Porvoon kaupunki · 2017. 1. 31. · Riskien arviointi 44 - Riskiarvioinnin suorittaminen 45 - Riskiarvioinnin tulokset 48 Liitteet 63 ... 2/2017 Yhtiön perustaminen 2017 Yhteistyökumppanin

Porvoon kaupunki

SOTE-yhtiöittämisselvityksen vaihtoehtojen ja niihin liittyvien riskien arviointi

Loppuraportin tiivis yhteenveto 10.1.2017

www.pwc.fi

PwC

Loppuraportin sisältö Sivu

Toimeksianto 3

- Lähtökohdat, tavoitteet ja lopputulokset 4

- Toimeksiannon kohde, osa-alueet ja rajaukset 5

- Työn toteutustapa 8

Tiivis yhteenveto 9

- Tiivis yhteenveto 10

- Vaihtoehtojen arvioinnin tulokset 13

- Riskiarvioinnin tulokset ja merkittävimmät riskit 17

Arvioinnin olettamukset 26

- Arvioinnin olettamukset 27

Vaihtoehtojen arviointi 29

- Vaihtoehtojen arvioinnin huomioita 30

- Vaihtoehtojen 1-3 kuvaus ja arviointi 31

- Vaihtoehtojen arvioinnin suorittaminen 37

- Vaihtoehtojen arvioinnin tulokset 38

Riskien arviointi 44

- Riskiarvioinnin suorittaminen 45

- Riskiarvioinnin tulokset 48

Liitteet 63

- Haastatellut asiantuntijat 64

- Työpajan osallistujat 65

- Keskeinen lähdemateriaali 66 Tammikuu 2017

Sivu 2

Tiivis yhteenveto loppu-raportista

PwC

Tiivis yhteenveto

• Tiivis yhteenveto

• Vaihtoehtojen arvioinnin tulokset

• Riskiarvioinnin tulokset ja merkittävimmät riskit

Tammikuu 2017

Sivu 3

PwC

Tiivis yhteenveto

Lähtökohdat

Valtionhallinnon sote-palveluiden kehittämis- ja säästöpotentiaaliksi on arvioitu 3 Mrd kymmenen vuoden ajanjaksolla. Porvoon kaupungin laskennallinen osuus tästä on 1 % tai 30 M€. Potentiaalin saavuttamiseen liittyy huomattavaa epävarmuutta. Porvoon kaupungin yhtiöittämisselvityksen kohteena oleva alue on vain osa sote-palveluista (kustannukset noin 12 M€ 164 M€:sta).

Riskien ja vaihtoehtojen arviointi tehtiin muutosprosessin varhaisessa vaiheessa ajanhetkenä, jolloin käytettävissä olevassa informaatiossa oli merkittäviä puutteita, esim:

• Toimintakonseptia eri malleissa ei ole määritelty.

• Porvoon selvityksen kohteena olevien vaihtoehtojen rahamääräisestä potentiaalista ei ole käytettävissä arviota selvityksen tässä vaiheessa.

• Porvoo ei ole tehnyt liiketoimintasuunnitelmia tai laskelmia vaihtoehdoista.

• Osakassopimuksen kysymyksiä, linjauksia tai sisältöä ei ole vielä mietitty.

• Palvelusopimuksen sisällöstä ei ole tarkempaa tietoa.

• Siirtyvän liiketoiminnan arvottamista ei ole vielä tehty.

• Sote-lainsäädännön ja ”maakuntavaihtoehdon” keskeneräisyys.

Toimeksianto

Toimeksianto toteutettiin joulukuussa 2016 perehtymällä Porvoon kaupungin yhtiöittämisselvityksen käytettävissä olleisiin välituloksiin ja sote-uudistukseen liittyvään keskeiseen aineistoon sekä haastattelemalla yhteensä 12 Porvoon kaupungin nimeämää hankkeen avainhenkilöä. Toimeksiannon suorittivat PricewaterhouseCoopers Oy:n (PwC) asiantuntijat Virve Jokiranta ja Kari Virtanen.

Toimeksianto kohdistui Porvoon kaupungin yhtiöittämisselvityksen ja siihen liittyvien vaihtoehtojen riskien arviointiin sekä vaihtoehtojen vertailuun. Toimeksiannon kohde ja siihen liittyvät rajaukset on tarkemmin kuvattu loppuraportin kappaleessa ”Toimeksianto”.

Työpajan vaihtoehtojen arviointikriteerit ja eriosa-alueiden riskit koottiin PwC:n toimesta yhteen perustuen haastatteluihin ja aineistoanalyysiin, ja ne hyväksyttiin toimeksiannon ohjausryhmän toimesta ennen arviointia yhteisessä työpajassa.

Haastattelut sekä riskien ja vaihtoehtojen arvioimiseksi järjestetyn työpajakokouksen tulokset toivat esille eri näkökulmia ja mielipiteitä. PwC:n asiantuntijoiden tehtäväksi jäi koostaa työstä puolueeton ja riippumaton raportti.

