Päivä1 1b 2010 Telematiikan esittely - proftel.fi · Telematiikan esittely –- kevät 2010 1. Johdanto – Telematiikka LUT:ssa – kurssin suorittaminen 2. Telematiikka, mitä

Maaliskuu 2010 1 © Esa Kerttula

Lappeenrannan teknillinen yliopisto TITE Telematiikka Prof. Esa Kerttula 5.3.2010

1. päivä

Telematiikan esittely –- kevät 2010 1. Johdanto – Telematiikka LUT:ssa – kurssin suorittaminen 2. Telematiikka, mitä se on ? 3. Telematiikan rakennuskomponentit 4. Markkinat 5. Visiot ja kehitys 6. Tärkeimpiä määritelmiä ja lyhenteitä


1. Johdanto 1.1 LUT / TITE:n antama opetus - LUT:n Teknistaloudellinen tiedekunta (Faculty of Technology Management) muodostuu kahdesta yksiköstä - Tuotantotalouden laitoksesta (Department of Industrial Management), ja - Tietotekniikan laitoksesta (TITE) (Department of Information Technology)

- TITE on profiloitunut (laboratoriot) - konenäön ja hahmontunnistuksen, - ohjelmistotekniikan, ja - tietoliikenneohjelmistojen tutkimukseen, kuva 1


Kuva 1. TITE ja sen laboratoriot


Tietotekniikan osaston opetus ja valmistuminen eri tehtäväalueille

Konenäön ja hahmontunnistuksen laboratorio - Konenäkö - Digitaalinen kuvankäsittely (*) - Hahmontunnistus Ohjelmistotekniikan laboratorio - Ohjelmisto- ja järjestelmäkehityksen prosessi-innovaatiot

ja testausmenetelmät - Arkkitehtuurin rooli järjestelmien kehittämisessä (*) - Järjestelmien ja sovellusten vaatimusmäärittely Tietoliikennetekniikan laitos - Tietoverkot (*) - Tietoliikenneohjelmistot - Tietoturva, yksityisyys ja luottamus (*) - Käyttäjälähtöisyyttä ja –kokemusta korostavat

ohjelmistopohjaiset ratkaisut (*)

(*) suoraan telematiikkaan liittyvät alueet, muissa epäsuorasti


Tietoliikenneohjelmistojen laboratorio

- Tietoliikenneohjelmistojen laboratorio

on perustettu vuonna 1988. Laboratorio tekee kansainvälisesti arvostettua tutkimusta tutkimus-alueillaan ja kouluttaa osaajia tietoliikennetekniikan toimialan tarpeisiin. Laboratoriolla on laaja kansallinen ja kansainvälinen yhteistyöverkosto niin opetutuksen kuin tutkimuksen alueilla.

- Laboratorio vastaa tietotekniikan koulutusohjelman seuraavista pääaineista:

- Tietoliikenneohjelmistot - Informaatioverkostot


- Laboratorion tutkimus keskittyy seuraaville aiheauleille:

• Tietoverkot ja niitä hyödyntävät sovellukset ja palvelut

• Tietoliikenneohjelmistot

• Tietoturva, yksityisyys ja luottamus

• Käyttäjälähtöisyyttä ja -kokemusta korostavat ohjelmistopohjaiset ratkaisut

- Tietoliikenneohjelmistojen avulla toteutetaan tietoliikennelaitteiden

yhteistoiminta määrittämällä laitteille yhteinen kieli protokolliin perustuen.

- Rinnakkaislaskennassa tutkimuskohteena on toimintojen ajoitus ja

kuormituksen tasaus laskentayksiköiden välillä. - Internet-tietoverkon palvelumallinnus tutkii mm. verkkomalleja (Web

Services) palvelunlaatua (Quality of Service, QoS).


- Kuvassa 2 on esitetty telematiikan toimintakehikko tietoyhteiskunta-, Internet- ja langaton viestintä/ mobile computing -näkökulmasta, ns. ”telematiikka-kolmio”.

- Telematiikan kurssit (peruskurssi (ei opeteta enää 2010), erikoiskurssi)

kuuluvat tietoliikenneohjelmistot-laboratorion antamaan opetukseen. - Telematiikkaa varten on perustettu oma osa-aikainen professorin virka jo

1988. Virkaa on hoitanut Prof. Esa Kerttula. - Telematiikassa annetaan sekä opetusta että suoritetaan opinnäytteitä.

Kurssimuotoista opetusta annetaan vuosittain 2 ov opetuksen paino-pistettä vuosittain tarpeiden mukaisesti vaihdellen.

- Telematiikan erikoiskurssi (CT30A8201) luennoidaan joka toinen vuosi. Kurssit on järjestetty lukuvuoden 4. perioidilla.


Telematiikan toimintakehikko Tietoyhteiskunta – Internet –

Langaton viestintä/mobile computing

Kuva 2.

Telematiikka-kolmio


1.2 Telematiikan opetus - Telematiikka on laajaa ja poikkitieteellistä viestintäsovellusten ja palvelu-

jen, elektronisen kaupankäynnin ja tietoliikenteen ja osa-aluetta, mistä syystä siinä synnytetyistä ja pidetyistä erikoiskursseista on erotettu vuosien aikana useita kursseja sekä Multimedian, Internetin että Tieto-turvan alueille.

Kuvassa 3 on esitetty telematiikan peruskurssin ja erikoiskurssin suhde

toisiinsa. - Telematiikan peruskurssi on ollut vaihtoehtoinen kurssi tietotekniikan

opintosuunnilla ja pakollinen tuotantotalous/tietoliikennetekniikan opintosuunnalla.

Erikoiskurssi on ollut syventävä opintojakso eri osastoilla.


Sovellukset ja

palvelut

Pääte ja access –teknologiat

Infrastruktuurit

Tietovarannot ja

sisällöt

Pääte-palvelut

(fax, e-mail, …)

E-commerceRich-

conferencing(video, VoIP, …)

M 2 M

PC, puhelin, PDA,TV, pelikonsoli,

xyz

Koodaus,kompressio,multimedia

xDSL, 3G, WiMAX, DVB, …

Televerkot,Internet, …

Tietoturva,AAA,

privacy

…

…

…

…

MIPD, Symbian,Linux, Series80,

…

SQL, CORBA,…

Data mining

Telematiikan erikoiskurssissa syvennytään kulloinkin akuuttiin aiheeseen syvällisesti

Telematiikan peruskurssissa laajasti mutta kevyemmin eri alueita

Älykortit, SIM,CF, SD, …

Sovellukset ja

palvelut

Pääte ja access –teknologiat

Infrastruktuurit

Tietovarannot ja

sisällöt

Pääte-palvelut

(fax, e-mail, …)

E-commerceRich-

conferencing(video, VoIP, …)

M 2 M

PC, puhelin, PDA,TV, pelikonsoli,

xyz

Koodaus,kompressio,multimedia

xDSL, 3G, WiMAX, DVB, …

Televerkot,Internet, …

Tietoturva,AAA,

privacy

…

…

…

…

MIPD, Symbian,Linux, Series80,

…

SQL, CORBA,…

Data mining

Telematiikan erikoiskurssissa syvennytään kulloinkin akuuttiin aiheeseen syvällisesti

Telematiikan peruskurssissa laajasti mutta kevyemmin eri alueita

Älykortit, SIM,CF, SD, …

Kuva 3. Aikaisempien telematiikan perus- ja erikoiskurssien suhde toisiinsa (1988-2008)


2. Telematiikka, mitä se on ? 2.1 Tietoliikenteen perus- ja lisäarvopalvelut - Telematiikka on laaja käsite. Se tarkastelee tietoliikennejärjestelmiä ja -

palveluja sovellusten ja ihmisten ja yhteiskunnan suunnasta. - Telematiikka syntyi käsitteenä alunperin Ranskassa 1980 -luvun alussa

(téléinformatique), ja sillä tarkoitetaan tietojenkäsittelyjärjestelmien (laitteet, ohjelmistot) ja televiestinnän (verkot, palvelut) yhtymäkohtiin sijoittuvia uuden tyyppisiä lisäarvopalveluja (teknologiat, palvelut, liiketoiminta), kuvat 4, 5, 6 ja 7.

