Euroopan parlamentti2014-2019

Istuntoasiakirja

A8-0203/2016

9.6.2016

MIETINTÖvammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen (vammaisyleissopimus) täytäntöönpanosta kiinnittäen erityistä huomiota vammaisyleissopimuksen komitean päätelmiin(2015/2258(INI))

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta

Esittelijä: Helga Stevens

Lausunnon esittelijät (*):Martina Anderson, kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokuntaRosa Estaràs, Ferragut vetoomusvaliokunta

(*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 54 artikla

RR\1097687FI.doc PE578.465v02-00

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI

PR_INI

SISÄLTÖ

Sivu

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS.............................................3

PERUSTELUT.........................................................................................................................36

KANSALAISVAPAUKSIEN SEKÄ OIKEUS- JA SISÄASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO.............................................................................................................................40

VETOOMUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO(*)...................................................................47

ULKOASIAINVALIOKUNNAN LAUSUNTO......................................................................56

KEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO.............................................................................59

YMPÄRISTÖN, KANSANTERVEYDEN JA ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO.........................................................64

LIIKENNE- JA MATKAILUVALIOKUNNAN LAUSUNTO..............................................70

ALUEKEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO..................................................................76

KULTTUURI- JA KOULUTUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO..........................................80

OIKEUDELLISTEN ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO.......................................86

NAISTEN OIKEUKSIEN JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVON VALIOKUNNAN LAUSUNTO.............................................................................................................................91

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA................................................................................................................99

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA................................................................................100

(*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 54 artikla

PE578.465v02-00 2/100 RR\1097687FI.doc

FI

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen (vammaisyleissopimus) täytäntöönpanosta kiinnittäen erityistä huomiota vammaisyleissopimuksen komitean päätelmiin(2015/2258(INI))

Euroopan parlamentti, joka

– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 2, 9, 10, 19 ja 168 artiklan sekä 216 artiklan 2 kohdan ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 ja 21 artiklan,

– ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 3, 15, 21, 23 ja 26 artiklan,

– ottaa huomioon vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen (vammaisyleissopimus) ja sen voimaantulon unionissa 21. tammikuuta 2011 vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta 26. marraskuuta 2009 tehdyn neuvoston päätöksen 2010/48/EY1 mukaisesti,

– ottaa huomioon vammaisyleissopimuksen komitean 2. lokakuuta 2015 antamat päätelmät Euroopan unionin ensimmäisestä raportista2,

– ottaa huomioon yleissopimuksen komitean 15. toukokuuta 2015 hyväksymän Euroopan unionin ensimmäiseen raporttiin liittyvän asialuettelon3,

– ottaa huomioon neuvoston, jäsenvaltioiden ja komission väliset käytännesäännöt sisäisistä järjestelyistä vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen täytäntöönpanoa varten Euroopan unionissa ja Euroopan unionin edustamista varten kyseiseen yleissopimukseen liittyen,

– ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen, taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen ja kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen,

– ottaa huomioon YK:n yleissopimuksen lasten oikeuksista,

– ottaa huomioon lasten vaihtoehtoista hoitoa koskevat YK:n suuntaviivat4,

– ottaa huomioon Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan

1 EUVL L 23, 27.1.2010, s. 35.2 CRPD/C/EU/Q/1.3 CRPD/C/EU/Q/1.4 A/RES/64/142.

RR\1097687FI.doc 3/100 PE578.465v02-00

FI

maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/20131,

– ottaa huomioon yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27. marraskuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/78/EY2,

– ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen antamat tuomiot yhdistetyissä asioissa C-335/11 ja C-337/11 HK Danmark ja asioissa C-363/12 Z ja C-356/12 Glatzel,

– ottaa huomioon komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan 28. huhtikuuta 2015 Euroopan parlamentille ja neuvostolle antaman yhteisen tiedonannon ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevasta toimintasuunnitelmasta (2015–2019) ”Ihmisoikeuksien säilyttäminen EU:n asialistan kärjessä” (JOIN(2015)0016),

– ottaa huomioon 2. joulukuuta 2015 annetun ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksia koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä (COM(2015)0615),

– ottaa huomioon komission yksiköiden 19. kesäkuuta 2015 julkaiseman valmisteluasiakirjan ”Reply of the European Union to the list of issues in relation to the initial report of the European Union on the implementation of the UN Convention on the Rights of Persons with Disabilities” (SWD(2015)0127),

– ottaa huomioon komission yksiköiden 5. kesäkuuta 2015 julkaiseman valmisteluasiakirjan ”Report on the implementation of the UN Convention on the Rights of Persons with Disabilities (CRPD) by the European Union” (SWD(2014)0182),

– ottaa huomioon 25. lokakuuta 2011 annetun komission tiedonannon ”Sosiaalisen yrittäjyyden aloite – Suotuisan toimintaympäristön luominen sosiaalisen talouden ja innovoinnin keskiöön kuuluville sosiaalisille yrityksille” (COM(2011)0682),

– ottaa huomioon 15. marraskuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Euroopan vammaisstrategia 2010–2020: Uudistettu sitoutuminen esteettömään Eurooppaan” (COM(2010)0636),

– ottaa huomioon 25. helmikuuta 2016 antamansa päätöslauselman talouspolitiikan eurooppalaisesta ohjausjaksosta: vuotuisen kasvuselvityksen 2016 työllisyys- ja sosiaalinäkökohdat3,

– ottaa huomioon 10. syyskuuta 2015 antamansa päätöslauselman kilpailukykyisten unionin työmarkkinoiden luomisesta 2000-lukua varten: taitojen ja pätevyyksien

1 EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320.2 EYVL L 303, 2.12.2000, s. 16.3 Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0059.

PE578.465v02-00 4/100 RR\1097687FI.doc

FI

sovittaminen kysyntään ja työmahdollisuuksiin keinona toipua kriisistä1,

– ottaa huomioon 10. syyskuuta 2015 antamansa päätöslauselman yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä ja sosiaalisesta innovoinnista työttömyyden torjunnassa2,

– ottaa huomioon 8. syyskuuta 2015 antamansa päätöslauselman perusoikeuksien tilanteesta Euroopan unionissa (2013–2014)3,

– ottaa huomioon 8. heinäkuuta 2015 ensimmäisessä käsittelyssä vahvistamansa kannan ehdotuksesta neuvoston päätökseksi jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista4,

– ottaa huomioon 20. toukokuuta 2015 antamansa päätöslauselman vammaisyleissopimuksen komitean hyväksymästä Euroopan unionin ensimmäiseen raporttiin liittyvästä asialuettelosta5,

– ottaa huomioon 4. heinäkuuta 2013 antamansa päätöslauselman kriisin vaikutuksista heikossa asemassa olevien ryhmien hoidon saantiin6,

– ottaa huomioon 25. lokakuuta 2011 antamansa päätöslauselman vammaisten liikkuvuudesta ja osallistamisesta sekä Euroopan vammaisstrategiasta 2010–20207,

– ottaa huomioon 6. toukokuuta 2009 antamansa päätöslauselman työmarkkinoilta syrjäytyneiden aktiivisen osallisuuden edistämisestä8,

– ottaa huomioon Euroopan parlamentin tutkimuspalvelun selvityksen ”EU Implementation of the UN Convention on the Rights of Persons with Disabilities (CRPD)”,

– ottaa huomioon kestävän kehityksen toimintaohjelman 2030,

– ottaa huomioon Euroopan oikeusasiamiehen vuosikertomuksen 2014,

– ottaa huomioon Euroopan oikeusasiamiehen päätöksen komissiota koskevan oma-aloitteisen tutkinnan OI/8/2014/AN päättämisestä,

– ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeusviraston tulevan vuosikertomuksen 2015,

– ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeusviraston joulukuussa 2015 julkaiseman tutkimuksen ”Violence against children with disabilities: legislation, policies and programmes in the EU”,

1 Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0321.2 Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0320.3 Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0286.4 Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0261.5 Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0208.6 EUVL C 75, 26.2.2016, s. 130.7 EUVL C 131 E, 8.5.2013, s. 9.8 EUVL C 212 E, 5.8.2010. s. 23.

RR\1097687FI.doc 5/100 PE578.465v02-00

FI

– ottaa huomioon Eurostatin vuodelta 2014 peräisin olevat tilastot, jotka koskevat työmarkkinoille pääsyä, koulutukseen pääsyä sekä köyhyyttä ja tuloeroja,

– ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

– ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnön sekä kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan, vetoomusvaliokunnan, ulkoasiainvaliokunnan, kehitysvaliokunnan, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan, liikenne- ja matkailuvaliokunnan, aluekehitysvaliokunnan, kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan, oikeudellisten asioiden valiokunnan, naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan ja ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnot (A8-0203/2016),

A. toteaa, että täysivaltaisina kansalaisina vammaisilla henkilöillä on yhtäläiset oikeudet sekä luovuttamaton oikeus ihmisarvoon, yhdenvertaiseen kohteluun, itsenäiseen elämään, riippumattomuuteen sekä oikeus saada tukea julkisrahoitteisista järjestelmistä ja osallistua täysimääräisesti yhteiskuntaan;

B. ottaa huomioon, että Euroopan unionissa on arviolta 80 miljoonaa vammaista henkilöä, joista noin 46 miljoonaa on naisia ja tyttöjä, mikä on miltei 16 prosenttia koko naispuolisesta väestöstä EU:ssa, joten Euroopan unionissa vammaisuus on yleisempää naisten kuin miesten keskuudessa; toteaa, että vammaiset naiset ovat usein moninkertaisen syrjinnän kohteena ja kärsivät huomattavista esteistä perusoikeuksiensa ja -vapauksiensa, kuten koulutukseen ja työhön pääsyä koskevien oikeuksiensa, hyödyntämisessä, mikä voi johtaa sosiaaliseen eristäytymiseen ja psyykkisiin traumoihin; toteaa, että vammaisuus vaikuttaa naisiin suhteettomassa määrin myös vammaisten perheenjäsenten hoivaajina;

C. ottaa huomioon, että SEUT-sopimuksen mukaisesti unionin on torjuttava politiikkojensa ja toimiensa määrittelyssä ja toteuttamisessa vammaisuuteen perustuvaa syrjintää (10 artikla) ja että kyseinen sopimus antaa unionille toimivallan antaa lainsäädäntöä tällaiseen syrjintään puuttumiseksi (19 artikla);

D. toteaa, että Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 ja 26 artiklassa kielletään nimenomaisesti vammaisuuteen perustuva syrjintä ja määrätään, että on edistettävä vammaisten henkilöiden tasaveroisia mahdollisuuksia osallistua yhteiskuntaelämään;

E. ottaa huomioon, että vammaisyleissopimus on ensimmäinen kansainvälinen ihmisoikeussopimus, jonka EU ratifioi ja jonka ovat allekirjoittaneet myös kaikki 28 unionin jäsenvaltiota ja joka on ratifioitu 27 jäsenvaltiossa; kehottaa jäsenvaltiota, jossa vammaisyleissopimusta ei ole vielä ratifioitu, viemään loppuun uudistukset, jotta yleissopimus voidaan ratifioida;

F. toteaa, että tämä on ensimmäinen kerta, kun YK:n elin on seurannut ihmisoikeuksia koskevien unionin kansainvälisten velvoitteiden täyttymistä; toteaa, että vuonna 2015 julkistetuissa vammaisyleissopimuksen täytäntöönpanoa unionissa koskevissa vammaisyleissopimuksen komitean päätelmissä lähetetään voimakas viesti unionin sitoutumisesta tasa-arvoon ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja esitettiin EU:n toimivaltaan kuuluvia lainsäädäntö- ja päätöksentekotoimenpiteitä koskevia

PE578.465v02-00 6/100 RR\1097687FI.doc

FI

suuntaviivoja;

G. ottaa huomioon, että tuomioistuimen oikeuskäytännössä vahvistetaan, että vammaisyleissopimus velvoittaa unionia ja sen jäsenvaltioita unionin lainsäädäntöä täytäntöön pantaessa, koska se on ”erottamaton osa unionin oikeusjärjestystä” ja sillä on ”ensisijaisuus johdetun oikeuden teksteihin nähden”1;

H. toteaa, että vammaisyleissopimuksen periaatteet ulottuvat selvästi syrjintää laajemmalle ja näyttävät tietä kohti kaikkien vammaisten henkilöiden ja heidän perheidensä ihmisoikeuksien täysimääräistä toteutumista osallistavassa yhteiskunnassa;

I. toteaa, että vammaiset ovat moninainen ryhmä ja että heistä naiset, lapset, vanhukset sekä monimuotoisia avustustarpeita omaavat henkilöt kohtaavat lisävaikeuksia ja moninkertaista syrjintää;

J. toteaa, että vammaisuus voi aiheutua vaiheittaisesta ja toisinaan havaitsematta jäävästä henkilön terveydentilan heikkenemisestä, esimerkiksi hermostoa rappeuttavien tai harvinaisten sairauksien yhteydessä, jotka saattavat haitata kyseisen henkilön itsenäistä asumista;

K. toteaa, että arvioiden mukaan 80 prosenttia vammaisista henkilöistä elää kehitysmaissa; toteaa, että unioni kannattaa vammaisten henkilöiden oikeuksien edistämistä kansainvälisellä tasolla ja että se on maailman suurin virallisen kehitysavun antaja;

L. toteaa, että vammaisilla lapsilla on seitsemäntoista kertaa suurempi todennäköisyys joutua laitokseen kuin muilla ikätovereillaan ja että laitoksissa väkivallan, laiminlyönnin ja hyväksikäytön riski on paljon suurempi kuin kotona asuttaessa2;

M. katsoo, että vammaisilla lapsilla on oikeus elää perheensä kanssa tai perheympäristössä sen mukaan, mikä vastaa parhaiten heidän etuaan; toteaa, että perheenjäsenten on usein vähennettävä ammatillista toimintaansa tai lopetettava se huolehtiakseen itse vammaisista perheenjäsenistä;

N. ottaa huomioon, että vammaisyleissopimuksessa painotetaan tarvetta sisällyttää sukupuolinäkökulma kaikkiin toimiin ja edistää ihmisoikeuksien ja perusvapauksien täysimääräistä toteutumista;

O. katsoo, että vammaisten naisten ja vammaisten lasten äitien tasavertainen kohtelu ja heitä koskevien positiivisten toimien ja toimintapolitiikkojen täytäntöönpano on perusihmisoikeus ja eettinen velvollisuus;

P. ottaa huomioon, että vammaiset naiset ja tytöt joutuvat kohtaamaan useita syrjinnän ulottuvuuksia jokapäiväisessä elämässään; toteaa, että syrjintä voi olla monen muotoista – fyysistä, tunne-elämään liittyvää, seksuaalista tai taloudellista – ja siihen voi kuulua

1 Euroopan unionin tuomioistuin, yhteiset asiat C-335/11 ja C-337/11, HK Danmark, 11. huhtikuuta 2013, 29–30 kohta; Euroopan unionin tuomioistuin, asia C-363/12 Z, 18. maaliskuuta 2014, 73 kohta; Euroopan unionin tuomioistuin, asia C-356/12, Glatzel, 22. toukokuuta 2014, 68 kohta;2 Perusoikeusviraston selonteko, joka koskee vammaisiin lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa sekä unionin lainsäädäntöä, politiikkoja ja ohjelmia (Violence against children with disabilities: legislation, policies and programmes in the EU), http://fra.europa.eu/sites/default/files/fra_uploads/fra-2015-violence-against-children-with-disabilities_en.pdf

RR\1097687FI.doc 7/100 PE578.465v02-00

FI

esimerkiksi parisuhdeväkivaltaa, väkivaltaa hoitajien taholta, seksuaalista väkivaltaa ja institutionaalista väkivaltaa;

Q. toteaa, että vammaiset naiset joutuvat todennäköisemmin perheväkivallan ja seksuaalisen väkivallan uhreiksi ja sen on todettu kestävän pidempään ja olevan pahempaa kuin muiden kuin vammaisten naisten tapauksessa1;

R. toteaa, että vammaisilla naisilla, erityisesti maahanmuuttajilla, on suurempi köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen riski moninkertaisen syrjinnän vuoksi;

S. toteaa, että vammaisuus on köyhyyden syy ja ehkä myös seuraus ja että noin 30 prosenttia asunnottomista on vammaisia ja heidän vammaisuutensa saattaa jäädä huomaamatta2; toteaa, että varsinkin valtion tarjoama sosiaaliturva on merkittävässä asemassa vammaisten henkilöiden köyhyyden ehkäisemisessä ja että vuoden 2012 tiedoista käy ilmi, että jopa 68,5 prosenttia vammaisista henkilöistä eläisi köyhyydessä ilman valtiolta saatuja sosiaalisia tulonsiirtoja3;

T. toteaa, että on vahvistettava nykyistä unionin lainsäädäntöä ja toimintapoliittisia välineitä, jotta voidaan maksimoida vammaisyleissopimuksen täytäntöönpano;

U. toteaa, että useiden vammaisyleissopimuksen ratifioineiden jäsenvaltioiden on vielä perustettava tai nimettävä elimet, jotka panevat yleissopimuksen täytäntöön ja seuraavat täytäntöönpanoa 33 artiklan mukaisesti; toteaa, että jo perustettujen elinten tehtävien suorittamista erityisesti 33 artiklan 2 kohdan mukaisen seurannan osalta haittaavat rahoituksen ja henkilöstön puute sekä elinten nimeämistä koskevan asianmukaisen oikeusperustan puuttuminen;

V. toteaa, että eräs tärkeimmistä tekijöistä vammaisten henkilöiden kannalta on työmarkkinoille pääsy ja osallistuminen ja että se on edelleen ongelmallista, sillä 58,5 prosenttia vammaisista on työelämässä, kun vastaava luku muiden keskuudessa on 80,5 prosenttia; toteaa, että tämä estää monia vammaisia henkilöitä elämästä itsenäistä ja aktiivista elämää;

W. ottaa huomioon, että työllisyysaste naisilla, jotka eivät ole vammaisia, on 65 prosenttia vammaisten naisten 44 prosenttiin verrattuna; toteaa, että vammaisia naisia syrjitään usein vammaisiin miehiin nähden, kun on kyse työpaikan saannista ja koulutukseen pääsystä; toteaa, että vammaisten henkilöiden työttömyysaste on edelleen kohtuuttoman korkea; toteaa, että vammaisilla naisilla ja tytöillä on muita suurempia vaikeuksia päästä työmarkkinoille; toteaa, että jotta vammaisia naisia voidaan kannustaa osallistumaan aktiivisesti koulutukseen, työmarkkinoille ja yhteisön sosiaaliseen ja taloudelliseen elämään, on poistettava liikkuvuusesteet ja vähennettävä riippuvuutta perheenjäsenistä ja hoivaajista;

1 Perusoikeusviraston selonteko, joka koskee EU:n kattavaa tutkimusta naisiin kohdistuvasta väkivallasta (Violence against women: an EU-wide survey), http://fra.europa.eu/sites/default/files/fra-2014-vaw-survey-main-results-apr14_en.pdf2 Van Straaten et al (2015). Self-reported care needs of Dutch homeless people with and without a suspected intellectual disability: a 1.5-year follow-up study. Health Soc Care Community, 1. lokakuuta 2015. Sähköinen versio 1. lokakuuta 2015.3 EU-SILC 2012.

PE578.465v02-00 8/100 RR\1097687FI.doc

FI

X. toteaa, että palkkatyö on olennaisen tärkeää, jotta vammaiset henkilöt voivat elää itsenäistä elämää, elättää perheensä ja huolehtia kotitaloudestaan; ottaa huomioon, että vammaiset naiset ja tytöt ovat usein alipalkattuja; toteaa, että tämä haavoittuva ryhmä kärsii todennäköisemmin köyhyydestä ja sillä on suurempi riski syrjäytyä sosiaalisesti;

Y. toteaa, että unionilla on vammaisyleissopimuksen osapuolena velvollisuus varmistaa vammaisten henkilöiden ja heitä edustavien järjestöjen tiivis mukaan ottaminen ja aktiivinen osallistuminen yleissopimuksen täytäntöönpanoa koskevan lainsäädännön ja toimintapolitiikkojen kehittämiseen ja soveltamiseen sekä kaikkiin päätöksentekoprosesseihin, joissa käsitellään vammaisiin henkilöihin liittyviä kysymyksiä;

Z. toteaa, että jäsenvaltioiden soveltamat säästötoimenpiteet ovat johtaneet sosiaalisten palvelujen, perheille annettavan tuen ja yhteisöpohjaisten palvelujen leikkauksiin ja heikentäneet suhteettomasti vammaisten henkilöiden ja etenkin vammaisten lasten ja heidän perheidensä elintasoa;

AA. toteaa, että komissio on vetänyt takaisin äitiyslomaa koskevan direktiiviehdotuksensa ja että siksi unionin nykyisessä työ- ja yksityiselämän yhteensovittamista koskevassa politiikassa ei oteta riittävästi huomioon äitien ja isien eikä lasten ja aikuisten yhdenvertaisia oikeuksia;

AB. toteaa, että potilaiden oikeuksien soveltamisesta rajatylittävässä terveydenhuollossa annetussa direktiivissä 2011/24/EU ei kielletä nimenomaisesti vammaisuuteen perustuvaa syrjintää;

AC. toteaa, että väestöllisten ja yhteiskunnallisten muutosten vuoksi etenkin perheissä työskentelevien kotitalous- ja hoivatyöntekijöiden kysyntä on kasvanut; toteaa, että vammaisten ja huollettavana olevien henkilöiden hoivasta vastaavat tavallisesti perheen naiset, mikä usein johtaa syrjäytymiseen työmarkkinoilta;

AD. toteaa, että vammaisyleissopimuksen komitea suosittaa Euroopan unionin ensimmäistä raporttia koskevissa päätelmissään, että unioni sisällyttää vammaisuusnäkökohdan sukupuolten tasa-arvoa koskeviin ja ohjelmiinsa samoin kuin sukupuolinäkökohdan vammaisuutta koskeviin strategioihinsa ja että unioni kehittää myönteisiä toimia, luo seurantamekanismin ja rahoittaa vammaisia naisia ja tyttöjä koskevien tietojen keräystä ja heitä koskevaa tutkimusta; lisäksi se suosittaa, että Euroopan unioni tarjoaa tehokasta suojelua väkivallalta, hyväksikäytöltä ja riistolta, että työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevissa toimintapolitiikoissa käsitellään vammaisten lasten ja aikuisten sekä heidän hoivaajiensa tarpeita ja että ryhdytään toimiin vammaisten henkilöiden, joista suurin osa on naisia, korkean työttömyysasteen alentamiseksi;

AE. ottaa huomioon, että 13. joulukuuta 2011 annetussa komission vastauksessa Euroopan parlamentin 27. syyskuuta 2011 antamaan päätöslauselmaan aiheesta ”Eurooppa, maailman ykkösmatkailukohde – Euroopan matkailupolitiikan uudet puitteet”1 komissio pani merkille tarpeen huolehtia, että kaikkien saatavilla on saumaton esteettömien palveluiden ketju (liikenteen, majoituksen, ruokahuollon ja nähtävyyksiin tutustumisen alalla), ja että se on tämän vuoksi ryhtynyt toteuttamaan toimia tietoisuuden

1 EUVL C 56E, 26.2.2013, s. 41.

RR\1097687FI.doc 9/100 PE578.465v02-00

FI

lisäämiseksi, matkailualan osaamisen parantamiseksi ja viime kädessä sellaisten matkailupalveluiden laadun parantamiseksi, jotka on tarkoitettu erityistarpeisille tai vammaisille henkilöille;

AF. ottaa huomioon, että vammaisten henkilöiden sekä toimintakyvyltään erilaisten ja liikuntarajoitteisten henkilöiden tarpeet liikenteen, liikkuvuuden ja matkailun alalla tarjoavat mahdollisuuksia innovoivaan liiketoimintaan liikenne- ja liikkuvuuspalvelujen tarjoajille, mikä voi johtaa kaikkia hyödyttäviin ratkaisuihin, kun palveluja tarjotaan sekä kaikille vammaisille henkilöille (kuten liikuntarajoitteiset, näkövammaiset, kuurot ja kuulovammaiset sekä autistiset ja kehitysvammaiset henkilöt ja henkilöt, joilla on heikentynyt psykososiaalinen toimintakyky) että kaikille muille palvelujen käyttäjille kaikkia palvelevan suunnittelun hengessä;

Yleiset periaatteet ja velvoitteet

1. palauttaa mieliin, että vammaisten henkilöiden täysimääräinen osallisuus ei ole vain oikeus ja asianomaisten henkilöiden ansaittu etu vaan se on eduksi koko yhteiskunnalle, joka voi hyötyä näiden henkilöiden arvosta ja erilaisista taidoista;

2. korostaa, että kaikilla vammaisilla henkilöillä on oikeus elää yhteiskunnassa, jossa heillä on heidän täysimääräisen osallisuutensa ja osallistumisensa varmistamiseksi samat mahdollisuudet kuin muillakin;

3. korostaa, että vammaisten henkilöiden osallisuus yhteiskunnassa maan sosioekonomisesta, poliittisesta tai kulttuurisesta tilanteesta riippumatta ei ole pelkästään kehityskysymys, vaan myös ihmisoikeuskysymys;

4. korostaa, että vammat yleistyvät väestön ikääntyessä;

5. katsoo, että unionin olisi toimittava edelläkävijänä ihmisoikeuksien kunnioittamisen ja niiden edistämisen alalla; suhtautuu myönteisesti siihen, että YK:n sopimuselin on ensimmäistä kertaa tarkastellut unionin kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden täyttymistä; katsoo, että vuonna 2015 julkaistut vammaisyleissopimuksen täytäntöönpanoa EU:ssa koskevat vammaisyleissopimuksen komitean päätelmät ovat merkittävä osoitus unionin sitoutumisesta yhdenvertaisuuteen ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, ja toteaa, että niissä annetaan lainsäädäntö- ja politiikkatoimia koskevia ohjeita kaikilla unionin toimivaltaan kuuluvilla aloilla;

6. suhtautuu myönteisesti vammaisyleissopimuksen komitean päätelmiin ja suosituksiin ja painottaa, että unionin toimielinten ja jäsenvaltioiden on sisällytettävä vammaisten naisten ja tyttöjen näkökulma sukupuolten tasa-arvoa koskeviin politiikkatoimiinsa, ohjelmiinsa ja strategioihinsa sekä otettava huomioon sukupuolten tasa-arvo vammaisia henkilöitä koskevissa strategioissaan; vaatii lisäksi, että otetaan käyttöön mekanismit saavutetun edistyksen tarkastelemiseksi säännöllisesti;

7. kehottaa parlamenttia, neuvostoa ja komissiota panemaan täysimääräisesti täytäntöön vammaisyleissopimuksen komitean suositukset ja varmistamaan, että vammaisyleissopimus otetaan huomioon kaikessa tulevassa lainsäädännössä;

8. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kohdentamaan tarvittavat resurssit

PE578.465v02-00 10/100 RR\1097687FI.doc

FI

vammaisyleissopimuksen ja valinnaisen pöytäkirjan mukaisten velvoitteiden täyttämiseen;

9. pitää erittäin valitettavana, ettei unioni kuullut riittävästi virallisesti vammaisjärjestöjä valmistellessaan vuonna 2015 järjestettyä vammaisyleissopimuksen komitean uudelleentarkasteluprosessia ja laatiessaan edistymisraporttiaan; edellyttää, että vammaisjärjestöt osallistuvat aktiivisesti yleissopimuksen komitean kokouksiin riippumattomana osapuolena ja että ne osallistuvat myös tulevia uudelleentarkasteluja käsitteleviin unionin virallisiin valtuuskuntiin;

10. kehottaa komissiota konsolidoimaan ja antamaan ehdotuksen, joka koskee unionin ja vammaisjärjestöjen aitoa jäsenneltyä vuoropuhelua, mukaan lukien riittävä rahoitus, jolla varmistetaan vammaisten henkilöiden ja heitä edustavien järjestöjen täysipainoinen ja yhdenvertainen osallistuminen;

11. pitää erityisen tärkeänä järjestelmällistä ja tiivistä kuulemista vammaisia henkilöitä edustavien järjestöjen, päätöksentekijöiden, elinkeinoelämän ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien välillä kaikista uusista aloitteista ja kaikkien koulutukseen, kulttuuriin, urheiluun ja nuorisoon liittyvien toimien täytäntöönpanosta, seurannasta ja arvioinnista;

12. kehottaa vahvistamaan nykyisten tasa-arvoelinten toimintaa vammaisyleissopimuksen valtavirtaistamisen, edistämisen ja seurannan tukemisessa; muistuttaa unionia ja jäsenvaltioita vaatimuksesta toimia mielekkäästi yhdessä kansalaisyhteiskunnan ja erityisesti vammaisten henkilöiden järjestöjen kanssa;

13. kehottaa unionia ratifioimaan vammaisyleissopimuksen valinnaisen pöytäkirjan;

14. kehottaa tarkastelemaan ja arvioimaan kattavasti ja monialaisesti unionin nykyistä ja tulevaa lainsäädäntöä ja rahoitusohjelmia, mukaan lukien tulevat ohjelmakaudet, jotta niistä tehdään täysin vammaisyleissopimuksen mukaisia, ottamalla vammaisia edustavat järjestöt ja yleissopimuksen EU-kehyksen jäsenet rakentavasti mukaan tähän työhön, mukaan lukien vammaisnäkökulman sisällyttäminen kaikkiin lainsäädäntötoimiin ja strategioihin; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet vammaisnäkökulman sisällyttämiseksi kaikkeen lainsäädäntöön ja toimintapolitiikkaan ja kaikkiin strategioihin;

15. kehottaa sisällyttämään vammaisten henkilöiden oikeudet EU:n yleiseen sosioekonomiseen toimintaohjelmaan, erityisesti Eurooppa 2020 -strategiaan ja talouspolitiikan eurooppalaiseen ohjausjaksoon; suosittaa vammaissopimuksen hyväksymistä, jotta varmistetaan vammaisten henkilöiden oikeuksien ottaminen huomioon unionin aloitteissa;

16. kehottaa komissiota keskittymään eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä jäsenvaltioiden sosiaalista tilannetta koskevissa arvioinneissa (maaraportit ja maakohtaiset suositukset) myös vammaisten henkilöiden tilanteen seuraamiseen osana unionin yhteistä sitoutumista esteettömän Euroopan kehittämiseen;

17. katsoo, että unionin toimielinten, erityisesti parlamentin, neuvoston ja komission, olisi pyrittävä varmistamaan, että ihmisoikeuskysymykset otetaan huomioon kaikessa nykyisessä ja tulevassa lainsäädännössä ja niissä noudatetaan täysin

RR\1097687FI.doc 11/100 PE578.465v02-00

FI

vammaisyleissopimusta;

18. pyytää komissiota toimittamaan lainsäädäntöä koskevan luettelon ja ehdottamaan toimivaltaa koskevan ilmoituksen päivittämistä päätelmien valossa; katsoo, että sitä olisi päivitettävä säännöllisesti siten, että vammaisjärjestöt ja Euroopan parlamentti ovat siinä virallisesti mukana;

19. kehottaa komissiota harkitsemaan, onko syytä kehittää unionin järjestelmä, jolla taataan vammaisten henkilöiden oikeuksien tehokas toteutuminen ja edistetään heidän itsemääräämisoikeuttaan, esteettömyyttä, työllistymistä, sosiaalista osallisuutta ja itsenäistä elämää sekä syrjinnän kaikkien muotojen poistamista;

20. jakaa vammaisyleissopimuksen komitean ilmaiseman huolen siitä, että Euroopan unionilla ei ole selkeää strategiaa vammaisyleissopimuksen täytäntöön panemiseksi;

21. kehottaa toimielimiä esimerkilliseen toimintaan yhteiskuntaan integroimista koskevassa politiikassa;

22. kehottaa komissiota hyödyntämään Euroopan vammaisstrategian tarkistamista, jotta voidaan kehittää vammaisyleissopimusta koskeva molemmat sukupuolet huomioon ottava ja kattava unionin strategia, johon kuuluu ulkoisen toiminnan sitoumuksia ja selkeä soveltamisaikataulu sekä asiaan liittyvät ja tarkat viitearvot ja indikaattorit;

23. pitää valitettavana, että vammaiset henkilöt kärsivät edelleen syrjinnästä ja syrjäytymisestä; kehottaa lisäksi komissiota maksimoimaan synergian unionin vammaisstrategian 2010–2020 sekä kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen ja lapsen oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen välillä, jotta voidaan varmistaa, että tunnustetuista oikeuksista voidaan konkreettisesti nauttia ja että ne voivat aidosti toteutua, muun muassa yhdenmukaistamalla lainsäädäntöpuitteita ja panemalla ne täytäntöön sekä toteuttamalla kulttuurillisia ja poliittisia toimia;

24. kehottaa komissiota selventämään vammaisuuden laajaa määritelmää unionin tasolla;

25. kehottaa komissiota tarkistamaan julkisiin hankintoihin liittyvien sosiaalisten näkökohtien opasta siten, että siinä korostetaan sekä yhteiskunnallisia velvoitteita investoida vammaisten henkilöiden laadukkaisiin tukipalveluihin että tästä syntyviä mahdollisuuksia ja etuja;

26. kehottaa komissiota tarkastelemaan uudelleen vaikutustenarviointia koskevia ohjeita ja muuttamaan niitä sisällyttämällä niihin kattavamman luettelon seikoista, joiden avulla voidaan paremmin arvioida vammaisyleissopimuksen noudattamista;

Erityisoikeudet

27. kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota ehkäisemään uhriksi joutumista ja toteuttamaan toimia kaikenlaisen syrjinnän torjumiseksi, vammaisuuteen perustuva moninkertainen, kanssakäymiseen liittyvä ja moniperusteinen syrjintä mukaan luettuna, ottaen erityisesti huomioon vammaiset naiset ja lapset, iäkkäät henkilöt ja monimuotoisen avun tarpeessa olevat henkilöt, mukaan lukien henkilöt, joilla on kehitysvamma tai psykososiaalisia toimintarajoitteita, sekä henkilöt, joiden vamma muuttuu ajan myötä;

PE578.465v02-00 12/100 RR\1097687FI.doc

FI

28. pitää valitettavana, ettei neuvosto ole vieläkään hyväksynyt vuonna 2008 annettua ehdotusta direktiiviksi uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta; kehottaa jälleen neuvostoa hyväksymään ehdotuksen niin pian kuin mahdollista;

29. kehottaa unionin toimielimiä ja jäsenvaltioita valtavirtaistamaan vammaisten naisten ja lasten oikeudet sisällyttäen ne myös seuraavaan lapsen oikeuksia koskevaan EU:n toimintasuunnitelmaan sekä varmistamaan, että poikia ja tyttöjä ja heitä edustavia organisaatioita kuullaan kaikista heitä koskevista asioista ja sen yhteydessä heille tarjotaan heidän vammansa ja ikänsä edellyttämää apua;

30. korostaa, että jos halutaan suojella vammaisten lasten oikeuksia, heidän perheilleen on taattava asianmukainen tuki vahvistamalla ja kehittämällä unionissa saatavilla olevia lainsäädäntövälineitä, kuten pidemmän vanhempainloman myöntämistä vammaisten lasten vanhemmille koskeva säädös;

31. kehottaa komissiota varmistamaan, että kaikilla vammaisilla henkilöillä on oikeus kaikille unionin kansalaisille kuuluvaan vapaaseen liikkumiseen myös sisällyttämällä nykyiseen ja tulevaan lainsäädäntöön takeet yhdenvertaisista mahdollisuuksista, perusoikeuksista ja tasapuolisista mahdollisuuksista saada palveluja ja päästä työmarkkinoille sekä yhdenvertaisen kohtelun ja syrjimättömyyden periaatteen mukaisesti samat oikeudet ja velvollisuudet sosiaaliturvan saannissa kuin asianomaisen jäsenvaltion kansalaisilla; kehottaa lisäksi yhdenvertaista kohtelua työssä ajatellen jäsenvaltioita noudattamaan täysimääräisesti sukupuolten tasa-arvoa koskevaa uudelleenlaadittua direktiiviä (2006/54/EY);

32. painottaa, että on tuettava vammaisia maahanmuuttajanaisia ja -tyttöjä, jotta he voivat kehittää taitoja, jotka antavat heille mahdollisuuden saada sopiva työpaikka;

33. painottaa, että (henkilökohtainen tai julkinen) avustaminen on keino auttaa vammaisia henkilöitä, erityisesti naisia, elämään itsenäistä ja riippumatonta elämää ja että siksi olisi tuettava vammaisille naisille ja heidän perheilleen työpaikalla, koulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa sekä raskauden ja äitiyden aikana annettavaa apua;

34. toteaa, että on puututtava viipymättä vammaisiin naisiin ja tyttöihin kohdistuvaan väkivaltaan niin yksityisessä kuin laitosympäristössä, ja kehottaa jäsenvaltioita tarjoamaan tukipalveluita, jotka ovat kaikkien vammaisten naisten ja tyttöjen käytettävissä; kehottaa EU:ta liittymään naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemistä ja torjumista koskevaan Euroopan neuvoston yleissopimukseen (Istanbulin yleissopimus) lisäaskeleena vammaisiin naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan torjumisessa;

35. muistuttaa, että on tärkeää pitää kiinni vammaisten henkilöiden perusoikeudesta osallistua vammaisuutta koskeviin toimintamenettelyihin ja päätöksentekoon kaikilla tasoilla, kuten vammaisyleissopimuksessa korostetaan; painottaa, että vammaisille naisille ja tytöille – moninkertaista syrjintää kokevat, marginalisoituneisiin yhteisöihin ja haavoittuviin ryhmiin kuuluvat naiset ja tytöt mukaan luettuina – on annettava mahdollisuus osallistua päätöksentekoon ja heitä on rohkaistava siihen, jotta voidaan varmistaa heidän etujensa ja oikeuksiensa esille tuominen, tukeminen ja suojelu ja näin

RR\1097687FI.doc 13/100 PE578.465v02-00

FI

myös varmistaa todellinen ruohonjuuritason sukupuolinäkökulma; kehottaa jäsenvaltioita tarjoamaan asianmukaisesti mukautettuja palveluja ja järjestelyjä, joilla lisätään naisten aktiivista osallisuutta ja osallistumista, ja investoimaan apuvälineteknologiaan ja tietoyhteiskuntaan osallistumiseen;

36. kehottaa EU:n toimielimiä ryhtymään tehokkaisiin toimiin vammaisten naisten elinolojen parantamiseksi vammaisyleissopimuksen täytäntöönpanosta EU:ssa tehtyä uudelleentarkastelua koskevien vammaisyleissopimuksen komitean suositusten mukaisesti;

37. on huolestunut siitä, että vammaisten lasten kasvattaminen jää pääasiassa naisten vastuulle;

38. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita levittämään jatkossakin tietoa vammaisyleissopimuksesta sekä torjumaan ennakkoluuloja ja edistämään kaikkien vammaisten henkilöiden parempaa ymmärtämistä, niin että päätökset tehtäisiin heidän todellisten tarpeidensa pohjalta;

39. tukee aloitteita, joilla pyritään lisäämään yhteiskunnassa tietämystä vammaisten henkilöiden kohtaamista vaikeuksista ja parantamaan vammaisten henkilöiden tietoisuutta omista mahdollisuuksistaan ja panoksesta, jonka he pystyvät antamaan, esimerkiksi kouluissa toteutettavien erityisten koulutusohjelmien kautta; korostaa, että vammaisyleissopimuksen merkittävyys johtuu siitä, että sillä pyritään muuttamaan ihmisten kulttuurisidonnaisia asenteita, niin että nähdään, että vamman sijaan vammaista henkilöä haittaavat pikemminkin esteet sosiaalisessa ja taloudellisessa ympäristössä;

40. pyytää jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia laatimaan tiedotusstrategioita vammaisten oikeuksista, edistämään liikenne- ja matkailualan henkilökunnan koulutusta, jossa pyritään lisäämään tietoisuutta vammaisuudesta ja vammaisten tasavertaisista mahdollisuuksista, sekä kannustamaan vammaisalalla toimivia eurooppalaisia järjestöjä ja liikenteestä vastaavia julkisia ja yksityisiä elimiä tekemään yhteistyötä ja vaihtamaan hyviä käytäntöjä keskenään; kehottaa huolehtimaan, että myös koulutusmateriaali on saatavilla esteettömässä muodossa;

41. korostaa, että lentoyhtiöiden henkilöstölle on annettava perusteellista koulutusta. jotta lentoyhtiöt voivat palvella vammaisia henkilöitä asianmukaisesti; painottaa, että erityistä huomiota on kiinnitettävä sen varmistamiseen, että henkilöstö osaa käsitellä pyörätuoleja niitä vahingoittamatta;

42. panee tyytyväisenä merkille ehdotuksen esteettömyyttä koskevaksi unionin säädökseksi1

ja on sitoutunut hyväksymään sen ripeästi, jotta varmistetaan tavaroiden ja palvelujen esteetön saanti, myös pääsy rakennuksiin, joissa kyseisiä palveluja tarjotaan, sekä tehokkaat ja esteettömät kansalliset täytäntöönpano- ja valitusmekanismit; palauttaa mieliin, että tarvitaan esteettömyyttä koskeva kokonaisvaltainen lähestymistapa ja toimenpiteitä, joilla taataan, että henkilöillä, joilla on minkä tahansa tyyppinen vamma, on tämä oikeus vammaisyleissopimuksen 9 artiklan mukaisesti;

43. korostaa, että esteettömyyttä koskeva unionin säädös on hyväksyttävä, sillä se 1 COM(2015)0615.

