PÄIVÄKOTI SATURNUKSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

PÄIVÄKOTI

SATURNUS

SISÄLLYS

JOHDANTO 1

1. PÄIVÄKODIN ESITTELY 2

2. ARVOT JA KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT 2

3. VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN 5

3.1. LAPSELLE OMINAISET TAVAT TOIMIA 7

3.2 KIELI- JA VUOROVAIKUTUS 10

3.3 ERITYINEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA 11

3.4 MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ 12

4. KASVATUSKUMPPANUUS 13

5. VARHAISKASVATUSTOIMINNAN SUUNNITTELU JA PERIAATTEET SEKÄ

ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 15

1

JOHDANTO

Varhaiskasvatussuunnitelma on varhaiskasvatusta ohjaava asiakirja. Valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ohjaavat koko Suomen varhaiskasvatuksen periaatteita ja paikallinen suunnitelma tarkentaa määriteltyjä linjauksia kuntatasolla. Riihimäen varhaiskasvatussuunnitelman 2009-2012 pohjalta on laadittu päiväkoti Saturnuksen yksikkökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma eli vasu.

Päiväkoti Saturnuksen varhaiskasvatussuunnitelmassa esittelemme päiväkodin toimintaa ohjaavia arvoja ja kasvatuspäämääriä. Kerromme kuinka varhaiskasvatusta päiväkodissamme toteutetaan, sekä esittelemme arkea ja lapselle ominaisia tapoja toimia; leikkiä, liikuntaa, tutkimista ja taiteellista ilmaisua. Lisäksi kerromme prosessistamme suunnitella, arvioida ja kehittää toimintaa.

Päiväkoti Saturnuksen alueellisena ominaispiirteenä on monikulttuurisuus. Eri kulttuurien kohtaaminen näkyy jokapäiväisessä toiminnassamme. Siksi monikulttuurisuus, suomen kielen tukeminen ja erilaisuuden kunnioittaminen ovat tärkeitä näkökulmia varhaiskasvatussuunnitelmassamme.

Kasvatuskumppanuus on yksi toiminnan lähtökohdista. Haluamme käydä aktiivista vuoropuhelua vanhempien kanssa heidän lapsistaan sekä saada tätä kautta ideoita toimintamme kehittämiseen. Kaiken keskipisteenä on lapsi ja hänen hyvinvointinsa.

2

1. PÄIVÄKODIN ESITTELY

Päiväkoti sijaitsee Peltosaaren kaupunginosassa, Saturnuksenkadulla kerrostalon alakerrassa. Päiväkodin aukioloaika on 6.30-17.00 (tarvittaessa 17.30 asti).

Päiväkodissamme on kolme ryhmää, alle 3-vuotiaiden ryhmä Aurinkoniitty sekä kaksi 3-5 vuotiaiden ryhmää, Aurinkolaakso ja Aurinkometsä.

Päiväkodin piha on jaettu sekä pienten että isompien lasten pihaan. Päiväkodin piha on erotettu muusta ympäristöstä aidalla.

Liikumme lasten kanssa aktiivisesti lähiympäristössämme. Urheilukenttä, jäähalli, lähimetsät, lampi ja kosteikkopuisto ovat kävelymatkan päässä päiväkodistamme. Kaupungin palvelutkin ovat meitä lähellä mm. kirjasto, teatteri, keskuskirkko ja museot.

Peltosaaren päiväkodit on yksikkö, johon kuuluu meidän lisäksemme vieressä sijaitseva Otavan päiväkoti. Peltosaaren päiväkodeilla on yhteinen johtaja sekä erityislastentarhanopettaja. Saturnuksen yksikössä henkilökuntaan kuuluu 9 kasvattajaa sekä päiväkotiavustaja. Lisäksi päiväkodissamme toimii ruokapalveluvastaava sekä työmarkkinatukiharjoittelijoita ja opiskelijoita.

