Pirkanmaan metsäohjelma 2016–2020

Pirkanmaan metsäohjelma 2016–2020

Metsäkeskus ja maakunnalliset metsäneuvostot ovat laatineet metsäohjelmia vuodesta 1997 lähtien.

Pirkanmaan alueellinen metsäohjelma on yksi neljästätoista alueellisesta metsäohjelmasta (AMO),

jotka pohjautuvat maakuntajakoon. Ohjelmien tavoitteet nousevat maakuntien omista kehittämis-

tarpeista ja kansallisen metsästrategian tavoitteista. Ohjelmassa sovitetaan yhteen taloudelliset,

ekologiset ja sosiaaliset tavoitteet.

Alueellinen metsäohjelma toimii alueen koko metsäsektorin kehittämissuunnitelmana ja työohjelma-

na. Pirkanmaan alueellisen metsäohjelman sisältö on hyväksytty maakunnallisessa metsäneuvostos-

sa 7.12.2015.

Julkaisija: Suomen metsäkeskus 2016, metsäohjelmavastaava Ari Lähteenmäki

Ulkoasu: Ilme Oy

Kuvat: Suomen metsäkeskus

ISBN 978-952-283-034-0

Alueelliset metsäohjelmat verkossa:

www.metsakeskus.fi/alueelliset-metsaohjelmat

Sisällys1 YHTEENVETO . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4

2 JOHDANTO . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6

2.1 Metsäneuvosto hyväksyy metsäohjelman . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8

2.2 Metsäohjelman laadintaprosessi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9

3 METSÄALAN NYKYTILA . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10

3.1 Suomen metsäalan nykytila . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10

3.2 Pirkanmaan metsien nykytila . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10

3.2.1 Puuston määrä kasvussa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10

3.2.2 Metsien ekosysteemipalvelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12

3.2.3 Metsien monimuotoisuus ja luonnonhoito . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12

4 TOIMINTAYMPÄRISTÖ . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14

4.1 Suomen metsätalouden toimintaympäristö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14

4.2 Pirkanmaan metsätalouden toimintaympäristö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15

4.2.1 Tukkipuun käyttö runsasta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15

4.2.2 Puun energiakäyttö edelleen kasvussa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16

4.2.3 Puun käyttö Pirkanmaalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17

4.2.4 Työllistävyys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17

4.2.5 Metsätalous tuottaa työtä ja toimeliaisuutta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17

4.2.6 Metsäteollisuus tärkeä osa Pirkanmaata . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18

4.2.7 Metsien muut arvot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18

4.2.8 Metsien monimuotoisuus ja luonnonhoito . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22

4.2.9 Ilmaston muutoksen vaikutuksia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22

4.2.10 Pirkanmaalla tuotetaan sertifioitua puuta kestävästi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24

5 TULEVAISUUS . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26

5.1 Suomen tulevaisuus metsätalousmaana . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26

5.2 Pirkanmaan metsätalouden tulevaisuus ja tavoiteluvut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26

5.2.1 Hakkuut ja uudistaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26

5.2.2 Metsänhoito . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29

5.2.3 Kunnostusojitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30

5.2.4 Metsäteiden rakentaminen ja perusparannus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30

5.2.5 Puun energiakäyttö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31

5.2.6 Tuhkan hyötykäyttö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32

5.2.7 Metsien hyvinvointipalvelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32

5.2.8. Osaava työvoima, metsäalan koulutus sekä lasten ja nuorten metsäosaaminen . . . . . . . . 33

5.2.9 Neuvonta, koulutus ja viestintä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34

5.2.10 Metsien monimuotoisuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35

6 OHJELMAN VISIO JA STRATEGISET LINJAUKSET . . . . . . . . . . . . . . . 38

7 METSÄALAN KEHITTÄMISTARPEET, -TAVOITTEET JA TOIMENPITEET 40

8 YHTEYDET MUIHIN OHJELMIIN . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44

9 OHJELMAN RAHOITUS JA RESURSSIEN KOHDENTAMINEN . . . . . . . 48

10 OHJELMAN VAIKUTUKSET . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50

11 OHJELMAN TOIMEENPANO JA SEURANTA . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52

Pirkanmaan metsäohjelma vuosiksi 2016 - 2020 on valmistunut. Ohjel-man tekstiosa on laaja ja se taustoittaa metsätalouden nykytilaa ja toiminta-ympäristöä hyvinkin kattavasti sekä koko Suomen, että Pirkanmaan metsätalouden näkökulmasta. Pirkan-maan metsäohjelman laadintaan ovat osallistuneet metsäneuvoston ja työryh-mien jäsenet sekä varajäsenet, yhteensä yli 50 sidosryhmien edustajaa.

Suomi on asettanut tavoitteekseen olla biota-

louden johtava maa Euroopan unionin alueella

vuoteen 2030 mennessä. Metsäsektorin merkit-

tävimpien kasvumahdollisuuksien arvioidaan lä-

hivuosina olevan bioenergiassa ja biopohjaisissa

polttoaineissa sekä puutuotteissa ja puurakenta-

misessa. Myös Pirkanmaan metsät ovat keskiös-

sä näiden tavoitteiden saavuttamisessa. Pirkan-

maan metsäohjelmassa huomioidaan sosiaalinen,

taloudellinen ja ekologinen kestävyys matkalla

kohti vähäpäästöistä biotalousyhteiskuntaa. Pir-

kanmaan metsien puuston määrä on lisääntynyt

vuosi vuodelta. Puuston poistuma on alittanut

kasvun noin 30 prosentilla. Metsien taimikon-

hoitomäärä pitäisi tällä metsäohjelmakaudella

kaksinkertaistaa ja ensiharvennuksia lisätä 60

prosentilla. Metsätuhojen määrä ei Pirkanmaalla

ole hälyttävällä tasolla, eikä juurikaan poikkea

keskimääräisestä, tosin maakuntaamme piiskan-

neet myrskyt ovat aiheuttaneet seuraustuhoja.

METSO-ohjelmaa on toteutettu ja ympäristötuki-

kohteita on perustettu Pirkanmaalla aktiivisesti.

Eri-ikäisrakenteisen metsän hakkuita on toteu-

tettu yllättävän vähän.

Pirkanmaa on edelleen myös metsäteollisuus-

maakunta, vaikka uusia investointeja ei olekaan

viime vuosina juuri tehty sahateollisuutta lu-

kuun ottamatta. Koko metsäsektori työllistää

alueella lähes 9000 henkilöä ja 10 prosenttia koko

Suomen metsäteollisuuden liikevaihdosta teh-

dään Pirkanmaalla.

Puuenergian käytössä, käytön kasvussa ja läm-

pöyrittäjätoiminnassa Pirkanmaa on ollut maa-

kunnista edelläkävijänä. Jos huomioidaan kaikki

maakunnassa käytettävä puuperäinen energia,

niin puuta käytetään alueella puuta energiantuo-

tantoon lähes 2 miljoonaa kuutiometriä vuodes-

sa.

Pirkanmaallakin metsänomistusyksiköistä mer-

kittävä määrä on kuolinpesiä, joista monissa on

suuria vaikeuksia saada syntymään yksimielisiä

päätöksiä hakkuista ja metsänhoitotöistä. Han-

kealueella kuolinpesien omistuksessa on noin

2800 metsätilaa eli noin 11 prosenttia metsäti-

loista. Jos kuolinpesissä saataisiin syntymään si-

säisiä sukupolvenvaihdoksia, tai jos ne liittyisivät

yhteismetsiin, tai myisivät metsäpalstansa pois

vapailla markkinoilla, lisääntyisi metsätaloudel-

linen aktiivisuus huomattavasti. Myös osalla ve-

rotusyhtymistä ilmenee samankaltaisia päätök-

sentekoon liittyviä ongelmia kuin kuolinpesillä.

1 Yhteenveto


4 5

Erilaisia verotusyhtymiä on metsänomistaji-

na hankealueella noin 4000 kappaletta eli noin

16 prosenttia metsätiloista. Keskimäärin vero-

tusyhtymät ovat kuitenkin metsätaloudellisesti

aktiivisempia kuin kuolinpesät, joten myös kuo-

linpesien muuttamista perinnönjaoilla samojen

osakkaiden verotusyhtymiksi kannattaa edistää.

Samalla kannattaa edistää myös yhteishallinto-

sopimusten tekoa, jotta verotusyhtymien käytän-

nön toiminta saataisiin toimivammaksi.

Yhteismetsien lukumäärä on viime vuosina ollut

pienessä kasvussa yhteismetsälainsäädännön ke-

hittämisen seurauksena. Uusien yhteismetsien

perustaminen, vanhojen yhteismetsien laajen-

tuminen ja yhteismetsien toiminnan kaikinpuo-

linen helpottaminen on eräs parhaista tavoista

lisätä aktiivista ja yritysmäistä metsätaloutta.

Pirkanmaalla toimii vuoden 2015 alussa kaik-

kiaan 23 eri yhteismetsää. Yhteismetsiin liitetty

maapinta-ala oli hankealueella vuoden 2015 alus-

sa yhteensä kuitenkin vain noin 5 500 hehtaaria.

Pirkanmaan metsät ja jokamiehen oikeudet tarjo-

avat runsaasti mahdollisuuksia retkeilyyn, mat-

kailuun, metsästykseen ja monipuolisiin luonto-

elämyksiin. Näitä mahdollisuuksia edesauttaa ja

ylläpitää Pirkanmaan talousmetsien monipuo-

linen luonnonhoidon ja monikäytön huomioiva

metsänhoito. Myös työvoimaa tarvitaan. Alueen

metsätalouden toimijoiden keskeisenä tehtävänä

onkin edistää nuorison tietoisuutta metsätalou-

den merkityksestä ja työmahdollisuuksista.

Pirkanmaan metsäohjelman visio:

Pirkanmaan hyvin hoidetut, monimuotoiset ja

ekologisesti rikkaat talousmetsät tarjoavat työtä,

hyvinvointia ja toimeentuloa väestölle, raaka-ai-

netta biotaloudelle sekä suotuisan toimintaym-

päristön metsäklusterille

Visio on yhteinen tahtotilamme, johon pääse-

miseksi metsäohjelmassa on laadittu mittavat

tavoitteet ja toimenpiteet tavoitteiden saavut-

tamiseksi. Me kaikki sadat Pirkanmaan metsä-

ammattilaiset ja 25 tuhatta metsänomistajaa jat-

kamme ja tehostamme työskentelyä Pirkanmaan

metsäohjelman toteuttamiseksi.


4 5

Metsäohjelmat ovat olleet keskeinen metsäpoli-

tiikan ohjausväline 1960-luvulta alkaen. Puun-

tuotannon lisääminen sekä töiden rahoitus ovat

olleet osa kaikkien ohjelmien keskeistä sisältöä.

Ympäristöasiat tuotiin painavasti mukaan oh-

jelmiin Metsätalouden ympäristöohjelmassa

vuonna 1994. Seuraavaksi tuli laajojen, kaikki

näkökulmat kattavien metsäohjelmien vuoro

oli seuraavana. Suomen hallitus hyväksyi en-

simmäisen Kansallisen metsäohjelman vuonna

1999. Metsäohjelmista viimeisin oli Kansallinen

metsäohjelma 2015. Valtakunnan metsien in-

ventointitieto on ollut merkittävä metsätalouden

ohjausväline sekä ohjelmien sisällön määrittäjä

inventointien käynnistämisestä 1920-luvulta al-

kaen.

Kansallisen metsäohjelman ohella toteutetaan

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toteu-

tusohjelmaa 2008–2025 (METSO-ohjelma).

Työ- ja elinkeinoministeriön perustaman määrä-

aikaisen Metsäalan strategisen ohjelman keskei-

senä tehtävänä on käynnistää ja toteuttaa met-

säalan kilpailukykyä ja uudistumista edistäviä

muutosprosesseja.

Suomi on asettanut tavoitteekseen olla biota-

louden johtava maa Euroopan unionin alueella

vuoteen 2030 mennessä. Metsäsektorin merkit-

tävimpien lähivuosien kasvumahdollisuuksien

arvioidaan olevan bioenergiassa ja biopohjaisissa

polttoaineissa sekä puutuotteissa ja puuraken-

tamisessa. Vuonna 2014 valmistuneen Suomen

biotalousstrategian keskeisiä päämääriä ovat

kilpailukykyinen biotalouden toimintaympä-

ristö, uutta liiketoimintaa biotaloudesta, vahva

osaamisperusta biotaloudelle ja biomassojen

käytettävyys ja kestävyys. Biotalous on hallituk-

sen merkittävin kärkihanke. Siihen panostetaan

yhteensä 300 miljoonaa euroa kolmen vuoden

aikana.

Kestävä toimintatapa on edelleen metsätalou-

den kulmakivi. Kestävyyden käsite ja painotuk-

set ovat kehittyneet vuosikymmenten mittaan.

Puuntuotannon kestävyys on ollut maassam-

me tavoitteena jo yli sata vuotta. Taloudellisella

kestävyydellä on läheinen yhteys puun tuotta-

miseen. Ekologinen, sosiaalinen ja kulttuurinen

kestävyys otettiin mukaan tavoitteisiin 1990-lu-

vulla. Metsäohjelman 2016-2020 keskeinen ta-

voite on kaikin puolin kestävä metsätalous.

2 Johdanto


6 7


6 7

2.1 Metsäneuvosto hyväksyy metsäohjelmanSuomen metsäkeskuksesta annetun lain

(418/2011, muut 1421/2014) 6 §:n mukaisesti maa-

kunnallisen metsiin perustuvien elinkeinojen ja

metsäsektoria koskevan yhteistyön edistämisek-

si on maakunnallisia metsäneuvostoja.

Tämä metsäohjelma perustuu vuonna 2014 teh-

tyyn Metsäpoliittiseen selontekoon 2050, Kan-

salliseen metsästrategiaan 2025 ja vuoden 2015

aikana tehtyyn alueelliseen valmisteluun sekä

Pirkanmaan alueen tähänastisiin metsäohjel-

miin. Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyös-

sä Suomen metsäkeskuksen, Pirkanmaan met-

säneuvoston ja alueellisten työryhmien kesken.

Pirkanmaan metsäneuvosto koordinoi metsäoh-

jelman laadintaan ja hyväksyy lopulta ohjelman

valmistelu- ja kuulemisvaiheen jälkeen.

Nelivuotiskaudelle 1.5.2015 - 30.4.2019 vahvistetussa Pirkanmaan alueellisessa metsäneuvostossa ovat varsinaisina ja varajäseninä:

Metsänomistajat

varsinainen Antti Teivaala,

metsäneuvoston puheenjohtaja

varalla Antero Unkila

varsinainen Heli Mutkala-Kähkönen,

MTK:n metsälinja

varalla Marko Mäki-Hakola,

MTK:n metsälinja

Pirkanmaan ELY-keskus

varsinainen Olli Madekivi

varalla Mari Rajala

Koneyrittäjät

varsinainen Timo Häkkinen

varalla Pentti Pietilä

Nuorisojärjestöt, Hämeen Partiopiiri ry

varsinainen Tommi Nyman

varalla Heli Lehtomäki

Nuorisojärjestöt, 4H Länsi-Suomi

varsinainen Päivi Kiviranta

varalla Sampo Juhajoki

PK-sahat, Kinnaskoski Oy

varsinainen Jyri Nenonen

varalla Hannu Juurakko

Tampereen Sähkölaitos Oy

varsinainen Jussi Laitinen

varalla Antti-Jussi Halminen

Aluekehitys/Pirkanmaan liitto

varsinainen Esa Halme

varalla Karoliina Laakkonen-Pöntys

Tampereen Seudun Metsänomistajat ry

varsinainen Antti Haapamäki

varalla Mirjam Hokkanen

Koulutus/Tampereen Ammattikorkeakoulu

varsinainen Ari Vanamo

varalla Jukka Tohu

Tutkimus/Luonnonvarakeskus

varsinainen Jori Uusitalo

varalla Lasse Aro

Metsäteollisuus

varsinainen Sauli Brander

varalla Hannu Leppäjärvi

Metsänhoitajaliitto

varsinainen Juha-Matti Markkola

varalla Petri Rinne

8 9


8 9

2.2. Metsäohjelman laadintaprosessi

Pirkanmaan metsäohjelman valmistelun tueksi

koottiin kolme työryhmää (wood, nonwood ja

environment). Työryhmät kokoontuivat kaksi

kertaa ja pitivät lisäksi yhteyttä sähköpostin vä-

lityksellä.

Työryhmiin kutsuttiin edustajia useista eri yri-

tyksistä, julkisista yhteisöistä ja järjestöistä.