Tammikuu 2017

Sivu 4

PwC

Tiivis yhteenveto

Toimeksianto jatkuu…

Riskien ja vaihtoehtojen arviointi tapahtui työpajakokouksessa kunkin kokoukseen osallistuneen henkilön itsenäisenä arviona. Tuloksista laskettiin kunkin riskin merkittävyys (keskiarvo). Työpajan jälkeen PwC:nasiantuntijat kokosivat arvioinnin tulokset yhteen ja liittivät ne osaksi tätä loppuraporttia.

Riskien ja vaihtoehtojen arvioinnin tuloksista laskettiin myös keskihajonta. Vastatusten suuri keskihajonta on merkki arviointiin liittyvistä haasteista ja/tai vastaajien erilaisista näkökulmista.

Olettamukset

Riskien ja vaihtoehtojen arvioinnin mahdollistamiseksi tehtiin joukko olettamuksia, jotka on esitetty yksityiskohtaisemmin loppuraportin sivuilla 27-28. Olettamuksien taustalla on pääosin hallituksen lakiluonnoksien (31.8.2016) ehdotettu sisältö.

Vaihtoehtojen keskeiset vaiheet aikajanalla

Seuraavalla sivulla on hahmotelma eri vaihtoehtojen keskeisistä vaiheista aikajanalla. Kaavio on tarkoitettu hahmottamaan vaihtoehtojen keskinäistä suhdetta ja etenemistä aikajanalla.

Vaihtoehtojen arvioinnin tulokset

Yhteenveto vaihtoehtojen arvioinnin keskeisistä tuloksista on esitetty loppuraportin sivuilla 13-16.

Riskiarvioinnin tulokset

Yhteenveto riskiarvioinnin keskeisistä tuloksista on esitetty loppuraportin sivuilla 17-25.

Tammikuu 2017

Sivu 5

PwC

Tammikuu 2017

Sivu 6

Päätös vaihtoehdosta

2/2017

Toiminnan kehittäminen, liiketoiminta-

siirron valmistelu

Siirto maakunnalle

1.1.2019, suppea valinnanvapaus

Palvelutuotannon yhtiöittäminen

31.12.2020 mennessä

Maakunnan yhtiöiden

mahdollinen fuusio,

valinnanvapaus laajenee

1.1.2021 alkaen

Toiminnan kehittäminen

ja maakuntien

yhteistyö


2/2017

Yhtiön perustaminen ja

toiminnan yhtiöittäminen,

palvelusopimus 10 v6/2017


Yhtiön omistus siirtyy maakunnalle

1.1.2019


2/2017

Yhtiön perustaminen

2017

Yhteistyökumppanin valinta ja

omistusjärjestely, toiminnan

yhtiöittäminen, palvelusopimus 10 v

2017


Kaupungin omistus siirtyy maakunnalle

1.1.2019, suppea valinnanvapaus

Valinnanvapaus laajenee 1.1.2021

alkaen

Toiminnan kehittäminen ja

maakuntien yhteistyö

Vaihtoehto 1

Vaihtoehto 2

Vaihtoehto 3

Palvelusopimus 10 v päättyy 2027, päätös

jatkosta

Tiivis yhteenvetoHahmotelma vaihtoehtojen keskeisistä vaiheista aikajanalla

PwC

Vaihtoehtojen arviointiArvioinnin huomioita• Selvityksen kohteena olevan liiketoiminnan volyymi on

kaikissa vaihtoehdoissa verrattain pieni suhteessa toimintamallin ja kilpailukyvyn parantamisen sekä tehokkuuden lisäämisen vaatimiin kehityspanostuksiin. Selvityksen kohteena on vain osa sote-palveluista (kustannukset noin 12 M€ 164 M€:sta).

• Selvityksen kohteen laajuus perustuu omatiimi-mallin palvelulaajuuteen (nykyään suoran valinnan palvelut). Laajuus saattaa muuttua lain käsittelyn kuluessa, mikä aiheuttaa tarpeen muuttaa kohteen laajuutta vastaavasti.

• Sote-uudistuksen toteutumiseen ja sen aikatauluun sekä vastaavaan lainsäädäntöön liittyy edelleen merkittävää epävarmuutta. Selvitystyötä sekä vaihtoehtojen ja riskien arviointia tehdään keskellä uudistuksia. Esim. valinnanvapauteen liittyvä keskeinen lakiluonnos julkaistiin 21.12.2016 ja on lähdössä lausuntokierrokselle tammikuussa 2017.

• Arvioinnin hetkellä ei ollut käytössä Porvoon määrittelemiä palvelu- ja toimintakonsepteja eri vaihtoehdoille.