- Telematiikan tiedonsiirto voi perustua joko puhelin (kiinteä, mobiili)-,

Internet- ja data (kiinteä, wireless)-, sekä radio- tai TV-verkkoihin. - Telematiikka-sana on kuitenkin sen alkuperäisenä käsitteenä ja varsinkin

käytännön puhekielessä jäänyt taka-alalle. Internet sen eri sovelluksineen ja ilmiöineen on tullut tilalle monella alalla. - Telematiikka on Euroopassa ja erityisesti Euroopan unionin hankkeissa

saanut suuren poliittisen jalansijan ja telematiikan alla ollut ja on yhä useita suuria tutkimus- ja kehityshankkeita.


Tekstitelematiikasta multimediaan ja sosiaaliseen mediaan: historiaa - nykytilanne - Alkuvaiheessa (n. 1978-85) telematiikka oli data-ja tekstitelematiikkaa (telefax, teletex, videotex,

on-line transaktiot, text-tv, ...). Muutaman vuoden päästä (1985-90) viesteihin tuli mukaan myös grafiikka.

Alkuvaiheen telemaattisista palveluista tärkeimpiä olivat telefax, TeleSampo (Suomessa, lakkau-

tettu 2004) ja YLE:n Teksti-TV sekä yritysten sähköposti ja telematiikkaa sivuavana EDI (Electronic Data Interchange).

Tämän jälkeen 80-luvun lopussa tulivat erilaiset automaattiset puhelinpalvelujärjestelmät ja puhe-

postipalvelut. - Telematiikan perusteknologia on edennyt sittemmin 90-luvulla data-, teksti- ja äänisisällöistä

Internetiin ja edelleen kohti multimediaa ja nopeampia verkkoja ja mobiili-telematiikkaa. Multimedia-telematiikan ”pioneerituotteita” ovat Internet ja sen eri palvelut – etunenässä e-mail, ftp ja WWW. Myös multimediakonferenssit ja Internetin globaali elektroninen kaupan-käynti (electronic commerce) ovat jo arkipäivää. Kuva 4.

- 2000-luvun uusia WWW-sovelluksia olivat hyvin nopeasti yleistyneet haku-, puhe- ja videopalvelut

(tärkeimpinä Google, Yahoo, Skype, YouTube). - Viimeisimpänä telematiikka-alalle ovat tulleet lukuisat sosiaalisen median verkostot (kuten Wikipedia,

Facebook, Flickr, Twitter, …). - Tietoturvan ja luottamuksen (trust) merkitys korostuu tietoyhteiskunnassa yhä enemmän. - Edellä kuvattu evoluutio on aiheuttanut uusien toimintatapojen ja liiketoimintamallien syntymisen

tele- ja viestintäalalle. Tämä kehitys on vasta alkuvaiheessaan (tilanne 2010): FCM (Fixed Mobile Convergence), Video 2.0, Web 2.0, Telco 2.0. Kuva 5.


Data,teksti

Grafiikka

Puhe,ääni

Multimedia,video

1980 -1985 -

1990 -

1995 -

Tietojen-käsittely

TeleviestintäTietotekniikka

Telematiikka

Internet AppliancesTelepresence

Etc...

2000 -

Kuva 4. Telematiikan kehitys sen ensimmäisessä vaiheessa (1980-2000) data- ja tekstipalveluista kohti multimediaa - ja edelleen kohti erilaisia kiinteiden ja mobiili verkkojen yhteisiä sovelluksia (fixed,

wireless, mobile). Telematiikka voi näkyä käyttäjälle joko viestintä- tai tapahtumankäsittelypalveluna, riippuen siitä, kumpi sovelluksessa enemmän dominoi.


Tietojen-käsittely

Telematiikka

Data,teksti

Grafiikka

Puhe,ääni

Multimedia

Web,Internet Appliances,UnifiedMessaging,

…

Telco 2.0Web 2.0

Video 2.0

Messaging2.0

Konvergenssit,uudet bisnesmallit

FMC

1980 -1985 -

1990 -

1995 -

2000 -

2005 – 2010 -

2000 – 2005

Televiestintä

Kuva 5.

Telematiikan kehitysjatkumo tietoyhteiskunnassa - osana laajempaa tele- ja viestintäpalvelujen ja -bisnesten kehitystä ja kehityspolkua verkko-, palveluja teknologiakonvergenssien kautta kohti uusia tele- ja viestintäpalvelujen toiminta- ja

bisnesmalleja – Telco 2.0-konsepti.


- Telematiikan monitorointi- ja tiedottamistarpeita palveleva Euroopan unionin ETHOS (European Telematics Horizontal Observatory Service) määrittelee telematiikan seuraavasti:

“Telematics is derived from the French word 'Telematique' and refers to the use of computers alongside telecommunications systems. As such, telematics ranges from all forms of dial-up service, through the Internet, and onto broadband applications such as Full Service Network.

A more precise definition might relate to computer services offered from or through telecommunications systems”.

2.2 Tietoyhteiskunta perustuu keskeisesti telematiikkaan - Telematiikka näkyy kaikkialla yhteiskunnassa. Paitsi yritysten liiketoimiin,

telematiikka tuo uusia mahdollisuuksia myös loppukäyttäjän elämään (etäopetus, etä- ja joustotyö, telelääkärit, liikenteen etävalvonta, pankit, kauppa, julkishallinnon asiointi, e-government, ...).

Tietoyhteiskunta perustuukin keskeisesti juuri telematiikkaan. - Ensimmäisiä telemaattisia VAN-palveluita (tietoverkkoja) olivat 80-luvun

videotex, erilaiset sähköpostijärjestelmät (Telebox, Elisa, MailNet400, X.400) ja hakemistopalvelut (X.500).


- Ensimmäisiä suomalaisia tietoverkkoja olivat TeleSampo ja Infotel (TeleSampo avattiin 1985, Infotel samoihin aikoihin, molemmat lakkautettu 2004 lopussa).

- Kansainvälisistä tietoverkoista voidaan mainita muun muassa ranskalainen

Minitel, American On-Line (AOL) ja Compuserve (fuusioitu) sekä luonnolli-sesti nykyisin dominoiva globaali Internet ja sen tuhannet palvelut ja sovellukset.