PE578.465v02-00 14/100 RR\1097687FI.doc

FI

helpottaisi puuttumista kaikkiin liikuntarajoitteisten henkilöiden liikenteen, liikkuvuuden ja matkailun alalla kohtaamiin esteettömyysongelmiin ja sen avulla voitaisiin varmistaa, että vammaiset henkilöt voivat käyttää esteettömästi lento-, linja-auto-, rautatie- ja vesiliikenteen matkustajapalveluja, mukaan lukien erityisesti vaihdot ja kaikkien julkisen joukkoliikenteen metro- ja junayhteyksien matalalattiavaunut sekä matkustajaliikennepalveluiden tarjoamiseen tarkoitetut verkkosivustot, mobiilipalvelut, älykkäät lipunmyyntijärjestelmät, reaaliaikainen tiedotus, itsepalvelupäätteet, lippuautomaatit sekä lähtöselvitysautomaatit;

44. toteaa, että pienet ja keskisuuret yritykset hyötyvät yhdenmukaisten unionin tason vaatimusten noudattamisesta, kun niiden ei tarvitse mukautua erilaisiin kansallisiin sääntöihin; pitää kuitenkin valitettavana, että ehdotus esteettömyyttä koskevaksi unionin säädökseksi ei kata luonteeltaan rajatylittäviä matkailualan tuotteita ja matkailupalveluja; korostaa, että unionin tasolla ei ole toteutettu mitään sellaisia matkailupalveluja koskevia lisätoimenpiteitä, joilla majoitusluokituksia voitaisiin asteittain yhdenmukaistaa esteettömyyskriteerit huomioon ottaen;

45. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään ponnekkaammin tutkimusta ja kehittämistä, joka liittyy erityisesti uusien ja innovatiivisten teknologioiden esteettömyyteen vammaisten henkilöiden kannalta;

46. kehottaa komissiota ottamaan tulevia säädösehdotuksia asiaan liittyvillä aloilla, kuten Euroopan digitaalistrategian puitteissa, laatiessaan asianmukaisesti huomioon sen, että fyysisen ympäristön esteettömyys on yhtä tärkeää kuin tieto- ja viestintätekniikan esteettömyys;

47. kannustaa jäsenvaltioita esteettömyyden periaatetta sovellettaessa varmistamaan, että nykyisissä ja uusissa rakennushankkeissa, työpaikoilla ja erityisesti julkisissa rakennuksissa, kuten julkisista varoista rahoitetuissa koulurakennuksissa, toteutuu kaikkia palveleva suunnittelu;

48. kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota tekemään parlamentin kanssa yhteistyötä, jotta julkisen sektorin elinten verkkosivustojen esteettömyydestä saadaan aikaan selkeä ja vaikuttava direktiivi, joka on ehdotetun esteettömyyttä koskevan unionin säädöksen ja vammaisyleissopimuksen mukaisesti laaja-alainen ja jonka täytäntöönpanomekanismi on vankka; katsoo, että näin voidaan varmistaa, että 80 miljoonaa vammaista ja 150 miljoonaa iäkästä henkilöä unionissa voivat käyttää yhdenvertaisin edellytyksin verkkosivustoja ja sähköisiä julkisia palveluja;

49. kehottaa komissiota varmistamaan yhdessä jäsenvaltioiden kanssa, että unionin yhteinen hätänumero 112 on täysin esteettömästi käytettävissä ja luotettava; katsoo, että siinä olisi käytettävä sekä kansallisesti että verkkovierailuissa uusinta teknologiaa, joka soveltuu erityisesti kuuroille ja kuulovammaisille kansalaisille, jotta vältetään turhia kuolemantapauksia ja loukkaantumisia; korostaa, että kansallisella tasolla tarvitaan täytäntöönpanotoimenpiteitä, joilla varmistetaan muun muassa kaikkia jäsenvaltioita koskeva yhteensopivuus, johon kuuluu kansallisten hätäkeskusten esteettömyys;

50. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että vammaiset henkilöt ja heidän avustajansa voivat käyttää täysin esteettömästi sähköisiä terveyspalveluja, mobiiliterveyspalveluja sekä niihin liittyviä sovelluksia ja laitteita samoin kuin

RR\1097687FI.doc 15/100 PE578.465v02-00

FI

112-hätänumeroa, jonka on oltava helposti käytettävissä kaikkialla Euroopassa, ja kehittynyttä mobiilipaikannusjärjestelmää ja hyödyntää etälääketieteen mahdollisuuksia saatavuuden ja hoidon parantamiseksi tässä suhteessa;

51. korostaa, että humanitaarisissa yhteyksissä on lisättävä vammaisia henkilöitä ja erityisesti vammaisia lapsia koskevaa tukea ja erityismääräyksiä, ja kehottaa komissiota tekemään selkoa investoinneista ja rahoituksesta, jotka liittyvät vammaisten henkilöiden tukemiseen hätätilanteissa, ja myös erittelemään tiedot sukupuolen ja iän mukaan;

52. korostaa, että jatkuvat konfliktit ja luonnonkatastrofit lisäävät myös osaltaan vammaisten henkilöiden määrää;

53. kannattaa yleissopimuksen komitean asiantuntijoiden suosituksia, joiden mukaan unionin on oltava esteettömämpi ja osallistavampi voidakseen soveltaa vammaisuuteen riski- ja hätätilanteissa ihmisoikeuksiin perustuvaa lähestymistapaa, myös soveltamalla katastrofiriskien vähentämistä koskevaa Sendain kehystä 2015–2030; kehottaa painokkaasti sisällyttämään vammaisten henkilöiden ihmisoikeudet unionin muuttoliike- ja pakolaispolitiikkaan, koska heihin kohdistuu kaksinkertaista syrjintää; korostaa, että kyseisillä toimenpiteillä olisi reagoitava asianmukaisesti vammaisten henkilöiden erityistarpeisiin ja otettava huomioon vaatimus tarpeisiin perustuvasta kohtuullisesta mukauttamisesta; kannustaa lisäksi siihen, että vammaisten henkilöiden tarpeet sisällytetään jäsenvaltioiden ja unionin toteuttamiin humanitaarisiin toimiin;

54. kehottaa unionia näyttämään esimerkkiä vammaisten henkilöiden oikeuksien edistämisessä Sendain kehyksen ja vuoden 2030 kestävän kehityksen ohjelman täytäntöönpanossa kumppanimaidensa ja alueellisten järjestöjen kanssa sekä maailmanlaajuisesti;

55. kehottaa komissiota hyväksymään täytäntöönpanosuunnitelman helmikuussa 2015 annettujen, vammaisuuden huomioon ottavaa katastrofinhallintaa koskevien neuvoston päätelmien ja Sendain kehyksen mukaisesti;

56. pitää tärkeinä neuvoston päätelmiä, jotka koskevat vammaisuuden huomioon ottavan katastrofihallinnan sisällyttämistä kaikkiin unionin pelastuspalvelumekanismin toimiin ja jäsenvaltioiden toimiin; edellyttää, että vammaisia henkilöitä ja hätätila- ja pelastuspalvelualan toimijoita valistetaan ja heille annetaan tietoja katastrofiriskin vähentämistä koskevista aloitteista ja että vammaisille henkilöille järjestetään psykologista apua katastrofeista toipumisen vaiheessa;

57. painottaa, että hätätilanteiden jälkeisissä tilanteissa on tärkeää antaa erityistukea vammaisille henkilöille;

58. toteaa, että yhteiskunnan haavoittuvat jäsenet ovat entistäkin marginaalisemmassa asemassa, jos he ovat vammaisia, ja korostaa, että unionin toimielinten ja jäsenvaltioiden olisi tehostettava toimintaansa, jolla pyritään ulottamaan oikeudet ja palvelut kattavasti kaikille vammaisille henkilöille, mukaan lukien kansalaisuudettomat henkilöt, asunnottomat, pakolaiset ja turvapaikanhakijat sekä vähemmistöihin kuuluvat henkilöt; korostaa, että unionin maahanmuutto- ja pakolaispolitiikoissa on otettava huomioon vammaiset henkilöt;

PE578.465v02-00 16/100 RR\1097687FI.doc

FI

59. pyytää komissiota ja neuvostoa huolehtimaan vammaisyleissopimuksen 11 artiklan mukaisesti vammaisten henkilöiden erityishoidosta, kun ne laativat ehdotuksia pakolaiskysymyksen ratkaisemiseksi taikka asiaa koskevaa rahoitusta tai muita tukitoimia varten;

60. korostaa, että unionin olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että kaikki vammaiset henkilöt, joilta on poistettu oikeustoimikelpoisuus, voivat harjoittaa kaikkia unionin perussopimuksiin ja lainsäädäntöön kirjattuja oikeuksiaan, kuten oikeussuojan sekä tavaroiden ja palvelujen saatavuutta koskevaa oikeuttaan, mukaan lukien pankki-, työllisyys- ja terveydenhuoltopalvelut, sekä äänioikeutta ja kuluttajanoikeuksia;

61. toteaa, että vammaisyleissopimus on osoittautunut myönteiseksi ja keskeiseksi välineeksi, jolla edistetään lainsäädännön uudistamista ja vaaditaan jäsenvaltioita tarkastelemaan uudelleen, miten vammaiset henkilöt nähdään; pitää kuitenkin valitettavana, että vammaisilla henkilöillä riittää yhä haasteita strategisilla aloilla, kuten rikosoikeudessa ja poliittisessa osallistumisessa; pitää keskeisen tärkeänä kaikkien vammaisten henkilöiden kaikin puolin esteetöntä mahdollisuutta olla mukana poliittisessa järjestelmässä; katsoo, ettei esteettömyys ei saa rajoittua vain äänestämisen fyysiseen esteettömyyteen ja että siihen kuuluu myös monenlaisia aloitteita, joilla pyritään saamaan demokraattinen prosessi kaikkien ulottuville; katsoo, että siihen olisi sisällyttävä viittomakielellä, pistekirjoituksella tai helppolukuisena tekstinä esitetty vaalimateriaali, tarvittavan avun antaminen vammaisille henkilöille äänestyksen aikana, posti-, ja valtakirjaäänestyksen edistäminen mahdollisuuksien mukaan ja esteiden poistaminen ehdokkaiksi haluavien vammaisten kansalaisten tieltä sekä puuttuminen oikeustoimikelpoisuutta koskeviin nykyisiin sääntöihin ja niiden vaikutuksiin yksilöiden mahdollisuuksiin osallistua täysipainoisesti demokraattiseen prosessiin; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että seuraavien säädösten säännökset pannaan asianmukaisesti ja täysimääräisesti täytäntöön erityisesti vammaiset henkilöt huomioon ottaen: rikoksen uhrien oikeuksia, tukea ja suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista annetun direktiivin 2012/29/EU 3 artiklan 2 kohta, direktiivit 2010/64/EU oikeudesta tulkkaukseen ja käännöksiin rikosoikeudellisissa menettelyissä ja 2012/13/EU tiedonsaantioikeudesta rikosoikeudellisissa menettelyissä sekä erityisesti direktiivi 2013/48/EU oikeudesta käyttää avustajaa rikosoikeudellisissa menettelyissä ja eurooppalaista pidätysmääräystä koskevissa menettelyissä sekä oikeudesta saada tieto vapaudenmenetyksestä ilmoitetuksi kolmannelle osapuolelle ja pitää vapaudenmenetyksen aikana yhteyttä kolmansiin henkilöihin ja konsuliviranomaisiin;

62. pitää erittäin valitettavana, että useat valtiot eivät edelleenkään myönnä älyllisesti kehitysvammaisten henkilöiden oikeustoimikelpoisuutta tai rajoittavat sitä tuomioistuinteitse; kehottaa jäsenvaltioita toimimaan myönteisesti oikeustoimikelpoisuutta koskevassa kysymyksessä edistämällä pikemminkin tuettua osallistamista kuin automaattista poissulkemista;

63. on huolissaan siitä, että vammaisten henkilöiden on edelleen vaikea saada oikeutta; palauttaa mieliin, että oikeussuojan saanti on keskeinen perusoikeus ja oikeusvaltioperiaatteen olennainen osa; kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan toimia, joilla voidaan turvata menettelyjen mukauttaminen kattavasti vammaisia henkilöitä varten; katsoo, että komission olisi harkittava vammaisyleissopimusta koskevien

RR\1097687FI.doc 17/100 PE578.465v02-00

FI

erityisten koulutusohjelmien sisällyttämistä unionin oikeusalan ohjelmaan 2014–2020; ehdottaa, että unionin tuomioistuimet soveltaisivat sisäisiä sääntöjään ja ohjeitaan tavalla, jolla helpotetaan vammaisten henkilöiden oikeussuojan saantia, ja että vammaisyleissopimuksen komitean yleiset suositukset otettaisiin myös huomioon oikeudenkäytössä;

64. toteaa, että Haagin yleissopimuksella aikuisten kansainvälisestä suojelusta voidaan monin tavoin edistää käytännössä vammaisyleissopimuksen osapuolten kansainvälisten velvoitteiden täytäntöönpanoa ja tukemista; pitää tässä yhteydessä valitettavana, että komissio ei ole noudattanut sille 18. joulukuuta 2008 annetussa parlamentin päätöslauselmassa annettuja suosituksia aikuisten oikeudellisen suojan rajatylittävistä vaikutuksista;

65. korostaa koulussa, kotona tai laitoksissa tapahtuvaa väkivaltaa, pelottelua ja seksuaalista hyväksikäyttöä, joille vammaiset lapset ovat alttiimpia; kehottaa unionia ja sen jäsenvaltioita toimimaan tehokkaammin ja torjumaan vammaisiin lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa erityistoimien ja esteettömien tukipalvelujen avulla;

66. kehottaa komissiota hyväksymään tehokkaita perheisiin, yhteisöihin, eri alojen ammattihenkilöihin ja laitoksiin kohdennettavia toimia, joilla estetään vammaisiin lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa; toteaa, että kouluilla on keskeinen rooli sosiaalisen osallisuuden edistämisessä, ja korostaa, että tarvitaan asianmukaisia mekanismeja, jotka mahdollistavat osallistumisen opetukseen tavallisissa kouluissa ja joilla voidaan varmistaa, että kasvattajat ja opettajat ovat asianmukaisesti valmistautuneita ja koulutettuja tunnistamaan vammaisiin lapsiin kohdistuvan väkivallan ja reagoimaan siihen;

67. kehottaa lisäksi jäsenvaltioita varmistamaan, että tahdonvastainen hoito ja vapauden rajoittaminen eivät ole lain mukaan sallittuja, mikä vastaa uusimpia kansainvälisiä normeja;

68. kehottaa painokkaasti takaamaan liikkumisvapauden periaatteen vammaisille henkilöille unionissa poistamalla kaikki jäljellä olevat esteet tämän vapauden käyttämisen tieltä;

69. korostaa, että unionin kansalaisten vapaa liikkuvuus on taattava vammaisille henkilöille, minkä vuoksi jäsenvaltioiden on varmistettava heidän tilanteensa ja sosiaalisten oikeuksiensa vastavuoroinen tunnustaminen (vammaisyleissopimuksen 18 artikla);

70. pitää valitettavana, että neuvosto ei hyväksynyt vammaisuuteen liittyvien asiakirjojen sisällyttämistä asetukseen kansalaisten ja yritysten vapaan liikkuvuuden edistämisestä yksinkertaistamalla tiettyjen julkisten asiakirjojen hyväksymistä Euroopan unionissa;

71. on tyytyväinen eurooppalaista vammaiskorttia koskevaan pilottihankkeeseen; pitää valitettavana, että vain osa jäsenvaltioista osallistuu eurooppalaista vammaiskorttia koskevaan hankkeeseen, jolla helpotetaan käytännön toimin vammaisten henkilöiden liikkuvuutta ja heidän kansalaisoikeuksiensa tunnustamista jäsenvaltioissa;

72. korostaa, että jos vammaisten henkilöiden oikeudet aiotaan turvata täysin, on välttämätöntä taata heille oikeus valita, miten he haluavat elää ja miten he haluavat maksimoida omat mahdollisuutensa, esimerkiksi hyödyntämällä enemmän

PE578.465v02-00 18/100 RR\1097687FI.doc

FI

hoitajapalvelujen kaltaisia järjestelyjä;

73. pitää äärimmäisen valitettavina kammottavia oloja, joissa vammaisia henkilöitä on havaittu pidettävän tietyissä jäsenvaltioissa, ja kehottaa jäsenvaltioita tekemään kaikkensa noudattaakseen Euroopan ihmisoikeussopimusta ja sen epäinhimillisen tai halventavan kohtelun kieltävää 3 artiklaa;

74. kehottaa komissiota ja neuvostoa huolehtimaan paremmin vammaisten henkilöiden tarpeista ja ottamaan ne johdonmukaisesti huomioon, kun tarkastellaan uudelleen unionin asetuksia, kuten matkustajien oikeuksista eri liikennemuodoissa annettuja asetuksia (asetukset (EY) N:o 1107/2006 ja (EY) N:o 261/2004 lentoliikenteestä, asetus (EY) N:o 1371/2007 rautatieliikenteestä, asetus (EU) N:o 1177/2010 vesiliikenteestä ja asetus (EU) N:o 181/2011 linja-autoliikenteestä), ja kun laaditaan lainsäädäntöä esimerkiksi matkustajien oikeuksista useita liikennemuotoja yhdistävien matkojen yhteydessä; korostaa, että unioni sitoutui vuonna 2010 esteettömään Eurooppaan Euroopan vammaisstrategiassa 2010–2020;

75. kehottaa unionia tehostamaan matkustajien oikeuksia koskevan lainsäädännön täytäntöönpanon seurantaa ja yhdenmukaistamaan kansallisten täytäntöönpanoviranomaisten työtä; kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan kaikki tarvittavat toimet liikenteen (linja-autoliikenteen, taksien, kaupunkien joukkoliikenteen, rautatie-, lento- ja vesiliikenteen sekä lento- ja muiden asemien ja satamien) esteettömyyttä paikallis-, alue- ja valtiotasolla liikenne- ja matkailutarkoituksissa parantavan unionin lainsäädännön täytäntöönpanemiseksi ja puuttumaan esteettömän Euroopan tiellä oleviin esteisiin muun muassa vahvistamalla matkustajien oikeuksia säätelevän lainsäädännön mukaisten täytäntöönpanoviranomaisten toimivaltuuksia, jotta voidaan varmistaa koko unionissa kaikkien vammaisten matkustajien tosiasialliset ja yhtäläiset oikeudet, jotka koskevat muun muassa esteettömyyttä ja standardointia, yhdenmukaistamista, teknisiä vaatimuksia, yrityskannustimia, ammattiyhdistyspolitiikkaa ja työehtosopimuksia;

76. kehottaa komissiota selkeyttämään huolenpitoa liikuntarajoitteisille henkilöille tarjoavien toimijoiden vastuualueita ottaen erityisesti huomioon siirtymiset eri liikennemuotojen välillä ja antamaan parlamentille tietoa vammaisjärjestöjen osallistumisesta matkustajien oikeuksia koskevien asetusten täytäntöönpanoon ja niiden roolista siinä;

77. korostaa, että esteettömät mahdollisuudet käyttää liikennepalveluja, kulkuneuvoja, infrastruktuuria ja eri liikennemuotoja yhdistäviä liikenteen solmukohtia erityisesti maaseutualueilla ovat avainasemassa, kun varmistetaan, ettei liikennejärjestelmissä esiinny rakenteellista syrjintää; korostaa, että vammaisilla henkilöillä on oltava mahdollisuus käyttää palveluja ja tuotteita ja että on ryhdyttävä lisätoimiin liikenne- ja matkailupalveluiden, ajoneuvojen sekä infrastruktuurin esteettömyyden varmistamiseksi; huomauttaa, että Verkkojen Eurooppa -väline tarjoaa mahdollisuuden rahoittaa kaupunkialueita koskevia toimenpiteitä sekä toimenpiteitä, joilla parannetaan esteettömyyttä eri tavoin vammaisten henkilöiden kannalta, ja toteaa, että tällä rahoituksella voidaan kattaa jopa kymmenen prosenttia mukautustöiden kustannuksista;

78. kehottaa komissiota kertomaan Euroopan laajuiselle liikenneverkolle (TEN-T) kohdennettujen varojen käyttöä koskevassa vuosikertomuksessaan edistyksestä, jota on

RR\1097687FI.doc 19/100 PE578.465v02-00

FI

saavutettu Verkkojen Eurooppa -välineestä rahoitetuilla ja muun tyyppiseen EU-rahoitukseen perustuvilla toimenpiteillä infrastruktuurin mukauttamiseksi vammaisten henkilöiden tarpeita varten, sekä ilmoittamaan tätä varten myönnetyn tuen määrän; kehottaa komissiota myös toteuttamaan toimia, joilla edistetään aiempaa laajempaa osallistumista hankkeisiin, joilla on tarkoitus mukauttaa infrastruktuuria vammaisten henkilöiden tarpeita varten esimerkiksi järjestämällä mahdollisille rakennuttajille suunnattuja tiedotustilaisuuksia;

79. korostaa, että on tärkeää rahoittaa toimenpiteitä, jotka toteutetaan kaupunkialueilla, joilla ihmisten on vaihdettava useammin eri liikennemuotojen välillä ja joilla eri tavoin liikuntarajoitteiset henkilöt kohtaavat eniten vaikeuksia;

80. painottaa, että digitaalisia liikennemarkkinoita koskevissa toimintaohjelmissa olisi aina asetettava etusijalle esteettömien formaattien käyttö, joka edistäisi kaikkien vammaisten henkilöiden käyttömahdollisuuksia hyödyntäen eri tavoin vammaisille sopivia esteettömiä kieliä, formaatteja ja teknologioita, kuten viittomakieltä, pistekirjoitusta, puhetta tukevaa ja korvaavaa viestintää sekä muita vammaisten henkilöiden valittavissa olevia esteettömiä viestintäkeinoja, -tapoja ja -muotoja, kuten selkokielellä, kuvamerkeillä, tekstityksellä tai henkilökohtaisilla tekstiviesteillä annetut matkustustiedot, varaukset ja lipunmyynti useampaa eri aistikanavaa käyttäen; kehottaa komissiota ottamaan käyttöön asianmukaisia mekanismeja liikennejärjestelmien ja -palveluiden seurantaa ja valvontaa varten, jotta varmistetaan, että kaikissa jäsenvaltioissa vammaisilla henkilöillä on mahdollisuus esteettömään liikkumiseen ja apuvälineiden käyttöön myös julkisissa liikennevälineissä;

81. korostaa, että vammaisten henkilöiden olisi voitava saada tietoa useita liikennemuotoja yhdistävistä rajat ylittävistä, ovelta ovelle -kuljetuksia tarjoavista palveluista siten, että he voivat valita kestävimmän, edullisimman tai nopeimman palvelun sekä varata palvelun ja maksaa sen verkon kautta;

82. kehottaa asettamaan saataville ajantasaista matkustustietoa, jotta vammaiset henkilöt voivat ennen matkalle lähtöään saada tietoa liikennehäiriöistä tai vaihtoehtoisista matkajärjestelyistä;

83. korostaa, että vammaisilla henkilöillä on oltava mahdollisuus saada tietoa ja kommunikoida esteettömässä muodossa ja esteettömällä tekniikalla, joka soveltuu vammaisuuden eri muotoihin, mukaan luettuna viittomakieli, pistekirjoitus, puhetta tukeva ja korvaava viestintä ja muut esteettömät viestinnän keinot, tyypit ja muodot valinnan mukaan, myös selkokielen käyttö ja tekstitys; kehottaa siksi komissiota toteuttamaan toimet, joita tarvitaan mahdollisuutta saada tietoja ja kommunikoida koskevan lainsäädännön täytäntöönpanon valvontaan; kehottaa neuvostoa hyväksymään viipymättä päätöksen julkaistujen teosten saatavuuden helpottamista sokeiden, heikkonäköisten tai muulla tavoin lukemisesteisten hyväksi koskevan Marrakeshin sopimuksen tekemisestä; kehottaa neuvostoa ja jäsenvaltioita toteuttamaan tämän sopimuksen määräyksiä vastaavia johdonmukaisia ja tehokkaita toimia;

84. muistuttaa, että itsenäisyys, integraatio ja mahdollisuus päästä osallistavan koulutusjärjestelmän piiriin ja osallistua yhteiskunnalliseen ja kulttuurielämään, vapaa-ajantoimintaan ja urheiluun ovat oikeuksia, jotka taataan vammaisyleissopimuksen 19, 24 ja 30 artiklassa; muistuttaa, että näitä oikeuksia suojaa

PE578.465v02-00 20/100 RR\1097687FI.doc

FI

unionin oikeus ja erityisesti perusoikeuskirjan 21 artikla, joka kieltää vammaisuuteen perustuvan syrjinnän, ja niiden suojaaminen perustuu myös periaatteeseen vammaisten henkilöiden täysimääräisestä ja tehokkaasta osallistumisesta, demokraattinen osallistuminen ja osallisuus yhteiskuntaan mukaan lukien (vammaisyleissopimuksen 3 artikla); kehottaa siksi komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan toimia, joiden avulla pyritään varmistamaan, että vammaisilla henkilöillä on tosiasiallinen ja yhdenvertainen pääsy osallistavan ja korkealaatuisen koulutuksen, kulttuurin ja urheilun kaltaisille keskeisille aloille sekä mahdollisuus osallistua koulujen harrastustoimintaan, kuten teatteritoimintaan, kieliopintoihin ja taidekursseille; pyytää komissiota sisällyttämään Eurooppa 2020 -strategiaan koulutustavoitteiden saavuttamista koskevia vammaisuuteen liittyviä erityisindikaattoreita;

85. palauttaa mieliin vammaisyleissopimuksen komitean luonnoksen yleiseksi huomautukseksi oikeutta osallistavaan koulutukseen koskevasta 24 artiklasta, jossa esitetään yksityiskohtaisesti artiklan normatiivinen sisältö, valtioiden velvoitteet, artiklan suhde yleissopimuksen muihin määräyksiin ja artiklan täytäntöönpano kansallisella tasolla;

86. muistuttaa, että nuorille suunnatuissa ohjelmissa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota vammaisiin nuoriin;

87. toteaa, että vuoden 2018 jälkeisissä nuorisostrategioissa olisi otettava huomioon vammaisten nuorten tarpeet;

88. muistuttaa, että vammaiset henkilöt jäävät usein koulutuspalveluiden ulkopuolelle tai heillä ei ole todellista pääsyä niiden piiriin; toteaa, että koulutuksen yhteydessä on otettava huomioon heidän vammaisuutensa aste, jotta voidaan auttaa heitä hyödyntämään kaikkia sosiaalisia, taloudellisia ja koulutukseen liittyviä mahdollisuuksiaan; korostaa, että on toteutettava tarvittavat toimet, joilla varmistetaan, että kaikille vammaisille opiskelijoille turvataan heidän tarvitsemansa kohtuullinen mukauttaminen, jotta he voivat käyttää oikeutta osallistavaan laadukkaaseen koulutukseen; kehottaa jäsenvaltioita ja asiasta vastaavia hajautettuja alue- ja paikallishallintoja tehostamaan kaikille epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen parissa toimiville sidosryhmille suunnattuja koulutusohjelmia ja jatkuvan ammatillisen kehityksen mahdollisuuksia; kehottaa myös parantamaan niiden pääsyä tieto- ja viestintätekniikan infrastruktuureihin, jotta voidaan tukea niiden vammaisten oppijoiden kanssa tekemää työtä ja torjua vammaisiin ja etenkin henkilöihin, joilla on psykososiaalinen vamma tai älyllinen kehitysvamma, kohdistuvia ennakkoluuloja;

89. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita hyväksymään tehokkaita toimia, joilla voidaan torjua vammaisten oppilaiden erottelua ja hyljeksimistä kouluissa ja oppimisympäristöissä sekä tarjota heille kohtuullista mukauttamista ja heidän tarvitsemansa tuki, jotta oppijaa voidaan auttaa hyödyntämään koko potentiaaliaan; korostaa, että yhtäläiset mahdollisuudet voidaan saavuttaa vain, jos oikeus osallistavaan koulutukseen taataan kaikilla koulutuksen tasoilla ja kaiken tyyppisessä koulutuksessa, elinikäinen oppiminen mukaan lukien, ja taataan vammaisten henkilöiden tutkintojen tunnustaminen ja erityisesti sellaisissa tukea antavissa oppimisympäristöissä hankittujen pätevyyksien tunnustaminen, joissa vammaiset henkilöt voivat saada juuri sellaisia pätevyyksiä ja taitoja, jotka auttavat heitä voittamaan vammansa; panee merkille

RR\1097687FI.doc 21/100 PE578.465v02-00

FI

erityisopetusohjelmien tekniset ja taloudelliset puutteet erityisesti niissä jäsenvaltioissa, joihin talouskriisi on vaikuttanut, ja kehottaa komissiota tutkimaan, miten tilannetta voitaisiin kohentaa;

90. panee merkille edistymisen opiskelijavaihto-ohjelmien ja erityisesti Erasmus+ -ohjelman sääntelyssä, kun vammaisten opiskelijoiden ja henkilöstön liikkuvuuteen on myönnetty täydentävää rahoitustukea; vaatii, että erityistoimien soveltamista jatketaan ohjelman kaikkien osatekijöiden suhteen; toteaa, että käytännössä vammaisilla opiskelijoilla on vielä lukuisia esteitä (asenteet, viestintä, rakennusten suunnittelu, tiedonsaanti jne.); kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan entistä enemmän vammaisten henkilöiden osallistumista unionin vaihto-ohjelmiin ja parantamaan liikkuvuusmahdollisuuksien näkyvyyttä ja avoimuutta; kehottaa lisäksi komissiota edistämään vammaisten opiskelijoiden ja opettajien vaihto-ohjelmiin pääsyä koskevien parhaiden käytäntöjen vaihtoa;

91. kehottaa koulujärjestelmiä pidättymään sellaisten ryhmittelyn ja tasokurssien kaltaisten ympäristöjen luomisesta, joissa oppilaita leimataan, koska tämä vaikuttaa kielteisesti vammaisiin opiskelijoihin ja etenkin sellaisiin opiskelijoihin, joilla on oppimisvaikeuksia;

92. pyytää komissiota ottamaan rajat ylittävää terveydenhuoltoa koskevan direktiivin arvioinnin yhteydessä huomioon vammaisia henkilöitä koskevat näkökohdat ja kehottaa jäsenvaltioita edistämään direktiivin täytäntöönpanoa myös vammaisten henkilöiden tarpeista ja tiedonsaantioikeudesta käsin ja sen perusteella, miten he voivat muiden kanssa tasaveroisesti hyödyntää direktiivin säännöksiä ja välineitä, joita ei yleisestikään juuri tunneta;

93. toteaa, että vammaisuus koskee yli 15:tä prosenttia unionin väestöstä, ja tähdentää, että vammaisuuden ja terveysongelmien välillä on voimakas yhteys ja että vammaiset henkilöt eivät saa riittävästi tai lainkaan terveydenhoitopalveluja niiden saantiin liittyvien ongelmien tai pysyvien esteiden vuoksi silloinkaan, kun vammaisuus on seurausta lääkkeen haittavaikutuksesta; toteaa, että korkealaatuisten terveydenhoitopalveluiden puutteellinen saatavuus vaikuttaa kielteisesti vammaisten henkilöiden kykyyn elää itsenäisesti, osallistuvasti ja tasavertaisina muiden rinnalla;

94. panee huolestuneena merkille, että vammaiset henkilöt ilmoittavat huomattavasti muita useammin riittämättömästä hoidosta tai hoidon epäämisestä sekä pakkohoidosta ja kaltoinkohtelusta, ja pitää terveydenhoidon ammattilaisten koulutusta vammaisten henkilöiden terveydenhoitoon liittyvistä tarpeista puutteellisena; kehottaa jäsenvaltioita investoimaan vammaisia henkilöitä hoitavien ja avustavien ammattilaisten koulutukseen;

95. korostaa, että vammaisten henkilöiden tietoista suostumusta on pyydettävä kaikissa sitä edellyttävissä lääketieteellisissä toimenpiteissä ja että sen vuoksi on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet, jotta varmistetaan, että nämä henkilöt voivat saada ja ymmärtävät asiaa koskevat tiedot; korostaa, että suostumus on annettava henkilökohtaisesti etukäteen ja tosiasioista täysin tietoisena kaikkien sellaisten tarvittavien mekanismien avulla, joilla varmistetaan, että näitä periaatteita noudatetaan, ja että vastaavat asianmukaiset toimenpiteet on toteutettava myös psykososiaalisesti vammaisten henkilöiden tapauksessa;

PE578.465v02-00 22/100 RR\1097687FI.doc

FI

96. kehottaa komissiota sisällyttämään vammaisuuteen liittyvät näkökohdat huomioon ottavia toimintamalleja terveysalan välineisiinsä ja politiikkatoimiinsa, jotta jäsenvaltioissa asuvien vammaisten henkilöiden terveydenhuoltotulokset paranisivat, kohentamalla fyysistä, ympäristöön liittyvää ja aistinvaraista esteettömyyttä, palvelujen laatua ja kohtuuhintaisuutta; kehottaa tällaisten välineiden ja politiikkatoimien kehittämisen yhteydessä kuulemaan vammaisia henkilöitä kattavasti;

97. toteaa jälleen, että lisääntymisterveyttä koskevat oikeudet kuuluvat vuonna 1993 annetun Wienin julistuksen ja toimintaohjelman sekä vammaisyleissopimuksen takaamiin perusvapauksiin ja ne käsittävät oikeuden tasa-arvoon ja syrjimättömyyteen sekä oikeuden solmia avioliitto ja perustaa perhe, oikeuden kattavaan lisääntymisterveydenhoitoon, mikä käsittää perhesuunnittelun ja äitiysterveyteen liittyvät palvelut, koulutuksen ja tiedottamisen, oikeuden antaa tietoinen suostumus kaikkien lääketieteellisten toimenpiteiden yhteydessä, sterilointi ja abortti mukaan lukien, sekä oikeuden vapauteen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja riistosta;

98. kehottaa jäsenvaltioita hyväksymään toimia sen varmistamiseksi, että kaikki vammaisille naisille tarjottavat terveydenhoitopalvelut, lisääntymisterveydenhoito ja mielenterveyshoito sekä niihin liittyvät palvelut mukaan lukien, ovat esteettömiä ja perustuvat asianomaisen henkilön vapaaseen ja tietoiseen suostumukseen;

99. kehottaa jäsenvaltioita hyväksymään suuntaviivoja sen varmistamiseksi, että kaikki seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyvä koulutus, tiedotus, terveydenhoito ja palvelut ovat vammaisten naisten ja tyttöjen saatavilla esteettömässä ja iän mukaan sovitetussa muodossa, mikä käsittää myös viittomakielen, pistekirjoituksen, kosketukseen perustuvan viestinnän, suurikokoisen tekstin ja viestinnän muiden vaihtoehtoisten tapojen, keinojen ja muotojen käytön;

100. toistaa jälleen kantansa, jonka mukaan vammaisille naisille ja miehille ja heidän perheilleen on annettava erityistukea, lastenhoidossa avustaminen mukaan lukien, jotta he voivat nauttia äitiydestä ja isyydestä täysimääräisesti;

