PERUSTIETOA 2015 YRITTÄJYYSOPETUKSESTA … jos saisi valita vapaasti. Osuus on eu-rooppalaista alempaa keskitasoa. Erityises-ti nuorten asenteet yrittäjyyttä kohtaan ovat muuttuneet

YRITTÄJYYS SUOMESSA

PERUSTIETOAYRITTÄJYYSOPETUKSESTA

201120122013201420152016201720182019

2 3

YRITTÄJYYS SUOMESSA – PERUSTIETOA YRITTÄJYYSOPETUKSESTA

Aluksi

Yritystoiminnalla ja yrittäjyydellä on kes-keinen osa Suomen talouselämässä. Yrit-täjyys on kansantalouden liikkeellepaneva tuotannontekijä ja myönteisen hyvinvointi-kehityksen perusta. Yrittäjyysaktiivisuus ja kasvuyritysten määrä on kuitenkin kansain-välisesti vertaillen suhteellisen alhaisella ta-solla. Suomen yritysympäristö arvioidaan kansainvälisesti tasokkaaksi.

Yrittäjyys on koulutusjärjestelmässäm-me sisällytetty koulutukseen ja tutkintoihin yleissivistävässä, ammatillisessa ja korkea-asteen koulutuksessa. Tärkeää on jatkuvas-ti kehittää opintojen yrittäjyyssisältöjä. Yrit-täjyys tulee mieltää yhtenä uravaihtoehtona. Yrittäjyyskasvatuksella ja -opetuksella se-kä yrittäjyyden merkityksen korostamisella saadaan aikaan myönteisiä asenteita yrit-täjyyttä ja yrittäjämäistä toimintatapaa koh-

Sisältö

Aluksi .........................................................................................................................................................3

1 Yritystoiminta Suomessa ........................................................................................................................ 4

1.1 Yritykset ................................................................................................................................4

1.2 Yrittäjyyshalukkuus ja yrittäjät ............................................................................................ 7

2 Koulutus ................................................................................................................................................10

2.1 Yrittäjien ja väestön koulutustaso ..................................................................................... 10

3 Koulutus ja yrittäjyysopetus................................................................................................................... 13

3.1 Suomen koulutus- ja tutkintojärjestelmä ..........................................................................13

3.2 Oppilaitokset, opiskelijamäärät ja suoritetut tutkinnot .................................................... 14

3.3 Yrittäjyys koulutuksen eri asteilla .......................................................................................15

3.3.1 Yleissivistävä koulutus ............................................................................................15

3.3.2 Ammatillinen koulutus ............................................................................................15

3.3.3 Korkea-asteen koulutus .......................................................................................... 16

3.3.4 Yrittäjyys opettajien koulutuksessa ......................................................................... 16

Lopuksi .................................................................................................................................................... 18

Mistä lisätietoa? .......................................................................................................................................19

taan. Asenteisiin vaikuttamisen rinnalla on tärkeää tarjota myös yrittäjyyteen liittyvää tietoa ja taitoja koulutuksen tason ja luon-teen mukaisesti.

Tässä vihkosessa annetaan perustietoa suomalaisesta yrittäjyydestä ja kuvataan koulutusjärjestelmäämme yrittäjyysopetuk-sen näkökulmasta. Aineisto on tarkoitet-tu erityisesti yrittäjyysopetuksen tukimate- riaaliksi, opetushallinnon suunnittelun väli-neeksi sekä työelämää edustavien henkilöi-den tietolähteeksi.

Käytetyt tilastot perustuvat pääasiassa Suomen Yrittäjien jäsenrekisteriin, Tilasto-keskuksen tilastoihin sekä työ- ja elinkei-noministeriön julkaisemaan Yrittäjyyskat-saukseen 2010. Vihkonen on toteutettu yhteistyössä Suomen Yrittäjien ja Opetus-hallituksen kesken.

4 5


1. Yritystoiminta Suomessa

1.1 Yritykset

Yritysten määrä on kasvanut tällä vuositu-hannella keskimäärin 6 000 yrityksellä vuo-dessa. Vuosina 2006–2008 yritysten määrä kasvoi kuitenkin yli 10 000 yrityksellä vuo-dessa. Tämä on ollut nopeinta kasvua sitten laman jälkeen 1996–1997. Eniten on synty-nyt mikroyrityksiä eli alle 10 henkilöä työllis-täviä. Myös muiden pk-yritysten määrä on kasvanut – mm. yritysten kasvun ja suuryri-tysten ulkoistamisen kautta.

Yrityksen toiminnan kriittisintä aikaa ovat kolme ensimmäistä vuotta, jolloin noin kolmasosa yrityksistä lopettaa toimin-

tansa. Reilu puolet yrityksistä jatkaa toimin-taansa vielä viisi vuotta perustamisensa jäl-keen.

Yrittäjien määrä vaihtelee suhdanteen mukaan Tilastokeskuksen työvoimatutki-muksessa. Vuosina 2006–2007 yrittäjiä oli noin 230 000, mutta vuonna 2008 mää-rä nousi 240 000 ja vuonna 2009 yrittäjiä oli 251 000. Näistä työnantajayrittäjiä oli 90 000 ja yksinyrittäjiä 161 000. Yksinyrit-täjien osuus kaikista yrittäjistä on siten 64 prosenttia.

