Suomen Tieyhdistyksen ammattilehti4/2009

Alueelliset Yksityistiepäivätvetivät saleja täyteensivu 34

Päällysteen kitka hallintaan

sivu 14

www.nynas.com/bitumen www.nynas.fi

Yhteistyö ja Osaaminenjohtaa parempaan tulokseen.

Nynas, bitumiasiantuntija

JulkaisijaSuomen TieyhdistysKansainvälisen Tieliiton IRF:n jäsen

OsoiteKaupintie 16 A, 00440 HelsinkiPL 55, 00441 HelsinkiPuhelin 020 786 1000Faksi 020 786 1009toimitus@tieyhdistys.fiwww.tieyhdistys.fi

PäätoimittajaJaakko Rahja020 786 1001jaakko.rahja@tieyhdistys.fi

Julkaisupäällikkö, ilmoituksetLiisi Vähätalo020 786 1003liisi.vahatalo@tieyhdistys.fi

ToimittajaJouko Perkkiö020 786 1002jouko.perkkio@tieyhdistys.fi

ErikoistoimittajaElina Kasteenpohja020 786 1004elina.kasteenpohja@tieyhdistys.fi

Tilaukset, osoitteenmuutoksetTarja Flander020 786 1006toimisto@tieyhdistys.fi

Talousasiat, Pitkospuun varauksetTanja Pietarila-Juntunen020 786 1005tanja.pietarila-juntunen@tieyhdistys.fi

AsiantuntijakuntaKimmo AnttalainenMiia ApukkaMarit KålaOuti RyyppöSilja SiltalaJarkko Valtonen

Ulkoasu/taittoFKP Oy:n Taittopalvelu

PainopaikkaForssan Kirjapaino Oy, Forssa

Kirjoitusten lainausKirjoituksia ja otteita lainattaessa pyydetään Tie ja Liikenne mainitsemaan

Tilaushinnat Kestotilaus 50 eVuosikerta 60 e

Ilmoitushinnat 1.1.2009 alkaen e

Mv. 2-väri 4-väri1/4 s. 450 650 10501/2 s. 650 850 12501/1 s. 1000 1200 16002/1 s. 1600 1800 2200

Liitehinnat2-sivuinen 1000 e4-sivuinen 1600 e

ISSN 0355-785579. vuosikerta

6 Sitomattomien kerrostenurautumisen laskenta

9 Konenäöstä hyötyä teiden hoidossaja ylläpidossa

13 Pölyttömämpi kevät ja kesä

14 Päällysteiden kitkataso hallintaan

18 Inframodel-tiedonsiirtomenetelmä

22 Kelitiedotuksella säästetään ihmishenkiä

26 Kiireellisen avun perillepääsyyksityistiellä

30 Maanteitä muutetaan yksityisiksiteiksi – mistä on kysymys?

32 Alueelliset yksityistiepäivät kokosivat runsaasti väkeä

35 Kiinteistön haltijan asema

5 Pääkirjoitus - Eroon ainakin vaarallisimmista tasoristeyksistä

25 Kolumni – Eero Lehtipuu: Käykää Somerolla

36 Yksityistietolaari - Kiperiä kysymyksiä Alueellisilla Yksityistiepäivillä

40 Toimitusjohtajalta lyhyesti

41 Uutisia

44 Nimityksiä

45 Liikehakemisto

Kannen kuva: Rodeo.fi / Juha Tuomi

Sisältö 4/2009

Tiedonsiirto - kelitiedotus

Yksityistiet

Palstat - kolumnitTeiden ylläpito - päällysteet

s. 11

s. 35

Yhdyskuntatekniikka Infratech 2009

Tampereen Messu- ja Urheilukeskus

27.–29.5.2009

• Energiahuolto • Jätehuolto • Katu-, tie- ja liikennetekniikka • Konekalusto • Mittaustekniikka ja laboratoriopalvelut• Satamat ja väylät • Informaatiotekniikka • Työmaavarusteet • Urheilu- ja virkistysalueet • Vesihuoltotekniikka

• Yhdyskuntasuunnittelu • Ympäristönsuojelu

www.yhdyskuntatekniikka.fi Varaa osastosi heti syyskuussa 2008.

54/2009

S uomessa tapahtuu keskimäärin 50-60 tasoris-teysonnettomuutta vuosittain. Niissä kuoleeseitsemän henkilöä vuodessa ja loukkaantuu

parisenkymmentä. Viime vuonna kuoli yhdeksän.Merkille pantavaa on, että juna- ja autoliikenteen

kohtaamisonnettomuudet tapahtuvat melko useintiellä liikkujan kannalta tutussa paikassa, yleensä hy-vällä säällä ja kokeneelle kuljettajalle.

Tunnettua on, että tapaturmia sattuu kodeissa,mutta näköjään myös kodin lähiympäristössä.

Yllättävää ei liene tieto, että yleensä onnettomuustapahtuu joko puomittomassa tai kokonaan vartioi-mattomassa tasoristeyksessä. Tuttu ympäristö ja taso-risteys ilman hälytysääniä ja -valoja tuudittavat kuljet-tajan ilmeisesti puoliuneen, että ”tuskin junaa tulee,kun ei tullut eilenkään”. Merkittävä riskitekijä on au-toilijan huolimattomuuden ja peräti piittaamattomuu-den ohella tietoinen riskinotto, kuten Stop-merkinnoudattamatta jättäminen

Vaarallisimpia tasoylikäytäviä ovat sellaiset, joissatiellä liikkujalla on näkemäesteitä maaston tai jonkinmuun syyn takia. Monesti vesakko tunkee tielle ulosmetsästä. Erityisen hankalia ovat paikat, joissa puut-tuvat riittävän pitkät ja tasaiset odotustasanteet. Var-sin usein edellä mainitut epäkohdat esiintyvät samas-sa tasoristeyksessä.

Tasoristeyksen korvaaminen sillalla maksaa noinmiljoona euroa. Onnettomuuksia vähentävä puoli-puomilaite maksaa siltaratkaisuun verrattuna murto-osan, ehkä noin 150 000 euroa yhtä tasoristeystäkohden. Muistettava kuitenkin, että puolipuomilaiteei onnettomuuksia täysin estä.

Tasoristeysturvallisuuden parantamisessa ongel-mana on, että korjattavia kohteita on niin paljon. Pel-kästään pääradoilla on vielä lähes 3 000 tasoristeystä- yksi joka toinen kilometri - ja niistä ilman varoitus-laitteita peräti 2 350. Sivuradoilla on tämän lisäksi 400risteystä. Pendolinojen reiteilläkin on vielä yli 300 täl-laista vaarapaikkaa.

Vaakakupin toisella puolella ovat kustannukset,jotka aiheutuvat onnettomuuksista ja niiden jälki-seuraamuksista. On laskettu yhden tasoristeysonnet-tomuuden maksavan laskennallisesti vajaat 400 000

euroa. Jos siis tiedettäisiintai arvattaisiin, missä on-nettomuus seuraavankerran tapahtuu, kannat-taisi sinne kiiruusti laittaapuolipuomit, ellei perätiali- tai ylikulkusilta.

Onnettomuuksien vä-hentämiseksi ainakin no-peiden junien reiteilläolevat tasoylikäytävät onkyettävä korvaamaan eri-tasosilloilla. Siihen luulisirahoituksen järjestyvänjossakin säädyllisessä ai-kataulussa. Näin lamanaikana tuollaisia urakoita kannattaisi teettää paitsi el-vytysmielessä niin myös alentuneen hintatason takia.

Useimmat ylikäytävistä ovat radan ja vähäliikentei-sen tien risteämiä. Niissä tulisi tienpitäjän ja radanpi-täjän yhteistuumin aloittaa reippaat vesakkojen rai-vaustalkoot. Ei voi olla hyväksyttävää, että pientietäpitkin tullaan suoraan pusikon keskeltä junan alle.Tähän raivaustyöhön kannattaisi TE-keskusten ohjataEU-rahaakin.

Onnettomuudet tapahtuvat useimmiten kotipiiris-sä. Siksi erityisesti yksityisteiden käyttäjäkunnan kes-kuudessa tulisi aloittaa reipashenkinen viestintäkam-panja asennemuutoksen aikaansaamiseksi.

KYMMENEN SANAATasoristeysten vaaranpaikkoja tulee poistaa erityises-ti nopean ja raskaan junaliikenteen osuuksilta.

Eroon ainakinvaarallisimmistatasoristeyksistä

6.4.2009

6 4/2009

T ällä hetkellä raken-nekerrosten mitoitusperustuu Tiehallin-non mitoitusohjee-

seen vuodelta 2004, jokaesittää standardisoidut ra-kennevaihtoehdot. Lisäksiohjeessa sallitaan joko Ode-mark:n mitoitus- tai moni-kerrosmenetelmään perustu-va väsymismitoitus. Kehitty-neempiä mitoitusmenetel-miä, jotka sisältävät myösurautumismitoituksen, tarvi-taan mm.:● jotta voidaan kilpailla

myös rakennevaihtoeh-doilla eri urakkamuodois-sa,

● toimivuusperusteisissa hankintamenettelyissä,

● tuotekehitystyössä javaihtoehtoisten mate-riaalien hyötykäytössä(mm. heikkolaatuiset jauusiomateriaalit sekä lujitteet),

● raskaasti kuormitettujenkenttien ja pihojen suunnittelussa sekä

● arvioimaan muuttuvienpyöräkuormien ja olosuh-

teiden kuten ilmaston-muutos vaikutusta Suomen tiestöön. Kansainvälisesti nyt on

käynnissä useita projekteja,jossa pyritään kehittämään

tien rakennekerrosten sekämyös urautumisen mitoitta-miseen soveltuvia työkaluja.Näistä esimerkkinä pohjois-mainen VagFEM-projekti,mekanistis-empiirinen suun-nitteluohje (MEPDG) ja sentyökaluohjelma Yhdysval-loista sekä CIRCLY-ohjelmaAustraliasta.

Menetelmän kehitystyöntavoitteet ja sisältö

Laskentamenetelmän kehi-tystyö taustalla olivat aiem-mat tutkimukset, kuten

TPPT-tutkimus, jossa esitet-tiin päällysrakennekerrostenmitoitusmenettelyn periaat-teet. TPPT:n mukaisesti tie-rakenteen suunnittelu koos-tuu väsymis-, urautumis-, jaroutamitoituksesta sekäpohjamaan painumien ar-vioinnista.

Vuosituhannen alussaVTT:llä tehtiin Tiehallinnonrahoituksella kolme täyden-mittakaavan koetiekonetes-tisarjaa (ns. HVS =Heavy Ve-hicle Simulator kokeet), joi-den tavoitteena oli etsiä kei-noja nimenomaan tieraken-

Teiden ylläpito – päällysteet

Sitomattomien kerrostenurautumisen laskentaMiksi tarvitaan kehittyneempiä tierakenteenmitoitus- ja laskentamenetelmiä?

Leena Korkiala-Tanttu Pöyry Infra Oy

Sitomattomien kerrosten urautuminen onongelma erityisesti raskaasti kuormitetuillakentillä, piha-alueilla sekä alemmalla tieverkolla,jossa rakenteiden kantavuus on usein heikko.Urautumisen suuruuden arviointi onmonimutkaista, eikä siihen aiemmin ole ollutmenetelmiä tai työkaluja.

Kuva 1. Urautunut ja reunakantavuudeltaan heikko tieosuus.

4/2009

teen urautumisen hallintaan.Vuonna 2004 käynnistyi Te-kesin INFRA-teknologiaoh-jelman ‘Deformaatio’-pro-jekti, jossa kehitettiin urau-tumisen laskentatyökaluaperustuen HVS-kokeisiin et-tä laboratoriokokeisiin. ‘De-formaatio’-projektissa luo-dussa laskentatyökalussavuosi jaetaan erimittaisiinajanjaksoihin eli periodei-hin, joissa jokaisessa määri-tetään erikseen sinä aikanamuodostuvat pysyvät muo-donmuutokset. Laskentatyö-kalu oli prototyyppi, johonvalittiin hyvin yksinkertai-nen materiaalimalli.

Tämän jälkeen laskenta-menetelmän ja erityisestimateriaalimallin kehittämi-nen jatkui kirjoittajan väitös-työnä. Väitöstyössä tavoit-teena oli kehittää sitomatto-mien rakennekerrosten py-syvien muodonmuutostenlaskentaan suhteellisen yk-sinkertainen materiaalimalli,joka on analyyttinen, epäli-neaarinen ja elastoplastinen.Työssä ei käsitelty nastaren-kaiden aiheuttamaa päällys-teiden kulumista.

Mitkä tekijät vaikuttavaturautumiseen?

Tutkimuksessa selvitettiinmyös, mitkä ovat tärkeim-mät urautumiseen vaikutta-vat tekijät, ja kuinka niidenvaikutus voitaisiin ottaahuomioon laskentamenetel-mässä. Merkittävämminurautumiseen vaikuttavatmateriaaliominaisuudet ra-keisuuden ohella ovat ker-roksen tiiviys ja vesipitoi-suus. Nämä tekijät otetaanhuomioon laskennassa ma-teriaaliparametrien kautta.

Muita tutkittuja tekijöitäolivat kuormitusnopeus,lämpötila, kuormitushistoriaja tierakenteen geometria.

Esimerkkilaskelmat osoit-tivat, että kuormitusnopeu-den vaikutusta sitomatto-miin kerroksien jännitysti-laan voidaan parhaiten mal-lintaa muuttamalla päällyste-kerrosten muodonmuutos-moduulia (ns. jäännösmo-

duulia). Sen sijaan sitomat-tomien kerrosten omiin omi-naisuuksiin kuormitusno-peus vaikuttaa melko vähän.

Täyden mittakaavan ko-keiden perusteella urautu-minen riippuu merkittävästilämpötilasta. Urasyvyys kas-

vaa 10-15 %, kun lämpötilanousee +5 °C:sta 10 °C:eenja 20-25%, kun lämpötila on+25 °C. Kuormitushistoriallaon sen sijaan selvästi vähäi-sempi vaikutus.

Menetelmä sisältää ns.geometriatekijän, jonka

avulla voidaan arvioida tiensivuluiskan läheisyyden jakaltevuuden keskimääräistävaikutusta urasyvyyteen.Käytännössä urautuminennopeutuu, kun ajoura on al-le metrin etäisyydellä luis-kan reunasta (vrt. kuva 1).

7

Kerroksittain lasketut muodonmuutokset

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

0 10000 20000 30000 40000 50000 60000 70000 80000

Ylitysten määrä

Pys

tys

uu

nta

inen

mu

od

on

mu

uto

s,

%

pohjamaa hiekka

soramurske

kalliomurske

Muodonmuutokset siis lasketaan kerroksittain eri kuormituksille ja

ne summataan kokonaisurautumisen laskemiseksi.

0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6

0,7

0,8

0,0 0,5 1,0 1,5 2,0

Syvyys,

m

Laskettu MC

Mitattu

Laskettu HS

Pohjamaa savi

Sora

Kalliomurske

Kuva 2. Kerroksittaisen laskennan periaate.

Kuva 3. HVS Kevytpäällystekoe. Lasketut ja mitatut pystysuuntaiset muodonmuutokset(%), kun N= 4100 ja kuorma 30 kN. (materiaalien mallinnus HS= Hardening Soil, MC= Mohr-Coulomb)

8

Tien vaurioituminen joh-tuu yleensä useiden tekijöi-hin yhteisvaikutuksesta. Ku-vassa 1 on esitetty tieosuus,jossa on havaittavissa sekäurautumista että reunakanta-vuuden puutteita.

Liikennekuormitusta mal-linnettiin elementtimenetel-mällä. Laskelmien perusteel-la osoittautui, että tien ra-kennekerrosten jännitystilapysyvien muodonmuutostenlaskentaa varten on tarpeenmallintaa elasto-plastisillamenetelmillä. Mikäli käyte-tään puhtaita elastisia mene-telmiä, sitomattomiin raken-nekerroksiin muodostuu las-kennallisesti - erityisesti kunasfalttikerrokset ovat ohuita- vetojännitystä, jota niissä eitodellisuudessa voi olla juu-ri lainkaan.

Tutkimuksen tuloksetKehitetyllä menetelmällävoidaan ottaa huomioonkuormien suuruus, ylitysker-

tojen määrä, materiaalienmuodonmuutoskapasiteettija jännitystila. Myös vuoden-aikaisvaihtelut voidaan ottaahuomioon periodi-periaat-teella, muuttamalla mate-riaaliominaisuuksia kuvaa-maan eri vuodenaikojenolosuhteita. Menetelmällälasketaan kerroksittain muo-donmuutokset eri kuormi-tuksille, joista voidaan edel-leen summaamalla laskeakoko rakenteen urautumi-nen (kuva 2).

Menetelmää testattiinkahden ohutpäällysteisentäydenmittakaavan kokeenmittaustuloksiin. Testauksenperusteella osoittautui, ettämenetelmä antoi melko luo-tettavia tuloksia suhteellisenvirheen ollessa ±30 %, kunkuormitustaso pysyi koh-tuullisena (kuva 3) ottaenhuomioon muodonmuutos-ten mittaustarkkuuden. Me-netelmä antoi tätä luotetta-vampia tuloksia suhteellisenvirheen ollessa ±10 % ... ±20

%, kun päällystekerroksetolivat paksumpia ja sitenmyös sitomattomien kerros-ten jännitystila oli alhaisem-pi.

Kehitetty laskenta-menetelmä on yksinkertais-tettu lähestymistapa arvioidapysyvän muodonmuutoksensuuruutta. Toistaiseksi me-netelmän parametrit onmääritetty vain kaikkein ta-vallisimmille Suomessa käy-tetyille rakennekerrosmate-riaaleille muutamissa olo-suhteissa. Menetelmän laa-jempi soveltaminen edellyt-tää materiaaliparametrienmäärittämistä useammilleolosuhteille ja materiaaleille.Kuitenkin jo tässä muodossamenetelmää voidaan sovel-taa suhteellisen luotettavastiarvioimaan eri rakennerat-kaisujen urautumisherkkyyt-tä.

Lähteet:Korkiala-Tanttu, Leena. Calcu-lation method for permanentdeformation of unbound pave-ment materials [Tierakenteen si-tomattomien materiaalien pysy-vien muodonmuutosten lasken-tamenetelmä]. Espoo 2008. VTTPublications 702. 92 p. + app.84 p. verkkoversio:http://www.vtt.fi/inf/pdf/publi-cations/2008/P702.pdf

Artikkeli perustuu kirjoit-tajan väitöskirjaan ‘Tiera-kenteen sitomattomien ma-teriaalien pysyvien muodon-muutosten laskentamenetel-mä’. Väitöstilaisuus pidettiin30.1.2009 Teknillisessä Kor-keakoulussa. Väitöskirjakoostui seitsemästä artikke-lista. Tutkimusta rahoittivat‘Deformaatio’ projektin li-säksi myös Suomen Akate-mia, VTT sekä SGY.

4/2009

4/2009

K onenäkö on ko-neen kykyä nähdäja tulkita näke-määnsä - aivan ku-

ten ihmisen näkökyky on ih-misen kykyä nähdä ja tulkitanäkemäänsä. Konenäköjär-jestelmä sisältää kameran, jol-la muodostetaan kuva halu-tusta kohteesta, sekä tietoko-neen tai muun laitteen, jossasuoritettavien algoritmienavulla kuvasta tehdään tarvit-tavat päätelmät. Lisäksi tarvi-taan väylä kuvan siirtämisek-si kamerasta analyysin teke-vään laitteeseen.

Konenäön mahdollisuuk-sia sovelletaan nykyisin mo-niin eri tarkoituksiin. Edellä-kävijöinä ovat erityisesti ol-leet elektroniikka- ja metalli-teollisuus sekä Suomessapaperi- ja sahateollisuus,joissa huomattava osa laa-duntarkastuksista ja ko-koonpanoon liittyvistä tehtä-vistä on toteutettu konenä-köratkaisuilla.

Nykyisillä konenäköjär-jestelmillä on yhä enemmänälyä ja oppimiskykyä ja niitäpidetään käyttökelpoisinauseaan eri tehtävään erityi-sesti alan viimeaikaisen no-pean teknisen kehityksenansiosta. Konenäköä hyö-dynnetään kuitenkin vastapienessä osassa mahdollisis-ta sovelluskohteista.

Konenäkö helpottaaihmistä rutiinitehtävissä

Konenäköjärjestelmiä käyte-tään tehtäviin, joissa optisentarkastuksen pitää olla no-peaa, tarkkaa, ympärivuoro-kautista ja toistettavaa. Ko-nenäöllä voidaan korvata ih-miselle rasittavia rutiinitehtä-viä esimerkiksi liukuhihnallatai suorittaa ihmisen näkö-kyvylle mahdottomia tehtä-viä käyttämällä avuksi aal-lonpituuksia, joita ihmisensilmä ei pysty havaitsemaan.Monet tehtävät, esimerkiksi

paperiradan vianilmaisu,vaativat niin suurta nopeut-ta, että niiden suorittaminenprosessin toimintanopeudel-la on ihmiselle mahdotonta.

Sovelluksia kohteidentunnistamiseen ja pintojentarkastamiseen Konenäöllä on runsaasti so-velluksia erityisesti teollisuu-dessa. Prosessiteollisuuden

sovelluksia ovat mm. sahata-varan laadun mittaaminen,paperirainan vianilmaisu,metallinauhan vikojen ilmai-su ja ominaisuuksien analy-sointi sekä erilaisten levyjenlaaduntarkastus. Kappaleta-varateollisuuden tyypillisiäsovelluksia ovat robottienohjaus, koodien ja tekstienluku, dimensioiden, asen-

9

Teiden ylläpito – päällysteet

Konenäöllä paljonmahdollisuuksia teidenylläpidossa ja hoidossaDI Seppo Ropponen, Intopii Oy DI Keijo Pulkkinen, Tiehallinto

Tienpidossa ja koko infra-alalla konenäköävoidaan soveltaa moniin uusiin kohteisiin janykyisten käyttökohteiden suorituskykyäparantaa sekä käyttöä tehostaa. Infra-alankannattaakin omaksua laajasti eri toimialoillakäytettyjä, toimivia teknologioita.