• Vaihtoehdoissa 2 ja 3 perustettaisiin yhtiö. Liiketoimintasuunnitelmaa ja siihen liittyvää kehittämissuunnitelmaa ei ole vielä laadittu. Osakas- ja palvelusopimuksesta on saadun tiedon mukaan laadittu hahmotelma DLA Piperin toimesta.

• Porvoon omien vaihtoehtojen rahamääräisestä potentiaalista ei ole käytettävissä arviota selvityksen tässä vaiheessa.

• Valinnanvapauden toteutumisen myötä (suppea 1.1.2019, laajeneva 1.1.2021 alkaen) kysynnän ennakointi vaikeutuu, mikä lisää kapasiteetin ja henkilöstön joustavuuden tarvetta.

• Palvelujärjestelmän uudistaminen aiheuttaa kaikissa vaihtoehdoissa muutoksia henkilöstön asemaan sekä työtehtäviin ja toimintatapoihin.

• Valinnanvapauden myötä asiakkaiden rooli korostuu palvelutuottajan valinnassa.

• Porvoon kaupungissa vaihtoehtojen arvioinnin liikkeellelähdön taustalla on ulkoiset syyt ja suunnitellut muutokset, ei sisäiset syyt kuten alueen heikko työvoiman saatavuus, kohonneet kustannukset tai toiminnan kriisi.

• Tehty ja tehtävä sote-kehitystyö tulee lähes vaihtoehdosta riippumatta siirtymään maakunnalle korvauksetta.

• Yhteinen näkemys ja arvio selvityksen kohteena olevan toiminnan (tai kaupungin sote-kokonaisuuden) nykytason kilpailukyvystä (julkinen / yksityinen) ja tulevasta tehostamispotentiaalista puuttui arviointihetkellä.

Tammikuu 2017

Sivu 7

Vaihtoehtojen ja riskien arviointia vaikeutti mm. arvioinnin varhainen ajankohta sekä eri vaihtoehtojen ja sote-muutoksen sisällön epämääräisyys. Myös mielipide-erot saattoivat heijastua arviointiin. Arvioinnin vaikeus näkyy vastausten suurempana keskihajontana. Vastaukset, joiden keskihajonta on suuri on merkitty *-merkillä.

PwC

Vaihtoehtojen arvioinnin tulokset - YhteenvetoArvioinnin suorittaneen työryhmän näkemyksen mukaan Porvoon kaupungin (ja maakunnan) tavoitteiden ja hyötyjen näkökulmasta yhteisyritys (vaihtoehto 3) oli verratuista vaihtoehdoista ensisijainen vaihtoehto. Alla on esitetty osa-alueiden keskeiset tulokset.

• Kaupungin näkökulmasta arvioituna vaihtoehto 1, Porvoo ei yhtiöitä omia sote-palveluitaan, nähtiin parhaana vaihtoehtona ja yhteisyritys heikoimpana vaihtoehtona.

• Yhteisyritys arvioitiin palvelutuotannon näkökulmasta parhaimmaksi vaihtoehdoksi ja ei-yhtiöitystä-vaihtoehto heikoimmaksi. Yhteisyrityksessä toiminnan kehittämisen ja kilpailukyvyn parantamisen edellytykset keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä arvioitiin paremmiksi. Myös toiminnan kehittämisen ja kilpailukyvyn parantamisen resursoinnissa, päätöksenteon ketteryydessä ja nopeudessa, toiminnanohjauksen ja seurannan sekä hankintatoimen tehokkuuden arvioinnissa yhteisyritys arvioitiin parhaimmaksi vaihtoehdoksi verrattuna muihin vaihtoehtoihin.

• Taloudellisten vaikutusten näkökulmasta arvioituna ei-yhtiöitetty toiminta nähtiin hieman yhtiöitysvaihtoehtoja parempana. Kertakustannusten, investointien ja pysyvien lisäkustannusten näkökulmasta arvioitiin vaihtoehto 1 (Porvoo ei yhtiöitä omia sote-palveluitaan) kaupungin näkökulmasta parhaimmaksi vaihtoehdoksi. Pysyvien lisäkustannusten osalta ei Porvoon omassa yhtiössä ja yhteisyrityksessä arvioitu olevan eroja.

• Asiakkaan näkökulmasta arvioituna ei eri vaihtoehtojen välille syntynyt juurikaan eroja. Erot vaihtoehtojen välillä jäivät kuitenkin hyvin pieniksi.

• Henkilöstöasioiden näkökulmaa arvioitaessa valituilla arviointikriteereillä nousi yhteisyritys parhaimmaksi vaihtoehdoksi, oma yhtiö arviointiin toissijaiseksi vaihtoehdoksi ja ei-yhtiöitystä vaihtoehto heikoimmaksi. Yhteisyrityksessä henkilöstöasioiden näkökulmasta arvioituna työehtojen joustavuus, toimintatapojen ja työkulttuurin muutoksen edellytykset sekä edellytykset työn tuottavuuden parantamiseksi erottautuivat parhaimpina tavoitteiden ja hyötyjen näkökulmasta. Henkilöstöasioiden näkökulmaa arvioitiin henkilöstöpolitiikan, ei henkilöstön, näkökulmasta.

