Oi, ihana

talviKissatalon NAUKU-MAIJAT

LOVIISA k 2010 k LOVISA

Fondue-padan

äärellä

Från Borgå

till lOvisa

TALVI-LehTI 08-09

Pikkukaupunki LOVIISA I PERNAJA I LAPINJÄRVI I LILJENDAL I RUOTSINPYHTÄÄ 2/2008

Säästäminen kannattaa aina. Aloita ajoissa Aktiassa!

Det lönar sej alltid att spara. Aktia för stora och små!

Brandensteininkatu 11 , 07900 LoviisaBrandensteinsgatan 11, 07900 Lovisapuh. / tel 010 247 5600Avoinna / Öppet: 9.30-16.30

3

INDEX

Merellistä pikkukaupunkielämää 87 kilometriä Helsingistä Småstadsliv med havsutsikt 87 km från Helsingfors

Pääkirjoitus

Pisaroita. Minne mennä, mitä tehdä ja kaikkea muuta mielenkiintoista pientä. Smått och gott, passa på!

Elämänlaatua etsimässä: Maalta kaupunkiin – Porvoosta Loviisaan

Ihana talvi!

Kerta Kallen ympäri. Vaelluksella Liljendalissa.

Elisabeth Lobbas löysi tien sydämeen.Pankkivirkailijasta shindo-hoitajaksi.

Halloo, onko hautomossa?Tiina Whiley auttaa uusia yrittäjiä.

Kauneutta ja hoitoa jo 25 vuotta.

Kampaaja aitiopaikalla.

Kulttuuripisaroita. Kirjallinen Loviisa ja muuta mielenkiintoista.

Arjen sankarit: Marja-Leenan naukumaijat

Helmiä ja murheenkryynejä.

Täältä tullaan elämä!Pikku Pietarin Piha on auttanut Loviisan alueen nuoria eteenpäin elämässä pian 14 vuotta.

Loviisa 2010 LovisaKuntaliitoksen valmistelu 2008-2009Organisation för beredningsskedet 2008-2009

Fondue-padan äärellä.Vietä tunnelmallinen ilta pimeydestä ja kyttilänvalosta nautiskellen.

Talven tapahtumakalenteri.

5

6

10

16

18

19

23

24

25

26

31

36

38

44

52

58

Loviisa-LovisaPäätoimittaja

Päivi Ahvonen

Toimituspäällikkö

Seppo Iisalo

AD

Päivi Ahvonen

Graafinen suunnittelija

Milla Ketolainen

peak press

Laivurinkatu 2

07920 Loviisa

(019) 535 552

www.peakpress.net

toimitus@peakpress.net

Tämän lehden kirjoittajat

Susa Heiska, Seppo Iisalo,

Reija Kokkola, Sini Korhonen,

Ulla Ora

Tämän lehden kuvaajat

Päivi Ahvonen, Susa Heiska,

Eeva Kangas, Virpi Lehtinen,

Ulla Ora, Arto Wiikari

Julkaisija

peak press & productions oy

Ilmoitusmyynti

Essi Niemelä

(019) 535 552

essi.niemela@peakpress.net

Paino

Art-Print Oy

ISSN 1796-4466

Kannen kuva

Virpi Lehtinen

Pikkukaupunki

Oi, ihana

talviKissatalon NAUKU-MAIJAT

LOVIISA k 2010 k LOVISA

Fondue-padan

äärellä

Från Borgå

till lOvisa

TALVI-LehTI 08-09

Pikkukaupunki LOVIISA I PERNAJA I LAPINJÄRVI I LILJENDAL I RUOTSINPYHTÄÄ 2/2008

www.loviisa.fi

Kodin paikka on Loviisassa Hemma i Lovisa

Kotiin Loviisaan

Katso www.loviisa.fi /~kotiin tai soita puh. (019) 5551. Se www.lovisa.fi /~hem eller ring tfn (019) 5551.

Löydä oma pikkukaupunkisi – tule kotiin Loviisaan!

Hitta din egen småstad – kom hem till Lovisa!

5

PääKIRjOITUSLEdAREN

Seuraava Pikkukaupunki ilmestyy toukokuussa 2009.Nästa nummer av Pikkukaupunki utkommer i maj 2009.

Pidetään yhdessä huoltaPäivänä eräänä satuin näkemään, miten ala-asteikäinen poi-ka ajeli polkupyörällä, vapauden huumassa, keskellä tietä, muusta maailmasta piittaamatta. Takki auki ja leveä hymy kasvoillaan. Ojensin poikaa sillä tavalla kivasti, kuin toivoi-sin, että joku muu aikuinen kohtelisi omia lapsiani heidän töpeksiessään. Kerroin asiasta myös pojan vanhemmille, koska satuin tie-tämään, keitä he ovat. Tarvitaan kuulemma kokonainen ky-lä kasvattamaan yhtä lasta, totesivat pojan vanhem-mat vanhan sananparren mukaisesti.

Näinhän se on. Pidetään yhdessä hyvää huolta jälki-polvestamme, joka puoles-taan huolehtii meistä sitten kun sen aika tulee. Jokaisella lapsella on oike-us turvalliseen lapsuuteen – niin liikenteessä kuin ko-tonakin.

Päivi Ahvonenpäätoimittaja

Låt oss bry oss om tillsammansHäromdagen såg jag en pojke i lågstadieåldern komma cyk-lande mitt på gatan. Hans tankar var långt borta och han var knappast medveten om omvärlden. Jackan fladdrade och an-

siktet log som en sol. Jag tillrättavisa-de pojken utan att gräla på honom, så som jag hoppas att alla vuxna gör då barn glömmer bort sig. Jag berättade om den vådliga cy-kelfärden för pojkens föräldrar efter-som jag råkar känna dem. ”Det be-hövs tydligen en hel by för att upp-fostra ett barn”, suckade föräldrar-na.

Visst är det så. Låt oss tillsammans ta hand om barnen i vårt samhälle – tids nog tar de hand om oss! Alla har rätt till en trygg barndom – såväl hemma som i trafiken.

Päivi Ahvonenchefredaktör

6

Loviisa on melkoinen lintuko-to, jos vertaa isojen kaupunkien meininkiin. Silti myös Loviisas-sa on rötöstelijöitä ja pitkäkynti-siä. Murrot ovat olleet uutisaihei-ta Loviisan paikallislehdissä vii-me aikoina.

– Mielestäni jokaisen kaupun-gin palveluihin kuuluu myös luk-kosepän liike, Kimmo Knuutti-la Loviisan Lukko Oy:stä perus-telee viime keväistä tuloaan kau-punkiin.

Kimmo Knuuttila on toiminut 25 vuotta lukkosepän ammatis-sa, joten hommat hoituvat sut-jakkaasti. Eritoten kiirettä pitää

silloin, kun asiakas on joutunut pulaan avainten kadottua.

– Hätätapaukset pyrin selvit-tämään heti. Jos asiakas epäilee avainten joutuneen vääriin kä-siin, sarjoitan lukot uudelleen. Lukossa on haittalevyjä ja välile-vyjä, jotka vaihdan lukon sisällä.

Yritykset ja yksityiset työllistävät häntä yhtä paljon.

– Luulisin, että loviisalaisissa kerrostaloasunnoissa ei ole lähes-kään niin paljon varmuuslukko-ja kuin esimerkiksi Helsingissä, jossa varmuuslukko on lähes jo-ka ovessa.

Omakotitaloissa on usein mon-

Koonneet: Päivi Ahvonen, Reija Kokkola

pisaroita

©Virpi Lehtinen

Nu är jul igen! Loviisasta leivotaan joulukaupunkia hankerahojen turvin. Hankkeen ideahan on siinä, että sen loputtua tuote, idea tai toimintamalli olisi elinkelpoinen ilman tukeakin. Se ei helppo tehtävä, mutta Loviisalla on siihen hyvät mahdollisuudet. Tun-gos ei ahdista, miljöö on upea ja monet tänäkin jouluna toteu-tettavat ideat ovat ainutlaatuisia ja yhteisöllisesti rakentavia.

WWP:stä syntyneet joulukodit ovat meidän lippulaivamme omintakeiseen joulutunnelmointiin, mutta tänä vuonna on tarjol-la paljon muutakin hienoa joulunalusajan tapahtumaa. Menkää, tehkää ja osallistukaa hyvällä mielin. Joulu on antamisen aikaa.

Lisätietoja tapahtumista sivun 44 tapahtumakalenterista.

© Arto Wiikari

Välilevyt kuntoon

TOnTTuPOLKu su 14.12.-pe 19.12.

klo 18-21.Wildemansgård, Isnäsintie 86Herkkuja, tonttuja, kahvila, joulupukki ja tunnelmaa!Tervetuloa! Vapaa pääsy!

lemmenmekko

Tarvitset vanhoja,

koinsyömiä venyneitä ja

vanuneita villapuseroita.

”Huovuta” ne

pyykkikoneessa ja

ompele mekko tai filtti,

tai jotain muuta mikä

lämmittää kylmällä.

ta ovea, ja jokaisen oven varusta-minen varmuuslukolla voi tul-la tyyriiksi. Lisäksi ikkunat ovat omakotiloissa ongelma. Hälytti-men voi saada hyvinkin viiden var-muuslukon hinnalla. Lukkoseppä tekee muutakin kuin ronklaa luk-kojen kanssa. Palveluun kuuluvat muun muassa kameravalvonnan, hälytysjärjestelmien ja oviautoma-tiikan asennustyöt.

– Tämä on kiva ammatti. Ei ole kahta samanlaista päivää, Kimmo hymyilee.

Loviisan Lukko Oy, Kuningattarenkatu 17

7

Mitä yhteistä on autolla ja kengällä? Ohja-uskulma tietenkin. Jos se on vialla, tulee ku-lumia. Näin kertoo Loviisan suutariverstaan suutari Pentti Haapakoski, joka on palvellut Loviisan alueen kengänkuluttajia kymmenen vuotta. Ei siis ole yhdentekevää, miten käve-let tai juokset.

– Kengät kuluvat eri käyttäjillä eri tavoin, hän muistuttaa.

Suutariliikettä kun vilkaisee, voisi päätel-lä, että tämä mies lähestulkoon asuu liikkees-sään. Kaikkialla on kenkiä, saappaita, vöitä ja laukkuja. Töitä näyttää riittävän. Pentti Haa-pakoski kuitenkin lupaa, ettei asiakkaan tar-vitse odotella pitkiä aikoja, jos työvaiheet ei-vät vaadi esimerkiksi kuivumista.

– Joku käy välillä kaupassa, toinen ehkä lu-kee lehden. Tavallaan olen pikasuutari, vaik-ka sitä en oikeasti olekaan, hän hymyilee.

Pentti tuli Kankaanpäästä Loviisaan kym-

menen vuotta sitten sattumalta, kun vaimo sai opettajan töitä Lapinjärveltä.

– Loviisan alueen ihmiset ovat oikein mu-kavia. Ruotsiksi palvelen huonosti, mutta il-man apua ei kukaan jää. Jos en ymmärrä, pyydän tulkkausapua.

Yleisimmin kysytty suutarin palvelu on kantalappujen uusiminen. Uusiakin kenkiä tuodaan kantalappu-uusintaan, sillä ne halu-taan vaihtaa pehmeämmiksi.

– Loviisalaiset huoltavat kenkiään hyvin, hoitotuotteita ostetaan mukavasti. Myös pohjallisia kysytään paljon.

Kun tarvitset suutarin apua, muista varata mukaan ihan oikeaa riihikuivaa.

– Vain käteinen käy. Näin voin pitää hin-nat huokeina, Pentti toteaa.

Penan Jalkine- ja ValjaskorjaamoMariankatu 27

MISTÄ KENKÄ PURISTAA?

jalkojen hyvä olo vaikuttaa koko kehon hyvinvointiin. Usein uusi kenkä

puristaa, mutta vanhalla on mukava tassutella. Kenkäraja kannattaa kunnostaa.

Pentti Haapakoski opiskeli itselleen käsityö-ammatin kymmenen vuotta sitten.

© Virpi Lehtinen

© Susa Heiska

Loviisalla on upea elokuvateatteri – Marilyn. Nykyinen elokuvateatterin pyörittäjä Tero Sai-nomaa on vuoden verran taannut sen, että Lo-viisassa voi käydä elokuvissa.

– Minulla oli pienenä kaksi unelmaa, tulla lentäjäksi tai saada oma elokuvateatteri. Jäl-kimmäinen toteutui vuokrattuani Marilynin, Tero hymyilee.

Ennen unelman toteutumista Tero poltti kynttilää kummastakin päästä IT-alalla. Siinä hötäkässä vaurioituivat kädetkin.

– Sain hermovian ranteisiin päätetyöskente-lystä. Elämänmuutoksen jälkeen palkkapussi pieneni, mutta elämän laatu parani.

Tero ei aio tehdä isoja muutoksia Marilynin ilmeeseen.

– Haluan, että se säilyy tällaisena perintei-senä, aidon tunnelman elokuvateatterina. Sa-li on suuri ja erittäin mukava. Niskat eivät kärsi edes eturivissä ja laitteet ovat erinomaiset.

Elämänlaatua elokuvista

Toim.huom! Käykää ihmiset elokuvissa, ettei niitä tarvitse pyörittää tyhjälle salille. On upeaa, että meillä on elokuvateatteri - ja vielä niin hieno!

8

Koonneet: Päivi Ahvonen, Reija Kokkola

droppar

Loviisan alueella syödään hyvin. Perinteikäs Lapinjärven leipomo tarjoaa aitoa lähiruokaa paikalliseen makuun. Kahvila-keittiö Kardemummassa voi herkutella läpi vuoden

lasiterassilla. Naposteltavaa voi tilata myös kotiin tai kokousväelle. Leipomo ja kahvila luovuttavat nyt yhden resepteistään Pikkukaupungin lukijoille.

tårta på tårta

Punajuuripasta chevréjuustolla ja pekonilla4-5 henk.6 pientä punajuurta (+ vettä keittämiseen)2 punasipulia1 kesäkurpitsapinjansiemeniä maun mukaan2 rkl oliviöljyä300 g keitettyä kierrepastaa170 g pekonia100 g chevré-juustoa (vuohenjuustoa)Isoja, varrellisia kapriksia

Kuori punajuuret ja punasipulit. Keitä punajuuria hieman (n.

10-15 min) kattilassa. Leikkaa keitetyt punajuuret, sipulit ja

kesäkurpitsa reiluiksi paloiksi ja laita ne uunivuokaan. Lisää

pinjansiemenet sekä valuta kasvisten päälle oliviöljy. Paista

uunissa n. 180 asteessa kunnes punajuuret ovat kypsät. Pais-

ta sillä aikaa pieneksi pilkottu pekoni rapeaksi ja keitä pasta

juuri ennen kuin otat vihannekset uunista. Sekoita pasta ja

pekoni uunijuuresten joukkoon uunivuokaan, lisää viimeise-

nä vuoan pinnalle chevréjuusto ja kaprikset. Tarjoa heti. Kas-

visruuan saat jättämällä pekonin pois. Voit korvata pekonin

lisäämällä esim. sokeriherneitä.

Joululimppuvesi 1 lvehnäjauho 1,5 kgruisjauho 300 ghiiva 200 gsuola 35 gperunamuusi 250 gmämmimallas 60 gsiirappi 350 gsokeri 175 g

Jauhon määrää tulee tarpeen mukaan

muuttaa. Vaivaa taikina hy-

vin. Anna levätä n. tun-

ti ennen leivontaa. Tee

500 g painoisia limppu-

ja. Nostata hyvin. Paista

n. tunti 200 asteisessa uunissa. Voitele pais-

ton jälkeen kuumana siirappivedellä.

HYVÄÄ LANDELTA Hyvää landelta, lupaa Lapinjärven Leipomon omistaja Harri Kiiski-nen. Hänellä on ollut 35 vuotta näpit taikinassa ja pullat uunissa. Leipomon hittituote on ehdotto-masti hampurilaissämpylä.

– Olemme niiden toiseksi suu-rin valmistaja Suomessa. Myös kolmioleivät ovat iso tuote meil-le, Harri kertoo.

Lapinjärven leipomo on toimi-nut 72 vuotta alueella.

– Meillä on paikallismakujen tuntemusta, hän lupaa.

Tässä Harri Kiiskisen juhlava joululimppuresepti.

Loviisan torin ja historialli-sen Raatihuoneen kupeessa si-jaitseva Kardemumma kutsuu kahville, lounaalle tai sämpy-lälle. Vitriinin edessä saattaa tulla tenka på: otanko suolais-

ta vai makeaa? Kahvilan uusi omistaja Mona

Möller aloitti lou-nastarjoilun ensin

keitoilla, mutta nyt on tarjolla muutakin.

– Kastikkeita, kiusauksia ja pastaruokia, hän luettelee.

Mona Möller kertoo keräil-leensä reseptejä vuosien varrel-la paljon. Ohessa hänen resep-tinsä kylmää talvipäivää läm-mittämään.

© Susa Heiska

© Susa Heiska

SUOLAISTA VAI MAKEAA?

© Päivi Ahvonen

ErikoisalammeYleislääketiede, keuhkotaudit, ihotaudit, naistentaudit, kirurgia, ortopedia, röntgenlääkäri-ultra-äänitutkimukset

Palvelut ja terapeutitHieroja, kiropraktikko, lymfatera-peutti (uusi), osteopaatti, puhe-terapeutti, psykologi

Loviisan lääkäriasema Ergo Kuningattarenkatu 11, Kauppakeskus Galleria 2.krs07900 Loviisa

www.loviisanlaakariasema.fi

Vaihde & ajanvaraus: (019) 517 2000

Työterveyspalvelua paikallis-tuntemuksella

Aukioloaikamme:Ma–To klo 07.30–18.00 Pe klo 07.30–14.00La klo 10.00–13.00

Loviisan lääkäriasema.

Sinua varten.

Lovely, Ihan oikeasti. meidän

loviisalaisten ei ole enää

mitään syytä mennä Porvoon

vanhan kaupungin putiikkeihin

tekemään löytöjä, ei ainakaan

kun meillä on Vanille Home.

Pieni puoti, vanhassa puutalossa,

täynnä toinen toistaan

ihanampaa tavaraa. Pientä

ja isoa. Tämän kauniimpaa

esillepanoakin saa hakemalla

hakea.

Vanille Home

Aleksanterinkatu 4, loviisa

sanoisi engelsmanni!

Piparkakkujen teko on hauskaa, ja niiden koristelussa käytetyn luovuuden määrä on rajaton, ainakin värillistä sokerikuor-rutetta käytettäessä! Kuka käski tehdä vain tonttuja ja possuja. Monille ih-misille alligaattorit, palmut, kissat, kaktukset ja sienet ovat jou-lua siinä missä perhonen ja elefanttikin. Hervot-tomia muotteja täytyy vähän hakea, mutta nii-tä löytää niin isoista tava-rataloista kuin pikkuisis-ta puodeistakin. Ja jos oikeasti on aikaa, voi aina eksyä internetin muottiviidakkoon; ainakin Ameri-kan ihmemaasta löytää mitä mielet-tömämpiä muotteja.

Palmu siellä, kaktus täällä

© Virpi Lehtinen

10

L

11

L

elämänlaatua etsimässäTeksti: Reija Kokkola Kuvat: Eeva Kangas

Maalta kaupunkiin – porvoosta LoviisaanKai Kurki-Suonio ja Hellevi von Schrowe muuttivat Porvoon maaseudulta Loviisaan

lähelle palveluita. Loviisan myönteisyys ja hyvä palvelutaso olivat heille iloinen yllätys.

Loviisa on kävelemisestä pitävän ihmisen unelmakaupunki. Kaduilta pääsee hetkessä metsän siimekseen tai huikaisevan kauniille näköalakukkulalle, jota halkoo idyllinen pati-kointipolku. Ja jos meri, vanhat omakotitalot ja niiden pihat kiehtovat mieltä ja silmää, tar-joaa Loviisa tähänkin täyden palvelun.