Yhdistetty tarkastusjärjes-telmä (AV&RVision & Robotics).

10

non ja pinnan laadun mit-taaminen sekä kappaleidenlukumäärän laskeminen.Muiden alojen sovelluksiaovat esimerkiksi urheilu-paikkojen käyttäjien lasken-ta, liikkuvien kohteiden seu-ranta ja kasvojen yhdennä-köisyyden mittaus. Monistaerityisesti teollisista sovel-luksista saatavat hyödyt jasäästöt ovat mittavia.

ErikoisvalmisteistenkappaleidentarkastusrobottiKonenäköä käytetään useintarkastamaan valmistettavienkappaleiden oikeellisuus.Mitattavia ominaisuuksiaverrataan vaatimuksiin, min-kä perusteella kappaleitavoidaan hyväksyä tai hylätäjatkokäsittelystä. Esimerkiksikuvan tarkastusjärjestelmäänon yhdistetty pintavikojen il-maisu, kirjaimien oikeelli-suuden tarkastus ja dimen-sioiden mittaus.

Rainojen pintavikojentarkastus

Paperin pintavikojen tarkas-tusjärjestelmässä paperiratakuvataan poikittaissuunnas-sa kameroilla ja rainastamuodostetaan jatkuva kuva,josta havaitaan laatupoik-keamat, kuten reiät, tahrat,repeämät, rypyt jne. Viime-aikaista kehitystä alallaedustaa vianilmaisu- ja rata-katkojärjestelmien integroin-ti yhdeksi kokonaisuudeksi.

Metallinauhan vianilmai-

sujärjestelmät ovat teknisestisamantyyppisiä kuin paperi-teollisuuden järjestelmät.Uusina sovelluskohteinaovat metallipinnan ominai-suuksien analysointi ja luo-kittelu selkeiden pintaviko-jen havainnoinnin lisäsi. Me-tallinauhan pinnasta otetaannäytekuvia, ja tekstuuri-ana-lyysimenetelmällä kuvistaerotetaan piirteitä, joidenperusteella pinta voidaanluokitella esimerkiksi kar-heuden tai ”pilvisyyden”mukaan. Luokittelussa käy-tetään neuroverkkopohjaista

luokittelijaa. (Cognex, Into-pii)

LiikennelaskentaViimeaikaiset konenä-kösovellukset ja teiden var-siin sijoitettavat kameratmahdollistavat tieosa- ja pis-tekohtaiset liikennelasken-nat kameratekniikkaan pe-rustuen. Kameroiden etujaovat mm. helppo asennetta-vuus ja riippumattomuuspäällystetöistä.

Tienpidonkonenäköratkaisuja

Automaattinen päällyste-vaurioiden mittaus(APVM) Myös tienpidossa on ensim-mäisiä konenäköratkaisujakäytössä mm. päällysteidenja tiemerkintöjen kunnon ar-viointiin liittyen. Tiehallintootti vuonna 2006 käyttöönuuden automaattisen vau-rioiden mittausmenetelmän(APVM) tieverkkotason vau-rioiden kartoittamiseen. Au-

4/2009

Teiden ylläpito – päällysteet

Metallinauhan pinnan luokittelu tekstuurianalyysiä ja neuroverkkoluokittelijaa käyttäen.

Kamerakuvasta voidaan rajata alue, josta ajoneuvoja lasketaan.

le viivoittain kuntoluokan as-teikolla 1-5. GPS-paikanninhuolehtii mittauksen paikan-nuksesta ja matkamittaukses-ta.

Muita infra-alansovelluksia ja kokemuksia

Muita infra-alalla käytössäolevia konenäkösovelluksiaovat mm. rekisterikilpientunnistus, nopeusvalvonnat,tieliikennelaskennat, liiken-nevaloristeyksien ohjaus javalvonta sekä levähdysaluei-den valvonta. Käytössä onmyös monia kamerajärjestel-miä, joista uusimpia ovatmatka-aikaseurannan järjes-telmä sekä moottoritietun-nelien pysähdyksenvalvon-tajärjestelmät. Ajoneuvoihinkehitetyt monet ajoa helpot-tavat apuvälineet, kuten lii-kennemerkkien tunnistus,kaistavahdit ja hirvivaroitti-met perustuvat usein kone-näköön.

Tienpidon ja yleensä inf-ra-alan konenäkösovelluksetovat monessa suhteessahaastavia vaihtelevien sää-

olosuhteiden ja kohteiden(esim. tien pinta) epähomo-geenisuuden takia. Päällyste-vauriomittauksessa ympäris-töolosuhteiden vaikutustapienennetään tienpintaa va-laisevan keinovalon avulla.Tiemerkintöjen kuntomit-taukset ja liikennemerkkientunnistus on tehtävä ulkona

vallitsevissa olosuhteissa. Inf-rapunakameraa käytetäänjoissain tapauksissa olosuh-teiden vaikutuksen vähentä-miseksi.

Konenäkö on usein vainosa kokonaisongelman rat-kaisua, johon liittyy paljonmuita menetelmiä, mittauk-sia ja matemaattisia malleja.

114/2009

Ramboll Pavue -vauriomittausajoneuvo.

tomaattisella mittauksellapystyttiin korvaamaan vi-suaaliseen havainnointiinperustuva vaurioinventointi,minkä seurauksena vaurio-tiedon tarkkuus ja mittaus-ten toistettavuus paraneemerkittävästi.

Suomessa on automaatti-sessa päällystevauriomit-tauksessa käytössä RambollRST:n järjestelmä. Taakseylös sijoitetut neljä videoka-meraa kuvaavat keinovalollavalaistua tietä. Vauriotiedotkerätään ajamalla halututtieosuudet, ja tulokset analy-soidaan jälkikäteen.

Siirtyminen automaattisenvauriomittauksen täysimit-taiseen hyväksikäyttöön eiole ollut ongelmatonta.Haasteena on mm. aiemmanvisuaalisen tarkastuksen jaautomaattisen vauriomit-tauksen tulosten huono ver-tailukelpoisuus, mikä johtuukäytettävien vauriomuuttu-jien erilaisuudesta. APVM:nkyky erottaa eri vikatyyppe-jä ei kaikilta osin ole olluttäysin tyydyttävä. Erilaisetvauriotyypit ja niiden sijaintiajoradalla ovat tärkeitä teki-jöitä määritettäessä vaurionvakavuutta ja korjaus-toimenpiteiden tarvetta. Va-kiintuneet käytännöt APVM-tietojen järjestelmällisestähyväksikäytöstä ovat muo-toutumassa.

Tiemerkintöjen kunnonmittaus, TikuTiemerkintöjen kuntoa ar-vioidaan sen paluuheijasta-vuuden ja viisiportaisen kun-toluokka-arvion pohjalta.Kuntoarvio on aikaisemmintehty visuaalisena havain-nointina, mutta tulosten vaih-telusta syntyi tarve kehittääkunnon mittaukseen konenä-köön perustuva automaatti-nen mittausjärjestelmä, Tiku.

Tikussa liikkuvaan ajoneu-voon sijoitettu digitaalikame-ra kuvaa tiemerkintää ja kan-nettava tietokone laskee ku-vasta tunnistetun tiemerkin-nän ominaisuustiedot sadanmetrin osuuksittain. Menetel-mä tuottaa 100 metrin jaksoil-

Kameran kuvasta tulkitaan tiemerkinnän reunat ja eh-jän merkinnän osuus.

12

Tiemerkintöjen kuntomittauson puhtaasti konenäköönperustuva mittaus, mutta esi-merkiksi nykyisin käytössäolevassa vauriomittaus-menetelmässä käytetäänoleellisena osana laseriin pe-rustuvaa tekstuurimittausta.

KehityksenperusedellytyksetkunnossaKonenäkötekniikka on viimevuosina kehittynyt nopeasti.Esimerkiksi kameroidenerottelukyky ja muut teknisetominaisuudet ovat parantu-neet huomattavasti. Valais-tustekniikat ovat kehittyneetmm. LED-valaistuksen myö-tä. Kuvankäsittelymenetel-mät, kuten tekstuurianalyysi,ovat aiempaa tehokkaampiaja tarjoavat uusia mahdolli-suuksia pintavikojen ja tienpinnan vaurioiden havaitse-miseen ja ominaisuuksienanalysointiin.

Konenäkösovelluksilletyypillinen suurien tietomää-rien käsittely on tullut mah-dolliseksi tietokoneiden hal-ventuessa ja tehon kasvaes-sa. Tarkkoja digitaalisia ku-via pystytään nykyisin kaap-paamaan, siirtämään ja pro-sessoimaan reaaliaikaisestitavallisilla PC-koneilla. Ku-vien laatua pystytään tarvitta-essa parantamaan laskennal-lisesti. Seurauksena sovellus-ten kehittämiskynnys alentu-nee, ja niihin tulee tarjolleyhä enemmän valmiita osia.

Autoteollisuus kehittäävoimakkain resurssein kone-näköä hyväksi käyttäviä lait-teita ja sovelluksia helpotta-maan ajoa, mobiililaiteval-mistajat ideoivat massasovel-luksia kamerakännyköihin,eri teollisuuden aloilla kehi-tetään uusia konenäköteknii-koita, Google laajentaa StreetView:in kattavuutta ja infra-alan toimijat luovat uusia ko-nenäkösovelluksia. Tekninenedistys ja eri alojen intensiivi-nen sovelluskehitys luovathyvät perusedellytyksetmyös tienpidon konenä-kösovellusten kehitykselle.

Tulevaisuudenmahdollisuuksista teidenhoidossa ja ylläpidossa

Tiehallinnon verkkojenasiantuntijoilta sekä moniltaalan toimijoilta kerättiin pal-jon ajatuksia konenäönmahdollisista uusista sovel-luksista ja tarpeista kehittääjo käytössä olevia sovelluk-sia. Teiden hoidossa ja yllä-pidossa ja itse asiassa kokoinfra-alalla konenäköä voi-daan soveltaa moniin uusiinkohteisiin ja nykyisten käyt-tökohteiden suorituskykyäparantaa sekä käyttöä tehos-taa. Infra-alan kannattaakinomaksua laajasti eri toi-mialoilla käytettyjä, toimiviateknologioita.

Automaattisen päällystei-den vauriomittauksen jatko-kehityksessä voidaan pyrkiävikatyyppien entistä parem-paan erotteluun uusia ku-vankäsittelymenetelmiäkäyttäen ja esimerkiksi so-veltaen tekstuurianalyysiätien pinnan lajittumien japurkautumien analysointiinja erotteluun. Tiestä otetunkuvan laatua voidaan paran-taa esimerkiksi käyttäen vii-vakameraa videokameroi-den sijasta.

Tien kuntotietoa voidaantehokkaimmin hyödyntääsekä ylläpidossa että hanke-suunnittelussa käyttämälläsamanaikaisesti tietoja pääl-lystevauriomittauksesta jateiden tasaisuusmittaukses-ta. Mittausten integrointi sa-maan ajoneuvoon voisi te-

hostaa tiedon keruuta ja hy-väksikäyttöä. Samoin tie-merkintöjen kunto- ja paluu-heijastusmittaus voisi ollahyödyllistä yhdistää samaanajoneuvoon.

Sorateiden kunnon ar-viointi ajoneuvosta otetunkamerakuvan perusteellaautomaattisesti voisi tarjotatiemestareille ja urakoitsijoil-le tehokkaan työkalun sora-teiden kunnon entistä tar-kempaan valvontaan.

Tieverkon varusteiden jalaitteiden, kuten liikenne-merkkien, valaisinpylväidenja tiemerkintöjen, inventoin-ti ja kunnon arviointi ovathaasteellisia ja suuritöisiätehtäviä. Liikkuvasta ajoneu-vosta videokameroilla ote-tusta kuvasta voidaan tunne-tuilla tekniikoilla tehdä aina-kin varusteiden ja laitteideninventointia ja jollain tark-kuudella myös kunnon ar-viointia, joten sovellustentekniset edellytykset ovathyvät.

Silloissa on merkittävänäongelmana siltakannen ve-sieristyksen vaurion riittävänvarhainen havaitseminen,minkä ongelman ratkaisussakonenäkö voi tarjota mui-den menetelmien ohellahyödyllisiä keinoja. Muitakiinnostavia kohteita ovatkonenäön hyväksikäyttö sil-tojen monitorointijärjestel-missä, sillan pintojen tarkas-tukset konenäöllä, liikunta-saumojen kunnon arviointisekä sillan tarkastuksen tie-donkeruurobotti.

Kehitteillä oleva myös

tienpidon kannalta mielen-kiintoinen sovellus on ras-kaan liikenteen valvontaantarkoitettu ns. konesilmä, jo-ka tarkkailee raskaan ajo-neuvon etäisyyttä toiseenajoneuvoon, kuorman kor-keutta ja jarrujen kuntoa. Li-säksi kamerat voivat tulevai-suudessa lähettää tietoa ajo-kelistä ja esimerkiksi suo-laustarpeesta tienpitäjälle.Järjestelmä käyttää tavallisenkameran lisäksi infrapuna-tekniikkaan perustuvaa läm-pökameraa, jonka avullaerotetaan normaalisti toimi-vat, laahaavat ja toimimatto-mat jarrut. Hanke on kan-sainvälinen EU-rahoitteinenprojekti, jossa VTT:llä ontärkeä osuus.

Kirjallisuutta:Konenäön hyödyntämis-mahdollisuudet teiden yllä-pidossa ja hoidossa. Tiehallinnon selvityksiä26/2008

4/2009

Teiden ylläpito – päällysteet

Infra 2010 -ohjelmaan liittyen tehtiin pääosin vuoden 2008 aikana esiselvitys”Konenäön hyödyntämismahdollisuudet teiden hoidossa ja ylläpidossa”. Projektissa arvioitiin käytössä olevia konenäkösovelluksia ja konenäön uusiasovellusmahdollisuuksia tienpidossa sekä pyrittiin laajentamaan alan toimijoidentietämystä konenäön mahdollisuuksista. Tiehallinnon asiantuntijaverkoilta sekä moniltateiden ylläpito- ja hoitoalan toimijoilta kerättiin ajatuksia konenäön mahdollisistauusista sovelluksista ja tarpeista kehittää jo käytössä olevia sovelluksia. Esiselvityksenperusteella päädyttiin ehdottamaan useita konkreettisia jatkokehityshankkeita.

4/2009 13

Kevään tulo on jopitkällä ja ajatuksetsuuntautuvat helpostikesään. Emme voivaikuttaa siihen tuleekokesästä lämmin vaikoviileä, ja sateinen. Sensijaan siihen, tuleekokesästä pölyinen,voidaan vaikuttaa.

Pölyttömyys ei suin-kaan ole pelkkä mu-kavuusasia, vaan mi-tä suurimmassa mää-

rin myös terveyteen liittyväseikka.

Pöly on terveydelle jaympäristölle haitallista

Pölyn hengittäminen vaikut-taa monin tavoin terveyteem-me. Tunkeutumalla hengitys-elimien kautta keuhkoihin jajopa verenkiertoon pöly ai-heuttaa monenlaisia oireita,jopa useita kuolemantapauk-sia vuosittain.

Yleisesti voidaan sanoa,että mitä hienompaa pölyon, sitä vaarallisempaa se onterveydelle. Pölyltä voi suo-jautua joissakin tapauksissa,esimerkiksi hengityssuojai-milla, mutta Suomessa emmeole tottuneet liikkumaan ul-kona suojain suun edessä.

Pöly hankaloittaa myösasumista, pilaa puutarhan sa-toa ja likaa rakennettua ym-päristöä.

Pölylähteitä on lukematonmäärä. Luonto itse synnyttääpölyä, esimerkiksi siitepölyä.Me ihmiset aiheutammeomalla toiminnallamme pö-lyä esimerkiksi liikenteessä.

Keväällä, katujen ja teidenkuivuessa, ilmaan nouseekatupöly. Se syntyy hiekoi-tushiekasta, renkaiden janastojen sekä päällysteen ku-lumisesta. Myös liikenteenpakokaasupäästöt aiheutta-vat pölyä.

Liikenteen pölyhaitatvoidaan torjua

Kaikkea pölyä ei saada pois,mutta niillä alueilla, missä seeniten haittaa, sen määräänvoidaan vaikuttaa pölynsi-donnalla. Pölyä voidaan sitoaniin päällystetyillä pinnoillakuin sorateillä.

Pölynsidonta tehdäänyleensä kalsiumkloridilla, jo-ka on hygroskooppinen suo-la. Kalsiumkloridi muodostaapölyävälle pinnalle kosteankerroksen, joka estää pölynpääsyn ilmaan. Katupölyn es-tämisessä ennen katujen har-jausta ja pesua käytetään hy-vin laimeaa liuosta estämään

pölyäminen. Liuos estää pö-lyn myös harjausvaiheessa.

Katupölyn sidonta voi-daan, ja se tulisi tehdä mah-dollisimman varhain, koskasuolaliuos ei jäädy pikkupakkasilla eikä aiheuta liuk-kautta kadulle. Samoin voi-daan menetellä myös muillapäällystetyillä alueilla, kutenpysäköintialueilla ja pihoilla.

Soratiellä pölynsidontasuojaa tien rakenteita

Suomessa on paljon sorateitä,jotka ovat osittain vilkkaassa-kin käytössä. Niiden pölyä-minen on varmaan kaikilletuttu asia. Jokaista tienpätkääei ole tarpeen ”suolata”, mut-ta siellä missä on asutusta jaliikennettä, pölynsidonta ontarpeen.

Sorateiden pölynsidonta-käsittelyllä on terveys- ja viih-tyvyystekijöiden lisäksi vai-kutusta myös tien kuntoon.Mikäli tien hienoin aines

poistuu pölynä tien kulutus-kerroksesta, jää jäljelle vainkarkein aines, jota hieno ai-nes ei enää sido. Tie alkaapurkautua, syntyy raiteita, ni-mismiehenkiharaa jne. Lii-kennöinti tapahtuu kuin laa-kereiden päällä, liikennetur-vallisuus ja mukavuus vaa-rantuvat.

Pölynsidontakäsittely teh-dään aikaisin keväällä höy-läyksen tai lanauksen yhtey-dessä sekoittamalla kalsiumk-loridia tien kulutuskerrok-seen. Pölynsidonta on sekäedullinen että helppo tapavälttää terveysongelmia ja vä-hentää tien kunnossapitokus-tannuksia.

Kalsiumkloridinympäristövaikutus

Pölynsidonnalla ei ole juurivaikutusta ympäristöön, kos-ka käyttömäärät ovat alhaisia.Levitysmäärät riippuvat olo-suhteista, kuten asutuksenmäärästä, liikennemääristä,kosteusolosuhteista jne.Yleensä keväinen käsittelyriittää koko kesäksi, tarvitta-essa voidaan tehdä lisäkäsit-tely pölyävälle tien osalle.

Lisää informaatiota kal-siumkloridista ja sen käytöstäwww.tetrachemicals.fi

Pölyttömämpi kevät ja kesäJorma PottalaTETRA Chemicals Europe Oy

Kuvasta voi arvioida tar-vittavan kalsiumkloridinannostuksen (tonnia/tieki-lometri).Annosmäärätovat 32 % ja 40 % liuoksil-le ja 77 % hiutaleelle.

Teiden ylläpito – päällysteet

14 4/2009

A sfalttinormeissa2008 tarkistettiinuusien asfaltti-päällysteiden kit-

kavaatimukset ja täsmennet-tiin kitkanmittausten suori-tusvaatimuksia. Päällysteenkitkanmittauksen PANK-me-netelmäkuvaus uudistettiinja lisäksi selvitettiin kitkan-mittaukseen tarjolla olevienmenetelmien ja laitteidensoveltuvuus uusien päällys-teiden kitkanmittauksiin.Tehdyn kehitystyön avullaliikenneväylien kitkatasontodentamiselle ja hallinnalleon aiempaa paremmat edel-lytykset.

Kitkan tarpeellisuutta eiusein tiedosteta

Ajoneuvon renkaan ja lii-kenneväylän pinnan välillätulee olla riittävä kitka, jottaajoneuvo pystyy lähtemäänliikkeellä, on ohjattavissa,pystyy jarruttamaan ja py-sähtymään. Kitka on päällys-teen olennainen liikennetur-vallisuuteen vaikuttava teki-jä.

Kitkan tarpeellisuutta ei

kuitenkaan usein tiedosteta.Sen puute kyllä havaitaan jariittämättömän kitkan jälki-seurauksia selvittelevät jakorjaavat useat eri viran-omaiset. Riittävä kitka ei oleuutinen, riittämättömän kit-kan seuraukset ylittävät uu-tiskynnyksen päivittäin.

Päällysteen pinnan olles-sa kuiva, ei ajoneuvoilla oleyleensä kitkaongelmia ta-vanomaisilla ajonopeuksilla.Vesi päällysteen pinnallaalentaa ajoneuvon renkai-den pitoa. Päällysteen liuk-kausriski kasvaa sateisellasäällä kesäolosuhteissakin,jos tien päällyste on uusi,sen pinta sileä ja ajoneuvonrenkaat kuluneet.

Erityisesti märän päällys-teen pinnan kitkan huomat-tava, äkillinen vaihtelu ajo-linjalla ja keliolosuhteisiinnähden liian korkea tilanne-nopeus lisäävät riskiä ajo-neuvon hallinnan menettä-miseen. Kitkamuutoksenäkillisyys voi olla myötävai-kuttamassa liian suureenhetkelliseen tilannenopeu-teen.