Kuva 1. Yritysten ja yrittäjien määrän kehitys. Tilastokeskus, yritysrekisterin vuositilasto ja työvoimatutkimus v. 2009.

270 000

260 000

250 000

240 000

230 000

220 000

210 000

200 000

190 000

180 000

170 0001990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008

Yritysten määrä Yrittäjien määrä

Vuonna 2009 Tilastokeskuksen yritysre-kisterin perusteella Suomessa oli 320 682 yritystä. Ilman maa-, metsä- ja kalataloutta yrityksiä oli 263 759. Näistä suuria eli 250 henkilöä tai enemmän työllistäviä yrityksiä oli 608 eli 0,2 prosenttia. Siten pk-yrityksiä oli 99,8 prosenttia kaikista yrityksistä. Suu-ri osa yrityksistä on vieläpä alle 10 henkeä työllistäviä mikroyrityksiä – 93,4 prosent-tia yrityksistä. Yrityksistä kaksi kolmasosaa työllistää vain yrittäjän itsensä.

Viime vuosina yritysten määrä on kas-vanut toimialoilla, joissa julkisella sektorilla on perinteisesti ollut vahva asema: sosiaali- ja terveyspalvelut, koulutus sekä muut yh-teiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut. Yrityksiä on syntynyt erityisesti myös rahoi-tukseen sekä liike-elämän palveluihin. Niin ikään rakentamisessa yritysmuotoinen toi-minta on lisääntynyt.

Kuva 2. Yritysten määrän jakautuminen henkilöstön koon mukaan v. 2009. Tilastokeskus, yritysrekisterin vuositilasto.

Mikroyritykset (1–9 hlöä)

Pienyritykset (10–49 hlöä)

Keskisuuret yritykset(50–249 hlöä)

Suuryritykset(250– hlöä)

246 331 (93,4 %)

14 486 (5,5 %)

2 334 (0,9 %)608 (0,2 %)

Kuva 3. Yritysten määrän jakautuminen toimialan mukaan v. 2009. Tilastokeskus, yritysrekisterin vuositilasto.

Kaupan alalla yrityksistä toimii 18 pro-senttia, rakentamisessa 15 prosenttia sekä ammatillisissa, tieteellisissä ja teknisissä palveluissa 12 prosenttia. Kuljetuksessa ja varastoinnissa sekä teollisuudessa toimii yhteensä 18 prosenttia yrityksistä. Muissa palveluissa yrityksistä toimii 36 prosenttia. Tällä tavalla tarkasteltuna Suomen voi sa-noa olevan palveluyhteiskunta.

Pk-yritykset ovat tärkeitä työllistäjiä. Ti-lastokeskuksen yritysrekisterin mukaan yri-tysten noin 1,4 miljoonasta (kokopäiväi-sestä) työpaikasta pk-yrityksissä on reilut 860 000, joka on 61 prosenttia koko yritys-sektorin työvoimasta. Keskisuurissa yrityk-sissä työskentelee vajaa viidennes henkilös-töstä, pienissä viidennes ja mikroyrityksissä neljännes.

Teollisuudessa työllistyy neljännes yksi-tyisen sektorin työllisistä ja rakentamisessa

Teollisuus

Rakentaminen

Kauppa

Kuljetus ja varastointi

Ammatillinen,tieteellinen ja tekninen toiminta

Muut palvelut

Muut toimialat

95 963(36 %)

2 770 (1 %)

22 470 (9 %)

41 186(15 %)

46 403(18 %)

22 872 (9 %)

32 095(12 %)

6 7


80 %

70 %

60 %

50 %

40 %

30 %

20 %

10 %

0 %09/2000 04/2004 01/2007 12/2009

Suomi USA

Kuva 7. Jos saisi valita yrittäjä- ja palkansaajauran välillä, yrittäjäuran mieluummin valitsisi: kehitys Suomi ja USA. EU komissio, eurobarometri 2010.

puolestaan 13 prosenttia. Palvelut ml. kaup-pa työllistävät tänä päivänä yli 60 prosent-tia.

Erityisesti pk-yrityksissä henkilöstön määrä on kasvanut viime vuosikymmenen puolivälistä. Uusista yrityksiin syntyneistä työpaikoista kolme neljästä on syntynyt pk-yrityksiin – ja kaikista uusista työpaikoista kaksi kolmasosaa. Pienet yritykset ovat li-sänneet henkilöstöään 62 prosentilla, kes-kisuuret 41 prosentilla ja mikroyrityksetkin 39 prosentilla, kun suurten yritysten henki-löstön lisäys on jäänyt 24 prosenttiin.

Kuten edellä voidaan havaita, on työl-lisyyskehitys ollut vahvaa myös yrittäjyy-den kautta. Yksinyrittäjien määrä on kasva-nut. Moni on näin ollen työllistänyt itsensä ryhtymällä yrittäjäksi. Työnantajayrittäjien määrä ei kuitenkaan ole juurikaan kasvanut. Sekä naisten että miesten yrittäjänä toimimi-nen on lisääntynyt. Yrittäjistä kolmasosa on naisia, mikä on korkea osuus Euroopassa.