Seuraavat organisaatiot nimesivät edustajan työ-

ryhmiin:

WOOD: Puuhun perustuva kasvu (metsätalous, metsänhoito, metsäenergia, puun-

jalostus)

Suomen metsäkeskus, MTK:n -metsälinja, Met-

sänhoitoyhdistys Pirkanmaa, Tampereen seudun

metsänomistajat, JPJ-Wood, UPM Metsä, Metsä

Group, Pirkanmaan ELY-keskus, Pirkanmaan liit-

to, Luonnonvarakeskus, Metsähallitus.

NONWOOD: Metsäympäristöön pe-rustuva kasvu(ekosysteemipalvelut, virkistys, matkailu, muu

biotalous)

Suomen metsäkeskus, Metsänhoitoyhdistys Poh-

jois-Pirkka, Tampereen ammattikorkeakoulu, 4H

Länsi-Suomi, Pirkanmaan liitto, Hiking Travel

HIT Oy, Luonnonvarakeskus, Suomen riistakes-

kus, UPM Metsä, Hämeen partiopiiri ry

ENVIRONMENT: Ympäristön tilan paraneminen (luonnonhoito, monimuotoisuus, suojelu, ilmasto)

Suomen metsäkeskus, MTK:n metsälinja, Tam-

pereen ammattikorkeakoulu, UPM Metsä, Metsä

Group, Pirkanmaan ELY–keskus, Pirkanmaan

liitto, Luonnonvarakeskus

Pirkanmaalaisten osallistaminenAlan toimijoita ja Pirkanmaan metsänomistajia

on kuultu laajalla jakelulla tehdyn internetky-

selyn kautta. Myös tavallisilla kansalaisilla oli

mahdollisuus vastata kesän ja syksyn aikana tä-

hän kyselyyn. Vastauksia saatiin yli kuusisataa ja

niihin sisältyi runsaasti myös sanallisia toimenpi-

de-ehdotuksia. Työryhmät ovat tutustuneet kan-

salaiskyselyn vastauksiin ja niitä on hyödynnet-

ty metsäohjelman linjauksissa.

Voit tutustua saatuihin vastauksiin:

www.metsakeskus.fi/

pirkanmaan-alueellinen-metsaohjelma

Uuden metsäneuvoston ensimmäinen kokous 5.6.2015. Kuvasta puuttuu Jussi Laitinen.

Kuva: Sonja Niemenmaa.


8 98 9

3.1 Suomen metsäalan nykytila

Metsä puineen ja muine hyvinvoinnin lähtei-

neen on Suomen biotalouden vankkaa perustaa.

Puuston kokonaistilavuus on valtakunnan met-

sien 11. inventoinnin mukaan 2 356 miljoonaa

kuutiometriä. Puuston kasvu on 105,5 miljoonaa

kuutiometriä vuodessa. Kasvu on lisääntynyt

noin miljoonalla kuutiometrillä joka vuosi 40

vuoden mittaisella ajanjaksolla. Vuonna 2014

kokonaispoistuma metsistämme oli 79,2 milj.

kuutiometriä. Runkopuun hakkuumäärä vuonna

2014 oli noin 65 milj. kuutiometriä. Tämän lisäksi

oksia ja kantoja korjattiin energiapuuksi 3,4 mil-

joonaa kuutiometriä. Raakapuun käyttö vuonna

2014 oli 73,4 miljoonaa kuutiometriä, josta vajaat

9 miljoona kuutiometriä oli tuontipuuta.

Puun käyttö energian tuottamiseen on vahvassa

kasvussa. Kiinteiden puupolttoaineiden koko-

naiskäyttö vuonna 2013 oli yhteensä 25,4 miljoo-

naa kuutiometriä vuodessa. Metsähakkeen osuus

tästä oli kahdeksan miljoonaa kuutiometriä. Li-

säksi käytettiin oksia ja kantoja energiapuuksi.

Metsillä on suuri merkitys ilmastonmuutoksen

torjunnassa sekä luonnon monimuotoisuuden

ylläpitäjänä. Metsien puuston ja maaperän vuo-

tuinen hiilinielu on noin 30 miljoonaa tonnia

CO2-ekvivalentteina.

Eteläisen Suomen metsien monimuotoisuuden

toimintaohjelma METSOa toteutettiin vuonna

2013 yhteensä 57 000 hehtaarin alalla. Tämän ra-

hoitus jakautui likimain tasan maa- ja metsätalo-

usministeriön sekä ympäristöministeriön kesken.

Valtaosa puuraaka-aineesta korjataan yksityis-

metsistä. Tilakoko on suhteellisen pieni; yli 50

hehtaarin kokoisia tiloja on kaikkien tilojen pin-

ta-alasta 56 prosenttia. Yhteismetsien osuus yksi-

tyismetsistä on 2,2 prosenttia.

3.2 Pirkanmaan metsien nykytila3.2.1 Puuston määrä kasvussa

Tuoreimpien inventointitulosten mukaan Pir-

kanmaan metsien puuston määrä on 137,7 mil-

joonaa kuutiometriä eli keskimäärin 147 kuutio-

metriä metsä- ja kitumaan hehtaarilla. Puuston

vuotuinen kasvu on 6,3 miljoonaa kuutiometriä

eli 6,7 kuutiometriä hehtaarilla. Puuston pois-

tuma (hakkuut ja luontainen poistuma) on ollut

viimeisten vuosien aikana 78 prosenttia kasvusta

(vuonna 2014 84 prosenttia) eli vuosittain noin 22

prosenttia kasvusta on jäänyt lisäämään puuston

määrää eritoten mäntyä. Pirkanmaan puuntuo-

tannon metsistä 54 prosenttia on varttuneita kas-

vatusmetsiä tai uudistuskypsiä metsiä.

Metsäalan nykytila

Lähd

e: Luo

nn

onvarakesku

s

Taimikoita 1 000 hehtaaria

Lähin 5-vuotiskausi, myöhässä

Lähin 5-vuotiskausi, muut

5-vuotiskauden tehdyt

Taimikonhoito

85,0

36,1

63,1

Ensiharvennus

62,5

27,1

57

Muu harvennus

53,1

25,4

59,9

3

10 11


10 11

Metsänhoidollisen tilan mukaan arvioituna tai-

mikonhoitoja on myöhässä 36 000 hehtaaria ja

ensiharvennuksia 27 000 hehtaaria. Metsänhoi-

tosuositusten mukainen taimikonhoitotarve on

tulevalla 5-vuotiskaudella lähes kaksinkertainen

verrattuna viimeisen viiden vuoden aikana teh-

tyyn; ensiharvennuksissa lisäystarve on 60 pro-

senttia.

Runkopuun aines- ja energiapuujakeiden kes-

tävän kertymän arvio vuosille 2011–2020 on

Pirkanmaan maakunnan alueella 5,6 miljoonaa

kuutiometriä vuodessa. Suurimman kestävän

kertymän arvio on noin 7 prosenttia vastaavasta

koko Suomen arviosta: osuus on hieman suurem-

pi kuin Pirkanmaan maakunnan osuus puun-

tuotannon alasta (4,9 prosenttia) ja puustosta (6,2

prosenttia).

Pirkanmaan maakunnan alueella hakattiin ti-

lastojen mukaan vuosina 2011-2014 ainespuuta

keskimäärin 4 miljoonaa kuutiometriä vuodes-

sa. Runkopuun suurin kestävä kertymäarvio

seuraavien 30 vuoden ajalle on 5,3 miljoonaa

kuutiometriä vuodessa. Ainespuun osalta lähi-

vuosikymmenten kestävä hakkuukertymäarvio

ylittää siis noin 1,3 miljoonalla kuutiometrillä

viime vuosien hakkuumäärän. Suurimman kes-

tävän kertymäarvion mukainen metsähakkeek-

si käytettävissä olevan puun kokonaismäärä on

seuraavien 30 vuoden aikana 1,3 miljoonaa kuu-

tiometriä vuodessa, josta valtaosa (78 prosenttia)

koostuu uudistushakkuiden hakkuutähteestä

ja uudistusaloilta nostetuista kannoista. Har-

vennushakkuiden runkopuuta energiapuusta

on 0,31 miljoonaa kuutiometriä vuodessa josta

ainespuukokoista on 0,28 miljoonaa kuutiomet-

riä. Metsähakkeen ja kotitalouksien polttopuun

käyttö yhteensä oli vuosina 2011 - 2013 noin 1,1

miljoonaa kuutiometriä vuodessa, josta runko-

puuta 0,75 miljoonaa kuutiometriä.

Puun laatua jossain määrin alentaneita tuhoja

Pirkanmaan metsissä on viimeisen inventointi-

tiedon mukaan yhteensä noin 213 000 hehtaaria,

24 prosenttia puuntuotannon metsämaan alasta.

Yleisimpiä tuhon aiheuttajia ovat muun muassa

abioottinen tuho (myrsky, lumi), ihmisen toimin-

ta (istutusvirheet, puunkorjuu), tunnistamaton

(esimerkiksi vanhat mutkat).

Lähd

e: Luke

2,9 %

17,6 %

28,4 %

35,9 %

15,1 %

1,5 %

20,1 %

24,6 %

39,3 %

14,5 %

Uudistusalat Taimikot Nuoret kasvatusmetsiköt

Varttuneet kasvatusmetsiköt

Uudistuskypsät metsiköt

Pirkanmaan metsien kehitysluokkajakauma on tasaisia hakkuumahdollisuuksia silmälläpitäen lähes ihanteellinen.

VMI10

VMI11

Tunnistamaton68

Abioottiset tuhot

53

Ihmisen toiminta

37

Sienet24

Hirvi19

Kilpailu7

Hyönteiset3

Selkärankaiset2

Laatu alentunut (1000 hehtaaria)


10 1110 11

Uusi metsälaki astui voimaan vuonna 2014. Uusi

metsälaki antaa metsänomistajille mahdollisuu-

den hoitaa metsiään entistä monipuolisemmin.

Muun muassa eri-ikäisrakenteinen metsänhoito

on mahdollista.

Metsänkäyttöilmoitusten mukaan eri-ikäisra-

kenteisen metsän hakkuita suunniteltiin Pirkan-

maalla noin prosentilla kasvatushakkuiden pin-

ta-alasta vuonna 2014:

3.2.2 Metsien ekosysteemipalvelut

Monimuotoinen luonto ja sen tuottamat eko-

systeemipalvelut ovat ihmisen elämän ja hy-

vinvoinnin perusta. Ekosysteemipalvelut ovat

ekosysteemien tuottamia suoria tai välillisiä

hyötyjä ihmiselle, joista esimerkkeinä ovat met-

sien talouskäytön ohella muun muassa luonnon

virkistyskäyttö, pölytystoiminta, veden puhdis-

tuminen, kauniin maiseman tuottama nautinto

ja metsäbiomassojen kasvu. Ihminen on käytän-

nössä riippuvainen näistä luonnon tarjoamista

palveluista, kuten puhtaasta juomavedestä ja pö-

lytyksen mahdollistamasta ravinnosta.

3.2.3 Metsien monimuotoisuus ja luonnonhoito

Metsätilastollisen vuosikirjan 2014 mukaan Pir-

kanmaalla tiukasti suojeltuja metsä- ja kitumaita

on noin 20 000 hehtaaria, joka on noin 2,2 pro-

senttiametsä- ja kitumaiden kokonaispinta-alas-

ta. Tilaston lukuun on lisätty vuoden 2008 jäl-

keen METSO-ohjelmalla suojellut alueet. Lisäksi

alueella on noin 6000 hehtaaria (0,6 prosenttia)

suojeltuja metsiä, joissa varovaiset hakkuut ovat

sallittuja. Metsälain 10 § suojaamia arvokkaita

elinympäristöjä on noin 5000 hehtaaria. MET-

SO-ohjelman pysyvän suojelun rahoitus vähenee

vuodesta 2016 alkaen jopa yli 60 prosenttia vuo-

teen 2019 mennessä. Samoin Kemeran mukainen

luonnonhoidon rahoitus laskee 50 prosenttia,

mikä tulee pienentämään sekä ympäristötuki-

alueiden pinta-alaa että luonnonhoitohankkei-

den määrää merkittävästi.

Hakkuut ha kpl

Poimintahakkuita 240 160

Pienaukiohakkuita 67 40

Yhteensä 307 200

Lähde: Suomen metsäkeskus

Metsien monimuotoisuuden kannalta tärkeää

lahopuustoa on keskimäärin 3,7 m3/ha. Määrä on

pysynyt ennallaan viime vuosina ja se on sama kuin

Etelä-Suomessa keskimäärin. Lähde: Luke

Lahopuuta m3/ha

Maapuu Pystypuu

VMI9

0,8

1,6

VMI11

2,3

1,5

VMI10

2,1

1,7

12 13


12 13


12 1312 13

4.1 Suomen metsätalouden toimintaympäristö

Maailmantalous kasvaa noin kolmen prosen-

tin vuosivauhdilla. Suomen bruttokansantuo-

te supistui 0,2 prosenttia vuonna 2014. Tässä

tilanteessa, monien muiden alojen taantuessa,

metsä taloudella on erittäin suuri merkitys suo-

malaiselle hyvinvoinnille. Metsäteollisuuden

tuotannon arvo oli vuonna 2013 noin 19 miljardia

euroa. Metsäteollisuus työllistää suoraan yhteen-

sä 42 000 ihmistä ja epäsuorasti vielä enemmän.

Vuonna 2012 Suomen metsäteollisuuden viennin

arvo oli noin 11 miljardia euroa. Se on noin viides-

osa koko tavaraviennin arvosta. Yksityismetsän-

omistajien saamat bruttokantorahatulot olivat

vuonna 2013 1,7 miljardia euroa. Puupolttoaineita

käytettiin vuonna 2012 yhteensä 92 TWh. Tämä

oli neljäsosa energian kokonaiskulutuksesta.

Metsät ovat laajuutensa johdosta merkittävä elin-

ympäristö. Suomessa tunnetuista noin 45 000

eliölajista noin puolet elää metsissä. Luonnon mo-

nimuotoisuudesta ja lajistosta huolehditaan myös

talousmetsissä, vaikka merkittävä osa metsistä

onkin eri tavoin suojeltua. Suomen metsä- ja ki-

tumaan pinta-alasta 13 prosenttia on suojeltua tai

rajoitetussa metsätalouskäytössä. Tiukasti suojel-

tuja metsiä on yhdeksän prosenttia painottuen

Pohjois-Suomeen. Osuus on kansainvälisestikin

vertaillen erittäin korkea

Metsät ovat merkittävä virkistyksen ja henkisen

hyvinvoinnin lähde sekä omistajilleen itselleen

että jokamiehen oikeuden ansiosta kenelle hy-

vänsä. Suomessa kulutettiin matkailuun vuonna

2012 arviolta 13,3 miljardia euroa. Luontomatkai-

lun painoarvo tästä on noin neljännes. Suoma-

laisten luontosuhde on läheinen asuinpaikasta

riippumatta.

Valtion metsäpoliittisen selonteon 2050 mukaan

tärkeimpiä maailmanlaajuisia muutosvoimia ovat

muun muassa väestön kasvu, kaupungistumi-

nen, elintason nousu, luonnonvarojen, mukaan

lukien energian, kysynnän kasvu, uusien tekno-

logioiden käyttöönotto, eräiden luonnonvarojen

niukkeneminen, luonnon monimuotoisuuden

taantuminen, ilmastonmuutos, globalisaatio, in-

formaatioteknologian kehitys, sekä maailman-

talouden rakennemuutos. Useat näistä tekijöistä

ovat sidoksissa toisiinsa ja saavat voimansa väes-

tön kasvusta ja teknologian kehityksestä.

Kansainväliset muutokset vaikuttavat Suomeen.

Uusiutuvien raaka-aineiden, kuten puun merki-

tys kasvaa. Väestön kasvu lisää energian käyttöä.

Ruoan ja veden tarve lisääntyvät. Suomen biota-

lousstrategiassa todetaan seuraavasti: ”Vuonna

2030 maailmassa tarvitaan 50 prosenttia nykyis-

tä enemmän ruokaa, 45 prosenttia enemmän

energiaa ja 30 prosenttia enemmän vettä. Kasva-

va kysyntä aiheuttaa luonnonvarojen niukkuut-

ta ja niiden hinnan nousua. Siksi raaka-aineiden

saatavuudesta ja käytön tehokkuudesta muodos-

tuu uusi kilpailuetu. Lisäksi voimistuva ympäris-

tötietoisuus ja tiukkeneva lainsäädäntö ohjaavat

vähemmän ympäristöä kuormittavien tuottei-

den valmistukseen.”

Tietotekniikan mahdollisuudet ja sähköinen

toiminta lisääntyvät ja sähköisten palveluiden

kehittäminen kiihtyy. Kaikki tämä mahdollistaa

paremmat palvelut myös metsäalalle. Samalla pa-

perin käyttö vähenee. Ihmisten osaamis- ja kou-

lutustarve lisääntyvät. Palveluiden tarve lisään-

tyy ja tuotteiden jalostusastetta nostetaan.