Kitkaan vaikuttavat monettekijät

Tieliikennelain mukaan ajo-neuvon nopeus on sovitetta-va sellaiseksi kuin liikenne-turvallisuus edellyttää huo-mioon ottaen muun ohellatien kunto, sää, keli, näky-vyys, ajoneuvon kuormitusja kuorman laatu sekä lii-kenneolosuhteet. Nopeuson pidettävä sellaisena, ettäkuljettaja säilyttää ajoneuvonhallinnan. Ajoneuvo on voita-va pysäyttää edessä olevanajoradan näkyvällä osalla jakaikissa ennalta arvattavissatilanteissa.

Tieliikennelaki kuvaa näinedellytyksiä ja monia osateki-jöitä, jotka vaikuttavat ajo-neuvon turvalliseen liikkumi-seen liikenneväylällä. Ren-kaalla tulee olla riittävä pito-kyky ajosuunnassa, jotta jar-rutusmatkat pysyvät turvalli-sissa rajoissa. Renkaalla tuleeolla myös riittävä pitokyky si-vusuunnassa, jotta ajoneuvoon ohjattavissa.

Renkaan ja liikenneväylänvälinen kitka riippuu monistarenkaan ja päällysteen pin-nan ominaisuuksista, ajono-peudesta, pyöräkuormasta jaajoradan pinnalla olevan ve-sikerroksen paksuudesta.

Mittausmenetelmävaikuttaa tulokseen

Kitkanmittaustuloksen yh-teydessä tulee aina ilmoittaamittausmenetelmä, koska

myös menetelmä ja mittaus-laite vaikuttavat mittaustu-lokseen. Asfalttinormienmukaan uuden päällysteenkitkaa mitattaessa tulee nou-dattaa menetelmää PANK5201. Sen mukaan päällys-teen kitka mitataan sivukit-kamenetelmällä märältä pin-nalta, kuviottomalla renkaal-la ja ajonopeudella 60 km/h.

Uuden päällysteen sulankelin kitkan tulee joka koh-dassa täyttää Asfalttinor-meissa esitetyt vaatimukset.Jos nopeusrajoitus on enin-tään 80 km/h, uuden pääl-lysteen sivukitkakertoimentulee olla vähintään 0,4. Josnopeusrajoitus on yli 80km/h, uuden päällysteenvastaava vaatimus on vähin-tään 0,5.

Päällysteen pinnassa eisaa olla liikenneturvallisuut-ta vaarantavia liukkaita koh-tia. Vaarallisen liukkaat koh-dat on korjattava. Kitkaa eikuitenkaan mitata kaikistapäällystyskohteista, vaanmittauksia tehdään tarvitta-essa tai urakkasopimuksessamääritellyssä laajuudessa.

Kitkavaatimuksiatarkennettiin 2008

Asfalttinormien kitkavaati-muksia tarkennettiin vuoden2008 normiuudistuksen yh-teydessä. Jos kitka mitataanuuden päällysteen vaatimus-tenmukaisuuden osoittami-seksi, valitaan mittausjaksotmitattavan kohteen alueelta

Liikenneväylienpäällysteidenkitkatason hallinta

Teiden ylläpito – päällysteet

Kyösti LaukkanenVTT

Päällysteen kitkan arviointi silmämääräisesti onvaikeaa. Epävarmuus kitkan riittävyydestävoidaan poistaa tekemällä kitkamittauksialuotettavasti asfalttinormien mukaisellamittausmenetelmällä. Kitkamittauksin voidaansiten hallita väyläverkon kitkaa ja ohjata sitäturvalliselle tasolle.

4/2009

otoksena, joka edustaa riittä-vän hyvin koko päällystys-kohteen liukkaimmiksi ar-vioituja kohtia.

Mittausten avulla on tar-koitus paikallistaa kitkavaa-timukset alittavien kohtiensijainti ja mitata näiden koh-tien kitkataso. Kitkamittauk-set pyritään tästä syystä koh-distamaan ensisijaisesti koh-tiin, joissa:* päällysteen pinnassa tode-taan merkittävää bituminpintaannousua,* päällysteen pinta näyttääpoikkeuksellisen sileältä,* muihin kohtiin, joissa pääl-lysteen pinta ulkonäön taimuiden havaintojen perus-teella näyttää tai tuntuu liuk-kaalta.

Päällysteen kitka mitataanajoradan poikkileikkauksenkohdasta, joka näyttää sil-mämääräisesti liukkaimmal-ta. Ura- tai saumapaikkaus-ten kitka mitataan paikkauk-sen päältä. Mittauskohdatkohteen pituussuunnassa

valitaan otoksena menetel-mäkuvauksen PANK 5201ohjeiden perusteella.

Uuden päällysteen kitka-mittaus tehdään 3-6 viikonkuluessa päällysteen valmis-tumisesta. Syksyllä valmistu-vien päällystyskohteidenmittausajankohdan takarajasovitaan tarvittaessa tapaus-kohtaisesti. Kitkanmittaustu-lokset ilmoitetaan 1 m väleinlaskettuina keskiarvoinapaikkatietoon sidottuina.

Kitkamittarit vertailussaAjoratapäällysteen uudenpäällysteen sulan kelin kitkaon mitattu 1980-luvulta läh-tien VTT:n kitkanmittausau-tolla. Vuonna 2007 VTT to-teutti Tiehallinnon toimek-siannosta yhdessä kahdenmuun palvelun tarjoajankanssa vertailumittaukset,joilla pyrittiin selvittämäänvaihtoehtoisten kitkanmit-tauslaitteiden tulosten ver-tailukelpoisuus ja kitkanmit-

tausvalmiudet päällysteensulan kelin kitkanmittauksis-sa.

Päällysteen kitkanmittauson järjestelmä, joka sisältääseuraavia osia:● renkaan ja päällysteen

rajapinnassa mitattujen kitkavoimien luotettavamittaaminen ja

tallennus,● kastelujärjestelmä, jonka

avulla laite pystyy kaste-lemaan päällysteen pinnan vakioidulla taval-la ennen mittausta,

● paikannusjärjestelmä, jo-ka tuottaa tiedon jokai-sen yksittäisen raportoi-tavan kitkatuloksen si-jainnista väyläverkolla (1 m matkalta lasketut kitkan keskiarvot)

● tulosten käsittelyjärjestel-mä, jonka avulla rapor-toidaan paikkatietoon si-dotut kitkatulokset laatu-vaatimusten edellyttä-mässä muodossa.Laitetta tulee voida käyt-

tää turvallisesti useiden kilo-metrienkin mittaisilla mit-tausosuuksilla liikenteenjoukossa.

Vertailumittausten perus-teella valittiin Suomessa uu-den päällysteen sulan kelinkitkamittauksissa käytettä-väksi laitteeksi edelleenVTT:n Kitka-Sisu. Laitteellavoidaan suorittaa sekä me-netelmäkuvaksen PANK5201 mukaisia sivukitkan-mittauksen kelpoisuusko-keita että erityistarkoituksiinjarrutuskitkamittauksia, ka-peiden raitojen kitkamit-tauksia ja henkilöauton ren-gastutkimuksia ym.

Eri kitkanmittauslaitteidenmittaustulokset eivät olleetkeskenään vertailukelpoisia.Tämä tulos on yhtenevämyös PIARC:in ja CEN:in kit-kamittarien vertailujen kans-sa. Niissä ei ole myöskäänlöydetty kunnollista korre-laatiota eri maissa käytettä-vien kitkamittarien mittaus-tulosten välille.

15

Kuva 1. Kitkanmittausauto Kitka-Sisu (VTT).

16 4/2009

0,00

0,10

0,20

0,30

0,40

0,50

0,60

0,70

0,80

0,90

1,00

1,10

140 160 180 200 220

etäisyys mittausjakson alusta [m]

Siv

uk

itka

kerro

in[

1m

kes

kia

rv

ot]

19-22 km/h

39-40 km/h

56-58 km/h

Mittausnopeus

0,00

0,10

0,20

0,30

0,40

0,50

0,60

0,70

0,80

0,90

1,00

4800 4900 5000 5100 5200 5300

etäisyys tieosan alusta [m]

Siv

ukit

kakerro

in[

1m

ke

skia

rv

ot]

Kuva 2. Kitkanmittaustulosuudelta SMA-päällysteeltävaltatiellä (välillä 4800-5030 m on bitumin pin-taannousukohta, välillä5030-5300 m virheetönpinta. Laatuvaatimus: kit-kakerroin ≥ 0,5).

Kuva 3. Märän päällyste-pinnan kitkan riippuvuusajonopeudesta.- Valuasfalttipaikkauksellakorjattu sileäpintainenkohta märkänä (väli 140-170 m)- Saman tien paikkaama-ton karkea asfalttibetoni-kohta märkänä (väli 175-205 m).

Kuva 4. Moottoritien keski-sauman sivukitkatuloksia.Korkeammat kitka-arvoton mitattu karhennetunkeskisaumapaikkauksenpäältä ja alhaisemmat kit-ka-arvot tiemerkintäviivanpäältä.

Teiden ylläpito – päällysteet

Mittaustuloksia

Kuvassa 2 on esitetty valta-tieltä mitatun uuden SMA16päällysteen kitkanmittaustu-loksia. Kuvan vasemmassareunassa on bitumin pin-taannousukohta ja oikeassareunassa virheetöntä pintaa.Kohteessa on Asfalttinormien2008 mukaan laatuvaatimuk-sena sivukitkakerroin ≥ 0,5.

Bitumin pintaannousukoh-ta voidaan usein todeta sil-mämääräisesti kiiltävältänäyttävänä pintana. Kitkamit-tauksen avulla voidaan to-dentaa, onko kiiltävältä näyt-tävä kohta vaarallisen liukasja täyttääkö se laatuvaatimuk-sen kitkan osalta.

Kitkanmittaus tehdään jat-kuvana mittauksena ja mit-taustulokset raportoidaan 1m matkoilta laskettuina kes-kiarvoina. Perusteena lyhyen1 m pituisen kitkakeskiarvontulostusvälin valinnalle ontieto, että esim. moottoripyö-rä voi lähteä luisuun ja karata

käsistä jo hyvin lyhyillä liuk-kailla kohdilla.

Ajonopeus ei vaikuta mer-kittävästi kuivalta asfalttipin-nalta mitattuun kitkaan. Sensijaan märältä sileäpintaiseltapäällysteeltä mitattuun kit-kaan ajonopeus vaikuttaamerkittävästi (kuva 3). Tä-män kuvan perusteella voi-daan myös todeta, että liuk-kaaksi havaitussa tienkoh-dassa voidaan renkaan pito-kykyä lisätä olennaisestialentamalla nopeutta.

Kuvassa 4 on esitetty Kit-ka-Sisulla mitattu sivukitkamoottoritien keskisaumankarhennetun paikkauksen jakeskisauman tiemerkinnänpäällä. Mittausjakson ajolin-jalla sivukitka vaihtelee erit-täin paljon. Alhaisen ja kor-kean kitkan alueiden vaihte-lu noudattaa tiemerkinnänkatkoviivojen ja niiden vä-lien pituuksien mukaistavaihtelua. Korkea kitkatasooli tiemerkintöjen katkovii-vojen välisillä paikkausmas-

san alueilla ja alhainen kit-kataso tiemerkintäviivojenkohdilla.

Päällysteen kitkatasonhallinta

Päällysteen kitka on ominai-suus, jonka tunnistaminen jaarviointi silmämääräisesti onvaikeaa. Paljain silmin voi-daan havaita mahdollisestiliukkailta näyttäviä päällys-tekohtia, mutta ei sitä täyttä-vätkö nämä kohdat liikenne-turvallisuuden tai rakenta-misasiakirjojen edellyttämätvaatimukset.

Uusi päällyste voi olla sa-teella liukas, mutta yleensänastarenkaat karkeuttavatpinnan seuraavana talvena.Sitä ennen mahdollisesti liu-kas pinta on kuitenkin lii-kenteen käytössä. Ajoradanpinnan kitka voi myös alen-tua ajan mittaan. Helteisinäkesäpäivinä ajoneuvojenpyörät voivat tasoittaa kuu-maa asfaltin pintaa tai paik-

kauskohtien karkeutuski-viainesrakeet voivat painuapäällysteeseen. Ajoratamer-kintöjen pinnassa on uutenalasihelmiä, jotka voivat ku-lua pois talvella tai painuatiemerkintämassaan kesällä.

Mahdollinen epävarmuuskitkan riittävyydestä voidaanpoistaa tekemällä kitkamit-tauksia luotettavalla tavallakäyttäen asfalttinormien mu-kaista mittausmenetelmää.Kitkamittauksin voidaan si-ten hallita väyläverkon kit-kaa ja ohjata sitä turvalliselletasolle.

Kitkamittauksia ei suin-kaan tarvitse tehdä kaikissapäällystyskohteissa. Huo-mion kiinnittäminen kitka-mittauksiin vaikuttaa toden-näköisesti myös rakennus-teknisiin ratkaisuihin siten,että väyläverkolle kehitetäänja valitaan myös kitkaomi-naisuudet huomioon ottaviaturvallisia, kestäviä mate-riaaleja ja kunnostus-menetelmiä.

174/2009

18 4/2009

I nfra-alalla on tiedostettujo pitkään ja laajasti tie-donsiirron ja -hallinnanmenetelmien merkitys

toimintaprosessien ja tuotta-vuuden parantamiseksi. Jo1990-luvun alkupuolella val-mistuneessa tiensuunnittelu-tiedon ATK-arkistointi-suosi-tuksessa tuotiin esille, kuin-ka alalle kehitetyn tiedon-siirtostandardin avulla vä-hennetään työmääriä ja kus-tannuksia, jotka aiheutuvattietojen muokkaamisesta erisuunnittelujärjestelmien vaa-timiin muotoihin.

Tuolloisen siirtostandardi-suosituksen mukaan tiedon-siirron lähtökohtana oli, ettätieto saatiin kirjoitettua ulosja sisään yksinkertaisista

tekstimuotoisista siirtotie-dostoista (ascii-muoto) erijärjestelmiin. Tiedon sisältökuvattiin nimeämällä siirto-tiedostot kuvaavalla tavallasisällön mukaan.

Kehitystyö on jatkunutSuomessa aktiivisesti ja2000-luvulla kuvattiin Teke-sin Infra-teknologiaohjel-massa tehdyssä esiselvityk-sessä edelleen tiedonsiirto-menetelmien kehitystarpeitaja mahdollisuuksia infra-hankkeissa.

Näiden selvitysten pohjal-ta Suomeen on laadittu niinkutsuttu Inframodel-tiedon-siirtostandardi infra-alansuunnittelutiedon siirtooneri suunnittelujärjestelmienvälille. Infra2010 kehittämis-

ohjelmassa on Inframodel-menetelmä nyt myös pilo-toitu todellisessa suunnitte-lu- ja rakennushankkeessa.

Mitä on XMLXML on lyhennetty sanoistaeXtensible Markup Langua-ge. Se on rakenteisten doku-menttien merkintäkieli, jokatoimii myös ns. metakielenä.XML:n avulla voidaan määri-tellä rakenteellisia merk-kauskieliä sekä kuvata tietoatiedosta. XML eroaa esimer-kiksi HTML (HyperText Mar-kup Language) kielestä si-ten, että XML:llä voidaanluoda HTML:n tapaisiamerkkauskieliä.

Rakenteisessa dokumen-tissa dokumentin rakenne-osat on merkattu siten, ettätieto on tunnistettavissa. Ra-kenteistaminen perustuu ra-kenneosien merkitsemiseen,jolloin tieto kirjoitetaan al-ku- ja lopputunnisteiden(tag) väliin.

Rakenteisuus lisää tiedonriippumattomuutta ja säily-vyyttä, koska ei tarvita eril-listä tiedostoa tai ohjelmaakertomaan, mistä tiedostaon kyse.

XML-dokumenttien voi-daan sanoa olevan tietova-rastoja, joita vastaavia toi-

minnallisuuksia löytyy myösesimerkiksi relaatiotietokan-noista. XML-dokumentit si-sältävät yhden tai useam-man elementin, jotka voivatsisältää attribuutteja, toisiaelementtejä tai tekstisisältöä.

XML-skeema taas määrit-telee XML-dokumentin ra-kenteen. Näin myös XML-dokumenteille määritelläänrakenne, tietotyypit ja käsit-telysäännöt, kuten tietova-rastoille yleensäkin.

Yhteenvetona voidaan sa-noa, että XML:n avulla voi-daan luoda sovellusriippu-mattomia tietoaineistoja, jol-loin voidaan vähentää sisäl-tövirheitä, helpottaa tiedonhakemista, parantaa sisällönmonikäyttöisyyttä ja paran-taa monikanavajulkaisemis-ta, automatisoida tiedon kä-sittelyvaiheita, helpottaa in-tegraatioita ja vähentää oh-jelmistoriippuvuutta.

Mitä ovat LandXML jaInframodel

LandXML:llä tarkoitetaanyleisesti kansainvälistä maa-rakentamisen ja -mittauksenalalle kehitettyä tiedonsiirto-standardia. Standardia yllä-pitää LandXML-organisaatio,joka on julkaissut infra-alaneri tietokokonaisuuksia var-

Tiedonsiirto – kelitiedotus

Inframodel -tiedonsiirronsuunnittelustakäytännön pilotointiinJohtaja Erkki Mäkinen ja kehityspäällikkö Juha KajanenTekla Oyj

Infra-alan tiedonhallinnan kehittämistyötä ontehty Suomessa pitkäjänteisesti useanvuosikymmenen ajan. Suomessa onkin saatutoteutettua eri suunnittelujärjestelmien väliseensuunnittelutiedon siirtämiseen kansainväliseenLandXML-standardiin perustuva ja sitä laajentavaInframodel-tiedonsiirtomenetelmä. Viimeisimpänävaiheena kehitystyössä on pilotoitu Inframodel-tiedonsiirtomenetelmä todellisessarakennuskohteessa.

4/2009

ten LandXML-skeeman yli200 elementille ja noin 160tietotyypille, joita infra-alantiedonsiirtodokumenttien tu-lee noudattaa ollakseenstandardin mukaisia.

LandXML-organisaatio onperustettu vuonna 2000 ja seon aatteellinen yhdistys, jon-ka toimintaa ohjaa alan toi-mijoista muodostettu kan-sainvälinen konsortio.LandXML:n skeemoista jayhdistyksestä löytyy tarkem-paa tietoa organisaation ko-tisivujen kautta osoitteestahttp://www.landXML.org .

Tekesin Infra-teknologia-ohjelmassa kehitettiin alanohjelmistotoimittajien yhteis-työnä Suomessa vuosina2003-2006 niin kutsuttu Inf-ramodel-tiedonsiirtomenetel-mä ja -formaatti kahdessaprojektissa (Inframodel, Inf-ramodel2). Niissä määritel-tiin ja dokumentoitiinLandXML:n käyttö tiedon-siirrossa sekä eräät skeemaalaajentavat Inframodel-ele-mentit erityisesti Suomessakäytetyille tiedoille. Projek-teissa toteutettiin myös oh-jelmistokohtaisesti prototyy-pit tiedonsiirron testaamisenmahdollistamiseksi käytössäolevien ohjelmistojen välillä.

Laajennettua Inframodeltiedonsiirtoformaattia on tar-koitus käyttää jatkossa maara-kennusalan suunnittelujärjes-telmien välisessä tiedonsiir-rossa. Suurimmat alalla toimi-vat suomalaiset ohjelmistota-lot ovat jo pääosin toteutta-neet Inframodel-formaatinkirjoitus- ja lukutoiminnalli-suudet järjestelmiinsä.

Inframodel-tiedonsiirto-menetelmäprojektit olivatkansainvälisestikin eräitämerkittävimmistä LandXML:n käyttöä laajentavia ja ke-hittäviä hankkeita. Muitavastaavia kansallisia kehitys-projekteja ei ole tiedossa.Inframodel-projektin doku-mentaatio on esitetty verk-kojulkaisuna, ja se löytyyosoitteestahttp://cic.vtt.fi/projects/inf-ramodel2/documentation/ .

LandXML-pohjainenInframodel-tiedonsiirto

Inframodel-hankkeissa onmääritelty, kehitetty ja testat-tu tiedonsiirtomenetelmää,joka mahdollistaa rajoitetunyhteistoiminnallisuudenyleisimpien Suomessa käy-tettyjen maarakennusalansuunnitteluohjelmistojen vä-lillä. Tiedonsiirtotoiminnalli-suutta on kehitetty ohjelmis-toihin siinä laajuudessa, ettätiedonsiirtomenetelmä jaLandXML-skeeman sopivuuson saatu testattua ohjelmis-tojen välillä ja toiminnalli-suus on nyt käytettävissäinfran suunnittelussa.

Julkinen LandXML-stan-dardi on laaja ja sen doku-mentaatio ei ole kaikiltaosilta tarkka. Inframodel-projektissa on perehdyttystandardiin ja sovellettu sitäsuomalaiseen käytäntöön.Tarvittavilta osin, kuitenkinLandXML-skeeman sallimis-sa puitteissa, LandXML-skeemaan on lisätty Infra-model-laajennuksia. Ilmanlaajennuksiakin toteutettumenetelmä mahdollistaaLandXML-pohjaisen tiedon-siirron kansainvälisesti myösmuiden LandXML:ää tuke-vien ohjelmien kanssa.

Inframodel-hankkeen ai-kana on tehty aktiivista kan-sainvälistä yhteistyötäLandXML-organisaationkanssa ja tehty työ on vai-kuttanut myös LandXML-standardin kehitykseen.Suomessa tuotettu Inframo-del-tiedonsiirron dokumen-taatio esittelee tehdyt raken-nelaajennukset ja tiedot niis-tä on toimitettu myösLandXML-organisaatiolle.

