Poratek ja Amiedu järjestävät ammatti- tutkintokoulutuksen ...poratek.fi.€¦ · 2 PORA 2014 PORA 2014 3 Poratek - Suomen Kaivonporausurakoitsijat ry - Kaivonporausalan etujärjestö

1PORATEK UUTISET 2014

Suomen Kaivonporausurakoitsijat ry:n tiedotuslehti | Joulukuu 2014 | ISSN 1799-8255

Geoenergia Sipoonsuurkohteessa | s. 18-19

Kaivotekniikka Mustonen valitsi kotimaisen kaivo-porakoneen | s. 8-9

GEOENERGIA – hyödyntämätön koti-mainen luonnonvaraNina Leppäharjun ja Asmo Huuskon kolumni | s. 30

Poratek ja Amiedu järjestävät ammatti-tutkintokoulutuksen kaivonporaajille | s. 16-17

Lämpökaivoja pohjavesi-alueellekin s. 17 ja 24

2 PORATEK UUTISET 2014 3PORATEK UUTISET 2014

Poratek - Suomen Kaivonporausurakoitsijat ry - Kaivonporausalan etujärjestö asiakkaille, yhteistyökumppaneille ja vastuuntuntoisille urakoitsijoille

Poratek ry:n tiedotuslehti kaivonporausalan sidosryhmille

Joulukuu 2014

Poratek UutisetISSN 1799-8255 (painettu)ISSN 1799-8263 (verkkojulkaisu)

Painos 3 500 kpl

Päätoimittaja: Aki Purhonen puheenjohtajaPoratek – Suomen Kaivon-porausurakoitsijat ryp. 050 405 6677

Julkaisija: Poratek – Suomen Kaivon-porausurakoitsijat ryAhertajantie 952300 RISTIINAwww.poratek.fi

Toimittaja:Kati Vastamäkip. 0400 164 [email protected]

Ilmoitusmyynti:Eine JärvinenPoratek – Suomen Kaivon-porausurakoitsijat ryp. 050 593 [email protected]

Sivunvalmistus:Grafal Oyp. 050 460 5544

Poratek Uutiset on luettavissa myös verkossa www.poratek.fi

Osoitelähteet:

Päättäjät ja vaikuttajat -tietokanta, JM Tieto Oy, p. 020 769 8240

Tietojen tekninen toimitus: Itella Posti Oy, PL 7, 00011 ITELLA

Organisaatioiden verkkosivut

5 | 20 vuotta kaivonporausalan hyväksi

2 | Pääkirjoitus - Aki Purhonen

Kolumni- Nina Leppäharju ja Asmo Huusko

SISÄ

LTÖ

Ensi vuonna tulee kuluneeksi 20 vuotta Poratekin perustamisesta. Tuolloin kaikki uuden yhdistyksen jäsenet olivat vesikaivojen poraajia. Viime vuosina maalämpö on hehkunut otsikoissa, mutta yhä edelleen

veden poraaminen on monen urakoitsijan varsinainen leipätyö, ja osaamiselle riittää kysyntää ympäri Suomen.

Suomalainen pohjavesi on niin puhdasta, että sitä voi usein käyttää sellaisenaan. Niinpä onkin tullut yllätyksenä, että nykytekniikka

vaatii vieläkin puhtaampaa vettä. Mitä hienompaa automatiikkaa ja mekaniikkaa laitteet sisältävät, sitä herkemmin ne reagoivat

veden hiukkasmaisiin epäpuhtauksiin.

Pohjavedessä luontaisesti olevat pienhiukkaset voivat saostua ja tukkia hanoja ja suuttimia, aiheuttaa laitteiden toimintahäiriöitä tai jopa rikkoutumisia. Kriittisiä laitteita ovat esimerkiksi nykyaikaiset termostaatit, vedensekoittajat ja pesu- ja astianpesukoneet.

Tekniset ongelmat voidaan välttää, kun riskit tiedostetaan ja niihin varaudutaan. Erilaisten suodattimien avulla vedestä

voidaan poistaa lähes kaikki epäpuhtaudet, ja kodin laitteiden ja järjestelmien toimintavarmuutta voi monesti

parantaa pienelläkin panostuksella.

Ani harvalla rakentajalla kuitenkaan on riittävästi tietoa mahdollisista vedenpuhdistamisen tarpeista. Sitä he tarvitsisivat jo rakennuksen suunnittelu-vaiheessa, jotta he voisivat valita sopivan laitteen, huomioida sen tilavaatimukset ja päättää asennus-paikasta. Tässä onkin meille veden ammattilaisille

tilaisuus neuvoa ja palvella asiakkaitamme entistäparemmin.

Aki Purhonen Puheenjohtaja

Poratek – Suomen Kaivonporausurakoitsijat ry

Nykyiset kodinlaitteet ovat vaateliaita vedenkäyttäjiä

PÄÄ

KIRJ

OIT

US

Juhlavuoden kunniaksi asiantuntijaseminaarimme Pora-päivät 2015 järjestetään keväällä tavallista juhlavammis-sa merkeissä. Tarkempia tietoja löytyy verkkosivuiltamme tammikuun lopussa. Toivottavasti tapaamme Teitä niin Po-rapäivillä kuin työn merkeissä pitkin vuotta!

Porakalustot kovaan käyttöön

www.mc.sandvik.com/fi Kalle Saarinen p. 040 678 7506 | Sandvik Mining and Construction Finland Oy, puh. 020 544 4600

SUORITUSKYKYÄ SANDVIKILTAUudet RH460 uppoporakoneet ovat hyötysuhteeltaan erinomaisia ja suunniteltu toimimaan kaivonporauksessa.Sandvik uppoporakoneiden ja -kruunujen edistyksellinen materiaalitekniikka takaa hyvän suorituskyvyn työmaalla.

Sandvik_DTH_Poratek.indd 1 31.10.2014 15.56

6 | Poratekin uudet verkkosivut

16-17 | Kaivonporaajien etujoukko kohti ammattitutkintoa

13 | Sulpu ry 15 vuotta – menestystä jatkossakin

8-9 | Kotimainen kaivoporakone on valmis haasteeseen

PARTNERIN PALSTAT

Pipelife Oy 21 |Altia 23 |

UUDET PORATEK-JÄSENET

Rototec Oy 22 |

Asvalttilämpö - lähellä kuluttajia mutta hankala varastoida 19 |

26 | Geoenergiapäivät 2014

28 | Bentoniitista ratkaisu pohjavesialueille?

29 | Ei porametrejä vaan kilowattitunteja

30 |

Kannen kuvat: Geomachine, Pipelife, SOK ja Amiedu.

11 | Normilämpökaivosta rakennustapaselostus

18-19 | Geoenergia Sipoon suurkohteessa odotettuakin parempi?


Poratek – 20 vuotta kaivon-porausalan ja asiakkaan hyväksi

turvalliset ja laadukkaat porakaivopumput

Grundfosilta löydät porakaivopumput joka kohteeseen, kotitalouskäytöstä aina kunnalliseen vedenottoon

Grundfos SQ- ja SQE -porakaivopumput soveltuvat kotitalouksien ja vapaa-ajan asuntojen vedenottoon ja erilaisiin kastelujärjestelmiin. SQE-pumppu toimi-tetaan valmiina pakettina, joka sisältää kaiken tarvittavan täydelliseen vesi-järjestelmään, mm. paineautomatiikan, painesäiliön ja ohjauksen.

Grundfosin SP-sarjan porakaivopumput ovat kestäviä, ja niissä on erittäin hyvä hiekkapitoisen veden läpäisykyky. 4”-mallit sopivat hyvin esim. omakotita-loihin tai maatiloille. 6”-mallit puolestaan sopivaan hyvin kunnalliseen raa-kaveden ottoon. Saatavilla myös suurempia malleja.

Grundfosilta saat kerralla myös kaiken muun vesijärjestelmän rakentamiseen. Tarjoamme laadukkaat ja helppokäyttöiset taajuusmuuttajat, paineanturit ja -kytkimet ja painesäiliöt.

grundfos_poratek_210x297.indd 1 29.10.2014 14:31:22

Porakaivourakoitsijat kokoontuivat säännöllisesti jo ennen rekisteröi-dyn yhdistyksen perustamista. Enimmäkseen alan kehittämisestä kes-kusteltiin epämuodollisesti, mutta yhteisiä päätöksiä merkittiin myös pöytäkirjoihin.

– Pikku hiljaa kasvoi halu käsitellä asioita perusteellisemmin ja pyr-kiä vaikuttamaan virallisemmin. Yhtenä vaihtoehtona harkittiin liitty-mistä maarakennusurakoitsijoihin, mutta päädyimme kuitenkin pe-rustamaan itsenäisen yhdistyksen. Ratkaisu oli hyvä, sillä isossa porukassa pieni ammattikunta olisi helposti jäänyt syrjään, arvelee Markku Tuorila, yksi perustajajäsenistä.

Suomen Kaivonporausurakoitsijat ry:n perustava ko-kous pidettiin tammikuussa 1995. Mukana oli 16 kai-vonporaajaa ja erikoisporaajaa. Myöhemmin yhdistyk-selle rekisteröitiin tavaramerkki Poratek ja otettiin käyt-töön sininen vesipisaralogo.

Keskeisiksi tehtävikseen tuore yhdistys asetti kaivonporausalan yleisen kehittämisen, tiedon jakamisen ja urakoitsi-joiden ammattitaidon edistämisen.

– Meillä oli myös yhteinen ymmärrys siitä, että alan menetelmiä ja sopimuksia on hyvä alkaa yhdenmukaistaa ja että sitä varten on laadit-tava yhteisiä sääntöjä, sanoo Tuorila.

– Yksi tärkeimmistä saavutetuista tavoitteista on ollut osallistuminen alan säädösten ja toimintatapojen kehittämiseen yhdessä viranomais-

ten kanssa. Luottamuksen rakentaminen vie aikaa, mutta nykyään Po-ratek on tunnustettu asiantuntija monessa työryhmässä ja kehityshank-keessa, sanoo Peter Dahlbom. Hän on perustajajäsen, joka toimi yh-distyksen puheenjohtajana 14 vuotta.

Nyt yhdistyksessä on yli 20 porausurakoitsijaa, ja alkuperäisten palvelujen rinnalle ovat tulleet energiakaivojen poraukset. Lähes yhtä paljon on partnerijäseniä, jotka ovat alalla toimivia laite- ja materiaali-

valmistajia, rakennuttajia ja palveluntarjoajia. Tavoitteet ovat yhä samat, mutta toimintaympäristö on muuttunut.

– Vesikaivonporaajan näkökulmasta nykymeno harmit-taa. Monin paikoin vaaditaan, että kiinteistöt liitetään kun-nan vesijohtoverkkoon. Erityisesti harmittaa niiden asiak-kaiden puolesta, joilla on pihassaan hiljattain rakennettu ja hyvää vettä tuottava kaivo, sanoo Dahlbom.

Maalämpöporausten hurja kysyntä on tuonut alalle villejä yrittäjiä ja koventanut kilpailua. Poratekin jäsenet ovat pitäneet kiinni siitä, et-tä he huolehtivat niin asiakkaasta, ympäristöstä kuin laadustakin.

– Osoituksena siitä olemme omaehtoisesti kehittäneet – ja kehitäm-me edelleen – alan laatu- ja koulutusjärjestelmiä. Työ on koettu tär-keäksi, ja jäsenyritykset ovat uhranneet siihen paljon aikaa. Jokaisen toive on, että myös asiakkaat arvostavat urakoitsijoita, jotka toimivat vastuullisesti ja tekevät laatutyötä, sanoo Dahlbom.

Suomen Kaivonporaus-urakoitsijat ry:n 20-vuotis-

VUOSIKOKOUS perjantaina 23.1.2015

Hotelli Rantasipi Airportissa Vantaalla.

KONKAREITA KUNNIAJÄSENIKSITammikuussa Poratekin kunniajäseniksi kutsuttiin aktiivisen poraustoiminnan lopettanut Tauno Pajunoja, Kaivon-

poraus Pajunoja Oy, Urjalan Porakaivo Oy:n pitkäaikainen yrittäjä ja Pirkanmaan Pora-kaivo Oy:stä eläkkeelle jäänyt Poratekin

perustajajäsen Markku Tuorila sekä Poratekin aikaisempi sihteeri

Jarmo Piekkala.

Juhlavuoden päätapahtuma, asian-tuntijaseminaari Porapäivät 2015

järjestetään keväällä.