Toimintaympäristö4


14 15

4.2 Pirkanmaan metsätalouden toimintaympäristö

Pirkanmaan maapinta-ala 1,258 miljoonaa heh-

taaria

• Metsätalousmaata on 964 000 hehtaaria eli 77

prosenttia maa-alasta (sisältää suojelualueet)

• Metsämaata on 919 000 hehtaaria, josta puun-

tuotantoon on käytettävissä 97 prosenttia

(894 000 hehtaaria)

4.2.1 Tukkipuun käyttö runsasta

Raakapuun kokonaiskäyttö vuonna 2012 Pir-

kanmaalla oli noin 2,6 miljoonaa kuutiota. Met-

säteollisuus käytti siitä hiukan alle 2 miljoonaa

kuutiota. Tästä yli 80 prosenttia oli tukkipuuta.

Keskimäärin 2000-luvulla Pirkanmaan puun-

käyttö on ollut hiukan yli 3,5 miljoonaa kuutio-

metriä. Suurimmillaan se oli 2000-luvun alussa

jopa 4,5 miljoonan kuutiometriä luvuissa. Kun

Metsämaan käyttöaste

Koko maa

Pirkanmaa

84,4

91,3

6,5

6,0

9,1

2,8

Puuntuotannossa Rajoitetusti puuntuotannossa Ei puuntuotannossa Lähde: Luke

hakkuukertymä maakunnassa on viime vuosina

ollut yhteensä noin 3,4-4 miljoonaa kuutiometriä

niin voidaan todeta että maakunta on puutava-

ran osalta selkeästi vienti vetoinen muihin maa-

kuntiin verrattuna. Etenkin kuitupuuvirrat liik-

kuvat suurille sellu- ja paperitehtaille Raumalle ja

Jämsänjokilaaksoon.

Pirkanmaalla on kuitenkin edelleen sellua ja

mekaanista massaa käyttävää paperi- ja karton-

kiteollisuutta Valkeakoskella, Mäntässä, Noki-

alla, Tampereella ja Hämeenkyrössä, joten osa

kuitupuusta tulee takaisin selluna, paperina tai

kartonkina jatkojalostettavaksi. Rakennemuutos

metsäteollisuudessa on nopeaa ja uutisia yhti-

öiden alueellisia tehtaita koskevista päätöksistä

saadaan lähes päivittäin.

Rakennemuutos on vaikuttanut voimakkaasti

teollisuuden raakapuun käyttöön. Esimerkiksi

kuitupuun käyttö on vähentynyt merkittävästi

maakunnassa. Kuitenkin puuta käytetään edel-

leen runsaasti muun muassa sahatavaran tuot-

tamiseen. Vilppulan saha Mänttä-Vilppulassa on

yksi Euroopan suurimpia sahalaitoksia ja siellä

on investoitu sahalinjoihin viime vuosina run-

saasti. Vilppulassa sahataan kuusitukkia. Isoista

konserneista UPM sahaa mäntytukkia Juupajo-

ella. Keskisuuria sahoja on esimerkiksi JPJ-Wood

Juupajoella ja Kinnaskoski Vilppulassa. Myös uu-

sia, kerran suljettuja sahoja on avattu uudelleen

esimerkiksi Parkanossa. Tukkia käyttävät lisäksi

lukuisat piensahat.

Metsäteollisuuden toimipaikkoja Pirkanmaalla

Virrat

Parkano

Ikaalinen

Hämeenkyrö

Sastamala

Nokia

Ylöjärvi

Ruovesi

Tampere Orivesi

Juupajoki

Kangasala

Pälkäne

Valkeakoski

Akaa

Urjala

Lempäälä

Vesilahti

Punkalaidun

Kihniö

Pirkkala

Mänttä-Vilppula

Paperi, kartonki ja jalosteetLakkautettu tuotantolaitos

Saha ja levyteollisuus


14 15

4.2.2 Puun energiakäyttö edelleen kasvussa

Puun energiakäyttö on Pirkanmaalla kaksinker-

taistunut viidessä vuodessa. Metsähakkeen käyttö

on kasvanut voimakkaasti viimeisen viiden vuo-

den aikana, 300 000 kuutiometristä yli 700 000

kuutiometriin. Suurin osa metsähakkeesta teh-

dään pienpuusta sekä hakkuutähteistä ja jonkin

verran kannoista (noin kymmenen prosenttia).

Metsähaketta saadaan edullisimmin kuusikoiden

päätehakkuiden hakkuutähteistä ja kannoista.

Metsäenergian käyttö kokonaisuudessaan tuo

työtä ja toimeliaisuutta metsätalouteen.

Energiapuuta käyttäviä laitoksia tulee tasai-

sesti lisää koko Pirkanmaan alueelle. Esimer-

kiksi Kyröskoskella tehtiin kartonkitehtaan

yhteyteen uusi biovoimalaitos, Hervantaan

ja Nokialle valmistuu uusia biovoimaloita.

Tampereen sähkölaitoksen omistama Suomen

suurin pellettivoimalaitos käynnistyi Tampe-

reen Sarankulmassa. Laitos käyttää pellettejä

12 800 tonnia vuodessa. Pelletit valmistetaan

Vilppulassa, joten voimala tukee koko maa-

kunnan työllisyyttä. Myös kunnilla on säi-

lynyt kiinnostus puuenergian käyttöönotolle

monissa kohteissa, lisäksi lämpöyrittäjyys on

nosteessa ja Pirkanmaalla onkin jo 40-50 läm-

pöyrityskohdetta.

0

2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

0,5

1

1,5

2

2,5

3

3,5

4

4,5

5 miljoonaa kuutiota

Raakapuun käyttö Pirkanmaalla

Raakapuu Tukkipuu

Kuitupuu Polttopuu

miljoonaa kuutiota

0

2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

0,2

0,4

0,6

0,8

1

1,2

1,4

1,6

Puun energian käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa Pirkanmaalla

Puuenergian kokonaiskäyttö

Metsä-hake

Metsäenergian potentiaali


16 17

4.2.3 Puun käyttö Pirkanmaalla

• Kokonaiskäyttö 2,6 miljoonaa kuutiometriä

• Metsäteollisuuden raakapuun käyttö Pirkan-

maalla oli 1,9 miljoonaa kuutiometriä

• Tukkipuuta oli 1,6 miljoonaa kuutiometriä ja

kuitupuuta 0,3 miljoonaa kuutiometriä. Puu-

tavaralajeista eniten käytettiin kuusitukkeja

noin 1 milj.m3 sekä mäntytukkeja 0,5 miljoo-

naa kuutiometriä

• Puupohjaisen energian käyttö yli miljoona

kuutiometriä

• Metsähakkeen osuus yli 700 000 kuutiometriä

• Pienpuu 46 prosenttia

• Hakkuutähteet 41 prosenttia

• Kannot ja juurakot 13 prosenttia

4.2.4 Työllistävyys

Metsäsektori työllistää Pirkanmaalla laskentata-

vasta ja kausivaihteluista riippuen kokonaisuu-

dessaan lähes 9000 henkilöä. Lukuun kuuluu niin

metsätalouden kuin metsäteollisuuden työllis-

tämät. Lisäksi metsäsektori työllistää välillisesti

huonekalujen valmistuksessa, graafisessa teolli-

suudessa ja energiantuotannossa sekä metsätalo-

uden ja -teollisuuden ympärille muodostuneessa

konepaja- ja kemianteollisuudessa ja palveluissa.

4.2.5 Metsätalous tuottaa työtä ja toimeliaisuutta

Metsätalouden ja puunkorjuun piirissä työllistyy

1 200 henkilöä. Puunkorjuuyrityksiä on noin 150,

ja ne työllistävät Pirkanmaalla yli 500 henkilöä.

Puutavaraa kuljettavia yrityksiä on Pirkanmaal-

la noin 30 kappaletta ja puutavara-autoyhdistel-

miä niillä on noin 50. Kokonaisuudessaan, yrittä-

jät mukaan lukien, työllisiä on noin 100 henkeä.

Puunenergiakäytön on laskettu työllistävän Pir-

kanmaalla noin 230 henkilötyövuotta. Pirkan-

maalla metsätalouden työpaikat keskittyvät sin-

ne, missä puuvaratkin ovat eli maaseudulle. Siellä

metsätalous on merkittävä tulonmuodostaja, niin

miljoonaa kuutiota

02003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

2

1

3

4

5

6

7

Pirkanmaan metsien käyttö 2000-luvulla

Hakkuukertymä Puun käyttöKestävät hakkuumahdollisuudet 09-18

Puuston kasvu

900080007000600050004000300020001000

0

Rannikko

Lounais-Suom

i

Häme-U

usimaa

Kaakkois-Suom

i

Pirkanm

aa

Etelä-S

avo

Etelä- ja

Keski-P

ohjanmaa

Keski-Suom

i

Pohjois-S

avo

Pohjois-K

arjala

Kainuu

Pohjois-P

ohjanmaa

Lappi

henkilöä

Metsäkeskuksen vanhan aluejaon mukaisesti vuonna 2012


16 17

päätoimisesti alalla työskenteleville kuin sivue-

linkeinonakin. Suhteellisesti eniten metsätalous

työllistää Virroilla ja Ruovedellä. Myös Parkano,

Kihniö ja Juupajoki ovat metsätalouden osalta

vahvoja kuntia.

4.2.6 Metsäteollisuus tärkeä osa Pirkanmaata

Pirkanmaalla metsäteollisuus työllistää noin

5000 henkilöä ja se on edelleen merkittävä teol-

lisuuden työllistäjä Pirkanmaalla. Absoluuttisesti

mitattuna Pirkanmaan metsäteollisuus työllistää

eniten koko maassa. Kaikesta metsäteollisuuden

murroksesta huolimatta yhä noin 10 prosenttia

koko Suomen metsäteollisuuden liikevaihdosta

tehdään Pirkanmaalla. Metsäteollisuus on toi-

seksi suurin teollisuudenala maakunnassa. Lii-

kevaihtoa Pirkanmaalla kertyy metsäteollisuu-

dessa yhteensä yli 2 miljardia euroa. Yritysten

liikevaihto on elpynyt vuoden 2009 luvuista jol-

loin se oli vain 1,8 miljardia euroa.

4.2.7 Metsien muut arvot

Jokamiehen oikeudet mahdollistavat monipuo-

lisen metsien virkistyskäytön. Marjastus ja sie-

nestys ovat jokamiehenoikeuksia siinä missä

luonnossa liikkuminenkin. Suurimmassa osassa

metsiä marjastus ja sienestys on sallittua. Suoje-

miljoonaa euroa

2003123

2004116

2005113

2006112

2007162

2008115

200975

2010102

2011110

201293

2013128

40

60

80

100

120

140

160

180

Bruttokantorahatulot Pirkanmaan yksityismetsissä

200 000

180 000

160 000

140 000

120 000

100 000

80 000

60 000

40 000

20 000

0

Etelä- S

avo

Häme- U

usimaa

Kaakkois-Suom

i

Pohjois-S

avo

Keski-Suom

i

Lpunais-Suom

i

Pirkanmaa

Pohjois-K

arjala

Pohjois-P

ohjanmaa

Etelä-P

ohjanmaa

Rannikko

Lappi

Kainuu

tuhatta euroa

Metsätalouden liiketulos Metsäkeskuksen vanhan aluejaon mukaisesti vuonna 2013

18 19


18 19

lualueillakaan ei kielletä jokamiehenoikeuksia,

jos se ei ole perustellusta syystä välttämätöntä,

joten marjastus ja sienestys ovat suojelualueilla

lähes aina sallittuja. Vain alueilla, joilla on liik-

kumiskieltoja (5-6 aluetta Pirkanmaalla), ei voi

myöskään marjastaa liikkumiskiellon voimassa-

oloaikana.

Pirkanmaalla asuvista osallistuu marjastukseen

vuosittain 56 prosenttia ja sienestykseen 35 pro-

senttia asukkaista. Mustikan ja puolukan koko-

naissadon arvo on tällöin nykykauppahinnoilla

noin 20 miljoonaa euroa, jota hyödynnettäneen

1,5–2 miljoonan euron arvosta. Keräyskelpoisen

sienisadon arvo olisi 35 miljoonaa euroa, ja poi-

mittujen sienten arvo miljoonaa euroa. Kaupun-

gissa asuville virkistyskäytössä on tärkeää, että

metsä on helposti saavutettavissa myös kävellen

tai julkisilla kulkuneuvoilla. Tampereella tällaisia

kohteita ovat muun muassa Kaupin, Pyynikin ja

Hervannan Suolijärven metsäalueet.

Metsästys on Pirkanmaalla merkittävä harras-

tusmuoto. Sillä on myös merkitystä elinkeinona

ja tärkeä rooli eläinkantojen säätelyssä. Pirkan-

maalaisten metsästäjien määrä on arviolta reilut

16 000. Taloudellisesti merkittävimpiä ovat hir-

vieläimet, jotka muodostavat noin 64 prosenttia

riistasaaliiden kokonaisarvosta ja 83 prosenttia

kilomäärästä. Hirvitiheys maakunnassa on maan

keskitasoa. Lisäksi Lounais-Pirkanmaalla on

maan suurimpia valkohäntäpeurojen keskitty-

miä. Pirkanmaalla kaadetaan vuosittain arviolta

noin 2 400 hirveä ja 4 200 valkohäntäpeuraa.

Metsästys Pirkanmaalla vuonna 2014

Hirvikannan hallittu säätely on myös metsäta-

loudellisesti tärkeää, sillä hirvet voivat aiheut-

taa mänty- ja rauduskoivumetsissä paikoitellen

suurtakin vahinkoa. Korvaustilastojen perus-

teella hirvieläinten aiheuttamat metsävahingot

kuitenkin vähenivät vuonna 2014. Suomen met-

säkeskuksen arvion mukaan vuonna 2014 hir-

vieläinvahinkokorvauksia tilastoitiin yhteensä

1283 hehtaarin alueella ja niitä korvattiin valta-

kunnallisesti yhteensä 460 000 euroa. Pirkan-

maalla vahinkoja korvattiin vuonna 2014 vain 54

hehtaarin alueella 22 500 euroa.

Metsästyksellä on huomattava virkistysarvo ja

suurella osalla hirvenmetsästäjistä ensisijaisena

Kuva: Suomen metsäkeskus


18 1918 19

Teerimetsää. Kuva: Eero Joki20 21


20 21

motiivina ovat aineettomat hyödyt. Virkistys-

arvo muodostuu muun muassa yhdessäolosta,

liikunnasta ja jännityksestä. Kyselytutkimusten

mukaan liha-arvon koetaan olevan noin 40 pro-

senttia ja virkistysarvon 60 prosenttia metsäs-

tyksen kokonaisarvosta.

Kansallispuistoista Pirkanmaan alueella sijaitse-

vat Helvetinjärven ja Seitsemisen kansallispuis-

to. Vuonna 2014 niissä vieraili yhteensä 59 900

kävijää. Muita vierailukohteita Pirkanmaalla

ovat esimerkiksi Ruovedellä sijaitsevat Ryövä-

rinkuoppa ja Siikanevan soidensuojelualue, sekä

Vehoniemen harjualue Kangasalla. Niissä vieraili

vuonna 2014 yhteensä 34 600 retkeilijää. Näiden

lisäksi Pirkanmaalla retkeillään muun muassa

Riuttaskorven ja Pukalan virkistysmetsissä, Elli-

vuoren ja Laipanmaan vaellusreiteillä, Torisevan

rotkojärvillä, sekä Kaarinan ja Birgitan polkuver-

kostoilla.

Metsähallituksen lisäksi retkeilyä järjestävät

paikalliset matkailuyrittäjät. Luontomatkailuun

kuuluvat ohjatut retkeilyt ja vaellukset, joihin

metsissä kulkemisen lisäksi voi liittyä muita akti-

viteetteja kuten melontaa tai kalastusta. Luonto-

matkailualueet ovat yleensä lähimetsissä esimer-

kiksi Kaupissa Tampereella, kuntien omistamissa

metsissä tai kansallispuistojen ja muiden suoje-

lualueiden ympäristössä. Jos luontomatkailua

järjestetään elinkeinotoimintana on siihen yksi-

tyismailla oltava aina maanomistajan lupa. Usein

myös kuntien ja valtion mailla.

Pirkanmaan kansallispuistojen ja muiden luon-

tovierailukohteiden vuosittainen kävijämäärä-

odote ohjelmakaudelle 2016–2020:

• Kansallispuistojen kävijämäärätavoite: 80 000

• Muiden luontovierailukohteiden kävijämäärä-

tavoite: 45 000

Olemassa olevia reitistöjä hyödyntämällä sekä

kuntakeskusten tuntumassa sijaitsevia virkis-

tysalueita kehittämällä parannetaan metsien tar-

joamia virkistysmahdollisuuksia maakunnassa.