Yhteistyön myötä koti-mainen infrasuunnittelu voivaikuttaa myös tulevaisuu-dessa aktiivisesti LandXML-standardin kehitystyöhön.

Inframodel on avoin,kaikkien infra-alan toimijoi-den käytettävissä oleva me-netelmä ensisijaisesti liiken-neväylien suunnitelmatieto-jen siirtoon. Menetelmä pe-rustuu kansainväliseenLandXML-standardiin, josta

on toteutettu väyläsuunnitte-luun tarvittavat elementit jatietotyypit.

Skeemaa on lisäksi laajen-nettu Inframodel-elementeillätoteuttamalla 7 laajennusta,jotka todettiin tarpeellisiksiSuomessa tapahtuvaa käyttöävarten. Nämä laajennuksetliittyvät käytössä oleviin mit-tauskohteiden lajikoodausjär-jestelmiin, suunnitelmatietoi-hin, koneohjaustiedonsiir-toon, poikkileikkaustietoihinja vesihuollon kohteidenominaisuuksiin.

Kaikki rakennelaajennuk-set on toteutettu LandXML-standardin mukaisesti lisä-tietokenttinä. Inframodel si-sältää lisäksi laajan web-pohjaisen dokumentoinninLandXML:n käytöstä.

Kokonaisuutena Inframo-del-standardissa on toteutet-tuna taulukon 1 mukaisetinfran suunnittelua koskevatosat.

Kuvissa 1a. ja 1b. on esi-

tetty joitakin esimerkkejäInframodel-tiedonsiirron pe-riaatteista tien rakennemal-lin ja pintamallin sekä vesi-huollon rakenteiden (kaivo) osalta.

Standardoidun Inframo-del-pohjaisen tiedonsiirronetuna on avoimuus suunnit-telujärjestelmien välillä ver-rattuna järjestelmäkohtaistentiedonsiirtomenetelmienjäykkyyteen. Menetelmänlaajentaminen on helppoatarpeen vaatiessa, mutta laa-jennukset täytyy tehdä halli-tusti, jottei menetelmästä tu-le käyttöön useita erilaisiaversioita.

Tällaiseen standardiin pe-rustuva formalisoitu tiedon-siirtokäytäntö varmistaa näinmyös tiedon oikeellisuudenja helpottaa tiedonsiirronkäytettävyyttä. Näin paran-netaan ja helpotetaan myöstiedonsiirron käyttäjien ase-maa suunnittelu- ja rakenta-mistyössä.

19

SUUNNITELMAN YLEISTIEDOT- projekti, suunnitelma, ohjelmisto, yksiköt, koordinaattijärjestelmät

PERUSAINEISTO- maastomallin ja maaperämallin pinnat- pisteet ja viivat sekä näiden lajikoodaus- kolmiopinnat

LIIKENNEVÄYLÄT (TIE, RATA, KATU, VESIVÄYLÄ)- geometrialinjat- rakenne taiteviivoina pinnoittain ryhmiteltyinä sekä kolmiopintoina- mitoitusparametritietoa soveltuvin osin informaationa

VESIHUOLTOVERKOSTOT- kaivot (laitteet) ja putket ominaisuuksineen- rummut

POHJANVAHVISTUS, ALUESUUNNITTELU- voidaan soveltaa pintamaisten rakenteiden tiedon-siirtoon (maisemoinnit, vastapenkereet, massanvaihdot jne.)

POHJATUTKIMUKSET- Infra-formaatti (de facto Suomessa, ei kuuluLandXML:ään)

Taulukko 1. Inframodel-projekteissa toteutetut osat (Inframodel2-projektidokumentaatio, 2006)

20

Inframodel-tiedonsiirronpilotointi

Inframodel-standardi pilo-toitiin Infra2010 kehittämis-ohjelman puitteissa. Pilo-toinnissa testattiin Inframo-del-projektissa kehitettyätiedonsiirtomenetelmää to-dellisessa rakennushank-

keessa (ST-hanke: Valtatien18 parantaminen välillä Kiik-ku - Pultra, Seinäjoki) tar-jouspyynnön valmisteluvai-heesta edelleen rakennus-suunnitelman toimittami-seen.

Pilotoinnin aikana ei teh-ty enää muutoksia itse Infra-model-menetelmään, vaan

Inframodel-menetelmäkehi-tys ja skeematarkistuksetkatsottiin olevan osa tulevaaInframodel-ylläpitoa eivätkäne sisältyneet pilottiprojek-tiin.

Pilotointihankkeen tilaaji-na olivat Tiehallinto ja Rata-hallintokeskus sekä ohjel-mistotoimittajina Tekla Oyj,

4/2009

Tiedonsiirto – kelitiedotus

Kuva 1a. Esimerkkejä Inf-ramodel-tiedonsiirron peri-aatteista (Inframodel2-do-kumentaatio, 2006).

Sito Oy ja Vianova SystemsFinland Oy.

Tie- ja ratahankkeidenInframodel-pilotin suunnit-telukonsultit ja rakentajatolivat Destia, Pöyry Infra,Ramboll, Sito Oy ja Oy VR-Rata AB.

Tavoitteena oli testata Inf-ramodel-muodossa toimite-tun tiesuunnitelmatason läh-töaineiston käyttöä raken-nussuunnittelussa ja edel-leen rakennussuunnitelma-aineiston tuottamista ja siir-tämistä järjestelmästä toi-seen Inframodel-muodossa.Pilotointiin sisältyi menetel-mää pilotoivien suunnitteli-joiden kirjallinen raportointimenetelmän käyttökoke-muksista, hyödyistä ja kor-jausehdotuksista sekä ohjel-mistotoimittajien raportti for-maatin teknisistä kehitystar-peista ja edelleenkehittämi-sestä. Pilotointiprojektinsuunnittelu aloitettiin vuon-na 2006 ja hanke toteutettiinvuonna 2007.

Projektiin osallistuneetsuunnittelukonsultit rapor-

toivat kokemuksistaan mm.seuraavaa:

- Tiedostokoot ovat suu-ria ja tämä hankaloittaa ai-neistojen käsittelyä.

- Pelkkä Inframodel-tie-dosto ei riitä suunnittelijalle,tarvitaan lisäksi tekstiselosteaineiston sisällöstä.

- Yhtenäisen nimikkeis-tön ja lajiluokituksen puuteaiheuttaa Inframodelissakinrunsaasti selvitystyötä.

- Lähtöaineiston virheetovat Inframodelissa yhtä on-gelmallisia kuin perinteisis-säkin formaateissa.

- Putkiverkostojen tieto-jen siirto on huomattava pa-rannus aiempaan.

Ohjelmistotoimittajien ra-portti palautettujen raken-nus-suunnitelmien pohjaltasisälsi seuraavia havaintoja:

- Aineistot tulisi jakaa pie-nempiin kokonaisuuksiin.Tietojen jakamisesta ja tie-dostojen nimeämiskäytän-nöistä tulisi sopia tilaajien,suunnittelijoiden ja ohjel-mistotoimittajien kesken,jotta alalle saataisiin kehitet-

tyä yhtenäinen käytäntö- Yhtenäisen laji- ja ni-

mikkeistöluokituksen puuteaiheuttaa myös ohjelmisto-puolella runsaasti lisätyötä,myös tämän osalta tarvitaanyhteiset pelisäännöt.

- Pilotointi palveli hyvinmenetelmän testausta, ta-voitteet toteutuivat, muutos-ja kehitysehdotuksia kirjat-tiin runsaasti.

- Inframodel-menetelmänylläpito tulisi organisoida,jotta menetelmä pysyy ke-hittyvänä, käyttökelpoisenaja kehitysehdotukset tulisi-vat toteutettua.

Inframodel menetelmänylläpito

Tietojärjestelmiin tehdyt in-vestoinnit tulisi kyetä hyö-dyntämään tehokkaastimyös jatkossa. Koska tieto-tekniikka, käyttöjärjestelmätsekä -ympäristöt muuttuvatja yleiset tiedonsiirtoperustat(XML, LandXML) kehittyvät,tietojenkäsittely- ja tiedon-siirtomenetelmät ohjelmis-

toissa ja niiden välillä van-henevat nopeasti. Menetel-mien käytön myötä havai-taan usein muutos- ja lisätar-peita, koska työtavoissa ja -välineissä tapahtuu kehitys-tä. Tämän takia tulisi ainavarmistaa, että ohjelmistoja,formaatteja ja erilaisia raja-pintoja kehitetään ja ylläpi-detään jatkuvasti.

Myös Inframodel-formaa-tin ylläpito vaatii Suomessakaikkien eri toimijoiden -ohjelmistokehittäjien, suun-nittelijoiden, rakentajien jarakennuttajien - välistä jat-kuvaa yhteistä työtä mene-telmän kehittämiseen, yllä-pidon suunnitteluun ja hal-linnointiin sekä tekniseentoteuttamiseen ja testauk-seen sekä monipuoliseenkäyttöön liittyen.

214/2009

Kuva 1b. Esimerkkejä Inframodel-tiedonsiirron periaatteista (Inframodel2-dokumentaatio, 2006).

22

Tiehallinnonkelitiedotusprosessiuudistuu lähivuosina.Tavoitteena on tuottaaaiempaaluotettavampia jayhdenmukaisempiaennusteita tulevastaajokelistä autoilijoille.Tuottavuudenparantaminen on myösuudistuksen takana.

K elitiedotuksella tar-koitetaan tienkäyt-täjille annettavaatiedotusta vallitse-

vasta tai ennustetusta keli-olosuhteesta. Kelitiedotuk-sen perusteella tienkäyttäjätvoivat sovittaa matka-aikan-sa ja ajotapansa ajokelinmukaiseksi.

Tiehallinnon nykyisiä ke-litiedotuspalveluja ovat mm.Tiehallinnon internet-palve-luissa julkaistava kuudentunnin keliennuste pääteilleja maakuntatasolle, sekäteksti-tv:ssa julkaistava suur-

alue-ennuste. Lisäksi tiesää-asemien ja liikennekameroi-den tietoja julkaistaan Tie-hallinnon internet-sivuilla.

Nykyisistä kelitiedotus-palveluista on tunnetuin eriviranomaisten yhteistyönätuotettu Liikennesää-palve-lu. Liikennesään tuottami-seen osallistuu Tiehallinnonlisäksi Ilmatieteen laitos.Tiehallinto osallistuu Liiken-nesään laadintaan antamallakuuden tunnin keliennus-teen Liikennesään lähtötie-doksi. Liikennesää laaditaanneljä kertaa vuorokaudessa

ja siihen on koottu tiedottien pinnan keliolosuhtees-ta, ennustetusta säätilasta se-kä tiedot tielle tehtävästäkunnossapidosta. Liikenne-sään ennuste ulottuu seuraa-valle 24 tunnille ja se koskeevain pääteitä.

KelitiedottamisellamerkittäviäturvallisuusvaikutuksiaSuomalaisen tutkimuksen(Sihvola & Rämä 2008, Kul-jettajien käsityksiä kelistä ja

4/2009

Kelitiedottamisellasäästetään ihmishenkiäTiehallinto uudistaa kelitiedottamistaan

Teksti Tieinsinööri Petri Antola, Tiehallinto, Turun tiepiiriKuvat Tiehallinto

kelitiedotuksesta) mukaankelitiedotuksella arvioidaanolevan merkittävä liikenne-turvallisuutta parantava vai-kutus. Tutkimuksen mukaankelitiedotus saa noin viiden-neksen tienkäyttäjiä muutta-maan ajokäyttäytymistään,siirtämään matkalle lähtö-ään, valitsemaan toisen rei-tin tai varaamaan lisäaikaamatkalle. Keliennusteilla au-tetaan tienkäyttäjiä ennakoi-maan odotettavissa olevaamatka-aikaa ja ajo-olosuhtei-ta.

Ajokäyttäytymiseen pyri-tään vaikuttamaan matkanaikana annetulla ajantasai-sella kelitiedotuksella. Reaa-liaikaisen kelitiedotuksen to-dettiin yleisimmin vaikutta-van ajoetäisyyden kasvatta-miseen edellä ajavaan, tark-kaavaisuuden kohdistami-seen tienpintaan ja ajo-olo-suhteisiin sekä ohitustenvälttämiseen ja ajonopeudenlaskemiseen.

Uuteenkelitiedotusprosessiinhaetaan ostopalvelunaautomatiikkaa

Tiehallinto on selvittänytsyksyllä 2008 valmistunees-sa raportissa ‘’Kelitiedotus-prosessin uudistaminen’’Tiehallinnon omien kelitie-dotustuotteiden tuotanto-prosessia ja kartoittanut nii-den parannusmahdollisuuk-sia vuoteen 2011 mennessä.Selvityksen tavoitteena onollut kelitiedotuksen tuotan-toprosessin tehokkuudenkasvattaminen, uusien tek-nologioiden hyödyntäminensekä Tiehallinnon liikenne-keskuksen ja tienhoitoura-koitsijoiden työmäärän pie-nentäminen. Myöskin keli-tiedotuksen laatu pyritäänsäilyttämään vähintään ny-kytasoisena ja eri viran-omaistahojen toiminnallistavastuuta pyritään selkeyttä-mään kelitiedotuksen toteu-tuksessa.

Raportin tuloksena saatiinjoukko parannusehdotuksia,joista pääuudistus koskee

Tiehallinnon nykyistä kuu-den tunnin keliennustetta.Tavoitetilassa kuuden tun-nin keliennusteen tuottami-nen tullaan ostamaan koko-naan markkinaehtoisilta pal-veluntuottajilta. Tällöin en-nusteen laadinnan arvioi-daan tavoitteen mukaisestiosittain automatisoituvan jaennusteen tasalaatuisuudenparanevan.

Tiehallinnon liikennekes-kuksen rooli aiemmasta ke-liennusteen tuottajasta

muuttuu ennusteen seuraa-jaksi ja loppukäyttäjäksi, jol-loin liikennekeskus voi hyö-dyntää ennustetta omissatoiminnoissaan, kuten lii-kenteen tiedotuksessa jamuuttuvassa liikenteen oh-jauksessa.

KeliennusteestaTiejaksokeli-palvelu

Nykyisen kuuden tunnin ke-liennustepalvelun nimi tul-laan muuttamaan ja uutena

nimenä tullaan käyttämäänTiejaksokeli-palvelua.

Uusi nimi viittaa ennuste-palvelun luonteeseen, jossapäätiet on jaettu lyhyiksi tie-osuuksiksi eli hiloiksi. Jokai-selle hilalle laaditaan omalyhyen ajan keliennusteen-sa. Lisäksi jokaiselle hilalleannetaan tietoa tieosuudennykyisestä kelistä ja mahdol-lisista varoituksista.

Aikaisemmin vastaavaaautomaattisen säämallinpohjalta laadittua ennusta-

234/2009

Lähtötiedot

Tiejaksokeli-palvelu

Liikennesään tuottaminen

LiikennesääTiejaksokeli

Valvonta

Tiejaksotiedot, ennuste

24h ennuste,

varoituksia

Lähtötiedot

Tiejaksokeli-palvelu

Liikennesään tuottaminen

LiikennesääTiejaksokeli

Valvonta

Tiejaksotiedot, ennuste

24h ennuste,

varoituksia

Tiedonsiirto – kelitiedotus

Kuva 1.Yleiskuva nykyisestä kelitiedotusprosessista. Nykyisin tienkäyttäjille on tarjollauseita eri viranomaisvaroin tuotettuja keliennustetuotteita.

Kuva 2.Tiejaksokeli-palvelu hankitaan ostopalveluna.Tiehallinnon liikennekeskus seu-raa palvelun toimintaa ja sen tuottamia tietoja. Liikennekeskus voi hyödyntää palve-lua omassa toiminnassaan.

24

mista on kokeiltu valtatiellä8 välillä Turku-Pori toteute-tussa liukkausriskiennuste-kokeilussa. Siinä tieosuus olijaettu noin 20 km pituisiksihiloiksi, joille kullekin laa-dittiin oma 2-6 tunnin ke-liennusteensa. Valtatien 8liukkausriskiennustekokeiluon edelleen tuotannossa jase on nähtävillä Tiehallin-non internet-sivuilla(http://alk.tiehallinto.fi/alk/vt8//).

Uuden Tiejaksokeli-pal-velun määrittely tullaan te-kemään vuoden 2009 aika-na. Tiejaksokelin määrittely-projektissa tullaan arvioi-maan tienhoitotoimenpitei-den reaaliaikaisen tapahtu-matiedon hyödyntämismah-dollisuus ja sen vaikutusTiehallinnon tulevaan keli-tiedottamiseen.

Hankaluutena voi ollatienhoitotoimenpiteen todel-lisen ja arvioidun vaikutuk-sen eroavaisuus vallitsevaankeliolosuhteeseen. Tämänvuoksi myös muut keinot

tienhoitotoimenpiteiden vai-kutusten seurantaan tulisiarvioida, kuten esimerkiksitiesääasemiin ja liikenneka-meroihin perustuva kelinseuranta. Tällöin arvio kelis-tä ei perustuisi tehtyyn tien-hoitotoimenpiteeseen, vaantienhoitotoimenpiteestä joh-tuvaan todelliseen kelivai-kutukseen.

Uudistus selkeyttääkelitiedotuksen vastuita

Muita raportissa esitettyjätoimenpide-ehdotuksia ovatmm. tiesääasemien uusienanturityyppien hyödyntämi-nen keliennusteiden laatimi-sen lähtötietona sekä Tiehal-linnon tienhoitourakoitsijoi-den nykyisen tiedontuotta-misvelvoitteen vähentämi-nen keliennusteiden pohjak-si.

Kaiken kaikkiaan uudis-tuksen vaikutuksena julkis-rahoitteisesti tuotettujen ke-litiedotuspalveluiden määrähieman supistuu, mutta sa-

malla palveluiden jaottelutienkäyttäjille selkeytyy.Suurimmat vaikutukset saa-vutetaan kuitenkin henkilö-työn vähenemisessä.

Selvityksessä arvioitiin,että uusi ostopalveluna han-kittava Tiejaksokeli-palvelutulee vähentämään kelitie-dotusten laadintaan käytet-tyä työaikaa vuodessa Tie-hallinnon tienhoitourakoitsi-

joiden osalta noin 470 työ-päivää ja Tiehallinnon lii-kennekeskuksen osalta noin560 työpäivää.

Lisäksi kelitiedotteiden ta-salaatuisuus tulee parane-maan mahdollisen automaa-tion lisääntymisen myötä se-kä viranomaistoimijoidenvastuut kelitiedotusten laati-misprosessissa tulevat en-tisestään selkeytymään.

4/2009

M aastotyötä kehitettä-essä nähtiin par-haaksi malli, jossa

sekä hoito- että maastotehtä-vistä vastaa sama henkilö.Tehtävän sisällön muututtuamyös nimikkeet muutettiintiemestareista aluevastaavik-si.

Aluevastaavien tehtävänäon varmistaa alueellaan on-nistunut tienpitotehtävienhoito, tuoda viranomaispää-töksiin alueellista näkökul-maa sekä tehdä alueellistasidosryhmäyhteistyötä.

Maastotehtäviä tekee 58aluevastaavaa

Aluevastaava on alueensa

Tiehallinnon tiemestareista tuli aluevastaavia

paras tuntija, joka työskente-lee yhteistyössä muiden alu-eella toimivien Tiehallinnontoimijoiden ja palveluntuot-tajien kanssa.

Tiehallintoon on nimitet-ty yhteensä 58 aluevastaa-vaa. Aluevastaavan aluemuodostuu 1-4 hoidonurakka-alueesta. OsassaSuomea aluevastaavan teh-täväkokonaisuudesta muo-dostuu niin laaja, että onkatsottu järkevimmäksi ja-kaa tehtävät. Samalla alueel-la voi toimia kaksi aluevas-taavaa, joista toinen keskit-tyy enemmän hoidon tehtä-viin ja toinen viranomaispal-velutehtäviin.

Asiakaspalvelukeskus jaliikennekeskus hoitavatyhteydenotot

Asiakkaiden yhteydenotot,kuten erilaiset palautteet jakyselyt sekä ilmoitukset ties-tön kunnosta ja liikenteenongelmista, hoidetaan Tie-

hallinnossa keskitetystiasiakaspalvelukeskuksessaja liikennekeskuksessa. Näinasiakas saa aina yhteydenTiehallintoon, ja asia hoituuvälittömästi tai tieto välite-tään eteenpäin oikeille hen-kilöille.

Tiehallinto on organisoinut maastotyöt uudelleenparemman hoitotason ja asiakaspalvelunvarmistamiseksi. Asiakkaiden odotuksiinhalutaan vastata parhaalla mahdollisella tavalla.

Tiehallinnon asiakaspalvelukanavat ovat:

0200 2100 Tienkäyttäjän linjailmoitukset tiestön kunnosta ja liikenteen ongelmista (24 h/vrk)

0206 90300 asiakaspalvelu (ma-pe klo 9-16)asiakaspalvelu@tiehallinto.fi

0206 90301 kundservice (må-fre 9-16)kundservice@tiehallinto.fi

0206 90303 neuvonta yksityisteiden valtionavustuksissa(ma-pe klo 9-16)

254/2009

Kolumni

Vanhat murheenkryynit, epätasai-set kaivonkannet muistuttavat edel-leen olemassaolostaan taajamien ajo-radoilla lähes kaikkialla Suomessa.Olennaista eroa ei aiheuta tien tai ka-dun luokka, ei myöskään se, onkoväylä kaupungin tai kunnan vai tie-hallinnon hoidossa.

Havaintojeni mukaan kansitöyssyton perisuomalainen erikoisuus. Vas-taavaa epätasaisuutta ei tapaa Tallin-nassa eikä Tukholmassa, Keski-Euroo-pan pienistä tai suurista kaupungeistapuhumattakaan. Itäisen naapurimaanlukemattomat kadut sisältävät ta-saisuudenkin osalta täydellisen koko-elman laadun vaihtelua, mutta en us-ko, että meidän on sieltä asti täytynythakea mallia.