Tammikuu 2017

Sivu 8

Porvoo ei yhtiöitä omia

sote-palveluitaan

KESKIARVO

Kaupungin oma yhtiö

KESKIARVO

Yhteisyritys

KESKIARVO

1. Kaupungin näkökulma (keskiarvo) 1,5 2,1 2,5

2. Palvelutuotannon näkökulma (keskiarvo) 2,3 2,0 1,7

3. Taloudelliset vaikutukset (keskiarvo) 1,8 2,1 2,1

4. Asiakkaan näkökulma (keskiarvo) 2,1 2,0 1,9

5. Henkilöstöasioiden näkökulma (keskiarvo) 2,3 2,0 1,5

59,9 60,0 54,1

Vaihtoehto 3Arviointikriteerit

YHTEENSÄ (summa)

Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2

PwC

Vaihtoehtojen arvioinnin tulokset 1/2

Tammikuu 2017

Sivu 9


sote-palveluitaan

KESKIARVO


KESKIARVO

Yhteisyritys

KESKIARVO

1. Kaupungin näkökulma (keskiarvo) 1,5 2,1 2,5

Palvelutuotannon ohjausmahdollisuus 1,6 2,2 2,2

Kaupungin tukipalvelujen käyttö 1,3 2,1 2,6

Kaupungin kiinteistöjen hyödyntäminen 1,5 2,0 2,5

2. Palvelutuotannon näkökulma (keskiarvo) 2,3 2,0 1,7

Toiminnan kehittämisen ja kilpailukyvyn parantamisen

yleiset edellytykset lyhyellä aikavälillä (ennen 1.1.2019)2,0 1,9 2,1


yleiset edellytykset keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä

2,5 1,9 1,6


resursointi2,7 1,9 1,4

Sote-kokonaisuuden koordinoinnin ja integroinnin

edellytykset 1,5 2,0 2,5

Päätöksenteon ketteryys ja nopeus 2,7 1,9 1,4

Skaalaetujen hyödyntämisen mahdollisuus 2,0 2,0 2,0

Toiminnan vaatimustenmukaisuuden varmistaminen 1,9 2,0 2,2

Toiminnanohjaus ja seuranta, tiedolla johtaminen 2,7 2,0 1,3

Hankintatoimen tehokkuus 2,6 2,1 1,3

Toiminnan häiriöalttius muutoksen aikana 2,0 2,1 1,9

Vaihtoehto 3Arviointikriteerit Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2

* = Vastaukset, joiden keskihajonta on suuri on merkitty *-merkillä (arvo > 0,83)

*

*

*

*

PwC

Vaihtoehtojen arvioinnin tulokset 2/2

Tammikuu 2017

Sivu 10


sote-palveluitaan

KESKIARVO


KESKIARVO

Yhteisyritys

KESKIARVO

3. Taloudelliset vaikutukset (keskiarvo) 1,8 2,1 2,1

Vaihtoehdon toteuttamisen vaatimat kertakustannukset1,1 2,5 2,4

Vaihtoehdon toteuttamisen vaatimat investoinnit 1,2 2,6 2,2

Vaihtoehdon pysyvät lisäkustannukset 1,6 2,2 2,2

Toiminnan tehokkuuden ja kilpailukyvyn paranemisen

taloudelliset vaikutukset2,7 2,0 1,3


vaatimat resurssit2,4 2,0 1,5

Taloudellisten vaikutusten ennakoitavuus1,9 2,0 2,0

4. Asiakkaan näkökulma (keskiarvo) 2,1 2,0 1,9

Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus 2,1 2,2 1,7

Palvelujen monipuolisuus ja laaja-alaisuus 1,7 2,1 2,2

Palvelu ruotsin kielellä 1,9 2,0 2,1

Palvelun/hoidon laatu ja vaikuttavuus 2,1 2,0 1,9

Palveluketjun laatu ja vaikuttavuus 2,2 2,0 1,8

5. Henkilöstöasioiden näkökulma (keskiarvo) 2,3 2,0 1,5

Henkilöstön ja osaamisen kehittäminen 2,2 2,1 1,7

Työehtojen joustavuus 2,6 2,0 1,4

Henkilöstön sopeuttamismahdollisuus muutostilanteessa2,3 2,0 1,9

Toimintatapojen ja työkulttuurin muutoksen edellytykset 2,3 2,0 1,5

Edellytykset työn tuottavuuden parantamiseksi 2,6 2,0 1,4

59,9 60,0 54,1

Vaihtoehto 3Arviointikriteerit

YHTEENSÄ

Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2

*


PwC

Riskiarvioinnin tuloksetYhteenveto riskiarvioinnistaRiskiarviointi tehtiin arviointihetken tilanteessa (22.12.2016) huomioiden tuolloin käytössä ollut keskeinen informaatio.

