisesti alueelle ei todennäköisesti synny yliopistoatai vahvaa yliopistojen yksikköä, jota alueella on ehkä ajateltu esimerkiksi Meri-Lappi instituutista muodostuvan. Nykytilanteessa on realistista ajatella, että niin

1 Alueellisen innovaatiotoiminnan tila, merkitys ja kehityshaasteet Suomessa. Tulevaisuusva-liokunta, teknologian arviointeja 15. Eduskunnan kanslian julkaisu 3/2003, s. 147.

15

Lapin kuin Oulun yliopistojenkin pääintressit ovat muualla, eikä myöskäänRuotsin puolella liene löydettävissä yliopistoa, joka olisi valmis kohdistamaanmerkittäviä panoksia juuri tämän alueen kehittämiseksi. Siksi arviointiryhmänäkee tärkeäksi, että ammattikorkeakoulu ottaa päättäjien tuella sille kuuluvankeskeisen roolin alueen korkeakoulutuksen kehittäjänä. Alueelle tulisi ammat-tikorkeakoulun johdolla ja sen ympärille muodostaa korkeakoulukeskus, jokatarjoaa paitsi tutkintoon johtavaa koulutusta nuorille ja erityisesti aikuisille, myöstutkimus- ja kehittämishankkeita ja -projekteja yhteistyössä alueen muiden toi-mijoiden kanssa. Arviointiryhmä ei pidä opetusministeriön ajamaa maakunta-korkeakoulu-/-yliopistohanketta erityisen tärkeänä Perämerenkaaren alueenkehittämisen kannalta, vaikka hanke voi olla hyvinkin tärkeä Lapin kehittämi-sen kannalta. Siksi maakuntakorkeakouluhankkeen ei tulisi olla ammattikor-keakoulun keskeisin korkeakouluyhteistyöhanke.

Korkeakoulukeskuksen vahvuudeksi tulee nousta se, että se tarjoaa erityi-sesti alueen (siis Perämerenkaaren) elinkeinoelämän tarpeisiin suunnattua kou-lutusta kaikille tutkintotasoille. Alueelle tarjottava korkeakoulukeskuksen pal-velutoiminta tulee suunnitella ajatellen toiminta-alueena koko Perämerenkaar-ta ehkä Oulun lähialuetta lukuunottamatta. Keskeisiä korkeakoulukeskuksen jaPerämerenkaaren strategisia tavoitteita tulee olla vahva verkostoituminen niinkansallisesti kuin kansainvälisestikin, sekä alueen toimijoiden saaminen yhteis-työhön ja sitä kautta nousuun. Merkittävin puute näyttää olevan siinä, että alu-een vahva suurteollisuus elää liikaa omaa elämäänsä ja odottaa alueen kunniltavain toiminnallisten edellytysten ja niihin liittyvien perustoimintojen turvaa-mista.

2.2 Ammattikorkeakoulun organisaatioja sen kehittäminen

Nykyinen organisaatio

Ammattikorkeakoulun ylläpitäjänä toimii Kemi-Tornion ammattikorkeakoulunkuntayhtymä. Kuntayhtymä ylläpitää ammattikorkeakoulun lisäksi Kemi-Torni-on ammattiopistoa siten, että yhtymävaltuusto ja yhtymähallitus ovat molem-mille yhteiset. Yhtymävaltuustossa on 12 jäsentä, joista 6 Kemistä ja 6 Tornios-ta. Yhtymävaltuuston puheenjohtajana toimii Tornion kaupunginjohtaja ja mo-lemmat vpj:t ovat myös Torniosta. Yhtymähallituksessa on 7 jäsentä, joista 4Kemistä ja 3 Torniosta. Hallituksen puheenjohtajana toimii Kemin kaupungin-johtaja ja molemmat vpj:t ovat myös Kemistä.

Kuntayhtymän johtavana rehtorina toimii ammattiopiston rehtori. Ammat-tikorkeakoulua koskevat asiat yhtymähallituksessa esittelee ammattikorkea-koulun rehtori. Kummankaan mukaan työnjaossa ei ole merkittäviä ongelmiaeikä päällekkäisyyttä.

16

Ammattikorkeakoulun rehtorin apuna operatiivisessa ja strategisessa johta-misessa toimii ammattikorkeakoulun hallitus. Ammattikorkeakoulun hallituk-sessa on 13 jäsentä, joista puheenjohtajana toimii rehtori. Muut jäsenet ovat 5toimialajohtajaa, koordinoiva aikuiskoulutusjohtaja, tietojärjestelmäpäällikkö,kv-osaston johtaja, kirjastonjohtaja sekä opettajien, muun henkilökunnan ja opis-kelijoiden edustajat (1 kutakin). Hallitus ei ole kokoonpanoltaan nykyisen am-mattikorkeakoululain tarkoittaman hallituksen kaltainen.

Ammattikorkeakoulussa on yhteensä 14 koulutusohjelmaa, jotka sijoittuvatviidelle eri toimialalle.

Ammattikorkeakoulun yksiköt sijaitsevat sekä Kemissä että Torniossa siten,että liiketalouden ja tietojenkäsittelyn toimialalla on toimipisteet sekä Kemissäettä Torniossa, kulttuuriala toimii Torniossa ja sosiaalialan, terveysalan ja teknii-kan toimialat eri toimipisteissä Kemissä. Ammattikorkeakoulun rehtorin toimis-to ja opintotoimisto sijaitsevat erillisessä toimipisteessä Kemissä, ura- ja rekry-tointipalvelut Tornion oppimiskeskuksessa ja sosiaalialan yksikössä Kemissä,kansainvälinen osasto, aluetutkimuskeskus ja e-oppimiskeskus MediapoliksessaTorniossa. Tekniikan koulutusyksikkö sijaitsee Digipoliksessa Kemissä, jossa toi-mivat myös Meri-Lapin yrityshautomo, PolyTech Engineering -yksikkö ja CAD-Center. Ammattikorkeakoulun Kemin toimipisteessä on monipuolisia palveluitatarjoava oppimiskeskus ja samanlaista rakennetaan myös Tornioon.

Vuonna 2003 ammattikorkeakoulussa oli 2799 opiskelijaa, joista 584 oliaikuisopiskelijoita. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita samana vuon-na oli 459, joista aikuisia 100. Päätoimisia opettajia on 120, joista yliopettajiaon 17, lehtoreita 66 ja päätoimisia tuntiopettajia 37. Pedagoginen koulutus on81 %:lla opetushenkilökuntaan kuuluvista.

17

Kuvio 1. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kuntayhtymän organisaatiokaavio

18

Ammattikorkeakoulun organisatorinen kehittäminen

Nykyisenä ylläpitojärjestelmänä oleva kuntayhtymähallinto on rakentunut his-toriallisista lähtökohdista alkuaan erillisten Kemin ja Tornion ammattikorkea-kouluhankkeiden yhdistämisestä. Kuntayhtymähallinto on sinällään toimivaammattikorkeakoulun ylläpitomuoto, mutta nykyisen kuntayhtymän rakennenäyttää kuitenkin siltä, että kahden eri kaupungin omat intressit helposti koros-tuvat alueen yhteisen kehittämisen sijasta. Asia, joka jossain määrin on päätel-tävissä nykyisestä kuntayhtymän hallinnon jakautumisesta sekä ammattikor-keakoulun yksikköjaosta. Lisäksi ammattikorkeakoulun aluekehitykseen liitty-vän toiminta-alueen määrittely näyttää osin liian suppealta eli Perämerenkaa-ren erityismahdollisuuksia ei oteta riittävästi huomioon. Toisaalta maakunta-ammattikorkeakoulun/-yliopiston kehittäminen hajottaa ammattikorkeakoulunaluekehitystehtävää muuhun Lappiin ja Barentsin alueeseen, joiden kehittämi-sen voisi nähdä selkeämmin kuuluvan Lapin yliopiston ja Rovaniemen ammat-tikorkeakoulun aluekehitystehtäviin.

Kun lisäksi ammattikorkeakoulun kanssa samaan kuntayhtymään on sijoi-tettu toisen asteen koulutusta ja alueella toimii toinen ammatillista toisen as-teen koulutusta toteuttava kuntayhtymä, voisi päätellä, että alueen kannaltayhtenä vaihtoehtona voisi harkita kyseisten kuntayhtymien fuusioimista yhteen.Tästä onkin vuonna 2003 tehty selvitys, jota pääosa ylläpitäjäkunnista Keminkaupunkia lukuunottamatta puoltaa.

Ammattikorkeakoululain tarkoittaman autonomisen aseman kehittämisek-si olisi järkeväää myös tutkia tarkemmin jokin muu ammattikorkeakoulun yllä-pitomuoto sekä ammattikorkeakoulun mahdollisuudet toimia omana itsenäise-nä yksikkönään.

Osittain edellä mainitun ylläpitomuodon seurauksena ammattikorkea-koulun sisäisen organisaation kehittäminen on johtanut nykymuodossaan kah-dessa kaupungissa sijaitseviin osin päällekäisiin toimintoihin. Seurauksena onpienten yhdessä toisen asteen koulutuksen kanssa samoissa tiloissa toimivienyksiköiden muodostuminen. Yksiköiden päällekkäisen toiminnan lisäksi ammat-tikorkeakoulun yhteiset toimintaperiaatteet ja -käytänteet ovat jäänet moniltaosin muotoutumatta erillisestä yksikkörakenteesta johtuen.

Edellisten pohjalta arviointiryhmä esittää, että ammattikorkeakoulu selvit-tää toiminnan organisoimismahdollisuudet kolmen toimialan mallin pohjaltasiten, että sosiaali- ja terveysala yhdistetään yhdeksi toimialaksi, kauppa ja hal-linto samoin ja kolmannen toimialan muodostaa tekniikka. Kulttuurialankoulutuksen osalta kannattaa harkita sen yhdistämistä joko kaupan ja hallin-non tai tekniikan toimialaan. Nykymuodossaan se on liian pieni itsenäiseksitoimialaksi ja ottaen huomioon kulttuurialan valtakunnallisen supistamispai-neen, tuskin on oletettavissa, että sen toiminta nykyisestä merkittävästi laajeni-si. Luontevaa on, että kulttuurialalla on vahva rooli kaikilla toimialoilla.

Nykyisen Kemin ja Tornion välille jakautuneen yksikköjaon kehittämiseksikannattaisi miettiä millaisia mahdollisuuksia on koota ammattikorkeakoulun

19

jokainen toimiala omalle kampukselleen ja kytkeä se työelämälähtöisesti vah-vaan verkostomaiseen osaamiskeskittymään kuten jo nyt on tehty tekniikanosalta Kemin Digipoliksessa. Samanaikaisesti kannattaisi kaikin keinoin vahvis-taa Digipolis-, Mediapolis- ja HumanNet-osaamiskeskittymien toimintaa sekäopetuksen ja opiskelun kytkemistä koulutusohjelmarajat ylittäen näihin osaa-miskeskittymiin.

Ammattikorkeakoulun hallinto sekä useat yhteisistä toiminnoista sijaitsevatnykyisin toimialoista erillään olevissa toimipisteissä. Tämä saattaa vaikuttaa sii-hen, että ammattikorkeakoulun opettajat, toimialoilla työskentelevä henkilöstöja opiskelijat kokevat nämä toiminnot osittain irrallisiksi. Siksi arviointiryhmäesittää sisäisen organisaation kehittämisen yhteydessä harkittavaksi hallinnon(rehtorin toimisto, opintotoimisto, tukipalvelut), t&k-toiminnan, aluekehityksensekä kv-toiminnan keskittämistä lähelle opetusta eli joillekin toimialojen kam-puksista. Samassa yhteydessä arviointiryhmä esittää, että ammattikorkeakouluntoiminnan yhteisiksi kehittämisalueiksi valitaan muutama (3–5) kärkihanke,jotka varmasti löytyvät alueen toimijoiden yhteistyönä (esimerkiksi hyvän elä-män edellytykset ja hyvinvointiteknologia, prosessitekniikka- ja automaatio, yrit-täjyys- ja liiketoimintaosaaminen, tieto- ja viestintäteknologia). Nykyinen tutki-mus- ja kehittämistoiminnan strategia ohjaa toimialakohtaisiin kärkihankkeisiin,ei koko alueen ja ammattikorkeakoulun kannalta keskeisiin yhteisiin, monialai-siin kärkihankkeisiin.

Yhtenäisen ja yhteisen ammattikorkeakoulun kehittäminen

Edellämainittu ylläpitoratkaisusta aiheutuva ammattikorkeakoulun kaksijakoi-suus näyttää vaikeuttavan yhtenäisen ammattikorkeakoulun rakentamista.Ammattikorkeakoulun tuleekin ottaa johtava rooli ja vetovastuu alueen kor-keakoulutuksen kehittämisestä yhteistyössä alueella toimivien muiden korkea-koulujen toimipisteiden kanssa.

Yhteisen ja yhtenäisen ammattikorkeakoulun kehittäminen edellyttää myössisäistä toimintatapojen yhtenäistämistä. Näihin edetään korkeakoulun yhtei-sellä laatu- ja strategiatyöllä. Strategioita ammattikorkeakoulussa on tehty laaja-mittaisesti ja tehdään parhaillaankin. Kuitenkin olemassaolevista strategioistajäi sellainen kuva, että niiden valmisteluun on uhrattu paljon työtä, mutta stra-tegioiden jalkautuminen itse toiminnan tasolle ei ole toteutunut yhtenäisenäkoko ammattikorkeakoulussa. Strategioita käsitellään yksityiskohtaisemmin lu-vussa 3.