3

2. ARVOT JA KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT

LAPSUUDEN VAALIMINEN – ARVOKAS LAPSUUS Lapsuus on itsessään arvokasta. Jokaisen lapsen jokainen hetki on tärkeä osa hänen elämäänsä. Meidän tehtävämme on antaa lapselle aikaa leikkiä, liikkua, tutkia ja harjoitella eri kehitysvaiheessa esiin tulevia asioita omassa tahdissaan. YKSILÖLLISYYS

Lapsi ymmärtää, että hän on ainutlaatuinen ja arvokas. Haluamme, että lapsi tulee kuulluksi ja nähdyksi päivittäin. Osoitamme lapselle, että hän on hyväksytty juuri sellaisena kuin hän on. Näemme jokaisen lapsen ja hänen tarpeensa yksilöllisesti. Jokaisella lapsella on ominaispiirteet ja temperamentti jotka huomioimme toiminnassa. Aikuisen läsnäoloa pidämme tärkeänä. YHTEISÖLLISYYS

Lapsi suhtautuu myönteisesti itseensä ja toisiin ihmisiin. Myönteisen minäkuvan ja terveen itsetunnon kehittämiseksi kehumme ja rohkaisemme lasta. Kuuntelemme lasta ja kannustamme häntä tuomaan esille omia mielipiteitään. Huomioimme lapsen onnistumiset ja iloitsemme niistä yhdessä hänen kanssaan. Tuemme häntä pitämään yllä myönteistä minäkuvaa haastavissakin tilanteissa. Aikuisen tuki on tärkeää lapsen opetellessa itsesäätelyä ja tunteiden hallintaa. Kasvattajina annamme lapselle esimerkin toisen hyväksymisestä ja kunnioittamisesta käyttäytymällä kaikkia kohtaan kunnioittavasti, rehellisesti ja aidosti. Keskustelemme lasten kanssa erilaisuudesta ja sen hyväksymisestä.

Lapsi oppii toimimaan ryhmän jäsenenä ja huolehtimaan ympäristöstään Päivittäiset leikit ja muut yhteiset toiminnot harjaannuttavat lasta toimimaan ryhmän jäsenenä. Meillä on turvalliset rajat ja säännöt, jotka helpottavat yhdessä toimimista. Perustelemme säännöt ja pyrimme noudattamaan niitä johdonmukaisesti. Lapsi voi olla myös itse tekemässä yhteisiä sääntöjä. Lapsi opettelee tunnistamaan oikean ja väärän. Hän opettelee kunnioittamaan sekä omia että toisen rajoja. Ristiriitatilanteissa ohjaamme lasta toimimaan oikein. Kannustamme kaverin auttamiseen ja huomioimiseen. Kaikenlainen kiusaaminen ja toisen epäkunnioittava kohtelu on väärin.

4

TURVALLISUUS

Lapsi kokee olonsa turvalliseksi ja uskaltaa ilmaista tunteitaan. Meille on tärkeää, että päiväkodissamme on luotettava ja turvallinen ilmapiiri. Lapsi tuntee olonsa niin hyväksi, että uskaltaa ilmaista negatiiviset ja positiiviset tunteensa vapaasti. Kasvattaja on lapsen käytettävissä ja läsnä näissä tilanteissa. Opettelemme päivittäin myös itsehallintataitoja ja sietämään pettymyksiä erilaisissa tilanteissa mm. pelit, sääntöleikit. Haluamme lapsen saavan päivittäin onnistumisen kokemuksia, hellyyttä ja yksilöllistä huomiota. Suuremmassa joukossa tarvitaan yhteiset pelisäännöt. Toisten huomioonottaminen ja kunnioitus kehittyvät toimiessamme yhdessä. ILO Lapsi kokee onnistumisen ja oppimisen iloa. Lapsi oppii tekemällä ja kokemalla itse. Kannustamme ja vahvistamme lasta opettelemaan uusia asioita ja taitoja. Oppimisen ilo löytyy yrityksen, erehdyksen ja oivaltamisen kautta. Tuemme lapsen luontaista uteliaisuutta ja oppimisen halua antamalla oppimiseen riittävästi aikaa ja tilaisuuksia. Lapsi on hyväntuulinen tuntiessaan olonsa turvalliseksi, silloin hän myös leikkiessään ja toimiessaan kokee iloa ja riemua. Kun lapsella on kivaa päiväkodissa, niin hän tulee sinne mielellään.