101. korostaa, että sairausvakuutusjärjestelmissä ei saa syrjiä vammaisia henkilöitä;

102. kehottaa komissiota kehittämään kansallisille yhteyspisteille unionin laajuiset ohjeet muiden jäsenvaltioiden hoitopalveluja koskevien esteettömästi saatavilla olevien tietojen tarjoamisesta kaikille potilaille ja ottamaan tässä huomioon potilasjärjestöjen erityisen merkityksen;

103. kehottaa komissiota auttamaan jäsenvaltioita ja eurooppalaisten osaamisverkostojen jäseniä laajentamaan verkoston resursseja ja asiantuntemusta sellaisiin vammaisuuden muotoihin, jotka eivät välttämättä ole harvinaisia mutta edellyttävät silti monialaisten terveydenhoitoryhmien antamaa hyvin erikoistunutta hoitoa sekä tiedon ja resurssien keskittämistä tämän kehyksen avulla;

104. katsoo, että tuotteista ja palveluista on tehtävä entistä esteettömämpiä vammaisten henkilöiden kannalta; toteaa, että esteettömyyden kehittämistä ja toteuttamista haittaavat taloudelliset ja kustannushyötyyn liittyvät esteet; katsoo, että vammaisten henkilöiden laajempi osallistuminen terveystuotteiden ja -palveluiden kehittämiseen parantaa turvallisuutta ja esteettömyyttä;

RR\1097687FI.doc 23/100 PE578.465v02-00

FI

105. painottaa, että fyysisesti vammaisilla henkilöillä on ongelmia myös digitalisoiduilla mobiilimarkkinoilla, ja kehottaa edistämään kaikkien vammaisten henkilöiden tiedonsaantia hyödyntäen erilaisille vammoille sopivia esteettömiä kieliä, muotoja ja teknologioita, kuten viittomakieltä, pistekirjoitusta, puhetta tukevia ja korvaavia viestintäjärjestelmiä sekä muita vammaisten henkilöiden valitsemia esteettömiä viestintäkeinoja, -tapoja ja -muotoja, kuten selkokieltä, tekstitystä ja henkilökohtaisia tekstiviestejä etenkin terveystietojen yhteydessä, niin että käytetään useampaa eri aistikanavaa;

106. kehottaa komissiota toteuttamaan pitkän aikavälin toimia terveysalan ennaltaehkäisyn ja terveyden edistämisen tehostamiseksi, jotta voidaan käsitellä terveyteen ja sen saatavuuteen liittyvää vakavaa eriarvoisuutta, joka vaikuttaa kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin vammaisiin henkilöihin;

107. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään invalidisoivien muistisairauksien luokittelemista vammaksi;

108. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita antamaan asianmukaisen tunnustuksen omaishoitajien keskeiselle tehtävälle ja varmistamaan, että heilläkin on asianmukainen pääsy terveyspalveluiden piiriin, kun otetaan huomioon vammaisten henkilöiden hoitamisen vaikutus hoitajien omaan fyysiseen terveyteen, mielenterveyteen ja hyvinvointiin;

109. kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota varmistamaan, että työhön liittyvät oikeudet ja palvelut, myös kohtuullinen mukauttaminen työsyrjintädirektiivin yhteydessä, ovat siirrettäviä ja niissä kunnioitetaan vammaisten henkilöiden vapaata liikkuvuutta perussopimusten mukaisesti; kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön kannustimia työnantajille ja aktiivisia työmarkkinatoimia vammaisten henkilöiden työllistymisen tukemiseksi; ottaa huomioon sekä yhteisötalouden että kehittymässä olevan digitaalisen talouden tarjoaman potentiaalin vammaisten henkilöiden työllistymisessä;

110. on huolestunut vammaisten henkilöiden ja erityisesti vammaisten naisten korkeasta työttömyysasteesta verrattuna muihin unionin väestöryhmiin; kehottaa jäsenvaltioita edistämään vammaisten naisten – myös niiden, joilla on piilevä vamma, krooninen sairaus tai oppimisvaikeuksia – työmarkkinoille osallistumista koskevaa lainsäädäntöään ja toimintapolitiikkaansa ja varmistamaan niiden olemassaolon;

111. on huolestunut siitä, että työsyrjintädirektiivissä ei yksiselitteisesti katsota vammaisia henkilöitä koskevan kohtuullisen mukauttamisen laiminlyöntiä yhdeksi syrjinnän muodoksi; pyytää komissiota tekemään selkoa vastaanotettujen valitusten lajista ja tarkastelemaan siinä yhteydessä, onko direktiiviä tarkistettava;

112. korostaa etuja, jotka koituvat siitä, että vammaisten henkilöiden työnteko ei rajoitu suojatyökeskuksiin, vaan heille tarjotaan työnteon edellytyksiä, joiden avulla he pääsevät avoimille työmarkkinoille; korostaa, että on tärkeää vaihtaa hyviä käytänteitä viranomaisten, vammaisia henkilöitä edustavien järjestöjen, tukipalvelujen tarjoajien, kokeneiden työnantajien ja muiden sidosryhmien välillä;

113. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään vammaisten henkilöiden työllistymistä sosiaalisen ja solidaarisuuteen perustuvan talouden yritysten avulla ja auttamaan siten

PE578.465v02-00 24/100 RR\1097687FI.doc

FI

vammaisia henkilöitä pääsemään työmarkkinoille; kehottaa tässä yhteydessä komissiota edistämään muotoutumassa olevia sosiaalisia investointimarkkinoita välineillä, jotka on otettu käyttöön osana sosiaalisen yrittäjyyden aloitetta, ja tiedottamaan parlamentille väliarvioinnin tuloksista;

114. korostaa, että vammaisten henkilöiden irtisanomisten ehkäisemiseksi on tärkeää, että he voivat hoitaa työtään erityislainsäädännön mukaisesti; suosittaa lisäksi, että työkeskusten ja yritysten kanssa tehtävän yhteistyön lisäksi harjoitetaan asianmukaista valvontaa, jotta voidaan estää vammaisten henkilöiden syrjäytyminen työmarkkinoilta ja hyödyntää heidän koko potentiaaliaan;

115. kehottaa jäsenvaltioita hyväksymään harjoittelun laatupuitteet ja edistämään ja kehittämään vammaisille henkilöille tarkoitettuja oppisopimuskoulutus- ja koulutusmahdollisuuksia ja varmistamaan kohtuullisen mukauttamisen ja esteettömyyden, jotta voidaan taata sosiaalinen suojelu ja edistää vammaisten henkilöiden integroitumista työmarkkinoille;

116. kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan pikaisesti toimenpiteitä, joilla ehkäistään ja kompensoidaan haittavaikutuksia, joita säästötoimenpiteistä on aiheutunut vammaisten henkilöiden sosiaaliturvalle; kehottaa komissiota harkitsemaan tässä yhteydessä unionissa sovellettavan vähimmäissosiaaliturvan asettamista tasolle, joka varmistaa vammaisten henkilöiden riittävää elintasoa ja sosiaaliturvaa koskevan oikeuden kunnioittamisen;

117. kehottaa jäsenvaltioita panemaan Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin yhteydessä täytäntöön toimivia mekanismeja, joilla ehkäistään tai lievitetään vammaisten henkilöiden ja heidän perheidensä köyhyyttä, haavoittuvuutta ja sosiaalista syrjäytymistä ottaen erityisesti huomioon vammaiset lapset ja ikääntyneet henkilöt;

118. kehottaa komissiota sallimaan sen, että julkisen talouden sopeuttamisohjelmia soveltavat jäsenvaltiot jättävät vammaiset henkilöt pois säästötoimenpiteiden piiristä etenkin terveysalalla;

119. kehottaa jäsenvaltioita pidättymään vammaisyleissopimuksen täytäntöönpanoa heikentävästä vammaisuuteen liittyvien tukien, yhteisöpohjaisten palvelujen, terveyspalvelujen, koulutuksen ja opetusohjelmien leikkaamisesta, joka lisäisi entisestään köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä;

120. kehottaa jälleen kerran vammaisten henkilöiden ja heidän perheidensä sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi komissiota ja jäsenvaltioita edistämään yhteisten sääntöjen pohjalta toimenpiteitä, joilla torjutaan muita heikommassa asemassa olevien henkilöiden perheiden usein kokemaa köyhyyttä, ja käyttämään selkeitä indikaattoreita, joihin tarvittava hoito perustuu;

121. painottaa, että yleisistä säännöksistä annetun asetuksen1 7 artiklassa ja 96 artiklan 7 kohdassa edellytetään, että jäsenvaltiot ja komissio huolehtivat, että tasa-arvoa, syrjimättömyyttä ja vammaisten henkilöiden ottamista mukaan edistetään ja ne otetaan huomioon Euroopan rakenne- ja investointirahastojen yleensä ja erityisesti niiden toimintaohjelmien täytäntöönpanossa; kehottaa tarkastelemaan vammaisten henkilöiden

1 EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320.

RR\1097687FI.doc 25/100 PE578.465v02-00

FI

erityistarpeita yhteisen lähestymistavan avulla; kehottaa komissiota seuraamaan tarkasti syrjimättömyyttä ja vammaisuutta koskevien yleisten ennakkovaatimusten soveltamista; korostaa, että niiden arvioinnissa olisi tarkasteltava, riittävätkö suunnitellut toimet edistämään naisten ja miesten tasa-arvoa ja vammaisten henkilöiden integroitumista erityisesti rahoituksen saatavuuden osalta;

122. pyytää paikallisen, alueellisen, kansallisen ja unionin tason päätöksentekijöitä varmistamaan, että syrjimättömyyttä sekä vammaisten henkilöiden kaikkien palvelujen ja myös internetin käytön yhtäläisiin mahdollisuuksiin sekä yhtäläisiin ja riittäviin paikallisyhteisöjen asumisjärjestelyihin kaikilla alueilla (maaseudulla ja harvaan asutuilla alueilla sekä kaupunkialueilla) ja myös vammaisista henkilöistä huolehtivien laitosten ylläpitoon tarkoitettujen Euroopan rakenne- ja investointirahastojen saatavuutta ja käyttöä koskevien säädösten täytäntöönpanoa seurataan tehokkaasti; toteaa kuitenkin, että sosiaalipoliittiset toimet ja niiden rahoitus kuuluvat pääasiassa jäsenvaltioille;

123. kehottaa komissiota seuraamaan tarkoin, noudatetaanko syrjimättömyyden periaatetta ja siihen liittyvää lainsäädäntöä Euroopan rakenne- ja investointirahaston varojen käytön yhteydessä; painottaa, että sosiaalista osallisuutta ja syrjimättömyyttä edistävien elinten ja myös vammaisjärjestöjen on oltava mukana kumppanuudessa toimintaohjelmien suunnittelu- ja täytäntöönpanovaiheissa, jotta voidaan varmistaa, että vammaisten henkilöiden edut ja huolenaiheet otetaan todellakin huomioon; kehottaa käyttämään Euroopan rakenne- ja investointirahastoja vammaisten henkilöiden esteettömyyttä, liikkuvuutta ja asumista koskevien vähimmäisnormien noudattamiseksi ja toteaa, että kyseessä on merkittävä ja haastava tehtävä erityisesti paikallis- ja alueviranomaisille;

124. kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään paremmin rakennerahastoja, erityisesti Euroopan sosiaalirahastoa ja Luova Eurooppa -ohjelmaa, ja ottamaan mukaan mahdollisimman paljon kansallisia, alueellisia ja paikallisia vammaisjärjestöjä; korostaa lisäksi, että on tärkeää varmistaa, että Erasmus + -ohjelman, nuorisotakuun ja Eures-aloitteen kaltaiset unionin ohjelmat ovat täysin esteettömästi vammaisten henkilöiden käytettävissä;

125. kehottaa jäsenvaltioita soveltamaan laajemmin periaatetta, jonka mukaan Euroopan rakenne- ja investointirahastoihin liittyviä sopimuksia tekevät viranomaiset voivat sulkea hakijoita sopimuksenteon ulkopuolelle, jos nämä eivät sitoudu vammaisia henkilöitä koskevaan esteettömyyteen;

126. pitää myönteisenä, että Euroopan rakenne- ja investointirahastoja koskevassa asetuksessa (EU) N:o 1303/2013 asetetaan sosiaalista osallisuutta koskevia ennakkoehtoja ja etusijalle asetetaan investoinnit, jotka koskevat siirtymistä ”laitoshoidosta avohuollon palveluihin”; kehottaa jäsenvaltioita käyttämään rahastoja laitoshoidosta luopumiseen ja vammaisyleissopimuksen täytäntöönpanoon;

127. on huolissaan siitä, että Euroopan rakenne- ja investointirahastoja käytetään väärin laitoshuollon edistämiseen, ja kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota lisäämään niiden valvontaa vammaisyleissopimuksen mukaisesti ja vammaisia henkilöitä edustavia järjestöjä kuullen; suosittelee, että maksut keskeytetään, perutaan ja peritään takaisin jäsenvaltioilta, jos perusoikeuksien kunnioittamista koskevaa velvoitetta rikotaan; katsoo, että avoimuusperiaatteita olisi sovellettava koko menettelyyn aina varojen kohdentamisesta niiden varsinaiseen käyttöön;

PE578.465v02-00 26/100 RR\1097687FI.doc

FI

128. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan tarvittavia toimenpiteitä, mukaan lukien Euroopan rakenne- ja investointirahastojen ja muiden asiaa koskevien unionin rahastojen käyttö, jotta paikallisyhteisöissä voidaan kehittää laadukkaita ja kohtuuhintaisia tukipalveluja vammaisille pojille ja tytöille ja heidän perheilleen, myös vaativaa tukea tarvitseville henkilöille, edistää laitoshoidosta luopumista ja ehkäistä laitoshoitoon palaamista sekä edistää osallistavia yhteisöjä ja vammaisten poikien ja tyttöjen pääsemistä osallistavaan ja laadukkaaseen koulutukseen;

129. katsoo, että unionin toimielinten olisi harkittava tulevien ja nykyisten rahoitusvirtojen avaamista järjestöille, jotka aktiivisesti edustavat vammaisia henkilöitä;

130. kehottaa komissiota jatkamaan vammaisten henkilöiden osallisuuden edistämistä myöntämällä rahoitustukea erilaisille ruohonjuuritason hankkeille ja järjestöille;

131. kehottaa unionin toimielimiä ja jäsenvaltioita ottamaan vammaiset henkilöt aktiivisesti mukaan päätöksentekoon muun muassa vammaisia henkilöitä edustavien järjestöjen kautta vammaisyleissopimuksen 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti; kehottaa myös ottamaan asianmukaisesti huomioon vammaisten henkilöiden päätöksentekoprosessien yhteydessä esittämät näkemykset;

132. toistaa pitävänsä tärkeänä, että tekijänoikeuksia ja niihin liittyviä oikeuksia koskevia poikkeuksia ja rajoituksia voidaan soveltaa vammaisiin henkilöihin; ottaa huomioon Marrakeshin sopimuksen, jolla pyritään helpottamaan julkaistujen teosten saatavuutta sokeille tai heikkonäköisille, ja toistaa olevansa sitä mieltä, että unioni on toimivaltainen tekemään tämän sopimuksen ilman, että unionin oikeuskehyksen tarkistaminen tai unionin tuomioistuimen tuomion ajankohta asetetaan ratifioinnin edellytykseksi; korostaa tässä yhteydessä myös sitä, että parlamentin, komission ja jäsenvaltioiden on tehtävä yhdessä työtä Marrakeshin sopimuksen nopean ratifioinnin varmistamiseksi;

133. korostaa, että tekijänoikeuksien ja niihin liittyvien oikeuksien alalla mahdollisesti tehtävillä lainsäädännöllisillä muutoksilla olisi annettava vammaisille henkilöille mahdollisuus käyttää näillä oikeuksilla suojattuja teoksia ja palveluja kaikissa muodoissa; palauttaa mieliin, että komission on määrä tehdä lainsäädäntöehdotuksia, jotka koskevat tekijänoikeuksiin ja niihin liittyviin oikeuksiin sovellettavia poikkeuksia ja rajoituksia, jotta varmistetaan, että eri tavalla vammaisilla henkilöillä on mahdollisuus käyttää näillä oikeuksilla suojattuja teoksia ja palveluja;

134. pitää digitaalisia järjestelmiä tärkeinä vammaisten henkilöiden kannalta, sillä ne ovat väline, joka mahdollistaa heidän osallistumisensa yhteiskunnan kaikilla aloilla, ja suosittelee tutkimaan edelleen tietotekniikka-avusteisen tekniikan käyttöä opetuksessa; panee merkille, että suhteettoman suuri osa vammaisista henkilöistä ei tällä hetkellä käytä internetiä ja jää siksi digitaalisen kehityksen ulkopuolelle ja samalla paitsi tiedoista, mahdollisuuksista, uusien taitojen oppimisesta ja tärkeistä palveluista; kehottaa siksi kansallisia ja unionin lainsäätäjiä ottamaan esteettömyyttä koskevat säännökset huomioon pannessaan täytäntöön digitaalisia sisämarkkinoita koskevaa lainsäädäntöä, ottamaan digitaalisen sisällön esteettömyyden huomioon kaikissa asiaan liittyvissä unionin toimissa ja panemaan yhteisöissä alulle digitaalialan huippuosaajien ("digital champions") ohjelmia, joiden avulla entistä useammat vammaiset henkilöt saataisiin käyttämään internetiä, ja kehottaa toteuttamaan tarvittavia toimia

RR\1097687FI.doc 27/100 PE578.465v02-00

FI

verkkorikollisuuden ja verkossa tapahtuvan kiusaamisen torjumiseksi; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että teollis- ja tekijänoikeudet eivät aiheuta vammaisille henkilöille kohtuutonta tai syrjivää estettä kulttuurimateriaalin saannissa; kehottaa harkitsemaan pakollista poikkeusta tekijänoikeuteen sellaisissa vammaisia henkilöitä hyödyttävissä käyttötarkoituksissa, jotka liittyvät suoraan vammaan ja ovat luonteeltaan ei-kaupallisia, siinä määrin kuin kyseessä oleva vamma sitä edellyttää; kehottaa soveltamaan kaikessa unionin toiminnassa monialaista lähestymistapaa vammaisten henkilöiden ihmisoikeuksiin;

135. muistuttaa, että urheilu on erinomainen väline sosiaalisen osallisuuden kannalta, sillä se tarjoaa mahdollisuuksia yhdessäoloon ja sosiaalisten taitojen kehittämiseen; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita käynnistämään vammaisyleissopimuksen 30 artiklan mukaisesti erityisiä ohjelmia, joilla urheilutoiminnasta ja urheilutapahtumista pyritään tekemään esteettömämpiä vammaisten henkilöiden kannalta; toteaa, että oikeus kulttuuriesitysten ja vapaa-ajan toiminnan täyteen esteettömyyteen ovat perusoikeuksia, ja kehottaa siksi komissiota parantamaan tällaisten tapahtumien ja tapahtumapaikkojen, tavaroiden ja palvelujen esteettömyyttä audiovisuaalinen ala mukaan lukien; pitää myönteisinä aloitteita, joilla audiovisuaalista ja muuta materiaalia tuotetaan vammaisille henkilöille sopivalla tavalla tekstitettynä tai selostettuna;

136. katsoo, että vammaisille henkilöille tarkoitettuja digitaalisia laitteita olisi kehitettävä auttamaan vammaisten urheilijoiden integroitumista; toteaa, että samoin olisi kehitettävä alustoja etätyötä, hot desk -työskentelyä ja yhteistyöskentelyä varten; katsoo lisäksi, että kouluissa olisi mukautettava korkealuokkaista opetus- ja urheiluinfrastruktuuria vammaisten lasten tarpeisiin sopivaksi ja että jokaisessa jäsenvaltiossa olisi oltava kansallinen ja alueellinen strateginen toimintakehys elinikäiselle oppimiselle, mihin sisältyisi konkreettisia toimia vammaisten henkilöiden taitojen kehittämiseksi;

137. muistuttaa, että Luova Eurooppa -ohjelmaan kuuluvassa MEDIA-ohjelmassa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota vammaisuuteen liittyviin hankkeisiin ja että elokuvien ja festivaalien opetusvaikutusta tässä suhteessa olisi korostettava;

138. korostaa, että esteettömyys on olennainen vaatimus, jotta vammaiset henkilöt voivat kaikin puolin hyödyntää Euroopan matkailutarjontaa;

139. korostaa, että matkailupalveluissa on otettava huomioon vammaisten henkilöiden erityistarpeet, kuten tiedon ja viestinnän helppokäyttöisyys sekä esteetön kulku huoneisiin, kylpyhuoneisiin, käymälöihin ja muihin sisätiloihin;

140. katsoo, että kaikkia palvelevan matkailun periaatteen olisi oltava kaiken matkailuun liittyvän toiminnan lähtökohtana niin kansallisella, alueellisella ja paikallisella kuin unioninkin tasolla; huomauttaa, että matkailualan palveluntuottajien olisi otettava vammaisten henkilöiden tarpeet huomioon edistämällä palveluidensa mukauttamista ja henkilöstönsä koulutusta;

Erityisvelvoitteet

141. kehottaa kehittämään ihmisoikeuksiin perustuvia indikaattoreita ja kehottaa jäsenvaltioita tuottamaan kaikesta toiminnasta unionissa määrällisesti ja laadullisesti

PE578.465v02-00 28/100 RR\1097687FI.doc

FI

vertailtavissa olevia tietoja, jotka on eritelty eri tekijöiden, kuten sukupuolen, iän, työmarkkina-aseman ja vamman, perusteella; kehottaa komissiota rahoittamaan tutkimusta ja keräämään tietoja, jotka koskevat esimerkiksi matkailu- ja terveydenhuoltopalvelujen esteettömyyttä, väkivaltaa ja kaikkiin eri tavoin vammaisiin henkilöihin kohdistuvaa kaltoinkohtelua ja hyväksikäyttöä sekä avohoidossa että laitoksissa;

142. kehottaa komissiota yhdenmukaistamaan unionin sosiaalisten tutkimusten avulla tehtävän vammaisuutta koskevien tietojen keräämisen vammaisyleissopimuksen 31 artiklan vaatimusten mukaiseksi, jotta alalla tapahtuvat edistysaskeleet voidaan havaita ja niistä voidaan tiedottaa; korostaa, että tässä tietojen keruussa on käytettävä menetelmiä, joissa otetaan huomioon kaikki vammaiset henkilöt, vaikeavammaiset ja laitoksissa asuvat henkilöt mukaan lukien; katsoo, että kaikkeen kerättyyn tietoon on sovellettava ihmisoikeus- ja tietosuoja-aloitteiden vaatimuksia, mukaan lukien esimerkiksi Euroopan ihmisoikeussopimuksen, Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja tietosuojadirektiivin määräykset; vaatii, että tutkimusten on oltava mahdollisimman tarkkoja ja kohdennettuja ja että niihin on liitettävä asiaankuuluvia tutkimuksia ja seminaareja, joiden tuloksena saadaan tarkoituksenmukaisia ja tehokkaita toimintamalleja;

143. kehottaa komissiota sisällyttämään järjestelmällisesti vammaisten henkilöiden oikeudet kaikkiin unionin kansainvälisiin yhteistyötoimiin ja -ohjelmiin;

144. korostaa, että on tärkeää saavuttaa kaikki vammaisuuteen liittyvät kestävän kehityksen tavoitteet, erityisesti tavoite 4, joka koskee osallistavan, tasapuolisen ja laadukkaan koulutuksen takaamista kaikille, ja että on lisättävä oppilaitoksia, joissa on vammaisille opiskelijoille soveltuva infrastruktuuri ja materiaalivalikoima, ja investoitava osallistavaa opettamista koskeviin opettajien valmiuksiin sekä lasten kouluun ja yhteisöön osallistumiseen;

145. painottaa sitoutumista siihen, että ketään ei jätetä ilman apua ja että kestävän kehityksen tavoitteisiin sisällytetään vammaisuuteen liittyviä viittauksia erityisesti koulutuksen, kasvun ja työllisyyden, eriarvoisuuden ja asuinalueiden esteettömyyden aloilla sekä kestävän kehityksen tavoitteita koskevaan tiedonkeruuseen ja seurantaan liittyen ja suosittaa, että unioni toimisi edelläkävijänä vammaisuuden huomioivien kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanossa; korostaa myös viittauksia katastrofiriskin vähentämistä koskevaan Sendain kehykseen;

146. suosittaa, että unioni toimii edelläkävijänä vuoden 2030 kestävän kehityksen ohjelman vammaisuuden huomioivassa täytäntöönpanossa ja laatii toimintasuunnitelman ja sen väliarvioinnin, jotta voidaan taata seuranta- ja arviointimekanismi ja varmistaa unionin vastuuvelvollisuus;

147. kehottaa komissiota laatimaan kestävän kehityksen tavoitteita ja katastrofiriskin vähentämistä koskevan täytäntöönpanosuunnitelman vammaisyleissopimuksen mukaisesti; toteaa, että suunnitelman olisi edistettävä huomattavasti vammaisuuteen ja sosioekonomiseen osallisuuteen liittyvien indikaattoreiden määrittelyä; korostaa, että kestävän kehityksen tavoitteiden indikaattoreiden määrittelyssä on kiinnitettävä erityistä huomiota köyhyyteen, sosiaaliseen suojeluun, kattavaan terveydenhuoltoon, naisiin kohdistuvaan väkivaltaan, seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin,

RR\1097687FI.doc 29/100 PE578.465v02-00

FI

vesihuollon ja viemäröinnin sekä energian saatavuuteen, selviytymis- ja palautumiskykyyn katastrofitilanteissa sekä syntymien rekisteröintiin;

148. korostaa, että kaikkien unionin sekä sisäisten että ulkoisten toimintapolitiikkojen ja ohjelmien on oltava vammaisyleissopimuksen mukaisia ja niissä on toteutettava erityistoimenpiteitä, joilla varmistetaan, että vammaisten henkilöiden oikeudet valtavirtaistetaan kaikilla aloilla, myös humanitaarisella alalla ja kehityspolitiikassa ja niihin liittyvissä ohjelmissa; kehottaa unionia tätä silmällä pitäen hyväksymään yhdenmukaisen toimintalinjan vammaisuuden huomioivasta kehitysyhteistyöstä ja laatimaan järjestelmällisen ja vakiintuneen toimintamallin vammaisten henkilöiden oikeuksien sisällyttämiseksi kaikkiin unionin kansainvälisiin yhteistyötoimiin ja -ohjelmiin;

149. suosittaa, että unionin edustustoilla ja virastoilla on oltava riittävästi tietoa unionin vammaisstrategioista ja että ne toimivat osallistavalla ja esteettömyyden varmistavalla tavalla; ehdottaa, että Euroopan ulkosuhdehallintoon (EUH) perustetaan vammaisyleissopimusta varten yhteyspiste; edellyttää, että vammaisuuden näkökulma sisällytetään pikaisesti kaikkeen yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan operaatioiden yhteydessä järjestettävään ihmisoikeuskoulutukseen;

150. kehottaa EU:ta myös

– toteuttamaan lisää kehityshankkeita, joissa keskitytään erityisesti vammaisiin henkilöihin

– laatimaan mekanismin, jolla kehitetään valmiuksia ja vaihdetaan hyviä käytänteitä unionin eri toimielinten välillä ja unionin ja sen jäsenvaltioiden välillä vammaisuuden huomioivasta ja esteettömästä humanitaarisesta avusta

– perustamaan unionin edustustoihin vammaisasioita käsitteleviä yhteyspisteitä ja nimittämään niihin koulutettuja yhteyshenkilöitä, jotka voivat tarjota asiantuntemuksensa ja oman ammatillisen osaamisensa vammaisten henkilöiden käyttöön

– käsittelemään vammaiskysymyksiä vuoropuheluissa kumppanimaiden kanssa sekä toimimaan strategisessa yhteistyössä kumppanimaan vammaisten hyväksi toimivien kansalaisjärjestöjen kanssa ja tukemaan niitä

– tarkastelemaan monivuotista rahoituskehystä ja Euroopan kehitysrahastoa (EKR) vammaisyleissopimuksen näkökulmasta

– lisäämään viittauksen vammaisuuskysymysten valtavirtaistamiseen unionin toimintapolitiikkoihin mahdollisessa uudessa kehityspolitiikkaa koskevassa eurooppalaisessa konsensuksessa

– harkitsemaan varojen korvamerkitsemistä vammaisille henkilöille tarkoitettuihin kansallisiin ohjelmiin kaikissa unionin kansainvälisissä yhteistyötoimissa ja -ohjelmissa

– tarjoamaan ripeää, asianmukaista ja täysipainoista hoitoa lapsille, joilla on todennäköinen riski vammautua, sillä puuttuminen varhaisessa vaiheessa on tärkeää;

PE578.465v02-00 30/100 RR\1097687FI.doc

FI

151. pitää myönteisenä uutta tavoitetta 12, joka sisältyy ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevaan unionin toimintasuunnitelmaan vuosiksi 2015–2019; kehottaa komissiota varmistamaan, että vammaisyleissopimuksen täytäntöönpano otetaan järjestelmällisesti esille kolmansien maiden kanssa käytävässä ihmisoikeusvuoropuhelussa; kehottaa ihmisoikeuksista vastaavaa EU:n erityisedustajaa johtamaan ja seuraamaan edistymistä kyseisellä alalla ja kiinnittämään erityistä huomiota esteettömyyteen liittyvään standardointiin;

152. kannattaa vammaisten henkilöiden tehokasta integrointia yhteiskuntaan eli paikallisyhteisöihin ja itsenäisesti asuvien vammaisten henkilöiden palvelujen rahoittamista ulkoisten toimien rahoitusvälineisiin kuuluvista ohjelmista; kehottaa unionin rakennerahastojen järkiperäisempään käyttöön; edellyttää ulkoisten rahoitusvälineiden väliarviointia, jotta voidaan tarkastella, miten niiden avulla on edistetty vammaisten henkilöiden integroimista yhteiskuntaan, poistettu esteitä ja tuettu esteettömyyttä; vaatii lisäksi, että unionin ohjelmista lakkautetaan kaikki menoerät, jotka edistävät laitostumista tai pitävät yllä vammaisten henkilöiden erottamista muista; vaatii menojen lisäämistä ja seurantaa siten, että vammaisjärjestöjä kuullaan asiasta;

153. ehdottaa, että kaikkien unionin ulkorajojen valvonnassa ja turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksissa työskentelevien henkilöiden olisi suoritettava vammaisten henkilöiden tarpeita koskeva erityiskoulutus, jotta varmistetaan, että näiden tarpeet otetaan huomioon;

154. panee tyytyväisenä merkille, että komissio vetäytyi riippumattomasta valvontakehyksestä (EU-kehys); on sitoutunut löytämään EU-kehykselle soveltuvimman rakenteen, jotta se on täysin vammaisyleissopimuksen ja Pariisin periaatteiden mukainen, ja kehottaa tarkastelemaan uudelleen vammaisyleissopimuksen täytäntöönpanoon liittyviä sisäisiä järjestelyjä ja Euroopan unionin edustusta koskevia neuvoston, jäsenvaltioiden ja komission käytännesääntöjä ja muuttamaan niitä siten, että myös Euroopan parlamentti otetaan mukaan;

155. korostaa, että kehyksen puitteissa tarvitaan tehostettua poliittista yhteistyötä, mukaan lukien varoja ja henkilöstöä, jotta varmistetaan, että unioni voi täyttää velvoitteensa ja panna täytäntöön vammaisyleissopimuksen suositukset;

156. pitää erittäin tärkeänä vammaisyleissopimuksen 33 artiklaa (Kansallinen täytäntöönpano ja seuranta) sekä vammaisyleissopimuksen komitean päätelmiä 76 ja 77 ja panee sen vuoksi tyytyväisenä merkille, että komitea hyväksyy parlamentin osallistumisen EU-kehykseen;

157. kehottaa budjettivallan käyttäjiä osoittamaan riittävästi varoja, jotta EU-kehys voi suoriutua tehtävistään itsenäisesti;

158. palauttaa mieliin, että vetoomusvaliokunta tarjoaa unionin kansalaisille (luonnollisille henkilöille tai oikeushenkilöille) SEUT-sopimuksen 227 artiklan nojalla aktiivisesti suojelua, jotta he voivat tehdä kantelun, jos unionin toimielimet tai kansalliset tai paikallistason viranomaiset ovat loukanneet heidän oikeuksiaan, mukaan lukien sellaisten unionin toimintapolitiikkojen toteuttamisesta johtuvat oikeudet, joiden tarkoituksena on vammaisyleissopimuksen täytäntöönpano, perussopimuksen päätösasiakirjaan liitetyn toimivallan jakoa koskevan julistuksen puitteissa;

RR\1097687FI.doc 31/100 PE578.465v02-00

FI

159. toteaa, että vetoomusvaliokunta on (hallinnollisia epäkohtia koskevissa tapauksissa kansalaisia puolustavan Euroopan oikeusasiamiehen ohella) yksi unionin institutionaalisista välineistä, joiden avulla suojelutehtävää voidaan hoitaa EU-kehyksen puitteissa vuonna 1993 YK:n yleiskokouksen päätöslauselmassa 48/134 hyväksyttyjen ihmisoikeuksien suojelemista ja edistämistä käsittelevien kansallisten instituutioiden asemaa ja toimivuutta koskevien periaatteiden (Pariisin periaatteet) mukaisesti;

160. muistuttaa, että suojelutehtävän hoitamiseksi vetoomusvaliokunnan on palveltava riippumatonta valvontajärjestelmää esitutkintatoimillaan, jotka koskevat vammaisyleissopimuksen täytäntöönpanossa tapahtunutta unionin lainsäädännön rikkomista; toteaa, että vetoomuksia välitetään muille valiokunnille tutkintaa tai asianmukaisten toimenpiteiden käynnistämistä varten ja että paikan päälle tehtyjen vierailujen yhteydessä kerätään tietoja ja pidetään yhteyttä kansallisiin viranomaisiin;

161. palauttaa mieliin, että vetoomusvaliokunta vastaanottaa vammaisilta henkilöiltä joka vuosi huomattavan määrän vetoomuksia, joista käy ilmi, että tosiasiassa miljoonat ihmiset kaikkialla Euroopassa kohtaavat päivittäin vaikeuksia työhön pääsyssä ja työllistymisessä, koulutuksessa ja liikenteessä tai osallistumisessa poliittiseen ja julkiseen elämään ja kulttuurielämään; korostaa vammaisyleissopimuksen 29 artiklaa, joka koskee vammaisten henkilöiden osallistumista ilman syrjintää poliittiseen ja julkiseen elämään;

162. muistuttaa, että suurinta huomiota osakseen saaneita vetoomuksia ovat usein tukeneet vammaisia henkilöitä edustavat kansalaisyhteiskunnan järjestöt, joten on tarpeen edistää ja tuoda esille näiden oikeuksien loukkaamiseen perustuvien vetoomusten suojelevaa roolia ja tehokkuutta; arvostaa suuresti näiden järjestöjen roolia vammaisten henkilöiden sosiaalisen osallisuuden edistämisessä ja elämänlaadun parantamisessa;

163. panee merkille vetoomukset sääntöjenvastaisuuksista joissakin jäsenvaltioissa tapauksissa, joissa on kyse vammaisten henkilöiden toimeentulon varmistamisesta ja jotka eivät koske ainoastaan lakisääteisten avustusten maksamatta jättämistä vaan myös vetoomuksen 1062/2014 kaltaisia tapauksia, joissa viranomaisten väitetään tehneen mielivaltaisia hallinnollisia päätöksiä voidakseen alentaa aikaisemmin myönnettyjä korvauksia sellaisten kyseenalaisten lääketieteellisten arvioiden perusteella, jotka käytännössä lieventävät vammaisuuden astetta; kehottaa asianomaisia kansallisia, alueellisia ja paikallisia viranomaisia ottamaan paremmin huomioon tällaisten toimien vaikutukset asianomaisten henkilöiden ja heidän perheidensä elämään ja pyytää komissiota seuraamaan huolellisesti vammaisia henkilöitä koskevia eri toimintapolitiikkoja ja niihin liittyviä toimenpiteitä, joita pannaan täytäntöön eri jäsenvaltioissa;

164. panee merkille, että joidenkin vammaisyleissopimuksen ratifioineiden jäsenvaltioiden on vielä perustettava tai nimettävät elimet, jotka panevat yleissopimuksen täytäntöön ja seuraavat täytäntöönpanoa 33 artiklan mukaisesti; panee merkille, että jo perustettujen elinten ja erityisesti 33 artiklan 2 kohdan mukaisesti perustettujen seurantajärjestelmien toimintaa haittaavat varojen ja henkilöstön sekä niiden nimeämistä koskevan vankan oikeusperustan puute;

165. kehottaa kaikkia jäsenvaltioita myöntämään 33 artiklan 2 kohdan mukaisesti perustetuille seurantajärjestelmille riittävät ja vakaat taloudelliset resurssit ja

PE578.465v02-00 32/100 RR\1097687FI.doc

FI

henkilöresurssit, jotta ne voivat hoitaa tehtävänsä; katsoo, että jäsenvaltioiden olisi myös taattava seurantajärjestelmien riippumattomuus varmistamalla, että niiden kokoonpanossa ja toiminnassa otetaan huomioon kansallisten ihmisoikeusinstituutioiden toimintaa koskevat Pariisin periaatteet 33 artiklan 2 kohdan mukaisesti, ja tätä tuettaisiin vahvistamalla virallinen oikeusperusta, jossa määriteltäisiin selvästi järjestelmien rooli ja soveltamisala; kehottaa niitä jäsenvaltioita, joiden on vielä nimettävä 33 artiklan mukaiset elimet, tekemään niin mahdollisimman pian ja myöntämään niille resurssit ja valtuudet, joiden avulla ne voivat tehokkaasti panna täytäntöön vammaisyleissopimuksen mukaiset velvoitteensa ja seurata niiden täytäntöönpanoa;

166. korostaa, että vammaisyleissopimusverkostoa on lujitettava, jotta sopimuksen täytäntöönpanoa voidaan koordinoida asianmukaisesti sekä sisäisesti että toimielinten välillä, samalla kun vammaiset henkilöt ja heitä edustavat järjestöt otetaan aktiivisesti mukaan verkoston toimintaan ja kokouksiin ja näitä tahoja kuullaan tiiviisti;