Retkeilyn lisäksi myös erilaiset metsäurheilulajit

ovat yleistyneet, kuten suunnistus, geokätköily,

polkujuoksu ja maastopyöräily.

Kaatomäärät Pirkanmaalla 2014

Hirvi 2 366

Valkohäntäpeura 4 170

Metsäkauris 212

Jänikset 9 500

Turkiseläimet (pienpedot) 25 500

Vesilinnut 19 500

Metsäkanalinnut 6 500

Muut riistalinnut 16 500

Metsästys Pirkanmaalla 2014

Riistanhoitoyhdistysten määrä, kpl 21

Metsästysseurat tai seurueet, kpl 300

Metsästäjät, kpl 16 500

Hirvenmetsästykseen käytetty

pinta-ala, ha1 164 500

Hirvisaaliin määrä, kg 313 000

Hirvisaalin arvo, € 2,2 miljoonaa

Birgitan polku. Kuva: Jukka Ruutiainen


20 2120 21

4.2.8 Metsien monimuotoisuus ja luonnonhoito

Mahdollisuus ottaa luonnon monimuotoisuus

huomioon metsien talouskäytön rinnalla on pa-

rantunut huomattavasti. Ainakaan metsälaki tai

metsänhoitosuositukset eivät ole esteenä moni-

muotoiselle metsänhoidolle. Lisäksi Luonnonva-

rakeskuksen tutkimusten mukaan metsänomista-

jien myönteinen suhtautuminen luonnon monien

arvojen hoitoon on lisääntynyt. Kaikki edelly-

tykset metsätalouden harjoittamiselle siten, että

luonnon monimuotoisuus turvataan ja sitä jopa

lisätään, ovat olemassa. Metsien käyttöä rajoitta-

vat ja ohjaavat monet lait, direktiivit, sopimukset,

suositukset, ohjelmat ja tavoitteet.

Kaikilla alueellisen metsäohjelman ympäristöta-

voitteilla pyritään siihen, että pirkanmaalaisen

metsäluonnon köyhtyminen estetään ja monimuo-

toisuutta parhaimmillaan jopa lisätään. Onnistu-

neita kokemuksia metsäluonnon hoidosta voidaan

ottaa myöhemmin valtakunnalliseen käyttöön.

Kokonaisvaltainen metsäluonnon hoito

Metsäluonnon monimuotoisuuden edistämisen

keskeisin tavoite on luonnonhoidon integrointi

kokonaisvaltaisesti metsänhoidon kaikkiin vai-

heisiin. Koska suurin osa metsäpinta-alasta on

talouskäytössä, merkittävimmät vaikutukset

monimuotoisuuden lisäämisessä voidaan saavut-

taa, kun metsien monimuotoisuutta hoidetaan

puuntuotannon rinnalla. Metsähoidossa hyö-

dynnetään luonnon tarjoamat mahdollisuudet ja

sopeutetaan toimenpiteet siten, että monimuo-

toisuusarvot säilyvät.

4.2.9 Ilmaston muutoksen vaikutuksia

Pirkanmaan maakunta on toistaiseksi säästynyt

vakavilta ja laaja-alaisilta metsätuhoilta. Ilmas-

tonmuutoksen myötä puuston kasvu ja hakkuu-

kertymä voivat kasvaa. Lämpenevä ja pitenevä

kasvukausi voi edistää juurikäävän leviämistä.

Ilmaston lämpenemisen myötä myrskyjen ai-

heuttamat metsätuhot tulevat lisääntymään.

Varsinkin leutoina talvina maan ollessa sulana

Hoitotyöt talousmetsälehdossa käynnissä. Kuva: Jukka Ruutiainen

22 23


22 23

puut kaatuvat helpommin. Ellei puita ehditä kor-

jata ennen kesää, kaatuneista puista leviää kaar-

nakuoriaisia, jotka massaesiintyminä tappavat

terveitäkin puita pystyyn.

Pirkanmaan maakunta voidaan ilmastollisesti

jakaa etelä- ja keskiboreaaliseen vyöhykkee-

seen sekä niiden väliin jäävään Järvi-Suomen

vyöhykkeeseen. Eteläinen osa Pirkanmaasta

kuuluu lounaismaahan, joka on ilmastollisesti

suotuisaa ja ravinteiltaan rehevää seutua. Jär-

vi-Suomen vyöhyke on edellistä astetta karum-

paa ja pohjoisosan keskiboreaalinen vyöhyke

eroaa eteläisistä alueista lähinnä runsaampine

soineen.

Pirkanmaalla vuoden keskilämpötila vaihtelee

+3-4 asteen välillä. Vuotuinen sademäärä on

600–650 millimetriä. Tehoisa lämpötilan summa

on keskimäärin 1 100–1 300 °Cvrk. Vuoden keski-

lämpötila noussee vuosisadan loppuun mennessä

muutamalla asteella. Samalla tehoisa lämpötilan

summa voi kohota 1 800 °Cvrk:een. Alueella sa-

danta kasvanee hieman, kasvu on suurempaa

Pirkanmaan itäosissa.

Muutoksia puuston kasvussa ja puulajisuhteissa

Kuluvan vuosisadan aikana alueen puuston kas-

vu lisääntyy, mutta maakunnan sisällä on paikal-

lista vaihtelua. Etenkin maakunnan länsiosissa

kasvu voi nousta vuosisadan puoleen väliin men-

nessä paikoin yli 50 prosenttia, mutta keskimää-

rin 10–30 prosenttia. Metsänkasvun myötä myös

alueen hakkuumahdollisuudet ja hakkuuker-

tymät tulevat kasvamaan. Vuoteen 2030 men-

nessä hakkuukertymä voi nousta 0,5 miljoonaa

kuutiometriä vuodessa. Metsävarojen lisäämi-

nen alueella vaatii panostusta erityisesti nuorten

metsien hoitoon, joita alueella on runsaasti. Myös

metsävarojen kestävä käyttö on tärkeää. Metsien

tuottokykyyn vaikuttaa lisäksi kiertoaikojen ly-

heneminen.

Puulajeista mänty ja eteläiset lehtipuulajit yleis-

tyvät, kun taas kuusen kasvu taantuu. Koivun

kasvu lisääntynee varsinkin Etelä- ja Keski-Suo-

messa, jossa se tulee menestymään kosteimpia

kasvupaikkoja lukuun ottamatta paremmin kuin

kuusi. Mänty ja kuusi menestyvät Pohjois-Suo-

messa edelleen laajemmilla alueilla kuin tuntu-

rikoivu. Kunkin puulajin yleisyyteen Suomessa

vaikuttavat samalla tulevat metsien käyttötar-

peet sekä puun kysyntä.

Ilmastonmuutoksen myötä lämpimämpi ja pitem-

pi kasvukausi voi hyödyttää kuusenjuurikääpää

eli kuusentyvilahon (Heterobasidion parviporum)

elinolosuhteita. Sen leviämiskausi voi pidentyä

nykyisestä noin kuudessa kuukaudesta. Lisäksi

juurikäävän leviämistä voivat edesauttaa kesä-

aikaisten hakkuiden aiheuttamat korjuuvauriot.

Tulevaisuudessa kantavan routakerroksen puut-

tuminen estää talviaikaisten hakkuiden suoritta-

mista yhä enemmän. Sulan maan aikainen kor-

juu vioittaa hakkuualalle jäävien puiden juuria ja

runkoja herkästi, jolloin sienitauti pääsee iskey-

tymään myös terveisiin puihin. Juurikäävän tor-

junta tulee korostumaan. Ilmastonmuutos lisää

tarvetta kehittää korjuuteknologiaa, joka sovel-

tuu sulan maan aikana tehtäviin harvennushak-

kuisiin. Kuusten herkkyys ilmastonmuutoksen

mahdollisesti aiheuttamalle kuivuudelle ja muille

vahingoille voi muodostua ongelmaksi Etelä-Suo-

messa. Mahdollinen sopeutumiskeino voi tällöin

olla puulajin vaihtaminen kuusesta mäntyyn ka-

ruissa kasvuympäristöissä ja puolestaan kuuses-

ta koivuun rehevämmissä kasvuympäristöissä.


22 2322 23

4.2.10 Pirkanmaalla tuotetaan sertifioitua puuta kestävästi

Pirkanmaan yksityismetsistä lähes 98 prosenttia

on PEFC-sertifioinnin piirissä. Jo vuodesta 1999

alkaen sertifiointi on kuulunut metsätalouden

toimintaan. Sertifioiduissa metsissä toimenpiteis-

sä on tavoitteena ottaa huomioon taloudelliset,

ekologiset ja sosiaaliset näkökulmat. PEFC-serti-

fioinnin on todettu hidastavan monimuotoisuu-

den vähenemistä talousmetsistä. Vuosittaisissa

auditoinneissa tarkastetaan sertifioinnin noin 30

kriteerin noudattamista.

Sertifioidun metsätalouden periaatteisiin kuuluu

toiminnan jatkuva parantaminen. Jos tarkastuk-

sissa havaitaan poikkeamia kriteereihin nähden,

pyritään korjaavin toimenpitein lähemmäs ta-

voitteita.

PEFC-sertifioinnin lisäksi jotkut toimijat tarjoavat

nykyisin myös FSC-sertifiointia asiakkailleen.

FSC-sertifioitujen metsien pinta-aloista ei kerätä

tarkkaa kuntakohtaista tilastoa. Sertifikaatin hal-

tijat jakavat tietoa omien sertifioitujen metsiensä

sijainnista ja hehtaareista. Isoimmilla metsäteol-

lisuusyhtiöillä on kaikilla ryhmäsertifikaatit joi-

den sisällä on yksityisiä metsänomistajia ympäri

maan. Yhtiöillä on myös tämän lisäksi omia met-

siä sertifioituna.

Pirkanmaan yksityismetsistä lähes 98 prosenttia on PEFC sertifioinnin piirissä.


24 25

Pirkanmaan auditointien havainnot 2011-2015 2011 2012 2013 2014 2015

Lakisääteiset X LP LP X X

Kestävät hakkuut X X X X X

Puuston terveys / kantokäsittely X LP LP LP LP

Uudistettavat puulajit X X X X X

Energiapuun korjuu LP LP LP LP X

Metsäsuunnittelu X X X X X

Taimikonhoito X X X X LP

Hankintahakkuut, ensiharvennukset X X X X X

Suojelualueet X X X X X

Elinympäristöt X X LP X X

Suoluontoa säilytetään X X X X X

Uhanalaiset lajit X X X X X

Säästö- ja lahopuut X X X X X

Muuntogeeninen taimiaines X X X X X

Metsäteiden ympäristöselvitykset X X X X X

Kulotus X X X LP X

Vesistöjen suojakaistat LP LP LP LP X

Kunnostusojitusten vesiensuojelu X X X X X

Pohjavesialueet X X X LP X

Kasvinsuojeluaineet X X X X X

Työntekijöiden osaaminen X X X X X

Työturvallisuus X X X LP LP

Työnantajavelvoitteet LP LP LP LP LP

Metsänomistajien osaaminen X X X X X

Lapset ja nuoret X X X X X

Jokamiehenoikeudet X X X X X

Monikäyttö LP X X X X

PEFC FI 1001: 2009 / 5.3.7 LP LP LP LP LP

Lieviä poikkeamia yhteensä 5 7 7 8 5

Vakavia poikkeamia yhteensä 0 0 0 0 0

Lähde: DNV Certification Oy


24 25

5.1 Suomen tulevaisuus metsätalousmaana

Suomen biotalousstrategian lähtökohtana on,

että Suomi on matkalla kohti vähähiilistä yh-

teiskuntaa. Tuoreimmassa hallitusohjelmassa

linjataan, että Suomi on biotalouden edelläkä-

vijä. Biotalousstrategian mukaan biotaloudella

tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia

luonnonvaroja ravinnon, energian tuotteiden ja

palveluiden tuottamiseen. Lisäksi biotalous pyr-

kii vähentämään riippuvuutta fossiilisista luon-

nonvaroista.

Hallitusohjelman mukaan uusiutuvan energian

käyttöä lisätään niin, että sen osuus 2020-luvul-

la nousee yli 50 prosentin, ja omavaraisuus yli 55

prosenttiin. Tämä perustuu erityisesti bioenergi-

an tarjonnan lisäämiseen. Ohjelmassa linjataan

edelleen muun muassa, että metsätilakokoa kas-

vatetaan tavoitteena yrittäjämäinen metsätalous

sekä metsien hyvä hoito ja että puretaan raken-

tamismääräyksiä, jotka estävät puun käyttöä.

Lisäksi hyödynnetään tehokkaammin metsäva-

ratietoja ja sähköisiä palveluja sekä suunnataan

julkisia investointeja perustienpitoon. Hallitus-

ohjelmassa edellytetään, että metsien suojelua

jatketaan vapaaehtoisin keinoin.

Biotalousstrategiassa todetaan rohkaisevasti, että

Suomella on runsaat metsävarat, joiden kasvu on

vuosikymmenten ajan ylittänyt poistuman. Näin

biotaloudelle on runsaita kasvumahdollisuuksia.

Jo nykyisen tasoinen puustojen kasvattaminen

ja käyttö kaikkineen on pitkään hiotun toimin-

takokonaisuuden ansiota. Puun käyttöä tullaan

lisäämään uusia laitoksia perustamalla. Tämä

tuo hyötyjä koko yhteiskuntaan, mutta tarvitaan

myös tietoa ja sitoutumista. Avainasemassa ovat

metsänomistajat sekä heitä palveleva ja neuvova

kenttä, puuta jalostava teollisuus ja yritykset sekä

puunkorjuusta huolehtiva toimijajoukko edelly-

tyksineen.

5.2 Pirkanmaan metsätalouden tulevaisuus ja tavoiteluvut

5.2.1 Hakkuut ja uudistaminen

Kestävä puuntuotanto Pirkanmaalla edellyttää

jatkossa, että riittävällä metsien uudistamisen,

hoidon ja kasvatushakkuiden toteuttamisella

varmistetaan puuston kasvupotentiaalin säily-

minen. Runkopuun suurin kestävä kertymäar-

vio seuraavien 30 vuoden ajalle on 5,3 miljoonaa

kuutiometriä vuodessa. Ainespuun osalta lähi-

vuosikymmenten kestävä hakkuukertymäarvio

ylittää siis noin 1,3 miljoonalla kuutiometrillä

viime vuosien keskimääräisen hakkuumäärän.

Pirkanmaan metsien kasvu on noin miljoona

kuutiota suurempi kuin nyt esitetty suurin kes-

tävä kertymäarvio.

Tulevaisuus

5

26 27


26 27

Luontaisen uudis-tamisen hakkuut

Avohakkuut Muut hakkuutUudistushakkuut

yhteensä

Tavoite 1 11 1 13

Tulos 2010 1 7 1 9

Tulos 2011 1 5 1 7

Tulos 2012 1 7 1 9

Tulos 2013 1 9 1 11

Tulos 2014 1 8 1 10

Pirkanmaan metsien uudistushakkuiden pinta-alatoteuma viiden vuoden jaksolla ja tavoitteet kaudelle

2016 - 2020. 1 000 tuhatta kuutiometriä vuodessa.

EnsiharvennuksetMuut

harvennukset*Ylispuiden poisto

Kasvatushakkuut yhteensä

Tavoite 15 20 3 38

Tulos 2010 9 18 3 30

Tulos 2011 8 14 3 25

Tulos 2012 11 18 2 32

Tulos 2013 9 18 3 30

Tulos 2014 9 17 2 28

Pirkanmaan metsien kasvatushakkuiden pinta-ala toteuma viiden vuoden jaksolla ja tavoitteet kaudelle

2016 - 2020 (*Eri-ikäisrakenteisen metsän hakkuut sisältyvät muihin harvennuksiin.) 1 000 m3/vuosi.

Kasvatushakkuut yhteensä Uudistushakuut yhteensä Hakkuupinta-ala yhteensä

Tavoite 38 13 51

Tulos 2010 30 9 39

Tulos 2011 25 7 31

Tulos 2012 32 9 41

Tulos 2013 30 11 41

Tulos 2014 28 10 38

Pirkanmaan metsien hakkuupinta-alojen yhteenveto ja toteuma viiden vuoden jaksolla sekä tavoitteet

kaudelle 2016 - 2020.1 000 m3/vuosi.


26 2726 27

Tukkipuu Kuitupuu Hakkuumäärä yhteensä

Tavoite 2 500 2 800 5 300

Tulos 2010 1 535 2 178 3 713

Tulos 2011 1 585 2 240 3 825

Tulos 2012 1 529 2 204 3 733

Tulos 2013 1 946 2 490 4 436

Tulos 2014 1 862 2 505 4 367

Pirkanmaan metsien ainespuun hakkuukertymän rakenne viiden vuoden jaksolla sekä tavoitteet kaudelle

2016 -2020. 1 000 m3/vuosi.