OSALLISUUS

Lapsi kokee osallisuutta. Osallisuuden kokemus rakentuu olemalla mukana toiminnassa. Lapsella on kokemus omien kykyjen riittävyydestä, omasta merkityksestään ja vastuun saamisesta ryhmän jäsenenä. Osoitamme, että jokainen lapsi on tärkeä omana itsenään. Olemme kiinnostuneita lapsen asioista ja kiinnostuksen kohteista. Pyrimme ottamaan lasten toiveet huomioon toiminnan suunnittelussa. Siten lapsi myös sitoutuu paremmin yhteiseen toimintaan ja tuntee olevansa tärkeä osa ryhmää. Pyrimme seuraamaan lapsen aloitteita ja huomioimaan niitä. Aikuisen tehtävä on rikastuttaa, syventää ja selittää lapsilta tulleita ajatuksia. Parhaiten tämä näkyy päivittäisessä leikissä, kun aikuiset tarttuvat lasten leikki-ideoihin ja auttavat viemään niitä eteenpäin.

5

3. VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN

Päiväjärjestys 6.30 Päiväkoti aukeaa

Leikkiä ja pelailua 8.00 Aamupala

Ohjattua toimintaa / pienryhmät / vapaata leikkiä Ulkoilu

11.00 Lounas Päivälepo

14.00 Välipala Leikkiä, pelailua ja kirjojen kuuntelemista Ulkoilu

17.00 Päiväkoti suljetaan (Sovittaessa päiväkoti on auki klo 17.30)

6

Päiväkodin arki Perushoito täyttää lapsen erilaiset tarpeet. Erityisesti pienellä lapsella perushoito on tärkeä osa hänen hoitopäiväänsä. Perushoitotilanteet ovat vuorovaikutustilanteita, joissa opetellaan uusia asioita ja taitoja sekä harjoitellaan omatoimisuutta lapsen valmiuksien mukaisesti. Ruoka päiväkodissa on monipuolista ja terveellistä. Ruokailussa kannustamme lapsia maistelemaan kaikkea ruokaa ja opetamme hyviä ruokailutapoja. Hyvien tapojen, kuten kiittämisen, kohteliaasti pyytämisen ja oman vuoronodottamisen harjoitteleminen ruokailun yhteydessä harjaannuttaa myös lapsen sosiaalisia taitoja. Opettelemme myös antamaan toisille ruokarauhan. Ruokailuvälineiden- ja ruokailuun liittyvien asioiden nimeäminen ja rauhallinen keskustelu ruokaillessa kartuttaa lasten sanavarastoa ja harjaannuttaa lasta toisten kuuntelemiseen. Hienomotoriset taidot kehittyvät lusikan sekä veitsen ja haarukan käyttöä harjoiteltaessa. Ryhmäkohtaisesti ruoka-apulaiset auttavat pöytien kattamisessa ja ruokailun valmistelussa. Lounaan jälkeen lapset imeskelevät ksylitolipastillin. Ruokailun päättyessä opettelemme lajittelemaan jätteet bio- ja sekajätteisiin. Lepo ja uni ovat tärkeitä lapsen muistin, tunne-elämän, kasvun ja oppimisen kannalta. Siksi annamme lapsille mahdollisuuden lepoon päivän aikana. Levänneenä lapsi jaksaa paremmin toimia ryhmässä, jossa toimiminen vaatii lapselta paljon energiaa. Lepohetkellä on mahdollisuus rauhoittua oman unilelun kanssa, saada yksilöllistä huomiota aikuiselta esim. silitellen ja kuunnella unilauluja ja -satuja. Ulkoilu mahdollistaa monipuolisen leikin ja liikkumisen eri vuodenaikoina. Ulkoilun aikana lapsi saa raitista ilmaa ja mahdollisuuden liikkua juosten, kiipeillä, keinua, hyppiä jne. Pyrimmekin päivittäiseen ulkoiluun sekä aamu- että iltapäivisin. Pukemis- ja riisumistilanteissa lapsi saa harjoitella näitä perustaitoja aikuisen tukemana. Lapset harjoittelevat tunnistamaan omia vaatteitaan, huolehtimaan niistä ja pukeutumaan säänmukaisesti.