Suosituin yritysmuoto on osakeyhtiö, joita oli 47 prosenttia vuonna 2009. Elinkei-nonharjoittajina toimi 40 prosenttia. Avoin-ten ja kommandiittiyhtiöiden osuus oli yh-teensä 11 prosenttia.

Pk-yritykset ovat kansantaloudellemme tärkeitä. Yritysten 336 miljardin euron liike-vaihdosta vuonna 2009 pk-sektorin osuus oli puolet. Yritysten liikevaihdosta valtaosa syntyy teollisuudessa ja kaupassa. Jalostus-arvostakin yli 40 prosenttia syntyy pk-yrityk-sissä.

Pk-sektorin osuus BKT:sta on reilu 40 prosenttia. Tuonnista pk-yritysten osuus on 23 prosenttia ja viennistä 10 prosenttia. Li-säksi on otettava huomioon, että monet pk-yritykset toimivat alihankkijoina suuryrityk-sille, joiden tuotteita ja palveluita viedään ulkomaille. Pk-yrityksistä runsaan neljän-neksen tuotteita viedäänkin ulkomaille suo-raan tai osana toista tuote- tai palvelukoko-naisuutta.

Pk-yritykset myös turvaavat tulevaisuut-ta. Perinteisistä kiinteistä investoinneista pk-yritysten osuus on noin puolet sekä tut-

Kuva 4. Yritysten jakautuminen henkilöstön määrän mukaan v. 2009. Tilastokeskus, yritysrekisterin vuositilasto.





519 467 (38 %)

346 727(25 %)

280 230(20 %)

235 818(17 %)

kimus- ja kehityspanostuksista 20 prosent-tia eli samaa luokkaa kuin julkisen tutkimus- ja koulutussektorin osuus.

Kuva 5. Yritysten määrän jakautuminen oikeudellisen muodon mukaan v. 2009. Tilastokeskus, yritysrekisterin vuositilasto.

Osakeyhtiö

Osuuskunta

Muut oikeudel-liset muodot

Yksit. elinkeinon harj.

Avoin yhtiö

Kommandiittiyhtiö

123 436(47 %)

7 084 (3 %) 20 584(8 %)

107 306(40 %)

1 603 (1 %)

3 746 (1 %)

Kuva 6. Yritysten liikevaihdon jakautumi-nen henkilöstön koon mukaan v. 2009. Tilastokeskus, yritysrekisterin vuositilasto.





1.2 Yrittäjyyshalukkuus ja yrittäjät

Suomalaisten suhtautuminen yrittäjyyteen on erittäin myönteistä. Myös suhtautumi-nen mahdollisuuteen toimia itse yrittäjänä on muuttunut positiivisemmaksi. Yli 40 prosenttia suomalaisista haluaisi toimia mieluummin yrittäjänä kuin palkansaaja-na, jos saisi valita vapaasti. Osuus on eu-rooppalaista alempaa keskitasoa. Erityises-ti nuorten asenteet yrittäjyyttä kohtaan ovat muuttuneet myönteisemmiksi.

Suomalaisten mielissä yrittäjänä toi-mimisen haittapuoliksi mainitaan talou-dellinen epävarmuus sekä mahdollisesti epäsäännölliset työajat ja pitkät työpäivät. Yrittäjäksi ryhtymisen puolesta puhuvat työn itsenäisyys ja vapaus, mahdollisuus vaikuttaa ja itsenäinen päätäntävalta, mah-dollisuus menestyä, oma ajankäyttö sekä it-sensä toteuttamisen mahdollisuus.

Yrittäjistä kolmasosa eli 83 000 vuon-na 2009 oli naisia. Yksinyrittäjistä naisten osuus oli 39 prosenttia. Suomessa naisten osuus yrittäjistä (pl. maatalous) on EU-mai-den korkeimpia. Suomalaisten naisyrittäji-

52 mrd.(17 %)

58 mrd.(17 %)

55 mrd.(17 %)

166 mrd.(49 %)

8 9


en koulutustaso on hieman EU-15:n keski-arvoa korkeampi.

Yrittäjät ovat palkansaajia ikääntyneem-piä. Yrittäjistä 27 prosenttia on 55 vuotta täyttäneitä, kun palkansaajista 17 prosent-tia on täyttänyt 55 vuotta. Suomen Yrittäjien, Finnveran sekä työ- ja elinkeinoministeri-ön Pk-yritysbarometrin perusteella seuraa-van viiden vuoden aikana yli 20 prosenttia pk-yrityksistä on potentiaalisen omistajan-vaihdoksen edessä. Tämä tarkoittaisi reali-soituessaan, että viiden vuoden aikana noin 50 000 yrityksessä tarvitaan uusi omistaja.