Pirkanmaan metsien ainespuun hakkuukertymä puutavaralajeittain viiden vuoden jaksolla sekä tavoitteet

kaudelle 2016 - 2020. 1 000 m3/vuosi.

Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu LehtikuitupuuHakkuumäärät

yhteensä

Tavoite 900 1 100 800 5 300

Tulos 2010 661 795 722 3 713

Tulos 2011 701 805 734 3 825

Tulos 2012 723 791 690 3 733

Tulos 2013 759 923 808 4 436

Tulos 2014 798 899 808 4 367

Mäntytukki Kuusitukki Lehtipuutukki

Tavoite 900 1 500 100

Tulos 2010 499 965 71

Tulos 2011 475 1 039 71

Tulos 2012 496 977 56

Tulos 2013 618 1 248 80

Tulos 2014 634 1 155 73


28 29

5.2.2 Metsänhoito

Puuntuotannon jatkuvuuden ja metsien laa-

dun kannalta on tärkeää, että uudistushakkuun

jälkeen uusi metsä perustetaan huolellisesti ja

riittävän tiheänä. Uudistamistoimien jälkeen

taimikon alkukehitys varmistetaan riittävällä

varhaishoidolla, johon liittyviä toimenpiteitä

ovat heinäntorjunta, lehtipuuston perkaus ja tar-

vittaessa täydennysviljely. Taimikon myöhempi

kehitys edellyttää useimmiten taimikonhoitoa,

jossa keskeisiä toimenpiteitä ovat lehtipuuston

perkaus sekä tiheänä syntyneiden taimikoiden

harvennus.

Taimikonhoitotarve on tulevalla 5-vuotiskaudel-

la lähes kaksinkertainen ja ensiharvennustarve

noin 60 prosenttia suurempi verrattuna edelli-

seen 5-vuotiskauteen. Jo myöhässä olevia taimi-

konhoitoja on maakunnassa 36 000 hehtaaria ja

ensiharvennuksia 27 000 hehtaaria. Kestävän

metsätalouden rahoituslain (Kemera) mukaisissa

töissä painopistettä on tarpeen siirtää jo kustan-

nustehokkuuden takia varhaisempaan taimikko-

vaiheeseen, jossa hoidolla voidaan estää hoitotar-

peen siirtyminen nuoriin kasvatusmetsiköihin.

Uuden Kemera-lain mahdollistama tuki taimikon

vahaishoitoon onkin tärkeä kannustin työn to-

teuttamiseksi. Metsien lannoitusta etenkin tuh-

kalla on kannattavaa lisätä suometsissä.

2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9 tuhatta

Pirkanmaan yksityismetsien hoitotyöt

Nuoren metsän kunnostus

Taimikonhoito

Metsänhoito- ja perusparannustöiden toteuma 5 -vuotiskaudella ja uudet tavoitteet 2016 - 2020. (var-

haishoitoa ei ole tilastoitu aiemmin erikseen) 1 000 m3/vuosi.

Metsän-

viljely

Taimikon

ja nuoren

metsän

hoito

Taimikon

var-

haishoito

Kunnos-tusojitus

Terveys-lannoitus

Kasvatus-lannoitus

Juurikää-vän

torjunta

Tavoite 11 000 13 000 9 000 1 700 100 5 000 10 000

Tulos 2010 5 952 13 388 1 979 15 1 735 3 357

Tulos 2011 5 776 13 955 1 110 11 1 664 3 337

Tulos 2012 5 513 14 485 954 17 1 087 6 552

Tulos 2013 5 319 14 485 1 214 17 1 601 11 084

Tulos 2014 6 419 13 547 1 669 164 2 572 7 873


28 29

5.2.3 Kunnostusojitus

Pirkanmaa ei ole suomaakunta. Suota on Pirkan-

maalla metsätalousmaan alasta keskimäärin 22

prosenttia. Suota on maakunnan eteläosissa vain

noin 10-15 prosenttia (esimerkiksi Lempäälä) ja

luoteisosissa jopa 45 prosenttia metsätalousmaan

alasta (esimerkiksi Kihniö).

Vuositasolla noin 1700 hehtaarin kunnostusoji-

tukset kohdistetaan metsätaloudellisesti kannat-

taviin kohteisiin. Ojitettujen metsänkasvatuksen

kannalta kannattamattomien soiden kunnos-

tusojituksia ei suositella, vaan ne voidaan jättää

palautumaan luonnontilaan. Lisäksi on tavoittee-

na turvata soidensuojelun täydennysohjelmassa

valtakunnallisesti arvokkaiksi todettujen soiden

luonnonarvojen säilyminen.

Pirkanmaan soista on ojitettu lähes 80 prosent-

tia, mikä vastaa valtakunnan keskiarvoa Lappia

lukuun ottamatta. Suometsissä kasvua rajoittaa

yleensä fosforin ja kalin puute. Pirkanmaan luo-

teisosan suokeskittymä on vedenjakaja-alueena

melko karua ja karummilla rämeillä saattaa olla

puutosta myös typestä.

Metsäyhtiöiden kiinnostus suometsien hakkui-

siin on ollut vähäistä. Puunkäyttö on kuitenkin

kasvamassa suunniteltujen investointien toteu-

tuessa (muun muassa Äänekoski) ja oletettavaa

on että kiinnostus suometsien hakkuisiin kasvaa.

5.2.4 Metsäteiden rakentaminen ja perusparannus

Pirkanmaan alueen metsätieverkosto on suhteel-

lisen tiheä. Uusien teiden rakentaminen on vä-

häistä. Rakentaminen on keskittynyt vanhojen

teiden perusparannukseen. Metsätieverkoston

ohella yhtä tärkeää on huolehtia muun puunkul-

jetukselle tärkeän yksityistieverkon kunnosta,

sillat, terminaalit ja lastauspaikat huomioiden.

Tiekuntien aktivointi tieverkon kunnossapitoon

on myös kaikkien toimijoiden yhteinen tehtävä.

Kuva: Ari Lähteenmäki.


30 31

5.2.5 Puun energiakäyttö

Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategiassa on

asetettu yhdeksi kärkitavoitteeksi uusiutuvan

energian osuuden nostaminen 24 prosentista

50 prosenttiin vuoteen 2040 mennessä. Suurin

yksittäinen tavoite kohdistuu puun energiakäy-

tön lisäämiseen. Metsähaketta käytettiin Pir-

kanmaalla lämpö- ja voimalaitoksissa vuonna

2014 705 000 kuutiometriä, käyttö laski hieman

vuoden 2013 lukemasta (766 000 kuutiometriä).

Puun energiakäyttö oli vuonna 2014 lämpö- ja

voimalaitoksissa yhteensä noin 1,1 miljoonaa

kuutiometriä, sisältäen metsähakkeen, metsäte-

ollisuuden sivutuotteet, puupelletit ja -briketit

sekä kierrätyspuun. Lisäksi polttopuuta käyte-

tään pienkiinteistöissä vuosittain noin 567 000

kuutiometriä, josta raakapuuta (pilkkeet ja halot)

on 489 000 kuutiometriä. Metsähaketta käyte-

tään pienkiinteistöissä 56 000 kuutiometriä).

Yhteenlaskettuna lämpö- ja voimalaitoskäyt-

tö sekä pienkäyttö saadaan maakunnan puun

energiakäytöksi noin 1,8 miljoonaa kuutiometriä.

Metsähakkeen käyttö tulee tulevaisuudessa kas-

vamaan uusien lämpölaitoksien (muun muassa

Hervanta ja Nokia) myötä.

5.2.6 Tuhkan hyötykäyttö

Puun energiakäytön voimakkaasti lisääntyessä

Pirkanmaalla syntyy myös runsaasti tuhkaa. Pir-

Metsäteiden perusparannus Uudet metsätiet

Tavoite 300 15

Tulos 2010 284 40

Tulos 2011 264 19

Tulos 2012 161 34

Tulos 2013 229 24

Tulos 2014 156 22

Metsähake Kuori, puru, jätepuu yms.

Tavoite 1 000 500

Tulos 2010 434 297

Tulos 2011 533 274

Tulos 2012 712 341

Tulos 2013 766 416

Tulos 2014 762 426

Metsäteiden rakentamisen ja perusparantamisen toteuma ja tavoitteet 2016 - 2020.

Energiapuun käyttö Pirkanmaalla.


30 31

kanmaalla tulisi kehittää ja ottaa käyttöön uusia

tapoja puuta poltettaessa syntyvän tuhkan käy-

tölle. Tuhka sisältää runsaasti ravinteita. Tästä

johtuen tuhkaa on perinteisesti käytetty metsien

ja peltojen lannoittamiseen sekä maanrakennus-

aineena. Käytetty polttoaine vaikuttaa syntyvän

tuhkan määrään ja ravinnepitoisuuksiin. Puun ja

puunosien tuhkapitoisuus on pienempi kuin tur-

peen. Puu- ja turvetuhkalla on eroa myös ravin-

nepitoisuuksissa. Loppukäyttömuodoissa tuhkan

ravinteisuudella on merkitystä lähinnä lannoi-

tuskäytössä. Lannoituskäytössä, erityisesti met-

sän tuhkalannoituksessa tärkeimmät ravinteet

ovat fosfori, kalium ja boori. Varsinkin näiden

ravinteiden pitoisuudet ovat puutuhkassa suu-

remmat kuin turvetuhkassa.

Käsittelemätön tuhka on hyvin hienojakoista

ja pölyävää. Käsittelyn helpottamiseksi tuhka

stabiloidaan. Käytettäviä menetelmiä on monia,

mutta kaikissa on kyse tuhkan kovettamisesta

veden avulla.

5.2.7 Metsien hyvinvointipalvelut

Luonto ja sen tuottamat ekosysteemipalvelut

ovat hyvinvointimme perusta. Luonnon proses-

sit takaavat meille ravintoa, puhdasta vettä ja il-

maa sekä muita elämän perusedellytyksiä. Myös

lääkeaineita löydetään Suomen luonnosta. Luon-

nosta löytyvät lääkeaineet ja geenivarat ovat tär-

keässä asemassa kun kehitetään keinoja parantaa

vakavia sairauksia. Uusimmat tutkimukset ovat

tuoneet lisänäyttöä muun muassa kotimaisten

luonnonmarjojen terveysvaikutuksista.

Luonto virkistää mieltä, vähentää stressiä ja

auttaa monella muullakin tavalla ylläpitämään

terveyttä. Pelkkä luontonäkymän katseleminen

muuttaa stressaantuneen ihmisen aivojen, sy-

dämen ja lihasten toimintaa rentoutuneeksi jo

muutamassa minuutissa. Rento kävely luonto-

ympäristössä laskee parissakymmenessä minuu-

tissa verenpainetta selvästi enemmän kuin kau-

punkiympäristössä käveleminen.

Ikaalisten Kylpylään valmistui vuonna 2010 hy-

vinvointia edistävä Voimametsä. Voimapolulle

on sijoitettu metsän ja ympäristön kokemiseen

ja havainnoimiseen liittyviä informaatiotauluja,

jotka perustuvat metsien hyvinvointivaikutuk-

sia käsittelevään tutkimustietoon. Seitsemisessä

vastaava Runopolku avattiin vuonna 2010. Par-

kanon Kaitojenvetten maisemissa hyvinvointi-

vaikutuksia koskevaa tutkimustietoa hyödynne-

tään Rantareitillä, joka valmistui vuonna 2014.

Myös yksityisillä maaseutumatkailuyrittäjillä on

suunnitteilla metsän hyvinvointiin liittyviä pal-

veluita.

Metsänomistajat tutustumassa kirjanpainajatuhoihin. Kuva: Sonja Niemenmaa


32 33

Virkistys- ja hyvinvointi ovat ekosysteemien

tuottamia palveluita. Jotta ne olisivat mahdolli-

simman monen suomalaisen käytettävissä, nii-

den tulee löytyä läheltä. Tämän vuoksi luonto ja

jokamiehen oikeuksien turvaaminen on otettava

huomioon jo asuinalueiden suunnittelussa.

5.2.8. Osaava työvoima, metsäalan koulutus sekä lasten ja nuorten metsäosaaminen

Metsäala tarvitsee osaavaa työvoimaa nyt ja tu-

levaisuudessa. Tällä hetkellä suurin pula on met-

säkoneiden ja puutavara-autojen kuljettajista.

Lisäksi kolmannes alan työvoimasta eläköityy

seuraavan 10 vuoden aikana. Metsänomistajien

neuvonnan tarve lisääntyy, ja uusien investointi-

en myötä ammattitaitoisen työvoiman tarve kas-

vaa entisestään myös Pirkanmaalla. Tampereen

seudun ammattiopisto Ylöjärvellä ja Tampereen

ammattikorkeakoulu ovat merkittäviä metsäalan

koulutuksen tarjoajia. Tampereen ammattikor-

keakoulu on nostanut suosiotaan viime vuosina

keskeisen sijaintinsa ja monipuolisen opintotar-

jontansa ansiosta.

Työllistymisen kannalta on tärkeää, että opin-

tojen aikana olisi riittävän paljon yhteyksiä työ-

elämään. Tähän metsäalan organisaatiot voivat

vaikuttaa tarjoamalla harjoittelupaikkoja, opin-

näytetyöaiheita ja lyhyempiä projekteja opiske-

lijoille. Opintojen aikana tulisi tarjota valmiuksia

toimia metsäalan yrittäjänä, ja lisäksi uusille met-

säalan yrittäjille tulisi tarjota starttikoulutusta.

Lasten ja nuorten metsätietämyksen ja luonto-

suhteen kehittämisen edistymistä Pirkanmaalla

koordinoi Metsälinkit -työryhmä, jossa on edus-

tus muun muassa Suomen 4H-liitosta, MTK:sta,

Tampereen seudun ammattiopistosta, Tampereen

ammattikorkeakoulusta, Metsähallituksesta,

metsäteollisuusyrityksistä, Hämeen Partiopiiris-

tä ja Suomen metsäkeskuksesta. Työryhmä laa-

tii vuosittain toteuttamissuunnitelman lasten ja

nuorten metsätietämyksen ja luontosuhteen ke-

hittämisen edistymiseksi pitäen huolta myös sen

käytännön toteutuksesta. Peruskoulujen oppi-

laiden lisäksi työryhmässä mukana olevat tahot

edistävät myös alle kouluikäisten, Pirkanmaan

opettajien TET-harjoittelijoiden metsätietoutta

sekä tarjoavat harjoittelupaikkoja alan opiskeli-

joille.

Henkilöä vuodessa

Tavoite 2012-2015 6 000

Tulos 2012 10 616

Tulos 2013 13 187

Tulos 2014 7 068

Tulos 2015

Tavoite 2016-2020 6 000

Lasten ja nuorten osallistuminen metsätapahtu-

miin Pirkanmaalla.

Luonto ja jokamiehen oikeuksien turvaaminen on otettava huomioon jo asuinalueiden suunnittelussa.


32 33

5.2.9 Neuvonta, koulutus ja viestintä

Metsänomistajien neuvonnan tavoitteena on

aktivoida metsänomistajia metsänhoitoon,

hakkuisiin ja muihin toimenpiteisiin metsäs-

sä. Neuvonnan kohderyhmä voi olla joko uudet

metsänomistajat, jo pidempään metsää omista-

neet, metsätilastaan luopuvat metsänomistajat,

kuolinpesät tai yhtymät. Kuolinpesien neuvon-

nassa tavoitteena on metsätilojen siirtäminen

yhden omistajan omistukseen tai kuolinpesän

muuttaminen yhtymäksi. Neuvonnan tarve on

lisääntynyt viime vuosina, koska yhä useampi

metsänomistaja asuu kaupungissa kaukana met-

sätilastaan. Metsäomistajien neuvontaan tulisi

kehittää uusia tapoja, kuten esimerkiksi metsän-

omistajien vertaisoppimista. Kaikille avoin paik-

katieto ja sähköiset palvelut ovat tärkeä osa met-

sänomistajien neuvontaa ja niitä tulisi kehittää

palvelemaan koko metsäsektoria.

EU-rahoitteiset kehittämishankkeet ovat järjestä-

neet Pirkanmaalla viime vuosina suuren määrän

metsänomistajien koulutustapahtumia. Erityi-

sesti metsänhoito-, metsätilan sukupolvenvaih-

dos- ja metsäverotuskurssit ovat olleet suosittuja.

Yhtenä hyvänä käytäntönä voidaan nostaa esille

taimikonhoitokurssit, jotka ovat lisänneet taimi-

koiden ja nuorten metsien hoitoa Pirkanmaalla.