7

3.1. LAPSELLE OMINAISET TAVAT TOIMIA

LEIKKIMINEN Meille on tärkeää mahdollistaa lapselle päivittäinen leikkiaika niin ulkona kuin sisällä. Leikkitaitojen ja pitkäkestoisen leikin edistäminen on yksi tärkeimmistä tavoitteistamme. Kannustamme ja tuemme lapsen leikin pitkäkestoisuutta ja pyrimme antamaan lapselle leikkirauhan mm. porrastamalla toimintaa eri ryhmien välillä, käyttämällä päiväkodin eri tiloja ja mahdollistamalla leikin jättämisen paikoilleen ryhmätilassa.

Toimimme paljon pienryhmissä, jolloin pystymme paremmin huomiomaan lapsen yksilöllisyyden. Pienessä ryhmässä lapsen ja aikuisen vuorovaikutus lisääntyy. Monet tutkimukset osoittavat, että henkilökunnan ja lasten välinen kanssakäyminen on laadukkaan varhaiskasvatuksen tärkein kriteeri. Ei ole yhdentekevää, millaista vuorovaikutus on. Tavoiteltavaa on lämmin vuorovaikutus, lapsen arvostaminen yksilönä, myönteisen tuen antaminen ja herkkyys lapsen reaktioille. Pienempi ryhmä antaa tähän mahdollisuuden. Pienryhmätoiminnassa keskeisellä sijalla on leikki. Leikkiessään lapsi oppii monia elämän kannalta merkityksellisiä asioita, mm. sosiaalisia taitoja. Vaikka leikki on lapselle ominainen tapa toimia, lapsi saattaa tarvita leikeissä aikuisen apua unohtamatta sitä, että lapsesta on mukavaa, kun aikuinen on mukana leikissä. Toimintamme perustuu lapsilähtöisyyteen ja aikuisjohtoisuuteen – toiminta lähtee lapsen tarpeista ja kiinnostuksen kohteista, aikuisen tehtävä on johtaa toimintaa eli tarjota mahdollisuuksia, ohjata, opastaa, rikastaa, asettaa rajoja sekä olla turvallisena sylinä. Leikissä lapsi käyttää mielikuvitustaan ja luovuuttaan. Kaikissa ryhmissä leikkivälineet ovat näkyvissä ja vapaasti lasten käytettävissä. Monipuolisen ja vaihtelevan leikkiympäristön luominen meillä perustuu aikuisen asiantuntemukseen leikin kehitysvaiheista ja leikkikulttuurista. Leikin valinnassa käytetään leikinvalintakuvia. Leikin valitseminen kuvien joukosta kannustaa lasta pitkäkestoiseen leikkiin. Lisäksi kuvat toimivat suomenkielen oppimisen tukena lapsille, joilla on suomi toisena kielenä. Myös aikuisjohtoinen leikki voi olla kuvitettua. Kun lapsi voi käyttää kuvia kommunikoinnin tukena, hän pääsee tasavertaisemmin osallistumaan leikkiin. Lapsen kielellisen kehityksen tukeminen ja vuorovaikutustaitojen harjoitteleminen ovatkin olennainen osa meidän arkeamme.

8

LIIKKUMINEN Liikkuminen on lapselle vauhtia, elämyksiä, tapa tutustua ympäristöönsä ja omaan kehoonsa sekä kokeilla omia rajojaan. Lapsella on luontainen tarve liikkua monipuolisesti eri ympäristöissä. Kasvattajan oma innostus ja positiivinen asenne liikuntaa kohtaa auttaa lasta luomaan terveen suhtautumisen päivittäiseen liikkumiseen. Otamme turvallisuuden aina huomioon lasten liikkumisessa päiväkodissamme.