Yrittäjyysaste (yrittäjien osuus työllisis-tä) oli koko maassa keskimäärin 9,5 pro-senttia vuonna 2008. Maakunnista kah-deksan ylsi yli 10 prosenttiin: Itä-Uusimaa, Satakunta, Päijät-Häme, Keski-Pohjanmaa, Varsinais-Suomi, Etelä-Savo, Etelä-Pohjan-maa ja Pohjois-Savo. Matalin yrittäjyysas-te on Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla, Kanta-Hämeessä ja Pohjois-Karjalassa.

Kuva 8. Jos saisi valita yrittäjä- ja palkansaajauran välillä: kehitys, Suomi.EU komissio, eurobarometri 2010.

09/00

27%

68%

27%

69%

26%

69%

26%

70%

28%

68%

35%

55%

41%

54%

09/01 11/02 09/03 04/04 01/07 12/09

Palkansaaja Yrittäjä

100 %

90 %

80 %

70%

60%

50%

40%

30%

20 %

10 %

0 %

Kuva 10. Yrittäjien määrä ja osuus ikäryhmittäin (poislukien alkutuotantoja avustavat yrittäjien perheenjäsenet) 2008.Tilastokeskus, työvoimatutkimus.

15–34 vuotiaat

35–44 vuotiaat

Kuva 11. Yrittäjien määrän kehitys yrittäjän sukupuolen mukaan. Tilastokeskus, työvoimatutkimus 2010.

190 000

180 000

170 000

160 000

150 000

140 000

130 000

120 0001990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008

Miehet (vas. ast.) Naiset (oik. ast.)

90 000

80 000

70 000

60 000

50 000

40 000

30 000

20 000

Kuva 9. Syyt ryhtyä yrittäjäksi. Suomen uusyrityskeskukset ja Suomalaisen Työn Liitto 2010.

Itsenäisyys/ itsenäinen työ/ vapaus/oma vapaus/ riippumattomuus

Päätäntävalta/ saa päättää asioista/ vaikuttaa asioihin

Mahdollisuus menestyä/onnistua/ raha/ hyvät ansiot/ parempi toimeentulo/

voi itse vaikuttaa omaan tulotasoon

Oma ajankäyttö/ voi itse määrätä työ-tahdin/ työaikoihin voi vaikuttaa

Mielekäs työ/ itsensä/omien ideoiden toteuttaminen/ luovuuden käyttö

Tekee työtä itselle/ itse vastuussa/ on oman onnensa seppä

Saa olla oman itsensä herra/pomo

Itsensä työllistäminen/ jos menettäisin nykyisen työni/ ei olisi muuta työtä

Hyvä mielenkiitoinen liikeidea

Pitää yrittäjyyttä...

Erittäin/melko houkuttelevana, n=375

Ei kovin/lainkaan houkuttelevana, n=464

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

4834

289

2215

168

136

92

76

53

35

48 000(19 %)

62 000(25 %)

70 000(28 %)

69 000(28 %)

45–54 vuotiaat

55–74 vuotiaat

10 11


Perusaste

Kuva 13. Koko väestön ja yrittäjien jakautuminen koulutusasteen mukaan v. 2008.Tilastokeskus, väestön koulutusrakenne ja Suomen Yrittäjät, jäsenrekisteri 2010.

40 %

35 %

30 %

25 %

20 %

15 %

10 %

5 %

0 %Ylioppilas Ammatillinen

koulutusOpistotasoinen

koulutusAmmattikorkea-

koulutusYliopisto

15 %

21 %

4 %

9 %

31 %

37 %

30 %

15 %

6 % 6 %

14 %12 %

Suomen Yrittäjät Suomen väestö

Perusaste

Kuva 14. Nais- ja miesyrittäjien jakautuminen koulutusasteen mukaan v. 2009.Tilastokeskus, väestön koulutusrakenne ja Suomen Yrittäjät, jäsenrekisteri 2010.

40 %

35 %

30 %

25 %

20 %

15 %

10 %

5 %

0 %Ylioppilas Ammatillinen

koulutusOpistotasoinen

koulutusAmmattikorkea-

koulutusYliopisto

17 %

9 %

4 % 5 %

34 %

24 %

28 %

36 %

5 %8 %

12 %

18 %

Miesyrittäjät Naisyrittäjät

2. Koulutus

2.1. Yrittäjien ja väestön koulutustaso

Muuta väestöä selvästi suurempi osuus yrittäjistä on saanut opistotasoisen koulu-tuksen. Myös korkeasti koulutettujen osuus yrittäjissä on koko väestöä korkeampi. Vas-taavasti perusasteen tai ammatillisen kou-lutuksen saaneiden osuus on matalampi.

Naisyrittäjät ovat miesyrittäjiä koulu-tetumpia. Naisyrittäjistä 18 prosenttia on saanut yliopistokoulutuksen, kun miehis-tä sen on saanut 12 prosenttia. Naisyrittä-jistä ammattikorkeakoulun on suorittanut 8 prosenttia miesyrittäjien osuuden jää-dessä 5 prosenttiin. Miesyrittäjistä am-matillisen peruskoulutuksen on saanut 34 prosenttia, kun naisyrittäjistä sen on suorit-tanut 24 prosenttia.