Kuinka paha haitta kansikuopan tainotkelman aiheuttama töyssäys on? Si-vuutan ihmisruumiin fysiologian jasen aistiman epämukavuuden asteikotja totean vain, että kyllä 2–3 sentti-metrin kuoppa jysäyttää bussimatkus-tajaa melkoisesti. Paljon syvempiäkintavataan. Yhden kaupunkibussimat-kan 50 kuoppaa tietää 50 jysäystä yh-

delle ihmiselle. Jos pääkadulla liikkuu300 bussivuoroa päivässä ja jokaisessahyvä joukko matkustajia, töyssykoke-muksia kertyy hurja lukumäärä – jokaainoa päivä.

Kulkuneuvo onkin olennainenpuoli asiassa, ei siksi, etteikö linja-au-toissakin olisi jousia ja iskunvaimenti-mia, vaan siksi, että linja-autot eivätvoi väistellä kaivonkohtia henkilöau-tojen tavoin. Syvimmät töyssyt sijaitse-vat reunatuen vieressä, joita henkilö-

autosta tuskin huomaakaan, muttabussimatkustajat kokevat ne sisuska-lujaan myöten. Bussikyydin tulisi kui-tenkin olla myös kaupungissa koh-tuullisen mukavaa.

Vaatimuksia ja ohjeita kaivonkan-sien tasaisuuden hyväksi on tehty lä-hes 40 vuotta (Katujen tasaisuusnor-mit ilmestyivät 1973). Kelluvat kannetlanseerattiin viimeistään 1980-luvunalkaessa. Uusimmat eli InfraRYL 2006-ohjekirjan vaatimukset ovat jo varsintiukat. Esimerkiksi kelluvan umpikan-siston poikkeama 3 metrin oikolau-dasta saisi olla enintään 5 millimetriäja reunatuen vieressäkin enintään 10mm. Jos tällaisia vaatimuksia myöskäytännössä noudatettaisiin, suoma-lainen katutekniikka kokisi huikeanparannuksen.

Alan toimintakulttuuri vaatisi teki-jöiltä samaa huolellisuutta ja tarkkuut-ta mitä asfaltin valmistuskin vaatii. Ra-kennuttajilta ja näiden valvojilta tarvi-taan ryhdistäytymistä ja aktivoitumistapinnan tasaisuusmittauksiin myös kai-vonkansien kohdalla. Onko jokaisel-la valvojalla edes oikolautaa muka-naan? Kannen kuoppa viisteineen taiilman niitä heilauttaa matkustajaa ihanyhtä paljon kuin samansuuruinentöyssy kadun muissa kohdissa.

Kesällä 2008 palasin läntisestä Suo-mesta pääkaupunkiseudulle ajamallaSomeron keskustan kautta. Pääkadus-sa oli jotakin kummallista. Kaivonkan-sia näkyi siellä täällä tavalliseen ta-paan, mutta yksikään niistä ei jysäyttä-nyt. Käännyttiin kadun päässä ympärija ajettiin uudestaan. Kun oikein haki,2–3 kannen kohtaa eli enintään jokakymmenes tuntui autossa, muut eivät.Tällaisia katuja lisää!

Seuraavan päivän yhteydenottokaupungin tekniseen johtajaan Han-nu Edeliin paljasti, että päällyste olikaksi vuotta vanha AB, tehty syyske-sällä 2006. Viemäröinti oli jo edellis-syksyn töitä, ja rakenteet kerkisivät tii-

vistymäänkin hyvin. Mutta päällystys-työn huolellisuutta kansien kohdissaei mikään muu seikka korvaa.

Suomessa löytyy automatkaajallemonenlaista nähtävää. Tasaista katuahaikaileva voi käydä ainakin Somerol-la. Onko liikaa toivoa, että näin yksin-kertainen kuntatekninen nähtävyysyleistyy vihdoin viimein jokaisen koti-taajamassakin.

Kirjoittaja, tekn. tri Eero Lehtipuuon tie- ja katutekniikan konsultti.Häntä askarruttaa mm. liikenne-väylien ja muun rakennetun ympäris-tön toiminnallinen ja esteettinen laa-tu.

Käykää Somerolla!

Eero Lehtipuu

Onko jokaisella valvojalla

edes oikolautaa mukanaan?

26 4/2009

K ohteessa/raken-nuksessa tulee ollatoimintaohjeet nä-kyvällä paikalla.

Tärkeä tieto on kohteenosoite ja ajo-ohjeet.

Tien nimikylttejä pitää ol-la riittävästi eivätkä ne saa

olla lumivallin, puuston, ok-sien tai muun näkemäesteentakana.

Mikäli kiinteistöön erka-nee tie osoitenimetyltä tieltä,niin tien liittymässä tulee ol-la kiinteistön osoitenumero.Ohjaava osoitenumerokilpi

Kiireellisen avun pääsyavuntarvitsijan luokseyksityistielläPalopäällikkö Markku MäkeläEtelä-Savon Pelastuslaitos

Kiireellisen avun saaminen ajoissa yksityistienvarteen edellyttää oikeita osoitetietoja, ajo-ohjeita, merkittyä reittiä, käyttökelpoista tietä jaoikeaa toimintatapaa hätäilmoitusta tehtäessä.

Heijastava osoitenumero kiinteistön liittymässä näkyy myös pimeällä.

Yksityistiet

4/2009

tulee olla jokaisessa tienhaa-rassa, jossa ilman ohjaustavoi ajaa harhaan. Tien le-veyden ja vapaan korkeu-den on oltava riittävät palo-autonkin kulkemiseen (ok-sat, puut, sillan kaiteet jne.).

Heijastava osoitenumerokiinteistön liittymässä näkyymyös pimeällä. On toivotta-vaa, että kiinteistön omista-jat tai tiekunnat hankkivatriittävästi tiennimikylttejä jaopastavia osoitenumerokil-piä. Näin pidetään huoltaomasta ja muiden turvalli-suudesta.

Tien kantavuusTien pitää kantaa raskaskinajoneuvo.

Pelastusajoneuvojen pai-noja• Ambulanssit: noin 3000 kg• Sammutus- ja pelastusau-tot: 16 000-18 000 kg• Säiliöautot: 25 000-27 000kg

Jos esimerkiksi sillan kan-tavuus on rajallinen, niin hä-täilmoituksen yhteydessä tu-lee asia painokkaasti kertoa.Mikäli osa pelastusajoneu-voista on jätettävä etäälle,niin kaluston kantamisen ta-kia tehokas apu viivästyy.Voi myös olla, että tällöintarkoituksenmukaisinta pe-lastuskalustoa ei voida on-nettomuuspaikalla käyttäälainkaan.

Tien esteetMikäli kulkureitti on suunni-teltu kävellen kuljettavaksitai tie ei ole ajoneuvojenkäytettävissä, niin se tuleehätäilmoitusta tehtäessä ker-toa.

Jos ajoneuvolla kulkemi-nen kiinteistölle on estettyesimerkiksi lukitulla puomil-la tai tekemättömillä lumi-töillä, niin esteet ja haitat vii-västyttävät merkittävästiavun nopeaa paikalle pää-syä.

Paikalla olevien tuleeavata puomin lukitus tai pe-lastushenkilöstö pyrkii luki-tuksen murtamaan. Esimer-

27

Kiinnitä toimin-taohjeet näky-välle paikalle.

SAIRASKOHTAUS / TAPATURMA- Selvitä mitä on tapahtunut ja varoita muita vaarasta- Onko potilas hereillä? Pidä hänet levossa- Hengittääkö potilas? Käännä hengittävä kylkiasentoon- Hälytä apua numerosta 112- Poista vieras esine hengitysteistä- Tuki verenvuoto- Elvytä, jos potilas ei hengitä, 2 / 30- Jäähdytä palovammaa- Opasta auttajat paikalle, kerro mitä on tapahtunut

TÄMÄN KIINTEISTÖN OSOITE ON:

TOIMINTAOHJEITA TULIPALON, MUUN ONNETTOMUUDEN TAI SAIRASKOHTAUKSEN TAPAHTUESSA

HÄTÄPUHELU

1. Soita numeroon 112 itse, jos voit2. Kerro mitä on tapahtunut3. Kerro tarkka osoite ja kunta4. Vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin5. Toimi annettujen ohjeiden mukaisesti6. Lopeta puhelu vasta saatuasi siihen

luvan7. Opasta auttajat paikalle8. Soita uudestaan

mikäli tilanne muuttuu

JOS HAVAITSET TULIPALON- Pelasta itsesi ja vaarassa olevat- Älä hengitä myrkyllisiä savukaasuja- Soita 112- Sammuta lähimmällä

alkusammuttimella- Katkaise virta palavasta

sähkölaitteesta- Rajoita paloa sulkemalla ovet ja

ikkunat- Katkaise ilmastointi- Opasta palokunta paikalle

28

kiksi ambulanssien raivaus-kalusto ei riitä vankan lukonmurtamiseen. Turvallisuus-,vastuu- ja käytettävyyssyistäjohtuen pelastustoimi ei otavastaan puomien avaimia

Toimiva naapuriapu kan-nattaa sopia mahdollisenonnettomuuden, muun va-hingon tai sairaskohtauksenvaralle.

Pääsy vesistön takanaolevaan kiinteistöön

Jos kiinteistö on saaressa taireitin varrella on sula vesis-töylitys myös talvella, niinhätäkeskukseen annettavis-sa osoitetiedoissa pitää ollalähin teitse saavutettava ve-neen laskupaikka ja sentarkka osoite (tien nimi jalaskupaikan osoitenumero).

Saaren nousupaikka tuleemerkitä näkyvillä merkkiva-loilla tai muilla selkeillämaamerkeillä. Tällöinkintoimiva naapuriapu voi ollaarvokas opastuksen ja kulje-tusavun antajana. Hakkaa-maton pöllipino tai iso näreopastemerkkinä on huono.

Talviaikana jäätiet ja nii-den käytettävyys tulee ottaahuomioon.

Lähteet: www.pelastustoimi.fiwww.espl.fi

4/2009

Jos kiinteistöön erkanee tie osoitenimetyltä tieltä, niinliittymässä tulee olla kiinteistön osoitenumero.

Kiinteistön osoitenumeron tuleeolla näkyvällä paikalla siten,että se näkyy myös pimeällä.

Tien nimikylttejä pitää ollariittävästi eivätkä ne saaolla näkemäesteen takana.

294/2009

Jos tie ei ole ajoneuvojen käytettävissä tai sillä on kanta-vuusrajoitus esim. sillalla, siitä tulee kertoa hätäilmoitus-ta tehtäessä.

Vuoden 2004 alussa yksittäisille kunnille aikaisemmin kuuluneet pelas-tustoimen tehtävät siirrettiin 22:n alueellisen pelastuslaitoksen hoidetta-vaksi. Kunnille jäi kuitenkin velvollisuus järjestää sammutusvesihuolto,yleisten väestönsuojien rakentaminen ja kunnan omien poikkeusolojenjohtokeskusten rakentaminen ja ylläpito. Ahvenanmaalla on pelastus-toimessa oma maakunnallinen lainsäädäntönsä.

Alueen pelastustoimen tehtäviin kuuluu:- ylläpitää pelastustoimen tehtäviä varten pelastustoimen järjestelmää- huolehtia pelastustoimen alaan kuuluvasta valistuksesta ja

neuvonnasta sekä toimia asiantuntijana pelastustointa koskevissa asioissa

- huolehtia pelastusviranomaisille kuuluvasta onnettomuuksien ehkäisystä ja vahinkojen rajoittamisesta sekä palotarkastuksista

- huolehtia pelastustoimintaan kuuluvista tehtävistä- huolehtia osaltaan väestönsuojeluun kuuluvista tehtävistä ja ylläpitää

niiden edellyttämää valmiutta- yhteensovittaa eri viranomaisten ja pelastustoimeen osallistuvien

muiden tahojen toimintaa- huolehtia osaltaan pelastustoimen henkilöstön kouluttamisesta.

Jos reitillä on vesistöylitys, hätäkeskukseen pitää il-moittaa lähin veneen laskupaikka.

30 4/2009

T ieverkon hallinnolli-nen luokitus jakaa tietja niiden tienpidostaseuraavat oikeudet ja

velvollisuudet tienpitäjille.Maanteiden tienpitäjä valtio,jonka tienpitoviranomaisenatoimii Tiehallinto. Kadut ovatkaupunkien ja kuntien ase-makaavoihin merkittyjä kul-kuväyliä, joista kaupungit jakunnat vastaavat. Muut kul-kuväylät ovat yksityisiä teitä,joista vastaavat niitä käyttävät.

Maanteitä muutetaanyksityisiksi teiksi - mistä on kysymys?Jukka Lehtinen, tieinsinööriTiehallinto, Keski-Suomen tiepiiri

Maantieverkkomme on syntynyt vähitellen pitkänajan kuluessa erilaisissa olosuhteissa. Alue- jaelinkeinorakenteen muutoksesta johtuenaikoinaan yleisen liikenteen kannalta merkittäviätieyhteyksiä on menettänyt yleisen luonteensa,eikä teiden hallinnollinen luokitus enää kaikiltaosin vastaa nykytilannetta. Kuitenkin maanteidenlakkauttamisia on tehty varsin vähän jayksittäistapauksittain.

Tien hallinnollinen luokkaei määräydy satunnaisesti,vaan perustuu tien merki-tykseen osana liikenne-verkkoa.

Tien merkitys määräätieluokan

Tien hallinnollinen luokkaei määräydy satunnaisesti,vaan se perustuu tien merki-tykseen osana liikenneverk-koa. Maantien ja yksityistienrajalla ollaan silloin, kunyleisen liikenteen palvelu-tehtävä muuttuu vain tienvaikutusalueen kiinteistöjenliikenteen palveluksi. Ylei-selle liikenteelle on tunnus-

4/2009

omaista esimerkiksi laaja jarajoittamaton käyttäjäpiiri.

Maantiet ja kadut ovat siisyhteiskunnan ylläpitämiäväyliä, joiden kustannuksetrahoitetaan verovaroin. Yk-sityistien tienpidosta taasvastaavat tiestä hyötyvät. Li-säksi valtio ja kunnat tuke-vat yksityistienpitoa avus-tuksin ja osin myös työnä.

2 000 kilometriämaanteitä yksityisteiksi

Maantielain mukaan maan-tieverkon laajuudesta päät-tää liikenne- ja viestintämi-nisteriö. Ministeriö on viime-vuosina patistellut maanteitähallinnoivaa Tiehallintoaselvittämään maantieverkonlaajuuden nykytilaa ja senkehittämistarpeita.

Selvitysten perusteellaTiehallinto on todennut, ettäensimmäisenä askeleenakohti tarkoituksenmukaistamaantieverkkoa tulisi noin 2 000 kilometriä nykyisiämaanteitä lakkauttaa jamuuttaa yksityisiksi teiksi.Suunnilleen tämän laajuisen

tiejoukon lakkauttaminen lä-hivuosina on asetettu myöstavoitteeksi tiepiireille. Tyy-pilliset lakkautettavat tietovat erittäin vähäliikenteisiäpistoteitä.

Käytännön toimet maatienlakkauttamisessa

Maantien lakkauttamiseksiTiehallinto laatii tiesuunni-telman, jonka hyväksyes-sään liikenne- ja viestintämi-nisteriö päättää maantienlakkauttamisesta.

Tiesuunnitelman laatimi-sen aikaan kaikille niille, joi-hin tiesuunnitelma saattaavaikuttaa, varataan mahdol-lisuus osallistua suunnitel-man valmisteluun, arvioidasuunnitelman vaikutuksia jalausua mielipiteensä asiasta.Käytännössä tämä tapahtuuesimerkiksi lakkauttamistakoskevassa tiedotustilaisuu-dessa.

Lakkauttamisen yhteydes-sä tie jää sen liikennettä tyy-dyttävään kuntoon, maan-tien tiealue lakkaa ja se liite-tään viereisiin kiinteistöihin.

Koska lakkautettavaa maan-tietä tarvitaan edelleen tie-tarkoituksiin, muodostetaanyksityistielle rasitteet ja tar-peen vaatiessa perustetaanyksityistiekunta. Kiinteistö-tekniset toimenpiteet tekeeMaanmittauslaitos ja Tiehal-linto maksaa tästä aiheutu-neet kustannukset.

Maantien lakkauttamienei ole kannanotto tientarpeellisuudestaMaantien lakkauttaminen ontoimenpide, joka kerää kan-nattajia vain poikkeusta-pauksissa. Erityisesti tietävakituisesti käyttävät ovattoimenpidettä vastaan. Lau-sunnonantajana olevillakunnalla, maakuntaliitolla jaalueellisella ympäristökes-kuksella ei pääsääntöisestiole ollut huomautettavaatien lakkauttamisesta tai Tie-hallinnon sille esittämistäperusteluista. Tämä osoittaa,että arvioitaessa kysymystälaajemmin kuin yksittäistenkiinteistön omistajien taimuutoin tietä vakituisesti

31

Kuva

: Lii

si Vä

häta

lo

Yksityistiet

käyttävien näkökulmasta,tehdyt lakkauttamistoimen-piteet koetaan perustelluiksija tarkoituksenmukaisiksi.

Maantien lakkauttamisenyhteydessä valtiota syyte-tään kustannusten siirtämi-sestä yksityisen tienpitäjänvastuulle. Kustannusten siir-tymistä ei käy kieltäminen,mutta useimmissa tapauksis-sa valtio on perusteetta huo-lehtinut yksityistieluontoi-sesta tiestä useiden vuosienajan. Voidaankin sanoa, ettämuihin yksityistienpitäjiinnähden uuden muodostetta-van tiekunnan osakkaat ovatolleet etuoikeutetussa ase-massa.

Tietoa maanteiden muut-tamisesta yksityiseksi tieksilöytyy myös Tiehallinnon in-ternet-sivuilta osoitteesta:www.tiehallinto.fi/maan-tie_yksityistieksi tai kulke-malla etusivulta (www.tie-hallinto.fi) polkua: Etusivu >Tietoa tienkäyttäjille > Tie-toa teistä ja liikenteestä >Tieverkko > Maantien muut-taminen yksityiseksi tieksi

Kelirikko vaivaa soratei-den ohella vähäliiken-teisiä päällystettyjä tei-

tä. Osalle kelirikkoista ties-töä joudutaan asettamaanpainorajoituksia. Teidenvaurioitumista vähennetäänrajoittamalla raskasta liiken-nettä. Näin myös turvataankulkukelpoiset tiet välttä-mättömille kuljetuksille, ku-ten esimerkiksi hälytysajo-neuvoille, reittiliikenteenlinja-autoille ja maidon sekä

teuraseläinten kuljetuksille. Painorajoituksia on keväi-

sin ollut viime vuosina noin600–1 400 km. Edellinen ke-lirikkokevät oli tämän vuosi-tuhannen pahin. Silloin pai-norajoituksia jouduttiin aset-tamaan 2 360 kilometrille.

Kevään säistä riippuenkelirikosta voi pahimmillaantulla melko vaikea. Vaikkakevät olisi tavanomainenkin,painorajoituksia tulee yli 1 000 tiekilometrille.

Yöpakkaset sekä aurin-koiset ja tuuliset päivät hel-pottavat kelirikkoa huomat-tavasti; runsaat kevätsateetja nopea roudan sulaminensen sijaan vaikeuttavat tilan-netta. Painorajoituksia voi-daan joutua asettamaan en-nustettua enemmän, etenkinjos raskaita ajoneuvoja kul-kee poikkeuksellisen paljon.

Vähemmän kelirikko-ongelmia tulevaisuudessa

Eduskunta päätti viimevuonna turvata puuhuoltoavähentämällä kelirikko- japainorajoitusuhkaa vuosina2008–2012 yhteensä 137 mil-joonan euron rahoituksella.Tästä rahoituksesta kohdis-tuu sorateille 80 miljoonaaeuroa.

Tänä vuonna korjataan 40miljoonalla eurolla kelirikos-ta kärsiviä tienkohtia noin

400 kilometriä kaikkiaannoin 2 300 kilometrillä tie-verkkoa sekä 20 siltaa. Ra-hoituksen tarkoituksena onvahvistaa vähäliikenteistätieverkkoa, jotta puutavara-kuljetuksia haittaavia paino-rajoituksia tarvittaisiin aiem-paa vähemmän. Tiepiiritovat neuvotelleet rahoituk-sen kohdistamisesta metsä-sektorin edustajien kanssa jatältä pohjalta valinneet kor-jauskohteet.

Vaikka korjaukset teh-däänkin puukuljetusten nä-kökulmasta, ne hyödyttävätkaikkia soratiestöllä liikku-via.

Tietoa painorajoitusuhanalaisista teistä ja keväänedistyessä voimassa olevistapainorajoituksista saa osoit-teesta:www.tiehallinto.fi/painora-joitukset.

Luvassa keskivaikea kelirikkokevätKevääksi on odotettavissa keskivaikea kelirikko.Pahiten sen arvioidaan haittaavan kuljetuksiaKeski-Suomen, Savo-Karjalan, Vaasan jaHämeen tiepiireissä. Raskaat kuljetukset onkinsyytä pyrkiä hoitamaan ennen kelirikkokaudenalkamista. Vähentääkseen tulevien vuosienongelmia Tiehallinto korjaa tänä vuonnakelirikkoisia sorateitä tuntuvasti aiempia vuosiaenemmän.

32 4/2009

P äivän ohjelma sisälsituttuun tapaan luen-toja ajankohtaisistaaiheista. Tieyhdis-

tyksen omien yksityistie-asiantuntijoiden Elina Kas-teenpohjan ja JaakkoRahjan lisäksi ääneen pää-sivät paikalliset palo- ja pe-lastuslaitoksen, metsäkes-

kuksen ja tiepiirin edustajat.Luennot olivat vuorovaikut-teisia, sillä aktiivinen kuuli-jakunta esitti runsaasti kysy-myksiä. Päivän lopuksi olilisäksi varattu aikaa varsinai-selle kyselytunnille.