Alueen toiminnan kannalta ammattikorkeakoulun keskeinen elementti ovatkiinteät ja monipuoliset työelämäyhteydet. Vaikka ammattikorkeakoulun eriyksiköt hoitavat työelämäsuhteitaan hyvin ja monipuolisesti, jäimme odotta-maan myös tällä alueella ammattikorkeakoulun yhteistä toimintatapaa niin, ettätyöelämäyhteyksien hoitamiseen on yhtenäinen toimintajärjestelmä (toimiala-kohtaiset neuvottelukunnat, opiskelijoiden työelämäprojektit, opinnäytetyökäy-tännöt, harjoittelun järjestäminen jne.) Arviointiryhmä ehdottaakin harkittavaksi

20

kolmen toimialakohtaisen neuvottelukunnan asettamista siten, että niiden ko-koonpanossa korostuu ennen kaikkea verkostomaisen osaamisen ja työelämä-kehityksen hyvä asiantuntemus. Erityisesti tulisi voimistaa työelämäyhteistyötäalueen suurteollisuuden kanssa ja lisätä monialaista yhteistyötä ammattikor-keakoulun sisällä yli koulutusala- ja -ohjelmarajojen. Suurteollisuuden ja yleen-säkin alueen työelämän osuutta olisi järkevää lisätä myös ammattikorkeakoulunhallinnossa, niin ylläpitohallinnossa kuin lain tarkoittamassa ammattikorkea-koulun hallituksessakin. Eräs mahdollisuus olisi muodostaa ammattikorkea-koulun ylläpitojärjestelmäksi osakeyhtiö, jossa osakkaina olisivat alueen kunti-en lisäksi yliopistojen sekä alueen työ- ja elinkeinoelämän edustus molemminpuolin rajaa Perämeren kaaren alueella.

Kuten edellämainitut esimerkit osoittavat, tulisi koko ammattikorkeakouluntasolla käynnistää yhteisten toimintakäytäntöjen kehittämistyö, johon hyviä työ-kaluja ovat laatujärjestelmien kehittämis- ja arviointijärjestelmät (esimerkiksiEFQM) sekä ammattikorkeakoulun visio- ja strategiatyön sekä niiden toteutu-misen arvioinnin tiivistäminen tuloskortteihin (Balanced Scorecard).

Arviointiryhmän käynnillä ilmeni myös selkeä tarve suunnata ammattikor-keakoulun tutkintoon johtavan koulutuksen painopistettä nykyistä voimakkaam-min aikuiskoulutukseen. Tähän ammattikorkeakoulun kehittyneet e-oppimisenja virtuaalikoulutuksen valmiudet antavat hyvät lähtökohdat ainakin osalla toi-mialoja. Näitä hyviä käytäntöjä tulisi ammattikorkeakoulun sisällä laajentaa kai-kille toimialoille ja kaikkiin yksiköihin.

Haastattelujen perusteella kokemukset ammattikorkeakoulun tarjoamastaaikuiskoulutuksesta ovat pääosin myönteisiä. Sitä tarvitaan ja halutaan ja sepalvelee sekä yksilöllisiä että alueen työelämän tarpeita. Henkilöstön haastatte-luissa tuli kuitenkin selvästi esiin, että aikuiskoulutuksen aloituspaikkamäärätkoetaan riittämättömiksi niiden kysyntään ja olemassa olevaan tarpeeseen näh-den. Aikuiskoulutukseen hakeutuvat ihmiset täydentävät tutkintojaan ja päivit-tävät osaamistaan työelämän uusia haasteita vastaaviksi. Nuorten koulutuksensuuret keskeyttämisluvut ja keskeyttämisen taustalta löytyvät rakenteelliset syythuomioon ottaen voisi olla hyvä tutkia ja selvittää mahdollisuutta, jonka mu-kaan jatkossa koulutusta suunnattaisiin entistä enemmän alueella jo asuvien jasinne asettuneiden aikuisten osaamisen kehittämiseen. Aikuiskoulutuksen ke-hittäminen ja lisääminen edellyttää myös aikuispedagogisia ratkaisuja, opettaji-en kouluttamista aikuispedagogiikkaan ja myös aikuispedagogiikan selvempääpainottamista pedagogisessa strategiassa.

Pedagoginen kehitystyö sekä aluekehitysvaikutuksen lisääminen edellyttääselvästi nykyistä enemmän eri koulutusohjelmien opettajien ja opiskelijoidenyhteisiä monialaisia ja syvällisiä projektitöitä sekä muita työelämälähtöisiä hank-keita. Tällä voidaan lisätä alueen työelämän monipuolista kytkeytymistä am-mattikorkeakoulun toimintaan, lisätä opiskelumotivaatiota ja parantaa ammat-tikorkeakoulun imagoa ja vetovoimaa. Tällä kehityksellä kytketään myös Digi-polis-, Mediapolis- ja HumanNet-osaamiskeskittymien toiminta nykyistä kiin-teämmin opiskelijoiden opiskeluun ja opettajien työhön.

21

Vaikuttaa siltä, että ammattikorkeakoulun nykyiset koulutusohjelmat katta-vat hyvin alueen tarpeet. Kuitenkin painopisteen siirtyessä mahdollisesti ny-kyistä vahvemmin aikuiskoulutukseen ja mietittäessä ammattikorkeakoulunvaikutusalueena koko Perämerenkaaren aluetta, kannattaisi suorittaa koulutus-ohjelmien kriittinen uudelleen tarkastelu alueen elinkeino- ja työelämän tar-peista lähtien.

22

3Ammattikorkeakoulun

strategioiden arviointi

3.1 Olemassaolevat ja kehitteilläolevat strategiat

Arviointiryhmän käyttöön toimitettiin etukäteen seuraavat Kemi-Tornion am-mattikorkeakoulun toimintaa ohjaavat strategiat:

• Kemi-Tornion alueen korkeakoulustrategia (2001)• Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön strategia

(1999)• Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun pedagoginen strategia (2002)• Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kuntayhtymän aikuiskoulutusstrategia

(2001)• Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kuntayhtymän henkilöstöstrategia

(2001)• Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kv-strategia (2002)• Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun tieto- ja viestintätekniikan opetusstra-

tegia (2002).

Näiden lisäksi arviointiryhmälle toimitettiin myöhemmin luonnokset seuraavis-ta strategioista:

• Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun strategia 2010 (luonnos 13.11.2003)• Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun osaamisstrategia vuosille 2004–2008

(luonnos 11.1.2004).

Kuten aiemmin todettiin, on strategiatyötä tehty niin alueella kuin ammattikor-keakoulun sisälläkin varsin runsaasti. Tuloksena on syntynyt kunnioitettava si-vumäärä paperia, jolloin yleisenä huolena on se, kuinka laaditut strategiat läh-tevät elämään ja siirtyvät käytännön toimintaan.

23

3.2 Strategioiden arviointi

Kemi-Tornion alueen korkeakoulustrategia

Strategiatyön tavoitteena on ollut tutkimuksen ja koulutuksen aiempaa tiiviim-pi integroiminen aluekehitystyöhön ja seudullisuuteen sekä linjata strategiat yli-opistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyöhön alueella. Strategiatyö on teh-ty vuosina 2001 ja 2002 (valmis 18.2.2002) ja liittyy ilmeisesti opetusministe-riön pyyntöön korkeakoulujen aluekehitysstrategioiden laadinnasta vuoden2002 loppuun mennessä.

Aivan ensiksi huomio kiinnittyy strategian laatineen työryhmän kokoonpa-noon, jossa alueen suurinta korkeakoulua eli Kemi-Tornion ammattikorkeakou-lua edustaa jäsenenä vain yksi virkamies, tosin ammattikorkeakoulun luotta-mushenkilöedustajina työryhmässä ovat puheenjohtajana Kemin kaupunginjoh-taja ja jäsenenä Tornion kaupunginjohtaja. Sen sijaan Lapin ja Oulun yliopisto-jen ja niiden yhteisen Meri-Lappi instituutin edustus on huomattavasti vahvem-pi. Työryhmässä ei ole myöskään ollut alueen elinkeinoelämän edustajia. Lisäk-si työryhmä kuuli asiantuntijoina runsaasti edellä mainittujen yliopistojen janiistä lähinnä tekniikan alojen edustajia, mutta vain vähän ammattikorkeakoulu-jen puhumattakaan alueen työelämän edustajista.

Strategiassa pidetään alueena Kemi-Tornio-Haaparantaa, joka on Peräme-renkaaren teollistunut osa. Strategiassa viitataan Perämerenkaareen lähinnä alu-een yliopistojen yhteistyöhankkeena. Luvussa 1 kuvataan aluetta, väestön kou-lutustasoa ja Kemi-Tornion alueen strategioita ja alueohjelmia. Luvuissa 2 ja 3esitellään alueella toimivat korkeakoulut ja niiden välinen yhteistyö. Luvussa 4tehdään aluekehitystä tukevan koulutuksen ja tutkimuksen linjaukset päätyenmaakuntayliopisto-/korkeakoulutoimintaan. Luvussa 5 tehdään varsinaiset toi-menpide-ehdotukset, joiden osalta arviointiryhmä toteaa seuraavaa:

1. Ilmeisesti strategian valmistelijoiden perusajatuksena on ollut kehittää alu-eelle vahva yliopistokeskus Meri-Lappi insituutin ympärille

2. Valmistelussa vallitsevana näyttää olleen näkemys, jossa tutkimusta hoita-vat yliopistot ja koulutusta ammattikorkeakoulut. Koulutuksessa yliopisto-koulutus tarkoittaa lähinnä Meri-Lappi instituutin järjestämää rajoitetuillealoille suunnattua maisterikoulutusta pienillä volyymeilla ja kapea-alaisiaavoimen yliopiston opintoja.

3. Työryhmän esittämät hankkeet keskittyvät pääosin tekniikan alalle, jotavoidaan osin perustella alueen teollisuuden näkökulmasta. Sen sijaan mat-kailun, hyvinvointialan ja kulttuurin alueet jäävät raportissa vähälle. Alat,jotka Perämerenkaaren alueella ovat selvästi tuomassa uusia haasteita kor-keakoulustrategian tavoitteiksi.

Arviointiryhmä esittää, että alueen korkeakoulustrategia laaditaan kokonaanuudelleen lähtökohtana Perämerenkaaren alue ja strategian vastuullisena vetä-jänä ja toimijana on alueen laajin korkeakoulu eli nykyinen Kemi-Tornion am-

24

mattikorkeakoulu. Tavoitteeksi esitämme korkeakoulukeskusta, jonka toimin-taa ohjaa ja koordinoi ammattikorkeakoulu yhteistyössä alueen elinkeinoelä-män, yhteistyöyliopistojen (Lappi, Luulaja ja Oulu sekä Meri-Lappi instituutti) jaylläpitäjien kanssa.

Strategioiden uudistamistyön myötä tarjoutuu luonteva tilaisuus myös am-mattikorkeakoulun toimialarakenteen ja toimialojen sijaintipaikkojen arvioin-tiin ja aiemmin tehtyjen ratkaisujen kriittiseen tarkasteluun synergiaetujen ra-kentumisen, koko alueen kehittämisen kannalta riittävän vahvojen ja elinvoi-maisten toimintakokonaisuuksien sekä mahdollisimman vahvan ja toiminta-aluettaan palvelemaan kykenevän ammattikorkeakoulukokonaisuuden näkö-kulmasta.

Strategiaraportissa ja opetusministeriön virkamiesten puheissa esitettymaakuntayliopiston tai -korkeakoulun rakentaminen Meri-Lapin alueelle ei olearviointiryhmän näkemyksen mukaan järkevää. Monissa kohdin esittämämmePerämerenkaari ei ole maakunta, vaan yli kahden EU-maan rajan menevä yh-teistoiminta-alue, johon sopisi paremmin korkeakoulukeskus, jonka päätoimijaja vetäjä on ammattikorkeakoulu ja tutkimuksen, korkeakoulutuksen ja alueelletarvittavat palvelut tuottaa korkeakoulukeskus yhdessä. Maakuntakorkeakou-lussa, jossa toimijoina ovat koko Lapin alueen kehittämisestä vastuussa olevatkorkeakoulut, on kysymys keskeisemmin koko Lapin läänin alueen kehittämi-sestä. Keskeisiä toimijoita tässä hankkeessa ovat Lapin yliopisto ja Rovamiemenammattikorkeakoulu ja tavoitteet koko Lapin kehittämisessä ovat monelta osinerilaiset kuin Perämerenkaaren alueen kehittämisessä. Kemi-Tornion ammatti-korkeakoulun kannalta hankkeessa tulee olla mukana, mutta sen ei tule ollatoiminnan painopistealueena.

Kemi-Tornion ammattikorkeakouluntutkimus- ja kehitystyön strategia

Tutkimus- ja kehitystyön strategia on laadittu vuonna 1999. Sen tiedonhankin-nan on suorittanut eri toimialojen edustajista koostunut työryhmä.

Strategian tavoitetila on asetettu vuodelle 2005, joten strategiakaudessaaletaan olla loppupuolella. Strategian mukaan ”yhteistyö työ- ja elinkeinoelä-män, kuntien ja aluekehitysviranomaisten kanssa on nykyistäkin tiiviimpää.Kaikki valmistuvat ovat osallistuneet käytännön hankkeisiin oppimisprojekteis-sa ja opinnäytetöitä tehdessää. Kärkiosaamisalueilla tutkijat toimivat kansainvä-lisessä yhteistyössä korkeakoulujen ja yliopistojen kanssa. Tutkijat osallistuvaterikoisosaamisalojensa opetukseen ja opettajat tutkimus- ja kehitystyöhön. Toi-minnan ulkoisena tavoitteena on ensisijaisesti Kemi-Tornion alueen kehittämi-nen. Monialainen yrityshautomo auttaa aloittavia yrityksiä.” Strategian mukai-sesti ammattikorkeakoulu panostaa toimialoittain muutamaan huippuosaamis-ta edustavaan kärkialueeseen, jotka toimialat määrittävät itse.

