8
Keskiviikkona 23. lokakuuta 2019 n:o 42 65. vuosikerta Irtonumero 2,00 e PUUMALALAISTEN ÄÄNENKANNATTAJA Tiina Judén PUUMALAN kunnan visio vuoteen 2025 on, että saaristokunta on uuden työn ja rohkeiden ratkaisujen kunta, joka on hyvinvoivien ihmisten koti Saimaalla. Visiota kohti suunnataan Saimaan kirkkain tähti -kuntastrategian avulla, mikä rakentuu viiden painopis- teen varaan. Painopisteet ovat Saimaa, yrittäjyys, lapsiperheet, laatuasuminen ja hyvinvointi. Essoten palveluverkkoselvitys aihe- uttaa kuntalaisissa huolta siitä, säilyykö Puumalan hyvinvointiaseman toiminta ennallaan myös vuoden 2021 jälkeen. Essoten perusterveydenhuollon vuode- osasto- ja hyvinvointiasema -palvelu- verkon ulkopuolisen arvion on tehnyt Vaakataso Oy:n johtava konsultti Eetu Salunen, jolla on 16 vuoden kokemus sosiaali- ja terveydenhuollon johtoteh- tävistä. Salunen on toiminut muun mu- assa Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän toimitusjohtajana, Espoon terveyspal- velujen johtajana ja Med Group Oy:n toimialajohtajana. ESSOTEN kuntayhtymän johtaja Risto Kortelainen kertoo, että tällaisia pal- veluverkkoehdotuksia on tehty jo use- ampaan kertaan ja tehdään jatkossakin. Virkajohtoesityksiä ei kuitenkaan ole ja ne menevät ensi vuoden puolelle. -Sijaintinsa puolesta ei ole syytä lähteä Puumalan hyvinvointiaseman toimintaa siirtämään, Kortelainen kommentoi. Selvityksen suositus on, että Puuma- lan hyvinvointiaseman toiminta säilyisi ennallaan 2020-2021 ja että jatkosta on Sijainti puoltaa Puumalan hyvinvointiaseman toiminnan säilymistä syytä päättää vasta vuoden 2021 lopussa, kun on ensin selvitetty palveluverkoston tiivistämisen vaikutukset palvelujen saatavuuteen ja yhdenmukaistettu avo- terveydenhuollon palveluihin pääsyn kriteerit. MITÄ suuria haasteita ja haavoittuvai- suuksia palveluiden tuottaminen Puu- malassa sitten sisältää, jos selvityksen mukaan tuotannolliset syyt puoltavat vahvasti palveluiden keskittämistä Mik- keliin vuoden 2021 jälkeen? -Nämä ovat ulkopuolisten tahojen te- kemiä havaintoja. Tätä kaneettia en jaa. Nyt on lähdetty siitä, että lääkäripalvelut ja muut turvataan. Niin pitkään kuin mah- dollista pyritään toiminta turvaamaan, Kortelainen vahvistaa. Fakta on kuitenkin se, että koko Etelä- Savon väki ikääntyy. Kortelaisen mukaan heikoin palvelutilanne on Mikkelissä. Säästöjen saavuttaminen edellyttää huomattavia tehostus- ja muita toimia Mikkelin keskussairaalan päivystyk- sessä, muilla lähikuntoutusosastoilla, kotihoidossa ja kotisairaalassa. PIENISTÄ kunnista ei saada niin paljon säästöjä. -Kuntien on kerrottava myös meille, miten toimitaan, sillä samaan aikaan ne vaativat talouden tasapainottamista. Me kuitenkin ymmärrämme Puumalan ominaispiirteet, Kortelainen sanoo. Kortelaisen mukaan niukalla tarjon- nalla säädellään kysyntää. Peruspalvelut ovat tärkeitä myös yhä lisääntyville kausiasujille. -Olisi tärkeää, että hekin tarvitsevat ja saavat palveluita. VOIMAKKAASTI lisääntyvä vapaa- ajan asutus luo Puumalan kunnan kehit- tymiselle uusia mahdollisuuksia. Tämä on otettu huomioon kunnan maa- ja asuntopoliittisen ohjelman johdannossa- kin. Hyviä etätyöyhteyksiä on edistetty laajakaistahankkeella. Vaikka Puumalan väestökehitys on laskeva, on Puumalassa edelleen asukkaita noin 2200. Väestöennusteen mukaan huoltosuhde tulee tulevaisuu- dessa heikkenemään vielä entisestään, sillä väestö ikääntyy ja tämän myötä terveydenhuolto- ja sosiaalisektoril- le muodostuu uudenlaisia paineita. SELVITYKSEN mukaan Puumalan väestö on alueen vanhinta ja toiseksi sairainta. Vaikka avoterveydenhuollon palvelut ovat keskitasoiset ja tarpeeseen nähden niukat, käyttävät puumalalaiset kuitenkin pääsääntöisesti oman hyvin- vointiaseman palveluita. 1. Ehdottomasti pitää säilyä sellaiset palvelut kuin hyvinvointikeskus. Tuntuu, että kun R-kioskikin lähtee, niin palvelut sen kun vaan huononevat koko ajan. 2. Säännöllisesti asioin mielenterveys- hoitajan luona. Koen sen olevan hyvin toimivaa yhteistyötä ja juttusille pääsee nopeastikin. 1. Ehdottoman tärkeänä näen hyvin- vointiaseman tarpeellisuuden. Se on hy- vän kunnan peruspalvelu, joka pitää olla jokaisessa kunnassa. Kesällä vilkkaalle matkailukunnallekin se on selkeä arvo. 2. Eilen juuri kävin fysikaalisessa hoidossa, joka on muuten erinomainen palvelumuoto. Myös verenpaineen käyn mittautta- massa säännöllisesti. 1. Ikäihmisten näkökulmasta itses- täänselvyys, mutta myös lapsiperheiden on mahdoton asua Puumalassa ilman hyvinvointikeskusta. Jos pitäisi kolmea lasta lähteä Mikkeliin kiikuttamaan, niin ei onnistuisi yrittäjältä. 2. Käytiin tyttären kanssa silmien tarkastuksessa. Saatiin lähete silmälää- kärille Mikkeliin, kun täällä ei erikois- lääkäriä ole. Peruslääkärinpalvelut ovat yhtä tärkeitä kuin päiväkoti tai koulu. 1. Pitää säilyttää ehdottomasti jo valta- van kesäasukasmääränkin vuoksi, mutta myös siksi, että se pitää yllä muuttoha- lukkuutta kuntaan. 2. Eilen viimeksi minulta lohkesi hammas ja onnistuin saamaan ajan hammashoitolaan viikon päästä. Minulla on myönteisiä kokemuksia. Aikoja saa hyvin ja olisi iso tappio, jos hyvinvointiasema häviäisi täältä. Ville Lamio irlanninsusikoiransa Sandien kanssa. Maiju Teittinen on Boutique Ruususen yrittäjä. Eero Castrén on muuttanut Puuma- laan Vantaalta. Raakel Paajanen on eläkkeellä. Kuntalaisten ajatuksia Puumalan hyvinvointiaseman tarpeellisuudesta 1. Miten tarpeellisena näet Puumalan hyvinvointiaseman säilymisen myös vuodesta 2022 eteenpäin? 2. Miten usein asioit hyvinvointiasemalla ja mihin tarvitset sitä? Essoten kuntayhtymän johtaja Risto Kortelainen uuden Perhetalon edustalla Mikkelissä viime viikolla.

PMAAAISTEN NENKANNATTAJA Sijainti puoltaa Puumalan …puumalalehti.fi/wp-content/uploads/2019/10/nakoislehti... · 2020-02-04 · 2025 on, että saaristokunta on uuden työn ja rohkeiden

  • Upload
    others

  • View
    0

  • Download
    0

Embed Size (px)

Citation preview

Page 1: PMAAAISTEN NENKANNATTAJA Sijainti puoltaa Puumalan …puumalalehti.fi/wp-content/uploads/2019/10/nakoislehti... · 2020-02-04 · 2025 on, että saaristokunta on uuden työn ja rohkeiden

Keskiviikkona 23. lokakuuta 2019 n:o 42 65. vuosikerta Irtonumero 2,00 e PUUMALALAISTEN ÄÄNENKANNATTAJA

Tiina JudénPUUMALAN kunnan visio vuoteen 2025 on, että saaristokunta on uuden työn ja rohkeiden ratkaisujen kunta, joka on hyvinvoivien ihmisten koti Saimaalla. Visiota kohti suunnataan Saimaan kirkkain tähti -kuntastrategian avulla, mikä rakentuu viiden painopis-teen varaan. Painopisteet ovat Saimaa, yrittäjyys, lapsiperheet, laatuasuminen ja hyvinvointi.

Essoten palveluverkkoselvitys aihe-uttaa kuntalaisissa huolta siitä, säilyykö Puumalan hyvinvointiaseman toiminta ennallaan myös vuoden 2021 jälkeen. Essoten perusterveydenhuollon vuode-osasto- ja hyvinvointiasema -palvelu-verkon ulkopuolisen arvion on tehnyt Vaakataso Oy:n johtava konsultti Eetu Salunen, jolla on 16 vuoden kokemus sosiaali- ja terveydenhuollon johtoteh-tävistä. Salunen on toiminut muun mu-assa Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän toimitusjohtajana, Espoon terveyspal-velujen johtajana ja Med Group Oy:n toimialajohtajana.

ESSOTEN kuntayhtymän johtaja Risto Kortelainen kertoo, että tällaisia pal-veluverkkoehdotuksia on tehty jo use-ampaan kertaan ja tehdään jatkossakin. Virkajohtoesityksiä ei kuitenkaan ole ja ne menevät ensi vuoden puolelle.