Työpajakokousta edeltävänä iltana maan hallitus toi esille tietyiltä osin täsmennetyn lakiesityksen-sä. Työpajaan osallistuneiden sen hetken käsitys esitetyistä muutoksista oli, että niiden vaikutus riskien ja vaihtoehtojen arviointiin ei ollut merkittävä.

Riskiarviointi tehtiin aikataulusta riippumatto-masti eli kunkin vaihtoehdon riskejä arvioitiin kokonaisuutena ja pidemmän aikavälin kuluessa. Tämä valinta vaikeutti osaltaan riskien arviointia, koska vaihtoehtojen tai sote-muutoksen tarkemmasta ajallisesta etenemisestä ja sisällöstä ei ollut käytettävissä täsmällistä tietoa.

Vaihtoehtojen ja riskien arvioinnin varhainen ajankohta, eri vaihtoehtojen ja sote-muutoksen sisällön epämääräisyys sekä myös mielipide-erot saattoivat heijastua arviointiin. Arvioinnin vaikeus näkyy vastausten suurempana keskihajontana. Vastaukset, joiden keskihajonta on suuri, on merkitty *-merkillä.

Riskiarvioinnin suorittamista hankaloittivat lisäksi seuraavat seikat:

• Muutoksen alla olevan lainsäädännön ja maan hallituksen linjaustyön merkittävä keskeneräisyys arviointihetkellä

• Selkeiden tavoitteiden puuttuminen muutokselta / selvitystyöltä / vaihtoehdoilta

• Vaihtoehtoja kuvaavien ja niihin liittyvien suunnitelmien puuttuminen tai epätäsmällisyys

Merkittävimmät riskit

Riskianalyysissä tunnistettiin yhteensä viisi erittäin merkittäväksi luokiteltua riskiä:

• Näistä 4 liittyi vaihtoehtoon 2, kaupungin oma yhtiö

- Yhtiöittämisen kohteen koko ja kohde

- Kehittämisen resursointi ja nopeus

- Kehittämisessä tarvittava osaaminen

- Päätöksentekokyky

• Selvitystyöhön liittyi yksi erittäin merkittävä riski

- Poliittinen päätöksenteko

Yllä esitetyt riskit sekä muut merkittävimmät riskit on kuvattu tarkemmin sivuilla 20-25

Tammikuu 2017

Sivu 11

PwC

Riskiarvioinnin tuloksetYhteenveto riskiarvioinnistaVaihtoehtojen riskien vertailu

Vaihtoehtojen tunnistettujen riskien lukumäärissä oli eroja. Eniten riskejä tunnistettiin yhteisyritys-vaihtoehdossa 3 (24 kpl), seuraavaksi kaupungin yhtiössä (18 kpl) ja vähiten ei-yhtiöitystä vaihtoehdossa (12 kpl).

Eri vaihtoehtojen riskit eivät sellaisenaan ole ainakaan kaikilta osin vertailukelpoisia. Seuraavassa on esitetty vaihtoehtojen riskien vertailua ja johtopäätöksiä siltä osin kuin se on mahdollista keskittyen eri vaihtoehtojen merkittävämpiin eroihin:

• Palvelutuotannon ohjausvaltaan liittyvä riski on yhteisyritysvaihtoehdossa pienin, vaikka kaikissa vaihtoehdoissa kaupungin ohjausvalta siirtyy ajanoloon maakunnalle (ja asiakkaille).

• Kilpailukykyyn valinnanvapaustilanteessa liittyvä riski on suurin kaupungin omassa yhtiössä.

• Lähipalvelujen tai ruotsinkielisen palvelun saatavuuteen liittyvässä riskissä ei ole merkittävää eroa.

• Sote-muutosprosessin etenemiseen liittyvä riski on pienin yhteisyritysvaihtoehdossa

• Kehittämisen resursointiin ja nopeuteen liittyvä riski arvioitiin pienimmäksi ei-yhtiöitystä vaihtoehdossa. Suurin riski tässä oli kaupungin omassa yhtiössä.

• Yhtiöittämisen kohteen kokoon ja kohteeseen liittyvä riski oli suurempi kaupungin omassa yrityksessä kuin yhteisyrityksessä.

• Päätöksentekokykyyn liittyvä riski oli suurin kaupungin omassa yhtiössä ja pienin yhteisyrityksessä.

• SOTE-kokonaisuuden koordinointiin ja integrointiin liittyvä riski arvioitiin olevan melko samalla tasolla eri vaihtoehdoissa.

• Hankintalakiin liittyvänä riskinä on, että laki sitoo edelleen kaupungin omaa toimintaa ja omaa yhtiötä, heikentäen näin hankintatoimen tehokkuutta yhteisyritykseen verrattuna.