Tapahtumista ilmoitetaan tarkemmin Poratekin verkkosivuilla www.poratek.fi

20

15


Poratekin verkkosivusto uudiste-taan. Luvassa on entistä selkeäm-pi sisältö ja raikkaampi ulkoasu. Ja totta kai uudet sivut toimivat kaikil-la päätelaitteilla.

– Sivustosta ei haluttu rakentaa järkälemäis-tä tietopankkia. Sen sijaan tarkoitus on avata perusasioita ja ohjata kävijä sinne, mistä pa-ras ja paikallinen tieto löytyy eli urakoitsi-joiden omille sivuille, kuvaa graafinen muo-toilija Heimo Ketola. Ajankohtaisten uutisten lisäksi heti etusi-vulle on koottu Poratek-urakoitsijoiden pal-velut: vesikaivojen ja lämpökaivojen po-raukset sekä erikoisporaukset. Linkin takaa saa lisätietoja ja pääsee tutustumaan laatu-kriteereihin, joita kaikki Poratek-urakoitsi-jat työssään noudattavat. Poratek-jäsenet ja -partnerit -sivulla ole-vasta kartasta asiakas löytää yhdellä silmä-yksellä lähimmän Poratek-urakoitsijan ja saa helposti tämän yhteystiedot. Urakoitsi-

Poratekin uudet verkkosivut – selkeät, raikkaat ja siniset

joita on Tammisaaresta Kajaaniin saakka. Osa heistä toimii paikallisesti, osa kaikkial-la Suomessa. Samalta kartalta löytyvät Poratek-partne-rit eli yritykset, jotka osallistuvat kaivonpo-rausalan, sen tuotteiden ja työtapojen kehit-tämiseen yhdessä urakoitsijoiden kanssa. Sivuilta voi lukea myös yhdistyksen ta-voitteista ja toiminnasta. Poratek on alan etujärjestö ja aktiivinen toimija ja kumppa-ni erilaisissa tutkimus- ja kehityshankkeis-sa. Myös yhteistyö esimerkiksi kuluttaja- ja ympäristöviranomaisten kanssa on vilkasta. Yhteys-sivulta löytyvät yhdistyksen hal-lituksen ja toimihenkilöiden yhteystiedot. Uusi sivusto on tutun sinisävyinen, mut-ta entistäkin raikkaampi. Sivut on suunnitel-tu responsiivisiksi, joten niitä on helppo ja mukava käyttää niin älypuhelimella, table-tilla kuin tietokoneellakin. Sivut on suunnitellut mikkeliläinen mai-nostoimisto Groteski, ja ne julkaistaan vuo-den vaihteessa.

Energiakaivon täyttömassa nyt Pipelifen valikoimassa

GeoSolid 240 HS- mahdollistaa energiakaivon asentamisen pohjavesialueelle- tiivistää kaivon- estää eri pohjavesikerrosten sekoittumisen- parantaa hyötysuhdetta- erinomainen lämmönjohtavuus (2,4W/mK)- täyttää VDI 4640 ja DIN CEN/TS 12390-9 normit- toimitetaan helposti käsiteltävissä 25 kg säkeissä tai suursäkeissä

Lisätietoja nettisivuiltamme: www.pipelife.fi/maalampo

KUMPPANINA PARAS PIPELIFE WWW.PIPELIFE.FI

Katso lisätietoja

Ota yhteyttä:Mika Ervasti / p. 040 845 [email protected]

Timo Rita / p. 0400 388 [email protected]

Myynti: Oskari Sivula, puh. 050 428 8369, [email protected]

RD-poraputki – perustuu luotettavaan mittatarkkuuteen. Mittatarkat poraputket haastaviin porausolosuhteisiin. Poraputken pää valmiiksi viistetty ja pituussaumahitsin

sisäpurse poistettu• Vakiotuotteet suoraan varastosta ja määrämittaiset pituudet

sopimuksen mukaan

RD-porapaalu - perustuu vahvoihin ominaisuuksiin • Poraamalla asennettava teräsputkipaalu kaikkiin maaperäolosuhteisiin• Jatkaminen kierreholkkijatkoksilla, ei työmaahitsauksia• Mittavalikoima: RD90-RD320/12,5• Lisäksi RD-suurporapaalut RD400-RD800

www.ruukki.fi/infra

SubDrive Smart 75 vakiopainejärjestelmä

• Lisää käyttömukavuutta• Pienentää energiakulutusta jopa 39% • Vakiopaine vesihanoista • Ei painevaihtelua• Säätää pumpun kierrosnopeutta käytön mukaan• Pehmokäynnistys• Järjestelmällä on 5-vuoden takuu

Suojaustoiminnot• Kuivakäyntisuoja• Jos pumppu jumiutuu, muuttuu pyörimissuunta hetkeksi• Ylijännitesuojaus• Alijännitesuojaus• Oikosulkusuojaus• Vaihevikasuojaus

AT-Pumput OyKarjalankatu 10 08150 LOHJAPuh. 029 170 [email protected] www.at-pumput.fi


Kaivotekniikka Mustonen Oy osti touko-kuussa Geomachine Oy:n GM 300 GE -kaivoporakoneen. Kaupan ratkaisivat koneen kotimaisuus ja maasto-omi-naisuudet sekä huoltopalvelujen saa-tavuus.

– Uuden GM 300 GE:n suunnittelussa oli kak-si lähtökohtaa. Koneesta haluttiin tehdä mah-dollisimman toimintavarma ja sen mukana pi-ti saada kulkemaan 30 metriä maaputkia ja 200 metriä poratankoja, kertoo Petri Koikkalainen Geomachinesta. Radio-ohjaus ajo- sekä vinssitoiminnoilla tuo työturvallisuutta ja manuaaliset poraustoimin-not toimintavarmuutta. Poraajan aikaa ja aske-leita säästyy, kun riittävä määrä putkia ja pora-tankoja kulkee koneen matkassa porauspaikal-le saakka. – Maasto-ominaisuuksiltaan GM 300 GE on lyömätön, vakuuttaa Koikkalainen. – Pitkien telojen an-siosta koneella on help-po operoida vaikeissa-kin maastoissa, ja sen teräsvahvisteiset tela-matot ovat samantyyp-piset kuin maaperäko-neissamme. Koneen suunnittelusta vastasi Petri Pyhälä, ja kone on kehitetty tiiviis-sä yhteistyössä Tom Allen Oy:n kanssa. Ensim-mäinen GM 300 GE valmistui Tom Allenin käyt-töön 2,5 vuotta sitten. Geomachinen 30 vuoden kokemus kallio- ja maaperätutkimuskoneista on hyvä pohja myös kaivoporakoneiden kehittämiseen. Lisäksi se on yksi tekijä, jonka ansiosta Geomachine voi pitää poransa hinnan kilpailukykyisenä, vaikka tuo-tantovolyymi on pieni. – Kohtuullinen hintatasomme perustuu tehok-kaaseen kokoonpanoon ja siihen, että osa pora-koneiden komponenteista on samoja, joita käy-tetään muissakin koneissamme. Kuten maaperäkoneet, Geomachine räätälöi myös kaivoporakoneet urakoitsijoiden toivei-den ja tarpeiden mukaan. – Valojen ja hitsauskoneiden sijoittelu, vins-sit ja vipujärjestelmät, kaikki tehdään asiakkaal-le mieleisiksi. Työturvallisuudenkin kannalta on oleellista, että hallintalaitteet sijaitsevat paikois-sa ja toimivat tavoilla, joihin poraaja on tottunut.

Kaivoporakoneiden kehityksessä tapahtuu koko ajan. Koikkalainen uskoo, että jo lähitu-levaisuudessa niissä yleistyvät tallentimet, joi-ta maaperätutkimuskoneissa hyödynnetään. – Kaivoporakone voi tallentaa automaattises-ti poraukseen liittyvän datan, kuten kallionhal-keamien syvyyssijainnin ja porauksen koko-naissyvyyden.

Kotimaisuus korkealla

Geomachinen koneet suunnitellaan ja valmiste-taan Tuusulassa, ja niiden kotimaisuusaste on korkea. – Hydrauliikkapumput, venttiilit ja diesel-moottorit ostamme maahantuojilta, mutta käy-tännössä kaikki muu on suomalaista työtä. Geomachinen maaperäkoneista 60 prosenttia menee vientiin, mutta kaivoporakoneiden osal-ta katseet ovat kotimaassa. Markkinatilanne ei ole helppo, sillä suomalaiset urakoitsijat työs-kentelevät kohtalaisen uusilla koneilla.

– Muutaman vuo-den takaisessa nousu-kiidossa vuolivat kul-taa italialainen Comac-chio ja norjalainen Ne-mek, jotka ovat mark-kinajohtajia Suomessa. Uskomme kuitenkin taantuman jälkeiseen elämään, ja kolmannen GM300 GE kaivopora-

koneen valmistus on alkamassa. Kone valmis-tuu keväällä, ja eiköhän se saada myydyksi en-nen kesää.

Huolto ja varaosat helposti saatavilla

Kotimainen valmistaja on lähellä asiakasta myös silloin, kun kone tarvitsee huoltoa. – Erikoiskonevalmistuksen lisäksi Nurmi-järvellä toimii huoltopalvelumme. Asentajam-me lähtee joko paikan päälle tai kone tuodaan Nurmijärvelle laitettavaksi. Ja kun Tuusulassa on sekä uusien koneiden valmistus että vara-osavarasto, korjaukset sujuvat senkin puoles-ta nopeasti. Huoltopalvelut muodostavat noin kolman-neksen Geomachinen liikevaihdosta, ja niitä on tarkoitus kehittää edelleen. – Olemme asentaneet useiden asiakkaidem-me vanhoihin koneisiin uuden pyöritysyksikön ja jopa täydellisen puomipaketin. Näin on saa-

tu jatkettua vanhan koneen käyttöikää ja paran-nettua sen toimintavarmuutta. Porausyrityksiltä on tullut toiveita muun mu-assa kompressorihuollosta ja joidenkin kom-pressorimerkkien jälleenmyynnistä. – Suunnitteilla ja selvitystyön alla on muun muassa varakonepalvelu. Tulevaisuudessa voi-simme toivottavasti tarjota urakoitsijalle vara-kompressoria hänen oman koneensa huollon ajaksi ja turvata näin töiden sujumisen keskey-tyksettä, kertoo Koikkalainen.

Suunniteltu urakoitsijan kanssa

Kotimainen kaivoporakone on valmis haasteeseen

Kuvat: Geomachine Oy

"GM 300 GE:stä haluttiin tehdä mahdollisimman toimintavarma ja sen

mukana piti saada kulkemaan 30 metriä maaputkia ja

200 metriä poratankoja."

Suora sylinterisyöttöpuomi syöttövoima 4 t nostovoima 8 tTelan leveys 400 mmMax. vääntömomentti 6 800 Nm

Urakoitsija Onni Mustoselle ja poraa-ja Jouni Jokiselle Geomachine on ol-lut tuttu huoltokumppani jo vuosikau-sia. Lisäksi Jokinen on vuosina 2006–2008 työskennellyt Geomachinen ai-emmin suunnittelemalla konetyypillä, johon hän oli tyytyväinen. Viime kevää-nä asiakassuhde vahvistui entisestään, kun Kaivotekniikka Mustonen Oy osti Geomachinen GM 300 GE:n.

– Huoltojen saatavuus on koneyrit-täjälle tärkeää, ja se oli yksi valintakri-teereistä. Toinen oli kotimaisuus ja kol-mas koneen ominaisuudet, joiden ansi-osta sillä pääsee pahoihinkin paikkoi-hin. Ja oli kaupassa osansa aktiivisella myyjälläkin, mainitsee Onni Mustonen.

Uudelle koneelle on kertynyt vasta noin 130 käyttötuntia, mutta jo nyt GM 300 GE on yllättänyt Jokisen positiivi-sesti.

– Näppärä kokonaisuus. Me teemme paljon vesikaivoja, ja koneella voi ajaa huoletta metsäiseen ja jyrkkään maas-toon. Myös ojien yli pääsee helposti. Lisäksi mukana kulkee 30 metriä maa-putkia, eikä niitä tarvitse raahata autol-ta erikseen. Lämpökaivojen poraamista taas helpottaa koneen kyljessä kulkevat 200 metriä poraputkea, toteaa Jokinen.