Vaikka ohjelma kulki ku-takuinkin samojen nuottienmukaan kaikilla paikkakun-

nilla, niin alueelliset erot tu-livat hyvin esiin esitelmöitsi-jöille esitetyistä kysymyksis-tä: Itä-Suomessa puuhuolto-kysymykset olivat selkeästiesillä ja esimerkiksi Pohjan-

maalla taas maatalouteenliittyvät asiat laidasta laitaan.

Päivää rytmittivät kahvi-ja lounastauot, joiden aikanaosanottajat saattoivat tutus-tua alan tuotteita ja palvelu-

Alueelliset Ykkokosivat jälleen

Teksti ja kuvat Elina Kasteenpohja ja Liisi Vähätalo

Suomen Tieyhdistys järjestää joka toinen vuosiAlueelliset Yksityistiepäivät. Tänä vuonnatapahtuma kiersi helmi-maaliskuussa 15:llapaikkakunnalla eri puolilla Suomea. Tilaisuuksiin osallistui yhteensä noin 2 400henkilöä. Osanottajamäärä vaihtelipaikkakunnittain noin 70:stä läheskolmeensataan.

Lappeenrannassa Maasotakoulun Kapteeni-rakennuksenedessä ei voinut erehtyä päivän teemasta.

Näyttelyssä sai tuntumaa tuotteisiin konkreetti-sesti.

Elina Kasteenpohjan juttusilla riitti kävijöitä.

4/2009 33

sityistiepäivät n runsaasti väkeä

Toimitusjohtaja Jaakko Rahja esitelmöi Ylivieskassa.

Palo- ja pelastustoimen edustaja Kari Leino puhuiMynämäellä.

Mynämäellä Mietoisten maamiesseuran emänniltä eisoppa loppunut kesken.

Osanottajat asettumassa paikoilleen kuulemaan tieyksi-köistä ja käyttömaksuista Lappeenrannassa.

Firmojen edustajat ehtivät yleensä ensin soppajonoon(ehtiäkseen sitten esittelytehtäviin). Ruokaa ottamassa

Jita Oy:n, Road Consulting:in ja ViaPipen esittelijät.

34

ja tarjoavien yritysten näytte-lyyn, kerätä materiaalia jakysellä yritysten asiantunti-joilta.

Kiertueen alusta loppuunläpikäyneet ja pääluennoin-tivastuun kantaneet Tieyh-distyksen toimitusjohtaja jayksityistieasiantuntijat pitä-vät kiertueen vetämistä hy-vin antoisana työnä - vaik-kakin hyvää kuntoa vaativa-na.

- Kierroksen aikana pää-see tutustumaan paikallisiinoloihin ja voi tavata tieasioi-den parissa työskenteleviäsilmästä silmään. Samalla onmukava pohtia tiekunnanihmisten kanssa sopivia rat-kaisuja kiperiin tilanteisiin,Elina Kasteenpohja sanoo.

- Matkan aikana tulivatmonet paikalliset toimijat tu-tuiksi: muiden muassatieisännöitsijät sekä palo- japelastustoimen edustajat.Paikallinen asioiden tunte-mus on erittäin tärkeää!

Seuraavan kerran Alueel-liset Yksityistiepäivät järjes-tetään alkuvuodesta 2011.Nähdään siellä!

4/2009

Tieyhdistyksen kirjoja Tampereella myivät toimistosihtee-ri Tarja Flander ja tiedotustoimittaja Kyösti Aalto.

Polvijärven kunnan rakennustarkastaja

Olli Karttunen on myös tielautakunnan sihteeri ja

kertoi osallistuvansa päiville viidettä kertaa.

Hän pitää päiviä hyödyllisinä, sillä esiin

tulee uusia näkökantoja ja aina on paikallaanmyös kerrata asioita.

Luennot ja keskustelut olivat hänen

mielestään hyviä.

Salon tilaisuudessa oli jo vähän ahdastakin.

Alueelliset Yksityistiepäivät ...

Tauoilla oli tilaisuus tutustua näyttelyyn ja kerätä mate-riaalia tulevia tarpeita varten. Kuva Mikkelistä.

4/2009 35

Y ksityistielain 2 §:nperusteella kiin-teistön omistajanveroiseksi katso-

taan haltija, jolla on pysyvätai elinaikainen tai muutenmääräämättömän ajan jatku-va oikeus hallita kiinteistöä.Tyypillisimmin tällainen ti-lanne syntyy, kun leski pi-dättää perintökaaren mukai-sen oikeuden hallita asuin-kiinteistöä. Kiinteistön kau-pan yhteydessä myyjä voipidättää itselleen elinikäisenhallintaoikeuden ns. syytin-gin tai kiinteistöeläkkeenkiinteistöön. Hallintaoikeusvoi perustua myös testa-menttiin. Määräaikainenvuokrasopimus ei oikeuta

eikä velvoita tiekunnan jäse-nyyteen.

Mitä haltija on oikeutettutekemään

Hallintaoikeus on henkilö-kohtainen eikä haltijalla sitenole oikeutta luovuttaa kiin-teistön tai sen osan omistus-oikeutta tai pysyvää hallinta-oikeutta toiselle henkilölle.Haltija ei myöskään voi päät-tää asioista, jotka muuttavatkiinteistön ulottuvuutta. Toi-saalta omistajakaan ei saaluovuttaa kiinteistöä tai senosaa ilmoittamatta ostajallekaupan kohdetta rasittavastahallintaoikeudesta.

Kiinteistö käsittää siihen

kuuluvan alueen, osuudetyhteisiin alueisiin ja yhteisiinerityisiin etuuksiin sekä kiin-teistölle kuuluvat rasiteoikeu-det ja yksityiset erityiset etuu-det (Kiinteistönmuodostamis-laki 12.4.1995/554 2 § 1.mom). Maantielain 21 §:n jayksityistielain 16 § 2. momen-tin perusteella haltijalla olisioikeus antaa suostumus sekämaantietä että yksityistietätarvittavaa tien oikaisemista,levittämistä tai muuta paran-tamista varten. Suhtaudummetähän kuitenkin varaukselli-sesti, sillä tiukasti tulkitensäännökset loukkaavat pe-rustuslaissa taattua omistusoi-keuden suojaa. Varminta onvaatia kaikkiin kiinteistöäkoskeviin luovutustoimiin se-kä omistajan että haltijansuostumus.

Kuinka tiekunnassatoimitaan

Tiekunta toimii pääasiassakiinteistön lainhuutorekiste-riin merkityn omistajansuuntaan. Kiinteistön halti-

jan tulee itse ilmoittaa tie-kunnalle, mikäli hän onomistajaan verrattavissa ole-va taho. Tämän lisäksi halti-jan on esitettävä asiakirja, jo-hon hallintaoikeus perustuu.Tällainen asiakirja voi ollasiis perunkirja, testamenttitai kiinteistön kauppakirja.

Tiekunnan kokouksessahaltijakin voi edustaa kiin-teistöä. Mikäli kiinteistölläon useampi omistaja tai hal-tija, on suositeltavaa vaatiapoissaolevilta valtakirja. Joskokouksessa on useampiomistaja tai haltija, heidänon äänestettävä yksimieli-sesti, sillä kiinteistön ääni-määrää ei voida jakaa. Valta-kirjaa ei vakiintuneen käy-tännön mukaisesti yleensätarvita aviopuolisoilta.

Haltija merkitään omista-jan paikalle tiekunnan osa-kas- ja maksuunpanoluette-loon yms. ja hänelle määrä-tään tiestä saadun hyödynperusteella tieyksiköt jamaksut.

Kiinteistön haltijanasemaRisto Tuori, Elina Kasteenpohja

Alueellisilla Yksityistiepäivillä 2009 nousi esiinkiperä kysymys koskien sitä, kumpi edustaakiinteistöä tiekunnan kokouksessa: kiinteistönhaltija vai omistaja? Koska asia ei ole täysinyksiselitteinen, sitä on syytä käydä hieman tarkemmin läpi.

Heikki Tabell / Kuvaario

Tiekunnan kokouksessa haltijakinvoi edustaa kiinteistöä.

Yksityistiet

36 4/2009

Yksityistietolaari

Alueellisilla Yksityistiepäivil-lä tuli paljon kysymyksiä,jotka useimmiten liittyivätyksiköintiin ja kokousme-nettelyyn. Joukkoon sattuimuutamia todella kiperiä taihieman erikoisempiakin ta-pauksia. Käyn niitä nyt tässäläpi.

Tieosakkaan tonttisijaitsee alueella, johonon vahvistettu ranta-asemakaava. Tontinkaavan mukainenkäyttötarkoitus on loma-asutus. Onko kaavanmukainen käyttötarkoitusotettava huomioonyksiköinnissä?

Yksityistielain 23 §:n mu-kaan tienpitovelvollisuus ontieosakkaiden kesken jaetta-va sen hyödyn mukaan, mi-kä tietä saadaan. Käytännös-sä tiestä saatavaa hyötyä mi-tataan tien käytön perusteel-la. Tältä pohjalta kaavanmukaisella käyttötarkoituk-sella ei ole merkitystä tieyk-siköinnin suhteen.

Mikäli yksiköintiä tehdes-sä ei ole käytettävissä osak-kaan itsensä ilmoittamia tienkäyttömääriä tai liikennettä,

hoitokunta voi toki käyttäätällaista ranta-asemakaavaahyödyksi painolukua arvioi-taessa. Tieosakkaan velvolli-suus on ilmoittaa hoitokun-nalle, mikäli tieyksiköt eivätvastaa todellista liikennettä.

Tässä tapauksessa tie-osakkaalle voidaan määrätäyksiköt vaikka pysyvän asu-tuksen mukaan, jos se on to-dellinen kiinteistön käyttö-tarkoitus.

Kuntaliitoksien myötäuuden kunnan tiennimiäon jouduttu muuttamaan.Ovatko samannimiset tietnyt samaa tiekuntaa?Kuka laittaa uudettienviitat?Kuntien rajoilla saattaa tullatilanteita, jossa vanhan kun-nanrajan ylittävä tie saa ko-ko pituudeltaan saman ni-men. Tämä ei kuitenkaantarkoita sitä, että tiekunnatyhdistetään samalla! Saman-nimisen tien tienpidosta voivastata useampikin tiekunta.

Kuten arvata saattaa, tästäseuraa useita käytännön on-gelmia. Usein tällaisissa ti-lanteissa onkin järkevää yh-distää tiekunnat. Edellytyk-senä on, että kunnossapito-

taso on sama ja yhdistämi-sen johdosta tienosien tiera-situs ei saa kasvaa. Tiekun-tien yhdistäminen tapahtuujoko kunnan tielautakunnantai maanmittaustoimiston te-kemässä toimituksessa.

Uusien tienviittojen asen-tamisesta vastaa kunnan tek-ninen toimi. Kannattaa huo-mata, että jotkut kulkijatsaattavat vedota siihen, ettäeivät tiedä tien olevan yksi-tyistie ja siten kieltäytyvätkäyttömaksun maksamises-ta. Kannattaa siis harkita jos-ko nimikyltin lisäksi pide-tään vielä se mustapohjai-nen yksityistien viitta.

Eräs maanomistaja kulkeetraktorilla suoraanyksiköitävän tien yli.Yksiköidäänkö yksityistienylitys?

Mikäli yksiköitävälle tielle eiaiheudu erityistä kunnossa-pitorasitusta ylityksen joh-dosta, ei varmaan kannatayksiköidä.

Jos tien ylitys tapahtuuliikenteellisesti hankalassakohdassa ja ylityksen takiajoudutaan esim. raivaamaanvesakoita tai jopa asenta-maan liikennemerkkejä, niin

AlueellisetYksityistiepäivät2009 – kiperiäkysymyksiä

Tällä palstalla Suomen Tieyhdistyksen yksityistie-asiantuntija Elina Kasteenpohja käsittelee vastaan tulleita yksityistieasioihin liittyviä kysymyksiä.

Elina Kasteenpohja

silloin tilanne on toki toi-nen.

Tieosakas on vuokrannutpeltoja tienvaikutusalueenulkopuolelta. Pitääkötämä huomioidayksiköinnissä?

Tieosakkaan liikenne tienulkopuolella oleville vilje-lyksille otetaan huomioonyksiköinnissä viljelmän sisäi-senä liikenteenä (SLV).

Ulkoista liikennettä (ULV)määrätään riippuen siitä, mi-ten siementen ja lannoittei-den tuonti sekä tuotetun vil-jan tms. vienti on järjestetty.Jos vuokrapelloille tarkoitet-tu siemenvilja ja lannoitteetmenevät suoraan pellolle,eivätkä kierrä yksiköitäväntien kautta, ulkoista liiken-nettä ei synny. Jos siemen-vilja ajatetaan talouskeskuk-sen kautta, SLV:n lisäksi tu-lee siis ULV:tä. Vastaavasti,jos tuotettu vilja tai perunaviedään suoraan pelloltamuualle kuivuriin tai suo-raan markkinoille, ULV:tä eitule. Jos tuotteet, lähinnä vil-ja, tuodaan talouskeskuksenkuivuriin ja siiloon, sillointulee ULV:tä.

374/2009

Näin siis teoriassa. Käy-tännössä asioiden selvittelyvoi olla hyvinkin hankalaa,joten sopimalla voidaan asiasaada helpommin järjestet-tyä.

Miten yksiköidään kunmaanomistaja onvuokrannut peltonsaulkopuoliselle?

Ulkopuolisen vuokraajanosalta pelloille tulee varmas-tikin viljelmän sisäistä liiken-nettä (SLV) ja ulkoista liiken-nettä (ULV). Yksiköinti ta-pahtuu normaalisti tuotanto-suunnan, pinta-alan ja käy-tetyn matkan perusteella.

Vuokralaisen viljelyliiken-teen yksiköt määrätään pää-sääntöisesti peltojen omista-jalle, joka voi sitten sisällyt-tää tiemaksut pellon vuokra-hintaan tai muuten sopiavuokralaisen kanssa mak-suista. Mikäli kyseessä onpitkäaikainen vuokrasopi-mus ja siinä on mainittuvuokralaisen vastaavan tie-maksuista, lasku osoitetaansitten hänelle. Yksityistielain10 §:n perusteella vuokralai-nen voidaan ottaa myöselinkeinon harjoittajana tie-osakkaaksi.

Sisältääkö kiinteistöverotiemaksun?

Vuodesta 1993 lähtien kun-nat ovat perineet kiinteis-tönomistajilta katumaksunsijaan kiinteistöveroa. Kiin-teistövero on kiinteistön ar-von perusteella kunnallevuosittain suoritettava vero.Verosta on säädetty kiinteis-töverolaissa (20.7.1992/654).Kiinteistövero koskee kaik-kia kiinteistöjä lukuun otta-matta metsiä ja maatalous-maita.

Kiinteistöveron taustasta– katumaksusta – johtuenmonilla saattaa olla harhakä-sitys, että kyseinen vero si-

sältäisi yksityistien varrellaasuvien osalta myös tiemak-sun. Näin ei kuitenkaan ole.Kunnalle maksettavan kiin-teistöveron lisäksi tiekuntakerää tien kunnossapitoa japerusparannusta varten tar-vittavat varat tiemaksuina.Tiemaksun suuruus määräy-tyy sen mukaan, mikä ontien kunnossapitotaso ym.sekä mitä perusparannus-hankkeita on tehty tai suun-nitellaan tehtäväksi. Eli tie-maksu on aina tiekuntakoh-tainen.

Kiinteistöverosta tuleekunnalle tuloja, joita se sit-ten voi halutessaan ohjatatiekunnille kunnossapito-avusten muodossa.

Miten menetellään, kunpankki on perinyttiekunnalta lähdeveroauseamman vuoden ajan?

Tiekunta on tuloverolain(30.12.1992/1535) 5 §:n mu-kainen yhteisetuus, jonka eitarvitse maksaa lähdeveroa.Tiekunta voi tarvita pankkiavarten todistuksen siitä, ettäon tiekunta. Tällaisen todis-tuksen saa, riippuen siitämissä yhteydessä tiekuntaon perustettu, joko maan-mittaustoimistosta tai kun-nasta.

Jos tiekunta ei ole asiaahoksannut ja pankki on pe-rinyt lähdeveroa, tiekuntasaa liikaa suoritetun määränhakemuksesta takaisin lää-ninverovirastolta. Hakemuslääninverovirastolle on teh-tävä veron suorittamista lä-hinnä seuraavien viiden ka-lenterivuoden aikana. (Lakikorkotulon lähdeverosta28.12.1990/1341, 14 § 2. mo-mentti)

Sisältyykö kantojen jaoksien poisvienti metsänkokonaisliikenteenpainolukuun?

Maanmittauslaitoksen ”Käsi-kirja yksityisteiden tienpi-don osittelusta” uudistettiinvuonna 1995 ja samalla las-kettiin metsän liikenteelleuudet painoluvut. Kyseisetpainoluvut perustuvat sil-loisiin metsänkorjuumene-telmiin ja metsänhoidollisiintöihin. Vuosien varrella kir-jasen muita painolukuja ontarkistettu, mutta metsänosalta tällaista ei ole tehty.

Metsän kokonaisliikenne(ML) sisältää siis metsän ul-koisen (ULM) ja sisäisen lii-kenteen (SLM). Ulkoinen lii-kenne on puhtaasti puutava-ran kuljetuksista aiheutuvaaliikennettä. Metsätöihin elimetsän sisäiseen liikentee-seen katsotaan kuuluvanmm. taimikon hoito, metsänlannoitus, metsäojitus, työ-ajot, tarvikkeiden ja kalus-ton kuljetus sekä valvonta jahuoltoajot.

Kyseisiin painolukuihin eisiis sisälly kantojen ja oksienpoisvienti vaan ne pitää yk-siköidä erikseen erityislii-kenteenä tai ottaa muulla ta-valla ottaa huomioon, esim.korottamalla harkinnanva-raisesti metsän perus-painolukua.

Kunta onsäästötoimissaanlopettanut tielautakunnanja ilmoittaa, ettätoimituspuolen hoitaamaanmittaustoimisto javalitukset tulee lähettäänaapurikuntaan. Voikokunta tehdä näin?

Yksityistielain 53 §:n mukaankunnan tielautakunnalle kuu-luu kyseisessä laissa määrätyttehtävät. Kunta päättää hal-

lintonsa järjestämisestä kunta-laissa (17.3. 1995/365) sääde-tyllä tavalla. Hallinnon järjes-tämiseksi valtuusto hyväksyytarpeelliset johtosäännöt, jois-sa määrätään kunnan eri vi-ranomaisista sekä niiden toi-minnasta, toimivallan jaostaja tehtävistä. Näin ollen kun-nasta riippuen tielautakuntavoi toimia esim. teknisen lau-takunnan alaisena.

Jos kunnan viranomainenon tehnyt tällaisen päätök-sen, kuntalaisella on oikeustehdä kirjallinen oikaisuvaati-mus. Oikaisuvaatimuksensaa tehdä asianosainen eli se,johon päätös on kohdistettutai jonka oikeuteen, velvolli-suuteen tai etuun päätös vä-littömästi vaikuttaa. Oikaisu-vaatimuksen tekijän pitää ol-la kunnan jäsen.

Oikaisuvaatimus on toimi-tettava päätöksen tehneelleelimelle ennen viraston auki-oloajan päättymistä viimeis-tään neljäntenätoista (14)päivänä päätöksen tiedoksi-saannista lukien tiedoksi-saantipäivää lukuun ottamat-ta. Oikaisuvaatimus on kun-nallisvalituksen pakollinenesivaihe.

Oikaisuvaatimuksen joh-dosta annettuun päätökseenvoi tehdä kunnallisvalituk-sen. Valituksen voi tehdävain oikaisuvaatimuksen te-kijä. Jos päätös on oikaisu-vaatimuksen johdosta muut-tunut, saa päätökseen hakeamuutosta kunnallisvalituksinmyös muut asianosaiset. Vali-tuksen saa tehdä sillä perus-teella, että päätös on synty-nyt virheellisessä järjestyk-sessä, päätöksen tehnyt vi-ranomainen on ylittänyt toi-mivaltansa tai päätös onmuuten lainvastainen.

Kunnallisvalitus on tehtä-vä 30 päivän kuluessa pää-töksen tiedoksisaannista kir-jallisella valituksella lähim-mälle hallinto-oikeudelle.

Lisää asiasta: www.kunnat.net

38 4/2009

Yhdyskuntatekniikka (YT09) -näyttelyn yhteydessä

Kunnosta on kysymys-seminaari teiden, katujen ja kiinteistöalueiden kunnossapidosta

Tampereen Messu- ja Urheilukeskus (Tähtien Sali)27.-28.5.2009

OhjelmaKe 27.5.2009

11.30 Ilmoittautuminen12.00 Lounas13.00 Avaussanat: ”Kunnosta on kysymys”

Jaakko Rahja, Suomen TieyhdistysPäivän puheenjohtaja Jaakko Rahja

13.15 Hoitourakointi - riskit ja niiden hallinta● Pasi Patrikainen, Tiehallinto● Timo Paavilainen, YIT Rakennus Oy

14.15 Liikenneympäristönkin kunnosta on kysymysLiikennemerkkien kunto on ympäristö- ja turvallisuustekijä● Matti Hasu, Suomen 3M OyGraffitit - liikenneympäristön kaunistus vai ympäristöhaitta?● Kauko Nygren/Kauko Haantie, HKR

15.15 Iltapäiväkahvi15.45 Onko kunnossapito

huomioitu suunnittelussa?Reunatuet ja erilaiset kuivatusratkaisut kunnossapidon kannalta● Larissa Gustafsson, Pöyry Infra OyKaiteet kunnossapidon näkökulmasta● Jarkko Valtonen, TKK

16.45 Tutustuminen näyttelyyn18.00 YT-näyttelyn avajaiset

Näytteilleasettajien ilta

Osanottomaksu

Suomen Tieyhdistyksen jäsenet 285 euroa (+ALV 22 %)Ei-jäsenet 335 euroa (+ALV 22 %)

Maksuun sisältyy esitelmäaineisto ja ohjelmaan merkittytarjoilu.