167. kehottaa unionin toimielimiä, virastoja ja elimiä perustamaan yhteyspisteitä ja korostaa, että tarvitaan toimielinten horisontaalinen koordinointimekanismi pääosastojen ja toimielinten välillä; kehottaa toteuttamaan tarvittavat järjestelyt, jotka muodostavat osan vammaisyleissopimuksen täytäntöönpanostrategiasta;

168. edellyttää toimielinten välisen koordinoinnin tehostamista unionin eri toimielinten täytäntöönpanomekanismien välillä;

Yleissopimuksen noudattaminen unionin toimielimissä (kun niitä tarkastellaan julkishallintona)

169. pitää tärkeänä, että vetoomusvaliokunta järjestää kohdennettuja tapahtumia, joissa keskitytään vammaisuutta koskeviin vetoomuksiin, ja korostaa, että on tärkeää käydä vuoropuhelua, johon antavat panoksensa useat sidosryhmät, mukaan lukien Euroopan parlamentin asiasta vastaavat valiokunnat, vammaisyleissopimukseen liittyvään EU-kehyksen jäsenet, vammaisia henkilöitä edustavat kansalaisjärjestöt ja tutkijat;

170. toteaa ilahtuneena, että vetoomusvaliokunnan 15. lokakuuta 2015 järjestämä julkinen kuulemistilaisuus ”Vammaisten henkilöiden oikeuksien suojeleminen vastaanotettujen vetoomusten perusteella” täytti korkeatasoiset esteettömyysvaatimukset, ja suosittelee, että kaikista valiokuntien kokouksista tehdään tulevaisuudessa vammaisille henkilöille esteettömiä;

171. suhtautuu myönteisesti pistekirjoituksen käyttöön yhteydenpidossa vetoomusten esittäjien kanssa ja kehottaa kaikkia unionin toimielimiä käyttämään viittomakieltä, selkokielisiä muotoja ja pistekirjoitusta yhteydenpidossaan kansalaisten kanssa, jotta voidaan jatkaa ja tehostaa toimia, joilla kansalaiset saadaan osallistumaan toimielinten työhön ja Eurooppa-hankkeeseen;

172. kehottaa jäsenvaltioita ja unionin toimielimiä varmistamaan, että mahdollisuudesta osallistua kuulemismenettelyihin tiedotetaan tehokkaasti ja laajasti käyttäen esteetöntä viestintää vammaisille henkilöille, jotka käyttävät pistekirjoituksen tai selkokielisten tekstien kaltaisia viestintämuotoja;

RR\1097687FI.doc 33/100 PE578.465v02-00

FI

173. kehottaa unionin jäsenvaltioita ja toimielimiä varmistamaan, että mahdollisuudesta osallistua kuulemisprosesseihin tiedotetaan selkeästi ja laajasti käyttäen esteetöntä viestintää, että aineisto voidaan tarjota myös muissa muodoissa, kuten pistekirjoituksella tai selkokielisenä tekstinä, ja että vammaisilla henkilöillä, myös henkilöillä, joilla on älyllinen kehitysvammaisuus tai oppimishäiriö, on esteetön pääsy ehdotettua lainsäädäntöä ja politiikkaa koskeviin julkisiin kuulemisiin ja kokouksiin;

174. korostaa tarvetta helpottaa vammaisten henkilöiden tehokasta osallistumista ja ilmaisunvapautta toimielinten isännöimissä tai niiden tiloissa järjestettävissä julkisissa tilaisuuksissa ja kokouksissa huolehtimalla tekstityksestä ja viittomakielitulkkauksesta, pistekirjoituksella laadituista asiakirjoista ja asiakirjoista selkokielisessä muodossa;

175. kehottaa Eurooppa-koulujen johtokuntia sekä komissiota varmistamaan osallistavan laadukkaan koulutuksen Eurooppa-kouluissa vammaisyleissopimuksen vaatimusten mukaisesti, mitä tulee monitieteellisiin arviointeihin, vammaisten lasten osallistamiseen ja kohtuullisen mukauttamisen tarjoamiseen siten, että taataan samalla vammaisten vanhempien osallistuminen;

176. kehottaa toimielimiä tukemaan ja edistämään Euroopan erityisopetuksen kehittämiskeskuksen työtä;

177. kehottaa unionia tarkistamaan yhteisen sairausvakuutusjärjestelmän (JSIS) sääntöjä, eläkejärjestelmää ja vammaisuuteen liittyviä sosiaaliturvatoimia ja sosiaalista suojelua, jotta voidaan varmistaa vammaisten henkilöiden syrjimättömyys muun muassa ottamalla huomioon, että vammaisuuteen liittyvät terveystarpeet ovat erilaisia kuin sairauteen liittyvät; kehottaa edistämään itsenäistä asumista ja työskentelyä korvaamalla kokonaisuudessaan tarvittavista välineistä tai palveluista (esimerkiksi pistekirjoitustulostin, kuulolaitteet, viittomakielen tulkki, tekstityspalvelu jne.) aiheutuvat lisäkustannukset;

178. kehottaa toimielimiä, elimiä ja laitoksia varmistamaan osana avointa ja vammaisuuden huomioivaa prosessia, että voimassa olevat henkilöstösäännöt pannaan kokonaisuudessaan täytäntöön vammaisyleissopimusta noudattaen ja että sisäisiä sääntöjä ja täytäntöönpanomääräyksiä kehitetään täysin vammaisyleissopimuksen mukaisesti, jotta voidaan ottaa huomioon päätelmät;

179. kehottaa järjestämään asianmukaista tarveperustaista ja vammaisyleissopimuksen mukaista kohtuullista mukauttamista vammaisille (tai vammaisia huollettavia perheenjäseniä omaaville), jotka ovat unionin toimielinten palveluksessa, ja ottamaan erityisesti huomioon vammaisten vanhempien tarpeet;

180. kehottaa toimielimiä hyväksymään kattavat toimenpiteet rekrytointia, alalla pitämistä ja ylennyksiä varten, väliaikaiset positiiviset erityistoimet mukaan lukien, ja lisäämään aktiivisesti ja huomattavasti vammaisten henkilöstön jäsenten ja harjoittelijoiden määrää, heikentynyt psykososiaalinen toimintakyky ja kehitysvammaisuus mukaan lukien, direktiivin 2000/78/EY 5 artiklan mukaisesti;

181. suosittelee, että laaditaan yhteistyössä vammaisia henkilöitä edustavien järjestöjen kanssa kattavia vammaisyleissopimusta koskevia koulutusmoduuleja henkilöstölle keskittyen asian kanssa eniten tekemisiin joutuvaan henkilöstöön, johtotehtävissä

PE578.465v02-00 34/100 RR\1097687FI.doc

FI

toimiviin henkilöihin sekä julkisia hankintoja toteuttavaan henkilöstöön;

182. kehottaa unionin toimielimiä laatimaan internetsisältönsä ja sovelluksensa, intranet, kaikki asiakirjat ja audiovisuaalinen sisältö mukaan lukien, siten että se on esteetöntä, samalla kun varmistetaan fyysisesti esteetön pääsy rakennuksiin;

183. kehottaa komissiota työskentelemään tiiviisti muiden unionin toimielinten, elinten ja laitosten sekä jäsenvaltioiden kanssa ja koordinoimaan toimivaa ja järjestelmällistä päätelmien seurantaa mahdollisesti vammaisyleissopimuksen täytäntöönpanoa koskevan strategian avulla;

184. kehottaa unionia ja jäsenvaltioita varmistamaan vammaisia henkilöitä edustavien järjestöjen kuulemisen ja niiden järjestelmällisen ja jäsennellyn osallistumisen omien loppupäätelmiensä täytäntöönpanoon;

185. ottaa huomioon, että vammaisyleissopimuksen 35 artiklassa velvoitetaan yleissopimuksen allekirjoittaneet jäsenvaltiot antamaan yleissopimuksen täytäntöönpanosta ensimmäinen raportti ja myöhempiä raportteja; katsoo, että tällaiset raportit olisi annettava neljän vuoden välein ja ne olisi laadittava vammaisjärjestöjen kanssa;

°

° °

186. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

RR\1097687FI.doc 35/100 PE578.465v02-00

FI

PERUSTELUT

Tausta

EU liittyi vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevaan yleissopimukseen joulukuussa 2010 ensimmäisenä alueellista yhdentymistä edistävänä järjestönä1. Kyseessä oli ensimmäinen kansainvälinen ihmisoikeussopimus, jonka EU ratifioi kokonaan (ja tähän mennessä ainoa). EU ei allekirjoittanut eikä ratifioinut valinnaista pöytäkirjaa. Ratifioinnin myötä vammaisyleissopimuksen komitea valvoo nyt EU:ta.

Liittymisen jälkeen EU:n, kuten sopimusvaltioidenkin, oli laadittava ensimmäinen raportti2 yleissopimuksen täytäntöönpanon tilasta. Määräaikaiset kertomukset laaditaan neljän vuoden välein. Komissio toimitti ensimmäisen raportin kesäkuussa 2014, ja vammaisyleissopimuksen komitea julkaisi vastauksensa asialuettelon muodossa3 toukokuussa 2015 Genevessä huhtikuussa pidetyn komitean ja EU:n ensimmäisen kokouksen jälkeen.

Myöhemmin toukokuussa 2015 Euroopan parlamentti hyväksyi oman päätöslauselmansa asialuettelosta4 ja kehotti komissiota ottamaan parlamentin näkemykset huomioon laatiessaan vastauksiaan komitealle. Parlamentin näkemykset otettiinkin huomioon suurelta osin.

Toinen kokous vammaisyleissopimuksen komitean kanssa elokuussa 2015 johti EU:n ensimmäisestä raportista tehtyjä päätelmiä koskevaan julkaisuun ”Concluding observations on the initial report of the European Union”5. Päätelmissä EU:ta kehotetaan vastaamaan vammaisyleissopimuksen komitealle tietyistä asioista vuoden kuluessa6. Näin ollen Euroopan parlamentti päätti laatia valiokunta-aloitteisen mietinnön sen varmistamiseksi, että sen mielipiteet sisällytetään raporttiin, jonka komissio antaa syyskuuhun 2016 mennessä. Tämänkaltaisia säännöllisiä (mahdollisesti vuosittaisia) raportteja on suunnitteilla.

Euroopan parlamentti oli läsnä kummassakin kokouksessa Genevessä osana EU-kehystä, joka koskee yleissopimuksen täytäntöönpanon edistämistä, suojelua ja valvontaa, kuten yleissopimuksessa vaaditaan7. Nykyinen kehys, jossa esittelijä on yksi Euroopan parlamentin edustajista, käsittää myös komission, Euroopan oikeusasiamiehen, perusoikeusviraston ja Euroopan vammaisfoorumin. Vammaisyleissopimuksen komitean suosituksen mukaisesti komissio on ilmoittanut julkisesti vetoomusvaliokunnan kokouksessa luopuvansa paikastaan, ja siten koko kehyksen uudelleenjärjestely on todennäköistä.

Yleissopimuksen osapuolena on todella monta valtiota ja sillä on paljon allekirjoittajia verrattuna muihin ihmisoikeussopimuksiin. Kaikki EU:n 28 jäsenvaltiota ovat allekirjoittaneet

1 Yleissopimuksen 44 artikla.2 http://tbinternet.ohchr.org/_layouts/treatybodyexternal/Download.aspx?symbolno=CRPD%2fC%2fEU%2f1&Lang=en3 http://tbinternet.ohchr.org/_layouts/treatybodyexternal/Download.aspx?symbolno=CRPD%2fC%2fEU%2fQ%2f1&Lang=en4 (2015/2684(RSP))5 CRPD/C/EU/CO/16 Muut asiat voidaan käsitellä seuraavassa määräaikaisessa raportissa, joka annetaan tammikuussa 2021 (ks. CRPD/C/EU/CO/1, 94 kohta).7 Yleissopimuksen 33 artiklan 2 kohta.

PE578.465v02-00 36/100 RR\1097687FI.doc

FI

yleissopimuksen, ja 25 on ratifioinut sen (paitsi Suomi ja Irlanti). Kirjoitusajankohtana Alankomaat oli liittymässä yleissopimukseen.

Yleissopimus koskee monia oikeuksia kaikilla elämänaloilla, joista osa jää EU:n toimivallan ulkopuolelle. Näin ollen jäsenvaltioiden edellytetään panevan yleissopimus täytäntöön kaikilla tasoilla, myös paikallisesti ja kansallisesti. Vaikka EU antoi aluksi toimivaltaa koskevan ilmoituksen1 tämän oikeudellisen epävarmuuden poistamiseksi, vammaisyleissopimuksen komitea vauhditti EU:n asian käsittelyä ja päätteli suosituksissaan, että julistus on päivitettävä säännöllisesti.

Valiokunta-aloitteisen mietinnön tavoite

Mietinnössä on tarkoitus keskittyä ennen kaikkea loppupäätelmissä korostettuihin kysymyksiin. Esittelijä keskittyy ensisijaisesti niihin suosituksiin, jotka kuuluvat EU:n toimivaltaan ja saattavat siksi aiheuttaa täytäntöönpano-ongelmia kansallisella tasolla.

Esittelijä kiinnittää erityistä huomiota itse EU:n toimielimiin, joiden on oltava mallina yleissopimuksen täytäntöönpanossa. Tämä koskee henkilöstösääntöjä sekä rekrytointi- ja alalla pitämiskäytäntöjä samoin kuin julkisia tapahtumia, joita Euroopan parlamentti isännöi tai jotka järjestetään sen tiloissa.

Esittelijä katsoo, ettei ihmisoikeuksilla ole hierarkiaa ja että vammaisuuteen perustuvaa syrjintää on käsiteltävä samalla tavalla kuin muihin tekijöihin perustuvaa syrjintää, mukaan luettuna syrjintä useamman kuin yhden tekijän perusteella. Tämä on erityisen tärkeää vammaisten naisten ja lasten, vanhusten ja monimutkaisia tukitarpeita omaavien henkilöiden tapauksessa, psykososiaalisesti ja älyllisesti vammaiset mukaan luettuina.

Valiokunta-aloitteista mietintöä on seurattu kiinnostuneena parlamentissa, ja kymmenen valiokuntaa laati siitä lausuntonsa:

LIBE (54 artikla, valiokuntien yhteistyömenettely)PETI (54 artikla, valiokuntien yhteistyömenettely) CULT DEVE TRAN REGI JURI FEMM AFET ENVI

Yleinen rakenneMietintö noudattelee rakenteeltaan päätelmiä, jotka perustuvat yleissopimuksen artikloihin. Näin ollen se jaetaan neljään osaan:

1. Yleiset periaatteet ja velvoitteet (1–4 artikla)2. Erityiset oikeudet (5–30 artikla)

1 http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?qid=1401271474087&uri=CELEX:32010D0048, liite II.

RR\1097687FI.doc 37/100 PE578.465v02-00

FI

3. Erityiset velvoitteet (31–33 artikla)4. Yleissopimuksen noudattaminen unionin toimielimissä (kun niitä

tarkastellaan julkishallintona)

Kohtuullinen mukauttaminen

Raportissa on kauttaaltaan käytetty kohtuullisen mukauttamisen käsitettä, joka edellyttänee lisäselitystä monimutkaisen luonteensa vuoksi. Esimerkki kohtuullisesta mukautuksesta on, että yksittäiselle työntekijälle tarjotaan viittomakielen tulkki työpaikallaan. Tämä ei ole sama asia kuin esteettömyys, joka on paljon laajempi käsite eikä välttämättä koske yksilöllisiä toimia. Esimerkkinä esteettömyydestä voisi olla viittomakielen tulkin järjestäminen julkiseen tapahtumaan tai luiskan hankkiminen julkiseen rakennukseen vammaisten yleisen eikä yksittäisen vammaisen henkilön pääsyn helpottamiseksi.

Yleissopimuksen (2 artikla) mukaan

"kohtuullinen mukauttaminen" tarkoittaa yksittäistapauksessa mahdollisesti tarvittavia asianmukaisia muutoksia ja mukautuksia, joilla ei aiheuteta suhteetonta ja kohtuutonta rasitetta ja joilla varmistetaan vammaisille mahdollisuus nauttia tai käyttää kaikkia ihmisoikeuksia ja perusvapauksia yhdenvertaisesti muiden kanssa.

Työsyrjintädirektiivin1 5 artiklassa todetaan seuraavaa:

”Sen varmistamiseksi, että yhdenvertaista kohtelua koskevaa periaatetta noudatetaan vammaisten osalta, on tehtävä kohtuullisia mukautuksia. Tämä merkitsee, että työnantajan on toteutettava asianmukaiset ja kulloistenkin tarpeiden mukaiset toimenpiteet, jotta vammaiset voivat päästä johonkin toimeen, harjoittaa sitä ja edetä urallaan tai saada koulutusta, jollei näistä toimenpiteistä aiheudu työnantajalle kohtuutonta rasitetta. Tätä rasitetta ei pidetä kohtuuttomana, jos se riittävässä määrin korvautuu jäsenvaltiossa toteutetuilla vammaispolitiikan toimenpiteillä.”

Vaikka yleissopimuksessa tehdään kohtuullisen mukauttamisen laiminlyönnistä syrjinnän muoto, työsyrjintädirektiivissä ei tätä tehdä, joten se ei tältä osin ole yhteensopiva yleissopimuksen kanssa.

Sidosryhmien kuuleminen

Yleissopimus eroaa muista ihmisoikeusyleissopimuksista siinä, että vammaiset ja heitä edustavat järjestöt on otettu prosessiin mukaan sen valmistelusta lähtien. Se näkyy yleissopimuksen 4 artiklan 3 kohdassa, jossa todetaan, että sopimuspuolten tulee neuvotella tiiviisti vammaisten henkilöiden kanssa ja aktiivisesti osallistaa heidät, mukaan lukien vammaiset lapset, heitä edustavien järjestöjen kautta. Siten esittelijän mielestä on erittäin tärkeää ottaa heidät mukaan mietinnön valmisteluun.

Tätä tarkoitusta varten vammaisuutta käsittelevä laajennettu työryhmä järjesti yhdessä Euroopan vammaisfoorumin (EDF) kanssa laajennetun työryhmän kokouksen Strasbourgissa

1 Neuvoston direktiivi 2000/78/EY, annettu 27. marraskuuta 2000, yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista.

PE578.465v02-00 38/100 RR\1097687FI.doc

FI

joulukuussa 2015 kootakseen yhteen EDF:n ja sen jäsenjärjestöjen näkemykset. Niiden suulliset ja kirjalliset näkemykset on jo otettu huomioon työasiakirjassa ja mietintöluonnoksessa. Esittelijä pitää myönteisenä lukuisten valmistelijoiden ja varjovalmistelijoiden osallistumista tehtävään kaikista kokoukseen osallistuneista valiokunnista. Varhaisessa vaiheessa saadut rakentavat mielipiteet tekevät tästä mietinnöstä ainutlaatuisen ja takaavat sen kattavuuden.

Esittelijä on sittemmin tavannut useiden vammaisjärjestöjen edustajia henkilökohtaisesti ja tekee niin edelleen varmistaakseen, että kaikkia heidän huolenaiheitaan voidaan käsitellä joko asiasta vastaavassa valiokunnassa tai lausuntoja antavissa valiokunnissa.

Monet järjestöt ovat tuottaneet rinnakkaisia raportteja komission alkuperäiseen raportteja. Esittelijä aikoo sisällyttää myös ne valiokunta-aloitteiseen mietintöön.

Kansalaisoikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan ja vetoomusvaliokunnan valmistelijoiden kanssa järjestettiin tammikuun lopussa kuuleminen, jonka avulla saatiin kokoon lisää konkreettista sisältöä asianomaisilta sidosryhmiltä, myös vammaisjärjestöiltä.

Työasiakirjaa käsiteltiin työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnassa sidosryhmien kanssa käydyn keskustelun yhteydessä. Keskusteluun osallistui korkean tason puhujia asianomaisista sidosryhmistä, kuten Euroopan oikeusasiamies, perusoikeusvirasto, kansalaisyhteiskunta, jota edustaa Euroopan vammaisfoorumi, sekä yksi vammaisyleissopimuksen komitean jäsen.

Esittelijä on pyrkinyt kaikin keinoin varmistamaan, että kaikki asiaa koskevat työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan kokoukset ja kuulemiset ovat esteettömiä vammaisille. Esittelijä on tätä varten tehnyt yhteistyötä vammaisjärjestöjen sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan puheenjohtajan ja sihteeristön kanssa, jotta esteettömyys parlamentin valiokuntien julkisissa kokouksissa nousisi ennennäkemättömälle tasolle.

RR\1097687FI.doc 39/100 PE578.465v02-00

FI

25.5.2016

KANSALAISVAPAUKSIEN SEKÄ OIKEUS- JA SISÄASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO

työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalle

vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen (CRPD) täytäntöönpanosta kiinnittäen erityistä huomiota YK:n CRPD-komitean päätelmiin(2015/2258(INI))

Valmistelija (*): Martina Anderson

(*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 54 artikla

EHDOTUKSET

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A. ottaa huomioon, että vammaiset naiset ja tytöt joutuvat kohtaamaan useita syrjinnän ulottuvuuksia päivittäisessä elämässään; toteaa, että syrjintä voi olla monen muotoista – fyysistä, tunne-elämään liittyvää, seksuaalista tai taloudellista – ja siihen voi kuulua esimerkiksi parisuhdeväkivaltaa, hoitajien heihin kohdistamaa väkivaltaa, seksuaalista väkivaltaa ja institutionaalista väkivaltaa;

1. toteaa, että noin 80 miljoonalla unionin kansalaisella lasketaan olevan vammaisuus ja että näillä kansalaisilla tulisi olla yksiselitteinen esteetön pääsy kaikkiin Euroopan unionin tarjoamiin palveluihin ja oikeuksiin;

2. jakaa YK:n CRPD-komitean vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevassa YK:n yleissopimuksessa ilmaiseman huolen siitä, että Euroopan unionilla ei ole selkeää strategiaa yleissopimuksen täytäntöön panemiseksi;

3. kehottaa komissiota tarkistamaan Euroopan vammaisstrategiaa 2010–2020, jotta voidaan panna täysimääräisesti täytäntöön vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva YK:n yleissopimus YK:n CRPD-komitean 2. lokakuuta 2015 antamien päätelmien mukaisesti siten, että siihen kuuluu aikataulu ja tarkkaan määritellyt indikaattorit;

4. pitää valitettavina syrjintää ja syrjäytymistä, joista vammaiset henkilöt edelleen kärsivät; kehottaa lisäksi komissiota maksimoimaan unionin vammaisstrategian 2010–

PE578.465v02-00 40/100 RR\1097687FI.doc

FI

2020 sekä kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen ja lapsen oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen määräysten synergian, jotta voidaan varmistaa, että tunnustetuista oikeuksista voidaan konkreettisesti nauttia ja että ne voivat aidosti toteutua, muun muassa yhdenmukaistamalla lainsäädäntöpuitteita ja panemalla ne täytäntöön sekä toteuttamalla kulttuurillisia ja poliittisia toimia;

5. korostaa, että uuteen Euroopan vammaisstrategiaan on sisällytettävä selkeä sukupuolinäkökulma, jossa otetaan huomioon naisiin kohdistuvan väkivallan ja vammaisiin naisiin ja tyttöihin kohdistuvan perheväkivallan torjunta;

6. kehottaa komissiota kehittämään jäsenneltyä vuoropuhelua vammaisia henkilöitä edustavien järjestöjen kanssa, kuulemaan niitä ja tekemään yhteistyötä niiden kanssa tarkistus- ja täytäntöönpanoprosessin yhteydessä, myös laatimalla vastaus YK:n CRPD-komitean asialuetteloon ja kehittämällä, toteuttamalla ja seuraamalla kaikkea EU:n politiikkaa;

7. kehottaa EU:n toimielimiä ryhtymään tehokkaisiin toimiin vammaisten naisten elinolojen parantamiseksi vammaisyleissopimuksen täytäntöönpanosta EU:ssa tehtyä arviota koskevien YK:n CRPD-komitean suositusten mukaisesti;

8. kehottaa jäsenvaltioita ja EU:n toimielimiä varmistamaan, että mahdollisuudesta osallistua kuulemismenettelyihin tiedotetaan tehokkaasti ja laajasti käyttäen esteetöntä viestintää vammaisille henkilöille, jotka käyttävät pistekirjoituksen tai helppolukuisten tekstien kaltaisia viestintämuotoja;

9. pitää erittäin valitettavana, ettei neuvosto ole vieläkään hyväksynyt vuonna 2008 annettua ehdotusta direktiiviksi uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta; kehottaa jälleen neuvostoa hyväksymään ehdotuksen niin pian kuin mahdollista;

10. pitää erittäin valitettavana, että julkaistujen teosten saatavuuden helpottamisesta sokeiden, heikkonäköisten tai muulla tavoin lukemisesteisten hyväksi tehdyn Marrakeshin sopimuksen ratifiointi on viivästynyt, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ratifioimaan sen pikaisesti;

11. korostaa, että on varmistettava, että kaikentyyppinen syrjintä vammaisuuden perusteella on kielletty Euroopan unionissa, mukaan lukien moninkertainen ja moniperusteinen syrjintä;

12. kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan kaikki asianmukaiset toimet varmistaakseen, että vammaisille henkilöille tarjotaan kohtuulliset mukautukset tasa-arvon edistämiseksi ja syrjinnän lopettamiseksi ja jotta he voivat nauttia tai käyttää kaikkia ihmisoikeuksia ja perusvapauksia yhdenvertaisesti muiden kanssa;

13. kehottaa EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita ottamaan vammaiset henkilöt aktiivisesti mukaan päätöksentekoon muun muassa vammaisia henkilöitä edustavien järjestöjen kautta vammaisyleissopimuksen 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti; kehottaa myös ottamaan asianmukaisesti huomioon vammaisten henkilöiden päätöksenteon yhteydessä esittämät näkemykset;

RR\1097687FI.doc 41/100 PE578.465v02-00

FI

14. kehottaa unionin jäsenvaltioita ja toimielimiä varmistamaan, että mahdollisuudesta osallistua kuulemisprosesseihin tiedotetaan selkeästi ja laajasti käyttäen esteetöntä viestintää, että aineisto voidaan tarjota myös muissa muodoissa, kuten pistekirjoituksella tai helppolukuisena tekstinä, ja että vammaisilla henkilöillä, myös henkilöillä, joilla on älyllinen kehitysvammaisuus tai oppimishäiriö, on esteetön pääsy ehdotettua lainsäädäntöä ja politiikkaa koskeviin julkisiin kuulemisiin ja kokouksiin;

15. kehottaa kaikkia EU:n toimielimiä varmistamaan, että kaikki EU:n toimielinten ulkoinen ja sisäinen viestintä, mukaan lukien asiakirjat, videot ja verkkosivustot, on riittävän esteetöntä ja se tarjotaan vaihtoehtoisilla formaateilla ja viestintämenetelmillä, kuten pistekirjoituksella tai helppolukuisena tekstinä ja viittomakielellä;

16. katsoo, että EU:n toimielinten, erityisesti parlamentin, neuvoston ja komission, olisi ryhdyttävä toimiin, jotta varmistetaan, että ihmisoikeuskysymykset otetaan huomioon nykyisessä ja tulevassa lainsäädännössä ja että unioni noudattaa täysin vammaisyleissopimusta;

17. panee merkille, että kolme jäsenvaltiota, Suomi, Alankomaat ja Irlanti, ei ole vielä ratifioinut vammaisyleissopimusta; kehottaa näitä jäsenvaltioita ratifioimaan sen mahdollisimman pian;

18. kehottaa unionin toimielimiä kiinnittämään erityistä huomiota vammaisten lasten oikeuksiin ja heidän perheidensä tarpeisiin, arvioimaan unionin lainsäädännön yhteensopivuutta lapsen oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen kanssa sekä toimimaan kaikkien niiden esteiden poistamiseksi, joita vammaiset lapset kohtaavat arjessa, tarjoamalla heidän perheilleen asianmukaista tukea, myös taloudellista tukea ja erityispalveluja;

19. korostaa koulussa, kotona tai laitoksissa tapahtuvaa väkivaltaa, pelottelua ja seksuaalista hyväksikäyttöä, joille vammaiset lapset ovat alttiimpia; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita toimimaan tehokkaammin ja torjumaan vammaisiin lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa erityistoimien ja esteettömien tukipalvelujen avulla;

20. korostaa, että jos halutaan suojella vammaisten lasten oikeuksia, heidän perheilleen on taattava asianmukainen tuki vahvistamalla ja kehittämällä EU:ssa saatavilla olevia oikeusvälineitä, esimerkiksi pidemmän vanhempainloman myöntämistä vammaisten lasten vanhemmille koskevaa välinettä;

21. kehottaa perustamaan vammaisyleissopimuksen täytäntöönpanoa ja seurantaa varten toimielinten välisen koordinointijärjestelmän, niin että varmistetaan vammaisten henkilöiden osallistuminen hyväksymisprosessiin heitä edustavien järjestöjen välityksellä;

22. toteaa, että vammaisyleissopimus on osoittautunut myönteiseksi ja keskeiseksi välineeksi, jolla edistetään lainsäädännön uudistamista ja vaaditaan jäsenvaltioita tarkastelemaan uudelleen, miten vammaiset ihmiset nähdään; pitää kuitenkin valitettavana, että vammaisilla henkilöillä on yhä ongelmia strategisilla aloilla, kuten rikosoikeudessa ja poliittisessa osallistumisessa; pitää prioriteettina kaikkien vammaisten henkilöiden kaikin puolin esteetöntä mahdollisuutta olla mukana poliittisessa järjestelmässä; katsoo, ettei esteettömyys ei saa rajoittua vain äänestämisen

PE578.465v02-00 42/100 RR\1097687FI.doc

FI

fyysiseen esteettömyyteen ja että siihen kuuluu myös monenlaisia aloitteita, joilla pyritään saamaan demokraattinen prosessi kaikkien kansalaisten ulottuville; katsoo, että siihen olisi sisällyttävä viittomakielellä, pistekirjoituksella tai helppolukuisena tekstinä esitetty vaalimateriaali, tarvittavan avun antaminen vammaisille henkilöille äänestyksen aikana, posti-, ja valtakirjaäänestyksen edistäminen mahdollisuuksien mukaan sekä esteiden poistaminen ehdokkaiksi haluavien vammaisten kansalaisten tieltä sekä puuttuminen oikeustoimikelpoisuutta koskeviin nykyisiin sääntöihin ja niiden mahdollisiin vaikutuksiin yksilöiden mahdollisuuksiin osallistua täysipainoisesti demokraattiseen prosessiin; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että seuraavien säädösten säännökset pannaan asianmukaisesti ja täysimääräisesti täytäntöön erityisesti vammaiset henkilöt huomioon ottaen: rikoksen uhrien oikeuksia, tukea ja suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista annetun direktiivin 2012/29/EU 3 artiklan 2 kohta, direktiivit 2010/64/EU oikeudesta tulkkaukseen ja käännöksiin rikosoikeudellisissa menettelyissä ja 2012/13/EU tiedonsaantioikeudesta rikosoikeudellisissa menettelyissä sekä erityisesti direktiivi 2013/48/EU oikeudesta käyttää avustajaa rikosoikeudellisissa menettelyissä ja eurooppalaista pidätysmääräystä koskevissa menettelyissä sekä oikeudesta saada tieto vapaudenmenetyksestä ilmoitetuksi kolmannelle osapuolelle ja pitää vapaudenmenetyksen aikana yhteyttä kolmansiin henkilöihin ja konsuliviranomaisiin;

23. pitää erittäin valitettavana, että useat valtiot eivät edelleenkään myönnä älyllisesti kehitysvammaisten henkilöiden oikeustoimikelpoisuutta tai rajoittavat sitä tuomioistuinten toimilla; kehottaa jäsenvaltioita toimimaan myönteisesti oikeustoimikelpoisuutta koskevassa kysymyksessä edistämällä pikemminkin tuettua osallistamista kuin automaattista poissulkemista;

24. kehottaa komissiota yhdenmukaistamaan unionin sosiaalisten tutkimusten avulla tehtävän vammaisuutta koskevien tietojen keräämisen vammaisyleissopimuksen 31 artiklan vaatimusten mukaiseksi, jotta alalla tapahtuvat edistysaskeleet voidaan havaita ja niistä voidaan tiedottaa; korostaa, että tällaisten tietojen keruussa on käytettävä menetelmiä, joissa otetaan huomioon kaikki vammaiset henkilöt, vaikeavammaiset ja laitoksissa asuvat henkilöt mukaan luettuina; katsoo, että kaikkeen kerättyyn tietoon on sovellettava ihmisoikeus- ja tietosuoja-aloitteiden säännöksiä, mukaan lukien esimerkiksi Euroopan ihmisoikeussopimuksen, Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja EU:n tietosuojadirektiivin määräykset; vaatii, että tutkimukset ovat mahdollisimman tarkkoja ja kohdennettuja ja että niihin liitetään asiaankuuluvia tutkimuksia ja seminaareja, joiden tuloksena saadaan tarkoituksenmukaisia ja tehokkaita toimintamalleja;

25. pitää valitettavana, että eurooppalainen 112-hätänumero ei ole esteetön, ja kehottaa komissiota parantamaan tämän hätänumeron esteettömyyttä vammaisille henkilöille käyttämällä uuden sukupolven hätänumeroteknologiaa;

26. kehottaa vahvistamaan nykyisten tasa-arvoelinten toimintaa vammaisyleissopimuksen valtavirtaistamisen, edistämisen ja seurannan tukemisessa; muistuttaa EU:lle ja jäsenvaltioille vaatimuksesta toimia mielekkäästi yhdessä kansalaisyhteiskunnan ja erityisesti vammaisten henkilöiden järjestöjen kanssa;

RR\1097687FI.doc 43/100 PE578.465v02-00

FI

27. kehottaa sisällyttämään vammaisten henkilöiden oikeudet EU:n yleiseen sosioekonomiseen toimintaohjelmaan, erityisesti Eurooppa 2020 -strategiaan ja talouspolitiikan eurooppalaiseen ohjausjaksoon; suosittaa eurooppalaisen vammaissopimuksen hyväksymistä, jotta varmistetaan vammaisten henkilöiden oikeuksien valtavirtaistaminen kaikilla EU:n aloitteilla;

28. katsoo, että EU:n toimielimien olisi harkittava tulevien ja nykyisten rahoitusvirtojen avaamista järjestöille, jotka aktiivisesti edustavat vammaisia henkilöitä;

29. on tietoinen, että yhteiskunnan haavoittuvat jäsenet jäävät entistä huonompaan asemaan, jos he ovat vammaisia, ja korostaa, että EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden olisi tehostettava toimintaansa, jolla pyritään ulottamaan oikeudet ja palvelut täysimääräisesti kaikille vammaisille henkilöille, mukaan lukien kansalaisuudettomat henkilöt, asunnottomat, pakolaiset ja turvapaikanhakijat sekä vähemmistöihin kuuluvat henkilöt; korostaa, että unionin maahanmuutto- ja pakolaispolitiikoissa on otettava huomioon vammaiset henkilöt;

30. korostaa, että jos vammaisten henkilöiden oikeudet aiotaan turvata täysin, on välttämätöntä taata heille oikeus valita, miten he haluavat elää ja miten he haluavat maksimoida omat mahdollisuutensa, esimerkiksi hyödyntämällä enemmän hoitajapalvelujen kaltaisia järjestelyjä;

31. pitää äärimmäisen valitettavina kammottavia oloja, joissa vammaisia henkilöitä on havaittu pidettävän tietyissä jäsenvaltioissa, ja kehottaa jäsenvaltioita tekemään kaikkensa noudattaakseen Euroopan ihmisoikeussopimusta ja sen epäinhimillisen tai halventavan kohtelun kieltävää 3 artiklaa;

32. katsoo, että neuvoston olisi hyväksyttävä yhdenvertaista kohtelua koskeva direktiivi ja ulotettava sen soveltamisala työllisyysasioita pidemmälle;

33. ehdottaa, että kaikkien EU:n ulkorajojen valvonnassa ja turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksissa työskentelevien henkilöiden olisi suoritettava vammaisten henkilöiden tarpeita koskeva erityiskoulutus, jotta varmistetaan, että näiden tarpeet otetaan huomioon;

34. kehottaa EU:n toimielimiä järjestämään ja tukemaan tiedotuskampanjoita sekä vammaisten henkilöiden oikeuksista että heidän moninaisuudestaan, osaamisestaan ja kyvyistään;

35. pitää valitettavana, että vammaiset henkilöt kohtaavat yhä esteitä tavaroiden ja palveluiden saannissa; katsoo, että nämä esteet rajoittavat heidän osallistumistaan yhteiskuntaan ja rikkovat heidän oikeuksiaan kansalaisina; panee tyytyväisenä merkille Euroopan parlamentin marraskuussa 2015 antaman tuen esteettömyyttä koskevalle säädökselle, mutta toteaa, että esteettömyyssäädös ei ole ihmelääke; kehottaa hyväksymään säädöksen ja panemaan sen täysimääräisesti täytäntöön mahdollisimman pian;

36. pitää ratkaisevan tärkeänä, että vammaisten henkilöiden yhteiskunnallisen osallisuuden turvaamiseksi poistetaan kaikki esteet, jotka haittaavat yhä heidän integroitumistaan koulutusjärjestelmissä, työpaikoilla, julkisessa elämässä ja yhteisöissä, joihin he

PE578.465v02-00 44/100 RR\1097687FI.doc

FI

kuuluvat;

37. pitää ratkaisevan tärkeänä, että vammaisten henkilöiden sosiaalisen osallistamisen varmistamiseksi tarjotaan kannusteita siihen, että käytetään asianmukaisesti EU:n varoja, joilla on tarkoitus edistää tätä prosessia tutkimuksen ja uusien ideoiden, uuden tekniikan ja uusien menetelmien kehittämisen, toteuttamisen ja levittämisen avulla;

38. kehottaa painokkaasti takaamaan liikkumisvapauden periaatteen vammaisille henkilöille EU:ssa poistamalla kaikki jäljellä olevat esteet tämän vapauden käyttämisen tieltä;

39. panee merkille EU:n toimielinten valistuskapasiteetin ja kehottaa niitä tekemään valistustyötä vammaisten henkilöiden oikeuksista ja niiden turvaamisesta;

40. korostaa oikeutta seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin; korostaa, että sukupuolivalistusta on suunniteltava ja toteutettava myös vammaisille henkilöille niin, että se perustuu kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan ja sitä annetaan turvallisessa ja tabuista vapaassa ilmapiirissä;

41. korostaa, että asiassa tarvitaan tehostettua poliittista yhteistyötä, mukaan lukien varoja ja henkilöstöä, jotta varmistetaan, että unioni voi täyttää velvoitteensa ja toteuttaa YK:n vammaisyleissopimuksen suositukset;

42. kehottaa parlamenttia, neuvostoa ja komissiota panemaan täysimääräisesti täytäntöön vammaisten henkilöiden oikeuksia käsittelevän YK:n komitean suositukset ja varmistamaan, että yleissopimus otetaan huomioon kaikessa tulevassa lainsäädännössä.