Mustonen osti koneen sen jo valmis-tuttua, eikä siihen tehty muutoksia. – Muutama pieni asia koneessa on eri-laista kuin mihin olen tottunut, mutta mitään vaaraa eroista ei aiheudu. Uu-della tavalla tekeminen voi sitä paitsi osoittautua entistä helpommaksi, kun sen oppii, sanoo Jokinen.

”GM 300 GE on näppärä kokonaisuus”

Pituus 5 300 mm kuljetusasennossa 6 500 mmLeveys 2 300 mmKorkeus kuljetusasennossa 2 600 mmPaino noin 7,2 t

GM 300 GE


Kiitos luottamuksesta!

Seuraava GM300GE valmistuu keväällä 2015.

Lisätietoja:Konemyynti: 0400‐391 565 / Petri Koikkalainen

Kalustomyynti: 0400‐816 258 / Jouni Ketola

www.geomachine.fi

Huoltopalvelut: 050‐3025 443 / Petri Pyhälä

Kotimainen kaivoporakone GM300 GE luovutettiin Kaivotekniikka Mustonen Oy:lle kesällä 2014.

Kaivoporakoneiden huoltopalvelut Geomachinelta myösmuihin kaivoporakoneisiin sekä GM pyöritysyksiköt tai täydelliset puomiratkaisut.

1. Mikä on normilämpökaivo • Normilämpökaivolla määritetään vaatimustaso

ja rakennustapa, joilla kaivo tehdään.

2. Normilämpökaivon sijoitus • Sijoitetaan siten, että myöhempi tarkistus

ja huolto ovat mahdollisia. 3. Normilämpökaivon mitoitus • Mitoitusvastuu on yksiselitteisesti lämpö-

pumpun toimittajalla. • Mitoituksessa on huomioitava paikalliset

olosuhteet: pohjavesiolosuhteet ja maakerrokset sekä maantieteellinen sijainti.

• Mitoituksessa on huomioitava kokonaissyvyys ja aktiivisyvyys eli se osa, jossa keruuputket ovat vedessä.

• Aktiivireiän syvyys ylitetään aina vähintään 10metrillä ja yli 10 metrin maaosuus huomioidaan lisäämällä kokonaissyvyyttä vähintään puolella maaosuuden 10 metrin ylittävästä määrästä.

4. Normilämpökaivon halkaisija • Normilämpökaivo on halkaisijaltaan

vähintään 130 mm. 5. Normilämpökaivon suojaputki • Suojaputkea käytetään estämään maavesien

ja irtoaineksen pääsy kaivoon, upotus kiinteään kallioon 2–6 m.

5.1. Teräksinen suojaputki • Käytetään aina, jos maakerros on yli 3 m,

maakerroksen ja mahdollisesti rikkonaisen pinta-kallion putkitukseen.

• Teräsputken luokitusvaatimus on vähintään Fe 37,läpimitta vähintään 168 mm ja seinämävahvuus vähintään 4,5 mm.

5.2. Teräksisen suojaputken tiivistys/ vaihtoehtoiset menetelmät • Tiivistys tehdään joko betonoimalla,

manklaamalla, kiristämällä kallioon tai laajenevilla tiivistysaineilla.

5.3. Muovinen eristysputki • Seinämävahvuuden on oltava vähintään 5 mm, jolloin ulkoisen rasituksen kesto on riittävä. • Materiaalina on polyeteeni. 5.4. Muovisen eristysputken tiivistys/vaihtoehtoiset menetelmät • Tiivistys tehdään joko betonoimalla, kiristämällä

kallioon tai laajenevilla tiivistysaineilla. 5.5. Normilämpökaivon vesieristäminen • Lämpökaivo pintavesieristetään vähintään 6 m ja

tarpeen vaatiessa pidemmällekin. • Muovisen eristysputken seinämävahvuuden on

oltava vähintään 5 mm tai paineluokan on oltava 6 bar. 6. Lämmönkeruuputkistot • Polyeteeniputkea, halkaisija 32, 40 tai 50 mm,

paineluokka vähintään PN 10, kallioperään • SFS-standardilla tai vastaavasti tuotettu

ja valvottu putki.• Koeponnistettava 1 h / 3 bar nestetäytteisenä

ennen asennusta. 7. Lämmönkeruuliuos • On noudatettava kuljetus- ja liuosmääräyksiä. • Liuoksen on siedettävä -17 astetta jäätymättä. • Liuoksen tulee olla ympäristöhallinnon vaatimusten

mukaista. 8. Liittimet • Liittiminä käytetään hyväksyttyjä muoviliittimiä

tai sinkkikadon kestäviä messinkiliittimiä. 9. Veden käyttö • Normilämpökaivon vettä ei tule ottaa talousvesi-

käyttöön. 10. Useampi kuin yksi normilämpökaivo• Jos normilämpökaivossa veden tulo tai kaivon

rikkonaisuus estää porauksen, suositellaan tehtä-väksi useampi kaivo, jotta saavutetaan tarvittava aktiivinen kokonaissyvyys.

• Kaivojen välisen etäisyyden tulee olla vähintään 15 m, jollei kysymyksessä ole vinoporaus.

11. Vinoporaus• Jos lämpökaivoja porataan kohteeseen enemmän

kuin yksi, seuraavien osalta aktiivisyvyydeksi voidaan laskea vain se osuus, jolloin kaivojen keskinäinen etäisyys ylittää 15 metriä.

12. Normilämpökaivon täyttyminen • Mikäli normilämpökaivo ei täyty vedellä, se täytetään

vedellä, tai erityistapauksissa kaivo voidaan täyttää tähän tarkoitukseen kehitetyillä täyttöaineilla.

13. Porauskaluston vaatimukset • Porauskaluston on oltava tarkoitukseen soveltuva. • Kompressorin on oltava tyyppihyväksytty ja

painelaitemääräysten mukainen. • On käytettävä ympäristöystävällisiä ja myrkyttömiä

ilmatyökaluöljyjä. • Porauskaluston ja paineilmaletkujen on kestettävä

kompressorin maksimaalinen työpaine. 14. Dokumentointi ja arkistointi • Lämpökaivon tekijän tulee arkistoida lämpökaivo seuraavin tiedoin:

- porauspaikan osoite - kaivon/kaivojen syvyys, maapeitteen paksuus, suojaputkitukset- vinoporaus ja sen suuntaus (mikäli porattu vinoon) - lämmönkeruuliuoksen merkki ja pakkaskesto - koeponnistustiedot- yrityksen ja kaivontekijän kuittaus.

• Jokaiselle normilämpökaivoasiakkaalle lähetetään yhtenäinen raportti, jossa on maininta em. tiedoista. 15. Takuu • Normilämpökaivoille annetaan 5 vuoden materiaali- ja toimintatakuu.• Takuu ei koske normilämpökaivon mitoitusta.

Edellä mainittu rakennustapaselostus on luotu korkean laadun ja hyvien käytäntöjen edistämiseksi. Olemme iloisia, kun valitsette normilämpökaivonkiinteistönne lämmönlähteeksi.

Normilämpökaivosta rakennustapaselostus

Poratek määritteli suomalaisen normilämpökai-von kriteerit 12 vuotta ennen kuin viranomai-set alkoivat ohjeistaa ja säädellä kaivojen raken-tamista. Nämä laatuvaatimukset pätevät edel-leen, sillä esimerkiksi Suomen ympäristökes-kuksen Energiakaivo-oppaan (aiemmin Lämpö-kaivo-opas) suositukset pohjautuvat normiläm-pökaivoon.

– Nyt Poratek on tarkistanut ja pieneltä osalta täsmentänyt normilämpökaivon kriteerejä. Lähi-aikoina ne julkaistaan rakennustapaselostuksena Poratekin sivuilla, sanoo Poratekin varapuheen-

johtaja ja Kalliokaivo Oy:n urakoitsija Jouni Leh-tonen.

Toimenpidelupa tarvitaan lämpökaivon po-raamiseen ja maaperään tai vesistöön sijoitetta-van lämmönkeruuputkiston asentamiseen, kun rakennuksen lämmitysjärjestelmä vaihdetaan tai uusitaan maalämpöä hyödyntäväksi tai kun maa-lämpöä halutaan käyttää lisälämmön lähteenä.

Toimenpidelupa ei koske uudisrakentamista, koska uuden rakennuksen lämmitysjärjestelmä ratkaistaan rakennusluvan yhteydessä.

Normilämpökaivon rakennustapaselostusMaalämmön osuus energialähteenä tulee jatkuvasti lisääntymään. Siksi on erittäin tärkeää, että energia- / lämpökaivot tehdään ammattitaidolla ja riittävän hyvillä materiaaleilla. Varmistaakseen tämän ovat Suomen Kaivonporausurakoitsijat ry Poratekin jäsenet kehittäneet normilämpökaivon, millä tarkoitetaan seuraavaa:

TulostaPoratekin sivuilta

ja liitä toimenpidelupa-hakemukseen!

www.poratek.fi


KYLLÄ! On olemassa lämpökaivoon asennettava putki, jonka ansiosta lämpöpumpun energiakulutus pienenee ja huollon tarve vähenee.

Näin ollen myös järjestelmän takaisinmaksuaika lyhenee 5-10%.

Lisäksi lämpöpumpun käyttöikä pitenee ja kiinteistön arvo kasvaa.

Ab MuoviTech Finland Oy02 072 805 80

Tutustu tarkemmin: www.turbocollector.com

MIKÄ ON SEN SALAISUUS?

TurboCollector® on patentoitu lämmönkeruuputki, jossa on uritettu sisäpinta. Urat luovat suuremman turbulenttivirtauksen ja antavat sileää putkea paremman lämmönsiirtokyvyn.

TurboCollectorin® ominaisuuksien ansiosta pumppu on käynnissä pidemmän aikaa ennen sähkövastuksen avuksi ottoa kuormitus-huippujen yhteydessä.

TURBO COLLECTOR®

SÄÄSTÄ RAHAA JA YMPÄRISTÖÄ

VOISIKO OIKEALLA PUTKIVALINNALLA SÄÄSTÄÄ VIELÄ ENEMMÄN?

Valtio lupailee lämpöpumppualalle joustavampia lupaprosesseja ja fiksum-pia ohjeistuksia.

Ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen toi Suomen Lämpöpumppuyhdistyksen 15-vuo-tisjuhlaan tervetulleita uutisia: ministeriössä on käynnistetty lupabyrokratian sujuvoittamiseen tähtäävä työ. – Juuri sitä alalla kaivataan, sillä nykyiset maa-lämpölupaprosessien hitaat, monimutkaiset ja vaihtelevat käytännöt jarruttavat niin ympäris-tön, työllisyyden kuin taloudenkin kehittymistä, sanoo Sulpun toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen.

Hän iloitsee siitä, että valtio on nyt alkanut nähdä lämpöpumput uusiutuvan energian lähtee-nä ja että tulevaisuudessa niillä on näkyvä rooli Suomen energiapolitiikassa. – Lämpöpumpuilla tuotetaan vuosittain 5 te-rawattituntia energiaa. Se on enemmän kuin tuu-lella, sähköllä tai biopolttoaineiden pienpoltolla tuotettava energia ja vastaa suunnilleen Loviisan yhden ydinvoimalaitoksen yksikön tuotantoa. Viime vuosina pientalojen rakentaminen ja korjaaminen on vähentynyt kymmeniä prosent-teja, mutta lämpöpumppujen myynti on pysynyt hyvällä uralla ja markkinaosuus on kasvanut. – Kymmenisen vuotta sitten asetimme rohke-an tavoitteen: miljoona myytyä lämpöpumppua

vuonna 2020. Nyt näyttää siltä, että tavoite täyt-tyy jopa etuajassa. Meillä lämpöpumpuilla on saavutettu maail-manlaajuisestikin verrattuna merkittävä mark-kina-asema. – Suomalaiset uudisrakentajat ja saneeraajat luottavat lämpöpumppuihin. Euroopassa vain norjalaiset ostavat niitä meitä innokkaammin. Ja mikä hienointa, menestys on saavutettu markki-navetoisesti, ilman julkista tukea. Sulpu kehittää lämpöpumppualan toiminta-edellytyksiä yhteistyössä jäsentensä kanssa. – Poratek on yksi Sulpun perustajajäsenistä, ja hedelmällinen yhteistyö poraajien kanssa on jat-kunut jo 15 vuotta, toteaa Hirvonen.

MENESTYSTÄ LUVASSA JATKOSSAKIN

Sulpun toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen on hyvillään ympäristö-ministeri Sanni Grahn-Laasosen viestistä, että ministeriössä ollaan uudistamassa nykyistä lainsäädäntöä, joka on hidastanut lämpö-pumppualan kehitystä.