25

Ongelmana tässä strategiassa on se, ettei koko ammattikorkeakoulun yhtei-siä kärkialueita ole määritelty, vaan ne tehdään toimialoittain. Tällöin strategiapikemminkin erottaa toimialoja toisistaan ennemmin kuin luo yhtenäistä am-mattikorkeakoulua. Ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämisstrategiassatulisi määritellä muutama koko ammattikorkeakoulun ja alueen kehittämisenkannalta keskeinen t&k-toiminnan kärkialue, joihin keskitytään toimialojen yh-teisissä hankkeissa.

Itsearviointiraportissa todetaan, että tutkimus- ja kehitystyötä, työelämäyh-teyksiä sekä alueyhteistyötä kehitetään osana kolmen osaamiskeskittymän, Di-gipoliksen, Mediapoliksen ja HumanNetin toimintaa. Digipolis koostuu Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun ja Oulun yliopiston yksiköistä, Digipolis oy:sta jayrityksistä, jotka tekevät strategia-, t&k-, koulutus- ja yrityshautomoyhteistyötätekniikan alan osaamiskärkien ja yritystoiminnan kehittämiseksi. Mediapolis onammattikorkeakoulun, Team Botnian, Tornion ja Haaparannan kaupunkiensekä Suomen ja Ruotsin puolella toimivien media- ja IT-alan yritysten osaamis-keskittymä. Sen toiminnan tavoitteena on tutkia, kehittää ja testata tietoyhteis-kuntapalveluja ja digitaalisia sisältöpalveluja. HumanNet-osaamiskeskittymäänkuuluvat puolestaan ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalat, seutukun-nan hyvinvointipalveluista vastaavat sekä julkisen että yksityisen sektorin toi-mijat ja vapaaehtoisjärjestöt. Sen tavoitteena on seutukunnan hyvinvointipalve-lujen saatavuuden varmistaminen ja kehittäminen.

Itsearvioinnin perusteella käy vain osin selväksi laaditun t&k-toiminnan stra-tegian toteutuminen ja vähälle näyttää jäävän sen kytkeytyminen opettajien jaopiskelijoiden työhön. Myöskään opettajien ja opiskelijoiden kuuleminen ei tuo-nut lisäselvitystä opiskelun ja opetuksen kiinteästä kytkeytymisestä ammatti-korkeakoulun ja sen toimialojen t&k-toimintaan.

Arviointiryhmän näkemyksen mukaan strategia tulee uusia ja saattaa ajantasalle ottaen huomioon ammattikorkeakoululainsäädännön sekä vuosille2003–2008 laaditun koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tut-kimus- ja kehittämistoiminnalle asettamat tavoitteet. Lisäksi strategian laadin-nassa on syytä ottaa huomioon ammattikorkeakoulun toiminta-alueen tarken-nus sekä kytkeä strategia osaksi ammattikorkeakoulun kokonaisstrategiaa.

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun pedagoginen strategia

Ammattikorkeakoulun pedagoginen strategia on valmistunut vuonna 2002.Laadintaa on koordinoinut ammattikorkeakoulun pedagoginen työryhmä jastrategian rakentamiseen ovat osallistuneet kaikki toimialat, johto, kirjasto, kv-osasto ja opiskelijat. Strategian mukaan ”ammattikorkeakoulun pedagogiikassakehittämisen ydinasioita ovat ammatillisten asiantuntijoiden kouluttaminen, työ-elämälähtöisyys ja alueellinen vaikuttaminen sekä korkeakouluun sopiva tutki-muksellinen ote.”

26

Strategian tavoitteena on, että vuosina 2002–2006 on kehitetty toiminta-kulttuuri, joka mahdollistaa jatkuvan kasvun ja kehityksen. Ammattikorkea-koulu organisaationa kehittyy joustavaksi ja oppivaksi organisaatioksi, jolle onominaista projektityyppinen toiminta, tiimityö sekä joustavuus työn kuvissa, työ-ajoissa, koulutuspalvelujen tuottamisessa sekä uuden koulutusteknologian käy-tössä ja soveltamisessa.

Pedagoginen strategia on asiakirja, jossa hahmotetaan ammattikorkea-koulun pedagogisia lähtökohtia laajasti. Laajuutensa ja monitasoisuutensa vuok-si sitä ei välttämättä ole sovellettu opetuksen suunnittelussa eikä toteutuksessa.Myös strategian painopistealueet jäävät liian yleiselle tasolle, jolloin niiden to-teutumista on vaikea arvioida. Pedagoginen strategia muodostaa kuitenkin hy-vän lähtökohdan pedagogiselle keskustelulle, jonka tarvetta myös henkilöstökorostaa. Prosessin tuloksena kannattaisi laatia tiiviimpi kokonaisuus, joka olisikäyttökelpoisempi käytännön toiminnan suunnittelun ja toteutuksen lähtökoh-tana. Eri koulutusalojen ja koulutusohjelmien erilaisille toteutusmalleille oppi-misen aikaansaamiseksi on mielekästä jättää mahdollisuus yhteisten periaattei-den toimiessa perustana.

Luvussa 5 esitetty tavoitetila olisi etenemiseltään (vuodet 2003–2006)sopivampi ammattikorkeakoulun ja opetusministeriön tavoitesopimuksen kol-mivuotissykliin ja järkevintä varmasti olisi tulevaisuudessa rytmittää strategiatkokonaisuudessaan samaan rytmiin.

Myös pedagogiseen strategiaan on laadittu toimialakohtaiset tavoitteet, jot-ka eivät välttämättä tue ammattikorkeakoulun yhteisen ja yhtenäisen toiminta-kulttuurin rakentamista. Strategian toimialakohtaiset tavoitteet ovat eritasoisia,eivätkä kytkeydy koko ammattikorkeakoulun pedagogiseen strategiaan ja tuekokonaisajatusta ammattikorkeakoulun pedagogisesta kehittämisestä (vrt. sosi-aaliala ja tekniikka).

Arviointiryhmän näkemyksen mukaan ammattikorkeakoulun pedagoginenstrategia tulee laatia uudelleen unohtamatta niitä hyviä periaatteita, joita tässästrategiassa jo on. Uudistustyössä kannattaisi keskittyä muutamien tiiviiden jaselkeiden peruslinjausten laatimiseen tuleville vuosille niin, että nämä linjauk-set olisivat helposti koko korkeakouluyhteisön hahmotettavissa ja konkretisoi-tavissa ammattikorkeakoulun tulevan toiminnan kehittämiseen tähtääviksi toi-menpiteiksi. Monia tuotettuja strategioita vaivaa monisanaisuus, joka vaikeut-taa strategisten linjausten hahmottamista ja sen myötä heikentää niiden toimin-taa ohjaavaa voimaa. Arviointiryhmä korostaa, että varsinaisten strategioidenmuodon tulisi olla yhtenäinen (tuloskortit, laajuus pari sivua), strategioiden voi-massaoloaika kannattaisi kytkeä tavoitesopimusaikatauluun (kolmivuotinen) jastrategioiden toteutumisen seurantaan tulisi olla laadittuna selkeät mittarit javastuulliset arviointitiedon kerääjät.

Pedagoginen käsitemäärittely varmasti tarvitaan strategian täydentämisek-si, mutta itse strategia tulisi pystyä tiivistämään muutamaan havainnolliseenkuvaan sekä pariin tekstisivuun, jotta se voitaisiin jalkauttaa jokaisen opettajanpäivittäiseen työhön.

27

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulunkuntayhtymän aikuiskoulutusstrategia

Aikuiskoulutusstrategia on laadittu koskien koko kuntayhtymää eli myös toisenasteen koulutusta. Strategian tavoitetila on asetettu vuoteen 2005, jonka lisäksistrategiassa määritellään keinot tavoitetilan saavuttamiseksi.

Strategiassa määritellään selkeästi sekä aikuiskoulutuksen alueelliset ettämäärälliset tavoitteet. Itsearviointiraportin sekä vuosikertomuksen 2002 mu-kaan voidaan todeta ammattikorkeakoulun määrällisten tavoitteiden jo lähestoteutuneen ennen vuotta 2005 jatkotutkintoja lukuunottamatta. Alueellistentavoitteiden osalta tarvittaneen vielä työtä etenkin siinä, että aikuiskoulutus saa-vuttaa esitetyn aluekehitysveturin roolin alueen yritysten ja organisaatioidenkehittämisessä.

Strategia on selkeä ja konkreettinen ja lisäksi siinä on pyritty esittämäänstrategian asemoituminen ja yhteydet ammattikorkeakoulun muihin strategioi-hin. Lisäksi strategiassa on esitetty selkeitä mitattavia tavoitteita, joilla sen to-teutumista voidaan arvioida vuosittain.

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kv-strategia

Strategia on laadittu vuonna 2002 ja sen pohjarakenteena toisin kuin muissastrategioissa on käytetty tuloskorttia. Tuloskorttisajattelun mukaisesti strategi-aan on laadittu strategiset tavoitteet, kriittiset menestystekijät sekä mittarit vuo-sille 2002, 2003 ja 2006 jaoteltuna tuloskortin mukaisiin neljään ulottuvuu-teen (taloudellisuus, asiakkuus, prosessit ja henkilöstö). Strategiaa on tarkennet-tu vuonna 2003, jolloin visioksi määriteltiin: ”Kemi-Tornion ammattikorkea-koulun kansainvälinen osasto on tunnustettu koulutusta ja (toiminta-alueen)työelämää tutkiva, kehittävä ja kansainvälistävä yksikkö”. Samalla mittarit onasetettu vuosille 2003, 2004 ja 2010.

Strategia on selkeä kokonaisuus, josta voidaan esittää tarkistettavaksi lähin-nä kahta asiaa:

1. Kuinka valittu strategia tukee koko ammattikorkeakoulun strategiaa sekäkuinka kiinteästi ja konkreettisesti se liittyy kaikkien koulutusohjelmien jatoimialojen opetukseen ja oppimiseen?

2. Olisiko tarkoituksenmukaisempaa laatia strategia lyhyemmälle aikajänteel-le kuin 2010 asti?

28

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun tieto-ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia

Strategia on laadittu vuonna 2002. Sen visio on ulotettu vuoteen 2005. Strate-giassa on esitetty tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön visio, toiminta-ajatus,arvot ja strategia ammattikorkeakoulun tasolla sekä strateginen toimeenpanokoko ammattikorkeakoulun tasolla ja edelleen toimialoittain ja yksiköittäin. Toi-mialojen ja yksiköiden tasolla strateginen toimeenpano esitellään varsin yksi-tyiskohtaisesti eli kyse näyttää olevan enemmän toimintaohjelmasta kuin stra-tegiasta.

Strategia vaatii edelleen kehittämisestä, mutta sen pohjalta on hyvä raken-taa varsinainen strategia ja myös vuosittaiset toimintaohjelmat. Lopullista stra-tegiaa laadittaessa tulee edelleen miettiä sen kytkeytymistä koko ammattikor-keakoulun strategiaan ja erityisesti pedagogiseen strategiaan. Myös strategiantoteutumisen arviointia ja mittareita kannattaa mietiä edelleen.

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun strategia 2010 (luonnos)

Arviointiryhmälle jälkikäteen lähetetty strategialuonnos on selvästi strategia-yön uutta vaihetta, jossa nykyiset irralliset strategiat pyritään kokoamaan kokoammattikorkeakoulun strategiajärjestelmäksi. Luonnoksessa määritellään am-mattikorkeakoulun toiminta-ajatus, arvot, visio 2010 ja strategia 2010. Strategi-set tavoitteet on koottu strategiakartaksi (liite 3), jossa käytetään tuloskortinulottuvuuksia.

Luonnos on hyvä lähtökohta ammattikorkeakoulun yhteisen ja yhtenäisenstrategiajärjestelmän luomiseksi. Lähtökohtana kannattaa tarkistaa alueen ke-hittämis- korkeakoulustrategiasta koko ammattikorkeakoulutason strategia jayhtenäisyyden vuoksi pukea se kuten kaikki osastrategiatkin tiiviiseen tuloskor-tin muotoon, jolloin ne avautuvat kaikille ja ovat siten helpommin vietävissäkoko ammattikorkeakoulun toiminnan tasolle.

Lisäksi suosittelemme strategian aikajänteeksi lyhyempää kuin vuoteen2010 ulottuvaa ajanjaksoa. Kytkeminen opetusministeriön tavoitesopimuskau-teen olisi varsin luonnollinen lähtökohta.

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulunosaamisstrategia vuosille 2004–2008 (luonnos)

Osaamisstrategian luonnos on tuotos, jonka arviointiryhmä sai käyttöönsä arvi-ointikäynnillä. Sen lähtökohtana on kuvata ammattikorkeakoulun tutkimus- jakehittämistyötä, työelämäyhteistyötä sekä aluekehitystyötä lähinnä kolmenosaamiskeskittymän eli Digipoliksen, Mediapoliksen sekä HumanNetin puitteis-sa (ks. liite 3).

29

Laadittu strategialuonnos on laaja ja yksityiskohtainen kooste osaamiskes-kusten nykyisistä ja tulevista toiminnoista. Osaamisstrategialla pyritään kytke-mään toisiinsa opetus, tutkimus- ja kehittäminen sekä aluekehitys.