RR\1097687FI.doc 45/100 PE578.465v02-00

FI

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä) 24.5.2016

Lopullisen äänestyksen tulos +:–:0:

5112

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Jan Philipp Albrecht, Martina Anderson, Heinz K. Becker, Malin Björk, Caterina Chinnici, Rachida Dati, Agustín Díaz de Mera García Consuegra, Laura Ferrara, Monika Flašíková Beňová, Lorenzo Fontana, Kinga Gál, Ana Gomes, Nathalie Griesbeck, Sylvie Guillaume, Monika Hohlmeier, Sophia in ‘t Veld, Iliana Iotova, Sylvia-Yvonne Kaufmann, Barbara Kudrycka, Cécile Kashetu Kyenge, Marju Lauristin, Monica Macovei, Barbara Matera, Claude Moraes, Péter Niedermüller, Soraya Post, Judith Sargentini, Birgit Sippel, Branislav Škripek, Csaba Sógor, Helga Stevens, Traian Ungureanu, Bodil Valero, Udo Voigt, Beatrix von Storch, Josef Weidenholzer, Cecilia Wikström, Kristina Winberg, Tomáš Zdechovský

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Laura Agea, Marina Albiol Guzmán, Hugues Bayet, Carlos Coelho, Pál Csáky, Teresa Jiménez-Becerril Barrio, Marek Jurek, Jeroen Lenaers, Nuno Melo, Angelika Mlinar, Artis Pabriks, Maite Pagazaurtundúa Ruiz, Emil Radev, Barbara Spinelli

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Miroslav Poche

PE578.465v02-00 46/100 RR\1097687FI.doc

FI

29.4.2016

VETOOMUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO(*)

työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalle

vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen (CRPD) täytäntöönpanosta kiinnittäen erityistä huomiota YK:n CRPD-komitean päätelmiin

(2015/2258(INI))

Valmistelija(*): Rosa Estaràs Ferragut

(*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 54 artikla

EHDOTUKSET

Vetoomusvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1. pitää erittäin tärkeänä vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen (CRPD) 33 artiklaa (kansallinen täytäntöönpano ja seuranta) sekä YK:n CRPD-komitean päätelmiä 76 ja 77 ja panee sen vuoksi tyytyväisenä merkille, että YK:n komitea hyväksyy parlamentin osallistumisen riippumattomaan valvontajärjestelmään;

2. palauttaa mieliin, että vetoomusvaliokunta tarjoaa unionin kansalaisille (luonnollisille henkilöille tai oikeushenkilöille) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 227 artiklan nojalla aktiivisesti suojelua, jotta he voivat tehdä kantelun unionin toimielimille sekä kansallisille ja paikallistason instituutioille oikeuksiensa loukkauksesta sellaisten unionin toimintapolitiikkojen toteuttamisen yhteydessä, joiden tarkoituksena on vammaisyleissopimuksen täytäntöönpano perussopimuksen päätösasiakirjaan liitetyn toimivallan jakoa koskevan julistuksen puitteissa;

3. toteaa, että vetoomusvaliokunta on (hallinnollisia epäkohtia koskevissa tapauksissa kansalaisia puolustavan Euroopan oikeusasiamiehen ohella) yksi EU:n institutionaalisista välineistä, joiden avulla suojelutehtävää voidaan hoitaa riippumattoman valvontajärjestelmän puitteissa vuonna 1993 YK:n yleiskokouksen päätöslauselmassa 48/134 hyväksyttyjen ihmisoikeuksien suojelemista ja edistämistä käsittelevien kansallisten instituutioiden asemaa ja toimivuutta koskevien periaatteiden (Pariisin periaatteet) mukaisesti;

4. muistuttaa, että suojelutehtävän hoitamiseksi vetoomusvaliokunnan on palveltava

RR\1097687FI.doc 47/100 PE578.465v02-00

FI

riippumatonta valvontajärjestelmää esitutkintatoimillaan, jotka koskevat vammaisyleissopimuksen täytäntöönpanossa tapahtunutta unionin lainsäädännön rikkomista; toteaa, että vetoomuksia välitetään muille valiokunnille tutkintaa tai asianmukaisten toimenpiteiden käynnistämistä varten ja että paikan päälle tehtyjen vierailujen yhteydessä kerätään tietoja ja pidetään yhteyttä kansallisiin viranomaisiin;

5. palauttaa mieliin, että vetoomusvaliokunta vastaanottaa vammaisilta henkilöiltä joka vuosi huomattavan määrän vetoomuksia, joista käy ilmi miljoonien ihmisten todellinen tilanne kaikkialla Euroopassa ja joiden mukaan he kohtaavat päivittäin vaikeuksia työhön pääsyssä ja työllistymisessä, koulutuksessa ja liikenteessä tai osallistumisessa poliittiseen ja julkiseen elämään ja kulttuurielämään; korostaa vammaisten henkilöiden osallistumista ilman syrjintää poliittiseen ja julkiseen elämään koskevan vammaisyleissopimuksen 29 artiklan merkitystä;

6. palauttaa mieliin, että vammaisten henkilöiden täysimääräinen osallisuus ei ole vain oikeus ja asianomaisten henkilöiden ansaittu etu vaan se on eduksi koko yhteiskunnalle, koska se voi hyötyä arvoista ja erilaisista taidoista, joita nämä henkilöt edistävät;

7. muistuttaa, että suurinta huomiota osakseen saaneita vetoomuksia ovat usein tukeneet vammaisia henkilöitä edustavat kansalaisyhteiskunnan järjestöt, joten on tarpeen edistää näiden oikeuksien loukkaamiseen perustuvien vetoomusten suojelevaa roolia ja tehokkuutta sekä levittää niistä tietoa; arvostaa suuresti näiden järjestöjen roolia vammaisten henkilöiden sosiaalisen osallisuuden edistämisessä ja elämänlaadun parantamisessa ja katsoo, että julkisten instituutioiden olisi edelleen tuettavat tätä tehtävää myös kohdennetun rahoituksen tasolla;

8. suhtautuu myönteisesti siihen, että vetoomusvaliokunnan 15. lokakuuta 2015 järjestämä julkinen kuulemistilaisuus ”Vammaisten henkilöiden oikeuksien suojeleminen vastaanotettujen vetoomusten perusteella” täytti korkeatasoiset esteettömyysvaatimukset, ja suosittelee, että kaikista valiokuntien kokouksista tehdään tulevaisuudessa vammaisille henkilöille esteettömiä;

9. pitää tärkeänä, että vetoomusvaliokunta järjestää kohdennettuja tapahtumia, joissa keskitytään vammaisuutta koskeviin vetoomuksiin, ja korostaa, että on tärkeää käydä vuoropuhelua, johon antavat panoksensa useat sidosryhmät, mukaan luettuina Euroopan parlamentin asiasta vastaavat valiokunnat, vammaisyleissopimukseen liittyvään EU:n kehykseen kuuluvat jäsenet, vammaisia henkilöitä edustavat kansalaisjärjestöt ja tutkijat;

10. suhtautuu myönteisesti pistekirjoituksen käyttöön yhteydenpidossa vetoomusten esittäjien kanssa ja kehottaa kaikkia EU:n toimielimiä käyttämään viittomakieltä, helposti luettavia formaatteja ja pistekirjoitusta yhteydenpidossaan kansalaisten kanssa, jotta voidaan jatkaa ja tehostaa toimia, joilla kansalaiset saadaan osallistumaan toimielinten työhön ja Eurooppa-hankkeeseen;

11. kehottaa parlamentin yksiköitä tehostamaan vammaisyleissopimuksen täytäntöönpanoa koskevaa sisäistä koordinointimekanismia (CRPD-verkosto), jotta siitä tulee yleissopimuksen seurantaa ja täytäntöönpanoa koskeva kaikki valiokunnat käsittävä laaja-alainen mekanismi, jolla on oma sihteeristö ja yksinomaan sille tarkoitettu kokopäivätoiminen henkilöstö;

PE578.465v02-00 48/100 RR\1097687FI.doc

FI

12. panee merkille, että joidenkin vammaisyleissopimuksen ratifioineiden jäsenvaltioiden on vielä perustettava tai nimettävät elimet, jotka panevat yleissopimuksen täytäntöön ja seuraavat sitä 33 artiklan mukaisesti; panee merkille, että jo perustettujen elinten ja erityisesti 33 artiklan 2 kohdan mukaisesti perustettujen seurantajärjestelmien toimintaa haittaavat varojen ja henkilöstön sekä niiden nimeämistä koskevan vankan oikeusperustan puute;

13. kehottaa jäsenvaltioita, joissa yleissopimusta ei ole vielä ratifioitu, ryhtymään nopeisiin toimiin ratifioinnin tiellä olevien viimeisten uudistusten loppuun saattamiseksi; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita täydentämään vammaisyleissopimuksen ratifiointia valinnaisen pöytäkirjan hyväksymisellä; katsoo, että vetoomusvaliokunnan roolia olisi selkeytettävä ja se olisi tunnustettava työjärjestyksessä ennen pöytäkirjan tekemistä;

14. kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita tehostamaan toimiaan lainsäädäntöpuitteidensa yhdenmukaistamiseksi vammaisyleissopimuksen vaatimusten kanssa ja myös tarkastelemaan kattavasti lainsäädäntöään varmistaakseen täyden yhdenmukaistamisen yleissopimuksen määräysten kanssa, asettamaan selkeät tavoitteet ja aikataulut uudistuksille ja yksilöimään vastuussa olevat toimijat;

15. kehottaa jäsenvaltioita panemaan pikaisesti täytäntöön vammaisyleissopimuksen määräykset, tarkistamaan lainsäädäntöään niiden mukaisesti ja varmistamaan niiden asianmukaisen täytäntöönpanon; kehottaa kehittämään kansallisia välineitä ja tehostamaan olemassa olevia välineitä, jotta vammaisia henkilöitä ja heidän perheitään voidaan auttaa parhaalla tavalla;

16. katsoo, että EU:n olisi toimittava johtavassa asemassa ihmisoikeuksien kunnioittamisen ja niiden edistämisen alalla; suhtautuu myönteisesti siihen, että YK:n sopimuselin on ensimmäistä kertaa tarkastellut EU:n kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden täyttymistä; katsoo, että vuonna 2015 julkaistut vammaisyleissopimuksen täytäntöönpanoa EU:ssa koskevat YK:n CRPD-komitean päätelmät ovat merkittävä osoitus EU:n sitoutumisesta yhdenvertaisuuteen ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, ja toteaa, että niissä annetaan lainsäädäntö- ja poliikkatoimia koskevia ohjeita kaikilla EU:n toimivaltaan kuuluvilla aloilla;

17. kehottaa komissiota työskentelemään tiiviisti muiden EU:n toimielinten, elinten ja virastojen sekä jäsenvaltioiden kanssa ja koordinoimaan tehokasta ja järjestelmällistä päätelmien seurantaa mahdollisesti vammaisyleissopimuksen täytäntöönpanoa koskevan strategian avulla;

18. kehottaa tarkistamaan perusteellisesti Euroopan vammaisstrategiaa 2010–2020;

19. katsoo vammaisyleissopimuksesta tehdyn ensimmäisen YK:n arvioinnin suositusten mukaisesti, että komission olisi otettava käyttöön yleissopimuksen seurantaa ja tarkastelua koskeva riippumaton väline ja laadittava toimielintenvälinen koordinointimekanismi ja perustettava kuhunkin jäsenvaltioon paikallisia tiedotuspisteitä ja -toimistoja, joiden olisi oltava pysyviä;

20. kehottaa kaikkia jäsenvaltioita myöntämään 33 artiklan 2 kohdan mukaisesti perustetuille seurantajärjestelmille riittävät ja vakaat taloudelliset resurssit ja henkilöresurssit, jotta ne voivat hoitaa tehtävänsä; katsoo, että jäsenvaltioiden olisi myös taattava

RR\1097687FI.doc 49/100 PE578.465v02-00

FI

seurantajärjestelmien riippumattomuus varmistamalla, että niiden kokoonpanossa ja toiminnassa otetaan huomioon kansallisten ihmisoikeusinstituutioiden toimintaa koskevat Pariisin periaatteet 33 artiklan 2 kohdan mukaisesti, ja tätä tuettaisiin vahvistamalla virallinen oikeusperusta, jossa määriteltäisiin selvästi järjestelmien rooli ja soveltamisala; kehottaa niitä jäsenvaltioita, joiden on vielä nimettävä 33 artiklan mukaiset elimet, tekemään niin mahdollisimman pian ja myöntämään niille resurssit ja valtuudet, joiden avulla ne voivat tehokkaasti panna täytäntöön vammaisyleissopimuksen mukaiset velvoitteensa ja seurata niitä;

21. katsoo, että vammaiset henkilöt ja vammaisjärjestöt olisi otettava mukaan päätöksentekoprosessin kaikkiin vaiheisiin; katsoo, että seurantaelinten tarkasteluprosessit tarjoavat arvokkaan tilaisuuden saada näkemyksiä kansalaisyhteiskunnan järjestöiltä, vammaisia henkilöitä edustavat järjestöt mukaan luettuina; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita varmistamaan jäsennellyn ja järjestelmällisen vammaisia henkilöitä edustavien järjestöjen edustajien kuulemisen toteutettaessa toimia niiden päätelmien täytäntöönpanemiseksi ja edistämään tietojenkeruuta ja hyvien käytäntöjen vaihtoa; kehottaa tekemään kuulemisesta täysin esteettömän, jotta kaikki vammaiset henkilöt voivat osallistua riippumatta siitä, minkätyyppinen vamma heillä on;

22. korostaa, että vammaisille henkilöille on tarjottava tietoja heidän oikeuksistaan ja heidän on annettava osallistua täysimääräisesti kaikkiin heitä koskeviin politiikkatoimiin ja toimenpiteisiin, valitusmekanismi mukaan luettuna, ja että vammaisten lasten ja vammaisjärjestöjen, mikäli sellaisia on, osallistuminen olisi asetettava etusijalle;

23. ottaa huomioon, että vammaisyleissopimuksen 35 artiklassa velvoitetaan yleissopimuksen allekirjoittaneet jäsenvaltiot antamaan yleissopimuksen täytäntöönpanosta ensimmäinen raportti ja myöhempiä raportteja; katsoo, että tällaiset raportit olisi annettava neljän vuoden välein ja ne olisi laadittava vammaisjärjestöjen kanssa;

24. kehottaa komissiota selventämään vammaisuuden laajaa määritelmää EU:n tasolla;

25. kehottaa kaikkia EU:n toimielimiä edistämään vammaisuutta koskevia tiedotuskampanjoita ihmisoikeusnäkökulmasta; katsoo, että tiedotusvälineiden olisi pyrittävä antamaan myönteinen kuva vammaisista henkilöistä keskittymällä heidän taitoihinsa ja yhteiskunnalle antamaansa panokseen sekä lisäämällä heidän näkyvyyttään;

26. kehottaa kaikkia unionin jäsenvaltioita tunnustamaan asianmukaisesti perheen huoltajien ratkaisevan roolin ja varmistamaan, että heidän asemansa tunnustetaan asianmukaisesti sekä sosiaaliselta että taloudelliselta kannalta ja että huolehditaan välittömästä aineellisesta tuesta esimerkiksi suojelemalla eläkeoikeuksia tai tukia, joilla vähennetään hoivaajille palvelusta aiheutuvia kustannuksia; kehottaa komissiota teettämään tutkimuksen, jolla pyritään analysoimaan omaishoitajien oikeudellista asemaa tai sen puuttumista kaikissa jäsenvaltioissa;

27. palauttaa mieliin, että yleissopimuksen mukaisesti vammaisilla on muiden kanssa yhdenvertainen oikeustoimikelpoisuus kaikilla elämänaloilla, mukaan luettuina oikeuden saatavuus, jolle heidän taloudellinen tilanteensa ei saisi siksi olla minkäänlainen este, mahdollisuus äänestää sekä pankki- ja terveydenhoitopalvelujen, tavaroiden ja palvelujen saanti; kehottaa EU:ta varmistamaan, että vammaisille henkilöille kuuluvat kaikki perussopimuksissa ja EU:n lainsäädännössä vahvistetut oikeudet;

PE578.465v02-00 50/100 RR\1097687FI.doc

FI

28. korostaa, että oikeustoimikelpoisuus on ratkaisevan tärkeä henkilön itsemääräämisoikeuden kannalta ja että kaikki sitä koskevat rajoitukset sekä holhoojien käyttäminen edustajina on vahvistettava EU:n tasolla yhdenmukaistettujen selkeiden kriteerien perusteella siten, että tällaisen pitkän aikavälin oikeudellisen edustuksen tarvetta ja asianomaisen holhoojan soveltuvuutta tarkastellaan säännöllisin väliajoin;

29. katsoo, että äänioikeutta koskevien takeiden rajoittavia tulkintoja jäsenvaltioiden lainsäädännössä olisi tarkistettava, mikäli ne estävät psykososiaalisesti vammaisia henkilöistä käyttämästä tätä oikeutta (vammaisyleissopimuksen 29 artikla);

30. suhtautuu myönteisesti komission 2. joulukuuta 2015 julkaisemaan ehdotukseen esteettömyyttä koskevaksi eurooppalaiseksi säädökseksi; muistuttaa, että esteettömyyttä koskeva kattava lähestymistapa on tarpeen ja että vammaisyleissopimuksen 9 artiklan mukainen oikeus on taattava eri tavoin vammaisille henkilöille;

31. kehottaa komissiota edistämään ja tehostamaan rakennerahastojen käyttöä jäsenvaltioissa, jotta voidaan kehittää korkealaatuisia sosiaalipalveluja vammaisille henkilöille ja varmistaa siirtyminen laitoshoidosta yhteisöperustaiseen hoitoon;

32. korostaa, että kaikilla vammaisilla henkilöillä on oikeus elää yhteiskunnassa, jossa heillä on heidän täysimääräisen osallisuutensa ja osallistumisensa varmistamiseksi samat mahdollisuudet kuin muillakin;

33. pyytää, että rakenne- ja investointirahastoja käytetään tasapainoisesti siten, että rohkaistaan kehittämään tarvittaessa entistä osallistavampia yhteisöjä ja institutionaalisia järjestelmiä, jotta kummassakin tapauksessa vammaiset henkilöt, mukaan luettuina lapset ja nuoret, voivat saada asianmukaista tukea ja apua kaikkialla EU:ssa ja jotta näin edistetään entistä suurempaa riippumattomuutta kunkin henkilön mahdollisuuksien puitteissa;

34. kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan asianmukaisia toimenpiteitä edistääkseen rakennerahastojen käyttöä erityisesti lapsille ja nuorille sekä heidän perheilleen tarkoitettuihin tukipalveluihin;

35. korostaa, että vammaisille henkilöille tukea tarjoavien ja erityisesti turvallisista tiloista vastaavien instituutioiden olisi noudatettava asianmukaisesti hyväksyttyjä standardeja (jotka on määriteltävä) ja niistä olisi tehtävä säännöllisesti tarkastuksia;

36. kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita toteuttamaan tehokkaita toimia, joilla pyritään torjumaan vammaisten opiskelijoiden eriytymistä kouluissa ja oppimisympäristössä, sekä ryhtymään kaikkiin tarvittaviin toimiin sen varmistamiseksi, että he saavat osallistavaa ja laadukasta virallista, epävirallista ja arkioppimiseen perustuvaa koulutusta täysimääräisesti;

37. kehottaa komissiota laatimaan kertomuksen keskeisimpien EU:n politiikan alojen ja investointirahastojen vaikutuksesta vammaisiin henkilöihin; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan vammaisia henkilöitä edustavat järjestöt mukaan toimenpideohjelmien suunnitteluun; korostaa lisäksi, että on tärkeää varmistaa, että Erasmus + -ohjelmaa, nuorisotakuun ja Eures-aloitteen kaltaiset unionin ohjelmat ovat täysimääräisesti vammaisten henkilöiden käytettävissä;

RR\1097687FI.doc 51/100 PE578.465v02-00

FI

38. korostaa, että vammaiset lapset kohtaavat erityisiä ongelmia ja että olisi toteutettava toimia, joilla poistetaan kaikenlaiset esteet ja annetaan heille mahdollisuus saavuttaa täydellinen riippumattomuus ja yhdenvertaiset mahdollisuudet, minkä vuoksi on tärkeää, että heidät otetaan mukaan heitä koskevien politiikkatoimien laadintaan; katsoo, että tämän vuoksi olisi otettava käyttöön välineitä, joiden avulla vammaisten lasten on mahdollista esittää näkökantansa ja joilla varmistetaan heidän mukanaolonsa;

39. kehottaa komissiota varmistamaan korkealaatuisen osallistavan koulutuksen unionin kouluissa jo varhaisiässä siten, että siinä noudatetaan vammaisuutta koskevaa ennaltaehkäisevää lähestymistapaa ja näkemystä yksilöllisten tarpeiden monialaista arviointia, vammaisten lasten syrjäytymisen estämistä sekä asianmukaisen kohtuullisen mukauttamisen toteuttamista koskevien vammaisyleissopimuksen vaatimusten mukaisesti;

40. kehottaa komissiota toteuttamaan yhteistyössä jäsenvaltioiden ja vammaisia henkilöitä edustavien järjestöjen kanssa pikaisia toimia tällaisten henkilöiden sosiaalisen suojelun ja asianmukaisen elintason varmistamiseksi ja heidän suojelemisekseen talouskriisin vuoksi toteutettujen säästötoimenpiteiden seurauksilta;

41. kehottaa jäsenvaltioita pidättymään vammaisuuteen liittyvien tukien, yhteisöperustaisten palvelujen, terveyspalvelujen, koulutuksen ja opetusohjelmien leikkaamisesta, sillä se heikentäisi vammaisyleissopimusta ja lisäisi entisestään köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä;

42. panee merkille vetoomukset joidenkin jäsenvaltioiden sääntöjenvastaisuuksista tapauksissa, joissa on kyse vammaisten henkilöiden toimeentulon varmistamisesta ja jotka eivät koske ainoastaan lakisääteisten avustusten maksamatta jättämistä vaan myös vetoomuksen 1062/2014 kaltaisia tapauksia, joissa viranomaisten väitetään tehneen mielivaltaisia hallinnollisia päätöksiä voidakseen alentaa aikaisemmin myönnettyjä korvauksia sellaisten kyseenalaisten lääketieteellisten arvioiden perusteella, jotka käytännössä lieventävät vammaisuuden astetta; kehottaa asianomaisia kansallisia, alueellisia ja paikallisia viranomaisia ottamaan paremmin huomioon tällaisten toimien vaikutukset asianomaisten henkilöiden ja heidän perheidensä elämään ja pyytää komissiota seuraamaan huolellisesti vammaisia henkilöitä koskevia eri toimintapolitiikkoja ja niihin liittyviä toimenpiteitä, joita pannaan täytäntöön eri jäsenvaltioissa;

43. kehottaa EU:n toimielimiä tarkistamaan henkilöstösääntöjään, sisäisiä sääntöjään ja soveltamissääntöjään, jotta voidaan ottaa käyttöön sellaiset kattavat rekrytointitoimet, positiiviset toimet mukaan luettuina, joiden myötä vammaisia henkilöitä otetaan entistä enemmän henkilöstöön ja harjoittelijoiksi ja varmistetaan, että kaikille EU:n toimielinten henkilöstön jäsenille, joilla on vamma tai huollettavia vammaisia perheenjäseniä, toteutetaan kohtuulliset mukautukset niin, että he voivat käyttää oikeuksiaan tasavertaisesti muiden kanssa; kehottaa komissiota tarkistamaan EU:n toimielinten yhteistä sairausvakuutusjärjestelmää, jotta vammaisuuteen liittyvät terveystarpeet katetaan täysimääräisesti yleissopimuksen mukaisesti;

44. korostaa, että unionin kansalaisten vapaa liikkuvuus on taattava vammaisille henkilöille, minkä vuoksi jäsenvaltioiden on varmistettava heidän tilanteensa ja sosiaalisten oikeuksiensa vastavuoroinen tunnustaminen (vammaisyleissopimuksen 18 artikla);

PE578.465v02-00 52/100 RR\1097687FI.doc

FI

45. katsoo, että eurooppalainen vammaiskortti antaisi vammaisille henkilöille mahdollisuuden matkustaa oman maansa rajojen ulkopuolelle ja nauttia kulttuurin, liikennevälineiden ja urheilun käyttömahdollisuuksien suomista eduista ja että muita etuja olisi tarkasteltava ja niiden vastavuoroista tunnustamista edistettävä;

46. katsoo, että digitaalisten sisämarkkinoiden strategia olisi pantava täytäntöön siten, että vammaisille henkilöille varmistetaan täysimääräisesti sen kaikkien osa-alueiden hyödyntämismahdollisuudet;

47. panee merkille, että ainoastaan noin 48 prosenttia EU:n vammaisista henkilöistä on työelämässä ja vain 27,8 prosenttia on suorittanut päätökseen korkea-asteen opinnot; korostaa, että EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden on vammaisyleissopimuksen 27 artiklan mukaisesti poistettava kaikki vammaisten henkilöiden työllistymisen esteet ja edistettävä räätälöidyn koulutuksen ja erityisvälineiden avulla aktiivisia toimintapolitiikkoja, joilla edistetään ja helpotetaan heidän työmarkkinoille pääsyään; kannustaa jäsenvaltioita vaihtamaan keskenään parhaita käytäntöjä, jotka koskevat työllisyysasteen nostamisen tehokkaimpia välineitä;

48. korostaa, että vammaisille henkilöille on varmistettava syrjimätön terveys- ja hoitojärjestelmien käyttömahdollisuus ja että on kiinnitettävä asianmukaista huomiota vaikeuksiin, joita tällaisten potilaiden hoitamisessa voi ilmetä; korostaa erityisesti, että syrjimättömät mahdollisuudet käyttää seksuaali- ja lisääntymisterveyden palveluja on varmistettava eikä missään tapauksessa saisi määrätä sterilointia tai raskauden keskeytystä vastoin henkilön tahtoa ja että terveydenhuoltojärjestelmissä olisi lisäksi varmistettava seksuaalisen väkivallan ja/tai hyväksikäytön havaitseminen, niistä ilmoittaminen ja niiden estäminen;

49. korostaa, että sairausvakuutusjärjestelmissä ei saa syrjiä vammaisia henkilöitä;

50. katsoo, että rajat ylittävää terveydenhuoltoa koskevan direktiivin vaikutusta vammaisiin henkilöihin olisi arvioitava;

51. korostaa, että vammaisten henkilöiden tietoista suostumusta on pyydettävä kaikissa sitä edellyttävissä lääketieteellisissä interventioissa ja että sen vuoksi on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet, jotta varmistetaan, että nämä henkilöt voivat saada ja ymmärtää asiaa koskevat tiedot; korostaa, että suostumus on annettava henkilökohtaisesti etukäteen ja tosiasioista täysin tietoisena kaikkien sellaisten tarvittavien mekanismien avulla, joilla varmistetaan, että näitä periaatteita noudatetaan, ja että vastaavat asianmukaiset toimenpiteet on toteutettava myös psykososiaalisesti vammaisten henkilöiden tapauksessa;

52. katsoo, että lento- ja meriliikennettä koskevia asetuksia olisi tarkistettava, jotta varmistetaan, että minkäänlaista fyysistä tai taloudellista syrjintää ei voida kohdistaa vammaisiin matkustajiin ja että kaikki esteet poistetaan tässä suhteessa;

53. kehottaa kiinnittämään huomiota YK:n suositukseen, jonka mukaisesti sukupuolinäkökulma on varmistettava kaikissa vammaisuutta koskevissa toimissa ja erityisesti toimissa, joilla pyritään torjumaan väkivaltaa ja syrjintää; kehottaa EU:ta allekirjoittamaan naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemistä ja torjumista koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen (Istanbulin yleissopimus) lisäaskeleena vammaisiin naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan torjumisessa;

RR\1097687FI.doc 53/100 PE578.465v02-00

FI

kehottaa EU:ta myös edistämään toimintapolitiikkoja, joilla torjutaan vammaisiin henkilöihin kohdistuvaa syrjintää;

54. kehottaa kaikkia EU:n jäsenvaltioita sopimaan julkisen sektorin verkkosivustojen käyttöä koskevasta vahvasta direktiivistä, johon olisi sisällytettävä kaikki julkisia palveluja tarjoavat verkkosivustot, myös silloin, kun näitä tarjoavat yksityiset tahot ja/tai niitä rahoitetaan kokonaan tai osittain julkisista rahastoista, mobiiliverkot ja mobiilisovellukset sekä ladattavat asiakirjat (Word, PDF jne.), joita käytetään laajasti verkkoprosesseissa; kehottaa EU:n toimielimiä varmistamaan, että kaikki niiden verkkosivut ja asiakirjat ovat vammaisten henkilöiden käytettävissä;

55. kehottaa ratifioimaan nopeasti julkaistujen teosten saatavuuden helpottamisesta sokeiden, heikkonäköisten tai muulla tavoin lukemisesteisten hyväksi koskevan Marrakeshin sopimuksen; paheksuu syvästi, että seitsemän EU:n jäsenvaltiota on muodostanut määrävähemmistön, joka hankaloittaa Marrakeshin sopimuksen ratifioimisprosessia, ja kehottaa niitä harkitsemaan kantaansa uudelleen ja helpottamaan ratifioimista riippumatta EU:n lainsäädäntöpuitteiden tarkistamisen tarpeesta tai toimivaltakysymystä koskevasta Euroopan unionin tuomioistuimentulevasta ratkaisusta, jonka saaminen voi kestää vielä useita kuukausia;

56. kehottaa etsimään nopeasti ulospääsyä EU:n syrjintäkieltodirektiiviä koskevasta umpikujasta, koska asiassa ei ole tapahtunut minkäänlaista edistystä neuvostossa vuoden 2008 jälkeen.

PE578.465v02-00 54/100 RR\1097687FI.doc

FI

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä) 19.4.2016

Lopullisen äänestyksen tulos +:–:0:

2810

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Marina Albiol Guzmán, Margrete Auken, Alberto Cirio, Pál Csáky, Rosa Estaràs Ferragut, Eleonora Evi, Peter Jahr, Rikke Karlsson, Jude Kirton-Darling, Notis Marias, Edouard Martin, Roberta Metsola, Marlene Mizzi, Julia Pitera, Gabriele Preuß, Eleni Theocharous, Jarosław Wałęsa, Cecilia Wikström, Tatjana Ždanoka

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Enrique Calvet Chambon, Kostadinka Kuneva, Miltiadis Kyrkos, Jérôme Lavrilleux, Julia Reda, Ángela Vallina, Reiner Wieland

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

José Blanco López, Martina Dlabajová, Zbigniew Kuźmiuk

RR\1097687FI.doc 55/100 PE578.465v02-00

FI

26.5.2016

ULKOASIAINVALIOKUNNAN LAUSUNTO

työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalle

vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen (CRPD) täytäntöönpanosta kiinnittäen erityistä huomiota YK:n CRPD-komitean päätelmiin(2015/2258(INI))

Valmistelija: Richard Howitt

EHDOTUKSET

Ulkoasiainvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1. pitää myönteisenä uutta tavoitetta 12, joka sisältyy ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevaan EU:n toimintasuunnitelmaan vuosiksi 2015–2019; kehottaa komissiota varmistamaan, että vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen täytäntöönpano otetaan järjestelmällisesti esille kolmansien maiden kanssa käytävässä ihmisoikeusvuoropuhelussa; kehottaa ihmisoikeuksista vastaavaa EU:n erityisedustajaa johtamaan ja seuraamaan edistymistä kyseisellä alalla ja kiinnittämään erityistä huomiota esteettömyyteen liittyvään standardointiin;

2. edellyttää painokkaasti, että Euroopan vammaisstrategiassa tarkoitettua toiminta-aluetta 8 (Ulkoiset toimet) täsmennetään sisällyttämällä strategian uuteen toimia koskevaan luetteloon aitoja ja konkreettisia vammaisten henkilöiden arkea parantavia sitoumuksia vuosille 2016–2020; toteaa, että tällaisia sitoumuksia ei annettu vuosia 2010–2015 koskevassa luettelossa;

3. kannattaa vammaisten henkilöiden tehokasta integrointia yhteiskuntaan, eli paikallisyhteisöihin, ja kotonaan asuvien vammaisten henkilöiden palvelujen rahoittamista ulkoisten toimien rahoitusvälineisiin kuuluvista ohjelmista; edellyttää unionin rakennerahastojen entistä virtaviivaisempaa käyttöä; edellyttää ulkoisten rahoitusvälineiden väliarviointia, jotta voidaan tarkastella, miten niiden avulla on edistetty vammaisten henkilöiden osallisuutta yhteiskuntaan, poistettu esteitä ja edistetty esteettömyyttä; vaatii lisäksi, että unionin ohjelmista lakkautetaan kaikki menoerät, jotka edistävät laitostumista tai pitävät yllä vammaisten henkilöiden eriytymistä; vaatii menojen tiukentamista ja valvontaa siten, että vammaisjärjestöjä kuullaan asiasta;

PE578.465v02-00 56/100 RR\1097687FI.doc

FI

4. kannattaa CRPD:n asiantuntijoiden suosituksia, joiden mukaan unionin on oltava esteettömämpi ja osallistavampi voidakseen soveltaa vammaisuuteen riski- ja hätätilanteissa ihmisoikeuksiin perustuvaa lähestymistapaa, myös soveltamalla Sendain kehystä; kehottaa painokkaasti sisällyttämään vammaisten henkilöiden ihmisoikeudet unionin muuttoliike- ja pakolaispolitiikkaan, koska heihin kohdistuu kaksinkertaista syrjintää; korostaa, että kyseisillä toimenpiteillä olisi reagoitava asianmukaisesti vammaisten henkilöiden erityistarpeisiin ja otettava huomioon vaatimus tarpeisiin perustuvista kohtuullisista mukautuksista; kannustaa lisäksi siihen, että vammaisten henkilöiden tarpeet sisällytetään jäsenvaltioiden ja unionin toteuttamiin humanitaarisiin toimiin;

5. pitää tärkeinä neuvoston päätelmiä, jotka koskevat vammaisuuden huomioon ottavan katastrofihallinnan sisällyttämistä kaikkiin unionin pelastuspalvelumekanismin toimiin ja jäsenvaltioiden toimiin; edellyttää, että vammaisia henkilöitä ja hätätila- ja pelastuspalvelualan toimijoita valistetaan ja heille annetaan tietoja katastrofiriskin vähentämistä koskevista aloitteista ja että vammaisille henkilöille järjestetään psykologista apua katastrofeista toipumisen vaiheessa;

6. pitää myönteisenä CRPD-komitean suosituksia, joiden mukaan unionin olisi kehitettävä ihmisoikeuksiin perustuvia indikaattoreita; korostaa, että tällöin on CRPD:n 31 ja 32 artiklan mukaisesti selkeästi arvioitava vammaisten henkilöiden pääsyä unionin ulkoisiin ohjelmiin ja unionin rahoituksen vaikutuksia vammaisten henkilöiden ihmisoikeuksiin; edellyttää, että kaikissa vaikutustenarviointia koskevissa ohjeissa viitataan erikseen CRPD:hen; edellyttää, että unioni kehittää kattavan tiedonkeruujärjestelmän;

7. suosittelee, että unionin edustustot ja virastot osoittavat riittävää ymmärtämystä unionin vammaisstrategioita kohtaan ja toimivat siten osallistavalla ja esteettömyyden varmistavalla tavalla; ehdottaa, että Euroopan ulkosuhdehallintoon (EUH) perustetaan CRPD:tä varten yhteyspiste; edellyttää, että vammaisuuden näkökulma otetaan pikaisesti huomioon kaikessa YTPP-operaatioiden yhteydessä järjestettävässä ihmisoikeuksia koskevassa koulutuksessa;

8. pitää erittäin valitettavana, ettei unioni ole järjestänyt riittävää virallista kuulemista vammaisjärjestöjen kanssa valmistellessaan vuonna 2015 järjestettyä YK:n CRPD-komitean uudelleentarkasteluprosessia ja laatiessaan edistymiskertomustaan; edellyttää, että vammaisjärjestöt osallistuvat aktiivisesti CRPD-kokouksiin riippumattomana osapuolena, ja että ne osallistuvat myös tulevia uudelleentarkasteluja käsitteleviin unionin virallisiin valtuuskuntiin;

9. muistuttaa, että vammaiset naiset ja tytöt joutuvat kokemaan kaksinkertaista syrjintää ja heillä on usein suurempi riski joutua väkivallan, väärinkäytösten, kaltoinkohtelun tai hyväksikäytön uhreiksi; kannattaa painokkaasti suositusta, jonka mukaan sukupuolinäkökulma on sisällytettävä kaikkiin unionin vammaisuusstrategioihin, myös unionin ulkopolitiikassa ja ulkoisissa toimissa.