Uusissa vuoden 2004 jälkeen peruste-tuissa yrityksissä yrittäjinä toimivien kou-lutustaso on kauemmin toimineita yrittä-jiä selvästi korkeampi. Ammattikorkea- tai yliopistokoulutuksen saaneiden osuus täl-laisista yrittäjistä on yli neljännes, kun van-hempien yritysten omistajista reilu 15 pro-senttia on korkeammin koulutettu. Uusien yritysten yrittäjien korkeampi koulutustaso korostuu etenkin vanhemmissa ikäluokissa.

Kaikkein nuorempien yrittäjien joukos-sa korostuu ammatillinen koulutus. Kou-lutusjärjestelmän muutoksia seuraten nuo-remmissa yrittäjissä on enemmän ammat-tikorkeakoulutuksen saaneita, kun taas van-hemmissa yrittäjissä opistotasoisen koulu-tuksen saaneita.

Kuva 12. Yrittäjyysaste maakunnittain v. 2008. TIlastokeskus, työvoimatutkimus.

12 %

10 %

8 %

6 %

4 %

2 %

0%

8,0 % 8,0 %

8,6 % 8,7 %9,0 % 9,1 % 9,1 % 9,1 % 9,2 %

9,5 % 9,6 % 9,8 %10,1 % 10,1 % 10,2 % 10,2 % 10,3 %

11,0 %11,5 %

11,7 %

Poh

jois

-Poh

jan

maa

Poh

jan

maa

Kan

ta-H

äme

Poh

jois

-Kar

jala

Uu

sim

aa

Ete

lä-K

arja

la

Kai

nu

u

Kym

enla

akso

Kes

ki-S

uom

i

Kok

o m

aa

Lap

pi

Pir

kan

maa

Poh

jois

-Sav

o

Ete

lä-P

ohja

nm

aa

Ete

lä-S

avo

Vars

inai

s-S

uom

i

Kes

ki-P

ohja

nm

aa

Päi

jät-

Häm

e

Sat

aku

nta

Itä-

Uu

sim

aa

12 13


3. Koulutus ja yrittäjyysopetus

3.1 Suomen koulutus- ja tutkintojärjestelmä

Kuva 17. Suomen koulutusjärjestelmä

Kuva 15. Eri ikäisten ja eri aikoina yritystoiminnan aloittaneiden yrittäjien jakautuminen koulutusasteen mukaan v. 2009. Suomen Yrittäjät, jäsenrekisteri.100%

90 %

80 %

70 %

60 %

50 %

40 %

30 %

20 %

10 %

0 %

Perusaste

Ylioppilas

Ammatillinen koulutus

Opistotasoinen koulutus

Ammattikorkeakoulutus

Yliopistotutkinto

31–40 vuotta 41–50 vuotta 51–60 vuotta 61–74 vuotta YhteensäEnintään 30 v.

Kuva 16. Eri ikäisen väestön jakautuminen koulutusasteen mukaan v. 2008.TIlastokeskus, väestön koulutusrakenne.

100%

90 %

80 %

70 %

60 %

50 %

40 %

30 %

20 %

10 %

0 %

Korkea-aste Ei tutkintoaKeskiaste

0–4

5–9

10–1

4

15–1

9

20–2

4

25–2

9

30–3

4

35–3

9

40–4

4

45–4

9

50–5

4

55–5

9

60–6

4

65–6

9

70–7

4

75–7

9

80–8

4

85–

Ylemmät korkeakoulututkinnot

Tohtorin-tutkinnot

Lisensiaatin-tutkinnotYliopistot

Alemmat korkeakoulututkinnot

Yliopistot

Työkokemus 3 v.

AmmattikorkeakoulututkinnotAmmattikorkeakoulut

YlioppilastutkinnotLukiot

Erikois-ammatti-

tutkinnot *

Ammatilliset perustutkinnot *

Ammatti- tutkinnot *

Ammatilliset oppilaitokset* koulutusta järjestetään myös

oppisopimuskoulutuksena

Perusopetus 7–16-vuotiaatPeruskoulut

Esiopetus 6-vuotiaat

Työkokemus 3 v.

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot

Yliopistot

14 15


Suomen koulutusjärjestelmä muodostuu

• yhdeksänvuotisesta yleissivistävästä perus- opetuksesta (peruskoulu), jota ennen lap- silla on oikeus osallistua vuoden kestä- vään esiopetukseen• peruskoulun jälkeisestä koulutuksesta, johon kuuluvat ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus• korkea-asteen koulutuksesta, jota annetaan ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa.

Aikuiskoulutusta on tarjolla kaikilla koulutusasteilla.

Oppilaitokset

Peruskoulut 2889 Peruskouluasteen erityiskoulut 138 Lukiot 398 Perus- ja lukioasteen koulut 38 Ammatilliset oppilaitokset 137 Ammatilliset erityisoppilaitokset 6 Ammatilliset erikoisoppilaitokset 35 Ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset 27 Palo-, poliisi- ja vartiointialojen oppilaitokset 1 Sotilasalan ammatilliset oppilaitokset 14

3.3 Yrittäjyys koulutuksen eri asteilla

3.3.1 Yleissivistävä koulutus

Perusopetuksen opetussuunnitelmauudis-tus toteutettiin vuosina 2004 – 2006 ja lu-kiokoulutuksen asteittain vuodesta 2005 lukien. Perusopetuksen opetussuunnitel-man perusteisiin 2004 on kirjattu aiheko-konaisuus ”Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys”. Vuonna 2003 lukion opetus-suunnitelman perusteisiin sekä vuonna 2004 aikuisten perusopetuksen ja lukiokou-lutuksen perusteisiin lisättiin aihekokonai-suus ”Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys”. Nämä toteutetaan oppilaitoksissa kaikkien oppiaineiden yhteydessä niille luonteen-omaisesta näkökulmasta ja oppilaiden ikä-kauden mukaisesti koulun oppimis- ja toi-mintakulttuurissa.