Annamme lapselle tavoitteellista liikuntakasvatusta viikoittain, kuten aamujumppaa aamupiirissä sekä ohjattua ulko- ja sisäliikuntaa. Hyödynnämme vuodenaikojen mukaiset liikuntamahdollisuudet mm. luistelu, hiihto. Liikumme aktiivisesti lähiympäristössä, urheilukentällä, Peltosaaren koulun salissa ja lähimetsässä. Lasten omaehtoinen liikkuminen niin sisällä kuin ulkona on tärkeää päivittäin. Lapsi oppii perusliikuntataitoja seuraamalla kavereita ja tekemällä itse perässä. Pihalla lapset voivat vapaasti liikkua, juosten, kiipeillen, pyöräillen ja pelaillen. Liikunta antaa lapselle onnistumisen kokemuksia, liikunnan iloa, hyvää oloa, ja auttaa erilaisten asioiden ja taitojen oppimisessa. Monipuolisen liikkumisen avulla lapsen motoriset perustaidot ja oman kehon hallinta kehittyy. Yhteisissä piha- ja sääntöleikeissä lapset oppivat sääntöjen noudattamista ja ohjeiden mukaan toimintaa. Liikunnan avulla voidaan harjoitella myös itseilmaisua, esimerkiksi tanssin keinoin.

TUTKIMINEN Tutkiessaan lapsi tyydyttää luontaista uteliaisuuttaan ja kokee osallisuutta ympärillään olevaan maailmaan ja yhteisöön. Lapsen luonnontieteellinen ajattelu ja ymmärtäminen kehittyvät havainnoimalla, tutkimalla, kokeilemalla ja retkeilemällä erilaisissa ympäristöissä. Haluamme antaa

lapselle paljon omakohtaisia kokemuksia erilaisista ilmiöistä kaikkia aisteja käyttäen. Kannustamme lasta yrittämään, oivaltamaan sekä harjoittelemaan omia ongelmanratkaisutaitojaan, välttämällä antamasta suoria valmiita vastauksia. Annamme tilaa lapsen omille keksinnöille ja kiinnostuksen kohteille sekä opastamme lasta käyttämään tutkimuksissaan erilaisia välineitä. Toisinaan jostakin pienestä lasta kiinnostavasta asiasta voi syntyä suuri projekti, jota työstämme ryhmässä edelleen. Otamme toiminnassamme huomioon kestävän kehityksen ja luonnonsuojelun. Harjoittelemme ryhmissä jätteiden lajittelua, sekä energiansäästämistä kiinnittämällä huomiota veden käyttöön käsien pesun yhteydessä ja tarpeettomien valojen sammuttamiseen.

9

TAITEELLINEN KOKEMINEN JA ILMAISEMINEN

Taiteelliset peruskokemukset syntyvät musiikillista, kuvallista, tanssillista ja draamallista toimintaa, kädentaitoja sekä lasten kirjallisuutta vaalivassa lapsen kasvuympäristössä. Lapsen esteettinen ajattelu ja ymmärtäminen kehittyvät, kun lapsi oppii kuuntelemaan, tuntemaan ja havaitsemaan. Haluamme antaa lapselle elämyksiä ja omakohtaisia kokemuksia kirjallisuudesta, musiikista, draamasta, kuvataiteesta, ilmaisusta ja sadutuksesta. Tarjoamme lapselle eri aistien kautta saatuja