-Sijaintinsa puolesta ei ole syytä lähteä Puumalan hyvinvointiaseman toimintaa siirtämään, Kortelainen kommentoi.

Selvityksen suositus on, että Puuma-lan hyvinvointiaseman toiminta säilyisi ennallaan 2020-2021 ja että jatkosta on

Sijainti puoltaa Puumalan hyvinvointiaseman toiminnan säilymistä

syytä päättää vasta vuoden 2021 lopussa, kun on ensin selvitetty palveluverkoston tiivistämisen vaikutukset palvelujen saatavuuteen ja yhdenmukaistettu avo-terveydenhuollon palveluihin pääsyn kriteerit.

MITÄ suuria haasteita ja haavoittuvai-suuksia palveluiden tuottaminen Puu-malassa sitten sisältää, jos selvityksen mukaan tuotannolliset syyt puoltavat vahvasti palveluiden keskittämistä Mik-keliin vuoden 2021 jälkeen?

-Nämä ovat ulkopuolisten tahojen te-kemiä havaintoja. Tätä kaneettia en jaa. Nyt on lähdetty siitä, että lääkäripalvelut ja muut turvataan. Niin pitkään kuin mah-dollista pyritään toiminta turvaamaan, Kortelainen vahvistaa.

Fakta on kuitenkin se, että koko Etelä-Savon väki ikääntyy. Kortelaisen mukaan heikoin palvelutilanne on Mikkelissä. Säästöjen saavuttaminen edellyttää huomattavia tehostus- ja muita toimia Mikkelin keskussairaalan päivystyk-sessä, muilla lähikuntoutusosastoilla,

kotihoidossa ja kotisairaalassa.

PIENISTÄ kunnista ei saada niin paljon säästöjä.

-Kuntien on kerrottava myös meille, miten toimitaan, sillä samaan aikaan ne vaativat talouden tasapainottamista. Me kuitenkin ymmärrämme Puumalan ominaispiirteet, Kortelainen sanoo.

Kortelaisen mukaan niukalla tarjon-nalla säädellään kysyntää. Peruspalvelut ovat tärkeitä myös yhä lisääntyville kausiasujille.

-Olisi tärkeää, että hekin tarvitsevat ja saavat palveluita.

VOIMAKKAASTI lisääntyvä vapaa-ajan asutus luo Puumalan kunnan kehit-tymiselle uusia mahdollisuuksia. Tämä on otettu huomioon kunnan maa- ja asuntopoliittisen ohjelman johdannossa-kin. Hyviä etätyöyhteyksiä on edistetty laajakaistahankkeella.

Vaikka Puumalan väestökehitys on laskeva, on Puumalassa edelleen asukkaita noin 2200. Väestöennusteen mukaan huoltosuhde tulee tulevaisuu-dessa heikkenemään vielä entisestään, sillä väestö ikääntyy ja tämän myötä terveydenhuolto- ja sosiaalisektoril-le muodostuu uudenlaisia paineita.

SELVITYKSEN mukaan Puumalan väestö on alueen vanhinta ja toiseksi sairainta. Vaikka avoterveydenhuollon palvelut ovat keskitasoiset ja tarpeeseen nähden niukat, käyttävät puumalalaiset kuitenkin pääsääntöisesti oman hyvin-vointiaseman palveluita.

1. Ehdottomasti pitää säilyä sellaiset palvelut kuin hyvinvointikeskus.

Tuntuu, että kun R-kioskikin lähtee, niin palvelut sen kun vaan huononevat koko ajan.

2. Säännöllisesti asioin mielenterveys-hoitajan luona. Koen sen olevan hyvin toimivaa yhteistyötä ja juttusille pääsee nopeastikin.

1. Ehdottoman tärkeänä näen hyvin-vointiaseman tarpeellisuuden. Se on hy-vän kunnan peruspalvelu, joka pitää olla jokaisessa kunnassa. Kesällä vilkkaalle matkailukunnallekin se on selkeä arvo.

2. Eilen juuri kävin fysikaalisessa hoidossa, joka on muuten erinomainen palvelumuoto. Myös verenpaineen käyn mittautta-massa säännöllisesti.

1. Ikäihmisten näkökulmasta itses-täänselvyys, mutta myös lapsiperheiden on mahdoton asua Puumalassa ilman hyvinvointikeskusta. Jos pitäisi kolmea lasta lähteä Mikkeliin kiikuttamaan, niin ei onnistuisi yrittäjältä.

2. Käytiin tyttären kanssa silmien tarkastuksessa. Saatiin lähete silmälää-kärille Mikkeliin, kun täällä ei erikois-lääkäriä ole. Peruslääkärinpalvelut ovat yhtä tärkeitä kuin päiväkoti tai koulu.

1. Pitää säilyttää ehdottomasti jo valta-van kesäasukasmääränkin vuoksi, mutta myös siksi, että se pitää yllä muuttoha-lukkuutta kuntaan.

2. Eilen viimeksi minulta lohkesi hammas ja onnistuin saamaan ajan hammashoitolaan viikon päästä. Minulla on myönteisiä kokemuksia. Aikoja saa hyvin ja olisi iso tappio, jos hyvinvointiasema häviäisi täältä.

Ville Lamio irlanninsusikoiransa Sandien kanssa.

Maiju Teittinen on Boutique Ruususen yrittäjä.

Eero Castrén on muuttanut Puuma-laan Vantaalta.

Raakel Paajanen on eläkkeellä.

Kuntalaisten ajatuksia Puumalan hyvinvointiaseman tarpeellisuudesta1. Miten tarpeellisena näet Puumalan hyvinvointiaseman säilymisen myös vuodesta 2022 eteenpäin?2. Miten usein asioit hyvinvointiasemalla ja mihin tarvitset sitä?

Essoten kuntayhtymän johtaja Risto Kortelainen uuden Perhetalon edustalla Mikkelissä viime viikolla.

Page 2: PMAAAISTEN NENKANNATTAJA Sijainti puoltaa Puumalan …puumalalehti.fi/wp-content/uploads/2019/10/nakoislehti... · 2020-02-04 · 2025 on, että saaristokunta on uuden työn ja rohkeiden

2 - Keskiviikkona 23. päivänä lokakuuta PUUMALA N:o 42 - 2019

Puumalanseurakunta

Nimipäivät

Lämpimätonnittelut!

Kristinuskoon kuuluu usko. Ensi sunnuntaina kirkossa pähkitään uskon lisäksi myös epäuskoa.

Markuksen evankeliumissa kerrotaan, miten usko innos-ti neljää miestä purkamaan Jeesuksen kodin katon, jotta halvaantunut ystävä saatai-siin väkijoukon estämättä Jeesuksen hoitoon. Jeesuksen kotona paikalla oli ihmisiä, jotka uskoivat, ja ihmisiä, jotka eivät uskoneet. Viime kädessä uskon ja epäuskon raja ei kui-tenkaan kulje ihmisten välillä vaan ihmisten sisällä. Sinun sisälläsi. Epäuskosta on vain yksi tie uskoon: Jeesus Kris-tus. Sama Jeesus, joka ennen halvaantuneen parantamista julisti tälle synnit anteeksi. Jeesuksen takia halvaantunut kelpasi Jumalalle jo ennen paranemistaan.

Auttaminen ja usko, joka purkaa kattoja ja muita esteitäSana Sinulle

Rakkaamme Sirkka-LiisaREPONENo.s. Smurin

s. 15.2.1951 k. 10.9.2019

Vaipui käsi, uupui sydän jalo,sammui rakkaitten silmien valo.Vähän pyysit, paljon annoit, vaieten sä vaivas kannoit. Muistos kaunis, hyvä, helläsäilyy meidän sydämellä.

Rakkaudella kaivaten

Unto ja JoniNiina, Tomi ja Veerasiskot perheineenmuut sukulaiset ja ystävät

Siunaus on toimitettu läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Kiitämme Maijaa, Briittaa ja

Mäntykotia Sirkan hyvästä hoidosta.

Kirkkoherranvirasto avoinna ma ja ke 10-13, p. (015) 775 3300. Taloustoimisto avoinna ma ja ke 10-13, p. 050 421 0075. Pappi p. 050 313 4970, p. 050 401 9561.Diakonissa p. 050 343 2475, päivystys maa-nantaisin klo 10-12.Seurakuntamestari p. 0500 655 726.Palveleva puhelin päivystää su-to klo 18-01, pe ja la klo 18-03 p. 0400 221 180. Netissä: evl/palvelevanettiSeurakunnan internet-sivut: www.puumalan-seurakunta.fi Seurakunnan Facebook–sivut: Facebook.com/puumalanseurakunta

Keskiviikko 23.10.Kirkkoherranvirasto klo 10-12 papin päivystys, p. 050 313 4970.Ei Ystävyyden kerhoa.

Torstai 24.10.Ei perhekerhoa.Palvelukeskus klo 12-18 seurakunnan Soke-ripala, kirkkoherra Helena Castrén tavattavissa palvelukeskuksen osastoilla.Seurakuntakoti sali klo 16.30 kirkkokuoron harjoitus.

Perjantai 25.10.Papinpellon kerhohuone (Pappilantie 5) klo 13 Kirkonkylän lähetyspiiri, yhteyshenkilö Inkeri Soikkanen p. 0500 152256.Seurakuntakoti klo 15.30 Mariakuoron har-joitus.

Sunnuntai 27.10.Kirkko klo 10 messu; Vuoristo-Watia, Ainali.

Maanantai 28.10.Seurakuntakoti klo 9 työstä vapaana olevien aa-mupala. Aamupalan jälkeen, aikaisintaan klo 9.30 ”Parasta ennen” -elintarvikkeiden jako.Seurakuntakoti diakoniatoimisto klo 10-12 dia-koniapäivystys, Sonja Hämäläinen.Seurakuntakoti kahvio (Kirkkotie 1) klo 11-14 Ystäväpirtin kahvio avoinna. Pieni jumppa-tuokio klo 12 ja sen jälkeen kiikkutuolivieraina Maria Talvitie ja Olli Luukkonen kertomassa Metsäsydämen tarinaa.