Yrittäjyyskasvatus ilmenee yleissivis-tävän koulutuksen eri asteilla eri tavoin. Perusopetuksessa painopiste on asen-teellisissa valmiuksissa, yrittäjämäisten ominaisuuksien ja toimintatapojen kehit-tämisessä sekä yrittäjyyden ymmärtämi-sessä yhteiskunnan toimivuuden näkökul-masta. Oppilaiden tulee oppia tuntemaan työelämää ja yritystoimintaa sekä saada pe-rustietoja kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen toiminnasta ja työnjaosta sekä tietoa yrittäjyydestä am-mattina.

Lukion yrittäjyyskasvatuksessa pääpai-non tulee olla käytännön harjoittelussa ja omakohtaisten osallistumis- ja vaikutta-miskokemusten luomisessa. Lukiokoulu-tuksen aikana opiskelijoiden tulee omaksua aloitteellisuus ja yritteliäisyys toimintata-vakseen, saada laajat tiedolliset valmiudet yrittäjyyden eri muodoista, mahdollisuuk-sista ja toimintaperiaatteista, ymmärtää työn merkitys sekä tuntea halua itse osal-listua lähiyhteisön, kotikunnan ja yhteiskun-nan toimintaan sekä elinympäristön yhtei-sen hyvän luomiseen.

3.3.2 Ammatillinen koulutus

Ammatillinen peruskoulutus tarjoaa käy-tännönläheisen väylän yrittäjyyteen. Vuo-desta 2010 lähtien ovat käytössä uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet. Tutkinnot sisältävät ammatillisiin opintoi-hin integroituja yrittäjyysopintoja vähin-tään viisi opintoviikkoa. Yrittäjyysopintojen kautta kaikki opiskelijat oppivat toimimaan työssään aktiivisesti ja yrittäjämäisesti, jot-ta he omalta osaltaan osaavat edistää työn-antajansa asiakassuhteiden ja toiminnan jatkuvuutta. Opiskelijat osaavat myös arvi-oida oman alansa liiketoimintaa, tuotteiden, palveluiden ja osaamisensa tuotteistamis-ta. Opiskelijat osaavat myös arvioida omia mahdollisuuksiaan oman ammattialansa yrittäjinä. Opiskelijat myös perehtyvät liike-toimintaan ja yrittämiseen käytännön työs-säoppimisjaksoilla oman alansa työpaikois-sa. Työssäoppimista sisältyy ammatillisiin tutkinnon osiin vähintään 20 opintoviikkoa. Osaamisensa jokainen opiskelija osoittaa ammattiosaamisen näytöissä työpaikoilla. Näyttöjä ovat arvioimassa myös työelämän edustajat.

Ammatillisissa perustutkinnoissa opis-kelijan on mahdollista valita omiin opin-toihinsa yrittäjyysopinnot, laajuudeltaan yhteensä 20 opintoviikkoa. Näiden yhtey-dessä opiskelijat ryhmässä tai yksin laati-vat yritykselleen liikeidean ja sen pohjalta liiketoimintasuunnitelman sekä toteuttavat ne ja opintojen päätteeksi lopettavat yrityk-sensä.

Näyttötutkintoina suoritetaan ammatil-lisia perustutkintoja, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja. Ammatti- ja eri-koisammattitutkintojen perusteisiin sisäl-tyy yrittäjyys pakollisena tutkinnon osana tai tutkinnon osiin integroituna tai yrittä-jyys on tutkinnon perusteiden valinnainen tutkinnon osa. Kun yrittäjyys on sisällytet-ty tutkinnon perusteisiin, järjestetään myös yrittäjyysosaamista tukevaa tutkintoon val-mistavaa koulutusta.

Kuva 18. Oppilaitokset oppilaitostyypin mukaan v. 2009. Tilastokeskus, koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset.

Kuva 19. Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat ja tutkinnot koulutussektorin mukaan v. 2009.Tilastokeskus, oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot.