Kuva: Dakota Lavento / DDT Communications Oy

Sulpu ry 15

vuotta

Tuotteet nastaterien teroitukseen

Pora-Agentti OyKisällinkatu 1370280 KUOPIO

[email protected]. 0400 - 261 921


100% MAALÄMPÖSUOMESTA

Tehokkain maalämpöratkaisu tulee Suomesta

Lämmitä ja viilennä. Lämpöässän maalämpöratkaisulla jää eniten rahaa muuhun elämiseen. Meille tärkeää on lämmityksen edullisuus ja ympäristön hyvinvointi.

www.lampoassa.fi

Golder Associatesilla on vankka geologinen ja geoenerginen kokemus erityisesti suurten kohteiden geonergian käytön mi-toitus- ja kannattavuussuunnittelusta.

Geoenergiapalveluihimme kuuluvat mm.:

eri geoenergiavaihtoehtojen hyödyntämismahdollisuuksien • tutkimukset kohdekohtaiset energiatutkimukset, mitoituspalvelu ja • hankesuunnittelumitoitus- ja suunnittelupalvelut myös saneerauskohteisiin, • mm. geoenergian hyödyntäminen paaluperustuksissaympäristövaikutusten arvioinnit ja riskienhallinnan suunnit-• telugeoenergiahankkeen kokonaistoimitukset yhteistyökump-• panien kautta

Golder Associates Oy on sertifi oitu, ympäristö- ja geotekniseen kon-sultointiin erikoistunut yritys.

Tarjoamme vahvaan asiantuntemukseen perustuvia, kestäviä ratkai-suja ympäristöhallinnan moninaisiin tarpeisiin.

GEOENERGIA – suunnittelu- ja mitoituspalvelu

p. 09 561 7210www.golder.fi

Vihiojantie 30, 33800 Tampere | P. (03) 383 3700

www.top-osa.fi

Toimitus jopa samana päivänä!

Hydrauliikka- ja pneumatiikkatiivisteet • männäntiivisteet • varrentiivisteet • pyyhkijät • ohjaimet | O-renkaat, V-tiiviisteet, Säteisakselitiivisteet, Vk-tulpat, Punostiivisteet

Kolme helppoa vaihetta puhtaan veden saamiseKsi1 Vesianalyysi 2 laitteen Valinta 3 laitteen toimitus

www.jalovesi.fiPietarinkatu 4, 50100 Mikkeli • Puh. 050 5764 120 • [email protected]

Laadukas ja palveleva vedenkäsittelylaitteiden maahantuoja.


Kaivonporaajien etujoukko kohti

maarakennusalan ammattitutkintoa

Ammattitutkintoon johtavassa koulutuk-sessa Poratekin kumppani on Suomen suu-rin ammatillinen aikuiskouluttaja Amiedu. Tutkintovastaava Timo Rajala otti Porate-kin näyttötutkintoprojektin vastuulleen loka-kuun alussa.

– Poratek on tehnyt hyvää työtä. Pilottikou-lutus on ollut juuri sitä, mitä alan yrityksissä tarvitaan, ja se toimii ammattitutkintoon val-mistavana teoriakoulutuksena, sanoo Rajala. Näyttötutkintoihin valmistautuminen on al-kanut tutkinnon henkilökohtaistamisilla.

– Siinä käydään läpi edellytykset, joilla tutkinto voidaan arvioida. Tämä joukko on niin kokenutta, että ammatillista lisäkoulutus-ta ei tarvita, mutta varmistamme esimerkik-si, että kaikilla tutkinnon suorittajilla on voi-massa oleva tulityökortti, Tieturva 1 -kortti,

Max's Kaivonporaus Oy:ssä työskentelevä Edgar Wirtanen on yksi niistä 12 suomalaisesta kaivonporaajasta, jotka ensimmäisenä suorittavat maarakennusalan ammattitutkinnon.

Mikä on ammattitutkinto?Ammattitutkinto on osoitus perustutkintoa syvällisemmästä

ammatinhallinnasta. Sen suorittaminen edellyttää käytännössävähintään kolmen vuoden työkokemusta alalta. Ammattitutkinto suoritetaan näyttötutkintona,

ja sen perusteista päättää Opetushallitus.

Poratekin alulle panema kaivonporausalan koulutushanke saa kunnianhimoisen päätöksen, kun Suomen ensimmäiset kaivonporaajat suorittavat maarakennusalan ammattitutkinnon. Yhdistyksen viime vuonna järjestämä pilottikoulutus toimi tutkinnon valmistavana osuutena. Tulevan vuoden aikana 12 urakoitsijaa

suorittaa vielä ammattitutkintoon vaadittavan näyttötutkinnon.

Kuva

: Am

iedu

Koulutusprojekti askel askeleelta

Vuonna 2012 Poratek alkoi suunnitella koulutusta kaivonporaajille.

Tähän saakka alalle on pätevöidytty kokeneiden porarien ohjauksessa ja työtä tekemällä. Viime vuosina maa-lämmön käytön nopea yleistyminen on tuonut kaivonporausalalle uusia, myös täysin kokemattomia tekijöitä, mikä lisää alan koulutustarvetta. Poratekin jäsenyrityksille ja työn-tekijöille omaehtoinen kouluttautumi-nen on keino osoittaa oma ammatti-osaamisensa ja varmistaa laadukas työ.

Koulutukseen sisällytettiin kaikki kaivon-porauksen ammattiosaamisen osa-alueet.

Sekä koulutuksen suunnitteluun että kouluttamiseen sitoutui myös alan laitevalmistajia ja viranomaisia.

Vuonna 2013 pilottikoulutuksen ensimmäisen osan suoritti 16 Poratek-urakoitsijaa.

Hyväksyttävästi suoritetusta koulutuksesta poraajille myönnettiin Poratek-sertifikaatti.

Lokakuussa 2014 kumppaniksi koulutus-yhteistyöhön tuli Amiedu, jolla on näyttö-tutkintojen järjestämissopimus maa-rakennus- ja kivialan tutkintotoimikunnankanssa. Ammattitutkintoon johtavaan näyttötutkintoon tähtää 12 pilotti-koulutuksen suorittanutta Poratek-urakoitsijaa tai heidän työntekijäänsä.

Syksyllä 2015 ensimmäiset 12 suoma-laista kaivonporaajaa on suorittanut maarakennusalan ammattitutkinnon.

Työturvallisuuskortti ja ensiapukurssin EA1 todistus. Ne kaikki vaaditaan alan ammat-titutkinnossa.

Näyttötutkinnon arvioi kolmikanta

Ensimmäiset tutkintotilaisuudet järjestetään marraskuussa. Tutkinnon suorittaja osoit-taa ammattitaitonsa aidossa työtilanteessa. Normaaliin työpäivään verrattuna poikkea-vaa on vain se, että työskentelyä arvioidaan.

Opetushallituksen määräyksen mukaan näyttötutkinnon arvioi tutkinnon järjestä-jän edustaja ja kaksi tehtävään perehdytet-tyä arvioijaa, joilla on alalta hyvä ammatti-taito.

– Näyttötutkintojen arvioinnista kiinnos-tui kahdeksan Poratek-urakoitsijaa. Koulu-timme heidät tehtävään kesäkuussa, ja heis-tä kaksi on kanssani arvioinnissa paikalla. Tutkintotilaisuudessa toinen arvioijista tar-kastelee toimintaa työnantajan näkökulmas-ta, esimerkiksi markkinoinnin ja asiakaspal-velun kannalta. Toinen arvioi näyttöä am-mattiosaamisen kannalta.

He kirjaavat tekemänsä havainnot tutkin-non ammattitaitovaatimusten ja arviointikri-

teerien pohjalta. Myös tutkinnon suorittaja saa esittää oman arvionsa työskentelystään.

Kaivonporausta ja koneiden huoltoa

Maarakennusalan ammattitutkintoon kuu-luu 45 tutkinnon osaa, joista tutkinnon suo-rittaja valitsee kolme.

– Laajuutensa takia poraaminen kattaa niistä kaksi. Poraajille tarkoituksenmukai-nen osio on myös esimerkiksi maarakennus-koneiden huolto- ja korjaustyö. Siitä tutkin-non suorittaja antaa pätevän näytön laajah-kolla huolto- tai korjaustyöllä, jossa tarvi-taan esimerkiksi polttoleikkaus- ja hitsaus-osaamista.

Tutkintotilaisuuden jälkeen arvioijaryh-mä tekee arviointiesityksen maarakennus- ja kivialan tutkintotoimikunnalle, johon kuu-luu 7 jäsentä ja 2 pysyvää asiantuntijajäsen-tä. Toimikunta myöntää todistuksen hyväk-sytysti suoritetusta tutkinnosta.

Ensimmäiset maarakennusalan ammat-titutkinnon suorittaneet kaivonporaajat saavat todistuksensa tammi-helmikuussa ja kaikki kaksitoista viimeistään syksyllä 2015.

”Koulutetut työntekijät ovat tae yrityksen työn laadusta. On tärkeää, että kokeneenkin työntekijän osaaminen on paperilla.”

Amiedun infrarakentamisen koulutuspäällikkö Antti Sulamäki.

"Ammattitutkinto on myös varautumista tulevaisuuteen. Kuka tietää, aletaanko alaa

ja sillä toimimista säännellä jatkossa."

"Ammattitutkinto on mahdollisuus näyttää ja dokumentoida oma osaaminen."

"Virallinen todistus osaamisesta

merkitsee kilpailuetua."


Geoenergia Sipoon suurkohteessa

odotettuakin parempi?

Asvalttipinnan alaisia lämpöti-loja selvitettiin nyt ensimmäis-tä kertaa. Mittauskenttä raken-nettiin viime keväänä Vaasan yliopiston pysäköintialueelle, ja mittaukset ulotettiin 10 met-rin syvyyteen. Mittauksissa käy-tettiin DTS-menetelmää eli läm-pötiloja mitattiin optisen kuidun avulla. Koko seurantajakson ajan tou-kokuusta syyskuuhun lämpötila pysyi 20 senttimetrin syvyydes-sä yli 15 asteessa. Kesällä puolen metrin syvyydestä mitattiin jopa 26 asteen lämpötiloja. Tämä ur-baani energia kannattaisi kerätä ja hyödyntää paikan päällä, mis-sä sitä eniten tarvitaan ja missä siirtokustannukset minimoituvat. – Tällaisen kausienergian voisi varastoida esimerkiksi kalliokai-voon tai vesivarastoon. Säilömi-sen kustannukset ja lämmön py-syvyys varastossa ratkaisevat me-netelmän kannattavuuden, sanoo projektitutkija Anne Mäkiranta. Lämmön varastointia vaasa-laistutkijat aikovatkin selvittää

seuraavassa hankkeessa, johon ollaan nyt hakemassa rahoitusta.

Merenpohjasedimenttiinvarastoitunutta energiaa tut-kittiin hankkeen toisessa geo-energiaa koskevssa osassa. Vaasan Suvilahden asuntomes-sualueelle rakennettiin vuonna 2008 matalaenergiaverkosto 42 pientalolle. Ne saavat lämmitys- ja viilennysenergiansa meren-pohjasedimentistä, joka tuolloin tehtyjen mittausten perusteella näytti varastoivan ja säilyttävän auringon lämpöä tehokkaasti. Sedimentin lämpötiloja mi-tattiin heti verkoston käyttöön-oton jälkeen ja uudelleen vuon-na 2013. Tulokset osoittavat, että sedimentti on latautunut vuosit-tain, eikä matalaenergiaverkosto ole vaikuttanut sen lämpötasoihin pysyvästi. Kaksivuotisen Re Form -pro-jektin toteuttajana oli Vaasan Energiainstituutti (VEI). Poratek oli mukana hankkeen ohjausryh-mässä asiantuntijajäsenenä.

Asvalttilämpö – lähellä kuluttajia

mutta hankala varastoida

Kesällä Vaasan asvalttikentän alta mitattiin puolen metrin syvyydestä jopa 26 asteen lämpötiloja.

Asvalttipintojen alle muodostuvan energian hyödyntä-minen kaupungeissa olisi järkevää. Ensin pitää kuiten-kin löytää hyvä ja riittävän edullinen tapa varastoida se. Urbaanienergian lisäksi Vaasan yliopiston hankkeessa tutkittiin pohjasedimentin energiantuotantopotentiaalia.