Hieman yli vuosi sitten Loviisa sai teilleen ja metsiinsä uuden kulkijan, jonka askeleet vievät joka päivä meren äärelle, oli se sitten sininen, musta, harmaa tai jään peitossa. Hän on Por-voosta Loviisaan puolisonsa Hellevi von Schro-wen kanssa muuttanut Kai Kurki-Suonio.

Usein Loviisaan tai sen lähikuntiin muut-taneet puhuvat halustaan päästä kaupungista maalle, ruuhkista maaseudun rauhaan. Hel-levi ja Kai sanovat muuttaneensa maalta kau-punkiin. He nimittäin asuivat Porvoon laita-milla, Yliken pikkukylässä, josta oli matkaa keskustaan 16 kilometriä.

– Asuimme pellon laidassa kylän ainoas-sa rivitalossa.

Ennen muuttoaan Loviisaan Kai ehti asua Porvoossa 21 vuotta ja Hellevikin 12 vuotta. Heille, kuten monelle muullekin Loviisan-muuttajalle Porvoo oli tuntunut ehdottomas-ti itäisimmältä kaupungilta asua. Pääkaupun-gin imu tuntuu ylettyvän juuri tuohon maa-giseen pisteeseen, ja siitä halutaan pitää kiin-ni, vaikkei mitään järkevää syytä olisikaan.

– Olin aina ajatellut, etten voisi asua Por-voota idempänä, Hellevi hymyilee.

Muutto tuli ajankohtaiseksi, kun erityises-ti Hellevi alkoi kaivata lähemmäksi kaupun-gin tunnelmaa, sen valoa ja hienoista sykettä-kin. Hellevi toivoi myös pääsevänsä julkisen liikenteen piiriin.

– Kun auto hajosi, emme päässeet mihin-kään muuten kuin naapurien tai sukulaisten kyydissä. Minusta se oli ahdistavaa.

Vaaka kallistui muuton puolelle myös muista syistä.

– Olin aikoinaan muuttanut Kain luokse asumaan, kun menimme yhteen. Toin tavarani

>>

Hellevin ja Kain talo rakennettiin vuonna 1917. Tuolloin talosta tuli koti neljälle perheelle.

hänen valmiiseen kotiinsa. Halusin kodin, joka olisi yhteinen alusta saakka, Hellevi kertoo.

TALO EI OLE KERTAKÄYTTÖTuOTE

Kai ja Hellevi alkoivat pyöriä Porvoon keskus-tan lähistöllä löytääkseen itselleen kaupunki-kodin. Kaihin oli juurtunut syvään omakoti-taloihminen jo hänen asuessaan nuoruudes-

12

saan Helsingin Puu-Käpylässä, joka on tun-nettu idyllisistä omakotitaloistaan.

– Siellä on mahtava miljöö, talot ovat hie-noja. Jo silloin tykkäsin kierrellä ihailemassa vanhoja, tyylikkäitä omakotitaloja.

Porvoossa tuntui olevan tarjolla melko runsaasti 60- ja 70-luvun taloja, mutta nii-den arkkitehtuuri ei yleensä miellyttänyt Kai-ta tai Helleviä.

Onneksi Kain ja Hellevin taloviehtymykset menevät yksiin. Eihän uudesta yhteisestä ko-dista voisi iloita, jos toinen ei viihtyisikään.

– Pari kertaa kävi niin, että toinen hieman innostuikin, mutta toinen ei. Kyllä se niin on, että kummankin pitää tuntea tuleva ko-ti omakseen.

Tutkiessaan 60–70-luvun taitteessa raken-nettuja taloja viesti niiden kunnosta tuli sel-väksi.

– Meille sanottiin, että voisimme asua kym-menen vuotta, minkä jälkeen pitäisi purkaa ja rakentaa uusi talo. Kyllä talon pitää olla sellai-nen, että sitä kannattaa laittaa kuntoon. Talo ei ole mikään kertakäyttötuote, Kai toteaa.

Olisihan Porvoossakin ollut upeita, vanho-ja omakotitaloja, mutta niiden hinnat ovat melko suolaisia.

– Budjetti täytyi pitää mielessä.

MOnELLE TuTTu TALO

Ja kuinka ollakaan, myös Hellevi ja Kai pää-tyivät Porvoon itäisen naapurikaupungin sy-leilyyn kuin vahingossa. Sisämaakaupunke-ja he eivät oikeastaan vakavissaan harkinneet-kaan, sillä ikänsä meren laineilla purjehtinut Kai kaipasi meren äärelle. Puoli vuotta enem-män tai vähemmän aktiivista etsiskelyaikaa te-ki tehtävänsä, ja katse kääntyi jo suopeammin Loviisan suuntaan. Kai ja Hellevi lähtivät kat-somaan ihanaa, vuosisadan alussa rakennettua valtavaa taloa, joka seisoo jämäkästi Haravan-kyläntiellä. Kumpikin ihastui heti arvokkaa-seen talovanhukseen, joka henkii aivan oman-salaista tunnelmaa. Myös suuri puutarha lisä-rakennuksineen tuntui heti omalta.

– Saimme talon lisäksi omena- ja kirsikka-puut sekä marjapensaat. Meidän vanhan ko-timme pihalla oli vain yksi karviaismarjapen-sas, Kai sanoo.

– Emme jostain syystä alkaneet istuttaa sin-ne mitään. Täällä kaikki odotti jo valmiina, Hellevi hymyilee.

Talossa on ehtinyt asua yksi jos toinenkin

>>

Hellevi ja Kai nauttivat puutarhan antimista.– Omenapuut olivat tänä syksynä tuottoisia.

loviisalainen ennen Kaita ja Helleviä. Kamari ja kyökki -aikoina taloa asutti jopa neljä per-hettä. Lisäksi siinä toimi puusepänmyymälä.

– Tutustuttuani loviisalaisiin olen saanut kuul-la monen asuneen talossamme, Kai kertoo.

IHAnAT BuSSIT, JALKAKÄYTÄVÄT JA VALOT

Kun Kai ja Hellevi päättivät muuttaa Lovii-san Haravankyläntien taloon, he eivät laskes-kelleet pinta-aloja tai huoneiden lukumäärää, niillä ei ollut merkitystä. Talon kauneus ja ti-laratkaisut viehättivät heitä. Tuolle ajalle tyy-pillisesti talo on rakennettu läpikuljettavaksi, ja se koostuu monesta eri tilasta.

– Kun Pauliina-tyttäreni tuli ensimmäistä kertaa käymään, hän ihmetteli, että eihän tääl-lä ole lainkaan olohuonetta, Hellevi hymyilee.

Vuosisadan alussa rakennettu talo henkii aivan omanlaista tunnelmaa.

13

Niin, olohuoneita tai saleja on oikeastaan useampia. Ne ovat kodikkaita oleskelutiloja, ja talon yläkerrassa on ihan oma maailmansa. Vanhan rakennuksen rauhallinen henki val-litsee tukevissa huoneissa. Ikkunalasit taitta-vat kauniisti maiseman puutarhaan. Salin ik-kunasta vilahtaa tuttu vaalea bussinkylki. Se saa Hellevin hymyilemään.

– Ihanaa, kun on julkista liikennettä, katu-valot ja jalkakäytävät.

Hellevi työskentelee Porvoossa kouluavus-tajana auttaen maahanmuuttajalapsia koulu-tien alkuun. Työ pitää Hellevin tiukasti edel-leen Porvoossa. 16 kilometrin työmatka pite-ni aika rutkasti, vaikka tarkoitus oli muuttaa lähemmäksi työpaikkaa. Kain ja Hellevin po-sitiivisen laskutavan mukaan matka ei kuiten-kaan lisääntynyt kovinkaan paljon.

Jouko Hemmi muut-

ti Loviisaan kesäkuun

alkupuolella. Elämän

yllättävät käänteet

toivat hänet kaupun-

kiin. Jouko oli kutsut-

tu Islantiin työskente-

lemään matkatoimis-

ton markkinointipääl-

likkönä, mutta maan

talousongelmien ta-

kia hänen täytyi pala-

ta takaisin Suomeen

vuotta aiemmin kuin

oli suunniteltu. Jou-

ko halusi asettua Suo-

messa eteläiseen ran-

nikkokaupunkiin, jos-

sa on voimakas ruot-

sinkielinen kulttuuri.

Kuutta kieltä puhuva

matkailualan ammat-

tilainen on myös val-

mis tarjoamaan osaa-

mistaan paikallisilla

työmarkkinoilla.

– Kirjoitin Islannis-

ta sähköpostikirjeen muutaman eteläisen rannikkokaupungin kaupunginjohtajal-

le. Loviisan kaupunginjohtaja Olavi Kaleva vastasi viestiini jo seuraavana päivänä.

Sain kaupungista todella hyvän ja miellyttävän kuvan. Päätin muuttaa Loviisaan.

Vaa´assa painoi myös ystävieni Kain ja Hellevin muutto kaupunkiin, mutta ratkai-

sevaa oli se, että Loviisan kaupunginjohtaja vastasi viestiini.

Jouko ei ole katunut päätöstään. Hänen mielestään Loviisa on ollut juuri niin mu-

kava ja positiivinen kaupunki kuin ensikontakti antoi ymmärtää.

– Halusin heti tutustua palveluihin ja muihin asuinolosuhteisiin Loviisassa. Täällä

vallitsee miellyttävä palveluasenne, ilahduin palveluiden korkeasta tasosta.

Joukon mielestä Loviisa näyttää hyvää esimerkkiä muille pikkukaupungeille.

– Loviisa liputtaa myönteisen kehityksen puolesta, kulttuuria matkailun vahva-

na vetovoimatekijänä nostetaan ja arvostetaan.

Kaupunginjohtaja Olavi Kalevan mielestä on ihan luonnollista vastata kyselyyn

Loviisasta mahdollisena kotikaupunkina.

– Hemmin yhteydenotto oli asiallinen, ja hän osoitti olevansa kiinnostunut Lovii-

sasta ja täällä työskentelemisestä, hän kommentoi.

Jouko Hemmi viihtyy uudessa kotikaupungissaan.

>>

Kirje toi Loviisaan

14

Från landet tills sta`n – från Borgå till Lovisa

– Voimmehan ajatella, että ennen oli 16 ki-lometriä matkaa ja nyt matka on vain 24 ki-lometriä pitempi, Kai laskee.

Kailla ei työmatkaa olekaan. Hän ohjelmoi oppimispelejä etenkin bisnes-käyttöön, ja fir-man toimintaa voi pyörittää kotonakin. Mie-luiten hän menee linja-autolla Helsinkiin sil-loin kun on tarvis.

– Käyn alan messuilla ja palavereissa. On hienoa, kun ei tarvitse pähkäillä mihin saan auton parkkiin.

AARTEEnETSInTÄÄ

Loviisan palveluhenkisyys yllätti Kain ja Helle-vin. He eivät säästele sanojaan kiitellessään lovii-salaisten yritysten, palvelujen ja yhteisöjen ystä-vällistä ja palveluhenkistä mentaliteettia. Muu-tos on ollut selkeästi parempaan suuntaan.

– Täällä palvellaan mukavasti ja joustavas-ti, käytit sitten kumpaa kotimaista tahansa, he toteavat.

Molempien mielestä pienessä kaupungissa asiointi ei ole liian byrokraattista ja kankeaa.

– Loviisan kaupungilla on myönteinen hal-lintokulttuuri, asiointi on mukavaa. Yksityi-sissä yrityksissä on luultavasti enemmän ha-jontaa palvelualttiudessa, Kai sanoo.

Asettuminen Loviisaan on tapahtunut omaa luontevaa tahtiaan. Kävipä melkein niin, että purjevene oli muuttaa kaupunkiin ennen purjehtijoitaan.

– Porvoosta oli vaikeaa saada venepaikkaa. Ajattelimme sijoittaa veneen Loviisaan jo ennen kuin löysimme tämän talon, Kai hymyilee.

Veneily on Kain intohimo, mutta suuri ve-ne teettää myös paljon työtä.

– Löytyisikö Loviisasta halukkaita ison ve-neen osaomistukseen, hän vihjaa.

Pariskunta ei stressaa, vaikka muuttolaati-koita on vielä purkamatta. Kain mielestä se on oikeastaan vain hauskaa.

– On kuin aarteen löytäisi, kun muuttolaa-tikosta tulee esiin jokin jo unohtunut esine. Unissani löydän uusia huoneita, joita innos-tuneesti alan mielessäni sisustaa, hän kertoo.

Hellevi nauttii uuden kodin tunnelmasta ja kauniiden ikkunoiden takaa pilkottavasta puutarhasta. Ja illan pimetessä myös maise-maa kauniiksi värjäävistä katulampuista.

– Olen joka päivä kiitollinen siitä, että saamme asua täällä, hän sanoo.

>>

Kai Kurki-Suonio och Hellevi von Schrowe flyttade

från landsbygden i Borgå till servicen i Lovisa. Stadens

positiva atmosfär och höga servicenivå blev en glad

överraskning för paret.

Text: Reija Kokkola Svensk översättning: Staffan Möller Bilder: Eeva Kangas

15

Lovisa är en drömstad för den som tycker om att flanera. Avstånden från gatorna i centrum till skogens frid och till stadens utsiktsplats är korta. För ett drygt år sedan fick Lovisa en ny flanör som promenerar ner till havet årets alla dagar, nämligen Kai Kurki-Suonio som flyttade till Lovisa från Borgå med sin hustru Hellevi von Schrowe. Hellevi och Kai, som ti-digare bodde i den lilla byn Ylike på 16 kilo-meters avstånd från Borgå centrum, säger att de har flyttat från landet till sta`n.

– Vi bodde vid en åker i byns enda rad-hus.

För paret, liksom för många andra som flyt-tat till Lovisa, kändes det tidigare nästan omöj-ligt att bo längre österut än i Borgå.

Flyttningen aktualiserades främst av att

Hellevi började sakna gator, torg, puls och kollektiv trafik.

Beslutet att flytta hade även andra orsaker.– Då vi började sällskapa flyttade jag in hos

Kai och nu ville jag ha ett hem som var ge-mensamt från början, säger Hellevi.

ETT HuS ÄR InGEn EnGÅnGSARTIKEL

Kai och Hellevi började leta efter ett nytt hem i närheten av centrala Borgå. Kai, som är en småhusmänniska, bodde som pojke i idyllis-ka Kottby i Helsingfors.

– Miljön och trähusen i Kottby var fan-tastiska.

Borgå har gott om småhus från 1960- och 1970-talen, men de tilltalade inte Kai och Hellevi.

– Husen från den tiden saknar stil och känsla, säger Kai rent ut.

– Vi fick ibland höra att huset kommer att orka ungefär ett decennium till, varefter det nog måste rivas och ersättas med ett nytt. Hus är väl inga engångsartiklar, säger Kai bestämt.

Visst finns det fina gamla hus i Borgå, men prislappen är i högsta laget.

– Det gällde att vara realist och tänka på budgeten, säger Kai och Helena med ett leende.

VÄLBEKAnT HuS

Kai, som alltid har bott i närheten av havet och är en inbiten seglare, kunde inte tänka sig att bo inne i landet. En dag åkte paret till Lovisa på upptäcktsfärd och stötte på ett vackert stort hus från början av förra seklet på Räfsbyvägen. Det blev kärlek vid första ögonkastet.

– Utöver huset fick vi en stor trädgård med äppel- och körsbärsträd, berättar Kai.

Huset, som har haft flera invånare före Kai och Hellevi, är välbekant för lovisaborna.

unDERBART MED BuSSAR, TROTTOARER OCH GATLAMPOR

Det var inte golvytan eller antalet rum som fick paret att bestämma sig för huset på Räfs-byvägen, utan byggnadens skönhet och ut-rymmesplaneringen. Huset har faktiskt flera vardagsrum eller salar. I alla utrymmen vilar en känsla av frid och ro och utanför fönstren

smälter trädgården ihop med den omgivande miljön. På gatan utanför kör en buss förbi.

– Det känns underbart att ha kollektiv tra-fik, trottoarer och gatubelysning.

Hellevi arbetar i Borgå. Trots att den ursp-rungliga avsikten var att flytta närmare ar-betsplatsen blev det tvärtom.

– Vi resonerar så att vägen till Hellevis ar-betsplats bara blev 24 kilometer längre än den var tidigare.

Kai, som är programmerare, arbetar he-mifrån. Då det behövs stiger han på bussen och åker till Helsingfors.

FLEXIBEL OCH POSITIV InSTÄLLnInG

Kai och Hellevi, som blev positivt överraskade av tjänstvilligheten i Lovisa, öser superlativer över den flexibla och tillmötesgående inställ-ningen hos stadens företag och myndigheter.

– Kunden står alltid i centrum, oavsett om hon eller han talar svenska eller finska. Staden har definitivt rätt inställning till sina invåna-re, säger Kai belåtet.

Idag har både paret och deras båt vuxit in i sin nya miljö.

– Det var svårt att få en båtplats i Borgå och vi hade faktiskt funderat på att hyra en båtplats i Lovisa långt innan vi flyttade hit.

Kai undrar lite försynt om det kanske finns någon som vill dela båten med honom.

Hellevi stortrivs i sitt nya hem och njuter av tillvaron bland träd, trottoarer och gat-lampor.

16

Oi, ihana talvi!Kooneet: Päivi Ahvonen, Susa Heiska, Sini Korhonen

Valitkaa joukostanne hippa, joka on pakkanen. Valitkaa myös aurinko. Loput leikkijät ovat pikkulintuja, joita pakkanen ottaa kiinni. Kun pakkanen on saanut kiinni pikkulinnun, tämä jähmettyy paikoilleen. Aurinko kiertää pelastamassa halaamalla pakkasen jäädyttämiä pikkulintuja. Jos leikkijöitä on kovin monta, voitte valita joukostanne useamman pakkasen ja auringon.

Voitte myös varioida peliä esimerkiksi niin, että kaksi pikkulintua on turvassa, kun ne muodostavat kahden henkilön parven ottamalla toisiaan käsikynkästä kiinni. Tämä kuvaa sitä, kuinka pikkulinnuilla voi olla lämpimämpää parven suojissa, eikä pakkanen pääse niihin käsiksi. Tietenkään tässä suojassa ei voi olla kauaa, esimerkiksi kolmeen tai viiteen laskeminen riittää.

Talvi tulee ja toivottavasti se luminen, sillä lumileikit ovat mitä hauskinta liikuntaa ja ul-koilua, ainakin jos lapsiin on uskominen. Jotta lumesta ja lumileikeistä on mahdollisuus nauttia, kannattaa pukeutua hyvin. Mikään ei ole niin tyl-sää kuin kastuminen tai pale-leminen.

Loviisan seudulla on valta-vasti mahdollisuuksia nauttia lumileikeistä – jos ja kun lun-ta saamme. Köpbackan hiek-kamontuilla voi turvallisesti pulkkailla, snoukata ja vaikka lasketella. Majaleikkejäkään ei tarvitse hylätä talvella.

Lumen ja jään valtakunnassa on ympäristökasvatuksellinen talviseen luontoon elämysten ja kokemusten kautta johdat-tava opetusmateriaalipaketti, josta saa hauskoja leikkivink-kejä vapaa-ajan talviretkeilyyn lasten kanssa.

Lataa materiaali veloitukset-ta esimerkiksi luontoon.fi tai ksymparistokasvatus.fi sivuilta, sieltä löytyvät myös ohjeet alla olevaan pakkashippaan.

pakkashippa

tule talvi luminen...

lIIkUTAAn YHDeSSÄliikuntatoimien loistoidea ”lasten

liikunnan ihmemaa” -tapahtumat laajenee kun eri seuroilla on mahdollisuus ottaa

tapahtuma haltuunsa. 18.1. tapahtumasta vastaa FC loviisa ja 15.2. Judoseura Arashi.

kannattaa mennä koko perheen voimin liikkumaan. Tapahtumat ovat maksuttomia ja ne kestävät

kello 14-16.