Luonnoksen edelleen kehittämisessä tulee pohtia sen liittymistä ammatti-korkeakoulun kokonaisstrategiaan sekä ammattikorkeakoulun yli toimialojenja koulutusohjelmien yltäviin monialaisiin kehittämishankkeisiin ja –projektei-hin. Nyt näyttää siltä, että osaaminen jakaantuu ja entisestään vahvistuu niin,että tekniikan toimiala keskittyy Digipolikseen, kauppa ja kulttuuri Mediapolik-seen ja sosiaali- ja terveysalat HumanNetiin, mutta koko ammattikorkeakoulul-le ja työelämän kehitykselle välttämättömiä laajoja, monialaisia hankkeita eikehitetä ja vahvisteta missään. Lisäksi jatkotyöskentelyssä olisi hyvä miettiähankkeita ja projekteja koko Perämerenkaaren alueen kannalta.

3.3 Strategioiden kehittäminen

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa on meneillään laaja strategioiden uudis-tamis- ja kehittämistyö, jossa hyödynnetään myös tietoverkkojen tarjoamia mah-dollisuuksia yhteisen keskustelun käymiseksi. Strategioiden laatimiseksi on teh-ty runsaasti työtä erilaisin kokoonpanoin. Useimmiten strategiaa on ollut laati-massa työryhmä tai tiimi, joka on pitänyt tärkeänä perusteellisen ja laajan ra-portin laatimista strategian pohjatyöksi. Tätä kautta ongelmaksi näyttää muo-dostuneen se, että myös koko taustatyö on kuvattu raporttiin, joka on kokonai-suudessaan hyväksytty kyseisen osa-alueen strategiaksi. Tämä johtaa käytän-nössä niin paksuihin raportteihin, että strategia jää elämään vain sitä laatinei-den mielissä; opettaja tai muuhun henkilökuntaan kuuluva ei muiden työkii-reidensä ohella ehdi niitä lukea puhumattakaan, että ne siirtyisivät käytännöntoimintaan. Selkeänä poikkeuksena tästä nousee esiin kuntayhtymän henkilös-töstragia, jossa on kiteytetty viiteen sivuun konkreettisesti ilmaistuna henkilös-tön kehittämisen painopistealueet ja strategian toimeenpano.

Toisena ongelmana näyttää olevan strategioiden yhtenäisen laadintahierar-kian puuttuminen. Ensiksi tulee olla alueen kehittämisstrategia, jossa kiteyte-tään se visio, johon alueen halutaan kehittyvän ja määritetään ne strategisetkehittämistoimenpiteet, joilla visioon edetään. Kemi-Tornion tapauksessa tietys-ti pitää sopia siitä, onko alue Perämerenkaari, Kemi-Tornion seutukunta vai jo-tain muuta. Sen pohjalta tarkennetaan jo nyt laadittua alueen korkeakoulustra-tegiaa. Arviointiryhmälle toimitetun korkeakoulustrategian mukaan alueen kor-keakoulutus rakentuu yliopistojen (Lappi ja Oulu) vetämänä esimerkiksi vahvis-tamalla Meri-Lappi instituutin toimintaa ja aluekehitysvastuuta. Nykyisen kor-keakoulupolitiikan ja korkeakoulujen resurssien tilanteessa ammattikorkea-koulun ylläpitäjien kannattaisi rakentaa alueen korkeakoulutusta selkeästi voi-makkaammin oman ammattikorkeakoulun varaan ja nähdä aluekehityksen toi-minta-alue nykyistä laajemmin ja Perämerenkaareen profiloituneena.

Tähän samaan ongelma-alueeseen liittyy se, että ammattikorkeakoulun osa-strategiat on laadittu ilman, että koko ammattikorkeakoulun strategiaa on teh-

30

ty. Kuitenkaan ne eivät voi olla ristiriidassa alueen korkeakoulustrategian jaammattikorkeakoulun kokonaisstrategian kanssa.

Kolmas ongelma on se, ettei käytössä ole ollut yhteistä työkalua tai yhtenäi-siä periaatteita strategioiden laatimiseksi. Tämä on johtanut irrallisiin, moni-sivuisiin työryhmäraportteihin, jotka ovat eritasoisia ja osin liian laajoja kokohenkilöstön yhteisten toimintaperiaatteiden ohjaamiseksi. Siksi strategioidenlaadintaan tulee laatia selkeä järjestelmä, jossa johtotähtenä on alueen strategiaja korkeakoulustrategia, niistä johdettu ammattikorkeakoulun strategia ja siitäjohdetut eri yksiköiden ja toimintojen osastrategiat ja toimintaohjelmat. Kehit-tämistyössä lähtökohtana voidaan käyttää ammattikorkeakoulun strategiakart-taa (liite 4). Sopivana tasapainotustyökaluna voisi olla esimerkiksi tuloskortti.

31

4Ammattikorkeakoulun

pedagoginen kehittäminen

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa syksyllä 2003 toteutettu laaja, koko kor-keakouluyhteisöä koskeva itsearviointi on jo sellaisenaan tärkeä kehittämistoi-mintaa edistävä prosessi. Itsearviointiraportti ja siihen liittyvät vertaisarvioinnittarjoavat koulutusohjelmille hyvän pohjan pedagogisen kehittämistyön jatkami-seksi. Prosessin kuluessa tuotetut dokumentit tekevät näkyväksi ammattikor-keakoulussa toteutettavia hyviä käytänteitä samoin kuin toimintaan sisältyviäkehittämishaasteita. Samalla itsearviointityön kuluessa on tehty monia ehdo-tuksia kehittämistoiminnan jatkamiseksi.

Ammattikorkeakoulun rooli Perämerenkaaren alueen kehityksen voimista-jana ja tasapainoisen kehityksen mahdollistajana on jatkuva haaste pedagogi-selle kehittämistyölle. Työelämän ja koulutuksen saumaton verkostoituminenja aluekehitystä tukevat, työelämän kanssa yhteistyössä toteutettavat monialai-set hankkeet ovat tässä tehtävässä ensiarvoisen tärkeitä. Niitä kannattaa määrä-tietoisesti kehittää ja viedä eteenpäin aluetta vahvistavan yhteisen tietopääomankartuttamiseksi ja siihen pohjautuvan osaamisen vahvistamiseksi.

Opetushenkilöstö muodostaa kehittämistyön keskeisen voimavaran. Hei-dän koulutustasonsa kohottaminen on ollut ammattikorkeakouluun siirryttäes-sä vaativa haaste. Vuonna 2001 laadittu henkilöstön kehittämisstrategia luohyvän perustan henkilöstön osaamisen kehittämiselle, mutta toiminta vaatiiedelleen systemaattisia panostuksia sekä yksittäisiltä opettajilta että koko kor-keakouluyhteisöltä.

Niin toimialajohtajien kuin muun opetushenkilöstön kanssa käydyissä kes-kusteluissa tuli esiin myös yliopettajien roolin selkiyttämisen tarve. Heidäntehtäväkenttänsä tarkempi määrittely jäntevöittää opetuksen sekä tutkimus- jakehittämistoiminnan välistä suhdetta ja uuden osaamisen tehokasta siirtymistäosaksi koulutusohjelmien opetusta.

Kirjasto ja tietopalvelut luovat monipuolisia mahdollisuuksia opiskelijoidentiedonsaannin ja oppimisen tukemiseksi. Tiedonhankinnan opetus osana ope-tussuunnitelmaa luo pohjan opiskelulle ja vahvistaa monialaisen projektioppi-misen mahdollisuuksia ammattikorkeakoulussa. Ammattikorkeakoulun Kemintoimipisteessä opiskelijoiden käytössä on monipuolisia palveluita tarjoava oppi-miskeskus ja samanlaisen rakentaminen on käynnistynyt myös Torniossa.

Ammattikorkeakoulussa on pitkään tehty systemaattista verkko-opiskelu-mahdollisuuksien kehittämistyötä. Sen tulokset ovat nähtävissä: vuonna 2002ammattikorkeakoulussa suoritettiin virtuaaliopintoja opiskelijaa kohti enitenkoko maassa. eOppimiskeskuksen koordinoima kehittämistyö ja siihen pohjau-

32

tuva verkko-opintojen tarjonta, koulutus ja tutorointi tukee valinnaisten koulu-tusmahdollisuuksien tarjontaa, parantaa alueen koulutuspalveluiden saatavuut-ta ja sen kautta tukee myös korkeakoulun aikuiskoulutustehtävää.

Virtuaaliammattikorkeakoulutoiminnan kehittämisen kannalta tärkeää onopettajien mahdollisuus saada sekä teknistä että pedagogista tukea oman verk-ko-opetuksensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. Myös tähän eOppimiskeskusnäyttää tarjoavan hyvät mahdollisuudet. Tulevan kehitystyön turvaamiseksi tu-lee tukea ja kannustaa henkilöstön laajapohjaista osallistumista tarjolla olevaanverkkopedagogiikkakoulutukseen.

Ammattikorkeakoulun kansainvälistä toimintaa koordinoi kansainvälinenosasto, jonka tehtävä on luoda ja kehittää kansainvälistä strategiaa sekä vastatakansainvälisen toiminnan nivoutumisesta oppilaitoksen toimintoihin ja tutki-mukseen. Kv-työryhmällä on yhteydet eri koulutusaloihin tiimin jäsenten kaut-ta ja siten hyvät mahdollisuudet kehittää edelleen kansainvälistymiseen liittyviätoimintoja.

Kansainvälistymisen puitteissa tehty työ näkyy monipuolisina pohjoismaisi-na yhteistyö- ja vaihtosuhteina ja konkretisoituu ammattikorkeakoulun opetta-jakunnan rakenteessa, koulutusohjelmissa mukana olevissa naapurimaan opis-kelijoissa, koulutusohjelmatarjonnassa (Nordic Studies in Nursing), opiskelija-vaihdossa ja pohjoismaisin voimin toteutetussa hanketyössä.

Myös Eurooppaan suuntautunut kansainvälinen toiminta on aktiivista.Ammattikorkeakoulu tarjoaa kansainvälisiä, englannin kielellä toteutettaviakoulutusohjelmia tai syventävien opintojen mahdollisuuksia terveydenhuollonlisäksi liiketalouden ja hallinnon sekä tekniikan koulutusaloilla. Nämä koulutus-ohjelmat yhdessä kansainvälisten hankkeiden kanssa tarjoavat mahdollisuudenkotikansainvälistymiseen myös niille opiskelijoille, joilla ei ole mahdollisuuksialähteä vaihtoon.

Barentsin alueella on tehty pitkään verkostoyhteistyötä alueen muiden kor-keakoulujen kanssa toiminta-alueeseen liittyvän osaamisen kasvattamiseksi yh-dessä ruotsalaisten, norjalaisten ja venäläisten toimijoiden kanssa. Yhteistyö ontarjonnut mahdollisuuksia myös opettaja- ja opiskelijavaihtoihin. Ulkomaisiatutkinto-opiskelijoita ammattikorkeakoulussa on runsaasti ja opettajavaihto onkohtuullisen vilkasta. Opiskelijavaihdon määrälliset tavoitteet – osin vaihtoai-kojen mitoituksen vuoksi – jäävät kuitenkin alle kansallisen keskiarvon.

Monipuolinen ja systemaattisesti kehitetty kansainväliseen toimintaan liit-tyvä osaamispääoma tarjoaa hyvät mahdollisuudet vahvistaa jatkossa ammatti-korkeakoulun roolia koko Perämerenkaaren aluekehittäjänä raportissa aiem-min esitetyillä tavoilla.

Toisaalta arviointiraporteista ja -keskusteluista kävi ilmi, että monet peda-gogiseen toimintaan sisältyvät käytänteet ovat hyvin erilaisia eri koulutusaloil-la. Lähes kaikissa keskusteluissa yhdeksi keskeiseksi kehittämishaasteeksi ni-mettiinkin ammattikorkeakoulun yhteisen toimintakulttuurin vahvistaminen.

33

4.1 Pedagoginen johtajuus ja kehittämistyö

Ammattikorkeakoulun pedagogisessa strategiassa korostetaan eri koulutusalo-jen välisen yhteistyön lisäämistä yhteisen tietopääoman kartuttamiseksi ja toi-minnallisten ratkaisujen kehittämiseksi. Arviointiraportin ja -keskustelujen pe-rusteella yhteisten kehittämisfoorumeiden ja suunnittelupalavereiden merkitysnähtiin tärkeänä yhteisten näkemysten syntymisen ja opettajien välisen yhteis-työn lisäämisen kannalta. Toisaalta todettiin, että vaikka yhteisiä työryhmiä onolemassa, niiden toimintojen koordinointi sekä tehtävien linjaaminen, määritte-ly ja vastuuttaminen vaatii vielä selkiyttämistä.

Toimialajohtajat pitivät pedagogisen työryhmän roolia tärkeänä pedagogi-sen strategian toteuttamisessa ja pedagogisen kehitystyön koordinoinnissa jaedistämisessä. Keskusteluissa he toivoivat työryhmän roolin selkiyttämistä javahvistamista. Myös opettajien ja opiskelijoiden kanssa käydyissä keskusteluis-sa syntyi vaikutelma, ettei yhteistä koulutusalarajat ylittävää keskustelua toi-minnan pohjaksi valituista pedagogisista ydinkäsitteistä ja -kysymyksistä tai nii-den käytäntöön soveltamisesta ja siinä ilmenneistä ongelmista ole käyty riittä-västi.

Pedagogisen strategian ja siihen pohjautuvien uudentyyppisten opetusme-netelmien ja opetuksellisten ratkaisujen soveltaminen koulutusohjelmien käy-tänteisiin edellyttää pitkäjänteistä, koordinoitua kehittämistyötä, johon liittyyjatkuva palautetiedon kerääminen ja hyödyntäminen. Se edellyttää myös syste-maattista henkilöstön kehittämistä, joka joissakin koulutusohjelmissa on jo otet-tu huomioon henkilöstön kehittämissuunnitelmissa. Pedagoginen työryhmä tar-joaa mahdollisuuden koulutusalarajat ylittävälle pedagogiselle keskustelulle jakehittämistyölle. Luontevaa olisi, että pedagogisen työryhmän puheenjohtajanatoimii henkilö, joka samalla johtaa ja koordinoi koko ammattikorkeakoulunpedagogista kehittämistä.