- Telematiikkaa voidaan toteuttaa joko päätelaitteissa tai VAN-palveluna

asiakasjärjestelmissä tai verkoissa. - Käytännössä telematiikkaa toteutetaan yhä enemmän Internetin ympärillä

(esim. TeliaSoneran Plaza-, sekä mm. Elisan ja Saunalahden palvelut). - Nyttemmin puhutaan telematiikan eri osa-alueista, kuten liikenteen

telematiikasta, terveydenhuollon telematiikasta, jne. Varsinkin liikenteen telematiikasta käytetään yhä yleisemmin pelkkää

telematiikka-nimeä, varsinkin autoteollisuudessa ja liikenteen/ kuljetusten organisaatioissa ja hankkeissa.

Ks. ohessa esimerkki liikenteen telematiikasta.




3. Telematiikan rakennuskomponentit Telematiikka on hyvin laaja joukko erilaisia sovellus- ja verkkoteknologioita ja palveluja sekä sosiaalisia menettelytapoja (kuvat 6, 7, 8), joten myös sen konseptit ovat laajoja ja haasteellisia. Kuvissa 9 ja 10 on näkemys kotikäyttäjän telemaatiikkaympäristön kehityk-sestä. Kuluttajaa ympäröivän, ja koko ajan monipuolistuvan ja monimutkai-semman elektroniikan määrä lisääntyy nopealla tahdilla. Tämä aiheuttaa omat haasteensa telematiikan kehittämiselle. Telematiikkaan liittyy keskeisesti myös sosiaalinen ulottuvuus. Palvelujen tekninen käyttö ja tarpeet niin lapsuudesta vanhuuteen kuin erityisryhmillä-kin (mm. näkövammaiset) erityisesti on otettava huomioon. Myös yhteis-kunnallinen kehitys, mm. sosiaalisten medioiden kautta, vaikuttaa tekniseen kehitykseen (kuva 7a, b). Telematiikka on siten hyvin tärkeä ja keskeinen yhteiskunnallisen kehityksen työkalu. Huomattakoon, että telematiikassa ei kurssina käsitellä läheskään kaikkia

yllä mainittuja kysymyksiä ja teknologioita, eikä yhteiskunnallisia haas-teita. Niitä käsitellään ja opetetaan monin paikoin muissa tietoliikenteen ja tietojenkäsittelyn kursseissa.


- government- traffic

Personal telematic services, applications and technologies

Telematic services and systemsin Information Society

Multimedia

E-mail,Fax

StreamedVideo & Voice

Web,Internet

E-commerce

VoIP

Telematics inInformation

Retrieval

Telematics inQuality of Life

Telematics inPublic Services

PSTN (ISDN)

Mobile networks- GSM, GPRS- UMTS (3G, 3.5G, LTE)- 4G

Broadband- xDSL- cable- HomePNA- fiber

Broadcast- DVB–T,C- DVB-H

Telematics Tree”Open access”

WLAN- IEEE 802.11a, b, g, …, n- HiperLAN-2

Wide Area Ethernet- EFM- Metro Ethernet

PANs- Bluetooth

Security

Privacy

MBWA- IEEE 802.16 (WiMAX)- 450-wireless broadband(Flash-OFDM, cdma450)

PKI

IP-protocols

Telekonferences

…

”Triple play” -networks- data (Internet)- voice (VoIP)- video (IPTV, VoD)

Seamless handoverbetween differentnetworks- IEEE 802.21

Trust

- remote learning- libraries, education- research networks- teleworking

©Prof-Tel OyEsa Kerttula

Telematicsin Social media

-cities and rural areas-health care-aged and disabled people-environment

- instant messaging (e.g. chat)-net video (e.g. Youtube)-social networks (e.g. Facebook, LinkedIn)-collaboration (e.g. Wikipedia)-…

Kuva 6.

Telematiikka-puu


Kuva 7a.

Sosiaalisen median sektorit (2/2010) Lähde: Wikipedia


Kuva 7b.

Sosiaalista mediaa (2/2010) Lähde: Wikipedia


IP-based core network

POTs

xDSL

Cable

Fiber

EFM80s.3ah

Others

SatelliteCellular

WLANs

WMAN

PANs

WLLsBroadcasting

PSTNISDN

ADSL / HDSLADSL lite

VDSLOthers…

DOGSIS

FTTHFTTB

FTTx

P2P copperP2P fiberP2MP PON

DQDBOthers…

802.17 RPR

UMTS (3G, HSPA)LTE

IMT-2000

GSM, GPRS

802.11 a, b, g, …, nHiperlan-2

WiMax(802.16)

Bluetooth

802.15

xMDSFixed 3G, WMAN

DABDVB-T/C

DVB-H

Servicesand

applicationsWiredaccess

Wirelessaccess

©Prof-Tel OyEsa Kerttula

Kuva 8. Access-verkot


Cable TV or DBS

Mod

em

Fire

Wal

l

STB / VoD/VCR/DVD

Cordless, Phones,Answering W/W Gateways

IAD/eMTA Gaming(XBOX)

WebTV

TiVo/DVRs

TV / HDTV

PSTN /BB Network

NIU

(s)

SIP Phone, VoD,Video Telephony

Wireless/BB Network

FTTP, Cable, DSL, 802.xx

Digital Camera,Camcorder

Printer

IntegrationServices

PDA / Converged Wireless/Wi-Fi

WirelessMedia Adapter

Shell HomeGenie™(Integrated Home

Management System)

MultiMediaServer

Wi-Fi Access Point

Network Servers / Services

Media Center

WirelessVideo Camera

Lähde: Alcatel-Lucent, 2007

Kuva 9. UUuussii,, eennttiissttää iinnttuuiittiiiivviisseemmppii kkääyyttttääjjääffiiiilliiss……..

nnyykkyyiinneenn mmuullttiimmeeddiiaann kkoottiiyymmppäärriissttöö


Cable TV or DBS

Mod

em

Fire

Wal

l

STB / VoD/VCR/DVD

Cordless, Phones,Answering W/W Gateways

IAD/eMTA Gaming(XBOX)

WebTV

TiVo/DVRs

TV / HDTV

PSTN /BB Network

NIU

(s)

SIP Phone, VoD,Video Telephony

Wireless/BB Network

FTTP, Cable, DSL, 802.xx

Digital Camera,Camcorder

Printer

IntegrationServices

PDA / Converged Wireless/Wi-Fi

WirelessMedia Adapter

Shell HomeGenie™(Integrated Home

Management System)

MultiMediaServer

Wi-Fi Access Point

Network Servers / Services

Media Center

WirelessVideo Camera

Zone of control

Extended services

Kuva 10. LLaaaajjeennnneettuutt ttuukkiiaasseemmaappaallvveelluutt kkoottoonnaa


3.1 Standardit - Kuvassa 11 on kokoelma telematiikan ja tietoliikenteen standardointijärjestöjä ja

foorumeita, ja kuvassa 12 std-organisaatioiden asemoituminen kiinteä verkko/internet – mobiili vs. sisällöt – verkko –akselistossa ja tärkeyden mukaan.