HIIHTOLADUT & KUNTOPOLUT

LOVIISA• Urheilupaviljongilta 1,2 km, 3 km ja 5 km valaistut radat, sekä 7,5 km ja 10 km radat• Harmaakalliolta 3 km valaistu, yhdysreitti Valkoon 7 km• Valkossa 1 km ja 3 km valaistu rata sekä 5 km rata ja yhdysreitti Harmaakalliolle 7 km

RUOTSINPYHTÄÄ• Tesjoki, yhdysrata Loviisan laduille• Kirkonkylän kuntorata 3 km, valaistu• Ruotsinkylä, 2,8 km valaistu ja 1,7 km• Vastilan kuntorata 1,3 km valaistu

PERNAJA• Koskenkylä, Agricolahallilta 2 km valaistu rata• Pernajan kirkonkylän jääkaukalolta 1,4 km valaistu sekä 4 km rata, josta valaisematonta 2,5 km• Isnäsin urheilukentältä 2 km valaistu rata

LAPINJÄRVI• Korsmalmi, 1,9 km valaistu• Porlammin kylä, 1 km valaistu

LILJENDAL• Andersby, 1,2 km valaistu• Sävträsk, 1,5 km valaistu

Hiihtämään!Liljendalissa pääsee hiihtämään pururadan ladulle. Latu alkaa läheltä kuutostien ja Kirkkotien risteystä, noin 100 metriä Kirkkotietä eteenpäin. Latu pidetään kun-nossa vähänkin lumen aikana. Hiihtokoulu ja hiihtokilpailut kuuluvat talven oh-jelmaan. Pimeään aikaan ladulle voi kytkeä valaistuksen pukukopin ulkoseinästä.

Victor Meriheinä huolehtii Liljendalin ladusta.

gardinstygergarn

sytillbehörpresenter

verhokankaitalankoja

ompelu­tarvikkeitalahjatu­otteita

Drottninggatan 1607900 LOVISATel. 040 538 4108marimette@sulo.fi

Kuningattarenkatu 1607900 LOVIISAPuh. 040 538 4108marimette@sulo.fi

18

Syksyllä 2007 avattu Kallen kierros -vaellusreitti alkaa Liljenda-lin pururadalta – talvella hiihtoladulta – 6-tien ja Kirkkotien ris-

teyksestä. Matkan varrelle mahtuu monenlaisia mai-semia ja maasto-ja, suoalueita, kor-keita kallioita se-kä helpompia tie-osuuksia. Suunnilleen keski-vaiheilla reittiä si-

jaitsee lähdejärvi Tenan sekä korkealle näköalapaikalle raken-nettu viihtyisä kota, jossa voi levähtää ja vaikkapa grillata mak-karaa. Luontonähtävyyksien lisäksi matkan varrelle mahtuu pal-jon kiinnostavia tarinoita, kuten esimerkiksi legenda Kirstutien varrelle Isovihan aikana haudatuista hopeista ja muista aarteista - uskotaanpa siellä olevan niitä vielä tänäkin päivänä. Reitin voi kulkea myös osittain valitsemalla oikopolkuja. Puoliväliin lähelle kotaa ja Tenan-järveä pääsee autollakin.Kallen kierros on tehty talkoovoimin. Mukana ovat olleet muun muassa Liljendalin urheiluseura LIK, Lions-klubi sekä lukuisat yk-sityishenkilöt. Yksityisille maanomistajille kuuluu kiitos luvasta käyttää heidän maitaan.

Liljendalilainen Kalle Strömberg, mies vael-lusreitin takana.

Kerta Kallen ympäri!

VaellusreititTeksti ja kuvat: Susa Heiska

19

Elisabeth Lobbas

löysi tien sydämeen

Shindo-hoidossa sielukin

lepää, kun kehoa koskettavat

taitavat kädet. Pieni kipu on

paikallaan, mutta nukahtaa

myös saa. Joskus mieli

saattaa myllertää.

Teksti: Reija Kokkola Kuvat: Virpi Lehtinen

>>

20

Loviisalainen shindo-hoitaja Elisabeth Lob-bas auttaa asiakkaitaan rentoutumaan, voi-maan paremmin tai yksinkertaisesti hengäh-tämään arjen kiireiden keskellä. Shindolla py-ritään pitämään meridiaanit eli energiakana-vat auki. Jännityksessä lyhentyneet lihakset tai kiristynyt pinna venytetään normaaliin mittaansa shindon avulla. Kyseessä ei ole mi-kään kummallinen salatiede, sen periaate on varsin selkeä.

– Shindon avulla pyritään yksinkertaises-ti fyysisesti ja henkisesti parempaan oloon.

Suomeksi shindo tarkoittaa ”tie sydämeen”. Kun osaa rentoutua, osaa myös kohdata maa-ilman ja toiset ihmiset positiivisesti ja avoi-mesti, Elisabeth sanoo.

Shindon avulla ihminen pääsee lähemmäk-si itseään, omia tunteitaan ja sisään kirjoitet-tuja kokemuksiaan. Tosiaan, milloin olen-kaan viimeksi ajatellut, että kuka minä oi-kein olen. Mitä minulle kuuluu? Oman it-sen aistiminen on helpompaa, kun on rento ja levollinen. Hoidon aikana Elisabeth avai-lee hoidettavan meridiaaneja eli energiarato-

ja käyttäen shindo-otteissa käsiään, polviaan, kyynärvarsiaan ja jalkapohjiaan. Hän kosket-taa, sivelee, rapsuttaa ja painelee patjalla köl-löttelevää hoidettavaa. Kosketus tuntuu kuu-malta, rentouttavalta ja parantavalta. Mieli alkaa vaeltaa sisimpään, ja tunteetkin vaihte-levat laidasta laitaan.

– Jotkut nauravat, jotkut itkevät. Hoidon aikana on sallittua tuntea voimakkaitakin tunteita, mutta mikään pakko se ei ole.

Shindo-hoidon aikana voi tuntea pientä ki-puakin, mutta toisaalta tuntuu niin mukaval-ta, että alkaa nukuttaa.

– Jotkut jopa kuorsaavat, Elisabeth hymyi-lee.

Ihmisten reaktiot ovat erilaisia, sillä jokainen voi itse vaikuttaa siihen, millaiseksi hoidon ko-kee. Elisabeth ei voi, eikä haluakaan, vaikuttaa hoidettavan sisimpään kokemukseen.

– On jokaisen henkilökohtainen asia, mi-ten auki avaa sielunsa ja sydämensä.

VIIDAKKORuMPu SOI

Elisabethin elämän käännekohta tuli vastaan 90-luvun lopulla, kun hän itse kävi shindo-hoidossa. Silloin jotain avautui syvällä sydä-messä, ja hän tiesi, että hänestä tulee shindo-hoitaja ja -venytyskouluttaja. Pitkään pankki-virkailijana työskennellyt Elisabeth oli 90-lu-vun alussa yhteensä kolme vuotta äitiyslomal-la. Näiden vuosien aikana koettiin pankki-maailmassa isoja mullistuksia. Elisabethin pa-lattua äitiyslomiltaan työympäristö oli muut-tunut ja moni työkaveri oli entinen työkave-

Elisabeth ei unoh-da hoidossa pikku-varvastakaan.

– Moni unohtaa kiireen keskellä hengittää kun-nolla.

Shindo-hoidossa painellaan ja sivel-lään auki energia-kenttiä.

Kädet saavat oman hoitonsa.

Elisabeth tuntee käsissään, missä hoitoa tarvitaan.

Luonnosta saa voimaa syksylläkin.

>>

21

ri. Elisabeth ei enää tuntenut itseään osak-si joukkoa. Hän alkoi tosissaan miettiä, mitä elämällään tekisi.

– Kun ymmärsin, mitä shindo-hoito voi parhaimmillaan merkitä, ilmoittauduin heti shindo-opiskelijaksi. Syventävän jakson jäl-keen valmistuin vuonna 2003 shindo-hoita-jaksi ja -kouluttajaksi, mutta hoitotyön aloi-tin vaiheittain jo paljon aiemmin usean vuo-den opiskelujakson aikana.

Elisabeth ei ole markkinoinut hoitojaan. Parhaiten hän on tavoittanut hoitoa tarvit-sevat ihmiset tyytyväisen asiakkaan välityk-sellä. Viidakkorummun ääni on kiirinyt kau-as. Ilta-ajat ovat jo varsin varattuja. Hoitoa tulevat saamaan kaikenikäiset naiset, miehet ja lapset.

– Lapsille haetaan apua yleensä liialliseen vilkkauteen. Lapset ovat niin herkkiä, että heitä rauhoittelen usein rapsuttamalla. Ker-ron vanhemmille, miten kannattaa toimia il-lalla lasta rauhoitettaessa nukkumaan.

ELÄMÄ On TÄSSÄ JA nYT

Elisabethin käsissä tuntuu olevan taikaa. Pelk-kä kosketus, sively tai silkka lähelle tuominen rauhoittaa. Shindo-liinan läpi virtaa jännää energiaa. Jos ei välittäisikään tietää mitään meridiaaneista tai energioista, on selvää, et-tä toisen ihmisen kosketus on tärkeää. Shin-don periaatteisiin kuuluu ihmistä kunnioitta-va kosketus, joka muuttuu helposti mieliku-viksi. Tuntuu kuin pieni karhunpoikanen as-tuisi jalalle, kun Elisabeth hieroo omalla ja-

lallaan varpaita.– Nykyään mennään kovaa laput silmillä.

Ei muisteta, että elämä on tässä ja nyt. Kos-ketus unohtuu, Elisabeth sanoo.

Elisabeth ei utele turhia, mutta hän ky-syy, onko hoidettavalla joitain tiettyjä vaivo-ja, leikkauksia tai muita terveydellisiä seik-koja, jotka hän haluaisi Elisabethin ottavan huomioon hoitoa tehdessään. Aina ei tarvi-ta sanoja.

– Käteni tuntevat, missä kohdin on ongel-mia. Jäykkyyttä, jännitystä, blokkeja tai rasit-tuneita sisäelimiä.

Elisabethin käsien lisäksi rentoutumista vahvistaa rauhoittava musiikki. Hoidon ai-kana ei yleensä jutella, mutta sen loputtua noin tunnin ja viidentoista minuutin kulut-tua on aikaa vielä istahtaa kupilliselle teetä. Hyvä niin, sillä olo voi olla todella hutera, kun energiat virtaavat uudella tavalla. Teen li-säksi Elisabeth tarjoaa itsehoito-ohjeita.

– Hoito jatkuu käynnin jälkeen itsestään asiakkaan kehossa. Keho tavallaan tekee itse hoidon, en minä, hän painottaa.

KEHOn KIELI KERTOO EnEMMÄn KuIn SAnAT

Elisabeth kertoo pitävänsä ihmisistä. Kun hoidettava saapuu hoitohuoneeseen, hän-tä kohtaavat varsin näkevät silmät. Elisabeth osaa tulkita kehon omaa kieltä.

– Kun sanat ja kehon kieli ovat ristiriidassa, luotan sanattomaan viestintään. Kun hymy ei ylety silmiin, tai jännitys ja stressi kurtistavat

”Hoidon aikana on sallittua tuntea voimakkaitakin tunteita, mutta mikään pakko se ei ole.”kehon kasaan, hän luonnehtii.

Jännitysten laukeaminen ja täydellinen ren-toutuminen kertovat shindo-hoidon onnistu-misesta. Jutella saa, jos siltä tuntuu.

– Vastailen ja kyselen intuitioni mukaan. Kun on koko päivän polvillaan maassa hoi-

taen ja rauhoittaen muita, luulisi välillä oman takin tyhjenevän totaalisesti.

– Saan myös itse energiaa hoidoista. Mut-ta olen silti usein työviikon jälkeen todella väsynyt.

Omaa kuntoaan Elisabeth hoitaa urheile-malla säännöllisesti.

– Käyn lenkillä, kuntosalilla, body ja mind -tunneilla sekä step-aerobicissa. Maatilan emäntänä minulle riittää fyysistä työtä ihan tarpeeksi kotonakin, hän naurahtaa.

Hoidon jälkeen Elisabeth neuvoo minua olemaan menemättä juoksulenkille, pelkkä kävely riittää. Eihän kerrota hänelle, että il-lalla energiaa oli niin paljon, että Sarvilahden maisemissa laukkasi joku muukin kuin pai-kallinen hirvi.

22

Shindoterapeuten Elisabeth Lobbas får si-na kunder att slappna av och må bättre. Be-handlingen öppnar meridianerna eller ener-gikanalerna.

– Avsikten med shindo är att må fysiskt och psykiskt väl. Då man kan koppla av förmår man bemöta världen och sina medmänniskor positivt och öppet, säger Elisabeth.

Shindo får en att se sig själv, sina känslor och sina erfarenheter.

Elisabeth öppnar kundens meridianer med hjälp av sina händer, knän, armbågar och föt-ter. Beröringen känns avslappnande och he-lande.

– Vissa skrattar och andra gråter. Starka känslor under behandlingen är tillåtna, men absolut inte nödvändiga. Människor reage-rar mycket olika på behandlingen, berättar Elisabeth.

DJunGELTRuMMAn KALLAR

Elisabeths liv förändrades i slutet på 1990-ta-let då hon själv fick shindobehandling. I bör-jan på decenniet var Elisabeth, som arbetade på bank, moderskapsledig i sammanlagt tre

år. Då hon återvände till arbetet hade arbets-miljön förändrats. Elisabeth upplevde att hon inte längre hörde till gemenskapen och börja-de fundera på sin framtid.

– Då jag förstod vad shindo har att erbju-da anmälde jag mig till en shindokurs. Efter fördjupande studier blev jag shindoterapeut och -instruktör år 2003.

Elisabeth har inte behövt marknadsföra si-na tjänster eftersom nöjda kunder har spridit ryktet om henne. Kundskaran omfattar idag barn, kvinnor och män.

– De barn som kommer till mig för be-handlig är ofta rastlösa och överlivliga.

VI LEVER HÄR OCH nu

Elisabeths nästan magiska händer lugnar med en lätt beröring. Shindo handlar om respekt-full beröring.

– I dagens hektiska värld glömmer vi lätt bort att vi lever här och nu och att närhet och beröring är viktiga element i livet, påpe-kar Elisabeth.

– Mina händer känner var problemet finns. De hittar styvhet, spänningar, knutar och an-

strängda inre organ.Elisabeths beröringar ackompanjeras av ro-

fylld musik. – Behandlingen fortgår i kundens kropp

även efter besöket. Egentligen är det kroppen själv som utför behandlingen, inte jag.

KROPPSSPRÅKET SÄGER MER Än TuSEn ORD

Elisabeth tycker om och förstår människor. Då kunden stiger in hos Elisabeth ser hon sa-ker som kunden inte själv vet om. Hon tol-kar kroppens språk.

– Shindobehandlingen får spänningarna att släppa och kroppen att slappna av. Kunden får gärna prata och jag svarar på intuition

– Trots att behandlingen ger mig själv ener-gi är jag ganska slut efter arbetsveckan.

Elisabeth sköter sin egen fysik med regel-bunden motion.

- Jag joggar, går på gym och sysslar med bo-dy- och mindträning och step-aerobic. Dess-utom får jag gott om fysisk träning hemma som bondhustru, säger Elisabeth leende.

Elisabeth Lobbas fann den rätta vägen

Text: Reija Kokkola Svensk översättning: Staffan Möller Bilder: Virpi Lehtinen

Skickliga händer skänker kroppen och själen ro.

23

Mitä yrityshautomo tekee ja miksi? Ja kuka si-tä rahoittaa? Itä-Uudenmaan yrityshautomon vetäjä Tiina Whiley saapui tenttipenkkiin.

Yrityshautomo lupaa tukea kasvu- ja kehit-tymishakuisia yrityksiä. Mitä tämä tarkoit-taa käytännössä?

– Se tarkoittaa sitä, että hautomoon osal-listuvat yrittäjät saavat juuri heille tarpeel-lista asiantuntijatukea, esimerkiksi toimiala-kohtaista tai liikkeenjohdollista konsultoin-tia. Ja tietysti myös koulutusta yrittäjyydes-sä, johtamistaidossa, juridiikassa, laskenta-toimessa, tuotteistuksessa ja monessa muus-sa yhteydessä.

Minkälaisille yrityksille palveluista on eni-ten hyötyä?

– Hautomon palvelut on tarkoitettu ensisi-jaisesti uusille ja kasvuvaiheen yrityksille. Yri-tyskohtainen räätälöity konsultointi on yk-si hautomon tärkeimmistä palveluista jäsen-yritykselle. Yrityksiä konsultoivat niin hauto-mon henkilökunta kuin tarkkaan valitut eri alojen asiantuntijat.

Yrittäjiä kiinnostaa, maksavatko nämä pal-velut, miten niihin pääsee osallisiksi ja kuka

vastaa koulutuksesta? – Jäsenyys on maksullinen. 750 euron vuo-

simaksu sisältää keskustelut ja hautomosuun-nitelman teon. Yrittäjä pääsee mukaan ver-kostoon, josta hän saa tiedot eri tapahtumis-ta ja koulutuksista.

– Yrittäjälle arvokkainta ja konkreettisinta on varmaan se sparraus, jota hän hautomosta saa. Me olemme tukena ja apuna, kun hau-tomosuunnitelma pitää viedä läpi ja toteuttaa käytännössä, Tiina Whiley sanoo.

Lisätietoja: Tiina Whiley, 050 512 3515

Sampo pankki palvelukSeSSaSi

loviisan konttori kuningattarenkatu 18

puh. 010 546 4323

lovisa kontor Drottninggatan 18 Tel. 010 546 4323

Sampo Bank Till Din TjänST

Halloo, onko hautomossa?

Itä-Uudenmaan yrityshautomo kuuluu Uudenmaan TE-keskuksen 14 yritys-hautomon verkostoon. Jäsenyrityksiä palvellaan mm. seuraavissa asioissa:

• yritysten lakiasiainpalvelut • kannattavuus- ja investointilaskelmat• liiketoimintasuunnitelmat • rahoitusyhtiöyhteistyö • liiketoiminnan tehostaminen • kansainvälistymisen aloittaminen • yritysten työllistävyyden tukeminen • uusien yritysideoiden

analysointipalvelut • toimialakohtaiset

asiantuntijapalvelut

Teksti: Päivi Ahvonen Kuva: Eeva Kangas

Palveleva kosmetiikkaliike

Kuningattarenkatu 9 (entinen karkkikaupan tila)

Vanha Viipurintie 5, aVoinna joka päiVä klo 11-19

& kesäkahVila

Aleksanterinkatu 4, 07900 Loviisa, puh. 019-532100Avoinna ma-pe 10.00-17,00, la 10.00-14.00

muina aikoina sopimuksen mukaan

Kauttamme: sisustusneuvonta, somistus, stailaus, ompelu-palvelu, suunnittelupalvelu

Kaikkea kaunista kotiin, lahjaksi ym.

Aleksanterinkatu 2, 07900 Loviisa 019 535 979 ma-pe 9-17 la 9-13

tunnelmia, tuoksuja, hyvinvointia, harmoniaajouluun ja pukinkonttiin - luonnollisesti

Hyvän Olon Puoti✴ Laaja valikoima luomukosmetiikkaa✴ Kristallit ja lahjatavarat✴ Reilun kaupan tuotteita✴ Pesupähkinät

Aleksanterinkatu 8, (019) 501 677 ma-pe 10-17, la 10-13.30

Tervetuloa!

Arielle

Meiltä saat myös lahjakortit!

Hoitohuone ✴ Rentouttavia hoitoja, kysy lisää!

ALEKSANTERINKATU

KUNINGATTARENKATU

✴M

ANNERHEIM

INKATU

Loviisassa on kattavat hyvinvointipalvelutLoviisassa on pieneksi kaupungiksi suuri valikoima erilaisia hoitoja, itsehoitoja ja hemmottelupaikkoja. Meiltä löytyy niin akupunktiota kuin shiatsua, ja kaikkea lymfaterapiasta senshiniin sekä taktiilistimuloinnista intialaiseen päähierontaan. Yksi tärkeä ja keskeinen elementti näissä hoidoissa on, että asiakas rentoutuu ja pysähtyy. joku hoitomuoto sopii yhdelle ja toinen toiselle.

jos olet hyvinvointipalvelua tuottava yrittäjä, ota yhteyttä Pikkukaupunki-lehden toimitukseen ja kerro, mitä juuri sinun tarjoamasi hoito on. Kokoamme eri hoitomuodoista ”hoitopalveluiden aakkoset”. Ole yhteydessä toimitus@peakpress.net

Kauneutta ja hoitoa jo 25 vuottaTeksti: Reija Kokkola Kuva:Virpi Lehtinen

Kun nuori keskisuomalainen Jaana Kolu aikoinaan päätti perustaa kauneushoito-lan, hän sai alkusysäykseen voimaa tutuil-ta toimijoilta. Jaana Kolun Mariankadul-le aikoinaan perustettu kauneushoitola oli ensimmäinen Mirkku Kullbergin alulle luotsaama yritys.