Seminaaripaikka

Seminaari järjestetään Yhdyskuntatekniikka (YT) -näyttelynyhteydessä Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen (ent. Pirkkahalli) Tähtien Salissa. Tampereen keskustoriltaon bussiyhteys linjoilla 1 ja 7 Messukeskukseen.

Tulosta netistä ilmainen pääsylippu ennakkoon

Jotta sisäänpääsy messu/seminaarialueelle sujuisi mahdol-lisimman näppärästi, kannattaa käydä ennakkorekisteröity-mässä näyttelyn kotisivulla www.yhdyskuntatekniikka.fi jatulostaa sieltä mukaan pääsylipuke. Portilla saat muovitas-

To 28.5.2009

Päivän puheenjohtaja Tekn.tri Heikki Jämsä, Infra ry9.00 Teiden ja katujen päällysteet

Päällysteohjelmointi konsulttityönä● Taina Rantanen, Sito OyMelua vaimentavien päällysteiden käyttö Helsingin katuverkolla● Ville Alatyppö, HKRKatujen ja kevyen liikenteen väylien kunnossapitoa ohjeistettu● Timo Perälä, Navico Oy

10.30 Aamupäiväkahvi11.00 Sorateiden kunnossapito

Sorateiden kantavuuden parantaminen● Esko Hämäläinen, Suomen Yksityistiepalvelu OyTien rungon vahvistaminen - uusi menetelmä● Pasi Tirkkonen, Tmi Pasi TirkkonenSorateiden pintakelirikko ja hoitotoimenpiteet● Anne Valkonen, Tiehallinto Hämeen tiepiiriVähäliikenteisten teiden siltojen korjaustarpeet● Sakari Seppälä, TI

13.00 PäättäjäislounasTutustuminen näyttelyyn

”Kunnosta on kysymys” on liikenneväylien ja yleistenalueiden kunnossapidosta vastaaville ja näitä palveluja tilaaville räätälöity seminaari. Seminaareja on järjestettyparin vuoden välein, välillä YT-näyttelyn yhteydessä, välilläkylpyläympäristössä.

Seminaari on tarkoitettu:

● kuntien, kaupunkien ja Tiehallinnon liikenne-väylien hoitoa hallinnoiville, sen tekemisestä vastaaville ja liikenneväylien ylläpitotyötä tekeville

● liikenneväylien hoidosta vastaaville urakoitsijoille● kone-, laite- ja materiaalivalmistajille ja myyjille● alan suunnittelijoille, tutkijoille, opettajille ja

opiskelijoille

4/2009

kun, johon lipukkeen voi sujauttaa. Muussa tapauksessarekisteröityminen on tehtävä portilla.

Majoitus

Kunnosta on kysymys -seminaarin osanottajille on varattumajoitustilaa kahdesta hotellista 27.-28.5.2009 väliseksiyöksi:

● Cumulus Hämeenpuisto (osoite Hämeenpuisto 47, 33200 Tampere). Varaukset 1.4.2009mennessä e-mail: hameenpuisto.cumulus@restel.fi tai puh (03) 3862 281 (Kiintiötunnus STY2705)

● Scandic Rosendahl (osoite Pyynikintie 13, 33230Tampere). Varaukset 27.4.2009 mennessä e-mail: rosendahl@scandichotels.com tai puh. (03) 2441 111(vaihde) ja (03) 2441 2210 (myyntipalvelu) (Kiintiötunnus STY270509)

Jokainen tekee majoitusvarauksen suoraan hotellista (kiintiö Suomen Tieyhdistys). Tehkää majoitusvarausviipymättä - YT-tapahtuman johdosta kiintiöstäjoudutaan luopumaan huhtikuussa ja sen jäl-keen majoitusta on hankala löytää. - Majoitusei sisälly osanottomaksuun, hotellin lasku onmaksettava itse.

Ilmoittautuminen

Viimeistään 8.5.2009 (huom. hotellivaraukset jo paljonaiemmin, ks. edellinen kohta).

Ilmoittaudu joko:● helpoiten online sivullamme www.tieyhdistys.fi tai● lähetä nimet ja laskutustiedot sähköpostilla:

toimisto@tieyhdistys.fi tai● puhelimitse: 0207 861 000

tai faksaa 0207 861 009 tai● postitse: Suomen Tieyhdistys, PL 55,

00441 HELSINKI

Lisätiedot

Suomen TieyhdistysJouko PerkkiöPL 55, 00441 HELSINKIjouko.perkkio@tieyhdistys.fipuh. 040 548 0915

39

Suomen Tieyhdistyksen

vuosikokous 3.6.2009

Suomen Tieyhdistys ry:n sääntömääräinen vuosi-kokous on keskiviikkona 3.6.2009 Hotelli Arthurin luentosalissa, osoitteessa Vuorikatu 19, Helsinki, klo 15.00alkaen.

Aluksi on kahvitarjoilu, jonka jälkeen Tiehallinnon pääjohtajaJukka Hirvelä tai johtaja Aulis Nironen esittelevät erittäin ajankohtaista väylävirastouudistusta ja mitä se tuomukanaan keskus- ja aluehallinnolle – ja myös tienpidolle.

Ennen varsinaisia kokousasioita luovutetaan hallituksen2009 myöntämät Suomen Tieyhdistyksen ansiomerkit.

Vuosikokouksessa:

● Käsitellään Suomen Tieyhdistyksen vuosi- ja tilikertomus vuodelta 2008.

● Vahvistetaan tilinpäätös ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä tili- ja vastuuvelvollisille.

● Käsitellään ja hyväksytään toimintasuunnitelma vuodelle 2010.

● Määrätään jäsenmaksujen suuruus tai niiden perusteet vuodelle 2010.

● Vahvistetaan talousarvio vuodelle 2010.● Valitaan yhdistyksen puheenjohtaja vuodelle 2010 sekä

hallituksen neljä jäsentä erovuoroisten tilalle kolmivuotiskaudeksi 2010–2012.

● Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa tarkastamaan yhdistyksen tilit vuodelta 2010.

● Käsitellään muut esille tulevat asiat, jotka mikäli niistä kokouksessa päätetään, on esitettävä hallitukselle viikkoa ennen kokousta.

Kokousjärjestelyjen vuoksi toivotaan ilmoittautumista kokoukseen perjantaihin 29.5. mennessä:toimisto@tieyhdistys.fi tai puh. 0207 861 000.

Helsinki, 27.2.2009

SUOMEN TIEYHDISTYS ryHallitus

40 4/2009

Toimitusjohtajalta lyhyesti

Pidä varasi lukiessasi lääkärikirjaa. Voit kuolla painovirheeseen.Mark Twain

Viime vuosi menisuunnitelmien mukaisestiTieyhdistyksen hallitus kokousti 27.2. tilinpäätöksen mer-keissä yhdistyksen toimitiloissa. Hallitus totesi, että vuoden2008 tulos ja toiminta vastasivat varsin hyvin ennakkoar-vioita. Viime vuoden päätapahtumat – Talvitiepäivät ja Väy-lät ja Liikenne -tapahtuma onnistuivat toiminnallistaloudel-lisesti hieman ennakoituakin paremmin, mikä näkyy talou-dellisessa tuloksessa. Taloudellisesti vuosi oli ylijäämäinen.

Hallitus hyväksyi taseen 31.12.2008, tuloslaskelman1.1.–31.12.2008 sekä vuoden 2008 toimintakertomuksen esi-tettäväksi vuosikokoukselle.

Seuraavan kerran hallitus kokoontuu 28.4.2009 klo 12.30yhdistyksen toimistossa.

Yhdistyksen vuosikokouskesäkuun alussaTieyhdistyksen jäsenet kutsutaan vuosikokoukseen. Siinäkäsitellään muun muassa viime vuoden tekemiset ja talous-asiat sekä ensi vuoden toimintaan ja talouteen liittyvätsuunnitelmat. Esillä ovat tietysti myös henkilöasiat eli halli-tuksen erovuoroisten jäsenten valinnat. Kokouksen aluksijaetaan yhdistyksen tämän vuoden ansiomerkit, joiden saa-jat hallitus päättää seuraavassa kokouksessaan.

Kokous pidetään keskiviikkona 3.6. klo 15 hotelli Art-hurin luentosalissa. Tarkemmat tiedot löytyvät kokouskut-susta edellisellä sivulla.

Tie- ja liikennealantapahtumia meillä ja muuallaXXVIIth International Baltic Road Conference 24–26August 2009, Riga Latvia, www.lvceli.lv

28th Winter Road Congress in Finland 27–28 January2010, Lahti Finland, www.tieyhdistys.fi

VIIIth PIARC Winter Road Congress 8–11 February2010, Quecbec Canada, World Road Association PIARC,www.aipcrquebec2010.org

XVI IRF World Road Meeting, 25–28th May 2010, Lis-bon Portugal, International Road Federation IRF,www.irf2010.com

❋ ❋ ❋

❋ ❋ ❋

❋ ❋ ❋

Tieyhdistyksellä on nyt jäseniä kaikkiaan 2 600, mikä onaika kunnioitettava määrä. Luku sisältää noin 1 200 henki-löjäsentä. Suomen Tieyhdistys on jäsenpohjaltaan ja var-maan myös määrältään suurin kansallinen tieyhdistys.

Uusia jäseniä runsaasti

Hallituksen kokouksessa eräänä asiakohtana oli uudet jäse-net. Hallitus hyväksyi uusiksi henkilöjäseniksi seuraavathenkilöt;Hirvikoski Harri MattiHolmström LasseJärvinen IrmaKarjalainen MarkkuKortteus MattiLehtonen Ritva

Mattila ReinoNiemi KariSavelainen EeroSillanpää JuhaTaskinen Pirjo

Alaskylän yksityistiekuntaArajärven yksityistieAspiskerin tiekuntaEnonlahden tiekuntaHarjuntien yksityistieHartunkorventiet tiekuntaHemmingin tiekuntaHerralan tiekuntaHurtanmaan yksityistieHäikiän yksityistieIhalaisen tiekuntaIsoluodon tiekuntaJokelantien tiekuntaJokilahden yksityistieJuuvinniemen tiekuntaJärviöisten yksityistieKalmankorven tiekuntaKarkuniementien tiekuntaKeskinen-Pohjannevan yksi-tyistieKesäkyläntie tiekuntaKnuutilantien yksityistieKoneniemen yksityistieKutumäen tien hoitokuntaLaurilan tiekuntaMatinharjun yksityistie

Uusin opiskelijajäsen on Kaija Rytkönen.

Tieyhdistyksen uusia yhteisöjäseniä ovat Keuruun kaupun-ki, Metsäkeskus Etelä-Savo, Metsänhoitoyhdistys Kallavesi,Metsänhoitoyhdistys Posio, Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hä-me, Metsänparannuspalvelut Seppäkoski Ky, NÄRE Metsä-palvelu tmi ja Sipoon kunta.Uusimmat tiekuntajäsenet ovat;

Matinmäen yksityistieMetsäpuron tiehoitokuntaMiettisentien tiekuntaNarkilahden yksityistieNevala-Lyly tiekuntaOllkärrintien yksityistieOrsun tiekuntaPartilan tiekuntaPatalan yksityistiePäisterpään yksityistien tie-kuntaPönölän yksityistieSaariperän tiekuntaSaksila-Lepolan tiekuntaSarantien tiekuntaSotkajärven yksityistieSyvälahden tiehoitokuntaTekkalan tiekuntaTiipiläntien tiekuntaUrjaisten-Untilan yksityistieVanhakosken tiekuntaVannekiven tiekuntaVeraistentien tiehoitokuntaVähä-Palojärven yksityistieVälitien tiekunta

414/2009

Uutisia

Turun ja Helsingin välinen moottoritie vihittiin käyttöön

Turku–Helsinki-moottoritien viimeinenosuus Muurla –Lohjavihittiin käyttöönmaaliskuun puolivälissäja samalla juhlittiinsitä, että uuden javanhan pääkaupunginvälillä vihdoin onyhtenäinen moottoritie.Samassa yhteydessäjulkistettiin myöshistoriateos, joka käyykköstien kehitystä läpiaina vuodesta 1932tähän päivään.

T ien vihki Eduskunnanpuhemies Sauli Niinis-tö, joka juhlapuhees-

saan muisteli valtionvarain-ministerinä pihdanneensatämänkin tien rahoja. Liiken-neministeri Olli-Pekka Hei-nonen oli sitten vaivihkaasiirrellyt tierahoja hankkeel-ta toiselle. LopputulokseenNiinistö oli kuitenkin hyvintyytyväinen ja pitää tietäkerta kaikkiaan kauniina.

Muurla–Lohja -osuus to-teutettiin elinkaarimallilla javalmistui ennätysajassa, lop-puvaiheen ongelmista huoli-matta 10 kuukautta aiemminkuin Tiehallinnon asiantun-tijat olivat arvioineet. Hank-keen toteuttajaksi valitunTieyhtiö Ykköstien kilpaili-joiden tarjoukset olivat ol-leet 1–2 vuotta hitaammallaaikataululla.

Viime hetkillä ongelmanmuodostivat tunnelien tur-vallisuuteen ja liikenteenhal-lintaan liittyvät järjestelmät,jotka viivästyttivät viisi tun-neliparia sisältävän osuudenkäyttöönottoa runsaalla kah-della kuukaudella. Moottori-tie otettiin käyttöön tammi-kuun lopulla, heti kun jär-jestelmien turvallisuustasooli riittävä, mutta järjestel-mien saattaminen täyteentoimintakuntoon johtaaedelleen liikenteen tila-

päisiin siirtämisiin vanhalletielle.

E18 Venäjän rajallevuoteen 2015 mennessä

Hallitusohjelman mukaanE18 toteutetaan Venäjän ra-jalle saakka moottoritietasoi-sena vuoteen 2015 mennes-sä. Tämän toteuttamiseksitarvitaan vielä huomattavasuunnittelu- ja rakentamis-ponnistus, joka sisältää neljäsuurta väylähanketta:- Kehä III:n parantamisen 2.vaihe- Koskenkylä–Kotka- Haminan ohikulkutie- Hamina–Vaalimaa.Haminan ohikulkutien ra-

kentamisen toivotaan käyn-nistyvän jo vuonna 2010.Myös Koskenkylä–Kotka-yh-teysvälin toteuttaminen elin-kaarihankkeena edellyttäisialustavine töineen alkura-hoitusta jo 2010. Kehä III:nitäpään toimivuuden paran-taminen on myös erittäintärkeää Vuosaaren satamantoiminnalle. Hamina–Vaali-maan aika tulee myöhem-min. Hankkeiden yhteenlas-

ketut rakentamiskustannuk-set ovat 850 M€.

Suomen Ykköstien historiaHistorioitsija Turkka Mylly-kylän kirjoittama historia-kirja ”Suomen Ykköstie –Valtatie-Moottoritie-Euroop-patie” käsittelee paitsi yk-köstien kehitystä 1930-luvul-ta tähän päivään, myösmoottoriteiden historiaa, oli-han joulukuussa 1962 liiken-

teelle avattu Tarvontie aika-naan Suomen ensimmäinenmoottoritie. Myllykylän mu-kaan Tarvontietä tehtiin sa-maan aikaan kuin Britan-nian ensimmäistä moottori-tietä ja suhteessa Pohjois-maihinkin oltiin varhain liik-keellä.

Kirjan pohjalta on tehtymyös dokumenttielokuva,joka on kirjan mukana cd-levyllä.

Eduskunnan puhemies Sauli Niinistö, liikenneministeri Anu Vehviläinen, Euroopan in-vestointipankin varapääjohtaja Eva Spejberg ja Turun tiepiirin tiejohtaja Pekka Jokelasaivat omat palansa nauhasta kameroiden edessä.

Runsaasti kuvitettu, tyylikäs kirja ykköstien vaiheista si-sältää paljon kuvia myös tienrakentamisen varhaisistavaiheista.

Liisi Vähätalo

42 4/2009

Uutisia

Pääradalta Helsinki-Vantaan lentoaseman kauttaVantaankoskelle rakennettavan Kehäradanperuskivi muurattiin maaliskuun alussa VantaanIlolassa. Radan varsinainen rakentaminen alkaatyömaatunneleiden louhinnalla huhtikuussa, jarata valmistuu vuonna 2014.

”Valmistavia töitä, kuten maastomittauksia ja pohjatutki-muksia on tehty viime vuoden syyskuusta lähtien ja ne val-mistuvat kuluvana keväänä. Tunnelisuunnittelua on tehtyviime elokuusta lähtien, ja avoratasuunnittelu käynnistyy tä-nä keväänä. Ajotunneleiden louhinta alkaa huhtikuun lo-pussa”. Kehärata-projektin vetäjänä toimiva projektipäällik-kö Maija Salonen Ratahallintokeskuksesta kertoo.

Odotettu raideyhteys lentoasemalleKehärata on 18 kilometriä pitkä, poikittainen raideyhteys,joka yhdistää Vantaankosken radan lentoaseman kauttapäärataan Vantaan Hiekkaharjussa. Se on samalla raideyh-teys Helsinki-Vantaan lentoasemalle sekä tärkeä kaupunki-rata, joka tuo joukkoliikenteen potentiaalisiksi päivittäisiksikäyttäjiksi 200 000 asukasta ja 200 000 työmatkaajaa.

Radan toteutukseen sisältyvät rata ja siihen liittyvät ase-mat katu-, liityntäpysäköinti- ja tiejärjestelyineen, Tikkurilanmatkakeskus sekä Kehäradan edellyttämät tiejärjestelyt,joista suurin on Hämeenlinnanväylän (vt 3) kehittäminenMarja-Vantaan ydinalueella Kivistössä.

Radalle tulee ensimmäisessä vaiheessa neljä uutta ase-maa. Myöhemmin toteutettavia asemavarauksia on myösneljä.

Kehärata kulkee tunnelissa seitsemän kilometrin matkanalittaen lentoaseman alueen.

Kehäradalla liikennöivät junat ovat kaupunkiliikentee-seen tarkoitettuja uusia matalalattiajunia. Ne kulkevat ruuh-ka-aikoina 10 minuutin vuorovälillä molempiin suuntiin py-

Kehäradan peruskivi muurattiin Vantaalla

sähtyen kaikilla asemilla. Nopein matka-aika Helsingistälentoasemalle on noin 30 minuuttia.

Pohjoisen suunnan lentomatkustajat vaihtavat kaukoju-nista Kehäradan juniin Tikkurilassa, josta matka-aika lento-asemalle on kahdeksan minuuttia.

Kehärata-projektin kokonaiskustannusarvio on 590 mil-joonaa euroa. Rahoitus jaetaan valtion (404 milj. euroa) jaVantaan kaupungin (186 milj. euroa)kesken. Projekti saaEU-tukea yhteensä 17,76 milj. euroa.

Kehärata-projekti toteutetaan Ratahallintokeskuksen joh-dolla. Muita sopimuskumppaneita ovat Vantaan kaupunki,Tiehallinto ja Finavia.

Ratahallintokeskuksen ylijohtaja Ossi Niemimuukko rul-laa peruskiveen muurattavaa aineistoa lieriöön sopivak-si. projektipäällikkö Maija Salonen, liikenneministeri AnuVehviläinen ja Vantaan kaupunginvaltuuston puheenjoh-taja Antti Lindtman antavat sivustatukea.

Liisi

Vähä

talo

suunnasta katsottuna toimi-vat heijastavina pintoina.Hissikuilun ja tukirakentei-den betonipinnat todettiinpaikan päällä ulkonäöltäänlaadukkaiksi. Ulkoportaidenkattamisessa käytetyt teräk-siset putkimaiset ritiläkatteetolivat myös onnistuneita jaympäristöön sopivia. Mate-riaalien yhdistelyä (teräs,puu, betoni ja lasi) on koh-teessa käytetty monipuoli-sesti ja mielenkiintoisesti.

Satamasilta on osa matka-keskusta, johon sijoittuvanliikerakennuksen kiinteänäosana silta toimii. Satamasil-ta yhdistää rautatien ylittävä-nä siltana satama-alueen jakeskustan toisiinsa kevyen

tasivat WSP Finland Oy jaArkkitehtuuritoimisto B&MOy, urakoinnista YIT Raken-nus Oy Infrapalvelut ja Naa-raharju Oy.

S uomen Rakennusinsi-nöörien Liitto RIL ja sensillanrakennusjaosto on

myöntänyt Vuoden silta2009 -tunnustuspalkinnonMikkelin satamasillalle.

Arvostelussaan tuomaris-to kiinnitti huomiota siihen,että sillan kantava rakenneon mittasuhteiltaan sopu-suhtainen ja miljööseen so-piva teräsristikko. Sillankansi ja etenkin sen puinenpinta on onnistunut ja tuke-va ratkaisu. Silta on katettuja sen sisäpinnan vaneriver-hoilu luo sillan käyttäjälle”lämpimän” tunteen. Sillanreunoilla on onnistuneestikäytetty lasipintoja, jotkaelävöittävät siltaa ja vinosta

Mikkelin satamasilta on Vuoden Silta 2009

liikenteen osalta. Silta palve-lee samalla myös junamat-kustajia eri laitureille siirty-misessä.

Sillan suunnittelusta vas-

434/2009

Väylien merkitystä poh-dittiin maaliskuun lo-pulla Tampereella,

jonne Auto- ja Tieforum olikoonnut yhteiskunnallisiavaikuttajia keskustelemaanaiheesta. Erityisesti tarkaste-lun kohteena oli kolmostieja sen rakentaminen mootto-ritieksi.