- Avointen järjestelmien ja tietopalveluiden, eli verkkopalveluista ja sovelluksista sekä

valmistajista ja teknologioista riippumattomien järjestelmien keskeisiä rakennus-komponentteja ovat ISO:n ja ITU-T:n tietoliikennetuotteet ja OSI-tuotteet tasoilla 1-6, OSI-7 palvelut, tietoja dokumenttiarkkitehtuurit ((ODA), (SGML), HTML, XHTML, XML, WML), koodimerkistöt (Unicode, …), grafiikka- ja dokumenttistandardit, kuvan- ja äänenkoodauksen standardit (T.6, JPEG, JBIG, H.26x, H.32x, MPEG-1,-2,-4,-7,-21, MP3), EDI-standardit ja konseptit (EDIFACT, IOTP, OBI), hakemistostandardit (X.500, LDAP), uudet elektronisen kaupankäynnin OASIS –standardit (mm. ebXML). Näiden lisäksi on mainittava IETF:n ja W3C:n kymmenet telematiikkastandardit (mm. SOAP). Aivan oma kokonaisuutensa on mobiilitelematiikan standardit, kuten 3GPP-, OMA (Open Mobile Alliance) ja MeT (Mobile electronic Transactions) –standardit.

- Lisäksi on mainittava avoimet käyttöjärjestelmät ja ohjelmistot (UNIX, Windows,

Symbian, Java, ActiveX, ...). - Telematiikassa esiintyy paljon vierasperäisiä sanoja ja lyhenteitä. Tämä johtuu siitä,

että telematiikka on koko tietoverkkoviestinnän ja sen sovellusalueiden toimialaa. Ks. lopussa kooste.


Kuva 11.

Internet- ja mobiilimaaliman standardointijärjestöjä ja foorumeita


Kuva 12.

Internet- ja mobiilimaaliman standardointijärjestöjä ja foorumeita eri merkityksin jaoteltuna


3.2 Tietoturva ja verkkoluottamus - Telematiikassa tietoturva ja verkkoluottamus on hyvin keskeisellä sijalla.

Tietoturva ja luottamuksellisuus perustuvat standardoituihin tuotteisiin (DES, AES, IDEA, RSA, PGP, SSL, SSH, S/MIME, IPsec, …).

- Julkisen avaimen infrastruktuurilla (Public Key Infrastructure, PKI) ja siihen

perustuvalla luotettavan kolmannen osapuolen konseptilla ja henkilön sähköi-sellä tunnistuksella (HST) ja digitaalisella allekirjoituksella tulee telematiikassa olemaan keskeinen rooli.

- Autentikointi- ja auktorisointijärjestelmät ja palvelut teknologioineen

(vanhat ja uudet) muodostavat keskeisen osat telematiikan tietoturvaa. Näitä ovat mm. PKI-teknologiaan perustuvat autentikointimenetelmät (mm. suomalainen HST) sekä uudet SSO (Single-Sign-On) –teknologiat ja –ratkai-sut (Liberty Alliance, SAML, Microsoft Passport, …) ja X.509v4-standardin mukaiset PMI (Privilege Management Infrastructure) –konseptit.

- Lisäksi on mainittava akateemisella tasolla tutkittavat zero-knowledge-

proof – autentikointi- ja privacy-tekniikat. - Oma alueensa on Web Services (WS) –konsepti ja sen palvelut ja siihen

kuuluvana WS-Interoperability (WS-I) –skenaario, missä rakennetaan uuden sukupolven Internet –arkkitehtuuria ja sen tietoturvaa.


3.3 Henkilön sähköinen tunnistaminen - Telematiikassa henkilöiden, palvelujen, sisältöjen, toisten osapuolien ja

laitteiden tunnistaminen on kaiken A ja O. Seuraavassa käsitellään tätä vähän laajemmin.

3.3.1 ”Autentikointi-spektri” - Teknologialla sinänsä (uudella ja vanhalla) ei ole (ainakaan periaatteessa)

merkitystä henkilön tunnistamiseen. - Sen sijaan teknologialla on merkitystä tunnistamisen implementointiin ja

käyttöön sekä autentikointiin (varmuus/luotettavuus).

- Kysymys on kolmitasoisesta prosessista - sähköisen tunnuksen myöntäminen, - autentikointi (1- ja/tai 2-suuntainen), ja - turvallisen sovelluksen suorittaminen.

- Nämä voivat olla toisistaan täysin riippumattomia prosesseja ja niillä voi olla omat arvoketjunsa

- Jos turvataso edellyttää vahvaa tunnistamista ja autentikointia, sekä digitaalista allekirjoitusta kiistämättömyyden takaamiseksi, käytetään pääasiassa PKI-mene-telmiä.

- kryptotokenit (turvamodulit) ja päätelaitteet ovat keskeisessä asemassa henkilön sähköisessä tunnistamisessa ja digitaalisissa allekirjoituksissa.


- sovelluksen tai palvelukonseptin hyväksymä autentikointi voi olla turvatasoltaan

valintainen, kuten Visan 3-D Secure –maksujärjestelmässä, ja se voi perustua - salasanaan, - symmetriseen ja asymmetriseen allekirjoitukseen, tai - biometriseen tunnistukseen

riippuen riskihallinnasta, jo tehdyistä investoinneista, käyttötottumuksista ja kustannuksista.

- Kuvassa 13 on erilaisia autentikointimenetelmiä, jotka tarjoavat eri tasoista luotettavuutta.

- Kuvassa 14 on esimerkki erillisistä autentikointi- ja palvelukanavista.

- Vaikka tässä tarkastellaankin pelkkää henkilön sähköistä tunnistamista ja

digitaalista allekirjoitusta, koko turvasovellus tunnistamisesta sovelluksen suorittamiseen voi olla hyvin monimutkainen prosessi.


Heikot autentikointi-menetelmät

Vahvat autentikointi-menetelmät

Korkea luottamus

Matala luottamus

ID + salasanat

Autentikointi-palvelut- SSO, Kerberos- MS password- Liberty- Tupas

ID + biometriikkaja salasanat

ID + biometriikka jadigitaalinen allekirjoitus

(token)ID +

digitaalinen allekirjoitus(token)

Anonyymi

ID + digitaalinen allekirjoitus

(software)

Secrets challenge-response tokens secret-keyIDs (credentials, biometrics) public-key

keyed-MAC

HST-ID

Kuva 13.