• Tukipalvelujen tehokkuuteen ja laajuuteen liittyvä riski arvioitiin kaikissa vaihtoehdoissa lähes yhtä suureksi. Yhteisyritysvaihtoehdossa riskiin vaikuttaa kohottavasti se seikka, että kaupungin tukipalveluja ei välttämättä onnistuta korvaamaan kustannustehokkaammilla ratkaisuilla.

Tammikuu 2017

Sivu 12

PwC

Riskiarvioinnin tuloksetYhteenveto riskiarvioinnista

Tammikuu 2017

Sivu 13

Osa-alueErittäin merkittävät

riskitMerkittävät riskit Huomioitavat riskit Yhteensä

Yhteiset riskit 0 5 1 6

Vaihtoehto 1: Porvoo ei yhtiöitä

omia sote-palveluitaan0 8 4 12

Vaihtoehto 2: Kaupungin oma

yhtiö (1.1.2019 asti jonka jälkeen

maakunnan yhtiö)

4 9 5 18

Vaihtoehto 3: Yhteisyritys 0 13 11 24

Selvitystyön riskit 1 5 1 7

Kaupungin riskit 0 5 2 7

YHTEENSÄ 5 45 24 74

PwC

Riskiarvioinnin tuloksetYhteiset osa-alueen neljä merkittävintä riskiä

Tammikuu 2017

Sivu 14

Riskin ID Riski KuvausMerkittävyys

KESKIARVO

Y.2Päätöksentekohetken tietämys Sote-

lainsäädännöstä.

Tulevan Sote-lainsäädännön yksityiskohdat eivät ole tiedossa

päätöksenteon hetkellä. Keskeinen avoin asia on

valinnanvapauteen ja monikanavarahoitusmalliin liittyvä

lakiluonnos. Väärän päätöksen riski on olemassa jos tai kun sote-

uudistuksen lopullinen sisältö ei ole selvillä, kun vaihtoehdosta

päätetään.

2,3

Y.4Sote-uudistuksen toteutumisen ja

aikataulun epävarmuus.

Sote-uudistuksen toteutumiseen ja sen aikatauluun sekä

vastaavaan lainsäädäntöön liittyy edelleen epävarmuuksia. Eri

vaihtoehtojen elinikä Porvoon organisaatiossa ja ohjauksessa voi

jäädä lyhytaikaiseksi tai jatkua oletettua pidempään.

2,3

Y.5 Poliittinen epävarmuus. Erityisesti kunnallisvaalien läheisyys saattaa sotkea valitun

vaihtoehdon toteutusta. 2,1

Y.3 Sote-rahoitusmallin muutos

Sote-rahoituksen muutos vaikuttaa negatiivisesti Porvoon

toiminnan rahoitukseen sekä heikentää Porvoon alueen

palvelujen saatavuutta ja laatua johtaen pahimmillaan toiminnan

sopeuttamiseen.

2,0

*


PwC

Riskiarvioinnin tuloksetVaihtoehto 1: Porvoo ei yhtiöitä omia sote-palveluitaan –neljä merkittävintä riskiä

Tammikuu 2017

Sivu 15


KESKIARVO

1.1 Palvelutuotannon ohjausvalta.

Kaupungin mahdollisuus ohjata palvelutuotantoa poistuu

1.1.2019, kun toiminta siirtyy maakunnalle heikentäen Porvoon

kaupungin päätäntävaltaa.

2,2

1.9 Päätöksentekokyky.

Kaupungin oman yksikön päätöksentekokyky on jäykkää, mikä

heijastuu toiminnan kehittämiseen hitautena. Maakunnan

päätöksentekokykyyn liittyy erityisesti alkuvaiheessa merkittävä

riski.

2,2

1.5Sotekokonaisuuden koordinonti ja

integrointi.

Sote-kokonaisuuden koordinointi ja integrointi palveluketjun

muihin toimijoihin toimii puutteellisesti 2,0

1.6 Sote-muutosprosessin eteneminen.

Laaja sote- ja maakuntauudistus on altis häiriöille. Tässä

vaihtoehdossa häiriöalttius ylimenokauden aikana on muita

vaihtoehtoja suurempi.

2,0

*

*


PwC

Riskiarvioinnin tuloksetVaihtoehto 2: Kaupungin oma yhtiö (1.1.2019 asti, jonka jälkeen maakunnan yhtiö) – neljä merkittävintä riskiä

Tammikuu 2017

Sivu 16


KESKIARVO

2.7Yhtiöittämisen kohteen koko ja

kohde.

Perustettava yhtiö on liian pieni voidakseen tehokkaasti vastata

kaikista yhtiön vaatimista toiminnoista, niiden

vaatimustenmukaisuudesta ja toiminnan kehittämiseen liittyvistä

hankkeista.

2,6

2.8 Kehittämisen resursointi ja nopeus.

Toiminnan kehittäminen vaatii panostuksia ja osaamista.