Kuva: Vaasan yliopisto

Kahden vuoden seuranta osoittaa, että S-ryhmän käyt-tötavarakeskuksessa Sipoos-sa geoenergia on toiminut ja tuottanut ennakkoarvioiden mukaan. Myös rakenteilla olevassa päivittäistavarakes-kuksessa geoenergian osuus on merkittävä.

S-ryhmän käyttötavaralogistiikka-keskus otettiin käyttöön keväällä 2012. Sen energia tuotetaan Geo-Bio-hybridilaitoksessa, joka on Suomen suurin geoenergian hyö-dyntäjä.– Kahden vuoden tarkastelujak-solla geoenergia on toiminut sekä

lämmitys- että jäähdytyskäytössä lähes täsmälleen ennakko-odotus-ten mukaan. Kallioperä on tuotta-nut 55 prosenttia kiinteistön lämmi-tysenergiasta ja saman verran jääh-dytyksen kokonaistarpeesta vapaa-jäähdytyksenä, sanoo LVI-projek-tipäällikkö Jari Hotokainen SOK Kiinteistötoiminnoista. Lämmityskaudella kiinteistössä hyödynnetään kokoaikaisesti geo-energiaa, ja tehontarpeen kasvaes-sa lämpöä tuotetaan myös pelleteil-lä. Varaenergiana ja kulutushuippu-ja tasaamaan käytetään öljyä. – Alkuvaiheessa öljyn osuus oli tavoiteltua suurempi, mikä johtui pellettikattilan rikkoutumisesta ja

energialaitoksen koeajosta, mut-ta jatkossa öljyn osuus on alle vii-si prosenttia kokonaiskulutuksesta, sanoo Hotokainen.

Energiakentän käyttö ja lataaminen tasapainossa

Geoenergiakentän mitoittamisesta ja suunnittelusta vastasi Geologian tutkimuskeskus (GTK), joka simu-loi sen toiminnan 25 vuoden ajan-jaksolla. Kun kiinteistö otettiin käyttöön, alkoi myös kallioperän lämpöti-lojen systemaattinen seuranta yh-teistyössä GTK:n ja energialaitok-

sen omistavan Adven Oy:n kans-sa. Mittaustietojen avulla varmiste-taan geoenergiakentän kohtuullinen hyödyntäminen ja tehdään päätök-set sen käytöstä ja ohjaamisesta. – Kentän keskilämpötila on säi-lynyt samana kuin lähtötilantees-sa, ja lämpö jakaantuu sen alueel-la edelleen tasaisesti. Tämä kertoo, että kentän hyödyntäminen ja lataa-minen ovat tasapainossa, sanoo Ho-tokainen. Hänen mukaansa lämmönottoa ei ole pyrittykään talviaikaan maksi-moimaan ja kesällä energiakentän latautumista tehostetaan rekkojen lastausalueelle asennetuilla aurin-kokeräimillä.

– Jatkossa selvitämme mittaus-ten avulla tarkemmin, kuinka pal-jon kenttää voi hyödyntää eli onko se vielä parempi kuin nyt tiedämme.

Päivittäistavarakeskus lisää haastetta

Käyttötavarakeskuksen eteläpuo-lelle on nyt rakenteilla päivittäista-varakeskus, johon tulee toimisto- ja logistiikkatiloja. Haasteet kasvavat sekä rakennusteknisesti että energi-antuotannon kannalta, sillä varas-tojen lämpötilat vaihtelevat 18 as-teesta viileään ja jopa -24 asteeseen. Uudessa kiinteistössä lämmitys-energia tuotetaan samalla perusrat-kaisulla kuin käyttötavarakeskuk-sessa, mutta kylmävarastojen jääh-dytyksessä syntyvä lauhde-energia hyödynnetään talvella lämmityk-seen ja jäähdytyskaudella geoener-giakentän lataamiseen. – Energialaitosta laajennettiin, ja jatkossa se tuottaa energian kum-paankin keskukseen. Laajennuksen yhteydessä laitos varustettiin myös 1 200 kuution lämminvesivaraajal-la, jonka ansiosta öljyyn ei tarvitse turvautua edes suuren kuormituk-sen takia, sanoo Hotokainen.

Vastuullisuus näkyy investoinneissa

Monissa S-ryhmän kiinteistöissä, erityisesti haja-asutusalueilla, on jo pitkään käytetty geoenergiaa, sillä S-ryhmän tavoite on vähentää energiankäyttöä ja olla vastuullinen energiankäyttäjä. Sipoon hankkeet ovat kuitenkin ainutlaatuisia, koko maailmankin mittakaavassa. Geoenergia ei Sipoossa ollut ai-noa vaihtoehto, vaan käyttötava-rakeskuksen hankesuunnitteluvai-heessa tutkittiin kaikkia energia-muotoja. Rakennuttajapäällikkö Juha Äi-jälä SOK Kiinteistötoiminnoista pi-tää kaava- ja rakennuslupavalitusten käsittelyaikoja kohtuuttomina, mut-

ta sanoo, että tässä tapauksessa niis-tä oli sattumalta jopa hyötyä. Sipoos-sa valitukset viivästyttivät hankkeen käynnistämistä lähes vuodella, ja si-nä aikana energiaratkaisu saatiin tut-kittua perusteellisesti. Suunnitelmissa pyrittiin varau-tumaan mahdollisiin energiaympä-ristön, kuten hintojen, verojen, la-kien ja politiikan muutoksiin, mut-ta uusiutuva energia ja pienet hii-lidioksidipäästöt ratkaisivat valin-nan geo- ja pellettienergian hyväk-si. Ratkaisu vaati halua investoida energiajärjestelmään hieman nor-maalia enemmän. – S-ryhmän markkinajohtajuus velvoittaa vastuullisiin päätöksiin, ja se näkyy myös isoissa energiain-vestoinneissamme, sanoo Äijälä. Ympäristövastuu huomioiden hankkeessa on haluttu minimoida myös geoenergian käyttöön mah-dollisesti liittyvät riskit. – Meille oli tärkeää esimerkik-si se, että lämmönsiirtoliuoksena käytetään Altian ekologista Natu-ret-maalämpönestettä. Lisäksi jär-jestelmän jokaisessa kaivossa on oma sulkuventtiili, jolloin mahdol-linen vuoto saadaan nopeasti rajat-tua, sanoo Äijälä.

Kumpikin jättiurakka samalle urakoitsijalle

Kun käyttötavarakeskuksen ener-giaporauksista aikanaan pyydettiin tarjouksia, moni urakoitsija epäröi Suomen suurimman maalämpöura-kan edessä. – Tom Allen Oy:llä oli rohkeut-ta lähteä hankkeeseen. Kokeneella urakoitsijalla oli myös edellytykset ratkoa toteutusvaiheen ongelmia, joten yhteistyö oli helppoa, sanoo Hotokainen. Päivittäistavarakeskuksen ener-giaporauksista S-ryhmä sai 4–5 tar-jousta, ja kilpailun voitti sama ura-koitsija. Poraukset kohteessa tehtiin viime vuoden aikana, vaakaputki-tukset ja kokoojatukit alkuvuodes-ta 2014. Keskus valmistuu 2018.

S-ryhmän jo valmiin ja nyt rakenteilla olevan logistiikkakeskuksen alla on energiakenttä, jossa tuotantokäytössä on 309 ja mittaus- ja tutkimuskäy-tössä 20 porareikää. Reikien halkaisija on 160 millimetriä ja syvyys on keskimäärin 300 metriä.

Kuva: Parviainen Arkkitehdit Oy / SOK Kiinteistötoiminnot

Käyttötavarakeskus Päivittäistavarakeskus

Pinta-ala m2 80 000 n. 190 000

Tilavuus milj. m3 1,1 n. 3,4

Lämmityenergian kulutus GWh/a 9,0 (v. 2013) 25 (arvio)

Jäähdytysenergian kulutus GW/a 1,5 (v. 2013) 52 (arvio)


100 %puhdasta

vettä

Oy Callidus Ab • Hiekkakiventie 1, 00710 Helsinki • [email protected] • www.callidus.fi

Vedenkäsittelyratkaisut yli 40 vuoden kokemuksella!

Selvitämme talousveden laadun asiakkaan puoles-ta ja tarjoamme tarvittaessa ratkaisun veden laadun parantamiseen.

Olemme vastuullinen ja luotettava laitetoimittaja, joka antaa suodatinlaitteille puhdasvesitakuun ja mekaanisen takuun. Laitevalinta perustuu riittäviin tietoihin käyttökohteesta, tärkeimpinä vesianalyysi ja vedenkulutus.

Callidus vesianalyysitwww.callidus.fi/vesianalyysi

Callidus vedenkäsittelylaitteet

Oma kaivo tai kunnallisvesi, kesämökistä kerrostaloon - me ratkaisemme vesiongelman.

– Energiakaivojen poraaminen on turvallista myös pohjavesialueilla, kun kaivot tiivistetään täyttömassalla. Lisäksi täyttömassa parantaa kaivon lämmönjohtokykyä, sanoo Mika Ervasti Pipelife Finland Oy:stä.

Energiakaivojen poraamista on rajoitettu mo-nilla alueilla pohjaveden todellisen tai epäil-

lyn pilaantumisriskin takia. Nyt maalämpö voidaan ottaa hyötykäyttöön myös pohjavesi-alueilla, ja muutama kaivo on niille viran-omaisten luvalla jo rakennettukin. – Kaivon tiivistäminen täyttömassalla estää pintavesien valumisen kaivoon ja sieltä pohja-veteen sekä eri pohjavesikerrosten sekoittumi-sen keskenään. Lisäksi se estää lämmönkeruu-nesteen pääsyn pohjaveteen mahdollisen put-

kirikon sattuessa. Eikä ympäristöystävällises-tä massasta liukene mi-tään pohjaveteen, sanoo Ervasti. Saksalainen Fischer ilmoittaa, että sen val-mistaman täyttömas-san lämmönjohtokyky on veteen verrattuna ne-linkertainen, joten mas-san käyttäminen paran-taa myös energiakaivon hyötysuhdetta. – Massa täyttää tiukat laatunormit ja soveltuu myös pohjoisiin oloi-

hin. Siihen on lisätty aineita, joilla paranne-taan niin lämmönsiirtokykyä kuin pakkasen-kestoakin. Laatu on testattu saksalaisten DIN-normien mukaisilla kokeilla, joissa mas-sa jäädytetään -10:een ja sulatetaan +10 as-teeseen vähintään 28 kertaa. Massan tulee py-syä tiiviinä eikä se saa säröillä tai lohkeilla. Massa kestää myös meriveden suoloja se-kä maaperässä joillakin alueilla esiintyviä aggressiivisia, syövyttäviä suoloja. Massa sekoitetaan kuiva-aineesta ja puh-taasta vedestä. Työhön soveltuu pumppu, jota käytetään esimerkiksi lattiatasoitteen sekoit-tamiseen ja pumppaamiseen. Sekoitussuhde varmistetaan mittaamalla valmiin massan ti-heys ja viskositeetti. Kaivo täytetään, kun lämmönkeruuputkisto on asennettu paikalleen ja paineistettu. Työ-hön tarvittava injektioputki työnnetään kaivon pohjaan, ja kaivo täytetään alhaalta ylöspäin. Injektioputki jää kaivoon. – Saksassa kaikki energiakaivot tiivistetään täyttömassalla VDI4640-normin mukaan. Tiivistämisen tarkoitus on suojata pohjavettä, mutta myös estää kaivojen sortuminen huokoi-sessa maaperässä, sanoo Ervasti.

Täyttömassasta ratkaisu pohjavesialueelleKuva: Pipelife Finland Oy

R-Tools Oy Ab 0400 822 854Juristinkatu 9, 20780 Kaarina

[email protected]

www.r-tools.fi

Laadukkaita työkalujaammattilaisille

- kaivonporausvaunut- porakruunut- uppovasarat- poraputket- Robit rengasterät ja pilootit- paineilmaletkut-35 bar- pölynpoistoletkut- teroitusvälineet- pölyhattuun- tiivisteet

PART

NER

IN P

ALS

TAPI

PELI

FE F

INLA

ND

OY


Rototec Oy:n tarina alkaa 2000-luvun vaihteesta Ruotsista. Tuolloin yhtiön nykyinen toimitusjohtaja ja Rototec-konsernin johtaja Mikko Ojanne pää-tyi yllättävien käänteiden jälkeen po-rausyrittäjäksi.