Erilaisia autentikointimenetelmiä – ”autentikointispektri” Kolmas dimensio on turvapolitiikan määrittelemät vaatimukset


Autentikointi-kanava

- Java- WAP- SMS- ääni

Ostoskanava

- Java- WAP- SMS- ääni- Digi-TV

Maksukanava

- Internet- suljetut verkot

Päätelaite Palveluntarjoja

Tunnistuspalvelu- viranomainen (esim. VRK)- operaattori (PKI)- pankki (esim. Tupas)- luottolaitos- MS Passport.NET -palvelu- yrityksen sisäinen- muu

Autentikointi-kanava

- Java- WAP- SMS- ääni

Ostoskanava

- Java- WAP- SMS- ääni- Digi-TV

Maksukanava

- Internet- suljetut verkot

Päätelaite Palveluntarjoja

Tunnistuspalvelu- viranomainen (esim. VRK)- operaattori (PKI)- pankki (esim. Tupas)- luottolaitos- MS Passport.NET -palvelu- yrityksen sisäinen- muu

Kuva 14. Tyypillinen esimerkki palveluja autentikointikanavista –

esimerkkinä ostaminen ja maksaminen


3.4 M-commerce -evoluutio

Mobile Commerce (M-commerce) on tärkeimpiä telematiikan sovellusalueita. Seuraavassa on käsitelty sen skenaarioita muutamalla lauseella. M-commerce –kehitys voidaan nähdä kolmen aallon evoluutiona (kuva 15)

- ensimmäinen vaihe (noin 2001-2004); yksinkertainen (toiminnoiltaan simple m-commerce) - GSM, SMS, SAT-pohjainen selain, DES, 3DES - sovellukset yksinkertaisia transaktiosovelluksia (maksaminen,…) - WAP –tekniikan alkuaikaa

- toinen vaihe (noin 2004-2007); geneerinen m-security - toteutettu päästä-päähän –tietoturva - SMS, GPRS, SWIM, WAP1.x → WAP2.0 - digitaalisten allekirjoitusten kaupallisia pilotteja, HST (2005) - vahva autentikointi (PIN, biometrinen, PKI)

- kolmas vaihe (2007-); rich media - mobiili PKI (mobiili HST) kaupalliseen käyttöön - turvalliset ja luotettavat sisällöt, copyright- ja mobile ID (portable) -ratkaisuja - horisontaalisesti multikanavaisia PKI-palveluja (kuva 14) - uutta teknologiaa, mm. Liberty Alliance, ID-roaming, … - gateway-turvapalvelut kolmansiin osapuoliin - useita turvatokeneita (SIM, USIM, USB, Flash-kortti, RFID, NFC) - …..


Pene

trat

ion

2000 2002 2004 2006

Simple

Generic security

Rich media

- WAP 1.x- GPRS- MMS- mobile e-commerce- end-to-end security- mobile PKI

- GSM- SMS- simple e-transactions- encryption

- e-Identity in open environments- WAP 2.0- wireless PKI - ”rich networks”

- 3G- Bluetooth- digital TV- digital radio- WLAN- Internet

- DRM- e-commerce- e-government, …..- generic security functionality

E Kerttula10/2002

Pene

trat

ion

2000 2002 2004 2006

Simple

Generic security

Rich media

- WAP 1.x- GPRS- MMS- mobile e-commerce- end-to-end security- mobile PKI

- GSM- SMS- simple e-transactions- encryption

- e-Identity in open environments- WAP 2.0- wireless PKI - ”rich networks”

- 3G- Bluetooth- digital TV- digital radio- WLAN- Internet

- DRM- e-commerce- e-government, …..- generic security functionality

E Kerttula10/2002

Huom. Kehitys on ollut paljon hitaampaa kuin 2000-luvun alussa luultiin, sen vuoksi kuvan vuosilukuja pitää siirtää pari vuotta eteenpäin (EK, 3/2007).

Kuva 15.

M-commerce -kehityksen kolme aaltoa


3.4.1 Vertikaalinen evoluutio - kuvassa 16 on vastaavasti esitetty näkemys m-commerce (ja muiden on-line e-

palvelujen) vertikaalisesta turvan ja luottamuksen ”syvyyden” PKI-evoluutiosta autentikointi- ja autorisointipalveluista henkilökohtaisiin ”räätälöityihin” turva-sovelluksiin.

- mm. autorisointipalvelut (yleiset, yrityksen ja organisaation sisäiset) voivat käyttää

hyväkseen geneerisiä ”PMI-ratkaisuja” (Privilege Management Infrastructure), jonka on määritellyt IETF.

- tähän kehitykseen liittyvät oleellisena ns. attribuuttivarmenteet - henkilökohtaiset turva/luottamus –palvelut kehittyvät bisnes-sovellusten kautta

(mCRM, Mobile Customer Relation Management). Kännykkää tai PDA:ta tullaan jossakin vaiheessa käyttämään myös henkilökohtaisena

turvallisena ja luotettavana access-tokenina (kuva 17) - local control - remote control

Edellä mainittuun turva- ja luottamus-teemaan liittyy isona kysymyksenä privacy (yksityisyyden suoja). Privacy-problematiikka on laaja alua, siinä on kyse - anonymiteetistä (anonymity), esim. anonyymi asiointi (hyvin yleinen tapa) - jäljittelemättömyydestä (un-tracelable), esim. tietokannoissa - yhdistelemättömyydestä (un-linkable), esim. reitittimissä


Cus

tom

er v

alue

Time & trust & privacy

Identification & Authentication

Authorization

Personalization

- Internet/mobilePKI

- secret keys onSIM/ smartcard

- ID certs- inflexible,

hierarchicaltrust models

- Internet/wireless PKI- secret keys on SIM/

WIM/ smartcard- cross-certification- end-to-end security- ID certs- attribute certs

- seamless wireless PKI- secret keys on SIM/USIM/

smartcard/other tamper-proof- cross-certification/credential models- end-to-end security- ID certs, attribute certs- ID-platforms in open environments- profiling- localization- private credentials- etc

E Kerttula10/2002

Cus

tom

er v

alue

Time & trust & privacy

Identification & Authentication

Authorization

Personalization

- Internet/mobilePKI

- secret keys onSIM/ smartcard

- ID certs- inflexible,

hierarchicaltrust models

- Internet/wireless PKI- secret keys on SIM/

WIM/ smartcard- cross-certification- end-to-end security- ID certs- attribute certs

- seamless wireless PKI- secret keys on SIM/USIM/

smartcard/other tamper-proof- cross-certification/credential models- end-to-end security- ID certs, attribute certs- ID-platforms in open environments- profiling- localization- private credentials- etc

E Kerttula10/2002

Kuva 16. M-commerce -tietoturvan vertikaaliset evoluutiovaiheet – ”security value steps”


Bluetooth, WLAN

WAP, Java

GSM, GPRS, 3G

SIM, WIM, USIM

Internet -yhteydet- WAP 2.0- Java- sisällöt, esim. mp3-musiikki,

MPEG 4 -video

Henkilökohtainen ”turvatoken”- mobiili ID- WPKI- koti- ja työavain

Pankki ja ostokset- luottokortit, esim. EMV- rahakukkaro, esim. CEPS

Paikallinen langaton access- Bluetooth, WLAN, IPSec- access control- mobiili ”kortinlukija”

Huom.Kuvan kännykkä (Nokia 3650) ei liity esitettyihin ominaisuuksiin

Bluetooth, WLAN

WAP, Java

GSM, GPRS, 3G

SIM, WIM, USIM

Internet -yhteydet- WAP 2.0- Java- sisällöt, esim. mp3-musiikki,

MPEG 4 -video

Henkilökohtainen ”turvatoken”- mobiili ID- WPKI- koti- ja työavain

Pankki ja ostokset- luottokortit, esim. EMV- rahakukkaro, esim. CEPS

Paikallinen langaton access- Bluetooth, WLAN, IPSec- access control- mobiili ”kortinlukija”

Huom.Kuvan kännykkä (Nokia 3650) ei liity esitettyihin ominaisuuksiin

Esa Kerttula 2004

Kuva 17. Kännykkä henkilökohtaisena turva-tokenina


3.5 Access- ja verkkopalvelut - Telematiikan verkkopalveluina käytetään tai tullaan käyttämään kaikkia

yleisiä valintaisia verkkopalveluja, kuten puhelin- ja dataverkkoja (PSTN, ISDN, Internet, ...) ja matkapuhelinverkkoja (GSM, HSCSD, GPRS, EDGE, UMTS, 3.5G, …) ja paikallisverkkoja (LAN, WLAN, Bluetooth, WiMax, MBWA (esim. Flash-OFDM), …), henkilökohtaisia langattomia lähiyteyksiä (mm. Bluetooth) sekä niiden Internet-protokollia ja kuvauskieliä (WAP, HTML, WML, XML, XHTML). Ks. kuva 8 edellä.