Tiistai 29.10.Vanhan hautausmaan haravointitalkoot alkaen klo 8. Tarjolla seurakuntakodilla aamukahvi klo

8.30, hartaus ja keittolounas klo 11.30, päiväkah-vit klo 14. Tervetuloa talkoisiin!Kaija ja Seppo Kiljunen (Rokansalontie 257) klo 13 Miettula-Rokansalon lähetyspiiri.

Keskiviikko 30.10.Kirkkoherranvirasto klo 10-12 papin päivystys, p. 050 313 4970.Seurakuntakoti lapsityön kerhotilat klo 13.15-15 Ystävyyden kerho. Kerho on tarkoitettu 0.-3.-luokkalaisille. Kerhossa tarjotaan välipala. Kerho on avoin ja maksuton. Ilmoittautumiset lastenohjaajalle sähköpostitse [email protected] tai tekstiviestillä numeroon 0504019565. Tervetuloa mukaan!Seurakuntakoti Rovastinkammari (Kirkkotie 1) klo 15 Toivoa naisille -piiri. TN-piiri tukee Intian orijaninkielistä radiotyötä. Se auttaa naisia löytämään ihmisarvoisen elämän ja Jeesuksen rakkauden. Tervetuloa osaksi maailmanlaajuista naisten rukousverkostoa. Ohjaa Riitta Arotie.

Torstai 31.10.Seurakuntakoti lapsityön kerhotilat klo 9.30-12 perhekerho lastenohjaaja Saara Mattilan johdolla, hartaus; Helena Castrén. Aloitamme aamiaisella. Lopuksi vapaata leikkiä ja askarte-lua. Tervetuloa mukaan!Seurakuntakoti sali klo 16.30 kirkkokuoron harjoitus.

Perjantai 1.11.Seurakuntakoti kahvio klo 15.30 Mariakuoron harjoitus.

Pyhäinpäivä 2.11.Lamminniemen kappeli (Ruokotaipaleentie 702) klo 10 messu; Vuoristo-Watia, Ainali, kirkkokuoro.Kirkko klo 16 iltakirkko; Castrén, Vuoristo-Watia, Ainali, Hämäläinen, Mariakuoro sekä Riitta Arotie, viulu.

Sunnuntai 3.11.Kirkko klo 10 messu; Castrén, Vuoristo-Watia, Ainali.

Muuta:Oletko innokas neuloja tai virkkaaja? Lohtu-huiveja otetaan vastaan viraston aukioloaikoina, tiedustelut diakonissalta p. 050 343 2475.

ElämänkaariKastettu: Eino Joona Tapio Löppönen Kietä-välästä.Kuollut: Sirkka-Liisa Reponen s. Smurin Luuk-kolasta 68 v., Erkki Jalmari Montonen Kontilasta 74 v., Ilmi Kyllikki Hartonen Helsingistä 92 v.

Suostuisitko sinä auttamaan sellaisia uskovia, jotka pääs-täkseen luoksesi, tekevät ko-tisi kattoon reiän? Puumalassa sinua kukaan tuskin kiittelisi, ainakaan näin sateisilla syys-kylmillä. Entä mitä esteitä sinun pitäisi purkaa saadaksesi avun lähimmäisellesi?

Suomessa toimivien kirkkojen, kristillisten yhteisöjen ja seura-kuntien yhteistyöelin, Suomen ekumeeninen neuvosto, on julistanut meneillään olevan viikon Ekumeeniseksi vastuu-viikoksi (www.vastuuviikko.fi). Vastuuviikon kampanjateema on Ihmisoikeuspuolustajat. Ihmisoikeuspuolustajalla tar-koitetaan sellaista henkilöä, joka puolustaa ihmisoikeuksia rauhanomaisesti. Tässä työssä kunnostautuneita nostetaan esiin kannustukseksi meille

kaikille muille. Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. Ihmisoikeuk-sien puolustaminen kuuluu kai-kille. Sillä Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen. Sitä paitsi jopa uskoa ja toivo suurempi on rakkaus.

Mikä este estää sinua toimi-masta ihmisoikeuspuolustajana omalla paikallasi? Tai uudella paikalla?•Katto? •Seinä? •Asenne? •Mukavuuden halu? •Kiire?•Epätietoisuus?•Epäluulo?•Epätoivo?•Öööö … ihan vaan jokin?

Jumala antoi uskon neljälle kantajamiehelle, jotka kuljetti-vat halvaantunutta ystäväänsä Jeesuksen luo. Se teki heistä

aika röyhkeitä: hehän purkivat itsensä Jeesuksen kodin kattoa. Mutta juuri esteitä purkamalla syrjään joutunut halvaantu-nut pääsi yhteisön jäseneksi. Ihmisarvo jäi ja vuode lähti. Anonyymien kantajamiesten ja Jeesuksen kohtaamisesta ei kerrota mitään, vaikka juuri heidän uskonsa oli tapahtuman avain. Heidän uskonsa auttoi toista ihmistä. Se oli suurta.

Jumala antaa uskon. Sinun uskosi voimalla moni voi saada avun. Sinä pystyt auttamaan! Ryhdy siis rohkeasti esteiden purkamiseen. Älä ole epäus-koinen, vaan usko.

Olli J. Vuoristo-WatiaSeurakuntapastori

Lukijan kuva

Tukkilautta Puumalansalmessa 8.9.2019.Kuvaaja Hannele Jäntti.

Ruusuja teille, jotka autoitte minua pe 27.9. Olen selvinnyt hyvin, vain kipuja ja särkyjä.

MT

Keskiviikkona 23.10. SeveriTorstaina 24.10. Rasmus, AsmoPerjantaina 25.10. SointuLauantaina 26.10. Niina, Nina, Amanda, MantaSunnuntaina 27.10. Helli, Hellin, Hellä, HelleMaanantaina 28.10. SimoTiistaina 29.10. Alfred, UrmasKeskiviikkona 30.10. Eila

Kiitos teille, joiden toimesta on kiillotettu talvisotaan lähdön muistomerkin laatat kunnanta-lon pihalla.

EEVA

Page 3: PMAAAISTEN NENKANNATTAJA Sijainti puoltaa Puumalan …puumalalehti.fi/wp-content/uploads/2019/10/nakoislehti... · 2020-02-04 · 2025 on, että saaristokunta on uuden työn ja rohkeiden

N:o 42 - 2019 PUUMALA Keskiviikkona 23. päivänä lokakuuta - 3

1

Puumalan seurakunnan logon uudistaminen

PUUMALANSEURAKUNTA

Tiina JudénSEURAKUNNISSA puhalta-vat yhteistyön tuulet. Seurakun-tayhtymä muodostetaan usein saman kunnan alueella olevien seurakuntien kesken, mutta yh-tymän voivat muodostaa myös kahden tai useamman kunnan alueella olevat seurakunnat. Yhtymässä jokaisella seura-kunnalla on oma kirkkoherra. Yhtymän vaihtoehto on yhdis-tynyt seurakunta, jota johtaa vain yksi kirkkoherra.

Lähialueen seurakuntien yh-teistyöstä keskusteltiin suurella joukolla Sulkavan seurakun-tatalolla viime keskiviikkona.

Paikalla olivat Puumalan, Juvan ja Sulkavan kirkkoneu-vostot, yksi henkilökunnan edustaja jokaisen seurakunnan alueelta sekä talouspäälliköt ja kirkkoherrat.

AJATUKSEN yhdistymisestä on käynnistänyt Sulkavan kirk-koherrana kolme vuotta toimi-nut Hanne-Maaria Rentola. Keskusteluja käytiin hyvässä hengessä ja joukko vaikutti olevan vahvasti kiinnostunut yhteistyön selvittämisestä.

-Olemme ajatelleet lähteä siitä, että ovatko seurakunnat valmiita heräämään taloudelli-seen todellisuuteen ja jos näin on, niin mitä sitten voisimme luoda yhdessä, Rentola kertoo.

Rentolan mukaan ensin on tärkeää päättää tehdäänkö jotain yhdessä ja vasta sen jälkeen mitä.

-Tällä ajatuksella haetaan todellista säästöä ja toiminta-tehokkuutta. Kaikilla kolmella seurakunnalla on raskas hallin-to, eikä sitä voi karsia muuten kuin olemalla yksi seurakunta, Rentola toteaa.

Kirkkoneuvostoissa ja -val-tuustoissa pitää ensin päättää lähdetäänkö tekemään selvi-tystyötä ulkopuolisen konsultin avulla.

-Ensimmäisen keskusteluti-laisuuden osalta voisi päätellä, että luottamushenkilöt ja seura-kuntalaiset pitävät ajatuksesta, että maalaisseurakunnat olisivat yhdessä. Toive on, että ei tarvit-sisi mennä kaupunkiseurakun-taan, Rentola vertaa.

KESKIVIIKKONA pidet-ty keskustelutilaisuus Sulka-van seurakuntatalossa huokui maalaista elinvoimaa. Sillä kun kysyttiin henkilökohtaista mielipidettä yhteistyön sel-vittämisestä, niin lähes koko tilaisuuteen osallistunut väki meni salin ”jaa”-päähän. Vain pieni osa ihmisiä jäi ”jaa”- ja ”ei”-pään keskivälille, mutta kukaan ei mennyt ”ei”-päähän. Päätökset selvitystyöstä teh-dään marraskuussa.

Rentolan mukaan seura-kuntien henkilöstökulut ovat nousseet suhteessa verotuloi-hin, vaikka henkilömäärä on vähentynyt. Seurakunnissa on niin sanotut puuttumiskynnyk-set. Yksi niistä on se, että hen-kilöstökulut eivät saa nousta.