Pedagogisen työryhmän kautta koordinoitu tavoitteellinen työskentely mah-dollistaa eri yksiköissä kehitettyjen hyvien ja toimivien pedagogisten käytäntei-den hyödyntämisen yli koulutusalojen. Eri koulutusaloilla syntynyt pedagogi-nen asiantuntemus on vahvuus, mitä ammattikorkeakoulun kannattaa tietoises-ti hyödyntää.

4.2 Opetussuunnitelmaprosessija opetuksen suunnittelu

Sekä itsearviointiraportin että arviointikeskustelujen perusteella opetussuunni-telmien kehittämistä ja koulutusohjelmien rakenteiden yhtenäistämistä pidetääntärkeänä. Opetussuunnitelmista saatu palaute, työelämän tarpeet ja koulutus-alakohtaiset muutospaineet otetaan opetussuunnitelmien laadinnassa huomi-oon eri koulutusohjelmissa vaihtelevasti. Työelämän edustajien haastattelussanousi esiin heidän halunsa vaikuttaa enenevässä määrin opetussuunnitelmiin jaopetuksen sisältöihin. Parhaillaan ammattikorkeakoulussa uudistetaan neuvot-

34

telukuntakäytäntöä. Siihen liittyen alakohtaisten neuvottelukuntien organisoin-ti tarjoaa mahdollisuuden miettiä yhtenäisempiä ja systemaattisempia käytän-töjä työelämän ottamiseksi nykyistä voimakkaammin mukaan myös opetussuun-nitelmatyöhön.

Itsearvioinnissa käytyjen keskustelujen perusteella voidaan todeta, että opis-kelijoiden mahdollisuudet osallistua opetussuunnitelmatyöhön vaihtelevat kou-lutusalakohtaisesti. Pedagogisessa strategiassa sekä opiskelijoiden ja opettajienkeskuudessa pidetään tärkeänä ammattikorkeakoulun monialaisuutta ja mah-dollisuuksia osallistua opetukseen toisissa koulutusohjelmissa. Keskusteluissakävi kuitenkin ilmi, että opiskelijat hyödyntävät mahdollisuutta suhteellisen vä-hän. Opetussuunnitelmia kehitettäessä tulisi ottaa huomioon myös monialaisenammattikorkeakoulun mahdollisuudet valinnaisuuden lisäämiseksi. Haastee-seen pyrkii vastaamaan esimerkiksi kieltenopettajien tiimi, joka käynnisti työs-kentelynsä syksyllä 2003 opintojen päällekkäisyyksien vähentämiseksi ja va-linnanmahdollisuuksien lisäämiseksi.

Itsearvioinnin perusteella opetuksen toteutussuunnitelmien laatimisessa onsekä hyviä että kehitettäviä käytäntöjä. Osa koulutusohjelmista painottaa suun-nitelmissaan opiskelijoiden mukaanottoa opintojen toteutuksen suunnitteluun,osa taas korostaa opiskelijapalautteen hyödyntämistä. Arviointikäynnillä sekäitsearvioinnissa esille nostettiin kulttuurialan koulutusyksikön suunnittelukäy-täntöjä, joita viime vuosina on järjestelmällisesti kehitetty. Opintojaksojen ta-voitteet ja niiden saavuttamiseksi suunnitellut toiminnot on kirjattu yksityiskoh-taisesti. Opiskelijoiden mahdollisuudet vaikuttaa opintojaksojen toteutussuun-nitelmiin edistävät sitoutumista oppimisprosessiin. Opintojaksojen kuvauksetkiteytettynä moduulien kuvauksiin auttavat sekä opiskelijoita että opettajia hah-mottamaan kunkin opintojakson merkityksen suhteessa opetussuunnitelmankokonaisuuteen. Samalla ne helpottavat opiskelijan työmäärän arvioimista.

Perämerenkaaren aluekehitystyö ja työelämän kehittämishaasteet yhdessäammattikorkeakoulun strategioiden kanssa luovat lähtökohdat opetussuunni-telmien kehittämiselle. Opetussuunnitelmatyön ja -prosessien uudistamiseentarjoutuu mahdollisuus ammattikorkeakoulujen siirtyessä kokonaan ECTS-poh-jaisiin opetussuunnitelmiin. Yhteisistä pelisäännöistä sopiminen ja opetussuun-nitelman kehittämisen kannalta keskeisten vaiheiden sisällyttäminen yhteisestihyväksyttyyn kirjattuun opetussuunnitelmaprosessiin jäntevöittää suunnitteluaja varmistaa eri näkökulmien järjestelmällisen huomioon ottamisen niiden laa-dinnassa. Opetussuunnitelmatyön jäsentämisessä voisi hyödyntää esimerkiksiKorkeakoulujen arviointineuvoston julkaisussa 4:20042 kuvattuja opetuksensuunnittelun käytäntöjä.

2 Rauhala, P., Karjalainen, A., Lämsä, A.-M., Valkonen, A., Vänskä, A. & Seppälä, H. Strategias-ta koulutuksen laatuun. Turun ammattikorkeakoulun kokonaisarviointi. KKA 4:2004.

35

4.3 Oppimisen ohjaaminenja opetuksen toteutus

Itsearviointiraportin ja sen pohjalta käytyjen keskustelujen perusteella tuli sel-väksi, että eri toimialoilta löytyy monenlaisia hyviä opetukseen liittyviä toteu-tusmuotoja ja toimintakäytäntöjä. Eri koulutusohjelmissa toteutetaan projekti-oppimista sekä ongelmalähtöistä ja tutkivaa oppimista. Joillakin koulutusaloillaopettajia on koulutettu erilaisten opetusmenetelmien käyttöön – yhtenä esi-merkkinä liiketalouden ja hallinnon opettajille suunnattu ongelmalähtöisen op-pimisen koulutus. Samassa yhteydessä kävi kuitenkin ilmi, että ammattikorkea-koulun pedagoginen profiili on varsin epätasainen: erilaiset hyvät toimintakäy-tännöt ja niiden kehittäminen jäävät enimmäkseen yksittäisen koulutusalan si-sälle, eivätkä leviä koko ammattikorkeakoulun yhteiseksi pedagogiseksi pää-omaksi.

Monissa ammattikorkeakoulun toimintaa linjaavissa asiapapereissa opiske-lijalähtöisyys ja itseohjautuvuus mainittiin yhdeksi pedagogisen toiminnan kes-keiseksi kulmakiveksi. Itseohjautuvuuden kehittäminen sekä ammatillisena ettäpedagogisena tavoitteena mahdollistuu, mikäli opiskelijoille tarjotaan riittävästisekä aitoja valinnan mahdollisuuksia (erilaiset sisällölliset ja opetusmenetelmäl-liset valinnat) että tukea ja ohjausta näiden valintojen tekoon ja koko koulutus-ja ammattialaan kiinnittymiseen. Tärkeitä ovat myös selkeät, koko ammattikor-keakoululle yhteiset pelisäännöt siitä, miten valinnaisten oppimispolkujen suju-va ja tarvittaessa koulutusalojen rajat ylittävä rakentaminen opintojen aikanaon mahdollista.

Ammattikorkeakoulussa on kehitetty tutor-toimintaa, jolla uudet opiskelijatperehdytetään opiskelun alkuvaiheessa ja opiskelun edetessä tuetaan opiskeli-jan itsenäistä opiskeluprosessia. Opiskelijatutor on aikaisempana vuonna aloit-tanut opiskelija, joka on saanut koulutuksen tehtävään. Tutor-opettaja onkoulutuksen teoriatiedon asiantuntija. Itsearviointiraportin ja arviointikeskuste-lujen perusteella opiskelijoiden ohjausta ja tutorointia toteutetaan hyvin eri ta-voin eri yksiköissä, eikä yhteistä koko ammattikorkeakoulun kattavaa ohjaus-suunnitelmaa ole olemassa.

Sekä henkilöstön että opiskelijoiden kanssa käydyissä keskusteluissa tulivatesiin nuorten koulutuksen korkeat keskeyttämisluvut, jotka aiheutuvat paljoltisuurten kaupunkikeskusten vetovoimasta. Valinnaisuuden entistä sujuvamminmahdollistavien, koulutusalarajat ylittävien toimintamenettelyiden linjauksiinliittyen on tärkeää pohtia ammattikorkeakouluopintojen nykyisen ohjausjärjes-telmän kehittämistarpeita. Samalla niihin tulisi etsiä koulutusalarajat ylittäviäyhteisiä, sekä nuorten että aikuisopiskelijoiden tarpeet huomioon ottavia ja ny-kyistä ohjaustoimintaa edelleen tehostavia ratkaisuja. Samassa yhteydessä kan-nattaa arvioida kaikkeen opetustyöhön liittyvän ohjauksellisen työotteen toteu-tumista ja sen kehittämistarpeita niin nuorten kuin aikuisten koulutuksessa.Opintojen ohjauksen kehittäminen onkin tiedostettu tärkeäksi kehittämiskoh-teeksi ja kirjattu ammattikorkeakoulun ja opetusministeriön väliseen tavoite- jatulossopimukseen.

36

Merkittävän oppimisympäristön eri koulutusohjelmien opiskelijoille tarjoa-vat erilaiset tutkimus-, kehittämis- ja palveluhankkeet. Alueelle on syntynyt ver-kostoituneita osaamiskeskittymiä (Digipolis, Mediapolis ja HumanNet), jotkaosaltaan luovat mahdollisuuksia ammattikorkeakoulun aluekehitystehtävän vah-vistamiseen ja koulutussisältöjen jatkuvaan päivittämiseen. Samalla ne ovatmahdollisuuksia monialaiseen ja työelämälähtöiseen oppimiseen. Näitä mah-dollisuuksia edelleen hyödyntämällä ja kehittämällä yhteyksiä opiskelijoidenopiskeluun tutkimus- ja kehittämistoiminta on mahdollista saada entistä tunne-tummaksi ja todelliseksi vaihtoehdoksi myös opiskelijoiden keskuudessa. Arvi-ointikäynnillä kävi ilmi, että osa opiskelijoista ei tunne näitä mahdollisuuksia.Tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä tähän kytkeytyviä palveluja ollaan kui-tenkin kehittämässä nykyistä laajemmin opiskelijoiden oppimisen foorumeiksi.Tämä edellyttää sekä opetussuunnitelman että opetusjärjestelyjen uudelleen-tarkastelua niin, että opiskelijalla on entistä joustavampi mahdollisuus siirtyäoppimaan hankkeissa.

Hyvänä esimerkkinä arviointikäynnin aikana tuli esille Optisen mittaustek-niikan laboratorion tutkimus- ja kehittämistyön niveltyminen osaksi ammatti-korkeakoulun opetustoimintaa. Uutta osaamista välitetään koulutusohjelmiinniin, että laboratoriossa työskentelevät myös opettavat. Opiskelijat osallistuvatlaboratoriotyöskentelyyn ja näin heillä on mahdollisuus toimia työelämää pal-velevassa kehittämistyössä.

Tutkimus- ja kehittämistoiminta opiskeluympäristönä ei ole vielä kaikilleopiskelijoille todellinen mahdollisuus. Projektioppimisen sekä koulutuksen jatyöelämän rajapinnoilla tapahtuvien oppimismahdollisuuksien ja -ympäristöjensystemaattinen ja innovatiivinen kehittäminen on haaste, mikä tarjoaa työväli-neitä ja mahdollisuuden myös aluekehitystyön vahvistamiseen entisestään.

4.4 Yhteisten toimintakäytäntöjen luominen

Itsearviointiraporteissa samoin kuin henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa käy-dyissä keskusteluissa nousivat esiin nykyisten lukujärjestyskäytäntöjen kitka-kohdat ja yhteensovittamisen ongelmat. Pedagogisen toiminnan kehittämiseenja yhteisen pedagogisen strategian toteuttamiseen liittyen nykyiset lukujärjes-tyskäytännöt ja niiden kehittäminen ovat haaste koko ammattikorkeakouluyh-teisölle. Esimerkiksi kaikki koulutusalat kattava yhteinen jaksojärjestelmä voisitarjota mahdollisuuden opetuksen rytmittämiselle niin, että valinnaisuudenmahdollistavia koulutusratkaisuja ja niihin liittyviä yhteisiä HOPS-käytänteitävoitaisiin kehittää yhteisesti sovitun toimintapolitiikan mukaisesti. Samalla olisimahdollista oppia niistä hyvistä käytänteistä, joita eri koulutusaloilla näidenasioiden ratkaisemiseksi on vuosien kuluessa kehitelty.

Sekä opettajat että opiskelijat pitivät tärkeänä pohtia lukujärjestyskäytäntö-jen yhteydessä myös niitä menettelyjä, jotka varmistaisivat kaikille osapuolillemahdollisuuden työnsä pitkäjänteiseen suunnitteluun. Osassa yksikköjä luku-järjestys laaditaan vain viikoksi kerrallaan, mikä on sekä opettajien että opiske-

37

lijoiden työn suunnitelmallisuuden kannalta aivan liian lyhyt aikajänne. Luku-järjestysten laadinta kerralla ammattikorkeakoulun yhteisesti sovitulle jaksollevähentäisi myös siihen nyt kuluvaa työaikaa.

Tärkeä tekijä opiskelun kannalta on sujuva tiedonkulku. Opiskelijoidenkanssa keskusteltaessa tuli esiin, että tiedottamisessa on edelleen monenlaisiakäytäntöjä, eikä välttämätön opetusta koskeva tieto aina saavuta kaikkia opis-kelijoita. Kehitteillä olevan yhtenäisen sähköpostijärjestelmän ja intranetin kaut-ta tapahtuva järjestelmällinen tiedottaminen helpottanee jatkossa myös tiedon-saantia.