RR\1097687FI.doc 57/100 PE578.465v02-00

FI

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä) 24.5.2016

Lopullisen äänestyksen tulos +:–:0:

4710

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Lars Adaktusson, Michèle Alliot-Marie, Petras Auštrevičius, Amjad Bashir, Goffredo Maria Bettini, Elmar Brok, Klaus Buchner, James Carver, Lorenzo Cesa, Javier Couso Permuy, Georgios Epitideios, Knut Fleckenstein, Eugen Freund, Michael Gahler, Iveta Grigule, Janusz Korwin-Mikke, Eduard Kukan, Ilhan Kyuchyuk, Ryszard Antoni Legutko, Barbara Lochbihler, Sabine Lösing, Andrejs Mamikins, Ramona Nicole Mănescu, David McAllister, Tamás Meszerics, Francisco José Millán Mon, Javier Nart, Pier Antonio Panzeri, Demetris Papadakis, Ioan Mircea Paşcu, Vincent Peillon, Alojz Peterle, Tonino Picula, Andrej Plenković, Cristian Dan Preda, Jozo Radoš, Jaromír Štětina, Charles Tannock, Geoffrey Van Orden, Boris Zala

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Luis de Grandes Pascual, Andrzej Grzyb, Marek Jurek, Tokia Saïfi, Bodil Valero, Janusz Zemke

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Therese Comodini Cachia, Judith Sargentini, Ricardo Serrão Santos, Jarosław Wałęsa, Renate Weber

PE578.465v02-00 58/100 RR\1097687FI.doc

FI

6.6.2016

KEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO

työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalle

vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen (CRPD) täytäntöönpanosta kiinnittäen erityistä huomiota YK:n CRPD-komitean päätelmiin(2015/2258(INI))

Valmistelija: Heidi Hautala

EHDOTUKSET

Kehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1. huomauttaa, että noin 15 prosenttia maailman väestöstä eli arviolta miljardi ihmistä on vammaisia ja 80 prosenttia heistä elää alhaisen tulotason maissa; korostaa, että 50 prosenttia vammoista on estettävissä ja suoraan yhteydessä köyhyyteen ja että arviolta 98 prosenttia kehitysmaiden vammaisista lapsista ei käy koulua;

2. korostaa, että köyhyys on sekä vammaisuuden syy että seuraus ja vaikeuttaa sosiaalisten perustarpeiden, kuten ravinnon, terveydenhuollon, puhtaan veden ja viemäröinnin, tyydyttämistä, ja toteaa, että tämä saattaa johtaa vammaisuuteen;

3. korostaa, että vammat yleistyvät väestön keski-iän noustessa;

4. huomauttaa, että vammaisilla henkilöillä voi olla vammaisuuteen liittyviä ylimääräisiä kustannuksia, korkeampi työttömyysaste ja alhaisemmat tulot, mikä voi lisätä heidän ja heidän perheidensä riskiä joutua taloudellisiin vaikeuksiin;

5. korostaa, että koulutuksesta syrjäytyminen voi johtaa vammaisten henkilöiden heikompiin työllistymis- ja ansaitsemismahdollisuuksiin, mikä lisää heidän ja heidän perheidensä riskiä altistua köyhyydelle ja rajoittaa kansantalouden kasvua;

6. painottaa, että asianmukaisen ja oikea-aikaisen terveydenhoidon puutteellinen saatavuus voi johtaa siihen, että vammaisten henkilöiden toimintakyky on jatkuvasti heikko tai heikentyy edelleen ja heille kehittyy uusia vammoja, jotka aiheuttavat yksilöille ja yhteiskunnalle korkeampia sairauskuluja ja heikentävät tuottavuutta pitkällä aikavälillä;

RR\1097687FI.doc 59/100 PE578.465v02-00

FI

7. korostaa, että vammaisten henkilöiden osallisuus yhteiskunnassa maan sosioekonomisesta, poliittisesta tai kulttuurisesta tilanteesta riippumatta ei ole pelkästään kehityskysymys, vaan myös ihmisoikeuskysymys;

8. korostaa, että jatkuvat konfliktit ja luonnonkatastrofit lisäävät myös osaltaan vammaisten henkilöiden määrää;

9. painottaa sitoutumista siihen, että ketään ei jätetä ilman apua, ja kestävän kehityksen tavoitteisiin sisältyviä viittauksia vammaisuuteen erityisesti koulutuksen, kasvun ja työllisyyden, epätasa-arvon ja asuinalueiden esteettömyyden aloilla sekä kestävän kehityksen tavoitteita koskevaan tiedonkeruuseen ja seurantaan liittyen ja suosittaa, että EU toimii edelläkävijänä vammaisuuden huomioivien kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanossa; korostaa myös viittauksia katastrofiriskin vähentämistä koskevaan Sendain kehykseen;

10. korostaa, että vammaiset henkilöt eivät aina pysty esteettömästi hyödyntämään valtaväestölle tarkoitettuja toimintalinjoja ja ohjelmia;

11. korostaa, että EU on edistynyt huomattavasti vammaisyleissopimuksen täytäntöönpanossa mutta kuten vammaisyleissopimuksen komitea on todennut, vielä on paljon tehtävää epätasa-arvon, työttömyyden ja koulutuksen suhteen; toteaa myös olevansa huolissaan seksuaalisesta väkivallasta ja muista vammaisiin henkilöihin, erityisesti naisiin ja lapsiin, kohdistuvista hyväksikäytön muodoista;

12. kehottaa komissiota laatimaan kestävän kehityksen tavoitteita ja katastrofiriskin vähentämistä koskevan täytäntöönpanosuunnitelman vammaisyleissopimuksen mukaisesti; toteaa, että suunnitelman olisi edistettävä huomattavasti oltava tärkeä osuus vammaisuuteen ja sosioekonomiseen osallisuuteen liittyvien indikaattoreiden määrittelyä; korostaa, että kestävän kehityksen tavoitteiden indikaattoreiden määrittelyssä on kiinnitettävä erityistä huomiota köyhyyteen, sosiaaliseen suojeluun, kattavaan terveydenhuoltoon, naisiin kohdistuvaan väkivaltaan, seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin, vesihuollon ja viemäröinnin sekä energian saatavuuteen, selviytymis- ja palautumiskykyyn katastrofitilanteissa sekä syntymien rekisteröintiin;

13. korostaa, että tiedotus-, valistus- ja koulutustoimet ovat keskeinen osa vammaisyleissopimuksen täytäntöönpanoa;

14. korostaa, että kaikkien EU:n sekä sisäisten että ulkoisten toimintapolitiikkojen ja ohjelmien on oltava vammaisyleissopimuksen mukaisia ja niissä on toteutettava erityistoimenpiteitä, joilla varmistetaan, että vammaisten henkilöiden oikeudet valtavirtaistetaan kaikilla aloilla, myös humanitaarisella alalla ja kehityspolitiikassa ja niihin liittyvissä ohjelmissa; kehottaa tätä silmällä pitäen EU:ta hyväksymään yhdenmukaisen toimintalinjan vammaisuuden huomioivasta kehitysyhteistyöstä ja laatimaan järjestelmällisen ja vakiintuneen toimintamallin vammaisten henkilöiden oikeuksien sisällyttämiseksi kaikkiin EU:n kansainvälisiin yhteistyötoimiin ja -ohjelmiin;

15. kehottaa EU:ta myös

– toteuttamaan lisää kehityshankkeita, joissa keskitytään erityisesti vammaisiin henkilöihin;

PE578.465v02-00 60/100 RR\1097687FI.doc

FI

– laatimaan mekanismin, jolla kehitetään valmiuksia ja vaihdetaan hyviä käytänteitä EU:n eri toimielinten välillä ja EU:n ja sen jäsenvaltioiden välillä vammaisuuden huomioivasta ja esteettömästä humanitaarisesta avusta

– määrittämään ja ottamaan käyttöön mekanismeja vammaisuutta, sukupuolta ja ikää koskevien eriteltyjen tietojen keräämiseksi ja seuraamiseksi, jotta voidaan seurata vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumista EU:n kehitysohjelmissa, sekä laatimaan selkeän aikataulun eriteltyjen tietojen tuottamiseksi kaikille ohjelmille

– ottamaan vammaiset huomioon muuttoliike- ja pakolaispolitiikoissa

– perustamaan EU:n edustustoihin vammaisasioita käsitteleviä yhteyspisteitä ja nimittämään niihin koulutettuja yhteyshenkilöitä, jotka voivat tarjota asiantuntemuksensa ja oman ammatillisen osaamisensa vammaisten henkilöiden käyttöön

– käsittelemään vammaiskysymyksiä vuoropuheluissa kumppanimaiden kanssa sekä toimimaan strategisessa yhteistyössä kumppanimaan vammaisten hyväksi toimivien kansalaisjärjestöjen kanssa ja tukemaan niitä

– arvioimaan monivuotista rahoituskehystä ja Euroopan kehitysrahastoa (EKR) vammaisyleissopimuksen näkökulmasta

– lisäämään viittauksen vammaisuuskysymysten valtavirtaistamiseen EU:n toimintalinjoihin mahdollisessa uudessa kehityspolitiikkaa koskevassa eurooppalaisessa konsensuksessa

– harkitsemaan varojen korvamerkitsemistä vammaisille henkilöille tarkoitettuihin kansallisiin ohjelmiin kaikissa EU:n kansainvälisissä yhteistyötoimissa ja -ohjelmissa

– tarjoamaan ripeää, asianmukaista ja täysipainoista hoitoa lapsille, joilla on todennäköinen riski vammautua, sillä puuttuminen varhaisessa vaiheessa on tärkeää

– tarjoamaan vammaisten lasten vanhemmille näiden tarvitsemaa koulutusta, jotta he voivat osallistua aktiivisesti ja kokonaisvaltaisesti lastensa hoitoon

– edistämään vammaisten lasten varhaista integroimista ja erityisopetusta esikouluissa ja ala-asteella;

16. kehottaa EU:ta näyttämään esimerkkiä vammaisten henkilöiden oikeuksien edistämisessä katastrofiriskien vähentämistä koskevan Sendain kehyksen ja vuoden 2030 kestävän kehityksen ohjelman täytäntöönpanossa kumppanimaidensa ja alueellisten järjestöjen kanssa sekä maailmanlaajuisesti;

17. suosittaa, että EU toimii edelläkävijänä vuoden 2030 kestävän kehityksen ohjelman vammaisuuden huomioivassa täytäntöönpanossa ja laatii toimintasuunnitelman ja sen väliarvioinnin, jotta voidaan taata seuranta- ja arviointimekanismi ja varmistaa EU:n vastuuvelvollisuus;

18. korostaa, että vammaisia henkilöitä ja heitä edustavia järjestöjä on kuultava säännöllisesti;

19. painottaa, että hätätilanteiden jälkeisissä tilanteissa on tärkeää antaa erityistukea vammaisille henkilöille;

RR\1097687FI.doc 61/100 PE578.465v02-00

FI

20. korostaa, että on perustettava ”vammaisuusasioiden palvelupiste” tehokkaan koordinoinnin ja tietojenkeruun parantamiseksi kehitysmaissa.

PE578.465v02-00 62/100 RR\1097687FI.doc

FI

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä) 24.5.2016

Lopullisen äänestyksen tulos +:–:0:

1911

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Beatriz Becerra Basterrechea, Nirj Deva, Doru-Claudian Frunzulică, Maria Heubuch, György Hölvényi, Teresa Jiménez-Becerril Barrio, Linda McAvan, Norbert Neuser, Maurice Ponga, Lola Sánchez Caldentey, Elly Schlein, Davor Ivo Stier, Bogdan Brunon Wenta, Rainer Wieland

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Marina Albiol Guzmán, Agustín Díaz de Mera García Consuegra, Carolina Punset, Adam Szejnfeld, Patrizia Toia, Jan Zahradil

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

John Stuart Agnew

RR\1097687FI.doc 63/100 PE578.465v02-00

FI

28.4.2016

YMPÄRISTÖN, KANSANTERVEYDEN JA ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO

työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalle

vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen (CRPD) täytäntöönpanosta kiinnittäen erityistä huomiota YK:n CRPD-komitean päätelmiin(2015/2258(INI))

Valmistelija: Nessa Childers

EHDOTUKSET

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1. toteaa, että vammaisuus koskee yli 15:tä prosenttia EU:n väestöstä, ja tähdentää, että vammaisuuden ja terveysongelmien välillä on voimakas yhteys ja että vammaiset henkilöt eivät saa riittävästi tai lainkaan terveydenhoitopalveluja niiden saantiin liittyvien ongelmien tai pysyvien esteiden vuoksi etenkin silloin, kun vammaisuus on seurausta lääkkeen kielteisestä vaikutuksesta; toteaa, että korkealaatuisten terveydenhoitopalveluiden puutteellinen saanti vaikuttaa kielteisesti vammaisten henkilöiden kykyyn elää itsenäisesti, osallistuvasti ja yhtäläisin ehdoin muihin verrattuna;

2. panee huolestuneena merkille, että vammaiset henkilöt ilmoittavat huomattavasti muita useammin riittämättömästä hoidosta tai sen epäämisestä sekä pakkohoidosta ja kaltoinkohtelusta, ja pitää puutteellisena terveydenhoidon ammattilaisten koulutusta vammaisten henkilöiden terveydenhoitoon liittyvistä tarpeista; kehottaa jäsenvaltioita investoimaan vammaisia henkilöitä hoitavien ja avustavien ammattilaisten koulutukseen;

3. korostaa, että moniperusteiseen ja moninkertaiseen syrjintään liittyviä kysymyksiä on tarkasteltava ja käsiteltävä etenkin siksi, että vammaisten naisten keskuudessa on ilmennyt erityisen paljon vakavia terveysongelmia, naispuolisella väestöllä ja erityisesti maahanmuuttaja-, pakolais- ja turvapaikanhakijanaisilla esiintyy yleisesti enemmän mielenterveysongelmia ja myös muissa yhteyksissä vammaisiin henkilöihin kohdistuu ikään, sukupuoleen, seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin sekä yhteiskunnalliseen eriarvoisuuteen liittyvää estettävissä olevaa syrjintää;

PE578.465v02-00 64/100 RR\1097687FI.doc

FI

4. kehottaa jäsenvaltioita hyväksymään säännöksiä ja menettelyjä, joilla nimenomaisesti tunnustetaan, estetään ja käsitellään moninkertaista ja monin perustein harjoitettavaa syrjintää, ja kehottaa toteuttamaan asianmukaisia toimia tietoisuuden lisäämiseksi ja moninkertaista ja monin perustein harjoitettavaa syrjintää koskevan koulutuksen antamiseksi sekä julkisille että yksityisille toimijoille niin, että erityistä huomiota kiinnitetään naisiin, lapsiin sekä homoihin, lesboihin, biseksuaaleihin, transihmisiin ja intersukupuolisiin (hlbti-ihmiset) sekä maahanmuuttajiin, joilla on jokin vamma;

5. korostaa, että tietoinen ennakkosuostumus ja esteettömät menettelyt ovat ennakkoedellytys sille, että vammaisten henkilöiden oikeus käyttää mahdollisimman suurta päätösvaltaa oman terveydenhoitonsa suhteen toteutuu; katsoo, että erityistä huomiota on kiinnitettävä ihmisiin, joilla on oppimisvaikeuksia; kehottaa asettamaan potilaiden oikeudet hoidon keskiöön;

6. muistuttaa komission etuoikeutetusta asemasta, jossa se voi edistää ja kannustaa kaikissa jäsenvaltioissa sellaisten parhaiden käytäntöjen toteutusta, jotka liittyvät valtavirtaisten terveydenhoitopalvelujen yhtäläiseen saantiin ja vammaisuuden mukaan sovitetun hoidon ja kohtelun tarjoamiseen;

7. kehottaa komissiota sisällyttämään vammaisuuteen liittyvät näkökohdat huomioon ottavia toimintamalleja terveysalan välineisiinsä ja politiikkaansa, jotta jäsenvaltioissa asuvien vammaisten henkilöiden terveydenhuoltotulokset paranisivat kohentamalla fyysistä ja ympäristöön liittyvää aistinvaraista esteettömyyttä, palvelujen laatua ja kohtuuhintaisuutta; kehottaa tällaisten välineiden ja politiikkatoimien kehittämisen yhteydessä kuulemaan vammaisia henkilöitä kattavasti;

8. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toimimaan yhdessä sellaisten tukimuotojen kehittämiseksi, joiden avulla vammaisia lapsia ja nuoria autetaan toteuttamaan kaikki mahdollisuutensa; kiinnittää erityistä huomiota tarpeeseen edistää heidän kasvattamistaan perheissä ja yhteisössä hoitolaitosten asemesta;

9. toistaa, että lisääntymisterveyttä koskevat oikeudet kuuluvat vuonna 1993 annetun Wienin julistuksen ja toimintaohjelman sekä vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn YK:n yleissopimuksen takaamiin perusvapauksiin ja ne käsittävät oikeuden tasa-arvoon ja syrjimättömyyteen sekä oikeuden solmia avioliitto ja perustaa perhe, oikeuden kattavaan lisääntymisterveydenhoitoon, mikä käsittää perhesuunnittelun ja äitiysterveyteen liittyvät palvelut, koulutuksen ja tiedottamisen, oikeuden antaa tietoon perustuva suostumus kaikkien lääketieteellisten toimenpiteiden yhteydessä, sterilointi ja abortti mukaan lukien, sekä oikeuden vapauteen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja riistosta;

10. kehottaa jäsenvaltioita hyväksymään toimia sen varmistamiseksi, että kaikki vammaisille naisille tarjottavat terveydenhoitopalvelut, lisääntymisterveydenhoito ja mielenterveyshoito sekä niihin liittyvät palvelut mukaan lukien, ovat esteettömiä ja perustuvat asianomaisen henkilön vapaaseen ja tietoon perustuvaan suostumukseen;

11. kehottaa jäsenvaltiota hyväksymään suuntaviivoja sen varmistamiseksi, että kaikki seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyvä koulutus, tiedotus, terveydenhoito ja palvelut asetetaan vammaisten naisten ja tyttöjen saataville helposti käytettävässä ja iän mukaan sovitetussa muodossa, mikä käsittää myös viittomakielen, pistekirjoituksen, kosketukseen perustuvan viestinnän, suurikokoisen tekstin ja viestinnän muiden vaihtoehtoisten tapojen,

RR\1097687FI.doc 65/100 PE578.465v02-00

FI

keinojen ja muotojen käytön;

12. kehottaa lisäksi jäsenvaltioita varmistamaan, että tahdonvastainen hoito ja vapauden rajoittaminen eivät ole lain mukaan sallittuja, mikä vastaa uusimpia kansainvälisiä normeja;

13. toteaa, että kansallista tasoa alemman tason ja väestön alaryhmien mukaisesti jaoteltujen tietojen ja tilastojen puute estää muotoilemasta asianmukaista politiikkaa palvelujen saantiin liittyvän eriarvoisuuden vähentämiseksi; kehottaa komissiota tukemaan jäsenvaltioita yhdenmukaistamalla odotusaikaa koskevien indikaattorien määritelmän sekä niiden keräämisen ja asettamalla vammaisten henkilöiden terveyspalvelujen esteettömyyttä koskevat normit ja valvomalla niiden toteuttamista;

14. kehottaa komissiota olemaan tukematta säästötoimia, jotka todennäköisesti aiheuttavat koko EU:ssa vammaisten henkilöiden riittävään terveydenhoitoon kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia;

15. kehottaa jäsenvaltioita pidättäytymään vammaisuuteen liittyvien tukien, yhteisöpohjaisten palveluiden sekä terveyspalveluiden leikkauksista, jotka heikentävät vammaisten henkilöiden sekä omaishoitajien terveyttä ja hyvinvointia;

16. pyytää komissiota ottamaan rajat ylittävää terveydenhuoltoa koskevan direktiivin arvioinnin yhteydessä huomioon vammaisia henkilöitä koskevat näkökohdat ja kehottaa jäsenvaltioita edistämään sen täytäntöönpanoa vammaisten henkilöiden tarpeista ja tiedonsaantioikeudesta käsin ja sen perusteella, miten he voivat muiden kanssa tasaveroisesti hyödyntää direktiivin säännöksiä ja välineitä, joista edes suuri yleisö ei ole juurikaan tietoinen;

17. kehottaa komissiota kehittämään kansallisille yhteispisteille EU:n laajuiset ohjeet muiden jäsenvaltioiden hoitopalveluja koskevien helposti saatavilla olevien tietojen tarjoamisesta kaikille potilaille ottaen huomioon potilasjärjestöjen erityisen merkityksen;

18. kehottaa komissiota auttamaan jäsenvaltioita ja eurooppalaisten osaamisverkostojen jäseniä laajentamaan verkoston resursseja ja asiantuntemusta sellaisiin vammaisuuden muotoihin, jotka eivät välttämättä ole harvinaisia mutta edellyttävät silti monialaisten terveydenhoitoryhmien antamaa hyvin erikoistunutta hoitoa sekä tiedon ja resurssien keskittämistä tämän kehyksen avulla;

19. on tyytyväinen eurooppalaista vammaiskorttia koskevaan pilottihankkeeseen; kannustaa kaikkia jäsenvaltioita liittymään hankkeeseen ja kehottaa komissiota tarvittaessa osoittamaan tarvittavat varat, jotta vammaiskorttia voidaan kehittää unionin laajuisena hankkeena;

20. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että vammaiset henkilöt ja heidän avustajansa voivat käyttää täysin esteettömästi sähköisiä terveyspalveluja, mobiiliterveyspalveluja sekä niihin liittyviä sovelluksia ja laitteita samoin kuin 112-hätänumeroa, jonka on oltava helposti käytettävissä kaikkialla Euroopassa, ja kehittynyttä mobiilipaikannusjärjestelmää ja hyödyntää etälääketieteen mahdollisuuksia palvelujen saavuttamiseksi ja hoidon parantamiseksi tässä suhteessa;

PE578.465v02-00 66/100 RR\1097687FI.doc

FI

21. toteaa, että ohjelmakaudella 2014–2020 rakenne- ja investointirahastot mahdollistavat toimia, joilla yleissopimuksen tavoitteita voidaan edistää entisestään; kehottaa siksi käyttämään EU:n rakennerahastoja entistä virtaviivaisemmin ja täydentämään niitä tarvittaessa kansallisilla toimilla yhtenä välineenä korkealuokkaisen terveydenhoidon tarjoamiseksi vammaisille henkilöille heidän tarpeidensa mukaisesti, hoitoon pääsyssä ilmenevien erojen poistamiseksi, elämänlaadun parantamiseksi ja terveydenhoidon esteettömyyden edistämiseksi, mukaan lukien vammaisten henkilöiden käyttämät sähköiset palvelut, sovellukset ja laitteet;

22. katsoo, että tuotteista ja palveluista on tehtävä sellaisia, että ne ovat entistä esteettömämpiä vammaisten henkilöiden kannalta; toteaa, että esteettömyyden kehittämistä ja toteuttamista haittaavat taloudelliset ja kustannushyötyyn liittyvät esteet; katsoo, että vammaisten henkilöiden yhä laajempi osallistuminen terveyteen liittyvien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen parantaa turvallisuutta ja esteettömyyttä;

23. kehottaa vammaisjärjestöjä osallistumaan täysimääräisesti vammaisuuteen liittyvän politiikan kehittämiseen ja tarkasteluun;

24. painottaa, että fyysisesti vammaisilla henkilöillä on ongelmia myös digitalisoiduilla mobiilimarkkinoilla, ja kehottaa edistämään kaikkien vammaisten henkilöiden tiedonsaantia hyödyntäen erilaisille vammoille sopivia esteettömiä kieliä, muotoja ja teknologioita, kuten viittomakieltä, pistekirjoitusta, tukevia ja korvaavia viestintäjärjestelmiä sekä muita vammaisten henkilöiden valitsemia esteettömiä viestintäkeinoja, -tapoja ja -muotoja, kuten selkokieltä, tekstitystä ja henkilökohtaisia tekstiviestejä etenkin terveystietojen yhteydessä useampaa eri aistikanavaa käyttäen;

25. kehottaa komissiota toteuttamaan pitkän aikavälin toimia terveysalan ennaltaehkäisyn ja terveyden edistämisen tehostamiseksi, jotta voidaan käsitellä terveyteen ja saatavuuteen liittyvää vakavaa eriarvoisuutta, joka vaikuttaa kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin vammaisiin henkilöihin;

26. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään invalidisoivien muistisairauksien luokittelemista vammaksi;

27. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita viemään Euroopan vammaisstrategian 2010–2020 täytäntöönpanoa eteenpäin mahdollisimman nopeasti;

28. kehottaa komissiota saattamaan Euroopan vammaisstrategian vammaisyleissopimuksen tasalle käyttäen selkeää aikataulua, viitearvoja ja indikaattoreita;

29. kehottaa komissiota sisällyttämään Euroopan vammaisstrategiaan erityisen osan, jossa käsitellään sellaisten muista riippuvaisten vammaisten henkilöiden suojelua, joilla ei ole perhettä tukenaan; huomauttaa, että tässä osassa olisi käsiteltävä ensisijaisesti vammaisten henkilöiden sosiaalisia ja terveyteen liittyviä tarpeita ja sen jälkeen kaikkia muita heidän elämäänsä liittyviä näkökohtia;

30. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tunnustamaan asianmukaisesti omaishoitajien keskeisen tehtävän ja varmistamaan, että heilläkin on asianmukainen pääsy terveyspalveluiden piiriin, kun otetaan huomioon vammaisten henkilöiden hoitamisen vaikutus hoitajien omaan fyysiseen terveyteen, mielenterveyteen ja hyvinvointiin;

RR\1097687FI.doc 67/100 PE578.465v02-00

FI

31. korostaa, että vammaisten henkilöiden syrjinnän poistaminen kaikilla elämänaloilla ja myös terveydenhoidon saannissa riippuu yhtäläistä kohtelua koskevan horisontaalisen direktiivin hyväksymisestä ja täytäntöönpanosta.

PE578.465v02-00 68/100 RR\1097687FI.doc

FI

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOSLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä) 26.4.2016

Lopullisen äänestyksen tulos +:–:0:

5608

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Marco Affronte, Margrete Auken, Pilar Ayuso, Zoltán Balczó, Ivo Belet, Simona Bonafè, Biljana Borzan, Lynn Boylan, Soledad Cabezón Ruiz, Nessa Childers, Alberto Cirio, Birgit Collin-Langen, Mireille D’Ornano, Seb Dance, Angélique Delahaye, Jørn Dohrmann, Ian Duncan, Stefan Eck, Bas Eickhout, Eleonora Evi, José Inácio Faria, Francesc Gambús, Elisabetta Gardini, Gerben-Jan Gerbrandy, Jens Gieseke, Julie Girling, Matthias Groote, Françoise Grossetête, Andrzej Grzyb, Anneli Jäätteenmäki, Jean-François Jalkh, Benedek Jávor, Karin Kadenbach, Kateřina Konečná, Giovanni La Via, Peter Liese, Norbert Lins, Susanne Melior, Miroslav Mikolášik, Massimo Paolucci, Gilles Pargneaux, Piernicola Pedicini, Bolesław G. Piecha, Pavel Poc, Daciana Octavia Sârbu, Davor Škrlec, Renate Sommer, Estefanía Torres Martínez, Nils Torvalds, Tom Vandenkendelaere, Jadwiga Wiśniewska, Damiano Zoffoli

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Clara Eugenia Aguilera García, Nicola Caputo, Giorgos Grammatikakis, Merja Kyllönen, Gesine Meissner, Marijana Petir, Gabriele Preuß, Jasenko Selimovic, Kay Swinburne, Keith Taylor, Mihai Ţurcanu

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Marie-Christine Boutonnet

RR\1097687FI.doc 69/100 PE578.465v02-00

FI

27.4.2016

LIIKENNE- JA MATKAILUVALIOKUNNAN LAUSUNTO

työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalle

vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen (CRPD) täytäntöönpanosta kiinnittäen erityistä huomiota YK:n CRPD-komitean päätelmiin(2015/2258(INI))

Valmistelija: Davor Škrlec

EHDOTUKSET

Liikenne- ja matkailuvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A. ottaa huomioon, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaisesti unionin on torjuttava politiikkojensa ja toimiensa määrittelyssä ja toteuttamisessa vammaisuuteen perustuvaa syrjintää (10 artikla) ja että kyseinen sopimus antaa unionille toimivallan antaa lainsäädäntöä tällaiseen syrjintään puuttumiseksi (19 artikla);

B. toteaa, että Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 ja 26 artiklassa kielletään nimenomaisesti vammaisuuteen perustuva syrjintä ja määrätään, että vammaisten henkilöiden tasaveroiset mahdollisuudet osallistua yhteiskuntaelämään on turvattava;

C. ottaa huomioon, että 13. joulukuuta 2011 annetussa komission vastauksessa Euroopan parlamentin 27. syyskuuta 2011 antamaan päätöslauselmaan ”Eurooppa, maailman ykkösmatkailukohde – Euroopan matkailupolitiikan uudet puitteet”1 komissio pani merkille tarpeen huolehtia, että kaikkien saatavilla on saumaton esteettömien palveluiden ketju (liikenteen, majoituksen, ruokahuollon ja nähtävyyksiin tutustumisen alalla), ja että se on tämän vuoksi ryhtynyt toteuttamaan toimia tietoisuuden lisäämiseksi, matkailualan osaamisen parantamiseksi ja viime kädessä sellaisten matkailupalveluiden laadun parantamiseksi, jotka on tarkoitettu erityistarpeisille tai vammaisille henkilöille;

D. ottaa huomioon, että vammaisten henkilöiden sekä toimintakyvyltään erilaisten ja liikuntarajoitteisten henkilöiden tarpeet liikenteen, liikkuvuuden ja matkailun alalla tarjoavat mahdollisuuksia innovoivaan liiketoimintaan liikenne- ja liikkuvuuspalvelujen tarjoajille, mikä voi johtaa kaikkia hyödyttäviin ratkaisuihin, kun palvelua tarjotaan sekä

1 EUVL C 56E, 26.2.2013, s. 41.

PE578.465v02-00 70/100 RR\1097687FI.doc

FI

kaikille vammaisille (kuten liikuntarajoitteiset, näkövammaiset, kuurot ja kuulovammaiset sekä autistiset ja kehitysvammaiset henkilöt ja henkilöt, joilla on heikentynyt psykososiaalinen toimintakyky) että kaikille muille palvelujen käyttäjille kaikkia palvelevan suunnittelun hengessä;

E. ottaa huomioon, että Euroopassa on 80 miljoonaa vammaista tai toimintakyvyltään rajoitteista henkilöä, mikä vastaa kuudesosaa väestöstä;

1. kehottaa komissiota ja neuvostoa huolehtimaan paremmin vammaisten henkilöiden tarpeista ja ottamaan ne johdonmukaisesti huomioon, kun tarkastellaan uudelleen EU:n asetuksia, kuten matkustajien oikeuksista eri liikennemuodoissa annettuja asetuksia (asetukset (EY) N:o 1107/2006 ja (EY) N:o 261/2004 lentoliikenteestä, asetus (EY) N:o 1371/2007 rautatieliikenteestä, asetus (EU) N:o 1177/2010 vesiliikenteestä ja asetus (EU) N:o 181/2011 linja-autoliikenteestä), ja kun laaditaan lainsäädäntöä esimerkiksi matkustajien oikeuksista useita liikennemuotoja yhdistävien matkojen yhteydessä; korostaa, että EU sitoutui vuonna 2010 esteettömään Eurooppaan Euroopan vammaisstrategiassa 2010–2020;

2. kehottaa EU:ta tehostamaan matkustajien oikeuksia koskevan lainsäädännön täytäntöönpanon seurantaa ja yhdenmukaistamaan kansallisten lainvalvontaviranomaisten työtä; kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan kaikki tarvittavat toimet liikenteen (linja-autoliikenteen, taksien, kaupunkien joukkoliikenteen, rautatie-, lento- ja vesiliikenteen sekä lento- ja muiden asemien ja satamien) esteettömyyttä paikallis-, alue- ja valtiotasolla liikenne- ja matkailutarkoituksissa parantavan unionin lainsäädännön täytäntöönpanemiseksi ja puuttumaan esteettömän Euroopan tiellä oleviin esteisiin muun muassa vahvistamalla matkustajien oikeuksia säätelevän lainsäädännön mukaisten täytäntöönpanoviranomaisten toimivaltuuksia, jotta voidaan varmistaa koko EU:ssa kaikkien vammaisten matkustajien tosiasialliset ja yhtäläiset oikeudet, jotka koskevat muun muassa esteettömyyttä ja standardointia, yhdenmukaistamista, teknisiä vaatimuksia, yrityskannustimia, ammattiyhdistyspolitiikkaa ja työehtosopimuksia;

3. kehottaa komissiota selkeyttämään huolenpitoa liikuntarajoitteisille henkilöille tarjoavien toimijoiden vastuualueita ottaen erityisesti huomioon siirtymiset eri liikennemuotojen välillä ja antamaan parlamentille tietoa vammaisjärjestöjen osallistumisesta matkustajien oikeuksia koskevien asetusten täytäntöönpanoon ja niiden roolista siinä;

4. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita viemään Euroopan vammaisstrategian 2010–2020 täytäntöönpanoa eteenpäin; pitää valitettavana, että tämän strategian väliarviointi, joka oli määrä suorittaa vuonna 2015, on viivästynyt, ja kehottaa komissiota saattamaan arvioinnin päätökseen ja toimittamaan sen tulokset mahdollisimman pian;

5. uskoo vakaasti unionin tasolla vahvistettavien yhteisten esteettömyyssäädösten tuomiin etuihin ja odottaa siksi, että komission ehdotus eurooppalaiseksi esteettömyyssäädökseksi1

hyväksytään pikaisesti;

6. korostaa, että eurooppalainen esteettömyyssäädös on hyväksyttävä, sillä se helpottaisi puuttumista kaikkiin liikuntarajoitteisten henkilöiden liikenteen, liikkuvuuden ja matkailun alalla kohtaamiin esteettömyysongelmiin ja sen avulla voitaisiin varmistaa, että

1 COM(2015)0615.

RR\1097687FI.doc 71/100 PE578.465v02-00

FI

vammaiset henkilöt voivat käyttää esteettömästi lento-, linja-auto-, rautatie- ja vesiliikenteen matkustajapalveluja, mukaan lukien erityisesti vaihdot ja kaikkien julkisen joukkoliikenteen metro- ja junayhteyksien matalalattiavaunut sekä matkustajaliikennepalveluiden tarjoamiseen tarkoitetut verkkosivustot, mobiilipalvelut, älykkäät lipunmyyntijärjestelmät, reaaliaikainen tiedotus, itsepalvelupäätteet, lippuautomaatit sekä lähtöselvitysautomaatit;

7. toteaa, että pienet ja keskisuuret yritykset hyötyvät yhdenmukaisten unionin tason vaatimusten noudattamisesta sen sijaan, että niiden olisi mukauduttava erilaisiin kansallisiin sääntöihin; pitää kuitenkin valitettavana, että eurooppalainen esteettömyyssäädös ei kata luonteeltaan rajatylittäviä matkailualan tuotteita ja matkailupalveluja; korostaa, että unionin tasolla ei ole toteutettu mitään sellaisia turisti- ja matkailupalveluja koskevia lisätoimenpiteitä, joilla majoitusluokituksia voitaisiin asteittain yhdenmukaistaa esteettömyyskriteerit huomioon ottaen;

8. kehottaa komissiota ehdottamaan, että EU ratifioi vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn YK:n yleissopimuksen valinnaisen pöytäkirjan, jotta vammaiset henkilöt voivat vaatia tehokkaammin oikeuksiaan erityisesti, kun on kyse heidän puuttuvista mahdollisuuksistaan käyttää liikennepalveluita sekä näkökohdista, jotka liittyvät rakennettuun ympäristöön, myös matkailupalveluihin ja majoitukseen;

9. korostaa, että esteettömät mahdollisuudet käyttää liikennepalveluja, kulkuneuvoja, infrastruktuuria ja eri liikennemuotoja yhdistäviä liikenteen solmukohtia erityisesti maaseutualueilla ovat avainasemassa, kun varmistetaan, ettei liikennejärjestelmissä esiinny rakenteellista syrjintää; korostaa, että vammaisilla henkilöillä on oltava mahdollisuus käyttää palveluja ja tuotteita ja että on ryhdyttävä lisätoimiin liikenne- ja matkailupalveluiden, ajoneuvojen sekä infrastruktuurin esteettömyyden varmistamiseksi; huomauttaa, että Verkkojen Eurooppa -väline tarjoaa mahdollisuuden rahoittaa kaupunkialueita koskevia toimenpiteitä sekä toimenpiteitä, joilla parannetaan esteettömyyttä eri tavoin vammaisten henkilöiden kannalta, ja toteaa, että tällä rahoituksella voidaan kattaa jopa kymmenen prosenttia mukautustöiden kustannuksista;

10. kehottaa komissiota kertomaan Euroopan laajuiselle liikenneverkolle (TEN-T) kohdennettujen varojen käyttöä koskevassa vuosikertomuksessaan edistyksestä, jota on saavutettu Verkkojen Eurooppa -välineestä rahoitetuilla ja muuntyyppiseen EU-rahoitukseen perustuvilla toimenpiteillä infrastruktuurin mukauttamiseksi vammaisten henkilöiden tarpeita varten, sekä ilmoittamaan tätä varten myönnetyn tuen määrän; kehottaa komissiota myös toteuttamaan toimia, joilla edistetään aiempaa laajempaa osallistumista hankkeisiin, joilla on tarkoitus mukauttaa infrastruktuuria vammaisten henkilöiden tarpeita varten esimerkiksi järjestämällä mahdollisille rakennuttajille suunnattuja tiedonjakotilaisuuksia;

11. korostaa, että on tärkeää rahoittaa toimenpiteitä, jotka toteutetaan kaupunkialueilla, missä ihmisten on vaihdettava useammin eri liikennemuotojen välillä ja missä eri tavoin liikuntarajoitteiset henkilöt kohtaavat eniten vaikeuksia;

12. korostaa, että esteettömyys on olennainen vaatimus, jotta vammaiset henkilöt voivat kaikin puolin hyödyntää Euroopan matkailutarjontaa;

PE578.465v02-00 72/100 RR\1097687FI.doc

FI

13. painottaa, että digitaalisia liikennemarkkinoita koskevissa toimintaohjelmissa olisi aina asetettava etusijalle esteettömien formaattien käyttö, joka edistäisi kaikkien vammaisten henkilöiden käyttömahdollisuuksia hyödyntäen eri tavoin vammaisille sopivia esteettömiä kieliä, formaatteja ja teknologioita, kuten viittomakieliä, pistekirjoitusta, puhetta tukevaa ja korvaavaa viestintää sekä muita vammaisten henkilöiden valittavissa olevia esteettömiä viestintäkeinoja, -tapoja ja -formaatteja, kuten helppotajuisella kielellä, kuvamerkeillä, tekstityksellä tai henkilökohtaisilla tekstiviesteillä annetut matkustustiedot, varaukset ja lipunmyynti useampaa eri aistikanavaa käyttäen; kehottaa komissiota ottamaan käyttöön asianmukaisia mekanismeja liikennejärjestelmien ja -palveluiden seurantaa ja valvontaa varten, jotta varmistetaan, että kaikissa jäsenvaltioissa vammaisilla henkilöillä on mahdollisuus esteettömään liikkumiseen ja apuvälineiden käyttöön myös julkisissa liikennevälineissä;

14. korostaa, että vammaisten henkilöiden olisi voitava saada tietoa useita liikennemuotoja yhdistävistä rajatylittävistä, ovelta ovelle -kuljetuksia tarjoavista palveluista siten, että he voivat valita kestävimmän, edullisimman tai nopeimman palvelun sekä varata palvelun ja maksaa sen verkon kautta;

15. kehottaa asettamaan saataville ajantasaista matkustustietoa, jotta vammaiset henkilöt voivat ennen matkalle lähtöään saada tietoa liikennehäiriöistä tai vaihtoehtoisista matkajärjestelyistä;

16. on tyytyväinen eurooppalaista vammaiskorttia koskevaan pilottihankkeeseen; kannustaa siihen osallistuvia jäsenvaltioita ja komissiota ottamaan tässä yhteydessä huomioon uusimman tekniikan kehityksen ja mahdollisuuksien mukaan hyödyntämään sitä etenkin intermodaalisuudessa, yhteenliitettävyydessä ja yhteentoimivuudessa; korostaa, että suunniteltaessa lento-, linja-auto-, rautatie- ja vesiliikenteen matkustajapalveluihin liittyviä tuotteita on aina noudatettava kaikkia palvelevan suunnittelun periaatetta, jotta kaikki esteettömyysvaatimukset voidaan täyttää; kannustaa kaikkia jäsenvaltioita liittymään Euroopan vammaiskortti -hankkeeseen ja kehottaa komissiota osoittamaan tarvittavat varat, jotta vammaiskorttia voidaan kehittää unionin laajuisena hankkeena;

17. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan toimia sen varmistamiseksi, että vammaiset henkilöt voivat käyttää hätänumeroa 112 helposti kaikkialla Euroopassa;

18. korostaa, että erityistä huomiota on kiinnitettävä apuvälineisiin, joiden avulla vammaiset henkilöt voivat elää itsenäisesti, ja että esteettömään liikkumiseen ja matkailuun liittyvien palvelujen tarpeesta kerättyä tietoa on hyödynnettävä laajemmin Horisontti 2020 -puiteohjelman mukaisissa ja muissa tulevissa tutkimus- ja innovointiohjelmissa; huomauttaa, että tämä edellyttää tilastotietojen parantamista ja niiden yhdenmukaistamista unionin tasolla sekä parhaiden käytäntöjen vaihtamista;

19. kehottaa komissiota edistämään tutkimusta, tiedonkeruuta ja hyvien käytäntöjen vaihtoa vammaisia henkilöitä edustavia järjestöjä kuullen ja esittämään matkailutilastoista annetun asetuksen (EU) N:o 692/2011 kahdessa liitteessä tarkoitetun katsauksen matkailupalveluiden saavutettavuutta vammaisille henkilöille koskevista tiedoista;

20. korostaa, että matkailupalveluissa on otettava huomioon vammaisten henkilöiden erityistarpeet, kuten tiedon ja viestinnän saavutettavuus sekä esteetön kulku huoneisiin, kylpyhuoneisiin, käymälöihin ja muihin sisätiloihin;

RR\1097687FI.doc 73/100 PE578.465v02-00

FI

21. pyytää jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia laatimaan tiedotusohjelmia vammaisten oikeuksista, edistämään liikenne- ja matkailualan henkilökunnan koulutusta, jossa pyritään lisäämään tietoisuutta vammaisuudesta ja vammaisten tasavertaisista mahdollisuuksista, sekä kannustamaan vammaisalalla toimivia eurooppalaisia järjestöjä ja liikenteestä vastaavia julkisia ja yksityisiä elimiä tekemään yhteistyötä ja vaihtamaan hyviä käytäntöjä keskenään; kehottaa huolehtimaan, että myös koulutusmateriaali on saatavilla saavutettavissa muodoissa;

22. korostaa, että lentoyhtiöiden henkilöstölle on annettava tehokasta koulutusta. jotta lentoyhtiöt voivat palvella vammaisia henkilöitä asianmukaisesti; painottaa, että erityistä huomiota on kiinnitettävä sen varmistamiseen, että työntekijät osaavat käsitellä pyörätuoleja niitä vahingoittamatta;

23. katsoo, että kaikkia palvelevan matkailun periaatteen olisi oltava kaiken matkailuun liittyvän toiminnan lähtökohtana niin kansallisella, alueellisella ja paikallisella kuin unioninkin tasolla; huomauttaa, että matkailualan palveluntuottajien olisi otettava vammaisten henkilöiden tarpeet huomioon edistämällä palveluidensa mukauttamista ja henkilöstönsä koulutusta.