– Hän toimi kirjanpitäjänäni ja aut-toi minua alkuun. Kiitos myös Mattilan Pirkolle, joka hankki ensimmäisen toimi-paikkani, Jaana kiittelee.

Sinnikkäästi ummikko-suomenkielinen nuori nainen päätti toteuttaa unelmansa kauneushoitolasta.

– Tullessani Loviisaan alku tuntui vähän kankealta. Olin tottunut iloisesti pulput-taviin keskisuomalaisiin. Onneksi miehe-ni Michael Vuojärvi on suomenruotsa-lainen, joten opin ruotsia sekä kotona et-tä työpaikallani.

Kolu-Vuojärven kauneushoitola on kes-tänyt tuulet ja tuiskut. Yrittäminen ei ai-na ole helppoa.

– Olen mennyt läpi pankkikriisit ja la-mat. Tuntuu, että pahoina aikoina ihmi-set hakevat lohtua itsensä hemmottelusta ja toisen ihmisen kosketuksesta.

Jaana käy tekemässä hoitoja myös muun muassa vanhustentalolla. Hänestä on tärkeää pitää yllä ammattitaitoa Suo-men kosmetologien yhdistyksen ja maa-hantuojien järjestämissä koulutustilai-suuksissa. Jaana on koko ajan tietoinen alan uusista tuulista.

– Koulutuspäivillä valitsen itseäni eni-ten kiinnostavat luennot. Uusia mielen-kiintoisia hoitoja tulee koko ajan, mut-ta perusasia, ihmisen kohtaaminen ja hä-nen hyvinvoinnistaan huolehtiminen, ei ole muuttunut vuosien saatossa, Jaana toteaa.

25

Kampaaja Jaana Häggblomin parturi-kampaa-mo A.Saukkosessa on mukavan kotoisa tunnel-ma. Liikkeessä on panostettu lämminhenkisyy-teen. Emäntä itse hymyilee silmät sikkarallaan, kun asiakas astuu sisään. Hän nauraa tuntevan-sa itsensä jokseenkin erilaiseksi käydessään kam-paamoalan yrittäjille järjestetyillä kursseilla.

– Minulla ei ole kilokaupalla meikkiä, en panosta rakennekynsiin eikä ympärilläni lei-ju tuoksupilveä.

Ulkoisia merkkejä ei tarvita pärjätäkseen kauneusalalla. Intohimo hiukseen riittää. Jaa-na on jatkanut Aune-äitinsä elämäntyötä me-nestyksekkäästi useista alalla koetuista myller-ryksistä huolimatta. Parturi-kampaamo täyt-ti lokakuussa kunnioitettavat 50 vuotta. Jaana aikoo jatkaa vielä pitkään.

– En lopeta ikinä. Olen pyytänyt työkave-reitani Mia Vihervuorta ja Kirsi Kuuselaa toimittamaan minut hoitoon siinä vaihees-sa, kun en enää näe missä asiakas istuu tai en

muista miten saksia käytetään, hän nauraa.Jaana on ollut aitiopaikalla seuraamassa

alan muutoksia.– Tuotteet ja välineet ovat kehittyneet val-

tavasti. Ennen sotkettiin värejä keskenään, nyt ne saadaan valmiina. Työvälineet ovat keventyneet.

Myös asiakkaiden vaatimukset ovat muut-tuneet.

– Ennen vanhaan tultiin kerran viikossa teettämään paplareilla kampaus, joka kesti koko viikon, hän muistelee.

Tämä oli siis Aune-äidin aikaan. Hän ei malttanut aina lopettaa töitä edes päästyään pitkän ja rankan päivän jälkeen kotiin. Koto-na oli oma kuivauslaite.

– Kerran isä hermostui, kun pihalla odotti pari rouvaa papiljottipusseineen, kun äiti tu-li töistä. Isä heitti kuivauslaitteen menemään, Jaana muistelee.

Jaanalla on vielä tallessa äitinsä vanhoja

Kampaamo-partureiden historia on mielenkiintoinen. Jaana Häggblom on seurannut koko ikänsä

alaa Loviisassa. Hän tietää myös mikä on verilautanen ja miksi kampaajia pidettiin kevytkenkäisinä.

Teksti: Reija Kokkola Kuva: Virpi Lehtinen

Jaana on vuosien varrella oppinut paljon myös ihmisistä. Hän katsoo ja kuuntelee kokonaisuutta.– Puhetapa, eleet, vaatetus ja ilme kertovat paljon. Hiukset laitetaan kokonaisuutta katsoen.

KAMPAAJA AITIOPAIKALLA

kampaamovälineitä.– Lupasin äidille säilyttää ne.

HÖYRYÄ JA VERILAuTASIA

Jaana ei ole varreltaan kovin pitkä, joten kam-paajan työasento on haastava. Kädet ovat ko-ko päivän hieman kohotetussa asennossa. Jumppa ja liikunta ovat olleet ratkaisu vai-voihin. Nykyään kampaajien työvälineet ovat kevyempiä kuin ennen, metallin sijasta käy-tetään muovia ja silikonia. Jaana on kuullut myös asiakkaiden kauhukokemuksia.

– Permanentti tehtiin seitsemän kilon metal-lirullilla joita yhdisti höyryletku. Siinä sai niska kyytiä. Sota-aikana oli vaikea saada varaosia, ja joskus höyry pääsi karkaamaan ja polttamaan päänahkaa. Eräs asiakkaani kertoi jääneensä yk-sin kuivauslaitteeseen muiden paettua pommi-tusta. Hän ei jaksanut nostaa painavaa laitetta. Ei siinä auttanut muu kuin rukoilla.

Jaana tietää paljon alansa historiasta. Mui-noin parturipalvelusta kerrottiin verilautasel-la, joka toimi kylttinä liikkeen ulkopuolella. Parturit toimivat myös kuppareina, ja veri va-lutettiin tällaiselle lautaselle. Monessa maas-sa palvelun tarjoajasta kertoi myös sinivalko-punainen pilari.

– Värit perustuivat siihen, että kuppaajat laittoivat veriset liinansuikaleet pilariin kuivu-maan, ja ne pyörivät tuulessa pilarin ympärille. Sininen merkitsi verisuonia. Aikoinaan muu-ten lääkärit ja parturit kuuluivat samaan am-mattikastiin.

Eikä tässä vielä kaikki. Jaana tietää, mik-si vielä 20–30 vuotta sitten kampaamoalan ammattilaisia pidettiin kevytkenkäisinä. His-toria on syyllinen tähänkin.

– Partureilla oli usein peräkammarissa ilo-talo. Tai ehkä kevytkenkäisyysmaine johtuu siitä, että olemme tavallista enemmän ulos-päin suuntautuneita, hän nauraa.

26

Pieni punainen mökki Pernajan kirkon vieres-sä ja omin käsin muokattu puutarha kutsuvat vieraat vastaan taiteilija Inge Löökin kotiin.

Riemastuttavia mummokortteja, jouluka-lentereja sekä paljon muita satumaisen kau-niita kuvia piirtävä Löök muutti Pernajaan vuonna 1996. Helsinkiläinen taiteilija on juurtunut paikkakunnalle.

Pernajassa on kaikki, mitä hän tarvitsee. Omalla mopolla pääsee ruokakauppaan ja bussilla tai naapurin autolla Loviisaan asi-oille. Helsingissä tarvitsee käydä enää kerran kuukaudessa.

– Tällä seudulla välitetään naapurista. Jos minulta puuttuu yksi ruuvi, ja menen hake-maan sellaista kaupasta, niin minua palvel-laan. Jos ruuvia ei löydy hyllystä, se tilataan.

Löök asuu mökissään, ja kunnostaa sen ympäristöä yhdessä naapurinsa kanssa.

– Oma mökki ja puutarha ovat tärkeitä myös kuvitusten vuoksi. Löydän jatkuvasti aiheita omalta pihaltani. Moni korttini on-kin piirretty kotiympyröissä.

Löökillä on kaksi ammattia. Kuvataiteiden lisäksi hän on kouluttautunut puutarhuriksi. Muutettuaan Pernajaan Löökillä ei ollut ku-vitustöitä, mutta hän sai hautausmaalta hara-vointitöitä. Nykyisin puutarhanhoito on har-rastus, koska kuvittajan töitä tarjotaan enem-män kuin taiteilija pystyy ottamaan vastaan.

Tuvassa jouluinen tunnelma

Joulu tulvahtaa vastaan jo Inge Löökin mö-kin kuistilla. Itse tupa on täynnä pieniä jou-luesineitä. Piparkakut tuoksuvat pöydällä ja hoidossa oleva kissa kehrää tyynyllä. Joulu on Löökille tärkeä.

– Tykkään kun ulkona on pimeää ja sisäl-lä hämärää, silloin nurkat pyöristyvät ja tulee pesämäinen olo. Jouluna pitää olla aikaa vain

istua ja miettiä, ilman hälinää ja hössötystä.Löökin pöydällä on pino akvarellipaperia ja

värit. Työ odottaa taiteilijaa aina, mutta hän sanoo työskentelevänsä rauhallisesti.

– Aiheiden pohtimiseen menee paljon aikaa. Muutenkin piirrän epäsäännöllisesti. Elämässä pitää olla paljon muutakin kuin työ.

Purjehdusta soutuveneellä

Muuta elämää taiteilija todella keksii päivien ratoksi. Hän harrastaa naapurin kanssa kesäi-sin purjehtimista soutuveneellä.

– Nostamme tuulella aurinkovarjon pur-jeeksi. Sillä pääsee pitkälle myötätuuleen, mutta takaisin joudumme soutamaan. Joskus kirkkaalla jäällä teemme saman myös potku-kelkalla.

Löökin postikorteissa mummot skoolaa-vat usein.

– Skoolaaminen kuuluu myös arkeemme. Kun saamme naapurin kanssa jonkun nikka-

rointihomman tehtyä, nautimme lasit viiniä.Naapurusten varastossa odottaa potkukelkka

talven lumia. Kelkka on ikuistettu myös posti-korttiin. Löökin korteissa on myös keksintöjä,

joita hän haluaisi kokeilla omalla pihallaan.– Tämän vuoden joulukortissa on pum-

pattava iglu. Minusta sellaisessa olisi mukava viettää joulu, jos niitä olisi olemassa.

Taiteilijanimi tuli sipulista

Löök keksi itselleen taiteilijanimen jo lapse-na. Hän alkoi kutsua itseään Inge Löökiksi, koska inhosi sipulia. Hänen virallinen suku-nimensä on Lievonen. Kuvitusten piirtämi-sen hän aloitti jo 5-vuotiaana.

– Ensimmäiset julkaistut piirrokset tein ruotsinkieliseen Allers-lehteen. Sain kuvituk-sista hienoja palkintoja.

Taiteilija esittelee pientä posliiniastiastoa ja puista silityslautaa, jotka hän sai lahjaksi pii-rustuksistaan.

– Meillä oli neljä lasta ja äiti oli yksinhuol-taja, perheellä ei ollut varaa ostaa ylellisyysta-varoita. Allers-lehdestä saamani lahjat olivat siihen aikaan todella hienoja leluja.

Löök on piirtänyt vuosien varrella kortti-en ja kalentereiden lisäksi äänilevyjen kansia, satukirjoja ja T-paitoja. Koko maassa suosit-tuja mummokortteja hän alkoi piirtää vuon-na 2003.

Jouluaiheiset työt piirretään kesäisin, par-haillaan Löök piirtää ja maalaa kevättä.

– Ideoista ei ole pulaa, niitä on nytkin hir-veä määrä varastossa. Piirtäminen on kuiten-kin hidasta.

Löök piirtää töidensä ääriviivat lyijykynällä. Hän maalaa piirrokset taiteilijakaupan vesili-ukoisilla nappiväreillä. Kustantamolla valmiit kuvat skannataan. Useat kuvittajat käyttävät pelkästään tietokonetta, mutta Löökin mieles-tä ohjelmien käytön opettelu on työlästä.

– Olen ikäni miettinyt, miten paperi rea-goi erilaisiin asioihin. Jos siirtyisin tietoko-neeseen, pitäisi kaikki aloittaa alusta.

Naapurin kanssa puussa

Inge Löökin postikortissa kaksi mummoa istuu puussa ja juo

punaviiniä. Kortti voisi olla suoraan Löökin omasta arjesta.

KulttuuripisaroitaTeksti: Ulla Ora, kuva: Susa Heiska

Loviisan Lilli naurattaa komen-dantin tytärtä. (Kirjaprojekti Maria Schulginin kanssa.)

27

Inge Löökin kuvituksista järjestetään näyttely Loviisassa galleria The-odorissa 24. helmikuuta 2009. Löök kuvittaa myös Maria Schulginin kirjoittamaa Loviisaan sijoittuvaa lastenkirjaa, joka kertoo pienestä keiju-kaistytöstä.

LAUTTASSAARESTA PERNAJAAN

• Inge Löök (Lievonen) on syntynyt Helsingin Lauttasaaressa vuonna 1951

• Ylioppilaaksi hän kirjoitti vuonna 1972

• Valmistui puutarhakoulusta vuonna 1974

• Ateneumin iltakoulusta hän valmistui vuonna 1976

• Muutti Pernajaan vuonna 1996

• Tuotanto: kortit, kalenterit, levynkannet, käärepaperit, joulukalenterit,

lasten- ja nuortenkirjojen kuvitukset

• Kuvitusten lisäksi Löök on pitänyt näyttelyjä

• Näyttely Galleria Theodorissa 24.2.-14.3.2009, www.galleriatheodor.org

28

KulttuuripisaroitaKoonneet: Ulla Ora ja Päivi Ahvonen

Suomi ja Afrikka törmäävätSyksyllä esikoisromaa-ninsa Rajamailla julkais-sut Janne Ora muut-ti Loviisaan kolmisen vuotta sitten viisihenki-sen perheensä kanssa.

– Minulla ei ollut en-tuudestaan siteitä tänne, mutta Loviisa vaikutti

Tekstiilitaiteilija Mari Savio ja kuvataiteilija Kati Ra-pia ovat kirjoittaneet yhdessä kaksi kirjaa. Vuosi sitten il-mestyi Juju-kirja, jossa on riemastuttavia niksejä lasten-vaatteiden paikkaamiseen sekä kaavoja kierrätysvaattei-den ompeluun.

– Idea Juju-kirjaamme lähti, kun löysin sattumalta pu-la-ajan kirjan, jossa neuvottiin muun muassa kuinka isän takista voi ommella lapselle ulkoilupuvun, kertoo Savio.

Kirjassa tahraantuneista lastenvaatteista saadaan tyy-likkäitä iloisten paikkojen ja nappien avulla.

Tänä vuonna ilmestynyt Maja-kirja on suunnattu kaikil-le lapsiperheille. Kirjassa kannustetaan kehittämään lap-sille leikinalkuja kotoa löytyvistä materiaaleista.

– Vinkkimme ovat todella yksinkertaisia. Kirjassa näyte-tään, kuinka sukista solmitaan liaani tai vanha patja muu-tetaan reikäjuustoksi, johon voi piiloutua vakoilemaan, Sa-vio sanoo.

VANhASTA pATJASTA pIIloJUUSTo 12 13

KIrJaMaTKa LoVIISaan

Daniel Katz on maineikas loviisalai-nen kirjailija. Häneltä on tänä syk-synä ilmestynyt 14. romaani Berbe-rileijonan rakkaus ja muita tarinoi-ta, jossa eläimillä on tärkeä rooli.

– Näen usein ihmisiä eläiminä. It-seäni pidän gorillana, yksi tuttavani on selkeästi seepra, Katz sanoo.

Tuoreessa romaanissa puidaan kiemuraisia ihmissuhteita Katzille tyypillisen humoristisesti. Kirjas-sa on alkujaan Pikkukaupunki-leh-dessä julkaistu historiallinen tarina Loviisan synnystä sekä viittauksia monille tuttuihin ihmisiin.

– Kirjoissani jaan roolihahmoje-ni egon useaan osaan. Yksikään tut-tu ei pysty suoraan tunnistamaan

itseään teksteistä. Parhaiten Katz tunnetaan teoksis-

ta Kun isoisä Suomeen hiihti ja Lai-turi matkalla mereen, joka oli vuon-na 2001 ehdokkaana Finlandia-pal-kinnon saajaksi. Lisäksi Katz on saa-nut Valtion näytelmäkirjailijapal-kinnon, Valtion kirjallisuuspalkin-non ja kaksi Runeberg-palkintoeh-dokkuutta.

Katz on työskennellyt muun mu-assa uskonnonopettajana, tunnelin-poraajana ja tulkkina. Hänen tuo-tantoonsa kuuluu romaanien lisäk-si yksi epäromaani, novelleja, näy-telmiä, radiokuunnelma ja tv-sar-joja. Hänen kirjojaan on käännetty useille kielille.

Faabeleita loviisalaistaiturin kynästä

© Veikko Somerpuro/WSOY

© Eva Persson/Tammi

© Kati Rapia

Loviisan kirjasyksy on runsas. Kaupungin historiaan voi tutustuaeläinfaabeleiden, Sibeliuksen ja merenkulun kautta. Tarjolla on myös käsityövinkkejä ja sarjakuvia lapisperheille.

29

Erkki Teräväinen on etätyötä Loviisassa te-kevä tutkija, toimittaja ja tuottaja. Hän on yksi tuoreen Elävää musiikkia vanhassa Lo-viisassa- kirjan kirjoittajista.

Kirjassa katsotaan Loviisan historiaa Sibe-liustalon ikkunan läpi. Kirjan ohessa on cd-levy, johon on koottu Sibeliuksen loviisalais-sävelmiä.

Elämää ja musiikkia vanhassa Loviisassa on kirjoitettu suomeksi, ruotsiksi sekä englan-niksi. Historia alkaa Loviisan perustamises-ta ja jatkuu 1900-luvun alkuun saakka. Te-räväisen lisäksi kirjan tekijöinä ovat Iris Hai-

konen, Kristiina Ikävalko-Alvas sekä Päi-vi Maijala.

Teräväinen muutti perheineen Helsingistä Loviisaan viisi vuot-ta sitten omien sanojensa mukaan sattumalta.

– Minulla on Loviisasta myön-teinen kuva, kaupunki on rauhal-linen ja viihtyisä.

Teräväinen on tutkinut Suomen tie-tä integroituvaan Eurooppaan toisen maailmansodan jälkeen. Hän tekee työk-seen myös yritys- ja järjestöhistoriikkeja.

Loviisalainen Ilmari Elo on julkais-sut kirjan loviisalaisen Nordströmin perhevarustamon historiasta vuosina 1926-1970.

Elo on toiminut satamajohtajana Po-rissa sekä Kotkassa, joten aihepiiri on kir-joittajalle tuttu. Ennen satamajohtajan uraa hän työskenteli kymmenen vuot-ta Nordströmin palveluksessa Loviisassa. Hän on ollut perustamassa Loviisan me-

renkulkumuseota, ja eläkkeelle jäätyään aloittanut historian kirjoittamisen.

– Aineistoa tuli monelta taholta. Varsinaiseen kirjoitustyöhön kului kaksi vuotta, Elo kertoo.

Nordströmin varustamo on kuulu-nut Suomen suurimpien varustamojen joukkoon. Parhaimmillaan varustamo omisti 20 alusta, jotka seilasivat maa-ilman merillä.