-Meillä ei oikeasti ole varaa sellaiseen määrään työnteki-

Seurakuntien taloudellinen todellisuus vie kohti yhteistä maalaisseurakuntaa

jöitä, mikä meillä kolmella seurakunnalla nyt on.

Kirkkoherran tehtävistä iso työmäärä menee hallinnolli-seen työhön. Rentola itse tekee hallinnollisen ja hengellisen työnsä lisäksi myös kanslistin tehtäviä hänen eläköidyttyään sekä lähetyssihteerin tehtäviä sen jälkeen, kun lähetyssih-teerin virka loppui Sulkavan seurakunnasta. Nämä kaikki vievät hengelliseen työhön käytettävää aikaa.

PUUMALASSA on jo vuon-na 2016 tehty radikaaleja osa-aikaistuksia. Puumalan seurakunnan yhdeksästä työn-tekijästä kuusi on osa-aikaista ja vain kolme kokopäivätyössä. Samaan aikaan supistettiin menoja ja myytiin kiinteistöjä. Omistajaa vaihtoivat muun muassa toinen leirikeskus ja molemmat pappilat. Myös kanttorila myytiin ja Rinnepirtin vuokrahuoneistosta luovuttiin. Ystäväpirtin toiminta siirrettiin seurakuntakodille.

-Hengellisten työntekijöi-den määrä on meillä todella vähäinen. Meillä on noin 60 jumalanpalvelusta vuodessa ja hautajaisia noin 60 vuodessa. Kasteita on alle kymmenen. Näin on ollut jo monta vuotta, kertoo Puumalan kirkkoherra Helena Castrén.

CASTRÉN mainitsee, että li-sävaateita, mutta myös energiaa tulee lisäksi kesäasukkailta. Kuluvan vuoden 13-14 vihki-misestä vain pieni osa oli oman kunnan asukkaiden.

-Näistä seurakunta ei saa mitään korvausta. Ainoastaan kirkkovuokra on otettu käyttöön ulkokuntalaisille. Siitä taas seuraa, että vihitään rannalla, kartanossa tai muualla, mikä vie itse toimituksen pois kirkon sakraalisesta tilasta, Castrén kertoo.

-Tämä ei ole pelkästään taloudellinen asia, vaan yh-teistyö naapuriseurakuntien kanssa voisi tuoda energiaa, intoa ja joustavuutta työvoiman liikkumiseen. Näin saataisiin

myös kokoaikaisia työpaikkoja, Castrén perustelee.

PIISPAN lähettämänä tilai-suudessa oli mukana läänin-rovasti Mikko Lappalainen. Hän muistutti, että ihmiset ovat samoja kristittyjä niin Puumalassa, kuin ympäristö-kunnissakin. Lappalainen luki myös raamatunkohdan, miten jo alkukirkossa seurakuntia kehotettiin pitämään huolta toisistaan. Muissakin puheen-vuoroissa muistutettiin kirkon ja seurakuntien kristillisestä perustehtävästä. Lappalainen esitteli kirkkohallituksen Pasi Peranderin valmistelemaa alkuselvitystä ja antoi seura-kunnille näin kirkkohallituksen näkemyksiä asiasta.

Kirkollisvero on Juvalla 1,65 ja Sulkavalla ja Puumalassa 1,95. Veroprosentti ei saa nousta yli kahden.

-Uskon, että kirkollisvero voisi laskea yhdistymisellä. Ihan ensimmäiseksi valtuustot päättävät neuvostojen esityk-sestä kussakin seurakunnassa, lähtevätkö selvitykseen. Sitten uusi valtuusto päättää lähde-täänkö liitosneuvotteluihin ja kolmannessa vaiheessa valtuusto päättää lähdetäänkö liitokseen. Päätös on vielä alistettava tuomiokapitulin ja kirkkohallituksen hyväksyttä-väksi, Rentola arvelee.

Puumalan, Juvan ja Sulkavan seurakunnat keskustelevat yhteistyöstä.

Tiina JudénPuumalan kunnan tekninen lautakunta päätti viime viikon kokouksessaan ympäristön-suojelulain ja jätelain nojalla kehottaa Lietveden sillan alle jätetyn lotjan omistajaa siirtä-mään aluksen turvallisesti ja luvallisesti paikkaan, jossa se ei aiheuta vaaraa ympäristön pilaantumiselle eikä riko jäte-lain mukaista roskaamiskieltoa.

S i i r to tu lee to teu t t aa 30.11.2019 mennessä. Tekni-nen lautakunta teki aluksen hylkäämisestä poliisille myös rikosilmoituksen.

-Emme ole tavoittaneet omis-tajaa kaikista tavoittelemisen keinoista huolimatta, kommen-toi tekninen johtaja Kimmo Hagman.

Puumala-lehti uutisoi ro-mualuksesta viime viikolla. Alus lojuu yhä kiinnitettynä Väyläviraston ranta-alueelle. Jätelain mukaan vastuu aluksen poistamisesta kuuluu sille, joka sen on hylännyt.

Puumala-lehti yritti uudelleen tavoittaa omistajaa puhelimitse, siinä onnistumatta. Sen sijaan lehti tavoitti sähköpostitse ran-tasalmelaisen toimitusjohtajan, jonka osakeyhtiön hallituksen puheenjohtaja lotjan omistaja on. Yritys ei toimitusjohtajan mukaan liity mitenkään asian-omaiseen lotjaan.

Lotjasta siirtokehoitus ja rikosilmoitus

Tiina JudénKunta on aiemmin julkista-nut ostolaskutietoja vuodelta 2015 ja 2016, mutta tuolloin aineisto oli ohjelmistosyistä suppeampaa.

Ostolaskujen avaamisen tar-koitus on lisätä kunnan toimin-nan läpinäkyvyyttä ja vahvistaa siten paikallisdemokratiaa. Os-tolaskujen avaamisella voidaan lisätä myös kustannustietoisuut-ta ja hakea sitä kautta mahdol-lisia säästöjä. Julkistaminen on myös osa kunnan sisäistä val-vontaa, ja se vahvistaa sitä, että kunnanhankinnat toteutetaan määräysten ja lainsäädännön mukaisesti.

Excel-taulukosta on näh-tävistä, että ostolaskuja on maksettu yli 13 miljoonalla eurolla. Ostolaskujen avaami-nen kaikille kuntalaisille ei ole ihan tavanomaista. Näin ovat yleensä toimineet vain isoimmat kaupungit.

Exceliä tutkimalla silmään käyvät ainakin Atrialle makse-tut suurehkot laskut, jotka liit-tyvät julkisen tahon ruokapal-veluihin koululle, päiväkodille ja palvelukeskukselle. Myös Asianajotoimisto Lindblad & Co Oy:lle kunta on maksanut lainopillisista palveluista yli 8000 euroa.

-Nämä ovat oikeudenkäyn-tikuluja, päiväkodin raken-nusurakasta, täsmentää Erja Penttinen.Ostolaskuja pääsee tutkimaan osoitteesta: puumala.fi/puumalan-kunnan-ostolasku-tiedot/.

Puumalan kunta on julkaissut ostolaskunsa

Page 4: PMAAAISTEN NENKANNATTAJA Sijainti puoltaa Puumalan …puumalalehti.fi/wp-content/uploads/2019/10/nakoislehti... · 2020-02-04 · 2025 on, että saaristokunta on uuden työn ja rohkeiden

4 - Keskiviikkona 23. päivänä lokakuuta PUUMALA N:o 42 - 2019

Hanna-Mari TyrväinenETELÄ-SAVOSSA on yhdis-tetty vesialueita ja osakaskuntia vuodesta 2017 alkaen EU:n maaseuturahaston rahoitta-malla hankkeella. Vetovoimaa maaseudulle yhteistoiminnalla ja verkostoitumalla -hankkeen tavoitteena on muodostaa yhtenäisiä ja riittävän laajoja osakaskuntia, joilla on hyvät ka-lastus- ja toimintaedellytykset.

Hanke päättyy ensi keväänä, mutta kiinnostusta rahoitusta ja työpanosta osakaskuntien yhdistämiseen ja toiminnan ke-hittämiseen tarjoavaa hanketta kohtaan riittää osakaskunnilla edelleen.

-Hankkeen alussa oli tar-koitus katsoa, saataisiinko näillä alueilla liikkeelle yh-distymishankkeita. Tavoite oli toimia muutamalla alueella. Nyt hankkeen loppuvaiheessa, Saimaan alueella ainoastaan Louhivedellä hanke ei toteudu, kertoi projektipäällikkö Jouni Kivinen.

-Asian mielenkiinto on yl-lättänyt kaikki, kun asioita on pystytty toteuttamaan hankea-vusteisesti.

TOISSA viikolla Kivinen esitteli hankkeen tarjoamia mahdollisuuksia Sahanlahdes-sa, Niinimäen osakaskunnan kutsumana.

-Tämän tilaisuuden jälkeen ei olla lähdössä Lietvedelle mitään hanketta tai yhdistymisprojektia tavoittelemaan. Täällä ollaan siksi, että te osakaskunnat kuuli-sitte toisianne, Kivinen selvitti.

-Tilaisuuden tärkein asia on tiedonvaihto ja suunnittelu, onko täällä tällaiselle tarvetta. Puumalassa osakaskuntatilanne ei ole kovin paha. Osakaskunnat ovat melko isoja ja valtaosa toimivia. Silti nykyiset kiin-teistöviivat halkovat selkiä usein hyvin epäkäytännöllisesti.

Osakaskuntien yhdistyessäveteen piirretyt viivat häviävät

PROSESSIN ensimmäisenä ja tärkeimpänä vaiheena on hyvä suunnittelu.