4.5 Arviointi- ja palautekulttuuri

Yhtenä tärkeänä kehittämisen kohteena tuli esiin koko ammattikorkeakouluntoiminnan kattavan laatujärjestelmän kehittämisen tarve. Selkeää ammattikor-keakoulun toiminnot kattavaa arviointi- ja palautejärjestelmää ei ole vielä käy-tössä, vaan palautetta opetuksen ja opetussuunnitelmien toimivuudesta kerä-tään monin eri tavoin koulutusohjelman tai yksikön toimintakulttuurista riippu-en. Osassa koulutusohjelmia opiskelijapalautetta kerätään säännöllisesti ja ope-tusta kehitetään sekä sisällöllisesti että menetelmällisesti saadun palautteen pe-rusteella. Osa opiskelijoista kokee nykyisen järjestelmän kuitenkin melko seka-vana ja kokemus heikentää motivaatiota palautteen antamiseen. Järjestelmäntulisi olla nykyistä selkeämpi ja opiskelijoiden kannalta ymmärrettämpi.

Oleellinen osa kehitystyötä on työelämän ja lähialueen tarpeiden kartoitusja huomioon ottaminen ammattikorkeakoulun toiminnassa. Yksi ammattikor-keakoulun voimavara, joka ei noussut keskusteluissa esiin koko arvioinnin yh-teydessä, ovat sieltä valmistuneet ja heidän kokoamisensa alumnitoimintaan.He tuntevat omakohtaisesti ammattikorkeakouluopinnot ja ovat hankkineet työ-elämässä ammattikorkeakoulun kehittämisen näkökulmasta arvokasta tietoa jakokemuksia. Tätä osaamista ja tietoa kannattaisi käyttää hyväksi.

Meneillään olevan strategisen uudistustyön yhteydessä on perusteltua miet-tiä, miten kehitetään yhtenäisen ammattikorkeakoulun laatujärjestelmää ja sys-tematisoida tavat, joilla toimintoja arvioidaan ja kehitetään paitsi yksittäistenkoulutusohjelmien myös koko ammattikorkeakoulun kehittämisen näkökulmas-ta. Yhtenäinen laatujärjestelmä tarjoaa mahdollisuuden rakentaa eri osapuol-ten kaipaamaa yhteistä toimintakulttuuria ja siihen liittyviä, yhdessä sovittujaratkaisuja.

Laadunvarmistusjärjestelmän kehittämistyötä tukee erinomaisesti korkea-koulutuksen laadunvarmistusta pohtineen opetusministeriön työryhmän selvi-tys3, jossa kotimaisia- ja kansainvälisiä korkeakoulutuksen laadunvarmistusjär-jestelmiä analysoiden on päädytty laadunvarmistusjärjestelmiä koskevien toi-menpide-ehdotusten esittämiseen.

3 Korkeakoulutuksen laadunvarmistus. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä2004:6.

38

5Vahvuudet ja

kehittämisehdotukset

Tekemänsä arvioinnin pohjalta arviointiryhmä korostaa seuraavia Kemi-Torni-on ammattikorkeakoulun vahvuuksia:

1. laaja kansainvälinen toiminta2. monipuolinen ja laaja e-osaaminen ja virtuaaliopintojen tarjonta3. osaamiskeskittymät Digipolis, Mediapolis ja HumanNet4. monissa koulutusohjelmissa kehitetyt hyvät pedagogiset käytänteet.

Raportin yhteenvetona arviointiryhmä esittää harkittavaksi seuraavia kehittä-misehdotuksia:

1. Perämerenkaaren alueen valitseminen ammattikorkeakoulun päävaikutus-alueeksi ja toiminnan suuntaaminen sen mukaan

2. Vetovastuun ottaminen alueen suurimpana ja omana korkeakouluna alueenkorkeakouluyhteistyön muodostamisesta ja kehittämisestä

3. Ammattikorkeakoulun ylläpito-organisaation järjestäminen lainsäädännöntarkoittamaan organisaatioon siirryttäessä

• työelämä nykyistä voimakkaammin mukaan• nykyisten kahden erillisen kuntayhtymän yhdistäminen• osakeyhtiömuotoisen ylläpitomuodon tuomien mahdollisuuksien selvittä-

minen

4. Ammattikorkeakoulun sisäisen organisaation kehittäminen• kolmen toimialan malli• kansainvälisen toiminnan, tutkimus- ja kehittämistoiminnan, aluekehitys-

työn sekä osaamiskeskusten toiminnan nykyistä kiinteämpi kytkeminenkaikkeen opetukseen ja opiskeluun

5. Ammattikorkeakoulun ja alueen työelämäyhteyksien monipuolinen ja –alainen edelleen vahvistaminen

• työelämän edustus ammattikorkeakoulun hallinnossa• yhtenäiset työelämäyhteyskäytänteet• toimialakohtaiset neuvottelukunnat• monialaiset koko ammattikorkeakoulun kärkihankkeet• yhteistyöprojektit ja verkostoituminen• aikuiskoulutus

39

6. Koko ammattikorkeakoulun yhtenäisten toimintakäytäntöjen vahvistami-nen:

• strategioiden kokoaminen yhtenäiseksi kokonaisuudeksi (strategiajärjestel-mä, yhtenäinen aikataulutus, yhtenäinen muoto)

• yhtenäisen toimintajärjestelmän ja -periaatteiden kehittäminen• yhtenäisen laatu- ja arviointijärjestelmän kehittäminen

7. Työelämän tavanomaiset rajat sekä myös koulutusohjelmarajat ylittävienmonipuolisten opetus- ja opiskeluprojektien määrätietoinen käyttö yhteis-työssä Digipolis-, Mediapolis- ja HumanNet-osaamiskeskittymien kanssa

8. Pedagogisten käytänteiden kehittäminen:• pedagogisen johtajuuden jäsentäminen ja määrittely• yhteisten työryhmien tehtävien selkiyttäminen ja konkretisointi• eri koulutusohjelmien hyvien pedagogisten käytänteiden levittäminen koko

ammattikorkeakoulun käyttöön• opetussuunnitelmaprosessin määrittely ja yhtenäistäminen,• oppimisen ohjauskäytäntöjen selkiyttäminen ja koko ammattikorkeakoulua

koskevan ohjaussuunnitelman laatiminen• yhteiseen jaksojärjestelmään siirtyminen, lukujärjestyskäytäntöjen selkiyt-

täminen ja valinnaisten oppimispolkujen entistä laajempi mahdollistaminen• t&k-toiminnan nykyistä laajempi integrointi osaksi opetusta.

40

LIITE 1:Itsearvioinnin teemat jaitsearviointikysymykset

Koulutusohjelman opetuksen suunnittelu

Miten pedagoginen strategia otetaan huomioon opetuksen suunnittelussa?Kuvaa koulutusohjelmassanne käytävää opetuksen kehittämistä koskevaa keskus-telua.Miten opetussuunnitelmat laaditaan, kuka niistä vastaa ja ketkä osallistuvatsuunnittelutyöhön?Millaisia opetuksen toteutussuunnitelmia opettajat tekevät ja miten ne laaditaan?Miten toimintaympäristön muutokset ja haasteet otetaan huomioon opetuksensuunnittelussa?

Koulutusohjelman opetuksen toteutus

Millaisia opetusmenetelmiä käytetään, kuka ne valitsee ja millä perusteella?Miten opiskelijalähtöisyys toteutuu koulutusohjelmassanne?Millaisia oppimisympäristöjä ja vaihtoehtoisia tapoja koulutusohjelmanne tarjoaaopiskelijoille opintojen suorittamiseksi?Miten lukujärjestykset laaditaan ja miten ne toteutuvat käytännössä?Miten varmistetaan se, että työelämäyhteydet ja tutkimus- ja kehittämistoimintaedistävät opiskelijan oppimista?Miten opettajat hyödyntävät keskinäistä yhteistyötään opetuksessaan?

Koulutusohjelman ja opiskelijoiden oppimisen arviointi

Miten arvioidaan opiskelijoiden oppimista?Miten varmistetaan ja arvioidaan opetussuunnitelman toteutuminen?Miten arviointi- ja palautetietoa hyödynnetään koulutusohjelman kehittämis-työssä?

Koulutusohjelman perustehtävää tukevien organisatoristen(hallinnollisten) ratkaisujen arvioiminen

Arvioi miten alla luetellut esimerkeiksi nostetut seikat edistävät tai heikentävätkoulutusohjelman perustehtävää ts. opetusta, tutkimus- ja kehittämistyötä jaalueellista vaikuttavuutta?1. ammattikorkeakoulun toimialarakenne ja toimintatavat eri tasoilla2. informaation kulku, tiedottaminen, tiedon saanti3. valta- ja vastuusuhteet4. koulutusyksiköiden ja tukipalveluyksiköiden (esim. kirjasto- ja tietopalvelu,

IT-palvelut, opintotoimisto, rehtoreiden toimisto) toiminta

Millaisilla hallinnollisilla ratkaisuilla voidaan mielestäsi parhaiten edistääkoulutuksen laatua?

41

LIITE 2:Arviointivierailun ohjelma

Maanantai 12.1.2004

Paikka: Kemi, tekniikan koulutusyksikköOsoite: Kiveliönkatu 36, 94600 Kemi

8.00–8.15 Arviointiryhmän kokous8.15–9.00 Ammattikorkeakoulun johdon haastattelu

rehtori Riitta Käyhkö, vararehtori Markku Tarvainen, talousjohtaja Pertti Lilja, koordinoivaaikuiskoulutusjohtaja Pentti Paloniemi, kv. osaston johtaja Eero Pekkarinen

9.15–10.00 Ylläpitäjän edustajien haastattelu (kuntayhtymän hallitus ja valtuusto)Valtuuston puheenjohtaja Raimo Ronkainen, 1. varapj Pekka Pelttari, hallituksenpuheenjohtaja Kalervo Ukkola, 1. varapj Teija Jestiläkuntayhtymän johtava rehtori Arja-Leena Jokinen

10.15–11. 00 Keskeiset itsearvioinnista nousseet kysymykset– ammattikorkeakoulun alustuskoulutuskoordinaattori Anja Tuovila, yliopettaja Esa Jauhola (hallinnon ja kaupan ala),yliopettaja Anneli Paldanius (terveysala), yliopettaja Leena Viinamäki (sosiaaliala),eOppimiskeskuksen koordinaattori Seija Jäminki, lehtori Eila Määttä (hallinnon jakaupan ala)

11.00–12.00 Arviointiryhmän kokous12.00–13.00 Lounas ammattikorkeakoulun johdon kanssa

13.15–14.15 Tietoisku– Millä tavalla kv -toiminta palvelee opetus- oppimisprosessia?(10 min + keskustelu 20 min)lehtori Eeva-Kaarina Kari , lehtori Soili Koivumaa, kv-koordinaattori Annikki Pulkkinen– Millä tavalla t&k-toiminta palvelee opetus- oppimisprosessia?(10 min + keskustelu 20 min)projektipäällikkö Teuvo Heimonen, kv-osaston johtaja Eero Pekkarinen, opiskelijatja projekti-insinöörit

14.15–14.45 Arviointiryhmän kokous

14.45–16.00 Toimialajohtajien haastatteluToimialajohtajat Leena Alalääkkölä, Leena Leväsvirta, Rauno Pietiläinen, Markku Tarvainenja Marja Widenius

16.00–17.00 Arviointiryhmän kokous19.00 Päivällinen

42

Tiistai 13.1.2004

Paikka: Tornio, Liiketalouden ja tietojenkäsittelyn koulutusyksikköOsoite: Mercuria, Kirkkokatu 10, 95400 Tornio8.15–8.30 Arviointiryhmän kokous

8.30–9.30 Opiskelijoiden ja opiskelijakunnan haastattelu

Kimmo Tervahauta (tekniikka), Jason Alexander (Tornion kauppa), Juha-Antti Heikkinen(kulttuuri), Mikael Jacobson (terveys), Paula Harju (sosiaaliala), Satu Kehusmaa(Kemin kauppa)

9.45–11.00 Arviointiryhmän jalkautuminen amk:n toimipisteisiin (liiketalous, tekniikka, kulttuuri).Toimipisteissä lyhyet esittelyt yksiköistä, ammattikorkeakoulun järjestämä opetuksendemonstrointi sekä keskustelua opettajien ja opiskelijoiden kanssa.Toimialajohtajat Leena Alalääkkölä ja Marja Widenius organisioivat.