Sittemmin Suomen kasvava energiaporaus-ala houkutteli Ojanteen perustamaan yrityk-sen myös tänne. Vuonna 2007 perustettu Ro-totec Oy suorittaa termisiä vastetestejä, geo-energiakenttien suunnittelua ja energiaporauk-sia kaikkialla Suomessa. Yrityksen palvelut on

suunnattu lämpöpumppukauppiaille, yrityksil-le, rakennusliikkeille ja julkiselle sektorille. Energiakaivojen termisiä vastetestejä eli TRT-mittauksia Rototec Oy on tehnyt vuodes-ta 2009 saakka. Vuosittain mittauksia ja niihin pohjautuvia energiakenttien suunnitelmia teh-dään kymmeniä, ja määrä kasvaa jatkuvasti. Energiakaivoja Rototec Oy porasi viime vuonna noin 3 500. Yksi yrityksen merkittä-vimmistä referenssikohteista on Raision Ikean energiaporaukset. Omaa henkilökuntaa yrityksessä on 18, po-raajat ja putkimiehet ovat yritykseen franchi-

sing-suhteessa. Lokakuussa Rototec osti ener-giaporausyhtiö GeoDrill Oy:n liiketoiminnan, mikä kasvattaa työntekijöiden ja yhteistyö-kumppanien määrää selvästi. Yrityksen pääkonttori on Tampereella ja pai-kalliskonttorit Helsingissä, Turussa, Jyväsky-lässä ja Heinolassa. Rototec Oy on Isossa-Britanniassa toimi-van Rototec-konsernin tytäryhtiö, ja konsernin muut toimipaikat sijaitsevat Ruotsissa, Norjas-sa ja Yhdysvalloissa. Konserni on Euroopan suurin energiaporausten toimittaja.

Poraukset, TRT-mittauksetja energia-kenttien suunnittelu

UU

DET

PO

RATE

K-JÄ

SEN

ETRO

TOTE

C OY

amiedu.fi

Asiakaspalvelu puh. 010 80 80 90,

[email protected] 8, 00380 Helsinki

Vaikuttavaa osaamista

Erotu joukosta– osaajille on aina kysyntääKoulutamme yksilöitä ja kehitämme työyhteisöjä. Meiltä löydät kattavan valikoiman ammatillisia tutkintoja, täyden-nyskoulutuksia sekä ammattipätevyyksiä. Yrityksille raken-namme yksilöllisen koulutuskokonaisuuden, joka vastaa tarpeisiinne ja toimialanne haasteisiin. Koulutuspakistamme löytyy mm. lämpöpumppuasentaja – kallio- ja maanäytekairaaja – putkiasentaja – panostaja – porari – kaivonporaaja – isännöitsijä.

Tutustu tarjontaamme ja kysy lisää!

Altia on kuullut asiakkaiden toiveita ja kehittänyt Naturet-tuoteperheeseen Naturet Strong GeoSafe -maalämpö-nesteen sekä uusia pakkauskokoja.

Naturet-maalämpönestettä saa nyt myös 20 lit-ran kanistereissa, ja pakkauksien tuotantokapa-siteettia on saatu merkittävästi nostettua uudel-la pakkauslinjalla. Pakkauskoot vaihtelevat ka-nistereista tynnyreihin, kontteihin ja säiliöau-totoimituksiin. – Altia on panostanut Naturet-maalämpönes-teisiin, vahvistaa elokuun alusta asiakaspäälli-köksi siirtynyt Katja Raatikainen. Tehtäväs-sään Katja keskittyy entistäkin enemmän maa-lämpönesteasiakkaiden palveluun. Elokuussa Tekniset Etanolit -yksikön tuotantopäällikkö-nä aloittanut Lauri Mattila vahvistaa tuotan-non osaamista.

Tuore ympäristöselvitys

Altia teetti tänä vuonna selvityksen Naturet-maalämpönesteen pohjavesivaikutuksista.

Vahanen Environment Oy:n lausunnon mu-kaan vahinkotilanteessakin nesteen vaikutukset pohjaveden laatuun ovat vähäisiä ja väliaikai-sia, muun muassa koska sen komponentit alka-vat hajota biologisesti heti, jos sitä joutuu pohjaveteen. – Naturet-tuotteiden kor-kea laatu on vastuuntuntoi-selle porukallemme itses-täänselvyys, ja myös oman laboratorion avulla seu-raamme laatua tarkasti ko-ko ajan, Mattila sanoo.

Naturet.fi – maalämmöstä verkossa

Vajaan vuoden käytössä ol-lut Naturet.fi-sivusto on saa-nut hyvän vastaanoton. Lop-puasiakkaita kiinnostavat erityisesti tuotteen kotimai-suus, ekologisuus ja laatu.

Sivustolta löytyvät myös Naturet-tuotteiden käyttöturvallisuustiedotteet sekä tietoa maaläm-pönesteiden kuljetusta ja varastointia koskevis-ta viranomaismääräyksistä.

PART

NER

IN P

ALS

TA

Altia panostaa Naturet-maalämpönesteiden tuotantoon AL

TIA

Kuva: Altia

• Matalatuhkainen täyssynteettinenLong-Life moottoriöljy

• Soveltuu myösEGR/DPF/SCRmoottoreille

• Yhteensopiva ACEA E9,API CJ-4, Volvo VDS-4,Cat ECF-3...

Petro-Canadalta uutuutena poratankojen kierteisiin tarkoitettu Vultrex Tool Joint Compund-rasva

Myös suodattimet kompressoreihin ja porakalustoon suoraan maahantuojan varastosta.


Painesäiliösuodattimiajo yli 30 vuotta.

TeräsPoraputket

Onnisen Teräspalvelukeskus Hattulassa tarjoaa laajan valikoiman rakenne- ja erikoisteräksiä monipuolisine esikäsittelypalveluineen. Palveluihin kuuluu mm. terästen sahaus,

sinkopuhallus ja suojamaalaus. Olemme kiinnittäneet erityistä huomiota palvelukeskuksen automaatioasteeseen, toiminnan ympäristöystävällisyyteen ja turvalliseen logistiikkaan.

Onnisen valikoimissa nyt myös poraputket. Saatte meiltä suoraan varastosta hyvin hitsattavat, laadukkaat teräsputket maaenergia- ja porakaivoporauksiin.

Lisätietoja:Jukka Tannerpuh. 0400 623 608 [email protected]

Teräsmyyntipuh. 0204 85 5094www.onninen.fi


Ruotsin Jönköpingissä järjestetään toukokuussa kaksipäiväinen messu- ja seminaaritapahtuma NordDrill. Uusi tapahtuma kokoaa yhteen alan pohjoismaiset toimijat. Tapahtuman järjestää Elmia-mes-sukeskus yhdessä porausalan jär-jestöjen kanssa. Tavoite on rakentaa näytteilleasettajille ja messuvierail-le kohtauspaikka, jossa he pääsevät luomaan arvokkaita kontakteja, ja-kamaan uutisia, ideoita ja osaamista sekä syventymään niin tekniikkaan kuin liiketoimintaankin. Messutilaa on sekä sisällä että ul-kona. Esittelyjen ja työnäytösten li-säksi ohjelmassa on ajankohtaisia seminaareja. Ainakin osa ohjelmasta toteutet-taneen englannin kielellä. Tapahtu-maan odotetaan jopa sataa näytteil-leasettajaa ja 1 500:aa osallistujaa. Poratek on mukana suunnittele-massa NordDrill-tapahtumaa.

Lisätietoja: www.elmia.se/Norddrill

Näistä puhuttiin

Geoenergiapäivillä 2014 TRT-mittaukset, geoenergian uudet käyttökohteet ja tekniikka

kiinnostivat Ruotsin Geoenergiapäivien osallistujia.

– Geoenergiapäivillä käsitellään alan kuumim-pia aiheita. Sekä Ruotsissa että Suomessa puhu-taan nyt vilkkaasti muun muassa TRT-mittauk-sista, mutta seminaarit ja työpajat tarjosivat pal-jon muitakin mielenkiintoisia aiheita, sanoo Pe-ter Söderlund Max’s Energy Oy:stä.

TRT-mittauksia (terminen vastetesti) koskevia suosituksia valmistellaan Ruotsis-sa parhaillaan, ja työpajoissa käsiteltiin suosi-tusluonnoksia. – TRT:n merkitys tunnetaan Ruotsissa hyvin. Nyt siellä ollaan luomassa alalle yhteisiä käy-täntöjä, joissa muun muassa ohjeistetaan, miten mittaukset tulee tehdä ja miten mittaustuloksia pitää tulkita.

Geoenergian hyödyntämisestä historial-lisissa rakennuksissa kertoi Ruotsin valtion kiinteistöistä vastaavan viraston energia-asian-tuntija Mikael Gustafsson. – Viraston vastuulla on noin 3 500 rakennus-ta. Osa linnoista ja muista kulttuurisesti arvok-kaista kohteista on kylmillään, jolloin kosteus ai-heuttaa niissä ongelmia. Niihin on asennettu il-manvaihtojärjestelmiä, joissa johdetaan geoener-gialla esilämmitettyä ulkoilmaa rakennuksiin. Järjestelmä ei vaadi lämpöpumppua. Myös Suo-messa on lukuisia paikkoja, joissa voitaisiin hyö-dyntää vastaavaa tekniikkaa.

Geoenergian hyödyntämistä infrastruk-tuurissa käsitteli Ruotsin Geoenergiakeskuk-sen johtaja Johan Barth. Hänen viestinsä oli, että geoenergialla voisi säästää ihmishenkiä, jos sitä käytettäisiin teiden ja siltojen lämmittämi-seen. Lämmittäminen vähentäisi lumenpoiston tarvetta ja ehkäisisi liukkaudesta johtuvia onnet-tomuuksia.

Lämmönkeruuputkien virtausta käsittele-vää tutkimustaan esittelivät Ruotsin Geoenergia-keskuksen tekninen asiantuntija, tekniikan toh-tori Signhild Gehlin ja Chalmersissa Ruotsissa työskentelevä Oklaholman yliopiston professo-ri Jeffrey D. Spitler. Tutkimuksessa verrattiin turbulenttia ja lami-naaria virtausta kahden eri talon lämmönkeruu-putkistossa. Tutkittavat kohteet sijaitsevat Tuk-holmassa ja Yhdysvaltojen Etelä-Dakotassa.Tutkijoiden mukaan väliaikainen laminaari vir-taus lämmönkeräimissä on kokonaistaloudelli-sesti järkevämpi vaihtoehto kuin jatkuva turbu-lentti. Turbulentin virtauksen jatkuva ylläpitä-minen edellyttää kiertovesipumpun käyttämis-tä suuremmalla teholla, jolloin energiankulutus kasvaa suuremmaksi kuin turbulentista virtauk-sesta saatava hyöty. Yhdysvalloissa sijaitsevaa kohdetta koske-vat tutkimustulokset julkistetaan tammikuussa. Ruotsin osalta tutkimus valmistuu myöhemmin keväällä.

– Päivien aikana tarkasteltiin myös geoener-gian taloudellisuutta ja elinkaarikustannuksia, suurten maanalaisten geoenergiavarastojen toi-mintaa sekä sitä, miten kallioperän halkeamat vaikuttavat lämmönsiirtoon ja ulos otettavan energiamäärään saantiin, kertoo Söderlund.

Geoenergiapäivät on Ruotsin Geoenergia-keskuksen vuosittain järjestämä tapahtuma, jossa käsitellään alan ajankohtaisia teemoja tekniikasta tutkimukseen ja talouteen. Tänä vuonna Geoenergiapäivät pidettiin syys–lo-kakuun vaihteessa Tukholmassa. Ensimmäi-sen päivän työpajoihin osallistui 45 ja toisen päivän seminaareihin 65 kiinnostunutta.

Porausalalle uusi tapahtuma

NordDrill 6.–7.5.2015

Ruotsin Geoenergiakeskuksen johtaja Johan Barth on tänä syksynä ehdottanut, että Ruot-si, Suomi, Norja ja Tanska perustaisivat yhtei-sen geoenergiakeskuksen. Pohjoismaisen keskuksen tavoitteet voisivat olla samankaltaiset kuin Ruotsin kansallisen geoenergiakeskuksen. Svenskt Geoenergicent-rum toimii alan valtakunnallisena tietokeskuk-sena, joka kokoaa sekä kansallista että kansain-

välistä geoenergiatietoa ja edistää geoenergian käyttöä yhteiskunnassa. Keskus tiedottaa aktiivisesti alaan liittyvistä asioista ja järjestää koulutusta eri kohderyhmille. Vuonna 2013 perustettu keskus palvelee ja te-kee yhteistyötä esimerkiksi porausalan yrittäjien, laitevalmistajien, kiinteistönomistajien, kuntien, viranomaisten, suunnittelijoiden sekä tutkimus- ja oppilaitosten kanssa.