-Tiedottamista, suunnittelu-kokouksia, suoria puhelinkon-takteja ja eri osakaskunnille tiedustelua. Käydään osakas-kuntien omissa kokouksissa ja kuulostellaan tahtotilaa, onko tarvetta ja halua, Kivinen luetteli.

Kun tavoitetila on hahmo-tettu, jokainen osakaskunta kokoustaa omanaan ja tekee

päätöksen, lähteekö mukaan vai ei ja millaisella osalla.

-Kun kokoukset on pidetty, katsotaan tuliko järkevä koko-naisuus, jota kannattaa lähteä viemään kiinteistötoimituk-seen. Kun sille haetaan kiin-teistötoimitusta, maanmittaaja vetää kokouksen.

-Puumalassa pidettiin vasta tällainen kiinteistötoimitusko-kous kirkonkylän vesialueella, josta muodostui 3 700 hehtaarin kokoinen vesialue suunnilleen

Kauko Närhi, Heikki Reponen, Antti Reponen ja Matti Viialainen tutkivat yhdessä vesistökarttoja tilaisuuden jälkeen.

molemmin puolin Puumalaa. Mielestäni se on oikein hyvä kokonaisuus, Kivinen kertoi.

YKSITTÄINEN osakaskunta voi liittyä isoon alueeseen myös myöhemmin, mutta kustan-nukset ovat silloin hieman eri luokkaa, kuin että se tehtäisiin kerralla kuntoon -periaatteella.

HANKETYÖNTEKIJÄT ovat kiertäneet Etelä-Savoa tiuhasti ja takana alkaa olla jo 700 kokousta.

-Aika hyvin on nähty, mikä toiminnan taso on ja mitkä asiat ovat osakaskunnille tärkeitä. Ei ole kahta samanlaista osa-kaskuntaa.

Yhdistymistä ja uutta yksik-köä mietittäessä, jokaisen osa-kaskunnan on pohdittava myös omia lähtökohtiaan. Onko jol-lain osakaskunnalla isoja saaria, onko vesijättöasioita tai erilaisia käytäntöjä metsästyksessä?

-Kaikki tällaiset on ehdotto-masti käytävä etukäteen läpi suunnittelutilaisuuksissa. Nämä ovat niitä ”oikeita” tilaisuuksia. Kunhan vaan saataisiin aina koko vesialueiden edustus pai-kalle. Väkeä käy kokouksissa tosi vähän.

KIVINEN ja projektisuunnitte-lija Olli Räsänen olivat laati-neet Lietveden alueesta kartan.

-Tämä ei tarkoita, että juuri tätä aluetta oltaisiin lyömässä nippuun. Se on vain jonkunlai-nen lähtötilanne, johon laitettiin Lietvesi ja vähän ympärys-puolen osakaskuntia kartalle mukaan, Kivinen esitteli.

-Asiat kannattaa laittaa ker-ralla kuntoon ja järkevinä kokonaisuuksina, jolloin niitä veteen piirrettyjä viivoja jää aika vähän. Kyseessä on ve-sistökokonaisuus, osa-alue tai yksittäinen isompi järvi, vaikka Lietveden selkä. Te paikallisina tiedätte, voisiko se olla järkevä.

YHDISTYMISILLÄ kan-nattaa kuitenkin tavoitella mieluiten useamman tuhannen hehtaarin liittymisiä. Osakas-kunnan tulotkin ovat aina pinta-alakohtaisia.

Kivinen myös tiedusteli pai-kalle saapuneilta osakaskuntien edustajilta ilmapiiriä, tullaanko naapureiden kanssa toimeen ja olisiko isompi kokonaisuus ylipäätänsä mahdollista saada aikaiseksi.

-Niinimäen osakaskunnan vuosikokouksessa keskustelim-me osakaskuntien yhdistymisis-tä ja mielestämme tätä pitäisi ainakin tutkia. Kyllä se kiinnos-taisi, jos alue olisi Pistohiekasta noin maakuntarajaan saakka. Se selkeyttäisi kalastamista, totesi puolestaan Matti Viialainen.

-Ainakin meillä hoitokunnas-sa on valmiutta, jos sitä löytyy muiltakin. Emme me tyrkytä, mutta olisihan se järkevää, jos siihen tulisi vaikka 10 000 hehtaarin alue.

-Jos tuntuu, ettei yhdistymi-siin ole vielä valmiuksia, ei kannata väkisin lähteä viemään eteenpäin. Nämä suunnitte-lutilaisuudet ovat herättelyjä. Ottakaa karttoja ja aineistoja mukaan, Kivinen totesi tilai-suuden päätteeksi.

Lietvedellä pohditaan osakaskuntien yhdistymistä

Lietveden alueesta laadittu kartta, joka toimii lähtötilana osakaskuntien mahdollisille yhdis-tymisille. Kuva: Vetovoimaa maaseudulle yhteistoiminnalla ja verkostoitumalla 2017-2020.

Page 5: PMAAAISTEN NENKANNATTAJA Sijainti puoltaa Puumalan …puumalalehti.fi/wp-content/uploads/2019/10/nakoislehti... · 2020-02-04 · 2025 on, että saaristokunta on uuden työn ja rohkeiden

N:o 42 - 2019 PUUMALA Keskiviikkona 23. päivänä lokakuuta - 5

Mila Kontinen, Aino Asikainen ja Elmeri Manninen Kanien madotus -tehtävän äärellä.

Hanna-Mari TyrväinenKÄDENTAITOJA vaativassa Taitaja9-kilpailussa Puumalan yhtenäiskoulua edustaneet Elmeri Manninen, Mila Kon-tinen ja Aino Asikainen selvit-tivät tiensä aluekilpailuun.

Mikkelissä, Etelä-Savon ammattiopistossa järjestettävä paikalliskilpailu käytiin viime torstaina.

-Meillä oli hyvä joukkue ja päivä oli kokonaisuudessaan mukava. Vähän harmittaa, kun ei voitettu, vaikka oltiin ensim-mäisinä valmiita. Välierässä tehtävät olivat melko haastavia, mutta finaalissa taas helpompia, Nohevat juntit -nimellä kisannut kolmikko totesi tuoreeltaan.

Joukkue oli finaalin ylivoi-mainen ykkönen, mutta sai tuo-marivirheen vuoksi aikasakon, joka tiputti sijoituksen toiseksi. Jatkopaikka aluekilpailuun tuli kuitenkin lunastettua.

Taitaja9 on leikkimielinen ja toiminnallinen kädentaitokil-pailu, mutta tehtävät vaativat näppäryyttä ja luovuutta. Kisan tiimellyksessä yläkoululaiset pääsivät samalla tutustumaan Esedun eri ammattialoihin.

PAIKALLISKISAAN osallis-tui kaikkiaan 27 kolmen hengen joukkuetta.

Ratakilpailu kilpailtiin liikun-tasalissa erä kerrallaan, kilpa-joukkueita ja aikaa vastaan. Al-kuerätehtävinä oli muun muassa leipuri- ja kondiittoria-alaan liittyen letittämistä, tekstiili- ja

Puumalan joukkue oli Taitaja9-kilpailussa nopein

”Nohevat juntit” lunasti jatkopaikan aluekilpailuihin

muotialaa sivuten päävärien tunnistamista ja kytkentää, joka muistutti sähköalan olemassa olosta.

-Vähän ehkä yllätti, että pär-jäsimme näin hyvin. Päävärien tunnistus tuntui helpoimmalta

tehtävältä, mutta neljällä letit-täminen oli vaikeinta ja kol-men minuutin aikaraja loppui kesken, Manninen, Kontinen ja Asikainen totesivat heti suorituksen jälkeen tuloksia odotellessa.

VIIDEN alkuerän jälkeen 12 nopeinta joukkuetta etenivät välieriin, joista kuusi nopeinta jatkoivat loppukilpailuun. Lo-pulta kolme nopeinta joukkuetta selvittivät tiensä joulukuussa käytävään aluekilpailuun.

-Joukkue teki todella hienoa tiimityötä koko päivän ja oli-kin järjestäjien mukaan kaikki kilpailusuoritukset huomioon ottaen päivän nopein, kehui kannustamassa mukana ollut oppilaanohjaaja Jenna Kar-jalainen.

Puumalan Nohevien junttien lisäksi alueellisiin Taitaja9-kilpailuihin jatkavat paikallis-kisan voittanut ”Ei tuu mitään” Juvalta ja kolmanneksi kirinyt ”Polttoöljyt”, joka on myös Juvalta.

ALUEKILPAILUT järjeste-tään tänä vuonna Mikkelissä. Joulukuiseen aluekisaan saa-puu joukkueita ympäri Savoa ja mittelöiden kolme parasta lähtevät kisamaan finaaliin, joka järjestetään toukokuussa Jyväskylässä.

Tiina JudénVILMA ja Joona Kotro sekä Ellamari Tyrväinen järjestävät ensi lauantaina 26. lokakuuta lapsille ja lapsenmielisille tar-koitetut Halloween-naamiaiset Hurissalon kylätalolla.

Tilaisuus on julkinen sekä maksuton ja tarkoitettu kaikille lähialueen lapsiperheille.

-Harrastajateatteri ja Hurissa-lon kyläyhdistys sponsoroivat talon käyttöömme, sanoo naa-miaisten järjestysnainen Vilma Kotro.

Tapahtuma toimii nyyttäripe-riaatteella ja ohjelmassa on mu-siikkia ja karnevaalitunnelmaa. Paikalla tehdään siirtokuvata-tuointeja ja kasvomaalauksia.

-Olemme hakeneet tätä varten myös Nuoriso Leader -rahaa Veej´jakaja ry:ltä, Vilma Kotro kertoo.

NAAMIAISET on järjestetty jo useana vuonna. Viime vuonna paikalla oli yhteensä yli 50 lasta ja aikuista.