Jotta positiivinen kehitys jatkuisi, on metsän-

omistajien koulutukseen ja neuvontaan ohjatta-

va myös jatkossa hankerahoitusta.

Viestinnässä on tärkeää tuoda metsäasiat esiin

mahdollisimman monipuolisesti ja eri näkö-

kulmat huomioiden. Tärkeää on saada aikaan

keskustelua ja korjata yleisiä väärinkäsityksiä.

Viestinnän kohderyhmää ei ole syytä rajata vain

metsänomistajiin vaan viestintää tulisi kohden-

taa yleisesti kaikille pirkanmaalaisille. Myös

uusien viestintävälineiden käyttöä pitäisi lisätä.

Viestintä internetissä ja sosiaalisessa mediassa

on edullinen ja tehokas keino tavoittaa ihmiset.

Sosiaalisessa mediassa ja myös verkkolehdissä

on mahdollisuus kommentoida uutisia vapaasti.

Tähän keskusteluun on hyvä myös metsäammat-

tilaisten osallistua. Medianäkyvyyttä ja vaikutta-

vuutta voidaan lisätä järjestämällä maakunnan

päättäjille ja medialle tutustumiskäyntejä metsä-

talouden ja -teollisuuden kohteisiin.

Naisten raivaussahakurssi Ylöjärvellä. Kuva: Sonja Niemenmaa

Henkilöä vuodessa

Tavoite 2012-2015 25 000

Tulos 2012 18 441

Tulos 2013 14 691

Tulos 2014 19 219

Tulos 2015

Tavoite 2016-2020 10 000

Metsänomistajien neuvonta ja koulutus Pirkan-

maalla.


34 35

5.2.10 Metsien monimuotoisuus

METSO-ohjelman -rahoitusta ohjataan luon-

nonsuojelullisesti tärkeimpiin kohteisiin niin

pysyvässä suojelussa, ympäristötuessa kuin

luonnonhoidossakin. Tähän tavoitteeseen liittyy

maakunnan ominaispiirteiden kannalta luonto-

arvoiltaan tärkeimpien elinympäristöjen asetta-

minen paremmuusjärjestykseen. Pirkanmaalla

luontoarvoiltaan merkittävimpiä elinympäristö-

jä ovat muun muassa lehdot, runsaslahopuustoi-

set metsät ja rehevät suot. Lisäksi on monia muita

METSO-ohjelman valintaperusteiden mukaisia

elinympäristöjä, joilla on merkittäviä luontoar-

voja. Kohteiden valintaan vaikuttaa myös niiden

kytkeytyneisyys toisiinsa sekä aluekokonaisuuk-

sien yhtenäisyys. Rakentamalla elinympäristö-

verkostoja lisätään luonnonhoidon ja suojelun

vaikuttavuutta.

Pirkanmaan maakunnassa vesistöjen osuus pin-

ta-alasta on 14 prosenttia, joten vesiensuojelun

merkitys korostuu metsätalouden toimenpiteitä

tehtäessä. Arvoltaan erilaisissa vesistöissä tuli-

si olla erilainen vesiensuojeluohjeistus. Arvok-

kaimmilla vesistöalueilla tulee toimia erityisen

varovasti vesistöhaittojen välttämiseksi.

Vesiensuojelutoimenpiteitä tehdään metsäta-

loustoimien yhteydessä aina, kun laki siihen

velvoittaa tai suositukset ohjeistavat. Kemeralla

tehtävillä luonnonhoitohankkeilla toteutetta-

vien vesiensuojelutoimenpiteiden tulee olla tar-

koituksenmukaisia. Niitä tehdään tutkimuksiin

perustuvien tietojen pohjalta silloin, kun niihin

sijoitetun rahallisen panostuksen katsotaan tuot-

tavan merkittäviä ympäristöhyötyjä.

Metsänomistajille tulee kertoa eri-ikäisrakentei-

sen metsänhoidon vaihtoehdosta siihen sovel-

tuvilla kohteilla. Varsinkin soilla avohakkuu ja

mätästys saattaa aiheuttaa vesiensuojelullisia on-

gelmia. Ojitusalueiden uudistamisessa on usein

mahdollista hyödyntää myös eri-ikäisrakenteista

metsänkasvatusta suotyypistä ja aiemmasta kä-

sittelystä riippuen.

Rakennetuilla kosteikoilla pystytään vähentämään mahdollisia metsätalouden vesistöhaittoja. Kuva: Ari Lähteenmäki


34 35

4 715

47

7683

93

8693

145

106

192 193

150

187

110

57

93

1997 2001 2005 20091998 2002 2006 20101999 2003 2007 2011 20132000 2004 2008 2012 2014

Ympäristötukisopimusten vuosittaiset määrätSopimuksia solmittu 547 kpl, yhteensä 1 706 hehtaaria. Voimassa olevia sopimuksia 515 kpl, yhteensä 1 620 hehtaaria.

METSO-ohjelmalla on laaja hyväksyntä ja näyttävät tulokset, mutta silti hallituksen leikkaukset kohdistuvat siihen

vuodesta 2016 alkaen erittäin voimakkaasti. Mikäli rahoitus laskee pysyvästi, tavoitteisiin ei tulla pääsemään vuo-

teen 2025 mennessä. Yhteistyössä muiden organisaatioiden kanssa valtakunnallisena tavoitteena on vaikuttaa po-

liittisiin päättäjiin niin, että METSO-ohjelman rahoitus nostetaan tavoitteiden edellyttämälle tasolle.

142

78

125

182154

204

278

544

124

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

METSO-ohjelman pysyvän suojelun vuosittaiset hehtaarimäärät PirkanmaallaYksityinen suojelu 133 kpl, valtiolle myyty 40 kpl, yhteensä 173 kpl.Yhteensä 1 723 hehtaaria.

36 37


36 37

Muiden arvokkaiden luontokohteiden hoito

Pirkanmaalla on reuna- ja vaihettumisvyöhyk-

keitä tuhansia kilometrejä. Näitä ovat esim. suon

ja kankaan väliset vaihettumisvyöhykkeet, ran-

tametsät ja pellonreunametsät. Näitä ekologisesti

tärkeitä alueita käsitellään niin, että niiden omi-

naispiirteet säilyvät hyvin tai ne voidaan jättää

kokonaan käsittelemättä. Varsinkin korvet vai-

hettumisvyöhykkeellä ovat lajistollisesti arvok-

kaita.

Toimintatapojen muuttaminen

Metsien monimuotoisuuden huomioon ottami-

nen ei vaaranna Suomen metsätaloutta, päin-

vastoin, se on metsätaloustuotteiden parhaimpia

myyntivaltteja. Jotta metsänhoidon toiminta-

malleja saadaan muutetuksi luontoarvojen huo-

mioimisen näkökulmasta parempaan suuntaan,

on monimuotoisuuden hoito hyväksyttävä

luonnolliseksi osaksi koko metsätaloutta. Sekä

metsänomistajilla että metsäammattilaisilla on

mahdollisuudet monimuotoisempaan metsän-

hoitoon, jolla voidaan välttää ristiriitoja ja saada

laajempaa yleistä hyväksyttävyyttä.

Riistatiheikkö säästöpuuryhmän yhteydessä.

Kuva: Timo Vesanto

Kuva: Ari Lähteenmäki


36 3736 37

Pirkanmaan hyvin hoidetut, monimuotoiset ja ekologisesti rikkaat talousmetsät tar-joavat työtä, hyvinvointia ja toimeentuloa väestölle, raaka-ainetta biotaloudelle sekä suotuisan toimintaympäristön metsäklusterille

Pirkanmaan metsäohjelman strategiset linjaukset:

• Metsänhoitotöiden määrää lisätään ja laatua ja tuottavuutta parannetaan oikea-aikaisilla

ja oikein kohdennetuilla toimenpiteillä.

• Metsien hyödyntämisaste nostetaan kestävän hakkuusuunnitteen tasolle.

• Puun jalostusta ja tuotekehitystä maakunnassa edistetään.

• Metsätalouden infrastruktuurin, kuten teiden, terminaalien ja lastauspaikkojen ylläpidosta

huolehditaan ja korjausvelkaa puretaan.

• Metsätila- ja omistusrakennetta kehitetään tavoitteena puun tarjonnan kasvattaminen ja

metsävarallisuuden aktiivinen hoito.

• Julkisin varoin tuotettua metsävaratietoa hyödynnetään tehokkaasti metsänomistajien

aktivoinnissa.

• Sähköisiä palveluita ja kanavia kehitetään määrätietoisesti metsänomistajien tavoittamisen

ja aktivoinnin välineinä.

• Bioenergian tuotantoa lisätään, jotta puuta voidaan hyödyntää enemmän omassa maakunnassa.

Metsäalaan perustuvien elinkeinojen ja metsien ekosysteemipalveluiden kehittäminen.

• Talousmetsien monimuotoisuus ja luontoarvot turvataan vapaaehtoisin keinoin,

luonnonhoidon ja vesiensuojelun osaamista parannetaan.

6

Ohjelman visio ja strategiset linjaukset

38 39


38 39

Maakunnallisia kärkihankkeita ja huomioita

• Ison maakunnallisen terminaalialueen perustamis- ja rahoitusneuvottelujen käynnistäminen.

Mahdollisia sijoituspaikkoja tässä vaiheessa muun muassa Kolmenkulma (Nokia), Tarastejärvi (Tam-

pere-Kangasala).

• Uusien raideliikenteeseen liittyvien lastausalueiden kehittäminen. Esitetyt kehittämiskohteet Met-

säkansan (Valkeakoski), Akaan ja Karhen (Ylöjärvi) lastauspaikat.

• Maakunnalliset puuhuoltoon liittyvät muut logistiset huomiot

• Raakapuun rautatiekuljetusten toimintaedellytyksistä huolehditaan.

• Riittävän ja ympärivuotisesti palvelevan kuormausasemaverkoston varmistaminen. Riittävän lyhyt

esiautokuljetusmatka kuormausasemalle tai –terminaaliin edistää kysynnän ja tarjonnan kohtaa-

mista ja erityisesti kuitupuun kaupallista kysyntää Pirkanmaan ulkopuolella sijaitsevien selluteh-

taiden osalta.

• Orivesi-Haapamäki välinen rataosuus tulee voida pitää raakapuun rautatiekuljetusten piirissä sekä

kuitupuun kysynnän varmistamiseksi että kyseisen rataosuuden välittömässä vaikutuspiirissä

sijaitsevan elinvoimaisen sahateollisuuden kustannustehokkaan puuhuollon varmistamiseksi.

• Häiriötön ja suunnitelmallinen puuhuolto edellyttää myös toimivaa tieverkkoa aina metsästä teh-

taalle.

• Alemman tieverkon kunnostus- ja korjauskohteiden valinnassa tulee hyödyntää Pirkanmaan

ELY-keskuksen tekemää hankepriorisointia.

• Painorajoitettujen siltojen osalta hankeporiorisointi varmistaa samoin osaltaan sen että korjaukset

tehdään oikeassa järjestyksessä.

• Raskaan liikenteen kokonaispinojen korotus 76 tonniin ja kokeiluluvin aina yli 100 tonniin asti

parantaa autokuljetusten kustannustehokkuutta, sikäli mikäli kuljetusreittien läpäisykyky sen

mahdollistaa.


38 3938 39

Seuraavilla alueelliseen metsäohjelmaan valituilla tavoitteilla ja toimenpiteillä sovitetaan yhteen metsien talous-, virkistyskäytön, matkailun, luonnonhoidon ja hyvinvointipalveluiden tarpeita. Lisäksi tavoitteissa huomioidaan osaavan työvo-iman saatavuus, metsäalan viestintä, koulutus ja neuvonta.

Kehittämistavoitteet on jaoteltu osakokonaisuuksiin. Osakokonaisuuksien alla on listattuna toimenpi-

teitä, joilla tavoitteet pyritään toteuttamaan. Lisäksi on mainittu myös vastuutahot.

7

Metsäalan kehittämis-tarpeet, -tavoitteet ja toimenpiteet

Kehittämistavoitteet ja toimen-piteet niiden saavuttamiseksi

Hakkuiden lisääminen suurimman kestävän

hakkuumäärän tasolle (5,3 miljoonaa kuutio-

metriä):

• Metsänomistajien tietoisuuden lisääminen

metsiensä mahdollisuuksista (neuvonta, kam-

panjat, tiedotus)

• Metsävaratiedon tehokkaampi hyödyntämi-

nen, hakkuumahdollisuuksista tiedottaminen

(Metsään.fi-palvelu).

• Selvitetään hakkuumahdollisuuksien kunta-

kohtaisen seurannan mahdollisuutta.

• Selvitetään mahdollisuudet sahauskapasitee-

tin lisäämiseen

• sähköisten puukauppapalveluiden käyttöön-

oton edistäminen

Vastuutahot: metsäteollisuus, metsänhoitoyhdis-

tykset, Suomen metsäkeskus ja Luonnonvarakes-

kus

2. Puurakentamisen lisääminen maakunnassa

• Puurakentamisesta ja sen eduista tiedottami-

nen

• Seminaarien järjestäminen ja alan näkyvyy-

den lisääminen muun muassa messuilla

• Vaikuttaminen kaavoitukseen, rakennusval-

vontaan ja kunnan päättäjiin.

• Edistetään Tampereen Vuoreksen Isokuusen

puutalo-alueen toteuttamista.

• Puurakentamisen tutkimusprojektien käyn-

nistäminen.

Vastuutahot: Luonnonvarakeskus, metsänhoito-

yhdistykset, Pirkanmaan liitto, Tampereen kau-

punki, TTY, TAMK, Suomen metsäkeskus ja metsä-

teollisuus.

3. Metsänhoitotöiden määrien huomattava li-

sääminen, laadun, tuottavuuden, ja uusien tek-

niikoiden kehittäminen, erityisesti taimikon-

hoidossa.

• Hoitotoimenpiteiden tärkeydestä tiedottami-

nen, metsänomistajien aktivointi (infotilaisuu-

det, koulutus ja maastopäivät).

40 41


40 41

• Metsävaratiedon tehokkaampi hyödyntämi-

nen hoitotöiden markkinoinnissa.

• Tiedottaminen valtion tuista

• Metsäalan oppilaitoksissa tiedon lisääminen ja

uusien tekniikoiden esittely oppilaille.

• Metsänhoitotöiden kustannustehokkuuden

parantaminen kehittämishankkeilla.

• Lannoituksen lisääminen, erityisesti tuhka-

lannoitus

• Uudet kehittämishankkeet metsänhoitotöiden

kustannustehokkuuden parantamiseksi

• metsänhoidon koneellistamisen edistäminen

Vastuutahot: Suomen metsäkeskus, metsänhoi-

toyhdistykset, metsäteollisuus, Luonnonvarakes-

kus, metsäalan oppilaitokset

4. Metsätalouden kannattavuuden parantami-

nen (tilakoko, metsänomistusrakenne, sukupol-

venvaihdokset ja kaavoitus)

• Sukupolven vaihdosten edistäminen, kuolinpe-

sien purku, info –pakettien laadinta, tiedotus

• Sukupolvenvaihdos koulutukset, neuvonta,

messut

• Uusien metsänomistajien aktivointi

• Uusien yhteismetsien perustamisen aktivointi,

myös kunnille ja yhteisöille


toyhdistykset, metsäteollisuus

5. Logistiikka ja infra (julkinen tiestö, yksityis-

tiet, sillat, terminaalit ja lastauspaikat.)

• Puuterminaalien kehittäminen/lisääminen.

• Selvitetään Pirkanmaan ainespuuvirrat ja tär-

keimmät infran kehittämiskohteet resurssien

kohdentamiseksi

• Puunkuljetuksen kannalta merkittävimpien

julkisten sorateiden kartoittaminen ja prio-

risoitu toteutus.

• Yksityistiekuntien aktivointi

• Tieisännöintitoiminnan toiminnan tukeminen

• Tiekuntien koulutus ja neuvonta

• Metsätien kantavuuden ennustamisen kehit-

täminen modernien digitaalisten informaatio-

järjestelmien avulla

Vastuutahot: Pirkanmaan liitto, Suomen metsä-

keskus, metsänhoitoyhdistykset, Luonnonvara-

keskus, MTK ja metsäteollisuus.

6. Sähköiset palvelut ja digitalisaatio (paikkatie-

to, mobiili, netti)

• Uusien sähköisten palveluiden ja mobiilisovel-

lusten käyttöönoton aktivointi

• Paikkatiedon tehokkaampi julkinen hyödyn-

täminen

• Metsään.fi-palvelun kehittäminen edelleen ja

käyttäjien aktivointi

• yhteisen nettiportaalin kehittäminen


toyhdistykset, Pirkanmaan liitto ja metsäalan

toimijat.

7. Metsäbiotalouden ja energiantuotannon edis-

täminen

• Puun energiakäytön lisääminen, lämpöyrit-

täjyyden lisääminen ja toimintaympäristön

kehittäminen.