Myös yritysverkkoja käytetään telemaattisten sovellusten viestintään

(Intranet, Datanet, ...). - Televerkoissa eletään siirtymäkautta kohti yleisiä lanka- ja langattomia

IP-verkkoja, joissa voidaan siirtää jopa reaaliaikaisia videokuvia useiden satojen megabittien sekuntinopeudella.

- Yksi päätrendeistä on VoIP (voice over IP), missä puhelinliikennettä

pyritään siirtämään Internetissä. - Kuluttajille tarjotaan jo laajakaistaisia ”xDSL”- ja kaapeli-TV-tekniikkaan

perustuvia siirtopalveluja, jolloin esimerkiksi Internetistä saadaan puhelinverkon parikaapeleilla informaatiota jopa nopeuksilla 10... 24 Mbit/s (ADSL2+) ja myöhemmin jopa vieläkin nopeammin (VDSL2).


- Seuraava kehitysaskel laajakaistassa on ”triple play” –konsepti, missä dataa (Internet), ääntä (VoIP) ja videoa (IPTV, VoD) saadaan ja siirretään samasta ”töpselistä”. ”Triple play”- verkot perustuvat yhä useammin kuitutekniikkaan.

- Telematiikkaa rakennetaan paitsi kohdeviestinnän, myös joukkoviestin-

nän verkkohin, joista tärkeimmät tulevat olemaan digitaaliset televisio-verkot (DVB-T, DVB-H), IP-TV sekä satelliittiyhteydet.

- GPS-paikannusjärjestelmä on avainasemassa monessa telemaattisessa

sovelluksessa. Laajasti tulkiten koko televiestintä voidaan jakaa puhelinpalveluihin, data-siirtoon (tiedonsiirtoon), ääni- ja video-ohjelmien siirtoon ja telematiikkaan. Telematiikka on myös vielä suhteellisen uusi käsite eikä se ole vakiintunut laajaan käyttöön. Tämäkin on omiaan vaikeuttamaan telematiikan termistön muotoutumista ja omaksumista. 3.6 Telematiikan päätelaitteet - Päätelaitteet ovat telematiikan avainkysysmys. Päätelaitteet voivat olla

periaatteessa mitä tahansa puhelimista ja mikroista televisioihin (HDTV, UDTV, …) ja erilaisiin uusiin innovatiivisiin ratkaisuihin saakka.


3.6.1 Mobiili päätteet - Mobiilidatapäätteet (PDA:t ja palmtopit, kommunikaattorit, älypuhelimet,

tabletit, …) muodostavat mobiilitelematiikan nopeasti kehittyvän kehitys-aallon. Nopeudet yltävät tällä hetkellä (12/2009) HSPA-luokkaan (jopa 14 Mbit/s, downlink1) ja video on koodattu MPEG4-tekniikalla. Lähitulevaisuu-dessa käytössä on HSPA+ (44 Mbits/s, DL)1 - ja LTE-päätteitä (jopa 100 Mbit/s, DL)1.

- Mobiilipäätteissä käytetään erilaisia käyttöjärjestelmiä (Symbian, Mobile

Windows) ja uusimpana iPhone OS (Apple)-, Linux/Anroid (Google), Linux/Maemo (Nokia)).

- Kuvassa 18 on joitakin uusimpia älykännyköitä ja muita mobiili telema-

tiikan päätelaitteita ja kuvassa 19 niissä käytettyä tekniikkaa. - Älykortit (smartcards, SIM, USIM, flash-kortit (CF, MMC, SD, …), USB-

tokenit, … tulevat yleistymään tilaaja- ja muun informaation tallennuk-sessa sekä erilaisissa tunnistuksen ja digitaalisen allekirjoituksen sovel-luksissa (kuva 20).

- Telematiikan kursseissa on käsitelty myös älykorttiteknologiaa lyhyesti. _________ 1) Teoreettiset nimellisnopeudet


Kuva 18. Uusimpia älykännyköitä (2/2010) ja muita telematiikan päätelaitteita


Kuva 19. Erilaisilla käyttöjärjestelmillä varus-tettuja uusia mobiili multimedia-päätteitä ja niissä käytettyä tekniikkaa.

Lähde: http://www.betanews.com/article/A-look-at-the-iPads-competition-by-operating-system/1264654333


Kännykkä

Digikamera

Digivideo

Kuvapankki

Digiradio

Musiikki,MP3Kellopääte

PDA,Pocket PC

Laptop

Tulostin

Tunniste,security

MMC/SD/MS -korttiUSB-token

Verkkokortti

WLAN

Bluetooth

Kommunikaattori

Digibox

Kännykkä

Digikamera

Digivideo

Kuvapankki

Digiradio

Musiikki,MP3Kellopääte

PDA,Pocket PC

Laptop

Tulostin

Tunniste,security

MMC/SD/MS -korttiUSB-token

Verkkokortti

WLAN

Bluetooth

WLAN

Bluetooth

Kommunikaattori

Digibox

Kuva 20. Flash-komponenttien (muistit, autentikointi) käyttö erilaisissa

telemaattisissa sovelluksissa


3.6.2 Sähköinen kirja - Sähköistä kirjaa on yritetty tuoda markkinoille jo moneen kertaan ja pitkään. Tällä

hetkellä (2009-2010) se näyttää onnistuvan teknologian kehityksen myötä. Vaikka paperille painettu kirja on käytettävyydeltään omaa luokkaansa ja paperikirja on heti käyttövalmis, sähköinen lukulaite tarjoaa silti ylivoimaisia etuja.

- Sähköiseen kirjaan mahtuu helposti koko kirjasto. Esimerkiksi sähköisen kirjan

uranuurtaja Kindleen sopii talteen yli 1500 kirjaa (kuva 21). Lisäksi bittimuotoisia kirjoja on mahdollista ostaa netin välityksellä heti niiden ilmestyttyä vaikka toiselta puolelta maapalloa. Amazonin Kindle-lukulaite että nettipalvelu ovat saavuttaneet miljoonia lukijoita (2009 loppu).

- Amazonin Kindle-sivuilta löytyy yli 300 000 kirjaa eri kirjallisuuden aloilta (tilanne

12/2009), ja suurin osa niistä on ladattavissa myös Euroopassa käytettävään Kindleen (jos tekijänoikeudet ovat kunnossa). Tekijäoikeusongelmat ovat selkeästi Kindlen leviämisen esteenä.