KAfKAN TUTISSA haisevat kakkavaipatLoviisalaiselta sarjakuvataiteilija Karri Lai-tiselta on syksyllä ilmestynyt sarjakuvakir-ja Kafkan tutti, joka on täynnä hauskoja ta-rinoita lapsiperheen arjesta. Henkilöhahmot löytyvät kolmelapsisen perheenisän kotoa. Laitinen pitää sarjakuvapäiväkirjaa, johon hän kirjaa perhe-elämän haastavia tilanteita.

– Aiheista meillä ei ole pulaa, Laitinen heittää.Laitisen sarjakuvia on julkaistu Ilta-Sano-missa sekä useissa muissa lehdissä.

– Kaikki sarjakuvani ovat olleet omaelä-mäkerrallisia. Piirsin ensimmäiset sarjaku-vat jo lukioaikana.

Laitinen opettaa sarjakuvaa Oriveden opis-tossa sekä Kymenlaakson opistossa.

13

Sibeliustalon ikkunastamukavan rauhallisel-ta kaupungilta.

Rajamailla-romaa-ni kertoo Euroopan ja Afrikan asukkai-den ja kulttuurien yhteentörmäykses-tä, kohtaamisesta ja kohtaamattomuu-desta vesi-insinööri Eero Saaren kautta.

Ora kertoo, että kirjan syntyyn vai-kuttivat hänen free-lance-toimittajana te-kemänsä muutaman kuukauden mittai-set työmatkansa Län-si-Afrikkaan. Ensim-mäinen niistä suun-tautui 1997 Sene-galiin, toinen vuon-na 2001 puolestaan Ghanaan ja Burkina Fasoon.

Merenkulkua Loviisassa

© Ulla Ora

© Ulla Ora

© Ulla Ora

30

Galleria_porv/lov_joululehti_08 08-10-07 17.39 Page 1

1. Minkälainen on ollut hyppy Helsingin Hufvudstadsbladetista Östraan?Hyppy on ollut suurempi kun voisi kuvitella. Monelle helsinkiläiselle tekisi terää asua pienessä yh-teisössä hetken. Pienessä sanomalehdessä työskenteleminen on sekin kuin toisesta maailmasta; kaikkea pitää osata tehdä itse. Tunnelma on kotoisa – hyvine ja huonoine puolineen.

2. Mikä Loviisassa on parasta, mikä ”mölöintä”?Kaksikielisyys on ihanaa. Olen alunperin pohjalainen ja opin suomea vasta aikuise-na. Nyt olen naimisissa suomalaisen miehen kanssa ja puhun mieluimmin paljon kuin hyvin suomea. Ei kieltä tarvitse osata täydellisesti, tärkeintä että ymmär-rämme toisiamme. Tylsintä olisi jos suomen ja ruotsinkieliset alkaisivat kat-soa toisiaan vinoon. Mielelläni käyttäisin toimivaa paikallisliikennettä au-ton sijaan.

3. Mikä mielestäsi on paikallislehden tehtävä ja paikka kiteytettynä?Paikallislehden tehtävä on tietysti peilata paikallista yhteisöä siten, että mah-dollisimman monet ihmiset löytävät siitä itsensä ja sen mitä he tekevät. Se edis-tää paikallista aktiivisuutta. Sillä on merkitystä että järjestämme tapahtumia, jot-ka huomioidaan sekä radiossa että lehdissä. Paikallislehti ei silti voi olla vain kau-nisteleva peili. Sillä on oltava tärkeä osa vallankäytön tarkkailijana. Toisin sanoen pai-kallislehden on toteutettava aktiivista journalismia ja nostettava tärkeitä asioita esille.

4. Mitä toivot ensi kesältä?Että tulisi lämmintä ja aurinkoista ja toimittajamme saisivat tehdä ihania reportaaseja Lo-viisan seudulla. Odotan myös että kahvilat ja ravintolat avaavat Laivasillalla. Se on kesäisin ihanan luonnollinen kohtaamispaikka.

5. Olet tekemässä kirjaa 70-luvusta, millaista?Olen yhdessä kolleegani Marianne Lydénin kanssa kirjoittanut kirjan siitä, millaista oli olla nuori opiskelija 70-luvulla. Se oli aikaa jolloin Suomessa monet asiat olivat musta-valkoisia. Oltiin joko puolesta tai vastaan ja meillä oli mahtava naapuri, joka vaikutti meihin enem-män kuin uskoimmekaan. Olemme haastatelleet kirjaan pariakymmentä ystäväämme siltä ajalta ja käsittelemme myös vaikeita aiheita.

6. Oletko muuttamassa Loviisaan?Tottahan toki. Olen jo katsastanut useamman talon.

Camilla Berggren, päätoimittaja, Östra nyland kuka

© Susa Heiska

Kulttuuripisaroita

31 Kuningattarenk. 16. Puh. (019) 505 8400. www.lpo.fi

Tietoliikenne-palvelut kotiisi

paikallisesti

Teksti: Ulla Ora

Jaana Kapari-Jatta on loviisalainen kirjallisuu-den suomentaja. Hänen tunnetuin käännöstyön-sä on Harry Potter –kirjasarja, jonka kääntämi-sessä meni kymmenen vuotta. Tänä vuonna Ka-pari-Jatta on julkaissut Pallomuhku ja Posityyh-tynen -nimisen kirjan, jossa hän kertoo muun muassa Harry Potter -kirjojen suomentamises-ta. Pallomuhku tarkoittaa Pottereissa kasvia ja Posityyhtynen pöllöä.

– Ihmiset ovat vuosien varrella kyselleet paljon käännöksistäni. Päätin kirjoittaa kääntämisestä kirjan, jossa on vastauksia yleisimmin esitettyi-hin kysymyksiin, Kapari-Jatta kertoo.

Kirja herättää kiinnostuksen omaan äidin-kieleen ja avaa suomentajan aivoituksia todella mielenkiintoisella tavalla.

Vuonna 2002 Kapari-Jatalle myönnettiin Kääntäjien kansainvälisen järjestön FIT:n ast-rid Lingren -palkinto menestyksestä lasten- ja nuortenkirjallisuuden kääntämistyössä. Vuonna 2007 Kapari-Jatta sai lastenkulttuurin valtion-palkinnon. Hän on saanut myös Johannes Lin-nankosken palkinnon käännöstöistään.

Pallomuhku tarkoittaa kasvia

©Virpi Lehtinen

32

Teksti: Reija Kokkola, Kuvat: Arto Wiikari

arjen sankarit

33

AMarja-Leena Juntunen on pelastanut tuhansia kissoja Loviisan seudulla.

Nykyään kissalassa vallitsee leppoisa tunnelma. Naukumaijat nauttivat

turvallisesta olosta ja hyvästä ruoasta. Kunpa vielä löytyisi oma kotikin!

marja-leenan naukumaijat

Auts! Pienten silkkikäpälien lomasta ilmes-tyvät neulanterävät kynnet, kun kissanpentu kiipeää ylös vierailijan housunlahjetta. Kisu-misu ei ole moksiskaan. Se tuijottaa valtavil-la silmillään ylöspäin kuin miettien, kannat-taako yrittää vielä ylemmäs, kenties olkapääl-le asti. Se muistuttaa omaa pikkukissaam-me Maijaa, samanlainen M-kirjainkin otsas-sa. ”Maija” päättää kuitenkin ponkaista alas. Se loikkaa korkeassa kaaressa selällään loi-koilevan Pablo-kissan yli hypäten yhtä kyy-tiä pyöreään korituoliin, johon on jo sullou-tunut neljä tai viisi muuta pikkukissaa, pari maijaakin näyttää siellä olevan.

Joka paikassa on toinen toistaan suloisem-pia kissoja. On pieniä, keskikokoisia, suu-ria ja valtavan suuria. Laihoja ei ole lainkaan. Suuri osa kissalan väestä nukkuu tiiviisti toi-siinsa painautuneina pehmeissä korituoleis-sa. Muutamat kaulailevat keskenään leikki-miellellä tai muuta kontaktia hakien. Kirk-kaita silmiä killittää myös eri korkeuksille ase-tetuilla hyllyillä. Yksi kookas kolli aloittaa ko-mean aarian.

Tämä on kissaihmisen paratiisi! Useinhan kissataloissa vierailijaan iskee ahdistus, sillä kissat joutuvat olemaan häkeissä odottamassa

pelastajaansa. Monen kovia kokeneen silkki-turkin katse kertoo sen nähneen elämän nur-jan puolen.

Loviisan kissatalon perustaja Marja-Lee-na Juntunen istuu jakkaralla sylissään tukeva maalaiskissatyttö, joka nauttii emäntänsä silit-telystä kehräten silmät puoliummessa.

– Viivi, Jasmine, Peppi, Pablo, Sakari, Mandi, Tinka, Sandman, Ninja, Saara, Pik-ku-Sami, Marja-Leena luettelee hoidokkien-sa nimiä.

Vain pikkukisuilla ei vielä ole nimiä. Talos-ta lähtiessään jokainen on kuitenkin saanut nimen ja oman kissapassin. Passissa kerrotaan kaikki tarpeellinen: miten ja mistä kissa on löytynyt, eläinlääkärireissut, rokotukset, ste-rilisaatiotiedot ja madotukset.

Vahingossa kissalan emännäksi

Marja-Leena on tehnyt vuosien varrella valta-van työn loviisalaiskissojen hyväksi maksaen kulut omasta pussistaan. Marja-Leenan käsi-en kautta on kulkenut kaikkiaan noin 4000 orpoa, hylättyä ja laiminlyötyä kissaa. Mon-ta kertaa hän on ollut pulassa satoine kissoi-neen, kun kissatalosta on täytynyt syystä tai toisesta lähteä. Muuttaminen kun ei ole mi-

Teksti: Reija Kokkola Kuvat: Arto Wiikari

>>

34

kään pikkujuttu. – Se on hirveä operaatio. Uusi tila pitää aina

remontoida kissankestäväksi. Se vie valtavasti aikaa ja rahaa, eikä tiloja ole helppoa löytää.

Marja-Leenasta tuli kissatäti oikeastaan va-hingossa. Hänellä oli tapana ruokkia siilejä omakotitalonsa pihalla.

– Kissoja alkoi vain ilmestyä. Lopulta meil-lä asui niitä kymmenen.

Marja-Leena ajatteli, että lehtijuttu auttai-si omistajia löytämään eksyneet naukumaijat. Päinvastoin siinä kävi, kissamäärä sen kun li-sääntyi.

– En saanut kissoja koteihin lehden avul-la. Sen sijaan ihmiset hoksasivat, että tuon-nehan minäkin voin ei-toivotun kissani tällä-tä. Huomasin hoitavani yhä suurempaa lau-maa kotona.

Koska kotiin ei mahtunut enempää kissoja, hän perusti Loviisaan eläinsuojeluyhdistyk-sen ja oman kissatalon. Vielä 90-luvun alus-sa orpokissat olivat yleensä surkeassa kunnos-sa. Ihmiset eivät osanneet ilmoittaa kulkukis-soista Marja-Leenalle ajoissa.

– Jouduin viemään nukutettavaksi liian sai-raita kissoja. Siihen aikaan nälkiintymisen ai-heuttama sokeritautikin oli kissoilla yleisem-pää. Nykyään suojatit tulevat yleensä löytö-kotiin ennen kuin ne ovat vaurioituneet pa-rantumattomasti.

Kissakalastusta

Maalaistalon tyttönä Marja-Leena oppi lyp-sämään jo alle kouluikäisenä. Käsivoimia hä-nellä on edelleenkin. Arkoja orpokissoja täy-tyy käsitellä hellästi mutta napakasti. Marja-Leena ei käytä työssään käsineitä, ja sen huo-maa. Tuhannet naukujat ovat jättäneet pysy-vät jälkensä.

Käsivarret ovat täynnä arpia, kun autetta-va on joutunut paniikkiin kiinni otettaessa tai lääkärikäynnillä.

– Pystyn ottamaan isostakin körmystä sel-laisen otteen, että se saadaan rokotetuksi ja hoidetuksi. Onneksi olen löytänyt loistavat eläinlääkärit, Veli-Matti Sorvon ja Pekka Mannisen avukseni, hän kiittää.

Aina ei kissatalossa ole ollut yhtä leppoisa meininki kuin nykyään. Pahimpina ruuhka-vuosina Marja-Leena hoiti kissatalossaan yli kahta sataa kissaa, ja kotona naukui lähem-mäs viisikymmentä.

– Se oli raskasta aikaa. Kissat olivat huono-

kuntoisia ja niitä piti hoitaa läpi yön. Pääs-tyäni töistä menin kissalaan, josta kotiuduin joskus aamun tunteina. Onneksi mieheni on auttanut minua aina, hänen kontolleen jäi kotona majailevien kissojen hoito.

Marja-Leena muistelee kauhulla aikoja, jol-loin hän kolusi koulujen, yritysten ja muiden talojen alustoja. Kissoja pentuineen lymysi myös vinteillä, joissa oli edes hieman lämpöä.

– Jotkut jopa selvisivät silloin talven yli hengissä.

Alkuvuosina Marja-Leena kulkikin kalasta-massa kodittomia viiksiniekkoja pyhät ja arjet.

– Monet joulut ja juhannukset olen ollut odottamassa, että saan napatuksi hylätyn tai eksyneen kissan. Mutta itsehän olen tieni va-linnut, hän toteaa.

Pablo ja muut kissalan pojat

Marja-Leenan ahkera ”kalastaminen”, hyvä hoito sekä kissojen järjestelmällinen leikkaut-taminen on tuottanut tulosta. Nyt kissalas-sa naukuu, leikkii, nuolee ja ärhäköi enää 38 kuonolaista. Jokainen asukas on Marja-Lee-nalle tärkeä yksilö. Hän hellii, ruokkii ja jut-telee kissoilleen. Musta pikkuinen on juuri kiivennyt verkko-ovea ylös. Sen kynsi on tart-tunut kiinni, ja laiha etukäpälä venyy huoles-tuttavan pitkäksi.

– Mamma ottaa kullan alas, Marja-Leena sanoo hellästi.

Tarvittaessa hän muuttuu itsekin kissaksi.– Kaikki vessassa kävijät eivät aina muista

peitellä, hän sanoo lapioidessaan hiekkaa jä-töksen päälle.

Kun kissalan vessasta kuuluu hirmuista kil-juntaa, Marja-Leena tietää heti, mikä on mei-ninki.

– Emo luuli, että joku uhkaa sen pentua. Marja-Leena pystyy kertomaan monen kis-

san tarinan. Pablosta voi maallikkokin päätel-lä, että se on nähnyt maailmaa. Ainakin sen korvat ovat.

– Pablo ilmestyi erääseen taloon kissa-luukun kautta. Pablon mielestä oli menos-sa kissanvaihtoviikot, joten se päätti ajaa ta-lon oman kissan ulos ja muuttaa itse sisään. Tultuaan sitten kissataloon se yritti isännöi-dä täälläkin, mutta naisvaltainen kissaenem-mistö äänesti sen pian hiljaiseksi, Marja-Lee-na naurahtaa.

Nyt näyttää Pablolla menevän hyvin. Se makaa keskellä lattiaa selällään tassut hassun

pieninä valtavan vatsan päällä. Pikku-Sami-kin on hellyttävä näky, sillä sen kieli on ko-ko ajan osittain ulkona etuhampaiden puut-tumisen takia. Vanha Viivi on kissatalon en-simmäisiä asukkaita. Marja-Leena kertoo, et-tä arimmat autetut saattavat alkuun kiivetä kauhuissaan seinää pitkin ylös. Viivillä kesti tovi tottua uuteen elämään kissatalossa.

Marja-Leenasta on tullut paitsi kissa- myös ihmisasiantuntija.

>>

35

– Sillä meni sellaiset 15 vuotta. Yleen-sä kuitenkin arinkin kissa rauhoittuu

viikkojen tai kuukausien aikana. Nyt kissatalossa vallitsee melkeinpä

unettava rauha. Ihanat möhkäleet, sileät ja pörröiset, mustat ja kirjavat, ovat aset-tuneet tiiviiksi rykelmiksi pehmustettui-hin korituoleihin.

– Tuolit on helppo puhdistaa. Meidän pojathan eivät ole aivan vesitiiviitä, Mar-ja-Leena hymyilee.

Kissa on koko perheen hankinta

Kirjava Tinka-kissa köhii kilpaa Marja-Leenan kanssa. Kummallakin on paha astma.

– Otamme yhdessä astmalääkettä. Varmaan vielä tienaan itselleni happi-viikset, mutta enhän minä voi jättää eläimiä pulaan, Marja-Leena sanoo.

Hänellä on astmalääkettä taskuissa, autossa, keittiössä, työpaikalla, ma-kuuhuoneessa, kaikkialla. Marja-Lee-na ottaisi mielellään apua vastaan.

– Työ ei ole raskasta, mutta kyyk-kimistä tämä vaatii.

Marja-Leena on kohdannut mo-nenlaisia ihmisiä auttaessaan löytö-

kissoja saamaan uuden kodin. Hä-nestä on tullut paitsi kissa- myös ih-misasiantuntija.

– Pyydän aina koko perhettä käy-mään. Lasten käytöksestä näkee he-ti, onko koti hyvä kissalle. Jokaisen perheenjäsenen pitää hyväksyä uu-si tulokas. Kerran eräs rouva soitti minulle, ja kuvaili pitkään kotin-sa sisutusta. Sitten hän kysyi, oli-

siko minulla tarjota hänen kotinsa väreihin sopivaa kissaa. Kehotin häntä menemään lelukauppaan.

Marja-Leena ei anna myöskään armoa ihmisille, jotka ottavat ke-säkissoja.

– Kuinka joku voi iloita kis-sasta tietäen hylkäävänsä sen

pian. Millainen malli tämä on lapsille, hän kysyy.

Hän nostaa tukevan keh-rääjän sylistään. On aika an-taa liha-annokset. Pian une-liaatkin pörröhännät havah-tuvat. Alkaa keskittynyt hot-kiminen.

36

?

Helmiä ja murheen-kryynejä1. nimi, ikä, asuinpaikka

2. Mitä harrastat?

3. Mikä on kaikkein kivointa Loviisassa?

4. Entä mikä mättää?

5. Mitä nuorille pitäisi olla?

Koonnut: Reija KokkolaKuvat: Eeva Kangas, Susa Heiska

1. Johannes Jokinen, 21, Ruotsinpyhtää.

2. Vähän kaikkea. Kävelyä ja hengailua.

3. Kaikki on Loviisassa ihan mukavaa. Kesäisin uimaranta.

4. Kun täällä ei ole töitä nuorille.

5. Uimahalli olisi kiva. Ja enemmän musiikkia, konsertteja ja hyviä bändejä. Kuuntelen kaikenlaista musiikkia.

1. Joni Buddas, 14, Pernaja

2. Nyrkkeilyä

3. Kaverit ja Forum

4. Tämä on liian pieni kaupunki, pitäisi olla enemmän ihmisiä.

5. Vapaa-ajan harrastusmahdollisuuksia.

1. Satu Kuusela, 27, Loviisa. Maria Lempa, 26, Koskenkylä.

2. Satu: kotitöitä, siivoamista, leipomista ja ruoan laittoa.Maria: Koiranäyttelyitä omien koirien kanssa.

3. Satu ja Maria: Loviisan kaunis luonto

4. Satu ja Maria: Täällä ei ole isojen kauppaketjujen liikkeitä.

5. Satu ja Maria: Pitäisi olla enemmän palveluita. Nuorille pitäisi olla kokoontumispaikka, joka on auki tarpeeksi myöhään.

1. Henri Kokkola, 13, Pernaja

2. Nyrkkeilyä, rumpujen soittamista, laskettelua

3. Luistinrata, keilahalli ja Forum

4. Liian vähän kauppoja ja vapaa-ajan harrastusmahdollisuuksia.

5. Uimahalli tai kylpylä.

1. Bea Snellman, 15, Loviisa

2. Agilitya, tokoa ja koiranäyttelyitä.

3. Pienen kaupungin hyvä puoli on että tietää ja tuntee paljon ihmisiä.

4. Se että ei ole hirveästi harrastusmahdollisuuksia, esimerkiksi harvinaisempia koiralajeja ja pesäpalloa voisi olla enemmän.