Ammattikorkeakoulut 25 Yliopistot 16 Sotilaskorkeakoulut 1 Musiikkioppilaitokset 89 Liikunnan koulutuskeskukset 14 Kansanopistot 83 Kansalaisopistot 205 Opintokeskukset 11 Kesäyliopistot 20 Muut oppilaitokset 7 Oppilaitostyypit yhteensä 4154

Uudet Opiskelijat Tutkinnot opiskelijat

Peruskoulukoulutus 56 770 553 329 65 083Lukiokoulutus 38 054 112 088 32 643Ammatillinen koulutus 114 672 281 572 66 427Ammattikorkeakoulukoulutus 38 197 135 033 21 039Yliopistokoulutus 20 169 168 475 23 831Koulutussektorit yhteensä 267 862 1 250 497 209 023

3.2. Oppilaitokset, opiskelijamäärät ja suoritetut tutkinnot

16 17


Näyttötutkintojärjestelmään kuulu-vat myös erityiset yrittäjätutkinnot. Yrittä-jän ammattitutkinto on tarkoitettu henki-lölle, joka on yrittäjäurallaan alkuvaiheessa tai vasta suunnittelemassa omaa yritystä. Tutkintoon valmistavan koulutuksen aika-na hän saa tietoja ja taitoja, joiden hallin-ta edistää menestyksellisen yritystoiminnan käynnistämistä. Tutkinnon suorittamisen aikana hän osoittaa valmiutensa toimia yrittäjänä. Tutkintosuoritusten arvioinnin yhteydessä tutkinnon suorittaja saa koke-neilta yrittäjiltä arvioinnit omista yrittäjätai-doistaan. Yritysjohtamisen erikoisammatti-tutkinto on suunnattu kokeneille yrittäjille, jotka tutkinnon suorittamisen ja mahdol-lisen tutkintoon valmistavan koulutuksen aikana kehittävät yrityksensä strategiaa ja omia johtamisvalmiuksiaan. Lisäksi he ke-hittävät tutkintoprosessissa yrityksensä henkilöstöä, asiakkuuksia, taloutta, tuotan-toa tai kansainvälistymistä.

Näyttötutkintona voi suorittaa myös yri-tysneuvojan erikoisammattitutkinnon, jota ei ole suunnattu yrittäjille vaan heitä neuvo-ville asiantuntijoille, joilta edellytetään vah-vaa yrittäjyyden osaamista ja yritystoimin-nan tuntemusta.

3.3.3 Korkea-asteen koulutus

Korkea-asteen opettajien valmiuksia yrittä-jäkasvatukseen, yrittäjyyden opettamiseen ja sen edistämiseen tulee kehittää. Korkea-asteen koulutuksessa yrittäjyyttä voidaan edistää tukemalla yrittäjämäistä asennetta, synnyttämällä uusia innovaatioita ja panos-tamalla niiden pohjalta nousevaan yritys-toimintaan sekä vahvistamalla kasvuyrittä-jyyttä. Samalla tuetaan korkea-asteen roolia yritystoiminnan kansainvälistymisessä se-kä osaamisen ja innovaatioiden tiedonsiir-rossa. Tutkijakoulutuksessa yrittäjyysval-miuksien vahvistamisella voidaan avata uusia uramahdollisuuksia.

Tutkintotavoitteiseen koulutukseen liit-

tyvässä opintojen ohjauksessa ja opiske-lijoiden henkilökohtaisissa opintosuun-nitelmissa korostuu opiskelijan työuran hahmottuminen opintojen aikana. Harjoit-telua ja opinnäytetöitä voidaan suunna-ta yrittäjyysuravaihtoehdon edistämiseksi. Korkeakouluopiskelijoiden yrittäjyysopinto-ja tarjotaan valinnaisina opintoina yhä laa-jemmin kaikille opiskelijoille.

Ammattikorkeakoulut ovat tehneet yh-teisen yrittäjyysstrategian, jonka tavoitteena on, että kaikki opiskelijat saavat opintojen-sa aikana perustiedot ja -taidot yrittäjyydes-tä sekä voivat halutessaan syventää yrittä-jyysosaamistaan opinnoissa. Tavoitteena on, että yhä useampi ammattikorkeakoulun suorittanut opiskelija perustaa yrityksen ja että yritystoiminta olisi kestävällä pohjalla. Tavoitteena on myös lisätä pk-yrityslähtöis-tä tutkimus- ja innovaatiotoimintaa.

3.3.4 Yrittäjyys opettajien koulutuksessa

Ammatillisen opettajan muodollinen peda-goginen pätevöityminen tapahtuu pääsään-töisesti ammatillisessa opettajakorkeakou-lussa (AOKK). Opettajaopiskelija suorittaa siellä 60 opintopisteen laajuiset opinnot, joihin asetuksen mukaan kuuluu kasvatus-tieteellisiä perusopintoja, ammattipedago-gisia opintoja, opetusharjoittelua ja muita opintoja. Taustallaan hänellä on ammatti-korkeakoulun, aikuiskoulutuksen tai amma-tillisen peruskoulutuksen opettajan virkaan tai toimeen vaadittava koulutus ja työko-kemus. Suomessa toimii viisi ammatillista opettajakorkeakoulua, ja hallinnollisesti ne toimivat eri ammattikorkeakoulujen yhtey-dessä.

Yrittäjyys on aina ollut osa niin amma-tilliseen koulutukseen kuin ammatilliseen opettajankoulutukseenkin kuuluvaa työ-elämäosaamista. Viime aikoina yrittäjyyttä on ammatillisissa opettajakorkeakouluissa otettu opetussuunnitelmiin lähinnä valin-naisina sisältöinä. Tulevaisuudessa yrittä-

jyys pyritään integroimaan osaksi kaikkien ammatillisten opettajaopiskelijoiden opin-toja ja työelämäosaamista.