PE578.465v02-00 74/100 RR\1097687FI.doc

FI

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä) 26.4.2016

Lopullisen äänestyksen tulos +:–:0:

4211

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Daniela Aiuto, Lucy Anderson, Marie-Christine Arnautu, Inés Ayala Sender, Georges Bach, Izaskun Bilbao Barandica, Deirdre Clune, Michael Cramer, Luis de Grandes Pascual, Andor Deli, Karima Delli, Isabella De Monte, Ismail Ertug, Jacqueline Foster, Tania González Peñas, Dieter-Lebrecht Koch, Stelios Kouloglou, Merja Kyllönen, Bogusław Liberadzki, Peter Lundgren, Gesine Meissner, Cláudia Monteiro de Aguiar, Renaud Muselier, Jens Nilsson, Markus Pieper, Salvatore Domenico Pogliese, Gabriele Preuß, Dominique Riquet, Massimiliano Salini, Claudia Schmidt, Jill Seymour, Claudia Tapardel, Keith Taylor, Pavel Telička, István Ujhelyi, Peter van Dalen, Wim van de Camp, Elissavet Vozemberg-Vrionidi, Janusz Zemke, Roberts Zīle, Kosma Złotowski, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Rosa D’Amato, Jill Evans, Michael Gahler, Maria Grapini, Karoline Graswander-Hainz, Marek Plura, Davor Škrlec, Dubravka Šuica, Ruža Tomašić, Evžen Tošenovský, Henna Virkkunen

RR\1097687FI.doc 75/100 PE578.465v02-00

FI

21.3.2016

ALUEKEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO

työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalle

vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen (CRPD) täytäntöönpanosta kiinnittäen erityistä huomiota YK:n CRPD-komitean päätelmiin(2015/2258(INI))

Valmistelija: Jens Nilsson

EHDOTUKSET

Aluekehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1. painottaa, että yleisistä säännöksistä annetun asetuksen1 7 artiklassa ja 96 artiklan 7 kohdassa edellytetään, että jäsenvaltiot ja komissio huolehtivat, että yhtäläisiä mahdollisuuksia, syrjinnänvastaisuutta ja vammaisten ihmisten sisällyttämistä Euroopan rakenne- ja investointirahastojen toimintaan yleisellä tasolla ja niiden toimintaohjelmiin erityisesti edistetään ja ne otetaan huomioon; pyytää, että vammaisten erityistarpeita tarkastellaan yhteisellä lähestymistavalla; kehottaa komissiota seuraamaan tarkasti syrjinnänvastaisuutta ja vammaisuutta koskevien yleisten ennakkovaatimusten soveltamista; korostaa, että niiden arvioinnissa olisi tarkasteltava, riittävätkö suunnitellut toimet edistämään naisten ja miesten yhtäläisiä mahdollisuuksia ja vammaisten henkilöiden integroitumista erityisesti rahoituksen saatavuuden osalta;

2. korostaa koheesiopolitiikan täytäntöönpanon jaetun hallintojärjestelmän suhteen, että syrjinnän torjunnassa tarvitaan tehokas monitasohallinto ja toimien koordinointia; pyytää Euroopan unionia harkitsemaan toimielinten välisen koordinointimekanismin perustamista; korostaa, että tämän mekanismin olisi parannettava valmiuksia ja jaettava Euroopan unionin eri toimielinten ja jäsenvaltioiden kesken hyviä käytäntöjä vammaisia henkilöitä osallistavasta ja helposti saatavilla olevasta humanitaarisesta avusta sekä vammaisten henkilöiden ja heitä edustavien järjestöjen merkityksellisestä kuulemisesta ja osallistumisesta;

3. korostaa, että vammaisilla henkilöillä on erilaisia haasteita oikeuksiensa hyödyntämisessä etenkin työllisyyden, asumisen ja liikkuvuuden suhteen; korostaa, että heillä on arvokas

1 EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320.

PE578.465v02-00 76/100 RR\1097687FI.doc

FI

osansa yhteiskunnassa ja myös menestyksekkäinä yrittäjinä, jotka usein johtavat pienyrityksiä, ja että tämä yhteiskuntaa rikastuttava osa voisi olla vielä suurempi, jos työ- ja yrittäjyysympäristö on asianmukaisesti mukautettu, mihin tarvitaan Euroopan rakenne- ja investointirahastoja; pyytää EU:ta siksi määrittelemään ja ilmoittamaan kuinka moni vammainen henkilö on työssä tai itsetyöllistetty; muistuttaa, että Euroopan vammaisstrategiassa 2010–2020 todetaan, että yksi kuudesta EU:n kansalaisesta on vammainen, useampi kuin joka kolmas yli 75-vuotias joutuu rajoittamaan elämäänsä jonkin verran vammaisuuden ja/tai toimintarajoitusten vuoksi ja yli 20 prosenttia huomattavasti; muistuttaa lisäksi, että nämä luvut tulevat kasvamaan EU:n väestön ikääntyessä;

4. kannustaa painokkaasti jäsenvaltioita ja alueellisia sekä paikallisia viranomaisia vahvistamaan pyrkimyksiään täysin yhtäläisten mahdollisuuksien alalla, syrjinnän torjunnassa ja vammaisten henkilöiden syrjäytymisen torjunnassa, mukaan luettuna kaiken tyyppisten vammaisten henkilöiden yhtäläiset mahdollisuudet terveydenhoitopalveluihin, myös sellaisille henkilöille, jotka tarvitsevat korkean tason tukea ja palveluja; pyytää arvioimaan direktiiviä 2011/24/EU potilaiden oikeuksista rajatylittävässä terveydenhuollossa sen suhteen, onko vammaisilla henkilöillä yhtäläiset mahdollisuudet terveydenhoitopalveluihin, asumiseen, liikkumiseen, tuotteisiin ja palveluihin sekä osallistavaan korkealuokkaiseen (ammatti)koulutukseen ja työllistymiseen samalla kun lisätään yleistä tietoisuutta vammaisuuden eri ilmenemismuodoista ja niihin liittyvistä tarpeista;

5. kehottaa komissiota tekemään läheistä yhteistyötä parlamentin kanssa aloilla, joita vammaisten henkilöiden oikeuksia käsittelevä YK:n komitea otti esiin loppupäätelmissään Euroopan unionin ensimmäisestä kertomuksesta1; korostaa, että EU:n toimielinten olisi oltava roolimalleina yleissopimuksen tulkinnassa; kehottaa kehittämään laajan kampanjan vammaisyleissopimusta koskevan tietoisuuden lisäämiseksi ja torjumaan ennakkoluuloja vammaisia henkilöitä kohtaan; pyytää niitä jäsenvaltioita, jotka eivät vielä ole ratifioineet YK:n vammaisyleissopimusta, tekemään niin mahdollisimman nopeasti; pyytää komissiota keskustelemaan vammaisyleissopimuksen täytäntöönpanoa koskevasta luonnoksesta parlamentin kanssa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa;

6. katsoo, että Euroopan rakenne- ja investointirahastoja ja ennen kaikkea Euroopan sosiaalirahastoa olisi käytettävä ratkaisemaan vammaisten henkilöiden köyhyyttä ja syrjintää koskeva keskeinen ongelma, tukemaan integroimista ja tasapainoista siirtymistä pois laitoshoidosta ilman, että laitosten lukumäärä lisääntyy; kehottaa tältä osin laatimaan suunnitelmat laitoshoidosta pois siirtymiseksi siten, että niihin sisällytetään erityiset tavoitteet riittävän pätevien ja koulutettujen henkilöiden tarjoamasta yhteisöperustaisesta hoidosta, mikä antaisi vammaisille henkilöille samat mahdollisuudet asumista ja mahdollista tuensaantia koskeviin vaihtoehtoihin kuin kaikilla muillakin;

7. pyytää paikallisen, alueellisen, kansallisen ja EU-tason päätöksentekijöitä varmistamaan, että syrjimättömyyttä sekä vammaisten henkilöiden kaikkien palvelujen ja myös internetin käytön yhtäläisiin mahdollisuuksiin sekä yhtäläisiin ja riittäviin paikallisyhteisöjen asumisjärjestelyihin kaikilla alueilla (myös maaseudulla ja harvaan asutuilla alueilla ja

1 United Nations, Convention on the Rights of Persons with Disabilities, Committee on the Rights of Persons with Disabilities, Concluding observations on the initial report of the European Union, 4. syyskuuta 2015 (CRPD/C/EU/CO/1).

RR\1097687FI.doc 77/100 PE578.465v02-00

FI

kaupunkialueilla) ja myös vammaisista henkilöistä huolehtivien laitosten ylläpitoon tarkoitettujen Euroopan rakenne- ja investointirahastojen saatavuutta ja käyttöä koskevien säädösten täytäntöönpanoa seurataan tehokkaasti; toteaa silti, että sosiaalipolitiikka ja niiden rahoitus jäävät pääasiassa jäsenvaltioille;

8. suosii ennakoivia toimia, joilla tuetaan vammaisten henkilöiden työllistymistä ja mukautetaan kattavia rekrytointitoimia; kannustaa kansallisia, alueellisia ja paikallisia julkisia laitoksia näyttämään esimerkkiä olemalla leikkaamatta vammaisten henkilöiden etuuksista, vahvistamalla ammattikoulutusta ja vammaisten henkilöiden kiintiöiden täytäntöönpanon valvontaa tarjoamalla työnantajille parempia verokannustimia; pitää tarpeellisena taata vammaisille henkilöille infrastruktuurin ja kaikenlaisen julkisen liikenteen esteetön käyttö; kehottaa laatimaan suunnitelmat arkkitehtonisten esteiden poistamiseksi rakennusten ja julkisten tilojen käyttämisestä, kun suunnitellaan Euroopan rakenne- ja investointirahastojen yhteisrahoituksella toteutettavia toimia;

9. kehottaa komissiota seuraamaan tarkoin, toteutetaanko ja sovelletaanko syrjimättömyyden periaatetta ja siihen liittyvää lainsäädäntöä Euroopan rakenne- ja investointirahaston varojen käytön yhteydessä; painottaa, että sosiaalista osallisuutta ja syrjinnän vastaisuutta edistävien elinten ja myös vammaisjärjestöjen on oltava mukana kumppanuudessa toimintaohjelmien suunnittelu- ja täytäntöönpanovaiheissa, jotta voidaan varmistaa, että vammaisten henkilöiden edut ja huolenaiheet otetaan todellakin huomioon; pyytää Euroopan rakenne- ja investointirahastojen käyttämistä vammaisten henkilöiden esteettömyyttä, liikkuvuutta ja asumista koskevien vähimmäisnormien noudattamiseksi ja toteaa, että kyseessä on merkittävä ja haastava tehtävä erityisesti paikallis- ja alueviranomaisille;

10. katsoo, että vammaisille henkilöille tarkoitettuja digitaalisia laitteita olisi kehitettävä auttamaan vammaisten urheilijoiden integroitumista; toteaa, että samoin olisi kehitettävä etätyöalustoja hot desk -työskentelyyn ja työn jakamiseen; katsoo lisäksi, että koulujen korkealuokkaista opetus- ja urheiluinfrastruktuuria olisi muokattava vammaisten lasten tarpeisiin sopivaksi niin, että jokaisessa jäsenvaltiossa olisi oltava kansallinen ja alueellinen strateginen toimintakehys elinikäiselle oppimiselle, mihin sisältyisi konkreettisia toimia vammaisten henkilöiden taitojen kehittämiseksi;

11. muistuttaa, ettei ihmisoikeuksilla ole hierarkiaa ja että vammaisuuteen perustuvaa syrjintää on käsiteltävä samalla tavalla kuin muihin tekijöihin perustuvaa syrjintää, mukaan luettuna syrjintä useamman kuin yhden tekijän perusteella; kehottaa kaikkia asianomaisia toimijoita kiinnittämään erityistä huomiota kaikkien tarpeisiin, mukaan luettuna henkisesti ja psykososiaalisesti vammaiset henkilöt, autismikirjon piiriin kuuluvat henkilöt ja ikääntyneet vammaiset henkilöt.

PE578.465v02-00 78/100 RR\1097687FI.doc

FI

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOSLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä) 17.3.2016

Lopullisen äänestyksen tulos +:–:0:

3510

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Pascal Arimont, Franc Bogovič, Andrea Cozzolino, Rosa D’Amato, Krzysztof Hetman, Ivan Jakovčić, Marc Joulaud, Sławomir Kłosowski, Andrew Lewer, Louis-Joseph Manscour, Jens Nilsson, Andrey Novakov, Younous Omarjee, Mirosław Piotrowski, Stanislav Polčák, Terry Reintke, Liliana Rodrigues, Fernando Ruas, Monika Smolková, Maria Spyraki, Ramón Luis Valcárcel Siso, Lambert van Nistelrooij, Derek Vaughan, Kerstin Westphal, Joachim Zeller

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Isabella Adinolfi, Viorica Dăncilă, Elena Gentile, Iliana Iotova, Dimitrios Papadimoulis, Bronis Ropė, Remo Sernagiotto

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Louis Aliot, Sergio Gutiérrez Prieto, Gesine Meissner, Georgi Pirinski

RR\1097687FI.doc 79/100 PE578.465v02-00

FI

21.4.2016

KULTTUURI- JA KOULUTUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO

työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalle

vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen (CRPD) täytäntöönpanosta kiinnittäen erityistä huomiota YK:n CRPD-komitean päätelmiin(2015/2258(INI))

Valmistelija: Silvia Costa

EHDOTUKSET

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1. muistuttaa, että riippumattomuus, integraatio ja mahdollisuus päästä osallistavan koulutusjärjestelmän piiriin ja osallistua yhteiskunnalliseen ja kulttuurielämään, vapaa-ajantoimintaan ja urheiluun ovat oikeuksia, jotka taataan vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen (CRDP) 19, 24 ja 30 artiklassa; muistuttaa, että näitä oikeuksia suojaa EU:n oikeus ja erityisesti perusoikeuskirjan 21 artikla, joka kieltää vammaisuuteen perustuvan syrjinnän, ja niiden suojaaminen perustuu myös periaatteeseen vammaisten henkilöiden täysimääräisestä ja tehokkaasta osallistumisesta, demokraattinen osallistuminen ja osallisuus yhteiskuntaan mukaan lukien (vammaisyleissopimuksen 3 artikla); kehottaa siksi komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan toimia, joiden avulla pyritään varmistamaan, että vammaisilla henkilöillä on tosiasiallinen ja yhdenvertainen pääsy osallistavan ja korkealaatuisen koulutuksen, kulttuurin ja urheilun kaltaisille keskeisille aloille sekä mahdollisuus osallistua koulujen harrastustoimintaan, kuten teatteritoimintaan, kieliopintoihin ja taidekursseille; pyytää komissiota sisällyttämään Eurooppa 2020 -strategiaan koulutustavoitteiden saavuttamista koskevia vammaisuuteen liittyviä erityisindikaattoreita;

2. kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että koulutus järjestetään niin, että siihen voivat osallistua lapset ja aikuiset, joilla on fyysinen vamma tai älyllinen kehitysvamma, ja että heille tarjotaan myös neuvontaa, apua ja henkilökohtaista opastusta; toteaa, että tällaisiin aloitteisiin voidaan saada tukea rakennerahastoista, Euroopan strategisten investointien rahastosta ja Erasmus+ -ohjelmasta;

PE578.465v02-00 80/100 RR\1097687FI.doc

FI

3. palauttaa mieliin YK:n CRPD-komitean luonnoksen yleiseksi huomioksi oikeutta osallistavaan koulutukseen koskevasta 24 artiklasta, jossa esitetään yksityiskohtaisesti artiklan normatiivinen sisältö, valtioiden velvoitteet, artiklan suhde yleissopimuksen muihin määräyksiin ja artiklan täytäntöönpano kansallisella tasolla;

4. muistuttaa, että nuorille suunnatuissa ohjelmissa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota vammaisiin nuoriin;

5. muistuttaa, että vammaiset henkilöt jäävät usein ulkopuolelle tai heillä ei ole todellista pääsyä koulutuspalveluiden piiriin; toteaa, että koulutuksen yhteydessä on otettava huomioon heidän vammaisuutensa aste, jotta voidaan auttaa heitä toteuttamaan kaikki sosiaaliset, taloudelliset ja koulutukseen liittyvät mahdollisuutensa; korostaa, että on toteutettava tarpeelliset toimet, joilla varmistetaan, että kaikille vammaisille opiskelijoille turvataan heidän tarvitsemansa kohtuulliset mukautukset, jotta he voivat käyttää oikeutta osallistavaan laadukkaaseen koulutukseen; kehottaa jäsenvaltioita ja asiasta vastaavia hajautettuja alueellis- ja paikallishallintoja vahvistamaan kaikille epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen parissa toimiville sidosryhmille suunnattuja koulutusohjelmia ja jatkuvan ammatillisen kehityksen mahdollisuuksia; kehottaa myös parantamaan niiden pääsyä tieto- ja viestintätekniikan infrastruktuureihin, jotta voidaan tukea niiden vammaisten oppijoiden kanssa tekemää työtä ja torjua vammaisiin ja etenkin henkilöihin, joilla on psykososiaalinen vamma tai älyllinen kehitysvamma, kohdistuvia ennakkoluuloja;

6. muistuttaa, että urheilu on erinomainen väline sosiaalisen osallisuuden kannalta, sillä se tarjoaa mahdollisuuksia yhdessäoloon ja sosiaalisten taitojen kehittämiseen; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita käynnistämään vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen 30 artiklan mukaisesti erityisiä ohjelmia, joilla urheilutoiminnasta ja urheilutapahtumista pyritään tekemään esteettömämpiä ja saavutettavampia vammaisten henkilöiden kannalta; toteaa, että oikeus kulttuuriesitysten ja vapaa-ajan toiminnan täyteen saavutettavuuteen ovat perusoikeuksia, ja kehottaa siksi komissiota parantamaan tällaisten tapahtumien ja tapahtumapaikkojen, tavaroiden ja palvelujen esteettömyyttä ja saavutettavuutta audiovisuaalinen ala mukaan lukien; pitää myönteisinä aloitteita, joilla audiovisuaalista ja muuta materiaalia tuotetaan vammaisille henkilöille sopivalla tavalla tekstitettynä tai selostettuna;

7. kehottaa Eurooppa-kouluja soveltamaan menettelyä, jossa ketään ei hylätä vammaisuuden perusteella, ja kehottaa komissiota parantamaan kaikkien vammaisten lasten pääsyä osallistavan ja korkealaatuisen koulutuksen piiriin Eurooppa-kouluissa ja ihannetapauksessa takaamaan tällaisen pääsyn; suosittelee kehittämään yksilöllisiä opetussuunnitelmia, jotka määritellään kouluvuoden alussa ja jotka koulut, perheet ja kansalliset viranomaiset hyväksyvät; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota helpottamaan Eurooppa-kouluissa kirjoilla olevien vammaisten oppilaiden tutkintojen tunnustamista;

8. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita hyväksymään tehokkaita toimia, joilla voidaan torjua vammaisten oppilaiden erottamista ja hylkäämistä kouluissa ja oppimisympäristöissä ja tarjota heille kohtuulliset mukautukset ja heidän tarvitsemansa tuki, jotta oppijaa voidaan auttaa toteuttamaan koko potentiaalinsa; korostaa, että yhtäläiset mahdollisuudet voidaan saavuttaa vain, jos oikeus osallistavaan koulutukseen taataan kaikilla koulutuksen tasoilla ja kaikentyyppisessä koulutuksessa, elinikäinen oppiminen mukaan lukien, ja taataan vammaisten henkilöiden tutkintojen tunnustaminen ja erityisesti sellaisissa tukea antavissa

RR\1097687FI.doc 81/100 PE578.465v02-00

FI

oppimisympäristöissä hankittujen pätevyyksien tunnustaminen, joissa vammaiset henkilöt voivat saada juuri sellaisia pätevyyksiä ja taitoja, jotka auttavat heitä voittamaan vammansa; panee merkille erityisopetusohjelmien tekniset ja taloudelliset puutteet erityisesti niissä jäsenvaltioissa, joihin talouskriisi on vaikuttanut, ja kehottaa komissiota tutkimaan, miten tilannetta voitaisiin kohentaa;

9. panee merkille edistymisen opiskelijavaihto-ohjelmien sääntelyssä erityisesti Erasmus+ -ohjelman suhteen, kun vammaisten opiskelijoiden ja henkilöstön liikkuvuuteen on myönnetty täydentävää rahoitustukea; vaatii, että erityistoimien soveltamista jatketaan ohjelman kaikkien osatekijöiden suhteen; toteaa, että käytännössä vammaisilla opiskelijoilla on vielä lukuisia esteitä (asenteet, viestintä, rakennusten suunnittelu, tiedonsaannin esteet jne.); kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan entistä enemmän vammaisten henkilöiden osallistumista EU:n vaihto-ohjelmiin ja parantamaan liikkumista koskevien mahdollisuuksien näkyvyyttä ja avoimuutta; kehottaa lisäksi komissiota edistämään vammaisten opiskelijoiden ja opettajien vaihto-ohjelmiin pääsyä koskevien parhaiden käytäntöjen vaihtoa;

10. muistuttaa, että Luova Eurooppa -ohjelmaan kuuluvassa MEDIA-ohjelmassa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota vammaisuuteen liittyviin hankkeisiin ja että elokuvien ja festivaalien opetusvaikutusta tässä suhteessa olisi korostettava;

11. tukee aloitteita, joilla pyritään lisäämään yhteiskunnan tietämystä vammaisten henkilöiden kohtaamista vaikeuksista ja parantamaan vammaisten henkilöiden tietoisuutta omista mahdollisuuksistaan ja panoksesta, jonka he pystyvät antamaan, esimerkiksi kouluissa toteutettavilla erityisillä koulutusohjelmilla; korostaa, että YK:n vammaisyleissopimuksen merkittävyys johtuu siitä, että sillä pyritään muuttamaan ihmisten asennoitumista, niin että nähdään, että vamman sijaan vammaista henkilöä haittaavat pikemminkin esteet sosiaalisessa ja taloudellisessa ympäristössä;

12. kehottaa komissiota hyväksymään tehokkaita perheisiin, yhteisöihin, eri alojen ammattihenkilöihin ja laitoksiin kohdennettavia toimia, joilla estetään vammaisiin lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa; toteaa, että kouluilla on keskeinen rooli sosiaalisen osallisuuden edistämisessä, ja korostaa, että tarvitaan asianmukaisia mekanismeja, jotka mahdollistavat osallistumisen opetukseen tavallisissa kouluissa ja joilla voidaan myös varmistaa, että kasvattajat ja opettajat ovat asianmukaisesti valmistautuneita ja koulutettuja tunnistamaan vammaisiin lapsiin kohdistuvan väkivallan ja reagoimaan siihen;

13. kehottaa koulujärjestelmiä pidättymään sellaisten ryhmittelyn ja tasokurssien kaltaisten ympäristöjen luomisesta, joissa oppilaita leimataan, koska tämä vaikuttaa kielteisesti vammaisiin opiskelijoihin ja etenkin sellaisiin opiskelijoihin, joilla on oppimisvaikeuksia;

14. muistuttaa, että vammaisia lapsia ja heidän perheitään on tuettava varhaisvaiheen toimilla, riittävällä sosiaalituella ja asianmukaisilla yhteisöperustaisilla palveluilla;

15. kehottaa komissiota valtavirtaistamaan vammaisten naisten ja tyttöjen näkökulman tulevaan sukupuolten tasa-arvoa koskevaan strategiaan, toimintaan ja ohjelmiin ja kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota ottamaan sukupuolinäkökulman huomioon koulutusohjelmissa ja -palveluissa, jotta voidaan taata vammaisuuden huomioon ottava koulutus ja kehitys ja vahvistaa vammaisten naisten merkityksellistä osallistumista vammaisuutta koskevaan vuoropuheluun; toteaa, että etnisiin, kielellisiin tai

PE578.465v02-00 82/100 RR\1097687FI.doc

FI

uskonnollisiin vähemmistöihin kuuluvat vammaiset henkilöt ovat usein erittäin haavoittuvassa tilanteessa, koska heihin kohdistuu moninkertaista syrjintää;

16. korostaa, että vammaisilla henkilöillä on oltava mahdollisuus saada tietoa ja kommunikoida esteettömässä muodossa ja esteettömällä tekniikalla, joka soveltuu vammaisuuden eri muotoihin, mukaan luettuna viittomakieli, pistekirjoitus, puhetta tukeva ja korvaava viestintä ja muut esteettömät viestinnän keinot, tyypit ja muodot valinnan mukaan, myös selkokielen käyttö ja tekstitys; kehottaa siksi komissiota toteuttamaan toimet, joita tarvitaan mahdollisuutta saada tietoja ja kommunikoida koskevan lainsäädännön täytäntöönpanon valvontaan; kehottaa neuvostoa hyväksymään viipymättä päätöksen julkaistujen teosten saatavuuden helpottamista sokeiden, heikkonäköisten tai muulla tavoin lukemisesteisten hyväksi koskevan Marrakeshin sopimuksen tekemisestä; kehottaa neuvostoa ja jäsenvaltioita toteuttamaan tämän sopimuksen määräyksiä vastaavia johdonmukaisia ja tehokkaita toimia;

17. toteaa, että vuoden 2018 jälkeisiin nuorisostrategioissa olisi otettava huomioon vammaisten nuorten tarpeet;

18. pitää digitaalisia järjestelmiä tärkeinä vammaisten henkilöiden kannalta, sillä ne ovat väline, joka mahdollistaa heidän osallistumisensa yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla, ja suosittelee tutkimaan edelleen tietotekniikka-avusteisten opetustekniikoiden käyttöä; panee merkille, että suhteettoman suuri osa vammaisista henkilöistä ei tällä hetkellä käytä internetiä ja jää siksi digitaalisen kehityksen ulkopuolelle ja paitsi tiedoista, mahdollisuuksista, uusien taitojen oppimisesta ja tärkeistä palveluista; kehottaa siksi kansallisen ja EU:n tason lainsäätäjiä ottamaan esteettömyyttä koskevat säännökset huomioon pannessaan täytäntöön digitaalisia sisämarkkinoita koskevaa lainsäädäntöä, valtavirtaistamaan digitaalisen sisällön saavutettavuutta koskevan kysymyksen unionin kaikessa asiaan liittyvässä politiikassa ja panemaan yhteisöissä alulle digitaalialan huippuosaajien ("digital champions") ohjelmia, joiden avulla entistä useammat vammaiset henkilöt saataisiin verkkoon, ja kehottaa toteuttamaan tarvittavia toimia verkkorikollisuuden ja verkossa tapahtuvan kiusaamisen torjumiseksi; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että teollis- ja tekijänoikeudet eivät aiheuta vammaisille henkilöille kohtuutonta tai syrjivää estettä kulttuurimateriaalin saannissa; kehottaa harkitsemaan pakollista poikkeusta tekijänoikeuteen sellaisissa vammaisia henkilöitä hyödyttävissä käyttötarkoituksissa, jotka liittyvät suoraan vammaan ja ovat luonteeltaan ei-kaupallisia, siinä määrin kuin kyseessä oleva vamma sitä edellyttää; kehottaa soveltamaan kaikessa EU:n toiminnassa monialaista lähestymistapaa vammaisten henkilöiden ihmisoikeuksiin;

19. kehottaa komissiota jatkamaan vammaisten henkilöiden osallisuuden edistämistyötä myöntämällä rahoitustukea erilaisille ruohonjuuritason hankkeille ja järjestöille;

20. kehottaa komissiota käynnistämään kampanjan, jolla parannetaan vammaisyleissopimusta koskevaa tietämystä ja keskitytään hyvien käytäntöjen vaihtamiseen yhteistyössä vammaisjärjestöjen kanssa; vaatii myös, että kaikki valmiuksien kehittämiseen, koulutukseen ja tietoisuuden lisäämiseen liittyvä materiaali on saatavilla saavutettavassa muodossa; muistuttaa kaikkia EU:n toimielimiä ja elimiä siitä, että niiden on tärkeää varmistaa tietoportaaliensa täysi saavutettavuus kaikkien vammaisten henkilöiden kannalta;

RR\1097687FI.doc 83/100 PE578.465v02-00

FI

21. korostaa tarvetta käynnistää rakenteellinen vuoropuhelu komission, vammaisten henkilöiden ja heitä edustavien järjestöjen välillä, jotta vammaiset henkilöt saataisiin osallistumaan aktiivisesti tulevien koulutusalan toimien kehittämiseen ja täytäntöönpanoon sekä kulttuuri-, urheilu- ja nuorisotoimintaan "ei mitään meitä koskevaa ilman meitä" -tavoitteen saavuttamiseksi; kehottaa viranomaisia kaikilla tasoilla kannustamaan vammaisia henkilöitä osallistumaan ja takaamaan heidän osallistumisensa heihin vaikuttavien toimien ja ohjelmien laatimiseen;

22. on vakaasti sitä mieltä, että EU:n lainsäädännön todellinen monialainen ja perinpohjainen uudelleentarkastelu olisi suoritettava mahdollisimman nopeasti, jotta lainsäädäntö voidaan yhdenmukaistaa täysimääräisesti YK:n vammaisyleissopimuksen määräysten kanssa niin, että sen yhteydessä pannaan täytäntöön demokraattinen ja osallistava prosessi, jolla pyritään varmistamaan vammaisia henkilöitä edustavien järjestöjen välitön ja täysimittainen osallistuminen;

23. muistuttaa EU:n toimielimiä ja elimiä siitä, että on tärkeää varmistaa, että kilpailut, koulutus, täydennyskurssit, harjoittelujaksot ja työpaikkoihin tutustuminen ovat vammaisten nuorten ja työntekijöiden saatavilla asianmukaisten kanavien välityksellä ja tarvittaessa teknisen tuen avulla;

24. pitää erityisen tärkeänä järjestelmällistä ja tiivistä kuulemista vammaisia henkilöitä edustavien järjestöjen, poliittisten päätöksentekijöiden, elinkeinoelämän ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien välillä kaikista uusista aloitteista ja kaikkien koulutukseen, kulttuuriin, urheiluun ja nuorisoon liittyvien toimien täytäntöönpanosta, seurannasta ja arvioinnista;

25. kehottaa EU:ta ratifioimaan yleissopimuksen valinnaisen pöytäkirjan ja palauttaa mieliin komission vuonna 2008 tekemän myönteisen ehdotuksen, jonka parlamentti hyväksyi vuonna 2009 antamallaan lainsäädäntöpäätöslauselmalla; korostaa, että tähän mennessä suuri enemmistö EU:n jäsenvaltioista on jo allekirjoittanut ja ratifioinut sen;

26. katsoo, että kaikki vammaiset henkilöt osallistavan koulutuksen järjestämiseksi tarvittavien riittävien toimien kehittämiseksi EU:ssa on saatava vertailukelpoista ja johdonmukaista tietoa kaikkialta EU:sta; kehottaa siksi komissiota ja jäsenvaltioita vahvistamaan pyrkimyksiään luotettavan tilastotiedon keräämiseksi vammaisten henkilöiden osallistumisesta eritasoiseen ja -tyyppiseen koulutukseen sekä liikkuvuusohjelmiin ja siitä, kuinka moni vammainen henkilö on lopettanut koulun ennen aikojaan.