Poratek on kutsuttu mukaan suunnittelemaan Pohjoismaiden yhteistä geoenergiakeskusta. Suomesta on suunnittelussa mukana lisäksi ai-nakin Suomen Lämpöpumppuyhdistys Sulpu. Perustamissuunnittelu jatkuu toukokuussa NordDrill-tapahtuman yhteydessä.

Lisätietoja: Peter Söderlund, [email protected]

Pohjoismainen geoenergiakeskus suunnitteilla

MARKKINOIDEN TEHOKKAINMAALÄMPÖPUMPPU

*Uuden tiukemman EN14511 standardin mukaisesti testattu

www.stiebel-eltron.fi www.energiapakkaus.fi

MAAHANTUOJAStiebel Eltron OyKapinakuja 1, 04600 MäntsäläPuh. 020 720 [email protected]

JÄLLEENMYYJÄTETELÄ-SUOMEN LÄÄNI LVI-Trio Oy Vantaa I 09 838 6450, 0400 977560 Diileri Finland Oy - Lämpödiileri Vantaa I 010 422 8220 Oy TNT- Putki Ab Espoo I 0400 827 771 Lämpö-Duo Oy Palojoki I 0400 983 563 Mäntsälän Sähkö Oy Mäntsälä I 019 689 955 VT - Energia Oy Lohja I 040 708 1870 Hämeen maalämpö Hämeenlinna I 050 5408 228 Etelä-Päijänteen LVI-Palvelu Oy Vääksy I 040 8286 094 Nordwide Finland Heinola I 040 8420 940, 044 3420 940 Lappeenrannan Lämpötalo Oy Kouvola, Kotka, Lappeenranta, Imatra I 020 155 6430 LV-Ratalo Oy Kausala I 0400 256616 Raaseporin Maalämpö Oy Raasepori I 050 5552003 ITÄ-SUOMEN LÄÄNI Joen Rakennus ja Lämpö Veli Kuosmanen Joensuu I 0400 277 523 LVI Dimeks Oy Joensuu I 0500 901 617, 0400 530 223 LVI-Bioneerit Oy Kitee, Tohmajärvi I 040 508 5088 Suomen Maalämpö Oy Oulu I 040 594 0000 Putkipotteri Oy Kuopio I 044 2853 153 Suomen Talotekniikka Kuopio I 040 1244 837, Mikkeli I 0207 756 570, Pieksämäki I 0440 348 469 Savonlinnan LVI-Palvelu Oy Savonlinna I 045 635 7908, 0400 375 366 LVIS Pesoset Oy Kerimäki I 040 7590 279, 040 3000 260 LÄNSI-SUOMEN LÄÄNI Suosmeren LVI-palvelu Oy Keskitie 79, 28450 Vanha-Ulvila Palokan Putki-palvelu Oy Palokka I 040 5586 972 Lännen Maalämpö Hyllykallio I 050 4100 777 Suomen Maalämpö Oy Pyhäsalmi I 040 594 0000 LVI KotiLoimu Oy Nokia I 041 5467 548 Turun Maalämpö Oy Raisio I 050 4100 777 OULUN LÄÄNI Suomen Maalämpö Oy Oulu, Pyhäjärvi, Kainuu, Lapin lääni I 040 594 0000

COP5Sijoittamalla 1€ sähköenergi-aa lämpöpumpulle se tuottaa 5€ edestä lämmitysenergiaa!Eli 4€ on ilmaista ja uusiutu-vaa energiaa omasta maasta.


Täyteaineiden käyttö energiakaivoissa on yleis-tä Euroopassa. Saksassa käytännössä kaikki kaivot täytetään. Syynä tähän on sortumisherk-kä ja heikko kallioperä sekä ympäristönsuoje-lu. Suomessa täyttöjä on tehty ympäristönsuo-jeluun vedoten, mutta tapaukset ovat olleet yk-sittäisiä. Geologian tutkimuskeskus (GTK) on aloittanut tänä vuonna bentoniittikaivojen tut-kimukset, joiden tarkoituksena on selvittää se-kä ympäristönäkökulmia että bentoniittitäyt-teen vaikutuksia energian siirtymiseen.

Mynämäellä Kalliokaivo Oy:n poraamas-sa kaivossa on aiemmin tutkittu kaivon halkai-sijan vaikutusta lämmönsiirtoon. Kaivo täytet-tiin keväällä 2014 bentoniittipitoisella täyteai-neella, jolle toimittajan lupaama ominaisläm-mönjohtavuus (ns. lambda-arvo) on 2,0 W/mK. Yleisesti ottaen bentoniitti on kauppanimi täy-teaineelle, jonka koostumus ja ominaisuudet

saattavat vaihdella eri toimittajilla. Mineraali-osuuksia muuttamalla koetetaan mm. parantaa aineen lämmönjohtavuutta. GTK:n syksyllä te-kemän termisen vastetestin eli TRT-mittauksenmukaan bentoniittitäyte paransi hieman läm-mön siirtymistä kallion ja kollektorin välillä Mynämäen testikaivossa. Ero oli kuitenkin hy-vin pieni, ja se voidaan laskea jopa mittaustark-kuuden sisälle.

Porvoossa GTK teki vastaavan TRT-mit-tauksen bentoniittikaivossa yhteistyössä Pi-pelife Oy:n ja Tom Allen Oy:n kanssa. Por-voon bentoniitti oli eri valmistajan kuin My-nämäellä. Porvoon mittauksissa ero normaa-lin energiakaivon ja bentoniittikaivon välil-lä oli yhtä pieni kuin Mynämäellä, mutta toi-sin päin. Porvoossa pohjavesitäytteinen kai-vo toimi siis jopa aavistuksen paremmin kuin bentoniittikaivo.

Näiden kahden mittauksen perusteella ei voida tehdä lopullisia johtopäätöksiä bento-niittikaivoista eikä eri valmistajien bentoniitti-seosten paremmuudesta, mutta mittaukset anta-vat viitteitä siitä, että bentoniittitäytöllä ei ko-vin helposti voida tehostaa energiakaivon toi-mintaa. Mittauksissa onkin havaittu, että poh-javeden luonnollinen liike lisää merkittäväs-ti energian siirtymistä kaivoissa ja siksi ben-toniittitäyttö saattaa joissain tapauksissa hei-kentää lämmönsiirtoa pohjavesitäytteiseen kai-voon nähden.

Mutta jos pohjavesi on syvällä, täytöllä saa-daan tarvittaessa kaikki porametrit aktiivisiksi. Erityisesti pohjavesialueiden ja myös pilaantu-neiden maa-aluiden porauslupaprosessin hel-pottamiseksi täyteaineiden käyttöä tulisi edis-tää lisätutkimuksilla, joita GTK tulee jatka-maan.

Bentoniitista ratkaisu pohjavesialueille?

Bentoniitti on luonnossa esiintyvä savi-materiaali, joka poikkeuksellisen kideraken-teensa ansioista pystyy sitomaan nestettä jopa kymmenen kertaa oman tilavuutensaverran. Nimi tulee Wyomingissa sijaitsevan Bentonin kaupungin mukaan. Turvotessaan bentoniitti täyttää kallioperän halkeamat ja

estää näin pohjaveden liikkeen kaivon välit-tömässä läheisyydessä. Tämä ominaisuus puoltaisi bentoniitin käyttöä pohjavesialueilleja muille pilaantumisriskisille alueille porat-taessa. Bentoniittia eri muodoissaan käyte-tään maanrakennustekniikassa, kosmetiikka-teollisuudessa sekä myös kissanhiekassa.

Teksti: Asmo Huusko ja Nina Leppäharju, GTK | Kuva: GTK/Petri Hakala

Lämpötilaluotaimella ja valokuidulla (DTS) tehtyjä mittauksia. Kuvasta näkyy maanpinnan lämpötilan vaihtelu kevään ja syksyn välillä.

Kissanhiekkaa kaivoon!

Kuva: SXC.hu

EMS on erikoistunut palvelemaan kaivonporausalaaVuosien kokemuksella varastoimme ja toimitamme porakaivo-tarvikkeita sekä asennuksessa tarvittavia messinkiosia. Valikoimissamme: erilaiset pumput, painesäiliöt, kiertovesipumput,sadevesikaivot, jätevesipumppaamot, kellaripumppaamot sekälaaja valikoima ruostumattomia asennusletkuja. Kilpailukykyiseen hintaan ja nopeasti!

019 36 281 | www.emspump.fi

Tilaa ennen klo 14.00, pyrimme lähettämään tuotteet

vielä saman päivän aikana.

– Ostajien tietoisuus mittausten merkitykses-tä on kasvanut. Ihmisiä kiinnostavat mitattavat faktat, energiakaivon hyötysuhde ja käyttöikä, sanoo Hannu Matikainen Rototec Oy:stä. Rototec on tehnyt TRT-mittauksia eli ter-misiä vastetestejä Suomessa vuodesta 2009. Vuosittain yritys tekee kymmeniä testejä. Nii-den kysyntä kasvaa tasaisesti. – Esimerkiksi kerrostaloyhtiöissä on nyt he-rätty maalämpöön toden teolla. Naapurien on-nistuneet projektit on huomattu, ja niistä on rohkaistuttu.

Mittaamalla ja mallintamalla optimiratkaisuun

TRT:llä mitataan energiakaivon ja sitä ym-päröivän kallioperän termisiä ominaisuuksia: peruskallion keskilämpötilaa, kallioperän te-hollista lämmönjohtavuutta ja energiakaivon lämpövastusta. Tulokset hyödynnetään energiakentän suunnittelussa, johon Rototec käyttää ruot-

salaista EED-suunnittelu- ja mallinnusohjel-maa. Lisäksi mallinnukseen tarvitaan muun muassa tiedot rakennuksen lämmitys- ja jääh-dytysenergian tarpeesta ja maksimitehon tar-peesta. Parametrien avulla optimoidaan kaivojen määrä, syvyys ja sijoittelu ja vältetään ken-tän yli- tai alimitoitus. – Noin 60 prosentissa tutkittavista kohteista on porattu syvempiä kaivoja kuin kentän alus-tavassa suunnitelmassa on arvioitu. 40 prosen-tissa riittää suunniteltua matalammat kaivot. Energiakentän tuottokyky ei ole kiinni vain kaivojen syvyydestä. – Sijoittamalla energiakaivot tarkoituksen-mukaisesti toisiinsa ja muihin rakennettuihin kohteisiin nähden samalla porametrimäärällä voidaan saavuttaa merkittävästi enemmän te-hoa kuin harkitsemattomalla sijoittamisella. Kun suunnittelu perustuu paikan päällä tehtäviin mittauksiin, varmistetaan energi-an saatavuus kallioperästä vuosikymmenten ajaksi.

– Simuloitava ajanjakso kattaa pisimmil-lään jopa sata vuotta, mutta tyypillisesti se on 10–30 vuotta.

Jo hankesuunnittelun vaiheessa

Yksittäisen kaivon testaaminen ei ole talou-dellisesti järkevää, mutta suurkohteissa TRT on välttämätön, sillä rakennusten ja ener-giakenttien kannalta oleelliset maaperäolo-suhteet voivat vaihdella lyhyelläkin matkal-la merkittävästi. – Suurkohteissa TRT ja EED kannattaa teh-dä jo hankesuunnitteluvaiheessa. Testikaivon voi porata suunnitellulle rakennuspaikalle, kunhan kalustolla pääsee kohteeseen, kertoo Matikainen. Testaus ja mallinnus vievät aikaa kolmisen viikkoa, ja sen jälkeen rakennuttajalla on maa-lämpöjärjestelmän kilpailutusta varten tarkat ja paikkansapitävät tiedot.

Ei porametrejä vaan kilowattituntejaTRT-mittaukseen perustuvalla suunnittelulla varmistetaan,

että maaperä tuottaa tarvittavan energian vuosikymmenten ajan.