5. Enemmän harrastusmahdollisuuksia.

KOTKA SUTELA AVOINNA ark. 8–21 la 8-18 (su 12-21)

Ja parasta Bonusta päälle.

Jopa 5%

PRISMA HINNAT OVAT ASIAKKAN ILO

38

39

Täältä tullaan elämä!

Pikku Pietarin Piha -työpaja on auttanut Loviisan alueen nuoria eteenpäin

elämässä pian 14 vuotta. Ongelmat ovat kasvaneet ja muuttuneet ajan myötä.

Nuoret pitää saada ajoissa kiinni työelämään. Tai elämään.

Teksti: Reija Kokkola, Kuvat: Susa Heiska

>>

40

O”Olin jo pitkään ollut yksinäinen, ehkä vähän syrjäytynytkin ihmisvihaaja. En luottanut ih-misiin, en liikkunut kotoa… En uskonut, että mikään tulisi muuttamaan elämääni tai kuo-lemanhaluani”.

”Pelotti niin perkeleesti. Olin juuri muutta-nut kaupunkiin, en tuntenut vielä ketään. Ra-haa oli juuri ja juuri takuuvuokraan ja ruo-kaan. Työpaikkaa ei ollut”.

”Keväällä 2007 sairastuin masennukseen… Alkoholinkäyttöni lisääntyi, ja sen vaikutuksen alaisena minusta tuli riidanhaluinen… Minä myös viiltelin itseäni”.

”En suostunut mihinkään, enkä tahtonut juuri mitään. Takana oli sairaalajakso masen-nuksen vuoksi, ja pienellä paikkakunnalla sekin hankaloitti elämää”.

”Olin tottunut olemaan se tyttö, joka oli ai-na yksin…”

Nämä eivät ole loviisalaisnuorten kirjoit-tamia tekstejä. Nuorten työpajan Pikku Pie-tarin Pihan perustaja ja nykyinen toimin-nanjohtaja Kirsi Kippola katsoo tiukasti sil-miin, kun hän ojentaa minulle Valtakunnal-lisen Työpajayhdistyksen Tää on mun juttu -kirjasen. Lukaisen muutaman sydäntä pu-ristavan kirjoituksen.

– Yksikään näistä jutuista ei ole meidän työ-pajamme nuoren kirjoittama. Mutta jokainen näistä teksteistä voisi olla, Kirsi toteaa.

napanuorallinen kylässä

Vaikka tekstit koskettavat, ahdistavat ja pe-lottavat, Kirsi jaksaa hymyillä. Samoin työpa-jan muu porukka, yksilövalmentaja Marjaa-na Meriluoto sekä työvalmentajat Nina Bär-

lund ja Taina Suni, jotka elävät nuorten rin-nalla silloinkin, kun elämä potkii päähän.

– Koemme itsemme onnekkaiksi, kun työ-pajan nuoret pääsevät kiinni työelämään tai opiskelmaan, he toteavat.

Työpajan tiloissa on mukava ja kotoinen tunnelma, etenkin kun ulkona puskee myrs-ky. Silti muutamat nuorista painelevat pihal-le tupakalle, osa istuu keittiössä. Singerit soi-vat, ja alakerrassa entisöidään huonekaluja ja luodaan uuttakin. Kahvila-myymälä on tältä päivältä jo suljettu.

– Moi, mä lähden nyt, Marko huikkaa ovelta.

Marko on entinen pajanuori, mutta hän tulee vieläkin mielellään viettämään aikaa ko-dinomaiseen työpajaan.

– Kutsumme näitä entisiä työpajan nuoria napanuorallisiksi, Kirsi hymyilee.

Pajavihreä on kasvun ja energian väri

Nuorisotyöntekijänä ja kaupungin nuoriso-sihteerinä työskennellyt Kirsi perusti Pikku Pietarin Piha -työpajan 14 vuotta sitten. Oli lama, ja nuorten työttömyys oli huipussaan.

– Tarve oli valtava, sillä nuoret voivat huonos-ti. Heille ei riittänyt opiskelu- ja työpaikkoja.

Kirsin perustama yhdistys käynnisti työ-pajatoiminnan Diana Astikaisen aloittaessa toiminnanjohtajana vanhassa poliisien käyt-tämässä ampumaratatilassa.

– Kannoimme ulos vanhat ampumataulut ja kuolleet rotat, Kirsi muistelee.

Diana Astikainen loi yhtenäisen visuaalisen ilmeen, jotta ihmisten olisi helpompi ymmär-tää mistä pajatoiminnassa oli kyse. Pajan vä-

riksi valittiin vihreä, ”pajavihreä”. Kasvun ja energian väri.

– Saimme heti neljä kuntaa perustajajäsenik-si, ja Pernajakin liittyi mukaan pian. Meidän oli helppo myydä ideamme, Kirsi muistelee.

Työtä tehdään sydämellä

Kun pajavihreää alettiin levittää seiniin, pens-seliin tarttui ensimmäinen ”pajanuori” At-te Fellman, nykyinen kunnanvaltuutettu ja yrittäjä Ruotsinpyhtäältä.

– Olin väliinputoaja. Kun sain eropape-rit koulusta, ilmoittauduin työvoimatoimis-toon. Sieltä minut ohjattiin työpajaan. Työl-listyin ennen kuin vaadittavat kuusi kuukaut-ta tulivat täyteen.

Loviisan työvoimatoimiston työhön ohjaa-ja Heli Nybondas iloitsee siitä, että nuoril-la on jokin paikka, jossa pääsee kiinni elä-mään.

– Tällä hetkellä työttömiä 17–26-vuotiaita on Loviisan seudun viiden kunnan alueella 39. Työpajatoiminta on todella tärkeää. Viime kä-dessä yhteiskunnalle tulee paljon kalliimmak-si, jos nuoria ei ohjata työelämään ajoissa tai auteta muuten. Kaikki Pikku Pietarin Pihan työntekijät ovat ihania ja välittäviä ihmisiä. He tekevät työtä sydämellään, hän kiittää.

Marjaana on Suomen paras

Pikku Pietarin Pihan yksilövalmentaja Mar-jaana Meriluoto on ollut toiminnassa muka-na lähes yhdistyksen perustamisesta lähtien. Hänen panoksensa on huomattu valtakun-nallisestikin.

– Suomen kuntaliitto ja valtakunnallinen

>>

Satu ja Maria ovat oppineet paljon tekstiilityöpajassa.

Ohjaajat iloitsevat nuortensa onnistumisesta, oli sitten kyse perunoiden keittämisestä tai uudesta työpaikasta.

42

työpajayhdistys palkitsivat Marjaanan Suo-men parhaana yksilövalmentajana. Marjaa-na on luonut meidän työkalumme. Meillä on hänen ansiostaan oma ideologiamme, Pikku Pietarin Pihan toiminnanjohtaja Kirsi Kip-pola kiittelee.

Ennen työpajaan tultiin ensisijaisesti saa-maan työkokemusta opiskelu- tai työpaikkaa varten.

– Nykyään nuoret kärsivät monenlaisista ongelmista. Nyt ei tulla pelkästään työpaikan toivossa, Marjaana kertoo.

Istumme yhdistyksen mukavassa olohuo-neessa. Kuuntelen Marjaanan kuvausta nuor-

ten tämänhetkisestä tilanteesta herkällä mie-lellä, sillä olen itse työni kautta tutustunut Pietarin katulasten ja -nuorten avustustyö-tä tekeviin ihmisiin. Siellä kadulla eläneit-ten nuorten neuvonta ja opastus aloitetaan ihan perusasioista, kuten hygieniasta ja ruo-an laittamisesta. Niitä samoja asioita opete-taan myös Pikku Pietarin Pihassa. Ei tieten-kään kaikille, mutta kuitenkin.

– Kun lapsi tai nuori syrjäytyy, hän passivoi-tuu nopeasti. Vaikka hän olisi jo itsenäistynyt, hän ei osaa enää tehdä oikein mitään. Neu-vomme henkilökohtaisen hygienian hoidossa, ruoan laitossa, laskujen maksamisessa, oikeas-

taan kaikissa perusarkeen liittyvissä asioissa. Aina ei siis tarvitse kurkistella rajojen ulko-

puolelle, kun puhutaan nuorten vaikeuksista sopeutua yhteiskuntaan.

Jokainen on arvokas sellaisenaan

Pikku Pietarin Pihassa sopeutuminen alkaa al-kuhaastattelussa, jonka Marjaana Meriluoto pitää yhdessä työpajavalmentajan kanssa. Heil-le jokainen hakija on yksilö, ja ryhmä pyri-tään muodostamaan siten, että yksilöt pärjää-vät keskenään. Kerralla Pikku Pietarin Pihassa opiskelee ja työskentelee kymmenisen nuorta. Sukupuoli- ja kielijakauma on tasainen.

>>

Perjantaisin kokoonnutaan purkamaan tunteita ja viikon tapahtumia kynttilän valossa.

43

– Pyrimme selvittämään jo alkuhaastattelus-sa, mikä nuoren todellinen tilanne on, millaiset tarpeet hänellä on. Meille jokainen on arvokas sellaisenaan, Nina ja Marjaana kertovat.

”Pajalle tuloni oli pelottavaa, pelkäsin kiusaa-misen jatkuvan, sitä oli kestänyt jo 13 vuotta.”

”Miksi he ottaisivat juuri minut mukaan? Enhän ollut moniongelmainen akuuttitapaus (vaikka hukassa olinkin), enkä edes taiteelli-sesti lahjakas.”

Nina, Taina ja Marjaana kartoittavat, millai-set valmiudet hakijalla on pajatyöskentelyyn.

– Työtehtävät määrätään yksilöllisesti. Jol-lain on enemmän valmiuksia, toinen vaatii ohjausta työvaihe kerrallaan, Niina kuvailee.

Moni nuorista sanoo heti, että he eivät osaa tehdä puu- tai käsitöitä, remonttia tai muu-ta hyödyllistä.

– Sanon heille, että opetan kaiken alusta al-kaen. Täältä lähtiessäsi osaat vaihtaa vetoket-jun housuihin ja takkiin, tekstiilipajan työ-valmentaja Taina Suni hymyilee.

Työpajassa tehdyt tekstiilityöt ovat todella viehättäviä. Niiden tekijät ovat selvästi innos-tuneet onnistumisestaan.

Puhutaan tunteista

Myös nuorten tunteita kuunnellaan. He kun tuntuvat ilmaisevan tunteitaan vain sillä yh-dellä ja ainoalla v-alkuisella sanalla.

– Kysymme, tarkoitatko että sinua harmit-taa, ärsyttää, pelottaa, huolestuttaa tai jotain

muuta, Kirsi naurahtaa.Tunteista puhuminen on ilmeisesti unohtu-

nut perheissä. Monilta nuorilta puuttuu itse-tunto. Ennen työpajaan tuloa on takana usein monta pettymystä ja epäonnistumisen koke-musta. Paja voi olla viimeinen oljenkorsi.

– Yritämme painottaa, että jokainen voi it-se vaikuttaa elämänlaatuun. Monet nuoret ajattelevat, että he vain ovat epäonnisia tai syntyjään epäonnistujia. Yritämme opettaa heitä rakastamaan itseään. Tuntemaan, että he ovat arvokkaita. Marjaana sanoo.

Tänään paikalla on aika monta ”napanuo-rallista”, eli entisiä pajanuoria. On turvallista käydä moikkaamassa tuttuja.

”Pajajakson päättyminen oli pieni kriisi, mutta helpottavaa oli tieto siitä, että käydä sai aina…”

”Elämä hymyilee jälleen, ja nyt pystyn jopa katsomaan tulevaisuuteen… Elämä voittaa, kannattaa pitää kiinni unelmista”.

Lainaukset kirjasta Tää on mun juttu – nuoria työpajoilla. Valtakunnallinen Työpajayhdistys.

Marjaana Meriluoto haluaisi kieltää kaikenlaiset pikavipit.– Ne johtavat todella isoihin ongelmiin.

IVT Loviisa - Abacero OyArkkitehdintie 5 p. 040-582 3015Loviisa www.abacero.fi

Suomen lämpöpumppuyhdistys Sulpu ry:n jäsen

Kuulumme Turvatekniikan keskuksen hyväksymiin asennusliikkeisiin

IVT -Askeleen edellä

• Alan ainoa ympäristömerkitty.

• Markkinoiden laajin tuotesarja.

• Tuotteilla 5 vuoden erikoistakuu.

• Yli 300 000 lämpö- pumpputoimitusta.

alan ainoa ympäristömerkittymarkkinoiden laajin tuotesarjatuotteilla 5 vuoden erikoistakuu300 000 lämpöpumpputoimitusta

IVT - Askeleen edellä

Lämpöpumpputekniikanhuippusaavutus:

InventteriohjattuIVT X15

Premium Linesäästää ympäristöä

säästää lämmityskulujamaksaa säästöillä itse itsensä

Nosta kiinteistösi statusta - vaihda fossiilinen öljylämmitys ultramo-derniin invertteritekniikkaan.IVT X15 Premium Line on ainutlaa-tuista uutta invertteriohjausta hyödyn-tävä maalämpöpumppu. Se sopeuttaa lämmöntuoton portaat-tomasti 4,5 - 17 kW:iin tästmälleen sen mukaan, miten paljon lämmintä vettä tai lämpöä talosi tarvitsee. Keskustelu täysteho- / osatehomitoitetusta lämpöpumpusta voidaan unohtaa! IVT X15 Premium Line kuuluu IVT:n laajaan lämpöpumppujen tuotesarjaan, jolla on markkinoiden ainoa ympäristömerkki. Sen avulla osallistut ilmastonmuutoksen torjuntaan ja säästät lämmityskulujasi jopa 70 %!

IVT Loviisa - Abacero Oyp. 040-582 3015www.abacero.fi

Arkkitehdintie 5Loviisa

alan ainoa ympäristömerkittymarkkinoiden laajin tuotesarjatuotteilla 5 vuoden erikoistakuu300 000 lämpöpumpputoimitusta

IVT - Askeleen edellä

Lämpöpumpputekniikanhuippusaavutus:

InventteriohjattuIVT X15

Premium Linesäästää ympäristöä

säästää lämmityskulujamaksaa säästöillä itse itsensä

Nosta kiinteistösi statusta - vaihda fossiilinen öljylämmitys ultramo-derniin invertteritekniikkaan.IVT X15 Premium Line on ainutlaa-tuista uutta invertteriohjausta hyödyn-tävä maalämpöpumppu. Se sopeuttaa lämmöntuoton portaat-tomasti 4,5 - 17 kW:iin tästmälleen sen mukaan, miten paljon lämmintä vettä tai lämpöä talosi tarvitsee. Keskustelu täysteho- / osatehomitoitetusta lämpöpumpusta voidaan unohtaa! IVT X15 Premium Line kuuluu IVT:n laajaan lämpöpumppujen tuotesarjaan, jolla on markkinoiden ainoa ympäristömerkki. Sen avulla osallistut ilmastonmuutoksen torjuntaan ja säästät lämmityskulujasi jopa 70 %!

IVT Loviisa - Abacero Oyp. 040-582 3015www.abacero.fi

Arkkitehdintie 5Loviisa

Lämpöpumpputekniikanhuippusaavutus:

InventteriohjattuIVT X15 Premium Line

säästää ympäristöäsäästää lämmityskuluja

maksaa säästöillä itse itsensä

Pikku Pietarin Piha – Loviisan Seudun Nuorten Työpaja ja Toimintakeskus Mannerheiminkatu 10, LOVIISA

Mikäli olet kiinnostunut mielekkäästä

ja takuuhauskasta toiminnasta,

ota yhteyttä 019-531 118.

www.pikku-pietarin-piha.com

44

1.12. Pianomusiikkia läheltä ja kaukaa, Sibeliustalossa, Sibeliuksenkatu 10, klo 18.305.12. Satutunti, ”joulun taikaa”, kaupunginkirjastossa klo 9.30-10.006.12. Itsenäisyyspäivän juhla ruotsinkielisellä yläasteella, klo 1330.11. I adventtikonsertti: Viulujen Vesper, Loviisan suomalaisen seurakunnan 50-vuotisjuhlakonsertti Loviisan kirkossa klo 182.12. joulumarkkinat Loviisan torilla klo 7-187.12. II adventtikonsertti Loviisan kirkossa10.12. Satutuokio Valkon sivukirjastossa klo 9.30-10.0013.12. Loviisan Seudun Keräilijöiden Keräilytapahtuma ja Eddie Brucen valokuvanäyttely joulunvietosta entisaikaan vanhassa pappilassa Suolatorilla, Mariankatu 1 klo 10-1413.12. Lasten Tonttupaja Forumissa klo 13 klo 10-1513.12. Laivasillan tunnelmalliset joulumarkkinat klo 10-1513.12. Loviisanseudun taideyhdistys rakentaa tilataideteoksen Galleria Theodorin eteen klo 1013.12. Loviisan kirkko avoinna klo 10-16, ilmainen opastus. 13.12. Opastettuja kävelykierroksia kaupungissa suomeksi ja ruotsiksi klo 12 ja 14, lähtö Loviisan torilta, liput 2 €/hlö, kesto n. 1 h 13.12. Bonga goes Christmas: Free Okapi - improvisoitua kamarimusiikkia. Konsertit klo 14 ja 16 (kesto n. 1 h), liput 10 €/aik., 5 €/lapsi, käynti taidegalleriassa sisältyy hintaan 13.12. Aapelin Tonttupolku lapsille Loviisassa klo 16.30-17.3013.12. Lucia-juhla Loviisan torilla ja kirkossa alkaen klo 1813.-14.12. Wanhan Ajan joulukodit avoinna keskustassa klo 10-16, Nykulla Pernajassa klo 10-1713.12. III adventtikonsertti: Papas no Mamas - ja Elegia kuorot Loviisan kirkossa klo 18 15.12. joulukonsertti Sibeliustalossa klo 18.30 17.12. joulun odotusta, järj: Musiikkiopisto, palvelutalo Esplanadissa, klo 1317.12. joulun odotusta, järj: Musiikkiopisto, Hamberska kodissa, Itäinen Tullikatu, klo 14 17.12. Kauneimmat joululaulut Loviisan kirkossa kello 18 20.12. joulutori Loviisan torilla klo 7-1520.12. Wanhan Ajan joulukodit avoinna keskustassa

klo 10-16, Nykulla Pernajassa klo 10-17 20.12. Aapelin Tonttupolku lapsille Loviisassa klo 16.30-17.3020.12. Hembölen kiertävä kotieläinfarmi torin itäpuolella Ankkuripuistossa klo 10-1421.12. Wanhan Ajan joulukodit avoinna keskustassa klo 12-15, Nykulla Pernajassa klo 10-17 21.12. Kuusenhakuretki klo 12-15: Timo Lindgrenin kuusiviljelmä Määrlahdessa, 3 km Loviisan keskustasta. Kodassa metsästysyhdistyksen esittely, pannukahvia, grillimakkaraa ja rakovalkeat!  21.12. IV adventtikonsertti: Laura jokipii, sopraano, säestäjänä Erkki Kallio, piano, Loviisan kirkossa, klo 1823.12. Kauneimmat joululaulut, Naiskuoro Mamas, Valkon kirkossa, klo 18 24.12. jouluvesper, kirkkokuoro Loviisan kirkossa klo 1524.12. jouluaaton rukous, kappelissa klo 16.30Reeta Rossi ja Keijo Liski, käyrätorvi, Silja Liski, viulu24.12. jouluyön kaksikielinen messu Loviisan kirkossa, klo 2325.12. jouluaamun sanajumalanpalvelus, kirkkokuoro Loviisan kirkossa, Brandensteininkatu 2, klo 8järj: Loviisan suom. seurakunta28.12. In Memoriam-konsertti: Sari Alakulppi ja Arno Kantola Loviisan kirkossa klo 186.1. Trettondagsmusik Loviisan kirkossa klo 203.2. Helmimarkkinat Loviisan torilla klo 7-185.3. Keräilymessut ruotsalaisella yläasteella klo 10-1431.3. Aprillimarkkinat Loviisan torilla klo 7-185.4. Kaupungin soittokunnan 121-vuotiskonsertti ruotsalaisella yläasteella klo 151.5. Laivasillan kesän avajaiset10.5. Avoimet Puutarhat: yksityiset pihat ja puutarhat ovat avoinna yleisölle klo 12-1612.5. Itä-Uudenmaan juoksu17.5. Avoimet Puutarhat: yksityiset pihat ja puutarhat ovat avoinna yleisölle klo 12-1617.5. III Kuoromaraton Loviisna kirkossa klo 1814.5. Avoimet Puutarhat: yksityiset pihat ja puutarhat ovat avoinna yleisölle klo 12-1625.5. Loviisan ravit klo 18.3031.5. Avoimet Puutarhat: yksityiset pihat ja puutarhat ovat avoinna yleisölle klo 12-16