- Amazon Kindle 2 on vasta alkusoittoa sähköisessä kirjakaupassa. Kun riittävä

kiinnostus on saatu aikaiseksi, alkaa erilaisia lukulaitemalleja ilmestyä kiihtyvällä tahdilla. Sähköinen lukulaite on kuitenkin pelkkä alusta, ja suurinta kehitystä uusien bisnesmallien myötä onkin odotettavissa nettipalveluiden eli kirjakustantajien parissa.


KindleKindle DX

Kuva 21.

Sähköinen kirja (Kindle, Amazon) Lähde: Amazon


4. Markkinat - Kuvissa 22-26 on esitetty eri telepalvelujen teknistä kehitystä kuluttajan

päässä ja globaalit markkinaennusteet (muutaman vuoden takaa) sekä multimedian merkityksen kasvu, mm. ”triple play” –verkoissa.

Lähde: Ericsson 9/2006

Kuva 22. Mobiili liittymien ja liikenteen ennuste



Kuva 23. Mobiili liittymien ja liikenteen ennuste – data ohittaa äänen



Kuva 24.

Laajakaistaliittymien ja ”triple play” -palvelujen ennuste



Kuva 25.

Verkkomedia – uusi palvelujen driver


Lähde: Analysys 2006

Kuva 26.

Verkkomedian markkinaennuste


5. Visiot ja kehitys 5.1 4G -konsepti - 4G-konseptia ei ole virallisemmin määritelty, sen sijaan siitä on jo pitkälle

yhtä mieltä olevia näkemyksiä. - 4G-konseptilla tarkoitetaan 3G-teknologian ja -palvelujen jälkeistä

”All-IP” -palveluympäristöä. - 4G-konseptin ajoituksesta on pitkälle menevä käsitys siten, että se on

IMT-2000 –konseptin jälkeistä ja osin rinnakkaista aikaa. Oheisessa kuvassa 25 on ITU:n näkemys globaalista mobiilipalvelujärjestel-mästä.Tätä järjestelmää on ITU:n piirissä standardoitu jo pitkälle.

- Kun 3G-palvelut pystyvät välittämään cd-tasoista ääntä ja videokuvaa,

4G-tekniikan on tarkoitus pystyä siirtämään mobiililaitteisiin korkeareso-luutioista video- ja tv-kuvaa.

- 4G-matkapuhelimien siirtonopeus tullee olemaan jopa 20 megabittiä

sekunnissa, mikä on 2000 kertaa enemmän kuin nykyisillä puhelimilla ja 10 kertaa enemmän kuin 3G-puhelimilla. 4G:hen suunnitellaan myös parempia tunniste- ja varmenneominaisuuksia (kuvat 27-28)


Kuva 27. ITU:n IMT-2000 –visio mobiili tietoliikenteenteestä


Huom. IMT-2000 on nyt pelkkä IMT (muutettu ITU:ssa syksyllä 2007)

Kuva 28.

IIMMTT ---- IITTUU::nn vviissiioo sseeuurraaaavvaann ssuukkuuppoollvveenn aacccceessss--vveerrkkooiissttaa ((NNGGMMNN))


5.2 Gartner´s Hype Cycle

Source: Gartner´s Hype Cycle Special Report for 2005 (ID G00130115)

- Gartner on analysoinut (2005 mennessä) enemmän kuin 1600 teknologiaa ja trendiä

68 eri markkinassa, maantieteellisellä alueella ja teollisuussektorissa. - ”Hype-käyrä” on yleisesti käytetty ITC-bisneksen evaluointiväline - Kuvassa 29 on nykyisten ICT-teknologioiden ja telematiikkaan soveltuva suhteellisen

tuore (8/2005) ”hype-käyrä”



Kuva 29.

Hype Cycle for Emerging Technologies (Source: Gartner, August 2005)


5.3 Telematiikkaan panostettu EU:n t&k-hankkeissa - Euroopan unioni on panostanut voimakkaasti erilaisiin telematiikkaohjelmiin jo lähes 20 vuoden

ajan. - EU:n neljäs puiteohjelma (1994-1998) koostui 20 erillisestä tutkimusohjelmasta, joiden

yhteenlaskettu budjetti oli 13.2 miljardia ecua (n. 76 miljardia markkaa). Tieto- ja tietoliikenne-teknologian osuus tästä oli noin 3.6 Mrd ecua, josta telematiikan osuus oli 913 Mecua (5.3 Mrd mk), tietoliikennetekniikan ja palvelujen osuus 671 Mecua (n. 3.9 Mrd mk) ja tietotekniikan osuus 2078 Mecua (12 Mrd mk).

- Telematiikan tutkimusohjelma on sisältänyt tutkimusta, teknologista kehitystyötä ja sovellusten

demonstraatioita tietoja tietoliikennetekniikan ja sähköisten viestinten eri sovellusalueilla. - Myös viidennessä puiteohjelmassa (1998-2002), missä korostettiin tietoyhteiskunnan tarpeita,

telematiikalla oli keskeinen rooli. - Telematiikkaohjelmien tavoitteena on ollut edistää eurooppalaisen teollisuuden kilpailukykyä ja

julkisten palveluiden tehokkuutta sekä lisätä työpaikkoja. Käyttäjä-näkökulma on korostunut kaikissa vaiheissa. Ohjelmat ovat painottuneet voimak-kaasti multimediaan. Tarkempia tietoja on saatavilla Tekesistä (http://www.tekes.fi).

- Kuudes puiteohjelma on vielä ”elossa” nykyhankkeissa. - Seitsemännestä po:sta (2007-2013) on erilliset esitykset.

ks. lisää: www.tekes.fi


6. Tärkeimpiä määritelmiä ja lyhenteitä 3DES Encryption scheme with three consecutive DES algorithms 3G Third Generation Mobile 3GPP 3rd Generation Partnership Project AA Attribute Authority AES Advanced Encryption Standard API Application Programming Interface ASN.1 Abstract Syntax Notation One ASP Application Service Provider B2B Business-to-Business B2C Business-to-Consumer B2E Business-to-Employee B-ISDN Broadband ISDN BT Bluetooth CA Certification Authority (PKI) CF Compact Flash CORBA Common Object Request Broker Architecture CP Certificate Policy (PKI) CPS Certification Practice Statement (PKI) CRL Certification Revocation List (PKI) CRM Customer Relationship Management CSCW Computer Supported Co-operative Work DAB Digital Audio Broadcast DCOM Distributed Component Object Model DES Digital Encryption Standard DRM Digital Rights Management DSP Digital Signal Processor DTD Document Type Definition DVB Digital Video Broadcast (DVB-T, DVB Terrestrial), (DVB-H, DVB Handheld, mobile–TV) E2B Employee-to-Business


EAI Enterprise Application Integration EAM Extranet Access Management ebXML A joint initiative of the United Nations/CEFACT and OASIS to standardize electronic contracts

and trading partnerships using XML to standardize electronic contracts and trading partnerships using XML

ECC Elliptic-Curve Cryptography EDGE Enhanced Data GSM Evolution EDI Electronic Data Interchange (sama kuin OVT) EDIFACT EDI For Administration, Commerce and Trade EESSI European Electronic Signature Standardization Initiative EFM Ethernet in the First Mile EID Electronic ID EJB Enterprise Java Bean EMV Europay Mastercard Visa EPL Elektroninen PostiLiikenne EPOC C++ hearth of Symbian Platform ETSI European Telecommunications Standard Institute Flash-OFDM Fast low-latency access with seamless handoff -OFDM FTP File Transfer Protocol G2B Government-to-Business G2G Government-to-Government G.7xx-standards

ITU-T audio coding standards: G.711 (1977) - 48,56,64 kbit/s (audio bandwidth 3 kHz) ; G.728 (1992) – 16 kbit/s (3 kHz); G.723.1 (1995) – 5.3,6.4 kbit/s (3 kHz); G.729 (1995) – 8 kbit/s (3 kHz); G.729A (1996) – 8 kbit/s (3 kHz); G.722 (1988) – 48,56,64 kbit/s (7 kHz); G.722.1 (1999) – 24,32 kbit/s (7 kHz).