kokemuksia mahdollisuuksien mukaan näyttelyiden, konserttien, retkien ja teatteriesitysten kautta. Ohjaamme lasta käyttämään erilaisia materiaaleja, välineitä ja tekniikoita aina ikänsä mukaisesti. Kirjat ja lehdet, piirustus- ja maalausvälineet, muovailuvahat ja taikahiekat ovat lasten saatavilla päivittäin. Samoin mahdollisuus musiikinkuunteluun. Roolivaatteet, näytelmät, käsinuket, sorminuket ja erilaiset teatterimuodot kuuluvat vaihtelevasti päiväkotimme arkeen. Viikoittaisilla lauluhetkillä rohkaisemme lasta esiintymään ja ilmaisemaan itseään sekä yksin että ryhmässä. Lisäksi teemme yhteistyötä kirjaston, museoiden, teatterien, musiikkiopiston ja muiden taitajien kanssa. Arvostamme lapsen taiteellista ilmaisemista ja tekemistä sekä mahdollistamme kokemisen omia persoonallisia valintoja ja havaintoja kunnioittaen. Arvostamme lapsen tekemiä töitä ja laitamme niitä esille meidän yhteiseksi iloksi. Keräämme lasten tekemiä töitä lapsen omaan kasvunkansioon.

10

3.2 KIELI- JA VUOROVAIKUTUS

Lapsi oppii kieltä vuorovaikutuksessa muiden kanssa yhdessä toimimalla, leikkimällä ja keskustelemalla. Päiväkodissamme on paljon lapsia, jotka puhuvat äidinkielenään muuta kuin suomea. Maahanmuuttajataustaisen lapsen suomi toisena kielenä eli S2-opetus järjestetään päivähoidon yhteydessä. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjataan S2-opetuksen

menetelmät, tavoitteet seuranta ja arvioinnin aikataulu sekä vanhempien kanssa sovitut toimenpiteet lapsen oman äidinkielen tukemiseksi. Päivittäisessä toiminnassa kielen oppimisen tukemiseksi käytämme paljon kuvia, piirtämistä, viittomia. Arkitilanteissa kuten pukemisessa, ruokailuissa ja leikeissä aikuinen sanoittaa, kuvailee ja selittää asioita, esineitä, tekemistä ja tunnetiloja. Tärkeää oppimisessa on riittävä toisto ja aikuisen selkeä puhe. Sadut, kirjat, riimittelyt ja lorut ovat tärkeitä kaiken ikäisille lapsille. Pyrimme lapsen kielellisten valmiuksien kehittymiseen niin, että hänellä on halu, rohkeus ja taito ilmaista itseään, tunteitaan ja ajatuksiaan sekä olla vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Käytämme kuvia jäsentämään päivä- ja viikko-ohjelmaa, toiminnan suunnittelua ja toteutusta ja leikkien valintaa.

11

3.3 ERITYINEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA

Tärkeää tukea tarvitsevalle lapselle on päivärytmin säännöllisyys, johdonmukaisuus ja joustavuus. Käytämme päivittäin toiminnassamme kuvia, tarvittaessa erilaisia apuvälineitä ja tukiviittomia, jotta lapsi ymmärtää aikuisen selvittämän asian ja tulee itse ymmärretyksi. Lapsen apuna ryhmässä voi olla myös ryhmäavustaja. Peltosaaren päiväkodeissa työskentelee osana henkilökuntaa yksikön oma resurssierityislastentarhanopettaja, relto. Relto vastaa toimikausittain noin seitsemän lapsen tehostetun tuen suunnittelusta ja kuntoutuksesta yhdessä muun henkilökunnan kanssa. Tehostettuun tukeen ohjataan toimikauden alussa ja sen eri vaiheissa lapsia yhteistyössä alueen konsultoivan erityislastentarhanopettajan ja päiväkodin johtajan kanssa. Relto työskentelee pääsääntöisesti kahdessa lapsiryhmässä koko toimikauden ajan. Relton työnkuvan keskeiset painopisteet näkyvät alla olevasta taulukosta. Peltosaaren päiväkotien muiden ryhmien erityisvarhaiskasvatuksen konsultoinnista ja tukea tarvitsevien lasten kuntoutuksesta vastaa itäisen alueen konsultoiva erityislastentarhanopettaja, kelto. Lapsille Tiimille Yksikölle Kaupungin

varhaiskasvatukselle - työskentely

lapsiryhmässä viikoittain (n.2pv)