PE578.465v02-00 84/100 RR\1097687FI.doc

FI

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä) 19.4.2016

Lopullisen äänestyksen tulos +:–:0:

2500

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Isabella Adinolfi, Dominique Bilde, Andrea Bocskor, Nikolaos Chountis, Mircea Diaconu, Angel Dzhambazki, Jill Evans, María Teresa Giménez Barbat, Petra Kammerevert, Svetoslav Hristov Malinov, Stefano Maullu, Luigi Morgano, Momchil Nekov, Michaela Šojdrová, Yana Toom, Helga Trüpel, Sabine Verheyen, Julie Ward, Bogdan Brunon Wenta, Bogdan Andrzej Zdrojewski, Milan Zver, Krystyna Łybacka

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Mary Honeyball, Dietmar Köster, Zdzisław Krasnodębski

RR\1097687FI.doc 85/100 PE578.465v02-00

FI

24.5.2016

OIKEUDELLISTEN ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO

työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalle

vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen (CRPD) täytäntöönpanosta kiinnittäen erityistä huomiota YK:n CRPD-komitean päätelmiin(2015/2258(INI))

Valmistelija: Heidi Hautala

EHDOTUKSET

Oikeudellisten asioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A. ottaa huomioon, että vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva YK:n yleissopimus (CRPD) on ensimmäinen EU:n ratifioima kansainvälinen ihmisoikeussopimus;

B. toteaa, että YK:n elin on ensimmäistä kertaa seurannut ihmisoikeuksia koskevien EU:n kansainvälisten velvoitteiden täyttymistä; toteaa, että vuonna 2015 julkistetuissa yleissopimuksen täytäntöönpanoa unionissa koskevissa CRPD-komitean loppupäätelmissä lähetetään voimakas viesti unionin sitoutumisesta tasa-arvoon ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen;

C. toteaa, että CRPD on sekamuotoinen sopimus ja vaikka EU:lla on toimivalta monilla aloilla, jäsenvaltioilla on myös velvollisuus panna CRPD täytäntöön täysimääräisesti kansallisella tasolla;

D. toteaa, että CRPD-komitean monissa suosituksissa esitetään EU:n toimivaltaan kuuluvia lainsäädäntö- ja päätöksentekotoimenpiteitä koskevia suuntaviivoja;

E. toteaa, että useiden CRPD:n ratifioineiden jäsenvaltioiden on vielä perustettava tai nimettävät elimet, jotka panevat yleissopimuksen täytäntöön ja seuraavat sen täytäntöönpanoa 33 artiklan mukaisesti; toteaa, että jo perustettujen elinten tehtävien, erityisesti 33 artiklan 2 kohdan mukaisen seurantatehtävän toteuttamista haittaavat rahoituksen ja henkilöstön puute sekä elinten nimeämistä koskevan asianmukaisen oikeusperustan puuttuminen;

1. pitää erittäin tärkeänä, että yleissopimuksessa vahvistetut oikeudet suojataan

PE578.465v02-00 86/100 RR\1097687FI.doc

FI

tehokkaalla yksilövalitusmekanismilla; kehottaa tässä yhteydessä neuvostoa ratifioimaan valinnaisen pöytäkirjan viipymättä;

2. pitää erityisen tärkeinä CRPD:n 33 artiklaa (kansallinen täytäntöönpano ja seuranta) ja YK:n komitean loppupäätelmien 76 ja 77 kohtaa; pitää siksi myönteisenä sitä, että YK:n komitea hyväksyy Euroopan parlamentin osallistumisen riippumattomaan seurantaan;

3. kehottaa komissiota viipymättä arvioimaan tai tarkastelemaan unionin lainsäädäntöä ja rahoitusohjelmia kattavasti varmistaakseen, että niissä noudatetaan täysin CRPD:tä, ja ehdottamaan tarvittaessa lainsäädäntömuutoksia siten, että vammaisjärjestöt ja EU:n CRPD-kehyksen jäsenet ovat rakentavasti mukana, ja asettamaan selkeät uudistustavoitteet ja määräajat; korostaa, että on tarpeen laatia kattava CRPD:tä koskeva EU:n strategia, johon sisältyvät myös aikataulu, vertailuarvot ja määräajat;

4. kehottaa komissiota loppupäätelmien mukaisesti ehdottamaan toimivaltaa koskevan ilmoituksen säännöllistä päivittämistä siten, että vammaisjärjestöt ja Euroopan parlamentti ovat siinä virallisesti mukana;

5. kehottaa jäsenvaltioita myöntämään riittävästi rahoitusta ja henkilöstöä CRPD:n 33 artiklan 2 kohdan mukaisesti perustettujen valvontakehysten tehtävien hoitamista varten, takaamaan niiden riippumattomuuden ja varmistamaan, että niiden kokoonpanossa ja toimintatavassa otetaan huomioon CRPD:n 33 artiklan 2 kohdan mukaisesti kansallisten ihmisoikeusinstituutioiden toimintaa koskevat Pariisin periaatteet ja että niitä tuetaan luomalla oikeusperusta, jossa määritellään selvästi niiden toimivaltuudet;

6. kehottaa komissiota tekemään tiivistä yhteistyötä muiden EU:n toimielinten, elinten ja virastojen sekä jäsenvaltioiden kanssa, jotta voidaan koordinoida tehokkaasti ja johdonmukaisesti loppupäätelmien mukaisesti toteutettavia toimia; kehottaa toteuttamaan tarvittavat järjestelyt, jotka muodostavat osan CRPD:n täytäntöönpanostrategiasta;

7. kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita varmistamaan vammaisia henkilöitä edustavien järjestöjen kuulemisen ja niiden järjestelmällisen ja jäsennellyn osallistumisen omien loppupäätelmiensä täytäntöönpanoon;

8. kehottaa Euroopan parlamenttia tehostamaan CRDP:n täytäntöönpanoa koskevaa sisäistä koordinointimekanismia (UNCRPD-verkosto), jotta siitä tulee yleissopimuksen täytäntöönpanon seurantaa koskeva kaikki parlamentin valiokunnat käsittävä mekanismi, johon vammaisjärjestöt osallistuvat rakentavasti;

9. on huolissaan siitä, että vammaisten henkilöiden on edelleen vaikea saada oikeutta; palauttaa mieliin, että oikeussuojan saanti on keskeinen perusoikeus ja oikeusvaltioperiaatteen olennainen osa; kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan toimia, joilla voidaan turvata tällaisten henkilöiden prosessuaalisten oikeuksien täysimääräinen toteutuminen ja heitä koskevien menettelyjen mukauttaminen; katsoo, että komission olisi harkittava CPRD:tä koskevien erityisten koulutusohjelmien sisällyttämistä EU:n oikeusalan ohjelmaan 2014–2020; ehdottaa, että unionin tuomioistuinten olisi sovellettava sisäisiä sääntöjään ja ohjeitaan tavalla, jolla helpotetaan vammaisten henkilöiden oikeussuojan saantia, ja että CRPD-komitean yleiset suositukset otetaan

RR\1097687FI.doc 87/100 PE578.465v02-00

FI

myös huomioon oikeudenkäytössä;

10. toistaa pitävänsä tärkeänä, että tekijänoikeuksia ja niihin liittyviä oikeuksia koskevia poikkeuksia ja rajoituksia voidaan soveltaa myös vammaisiin henkilöihin; ottaa huomioon Marrakeshin sopimuksen, jolla helpotetaan sokeiden tai heikkonäköisten julkaisemien teosten saatavuutta, ja toistaa olevansa sitä mieltä, että unioni on toimivaltainen tekemään tämän sopimuksen ilman, että unionin oikeuskehyksen tarkistaminen tai unionin tuomioistuimen tuomion ajankohta asetetaan ratifioinnin edellytykseksi; korostaa tässä yhteydessä myös sitä, että parlamentin, komission ja jäsenvaltioiden on tehtävä yhdessä työtä Marrakeshin sopimuksen nopean ratifioinnin varmistamiseksi;

11. korostaa, että tekijänoikeuksien ja niihin liittyvien oikeuksien alalla mahdollisesti tehtävillä lainsäädännöllisillä muutoksilla olisi annettava vammaisille henkilöille mahdollisuus käyttää näillä oikeuksilla suojattuja teoksia ja palveluja kaikissa muodoissa; palauttaa mieliin, että komission on määrä tehdä lainsäädäntöehdotuksia, jotka koskevat tekijänoikeuksiin ja niihin liittyviin oikeuksiin sovellettavia poikkeuksia ja rajoituksia, jotta varmistetaan, että eri tavalla vammaisilla henkilöillä on mahdollisuus käyttää näillä oikeuksilla suojattuja teoksia ja palveluja;

12. pitää valitettavana, että neuvosto ei hyväksynyt vammaisuuteen liittyvien asiakirjojen sisällyttämistä asetukseen kansalaisten ja yritysten vapaan liikkuvuuden edistämisestä yksinkertaistamalla tiettyjen julkisten asiakirjojen hyväksymistä Euroopan unionissa;

13. ilmaisee huolensa äskettäisistä neuvoston ehdotuksista, joiden mukaisesti julkisen sektorin verkkosivustojen saavutettavuutta koskevan EU:n direktiivin soveltamisalaa supistetaan huomattavasti; pelkää, että neuvoston ehdottamat poikkeukset eivät riitä varmistamaan, että 80 miljoonaa vammaista ja 150 miljoonaa iäkästä henkilöä EU:ssa voivat hyödyntää yhtäläisesti digitaalisia sisämarkkinoita ja EU:n kansalaisille tarkoitettuja verkkopalveluja, ja näin ollen loukataan CRPD:ssä vahvistettua oikeutta yhdenvertaiseen tiedonsaantiin;

14. muistuttaa, että jäsenvaltioiden ja komission on toteutettava konkreettisia toimia kaikkien vammaisuuteen perustuvan välittömän ja välillisen syrjinnän muotojen torjumiseksi;

15. kehottaa toteuttamaan pikaisia toimenpiteitä, joiden avulla voidaan jatkaa neuvotteluja unionin syrjintäkieltodirektiivistä, jonka käsittely ei ole edennyt neuvostossa vuoden 2008 jälkeen;

16. toteaa, että Haagin yleissopimuksella aikuisten kansainvälisestä suojelusta voidaan monin tavoin toiminnallisesti edistää vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen osapuolten kansainvälisten velvoitteiden täytäntöönpanoa ja tukemista; pitää tässä yhteydessä valitettavana, että komissio ei ole noudattanut sille 18. joulukuuta 2008 annetussa parlamentin päätöslauselmassa annettuja suosituksia aikuisten oikeudellisen suojan rajatylittävistä vaikutuksista;

17. suhtautuu myönteisesti komission 2. joulukuuta 2015 julkaisemaan esteettömyyttä koskevaan eurooppalaiseen säädökseen; palauttaa mieliin, että tarvitaan esteettömyyttä koskeva kokonaisvaltainen lähestymistapa ja toimenpiteitä, joilla taataan, että

PE578.465v02-00 88/100 RR\1097687FI.doc

FI

henkilöillä, joilla on minkä tahansa tyyppinen vamma, on tämä oikeus CRPD:n 9 artiklan mukaisesti;

18. kehottaa EU:n toimielimiä tarkistamaan omia sisäisiä henkilöstösääntöjään ja täytäntöönpanosääntöjään, jotta voidaan varmistaa, että entistä enemmän vammaisia henkilöstön jäseniä ja harjoittelijoita otetaan palvelukseen ja tehdään tarvittavat mukautukset, joilla varmistetaan, että henkilöstön jäsenille, joilla on vamma tai huollettavia vammaisia perheenjäseniä, annetaan samat mahdollisuudet käyttää oikeuksiaan kuin muille henkilöstön jäsenille;

19. kehottaa komissiota tarkistamaan EU:n toimielinten yhteistä sairausvakuutusjärjestelmää, jotta varmistetaan, että vammaisuuteen liittyvät terveystarpeet korvataan täysimääräisesti yleissopimuksen mukaisesti.

RR\1097687FI.doc 89/100 PE578.465v02-00

FI

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOSLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä) 24.5.2016

Lopullisen äänestyksen tulos +:–:0:

2200

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Max Andersson, Marie-Christine Boutonnet, Jean-Marie Cavada, Therese Comodini Cachia, Mady Delvaux, Rosa Estaràs Ferragut, Laura Ferrara, Enrico Gasbarra, Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, Sajjad Karim, Dietmar Köster, Gilles Lebreton, Jiří Maštálka, Emil Radev, Julia Reda, Evelyn Regner, József Szájer, Axel Voss, Tadeusz Zwiefka

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Daniel Buda, Angel Dzhambazki

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Jens Nilsson

PE578.465v02-00 90/100 RR\1097687FI.doc

FI

25.4.2016

NAISTEN OIKEUKSIEN JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVON VALIOKUNNAN LAUSUNTO

työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalle

vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen (CRPD) täytäntöönpanosta kiinnittäen erityistä huomiota YK:n CRPD-komitean päätelmiin(2015/2258(INI))

Valmistelija: Rosa Estaràs Ferragut

EHDOTUKSET

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta pyytää asiasta vastaavaa työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A. ottaa huomioon, että Euroopan unionissa on arviolta 80 miljoonaa vammaista henkilöä, joista noin 46 miljoonaa on naisia ja tyttöjä, mikä on miltei 16 prosenttia koko naispuolisesta väestöstä EU:ssa, joten Euroopan unionissa vammaisuus on yleisempää naisten kuin miesten keskuudessa; toteaa, että vammaiset naiset ovat usein moninkertaisen syrjinnän kohteena ja kärsivät huomattavista esteistä perusoikeuksiensa ja -vapauksiensa, kuten koulutukseen ja työhön pääsyä koskevien oikeuksiensa, hyödyntämisessä, mikä voi johtaa sosiaaliseen eristäytymiseen ja psyykkisiin traumoihin; toteaa, että vammaisuus vaikuttaa naisiin suhteettomassa määrin myös vammaisten perheenjäsenten hoivaajina;

B. ottaa huomioon, että vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevassa YK:n yleissopimuksessa todetaan, että vammaiset naiset ja tytöt ovat usein sekä kotona että kodin ulkopuolella suuremmassa vaarassa joutua väkivallan, vahingoittamisen tai väärinkäytösten, laiminlyömisen tai välinpitämättömän kohtelun, pahoinpitelyn tai hyväksikäytön kohteiksi;

C. ottaa huomioon, että vammaisyleissopimuksessa painotetaan tarvetta sisällyttää sukupuolinäkökulma kaikkiin toimiin, joilla edistetään ihmisoikeuksien ja perusvapauksien täysimääräistä toteutumista;

D. katsoo, että vammaisten naisten ja vammaisten lasten äitien tasapuolinen kohtelu ja heitä

RR\1097687FI.doc 91/100 PE578.465v02-00

FI

koskevien positiivisten toimien ja toimintapolitiikkojen toteuttaminen juontavat perusihmisoikeuksien ja eettisen velvollisuuden noudattamisesta;

E. ottaa huomioon, että lähes 80 prosenttia vammaisista naisista joutuu psyykkisen tai fyysisen väkivallan uhriksi ja että he ovat muita naisia suuremmassa vaarassa joutua seksuaalisen väkivallan uhriksi; ottaa huomioon, että vammaiset naiset ja tytöt ovat alttiita moninkertaiselle syrjinnälle;

F. toteaa, että vammaiset naiset ja tytöt joutuvat todennäköisemmin sukupuoleen perustuvan väkivallan, erityisesti perheväkivallan ja seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi; viittaa arvioihin, joiden mukaan vammaisilla naisilla on muihin naisiin verrattuna 1,5–10-kertainen riski joutua hyväksikäytön uhriksi;

G. toteaa, että väestöllisten ja yhteiskunnallisten muutosten vuoksi etenkin perheissä työskentelevien kotitalous- ja hoivatyöntekijöiden kysyntä on kasvanut; toteaa, että vammaisten ja huollettavana olevien henkilöiden hoivasta vastaavat tavallisesti perheen naiset, mikä usein johtaa syrjäytymiseen työmarkkinoilta;

H. toteaa, että vammaisilla naisilla, erityisesti maahanmuuttajilla, on suurempi köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen riski moninkertaisen syrjinnän vuoksi;

I. ottaa huomioon, että työllisyysaste naisilla, jotka eivät ole vammaisia, on 65 prosenttia vammaisten naisten 44 prosenttiin verrattuna; toteaa, että vammaisia naisia syrjitään usein vammaisiin miehiin nähden, kun on kyse työpaikan saannista ja koulutukseen pääsystä; toteaa, että vammaisten työttömyysaste on edelleen kohtuuttoman korkea; toteaa, että vammaisilla naisilla ja tytöillä on muita suurempia vaikeuksia päästä työmarkkinoille; toteaa, että jotta vammaisia naisia voidaan kannustaa osallistumaan aktiivisesti koulutukseen, työmarkkinoille ja yhteisön sosiaaliseen ja taloudelliseen elämään, on poistettava liikkuvuusesteet ja vähennettävä riippuvuutta perheenjäsenistä ja hoivaajista;

J. toteaa, että palkkatyö on olennaisen tärkeää, jotta vammaiset henkilöt voivat elää riippumatonta elämää, elättää perheensä ja huolehtia kotitaloudestaan; ottaa huomioon, että vammaiset naiset ja tytöt ovat usein alipalkattuja; toteaa, että tämä haavoittuva ryhmä kärsii todennäköisemmin köyhyydestä ja sillä on suurempi riski syrjäytyä sosiaalisesti;

K. toteaa, että talouskriisi, säästötoimenpiteet ja sosiaali- ja terveyspalveluihin useimmissa EU:n jäsenvaltioissa tehdyt leikkaukset ovat johtaneet siihen, että EU:n haavoittuville väestöryhmille on aiheutunut haittoja, etenkin vammaisille ja heidän perheilleen, joihin säästötoimet vaikuttavat suhteettomasti, sekä erityisesti vammaisille naisille ja tytöille;

L. toteaa, että vammaiset lapset kohtaavat huomattavia esteitä, joiden vuoksi he eivät voi hyödyntää perusoikeuksiaan;

M. toteaa, että vammaiset lapset jäävät usein yhteiskunnan ulkopuolelle ja elävät joskus laitoksissa tai muissa vastaavissa tiloissa kaukana perheistään;

N. toteaa, että vammaisilla lapsilla on oikeus elää perheessä tai perheympäristössä sen mukaan, mikä vastaa parhaiten heidän omia etujaan, ja odottaa, että asianomaiset valtion elimet toimivat lasten ja heidän perheidensä etujen mukaisesti;

PE578.465v02-00 92/100 RR\1097687FI.doc

FI

O. toteaa, että vammaiset lapset eivät pääse kouluun yhtä todennäköisesti kuin muut, joten heidän mahdollisuutensa inhimillisen pääoman kehittämiseen ovat rajalliset, heidän työllistymismahdollisuutensa ovat vähäisemmät ja heidän tuottavuutensa aikuisena on alentunut;

P. toteaa, että vammaiset henkilöt ovat muita todennäköisemmin työttöminä ja ansaitsevat yleensä vähemmän, vaikka he olisivatkin töissä; toteaa, että sekä työllisyysaste että tulotaso näyttävät huononevan sen mukaan, mitä vakavammasta vammasta on kyse;

Q. toteaa, että vammaisille henkilöille voi koitua vammasta ylimääräisiä kustannuksia, esimerkiksi lääketieteelliseen hoitoon, apuvälineisiin tai henkilökohtaiseen avustamiseen liittyviä kustannuksia, ja tämän vuoksi he usein tarvitsevat enemmän resursseja saman tuloksen aikaansaamiseksi kuin muut;

R. toteaa, että vammaisten henkilöiden oikeuksia käsittelevä komitea suosittaa Euroopan unionin ensimmäistä kertomusta koskevissa päätelmissään, että unioni sisällyttää vammaisuusnäkökohdat tasa-arvopolitiikkaansa ja -ohjelmiinsa samoin kuin sukupuolinäkökohdat vammaisuutta koskeviin strategioihinsa ja että unioni kehittää myönteisiä toimia, luo seurantamekanismin ja rahoittaa vammaisia naisia ja tyttöjä koskevien tietojen keräystä ja heitä koskevaa tutkimusta; lisäksi se suosittaa, että Euroopan unioni tarjoaa tehokasta suojelua väkivallalta, hyväksikäytöltä ja riistolta, että työn ja vapaa-ajan tasapainoa koskevissa toimintatavoissa käsitellään vammaisten lasten ja aikuisten sekä heidän hoivaajiensa tarpeita ja että ryhdytään toimiin vammaisten henkilöiden, joista valtaosa on naisia, korkean työttömyysasteen alentamiseksi;

1. suhtautuu myönteisesti vammaisten henkilöiden oikeuksia käsittelevän YK:n komitean päätelmiin ja suosituksiin sekä painottaa, että EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden on sisällytettävä vammaisten naisten ja tyttöjen näkökulma sukupuolten tasa-arvoa koskeviin politiikkatoimiinsa, ohjelmiinsa ja strategioihinsa sekä otettava huomioon sukupuolten tasa-arvo vammaisia henkilöitä koskevissa strategioissaan; vaatii lisäksi, että otetaan käyttöön mekanismit saavutetun edistyksen tarkastelemiseksi säännöllisesti;

2. pitää valitettavana, ettei Euroopan vammaisstrategiaan 2010–2020 sisälly yhdennettyä sukupuolinäkökulmaa eikä erillistä lukua sukupuolinäkökohdat huomioon ottavasta vammaispolitiikasta huolimatta siitä, että vammaiset naiset ovat usein vammaisia miehiä heikommassa asemassa ja kärsivät useammin köyhyydestä ja sosiaalisesta syrjäytymisestä;

3. on huolestunut siitä, että komission strategisessa toimintaohjelmassa sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi 2016–2019 ei käsitellä vammaisuutta, ja kehottaa komissiota korjaamaan tämän puutteen sisällyttämällä vammaiset naiset ja naispuoliset hoivatyöntekijät toimintapolitiikkoihinsa ja ohjelmiinsa;

4. kehottaa jäsenvaltioita sisällyttämään sukupuolinäkökulman vammaisia naisia, miehiä, tyttöjä ja poikia koskeviin toimintatapoihin ja toimiin sekä niiden täytäntöönpanoon kaikilla aloilla erityisesti, kun on kyse integroitumisesta työpaikalla ja koulutuksessa sekä syrjinnän vastaisista toimista;

5. pitää erittäin tärkeänä vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen (CRPD) 33 artiklaa (kansallinen täytäntöönpano ja seuranta) sekä YK:n CRDP-komitean

RR\1097687FI.doc 93/100 PE578.465v02-00

FI

päätelmiä 76 ja 77 ja panee sen vuoksi tyytyväisenä merkille, että YK:n komitea hyväksyy Euroopan parlamentin osallistumisen riippumattomaan seurantajärjestelmään;

6. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään asianmukaisia toimintatapoja ja toteuttamaan kattavasti eri alojen toimia, joilla edistetään itsenäistä asumista ja täyttä osallisuutta; kehottaa tämän vuoksi komissiota keräämään ja tekemään tunnetuksi ajantasaista tilastotietoa vammaisuudesta iän ja sukupuolen mukaan eriteltynä vammaisten henkilöiden tilanteen seuraamiseksi EU:ssa;

7. kehottaa komissiota varmistamaan, että kaikilla vammaisilla henkilöillä on oikeus kaikille EU:n kansalaisille kuuluvaan vapaaseen liikkumiseen, sisällyttämällä nykyiseen ja tulevaan lainsäädäntöön takeet tasapuolisista mahdollisuuksista, perusoikeuksista ja tasapuolisista mahdollisuuksista saada palveluja ja päästä työmarkkinoille sekä yhdenvertaisen kohtelun ja syrjimättömyyden periaatteen mukaisesti samat oikeudet ja velvollisuudet sosiaaliturvan saannissa kuin asianomaisen jäsenvaltion kansalaisilla; kehottaa lisäksi yhdenvertaista kohtelua työssä ajatellen jäsenvaltioita noudattamaan täysimääräisesti sukupuolten tasa-arvoa koskevaa uudelleenlaadittua EU-direktiiviä (2006/54/EY);

8. painottaa, että on tuettava vammaisia maahanmuuttajanaisia ja -tyttöjä, jotta he voivat kehittää taitoja, jotka antavat heille mahdollisuuden saada sopiva työpaikka;

9. katsoo, että vammaisten henkilöiden, erityisesti naisten ja tyttöjen, on saatava nauttia seksuaalisuudestaan yhtä vapaasti kuin henkilöiden, jotka eivät ole vammaisia, ja katsoo, että vammaisten naisten on saatava elää sekä toteuttaa toiveensa lasten saamisesta tai saamatta jättämisestä samalla tavalla kuin naisten, jotka eivät ole vammaisia;

10. korostaa, että vammaisten naisten ja tyttöjen pitäisi saada täydet seksuaali- ja lisääntymisterveysoikeudet sekä mahdollisuus alan asiantuntijoiden antamaan seksuaalineuvontaan; pitää tämän vuoksi olennaisen tärkeänä, että vammaisilla naisilla ja tytöillä on täysimääräinen pääsy heidän erityistarpeensa täyttävään terveydenhuoltoon, myös gynekologin tarkastuksiin, lääkärintarkastuksiin ja perhesuunnitteluun sekä heidän tarpeidensa mukaiseen tukeen raskauden aikana; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että niiden kansallisissa julkisissa terveydenhuoltojärjestelmissä taataan näiden palvelujen asianmukainen saatavuus;

11. vahvistaa kantansa, jonka mukaan on annettava erityistukea, lastenhoidossa avustaminen mukaan luettuna, vammaisille naisille ja miehille ja heidän perheilleen, jotta he voivat nauttia äitiydestään ja isyydestään täysimääräisesti;

12. painottaa, että (henkilökohtainen tai julkinen) avustaminen on keino auttaa vammaisia henkilöitä, erityisesti naisia, elämään itsenäistä ja riippumatonta elämää ja että siksi olisi edistettävä vammaisille naisille ja heidän perheilleen työpaikalla, koulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa sekä raskauden ja äitiyden aikana annettavaa apua;

13. toteaa, että on puututtava viipymättä vammaisiin naisiin ja tyttöihin kohdistuvaan väkivaltaan niin yksityisessä kuin laitosympäristössä, ja kehottaa jäsenvaltioita tarjoamaan kaikille vammaisille naisille ja tytöille helposti käytettävissä olevia tukipalveluja; kehottaa EU:ta liittymään naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemistä ja torjumista koskevaan Euroopan neuvoston yleissopimukseen (Istanbulin yleissopimus)

PE578.465v02-00 94/100 RR\1097687FI.doc

FI

lisäaskeleena vammaisiin naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan torjumisessa;

14. panee huolestuneena merkille, että vammaisilla naisilla ja tytöillä, erityisesti moninkertaisen syrjinnän uhreilla, on suurempi riski joutua sukupuoleen perustuvan väkivallan, myös seksuaalisen väkivallan ja/tai hyväksikäytön, kohteeksi sekä kotona että laitoksissa; painottaa, että jäsenvaltioiden on laadittava tai vahvistettava lainsäädäntöä, jolla suojellaan vammaisten naisten ja tyttöjen oikeuksia siinä tapauksessa, että he ovat joutuneet tällaisen sukupuoleen perustuvan väkivallan kohteeksi, ja tukemaan heidän toipumistaan;

15. muistuttaa tiedotusvälineiden roolista naisten ja tyttöjen kuvaamisessa samoin kuin vammaisuudesta kertomisessa ja panee merkille, että näkyvyyden puute tai stereotypioiden levittäminen voi pitää yllä ennakkoluuloja, väkivaltaa ja syrjäytymistä; kehottaa kaikkia unionin toimielimiä panemaan alulle ja tukemaan kampanjoita vammaisyleissopimusta koskevan tietoisuuden lisäämiseksi ja torjumaan vammaisiin henkilöihin, myös vammaisiin naisiin ja tyttöihin, kohdistuvia ennakkoluuloja, syrjintää ja viharikoksia; katsoo, että tiedotusvälineiden olisi pyrittävä paitsi lisäämään vammaisten naisten ja tyttöjen näkyvyyttä myös antamaan myönteinen kuva heistä;

16. muistuttaa, että on tärkeää pitää kiinni vammaisten henkilöiden perusoikeudesta osallistua vammaisuutta koskeviin toimintamenettelyihin ja päätöksentekoon kaikilla tasoilla, kuten vammaisyleissopimuksessa korostetaan; painottaa, että vammaisille naisille ja tytöille – moninkertaista syrjintää kokevat, marginalisoituneisiin yhteisöihin ja haavoittuviin ryhmiin kuuluvat naiset ja tytöt mukaan luettuina – on annettava mahdollisuus osallistua päätöksentekoon ja heitä on rohkaistava siihen, jotta voidaan varmistaa heidän etujensa ja oikeuksiensa esille tuominen, tukeminen ja suojaaminen ja näin myös todellisen ruohonjuuritason sukupuolinäkökulman huomioon ottaminen; kehottaa jäsenvaltioita tarjoamaan asianmukaisesti mukautettuja palveluja, joilla lisättäisiin naisten aktiivista osallisuutta ja osallistumista, ja investoimaan apuvälineteknologiaan ja tietoyhteiskuntaan osallistumiseen;

17. on huolestunut siitä, että tietyt jäsenvaltiot käyttävät Euroopan rakenne- ja investointirahastoja pikemmin laitostamisen edistämiseen kuin sellaisten osallistavien yhteisöjen kehittämisen vauhdittamiseen, joissa vammaiset henkilöt voisivat elää asianmukaisen tuen turvin; ilmaisee huolensa siitä, että vammaiset henkilöt, erityisesti naiset, lapset ja ikääntyneet, voivat kokea väkivaltaa tai kaltoinkohtelua etenkin laitoksissa;

18. panee huolestuneena merkille vammaisten henkilöiden laitostamisesta johtuvat monet syrjäytymisen muodot ja sen, kuinka tällainen syrjivä kohtelu voi lisätä ennakkoluuloja ja kaltoinkohtelua laitoksissa ja koko yhteiskunnassa;

19. kehottaa käyttämään rakenne- ja investointirahastoja tasapainoisesti siten, että niiden avulla edistetään osallistavien yhteisöjen ja tarvittaessa myös laitosten kehittämistä, jotta kummassakin tapauksessa vammaiset naiset ja tytöt, etenkin lapset ja nuoret, voivat saada asianmukaista tukea ja apua kaikkialla Euroopan unionissa; toistaa, että jäsenvaltioiden on edistettävä osallistavia ja vaikutusmahdollisuuksia tarjoavia yhteisöjä, jotka antavat asianmukaista tukea sukupuolispesifisten esteiden sekä vammaisiin naisiin ja tyttöihin kohdistuvan syrjinnän torjumisessa;

RR\1097687FI.doc 95/100 PE578.465v02-00

FI

20. on huolestunut vammaisten henkilöiden ja erityisesti vammaisten naisten korkeasta työttömyysasteesta verrattuna muihin Euroopan unionin väestöryhmiin; kehottaa jäsenvaltioita edistämään vammaisten naisten – myös niiden, joilla on piilevä vamma, krooninen sairaus tai oppimisvaikeuksia – työmarkkinoille osallistumista koskevaa lainsäädäntöään ja toimintapolitiikkaansa;

21. korostaa yhteisötalouden yritysten ja osuuskuntien merkitystä vammaisten henkilöiden ja erityisesti vammaisten naisten sosiaalisessa ja taloudellisessa osallistamisessa ja heidän vaikutusmahdollisuuksiensa lisäämisessä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita keskittymään voimakkaasti yhteisötalouteen vammaisia henkilöitä ja sukupuolten tasa-arvon huomioon ottamista koskevissa ohjelmissa ja toimintapolitiikoissa;

22. on huolestunut siitä, että vammaisten lasten kasvattaminen lankeaa pääasiassa naisille;

23. painottaa vammaisia perheenjäseniä hoivaavien naisten korvaamatonta ja rahallisesti aliarvostettua roolia;

24. painottaa, että on tärkeää integroida vammaiset tytöt kaikille tarkoitettuun koulutukseen aina, kun vamma sen sallii; muistuttaa virallisen, epävirallisen ja arkioppimisen sekä elinikäisen oppimisen merkityksestä vammaisten naisten ja tyttöjen sosiaalisen osallisuuden lisäämisessä; korostaa taiteen ja kulttuurin potentiaalia vammaisten naisten ja tyttöjen vaikutusmahdollisuuksien lisäämisessä ja vammaisuuteen perustuvien ennakkoluulojen ja syrjinnän torjumisessa; toteaa, että on tuettava osallistavia koulutusohjelmia, joilla poistetaan niiden henkilöiden, joilla on oppimisvaikeuksia, kohtaamia esteitä ja torjutaan erityisiä stereotypioita, syrjintää ja viharikoksia heitä kohtaan;

25. painottaa tieto- ja viestintätekniikan merkitystä liikkumisessa, viestinnässä ja julkisten palvelujen saatavuudessa; kehottaa näin ollen jäsenvaltioita aktiivisesti edistämään vammaisten henkilöiden osallistumista ja heidän mahdollisuuksiaan käyttää verkossa olevia julkisia palveluja;

26. kehottaa EU:n toimielimiä tarkistamaan henkilöstösääntöjään, sisäisiä sääntöjään ja soveltamissääntöjään, jotta voidaan ottaa käyttöön sellaiset kattavat rekrytointitoimet, positiiviset toimet mukaan luettuina, joiden myötä vammaisia otetaan entistä enemmän henkilöstöön ja harjoittelijoiksi ja varmistetaan, että kaikille EU:n toimielinten henkilöstön jäsenille, joilla on vamma tai huollettavia vammaisia perheenjäseniä, toteutetaan kohtuulliset mukautukset, jotta he voivat käyttää oikeuksiaan tasavertaisesti muiden kanssa; kehottaa komissiota lisäksi tarkistamaan EU:n toimielinten yhteistä sairausvakuutusjärjestelmää, jotta vammaisuuteen liittyvät terveystarpeet katetaan täysimääräisesti yleissopimuksen mukaisesti;

27. kehottaa komissiota varmistamaan osallistavan koulutuksen Eurooppa-kouluissa yksilöllisten tarpeiden monialaista arviointia, vammaisten tyttöjen syrjäytymisen estämistä sekä asianmukaisen kohtuullisen mukauttamisen toteuttamista koskevien vammaisyleissopimuksen vaatimusten mukaisesti;

28. kehottaa Euroopan parlamenttia tehostamaan vammaisyleissopimuksen täytäntöönpanon koordinoimiseksi käyttöön otettua sisäistä mekanismia, jotta siitä tulee yleissopimuksen seurantaa ja täytäntöönpanoa koskeva kaikki parlamentin valiokunnat käsittävä

PE578.465v02-00 96/100 RR\1097687FI.doc

FI

laaja-alainen mekanismi, jolla on yksinomaan sille tarkoitettu henkilöstö;

29. kehottaa pikaisesti ratifioimaan julkaistujen teosten saatavuuden helpottamisesta sokeiden, heikkonäköisten tai muulla tavoin lukemisesteisten hyväksi tehdyn Marrakeshin sopimuksen asettamatta ratifioinnin ehdoksi EU:n lainsäädäntökehyksen tarkistamista tai Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisun ajankohtaa; kehottaa komissiota esittämään tarvittavia lainsäädäntöehdotuksia Marrakeshin sopimuksen täytäntöönpanemiseksi;

30. kehottaa etsimään kiireellisesti ulospääsyä EU:n syrjintäkieltodirektiiviä koskevasta umpikujasta, koska asiassa ei ole tapahtunut minkäänlaista edistystä neuvostossa vuoden 2008 jälkeen, ja vaatii, että direktiivillä torjutaan erityisesti moniperusteista sukupuoleen ja vammaisuuteen perustuvaa syrjintää;

31. kehottaa jäsenvaltioita tehostamaan viipymättä toimiaan, joilla varmistetaan, että niiden hallinto ja palvelut ovat vammaisten henkilöiden saavutettavissa yhdenvertaisesti muiden kanssa; korostaa, että vammaisten naisten ja tyttöjen itsenäinen asuminen, sosiaalinen osallisuus ja osallistuminen saavutetaan vain, jos jäljellä olevat esteet poistetaan; katsoo lisäksi, että yleistä tietoa kansalaisille tarkoitetuista palveluista (kuten koulutusta, työllisyyttä ja sosiaali- ja terveyspalveluja koskevaa tietoa) on tarjottava eri muodoissa ja formaateissa yksinkertaisella ja suojatulla tavalla, jota vammaisilla henkilöillä on mahdollisuus käyttää;

32. korostaa, että neuvoston on joudutettava direktiiviehdotusta julkisen sektorin elinten verkkosivustojen saavutettavuudesta ja pyrittävä lisäämään asiakirjojen ja videoiden saatavuutta ja verkkosivustojen saavutettavuutta sekä tarjottava vaihtoehtoisia viestintätapoja, joita vammaisten henkilöiden on mahdollista käyttää;

33. suhtautuu myönteisesti 2. joulukuuta 2015 julkaistuun komission ehdotukseen esteettömyyttä koskevaksi eurooppalaiseksi säädökseksi; muistuttaa, että esteettömyyttä koskeva kattava lähestymistapa on tarpeen ja että vammaisyleissopimuksen 9 artiklan mukainen oikeus esteettömyyteen on taattava kaikille vammaisille henkilöille.

RR\1097687FI.doc 97/100 PE578.465v02-00

FI

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä) 19.4.2016

Lopullisen äänestyksen tulos +:–:0:

3010

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Maria Arena, Catherine Bearder, Beatriz Becerra Basterrechea, Malin Björk, Vilija Blinkevičiūtė, Anna Maria Corazza Bildt, Viorica Dăncilă, Iratxe García Pérez, Anna Hedh, Teresa Jiménez-Becerril Barrio, Elisabeth Köstinger, Agnieszka Kozłowska-Rajewicz, Angelika Mlinar, Maria Noichl, Marijana Petir, Pina Picierno, João Pimenta Lopes, Terry Reintke, Jordi Sebastià, Michaela Šojdrová, Ernest Urtasun, Jadwiga Wiśniewska, Anna Záborská, Jana Žitňanská

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Rosa Estaràs Ferragut, Kostadinka Kuneva, Constance Le Grip, Evelyn Regner, Marc Tarabella

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Marco Zanni, Julia Reid

PE578.465v02-00 98/100 RR\1097687FI.doc

FI

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOSASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä) 30.5.2016

Lopullisen äänestyksen tulos +:–:0:

4130

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Laura Agea, Guillaume Balas, Brando Benifei, Mara Bizzotto, David Casa, Ole Christensen, Lampros Fountoulis, Arne Gericke, Czesław Hoc, Danuta Jazłowiecka, Rina Ronja Kari, Jan Keller, Ádám Kósa, Kostadinka Kuneva, Jean Lambert, Javi López, Thomas Mann, Dominique Martin, Anthea McIntyre, João Pimenta Lopes, Georgi Pirinski, Terry Reintke, Sofia Ribeiro, Maria João Rodrigues, Claude Rolin, Anne Sander, Sven Schulze, Michaela Šojdrová, Ulrike Trebesius, Marita Ulvskog

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Tania González Peñas, Richard Howitt, Dieter-Lebrecht Koch, Edouard Martin, Tamás Meszerics, Evelyn Regner, Joachim Schuster, Helga Stevens, Flavio Zanonato

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Xabier Benito Ziluaga, Rosa D’Amato, Jens Geier, Sylvie Goddyn, Jasenko Selimovic

RR\1097687FI.doc 99/100 PE578.465v02-00

FI

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

41 +ALDE

ECR

EFDD

GUE/NGL

ENF

PPE

S&D

Verts/ALE

Jasenko Selimovic

Arne Gericke, Czesław Hoc, Anthea McIntyre, Helga Stevens, Ulrike Trebesius,

Laura Agea, Rosa D'Amato,

Xabier Benito Ziluaga, Tania González Peñas, Rina Ronja Kari, Kostadinka Kuneva, João Pimenta Lopes,

Mara Bizzotto

David Casa, Danuta Jazłowiecka, Dieter-Lebrecht Koch, Ádám Kósa, Thomas Mann, Sofia Ribeiro, Claude Rolin, Anne Sander, Sven Schulze, Michaela Šojdrová,

Guillaume Balas, Brando Benifei, Ole Christensen, Jens Geier, Richard Howitt, Jan Keller, Javi López, Edouard Martin, Georgi Pirinski, Evelyn Regner, Maria João Rodrigues, Joachim Schuster, Marita Ulvskog, Flavio Zanonato,

Jean Lambert, Tamás Meszerics, Terry Reintke,

3 -ENF

NI

Sylvie Goddyn,Dominique Martin,

Lampros Fountoulis

0 0

Symbolien selitys:+ : puolesta- : vastaan0 : tyhjää

PE578.465v02-00 100/100 RR\1097687FI.doc

FI