• Logistiikan ja infran kehittäminen vastaamaan

tulevaisuuden tarpeita

• Selvitetään Pirkanmaalla olemassa oleva bio-

tuoteteollisuus

• Biotuoteteollisuuden toimintaedellytysten

edistäminen

• Yleinen tiedottaminen

Vastuutahot: kaikki metsälliset toimijat.

8. Kehitetään luontomatkailua ja turvataan

metsien virkistyskäyttömahdollisuudet

• Kehitetään yhteistyössä eri toimijoiden kanssa

järjestelmällisiä tapoja vahvistaa kansalaisten

luontosuhdetta metsään (aikuiset, erityisryh-

mät, lapset, nuoret)

• Ylläpidetään ja kehitetään Pirkanmaan kan-

sallispuistoja ja kuntien omistamia lähivir-

kistysalueita matkailukohteina ja lisätään

luontomatkailupalveluiden toimintaedellytyk-

siä Pirkanmaalla.

• Lisätään tiedotusta luontomatkailusta mat-

kailijoille. Kehitetään Pirkanmaan matkailu-

portaalia siten, että luontomatkailu tulee siinä

vahvemmin esille.

• Hyödynnetään uusien luontomatkailukohtei-

den ja -rakenteiden suunnittelussa ja toteu-

tuksessa olemassa olevia virkistysreittejä ja

kansallispuistoja asiakas- ja toimijalähtöisesti

• Kehitetään metsästysmatkailua Pirkanmaalla

• kehitetään metsäalan toimijoiden ja muiden

metsää hyödyntävien elinkeinonharjoittajien

yhteistyötä

Vastuutoimijat: Metsähallitus, kunnat, Pir-

kanmaa liitto, TAMK, luontomatkailuyrittäjät,

ELY-keskus, VisitTampere, Greencare Finland Ry,

Suomen riistakeskus ja nuorisojärjestöt


40 4140 41

9. Ylläpidetään riistan- ja metsänhoidon välistä

tasapainoa Pirkanmaalla

• Turvataan metsästys harrastusmuotona ja pa-

rannetaan riistatalouden toimintaedellytyksiä

Pirkanmaalla

• Lisätään tiedotusta metsästyksen aineellisten

ja aineettomien hyötyjen hyvinvointivaiku-

tuksista

• Edistetään riistakannan kestävää säätelyä

Pirkanmaalla

• Lisätään tiedotusta ja koulutusta metsänomis-

tajille sekä metsätoimihenkilöille riistaa suosi-

vasta metsänhoidosta (riistametsänhoito)

• Koulutetaan riistametsänhoidon menetelmiä

metsäammattilaisille

Vastuutoimijat: Suomen riistakeskus, riistanhoi-

toyhdistykset, metsänhoitoyhdistykset, Suomen

metsäkeskus

10. Lisätään tietoisuutta luonnon hyvinvointi-

ja terveysvaikutuksista

• Säilytetään ja hoidetaan luontoalueita niin,

että ne tarjoavat eri ihmisryhmille mahdol-

lisuuden luonnontuotteiden keräämiseen ja

hyödyntämiseen.

• Lisätään tutkimusta metsiin ja puumateriaaliin

perustuvista hyvinvointi- ja terveysvaikutuk-

sista.

• Luontoon perustuvaan yritys- ja elinkeinotoi-

mintaan kehitetään uusia palvelukonsepteja

erityisryhmille (mielenterveyspotilaat, työttö-

mät, seniorit, päihderiippuvaiset, hoitolaitok-

sissa asuvat).

Vastuutoimijat: Luonnonvarakeskus, Metsähal-

litus, kunnat, TAMK, hyvinvointi- ja matkailu-

yrittäjät, Greencare Finland Ry

11. Varmistetaan ammattitaitoisen työvoiman

saanti

• Ylläpidetään aktiivista lasten ja nuorten met-

sätietämyksen edistämiseksi tehtävää koulu-

yhteistyötä.

• Kehitetään toisen asteen ja ammattikorkea-

koulujen metsäalan koulutuksen vetovoimai-

suutta Pirkanmaalla

• Kannustetaan ja tuetaan metsäalan yrittäjänä

toimimista

• Panostetaan metsäalan aikuiskoulutukseen ja

kannustetaan oppisopimuskoulutukseen

• Etsitään uusia tapoja verkostoitua ja luoda

uutta metsäalan liiketoimintaa

• Edistetään metsäalan positiivista imagoa

Vastuutoimijat: oppilaitokset, Suomen 4H-liitto,

Metsähallitus, metsänhoitoyhdistykset, Suomen

metsäkeskus, MTK, metsäteollisuusyritykset,

metsäpalveluyritykset, metsäenergiatoimijat,

Suomen metsäyhdistys, Tampereen seudun met-

sänomistajat

12. Aktivoidaan metsänomistajia metsäomai-

suuden hoitoon

• Lisätään ja kehitetään metsänomistajien kou-

lutusta, neuvontaa ja viestintää

• Panostetaan henkilökohtaisen neuvonnan

vaikuttavuuteen

• Edistetään Metsään.fi-palvelun käyttöönottoa

• Tarjotaan aktiivisesti luonnonhoidon neu-

vontaa ja koulutusta metsänomistajille. Myös

muiden toimijoiden tulee ottaa esille moni-

muotoisen metsänhoidon mahdollisuudet met-

sänomistajia neuvoessaan. Asiaa voi lähestyä

esimerkiksi riistanhoidon näkökulmasta, joka

on monien maanomistajien tärkeä harrastus.

• Myös monimuotoisen metsänhoidon osaa-

misen tasoa nostetaan koulutuksella, tiedon

vaihdolla ja opetusretkeilyillä, joissa demonst-

roidaan eri näytealoilla monimuotoisen met-

sänhoidon malleja.

• Metsäorganisaatioissa järjestetään sisäistä

koulutusta ja annetaan ohjeistuksia luonnon

monimuotoisuuden edistämiseksi.

• Edistetään yhteistyötä ja kokemusten vaihtoa

metsäammattilaisten ja tutkijoiden kesken

koulutuksella uusista toimintatavoista ja työ-

menetelmistä

Vastuutoimijat: metsänhoitoyhdistykset, Met-

säkeskus, metsäteollisuusyritykset, MTK, metsä-

palveluyritykset, metsäenergiatoimijat

13. Kehitetään metsäviestintää

• Viestitään aktiivisesti ja monipuolisesti metsä-

alan asioista

• Informoidaan maakunnallisia päättäjiä ja tie-

dotusvälineitä ajankohtaisista metsäasioista

• Järjestetään retkeilyjä, tutustumiskäyntejä ja

tapahtumia maakunnan päättäjille ja tiedotus-

välineille

• Monipuolistetaan sosiaalisen median kanavi-

en käyttöä ja hyödynnetään yhteisiä verkos-

toja

• Metsänomistajien osaamista, tietoa ja arvos-

tusta omia metsiä ja metsäluontoa kohtaan

nostetaan tiedottamalla ja neuvonnalla..

• Riistanhoito on osa luonnonhoitoa ja palvelee

parhaimmillaan koko metsäluontoa. Edellisten


42 43

lisäksi luodaan eri yhteyksissä positiivista

ilmapiiriä monimuotoisen metsänhoidon tai

metsien suojelun edistämiseksi.

Vastuutoimijat: kaikki metsälliset toimijat

14. Lisätään ja kehitetään monimuotoista met-

sänhoitoa

• Edistetään laajasti monimuotoisen metsänhoi-

don käytännön neuvontaa ja koulutusta.

• Metsien luonnonhoidollista kulotusta lisätään

palanutta puuta vaativan lajiston ylläpitämi-

seksi. Toimet keskitetään palojatkumoalueille.

• Lehtojen luonnonhoidollisia hakkuita jatke-

taan Metsäkeskuksen toteuttaman Talousmet-

sälehdot monimuotoisiksi -hankkeen koke-

musten pohjalta.

• Ojitettujen korpien ennallistamisia tarjotaan

maanomistajille. Niiden toteuttamisessa käyte-

tään apuna Luonnonvarakeskuksen tutkijoi-

den kokemuksia.

• Edistetään luonnonhoidon sisällyttämistä koko-

naisvaltaisesti metsänhoidon kaikkiin vaihei-

siin, metsänhoitosuositusten laaja käyttöönotto.

• Harjujen paahdeympäristöjen hoitoa jatketaan

saatujen myönteisten kokemusten valossa.

Vastuutoimijat: Suomen metsäkeskus, metsähal-

litus, metsäyhtiöt, metsähoitoyhdistykset

15. Luonnonhoidon toteutusohjelma

• laaditaan Pirkanmaalle, luonnonhoidon

alueellinen toteutusohjelma eli Totelma, joka

on luonnonhoidon edistämisen suuntaami-

sen väline. Ohjelma laaditaan alueellisesti

yhtenäisten ohjeiden mukaisesti, jolloin siinä

tulevat esille alueiden erilaiset ekologiset ja

vesiensuojelulliset tarpeet. Luonnonhoidon

toteutusohjelmassa priorisoidaan alueelliset

luonnonhoitohankkeina toteutettavat työt.”

Vastuutoimijat: Suomen metsäkeskus

16. Luontotieto

• Hyödynnetään olemassa olevaa luontotietoa

tehokkaammin ja tehdään yhteistyötä orga-

nisaatioiden välillä luontotiedon saamiseksi

laajempaan käyttöön. Otetaan myös olemassa

oleva monimuotoisen metsänhoidon ohjeistus

aktiivisempaan käyttöön (esimerkiksi metsän-

hoitosuositusten luonto-osiot).

• Sertifiointiohjeiden toteutumiseen kiinnite-

tään entistä enemmän huomiota. Metsänomis-

tajille kerrotaan sertifiointijärjestelmistä.

Vastuutoimijat: kaikki metsälliset toimijat

17. Metsätalouden vesistöhaittojen vähentämi-

nen ja paikkatieto

• Metsätalouden vesistöhaittoja vähennetään

koulutuksella ja neuvonnalla. Kohderyhmänä

maanmuokkaus- ja kunnostusojitusyrittäjät,

maanomistajat ja metsäammattilaiset.

• Metsäkeskuksen ja ELY-keskuksen hallitse-

maa metsistä kerättyä uutta ja vanhaa paikka-

tietoaineistoa hyödynnetään tehokkaammin.

Myös valuma-alueanalyysejä käytetään

maanmuokkauksen ympäristöhaittojen

vähentämiseksi. kehitetään sähköistä kuormi-

tusmallinnusta.

Vastuutoimijat: Suomen metsäkeskus maakun-

nallisesti, muut metsälliset toimijat organisaati-

oissaan

18. Luontolaadun parantaminen

• Kehitetään luontolaadun arviointia ja korjuu-

jäljen tarkastuksia niin, että talousmetsissä

tapahtunut luonnonhoidon kehitys voitaisiin

todentaa paremmin. Tämä luo pohjaa posi-

tiiviselle tiedottamiselle monimuotoisuuden

kannalta myönteisistä muutoksista suomalai-

sessa metsäluonnossa.

Vastuutoimijat: Suomen metsäkeskus

Kuva: Jukka Ruutiainen


42 43

8

Pirkanmaan maakuntastrategia vuosille 2014 – 2017

”Rohkee mutta sopii sulle ” on Pirkanmaan maa-

kuntastrategia vuosille 2014 – 2017. Maakun-

tastrategia on yhteisnimitys aluekehityslain

tarkoittamille maakuntasuunnitelmalle ja -oh-

jelmalle, ja se sisältää sekä pitkän tähtäimen ke-

hittämistavoitteet että konkreettisia tehtäviä

näiden toteuttamiseen. Yhtenä keskeisenä kehit-

tämistoimena strategiassa mainitaan luonnonva-

rojen kestävä käyttö sekä hyvinvoivat luonnon-

ja asuinympäristöt.

Strategia toimii ohjenuorana viranomaisille, kun-

nille ja seutukunnille sekä muille maakunnan

kehitykseen vaikuttaville toimijoille. Se auttaa

suuntaamaan voimavaroja yhdessä määritelty-

jen tavoitteiden toteuttamiseen. Strategisia ta-

voitteita tarkennetaan maakuntakaavalla sekä

vuosittain valmisteltavalla toteuttamissuunni-

telmalla.

Lisätietoja täältä:

www.pirkanmaa.fi/fi/aluekehitys/

maakuntastrategia

Pirkanmaan maakuntakaava

Pirkanmaalla on voimassa valtioneuvoston

23.9.2007 vahvistama kokonaismaakuntakaava,

8.1.2013 vahvistettu turvetuotantoa koskeva Pir-

kanmaan 1. vaihemaakuntakaava sekä 28.12.2013

lainvoiman saanut liikennettä ja logistiikkaa kos-

keva Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava.

Maakuntakaavoissa on osoitettu maakunnan

kehittämistavoitteiden mukaiset fyysiset alue-

varaukset seuraaviksi 10-20 vuodeksi. Alueva-

rauksissa on painotettu taloudellista ja toimivaa

yhdyskuntarakennetta, maakunnan kilpailuky-

kyä sekä elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä

kestävän kehityksen toimintaperiaatteita nou-

dattaen.

Maakuntakaavaan on varattu erillisin merkin-

nöin Pirkanmaan virkistysalueet, retkeily- ja ul-

koilualueet, suojelualueet, luonnonsuojelualueet

ja pinta-alaltaan merkittävät tutkimusmetsät.

Lisäksi maakuntakaavasta löytyvät sellaiset

maa- ja metsätalousvaltaiset alueet, joilla on eri-

tyistä ulkoilunohjaamistarvetta. Myös arvokkaat

maisema-alueet ja perinnebiotoopit, luontomat-

kailun kehittämisen kohdealueet samoin kuin

varaukset ulkoilu- ja melontareiteille, löytyvät

maakuntakaavasta.


www.pirkanmaa.fi/fi/maakuntakaavoitus

Pirkanmaan ympäristöohjelma

Pirkanmaan ympäristöohjelma on laadittu vuo-

sille 2011-2016. Ympäristöohjelmassa esitetään

Yhteydet muihin ohjelmiinPirkanmaalla toteutetaan useita maakunnallisia ohjelmia, joista osalla on yhtymä-kohtia Pirkanmaan metsäohjelmaan.

44 45


44 45

tavoitteita ja toimenpiteitä ympäristövastuulli-

semman, vähäenergisemmän ja ekotehokkaam-

man tulevaisuuden saavuttamiseksi.

Osa vuoteen 2030 asetetuista tavoitteista ja

vuosille 2011-2016 määritetyistä toimenpiteis-

tä sivuaa myös metsäsektoria, muun muassa

luonnon monimuotoisuuteen ja metsätalouden

vesistökuormitukseen liittyen. Erillisinä toi-

menpiteinä mainitaan esimerkiksi toimijoiden

ja metsänomistajien luonnonhoidon koulutuk-

sen lisääminen sekä metsäsertifioinnin uusien

kriteerien täysimittainen käyttöönotto ja tähän

liittyvä toimijoiden kouluttaminen. Pirkanmaan

ympäristöohjelma on tarkoitus päivittää vuoden

2016 aikana.


www.pirkanmaa.fi > Aluekehitys > Pirkanmaan

ympäristöohjelma

Pirkanmaan maaseutustrategia

Pirkanmaan maaseudun kehittämisstrategialla

2014-2020 halutaan ohjata maaseudun kehittä-

mistyötä pitkäjänteisesti ja kokonaisvaltaisesti.

Strategiassa kehittämistarpeet ja –tavoitteet on

määritelty yleisellä tasolla teemoittain. Maa-

seudun kehittämisstrategiaa toteutetaan Pir-

kanmaan maaseudun kehittämissuunnitelman

2014-2020, maakunnallisten teemaohjelmien ja

Leader-ryhmien paikallisten kehittämisstrate-

gioiden avulla.

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitel-

massa metsä nähdään vihreää kasvua mahdol-

listavana biotalouden raaka-ainepankkina ja

myönteisiä ympäristövaikutuksia sekä elämyk-

siä tuottavana voimavarana. Biotalous on koko-

naisuutena yksi painopiste maakunnan maaseu-

turahoituksessa ohjelmakaudella 2014-2020.

Pirkanmaan ilmasto ja energiastrategia

Päätavoite 1: Pirkanmaan kasvihuonekaasuja

vähennetään 60 prosenttia vuoden 1990 tasosta

vuoteen 2040 mennessä

Päätavoite 2: Energiankulutus pienenee 1 pro-

senttia vuodessa ajanjaksona 2014-2040.