Kansainvälisesti on asetettu tavoitteeksi, että maa-pallon keskilämpötilan nousu rajoitettaisiin kahteen asteeseen verrattuna esiteolliseen aikaan. Suomes-

sa keskilämpötilan nousun arvioidaan olevan jopa kaksinker-tainen. Geologisella aikajanalla katsottuna maapallo on koke-nut lukuisia ilmastomullistuksia. Kuumat ilmastovaiheet ovat vuorotelleet jäätiköitymisvaiheiden kanssa, joista viimeisim-män noin 30 miljoonaa vuotta sitten käynnistyneen jääkau-den ehtoopuolta elämme parhaillaankin. Vaikka yksittäisissä sääilmiöissä ei voida varmuudella erottaa ilmastonmuutok-sen osuutta ilmaston tavanomaisesta vaihtelusta, lämpene-misen vaikutukset sateisuuteen, lumipeitteeseen ja kasvu-kauteen ovat jo havaittavissa. Ilmastopaneeli IPCC:n tuore valtioiden päättäjille suunnattu raportti maalailee vaikutus-ten etenevän nykymenolla pelottavan nopeasti, mikäli toi-menpiteisiin ei ryhdytä tässä ja nyt. Suomen vuoteen 2050 tähyävä Energia- ja ilmastotiekart-ta valmistui lokakuussa. EU:n ja sitä myötä Suomen pitkän aikavälin kunnianhimoisena tavoitteena on hiilineutraali yh-teiskunta. Haaste on erityisen suuri energia-alalle, sillä 80 % kasvihuonekaasupäästöistämme syntyy energian tuotannos-ta ja kulutuksesta. Poliittisessa keskustelussa lämpöpumppu-jen potentiaalia tunnutaan vähättelevän ja harmillisen usein unohdetaan, että tekniikaltaan koetellut lämpöpumput tuot-tavat jo nyt yhden Loviisan ydinvoimalaitoksen yksikön ver-ran energiaa vuosittain. Uusien rakennusten lämmitysjärjes-telmissä lämpöpumput ovat saavuttaneet viime vuosina jo yli 60 %:n markkinaosuuden, ja erityisesti maalämpöpumput ovat levinneet pientaloista aina suuriin kohteisiin saakka.

Kunnissa on ilahduttavasti ryhdytty ilmastotyöhön. Tästä on osoituksena hiilineutraalien kuntien verkosto sekä kaupunki-seutujen lukuisat ekohankkeet. Useassa kunnassa on otettu ensi askeleet geoenergian ja sen tarjoamien mahdollisuuksienhuomioimiseksi osana kaavoitusta ja alueiden suunnittelua, mutta matka on vielä pitkä. Erityisesti kaivojen poraamisen rajoitteet ovat edelleen kuntakohtaisesti vaihtelevia, paikoin jopa kohtuuttomia ja perustuvat osin väärään tietoon. Ener-

giakaivo-opasta täydentävälle tiedolle koskien mm. bentonii-tin ja sukkien käyttöä kaivoissa ja itse kaivon mitoitustakin olisi siis tarve. GTK:n käynnistämän ja koko maan kattavan geoenergian potentiaalikartoituksen arvioidaan valmistuvan 2016 mennessä. Kartoituksessa huomioidaan GTK:n laaja ki-vilaji- ja maanpeitepaksuusaineisto. Porausyrityksiltä saata-vat kaivotiedot otetaan myös mielellään vastaan. Alueellisia selvityksiä valmistuu jo aiemmin, ja niiden toivotaan herätte-levän päättäjiä katsomaan geoenergiaa ennemmin hyödyn-tämättömänä kotimaisena luonnonvarana ja lähienergiana − ei sääntelyn kohteena.

Geoenergia ei yksin ratkaise Suomen energiahaasteita, mutta sillä on mahdollisuuksia huomattavasti arvioitua suu-rempaan rooliin. Kun Energia- ja ilmastotiekartan viitoitta-maa reittiä tullaan vielä tarkistamaan, on muistettava, että vankka ja horjumaton peruskalliomme on uusiutuvana lähi-energianlähteenä nyt, vuonna 2050 ja vielä muutama vuosi-tuhat myöhemminkin riippumaton veronmaksajien rahoitta-mista syöttötariffeista ja säätövoiman saatavuudesta.

Geoenergialla ilmastonmuutosta vastaan

KOLU

MN

I

Asmo Huuskoerikoisasiantuntija

Geologian tutkimuskeskus GTK

Nina Leppäharjugeofyysikko

Yhä syvempien energiakaivojen ja suurempien energiakaivokenttien poraus edellyttää tehokkaita sekä kilpailukykyisiä teknisiä ratkaisuja ja toimintatapoja. Tarjoamme käyt-töönne alan kehittyneimmät ja tehokkaimmat työkalut:

- Welldrill-kaivonporausvaunut- XRYS-korkeapainekompressorit- Secoroc QLX- ja COP-uppoporakoneet, kallioterät ja poraputket- Terranox-uppoporakoneet maaporaukseen- Symmetrix- ja ODEX-maaporausterät

Lisätietoa kaivonporauksen koko tuotevalikoimasta saat myynti- ja tuotevastaaviltamme:Juha Murtojärvi 020 718 9318Antti Nisonen 020 718 9218Teemu Rehn 020 718 9370Heikki Räsänen 020 718 9311

KAIKKI KAIVONPORAUKSEEN

32 PORATEK UUTISET 2014

AB MAX`S BRUNNSBORRNING/KAIVONPORAUS OYMax SöderlundGropmorsvägen 40, 10520 TENALAp. 010 219 5450, 0400 310 [email protected]

BRUNNSBORRNING P. DAHLBOM KBKAIVONPORAUS P.DAHLBOM KYPeter DahlbomVreta, 25700 KIMITOp. (02) 421 688, 0500 327 744fax (02) 421 [email protected]

KAIVONPORAUS HÖRMAN OYJukka HörmanYläranta 33, 02880 VEIKKOLAp. 0400 206 [email protected]

KAIVONPORAUS PELTOMAA OYHarri PeltomaaMäntymäentie 2, 29250 NAKKILAp. 040 [email protected] www.kaivonporauspeltomaa.com

KALLIOKAIVO OYJ.LehtonenVehmaantie, 23100 MYNÄMÄKIp. (02) 430 5324, 0400 124124faksi (02) 430 [email protected]

GREENHEAT URAKOINTIPIRKANMAAN PORAKAIVO OYJukka StenbergTurkkirata 16, 33960 PIRKKALAp. (03) 312 232 00, 0400 635 [email protected]

PORAKAIVOLIIKE ARI LAUKKANENKosteikko 12, 40250 JYVÄSKYLÄp. 0400 244 [email protected]@pp.inet.fiwww.laukkanen.fi

PORAKAIVOLIIKE KALLIONIEMI OYTarmo KallioniemiViialantie 69, 42220 KAIPOLAp. (014) 761 168, 0400 342787faksi (014) 761 689kallioniemi@porakaivoliikekallioniemi.fiwww.porakaivoliikekallioniemi.fi

RISTIINAN PORAKAIVO OYAki PurhonenAhertajantie 9, 52300 RISTIINAp. 050 [email protected]

SKÄRGÅRDENS BRUNNS-BORRNING ABSAARISTON KAIVONPORAUS OYJimmy KronbergGropaksentie 131, 21610 KIRJALAp. (02) 458 8074, 040 547 8629faksi (02) 458 [email protected] www.kaivonporaus.com

SOTKAMON PORAKAIVO OYRaimo MäättäLastaajantie 9, 88610 VUOKATTIp. 020 710 9610, 0400 166 617faksi 020 710 [email protected]

TOM ALLEN OYTom AllenHitsaajantie 10, 06450 PORVOOp. 020 7737 [email protected]

UUDENMAAN PORAKAIVO OYRobert Huberintie 7, 01510 VANTAAp. (09) 256 5289, 0400 440 [email protected]

LVI-LINDSTRÖM KYPasi LindströmVanhatie123, 31600 JOKIOINENp. 040 503 [email protected]

TALMAN ENERGIAPORAUS OYEsko TuomalaKytkinkatu 7, 04220 KERAVAp. 040 522 4244, 040 536 [email protected]

PT ENERGIA PORAUS OYPasi VoutilainenKokoojatie 6, 79100 LEPPÄVIRTAp. 050 323 0143, 045 323 [email protected]

Poratek-urakoitsijat ja partnerit palveluksessasi

PÄIJÄT-HÄMEEN PORAKAIVO OYJyrki PiispanenPL 16, 15101 LAHTIp. 040 506 [email protected] www.porakaivo.com

PAASSILTA OYJari Järnberg, Sari JärnbergHitsaajantie 18, 26820 RAUMAp. 0500 834 072, 0500 123 [email protected]

KAIVOTEKNIIKKA MUSTONEN OYJani MustonenHopeasepäntie 11-13 G 2103100 NUMMELAp. 0400 471 [email protected]

ROTOTEC OYJouni SalakariTeollisuustie 12, 33330 TAMPEREp. 040 500 8285, 020 759 [email protected] www.rototec.fi

ALTIA OYJKatja Raatikainenp. 040 762 [email protected] Nieminenp. 040 835 [email protected], 05200 RAJAMÄKIp. 020 701 3648www.altiacorporation.comwww.naturet.fi

AT-PUMPUT OY Andrej TötterströmKarjalankatu 10 halli 108150 LOHJAp. 050 441 5442faksi (019) 312 [email protected]

XYLEMTimo TainioMestarintie 8, 01730 VANTAAp. 0400 961 [email protected]

MIRANET OYPauli KukkonenIlveskaari 19 B, 01900 NURMIJÄRVIp. 010 617 0880, 050 368 1888 faksi (09) 813 [email protected]

MUOVITECH FINLAND OYJoni HakulaMetallitie 2-4, 23100 MYNÄMÄKIp. 020 728 0580faksi 020 728 [email protected]

OY ATLAS COPCO LOUHINTATEKNIIKKA ABJuha MurtojärviItäinen Valkoisenlähteentie 14 A01380 VANTAAp. 020 718 9318faksi 020 718 [email protected]

OY GRUNDFOS PUMPUT ABJarkko UrsinMestarintie 11, 01730 VANTAAp. 0207 887 566, 0500 600 090faksi 020 788 [email protected]

OY SUOMEN EMS-TEKNIIKKA ABJörgen KarellKuormaajankatu 3 B, 08200 LOHJAp. (019) 362 81, 0440 512 489faksi (019) 343 [email protected] www.emspump.fi

OY ROBIT ROCKTOOLS LTD.Sami EskelinVikkiniityntie 9, 33880 LEMPÄÄLÄp. (03) 3140 3400, 040 550 5505faksi (03) 367 [email protected] HelanderKytkinkatu 7, 04220 KERAVAp. 040 729 [email protected]

SSAB EUROPE OYOskari SivulaHarvialantie 420, 13300 HÄMEENLINNAp. 020 593 8038, 050 428 [email protected]

SANDVIK MINING AND CONSTRUCTION FINLAND OYKalle SaarinenPetikontie 24, 01720 VANTAAp. 040 678 7506, faksi 020 544 [email protected]

SUOMEN LÄMPÖPUMPPUYHD. SULPU RYJussi HirvonenLustetie 9, 01300 VANTAAp. 050 500 [email protected] www.sulpu.fi

UPONOR SUOMI OYMikko RoininenKaskimäentie 2, 33900 TAMPEREp. 020 129 [email protected]

EEROLA-YHTIÖT OYPasi EerolaLäntinen Teollisuuskatu 30, 02920 ESPOOp. (09) 8553 0466, 0400 415 602fax (09) 8553 [email protected]

GOLDER ASSOCIATES OYTeppo ArolaRuosilankuja 3 E, 00390 HELSINKI09 561 [email protected]

PIPELIFE FINLAND OYMika ErvastiTutkijantie 4, 90590 OULUp. 030 600 2200, 040 845 [email protected]

Poratek Partnerit

Poratek Master-jäsenet Poratek-jäsenet

PORATEK – Suomen Kaivon-

porausurakoitsijat ry

PL 1240101 JYVÄSKYLÄ

Toiminnanjohtaja Eine Järvinen

p. 050 593 [email protected]

www.poratek.fi

Kaivonporausalan etujärjestö asiakkaille,

yhteistyökumppaneille ja vastuuntuntoisille

urakoitsijoille

Documents

Poratek ja Amiedu järjestävät ammatti- tutkintokoulutuksen ...poratek.fi.€¦ · 2 PORA 2014 PORA 2014 3 Poratek - Suomen Kaivonporausurakoitsijat ry - Kaivonporausalan etujärjestö