Kilpailukyky ei parane riittävän nopeasti, jos kehittäminen

resursoidaan puutteellisesti.Yhtiöitettävän toiminnan

suhteellisen pieni koko sekä osaavan kumppanin puuttuminen

hankaloittavat oleellisesti riittävän osaamisen ja resurssin

allokointia toiminnan kehittämiseen. Riittämättömän

resursoinnin ja osaamisen puutteen johdosta kilpailukyky ei

parane riittävän nopeasti.

2,5

2.9Kehittämisessä tarvittava

osaaminen.

Porvoon omassa/maakunnan yhtiössä yhtiössä työskentelee

pääasiassa kaupungin vanhat työntekijät, joilla ei ole tarvittavaa

osaamista liiketoiminnan pystyttämiseksi, kilpailukyvyn

kasvattamiseksi ja markkinoilla pärjäämiseksi. Kaupungilta

puuttuu kehittämisessä tarvittavaa osaamista (esim.

markkinaehtoinen liiketoiminta, digitalisaatio, toiminnanohjaus ja

seuranta). Organisaatiokulttuurin muuttaminen sekä muutoksen

hallittu läpivienti tapahtuvat liian hitaasti kiristyneessä

kilpailutilanteessa.

2,5

2.10 Päätöksentekokyky.

Yrityksen ja sen hallituksen päätöksenteko on jonkin verran

kaupungin päätöksentekoa tehokkaampi. Riskinä on, että

kaupungin / maakunnan nimeämään hallitukseen valitaan jäsenet

poliittisin perustein ilman tarvittavaa hallitustyöskentelyn,

liiketoiminnan ohjauksen ja sote-palvelutuotannon osaamista.

Maakunnan päätöksentekokykyyn liittyy lisäksi erityisesti

alkuvaiheessa merkittävä käynnistysvaiheen riski.

2,4

PwC

Riskiarvioinnin tuloksetVaihtoehto 3: Yhteisyritys – neljä merkittävintä riskiä

Tammikuu 2017

Sivu 17


KESKIARVO

3.10Yhtiöittämisen kohteen koko ja

kohde.

Perustettava yhtiö on liian pieni voidakseen tehokkaasti vastata

kaikista yhtiön vaatimista toiminnoista, niiden

vaatimustenmukaisuudesta ja toiminnan kehittämiseen liittyvistä

hankkeista. Suhteellisen pienen alueen tarkastelulla ja

kehittämisellä ei päästä käsiksi sote-kokonaisuuden tai

maakunnan parannuspotentiaaliin.

2,3

3.8Sote-kokonaisuuden koordinointi ja

integrointi.

Yhtiöitettävä toiminta eriytetään muusta sote-toiminnasta, mikä

lisää sote-palvelujen koordinointiin ja integrointiin liittyvää riskiä.

Myös viranomaistyön toteuttaminen hankaloituu. Eriyttäminen

yhteisyritykseen heikentää selvästi mahdollisuuksia päästä käsiksi

sote-kokonaisuuden ja maakunnan parannuspotentiaaliin myös

sen jälkeen, kun kaupungin omistus on siirretty maakunnalle.

2,1

3.11 Kehittämisen resursointi ja nopeus.

Toiminnan kehittäminen vaatii panostuksia. Yhtiöitettävän

toiminnan laajuus on verrattain pieni, mikä hankaloittaa

oleellisesti riittävän osaamisen ja resurssin allokointia toiminnan

kehittämiseen. Kilpailukyky ei parane riittävän nopeasti, jos

kehittäminen resursoidaan puutteellisesti. Yhteistyökumppanin ja

kaupungin osaamisten ja synergioiden avulla kehitystä voidaan

nopeuttaa, jos riittävät resurssit ovat saatavilla.

2,1

3.19 Henkilöstön joustavuus.

Yhteisyrityksen näkökulmasta henkilöstön joustavuus

mahdollistaa tehokkuuden parantamisen henkilöön kohdistuvien

soputtamisten avulla. Henkilöstön näkökulmasta sopuettamiset

koetaan uhkana johtaen muutosvastarintaan ja lisäkustannuksiin.

2,1

*


PwC

Riskiarvioinnin tuloksetSelvitystyö – viisi merkittävintä riskiä

Tammikuu 2017

Sivu 18


KESKIARVO

S.7 Polittinen päätöksenteko.

Poliittisessa päätöksenteossa ei päästä yhteisymmärykseen tai

sovituista aikatauluista vetäydytään. Päätöstä ei saada

aikaiseksi.

2,5

S.1 Kohde ja laajuus.

Selvitystyö ei kata kaikkia keskeisiä aktiviteetteja. Esim.

toiminnan yhtiöittäminen, yhtiön perustaminen ja rekisteröinti,

toimiluvan hakeminen sekä toiminnan käynnistämisen

edellyttämien valmistelujen suorittaminen eivät ole selvitystyön

kohteena (Ei selvitetä lainkaan).

2,1

S.3 Kaupungin oma osaaminen.