Talven tapahtumakalenteri - lisätietoja netistä www.loviisa.fi

44

Loviisanseudun tanssiopiston ja sirkuskoulun kevätlukukausi alkaa 08.01.2009. Rehtori ottaa vastaan uusien oppilaiden ilmoittautumisia numerossa 050-592 1393. Tervetuloa tanssin ja sirkuksen maailmaan!

www.loviisantanssiopisto.fi

LASTENTANSSI

NYKYTANSSI

BALETTI

SAGOBALETT

SHOWJAZZ

BREAK DANCE

SIRKUSKOULU

VÅRTERMINEN BÖRJAR DEN 8.1.2009VÄLKOMMEN MED! Anmälningar : Kati Kivilahti-Fagerudd 050-592 1393

LOVAL OYLinnunrata 507900 LOVIISAPuh. 019-51731www.loval.�

Mukana kehittämässä yli 230:n työntekijän voimin

ValkoValkom

Gäddbergsö

Strömslandet

SarvsalöSarvisalo

Labbyträsket

Teutjärvi

LappomträsketLappominjärvi

HopjärviHopom träsk

Påsalöfjärden

Musa

Kärpe

Antby

Vårdö

Marby

Garpom

Finnby

Lappom

Kärppä

Forsby

Märlax

Mossen

RumpilaDrombom

Kvarnby

Reimars

Kabböle

Frimans

Bredvik

Fasarby

Svenskby

Myllyaho

Villmans

Köpbacka

Määrlahti

Myllykylä

MarinkyläAntinkylä

Koskenkylä

Suomenkylä

Karelarbyn

Haravankylä

Ruotsinkylä

Övre Rikeby

Karjalaiskylä

Härpe

Isnäs

Hopom

Tessjö

Hardom

Kuggom SkogbyHaddom

Rösund

Malmsby

Tesjoki

Horslök

Pålböle

Pitkäpää

Härkäpää

Gammelby

Skinnarby

Vahterpää

Vanhakylä

Sarvilahti

Erlandsböle

Kuninkaankylä

Särkjärvi

Käldö

Hästö

HästönSondarö

Våtskär

SvartholmenKampuslandet

Abborrforsviken

Vådholmsfjärden

Hästholmsfjärden

Ahvenkoskenlahti

Kejvsalö östra fjärd

Kejvsalö västra fjärd

Keipsalon itäinen selkä

Abborrfjärden

KejvsalöKeipsalo

Hudö

Loviisa

Loviisa 2010 Lovisa

PernåPernaja

0 5 10 km

LillabborrforsVähä Ahvenkoski

Paavalinkylä

Hommansby

AndersbyTavastby

Mickelspiltom

LÄNTISIN PISTE

Nybondas

ETELÄISIN PISTE

Horslök

ITÄISIN PISTE

Svartholmen

POHJOISIN PISTE

Laaksola

Lovisa

SommarsjönLiljendalSuvijärvi

RuotsinpyhtääStrömfors

Påsalö

Nybondas

Laaksola

Den nordligaste punkten:

Den västligaste punkten:

Den sydligaste punkten:

Den östligaste punkten

uusi Loviisan kaupunki näkee päivänvalon runsaan vuoden

kuluttua. Kartalla se näyttää tällaiselta. Tähän Pikkukaupun-

gin numeroon olemme koonneet tietoja uudesta yhteisestä kotikaupun-

gistamme. Samalla annamme kuntalaisten kertoa tulevaisuuden toiveensa.

nya Lovisa stad ser dagens ljus om ett drygt år. På kartan ser staden ut så här. I det här

numret av Pikkukaupunki har vi sammanställt information om vår nya, gemensamma stad.

På samma gång låter vi kommuninvånarna berätta om sina önskemål gällande framtiden.

45

Karttapiirros, kartan har ritats av: Minerva O’Connor

46

Uusi Loviisa näkee päivänvalon runsaan vuoden kuluttua. Nykyi-set kunnat Liljendal, Loviisa, Per-

naja ja Ruotsinpyhtää lakkaavat olemasta 31.12.2009, ja uusi Loviisan kaupunki syn-tyy 1.1.2010. Uudessa Loviisassa on asuk-kaita noin 15 700.Maapinta-alaa kaupungilla on yli 850 ne-liökilometriä, ja jos vesialueet lasketaan mukaan yli 1750 neliökilometriä. Pinta-alassa taakse jäävät muun muassa Helsinki, Espoo, Vantaa, Kotka ja Hamina.

Asukkaista noin 56 prosenttia on suo-menkielisiä ja 43 prosenttia ruotsinkielisiä. Äidinkieleltään muita on prosentin verran.

Syksyllä 2009 järjestetään kunnallisvaalit uutta kuntajakoa noudattaen. Ensimmäisel-le ja toiselle vaalikaudelle valtuutettuja va-litaan yhteensä 59, sen jälkeen 43.

Kaupunginhallitukseen tulee 11 jäsentä. Jokaisen lakkaavan kunnan alueelta vali-taan vähintään kaksi edustajaa vaalikauden 2009–2012 kaupunginhallitukseen.

Enää vuosi, ja sitten se on totta!

Lasse

Matti

Eveliina

Annu

Tiuku

Meri

Jukka

> Perhe Jokela-Ylipiha

Pernaja on ollut meille hyvä ja rauhallinen paikka asua, mut-

ta suurin osa käyttämistämme palveluista on Loviisassa.

Siksi kuuluminen uuteen Loviisaan vuoden 2010 alusta on

meille hyvin luontevaa ja mieluisaa. Lapset käyvät siellä jo

koulua ja harrastukset ovat siellä. Yhtä Loviisan seutuahan

tämä on jo aiemminkin ollut.

Nya Lovisa ser dagens ljus om ett drygt år. Kommunerna Liljendal, Lovisa, Pernå och Strömfors upphör att exis-

tera i sin nuvarande form 31.12.2009 och den nya staden Lovisa föds 1.1.2010. Staden kom-mer att ha cirka 15 700 invånare.

Den nya stadens yta är 850 kvadratkilome-ter. Om vattenområdena räknas med är ytan

över 1 750 kvadratkilometer. I detta avseen-de slår Lovisa bland annat Helsingfors, Esbo, Vanda, Kotka och Fredrikshamn.

Cirka 43 procent av invånarna är svensks-pråkiga, medan 56 procent är finskspråkiga. En procent av invånarna har något annat mo-dersmål än svenska eller finska.

Vid kommunalvalet hösten 2009 följs den

nya kommunindelningen. För den första och andra valperioden väljs sammanlagt 59 full-mäktigeledamöter, varefter antalet sjunker till 43.

Stadsstyrelsen får 11 ledamöter. Från varje kommun som läggs ned väljs minst två leda-möter till stadsstyrelsen för perioden 2009–2012.

Ett år och sen är vi där!

Koonneet, sammanställd av: Päivi Ahvonen, Susa Heiska, Seppo Iisalo, Eeva Kangas, Milla Ketolainen, Reija Kokkola, Essi Niemelä, Ulla Ora

Loviisa 2010 Lovisa

> Pentti Maho, Loviisa, Valko

En usko, että kuntalii-toksen jälkeen mikään

muuttuu. Palvelut ovat 30 vuoden aikana siirtyneet

aina vain kauemmaksi. Nyt Kelan säilyminen Lo-

viisassa on vaakalaudalla.

< Riikka Dyring, Loviisa, ValkoToivon, että kuntien yhdistymisen aiheuttamat säästöt kohdistettaisiin sosiaali- ja terveyspal-veluihin. Toivon myös, että kaupungista ei tulisi uutta energiakeskusta.

< Herbert Stålström, Lovisa Låt oss alla arbeta för de gemensamma målen! Personligen önskar jag mig ännu bättre motions- och hobbylokaler.

> Nina Broman, Liljendal Kaikki alkaa hyvästä joh-

tamisesta - siihen pitää panostaa. Minä kaipaan turvallista ja hyvinvoivaa kaupunkia, jossa kaikilla

on mahdollisuus kehittyä. Erityisesti lasten ja nuor-

ten hyvinvointi on lähellä sydäntäni.

< Mats Lönnfors, LiljendalInvånarna är vår vikti-gaste resurs. I nya Lovisa måste alla tjänster erbju-das på båda språken och de mindre kommundelar-nas intressen tillgodoses.

< Maaret Pakarinen, Loviisa Toivon panostusta lapsiin, kulttuuriin ja urheiluun, palvelujen saatavuuden parantamista sekä kult-tuuriperinnön aktiivista arvostamista.

> Else-May Palmgren-Skog, LovisaFöretagsamheten bör

stimuleras och företagen erbjudas goda verksamhets-förutsättningar. Kommunen

bör även värna om sina skolor och skolhusens skick.

< Hanna Rannanjärvi, RuotsinpyhtääToivon kunnon panostus-ta erityisopetuksen ke-hittämiseen ja palvelujen säilyttämistä lähialueilla.

< Kerttu Lähteenmäki, LoviisaToivon, että kaupungin kouluissa tuetaan edel-leen kaksikielisyyttä ja mahdollisuuksia opiskella molemmilla kielillä yhtä vahvasti.

< Maria Boberg, PernåFusionen är en bra sak av många skäl. Jag har följt situationen noggrannt. Hoppas inga stora förändringar sker i områ-det, men det vore viktigt att Forsby finska skolan fick en ordentlig skol-byggnad. Små skolor skall absolut inte nedläggas.

11.6

.200

8Liljendalin, Loviisan, Pernajan ja Ruotsinpyhtään kuntien valtuustot

hyväksyvät liitossopimuksen ja päättävät esittää kuntajaon muuttamista.

Fullmäktige i kommunerna Liljendal, Lovisa, Pernå och Strömfors godkänner fusionsavtalet och beslutar framställa om ändring av kommunindelningen.

> Gunilla Björkskog, LovisaFörhoppningsvis är alla eniga om att

skolorna måste fås i skick. Jag tror också att det nya, förenade Lovisa för med sig

positiva möjligheter.

> Heljä Säkkinen, Ruotsinpyhtää

Toivon kaikkien osallis-tuvan uuden toimivan

Loviisan luomiseen, sillä jokaisen osaaminen

on tärkeää ja jokaista tarvitaan. Ennakkoluulot-tomasti toinen toistamme

arvostaen onnistumme.

> Saara NordmanRuotsinpyhtää

On hyvä, että tullaan olemaan kaikki samalla

samanarvoisia. Turhat raja-aidat kaatuvat.

> Tuula Åminne, LovisaJag hoppas att ärendena

sköts på ett jämbördigt och rättvist sätt, så att

alla har samma utgångs-läge, ingen diktatpolitik.

Jag tror att fritids- och kulturväsendet kunde

fungera som brobyggare och förenande kraft.

> Olle Sirén, LovisaJag förväntar mig mest

positiva saker av den nya stora kommunen. Det är naturligt att kommuner-na förenas. Inom kultur-sektorn har man arbetat över kommungränserna

redan tidigare och jag tror att samarbetet kom-

mer att öka.

47

Kuntajaon muutosesitys jätetään

valtiovarainministeriön kuntaosastolle. 24

.6.2

008 En framställning inlämnas

till finansministeriet om ändring av kommunindelningen.

Liljendalin, Loviisan, Pernajan ja Ruotsinpyhtään kuntien yhdistymissopimus

allekirjoitetaan.

Samgångsavtalet mellan kommunerna Liljendal, Lovisa, Pernå och Strömfors undertecknas.4.

8.20

08

< Sture Englund, LoviisaLoviisan seudun kuntien välillä on paljon yhteis-työtä jo nyt, ja uskon, että kuntaliitoksen jälkeen se vain lisääntyy. Toivon, että terveyspalve-lut paranevat.

< Keijo Lappalainen, LoviisaMikään ei muutu mi-hinkään, vaikka kunnat yhdistyvät. Minusta on silti hyvä, että hynt-tyyt laitetaan yhteen. Liikuntahalli tänne olisi vihdoinkin saatava.

> Kati Kawasumi, LoviisaToivon, että elämä pysyisi paikkakunnalla kuntalii-

toksen jälkeen. Mieles-täni Loviisaan tarvitaan enemmän kulttuuria ja

tiloja nuorille. Monitoimi-talo esiintymislavoineen

pitäisi saada pikaisesti.

<Johanna Lehtinen, LiljendalEn ota kantaa kunta-liitokseen, politiikka ei kiinnosta.

<Synneve Kolehmainen, LoviisaKuntaliitos on hyvä asia, äänestin puolesta.

> Petri Fokin, PernajaEi kuntaliitos muuta

mitään, vaikka toivon, että muuttaisi ilmapiiriä

yrittäjämyönteisemmäksi.

> Leena Selander, PernajaOlen ison kunnan kannal-la, koska Pernaja on liian

pieni yksin. Uskon, että palvelut paranevat kun-taliitoksen jälkeen. Olisi

tärkeää, että esimerkiksi terveyspalvelut olisivat kaikille samanarvoisia.

> Esko Saxholm, LoviisaUuteen Loviisaan olisi

voinut liittyä useampikin kunta. Kuntaliitoksen jäl-keen palvelut paranevat.

> Janne Laitinen, PernajaOlen lähtöisin Loviisasta, joten olen tottunut asioi-maan kotikaupungissani.

Uuden Loviisan toivon pystyvän jakamaan kakun

tasapuolisesti yhteisymmär-ryksessä. Nuorten ja lasten

harrastusmahdollisuudet ovat jo nyt hyvät ja sellaisi-na toivottavasti pysyvätkin.

> Malin Fredriksson, Liljendal

Det nya Lovisa skall ta hand om sin ungdom och

sina åldringar och visa genom handlingar att vi

drar nytta av föränd-ringen.

< Ronja Felixsson, PernåDen nya kommunens viktigaste uppgifter är åldrings- och hälsovård.

> Jussi Hänninen, Liljendal

Kaikkia alueita tulee kehittää tasapuolisesti.

Toivon, että palvelut säi-lyvät lähellä ja kehittyvät uuden kaupungin myötä.

> Veijo Matikainen, Lapinjärvi

Tärkeintä on se, ettei kaikkia palveluja keski-

tetä nykyiseen Loviisaan, vaan ne säilyvät myös

pienten kylien alueella.

> Merja Mäki-Bengts, Loviisa

Toivon, että kuntaliitok-sen jälkeen koko alueesta

tulisi yhdessä vahvempi. Pienyrittäjiä ja matkailijoita

tarvitaan Loviisaan entistä enemmän.

< Lena Wahlroos-Hänninen, LiljendalFör undvikande av ojämlik-het mellan de ”gamla” och ”nya” lovisaborna är det viktigt att skapa samhörig-hetskänsla. Jag hoppas att närtjänsterna består och att Nya Lovisa blir en modern och livskraftig stad som erbjuder arbetsplatser och trevliga bostadsmiljöer.

< Gun Weissman, Lovisa Det borde finnas mera utrymmen för de unga. Hälsocentralens öppet-hållningstider borde ändras. Matbutiker finns det tillräckligt av och Lidl kommer att öka konkurrensen. Renovera ger Mera –evenemangen är bra för Lovisa.

< Petri Närvänen, RuotsinpyhtääPalvelut tulee säilyttää kylillä ja parantaa julkisia liikenneyhteyksiä.

< Håkan Hyden, LovisaI Lovisa måste man satsa på hälsovård och främjan-det av företagarverksam-het. Och Lovisa polis bor-de få burar för att inte behöva skjutsa berusade till Borgå på skattebeta-larnas bekostnad.

Loviisa 2010 Lovisa

48

Kuntaliitoksen valmisteluryhmä ja

toimialakohtaiset työryhmät aloittavat toimintansa.

Beredningsgruppen för kommunfusion och de sektorvisa arbetsgrupperna inleder sin verksamhet.El

oku

u

2008

A

ug

ust

i

Väliaikainen järjestelytoimikunta

aloittaa toimintansa.

30.9

.200

8

En interimistisk organisationskommission inleder sin verksamhet.

> Terttu Ralanti, LoviisaKuntien yhdistyminen on

etäinen asia, eikä kosketa minun arkeani.

> Tina Lindfors, Ruotsinpyhtää

Kehittämistarpeita on paljon. Toivottavasti

Loviisaan saadaan lisää har-rastustoimintaa lapsille ja

nuorille. Urheilupuoli tosin on hoidettu erinomaisesti. Terveyskeskuspalveluita en ole enää vuosiin käyttänyt,

sillä väsyin odotteluun. Ehkä siihen voisi saada

parannusta.

< Minna Vaenerberg, LovisaServicen motsvarar åtmins-tone mina behov i det här livsskedet. Det finns tillräcklig service och ett tillräckligt utbud även för barn och unga.Den öppna dagvårdsverksamheten är mycket viktig. Jag deltog själv i den varje vecka under 13 års tid.

> Maija Tamminen, Ruotsinpyhtää

Ruotsinpyhtääläisenä olen tyytyväinen, että

liitymme Loviisaan. Olen tyytyväinen Tesjoen

mainioon kirjastopalve-luun ja kirjastonhoitajan

ammattitaitoon. Toivoisin tännekin ruokakauppa-

palveluita.

> Kirsi Kallio, RuotsinpyhtääEn ole seurannut kovinkaan aktiivisesti kuntaliitosta, mutta lääkäripalvelut saisivat toimia paremmin tulevaisuudessa. Uudelta Loviisalta toivon enemmän aktiviteetteja perheille. Kaupunki voisi järjestää retkiä uimahalleihin ja kyl-pylöihin tai laskettelemaan.

< Arno Saarinen, PernajaPernaja on hoitanut asioita ihan hyvin, mutta liittyminen Loviisaan on sekin ihan hyvä asia. Ter-veyskeskuksen aukiolo-ajat pitää saada uusiksi. Terveydenhuoltoon pitäisi satsata muutenkin, ja pyörätiet pitää saada kuntoon.

> Juha Karvonen, PernajaUuden Loviisan muodos-tuminen on positiivinen asia. Terveyspalveluista

ja sivistyspuolesta on huolehdittava, oli tilanne mikä tahansa. Olisi hyvä,

jos rahat kohdennettaisiin vuositasolla johonkin tiet-

tyyn tärkeään kohteeseen.

> Veijo Jokinen, PernajaNuorille pitää saada

enemmän oleskelupaikko-ja. Kun olin nuori, täällä oli enemmän kahviloita nuorille. Itse en kaipaa urheilu- tai pelihalleja,

mutta nuorten kannalta ne olisivat suotavia. Kilpailua

pitäisi saada lisää, jotta hinnat laskisivat. Palveluta-

soa pitää parantaa.

< Pirkko Kaukiainen, LoviisaToivon, että uusi Loviisa pääsee asioista yhteisym-märrykseen. Kuntaliitos on ihan hyvä asia. Toivotta-vasti palveluita saataisiin lisää. Terveyspalveluihin tarvitaan muutos, sillä lapsiperheiden on aika vaikeaa lähteä Porvooseen, etenkin jos käytössä ei ole autoa.

< Ritva Klemm, Loviisa ValkoJää nähtäväksi, onko uusi Loviisa hyvä vai huono muutos. Valkolaisena joskus tuntuu, että Valkoa ei pidetä täysiar-voisena Loviisan osana. Olisi mukavaa, jos myös Valkon uimarannasta ja pyöräteistä huolehdittai-siin. Uimahalli olisi kiva uudistus ainakin lapsille.