11.15–12.00 Opettajien haastattelu (opettajia niistä yksiköistä, joissa arviointiryhmä ei vieraile).Edustettuina tulisi olla lisäksi yhteisten aineiden opettajat, nuorten ja aikuistenkoulutuksen opettajat, yliopettajat)yliopettaja Marita Wahlroos, lehtori Maija-Liisa Kettunen, yliopettaja Päivi Mastosaari, lehtoriMarianne Sliden, yliopettaja Lauri Lukkari, lehtori Heli Arola

12.00–13.00 Lounas opettajien kanssa13.00–13.30 Arviointiryhmän kokous

13.30–14.30 Opetuksen ja oppimisen tukipalvelujen edustajien haastattelukirjastonjohtaja Jukka Ristiluoma, informaatikko Marjatta Puustinen, it-päällikkö MarkkuKoivumaa, opintosihteeri Merja Korkeamaa, opintosihteeri Marja-Liisa Peltonen jaopintosihteeri Heli Hulkko

14.30–15.30 Työelämän edustajien haastatteluhenkilöstöpäällikkö Hannu Myllykoski StoraEnsoToimitusjohtaja Martti Kankaanranta Länsi-Pohjan YrittäjätToimitusjohtaja Antti Timonen Widian OySosiaalijohtaja Sinikka KaakkuriniemiVt. hallintoylihoitaja Mervi Keskitalo Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kyToiminnanjohtaja Markku Alatalo Torniolaakson Suojapirtti ryToimitusjohtaja Martti Ruotsalainen Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus

15.30–16.30 Arviointiryhmän kokous

16.30–17.00 Palaute- ja keskustelutilaisuus

43

LIITE 3:Osaamiskeskittymät ammattikorkeakoulun

osaamisstrategiassa

44

LIITE 4:Ammattikorkeakoulun strategiakartta

45TIIVISTELMÄ

JulkaisijaKorkeakoulujen arviointineuvosto

Julkaisun nimiPerämerenkaaren ammattikorkeakoulu? Kemi-Tornion ammattikorkeakoulunkokonaisarviointi

TekijätLuopajärvi, T., Hauta-aho, H., Karttunen, P., Markkula, M., Mutka, U. & Seppälä, H.

TiivistelmäKemi-Tornion ammattikorkeakoulun kokonaisarviointi sisältyi Korkeakoulujen arviointi-neuvoston vuoden 2003 toimintasuunnitelmaan. Arviointi toteutettiin ammatti-korkeakoulun aloitteesta. Tavoitteena oli:1) Palautteen saaminen erilaisten pedagogisten ratkaisujen toimivuudesta ja tulokselli-

suudesta ammattikorkeakoulun opetusprosessien ja yhteisen pedagogisen strategiankehittämiseksi.

2) Ammattikorkeakoulun perustehtävää (koulutus, tutkimus- ja kehittämistoiminta sekäaluekehitystyö ja niiden synergia) tukevien toimintatapojen ja organisatoristen rat-kaisujen selvittäminen.

Arviointi rajattiin tutkintoon johtavaan nuorten ja aikuisten koulutukseen. Mukanaolivat ammattikorkeakoulun kaikki koulutusalat.

Kokonaisarviointiin sisältyi neljä vaihetta, jotka olivat 1) arvioinnin suunnittelu,2) korkeakoulujen toteuttama kolmivaiheinen itsearviointi syksyllä 2003, 3) arviointi-ryhmän vierailu korkeakouluun 12.–13.1.2004 sekä 4) arviointiryhmän laatima julki-nen raportti.

Arviointiryhmän mukaan ammattikorkeakoulun erityisiä vahvuuksia ovat laaja kan-sainvälinen toiminta, monipuolinen ja laaja e-osaaminen, virtuaaliopintojen tarjonta sekäammattikorkeakoulun kolme osaamiskeskittymää. Vahvuuksiin kuuluvat myös monissakoulutusohjelmissa kehitetyt hyvät pedagogiset käytänteet.

Arviointiryhmän kehittämisehdotukset liittyvät ammattikorkeakoulun alueelliseentehtävään Perämerenkaaren alueella sekä ammattikorkeakoulun roolin korostamiseenalueen korkeakouluyhteistyön muodostamisessa ja kehittämisessä. Arviointiryhmä esit-tää harkittavaksi myös ammattikorkeakoulun ylläpito-organisaation uudelleen järjestä-mistä sekä sisäisen organisaation kehittämistä. Myös työelämäyhteyksiä tulisi edelleenvahvistaa, integroida t&k-toimintaa ja kv-toimintaa nykyistä laajemmin osaksi opetustasekä lisätä koulutusohjelmarajat ylittäviä opetus- ja opiskeluprojekteja yhteistyössäDigipolis-, Mediapolis- ja HumanNet-osaamiskeskittymien kanssa. Arviointiryhmän esi-tyksen mukaan pedagogisia käytänteitä kannattaisi kehittää muun muassa pedagogisenjohtajuuden ja yhteisten työryhmien tehtävien selkiyttämisen kautta. Myösopetussuunnitelmaprosessin määrittely ja yhtenäistäminen sekä koulutusohjelmien hy-vien pedagogisten käytänteiden levittäminen koko ammattikorkeakoulun käyttöön si-sältyvät arviointiryhmän kehittämisehdotuksiin. Oppimisen ohjauskäytäntöjä tulisi edel-leen selkiyttää ja laatia koko ammattikorkeakoulua koskeva ohjaussuunnitelma. Myösyhteiseen jaksojärjestelmään siirtymistä, lukujärjestyskäytänteiden selkiyttämistä javalinnaisten oppimispolkujen kehittämistä tulisi harkita. Arviointiryhmän mukaan kes-keistä ammattikorkeakoulun kehittämisessä on yhtenäisten toimintakäytänteiden vah-vistaminen: strategioiden kokoaminen yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, yhtenäisentoimintajärjestelmän ja -periaatteiden kehittäminen sekä laatu- ja arviointijärjestelmänkehittäminen.

AvainsanatKemi-Tornion ammattikorkeakoulu, ammattikorkeakoulu, kokonaisarviointi

46SAMMANDRAG

UtgivareRådet för utvärdering av högskolorna

PublikationPerämerenkaaren ammattikorkeakoulu? Kemi-Tornion ammattikorkeakoulunkokonaisarviointi (Bottenviksbågens yrkeshögskola? Helhetsutvärdering av Kemi-Tornio yrkeshögskola)

FörfattareLuopajärvi, T., Hauta-aho, H., Karttunen, P., Markkula, M., Mutka, U. & Seppälä, H.

SammandragEn totalutvärdering av Kemi-Tornio yrkeshögskola ingick i verksamhetsplanen för Rådetför utvärdering av högskolorna 2003. Utvärderingen genomfördes på yrkeshögskolansinitiativ.Målet var att1) i syfte att utveckla yrkeshögskolans undervisningsprocesser och gemensamma peda-

gogiska strategi få respons på olika pedagogiska lösningar om hur väl de fungeradeoch vilka resultat de gav

2) klargöra verksamhetssätt och organisatoriska lösningar som stöder yrkeshögskolansgrundläggande uppgift (utbildning, forsknings- och utvecklingsverksamhet samtregionalt utvecklingsarbete och synergin av dessa).

Utvärderingen avgränsades till examensinriktad utbildning för unga och vuxna. Yrkes-högskolans alla utbildningsområden ingick i utvärderingen.

Helhetsutvärderingen omfattade fyra faser: 1) planering, 2) en självvärdering i treetapper hösten 2003, 3) utvärderingsgruppens besök 12–13 januari 2004 och 4)utvärderingsgruppens offentliga rapport.

Enligt utvärderingsgruppen är yrkeshögskolans särskilda styrkeområden den bredainternationella verksamheten, den allsidiga och breda e-kompetensen, utbudet avvirtuella studier samt de tre kompetensforumen. Till styrkeområdena hör också enmängd god pedagogisk praxis som tagits fram inom utbildningsområdena.

Utvärderingsgruppens utvecklingsförslag gäller t.ex. den regionala uppgiften inomBottenviksbågen samt betoningen av yrkeshögskolans roll i att inleda och utveckla högs-kolesamarbete inom regionen. Utvärderingsgruppen föreslår att också huvudmanna-organisationen omprövas samt att den interna organisationen utvecklas. Ävenarbetslivskontakterna bör ytterligare förstärkas, f&u-verksamheten i större utsträckningintegreras med undervisningen samt de branschövergripande undervisnings- och studie-projekten i samarbete med kompetensnäten Digipolis, Mediapolis och HumanNet mel-lan olika utbildningsprogram utökas. Enligt utvärderingsgruppens förslag skulle det lönasig att utveckla den pedagogiska praxisen bl.a. genom pedagogiskt ledarskap och tydli-gare uppgifter i gemensamma arbetsgrupper. Klart definierade och enhetliga läroplans-processer samt spridning av de olika utbildningsprogrammens goda praxis i hela yrkes-högskolan ingår också i utvärderingsgruppens utvecklingsförslag. Handlednings-procedurerna i lärandet bör ytterligare förtydligas och en handledningsplan för helayrkeshögskolan utarbetas. Ett system med gemensamma perioder, klarare läsord-ningspraxis och en utveckling av de valfria studievägarna bör övervägas. Det centrala iutvecklingen av yrkeshögskolan är enligt utvärderingsgruppen att stärka den enhetligaverksamhetspraxisen: samla strategierna till enhetliga helheter, utveckla ett enhetligtverksamhetssystem och enhetliga verksamhetsprinciper samt utveckla kvalitets- ochutvärderingssystemet.

NyckelordKemi-Tornio yrkeshögskola, högskola, helhetsutvärdering

47ABSTRACT

PublisherFinnish Higher Education Evaluation Council

PublicationPerämerenkaaren ammattikorkeakoulu? Kemi-Tornion ammattikorkeakoulunkokonaisarviointi (Perämerenkaaren ammattikorkeakoulu? Institutional evaluation ofKemi-Tornio Polytechnic)

AuthorsLuopajärvi, T., Hauta-aho, H., Karttunen, P., Markkula, M., Mutka, U. & Seppälä, H.

AbstractThe institutional evaluation of the Kemi-Tornio Polytechnic was included in the plan ofaction for 2003 of the Finnish Higher Education Evaluation Council, FINHEEC. Performedon the initiative of the Polytechnic, the objectives of the evaluation were the following:1) to get feedback on the feasibility and efficiency of different pedagogic solutions applied

at the Polytechnic in order to develop the Polytechnic’s teaching processes and its jointpedagogic strategy;

2) to chart out the modes of operation and organisational solutions supporting the basicfunction of the Polytechnic (training, research and development as well as regional de-velopment and the respective synergies).

Limited to the teaching offered for young and adult students in the framework of thespecific degree programmes, the evaluation comprised all training fields of the Polytechnic.

The institutional evaluation was carried out in four phases: 1) planning of the evalua-tion; 2) three-step self-evaluation of the Polytechnic in the autumn of 2003; 3) visit by theevaluation group on 12 and 13 January 2004; and 4) the report compiled and publishedby the evaluation group.

In the evaluation group’s judgement, the Polytechnic’s particular strengths include itsextensive international operations, versatile and comprehensive competence in web-basedsolutions, offer of virtual study possibilities and the three competence clusters inside thePolytechnic. The Polytechnic’s strenghts include also many good pedagogic practices devel-oped by the various training fields.

The issues requiring development identified by the evaluation group were related, forexample, to the regional task of the Polytechnic in the Perämerenkaari region (coastal areaalong the northern part of the Gulf of Bothnia). The role of the Polytechnic needs to beenhanced in the framework of establishing and developing the cooperation between theinstitutes of higher education in the area. The evaluation group also proposes that thebackground organisation in charge of maintaining the Polytechnic be reorganised, and thatits internal organisation be developed. The contacts to the practical employment sectorshould also be enhanced, the R&D operations should constitute a more integrated part ofteaching, and the number of international teaching and study project across training pro-gramme borders should be increased in collaboration with the Digipolis, Mediapolis andHumanNet competence centres. According to the proposals of the evaluation group, thepedagogic practices could be developed through a clearer definition of pedagogic leader-ship and the tasks of joint working groups. The curriculum process also needs to be definedand harmonised. The dissemination of best pedagogic practices throughout the Polytechnicis another development proposal made by the evaluation group. The learning guidancepractices need to be made clearer and more systematic through a guidance plan coveringthe entire Polytechnic. The institute should consider adopting joint teaching period systemsand clearer timetable practices and it would benefit from the development of optionallearning paths. The evaluation group found that the most important development chal-lenge is to enhance operative practices in the Polytechnic, making them more consistent: tocombine the various strategies into a uniform whole, to develop a joint operative systemand principles and compile a quality and evaluation system for the Polytechnic.

KeywordsKemi-Tornio Polytechnic, Polytechnic, institutional evaluation

48 KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJAPL 1425, 00101 HELSINKIPuh. 09-1607 6913 Fax 09-1607 6911 • www.kka.fi1:2000 Lehtinen, E., Kess, P., Ståhle, P. & Urponen, K.: Tampereen yliopiston opetuksen arviointi. Helsinki: Edita.2:2000 Cohen, B., Jung, K. & Valjakka, T.: From Academy of Fine Arts to University. Same name, wider ambitions.

Helsinki: Edita.3:2000 Goddard, J., Moses, I., Teichler, U., Virtanen, I. & West, P.: External Engagement and Institutional

Adjustment: An Evaluation of the University of Turku. Helsinki: Edita.4:2000 Almefelt, P., Kekäle, T., Malm, K., Miikkulainen, L. & Pehu-Voima, S.: Audit of Quality Work. Swedish

Polytechnic, Finland. Helsinki: Edita.5:2000 Harlio, R., Harvey, L., Mansikkamäki. J., Miikkulainen, L. & Pehu-Voima, S.: Audit of Quality Work.