Kaupungin oma osaaminen. Yhtiöittämishanke on kaupungille

ainutkertainen, eikä siihen liittyvää omaa osaamista ole omassa

organisaatiossa riittävästi. Riskiä on osin pienennetty ulkoisten

asiantuntijoiden käytöllä.

2,1

S.2 Laatu.

Selvitystyö ei tuota kaikkia suunniteltuja aineistoja riittävän

seikkaperäisesti (Ei selvitetä kunnolla). Osaltaan tähän vaikuttaa

lainsäädäntötyön edistyminen suunniteltua hitaammin.

2,0

S.4 Muutokset lainsäädännössä.

Lainsäädäntöprosessin eteneminen ja siihen liittyvät merkittävät

muutokset saattavat hankaloittaa oleellisesti selvitystyön

tekemistä.

2,0

PwC

Riskiarvioinnin tuloksetKaupungin näkökulma – viisi merkittävintä riskiä

Tammikuu 2017

Sivu 19


KESKIARVO

K.5 Tyhjä kiinteistö.

Kaupungin omistama kiinteistö jää tyhjilleen, jos sen käyttäjät

päättävät luopua tiloista. Näin voi käydä, jos maakunta ei jatka

vuokrasopimusta tai yhteisyritys siirtyy korvaaviin tiloihin.

Yhteistyökumppanin sitoutuminen nykyisiin kaupungin omistamiin

toimitiloihin (tai niiden korvaamiseen / uudistamiseen) on

epäselvä. Tyhjilleen jäämisen riskiä lisää tilojen heikko kunto.

Tästä aiheutuu lisäkustannuksia kaupungille, jos korvaavaa

vuokralaista ei löydetä.

2,2

K.6 Sote-rahoitusmallin muutos.

Sote-rahoituksen muutos vaikuttaa negatiivisesti Porvoon

toiminnan rahoitukseen sekä heikentää Porvoon alueen

palvelujen saatavuutta ja laatua johtaen pahimmillaan toiminnan

sopeuttamiseen.

2,2

K.7 Toiminnan sopeuttamistarve.

Kaupungin yksiköt eivät voi laskuttaa tukipalveluja

yhteisyritykseltä, joka on pääosin yksityisen tahon omistama.

Tämä aiheuttaa toiminnan sopeuttamistarpeen. Sote-toiminnan

kokonaisuuden ja siihen liittyvien tukipalvelujen siirtyminen

maakunnalle pienentää kaupungin budjettia yhteensä noin

puolella ja johtaa toiminnan sopeuttamistarpeeseen erityisesti

hallinnossa ja tukipalveluissa.

2,2

K.4 Vuokrasopimuksen kustannusriski. Kaupungin kiinteistön vuokrasopimus (3+1 vuotta) maakunnan

kanssa ei riitä kattamaan kaupungin kustannuksia. 2,1

K.1 Kehittämisen resursointi ja nopeus.

Toiminnan kehittäminen vaatii panostuksia. Kilpailukyky ei

parane riittävän nopeasti, jos kehittäminen resursoidaan

puutteellisesti. Kaupungin kannalta saattaa olla houkuttelevaa

siirtää kehittämisen kustannus kokonaan tai osin maakunnan

vastattavaksi, mikä johtaa kehityksen pysähtymiseen. Kaupungin

halukkuus kehittämiseen ylimenokaudella heikentyy.

2,0

*


Riskienhallinta tukee organisaation toimintaa ja tavoitteiden saavuttamista

This publication has been prepared for general guidance on matters of interest only, and does

not constitute professional advice. You should not act upon the information contained in this

publication without obtaining specific professional advice. No representation or warranty

(express or implied) is given as to the accuracy or completeness of the information contained

in this publication, and, to the extent permitted by law, PricewaterhouseCoopers Oy, its

members, employees and agents do not accept or assume any liability, responsibility or duty of

care for any consequences of you or anyone else acting, or refraining to act, in reliance on the

information contained in this publication or for any decision based on it.

© 2017 PricewaterhouseCoopers Oy. All rights reserved. In this document, “PwC” refers to

PricewaterhouseCoopers Oy which is a member firm of PricewaterhouseCoopers International

Limited, each member firm of which is a separate legal entity.

PricewaterhouseCoopers OyP.O. Box 1015, Itämerentori 2FI-00101 HelsinkiMobile +358 50 3839 [email protected]

Kari VirtanenConsulting

PricewaterhouseCoopers OyP.O. Box 1015, Itämerentori 2FI-00101 HelsinkiMobile +358 40 149 8686 [email protected]

Virve JokirantaConsulting

http://www.pwc.fi/

http://www.pwc.fi/

Documents

Porvoon kaupunki · 2017. 1. 31. · Riskien arviointi 44 - Riskiarvioinnin suorittaminen 45 - Riskiarvioinnin tulokset 48 Liitteet 63 ... 2/2017 Yhtiön perustaminen 2017 Yhteistyökumppanin