< Markku Paltola, LoviisaUuden Loviisan tulee tarjota lapsille terveel-linen ympäristö elää. Turvallisuus täytyy taata kuntasektorin puolesta. Homekouluista pitää päästä eroon, uusi koulukeskus voitaisiin rakennuttaa johonkin järkevään paikkaa, ei vesijättömaalle.

> Lorentz Westermarck, Pernå

Det är bra att fusioneras med Lovisa. Lovisa är alltid

Lovisa! Det borde vara bek-vämare att köra i staden. Bättre belysning behövs.

Vid torghörnen borde skyddsvägarnas placering ändras så att bilisten inte

behöver vänta på skyddsvä-gen för att kunna vända

eller köra över vägen.

> Jaana Lappalainen, Loviisa

En pidä kuntaliitosta mi-nään huonona asiana, mut-ta todellisuushan paljastuu vasta myöhemmin. Terveys-keskustoiminta pitää saada

reilaan, eiväthän ihmiset sairasta vain virka-aikaan.

Kun omat lapseni olivat pieniä, hoitoon pääsi aina,

mutta nyt pitää lähteä Porvooseen asti.

> Margita Nylund, Liljendal

Alla områden måste beaktas likvärdigt och

hälsovården måste hållas i skick.

> Ingegerd Backas, Liljendal

Tre saker är viktigast: åldringsvård, hälsovård och skolväsendet. Och

det behövs jämmlikhet mellan olika områden.

< Nata Varis, Loviisa, ValkoKuntien yhdistymisen konkreettisista vaiku-tuksista pitäisi tiedottaa enemmän. Haluaisin tietää erityisesti, mitä yhdistyminen merkitsee paikallisille yrittäjille.

< Tuovi Hahto, LoviisaUuden Loviisan muo-dostaminen oli var-maan välttämättömyys, mutta ympäristökuntien tarpeita ei saa unohtaa. Kunnan hallintoon pitäisi saada lisää tehokkuutta ja henkilökuntaa, lisää joustavuutta tarvitaan.

< Rauno Mononen, LiljendalPäivähoidon, perusope-tuksen ja vanhusten-huollon saatavuus on turvattava koko uuden Loviisan alueella.

49

Uuden kunnan organisaatiomalli

valmistuu.

Vu

od

en-

vaih

de

2008

-200

9 Å

rssk

ifte

t

Den nya kommunens organisationsmodell färdigställs.

Infolehti kuntaliitoksesta jaetaan

joka kotiin uuden Loviisan alueella.

Hel

mi-

maa

lisku

u

2009

Fe

bru

ari-

mar

s

Ett infoblad om kommunfusionen delas ut till alla hem på nya Lovisas område.

< Dorita Sjöholm, Lovisa. Det är alltid bättre att höra till en stor än en liten kommun. Lovisa kommer att dra nytta av fusionen.

< Jenny Björkell, Pernå Jag tror att nya Lovisa sköter väl sina grän-sområden. Jag bor i Forsby och är glad att vi inte behöver fusioneras till Borgå.

< Tanja Wallenius, LoviisaOlen asunut koko ikäni Loviisassa, ja uusi iso Lo-viisa on ihan hyvä juttu. Täältä puuttuu edelleen uimahalli, ja ihmettelen, ettei tämän kokoisessa kaupungissa ole näin pientä asiaa hoidettu. Jatkossa toivon Loviisaan lisää ydinvoimaa, koska se luo alueelle työpaikkoja.

> Ull-Britt Högström, Loviisa

Jag hoppas att samarbe-tet mellan kommunerna ökar och föreningsverk-

samheten blir livligare. Ur en större krets hittar man

flera deltagare.

> Terhi Svärd, Ruotsinpyhtää

Oletan, että peruspal-velut paranevat, samoin

päivähoito- ja kouluasiat. Myös yleisesti perus-turvallisuuteen pitää

kiinnittää huomiota niin lasten kuin aikuistenkin

osalta.

> Kimmo Nykänen, LoviisaUudessa Loviisassa pitää

kiinnittää huomiota peruspalveluiden kuntoon

saattamiseen. Koulukes-kukset pitäisi yhdistää,

ja homekouluista täytyy päästä eroon. Opettajia suojelee työterveyslaki,

mutta lapsia ei.

> Tiina Lamminen, LoviisaUusi Loviisa tarvitsee liikuntakeskuksen ja

uimahallin sekä parempia liikenneyhteyksiä. Nuoril-le toivon lisää illanvietto-

paikkoja.

< Juha Karvonen, LoviisaLasten ja nuorten hyvin-voinnista ja peruspalve-luiden toimivuudesta on pidettävä huolta. Toivot-tavasti kylämäisyys säilyy uudessakin Loviisassa.

> Anna Pelttari, LiljendalTärkeimpiä asioita ovat

terveydenhuolto sekä las-ten ja nuorten koulutus.

Palvelut tulee säilyt-tää kaikille vähintään

nykytasolla asuinpaikasta riippumatta.

< Leena Lindfors, Liljendal Jag utgår ifrån att alla delar i den nya kommu-nen behandlas jämlikt och att dagens goda service till vardera språkgruppen består.

< Piia Järvinen, LoviisaToivon tasapuolisuutta niin, että palveluja ei kes-kitetä yhteen paikkaan.

> Arja Frejborg, LoviisaUudessa Loviisassa kai-

paan nykyistä suurempaa panostusta nuoriin ja

nuorten toimintamahdol-lisuuksiin.

> Janne Slätis, Lappträsk En större stad har fler fördelar än nackdelar,

förutsatt att man värnar om jämlikheten och den

språkliga rättvisan.

> Merja Backman, LoviisaParempia resursseja kou-

luille ja terveydenhuol-toon: tarvitaan palkka-

uksen parantamista, lisää henkilökuntaa ja riittävän

pieniä luokkia.

< Toivo Karlsson, LoviisaKuntafuusio auttaa ke-hittämään liikuntamah-dollisuuksia. Se edistää uuden liikuntatalon ja uimahallin rakentamista.

< Eivor Nygård, LiljendalMålmedvetet, respekt-fullt samarbete för att få servicen att fungera smidigt, jämlikt och väl i nya Lovisa. God service för alla språkgrupper.

< Bengt Wahlroos, Liljendal Bevarandet av närtjäns-terna förutsätter sam-förstånd och samarbete mellan kommundelarna.

> Johanna Maskery, Ruotsinpyhtää

Hienoa, että uusi Loviisa vihdoinkin toteutuu.

Turhan kauan sitä jarru-tettiinkin. Uusi Loviisa

lisää seudun vetovoimaa ja houkuttelee uusia

asukkaita ja matkailijoi-ta. Ehdottomasti oikea

ratkaisu.

Loviisa 2010 Lovisa

50

Informaatio- ja keskustelutilaisuuksia

kuntalaisille eri puolilla uutta Loviisaa.

Maa

lisku

u

2009

M

ars

Informations- och diskussionsmöten för kommuninvånarna på olika håll i nya Lovisa.

Kuntien ja kuntayhtymän nykyinen henkilöstö

tietää, mitä työtehtävää hoitaa uudessa kunnassa. m

enn

essä

30

.4.2

009

t.o

.m

Kommunernas och samkommunens nuvarande personal vet vilka arbetsuppgifter de sköter i den nya kommunen.

Mikko Könönen, Liljendal

Uusi kunta antaa

mahdollisuuden nähdä asiat

uudesta näkökulmasta.

Kaikilla kunnilla on

annettavaa toisilleen:

meri, järvet, joet, kosket ja

metsät tarjoavat hienoja

liikuntamahdollisuuksia,

ja niiden ympäristöön on

mahdollista rakentaa uusia

liikuntareittejä. Uusi Loviisa

voisi olla edelläkävijä ja

suunnannäyttäjä myös

esimerkiksi lasten ja nuorten

hyvinvoinnin edistämisessä.

Meillä on kaikki edellytykset

erottua kuntien joukosta

inhimillisten arvojen puolesta

toimijana.

Mielestäni kuntafuusio oli

paras ratkaisu vaikeassa

kysymyksessä. Nyt

pitää panostaa vahvasti

uuden Loviisan imagon

rakentamiseen.

“Meillä on kaikki edellytykset erottua

inhimillisten arvojen puolesta toimijana”

“Uudesta Loviisasta suunnan-näyttäjä”

51

Lisätietoja nettisivuiLtaKuntaliitoksesta löytyy tietoja

kaupungin verkkosivuilta www.loviisa.fi (Loviisa 2010).

voit esittää kysymyksiä, ja sinulle vastataan suoraan.

Infolehti kuntaliitoksesta jaetaan

joka kotiin uuden Loviisan alueella. Sy

ysku

u20

09Se

pte

mb

er Ett infoblad om kommunfusionen delas ut till alla hem på nya Lovisas område.

Ylimääräiset kuntavaalit, joissa

valitaan uuden Loviisan valtuusto.

25.1

0.20

09 Extra kommunalval vid vilket fullmäktige för nya Lovisa väljs.

Siv Gustafsson

Anu Kalliosaari

Olavi Kaleva

Lilian Andergård-Stenstrand

MaricaSaloranta

Risto Nieminen

Sten Fronden

Ralf Sjödahl

YrjöMeltaus

tiLLäggsinformation

på webben

närmare information om fu-

sionen hittar du på stadens

webbsidor www.lovisa.fi (Lovisa

2010). Du får gärna ställa frå-

gor och din fråga besvaras.

Loviisa 2010 Lovisa

52

OLAVI KALEVALoviisan kaupunginjohtaja, Lovisa stadsdirektör, (puheenjohtaja, ordförande)olavi.kaleva@loviisa.fi Loviisa 2010: kaupunginjohtaja, stadsdirektörVastuualue: kuntaliitos kokonaisuudessaanAnsvarsområde: kommunfusionen i sin helhet

RISTO NIEMINENRuotsinpyhtään kunnanjohtaja, Strömfors kommundirektör, (varapuheenjohtaja, vice ordförande)risto.nieminen@ruotsinpyhtaa.fi Loviisa 2010: muutosjohtaja, förändringsdirektörVastuualue: kuntaliitosprosessiAnsvarsområde: kommunfusionsprocessen

STEN FRONDéNLiljendalin kunnanjohtaja, Liljendal kommundirektörsten.fronden@liljendal.fi Loviisa 2010: perusturvajohtaja, grund-trygghetsdirektörVastuualue: perusturva (sosiaali ja terveys)Ansvarsområde: grundtrygghet (social- och hälsovård)

RALF SJöDAHLPernajan kunnanjohtaja, Pernå kommundirektörralf.sjodahl@pernaja.fi Loviisa 2010: talousjohtaja, ekonomidirektörVastuualue: talousAnsvarsområde: ekonomi

MARIcA SALORANTAterveysjohtaja, Loviisanseudun terveydenhuollon kuntayhtymä, hälsodirektör, Samkommunen för hälsovården i Lovisanejdenmarica.saloranta@lovseudterv.fi

ANU KALLIOSAARILoviisan hallintojohtaja, Lovisa stads förvaltningsdirektöranu.kalliosaari@loviisa.fi Loviisa 2010: hallintojohtaja, förvaltningsdirektör Vastuualue: hallintoAnsvarsområde: förvaltning

SIV GUSTAFSSONPernajan talouspäällikkö, ekonomichef i Pernåsiv.gustafsson@pernaja.fi

LILIAN ANDERGåRD-STENSTRANDPernajan hallintosihteeri, förvaltningssekreterare i Pernå, (valmisteluryhmän sihteeri ja tiedottaja, beredningsgruppens sekreterare och informatör)lilian.andergard-stenstrand@pernaja.fi

THOMAS GRöNHOLMLoviisan sivistystoimenjohtaja, Lovisa stads bildningsdirektör, (asiantuntija, sakkunnig)thomas.gronholm@loviisa.fi Loviisa 2010: sivistystoimenjohtaja, bildningsdirektör Vastuualue: sivistystoimi (koulut, kansalaisopistot, kulttuuri ja vapaa-aika)Ansvarsområde: bildningsväsendet (skolor, medborgarinstitut, kultur och fritid)

YRJö MELTAUSLoviisan teknisen keskuksen päällikkö, chefen för tekniska centralen i Lovisa, (asiantuntija, sakkunnig)yrjo.meltaus@loviisa.fi Loviisa 2010: tekninen johtaja, teknisk direktörVastuualue: tekninen toimi Ansvarsområde: tekniska sektorn

OSALLISTu KESKuSTELuunKaupunginjohtaja Olavi Kalevan mukaan uuden Loviisan valmistelut sujuvat hyvässä yhteisymmärryksessä ja motivaatio on korkealla.“Kansalaisten näkökulmasta mitään dramaattista ei tapahdu. Esimerkiksi koulut ja päiväkodit jatkavat toimintaansa kuten ennenkin. Palvelut tuotetaan kuntalaisille lähipalveluperiaatteella”, Kaleva korostaa.Kaupunginjohtaja kannustaa kuntalaisia osallistumaan keskusteluun.“Jos kuntafuusioon liittyvät asiat askarruttavat ja sinulla on kysyttävää, ota rohkeasti yhteyttä alueen fuusioituviin kuntiin. Voit esittää kysymyksiä vaikka suoraan asioita valmisteleville virkamiehille”, hän rohkaisee.Kaupunginjohtaja Olavi Kaleva korostaa, että kaikkia kuntalaisia tarvitaan uuden Loviisan rakentamisessa. Avoimuus on tässäkin prosessissa valttia.“Näin saamme huhuilta ja vääriltä tiedoilta leikattua siivet pois.”

Nykyinen Loviisan kaupunki, Liljendalin, Pernajan ja Ruotsinpyhtään kunnat

sekä Loviisanseudun terveydenhuollon kuntayhtymä lakkautetaan.

31.1

2.20

09 Nuvarande Lovisa stad, kommunerna Liljendal, Pernå och Strömfors samt Samkommunen för hälsovården i Lovisanejden upphör att verka.

Uusi Loviisan kaupunki

aloittaa toimintansa. 1.

1.20

10 Nya Lovisa stad inleder sin verksamhet.

DELTA I DISKuSSIOnEnEnligt stadsdirektör Olavi Kaleva präglas beredningen av nya Lovisa av samförstånd och motivation.“För invånarna är kommunsammanslagningen odramatisk. Till exempel skolorna och daghemmen fortsätter som tidigare. De kommunala tjäns-terna produceras som närtjänster”, betonar Olavi Kaleva.Stadsdirektören uppmanar invånarna att delta i diskussionen.“Kontakta någon av de berörda kommunerna om Du har frågor i anslut-ning till fusionen. Du kan ringa direkt till de tjänstemän som bereder ärendet”, säger stadsdirektören. Olavi Kaleva betonar att alla kommuninvånare behövs för att forma nya Lovisa. Det som nu gäller är öppenhet och transparens.“Med hjälp av öppenhet och diskussion kan vi kväva falska rykten och felaktiga uppgifter i deras linda.”

LOVIISA 2010 Valmisteluryhmä * LOVISA 2010 Beredningsgruppen

Kuntaliitoksen valmistelu 2008-2009Vuosina 2008-2009 kuntaliitoksen valmistelusta vastaa luottamushen-kilöistä koostuva järjestelytoimikunta (aluksi väliaikainen järjestelytoi-mikunta). Järjestelytoimikunnan käsittelemät asiat valmistelee ja toi-meenpanee viranhaltijoista koostuva valmisteluryhmä, jonka jäsenet on lueteltu alla.

Organisation för beredningsskedet 2008-2009För beredningen av kommunfusionen under åren 2008-2009 ansvarar en organisationskommission som består av förtroendevalda (först en interi-mistisk organisationskommission). De ärenden som behandlas i organi-sationskommissionen bereds och verkställs av en beredningsgrupp som består av tjänstemän, som är listade nedan.

53

Fondue-padanäärellä

54

Mikäs sen tunnelmallisempaa kuin talvi-ilta mökillä. Hyvää ruokaa, viiniä

ja seuraa. Muutama kynttilä sinne, pari takkapuuta tänne, filttiä harteille

ja rentoa yhdessäoloa. Näin helpot ovat ohjeet onnistuneelle illalle, jonka

kruunaa talviklassikko fondue. Pikkukaupungin fonduessa maistuvat gryere,

emmentaler ja appenzeller juustot, ja kastikkeen kruunaa kuiva riesling.

Teksti: Päivi Ahvonen Kuvat: Virpi Lehtinen

>>

55

Tarvitset näitäLeipäkuutioitaCocktailkurkkujaHillosipuleitaPorkkanaaKukkakaaliaKesäkurpitsaPaprikaa Gourmesnobit väittävät, että vain leipää käytetään juustossa, mutta he eivät tiedä paremmasta. Voit aivan mainiosti pyöritellä myös vihanneksia juustokastikkeessa. Niistä tulee herkullisia. Kirsikkasnapsi tai grappa ovat hyviä ruoansulatusapureita.

56

resepti

Fondue500 g Gryere-juustoa500 g Emmentaler-juustoa300 g Appenzeller-juustoa0,7 l kuivaa Rieslingiä1-2 salottisipulia1 valkosipulinkynsi2 tl MaizenaHitusen puristettua sitruunaaHyppysellinen vastaraastettua muskottipähkinää 2 tuntia ennen ruokailua raasta juustot1 tunti ennen ruokailua kuutioi patonki (varo ettet tee liian pieniä paloja) Kuori ja silppua salottisipuli ja valkosipuli hienoksi.Kiehauta salottisipuli ja valkosipuli viinissä ja keitä puoleen litraan keskilämpötilalla.Siivilöi keitos hienoksi. Kaada viini fonduepataan, anna kiehahtaa ja lisää juusto pikkuhiljaa.Loppuviinin (0,1l) tarvitset suurusteelle. Mausta sitruunamehulla, muskottipähkinällä ja mustalla pippurilla. Lopuksi lisää viiniin tehty suuruste juustomassaan. Varo, ettei juusto kiehu liikaa fonduepadassa. Käytä vihanneksia, kurkkuja ja leipää juustossa ja nauti. NAM!

57

Fondue-ilta on kuvattu Rönnäsin Merikotkassa.www.ronnas.fi

Parma-mallisto tehty kaikenlaiseen elämänmenoon

Lupa päästä helpolla.

Parma-keittiöt puh. (019) 533 555

Itäinen Tullikatu 11, LOVIISA

Tor Schröder 050 355 1175

Meiltä myöskylppärit ja säilytys-

järjestelmät.

Kysykätevää

rahoitusta!

Se on helppoa kun kaiken saa samasta osoitteesta;

kalusteetkodinkoneet

altaat & hanat

Parma-keittiöltävoit toivoa

mitä ikinä haluat.

Tule kysymään meidän talviehdot

Kuningattarenkatu 15, Drottninggatan 15Puh/tel. (019) 531 275Fax (019) 531 831kruunuapteekki.loviisa@salnet.fiwww.kruunuapteekki.fi

KIRJAPÖRSSI

VENDI -TEHTAAN-MYYMÄLÄ

AVOINNA 6-24JOKA PÄIVÄ

Kakuissakinmaistuu Joulu

Aleksanterinkatu 2 Loviisa ✆ (019) 531 610 www.vaherkyla.fi

59

peak press on myös peak point.

tosi kiva mainos-toimisto.

pea

k p

ress

Tervetuloa uuteen liikennemyymälään!

Uuden ABC-liikennemyymälän kokonais-myyntipinta-ala yli 2000 m2

Suuri ABC-Market 400 m2

ABC-Restaurant ja Hesburger, joissa yhteensä 300 asiakaspaikkaaLaaja paikoitusalue 100 autolleAvoinna 24 tuntia jokaisena viikonpäivänäVeikkaus/LottoPankkiautomaattiPolttoainemyynti väljältä mittarikentältä

ABC Kuninkaantie Pernaja

ABC Liikennemyymälä Kuninkaantie Pernaja nyt palveluksessasi!

Vanhakyläntie 77, Vanhakylä. Puh. 010 765 9800.www.abcasemat.fi www.osla.fi