Kolmikko vastaa tänä vuonna juhlan järjestelyistä ja koriste-luista.

-Minä olen mukana järjes-täjänä ensimmäistä kertaa. Osallistuin juhliin jo kuitenkin

Halloween-naamiaiset tulevat taasviime vuonna, kun toin pienet serkkuni juhliin, kertoo Ellama-ri Tyrväinen.

-Harrastin myös itse teatteria joskus 13-vuotiaana Vekkuli-teatterissa Mikkelissä.

LAPSISTA hauskinta naami-aisissa on ollut jahdata toisiaan toinen toistaan hurjemmissa asuissa ja heitellä ilmapalloja. Vilma Kotro kertoo, että joskus on tehty myös kauhutemppura-toja, mutta niistä on luovuttu, kun ne pelottavat perheen pienimpiä.

Järjestäjät odottavat ennak-koilmoittautumisia tekstivies-tillä. Tapahtumasta on tiedotettu Sale-Sanomissa ja Faceboo-kissa.

YSTÄVYKSET miettivät yhdessä myös sitä, miten nuo-rille saisi enemmän toimintaa Puumalaan.

-Se on harmi, kun peruskoulu loppuu, niin täältä on pakko lähteä pois. Lukiota ja ammatti-opistoja kun ei ole, Vilma Kotro muistuttaa.

Halloween-naamiaisten jär-jestysnaiset opiskelevat kum-pikin Mikkelissä. Kotro on kotoisin Puumalasta.

Ellamari Tyrväinen ja Vilma Kotro pukeutuivat malliksi Halloween teemaan ja kutsuvat lapsia ja lapsenmielisiä Hurissalon kylän 26.10. järjestettäviin Halloween-naamiaisiin.

Yhtenä kilpailutehtävänä oli neljällä letittäminen.

Page 6: PMAAAISTEN NENKANNATTAJA Sijainti puoltaa Puumalan …puumalalehti.fi/wp-content/uploads/2019/10/nakoislehti... · 2020-02-04 · 2025 on, että saaristokunta on uuden työn ja rohkeiden

6 - Keskiviikkona 23. päivänä lokakuuta PUUMALA N:o 42 - 2019

Hanna-Mari TyrväinenSEPÄNKYLÄN Hirviseurue ry:n hirvijahti alkoi ryminällä. Jahtikodalle tuotiin metsästys-kauden starttiviikonloppuna saaliiksi kolme aikuista hirveä ja kaksi vasaa, eli puolet alku-peräisestä jaetusta kiintiöstä, kun kaatoluvat oli saatu viidelle aikuiselle hirvelle ja viidelle vasalle.

KAUDEN käynnistys on met-sästysseuroille aina syksyn odotetuin kohokohta.

-Siihen osallistuvat kaikki, jotka vain paikalle kykenevät. Ja onhan se selvä, että ensim-mäisenä viikonloppuna myös tapahtuu kaikenlaista, kun hir-vikanta on suurimmillaan. Vaik-ka keli oli täysin ala-arvoinen ja vettä tuli kamalasti, ei se yhtään tunnelmaa latistanut, toteaa metsästyksen johtaja Mikko Valtonen hyväntuulisena.

-Vaikka hirvenmetsästykseen liittyviä juttuja sisältyy tasaises-ti koko vuodelle, tässä on aina oma tunnelmansa ja mahdolli-simman moni tahtoo mukaan.

SEPÄNKYLÄN hirviseuru-eella on Viljakansaaren keski-osassa metsästysmaita 3 200 hehtaaria.

-Meillä on 12 jäsentä, jotka jakavat kaadetut hirvet. Käy-tännössä metsästäjiä on mukana yleensä enemmän. Kauden starttipäivänä metsään oli lähdössä liki 20 henkilöä, sillä myös nuorisoseuralaiset olivat mukana. Samaan porukkaan kuuluu myös puolisoita, lapsia ja muita perheenjäseniä.

Tällä hetkellä nuorin met-sästyskortin omaava jäsen on 11-vuotias, mutta hän ei liiku vielä aseen kanssa metsässä.

VAIKKA seurueen vanhimmat jäsenet ovat jo päälle 75-vuo-tiaita, Sepänkylän metsästys-seuruetta ei vaivaa ”ukkoutu-

minen”, kuten montaa muuta metsästysseuraa nykyään.

-Meillä tilanne on korjaantu-nut viime vuosina ja porukassa on tapahtunut sukupolvenvaih-dosta, kun vanhempia jäseniä on jäänyt pois ja nuorempaa polvea on tullut tilalle, kertoo Valtonen.

-Meillä on hyvin nuorisoket-jua. Lapset ovat mukana tutus-tumassa hommaan. He eivät varsinaisesti vielä aktiivisesti metsästä, mutta ovat passissa mukana.

TOIMINTAAN osallistuu

myös metsästyskortillisia nai-sia. Ensimmäisen metsästys-viikonlopun saaliista vastasi myös Minla Hämäläinen, joka kaatoi elämänsä ensimmäisen hirvenvasan.

-Toiminta on mallillaan, mutta kyllä siihen on pitänyt panostaa. Suomesta loppuu muuten hirvenmetsästäjät, jos toiminnan jatkuvuuteen liitty-vistä asioista ei pidetä huolta.

TÄLLÄ hetkellä hirviseurueen käytettävissä on aktiivipalve-luksessa kaksi koiraa. Harmaa norjanhirvikoira ja jämtlannin-pystykorva ovat suurriistan met-sästykseen käytettäviä koiria.

-Ajomiehiä meillä ei ole. Viimeiset varsinaiset ajomet-

sästykset on pidetty 30 vuotta sitten. Sen jälkeen on toimittu melko lailla puhtaasti koirien kanssa.

ENSIMMÄISEN viikonlopun suurin hirvi oli valtava sarvi-

päinen uros, ruhopainoltaan 206 kiloa.

-Olimme ensimmäistä hirveä nylkemässä, kun ulkopuoliset ihmiset vinkkasivat puhelimitse kolmesta hirvestä. Vein oman koirani jäljille. Tunnin se siel-lä haukkui, kunnes lähdettiin laittamaan passia ympärille ja hiipimään haukulle. Näinkin se voi joskus mennä, Valtonen hymyilee.

PÄIVÄN päätteeksi kylmiössä riippui kaikkiaan viisi nyljettyä ruhoa, odottaen seuraavana viikonloppuna tapahtuvaa pa-loittelua. Valtonen sanoo, että hirvien hyödyntämisprosentti on nykyään tosi suuri.

-Hirvi käytetään tosi tarkkaan. Lihat menevät elintarvikkeiksi ja nahat jatkojalostukseen koiran puruluiksi. Puumalassa hirvennahat kerätään kootusti kaikki samaan paikkaan, josta ne lähtevät eteenpäin. Kaikki luut menevät omille ja kylän koirille, samoin sisäelimet, joita ei itse syödä.

SEPÄNKYLÄN Hirviseurue tekee tiiviisti yhteistyötä myös muiden metsästysseurojen kanssa.Varsinkin metsästyksen aikaan yhteydenpito naapuriseuran kanssa on lähes päivittäistä.

-Meillä on Viljakan Erän kanssa paljon yhteistä vesi- ja maarajaa. Meillä menee välillä koirat ristiin, että meidän koirat vievät hirvet heidän puolelle ja heidän koirat tuovat niitä mei-dän puolelle, että kyllä yhteistyö sujuu, Valtonen kiittelee.

Kunta mukaan sovittelijaksi

Minla Hämäläisellä on ollut metsästyskortti neljä vuotta. Hän ampui vastikään elämänsä ensimmäisen hirven, kun vasa oli ylittämässä metsätietä. Kun ampumatilanne tuli päälle, Hämäläinen sanoo laukauksen tulleen vaistonvaraisesti selkäytimestä.

Hirviä kaatuu ennätysvauhtia

Hanna-Mari TyrväinenTORIKONSALON Erä Ry jät-ti Puumalan kunnalle pari viik-koa sitten kansalaisaloitteen, joka koskee kunnan solmimia metsästysvuokrasopimuksia. Aloitteessa toivotaan, että kunta voisi omilla toimillaan vaikuttaa siihen, että Hamulan-Torikon-Pirttimäen-alueen met-sästysvuokratilanne saataisiin kestävämmälle tasolle.

Metsästyslain mukaan hir-vieläimen pyyntiluvan saami-nen edellyttää, että luvanhaki-jalla on käytössään vähintään 1 000 hehtaarin kokoinen yh-tenäinen hirvenmetsästykseen sopiva maa-alue.

Koska kunnan ja Hamulan hirviseurueen välinen määrä-aikainen metsästysvuokraso-pimus on voimassa vuoden 2023 elokuuhun saakka, eikä Torikonsalon Erä ole saanut itselleen kokoon riittävän suurta metsästysaluetta, ei se metsäs-

Mikko Valtonen kertoo, ettei Sepänkylän Hirviseurue ole päässyt "ukkoutumaan". Toiminnassa on hyvin mukana hyvin nuorisoketjua.

tysluvan puuttumisen vuoksi ole voinut metsästää lainkaan, vaikka sillä on vuokrattuna merkittävä määrä muiden omistajien hallussa olevia met-sästysalueita.

TORIKONSALON Erä esitti metsästysvuokra-alueiden jaka-mista siten, että heidän seurueen metsästysalue käsittäisi Tori-kon- ja Mykräjärven luoteis- ja länsireunan alueet, ja että Hamulan hirviseurueelle jäisi metsästysoikeus järvien itäpuo-leisille alueille. Torikon Erä on myös valmis liittämään järven itäpuoliset metsästysvuokraso-pimukset Hamulan hirviseuruen metsästysalueeseen.