- kuntouttavien pienryhmien toteuttaminen viikoittain

- aikuisen ja lasten yhteisissä leikkiryhmissä leikkiminen

- pari- tai yksilötyöskentelyn toteuttaminen viikoittain tai tarvittaessa

- osallistuminen tiimisuunnitteluihin viikoittain

- lapsiryhmän yhteisten rakenteiden miettiminen, ympäristö, struktuuri, yleinen ja tehostettu tuki

- kuntouttaviin materiaaleihin perehdyttäminen, opastus ja mallintaminen

- työiltojen ja koulutusten suunnittelu ja toteutus johtajan kanssa yhdessä

- pedagogisen toiminnan kehittäminen yhteistyössä henkilökunnan kanssa

- uusien toimintamallien ja osaamisen jakaminen koko yksikössä

- suujumppa/aistiradat, tavaramarkkinat (materiaalin lainaus ja hankinta)

- kaupungin erityisvarhaiskasvatuksen kehittämistyöhön osallistuminen

- osaamisen jakaminen, kouluttaminen myös muissa yksiköissä

12

3.4 MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ

Moniammatillisuudella tarkoitamme sitä, että saamme eri ammattitahojen tietämyksen ja osaamisen käyttöömme tukiessamme lapsen kokonaisvaltaista kehitystä. Apunamme kasvatustyössä tarvittaessa ovat käytettävissämme neuvolasta terveydenhoitajat, erityispäivähoidosta erityislastentarhanopettajat ja -avustajat, perheneuvolasta psykologi, sosiaalityöntekijät, puhe- ja toimintaterapeutit. Peltosaaren koulun esikoulun kanssa tehtävällä aktiivisella yhteistyöllä varmistamme lapsen luontevan siirtymisen esikouluun ja koulumaailmaan. Päiväkotimme sijaitsee lähellä koulua, joten yhteistyömme on helppoa ja luontevaa. Teemme yhteistyötä myös Riihimäen seurakunnan kanssa. Meillä käy seurakunnasta lapsityöntekijä pitämässä säännöllisesti ryhmissä pyhäkoulutuokioita. Käymme myös joulu- ja pääsiäishartauksissa kirkossa tai muissa seurakunnan tiloissa. Perheet saavat päättää lastensa osallistumisesta uskonnollisiin tapahtumiin.

13

4. KASVATUSKUMPPANUUS

Kasvatuskumppanuudella tarkoitetaan vanhempien ja kasvattajien tietoista sitoutumista toimimaan yhdessä lapsen parhaaksi kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseksi. Päivähoidon alkaessa järjestämme aloituskeskustelun. Vanhemmilla on mahdollisuus valita pidetäänkö se kotona vai päiväkodissa. Aloituskeskustelussa tutustumme lapseen ja keskustelemme lapsen kiinnostuksen kohteista, arkirytmistä, tarpeista ja toiveista. Aloituskeskustelun lisäksi toivomme, että ennen hoidon aloittamista lapsi ja vanhemmat tutustuisivat hoitopaikkaan. Tutustumiskäynneillä lapsi ja vanhemmat saavat tietoa päiväkodin toimintatavoista ja näkevät päiväkodin tilat. Riittävät tutustumiskäynnit ovat tärkeitä lapsen sujuvalle päivähoidon aloittamiselle. On tärkeää, että lapsi saa tutustua omatahtisesti häntä hoitaviin aikuisiin ja muihin lapsiin sekä uuteen ympäristöön ja päiväkodin toimintatapoihin. Yhdessä vanhempien kanssa laadimme lapselle oman varhaiskasvatussuunnitelman, jossa käymme läpi lapsen sen hetkisiä kuulumisia, tarpeita, toiveita sekä asetamme tavoitteita tulevalle toimikaudelle. Keskustelut käydään syksyisin ja keväisin. Yhdessä vanhempien kanssa keskustelemalla ja jakamalla havaintoja lapsesta, saamme arvokasta tietoa lapsen kehityksestä ja kiinnostuksen kohteista. Näin vanhemmilla on mahdollisuus vaikuttaa päiväkodin kasvatustyöhön. Monikulttuuristen perheiden kanssa kulttuurien erilaiset tavat tulee ottaa erityisesti huomioon varhaiskasvatussuunnitelmaa laadittaessa. Vanhempien kanssa tulee keskustella toiminnan tavoitteista, sisällöistä ja niiden toteutumisesta sekä suomalaisista kasvatustavoitteista ja –käytännöistä. Tärkeää on ottaa huomioon myös kulttuurien erilaiset ruokailutottumukset, käyttäytymissäännöt ja –tavat sekä hygienia- ja pukeutumissäännöt.