Luokan- ja aineenopettajaksi opiske-levilla on mahdollisuus sisällyttää tutkin-toonsa valinnaisia yrittäjyyskasvatuksen opintoja jokaisessa opettajankoulutusta an-tavassa yliopistossa. Valinnaisten opintojen tarjoajina ovat useimmiten talous- ja hallin-totieteiden tiedekunnat ja laitokset. Opinto-jen sisällöt ovat yrittäjyyteen ja liiketoimin-taosaamiseen painottuneita.

Muutamat kasvatustieteiden tiedekun-nat tarjoavat eri laajuisia yrittäjyyskasvatuk-

sen opintoja. Vuonna 2009 kolmessa opet-tajankoulutusyksikössä yrittäjyyskasvatus liittyi osaksi opiskelijoiden pakollisia opin-toja (Rauma, Vaasa ja Kajaani). Tilanne on kuitenkin kohentunut tästä, sillä moni yli-opisto ja niissä olevat opettajankoulutus-yksiköt kehittävät parhaillaan yrittäjyyskas-vatustaan. Esimerkiksi Helsingin, Turun, Jyväskylän, Oulun ja Lapin yliopistot ovat sitoutuneet asian edistämiseen. Tavoittee-na on, että vuoteen 2013 mennessä yrittä-jyyskasvatus on osa opettajankoulutuksen strategioita ja opetussuunnitelmia.

18 19


Lopuksi

Yrittäjyysopetuksen ja yrittäjyyskasvatuksen laajuus ja taso ovat parantuneet viime vuo-sina. Yhteiskunnassa tunnustetaan myön-teisen hyvinvointikehityksen ja yrittäjyyden yhteys. Vahvan pohjan yrittäjyyskoulutuk-sen vahvistumiselle tarjoavat niin Euroopan unionin tekemät linjaukset kuin kansalliset-kin linjauksemme. Esimerkiksi hallitusoh-jelmat, opetus- ja kulttuuriministeriön ke-hittämisstrategiat ja Yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivat, Korkeakoulupohjainen yrittä-jyys –muistio, Opetushallituksen vahvista-mat tutkintojen perusteet sekä koulutuksen järjestäjien omat yrittäjyyslinjaukset sekä ammattikorkeakoulujen yrittäjyysstrategia antavat tukevan pohjan yrittäjyyteen pereh-tymistä ja oppimista varten.

Myönteisistä yrittäjyysasenteista ja -opeista on hyötyä jokapäiväisessä toimin-nassa. Koulutusjärjestelmän eri tasoille teh-dyt yrittäjyyttä edistävät linjaukset, opetus-suunnitelmat ja ammatillisten tutkintojen

Mistä lisätietoa?

Tietoa ja tilastoja

www.yrittajat.fi

www.yrityssuomi.fi

www.tem.fi – yrittäjyyskatsaus

www.tilastokeskus.fi

www.oph.fi

www.minedu.fi

Yrittäjyyttä tukevaa toimintaa

www.nuoriyrittajyys.fi

www.yes-keskus.fi

www.yvi.fi

www.4h.fi

www.kerhokeskus.fi

www.finpec.fi

www.tat.fi

Tämä opas löytyy myös osoitteista:

www.yrittajat.fi/perustietoayrittajyysopetuksesta

www.edu.fi/aihekokonaisuudet/yrittajyys

perusteet osoittavat yrittäjyysasenteiden muuttuneen yhä myönteisemmiksi .

Yrittäjyyskasvatuksen ja -opetuksen merkitys on yksimielisesti hyväksytty yh-teiskunnassamme. 2010-luvulla tavoittee-namme tulee olla yrittäjyyskasvatuksen to-teuttaminen käytännön toiminnassa lähellä oppijoita, opettajia ja yrittäjiä. Sen vuoksi on määrätietoisesti kehitettävä yrittäjyys-kasvatukseen liittyvää pedagogiikkaa, yrit-täjyyskasvatuksen tutkimusta, yrittäjyyden huomioonottamista opetusmateriaaleissa sekä yrittäjyyskasvatuksen saamista laajak-si osaksi opettajien perus- ja täydennyskou-lutusta. Koulutuksen järjestäjien kumppa-neiksi yrittäjyyskasvatukseen tulee saada mukaan paikallisella tasolla toimivat yrit-täjät, yrittäjäjärjestöt ja muut yrittäjyyttä tu-kevat toimijat. Onnistumisen edellytykset paranevat, jos kaikki yrittäjyyden alalla pu-haltavat yhteen hiileen.

Suomen YrittäjätMannerheimintie 76 APL 99900101 Helsinki

Puhelin 09 229 221Faksi 09 2292 2980

[email protected]

2011

Documents

PERUSTIETOA 2015 YRITTÄJYYSOPETUKSESTA … jos saisi valita vapaasti. Osuus on eu-rooppalaista alempaa keskitasoa. Erityises-ti nuorten asenteet yrittäjyyttä kohtaan ovat muuttuneet