GPRS General Packet Radio Service GPS Global Position System GSM Global System for Mobile communication H.26x-standards

ITU-T video coding standards: H.261 (1990) is the baseline for all video conferencing, H.262 is MPEG-2 video codec, H.263 (1995) for low bitrate conferencing, H.264 (2004?) for low bitrate, flexible, superior quality video coding, using MPEG-4 Part 10 (e.g. for mobile video streaming)


H.32x-series ITU-T basic mode standard suites for multimedia conferencing: H.320 (1990) for ISDN,

H.321 (1995) for ATM/B-ISDN, H.323 (1996) for LANs/Internet, H.324 (1995) for PSTN, H.310 (1996) for ATM/B-ISDN. Each of these includes their own audio, video, multiplex and control standards. See G.7xx and H.26x standards.

HSCSD High-Speed Circuit-Switched Data HTTP Hypertext Transfer Protocol ID Identity IETF Internet Engineering Task Force IPSec IP Security IP-TV Internet TV (IP-protokollan päällä toimiva TV) IrDA Infrared Data Association ISDN Integrated Services Digital Network ITV Interactive Television J2EE Java 2 Enterprise Edition J2ME Java 2 Micro Edition J2SE Java 2 Standard Edition JAE Java Application Environment JBIG Joint Bi-level Image Group Jini Spontaneous networking (Sun Microsystems) JPEG Joint Picture Experts Group (old JPEG only and the new one JPEG2000) JVM Java Virtual Machine KVM K Virtual Machine LAN Local Area Network LAPD Lightweight Directory Access Protocol M2M Machine to Machine MAN Metropolitan Area Network MBWA Mobile Broadband Wireless Access (IEEE 802.20, kehitteillä, esim. Flash-OFDM) MeT Mobile electronic Transactions -initiative MeXE Mobile station application eXecution Environment MHEG Mulltimedia and Hypermedia information coding Experts Group MHP Multimedia Home Platform MHS Message Handling System (e.g. in X.400) MIDI Musical Instrument Data Interface


MIPD Mobile Information Device Profile MMC Multimedia Memory Card MMS Multimedia Messaging Service MO Mobile Operator MP3 MPEG Layer 3 audio coding scheme – Layer 3 is one of the three layers (1, 2 and 3) for

compressing audio signals. Layer 3 uses perceptual audio coding and psychoacoustic compression to remove all superfluous information (more specifically, the redundant and irrelevant parts of a sound signal. The stuff the human ear doesn't hear anyway). It also adds a MDCT (Modified Discrete Cosine Transform) that implements a filter bank, increasing the frequency resolution 18 times higher than that of layer 2. The result in real terms is layer 3 shrinks the original sound data from a CD (with a bitrate of 1411.2 kbit/s of stereo music) by a factor of 12 (down to 112-128kbps) without sacrificing sound quality. Because MP3 files are small, they can easily be transferred across the Internet.

MPEG-standards

Motion Picture Expert Group (ISO/IEC): MPEG-1 (1991) - low-bitrate (1.5 Mbit/s) video with associated audio and digital storage media (e.g. for CD-I), MPEG-2 (1994) for high-quality digital TV and HDTV transmission, 4-9 Mbit/s per channel, comprehensive system with main two profiles (terrestrial digital, satellite, cable broadcasting, digital networks, digital VCR), MPEG-4 (1999, version 2 in 2000) for coding infrastructure for all kinds of multimedia information, e.g. for low-bitrate video (mobile), MPEG-7 (2001) – Multimedia content description for AV material (8 Parts), MPEG-21 (2001) - Digital auviovisual frame-work: Integration of multimedia technologies (Identification, copyright, protection, etc). See MPEG audio in MP3.

NFC Near Field Communication. Lyhyen kantaman langatonta siirtoa, käytetään mm. tunnistamiseen.

NTRU New very high-speed and small footprint public-key cryptosystem OASIS Organization for the Advancement of Structured Information Standards ODA Office Document Architecture OBI Open Bying on the Internet OFDM Orthogonal Frequency Division Multiplexing OMA Open Mobile Alliance OMAP Open Multimedia Application Platform OVT Organisaatioiden välinen tiedonsiirto (sama kuin EDI) PAN Personal Area Network


PCMCIA Personal Computer Memory Card International Association PGP Pretty Good Privacy PDA Personal Digital Assistant PET Privacy Enhancing Technology PIN Personal Identification Number PKCS Public Key Cryptography Standards PKI Public Key Infrastructure PKIX PKI based on X.509 standard PMI Privilege Management Infrastructure (X.509v4) RA Registration Authority (PKI) RDBMS Relational Database Management System RFID Radio Frequency ID RSA Rivest-Shamir-Adleman S2ML Security Services Markup Language SAML Security Assertions Markup Language SAT SIM Application Toolkit SD Secure Digital (memory card) SDH Synchronous Digital Hierarchy SGML Standard General Markup Language SIM Subscriber Identity Module SIP Session Initiation Protocol SMC Secure Multimedia Card SMS Short Messaging Service S/MIME Secure MIME (Multipurpose Internet Mail Extensions) SMTP Simple Mail Transfer Protocol SOAP Simple Object Access Protocol SSH Secure SHell SSL Secure Socket Layer SSO Single-Sign-On Symbian The company owned by Ericsson, Nokia, Panasonic and Psion, for developing wireless

operating systems (EPOC) and other core software SWIM Combined SIM and WIM


TCP/IP Transmission Control Protocol/ Internet Protocol TRM Tamper Resistant Module TSP Trusted Service Provider UICC UMTS Integrated Circuit Card UMTS Universal Mobile Telecommunications Service URI Uniform Resource Identifier USIM UMTS SIM VAN Value Added network VDSL Very high speed Digital Subscriber Line W3C World Wide Web Consortium WAN Wide Area Network WAP Wireless Application Protocol WASP Wireless ASP WIM Wireless Identity Module WiMAX Wireless Metropolitan Area broadband technology (IEEE 802.16) WLAN Wireless LAN (Local Area Network) WPKI Wireless PKI WML Wireless Markup Language WSDL Web Service Definition Language X.509v3 Certificate standard (ITU X.509, version 3) X.509v4 Certificate and PMI standard (in 2000) XHTML eXtensible HyperText Markup Language XKMS XML Key Management Specification XML eXtensible Markup Language

Documents

Päivä1 1b 2010 Telematiikan esittely - proftel.fi · Telematiikan esittely –- kevät 2010 1. Johdanto – Telematiikka LUT:ssa – kurssin suorittaminen 2. Telematiikka, mitä