14

Lasta hakiessa tai tuodessa vanhemmilla on mahdollisuus pysähtyä kertomaan meille asioista kuin asioista. Pyrimme keskustelemaan päivittäin vanhempien kanssa hänen lapsensa päivästä, mm. mitä hänen lapsensa on tänään sanonut, tehnyt, mitä ilonaiheita ja suruja on tänään ollut. Haluamme, että vanhempien ja kasvattajien yhteinen tietämys ja tuntemus lapsesta lisääntyvät vuoropuhelun kautta. Tiedotamme asioista vanhemmille erilaisilla tiedotteilla. Toimintakauden aikana pidämme perheille vanhempainiltoja, erilaisia tapahtumia ja juhlia. Haluamme, että vanhemmat antavat palautetta toiminnastamme ja toimintatavoistamme, jotta pystymme arvioimaan ja kehittämään omaa toimintaamme lapsen parhaaksi. Meihin voi olla yhteydessä myös puhelimitse tai sähköpostilla. Yhteistyössä tärkeimpänä pidämme perheiden toiveiden ja mielipiteiden kuuntelemista, kunnioittamista ja luottamuksellisuutta. Haluamme luoda päiväkotiimme sellaisen ilmapiirin, jossa vanhempien on helppo ilmaista sekä ilojaan että huoliaan. Kasvatusvastuu lapsesta on vanhemmilla. Me tuemme ja autamme omalla asiantuntijuudellamme parhaamme mukaan perheitä kasvatustehtävässä.

15

5. VARHAISKASVATUSTOIMINNAN SUUNNITTELU JA PERIAATTEET SEKÄ

ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

Teemme vuosittain suunnitelman päiväkodin yhteisistä tapahtumista. Jokainen ryhmä suunnittelee toimintansa kuukausi- ja viikkotasolla. Lasten toimintaa sekä yksilö että ryhmätasolla havainnoimalla saamme tärkeää tietoa, mikä auttaa suunnittelemaan toimintaa, jota ryhmän lapset milloinkin tarvitsevat. Sen myötä muokkaamme myös toiminta- ja oppimisympäristöjä. Tiimipalavereissa toiminnan suunnittelun lisäksi, keskustelemme lapsista, ryhmän toiminnasta sekä suunnittelemme ja arvioimme omaa työtämme. Tiimin jäsenet tekevät yhteisen tiimisopimuksen, jossa määritellään ryhmän käytänteet ja päivittäisen toiminnan puitteet. Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman avulla suunnittelemme, dokumentoimme ja arvioimme säännöllisesti sekä ryhmän että ryhmän henkilöstön toimintaa yksilöinä ja tiiminä. Koko työyhteisön yhteisissä palavereissa ja suunnitteluilloissa arvioimme toimintaa yhdessä. Kehityskeskusteluissa esimiehen kanssa kerran vuodessa arvioimme omaa henkilökohtaista työskentelyä ja sen kehittämistä. Henkilöstökyselyssä joka toinen vuosi arvioimme toimintaa työyhteisön ja työhyvinvoinnin kannalta. Joka toinen vuosi vanhemmat vastaavat asiakaskyselyyn, joiden tuloksia hyödynnämme toiminnan suunnittelussa. Toivomme myös saavamme palautetta vanhemmilta päivittäisessä kanssakäymisessä.