Päätavoite 3: Pirkanmaalla kulutetusta energias-

ta vähintään 50 prosenttia tuotetaan uusiutuvis-

ta energialähteistä vuonna 2040

Puu, toimenpiteet:

• Puun käyttöä lisätään merkittävästi sekä lisää-

mällä nykyisiä käyttökeinoja (hake, klapi, pel-

letti ja puuperäiset teollisuuden sivutuotteet)

että kehittämällä uusia hyödyntämiskeinoja

kuten synteettinen biokaasu, bioöljy ja biohiili.

• Käyttö lisääntyy ainakin voimalaitoksissa,

teollisuudessa, hajautetussa energiantuotan-

nossa sekä liikenteessä.

Hajautettu energiantuotanto, toimenpiteet:

• Lisätään puun, etenkin pelletin, ja maalämmön

hyödyntämistä varsinkin kaukolämpöverkon

ulkopuolella.

Kokemäenjoen-Saaristomeren- Selkämeren vesienhoitosuunni-telma vuoteen 2021

Pirkanmaa kuuluu Kokemäenjoen-Saaristome-

ren-Selkämeren vesienhoitoalueeseen. Vesien-

hoitosuunnitelmassa esitetään sektorikohtaisia

toimenpiteitä pinta- ja pohjavesien hyvän ti-

lan saavuttamiseksi, suojelemiseksi, paranta-

miseksi ja vesiympäristön ennallistamiseksi.

Metsätaloudelle on määritelty omat toimen-

piteensä vuosille 2016–2021. Toimenpiteiden

kohdentamiseksi on rajattu maatieteellisesti

vesiensuojelun tehostamisalueita, joilla erityi-

sesti tulee pintavesien osalta kiinnittää huo-

miota vesistövaikutusten vähentämiseen ja

käyttää tehostettuja vesiensuojelumenetelmiä.

Toimenpiteiden tavoitemäärät on Pirkanmaal-

la suhteutettu tehostamisalueet huomioiden.

Tehostetuista toimenpiteistä mainittakoon pin-

tavalutus, kosteikot ja pohjapadot. Hankekoh-

taiset vesiensuojelusuunnitelmat ja erityisesti

suunnitelman laadukas toteuttaminen on poh-

jana kaikelle toiminnalle.


44 4544 45


46 47

Pohjavesille metsätaloustoimenpiteistä lähin-

nä kunnostusojitus, hakkuut ja maanmuokkaus

lisäävät valumavesien määrää ja mahdollisesti

riskiä myös ravinteiden huuhtoumista pohjave-

teen. Tärkeille ja vedenhankintaan soveltuvilla

pohjavesialueille esitetään kunnostusojituksien

ja metsälannoitusten välttämistä sekä käytettä-

väksi vain kevyitä maaperän muokkausmenetel-

miä.

Metsätalouden vesiensuojelun ohjauskeinoina

suunnitelmassa mainitaan muun muassa Keme-

ra-tuen suuntaaminen vesiensuojelurakentei-

den suunnitteluun ja toteutukseen, yhtenäinen

metsätaloustoimenpiteiden laadunvarmennus

ja omavalvontamalli, luonnonhoitohankkeiden

soveltamispiirin laajentaminen, paikkatietoso-

vellusten kehittäminen ja tehostaminen vesien-

suojelun suunnittelun tarpeisiin sekä vesiensuo-

jelutoimenpiteiden kehittäminen metsätalouden

aiheuttaman elohopeakuormituksen vähentämi-

seksi.

Metsähallituksen luonnonvarasuunnittelu

Metsähallituksen hallinnoimien maa- ja ve-

sialueiden käyttöä suunnitellaan monitavoit-

teisesti luonnonvarasuunnittelussa. Siinä tar-

kastellaan luonnonvarojen käyttöä ja hoitoa

kokonaisvaltaisesti eri käyttömuotojen kannalta.

Tavoitteena on sovittaa yhteen luonnonvarojen

tarjoamat mahdollisuudet ja niihin eri tahoilta

kohdistuvat tarpeet toimivaksi kokonaisuudek-

si. Valtion maiden erilaisia käyttömuotoja ovat

muun muassa luonnonsuojelu, metsätalous, vir-

kistyskäyttö, luontomatkailu, kiinteistöjalostus

ja maa-aineskauppa. Luonnonvarasuunnittelu-

prosessissa tarkastellaan alueen ominaisuuksia

paitsi taloudellisen myös ekologisen ja sosiaalisen

kestävyyden kannalta.

Suunnitteluprosessin tuloksena tarkennetaan

Metsähallituksen toiminnan linjauksia ja pääte-

tään alueellisella tasolla esimerkiksi suojelu- ja

virkistyskäytön painotuksista ja metsätaloustoi-

minnan laajuudesta.

Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella on Metsä-

hallituksen hallinnassa olevia maita noin 104 000

hehtaaria, joista noin viidesosa luonnonsuoje-

lualueita ja muu osa monikäyttömetsiä vaihtele-

vissa käyttömuodoissa metsätalous-, virkistys-,

tai luonnon monimuotoisuuspainotuksella.

Voimassa oleva Länsi-Suomen alueen luonnon-

varasuunnitelma on tehty vuosille 2004-2013.

Uuden Etelä-Suomen metsät kattavan suunnitel-

man laadinta käynnistetään vuonna 2016.


www.metsa.fi/luonnonvarasuunnittelu

Lisäksi ohjelmayhteyksiä• Ratkaisujen Suomi, hallitusohjelma

• Suomen biotalousstrategia

• Kansallinen metsästrategia 2025

• Valtioneuvoston metsäpoliittinen selonteko

2050

Poimintoja eri laeista ja suosituksista • Metsien hoitoa ohjaavia lakeja, ohjeita ja sopi-

muksia ym.

• Metsälaki, luonnonsuojelulaki, vesilaki, ympä-

ristönsuojelulaki, maankäyttö- ja rakennuslaki

• Metsänhoitosuositukset, vesiensuojelusuosi-

tukset

• Metsäsertifiointi

• EU:n ympäristödirektiivit

• Monet muut luonnonhoidon suositukset: riis-

tanhoito, perinneympäristöt, paahdeympäris-

töt, petolintujen pesäpaikat, lehdot, pienvedet

sekä tulossa Tapion talousmetsien luonnonhoi-

to-opas

• METSO-ohjelman tavoitteet (valtioneuvon

periaatepäätös)

• Kansainväliset sopimukset, esim. biodiversi-

teettisopimukset

• Monimuotoisuustutkimusten tulokset

• Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun

ja kestävän käytön strategia 2006-2016


46 47

Kestävän metsätalouden rahoituksella (Kemera) tuetaan sekä yksityismetsätalouden puuntuotantoa

että luonnonhoitoa. Metsäohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan seuraava rahoitus vuosit-

tain. Kemera-tuet on laskettu joulukuun 2015 tukitasoilla:

9

Ohjelman rahoitus ja resurssien kohdentaminen

Työlaji YksikköAMO-

tavoite

Kemera- rahoi-

tuksellaTuki, %

Tuki, €/ha/km

Tuki, € %

Taimikon varhaishoito ha 9000 3 900 160 624 000 15

Nuoren metsän hoito ha 13000 6 000 230 1 380 000 34

Pienpuun kerääminen ha 2 600 220 572 000 14

Juurikäävän torjunta ha 1 000 70 70 000 2

Suometsien hoito ha 1700 1 200 65 290 348 000 9

Terveyslannoitus ha 100 40 185 185 00 0

Metsätien rakennus km 15 10 30 5700 57 000 1

Metsätien perusparannus km 300 165 40 6000 990 000 24

Puuntuotanto yhteensä 4 059 500 100

Ympäristötuki 250 000

Luonnonhoitohankkeet 70 000

Luonnonhoito yhteensä 320 000

Kaikkiaan 4 379 500

48 49


48 49


48 4948 49

Pirkanmaan metsä-ohjelman vaikutus-ten arviointiSuomessa on vakiintunut pyrkimys taloudelli-

seen, ekologiseen ja sosiaaliseen kestävyyteen

metsien hoidossa ja käytössä. Tässä vaikutusar-

vioinnoissa tarkastellaan Pirkanmaan metsä-

ohjelman taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristö-

vaikutuksia sekä tavoitteiden saavuttamiseen

vaikuttavia epävarmuustekijöitä.

Taloudelliset vaikutukset

Metsäohjelman keskeisenä tavoitteena on nos-

taa alueen hakkuumäärä suurimmalle kestävälle

tasolle 5,3 miljoonaan kuutiometriin vuodessa.

Käytännössä jo yksistään tämän toteutuminen

merkitsee välitöntä noin 320 miljoonan euron

rahavirtaa alueelle puun kantorahatuloina sekä

pyöreän puun korjuussa ja kuljetuksissa tehtaille.

Lisäystä nykytasoon on tässänoin 1,3 kuutiomet-

riä, joka vastaa noin 80 miljoonaa euroa.

Lisääntyvät hakkuut tuovat mukanaan kasvavia

rahavirtoja myös muualle aluetalouteen. Merkit-

täviä aluetaloudellisia vaikutuksia lisääntyvillä

hakkuilla on esimerkiksi metsänhoitotöiden li-

sääntymisen kautta. Metsänhoitoalan yritysten

liikevaihto alueella kasvaa, samoin valtion myön-

tämien Kemera-tukien määrää alueella lisääntyy.

Ohjelman tavoitteena oleva puun lisääntyvä

energiakäyttö, puurakentamisen kasvu ja muu

puun jatkojalostuksen lisääntyminen synnyttä-

vät omalta osaltaan uusia metsään ja puuhun pe-

rustuvia rahavirtoja alueelle.

Positiivisia aluetaloudellisia vaikutuksia ohjel-

malla on myös luontomatkailupalvelujen ja mui-

den vastaavien metsäalaan perustuvien elinkei-

nojen kehittymisen myötä. Näitä vaikutuksia,

samoin kuin ohjelman erilaisia taloudellisia ker-

rannaisvaikutuksia, on kuitenkin vaikeaa arvioi-

da johtuen tilastoinnin ja laskelmien lähtötieto-

jen puutteellisuuksista.

Ohjelma sisältää lukuisia eri toimenpiteitä, joilla

parannetaan metsäalan eri töiden ja toimintojen

kustannustehokkuutta. Tällaisia ovat esimerkiksi

ohjelman panostukset metsävaratiedon käytön

tehostamiseen, digitalisaatioon, logistiikan ke-

hittämiseen jne. Toimet lisäävät metsätalouden

ja koko metsäalan taloudellista kilpailukykyä ja

ovat tarpeellisia, jotta ala kykenisi tuottamaan

taloudellista hyvinvointia alueelle myös jatkossa.

10

Ohjelman vaikutukset

50 51


50 51

Sosiaaliset vaikutukset

Alueellisen metsäohjelman suurimman kestävän

hakkuumäärän toteutuminen kasvattaa merkittä-

västi työvoiman tarvetta alueella. Uusia työpaikko-

ja syntyy aines- ja energiapuun korjuuseen ja kul-

jetukseen, metsänhoito- ja metsänparannustöiden

toteuttamiseen sekä energian tuotantoon. Toisaalta

työn tuottavuuden kasvu töiden koneellistumisen

ja digitalisaation jatkuessa tulee kuitenkin leikkaa-

maan työvoiman tarvetta jonkin verran. Ohjelman

kokonaisvaikutus työpaikkojen lisääntymisessä

jäänee kuitenkin merkittävän positiiviseksi, koska

digitalisaation ja koneellistumisen kasvu luo toi-

saalta työpaikkoja muualle yhteiskuntaan esimer-

kiksi kone- ja laitevalmistukseen.

Metsätalouden työvoimatarpeen lisäksi myös oh-

jelman tavoitteiden mukaisessa kuljetusväylien

kunnostuksessa ja ylläpidossa tarvitaan jatkossa

lisää työvoimaa.

Suoria positiivisia sosiaalisia vaikutuksia ohjelmal-

la on myös muiden, metsätaloutta sivuavien, alo-

jen työpaikkojen lisääntymisen kautta. Ohjelman

toimenpiteillä vaikutetaan työpaikkojen lisäänty-

miseen esimerkiksi puutuoteteollisuudessa, bioe-

nergiasektorilla, luontomatkailualalla sekä luon-

nonhoitotöiden suunnittelussa ja toteuttamisessa.

Pirkanmaan metsäohjelmalla on merkittäviä posi-

tiivisia sosiaalisia vaikutuksia myös ohjelman tut-

kimusta, koulutusta, tiedon välittämistä, osaamista

ja eri alojen yhteistyötä edistävien toimenpiteiden

kautta. Metsien virkistyskäytön edistäminen

ohjelman toimenpitein lisää myös kansalaisten

henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Näiden toimen-

piteiden välittömien ja välillisten vaikutusten suu-

ruutta on kuitenkin vaikeaa arvioida.

Ympäristövaikutukset

Alueellisten metsäohjelmien ja niiden liitteenä

olevien alueellisten luonnonhoidon toteutusoh-

jelman yhtenä päätavoitteena on sovittaa yhteen

yksityismetsien talouskäyttö ja metsien luonto-

arvojen säilyminen.

Aiemmilta ohjelmakausilta saadut kokemukset

metsäohjelmien toteutuksesta osoittavat, että

vapaaehtoisuuteen perustuvat toimenpiteet

ovat paras keino metsien luontoarvojen turvaa-

misessa. Vastakkainasettelulta vältytään kun

metsänomistajat kokevat, että heidän mielipi-

teitään kuunnellaan ja että heidän omat tavoit-

teensa otetaan suojelutoimenpiteissä huomioon.

Pirkanmaan metsäohjelman toimenpiteet met-

säluonnon suojelemiseksi perustuvat em. peri-

aatteelle.

Välittömiä positiivisia metsäluontoon sekä vesis-

töihin kohdistuvia ympäristövaikutuksia ohjel-

malla on etenkin sen liitteenä olevan alueellisen

luonnonhoidon toteutusohjelman toimeenpanon

kautta. Metsäluontoon kohdistuvia positiivisia

vaikutuksia ohjelmassa on myös erityisesti met-

sänomistajien tietoisuuden ja toimijoiden osaa-

misen lisäämisellä monimuotoisesta, metsien

ympäristöarvot huomioivasta, metsien hoidosta.

Positiivisia ympäristövaikutuksia on myös ohjel-

man riistan hoitoon liittyvillä toimenpiteillä.

Muita merkittäviä positiivisia ympäristövaiku-

tuksia ohjelmalla on erityisesti puupohjaisen

bioenergian käytön ja puurakentamisen edistä-

misen kautta.

Metsien puuston hiilinieluvaikutus on Pirkan-

maalla positiivinen suurimman kestävän hak-

kuumärän toteutuessakin. Ohjelman ympä-

ristövaikutuksiin liittyvät epävarmuustekijät

kohdistuvat lähinnä siihen, miten hyvin metsä-

luonnon hoitotöiden lisäämisessä ja muussa luon-

toarvojen kasvavassa huomioimisessa onnistu-

taan suhteessa hakkuumäärien lisääntymiseen.

Ohjelman viestinnällisillä ja koulutuksellisilla

toimenpiteillä on merkittävä rooli tämän epävar-

muustekijän pienentämisessä.


50 5150 51

Metsäkeskus laatii metsälain mukaisesti toi-

minta-alueelleen alueellisen metsäohjelman.

Maa- ja metsätalousministeriön ohjeen mu-

kaan kokonaisvastuu metsäohjelman toimeen-

panon järjestämisestä on Metsäkeskuksen

elinkeinopalvelut -prosessilla. Toimeenpanolle

on välttämätöntä aktiivinen yhteistyö ja työn-

jaosta sopiminen muiden toimijoiden kanssa

itse kullakin käytettävissä olevien resurssien

puitteissa.

Alueelliset metsäneuvostot hyväksyvät met-

säohjelmat, edistävät niiden toteutusta ja sekä

seuraavat niiden tavoitteiden ja toimenpiteiden

toteutumista. Ohjelman toteutuksesta laaditaan

vuosittain toukokuun loppuun mennessä tiivis,

sähköinen seurantaraportti, jossa arvioidaan

ohjelmassa päätettyjen toimenpiteiden ja ase-

tettujen tavoitteiden toteutumista. Alueelliset

metsäohjelmat toteuttavat osaltaan Kansallista

metsästrategia 2025:ä, joten Metsäkeskus rapor-

toi ohjelmien toimeenpanosta myös maa- ja met-

sätalousministeriölle.

Ohjelman toimeenpano on jatkuva prosessi.

Seurannassa havaittuihin toimintaympäristön

muutoksiin ja uusien toimenpiteiden tarpeeseen

vastataan joustavasti metsäneuvoston, alueen

metsänomistajien ja alan toimijoiden yhdessä

tarpeelliseksi katsomalla tavalla.

11

Ohjelman toimeen-pano ja seuranta

52 53


52 53


52 5352 53

Documents

Pirkanmaan metsäohjelma 2016–2020