Ehdotuksen toteutuessa Ha-mulan hirviseurueelle jäisi noin 4 500 hehtaarin kokoinen yhtenäinen hirvestysalue ja To-rikonsalon Erälle 1 500-1 600 hehtaarin alue.

Aloitteessa pyydetään myös,

että Puumalan kunta toimisi moottorina metsästysaluesovun löytämiseksi.

TEKNINEN lautakunta päätti viime torstaina jatkaa asian valmistelua.

Tekninen johtaja Kimmo Hagman kertoo, että kunnan-johtaja Matias Hilden kutsuu vielä tämän vuoden puolella molemmat hirviseurueet erik-seen keskustelemaan, löytyi-sikö heillä yhteistyömahdolli-suutta ja millaista se voisi olla.

-Meillä on viime syksynä tehty lainvoimainen vuokraso-pimus Hamulan Hirviseurueen kanssa, jota kunta kunnioittaa. Mutta tulevaisuutta ajatellen, kun tarkoitus on jokaisella heh-taarilla ja aarilla metsästää, nyt yritetään löytää keskustelujen kautta yhteistyömahdollisuus Torikonsalon Erän ja Hamulan hirviseurueen välille, sanoo Hagman.

Hirvijahti alkoi rytinällä

Hirvenkaatolupia on käytetty jo 65-70 kahden ensimmäisen viikonlopun jälkeen.

Puumalassa 23 hirviseuruetta jakaa tänä vuonna 170 hirvilupaa joka oikeuttaa ampumaan lähes 250 hirveä.

Puumalassa ammutaan hirviä eniten lähipitäjiin verrattuna.

Puumalassa on voimakkain hirvikanta Lietveden sillan ja Mikkelin rajan välissä.

Page 7: PMAAAISTEN NENKANNATTAJA Sijainti puoltaa Puumalan …puumalalehti.fi/wp-content/uploads/2019/10/nakoislehti... · 2020-02-04 · 2025 on, että saaristokunta on uuden työn ja rohkeiden

N:o 42 - 2019 PUUMALA Keskiviikkona 23. päivänä lokakuuta - 7

PUUMALALAISTEN ÄÄNENKANNATTAJA

Kustantaja: Puumala-Seura rySanomalehtien Liiton jäsenISSN 0782-5935Ilmestyy keskiviikkoisin

TOIMITUS JAKONTTORI

Postiosoite/käyntiosoite:Härkösentie 7,52200 Puumala

Av. ma-ti 9-16ke 9-14, to-pe SULJETTU

Ilmoita varhaisjakelua koskevista jakeluhäiriöistä:040 1386 331

PAINOPAIKKA

PIEKSÄMÄKI 2019

ILMOITUSHINNAT:1.1.2019 alk.Hinnat sisältävät alv. 24 %Etusivu 1,51 e pmmTj, ts 1,22 e pmmMääräp, korotus 0,05 e pmmVärilisä 1 lisäv. 0,18 e pmm4-väri 0,36 e pmmPienlaskutuslisä 2,52 ealle 25,23 euron laskustaHuomautuslasku 5,09 eVaihtoilm.välitys 2,55 e

Pörssi-ilmoitus: 2 riviä/10,00, seur. 2,50 rivi enint. 5 riviä. Käteismaksu, vain yksityisille. Suoraan vain oman pitäjän alueelta, muualta paikallisen lehden välityksellä.

Seurapalstalle sijoittuvat ai-noastaan seuran sisäisestä toiminnasta jäsenistölle il-

moitettavat tapahtumat ja toiminnat, eivät kuitenkaan seuran sääntömääräiset kokous-ilmoitukset eivätkä maksulliset tapahtumat. Hinta 1.1.2019 alkaen 2,00 e /rivi, 3,00 e merkki (sis.alv 24 %).

Puhelimitse annettuihin ilmoi-tuksiin mahdollisesti tulleista virheistä ei lehti vastaa.

Lehden suurin vastuu ilmoitus-ten julkaisemisessa sattuneesta virheestä on ilmoituksen hinta ja muihin lehtiin toimitetusta aineistosta sen valmistusarvo.

Ilmoituksia välitetään kaikkiin maassamme ilmestyviin Sano-malehtien liiton jäsenlehtiin.

TILAUSHINNAT 2019 Kotimaahan kestotilauksena: 1.1.2019 alk. 70 €Digilehti 59€Paperilehti ja digitilausyhdessä 99 €

PANKKIYHTEYSSuur-Savon Osuuspankki Puumala FI05 53710110000619

Ilmoitukset jätettävämaanantaihin klo 15 mennessä.

PäätoimittajaTiina Judén040 1386 [email protected] Hanna-Mari Tyrväinen040 1386 [email protected] ja tilausasiatSeri Virtanen040 1386 [email protected]

Puumala-lehden nettisivut:http://www.puumalalehti.fi/

Toimitukselliset asiat:[email protected]

Minulla on monta mielipaikkaa luonnossa. Kotona menen lähellä olevan vanhan kuusimetsän sammalikkoon tuijottamaan lähijärveä tai isojen mäntyjen välissä roikkuvaan riippumattoon tähyämään taivasta. Elokuussa käyn Hangon kallioilla tankkaa-massa meritunnelmaa. Mielipaikalla on merkitystä. Tampereen yliopiston psykologian laitoksen tutkimuksessa todettiin elpymiskokemusten olevan vahvimpia rannoilla, virkistysalueilla tai kaupunkimetsissä. Rakennetun kaupunkiympäristön ja puistojen mielipaikoissa kokemukset olivat lievempiä. Joka tapauksessa luonnossa oleilu rauhoittaa sydämen sykettä ja laskee verenpainetta jo parissa kymmenessä minuutissa. Myönteisiä muutoksia näkyy myös aivosähkökäyrissä ja verisuonistossa

Mutta entä jos kunto ei salli tai aika ei riitä mielipaikkaan pääsemiseksi? Sinne voi mennä myös mielikuvissa ja käyttää apuna luontoäänitteitä tai -kuvia. Harrastan samaa erityisesti silloin, kun jokin painaa mieltä. Eilinen ukkosen jyrinän ja rankkasateen rummutuksen kuuntelu kevensi oloa kummasti. Voimakas kuvittelu saakin meissä liikkeelle samoja asioita kuin aito kokemus. Ammatillisesti luonnon hyvinvointivaikutuksia edistetään green care –toiminnalla. Yksityisesti sama on meidän jokaisen ulot-tuvilla. Suomalaisella lähin metsä on keskimäärin 700 metrin päässä ja sen matkan terve aikuinen kävelee suunnilleen kym-menessä minuutissa. Hyödynnämmekö tätä tietoisesti?

Nämä paranemistakin edistävätkin luontovaikutukset toi-mivat myös sote-alan ammattilaisten työkaluina. Esimerkiksi psykofyysinen fysioterapia tarkastelee ihmistä kokonaisuutena ja huomioi sen, että mieli ja keho toimivat yhdessä vaikuttaen molempiin suuntiin. Kun mukaan liitetään sosiaaliset suhteet ja elin- ja/tai toimintaympäristön vaikutukset, terapia on koko-naisvaltaista. Näin toimiva fysioterapeutti antaakin jumppahar-joitteen lisäksi kotihoito-ohjeeksi oleilua luonnossa.

Tätä ajattelua edistämme Parasta Etelä-Savoon –hankkeessa, jonka tarkoituksena on kehittää sote- ja nuorisoalojen ammattilaisten taide- ja kulttuuri- sekä luontolähtöisten mene-telmien käyttöä.

Tuulevi Aschan

Kirjoittaja vetää Xamkissa Parasta Etelä-Savoon -hanketta 2019-2020.

Sitä rahoittaa Euroopan Sosiaalirahasto (ESR) Etelä-Savon ELY-keskuksen kautta.

Milloin kävit mielipaikassasi?Puheenparsi

Viime lehdessä olleessa Puu-mala-lehden avointen ovien päivästä kertovan jutun kuva-tekstissä oli virhe. Raili Tiitisen kätilönä työskennellyt äiti ei auttanut maailmaan näyttelijä Ansa Ikosta, vaan Ikosen tyt-tären Katariina Rinteen.

Printtilehden otsikossa oli vir-heellisesti mainittu hukkuneena löytyneen miehen olevan puu-malalainen. Poliisilta saadun tiedon mukaan mies oli kotoisin Kouvolan seudulta.

Oikaisuja

Kesäaika päättyy ja kellon viisarit siirretään tunnin taak-sepäin kello neljästä kolmeen 26.- 27. lokakuuta lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Normaali- eli talviaikaan siirty-minen vaikuttaa useiden yöllä liikennöitävien kaukobussien aikatauluihin.

Suomi siirtyy viikonloppuna normaaliaikaan

Suomi on sitoutunut puolitta-maan fossiilisten polttoaineiden kulutuksen tieliikenteessä vuo-teen 2030 mennessä. 22. loka-kuuta julkaistussa, liikenne- ja viestintäministeriön tilaamassa raportissa Aalto Economic Instituten tutkijat esittävät, että tehokkain tapa päästä ta-voitteeseen on luoda Suomeen polttoaineiden myyntilupajär-jestelmä. Siinä jakelijan olisi ostettava valtiolta jokaista myytävää polttoainelitraa var-ten polttoaineen hiilisisältöön sidottu myyntilupa. Lupien määrä vähenisi vähitellen niin, että vuonna 2030 liikenteessä syntyisi puolet nykyistä vähem-män hiilidioksidipäästöjä.

Raportin tekoa vetäneen professori Matti Liskin mu-kaan lupajärjestelmällä on muihin keinoihin verrattuna kaksi tärkeää etua: varmuus tavoitteeseen pääsemisestä sekä kustannustehokkuus.