Central Ostrobothnia Polytechnic . Helsinki: Edita.6:2000 Moitus, S. (toim.): Yliopistokoulutuksen laatuyksiköt 2001–2003. Helsinki: Edita.7:2000 Liuhanen, A.-M. (toim.): Neljä aikuiskoulutuksen laatuyliopistoa 2001–2003. Helsinki: Edita.8:2000 Hara, V. , Hyvönen, R. , Myers, D. & Kangasniemi, J. (Eds.): Evaluation of Education for the Information

Industry. Helsinki: Edita.9:2000 Jussila, J. & Saari, S. (Eds.): Teacher Education as a Future-moulding Factor. International Evaluation of

Teacher Education in Finnish Universities. Helsinki: FINHEEC.10:2000 Lämsä, A. & Saari, S. (toim.): Portfoliosta koulutuksen kehittämiseen. Ammatillisen opettajankoulutuksen

arviointi. Helsinki: Edita.11:2000 Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintasuunnitelma 2000–2003. Helsinki: Edita.12:2000 Finnish Higher Education Evaluation Council Action Plan for 2000–2003. Helsinki: Edita.13:2000 Huttula, T. (toim.): Ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköt 2000. Helsinki: Edita.14:2000 Gordon, C., Knodt, G., Lundin, R., Oger, O. & Shenton, G.: Hanken in European Comparison. EQUIS

Evaluation Report. Helsinki: Edita.15:2000 Almefelt, P., Kekäle, T., Malm, K., Miikkulainen, L. & Kangasniemi, J.: Audit of Quality Work. Satakunta

Polytechnic. Helsinki: Edita.16:2000 Kells, H.R., Lindqvist, O. V. & Premfors, R.: Follow-up Evaluation of the University of Vaasa. Challenges of

a small regional university. Helsinki: Edita.17:2000 Mansikkamäki, J., Kekäle, T., Miikkulainen, L. , Stone, J., Tolppi, V.-M. & Kangasniemi, J.: Audit of Quality

Work. Tampere Polytechnic . Helsinki: Edita.18:2000 Baran, H., Gladrow, W. , Klaudy, K. , Locher, J. P. , Toivakka, P. & Moitus, S.: Evaluation of Education and

Research in Slavonic and Baltic Studies. Helsinki: Edita.19:2000 Harlio, R. , Kekäle, T. , Miikkulainen, L. & Kangasniemi, J.: Laatutyön auditointi. Kymenlaakson ammatti-

korkeakoulu. Helsinki: Edita.20:2000 Mansikkamäki, J., Kekäle, T., Kähkönen, J., Miikkulainen, L., Mäki, M. & Kangasniemi, J.: Laatutyön

auditointi. Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu. Helsinki: Edita.21:2000 Almefelt, P., Kantola, J., Kekäle, T., Papp, I., Manninen, J. & Karppanen, T.: Audit of Quality Work. South

Carelia Polytechnic. Helsinki: Edita.1:2001 Valtonen, H.: Oppimisen arviointi Sibelius-Akatemiassa. Helsinki: Edita.2:2001 Laine, 1., Kilpinen, A., Lajunen, L., Pennanen, J., Stenius, M., Uronen, P. & Kekäle, T.: Maan-

puolustuskorkeakoulun arviointi. Helsinki: Edita.3:2001 Vähäpassi, A. (toim.): Erikoistumisopintojen akkreditointi. Helsinki: Edita.4:2001 Baran, H., Gladrow, W. , Klaudy, K. , Locher, J. P. , Toivakka, P. & Moitus, S.: |kspertiza obrazowaniq i

nau^no-issledowatelxskoj raboty w oblasti slawistiki i baltistiki (Ekspertiza obrazovanija inauc̀́no-issledovatelskoj raboty v oblasti slavistiki i baltistiki). Helsinki: Edita.

5:2001 Kinnunen, J.: Korkeakoulujen alueellisen vaikuttavuuden arviointi. Kriteerejä vuorovaikutteisuudenarvottamiselle. Helsinki: Edita.

6:2001 Löfström, E.: Benchmarking korkeakoulujen kieltenopetuksen kehittämisessä. Helsinki: Edita.7:2001 Kaartinen-Koutaniemi, M.: Korkeakouluopiskelijoiden harjoittelun kehittäminen. Helsingin yliopiston,

Diakonia-ammattikorkeakoulun ja Lahden ammattikorkeakoulun benchmarking-projekti. Helsinki: Edita.8:2001 Huttula, T. (toim.): Ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköt 2001. Helsinki: Edita.9:2001 Welander, C. (red.): Den synliga yrkeshögskolan. Ålands yrkeshögskola. Helsingfors: Edita.10:2001 Valtonen, H.: Learning Assessment at the Sibelius Academy. Helsinki: Edita.11:2001 Ponkala, O. (toim.): Terveysalan korkeakoulutuksen arvioinnin seuranta. Helsinki: Edita.12:2001 Miettinen, A. & Pajarre, E.: Tuotantotalouden koulutuksen arvioinnin seuranta. Helsinki: Edita.13:2001 Moitus, S., Huttu, K., Isohanni, I., Lerkkanen, J., Mielityinen, I., Talvi, U., Uusi-Rauva, E. & Vuorinen, R.:

Opintojen ohjauksen arviointi korkeakouluissa. Helsinki: Edita.14:2001 Fonselius, J., Hakala, M.K. & Holm, K. : Evaluation of Mechanical Engineering Education at Universities

and Polytechnics. Helsinki: Edita.15:2001 Kekäle, T. (ed.): A Human Vision with Higher Education Perspective. Institutional Evaluation of the

Humanistic Polytechnic . Helsinki: Edita.1:2002 Kantola, I. (toim.): Ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilulupahakemusten arviointi. Helsinki: Edita.2:2002 Kallio, E.: Yksilöllisiä heijastuksia. Toimiiko yliopisto-opetuksen paikallinen itsearviointi? Helsinki: Edita.3:2002 Raivola, R., Himberg, T., Lappalainen, A., Mustonen, K. & Varmola, T.: Monta tietä maisteriksi. Yliopisto-

jen maisteriohjelmien arviointi. Helsinki: Edita.4:2002 Nurmela-Antikainen, M., Ropo, E., Sava, I. & Skinnari, S.: Kokonaisvaltainen opettajuus. Steiner-

pedagogisen opettajankoulutuksen arviointi.Helsinki: Edita.5:2002 Toikka, M. & Hakkarainen, S.: Opintojen ohjauksen benchmarking tekniikan alan koulutusohjelmissa.

Kymenlaakson, Mikkelin ja Pohjois-Savon ammattikorkeakoulut. Helsinki: Edita.

496:2002 Kess, P., Hulkko, K., Jussila, M., Kallio, U., Larsen, S. , Pohjolainen,T. & Seppälä, K.: Suomen avoin yliopisto.Avoimen yliopisto-opetuksen arviointiraportti. Helsinki: Edita.

7:2002 Rantanen, T., Ellä, H., Engblom, L.-Å., Heinonen, J., Laaksovirta, T., Pohjanpalo, L., Rajamäki, T.&Woodman, J.: Evaluation of Media and Communication Studies in Higher Education in Finland. Helsinki:Edita.

8:2002 Katajamäki, H., Artima, E., Hannelin, M., Kinnunen, J., Lyytinen, H. K., Oikari, A. & Tenhunen, M.-L.:Mahdollinen korkeakouluyhteisö. Lahden korkeakouluyksiköiden alueellisen vaikuttavuuden arviointi.Helsinki: Edita.

9:2002 Kekäle, T. & Scheele, J.P: With care. Institutional Evaluation of the Diaconia Polytechnic . Helsinki: Edita.10:2002 Härkönen, A., Juntunen, K. & Pyykkönen, E.-L. : Kajaanin ammattikorkeakoulun yrityspalveluiden

benchmarking. Helsinki: Edita.11:2002 Katajamäki, H. (toim.): Ammattikorkeakoulut alueidensa kehittäjinä.Näkökulmia ammattikorkeakoulujen

aluekehitystehtävän toteutukseen. Helsinki: Edita.12:2002 Huttula, T. (toim.): Ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköt 2002–2003. Helsinki: Edita.13:2002 Hämäläinen, K. & Kaartinen-Koutaniemi, M. (toim.): Benchmarking korkeakoulujen kehittämisvälineenä.

Helsinki: Edita.14:2002 Ylipulli-Kairala, K. & Lohiniva, V. (eds.): Development of Supervised Practice in Nurse Education. Oulu and

Rovaniemi Polytechnics. Helsinki: Edita.15:2002 Löfström, E., Kantelinen, R., Johnson, E., Huhta, M., Luoma, M., Nikko, T., Korhonen, A., Penttilä, J.,

Jakobsson, M. & Miikkulainen, L.: Ammattikorkeakoulun kieltenopetus tienhaarassa. Kieltenopetuksenarviointi Helsingin ja Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakouluissa. Helsinki: Edita.

16:2002 Davies, L., Hietala, H., Kolehmainen, S., Parjanen, M. & Welander, C.: Audit of Quality Work. VaasaPolytechnic. Helsinki: Edita.

17:2002 Sajavaara, K., Hakkarainen, K. , Henttonen, A., Niinistö, K., Pakkanen, T. , Piilonen, A.-R. & Moitus, S.:Yliopistojen opiskelijavalintojen arviointi. Helsinki: Edita.

18:2002 Tuomi, O. & Pakkanen, P.: Towards Excellence in Teaching. Evaluation of the Quality of Education and theDegree Programmes in the University of Helsinki. Helsinki: Edita.

1:2003 Sarja, A., Atkin, B. & Holm, K.: Evaluation of Civil Engineering Education at Universitiesand Polytechnics. Helsinki: Edita.

2:2003 Ursin, J. (toim.): Viisi aikuiskoulutuksen laatuyliopistoa 2004–2006. Helsinki: Edita.3:2003 Hietala, H., Hintsanen, V., Kekäle, T., Lehto, E., Manninen, H. & Meklin, P.: Arktiset haasteet ja mahdollisuu-

det. Rovaniemen ammattikorkeakoulun kokonaisarviointi. Helsinki: Edita.4:2003 Varis, T. & Saari, S. (Eds.): Knowledge Society in Progress – Evaluation of the Finnish Electronic Library –

FinELib. Helsinki: Edita.5:2003 Parpala, A. & Seppälä, H. (toim.): Yliopistokoulutuksen laatuyksiköt 2004–2006. Helsinki: Edita.6:2003 Kettunen, P., Carlsson, C., Hukka, M., Hyppänen, T., Lyytinen, K., Mehtälä, M., Rissanen, R., Suviranta, L.

& Mustonen, K.: Suomalaista kilpailukykyä liiketoimintaosaamisella. Kauppatieteiden ja liiketaloudenkorkeakoulutuksen arviointi. Helsinki: Edita.

7:2003 Kauppi, A. & Huttula, T. (toim.): Laatua ammattikorkeakouluihin. Helsinki: Edita.8:2003 Parjanen, M. : Amerikkalaisen opiskelija-arvioinnin soveltaminen suomalaiseen yliopistoon. Helsinki: Edita.9:2003 Sarala, U. & Seppälä, H.: (toim.): Hämeen ammattikorkeakoulun kokonaisarviointi. Helsinki: Edita.10:2003 Kelly‚ J., Bazsa, G. & Kladis, D.: Follow-up review of the Helsinki University of Technology. Helsinki: Edita.11:2003 Goddard, J., Asheim, B., Cronberg, T. & Virtanen, I.: Learning Regional Engagement. A Re-evaluation of the

Third Role of Eastern Finland universities.12:2003 Impiö, 1., Laiho, U.-M., Mäki, M., Salminen, H., Ruoho, K.,Toikka, M. & Vartiainen, P.: Ammattikorkeakoulut

aluekehittäjinä. Ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköt 2003–2004. Helsinki: Edita.13:2003 Cavallé, C., de Leersnyder, J.-M., Verhaegen, P. & Nataf, J.-G. : Follow-up review of the Helsinki School of

Economics. An EQUIS re-accreditation. Helsinki: Edita.14:2003 Kantola, I. (toim.): Harjoittelun ja työelämäprojektien benchmarking. Helsinki: Edita.15:2003 Ala-Vähälä, T.: Hollannin peili. Ammattikorkeakoulujen master-tutkinnot ja laadunvarmistus. Helsinki: Edita.16:2003 Goddard, J., Teichler, U., Virtanen, I., West, P. & Puukka, J.: Progressing external engagement. A re-evaluation

of the third role of the University of Turku. Helsinki: Edita.17:2003 Baran, H., Toivakka, P. & Järvinen, J.: Slavistiikan ja baltologian koulutuksen ja tutkimuksen arvioinnin

seuranta. Helsinki: Edita.1:2004 Kekäle, T., Heikkilä, J., Jaatinen, P., Myllys, H., Piilonen, A.-R., Savola, J., Tynjälä, P. & Holm, K.: Ammatti-

korkeakoulujen jatkotutkintokokeilu. Käynnistysvaiheen arviointi. Tampere: Tammer-Paino Oy.2:2004 Ekholm, L., Stenius, M., Huldin, H., Julkunen, I., Parkkonen, J., Löfström, E., Metsä, K.: NOVA ARCADA –

Sammanhållning, decentralisering, gränsöverskridande. Helhetsutvärdering av Arcada – Nylands svenskayrkeshögskola 2003. Tammerfors: Tammer-Paino Oy.

3:2004 Hautala, J.: Tietoteollisuusalan koulutuksen arvioinnin seuranta.Tampere: Tammer-Paino Oy.4:2004 Rauhala, P., Karjalainen, A., Lämsä, A.-M., Valkonen, A., Vänskä, A. & Seppälä, H.: Strategiasta

koulutuksen laatuun. Turun ammattikorkeakoulun kokonaisarviointi. Tampere: Tammer-Paino Oy.5:2004 Murto, L., Rautniemi, L., Fredriksson, K., Ikonen, S., Mäntysaari, M., Niemi, L., Paldanius, K., Parkkinen,

T., Tulva, T. , Ylönen, F. & Saari, S.: Eettisyyttä, elastisuutta ja elämää. Yliopistojen sosiaalityön ja ammatti-korkeakoulujen sosiaalialan arviointi yhteistyössä työelämän kanssa. Tampere: Tammer-Paino Oy.

6:2004 Ståhle, P., Hämäläinen, K., Laiho, K., Lietoila, A., Roiha, J., Weijo, U. & Seppälä, H.:Tehokas järjestelmä –elävä dialogi. Helian laatutyön auditointi. Tampere: Tammer-Paino Oy.

7:2004 Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintakertomus 2000–2003.Tampere: Tammer-Paino Oy.