Kolmostien historian javaikutukset hyvin tuntevaRiihimäen kaupunginjohtajaSeppo Keskiruokanenmuisteli, että moottoritienrakentaminen oli iso edun-valvonta-asia ja sitä lobattiin,koska se koettiin tärkeäksi.Onnekkaasti se saatiin ra-kenteille juuri ennen lamaa.Moottoritie Helsingistä Hä-meenlinnaan valmistui 1992.

Yritykset haluavat näkyämoottoritielle

Elinkeinoelämän kannaltasijainti ja saavutettavuusovat olennaisia, mutta myösnäkyvyys. Riihimäellä tiede-tään, että yritykset haluavattontin moottoritien läheltä jafirman pitää näkyä moottori-tielle. Tontti 10 km päässätiestä ei kiinnosta.

- Moottoritien varteenkannattaa sijoittaa kaupallis-ta toimintaa. Kaupallisiahankkeita on eniten liikkeel-lä kärkihankkeina, sitten tu-levat logistiikka- ja muut lii-kennettä hyödyntävät hank-keet. Elinkeinopuolenedustajia on hyvä olla mu-kana tiehankkeen suunnitte-luvaiheessa, Keskiruokanensanoo ja huomauttaa, ettäkunnat tuijottavat liikaa toi-

mintakuluihin, ja tuloperus-tan vahvistaminen jää liianvähälle huomiolle.

Tyypillinen ongelma pää-väylien hankkeissa on Kes-kiruokasen mukaan se, ettäalempi tieverkko ei olesynkronissa. Jälkeenpäinjoudutaan sitten tekemäänkeinotekoisia ratkaisuja.

Keskiruokanen ennustaa,että jakautuva aluekehityson megatrendi, jossa vahvatedelleen vahvistuvat, metro-poli, maakunnalliset kes-kukset ja korkeakoulupaik-kakunnat.

Kanava oli pettymysRakennusteollisuus ry:n toi-mitusjohtajalla Tarmo Pipa-tilla on myös runsaasti kun-nallista kokemusta. Hänmuistaa, että Janakkalassalähdettiin kaavoittamaan,kun saatiin moottoritiepää-tös. Ankkuriyrityksenä Tu-renkiin rantautui Lidlin en-simmäinen keskusvarastoSuomessa.

Keiteleen kanava sen si-jaan oli Pipatin mukaan pet-tymys. Sille odotettiin pal-jon, erityisesti virkistyskäyt-töä, mutta liikenteen lisäysoli mitätön investoinninmäärään nähden.

Isojen infrahankkeidenhyöty tulee ajan kanssa

Lahteen moottoritie oli joennen Pipatin kaupungin-johtajakautta rakennettu,mutta silloin alkoi valtavalobbaus nopean radan saa-miseksi. Radan varaan las-

kettiin ja lasketaan edelleenpaljon. Pipatin mielestä oi-koradan vaikutuksesta pää-kaupunkiseutu on ulottunutLahden seudulle saakka.Moottoritien ja oikoradanvalmistumisen jälkeen Lah-den seudun väkiluku kään-tyi kasvuun.

- Kun tehdään perusin-vestointi, muut palvelut tule-vat perässä, Pipatti sanoo.Isojen infrahankkeiden hyö-dyntäminen vie aikaa, mikäsopii huonosti yhteen kun-nallisen päätöksenteon ly-hyen jänteen kanssa. 10-15vuotta on hyötyjen saami-seksi lyhyt aika, kuten Riihi-mäellä on nähty.

- Rakennusteollisuudennäkökulmasta infrahankkei-den tila on suhteellisen hy-vä. Vuonna 2009 volyymitippuu 7-10 %, mutta 2010lähtee isoja hankkeita liik-keelle. Ainoa hyvä puoli la-massa on infrahankkeidenmerkityksen tajuaminen.Infraan sijoitettu euro jääSuomeen ja tuo hyvinvoin-tia, Pipatti sanoo.

Tulevasta kehityksestä Pi-patin näkemys on, että alu-eellisin keskuksiin mennäänsuurella nopeudella. Tämänasian merkitystä fyysiselle

infralle tulisi pohtia. -Väy-lien priorisointi on tärkeäasia, hän toteaa.

Tiet hoidetaan halvallaHarri Rumpunen Metsä-teollisuus ry:stä on laskenut,että tienpito kansalaista koh-den vuodessa maksaa 100euroa, mikä vastaa noin 8euron kännykkälaskua kuu-kaudessa eli halpaa on. Hä-nen mukaansa tienpidon ra-hoituksessa pitäisi ottaahuomioon, että uuden tienvalmistuttua on pidettävähuolta kahdesta tiestä. Kunuusi tie tehdään, ei vanha-kaan jää tarpeettomaksi rin-nakkaisväyläksi.

Myös Lemminkäinen Inf-ra Oy:n Jussi Rantanen onhuolissaan siitä, että olemas-sa olevan tieverkon ylläpitoon unohtunut, päällystämi-sen välit ovat liian pitkät,käytetään liian ohuita ker-roksia jne.

Professori Harri Kall-berg muistuttaa, että tielii-kenne on kansantaloudessamaa- ja metsätalouteen ver-rattavissa oleva sektori, mut-ta subventioiden vaatimisensijasta se tuottaa valtiolle yli-jäämää.

Uusi tie saatiin - mitä tapahtui sen jälkeen?Liisi Vähätalo

Väylähankkeiden tärkeydestä ja toteutuksenpriorisoinnista käydään aika ajoin keskustelua,tehdäänkö tämä tie, tuo rautatie vai se kanava.Uusiväylä saatiin, mutta mikä oli hyöty?Hankkeen valmistumisen jälkeen vähemmällehuomiolle jäävät kysymykset tehtiinkö oikeavalinta ja mitä on tapahtunut esimerkiksimaankäytön ja elinkeinoelämän suhteen.

Harri Kallberg, Tiehallinnon tiepalvelupäällikkö MattiHöyssä, Tarmo Pipatti, Seppo Keskiruokanen ja Jussi Ran-tanen tieasioita pohtimassa paikan päällä.

44

Autodesk Pete Baxter on nimitetty Autodeskin Pohjois-Euroopan toi-mintojen johtajaksi. Alueeseen lukeutuvat Iso-Britannia, Ir-lanti, Benelux- ja Pohjoismaat. Arkkitehtikoulutuksen saa-nut Baxter on ollut Autodeskin palveluksessa neljä vuotta.Aiemmin hänen vastuullaan olivat Autodeskin raken-nusalan, paikkatiedon sekä median ja viihteen suunnittelu-ohjelmistojen myynti Pohjois-Euroopassa.

Pöyry Infra OyKalliorakennus- ja tunnelisuunnitteluun on nimitetty DI Pa-nu Kaukinen kalliorakennussuunnittelijaksi 01/2009 sekärakennusarkkitehti Arja Korvanen suunnittelijaksi 01/2009.

Rata- ja geotekniseen suunnitteluun on nimitetty DI Mar-ko Kelho suunnittelijaksi 01/2009 sekä TkT Leena Korkiala-Tanttu asiantuntijaksi 10/2008.

Liikenteen konsultointiin on nimitetty DI Heli Konttinenkonsultiksi 01/2009

Tie-, katu- ja aluesuunnitteluun Porvoon toimipisteeseenon nimitetty insinööriksi valmistuva Tero Nurmi suunnitte-lijaksi 01/2009, suunnitteluassistenttti Joonas Perokorpisuunnitteluavustajaksi 01/2009 sekä Jyväskylän toimipistee-seen ins. Anssi Heikkilä projektipäälliköksi 08/2008 ja ins.AMK Antti Levänen suunnittelijaksi 09/2008.

M.Sc. Thomas Gut siirtyi Pöyry Infra AG:ltä Sveitsistä Bu-siness Development Manageriksi 01/2009.

Ramboll Finland OyDI Laura Kastarinen on nimitetty suunnittelijaksi HelsinginVesihuolto-yksikköön 5.1.2009 alkaen.

FM Janne Kekkonen on nimitetty ympäristösuunnitteli-jaksi Vesi ja ympäristö -toimialalle Hollolaan 5.1.2009 alka-en.

Ins. AMK Toni Hynninen on nimitetty Ympäristökonsul-tointiyksikössä Hollolassa tutkimusinsinööriksi 1.1.2009 al-kaen.

RI Jukka Merviö on nimitetty projektipäälliköksi Tampe-reen Taloyksikköön 12.1.2009 alkaen.

Ins. AMK Martti Lammin-Soila on nimitetty mittaustyön-johtajaksi Porin Infrayksikköön 12.1.2009 alkaen.

Ins. AMK Janne Pakarinen on nimitetty Sisä-Suomenalueyksikössä Kuopiossa TKA-suunnittelijaksi 7.1.2009 alka-en.

YM Olli Oosi on nimitetty Espoossa konsultiksi RambollManagement Consultingiin 2.2.2009 alkaen.

DI Jukka Ristikartano on nimitetty projektipäälliköksiInfra Itä -toimialalle Espooseen 1.2.2009 alkaen.

Ins. AMK Vesa Raimesalo on nimitetty suunnittelijaksi Es-poon Liikenneväylät-yksikköön 1.2.2009 alkaen.

DI Jukka Rusila on nimitetty Helsingin Infrayksikön pääl-liköksi 1.3.2009 alkaen. Rusila jatkaa myös Espoon Sillat-yk-sikön päällikkönä.

Maisema-arkkitehti MARK Petra Tammisto on nimitettyprojektipäälliköksi Espoon Maisemasuunnitteluyksikköön1.2.2009 alkaen toimipaikkanaan Helsinki.

Ins AMK, tekn. yo Liisa Poussa on nimitetty suunnitteli-jaksi Infran Hallinta -yksikköön Tampereelle 5.2 2009 alka-en.

DI Tomi Lahti on nimitetty projektipäälliköksi HollolanVesihuoltoyksikköön 2.2.2009

Ins. AMK Elina Männikkö on nimitetty suunnittelijaksiPohjanmaan alueyksikköön Seinäjoelle 1.3.2009 alkaen.

DI Jussi Korpinen on nimitetty projektipäälliköksi Jyväs-kylän Taloyksikköön 1.2.2009.

Ramboll Analytics OyLaboratorioanalyytikko AMK Samuli Rantanen on nimitettypäästömittaajaksi Vantaalle 1.1.2009 alkaen.

4/2009

Nimityksiä

Janne KekkonenLaura Kastarinen Toni Hynninen

Martti Lammin-Soila

Jukka Merviö Janne Pakarinen

Vesa RaimesaloJukka Ristikartano

Petra TammistoJukka Rusila

Olli Oosi

Liisa Poussa

Elina MännikköTomi Lahti Jussi Korpinen

4/2009 45

LiikenneturvalaitteitaAjoratamerkintää

Pysäköinti-järjestelmiä

www.swarco.fi

Älykkäät liikenteen ohjaus-ja valvontajärjestelmät

KAIKKILIIKENNE-MERKITMEILTÄ!

• opasteet • vesitiemerkit• kilvet • pystytystarvikkeet

Puh. 014-720 354, fax. 014-720 044

MERKKIMIEHETYliahontie 5, 42700 Keuruu

www.merkkimiehet.fi

Åkerlundinkatu 3, 33100 Tamperemyynti@fi nnpark.fi , www.fi nnpark.fi

Tekniikka

KATTAVAT RATKAISUT PYSÄKÖINNIN

HALLINTAAN JA KULUN OHJAUKSEEN

Kaikki liikenteenvaroitus- ja

turvalaitteetja kadun-kalusteet

ELPAC OYManttaalitie 7 D01530 Vantaap. 09 - 870 1144f. 09 - 870 1201www.elpac.fi

Liikehakemisto-ilmoittajamme

edustavatalansa

korkeaaasiantuntemusta

Liikehakemisto

Konsultointipalveluja

Strategista liikenteen

suunnittelua ja tutkimusta

Strafica OyPasilankatu 200240 Helsinki

www.strafica.fipuh. (09) 350 8120fax (09) 3508 1210

Kumitehtaankatu 5, 04260 Keravainfo@cleanosol.fi

www.cleanosol.com

46 4/2009

Liikennesuunnittelu, liikenteen hallinta

ja liikennejärjestelmän toimivuus

Upseerinkatu 1, Espoo www.trafi x.fi

Liikehakemisto

www.sito.fi

Palvelutarjontamme kattaa infran konsultoinnin, suunnittelun, rakennutta-misen, kunnossapidon ja tietotekniikan.

Puhelin 020 747 6000 Espoo • Kouvola • Kuopio Lappeenranta • Rovaniemi • Tampere

Konsultointipalveluja

LAADUKASTA OSAAMISTA YHTEISTYÖKYKYISESTI

www.liidea.fi08-8810300

LIIDEA OY

I N S I NÖÖR I T O I M I S T OLIIKENNEJÄRJESTELMÄLIIKENTEEN HALLINTA LIIKENNETURVALLISUUSJOUKKOLIIKENNELOGISTIIKKA PROJEKTINJOHTO

Hallituskatu 36 A, 90100 Oulu

Pasilanraitio 9, 00240 Helsinki

www.plaana.fi

LIIKENNESUUNNITTELU HANKINTAPALVELUT

TIE- JA KATUSUUNNITTELU ALUESUUNNITTELU

YMPÄRISTÖSUUNNITTELU

Esko HämäläinenTiekunta ja tieosakas 2007Yksityisteiden hallinnon ja kunnossapidon perusteetLiitteenä yksityistielakiISBN 978-952-99824-0-0152 s., 28 €Tieyhdistyksen jäsenille 20 €

Tie- ja liikennesanastoVäg- och trafikordlistaRoad and Traffic VocabularyStrassen- und VerkehrfachwörterISBN 951-95122-7-6540 s., 35 €, Tieyhdistyksen jäsenille 28 €

Kimmo LeväLumiaura SnöplogenKoneellisen talvikunnosapidon historiaDet maskinella vinterunderhållets historiaISBN 951-95123-5-7174 s., 17 €

Suomen teiden historia IPakanuudenajalta Suomen itsenäistymiseenTie- ja vesirakennushallitus ja Suomen TieyhdistysISBN 951-46-0802-X310 s., 15 €Tieyhdistyksen jäsenille 12 €

Suomen Tieyhdistyksen julkaisuja

4/2009 47

Tie- ja katuvalaistusta

AMMATTILAISTEN SÄHKÖTUKKU

KatuvalaistusTievalaistus

TaajamavalaistusJulkisivuvalaistus

AluevalaistusPuistovalaistus

PihavalaistusTunnelivalaistus

ValaisimetValonheittimet

Lamput

PylväätPylväsjalustat

Mastot

KaapelitLisälaitteetwww.slo.fi

16th World Road MeetingThe 16th IRF World Road Meeting is organised jointly by all IRFProgramme Centres (Brussels / Geneva / Washington) and willbe held in Lisbon, Portugal from 25 to 28 May 2010.

You are invited to share your expertise by proposing a paper on one of the five Congress topics:- Mobility Transport Infrastructure- Road Safety & Security- Sustainable Roads- Road finances & Management- Techiques & InnovationsDeadline for submitting abstracts is 30 May 2009.contact@irf2010.com, www.irf2010.com

Tieveteraanit tiedottavatTieveteraanit ry piti vuosikokouksensa 9.3.2009. Kokouksessahyväksyttiin edellisen vuoden toiminta ja kuluvan vuoden suun-nitelmat, lähinnä valtakunnalliset tapahtumat; retki Pohjanmaal-le 15.-17.6. ja virkistysviikko Kalajoella hotelli Rantakallassa31.8.-5.9.

Pohjanmaan retken teemana on ”Sodan ja Rauhan tie”. Ilma-joella tutustutaan Nuijasodan muistoihin ja Isonkyrön Napuellaopas esittelee 1714 taistelutantereen. Oravaisten taistelutante-reella Pohjanmaan Rykmentti järjestää sotanäytöksenkin. Tutus-tumme myös Isonkyrön vanhaan kirkkoon, Raippaluodon sil-taan, Juhani Palmun taidenäyttelyyn sekä Isontalon Antin kotiti-laan. Käymme myös kiertoajelut Vaasassa ja Seinäjoella.

Rantakallassa vietämme viikon monipuolisen ohjelman mu-kaisesti puolihoidolla 2-h huoneissa hintaan 120 /hlö.Eri yhdistykset järjestävät omia tapahtumia vuoden aikana. Näi-hin voivat naapuriyhdistyksien jäsenet osallistua.Jos kiinnostuit toiminnastamme, entinen TVH- tai tielai-toslainen, ota yhteyttä alla oleviin hallituksen jäseniin tai lä-himmän yhdistyksen puheenjohtajaan.Meitä on jo yli tuhat pitämässä yhdessä hauskaa ja useat ovatmyös Tieyhdistyksen jäseniä.Hallitus:Väinö Pitkälä, Tieveteraanit ry:n puh.joht. Oulu, 040 702 4461,vaino.pitkala@luukku.comAnna-Liisa Rantala, Tiesenioreiden, (Uudenmaan alue), pj. 040 726 1443, anna-liisa.rantala@pp.inet.fiEeva Lähteenmäki, Hämeen pj. 050 588 7930, mirja.lehti@kolumbus.fiUlla Ylitalo, Seinäjoki, 050 304 9444, ulla.ylitalo@neti.fiAntti Yli-Paunu, Turun pj. 0400 233 525, anttipaunu@pp.nic.fiRaimo Autonen, Konginkangas, 0400 966 754,raimo.autonen@luukku.comKalevi Aho, Mikkeli, 0400 200 552, kalevi.aho@surffi.fiVarajäsenet:Kaj-Håkan Gullans, Pohjanmaan pj. 040 550 0119,khgullans@gmail.comAntti Salminen, Helsinki, 0400 542 121, salminen.antti@kolumbus.fiUrpo J. Pynnönen, Mikkeli, 0400 499 830,urpojpynnonen@luukku.comMatti Kaperi, Tampere, 041 5021037Tieveteraanit ry:n sihteeri:Kyösti Pesonen, Oulu, 040 573 0970,kyosti.pesonen@luukku.comYhdistyksien muut puheenjohtajat:Jorma Lähetkangas, Kuopio, 044 037 9939, jorma.lahetkangas@dnainternet.netVeli Eskelinen, Mikkeli, 040 514 4011Unto Turunen, Joensuu, 0400 272 743,unto.turunen@luukku.comVoitto Hänninen, Haapaniemi, voitto1@windowsline.comKeski-Suomen yhdistyksen posti kulkee Raija Leppäsen kautta,040 705 2700, raija.leppanen@luukku.com.

Suomen teiden historia II Suomen itsenäistymisestä 1970-luvulleTie- ja vesirakennushallitus ja Suomen TieyhdistysISBN 951-46-0803-8584 s., 25 €Tieyhdistyksen jäsenille 20 €

Hinnat sisältävät arvonlisäveron. Postikulut lisätään hintaan.

Tilaukset kätevästi suoraan Tieyhdistyksestä:Suomen TieyhdistysPL 55, 00441 HelsinkiPuhelin 020 786 1006Faksi 020 786 1009Sähköposti toimisto@tieyhdistys.fi

Kaamoksen sini, talven kuulaus ja kevään hohtavat hanget – aina on syytä lähteä

Levin Pitkospuuhun!

Suomen Tieyhdistyksen paritalomökki Pitkospuu I-IIsijaitsee noin 3 1/2 kilometrin päässä Levikeskuksesta,Rakkavaaran alueella osoitteessa Isorakka 24. Paikalle on helppo osata – ainutlaatuisena maamerkkinä on mökin kohdalla tielaitoksen piiri-insinöörien lahjoittama kivinen kilometripaalu.

Höylähirsinen paritalo sijaitsee valaistun ladun (”Valo-rakka”) varrella.

Pitkospuu I (PP1): 91 m2 + parvi 30 m2, takkatupa-tupakeittiö, 2 mh, 2 wc, sauna. Sopiva 7-10 hengelle.

Pitkospuu II (PP2): 53 m2 + parvi 10 m2, takkatupa-tupakeittiö, 1 mh, erillinen wc, sauna. Sopivan kokoinen 3-6 hengelle.

Varustus: kaapeli-tv, radio/cd-soitin, videot, mikro, as-tian- ja pyykinpesukone, keskuspölynimuri, vaatteiden-kuivaushuone, autopistokkeet. I:ssa myös piirtoheitin javalkokangas.

Majoitushinnat 2009

Kausi €/vko €/vkl €/vrk

A 820-1250B 560-830 250-360 125-180C 360-490 170-240 85-120

Yhdistyksen jäsenet: tulkaa viihtymään komeissa Lapin maisemissa kehittyvän Levin hiihtokeskuksessa, varatkaa yhdistyksen mökki

hiihto-, kesä- tai ruskalomaksi – jäsenhintaan. Jos olet kiinnostunut varaamaan Pitkospuun ja haluat pelata golfia,

ota yhteys Jaakko Rahjaan niin käydään läpi menettely. Ja muista: ensi talven ja kevään lomaviikkoja varataan jo täyttä päätä.

A sesonki 14.2.-19.4.09 19.12.09-9.1.10B sesonki 19.4.-3.5.09 30.8.-26.9.09 1.11.-19.12.09C sesonki 3.5.-29.8.09 27.9.-31.10.09

Näistä hinnoista Suomen Tieyhdistyksen jäsenet saavat 15 % alennuksen!Ilmoita jäsennumerosi varausta tehdessäsi.Jäsenet: varatkaa mökki Suomen Tieyhdistyksen toimistosta, 020 786 1005

Mökkejä vuokraa myös Levin Matkailu, puh. 016-639 3300, fax. 016-643 469www.levi.fi sähköposti: levin.matkailu@levi.fi