-Ehdotus jättäisi kuluttajien ja yritysten päätettäväksi, mikä on niille tehokkain tapa sopeutua muutokseen. Tämä voi myös muuttua ajan myötä riippuen eri teknologioiden kehityksestä, Liski sanoo.

Myyntilupajärjestelmä nostaa todennäköisesti polttoaineen hintoja, mikä huolettaa erityi-sesti kuljetusintensiivistä teolli-suutta. Muutokseen sopeutumi-nen voi myös olla vaikeampaa maaseudulla, jossa liikutaan paljon oman auton varassa, ja pienituloisilla. Tutkijoiden mu-kaan tulonjakovaikutuksia eli järjestelmän aiheuttamia kus-tannuksia voitaisiin kompensoi-da, mutta poliittisten päättäjien tulisi valita mekanismi huolella.

-Kompensointia ei tulisi korvamerkitä polttoaineen hankintaan, sillä tällöin me-netettäisiin kannustinvaikutus päästöjen vähentämiseen, Matti Liski sanoo.

Taloustieteilijöiden ehdotus tieliikenteen päästöjen puolittamisesta vuoteen 2030 mennessä

Kädet, jotka koskettavat katse, jonka kohtaanovat tämän päivän valokaarilämpö,joka säilyy ihollaniajatus,jonka tavoitan jaihmettelen, mitenpaljon se antaa, kantaakannattelee arkeasilloinkin kun Sinä olet kaukana,sillä ajatuksissani voin palata hetkeen,jolloin kosketitjolloin katsoit

Margit Bister

Valokaari

Runoja Kun ruska hehkuuNe sanoo,että syksy on synkkä,vaan pimeys on lohdullista.Ja myrskyisessä säässäon enemmän seuraamista.Ne sanoo, että luopua täytyy.No luovu iloiten,ja kaikki kauniit muistotmieleesi piirtäen.Ne sanoo, että rakkaus loppuu.Se vain muuntuu ja uudis-tuu.Ja koettelemuksissa rakkaus vain vahvistuu.Kun ruska hehkuu ja taivas loistaa, mun mieleni yhtä mantraa toistaa:Minä en pelkää muutosta, minä en pelkää muutosta... Nyykki

Anna minulle voimaaKun lasta kotiin ootan.Anna minulle onniKun hänet kotiin saan.Anna minulle rakkautta, Jolla häntä ruokkia,Josta osan toisetkin vois omaksensa ottaa.Anna minulle viisautta,Jolla heille viitoittaatietä oikeaa.

-82 P.K.

Puumala-lehden avoimien ovien päivänä ja Aleksis Ki-ven päivänä lukijat saivat osallistua Runo tai Räppi -kisaan. Lehti julkaisee lukijoiden runoja syksyn mittaan.

Pyyntö

Page 8: PMAAAISTEN NENKANNATTAJA Sijainti puoltaa Puumalan …puumalalehti.fi/wp-content/uploads/2019/10/nakoislehti... · 2020-02-04 · 2025 on, että saaristokunta on uuden työn ja rohkeiden

Keskiviikkona 23. päivänä lokakuuta

Seurapalsta

PÄIVÄLISTA

P. (015) 4681 180

AVOINNA:

ROINILAN LIHATILANLIIKKUVA LIHATISKI

TIISTAINAPUUMALAN tori klo 13.30-14.00

HURISSALON kylätalo klo 14.40-15.00

tilaukset 0400 872 461 (ark. 7-16)

klo 11-22klo 11-02klo 11-03klo 12-22

MA-TOPELASU

Päivystysnumero: 050 5182 441

TAXI-PAAVOTaksipalvelut/ tilausajot

Varaathan pikkujoulukyydit hyvissä ajoin!

Ajanvaraus www.juhanila.fi tai 0400-671 867

Helli käsiäsi

Parafiinihoito Käsille 15,- tai jaloille 15,-Kädet sekä jalat 25,-

Kino Saimaa Puumalan yhtenäiskoulu, Kirkkotie 3, 52200 PUUMALA

FINGERPORITo 24.10. klo 18.00K-12 10€

TÄYDELLINEN JOULULa 26.10. klo 18.00 To 31.10. klo 18.00K-12 10€

MESTARI CHENGViimeinen näytösSu 27.10. klo 16.00K-7 1t 54 min. 10€

JETITo 24.10. klo 16.00Su 27.10. klo 14.00K-7 (4) 9€

Korpelanpalviauto torilla

pe 25.10. klo 9-11.30H. Lipponen

p. 040 7781 184

Touhua &

tapahtumia!

040 7799 896 • sahanlahtiresort.fiLietvedentie 830, Puumala

La 9.11. klo 16. alk. Puumalan Tietoviisas

Ilmoittaudu mukaan enintään 4 hengen

joukkueella.18 € / hlö sis. iltaruuan.

Su 10.11. Isänpäivälounas

klo 12 ja klo 1534 € aik. lapset 4-12v. 10 €

Tulossa:Sahanlahden pikkujoulut!

Pe 22.ja la 23.11. Mega-Paulan

”Paula Koivuniemi” dragshow & karaokeilta

Pe 29. ja la 30.11. Ysäribileet Dj. Marco

Kaikissa illoissa pikku-joulupöytä katettuna klo 19

Varaa paikat: p. 040 7799896 tai [email protected]

MYYDÄÄNsiisti 64m2 kaksio Paaka-rintiellä. Tule katsomaan ja tee tarjous. Varataan oikeus

hyväksyä tai hylätä. P. 050 3408 255.

Viljakan Erä ry kutsuumaanvuokraajat, alueella asuvat,

naapuriseurojen edustajat ja seuran jäsenet hirvipeijaisiin la 2.11.2019 klo 17.00 Nousmajalle,

Korteniementie 67. Tervetuloa!

Saariston Erä rykutsuu maanvuokraajat, alueella asuvat, naapuriseurojen

edustajat sekä metsästäjät perheineenHIRVIPEIJAISIIN

Lintusalon koululle la 2.11.2019 klo 13.00Tervetuloa!

PUUMALAN KUNTA TIEDOTTAA

PUUMALAN KUNTAKeskustie 1452200 PUUMALAwww.puumala.fi SAIMAAN KAUNEIN

KOKOA OMA POPPOOKaipaatko konserttiin, kuumottaako kulttuurikorvaa? Oletpa klassisen, kevyen musiikin, teatterin, kuvataiteen tai kirjallisuuden ystävä, voit koota vähintään 20 henkilön ryh-män valitsemaasi kulttuuritapahtumaan ja hoitaa lippu- ja matkavaraukset. Tapahtumat voivat olla lähikaupungeissa tai kunnissa. Yhteiskuljetuksen maksaa kunnan kulttuuripalvelut. Tarjoamme kulttuurikyytejä vuoden 2020 aikana toteutettaville retkille. Ensimmäistä kertaa palvelua käyttävät yhdistykset ja ryhmät ovat etusijalla, loput poppoot arvotaan. Yhteydenotot ja ilmoittautumiset 30.11.2019 mennessä: Tuula Vainikka p. 050 562 0706 tai sähköpostilla [email protected] Kulttuurikuulumisiin!

Myydään tai vuokrataanRivitalokaksio 2h+k+s+takka 60,2 m2.

Kenttätie 7. päätyhuoneisto. As. Oy Puumalan Itärinne. Pesuhuone remontoitu v. 2012. Mh. 45.000€/tarj.

Lisätietoja p. 0400 709 479.

Eläkkeensaajat pe 25.10. kerhossa klo 11 Äijävirtaa esittelemässä

Jorma Tella. Pelataan myös boc-ciaa. Pe 1.11. ei kerhoa.

Kirkonkylän Martat 30.10. klo 13 kokoon-numme Rinnepirttiin

taittelemaan lautasliinoja ja 13.11. klo 13 perehdytään lohtuhuiveihin. Tervetuloa!

Kaikki hyvä on lähellä.APAJ A

Ollaanko Facebook-kavereita?kmarketapaja

Palvelemme MA-PE 7.00-21.00 LA 7.00-18.00 SU 10.00-18.00Keskustie 19, 52200 Puumala. Puh. (015) 4681 140

SNELLMAN Kunnon sika-nautajauheliha 750g

700

kg

Rajoitus 1 erä/talous

JUHLA MOKKAJauhetutkahvit 400-500g 599

SUOMALAINENKurkku

595 kpl

PAIKALLINENPerattuMuikkku

-12% kgSäävaraus!

399 pkt 199

Grillattu Broileri

599 kg

2PKT ERÄ!

(vrt. 5,32e/kg)

kg

Voimassa To-La

TARJOUKSET VOIMASSA TO-SU 24.-27.10.

Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry. Puuma-

lan omaishoitajien ja läheisten vertaistukiryhmä kokoontuu ti 29.10. klo 11.00-12.30. Huom. aika! Paikka Puumalan seu-rakuntakoti. Mukana Riitta Ha-lonen Etelä-Savon Muistiluot-sista. Kahvitarjoilu! Tervetuloa mukaan kaikki, jotka ovat tai kokevat olevansa omaishoita-jia! Lisätietoja Sirkulta 040 7477 581.

Puumalan Hiihtäjien yleinen syyskokous ti 12.11.2019 klo 19 urheiluhallin kahviossa. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Johtokunta.

SYYSTARJOUS 2 kk extralukemista ja sieniämpäri kaupan päälle, kun teet uuden Puumala-lehden tilauksen nyt!

Sienistä saat pitkävaikutteista kylläisyyttä, vitamiineja, kuituja ja hivenaineita.

Puumala-lehdestä saat mielenviisautta, iloa ja yleistietoa koko perheelle.

Tulossa myös lehtiuudistus kohti parempaa lukukokemusta!

14kk ajalla 1.11.2019.-31.12.2020 HINTAAN

70,00eHärkösentie 7 • 52200 Puumala